Aikakauskirja ÄIDINKIELEN OPETUSTIEDE
|
|
- Johannes Virtanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Aikakauskirja ÄIDINKIELEN OPETUSTIEDE
2 AIKAKAUSKIRJA ÄIDINKIELEN OPETUSTIEDE Journal of Mother Tongue Education Teemanumerot: Vuosikerta 10 euroa 1/1987 Äidinkielen opetuksen uudet virtaukset (loppuunmyyty, luettavissa tieteellisissä kirjastoissa) 2/1987 Opinnäytetöiden ja laitosten sarjajulkaisujen tiivistelmät (loppuunmyyty) 3/1988 Lukeminen, kirjallisuus ja nuorisokulttuuri 4/1988 Kirjoittaminen 5/1989 Joukkoviestintä 6/1989 Äidinkielen opetus ja sen tutkimus Pohjoismaissa Myös ruotsiksi Tidskrift för Modersmålspedagogik 7/1990 Draamaopetus ja puhuminen 8/1990 Kotiseutukulttuuri ja kansainvälisyys 9/1991 Tutkimusmenetelmät 10/1991 AD-symposium (loppuunmyyty) 11/1992 Viron äidinkielen opetuksen tutkimus 12/1992 Prosessilukeminen 13-14/1993 Tieteiskirjallisuus ja fantasia (loppuunmyyty) 15-16/1994 Lukemisstrategiat, metakognitio, mielikuvat (loppuunmyyty) 17-18/1995 Muumitutkimus ja draamaopetus 19-20/1996 Filosofia ja nuorisokirjallisuus 21-22/1997 Satu, kertomus, teksti 23-24/1998 Kirjallisuuden opetus 25-26/1999 Kiirjallisuuden opetus 27-28/2000 Kirjoittamisen opetus 29-30/2001 Koulutus 31/2002 Sarjakirjat 32/2003 Menestyskirjailijoita 33/2004 Tieteenteoria, kaanon 34/2005 Juhlakirja 35/2006 Kirjallisuus 36/2007 Agricolan perintö, myös verkkojulkaisuna 37/2008 Kieli ja kirjallisuus, myös verkkojulkaisuna 38/2009 Kalevala ja kielioppi, myös verkkojulkaisuna 39/2010 Toiminnallinen kielioppi, myös verkkojulkaisuna 40/2011 Kielioppi, myös verkkojulkaisuna 41/2012 Oppikirjatutkimus, myös verkkojulkaisuna
3 Aikakauskirja ÄIDINKIELEN OPETUSTIEDE Journal of Mother Tongue Education Oppikirjatutkimus ISSN X Helsinki Unigrafia
4 TOIMITUS Katri Karasma, pääätoimittaja, FT Äidinkielen Opetustieeeteen Seura ry:n puheenjohtaja Turun yliopiston professori Juli-Anna Aerila, varapäätoimittaja, KT Äidinkielen Opetustieteen Seura ry:n varapuheenjohtaja Turun yliopiston lehtori Auli Koponen, toimitussihteeri, KT Äidinkielen Opetustieteen Seura ry:n sihteeri Turun Suomalaisen Yhteiskoulun äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Kannessa Anna Saarela Turun opettajankoulutuslaitoksen seminaarihuoneen 359 kaapin äärellä. Kaapissa on lähes 400 ainekohtaisen seminaarin äidinkielen opetustieteen seminaarityötä ryhmiteltyinä eri vuosien pinoihin (kuva Katri Karasma) Aikakauskirja Äidinkielen opetustiede Tilaushinta euroa Toimituksen osoite ÄOS Piilopolku 3 A Espoo Puh Sampo Sähköp. A.o.s@kolumbus.fi tai katsar@utu.fi Huoneen 359 seminaarityöt on vuodesta 1998 lähtien luetteloitu osastolla Opinnäytetöitä www. aidinkielenopetustieteenseurary.com
5 Sisällys Esipuhe 6 Katsaus Katri Karasma: Oppikirjatutkimuksen hengenpelastusta 8 Artikkelit Katarina Kapiainen: Lyriikan käsitteet lukion oppikirjoissa 20 Jenni Isola: Nykykirjallisuus ja kirjailija lukion oppikirjoissa 37 Elina Lindström: Kalevala peruskoulun ja lukion oppikirjoissa 52 Ida Alanissi: Argumentoinnin käsittely lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoissa 70 Katri Koskinen: Suomalais-ugrilaiset kielet yhdeksännen luokan oppikirjoissa 86 Anna Saarela: Modukset kahdeksannen luokan oppikirjoissa Aktiivi ja Tekstitaituri 101 Kirjallisuutta Pirjo Suvilehto: Satujen draamatyöskentelyllä rohkeutta tunteiden ilmaisemiseen 121 Taija Virolainen: Pertsan ja Kilun matkassa 123 Päivi Koponen: Junamatkalla 124 Päivi Koponen: Ymmärrystä lukemiseen 126 Katri Karasma: Tulvivaa sanailakointia 129 Lausunto Juli-Anna Aerila & Katri Karasma: Lausunto Opetusministeriön tuntijakotyöryhmän esityksestä 130 Oikaisu 133 Tietoja kongresseista 134
6 Esipuhe Uusi yliopistolaki on kuohuttanut tutkijoita. Se muutti yliopistot julkisoikeudellisiksi laitoksiksi. Valtiojohtoisuudesta suuntaudutaan autonomisempaan hallintoon. Kansainvälisyyttä korostetaan yhä enemmän, yliopistojen halutaan tekevän yhteistyötä ulkomaisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Yliopistojen pitää huolehtia entistä enemmän itse rahoituksestaan. Koulutuksen pitää olla kuitenkin ilmaista, joten varojen hankkiminen edellyttäisi yritystoimintaa, jonka asiakkaat ovat muita kuin opiskelijoita. Hallinto on muuttunut johtajapainotteisemmaksi. Onneksi myös rehtorin valtaa on lisätty. Turun yliopistoon valittiin uusi rehtori, prof. Kalervo Väänänen, jolta odotetaan paljon kuten aina uudelta johtajalta. Hän on luvannut suunnata yliopistoa sen ydintehtävien, tutkimuksen ja koulutuksen, parantamiseen. Opiskelijoiden opintopolkujen pitäisi sujua: jospa esteet äidinkielen sivuaineopinnoissa poistuisivat. Ei ole oikein, että oppiaineessa (siis äidinkielessä ja kirjallisuudessa), jossa luokanopettajalla on tuntien enemmistö, hän ei voi hankkia kaksoiskelpoisuutta esteettömästi. Rehtorilta toivotaan uusien tieteiden tukemista. Jospa äidinkielen opetustiedekin saisi joskus sille kuuluvan tunnustuksen. Kansainvälisten aikakauslehtien ylikorostuminen yliopistojen tulosvastuussa vaarantaa kotimaisten lehtien kannattavuuden. Tsvluokitukset pitäisi tarkistaa ja lisätä sinne puuttuvia lehtiä. Varsinkin huomattavin alamme kansainvälinen julkaisu L1 educational studies in language and literature pitäisi lisätä julkaisufoorumin luetteloon. Turun yliopistossa kävi yhdysvaltalaisten tutkijoiden ja rehtoreiden ryhmä tutustumassa Turun normaalikouluun ja opettajien koulutukseen. Prof. Heinz-Dieter Meyer ja fil. tri Eija Rougle olivat hyvin tyytyväisiä näkemäänsä. Yhteisseminaarissa selvitettiin amerikkalaisen ja suomalaisen järjestelmän eroja. PISA-mittausten menestystekijöitä pohdittiin. Suomalaiselle koulutusviennille on kysyntää. Huhtikuussa oli FL Timo Saarniemen ( ) muistonäyttely Turun yliopiston kulttuurihistorian laitoksessa 6
7 Impressiot ovat minun. Hän olisi täyttänyt 70 vuotta, jos olisi elänyt. ÄOS toimitti hänelle kaksi juhlakirjaa, 50- ja 60-vuotispäiviksi. Onnittelemme äidinkielenopettaja ja puhemies Riitta Uosukaista, joka täytti 70 vuotta Muistelin hänelle onnittelussani käyntiäni Timon kanssa opetusministerin vastaanotolla 20 vuotta sitten. Riitta oli silloin tämän aikakauskirjan kansikuvassa. Vuodet ovat menneeet huomaamatta. Riitta kävi vihkimässä uuden tiedekuntarakennuksen, Educariumin, joten kasvatuksen kotimme on hänelle tuttu. Tämä lehti on tarkoitettu innostamaan nuoria huomaamaan, miten vähän alamme tutkimusta tehdään ammattimaisesti. Äidinkielen opetuksen ammattitutkijoita valmistuu tuskin lainkaan. Toivon, että nuorilla olisi intoa jatkaa nyt alkanutta tutkimusta. Heitä todella tarvitaan, kun vanhempi ikäpolvi siirtyy eläkkeelle. Tähän lehteen on mahtunut vain osa äidinkielen opetustieteen seminaarissa tänä vuonna pidetyistä esitelmistä. Niiden luettelo ja maininnat niissä tutkituista oppikirjoista on ÄOS:n kotisivulla (www. aidinkielenopetustieteenseurary.com) osastossa Opinnäytetöitä. Monista tutkimuksista pitäisi julkaista erillismonografioita. Kalevalan käsittelystä oppikirjoissa on kertynyt vuosien varrelta monia esityksiä. Niitä kannattaisi koota yhteisjulkaisuksi. Juhannuksena 2012 Katri Karasma 7
8 Katri Karasma Oppikirjatutkimuksen hengenpelastusta Saksassa on yhdistys Internationale Gesellschaft für historische und systematische Schulbuchforschung (Kansainvälinen historiallisen ja systemaattisen koulukirjatutkimuksen yhdistys). Sen kotisivulla oli uutinen, että jokainen peruskoululainen saa Thaimaassa PC-tabletin. Niiden hinta on kappaleelta 62 euroa. Niissä on oppimateriaalia äidinkielen, englannin, matematiikan ja sosiaalialan opintoihin. Niillä on tarkoitus täydentää, ei korvata opetusta. Digitaalisen aineiston runsaus on saanut yhdistyksen ottamaan Augsburgin yliopiston vuositapaamisensa aiheeksi digitaaliset koulutusmediat. Koulukirjat ja digitaaliset mediat ovat esillä monissa alustuksissa. Jyväskylässä oli kielten laitosten järjestämä oppikirjaseminaari. Leht. Eija Aallon välityksellä ÄOS:n kotisivulle saatiin tilaisuudesta videolinkki. Seminaarissa käytettiin uutta interaktiivista äänestyslaitteistoa. Oppimateriaalien katsottiin olevan kaukana uusimmasta pedagogisesta ajattelusta (84 % äänesti väitteen puolesta). Prof. Minna-Riitta Luukka huomautti lopun yhteenvedossa, että eri osapuolilla, oppilaat, opettajat, kustantajat, oppikirjantekijät ja opetussuunnitelman laatijat, on erilaisia epistemologisia uskomuksia. Verkko ei voi olla itseisarvo, vaan tarvitaan vuorovaikutusta, aktivointia, osallistumista, sisäistä motivaatiota. Tarvitaan osallistavaa oppimateriaalia ja tiedon intressin herättämistä. Loppuäänestyksessä uskottiin, että oppikirjalla on tulevaisuudessakin merkittävä asema. Ruotsinkielisten äidinkielen ja kirjallisuuden opettajien foorumissa Hanasaaressa oli paneelikeskustelu oppikirjoista. Keskustelijoina olivat prof. Ria Heilä-Ylikallio ja neljä opettajaa. Keskustelun lähtökohtana oli tieto, että suomenruotsalaisista äidinkielen opettajista 42 % ei käytä lainkaan oppikirjoja, suomenkielisistä 4 % (Jan Hellgrenin tutkimuksesta). Mia Sandsjoe (Högstadieskolan 8
9 Lönkan) oli halunnut aloittaessaan käyttää oppikirjaa ja luuli, että hän voisi löytää sopivan. Niin ei käynyt. Nyt hän ei käytä oppikirjaa. Hän toivoisi, että opettajalle olisi käsikirja. Ria Heilä-Ylikallio toivoi, että tehtäisiin etnografinen tutkimus siitä, kuinka opettaja käyttää ja ei käytä oppikirjaa. Kenneth Gustafsson kehui suomenkielisiä oppikirjoja. Ruotsinkielisellä puolella ei ole yhtä suurta valikoimaa. Elektronista oppimateriaalia pidettiin suotavana, mutta katsottiin, että digitaaliset aineistot sopivat kotona käytettäviksi. Koulussa oppituntien aika sopii paremmin interaktiivisuuteen. Oppikirjatutkimuksesta ei Jyväskylän seminaarissa ehditty puhua. Se onkin jäämässä jalkoihin, sillä oppikirjoja Suomessa tuotetaan runsaasti. Kannattaisiko osa siihen tuhlatuista varoista sijoittaa oppikirjatutkimukseen? Hyvä tutkimus voisi paljastaa oppikirjan heikkoudet. Suuret kustantajat voisivat panostaa tuotekehittelyyn sponsoroimalla tutkimusta. Nyt alan tutkimus on todella vähäistä, joten tämän katsauksen nimeksi sopi parhaiten hengenpelastus tai hätähuuto. Tässä keskitytään oppikirjoihin ja niiden sisällönanalyysiin. Oppikirjatutkimuksen piirteitä Valmiit opettajat tekevät oppikirjoja, eivät oppikirjatutkimusta. ÄOL: n jäsenlehdessä Virkkeessä kieltäydytään arvioimasta oppikirjoja. Alamme tutkijat, joita on erittäin vähän, eivät myöskään tee oppikirjaanalyyseja. Ainoat alueen edistäjät ovat opiskelijat, jotka tekevät ainekohtaisen seminaarityönsä usein juuri oppikirjoista. Oppikirjat, joita on äidinkielessä ja kirjallisuudessa runsaasti, ovat kiitollinen kohde proseminaarityön tasoiselle opinnäytetyölle. Lehden kannessa on kuva Turun opettajankoulutuslaitoksen seminaarihuone 359:n kaapista, jossa on lähes neljäsataa Ainekohtaisen seminaarin tutkielmaa. Kaikissa on ollut tavoitteena kehittää äidinkielen opetustiedettä. Niistä yli puolet on ollut viime aikoina oppikirjatutkimuksia. On syytä tuoda opiskelijoiden töitä esiin. Samalla täytyy harmitella, että ammattitutkijoita on niin vähän. Henri Aitakari (2011) teki selvityksen alakoulun neljännen luokan oppikirjoista. 9
10 Turun opettajankoulutuslaitoksessa on virinnyt oppikirjatutkimus, jossa on selvitetty sitä, mitä kirjailijasta (Mikael Agricola, J. L. Runeberg, Zachris Topelius, Aleksis Kivi, Minna Canth, Eino Leino, Mika Waltari, Pentti Saarikoski, Rosa Liksom, Tove Jansson, Veikko Huovinen) kerrotaan ja millainen kirjailijakuva hänestä välitetään. Kalevalan, kirjoittamisen, kirjallisuuden lajien, kielentuntemuksen, median, suomalais-ugrilaisten kielten ym. ilmiöiden opetuksen selvitys oppikirjoissa on ollut suosittua. Vertailtavana on ollut usein kaksi tai useampia oppikirjoja, myös yhdestä oppikirjasta on voitu tehdä analyysia selvittäen sitä suhteessa opetussuunnitelmaan. Tässä julkaistavissa artikkeleissa on vaihtelevia määriä oppikirjoja. Uusimmasta oppikirjasta on voitu tehdä analyysia vertaamalla sitä aiempiin oppikirjoihin ja niistä tehtyihin analyyseihin. Oppikirjatutkimuksen lähtökohtana on useimmiten vertailu. Halutaan selvittää, mikä oppikirja on paras tai parempi. Silloin verrattavina on kaksi tai useampia oppikirjoja. Mahdollinen tutkimusasetelma on verrata uusinta oppikirjaa aiempiin selvityksiin. Suomalais-ugrilaisista kielistä yhdeksännen luokan oppikirjoista on tehty monia analyyseja. Niitä voidaan hyödyntää, kun niitä peilataan uusimpaan. Nähtäväksi tulee, onko uusin kirja aikaansa edellä vai onko se palannut johonkin vanhempaan aaltoon takaisin. Suositeltava on siirtymätutkimus. Silloin verrataan yläkoulua ja lukiota. Molemmilta asteilta voi olla tarkastelussa kaksi kirjaa. Oppikirjatutkimuksen malleja voi esittää useita riippuen siitä, montako kirjaa on verrattavana ja onko mukana ajallista aspektia. Yhden oppikirjan tutkimusmalli Äidinkielen opetustiede ~ ihanneopetussuunnitelma Kirjoitettu opetussuunnitelma Kirjan (kurssin) identiteetti, mediapuhe, lukemis- ja/tai kirjoittamiskäsitys ym. 10
11 Kahden oppikirjan vertailumalli Vertailu Oppikirja Oppikirja 1 2 Uusimman oppikirjan vertailu aiempiin Uusi oppikirja Oppikirja Siirtymä Yläkoulu Lukio Oppikirja Kirjailijan esiintymät oppikirjoissa Oppikirjat Aika- kaudet Kirjailija ilmiö X 11
12 Aiempi tutkimukseni ja siinä kehittelemäni menetelmä sisällönanalyyttinen käyttäjäarviomenetelmä vaatii neljä vaihetta: 1) oppimateriaalin sisällönyksiköiden valinta ja rajaus, 2) kirjojen vertailu yksiköihin ja opetussuunnitelmaan nähden, 3) käyttäjien (opettajien) arvio koko kirjasarjasta eritellen sen käyttökelpoisuutta (kyselylomake) ja 4) opettajan haastattelu koko kirjasarjan käyttökelpoisuudesta (Sarmavuori 2000). Se on liian työläs, sillä siinä opettajille lähetetään kyselylomake, myös haastattelu on vaatelias. Tarvitaan yksityiskohtaisempaa sisällönanalyysia, mitä opiskelijat ovatkin tehneet. Oppikirjatutkimuksen rajauksia Suosittuja rajauksia ovat olleet lukion tai yläkoulun oppikirjojen tyylikaudet (antiikki, romantiikka, realismi, modernismi), kirjallisuuden lajit (draama, tieteiskirjallisuus, fantasia, kauhu, sadut, sarjakuvat) tai kirjallisuuden kieli ja ikäjako (suomenruotsalainen kirjallisuus, eilänsimainen kirjallisuus, nuortenkirjallisuus). Kielen ja opetuksen ilmiöistä on ollut tarkasteltavana murteet, metakieli, välimerkkien ohjeistus, medialukutaito, argumentointi, internet, kirjakielen kehitys, kieliolot, modukset, kuvalukeminen, kielisukulaisuus, uusmedia, suomen kielen ominaispiirteet ja kirjallisuuden tarkastelutavat. Yhdestä lukion kurssista, joka on ollut viimeinen pakollinen kurssi eli 6. kurssi, on selvitetty identiteettiä. Runoudesta on ollut selvitettävänä lyriikka yleensä, runoesimerkit tai runoanalyysi. Kalevalasta on vuodesta 1998 lähtien tehty yhdeksän työtä. Oppikirjoista on voitu verrata 1) Kalevalan syntyä ja sen taustoja, 2) juonen käsittelyä, 3) henkilöhahmoja ja 4) Kalevalan kieltä. Kirjallisuuden kaanon (kirjailija- ja kirjavalinnat) sekä kirjailijoiden sukupuolijakaumat ovat kiinnostaneet. Oppikirjojen sukupuolisuudesta on selvitetty naiskirjailijoiden asemaa ja määrä lukion oppikirjoissa. Yhdessä työssä selvitettiin, miten oppikirja tuo esiin tytön ja pojan ominaisuuksia ja sukupuolen muotoutumista. Nimeksi tuli vihjaileva Samu laskee mäkeä ja Sanni kotitehtäviä. 12
13 Oppikirjojen harjoitusten ja tehtävien luokittelu Suurin osa tutkimuksista on ollut opetustekstien tarkastelua. Monissa on rajattu tehtävät pois, koska kirjasarjoissa on erikseen tehtäväkirja tai sitten ei. Tehtävät muodostavat luontevasti oman osan. Harjoitustehtävät paljastavat, mitä oppilaan tulisi kirjan tekijöiden mielestä oppia ja osata kurssin aikana; toisaalta tehtävät kertovat oppilaalle, kuinka hyvin tämä on omaksunut opetetut asiat (Mattila 2008, 1). Lukion kirjojen Kieli ja tekstit sekä Piste vertailussa oli edellisestä sarjasta 174 ja jälkimmäisestä 223 tehtävää. Niitä eriteltiin tyyppeihin: 1) Pohdintaa ja tekstin tuottamista, 2) aineiston erittelyä ja muokkausta ja 3) kielenhuoltoa sisältäviin tehtäviin. Kieli ja tekstit sarja tarjosi Pistettä enemmän harjoituksia kokonaisen tekstin kirjoittamiseen. Kieli ja tekstit sarjassa harjoiteltiin enemmän yo-kokeessa esiintyvien tekstitaito- ja esseetehtävien kaltaisia tehtäviä, kun taas Piste keskittyi enemmän pienempien ja tarkempien havaintojen tekemiseen ja lyhyempien vastausten tuottamiseen (aineiston erittely ja muokkaus). Kieli ja tekstit sarjassa oli enemmän interaktiivisia tehtäviä kuin Pisteessä. (Mattila 2008, 17.) Anna Saarelalla on tässä aikakauskirjassa kiinnostava analyysi modusten tehtävistä. Innostavien ja kiinnostavien tehtävien keksiminen ei ole helppo tehtävä. Interaktiiviset ja toiminnalliset tehtävät ovat hyvin vähissä. Siinä voisi olla yksi syy, miksi tehtäväkirjoja ei käytetä. Susanna Mononen (2011, 10) mainitsee, että äidinkielen opettajista 76 % sanoi käyttävänsä usein oppikirjaa, mutta tehtäväkirjoja sen sijaan ei käytetty. Kirjailijakuvien analysointi Kirjailijan esittely oppikirjassa voi olla pelkkä nimi ja vuosiluku, jolloin hänestä voidaan mainita syntymävuosi tai hänen teoksensa ilmestymisvuosi. Hänet ryhmitellään ajallisesti tai tyylillisesti. Hänestä voi olla kuva, teosluettelo ja/tai elämänvaiheiden kuvailua. 13
14 Esitelmien aiheiksi on otettu merkittäviä kirjailijoita, joiden voidaan olettaa esiintyvän myös äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoissa. Aleksis Kivestä on tehty joitakin analyyseja. Mia Nordblom (2011) vertasi 9. luokan kirjoja Aktiivi, Aleksis, Loitsu ja Lentävä lause. Hän esitti työssään seuraavan jäsentelyn. 1. Johdanto 1.1 Tutkimuksen aihe ja tavoitteet 1.2 Aineisto ja tutkimusmenetelmä 1.3 Äidinkielen opetustiede, oppikirjatutkimus ja aiemmat tutkimukset 2. Alexis Stenvallista Aleksis Kiveksi 3. Kivi oppikirjoissa 3.1 Sivumäärät ja erottuminen 3.2 Kiven merkitys kirjallisuudenhistoriassa ja nykyyhteiskunnassa 3.3 Kiven elämä 3.4 Kiven tuotanto Mainitut teokset Näytteet teoksista Tuotannon piirteet 3.5 Yhteenveto 4. Lopuksi Aleksis Kiveen käytettyjen sivujen määrä vaihteli Loitsun 5,5 sivusta Aktiivin 18 sivuun. Mukaan oli otettu myös harjoituskirjan sivumäärä, jos semmoinen oli sarjassa. Kaikki muut kirjat paitsi Loitsu mainitsivat, että Seitsemän veljestä on ensimmäinen merkittävä suomenkielinen romaani. Aktiivissa ja Aleksiksessa hänet mainittiin kansalliskirjailijaksi. Kiven elämästä kerrotaan eniten Aktiivissa, myös häneen kohdistunut kritiikki esitetään. Kiven elämästä 14
15 kerrottaessa vaihtelivat painopisteet: kirjailija, ihminen vai historian henkilö, sankari vai traaginen hahmo, enemmän tietoa opiskelusta vai kritiikistä. Tuotantoa esitellään joissakin kirjoissa tarkasti, joissakin summittaisesti, mikä hämmästyttää. Yksi kirja keskittyy näytteissään ym. erityisesti kieleen, toinen teatteriin, kolmas kirjallisuuden käsitteistöön. (Nordblom 22011, 18.) Taulukko 1. Tiivistelmä: Kivi ja hänen elämänsä (Nordblom 2011, 11). Aktiivi Aleksis Loitsu LL Nä- Lyhyesti taus- Kirjailijanä- Ylimalkai- Kivi traagisekö- tatietoja hen- kökulmasta: set tausta- ne hahmona, kul- kilöstä Kivi kirjailija, Ki- tiedot hen- ihmisenä ma Tarkasti pai- vi, aikalais- kilöstä inhimillistäkat yms. kirjailija Kivi viä yksityiskohtia Vai- Kivi määrä- Neutraali Neutraali Traaginen ku- tietoisena kuvaus kuvaus hahmo tel- sankarina ma Eri- Kritiikki Yksityiskoh- Kuolintie- Nuoruus ja tyis- tia ammatilli- dot ja mie- opinnot tä sesta elämäs- lenterveys Luonne tä Mainittujen teosten määrät vaihtelivat. Kaikissa oli kuitenkin Seitsemän veljestä ja Nummisuutarit. Teoksista, niiden näytteistä ja yksityiskohdista oli taulukot. Myös oppikirjojen yhtäläisyydet ja erot taulukoitiin. Kirjailijakuvan paljastaminen oppikirjoista voi edetä täysin toisella tavalla, kun kirjailija ei kuulu kirjallisuuden historian tietyn aikakauden merkittäviin tekijöihin vaan on enemmänkin erityisesti yhden teoksen perusteella tunnettu nykykirjailija ja humoristi. 15
16 Veli-Matti Purmonen (2012) jäsenteli työnsä seuraavasti: 1. Johdanto 2. Veikko Huovinen 3. Oppikirjojen tarkastelua 3.1 Huovinen otsikoiden alla 3.2 Huoviselle omistetun tekstin määrä 3.3 Huovisen kirjallisen tyylin kuvailua 3.4 Huoviselta mainitut teokset 3.5 Huoviseen liittyvät kuvat 4. Lopuksi Hän selvitti Veikko Huovisen esittelyä yhdeksästä eri kirjasarjasta ja niiden uusintapainoksista. Luonnehdinnat ja esittelyt kirjailijasta vähenivät 1980-luvulta nykykirjoihin. Mainituimmat teokset olivat Havukka-ahon ajattelija (11 mainintaa), Lampaansyöjät (6), Veitikka (6) ja Hamsterit (4). Työn päätelmänä oli: Kirjallisen tyylin osalta Huovista käsitellään niin huumorin, perinteisyyden, kansan, luonnon kuin kainuulaisuudenkin kautta. Yhdessä oppikirjat muodostavat melko monipuolisen kuvan Huovisen kirjailijuudesta, mutta yksinään oppikirjat pyrkivät vain hetkittäin kokonaisvaltaiseen kirjailijakuvan määrittelyyn. (Purmonen 2012, 14.) Oppikirjoista kannattaa selvittää tunnettujen kirjailijoiden esille tuomista, vaikka kirjailija ei kuuluisi kirjallisuushistorian vakioaineistoon. Joitakin graduja ja muuta Äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoista on joitakin gradututkielmia. Tein haun eri yliopistojen kirjastoista ja katsoin, mitä oli valmistunut 2010-luvulla. Susanna Mononen (1911) on selvittänyt 16
17 lukemisstrategioiden käyttöä yläkoulun oppikirjoista (Aktiivi, Aleksis, Lentävä lause, Uusi Loitsu, Sisu, Taito, Voima ja Taju sekä Tekstitaituri). Vaikka opetussuunnitelmassa ohjataan lukemisstrategioiden käyttöön, sitä ei tehty oppikirjoissa. Johanna Tiuraniemi (2010) on tutkinut kriittistä lukutaitoa. Pauli Hautala (2012) on selvittänyt identiteettiä kirjasarjasta Taito-Voima-Taju. Hän tukeutui Michel Foucault n esittämään ajatukseen siitä, että identiteetit tuotetaan diskursseilla. Hän erotti kansallisen identiteetin diskursseja seuraavasti: Alueellisten identiteettien diskurssit Etnisten identiteettien diskurssit Ikäkausiin liittyvien identiteettien diskurssit Sukupuolisten identiteettien diskurssit Alakulttuuristen identiteettien diskurssit Yhteiskuntaluokkaisten ja yhteiskunnallisten identiteettien diskurssit Havaintona oli, että oppikirjasarjassa painottuvat suomalainen kansallinen identiteetti ja länsimainen identiteetti. Sukupuoliidentiteettien diskurssit ovat pääosin konservatiivisten stereotypioiden mukaisia, toisaalta niihin liittyy jossain määrin pyrkimyksiä moderneihin asetelmien muuttamisiin, vaikka asetelmat lähtökohtaisesti ovat melko perinteiset. Ikäkausiin liittyvistä identiteeteistä nuorisoidentiteetti on eniten esillä. Alakulttuuriset identiteetit esiintyvät lähinnä nuorisoidentiteetille alisteisina. Nuorisoidentiteetti tuli esille ikäkausi-identiteeteistä voimakkaimmin. Alakulttuuri-identiteetit taas esiintyivät eniten kuvituksessa, sen sijaan varsinaisessa teksti- tai tehtäväaineistossa niitä ei erityisemmin ollut. (Hautala 2012.) Sukupuoli-identiteetin rakentumisesta oppikirjoissa on prof. Liisa Tainiolla ollut tutkimushanke. Hän selvitti, miten sukupuoli ilmenee ja rakentuu peruskoulun oppimateriaaleissa (3., 6. ja 9. luokka). Tutkimuksen tarkoituksena on lieventää segregaatiota eli 17
18 sukupuoleen liittyvää epätasa-arvoa koulutuksessa ja työelämässä. Oppi- ja harjoituskirjoja oli analyysissa 51. Niistä oli 30 äidinkielen ja kirjallisuuden kirjoja. Äidinkielen kirjoissa oli kirjoittajakunta naisvaltaista. Miespuolisten kuvia oli 62 % ja naispuolisia 34 %. Maskuliinisten hahmojen osuus nousi 3. luokalta 9. luokalle, jolloin miesten kuvia oli 65 %. Kolmannen luokan kirjoissa oli lainattu useammin nais- kuin mieskirjailijoita, 6. luokalla painotus oli mieskirjailijoissa. Päähenkilöt olivat kaunokirjallisissa teksteissä useammin poikia ja miehiä kuin tyttöjä ja naisia. (Tainio & Teräs 2010, 5-7, 20, ) Miten tästä eteenpäin? Oppikirjatutkimusta on siis tekeillä opinnäytetöissä. Niistä ei kuitenkaan kerrota erityisemmin lehdistössä. Tarvittaisiin laaja etnografinen selvitys, mistä Ria Heilä-Ylikallio mainitsi paneelikeskustelun puheenvuorossaan. Myös opettajat itse voisivat pitää päiväkirjaa tuntisuunnittelustaan ja oppitunnin toteutumisesta. He voisivat siihen merkitä, mitä heillä oli tarkoitus ottaa oppikirjasta ja miten se onnistui. Opettajan itse tekemä materiaali ja muualta otettu kannattaisi ottaa talteen. Oppikirjan valinnan syitä pitäisi selvittää. Sisällöllisesti oppikirjatutkimus suo monia mahdollisuuksia. Vaikka Turun yliopiston Turun opettajankoulutuslaitoksen ainekohtaisessa seminaarissa on tehty yli sata oppikirjatutkimusta, ei tutkimustyö lopu eikä tule koskaan täysin valmiiksi. Uusia oppikirjoja ilmestyy jatkuvasti. Kirjailjoista voi tehdä selvityksiä. Eri-ikäisiä oppikirjoja voi verrata enemmän. Nyt tutkimus on varsin paljon keskittynyt uusimpiin oppikirjoihin. Siirtymätutkimusta eli vertailua yläkoulun ja lukion välillä voisi tehdä enemmän. Ammattioppilaitosten kirjoja saisi tutkia, sillä niistä on selvityksiä varsin vähän. Suomi toisena kielenä oppikirjat kuuluvat suomi toisena kielenä opetustieteen alaan, joten niistä ei ole tässä lehdessä. Ne ovat oma lukunsa. Toivon, että opiskelijat saavat virikkeitä tästä katsauksesta ja myös seuraavista artikkeleista. Myös ammattitutkijoita tarvitaan 18
19 enemmän. Lähteet Aitakari, Henri Peruskoulun äidinkielen oppikirjan neljä vuosikymmentä. Neljännen luokan suomenkielisten oppikirjojen tehtävätyypit ja -luokat sekä tehtävien vaativuus viestinnän tason perusteella. Äidinkielen Opetustieteen Seuran julkaisuja Hautala, Pauli Identiteettien diskurssit yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjasarjassa Taito-Voima-Taju. Jyväskylä yliopisto. Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos. Kirjallisuuden pro gradu. Mattila, Annamari Tehtävätyypit lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjasarjoissa Kieli ja tekstit ja Piste. Turun yliopisto. Turun opettajankoulutuslaitos. Ainekohtainen seminaari. Äidinkielen opetustiede. Mononen, Susanna Luetaan, mutta ymmärretäänkö lukemaamme lukustrategiat yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoissa. Jyväskylän yliopisto. Suomen kielen pro gradu. Nordblom, Mia Aleksis Kivi yhdeksännen luokan oppikirjoissa. Turun yliopisto. Turun opettajankoulutuslaitos. Ainekohtainen seminaari. Äidinkielen opetustiede. Purmonen, Veli-Matti Veikko Huovinen lukion oppikirjoissa. Turun yliopisto. Turun opettajankoulutuslaitos. Ainekohtainen seminaari. Äidinkielen opetustiede. Sarmavuori, Katri Äidinkielen oppikirjojen aallokossa. Äidinkielen Opetustieteen Seuran Tutkimuksia 19. Tainio, Liisa & Teräs, Tiina Sukupuolijäsennys perusopetuksen oppikirjoissa. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2010:8. perusopetuksen_oppikirjoissa.pdf Tiuraniemi, Johanna Lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjojen antamat valmiudet tekstitaidon kokeen kriittistä lukutaitoa vaativien tehtävien suorittamiseen. Turun yliopisto. Kieli- ja käännöstieteiden laitos. Suomen kieli. Pro gradu - tutkielma. 19
20 Katarina Kapiainen Lyriikan käsitteet lukion oppikirjoissa Artikkelissa verrattiin lukion oppikirjoja Piste (Otava), Lähde (Edita) ja Särmä (Otava) lyriikan käsitteiden selkeyden ja opetussuunnitelman mukaisuuden kannalta. Tutkimusmenetelmänä oli sisällönanalyysi. Aineisto rajautui runon keinoja ja analysointia kuvaaviin lukuihin. Käsitteiden käsittely oli kirjavaa, yhteisiä käsitteitä ja termejä esiintyi kirjoissa 21 käsitettä. Eniten niitä oli Lähteessä (39 eri termiä). Särmässä ja Pisteessä niitä oli 32. Pisteessä korostuivat lyriikan alalajit, Lähteessä runomitta, runorakenne ja kuvallisuus. Särmä sijoittui niiden väliin käsitellen lyriikan lajit, runomitan ja rytmin. Avainsanat: Oppikirja, lyriikan käsitteet, äidinkielen opetustiede 1. Tutkimuksen tarkoitus Opettaja vaikuttaa paljon lyriikan lukemisen mielekkyyteen, mutta myös oppikirjoilla on tärkeä rooli siinä, millaisella asenteella ja millaisilla käsitteillä runon merkityksiä voidaan lähteä avaamaan. Halusin tutkia, miten lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjat tuovat lyriikkaa lähemmäksi opiskelijaa ja miten oppikirjat johdattavat kohti runon tulkintaa. Oppikirjojen lähestymistavan lisäksi haluan selvittää, millaisin käsittein lyriikkaa lukiolaisille opetetaan. Lukion opetussuunnitelman perusteissa (2003) on annettu esimerkkejä käsitteistä, joita lukiolaisten pitäisi lyriikkaan perehtymisen ohessa oppia. Opetussuunnitelmassa mainittuja käsitteitä ovat muun muassa säe, säkeistö, rytmi ja mitta. Tutkimuksessani haluan perehtyä käsitteisiin, niiden selkeyteen ja kytkentään opetussuunnitelmaan. 20
21 1.1 Tutkimusmenetelmä Tutkin työssäni lyriikan opetusta sisällönanalyysin keinoin. Sisällönanalyysi on ollut äidinkielen opetustieteessä yleinen tutkimusmenetelmä, ja tulkinnallisen tutkimusparadigman suosion kasvettua on sisällöntutkimuksen merkitys korostunut entisestään (Sarmavuori 2011, 38). Väljimmillään sisällönanalyysilla voidaan tarkoittaa kirjoitettujen, kuultujen tai nähtyjen sisältöjen analyysia (Tuomi & Sarajärvi 2002, 93), ja tutkimus voi olla joko kvalitatiivista tai kvantitatiivista (Sarmavuori 2011, 38). Omassa sisällönanalyysitutkimuksessani pyrin kuvaamaan aineistoani kvalitatiivisesti, minkä jälkeen teen aineistostani johtopäätöksiä. Katri Sarmavuori on kehittänyt oppikirjatutkimuksessa käytettyä sisällönanalyysia tarkempaan suuntaan sisällönanalyyttisella käyttäjäarviotutkimuksellaan. Sarmavuoren tutkimustavassa on neljä vaihetta: oppimateriaalin sisällönyksiköiden valinta ja rajaus, kirjojen vertailu yksiköihin ja opetussuunnitelmaan nähden, käyttäjien arvio kirjasarjan käyttökelpoisuudesta sekä opettajan haastattelu kirjasarjan käyttökelpoisuudesta (Sarmavuori 2011, 276). Välttääkseni turhan laajaa näkökulmaa keskitän tutkimukseni kuitenkin vain tämän sisällönanalyysimenetelmän kahteen ensimmäiseen vaiheeseen: vertailen valitsemiani kirjoja sekä toisiinsa että lukion opetussuunnitelman perusteiden kurssisisältöihin (LOPS 2003). 1.2 Tutkimusaineisto Keskityn tutkimuksessani kolmeen lukioissa käytössä olevaan oppikirjasarjaan. Jokainen tutkimani kirjasarja käsittelee lyriikkaa selkeästi omana lukunaan, ja kyseiset luvut pyrkivät epäilemättä vastaamaan lukion opetussuunnitelman määrittämiin lukion kolmannen äidinkielenkurssin tavoitteisiin. Lukion opetussuunnitelmaa käsittelen myöhemmin tarkemmin. Runoja on myös muiden kurssien aiheisiin keskittyvissä luvuissa, mutta tällöin niitä käytetään esimerkkeinä suomalaisesta kirjallisuudesta tai kirjallisuuden eri tyylisuunnista. Kyseisissä luvuissa ei siis tuoda esiin uusia runouteen liittyviä käsitteitä tai opeteta runouden analysointia, ja ns. runouden teoria on esitetty tiiviisti omana aihekokonaisuutenaan. Tämän takia rajaan aineistoni 21
22 vain runon keinoja ja analysointia kuvaaviin lukuihin, joiden olisi tarkoitus antaa lukiolaiselle eväät lyriikan käsittelemiseen. Ensimmäinen tutkimuksessani mukana oleva oppikirjasarja on Otavan viisiosainen Piste. Äidinkielen pakolliset kurssit on mahdutettu sarjan kahteen ensimmäiseen osaan, ja loput kolme osaa keskittyvät äidinkielen valinnaisiin kursseihin. Lyriikkaa käsitellään sarjan ensimmäisen osan vuonna 2007 ilmestyneessä uudistetussa painoksessa Piste. Lukion äidinkieli ja kirjallisuus 1-3 UP (P), josta jatkossa käytän pelkästään nimeä Piste. Toinen tutkimani kirjasarja on Editan kustantama Lähde, johon kuuluu kolme osaa: Äidinkielen ja kirjallisuuden lähde, Viestinnän lähde sekä mm. suomi toisena kielenä -oppilaille tarkoitettu Suomen kielen ja kulttuurin lähde. Lyriikkaa opetetaan selkeänä omana aihekokonaisuutenaan vuonna 2005 ilmestyneessä Äidinkielen ja kirjallisuuden lähteessä (L), josta käytännöllisyyden takia käytän jatkossa pelkästään nimeä Lähde. Kolmas aineistona käyttämäni kirjasarja on oppikirjojen uusin tulokas, vuonna 2010 ilmestynyt Otavan Särmä. Sarjaan kuuluu kaikki kurssisisällöt yhteen niputtava tekstikirja sekä yhdeksän kurssikohtaista tehtäväkirjaa. Pääasiallinen tutkimuskohteeni tässä sarjassa on Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus -tekstikirja (S), mutta sivuan tutkimuksessani myös lukion kolmannelle kurssille suunniteltua Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus. Tehtäviä 3 -kirjaa (S3). Tutkimukseni kohteena on teoksen uudistamaton, 2. painos, joka on ilmestynyt vuonna Katja Keto väittää proseminaarityössään Otavan Pisteen selittävän joitakin lyriikan käsitteitä epäselkeästi ja antavan melko suppean käsitteistön lyriikan analysointiin ja tulkintaan. (Keto 2008, ) Mielestäni on kiinnostavaa vertailla Pistettä ja Otavan uutta Särmää keskenään ja selvittää, onko uudessa oppikirjassa osattu välttää vanhemman oppikirjan kömpelyydet. Lisäksi vertaan keskenään myös Särmää ja Lähdettä, sillä toisin kuin kurssikohtaisesti etenevässä Pisteessä, näissä kahdessa käsikirjassa opetettavat sisällöt on jaoteltu aihealueen mukaisiin jaksoihin, kuten media (S 3) tai länsimainen kirjallisuus (L 9). 22
23 2. Teoreettista taustaa 2.1 Aikaisempi tutkimus Äidinkielen opetustiede on uusi kasvatustieteisiin, yhteiskuntatieteisiin ja humanistisiin tieteisiin pohjautuva tutkimussuuntaus, joka pyrkii tutkimustiedon pohjalta tukemaan ja kehittämään äidinkielen opetusta ja sen opetussuunnitelmaa. (Sarmavuori 2011, 13.) Oppikirjojen merkitys äidinkielenopetuksessa on suuri, ja tärkeä osa äidinkielen opetustiedettä onkin oppikirjatutkimus, jolla voidaan tuottaa tietoa sekä opettajille, oppikirjantekijöille että kustantajille. (Sarmavuori 2000, 4.) Lyriikkaan liittyvä oppikirjatutkimus on Turun opettajankoulutuslaitoksella ollut suhteellisen suosittu tutkimusaihe. Lennu Lumme on vertaillut lukion oppikirjoissa esiin nostettuja runoilijoita proseminaarityössään Suomalaisen runouden kaanon nykyisissä lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoissa (2007). Niina Similä on puolestaan selvittänyt runoesimerkkien hyödyntämistä yläkoulun yhdeksännen luokan oppikirjoissa (2007). Lyriikan opettamiseen lukiossa ovat proseminaaritöissään keskittyneet Sini Salmivaara (2008) ja Katja Keto (2008). Tuomas Oivanen on käsitellyt lukion äidinkielenkirjojen lisäksi myös ammattikouluissa käytettyjä kirjoja tutkielmassaan Jälkiruokatarjoilun politiikkaa Laululyriikka toisen asteen oppilaitosten oppikirjoissa (2010). Elina Pöllänen on tehnyt poikkeuksellisen mittavan selvityksen lyriikan opetuksesta luokan äidinkielenkirjoissa proseminaarityössään Runous yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoissa (2011). Vaikka lyriikkaan painottuvia oppikirjavertailuja on viime vuosina tehty useita, tarjoaa samasta näkökulmasta tehty tutkimus kuitenkin uutta tietoa: Vanhat kirjat jäävät käytöstä, ja uusien oppikirjojen ilmestyttyä vanhasta aiheesta tehdylle uudelle tutkimukselle on tilauksensa. Uusin tulokas lukion äidinkielenkirjojen joukossa on Särmä (2010), jota ei toistaiseksi ole paljoakaan tutkittu. Särmän toisella painoksella (2011) onkin tutkimuksessani keskeinen rooli. 23
24 2.2 Lyriikka lukion opetussuunnitelmassa Lyriikkaa ja siihen liittyviä käsitteitä opiskellaan lukiossa erityisesti äidinkielen ja kirjallisuuden kolmannella, kirjallisuuden keinoihin ja tulkintaan keskittyvällä kurssilla. Lukion opetussuunnitelman perusteiden (2003) mukaan kurssin keskeisiä sisältöjä ovat mm. kirjallisuuden erittely ja tulkinta tulkinnan kannalta perusteltua käsitteistöä ja lähestymistapaa käyttäen, lyriikka kirjallisuudenlajina, kirjallisuuden keinojen käyttö omissa teksteissä ja runojen erittely. (LOPS 2003.) Olennaisia käsitteitä ovat opetussuunnitelman mukaan esimerkiksi runon puhuja, säe, säkeistö, rytmi, mitallisuus, toisto ja kielen kuvallisuus. Kurssilla pitäisi myös oppia ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta, syventää tietoja kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä, kehittyä fiktiivisten tekstien analysoijana ja oppia perustelemaan tulkintaansa teksteistä. (LOPS 2003.) Opetussuunnitelman perusteella voi olettaa, että mainittuja käsitteitä ja tavoitteita opetetaan kaikissa lukion oppikirjoissa. Kirjojen tehtävissä lienee myös runsaasti lyriikan analysointiin tai omien runojen kirjoittamiseen ohjaavia tehtäviä. Lyriikkaa sivutaan myös kieleen, kirjallisuuteen ja identiteettiin keskittyvässä kuudennessa kurssissa, jonka keskeisiin sisältöihin kuuluvat mm. kansanrunous ja suomalainen kaunokirjallisuus aika- ja kulttuurikontekstissaan (LOPS 2003, 36). Lukion viides äidinkielenkurssi käsittelee tekstiä, tyyliä ja kontekstia, ja on todennäköistä, että myös tässä kurssissa runoja käytetään esimerkkeinä tyylistä ja kontekstista. Kuten kohdassa 1.3 jo ilmaisin, kyseisillä kursseilla ei kuitenkaan opita uusia, runouden analysointia helpottavia käsitteitä, enkä siitä johtuen käsittele näiden kurssien mahdollista sisältöä tutkimuksessani. 3. Oppikirjat 3.1 Piste Pisteessä lyriikkaa käsitellään 17 sivun verran. Tästä sivumäärästä likimain kahdeksan sivua koostuu tehtävistä tai niihin liittyvistä 24
25 runoista. Pisteessä esitellään lukijalle 32 lyriikkaan liittyvää käsitettä. Teksti etenee ensin alaotsikoittain, mutta sointuisuutta ja rytmiä käsittelevien kappaleiden jälkeen teksti hajoaa kokoelmaksi pieniä tietoruutuja ja laatikoita, jotka saavat tekstin näyttämään sekavalta. Suurin osa lyriikkaan liittyvistä tehtävistä on lyriikkaa käsittelevän osan lopussa. Piste aloittaa lyriikan käsittelyn maalailemalla lukijalle kuvia ostoskeskuksessa soivista listaykkösistä ja autoradiosta kantautuvasta Anna Erikssonista. Laulettujen runojen lisäksi Piste mainitsee mainostekstit, onnittelukortit ja kuolinilmoituksissa siteeratut psalmit esimerkkeinä arjessa näkyvästä runoudesta. Pisteessä todetaan suullisesti kiertäneen kansanrunouden olevan jopa Egyptin hieroglyfikirjoitusta vanhempaa. Oppikirja pyrkinee tällä korostamaan lyriikan osuutta tavallisessa arjessa ja hälventämään siten runouteen mahdollisesti liittyviä ennakkoluuloja. Teos viihdyttää lukijaa myös mainitsemalla lyriikan saaneen nimensä antiikin ajasta, jolloin runoja säestettiin lyyralla. Piste jakaa runouden käyttörunouteen, kansanrunouteen ja ns. taiderunouteen, mutta problematisoi kyseistä jakoa; teoksessa todetaan heti näiden rajojen olevan häilyviä ja lyriikan määrittelemisen olevan vaikeaa. (P 213.) Tämän sivun mittaisen johdannon jälkeen Piste esittelee lukijalle runon keinoja. Teoksen mukaan runo on säkeistöihin jaettu pienimuotoinen sanataideteos, jonka säkeistöjen todetaan jakautuvan säkeisiin (P 214). Sivulla on havainnollistava kuva runon säkeistöstä, johon on merkitty alleviivaamalla yksi säe. Teos ei kuitenkaan tarjoa apua säkeistöjen erottamiseen toisistaan eikä esimerkiksi huomioi, että säkeistö voi koostua myös yhdestä ainoasta säkeestä. Pisteen mukaan runossa kieltä käytetään erityisellä tavalla. Esimerkkejä tästä erityisestä tavasta ovat mm. vajaat lauseet, poikkeavalla tavalla käytetyt välimerkit, kysymykset, toisto, puhuttelut ja vastakohdat. Näitä ominaispiirteitä ei kuitenkaan esitellä tarkemmin, vaan ne havainnollistetaan lukijalle jo aiemmin mainitulla, värikkäin viivoin merkatulla runolla. Pisteessä korostetaan myös sanojen äänteellisen kauneusarvon ja äännemaalailun merkitystä. Sointuisuus, loppusointu eli riimi ja alkusointu eli allitteraatio selitetään teoksessa 25
26 selkeiden esimerkkien avulla. (P ) Sointuisuuden jälkeen Piste käsittelee runon rytmiä ja mittaa hyvin epäselkeästi: Runolle antaa hahmoa myös rytmi, joka syntyy sanojen painollisten ja painottomien tavujen säännöllisestä vaihtelusta. Tätä kutsutaan runomitaksi, ja yleensä siitä runon juuri tunnistaakin runoksi. (P 215.) Piste esittää runon rytmin virheellisesti vain painottomien ja painollisten tavujen vaihteluna ja sekoittaa rytmin siten osittain mittaan. Teos ei ota huomioon esimerkiksi haikurunojen tavumäärään perustuvaa mittaa, jossa tavujen painolla ei ole merkitystä, ja sivuuttaa kokonaan mm. sointuisuuden tai toiston merkityksen runon rytmiä luovana elementtinä. Ainoana esimerkkinä mitallisesta runosta Piste käyttää lyhyttä, jambis-anapestiseksi kuvattua Eino Leinon runoa. Mittaa sen paremmin kuin samassa yhteydessä mainittua runojalkaa ei ole kuitenkaan selitetty millään tavoin. (P 215) Erityisen ongelmalliseksi tämä muodostuu, kun muistaa lukion opetussuunnitelman nostaneen juuri mitallisuuden ja rytmin esimerkeiksi kolmannen kurssin olennaisista sisällöistä (LOPS 2003). Vapaarytmistä runoa Piste kuvaa runoksi, jossa ei ole runomittaa tai loppusointuja (P 216). Harmillista kyllä, Pisteessä ei mainita vapaarytmisen runon erotukseksi vapaamittaista runoa, jossa säkeet on kirjoitettu vaihtelevin runomitoin. Rytmin ja mitan epäselvän määrittelyn takia lukiolainen voi mieltää vapaarytmisen runon käsitteen käyttämisen hankalaksi. Sointuisuutta ja rytmiä on käsitelty Pisteessä selkeiden alaotsikoiden avulla, mutta niiden jälkeen kirjan taitto muuttuu hieman sekavaksi. Runon kuvallisuudesta kerrotaan seuraavaa: - - runossa kaikki ilmaistaan tiiviissä muodossa. Siksi runokuvilla on suuri merkitys, kun runoa analysoidaan ja tulkitaan. (P 216.) Runokuvaa terminä ei kuitenkaan avata tämän enempää. Kuvallisuuden yhteydessä avataan silti monia kielikuviksi luokiteltuja käsitteitä, kuten elollistaminen, vertaus ja metafora. Nämä käsitteet on sanallisen selityksen lisäksi havainnollistettu Tomi Kontion runon avulla. Mainittujen käsitteiden lisäksi Piste selittää selkeästi termit synestesia, symboli ja allegoria, mutta näistä käsitteistä ei ole 26
27 havainnollistavia runoesimerkkejä. (P 217) Kaiken kaikkiaan Piste käsittelee runon kuvallisuutta kattavasti, mutta metonymian tai puhtaan kuvan melko yleisinä pitämiäni käsitteitä kirjassa ei häiritsevää kyllä mainita. Kuvallisuudesta siirrytään runon puhujaan ja alluusioon, jotka molemmat selitetään pienissä tietolaatikoissa. Pisteessä kyllä mainitaan, että runon minää tai runon puhujaa ei pidä samastaa runon kirjoittajaan, mikä on oikea lähestymistapa, sillä runon puhuja ei tarkoita runon kirjoittajaa. Pisteessä kuitenkin ilmaistaan seuraavaksi runoilijan ottavan erilaisia rooleja ja naamioituvan tämän roolin taakse, mitä voisi pitää jokseenkin hämäävänä ilmaisuna. Tämän jälkeen väitetään, että runoilija saattaa ottaa roolihahmokseen jonkin tunnetun kirjallisuuden henkilön - - ja puhua tämän suulla. Tässä runon puhuja samastetaan häiritsevän ristiriitaisesti runon kirjoittajaan (P 218). Runon puhuja mainitaan yhtenä kolmannen kurssin keskeisistä käsitteistä (LOPS 2003), joten tällainen epätarkkuus on oppikirjan käyttäjän kannalta varsin valitettavaa. Epätarkkuuden lisäksi Pisteessä on myös jätetty kokonaan pois sellaiset puhujaan liittyvät käsitteet kuin lyyrinen minä, keskeislyyrinen sekä asennonvaihto. Alluusio on selitetty Pisteessä kolmannen kurssin lyriikkaa käsittelevän osuuden lisäksi myös äidinkielen ensimmäisen kurssin aiheissa (P 218). Alluusion yhteydessä ei kuitenkaan mainita mitään intertekstuaalisuudesta terminä, ja alluusion väitetään voivan viitata myös henkilöön tai historialliseen aikakauteen, mikä lyriikan yhteydessä kuulostaa jokseenkin erikoiselta. Runon puhujan ja alluusion käsitteiden jälkeen Piste esittelee lukijalle lyriikan alalajeja (P ). Tankarunosta, limerikistä ja runon ja proosan rajalle sijoitetusta aforismista on sanallisen kuvauksen lisäksi selkeitä esimerkkejä. Balladista, elegiasta, lorusta, oodista ja proosarunosta ei vastaavaa havainnollistusta ole, mutta ne kuvataan kuitenkin niin selvästi, ettei niistä välttämättä esimerkkinä toimivaa runoa edes tarvittaisi. Lyriikan alalajeihin liittyvien tehtävien jälkeen seuraa esimerkkiessee ja niukkasanainen yhdeksän kohdan ohje runoanalyysin laatijalle (P ). Ohje koostuu yksinkertaisista vinkeistä ja kysymyksistä, kuten Lue runo monta 27
28 kertaa tai Millainen on runon rytmi?, eikä siten anna paljoakaan apua runoanalyysiä kirjoittavalle. 3.2 Lähde Lyriikkaa koskeva luku on Lähde-kirjassa 24 sivun mittainen, ja n. 14 sivua luvusta koostuu tehtävistä tai niihin liittyvistä runoista. Lähde esittelee lukijalle 39 lyriikkaan liittyvää käsitettä. Teksti on taitettu siten, että runon rakenteet, kuvakieli ja puhuja on jäsennelty omien alaotsikoidensa alle. Eri alalukujen alkuihin ja loppuihin on ripoteltu kutakin opeteltavaa asiaa tukevia tehtäviä. Teksti etenee tasaisesti, ja taittoa rikkovia tietoruutuja tai muita laatikoita on käytetty varsin niukasti. Lähteessä lyriikkaa lähdetään käsittelemään ennakkoluulojen ja ylioppilaskirjoitusten kautta: Äidinkielen ja kirjallisuuden päättökoe testaa kykyä analysoida runojen rakennetta ja tulkita niiden sisältöä. Runojen analyysi ja tulkinta koetaan kuitenkin usein vaikeaksi tai turhaksi. Näin on siitä huolimatta, että kohtaamme runon muotoja päivittäin esimerkiksi lukiessamme mainoksia tai kuunnellessamme musiikkia. - - Pohtikaa - -, millaisia ennakkokäsityksiä teillä on tai on ollut runoudesta. (L 237.) Kirjan tekijät ovat selkeästi olettaneet, että lukiolaisten suhtautuminen lyriikkaan on negatiivinen ja suorastaan ylimielinen. Oletukseen perustuva johdatus saattaa pahimmillaan vahvistaa mahdollisia lyriikkaan liittyviä ennakkoluuloja, eikä ylioppilaskirjoituksilla säikyttely suoranaisesti saa runoutta kuulostamaan yhtään houkuttelevammalta. Mainoksen, runon ja rocklaulun samankaltaisuutta punnitsevan tehtävän jälkeen oppikirja kuvailee viimein lyriikan monimuotoisuutta. Pisteen tavoin myös Lähde mainitsee onnittelukortit ja laululyriikan esimerkkeinä runoista ja korostaa lyriikan erityistä kielenkäyttöä. Lyriikan todetaan olevan kirjallisuuden vanhin muoto ja jakautuvan balladin ja sonetin kaltaisiin alalajeihin. (L ) Tämän enempää ei Lähteessä lyriikan lajeja esitellä. Johdannon jälkeen lyriikkaa pyritään tuomaan lähemmäs opiskelijoita tehtäväaukeamalla, jossa runoutta verrataan 28
29 musiikkivideoihin ja rap-musiikkiin. (L ) Tämän jälkeen Lähde selvittää lukijoille runon rakenteita. Lähteen mukaan [s]äe tarkoittaa runossa yhtä riviä. Jotkin säkeistä liittyvät yhteen säkeistöiksi, jotka erotetaan toisistaan graafisesti (L 241). Tätä määritelmää voi pitää Pisteen vastaavaa selitystä tarkempana, vaikkei ohessa olekaan havainnollistavaa näytettä. Lähde esittelee myös säkeenylityksen: Säkeenylityksessä runon rakenne murtuu: säkeen edellyttämä rytmi ja lauseen edellyttämä rytmi eivät sovikaan toisiinsa (L 241). Epäselvästä määritelmästä ei käy kunnolla ilmi, että säkeenylityksessä yhdessä säkeessä alkava lause jatkuu seuraavaan säkeeseen, ja lause siten joko alkaa tai loppuu keskellä säettä. Säkeen ja säkeistön käsitteiden jälkeen Lähde havainnollistaa rytmiä, mittaa ja sointuisuutta käsittelevässä alaluvussa loppusointujen, sointukaavan, alkusoinnun ja toiston käsitteet. Lähde onnistuu Pistettä paremmin rytmin määrittelemisessä: Sointuisuus ja toisto ovat osa runon rytmiä. Lisäksi rytmiin vaikuttaa sanojen ja tavujen painotus. Lähteessä rytmi osataan erottaa mitasta selkeämmin. Tavujen painollisuus selitetään niin selvästi, että jambin, trokeen ja daktyylin kaltaiset vaikeahkot runomitat saadaan kuulostamaan varsin ymmärrettäviltä. Runomittaa ei käsitteenä avata tarkemmin, mutta sen merkitys käy implisiittisesti ilmi jambin ja trokeen selostamisen yhteydessä. Vapaarytmistä tai - mittaista runoa ei Lähteessä mainita. Rytmin ja mitan ohessa Lähde esittelee kuitenkin limerikin, joka Pisteessä oli mainittu runon alalajien joukossa. (L ) Runon rakenteista siirrytään runon kuvakieleen. Pisteen tapaan myös Lähde esittelee lukijalle vertauksen, metaforan, personifikaation, synestesian, symbolin ja allegorian käsitteet. Näiden lisäksi Lähteessä opetetaan myös esimerkillisesti metonymiasta ja itsenäisistä tai puhtaista kuvista. Lähde selittää (intertekstuaalisen) alluusion viittaukseksi toiseen runoon tai muuhun tekstiin (L ), eikä siten määrittele alluusiota yhtä laajasti kuin Piste. Kuvakielen jälkeen Lähde esittelee lukijalle runon puhujaan ja kuulijaan liittyviä käsitteitä. Kirja selittää sellaiset termit kuin puhuja, lyyrinen minä, keskeislyyrinen ja asennonvaihto. Lähde huomioi myös runon kuulijan ja sen, miten tätä mahdollisesti puhutellaan. 29
30 Myös apostrofin eli poissaolevan tai ei-inhimillisen puhuttelun käsite tulee kirjan kautta tutuksi. Kertovassa runossa voi Lähteen mukaan joskus olla puhujan sijaan kertoja (L 249). Käsitteet on jälleen selitetty selvästi, mutta kirjassa ei muistuteta, että runon kirjoittajaa ei saa sekoittaa runon puhujaan. Voi olla, että tekijät ovat pitäneet tätä itsestäänselvyytenä, mutta lukiolaista vanhemmatkaan opiskelijat eivät aina osaa pitää kirjoittajaa ja puhujaa erillään. Siksi tämän huomion poisjäämistä voi pitää puutteena. Siinä missä Pisteessä runon analysoinnin tukena on vain yksi aukeama, on Lähteessä analysoinnin keinoihin käytetty kuusi sivua (L ). Analyysitehtävien ja sanallisten ohjeiden lisäksi Lähteessä on myös pitkä lista erilaisista kysymyksistä, joita voi käyttää apuna runon tulkinnassa (L 256). 3.3 Särmä Särmässä lyriikkaa käsitellään kahdeksalla sivulla. Kolmanteen kurssiin liittyvässä tehtäväkirjassa on runoja ja niihin liittyviä tehtäviä kahdeksan sivun verran. Särmässä mainitaan yhteensä 32 lyriikkaan liittyvää käsitettä. Runon puhujia ja puhetilanteita, kuvallisuutta, äännetasoa ja runon rytmiä ja mittaa käsitellään omien alaotsikoidensa alla. Kuten Pisteessä, runouden lajit on koottu omaksi tietosivukseen. Taitoltaan Särmä on Pistettä huomattavasti yhtenäisempi ja selkeämpi, tietoruutuja ei kirjassa juurikaan käytettä. Pistettä on todennäköisesti käytetty jossain määrin Särmän pohjana, sillä molempien kirjojen lähestymistavat ja esimerkit ovat lyriikkaan keskittyvän kappaleen johdannossa lähes identtiset. Pisteen tapaan myös Särmä aloittaa runouteen perehdyttämisen selostuksella lyriikan lyyraan liittyvästä alkuperästä. Runouden mainitaan olevan vanhin taiteenlaji, ja runous yhdistetään jälleen kansanrunouteen ja musiikkiin. Pisteen tavoin johdannossa nostetaan myös esiin rakkaus ja kuolema lyriikan keskeisinä teemoina (S 80). Erikoista kyllä, säkeitä ja säkeistöjä ei Särmässä selitetä lainkaan sanallisesti. Nämä käsitteet on esitetty runolla, josta on värikkäin viivoin alleviivattu säe, sanatoisto, runokuva ja säkeistö. Kuvio värikkäine alleviivauksineen on lähes tarkalleen samankaltainen kuin Pisteessä, joten sisällöllisten 30
9. luokan runoanalyysi kielitietoisesti
9. luokan runoanalyysi kielitietoisesti Mika Kukkola, Tiistilän koulu Tavoite on purkaa runouden rakennetta ja merkityksiä kielitietoisesti ja kirjoittaa mallitekstin avulla runoanalyysi verkkolomakkeessa
LisätiedotÄidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto
Äidinkieli ja kirjallisuus Tuntijakotyöryhmän kokous 20.1.2010 Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 20.1.2010 1 Äidinkieli ja kirjallisuus tieto-, taito- ja taideaine - Äidinkieli
LisätiedotRunoissa kieltä käytetään usein arkikielestä poikkeavalla tavalla. Runoissa kaikella on merkitystä eikä yhtä ainoaa oikeaa tulkintaa ole olemassa.
a j o n u R n a a m luke Runoissa kieltä käytetään usein arkikielestä poikkeavalla tavalla. Runoissa kaikella on merkitystä eikä yhtä ainoaa oikeaa tulkintaa ole olemassa. Tarpeellisia käsitteitä N I N
LisätiedotSaamen kielten oppimistulokset vuosiluokilla 2015
Saamen kielten oppimistulokset 7. 9. vuosiluokilla 2015 Saamen kielten oppimistulosten arviointi toteutettiin ensimmäistä kertaa. Arviointiin pyrittiin saamaan kaikki saamea äidinkielenä ja A-kielenä opiskelevat
LisätiedotSUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus
OPETUSSUUNNITELMA SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus 30 opintopistettä Dutkan- ja oahppostivra dohkkehan 21.6.2013 áššis 72/13 1. OPPIAINEEN YLEISET TIEDOT... 3 1.1. OPPIAINEEN
LisätiedotTYÖSKENTELYMENETELMÄT
Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,
LisätiedotEläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto 2017 1 Yleistä Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman seminaarityöskentelyyn
LisätiedotOppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä
Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää
LisätiedotTutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA
2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,
LisätiedotParhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia
Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.
LisätiedotLuokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi?
Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi? Tiina Nyyssönen, koulutussuunnittelija OKL tiina.m.nyyssonen@jyu.fi JYU. Since 1863. 12.11.2018 1 Millainen OKL on? Luokanopettajakoulutus =>
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotLahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma
Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotÄidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma
Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma YLEISTÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma koostuu 18 kurssista. Kurssien järjestys on vapaa, mutta koska oppiaineen
LisätiedotLiite A: Kyselylomake
1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion
Lisätiedot5.10.2008. Jorma Joutsenlahti Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos
Jorma Joutsenlahti Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos 1 4.10.2008 Lahti JoJo / TaY 2 2 Mitä tarkoittaa "=" merkki? Peruskoulun 2. lk 4.10.2008 Lahti JoJo / TaY 3 3 MOT-projekti Matematiikan Oppimateriaalin
LisätiedotMAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla
MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa
LisätiedotMonilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014
Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,
LisätiedotLausuntoja tuntijaosta
Turun Lasten Parlamentti 11.11.2014 Pitäisikö kaikissa koulussa opettaa eri oppiaineita yhtä paljon? Kyllä. Mille luokille lisätunti liikunnassa pitäisi lukujärjestyksessä sijoittaa? 5 6 luokille. Kenen
Lisätiedotkehittämässä: -oppimäärä Arvioinnin kielitaitoa suomen kieli ja kirjallisuus
Arvioinnin kielitaitoa kehittämässä: suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärä Minna Harmanen opetusneuvos, Opetushallitus Oppimisen arvioinnin kansallinen konfrenssi 11.4.2017, Ryhmä C4, https://urly.fi/la1
LisätiedotKiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen
Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...
LisätiedotKIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus)
Tekijä: Pakkoruotsi.net. Mahdolliset oikaisut: info@pakkoruotsi.net KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) KIEPO-projektin keskeiset suositukset, sivut 50
LisätiedotNäkökulmia kirjallisuuteen, 5 tyylistä ja runoudesta
Näkökulmia kirjallisuuteen, 5 tyylistä ja runoudesta Cecilia Therman SULJETHAN MATKAPUHELIMESI! Jättäkää myöhästyville paikkoja oven lähelle. Ohjelma 1. Keskustelua tyylistä 2. Ohjeita runojen analysoimiseen
LisätiedotUutta tietoa suomen kielen opetukseen
Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 TERVETULOA! Muutama sana tekstitaidoista Lukemista ja kirjoittamista ei voi erottaa toisistaan Tekstitaidot =
LisätiedotOULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI. Alakoulun tehtävät
OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Alakoulun tehtävät Listassa on 70 eri tehtävävaihtoehtoa. Yhdestä kirjasta tehdään yksi tehtävä. Sovi aikuisen kanssa minkä tehtävän teet mistäkin lukemastasi kirjasta.
LisätiedotPÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO
7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO
LisätiedotAntti Ekonoja
Antti Ekonoja antti.j.ekonoja@jyu.fi Aloitusluento Opettajan ja osallistujien esittäytyminen Pohdintaa (omia kokemuksia) tietotekniikan/tvt:n opiskelusta eri kouluasteilla Ennakkoluennosta nousseet kysymykset
LisätiedotKäsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti
Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista
LisätiedotMonilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan
LisätiedotPääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.
KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan
LisätiedotLUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille
LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT Ideoita opettajille Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. Kirjoita henkilöstä luonnekuvaus. 2. Tee ja kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle.
LisätiedotOpiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita
Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa
LisätiedotKieliohjelma Atalan koulussa
Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko
LisätiedotROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien
LisätiedotLisää iloa kieliopin opettamiseen
Lisää iloa kieliopin opettamiseen Toiminnalliset menetelmät kielen rakenteiden oppimisessa I II III IV V Mitä, miksi? Menetelmistä, harjoituksista Käytännön esimerkkejä paperilla, toiminnassa ja videolla
LisätiedotTiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)
Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) : Opiskelija kehittää monitieteellistä ja kriittistä ajattelua tutustuu tiedemaailman käytäntöihin harjaantuu lukemaan ja arvioimaan tieteellisiä tutkimuksia
LisätiedotOULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI
OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Alakoulun tehtävävihko Tämän vihkon omistaa: Luokka: Listassa on 70 eri tehtävävaihtoehtoa. Yhdestä kirjasta tehdään yksi tehtävä. Sovi opettajan kanssa minkä tehtävän
LisätiedotFT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011
FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista
LisätiedotAINE KURSSI KIRJA KUSTANTAJA
VAASAN LYSEON LUKION KIRJALISTA LUKUVUOSI 2018-2019 Pidä huolta, että valitset oikean kurssin kirjan. Useista kirjoista on tullut myös uudistettuja painoksia. Tarkista, että käytössäsi on tuorein painos,
LisätiedotNäkökulmia ja työskentelytapoja
Näkökulmia ja työskentelytapoja Oppilas osaa jäsentää kuultua ja nuotinnettua musiikkia, on tietoinen sointujen käytön ja äänenkuljetuksen lainalaisuuksista On saanut valmiuksia itsenäisesti analysoida
Lisätiedot3. Kuinka monta teemaa kannattaa valita? Voiko itse keksiä teemoja?
ÄI 61 Nir Kirjapäiväkirjan ohjeet 1. Millainen teksti kirjapäiväkirja on? Kirjapäiväkirja tarkastelee lukemiasi teoksen erilaisten teemojen kautta. Teemoja luetellaan näissä ohjeissa tuonnempana. Päiväkirjasta
LisätiedotHISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)
HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,
LisätiedotTervetuloa opiskelemaan suomen kieltä
Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä Henkilökunnan esittely Perus- ja aineopintojen rakenne Yleisen kielitieteen ja Fonetiikan peruskurssit ja Suomen kielen rakenne Luokanopettajien korvaavuudet Opettajan
LisätiedotKIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio
1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden
LisätiedotTervetuloa opiskelemaan suomen kieltä. Henkilökunnan esittely Perus- ja aineopintojen rakenne Suomen kieli sivuaineena Opettajan kelpoisuusehdot
Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä Henkilökunnan esittely Perus- ja aineopintojen rakenne Suomen kieli sivuaineena Opettajan kelpoisuusehdot Henkilökunta syyslukukaudella 2016 Professorit Harri Mantila
LisätiedotPisan 2012 tulokset ja johtopäätökset
Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012
LisätiedotJuliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen
Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden
LisätiedotPitkä ja monivaiheinen prosessi
Sähköinen ylioppilaskoe Äidinkielen opettajain liiton talvipäivät Lahti 17.1.2016 Minna-Riitta Luukka YTL & Jyväskylän yliopisto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Pitkä ja monivaiheinen prosessi Joulukuu
LisätiedotYhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011 Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arviointi Tiedot kerättiin kaksivaiheisella ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä
LisätiedotLUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija
LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija Muokattu suomalaiseen kouluun sopivaksi Miksi? lyhyet opetustuokiot, paljon mallittamista lapsi saa valita itse kirjansa luetaan oikeita
LisätiedotOppikirjat oman aikansa ilmentyminä
Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan
LisätiedotMonilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center
Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaito ja kielitietoisuus - kysymyksiä Mitä on monilukutaito
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 1/8: Informaation esitystapa
LisätiedotElina Harjunen Elina Harjunen
Elina Harjunen 28.4.2015 Elina Harjunen 28.4.2015 Äidinkielen ja kirjallisuuden 9. luokan oppimistulosten arviointi vuonna 2014: keskiössä kielentuntemus ja kirjoittaminen Kielentuntemuksen viitekehys
LisätiedotTekstitaidon kokeeseen valmistautuminen
Tekstitaidon kokeeseen valmistautuminen ! Kokeessa testataan tekstien analysointitaitoa ja kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa.! Tehtävien aineistona! kaunokirjallisia tekstejä, esim. romaanikatkelmia,
LisätiedotMatematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus
Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA
LisätiedotKoe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa
Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa kirjoitustaito. Kokeet järjestetään eri päivinä: esimerkiksi tänä
LisätiedotOpiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia
Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta
LisätiedotLahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015
Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015 Tiedote vanhemmille Lahden englanninkieliset luokat 0-9 Lahden englanninkieliset luokat toimivat Tiirismaan
Lisätiedotenorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK
enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun
LisätiedotÄidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi perustekstitaidot kuntoon
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi perustekstitaidot kuntoon Minna Harmanen, minna.harmanen@hyl.fi Äidinkielen opettajain liitto ry. Helsingin yhteislyseo 2. 3.8.2011, Helsinki, Paasitorni
LisätiedotPerhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas
Perhe- varallisuus- oikeus Aulis Aarnio Urpo Kangas TALENTUM Helsinki 2010 2010 Talentum Media Oy ja Urpo Kangas Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1512-8
LisätiedotRomanikielen oppimistulokset vuosiluokilla Mari Huhtanen
Romanikielen oppimistulokset 7. 9. vuosiluokilla 2015 Mari Huhtanen Arvioinnin toteuttaminen Romanikielen arviointi toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa. Arviointiin pyrittiin saamaan kaikki romanikieltä
LisätiedotPakolliset kurssit. .LHOLWHNVWLWMDYXRURYDLNXWXVb,
Pakolliset kurssit Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin
LisätiedotToisen vuosiluokan uuden opetussuunnitelman kaikkien kurssien oppikirjat eivät ole vielä välttämättä valmiina. Opettaja tiedottaa asiasta.
NURMEKSEN LUKIO Koulukatu 1 75500 NURMES puhelin rehtori 04010 45171 kanslia 04010 45172 12.6.2017 1 OPPIKIRJAT LUKUVUONNA 2017 2018 Ensimmäinen ja toinen vuosiluokka opiskelevat uuden, syksyllä 2016 käyttöön
LisätiedotSanomalehtien Liitto
12.6.2019 Sanomalehtien Liitto Mediakasvatuksen asema perusopetuksessa Terhi Hyvönen, Emilia Valtola & Kati Valta TIIVISTELMÄ Mediakasvatuksen tärkeys Kuinka tärkeänä näet mediakasvatuksen? Erittäin tärkeänä
LisätiedotSinustako tulevaisuuden opettaja?
Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotVirtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja
Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Maija Saraste Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin kirjastotapaaminen Saransk 7.10.2011 1 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeenlinna
LisätiedotYipTree.com. hommannimionmatematiikka.com
YipTree.com hommannimionmatematiikka.com YipTreen ja Homman nimi on matematiikan plussat Työrauha, työrauha ja työrauha Tuntien aloitus tapahtuu automaattisesti ja nopeasti (edellyttäen että koneet toimii)
LisätiedotAntti Ekonoja
Antti Ekonoja antti.j.ekonoja@jyu.fi Aloitusluento Opettajan ja osallistujien esittäytyminen Kurssin yleisten asioiden läpikäynti Pohdintaa (omia kokemuksia) tietotekniikan/tvt:n opiskelusta eri kouluasteilla
LisätiedotOPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet
OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa
LisätiedotTIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus
TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan
LisätiedotOhje tutkielman tekemiseen
Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen
Lisätiedot9.-luokkalaisen kulttuurikansio
9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -
LisätiedotEKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?
EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan
LisätiedotNäin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia
Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotKirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen
Alkusanat Tämän tieto- ja viestintätekniikan oppikirjan ensimmäinen versio (1. painos) syntyi vuonna 2006 Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselle tekemäni pro gradu -tutkielmani yhteydessä. Tutkimuksessani
LisätiedotTutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto
Tutkielman rakenne Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Tutki 2 12.3.2014 1 Periaatteet tieteellisessä tekstissä Tieteellä omat traditionsa Esitystavassa Rakenteessa Perusajatus tieteellisen raportin
Lisätiedot14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:
Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen
LisätiedotUUSI LOPS. Kauppilantie Jalasjärvi EI OLE PAKOLLINEN KURSSI, HUOMIOI Puh TEKEMÄSI VALINNAT JA NIIDEN TOTEUTUMINEN
JALASJÄRVEN LUKIO 1.-3. VUOSIKURSSI UUSI LOPS Kauppilantie 1 61600 Jalasjärvi EI OLE PAKOLLINEN KURSSI, HUOMIOI Puh. 040 560 2480 TEKEMÄSI VALINNAT JA NIIDEN TOTEUTUMINEN Oikea kirja valitaan TARKISTAMALLA
LisätiedotToisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta
Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2015 2016 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! Ensimmäisen vieraan kielen eli A-kielen opiskelu aloitetaan
LisätiedotKASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP
1 ERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (EO) (Opetussuunnitelma 2007-2009) KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP I KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT SEKÄ ORIENTOIVAT OPINNOT (20 op) KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun
LisätiedotMONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus
MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!
LisätiedotA-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo
A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35
LisätiedotHALU:N OPPIKIRJAT JA DIGITAALINEN MATERIAALI
HALU:N OPPIKIRJAT JA DIGITAALINEN MATERIAALI 2019 2020 Kun oppikirjaluettelossa on mainittu sekä perinteinen kirja että digitaalinen materiaali, voi opiskelija käyttää valintansa mukaan jompaakumpaa. Osassa
LisätiedotTutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto
Tutkielman rakenne Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto Tutki 2 30.10.2013 1 Periaatteet tieteellisessä tekstissä Tieteellä omat traditionsa Esitystavassa Rakenteessa Perusajatus
LisätiedotPro gradu - tutkielma. Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen
Pro gradu - tutkielma Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen Usein kysyttyjä kysymyksiä infon teemat Pro gradu-tutkielman lähtökohdat Kandista graduun vai uusi tutkielma? Yksin
LisätiedotVI Tutkielman tekeminen
VI Tutkielman tekeminen Mikä on tutkielma? Tutkielma on yhden aiheen ympärille rakentuva järkevä kokonaisuus. Siitä on löydyttävä punainen lanka, perusajatus. Tutkielma on asiateksti. Se tarkoittaa, että
LisätiedotSuomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu
Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,
LisätiedotOpinnäytetyön ulkoasu
Opinnäytetyön ulkoasu Antti Leino Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kielen tutkinto-ohjelma Tutkielmaohje Syyskuu 2012 Tampereen yliopisto Suomen kielen tutkinto-ohjelma
LisätiedotToisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta
Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2014 2015 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! 1. 6. luokilla opiskellaan yhtä tai kahta kieltä äidinkielen
LisätiedotHorisontti
Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
Lisätiedot9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi
9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.
Lisätiedot