EMAS Vuosipäivitystiedot 2008 MTT Ypäjä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EMAS Vuosipäivitystiedot 2008 MTT Ypäjä"

Transkriptio

1 EMAS Vuosipäivitystiedot 2008 MTT Ypäjä Marianna Myllymäki ja Kirsi Kupsala Kuva Helena Jansson

2 MTT Ypäjällä on ympäristölupa...3 MTT Ypäjän ympäristötavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna Päämäärä 1: Sähkönkulutuksen pienentäminen...3 Päämäärä 2: Nurmien ekotehokas käyttö...4 Päämäärä 3: Tutkimuksen vaikuttavuus...5 Materiaalien kulutus...6 Lantahuolto...6 MTT Ypäjän ympäristöriskit vuonna MTT Ypäjän ympäristötavoitteet vuonna Päämäärä 1: Sähkönkulutuksen pienentäminen...8 Päämäärä 2: Nurmien ekotehokas käyttö...8 Päämäärä 3: Tutkimuksen vaikuttavuus...9 MTT Ypäjällä jatkuvan parantamisen asialla vuonna

3 MTT Ypäjä julkaisi vuonna 2007 EMAS-asetuksen ja Inspecta Sertifioninti Oy:n varmentaman Ympäristöselonteko Seuraava ympäristöselonteko julkaistaan vuonna Ympäristöselontekojen julkaisemisen välillä MTT Ypäjä raportoi vuosittain organisaation ympäristövaikutuksista ja asetettujen ympäristötavoitteiden saavuttamisesta sekä uusien ympäristötavoitteiden asettamisesta. Tässä välivuosiraportissa kuvataan MTT Ypäjän vuoden 2008 tärkeimmät ympäristövaikutukset ja vuodelle 2009 asetetut ympäristötavoitteet. MTT Ypäjällä on ympäristölupa MTT Ypäjälle on myönnetty ympäristönsuojelulain 28 mukainen ympäristölupa MTT Ypäjä täyttää ympäristölainsäädännön vaatimukset sekä turvallisuuteen liittyvät lait ja muut lakisääteiset vaatimukset. MTT Ypäjän ympäristötavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna 2008 Päämäärä 1: Sähkönkulutuksen pienentäminen Vuonna 2007 tavoitetta sähkönkulutuksen vähentämiseksi 2 % vuoden 2006 tasosta ei saavutettu, vaan sähkönkulutus päinvastoin nousi. Tämän seurauksena vuoden 2008 tavoitetta (sähkönkulutuksen pienentäminen 2 % vuoden 2006 tasosta) tiukennettiin siten, että vuoden 2008 loppuun mennessä sähkönkulutuksen tuli pienentyä 4 % vuoden 2006 kulutuksesta. Vuoden 2008 tavoite sähkönkulutuksen pienentämiseksi saavutettiin yli odotusten. Vuonna 2008 sähkönkulutus vähentyi 16,8 % vuodesta 2007 ja 11,6 % vuodesta Sähkönkulutus laski kaikissa muissa työpisteissä, paitsi kuivurilla, jonka vaikutus MTT Ypäjän kokonaissähkönkulutukseen on pieni. Suurin vähennys saavutettiin tutkimustallin ja astutushallin sähkönkulutuksessa, mikä johtui mm. siitä, että leudon talven ansiosta rehuja ei tarvinnut sulattaa. Sähkönkulutuksen pieneneminen toi myös huomattavia kustannussäästöjä MTT Ypäjälle. kwh Sähkönkulutus MTT Ypäjällä Kuivuri Kuuselan vierashuone Toimistorakennus Kliininen laboratorio Konehalli Tutkimustalli ja astutushalli Sähkönkulutus (kwh) MTT Ypäjällä vuosina

4 Päämäärä 2: Nurmien ekotehokas käyttö Vuoden 2008 tavoitteena oli uuden laidunkiertojärjestelmän laajentaminen siten, että 30 % hevosista olisi uudessa laidunjärjestelyssä kesällä Vuonna 2008 uudessa laidunjärjestelyssä laidunkoelohkoilla (7 ha) laidunsi 10 hevosta. Laidunkausi näiden hevosten osalta oli pidempi kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2007 laidunkoehevosten laidunkausi koelaitumella oli , eli 62 laidunpäivää, kun se vuonna 2008 oli , eli 145 laidunpäivää. Laidunkauden aikana tehtiin lepäämässä olleille lohkoille viljely- ja puhdistusniittotoimia. Uuteen laidunkiertojärjestelmään kuului laidunkoelohkojen lisäksi myös Kuusimäen sääsuojakatosalueen laidunlohkot (12 ha), jossa laidunsi 10 tammaa varsoineen, joista MTT Ypäjän omistuksessa oli viisi tammaa varsoineen. Tämän laidunalueen laajentaminen vuodesta 2007 lisäsi uuden laidunjärjestelyn pinta-alaa neljä hehtaaria. Kaikilta kolmelta suurelta lohkolta oli pääsy katokseen, joka olikin varsallisten tammojen ahkerassa käytössä. Katosalueelta siivottiin sonnat kaksi kertaa laidunkauden aikana. Laidunjärjestelyyn kuului edelleen myös erityistukilohkojen (Metsälaidun, Ahteensuu, Riihiketo ja Kuusimäki, yht. 24 ha) tehokas käyttö. Näillä lohkoilla laidunsi vaihteleva määrä joutilaita hevosia jo toista kesää. Joutilaat aikuiset tammat hyödynsivät metsäosuuksia tehokkaasti, eivätkä lihoneet niin paljon kuin runsailla peltolaitumilla olevat tammat. Laitumien ja hevosten päivittäinen tarkkailu onnistui tavoitteiden mukaan, ongelmia oli vähän ja kierrot hoiti pääasiassa ammattitaitoinen henkilö: tallimestari ja/tai agrologiharjoittelija. Vuonna 2008 MTT Ypäjä omisti 60 hevosta, joista yhteensä 20 hevosta oli uudessa laidunkiertojärjestelmässä. Laidunkiertojärjestelmäpäivien määrä kaksinkertaistui edellisestä vuodesta, joilta osin ympäristöpäämäärän osatavoite saavutettiin. Toisena nurmien ekotehokkaan käytön tavoitteena vuonna 2008 oli rehun laadun parantaminen säilörehuntuotannossa. Lisäksi tavoitteena oli tehdä rehua kuivempana, jolloin tuotantopanos rehukiloa kohden pienenee ja energian (sähkön) kulutus pienenee. Niittorehuruokinnassa oli tavoitteena kiinnittää huomiota niitetyn rehun oikeaan määrään ja laatuun. Jotta ympäristöindikaattorit tallissa saataisiin terävöitettyä, kulutusta suhteutettiin hevosten hoitopäivien määrään. Kesäajan sisäruokinnassa oleville hevosille niittorehun toimitti Hevosopisto. Niittorehuruokinnassa ei syntynyt hävikkiä ja rehua tuotiin talliin vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tallissa kesällä majailevat hevoset ruokittiin lisäksi ostoheinällä ja väkirehuilla. Vuoden 2008 pilaantuneen rehun määrä oli alle 6000 kg eli vajaa 6,5 % koko vuoden nurmirehun määrästä, kun se vuonna 2007 oli 13,7 %. Kuivaheinän korjuuta ei suunnittelusta huolimatta lopetettu kokonaan, vaan sitä tehtiin kg. Kuivaheinän säilyttämiseen tarvittavaa olki- tms. kerroksen lisäämistä ei tänä vuonna tarvittu. Talvi oli leuto ja eikä säilörehu ollut jäässä, joten rehua ei tarvinnut sulattaa, mikä vähensi sähkönkulutusta. Nurmirehuja (säilö- ja kuivaheinä) kului sisäruokinnassa 13,9 kg /hevonen päivässä, kun vastaava luku vuonna 2007 oli 15,4 kg. 4

5 t 250 MTT Ypäjän tutkimustallin suurimmat rehuvirrat Kaura Niittorehu Kuivaheinä Säilörehu Pilaantunut rehu Pilaantunut rehu Pilaantunut rehu 2008 MTT Ypäjän tutkimustallin suurimmat rehuvirrat (tonnia) vuosina Päämäärä 3: Tutkimuksen vaikuttavuus Hevosten hyvinvointi- ja ympäristöaiheisten tuotosten määrä kaksinkertaistui vuonna 2007 vuoteen 2006 verrattuna. Vuonna 2008 oli haasteena tuotosten määrän kehityksen säilyttäminen, koska juuri tämän aihealueen ainoa tutkija siirtyi eläkkeelle. Ympäristö- ja hyvinvointiaiheisten julkaisujen ja esitelmien määrä ei jatkanut kasvua vuonna Ympäristö- ja hevosen hyvinvointitutkimuksen vaikuttavuuden voidaan kuitenkin katsoa lisääntyneen, sillä kaikissa hevosten ruokintaa, valmennusta tai hevosen terveyttä koskevissa esityksissä tutkijat ovat osana julkaisua tai esitystä ottaneet esille ympäristöasiat sekä hevosen hyvinvoinnin. Lisäksi vuonna 2008 julkaistiin kaksi laajempaa opasta sekä yksi kirja. MTT Ypäjän ympäristö- ja hevosen hyvinvointiaiheisten tuotosten sekä opetuksen/kurssien määrä kpl Tieteelliset tiivistelmät Oppaat/raportit/kirjat Ammattilehtiartikkelit Esitelmät Yhteensä Opetus/kurssit MTT Ypäjän ympäristö- ja hevosen hyvinvointiaiheisten tuotosten ja opetuksen/kurssien määrä (kpl) vuosina

6 Materiaalien kulutus Materiaalien kulutuksen vähentämistä ei ole varsinaisesti sisällytetty MTT Ypäjän ympäristöohjelmaan, mutta kulutusta pyritään mahdollisuuksien mukaan seuraamaan ja ympäristöpolitiikan mukaisesti myös vähentämään. Suurimmat materiaalivirrat MTT Ypäjän toiminnassa ovat väkilannoitteet, rehut, lanta ja kuivike. Lisäksi vettä kuluu erityisesti tallissa suuria määriä, koska MTT Ypäjän hevoset juovat yhteensä jopa 1,5 2 m 3 vettä päivässä. Vuonna 2008 vedenkulutus vähentyi tai pysyi samana kaikissa muissa mittauspisteissä paitsi yhdessä laidunvesipostissa. Tämän mittauspisteen vedenkulutuksen epätavallisen voimakasta lisääntymistä selvitetään. m MTT Ypäjän vedenkulutus Konehalli Astutushalli Toimisto ja kliininen laboratorio Tutkimustalli Laidunvesi Vedenkulutus (m 3 ) MTT Ypäjällä vuosina Kuiviketurpeen kulutus tutkimustallissa laski hieman vuonna 2008 (760 m 3 ) vuosien 2007 (800 m 3 ) ja 2006 (810 m 3 ) tasosta. Yhden hevosen päivittäinen kuiviketarve on keskimäärin 74,3 litraa. Vuonna 2008 turvetta kului MTT Ypäjällä 53 litraa hevosta kohden päivässä, kun vastaava luku vuonna 2007 oli 58 litraa. Kuivikkeen määrää karsinoissa ei voida enää vähentää hevosten hyvinvointia heikentämättä, joten säästöä voidaan saada jatkossa esimerkiksi puhdistustekniikkaa tehostamalla. Lantahuolto Vuonna 2008 MTT Ypäjän tavoitteena oli lantahuollon tehostaminen ja ravinnevalumien ehkäisemisen tehostaminen. Tutkimustallin jaloittelutarhoista valuvat pintavedet ohjataan D-pihatossa sijaitsevaan puhdistamoon. Puhdistamossa valumavedet saostetaan ferrisulfaatilla ja johdetaan lasketusaltaaseen ja hiekkasuodatuksen kautta avo-ojaan. Ferrisulfaattiannostelu toteutetaan kulutuksen sekä ph:n seurannan perusteella. Hevosopisto vastaa puhdistamon toiminnasta. MTT Ypäjä käyttää tuottamansa hevosenlannan omien peltojensa lannoitukseen. Jaloittelutarhoista poistettu ravinnepitoinen pintamaa aumataan ja käytetään maanparannukseen. Jaloittelutarhat puh- 6

7 distettiin vuonna 2008 säännöllisesti kerran viikossa sulan maan aikaan. Tarhojen pintamaa uusittiin joulukuussa 2007 ja pohjat tasoitettiin toukokuussa Vuonna 2008 MTT Ypäjällä levitettiin hevosenlantaa 204 tonnia 7,92 hehtaarin alueelle, jolloin hehtaaria kohden lantaa levitettiin 26 tonnia. Vuonna 2007 MTT Ypäjällä hevosenlantaa levitettiin 240 tonnia 8,45 hehtaarin alueelle, jolloin hehtaaria kohden lantaa levitettiin 28 tonnia. Nitraattiasetuksen asettama yläraja kuivikelannan syyslevitykselle on 30 tonnia. MTT YPÄJÄ YMPÄRISTÖTASE RAAKA-AINEIDEN JA ENERGIAN KÄYTTÖ YMPÄRISTÖKUORMITUS Sähkö 175,7 MWh 146 MWh Kuivikelanta 1045 m m 3 Vesi 1572 m m 3 Rehujätteet 23,5 t 5,6 t Lämpö Muut jätteet Rehut Fosforipäästöt Nurmirehut 213,1 t 198,5 t Typpipäästöt Muut rehut 165,3 t 16 t Päästöt ilmaan Turve 800 m m 3 Lannoitteet 45,5 t 44,2 t Mtt Ypäjän ympäristötase vuosina MTT Ypäjän ympäristöriskit vuonna 2008 Vuonna 2008 MTT Ypäjällä tapahtui kaksi ympäristövaaratilannetta. Syyskuussa Tutkimustallin lantala syttyi tuleen. Palo-ovet suojasivat kuitenkin tallin puoleista seinää, joten materiaalista vahinkoa ei syntynyt. Palokunta sammutti palon ja lantala tyhjennettiin. Syttymisvaaran minimoimiseksi jatkossa on lantala tyhjennettävä useammin. Tutkimustallin ulkopuolella ollut nestemäisen typen ulkosäiliö (tilavuus 600 kg) vuoti lokakuussa. Vaikka nestemäistä typpeä ei luokitella ympäristölle vaaralliseksi aineeksi, olisi joku ohikulkija voinut suojaamattomana joutua sen kanssa kosketuksiin. Vuotanut säiliö tyhjennettiin ja poistettiin käytöstä. Vuonna 2008 MTT Ypäjällä ei tapahtunut muita vaaratilanteita tai ympäristövahinkoa. 7

8 MTT Ypäjän ympäristötavoitteet vuonna 2009 Päämäärä 1: Sähkönkulutuksen pienentäminen I Päämäärä Sähkönkulutuksen pienentäminen 5 % vuoden 2009 loppuun mennessä (vuoteen 2006 verrattuna) Tavoitteet: 2007: Sähkönkulutuksen pienentäminen 2 % 2008: sähkönkulutuksen pienentäminen 2 % 2009: sähkönkulutuksen pienentäminen 1 % Mittari: Kokonaissähkönkulutus, kwh Toimenpiteet: - Säännöllinen sähkölaitteiden säätäminen, puhdistus ja huolto - Toimintaohjeet toimipisteisiin sähkönkulutuksen pienentämiseksi Koska vuoden 2008 sähkönkulutustavoite ylittyi ja sähkönkulutus laski 11,6 % vuoden 2006 tasosta, on vuonna 2009 tavoitteena kulutuksen vähentäminen tai pitäminen vuoden 2008 tasolla. Jonkinlaista sähkönkulutuksen nousua on odotettavissa, sillä mm. hevosten juoksumatto on jälleen käytössä. Päämäärä 2: Nurmien ekotehokas käyttö II Päämäärä Nurmien ekotehokas käyttö Tavoitteet: Rehuhävikkien minimoiminen Tehokas laiduntaminen: 2007: 20 % hevosista uudessa laidunjärjestelyssä 2008: 30 % hevosista uudessa laidunjärjestelyssä 2009: 40 % hevosista uudessa laidunjärjestelyssä Mittari: Pilaantuneen rehun määrä (kg) Hevosten suhteellinen osuus (%) uudessa laidunjärjestelmässä Toimenpiteet: - Nurmiruokinnan tarkentaminen niin, ettei hävikkejä synny karsinassa - Olkikerroksen lisääminen kuivurissa paalien päälle homehtumisen estämiseksi - Uudet laidunjärjestelyt - Laitumien ja hevosten päivittäinen tarkkailu Vuoden 2009 tavoitteena on uuden laidunkiertojärjestelmän laajentaminen siten, että 40 % MTT Ypäjän hevosista olisi uudessa laidunjärjestelyssä kesällä Lisäksi tavoitteena on erityistukilohkojen käytön tehostaminen lisäämällä hevosten määrää vajaalaidunnetuilla väli- ja perälohkoilla (noin 25 ha). Lisäksi vuonna 2009 tavoitteena on valmistaa kuivempaa säilöheinää (kuiva-aineprosentti noin 50 %), jolloin tuotantopanos rehukiloa kohden pienenee ja energian (sähkön) kulutus laskee. 8

9 Päämäärä 3: Tutkimuksen vaikuttavuus III Päämäärä Ympäristö- ja hevosen hyvinvointitutkimuksen vaikuttavuuden lisääminen hevostaloudessa Tavoitteet: Julkaistavien artikkelien sekä pidettävien esitelmien määrän lisääminen Mittari: Tuotosten kappalemäärä Toimenpiteet: - Artikkelien julkaiseminen ammattilehdissä, populaarisekä tieteellisissä julkaisuissa - Esitelmien pitäminen - Opiskelijoiden, hevosammattilaisten ym. koulutustilaisuudet Hevostutkimus pyrkii jakamaan tietoa hevostallien ympäristönhoidosta ja hevosen hyvinvoinnista tallinpitäjille, muille alan ammattilaisille, opiskelijoille sekä harrastajille. Hevostutkimuksen päämääränä on eri viranomaisten, hevosalan järjestöjen sekä tallinpitäjien välinen yhteistyö, jonka avulla hevosten hyvän elinympäristön vaatimukset ja hevostallien ympäristönhoito on mahdollista saada toteutumaan käytännössä. Vuonna 2009 ympäristö- ja hevosen hyvinvointitutkimuksen vaikuttavuuden lisääminen on edelleen haaste, sillä MTT ei ole palkannut uutta tutkijaa eläkkeelle jääneen aihealueen tutkijan tilalle. Tämän kompensoimiseksi on vuonna 2009 tavoitteena paitsi jatkaa ympäristö- ja hyvinvointiaiheisten julkaisujen ja esitelmien määrän lisäämistä, myös sisällyttää ympäristöasiat ja hevosen hyvinvointi muiden aihealueiden julkaisuihin, esitelmiin ja koulutustilaisuuksiin. 9

10 MTT Ypäjällä jatkuvan parantamisen asialla vuonna 2008 MTT Kotieläintuotannon tutkimus/hevostalous Ympäristövastaava Marianna Myllymäki Tutkija Susanna Särkijärvi Vanhempi tutkija Seppo Hyyppä Vanhempi tutkija Tiina Reilas Tutkimuspäällikkö Markku Saastamoinen Yksikönjohtaja Tuomo Varvikko MTT Palveluyksikkö Toimistosihteeri Helena Äijälä Tallimestari Liisa Taskinen Tallimestari Annika Kallio Tallimestari Arja Mansala Tutkimusmestari Jorma Friman Tutkimusapulainen Simo Kallio Viljelypäällikkö Ari Turtola Maatilapalvelupäällikkö Timo Kallio Bioanalyytikko Marjatta Lehtisaari Laboratorioteknikko Marja Rauvola Turvallisuuspäällikkö Timo Talikka Yksikönjohtaja Pentti Aspila Yhteystiedot: MTT Ypäjä Opistontie 10 A Ypäjä Vaihde (02) Fax (02) Opistontie Sähköposti: 10

11 EMAS VARMENNUSLAUSUNTO Inspecta Sertifiointi Oy on akkreditoituna todentajana (FIN-V-0001) tarkastanut MTT Ypäjä:n ympäristöjärjestelmän ja vuoden 2007 EMAS-selontekoon liittyvät päivitystiedot Tarkastuksen perusteella on todettu , että ympäristöjärjestelmä ja EMAS- selonteko täyttävät EU:n EMAS- asetuksen (EY) N:o 761/2001 vaatimukset. 11

EMAS Vuosipäivitystiedot 2009 MTT Ypäjä Marianna Myllymäki ja Susanna Särkijärvi

EMAS Vuosipäivitystiedot 2009 MTT Ypäjä Marianna Myllymäki ja Susanna Särkijärvi EMAS Vuosipäivitystiedot 2009 MTT Ypäjä Marianna Myllymäki ja Susanna Särkijärvi Kuva Helena Jansson 2 MTT Ypäjän EMAS-ympäristöjärjestelmä... 3 MTT Ypäjälle on myönnetty ympäristölupa... 3 MTT Ypäjän

Lisätiedot

EMAS Ympäristöselonteko 2007 MTT Ypäjä

EMAS Ympäristöselonteko 2007 MTT Ypäjä EMAS Ympäristöselonteko 2007 MTT Ypäjä Sisältö Esipuhe... 3 MTT Ypäjä, Hevostalous... 5 MTT Hevostalouden toiminta... 6 Tutkimushevoset... 8 Ypäjän tila... 9 Ypäjän alueen perinne-biotoopit... 10 Ympäristöhoito

Lisätiedot

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun Markku Saastamoinen Uudistuva hevostalous Hevostalous biotaloutena, Hyvinkää 8.5.2018 Luonnonvarakeskus Hevostalous biotaloudessa Uusiutuvien bioperäisten

Lisätiedot

Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure

Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure Riikka Keskinen, Johanna Nikama, Susanna Särkijärvi, Marianna Myllymäki, Aaro Närvänen, Markku Saastamoinen ja Jaana

Lisätiedot

Ympäristönsuojelun vaatimukset ja suositukset tallitoiminnalle. ProAgria Oulu, projektipäällikkö Heini Iinatti

Ympäristönsuojelun vaatimukset ja suositukset tallitoiminnalle. ProAgria Oulu, projektipäällikkö Heini Iinatti Ympäristönsuojelun vaatimukset ja suositukset tallitoiminnalle ProAgria Oulu, projektipäällikkö Heini Iinatti Hevostalouden ympäristökuormitus voi paikallisesti olla merkittävä Luvat ja ilmoitukset Hevostallin

Lisätiedot

EMAS VÄLIVUOSIRAPORTTI 2008

EMAS VÄLIVUOSIRAPORTTI 2008 EMAS VÄLIVUOSIRAPORTTI 2008 Vastuuhenkilöt alkaen 2007 Ympäristövastaava: Johdon edustaja: Tallit ja tarhat: Kiinteistöt ja jätehuolto: Lainsäädäntö ja toimistohenkilöstö: Viestintä: Opetus: Turvallisuus

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Kierrätyslannoitteilla irti ostoravinteista ja samalla tila energiaomavaraiseksi

Kierrätyslannoitteilla irti ostoravinteista ja samalla tila energiaomavaraiseksi Kierrätyslannoitteilla irti ostoravinteista ja samalla tila energiaomavaraiseksi Juha Helenius Helsingin yliopisto Kiitokset: Linnea Nordling HELMET Areena tapahtuma, Pilvenmäki, Forssa 2.3.2017 Maataloustieteiden

Lisätiedot

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,

Lisätiedot

Hevostallien ympäristövaikutukset ja niiden hallinta. Johanna Tanhuanpää, Agropolis Oy Inkeri Pesonen, MTT

Hevostallien ympäristövaikutukset ja niiden hallinta. Johanna Tanhuanpää, Agropolis Oy Inkeri Pesonen, MTT Hevostallien ympäristövaikutukset ja niiden hallinta Johanna Tanhuanpää, Agropolis Oy Inkeri Pesonen, MTT Esityksen sisältö Ympäristövaikutukset Hevostaloudesta syntyviä ympäristövaikutuksia ja ratkaisuja

Lisätiedot

Green Office ympäristöjärjestelmä

Green Office ympäristöjärjestelmä Green Office ympäristöjärjestelmä Suunnittelu, toteutus ja seuranta Ympäristökoordinaattori Veli-Heikki Vänttinen Yliopistopalveluiden laatuvastaavien kokous 23.5.2012 Mikä on Green Office? WWF:n kehittämä

Lisätiedot

Hevosenlannan säilytys, luovutus ja vastaanotto sekä talleja koskeva luvitus

Hevosenlannan säilytys, luovutus ja vastaanotto sekä talleja koskeva luvitus Hevosenlannan säilytys, luovutus ja vastaanotto sekä talleja koskeva luvitus HELMET Pirtti Biobisnestä Pirkanmaalle hevosenlannasta 3.10.2017 Sari Sassi, ympäristötarkastaja, Lempäälän kunta Hevostalleja

Lisätiedot

HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA

HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA Lahti 15.4.2014 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevonen nauttii laiduntamisesta. Se on osa hevosen luontaista elämää. Laumaeläin,

Lisätiedot

Ympäristöohjelma kaudelle:

Ympäristöohjelma kaudelle: Yritys Ympäristövastaava tai -tiimi Ympäristöohjelman tekijä(t) Kiinteistö-KYS Oy Päivämäärä (päivitetty viimeksi) 18.1.2018 Ympäristöpolitiikka Ympäristöohjelma kaudelle: 2018-2019,, Kati Lundgren Kiinteistö-KYS

Lisätiedot

Maitotilan resurssitehokkuus

Maitotilan resurssitehokkuus Maitotilan resurssitehokkuus Sari Kajava Luonnonvarakeskus Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta ja taloudesta 9.4.2019 Iisalmi Johdanto Tuotantoon sijoitetut panokset vs. tuotannosta saatava

Lisätiedot

Tallin imago ja hyvinvoiva hevonen ympäristötekojen taustalla OSA II. 21.1.2012 Heini Iinatti

Tallin imago ja hyvinvoiva hevonen ympäristötekojen taustalla OSA II. 21.1.2012 Heini Iinatti Tallin imago ja hyvinvoiva hevonen ympäristötekojen taustalla OSA II 21.1.2012 Heini Iinatti Lantahuolto Lanta varastoitava tiivispohjaisessa (betoni, K30-2, asfalttibetoni tai valuasfaltti) lantalassa,

Lisätiedot

OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE

OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE YOU DRINK WE CARE OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE Vesi on yksi planeettamme kallisarvoisimmista luonnonvaroista ja sen ollessa yrityksemme päätuote, tiedostamme kuinka tärkeää sen suojeleminen on. Valitsemalla

Lisätiedot

Hevostilan ympäristömääräykset

Hevostilan ympäristömääräykset Hevostilan ympäristömääräykset Talli-ilta 11.6.2013 Keski-Uudenmaan hevostilallisille ympäristötarkastaja Kirsi Järvinen Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Lannan käsittely ja varastointi (1/2) Tallilla on

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 19.03.2015 Sivu 1 / 1 142/11.01.03/2014 25 Nitraattiasetuksen valvonta vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Armi Tukia, puh. 043 826 5218 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

Älykäs kiinteistö on energiatehokas Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä Ympäristö ja terveys Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 13.11.2009 Eija Enberg 2 13.11.2009 Eija Enberg 3 Ympäristötyön ohjaus Työ aloitettu 1998, ISO 14001 pohjana Ympäristökäsikirja Ympäristötyöryhmä

Lisätiedot

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely

Lisätiedot

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus 4.9.2019 IPCC raportit 10/2018 ja 8/2019: Ilmasto lämpenee hälyttävällä

Lisätiedot

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka MALLILAN MAITOTILA Lehmiä 33 Peltopinta-ala 45ha Säilörehua, laidunta ja ohraa Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka Tuotantopanokset ohralle/v.: Kylvösiementä

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilanne sekä info Sieppari pellossa -hankkeesta

Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilanne sekä info Sieppari pellossa -hankkeesta Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilanne sekä info Sieppari pellossa -hankkeesta Oiva Niemeläinen, Luke Nurmesta ja kuminasta vaihtoehtoja viljalle, 16.2.2017 Livia, Tuorla Nurmikasvien siemenviljelyn

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen

Lisätiedot

VALVJAOS 26 Vs. ympäristönsuojelusihteeri 24.3.2010

VALVJAOS 26 Vs. ympäristönsuojelusihteeri 24.3.2010 Teknisen lautakunnan valvontajaosto 26 30.03.2010 Teknisen lautakunnan valvontajaosto 34 14.06.2010 TILALLA MIERONVAARA HARJOITETTAVAN ELÄINTENPITOON LIITTYVÄN VIRTSAN- JA LANNAN VARASTOINTI KUIVALANTALASSA

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 09.03.2017 Sivu 1 / 1 193/2016 11.01.03 29 Nitraattiasetuksen valvonta vuonna 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007

Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007 Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007 TUOTTEET JA PAKKAUKSET : - liuottimien käyttö liima-, lakka- ja pesuainevalmistuksessa pienemmäksi - M1-luokiteltujen tuotteiden

Lisätiedot

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Liite 9.6.2008 65. vuosikerta Numero 2 Sivut 8 9 Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Hanna Lensu, Maaseudun Tulevaisuus Keijo Viertoman ja Tiina Tuomisen tilan 30 vuotta vanhan mullinavetan

Lisätiedot

HEVOOSELLA VAAN KOULUTUSHANKE KEVÄINEN OPINTOREISSU 16. - 17.5.2013 MATKARAPORTTI

HEVOOSELLA VAAN KOULUTUSHANKE KEVÄINEN OPINTOREISSU 16. - 17.5.2013 MATKARAPORTTI HEVOOSELLA VAAN KOULUTUSHANKE KEVÄINEN OPINTOREISSU 16. - 17.5.2013 MATKARAPORTTI Hevoosella vaan koulutushanke järjesti keväisen opintoretken 16. - 17.5.2013. Matkalle lähti hankevetäjien (Susanna Hakkarainen

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Riittääkö laitumella syötävä?

Riittääkö laitumella syötävä? Riittääkö laitumella syötävä? Laiduntavien hevosten ravinnontarve ja -saanti MTT Hevostutkimus Ypäjä Susanna Särkijärvi Laidun on laadukasta rehua Mikään muu rehu ei yhtä hyvää kuitenkin huonosti hyödynnetty

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

Hevosen lannan ravinteiden kierrätys ja huuhtoutuminen tuloksia HorseManurehankkeesta

Hevosen lannan ravinteiden kierrätys ja huuhtoutuminen tuloksia HorseManurehankkeesta Hevosen lannan ravinteiden kierrätys ja huuhtoutuminen tuloksia HorseManurehankkeesta Jaana Uusi-Kämppä 1, Riikka Keskinen 1, Johanna Nikama 1, Susanna Särkijärvi 2, Marianna Myllymäki 2 ja Markku Saastamoinen

Lisätiedot

Uudet mahdollisuudet hevosenlannan poltossa

Uudet mahdollisuudet hevosenlannan poltossa Uudet mahdollisuudet hevosenlannan poltossa InforME - Informaatiomuotoilulla maaseudun uusiutuvan energian mahdollisuudet esille Mari Eronen 9.3.2017 Johdanto Energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvien

Lisätiedot

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA Ypäjä 30.5.2013 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevostallit lisääntyvät Hevostalleja 16 000 kpl Hevosia 76 000, lisääntyy 1 500 hevosta

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

HEVOSALA TÄNÄÄN JA KEHITYSNÄKYMÄT

HEVOSALA TÄNÄÄN JA KEHITYSNÄKYMÄT HEVOSALA TÄNÄÄN JA KEHITYSNÄKYMÄT Markku Saastamoinen Luonnonvarakeskus Luke Maatilarakennusten saneeraus ja vuokraus hevos- ja pieneläintoimintaan, Lammi 27.3.2018 Hevosala Suomessa Hevosia 75 000 (14

Lisätiedot

M-real Äänekoski Paper EMAS -ympäristöselonteko 2006-2008 - päivitystiedot 2008

M-real Äänekoski Paper EMAS -ympäristöselonteko 2006-2008 - päivitystiedot 2008 Sari Åkerlund 14.05.2009 1(7) Paper EMAS -ympäristöselonteko 2006- - päivitystiedot Viitaten Paper EMAS ympäristöselontekoon 2006- (rekisterinumero FI-000042) päivitämme keskeiset tiedot ympäristönsuojelun

Lisätiedot

Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa

Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa Hevosen lannan käytön nykytila Pahimmillaan kuivikelanta on hevostilan suurin päivittäinen kustannuserä Nykymallin mukaiset keinot hevosenlannan

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Leeni Mönkkönen Pohjois-Savon ELY-keskus, Maatalouden tukihallinto ja valvonta -ryhmä

Täydentävät ehdot Leeni Mönkkönen Pohjois-Savon ELY-keskus, Maatalouden tukihallinto ja valvonta -ryhmä Täydentävät ehdot 24.02.2015 Leeni Mönkkönen Pohjois-Savon ELY-keskus, Maatalouden tukihallinto ja valvonta -ryhmä 2.3.2015 Otannat Toimivaltainen valvontaviranomainen eli Mavi tekee velvoitteen mukaisen

Lisätiedot

Tallikohtaisia Ratkaisuja kompostointiin ja lämmöntalteenottoon hevosenlannasta

Tallikohtaisia Ratkaisuja kompostointiin ja lämmöntalteenottoon hevosenlannasta Tallikohtaisia Ratkaisuja kompostointiin ja lämmöntalteenottoon hevosenlannasta 28.03.2018 Talli-Jussi Hevosenlannan pakkaus-, varastointi-, ja kompostointijärjestelmä Talli- Jussi on maahan upotettava

Lisätiedot

Hevonen kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristössä seminaari. Lahti 15.4.2014 Auli Teppinen ProAgria Etelä-Suomi

Hevonen kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristössä seminaari. Lahti 15.4.2014 Auli Teppinen ProAgria Etelä-Suomi Hevonen kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristössä seminaari Lahti 15.4.2014 Auli Teppinen ProAgria Etelä-Suomi SUOMESSA HEVOSTIHEYS ASUKASTA TAI 1000 /ha KOHDEN ON ERITTÄIN PIENI VERRATTUNA MONEEN

Lisätiedot

Killerin hevosurheilukeskuksen hevosenlannan loppusijoitus Haastattelun tulokset Marianne Niinikoski JAMK

Killerin hevosurheilukeskuksen hevosenlannan loppusijoitus Haastattelun tulokset Marianne Niinikoski JAMK Killerin hevosurheilukeskuksen hevosenlannan loppusijoitus 2016 Haastattelun tulokset Marianne Niinikoski JAMK Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kokevatko alueen tallinpitäjät

Lisätiedot

OHJEITA HEVOSTALLIN RAKENTAJALLE

OHJEITA HEVOSTALLIN RAKENTAJALLE OHJEITA HEVOSTALLIN RAKENTAJALLE Raahen seutukunta Raahe, Siikajoki, Pyhäjoki 1. LUVAT JA ILMOITUKSET Hevostallin ja siihen liittyvien rakennelmien rakentaminen edellyttää rakennuslupaa ja tapauskohtaisesti

Lisätiedot

Hevosen lihavuuskunto ja sen vaikutukset kiimakiertoon. MTT Hevostutkimus Ypäjä Susanna Särkijärvi & Tiina Reilas

Hevosen lihavuuskunto ja sen vaikutukset kiimakiertoon. MTT Hevostutkimus Ypäjä Susanna Särkijärvi & Tiina Reilas Hevosen lihavuuskunto ja sen vaikutukset kiimakiertoon MTT Hevostutkimus Ypäjä Susanna Särkijärvi & Tiina Reilas Johdanto Viimeisen vuosikymmenen aikana rehuntuotannon menetelmät kehittyneet Laitumien

Lisätiedot

LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN

LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN Kerääjäkasvien hyötykäyttö HAMK Mustiala 8.4.2016 Jari Heikkonen, lehtori, kotieläintuotanto HAMK Mustiala Laidun on lampaiden tärkein rehu 1. Kevätkaritsoinnissa tärkein tuotantorehu

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Laiduntaminen - syönti ja maittavuus

Laiduntaminen - syönti ja maittavuus Laiduntaminen - syönti ja maittavuus MMM, tutkija Susanna Särkijärvi MTT Hevostutkimus Ypäjä Sekka Laidunrehun merkitys ja mahdollisuudet Arla ja varsa Laidunrehua hyödynnetään hevosten ruokinnassa huonosti

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS ELÄINSUOJALLE

YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS ELÄINSUOJALLE YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS ELÄINSUOJALLE (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA JOLLE LUPAA HAETAAN Kyseessä on uusi toiminta nykyinen toiminta

Lisätiedot

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? JAMK, Biokaasu-opintomatka 26.9.2014 Erika Winquist & Pellervo Kässi, MTT Biokaasutuotannon vaihtoehdot

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA)

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA) Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA) Hevosyrittäjäpäivät, Nokia 13.11.2015 Maarit Hollmén/MTK

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2017

Abloy oy ympäristökatsaus 2017 Abloy oy ympäristökatsaus 2017 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Ainutlaatuinen Energiaseminaari Hämeenlinna Maaseudun energia-akatemia Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Strategisia valintoja Operatiivisia toimenpiteitä Energiatehokkuuden parantaminen Lypsykarjatilojen

Lisätiedot

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys Turvepeltojen viljely Merja Myllys Suoseuran seminaari 23.3.2011 Turvepeltojen määrä Eripaksuisten turvemaiden määrä turpeen paksuus ha % peltoalasta alle 30 cm 9 000 0,4 30-60 cm 80 000 3,3 yli 60 cm

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA

UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA Vihreää sähköä kotiin Arjen energiansäästöt Sähkön kulutusjousto Tomi Turunen, Pohjois-Karjalan sähkö POHJOIS-KARJALAN SÄHKÖ OY LUKUINA Liikevaihto 114 milj. Liikevoitto 13,1 milj.

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä Maatalouden trendit, Mustiala 3.6.2014 Hannu Känkänen 10.11.2017 Palkokasveja on varaa lisätä rajusti Biologista typensidontaa hyödynnetään heikosti,

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Tallin imago ja hyvinvoiva hevonen ympäristötekojen taustalla OSA I. 21.1.2012 Heini Iinatti

Tallin imago ja hyvinvoiva hevonen ympäristötekojen taustalla OSA I. 21.1.2012 Heini Iinatti Tallin imago ja hyvinvoiva hevonen ympäristötekojen taustalla OSA I 21.1.2012 Heini Iinatti Tallin imago ja hyvinvoiva hevonen ympäristötekojen taustalla Hevostallin ympäristöasiat Hevostalouden ympäristövaikutukset

Lisätiedot

Pellon pinnan liukoisesta fosforista. valtaosa lähtee kevättulvien mukana

Pellon pinnan liukoisesta fosforista. valtaosa lähtee kevättulvien mukana Liite 18.6.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 8 Pellon pinnan liukoisesta fosforista valtaosa lähtee kevättulvien mukana Reijo Vesterinen, Maaseudun Tulevaisuus kuvat: Jaana Kankaanpää Hevosten aitauksista

Lisätiedot

Valikoituja hevostutkimuksia Suomesta ja muualta Euroopasta

Valikoituja hevostutkimuksia Suomesta ja muualta Euroopasta Valikoituja hevostutkimuksia Suomesta ja muualta Euroopasta Markku Saastamoinen Luonnonvarakeskus Luke, hevostutkimus Jalostuspäivät, Joensuu, 12.2.2015 Karin Hemmann, HY: Hevosten puunpurenta fysiologinen

Lisätiedot

Miten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio

Miten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Helena Soinne, Riitta Lemola, Laura Hoikkala ja Eila Turtola 14.5.2014 1 Orgaanisen aineksen merkitys maatalousmaassa Ylläpitää kasvukuntoa Parantaa

Lisätiedot

Kestävyyden parantamisen työkalut nyt ja tulevaisuudessa

Kestävyyden parantamisen työkalut nyt ja tulevaisuudessa Esit tely Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Agrifood Research Kestävyyden parantamisen työkalut nyt ja tulevaisuudessa Vanhempi tutkija Yrjö Virtanen, MTT Elinkaaren kestävyyden parantamisen ongelma

Lisätiedot

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen

Lisätiedot

Hevosen lannan hyötykäyttö osana biotaloutta, syyskuu ( ),

Hevosen lannan hyötykäyttö osana biotaloutta, syyskuu ( ), Hevosen lannan hyötykäyttö osana biotaloutta, syyskuu 2016. (20.9.2016), Oulun Seudun BiotalousLeader-hanke Esimerkkinä Mika Hämäläisen hevostallin Pollen Puhti Talli on rakennettu ja kompostointitoiminta

Lisätiedot

YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN

YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN NUORISOKESKUS ANJALAN YMPÄRISTÖOHJELMA YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN 1. Ympäristötavoite: Ympäristöasioita hoitoa ja ylläpitoa seurataan ja arvioidaan tietyin väliajoin. Vuosittain tehdyn

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

MITÄ HEVOSET SYÖVÄT LAITUMELLA

MITÄ HEVOSET SYÖVÄT LAITUMELLA MITÄ HEVOSET SYÖVÄT LAITUMELLA Susanna Särkijärvi 1, Oiva Niemeläinen 2, Riitta Sormunen-Cristian 3 ja Markku Saastamoinen 1 1 MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Hevostutkimus, 32100 Ypäjä 2 MTT, Kasvinviljely

Lisätiedot

Tukitiedotus luomutilat Kuopio Valvonnan keskeiset huomiot. Pohjois-Savon ELY-keskus, maaseutuyksikkö, tukihallinto- ja valvontaryhmä

Tukitiedotus luomutilat Kuopio Valvonnan keskeiset huomiot. Pohjois-Savon ELY-keskus, maaseutuyksikkö, tukihallinto- ja valvontaryhmä Tukitiedotus luomutilat Kuopio 21.4.2017 Valvonnan keskeiset huomiot Pohjois-Savon ELY-keskus, maaseutuyksikkö, tukihallinto- ja valvontaryhmä Esityksen sisältö 1. Yleistä valvonnasta 2. Päätukihakemusten

Lisätiedot

ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET

ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET Tarkastuspäivämäärä Virkatoimitunnus Tarkastuksen tekijä Virka-asema Puhelinnumero Kunta Aluehallintovirasto Eläinten omistaja/ haltija Osoite Puhelinnumero Tarkastuksessa

Lisätiedot

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus (1250/2014) Lannan varastointi, uutta: Lantalan ohjetilavuudet ovat muuttuneet, prosessoiduille lannoille on omat ohjetilavuudet. Myös nautojen alkuperäisroduille on omat lantalatilavuudet. Lantalan vähimmäistilavuuden

Lisätiedot

Nitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin

Nitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin Nitraattiasetus * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus 1 Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin Lannan varastointi: Lantalan ohjetilavuudet muuttuivat vuodeksi 2015, prosessoiduille

Lisätiedot

Hevostalliprojekti 2011 & 2012 Porin kaupungin ympäristövirasto

Hevostalliprojekti 2011 & 2012 Porin kaupungin ympäristövirasto Hevostalliprojekti 2011 & 2012 Porin kaupungin ympäristövirasto Loppuraportti Jessica Jokinen 1 Aluksi... 3 2 Tallien lukumäärä... 3 3 Porilaiset tallit... 4 3.1 Tallikäynnit... 4 3.2 Kuivike... 4 3.3

Lisätiedot

EquineLife Ekologisesti ja eettisesti kestävä hevostalous

EquineLife Ekologisesti ja eettisesti kestävä hevostalous EquineLife Ekologisesti ja eettisesti kestävä hevostalous EquineLife pähkinänkuoressa Projektin päätavoitteet olivat: luoda ja toteuttaa ympäristö-, hyvinvointi- ja turvallisuusjärjestelmä hevostalouteen

Lisätiedot

Marja- ja puutarhatilojen tukitiedotus Suonenjoki Tarkastusten näkökulma

Marja- ja puutarhatilojen tukitiedotus Suonenjoki Tarkastusten näkökulma Marja- ja puutarhatilojen tukitiedotus Suonenjoki 10.4.2017 Tarkastusten näkökulma tarkastaja Timo Kalke Pohjois-Savon ELY-keskus, maaseutuyksikkö, tukihallinto- ja valvontaryhmä Esityksen sisältö 1. Yleistä

Lisätiedot

Hevosenlanta biokaasulaitoksen syötteenä Pirtti-tilaisuus Teivossa Johanna Kalmari/Metener Oy 1

Hevosenlanta biokaasulaitoksen syötteenä Pirtti-tilaisuus Teivossa Johanna Kalmari/Metener Oy 1 Hevosenlanta biokaasulaitoksen syötteenä Pirtti-tilaisuus Teivossa 3.10.2017 15.10.2017 Johanna Kalmari/Metener Oy 1 Biokaasun raaka-aineita 15.10.2017 Johanna Kalmari/Metener Oy 2 Energiasisältö Materiaali

Lisätiedot

Hiilivapaa Loimaa. Kohti uusiutuvaa energiaa. Jari Rantala, kaupunginjohtaja Loimaa

Hiilivapaa Loimaa. Kohti uusiutuvaa energiaa. Jari Rantala, kaupunginjohtaja Loimaa Hiilivapaa Loimaa Kohti uusiutuvaa energiaa Kaukolämpöputki Nahinlahdelle Kaukolämpöverkko laajeni Loimaan uudelle asuinalueelle Nahinlahdelle. Kiinteistön liittyminen kaukolämpöverkkoon on mahdollista

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRIS- TÖALAN VALINTAKOE 2008 MATEMATIIKKA

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRIS- TÖALAN VALINTAKOE 2008 MATEMATIIKKA AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRIS- TÖALAN VALINTAKOE 008 MATEMATIIKKA TEHTÄVIEN RATKAISUT Tehtävä. Maljakossa on 0 keltaista ja 0 punaista tulppaania, joista puutarhuriopiskelijan on määrä

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto 3.4.2019 Taustaa Suomen sitoumukset Itämereen tulevan ravinnekuorman vähentämiseksi Typpi 2 430 + 600 *) tonnia Fosfori 330 + 26

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 62/11.01.03/2013 30 Nitraattiasetuksen valvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Armi Tukia, puh. 043 826 5218 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.

Lisätiedot

UPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani

UPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani UPM, Kajaani Ympäristönsuojelun kehitys 26 UPM, Kajaani Tuotantokyky 61 paperia Henkilöstön määrä 6 Tuotteet päällystämätön aikakauslehtipaperi UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit

Lisätiedot

Miten helpotan tallitöitä? Hevosvoimaa seminaari 24.11.2014 Elsa Roponen

Miten helpotan tallitöitä? Hevosvoimaa seminaari 24.11.2014 Elsa Roponen Miten helpotan tallitöitä? Hevosvoimaa seminaari 24.11.2014 Elsa Roponen Työtä riittää Hevoset työllistävät koko- tai osa-aikaisesti noin 15 000-16 000 henkilöä Hevostalleja Suomessa noin 16 000 Tallityöt

Lisätiedot

Hevosalan yrittäjyyskartoitus Satakunnassa

Hevosalan yrittäjyyskartoitus Satakunnassa Hevosalan yrittäjyyskartoitus Satakunnassa Nykytoiminnan ja kehittämistarpeiden kartoittaminen - kysely alan toimijoille Hevostaloutta harjoittavan nimi Tallin / Yrityksen nimi Lähiosoite Postinumero (

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Kiertoravinne. Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden massavirtojen tuotteistaminen ja uudelleen jako Seinäjoen seudulla

Kiertoravinne. Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden massavirtojen tuotteistaminen ja uudelleen jako Seinäjoen seudulla Kiertoravinne Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden massavirtojen tuotteistaminen ja uudelleen jako Seinäjoen seudulla Kiertoravinnehanke Jyrki Heilä 10.12.2018 Seinäjoki Kirtoravinnehanke Hankkeessa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 28. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 28. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 21.03.2013 Sivu 1 / 1 272/11.01.03/2012 28 Nitraattiasetuksen valvonta vuonna 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Armi Tukia, puh. (09) 816 24853 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot Tukihaku 2016 Täydentävät ehdot Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset Pientareet, suojakaistat ja maaperän kunto Hukkakauran ja jättiputken torjunta Viljely hyvän maatalouskäytännön mukaisesti Kesantojen

Lisätiedot

Viljelysuunnitelma vuodelle 2005

Viljelysuunnitelma vuodelle 2005 Vesa-Matti Lintunen Kiukooahontie 21 7164 Talluskylä 84446611 13.11.25 Viljelysuunnitelma vuodelle 25 1 / 6 Ymp.tuen maks. Lohko 493-A Navetan taus.78 ha Navetan taus 3.Laidun Nurmen NK 2 (2--15) 3 51

Lisätiedot

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä. Ympäristöneuvojakoulutus Tampere 2.10.2013 Haastattelulomakkeen sisältö: Maatilan perustiedot Peltojen sijainti, ominaisuudet ja ojitus Viljelykasvit,

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot