1 Sähkölämmityksen ohjaus ja säätö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 Sähkölämmityksen ohjaus ja säätö"

Transkriptio

1 1 Sähkölämmityksen ohjaus ja säätö 1.1 Ohjaustarpeet Sähkölämmityksen ohjausta on järjestelmän päälle-pois ohjaaminen muusta syystä kuin tilan lämpötilan pitämiseksi haluttuna. Ohjaustarpeet syntyvät joko käyttäjän tai sähköyhtiön tarpeista rajoittaa kuormituksen tehohuippuja tai siirtää sähköenergian käyttöä. Sähkölaitteilla tulee myös olla käyttökytkimet ja lämmitys tulee voida kytkeä pois päältä haluttaessa lämmityskauden ulkopuolella. Sähköverkkojen taloudellisen käytön edellytyksenä on mahdollisimman tasainen energiankulutus. Lämmitysjärjestelmien huipputehon ajoittuvat vuoden kylmimpiin aikoihin, jolloin muukin sähkönkulutus on Suomessa suurta. Tämän vuoksi on kokonaistaloudellisesti perusteltua tehdä sähkölämmitystaloihin ohjauksia, joiden avulla voidaan ainakin osittain siirtää lämmitysajankohta niihin vuorokaudenaikoihin, jolloin muu sähkökulutus on vähäisempää. Lisäksi rajoittamalla kohteen huipputehoa vältetään liittymän ylimitoittamista. Käyttäjän näkökulmasta tavanomaisimpia sähkölämmityksen ohjaustarpeita ovat: Käyttökustannuksiin vaikuttaminen Energian hinta siirretään lämmitysenergian käyttöä niihin aikoihin, jolloin sähkön hinta on edullisempaa (yö-sähkö) ± lämpöä varaavat ratkaisut Liittymismaksut ja perusmaksut rajoitetaan tarkoituksenmukaisella mitoituksella kohteen huipputehoa ± vuorotteluohjaukset ± lämmitystehon mitoitus Lämmitysjärjestelmän käyttökytkimet Lämmityksen päällekytkeytymisen estäminen kesäaikana Huolto ja korjaus Sähköverkkoyhtiöiden ja energiayhtiöiden näkökulmasta ohjaustarpeita voivat aiheuttaa: Sähköverkon kapasiteetin optimointi Huipputehon rajoittaminen ± kiuasvuorottelu lämmitystehon kanssa Sähköverkon kapasiteetin riittävyys Tehohuippujen aikana ohjataan hetkellisesti sähkölämmitystehoja pois päältä ± verkkokäskyohjaus/teho-ohjaus Kytkentäpiikin estäminen Sähkön hinnan mukaan ohjautuvan lämmityskuorman kytkeytymisen viivästäminen ±lämminvesivaraajan viiverele 1.2 Esimerkkikytkennät Esimerkkikytkennässä on pyritty kehittämään kytkentäsuositusta SLY 7/92 vastaamaan tämänhetkisten sähkölämmitysratkaisujen perustarpeita. Esimerkkiratkaisut ovat laitevalmistaja- tai järjestelmäriippumattomia. Niiden tarkoituksena on esittää ratkaisuja, joita voidaan soveltaa kohdekohtaisesti. Muutostarpeita vanhaa suositukseen aiheuttavat mm. seuraavat seikat:

2 - osittain varaavan lattialämmityksen yleistyminen - asennusstandardien vaatimukset - riskialttius (ohjaussulake) - lämminvesivaraajan käsiohjaus - tilojen erilaiset ohjaustarpeet - vikavirtasuojakytkintarpeet - sähkökaupan muutokset Nämä tarpeet voidaan toteuttaa usealla erilaisella laite- ja järjestelmäratkaisulla. Esimerkkeinä olevat kytkennät soveltuvat tavanomaisiin sähkölämmityksen asennuskohteisiin (pientalot, loma-asunnot, rivitalot). Niitä voidaan soveltaa myös muihin kohteisiin. Merkinnöissä ja perusrakenteessa on pyritty noudattamaan kytkentäsuosituksen periaatteita. Osassa esimerkkikytkennöistä on korvattu kaksoistariffimittaus ja verkkokäskyohjaus automaattisella etämittauksella. Esimerkeissä on oletettu, että mittauslaite antaa yökuorman ohjaustiedon sekä mahdollisen tehorajoitustiedon. Laite kytkee viiveellä yökuorman päälle, jolloin erillisiä viivästysreleitä ei tarvita. Esimerkkiratkaisuissa on kaksi vaihtoehtoista ratkaisua tehonvuorottelulle ja tehorajoitukselle ( verkkokäskyohjaus ). Ensimmäisessä vaihtoehdossa vuorottelu ohjaa lämpötilan pudotusta. Tällöin ohjaus kohdistuu koko lämmitystehoon, mutta yksittäisen tilan lämpötila ei laske epämiellyttävälle tasolle. Toisessa vaihtoehdossa tehovuorottelu ja tehorajoitus ohjaavat osan lämmitystehosta kokonaan pois päältä. Se soveltuu kohteisiin, joissa termostaateissa ei ole lämpötilan pudotustoimintoa tai sähköyhtiö edellyttää tehon poiskytkemistä Verkkokäskyohjaus ja tehovuorottelu lämpötilan pudotuksella Kohde Pientalo, mittaus rakennuksessa (yksi keskus), etämittaus Pientalo, erillinen mittauskeskus, etämittaus Rivitalo, pääkeskus, kwh+vko mittaus Rivitalo, huoneistokeskus Mittauksen johdotuskaavio Pääkaavio Piirikaavio Johdotuskaavio. lämmitysryhmät Mittauksen johdotuskaavio Johdotuskaaviossa on esitetty mittauksen johdotuksen periaatteita. Kaaviossa 1.1 (yksi keskus) ja 1.2 (erillinen pääkeskus ja ryhmäkeskus) on esimerkki yhden kuluttajan keskuksista (pientalo), joissa on automaattisen etäluentamittaus. Laitteiston apukoskettimien K2 ja K3 avulla sähköyhtiö antaa vastaavat ohjaustiedot kuin tariffikellon tai VKO-laitteiston kautta on annettu. Ennen pääkytkintä oleva ohjaussulake on varaus mahdollisten toimilaitteiden tarvitsemalle jännitteelle. Lähtö päätetään mittaritilan alla olevaan riviliittimeen. Myös johtimet, joiden avulla mittauslaite antaa ohjauksia lämmitykselle, päättään mittaritilassa liittimille (22-33). Mittauslaitteen releiden virtakestoisuus on pieni, joten niillä ohjataan vain välirelettä.

3 Kaaviossa 1.3 on esitetty useamman kuluttajan kohteen mittauksen johdotus kwh-mittareita ja erillistä tariffikelloa käytettäessä.

4 Kuva 1.1 Johdotuskaavio 1.1 Mittauslaitteen johdotus. Pientalo, yksi keskus. Automaattinen etäluenta.

5 Kuva 1.2 Johdotuskaavio 1.2 Mittauslaitteen johdotus. Pientalo, MK+RK. Automaattinen etäluenta.

6 Kuva 1.3 Johdotuskaavio 1.3 Mittauslaitteen johdotus. Rivitalo. kwh-mittaus+vko

7 Pääkaavio Lämmitysryhmiä varten on viisi kolmivaiheista lähtöä: - lähtö 2 on tarkoitettu sähkölämmitinryhmäksi (patterilämmitys) tai lattialämmitystilojen varalämmityksen ryhmäksi - lähtö 3 on tarkoitettu jatkuvatoimisen lattialämmityksen tai kattolämmityksen ryhmäksi - lähtö 5 on tarkoitettu osittain varaavan tai jatkuvatoimisen lattialämmityksen ryhmiksi - lähtö 4 on lämminvesivaraajan ryhmä - lähtö 6 on varalähtönä lisälämmitysryhmäksi Kaikissa lämmitysryhmissä on 3-asentoinen käyttökytkin (yö- 0 jatkuva), jolloin varaavia ryhmiä voidaan tarpeen mukaan lisätä tai vähentää. Lämmitystapaa voidaan myös muuttaa eri vuodenaikoina. Vikavirtasuojakytkimiä on useita, jotta yhden toiminta ei aiheuta koko rakennuksen lämmityksen poiskytkeytymistä. Ryhmässä 3 on vaihekohtaiset vikavirtasuojat ja ryhmässä 5 on kolmivaiheinen suoja. Vikavirtasuojat varustetaan apukoskettimilla. Niiden toiminnasta saadaan käyttäjälle hälytys merkkivalolla tai ilmoitus mahdolliseen hälytysjärjestelmään. Lämpötilan pudotusta varten on ohjauskontaktori (1K13). Lämpötilan pudotuskäsky voidaan antaa keskuksen ulkopuolisella kytkimellä, kellolla tai muulla kosketintiedolla. Lämpötilan pudotukseen mukaan otettavat ryhmät voidaan päättää kytkentävaiheessa esim. ryhmä- tai lämmitinkohtaisesti. Keskukseen tehdään tilavaraus lisäkojeille (20 moduulia) ja ylijännitesuojille.

8 Kuva 1.4 Pääkaavio Pientalon pääkeskus.

9 Kuva 1.5 Pääkaavio Ryhmäkeskus. Erillinen mittauskeskus.

10 Kuva 1.6 Pääkaavio Rivitalot. 2-tariffimitarit ja vko-ohjauslaite.

11 Piirikaavio Lämmityksen ohjausjohdonsuojakatkaisija (1F1) varustetaan apukoskettimella. Tällöin on mahdollisuus hälytyksen antamiseen merkkivalolla tms., mikäli suojalaite katkaisee ohjausjännitteen. Lämpötilan pudotusta (13K1) hyödynnetään käyttäjän tekemän ohjauksen lisäksi sähköyhtiön tehorajoituksessa sekä kiuasristeilyssä. Lämminvesivaraajan päiväkäyttöä ohjataan kontaktorissa 4K1 olevalla päiväkäyttöpainikkeella, joka automaattisesti sähkön hintatietomuutoksen tultua palauttaa veden lämmityksen varaavaksi edullisemman sähkönhinnan ajalle. Varaajan päällekytkeytymisen viivästys voidaan lisätä ohjauspiiriin. Varaajan päällekytkeytymistä on mahdollista ohjata myös varaajan lämpötilaa mittaavan termostaatin potentiaalivapaalla kosketintiedolla.

12 Kuva 1.7 Piirikaavio 2.1. Lämmityksen ohjaus. Tehonrajoitus lämpötilan pudotuksella. Johdotuskaaviossa 3.1 on piirikaaviota 2.1 vastaava päävirtapiirien johdotus sekä vikavirtasuojakytkimien toiminnan hälytyksen johdotus.

13 Kuva 1.8 Lämmitysryhmien johdotuskaavio 3.1.

14 1.2.2 Verkkokäskyohjaus ja tehovuorottelu kuormituksen poiskytkennällä Pääkaavio Kohde Mittauksen johdotuskaavio Pääkaavio Piirikaavio Johdotuskaavio. lämmitysryhmät Pientalo, mittaus rakennuksessa (yksi keskus), etämittaus Pientalo, erillinen mittauskeskus, etämittaus Rivitalo, pääkeskus, kwh+vko mittaus Rivitalo, huoneistokeskus Pääkaavio ja mittauskytkennät ovat perusrakenteeltaan samanlaisia kuin vaihtoehdossa 1. Piirikaavio Lämmityksen ohjausjohdonsuojakatkaisija (1F1) varustetaan apukoskettimella. Tällöin on mahdollisuus hälytyksen antamiseen merkkivalolla tms., mikäli suojalaite katkaisee ohjausjännitteen. Lämpötilan pudotusta (13K1) ohjataan keskuksen ulkopuolisella kytkimellä tai muulla kosketintiedolla. Verkkokäskyohjaus ja kiuasristeily ohjaavat tarvittaessa pois päältä osittain varaavan lämmitystehon (ryhmä 5). Mikäli tämä teho ei ole riittävä, voidaan muutetaan kytkentää niin, että ohjauksessa on myös muu lattialämmitys (ryhmä 3). Lämminvesivaraajan päiväkäyttöä ohjataan kontaktorissa 4K1 olevalla päiväkäyttöpainikkeella, joka automaattisesti sähkön hintatietomuutoksen tultua palauttaa veden lämmityksen varaavaksi edullisemman sähkönhinnan ajalle. Varaajan päällekytkeytymistä on mahdollista ohjata myös varaajan lämpötilaa mittaavan termostaatin potentiaalivapaalla kosketintiedolla.

15 Kuva 1.9 Lämmityksen ohjauksen piirikaavio 2.2. Tehorajoitus ja kiuasristeily ohjaa lämmitysryhmää.

16 1.2.3 Yhteenveto Taulukossa (Virhe. Kirjanmerkin viittaus itseensä ei kelpaa.) on vertailtu esimerkkikytkennän ominaisuuksia SLY-kytkentäsuositukseen. Taulukko 1.1 Kytkentäesimerkkien ominaisuusvertailu. Ohjausominaisuus SLY 7/92 Esimerkkikytkentä 1 Esimerkkikytkentä 2 Sähkön hintatieto (yö/pvä) Hyödynnetään lämmityksen ohjauksessa (PK1K, 1K11) Hyödynnetään lämmityksen ohjauksessa (K2, 1K11) Tehonrajoitus Ohjaa jatkuvatoimista lämmitystä (PK2K, 2K1) Avautuva kosketin K3 Ohjataan lämpötilan pudotusta (PK2K, 1K13) Ohjaa osittain varaavaa lämmitystä (PK2K, 5K1) Sulkeutuva kosketin K3 Voidaan hyödyntää mm. jatkossa tuntitasoisen, sähkömarkkinoiden mukaisen ohjauksen kanssa. Ei erillistä viiverelettä. Yöohjaus annetaan viiveelle mittalaitteesta Kytkentäpiikin estäminen Viiverele (1K12) (LVV viiverele) Lisäpalvelurele Käyttö sähköyhtiökohtaista Ei ole Riviliitintunnukset 21,22, 32,33 jne Ohjauksen riviliitintunnukset säilyy ennallaan. Mittarin ja vko:n liittimet Mittauskytkentä automaattisen etämittauksen mukainen Huipputehon rajoitus Ohjaa jatkuvatoimista Ohjataan lämpötilan (kiuasristeily) lämmitystä (10K1, 2K1) pudotusta (PK2K, 1K13) Jatkuvatoiminen lämmitys 2K1 (+ 5K1varalla), kytkin 2S1 3+1 ryhmää Varaava lämmitys 3K1, kytkin 3S1 jokaisessa omakytkin jatkuva 0 yö (2K1, 3K1, 5K1) LVV Käyttökytkin 4S1, kontaktori Yhdistetty kontaktori ja päiväkäyttökytkin automaattisella 4K1, päiväkäyttöpainike (4S2, palautuksella (4K1) 4K2) Termostaattiohjausvaraus Ohjaa osittain varaavaa lämmitystä (10K1, 5K1) Varaava lämmitys 6K1 Ei pelkkää varaavaa ryhmää Ohjaussulake/ 1F1 Varustetaan hälytysapukoskettimella johdonsuojakatkaisija Vikavirtasuojat Ei ole 3 kpl 1 vaiheinen + 1 kpl 3 vaiheinen lämmitysryhmissä 3 ja 5 Varustetaan hälytyskoskettimilla Mittari- ja ohjausjohdotus Johtimien päät suojaamattomia Päätetään riviliittimiin mittaustilassa

17 1.3 Säätö eri sähkölämmitysratkaisuissa Lämmitysjärjestelmän säädöllä pyritään pitämään lämmitetyn tilan lämpötila halutulla tasolla. Käytön aikana tasainen ja toimintaan sopiva lämpötila ovat käyttäjän kannalta keskeisiä vaatimuksia. Liian korkea lämpötila aiheuttaa myös turhaa energiakulutusta. Lämpötilan säätötarvetta voi lisäksi aiheuttaa: Käyttötarpeen mukainen lämpötila Poissa-ajan lämpötilan pudotus Käyttötilanteen mukainen lämpötila Erilaisten tilojen tarpeet Lämpötilojen asettelu tehdään tilan käytön mukaan Etäsäätö Lämpötiloja voidaan nostaa tai laskea etäohjauksena Lämmityksen säätölaitteiden, termostaattien tai keskitettyjen säätöjärjestelmien, tulee pystyä reagoimaan tiloissa tapahtuviin lämpötilan muutoksiin mahdollisimman nopeasti, jolloin mm. muiden sähkölaitteiden, ihmisten tai auringon lämpövaikutus ei nosta tarpeettomasti huonelämpötiloja JATKUVATOIMISEN LÄMMITYKSEN SÄÄTÖ Yleisimmät jatkuvatoimiset lämmitysratkaisut ovat: sähkölämmittimet, kattolämmitys, ikkunalämmitys ja puu- tai levylattiarakenteisessa lattiassa oleva lattialämmitys. Jatkuvatoimiset sähkölämmitysratkaisuissa yleensä lämmityslaite tai rakenne, jossa lämmityslaite sijaitsee, ei omaa suurta lämpökapasiteettia. Tällöin lämmitys saadaan nopeasti reagoimaan muuttuviin lämmitystarpeisiin huonetermostaateilla tai huonelämpötilaa mittavilla ohjausjärjestelmillä. Lattialämmitysratkaisuissa huonelämpötilan säädön lisäksi rajoitetaan lattiarakenteen lämpötilaa lattia-anturin avulla. Jatkuvatoiminen betonilattiarakenteinen lattialämmitys säädetään, tilasta riippuen, joko pelkästään lattialämpötilan tai huonelämpötilan mukaan tai näiden yhdistelmällä. Erityisesti tiloissa, joissa lattiapinnoite on hyvin lämpöä johtavaa, kuten klinkkeri, voi lattian pintalämpötila olla ensisijainen käyttömukavuuden vuoksi. Lattialämmityksen säädön tarkkuuteen ja nopeuteen vaikuttaa betonilaatan paksuus ja lattiapinnoite.

18 Taulukko 1.2. Jatkuvatoimisen lämmityksen säätöperiaatteita Lämmitin säätötapa Erityispiirteitä, ominaisuuksia Sähkölämmittimet (-patterit) laitekohtainen termostaatti huone-/tilakohtainen termostaatti tai o o lämpötilan pudotus ohjausjännitteellä lämmittimen ilman termostaattia ( orjalämmittimet ) ohjausjärjestelmä o lämmittimet toimii samanaikaisesti Kattolämmitys Lattialämmitys (jatkuvatoiminen) tilakohtainen huonetermostaatti/ ohjausjärjestelmä o o tilakohtainen toiminta lämpötilan pudotus ohjausjännitteellä lattiatermostaatti o lattian pintalämpötila pidetään säädetyssä arvossa o ilman lämpötila vaihtelee lämmöntarpeen mukaan huonetermostaatti o huonelämpötila pidetään säädetyssä arvossa o lattian lämpötila vaihtelee lämmöntarpeen mukaan o voidaan käyttää vain, jos lattiapinnoite ei edellytä lämpötilan rajoittamista yhdistelmätermostaatti o lattian pintalämpötilaa rajoitettaan lattiapinnoitteen ja miellyttävän pintalämpötilan mukaisesti o lämmitys kytkeytyy päälle huoneilman lämpötilan mukaan o lattian lämpötila vaihtelee lämmöntarpeen mukaan ikkunalämmitys huonetermostaatti (+läsnäolotunnistin) o o o lämmitystä säädetään huoneen lämpötilan mukaan lämmitys kytkeytyy päälle tilassa oleskeltaessa huoneen peruslämmitykseen toinen järjestelmä

19 1.3.2 OSITTAIN VARAAVAN LATTIALÄMMITYKSEN SÄÄTÖ Osittain varaavalla lattialämmityksellä pyritään varastoimaan edullisemman sähkönhinnan aikaista (esim. yö-aika) energiaa yleensä betonisiin lattiarakenteisiin. Lämmitysjärjestelmän varausaste suunnitellaan tapauskohtaisesti, mutta taloudellisena rajana voidaan pitää, että lämmitys pystyy varaamaan tarvittavan lämmitystehon n ºC:een ulkolämpötilaan asti. Tämä vastaa, tämän hetkisissä normitaloissa ja normaali huonekorkuisissa tiloissa betonilattian paksuutena n cm ja asennustehona n W/m 2. Kylmemmillä ilmoilla lattialämmitys tai muu lämmitys (esim. kattolämmitys tai sähkölämmittimet) kytkeytyvät päälle kalliimman sähkönhinnan aikana (yleensä päivä). Esimerkki lattian pintalämpötiamuutoksesta varausaikana. Pmit =60 W/m 2, Tulko=Tmitoitus. Betonin paksuuden 10 ja 15 cm. 8 Lämpötilan muutos [ºC] Varausteho [W/m 2 ] Tbet,10 Tbet,15 Tpar,10 Tpar,15 Kuvassa ( Kuva 1.10) on esimerkki, miten betonilattian paksuus ja varausteho vaikuttavat lattiarakenteen lämpötilamuutokseen varausaikana parkettilattiassa. Lämpötilan muutos on jokseenkin sama laatassa ja lattian pinnalla. Parketissa lattian pintalämpö on kuitenkin useita asteita ( 3-6 ºC:tta) matalampi kuin betonissa. Laattalattiassa lattiapinnan lämpötila on lähellä betonirakenteen lämpötilaa.

20 Esimerkki lattian pintalämpötiamuutoksesta varausaikana. Pmit =60 W/m 2, Tulko=Tmitoitus. Betonin paksuuden 10 ja 15 cm. 8 Lämpötilan muutos [ºC] Varausteho [W/m 2 ] Tbet,10 Tbet,15 Tpar,10 Tpar,15 Kuva 1.10 Esimerkki lattian lämpötilan muutoksesta varausaikana eri varaustehoilla 0,1 m ja 0,15 m paksuisissa lattioissa. Tbet = betonin lämpötila, Tpar=lattiapinnan (parketti) lämpötila. Varaavuus tulee siis suunnitella ottaen huomioon tilan lämpöhäviöt, lattiarakenteet, lattiapinnoite ja ohjaustapa. Lämmityslaitteen antama teho jakaantuu varausaikana varaavan massan, tyypillisesti lattian betonin, lämpötilan nousuun tarvittavaan tehoon ja huoneeseen siirtyvään tehoon. (Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.ja Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.). Huoneeseen siirtyvää tehoa muuttaa koko lämmitysjakson ajan lattian pinnan ja ilman välinen lämpötilaero. Huonetta lämmittävä teho on siis riippuvainen lattiapinnan ja ilman välisestä lämpötilaerosta : P lämm = h*a*(t lattia -T huone ) P lämm =huonetta lämmittävä teho h=lämmön siirtymiskerroin (n W/m 2 K) T lattia =lattian pintalämpötila T huone =huoneen lämpötila

21 Pirkko Harsia Esimerkki: Varaavan lämmityksen tehon jakautuminen Mitoitusteho 60 W/m2, asennusteho 100 W/m2 ulkolämpötila -10 ºC, betonin paksuus 12 cm, parkettilattia teho [W] aika[h] Phuone Pbetoni Ptarve Kuva 1.11 Varausajan tehon jakautuminen lattiaa ja huonetta lämmittäviin osiin. Lattialämmityksen onnistumisen keskeinen asia on saada tarvittavaan tilan lämmitystehoon verrattuna sopiva lattian pintalämpötila. Lämpötilaeroista on esimerkki kuvissa Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt. ja Kuva 1.13) silloin, kun lattia- tai ilman lämpötilaa ei rajoiteta lämmitysjakson aikana. Esimerkki lämpötilojen muutoksesta varausaikana Mitoitusteho 60 W/m2, asennusteho 100 W/m2 ulkolämpötila -10 ºC, betonin paksuus 12 cm, parkettilattia 42 Lämpötila [C] aika [h] Thuoneilma Tlattiapinta Tbetoni Kuva 1.12 Esimerkki lämpötilojen muutoksesta varausaikana. Parkettilattia hidastaa lämmön siirtymistä.

22 Pirkko Harsia Esimerkki lämpötilojen muutoksesta varausaikana Mitoitusteho 60 W/m2, asennusteho 100 W/m2 ulkolämpötila -10 ºC, betonin paksuus 12 cm, Klinkkerilattia 42 Lämpötila [C] aika [h] Thuoneilma Tlattiapinta Tbetoni Kuva 1.13 Esimerkki lämpötilojen muutoksesta varausaikana. Laattalattiassa lämpö siirtyy nopeasti huonetilaan. Esimerkiksi, jos tilan lämpöhäviöt ovat mitoituslämpötilalla (esim. 29 ºC ulko, 21 ºC sisä) n. 60 W/ m 2, tulee lattiapinnan lämpötilan olla n. 27 ºC. Vastaavasti, kun ulkolämpötila on n. - 4ºC, on tarvittava lämmitysteho n. 30 W/m 2 ja tarvittava lattian lämpötila n. 24 ºC. Kun ulkolämpötila muuttuu nopeasti, ei lattiaan joko pystytä varaamaan riittävästi lämpöä tai sitä on varattuna betonirakenteeseen liian paljon. Lämmitystehon tarve esimmerkkitalossa (normieristys) suhteessa mitoitustehoon ja tarvittava lattian lämpötila Ptarve/Pmitoitus 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0, Ulkolämpötila/C Lattian pintalämpötila Ptarve/Pmit Tlattia Kuva 1.14 Esimerkki ulkolämpötilan vaikutuksesta tarvittavaan lämmitystehoon ja lattialämmityksen pintalämpötilaan. Mitoitusteho esimerkkikohteessa n. 60 W/m 2. Varausaikana säätöjärjestelmän tulee sallia lattiapinnoitteen alapuolen (betonin) lämpötila nousun n ºC:een ja pinnoitteen yläpinnan lämpötila muuttuu n. 25ºC 28 ºC:een. Vastaavasti huonelämpötilan tulee sallia nousta 1-2 astetta. Lattiapinnoitteella on suuri vaikutus siihen, millaisiksi lämpötilaerot lattiarakenteessa

23 ovat. Säätöjärjestelmän tulee huolehtia siitä, että: o varattaan energiaa lämpöhäviöiden tarpeen verran o lattiarakenteen (ja pinnoitteen) lämpötila ei nouse liikaa o tarvittaessa lisälämmitys kytkeytyy päälle kalliimman energianhinnan aikana o lattiapinnan lämpötila pysyy miellyttävänä niissä tiloissa, joissa on klinkkerilattiat, vaikka huonelämpötila muuttuisikin Lämmityksen ohjaus- ja säätö voidaan tehdä mm: o ohjataan varausaikana lämmitysteho päälle ulkolämpötilariippuvasti (varausohjelmat) o leudompi ilma => lämmitys kytkeytyy päälle myöhemmin o ohjataan tilojen lämpötilaa yhdistelmätermostaatilla (huone+lattia) o lattiatermostaatti rajoittaa lattian maksimilämpötilaa niin, ettei pinnoite vaurioidu o huonetermostaatti rajoittaa tilan lämpötilaa o lämpötilan pudotustoiminnolla voidaan suunnata lämmitystä varausaikaan (pudotus päällä päivä-aikana) o lämpötilan noston sallivat yhdistelmätermostaatit o lattiatermostaatti rajoittaa lattian maksimilämpötilaa niin, ettei pinnoite vaurioidu o huonetermostaatti rajoittaa tilan lämpötilaa o annetaan termostaatille huonelämpötilan nostokäsky varausaikana, jolloin sallitaan huonelämpötilan nousu asetusarvosta MUKAVUUSLÄMMITYS Mukavuuslämmitysratkaisuissa yhdistetään osittain varaavaa lattialämmitystä ja jatkuvatoimista, nopeasti reagoivaa lämmitystä. Tällöin lattian pintalämpötila pyritään pitämään, joko osittain varaavalla tai jatkuvatoimisella lattialämmityksellä n ºC:na, joka antaa riittävän lämmitystehon sille osalle lämmityskautta, jolloin ulkolämpötila on. n ºC:ta. Muu lämmitystarve hoidetaan jatkuvatoimisella katto- tai sähkölämmitinlämmityksellä. Ohjaus- ja säätöjärjestelmän tulisi tällöin huolehtia lämmitysjärjestelmän osien yhteistoiminnasta. Yleensä joudutaan käyttämään kahta termostaattia jokaisessa tilassa: lattiatermostaatti ohjaa lattian lämpötilaa ja huonetermostaatti tai lämmitinkohtainen termostaatti muuta lämmitystä).

24 Ulkolämpötilan pysyvyyskäyrä (Jyväskylä) -35 päiviä vuodessa -25 ulkolämpötila [ºC] Kuva 1.15 Ulkolämpätilan pysyvyyskäyrä Lattialämmityksen antama lämmitysteho (n W/m 2 ) riittää kattamaan suurimman osan lämmitystarpeesta. Varsinkin Etelä-Suomessa alle -5 ºC:een lämpötiloja on n päivää vuodessa (Kuva 1.15), jolloin lisälämmitystä lattialämmityksen lisäksi tarvitaan.. Mukavuuslämmitys ja lisälämmityksen tarpeen pysyvyyskäyrä Jyväskylän säätiedot Esimerkkikohde, normieristys Tarvittava lämmitysteho Lattian pintalämpötila Ulkolämpötila/ ºC Päivien lukumäärä vuodessa 19 Wmukavuus Wlisälämm Tlattia Kuva 1.16 Esimerkki mukavuuslämmityksen osuudesta lämmityksentarpeesta. Lattian lämpötilaa tulee laskea, kun ulkolämpötila nousee yli +5 ºC:een tai vain osa mukavuuslattialämmityksestä jätetään päälle, kuten tilat, joissa on klinkkerilattia.

25 1.3.4 Varaava lattialämmitys Täysin varaavassa lattialämmityksessä kaikki tarvittava vuorokautinen lämmitysenergia varataan lattiarakenteeseen edullisemman sähkönhinnan aikana. Tällöin asennettava lämmitysteho tulee olla n. 2,5xmitoitusteho. Järjestelmä vaatii yleensä suuremman sähköliittymän ja on epätaloudellinen, koska lämmityskauden aikana on hyvin vähän mitoitusulkolämpötilapäiviä. Esimerkki kahden verkkoyhtiön liittymismaksuista 5000 Liittymismaksu [ ] pääsulake (3xn A) Kuva 1.17 Esimerkki liittymismaksuista. Lämmitystehon mitoituksella vaikutettaan liittymistehoon. Osassa verkkoyhtiöistä ja energiayhtiöistä perusmaksu määräytyy pääsulakkeen mukaan. Varaustehoa ei tällöin ole taloudellista nostaa niin suureksi, että tämän vuoksi joudutaan suurentamaan liittymän kokoa. Pääsulakkeen vaikutus käyttäkustannuksiin Kokonaiskulutus kwh/a, taloussähkö 7000 kwh/a, lv 4000 kwh/a Perusmaksu 256 /a (3x25 A), 396 /a (3x35A) Energia- ja siirtohinnat: 7,46 snt/kwh / 5,46 snt/kwh Kustannus/a % 45 % 55 % 65 % 75 % 85 % 95 % Varaavan lämmityksen osuus 25A 35A Kuva 1.18 Esimerkki perusmaksun vaikutuksesta vuosikustannuksiin 3x25 A:n ja 3x35 A:n pääsulakkeilla. Varaavalla lämmityksellä ei pienennetä kustannuksia, jos liittymä

26 joudutaan suurentamaan. Esimerkki käyttökustannuksista/a Kokonaiskulutus kwh/a, taloussähkö 7000 kwh/a, lv 4000 kwh/a Perusmaksu 256 /a (3x25 A), 396 /a (3x35A), 864 /a (3x63A) Energia- ja siirtohinnat: 7,46 snt/kwh / 5,46 snt/kwh Kustannus/a [ ] % 75 % 100 % 3x25A 3x35A 3x63A Pääsulakkeen koko ja lämmityksen yöosuus Yösähkö Päiväsähkö Perusmaksu Kuva 1.19 Varaustehon epätaloudellisen mitoittamisen vaikutus kokonaiskustannuksiin. Säädön ongelmana on massiivisten rakenteiden hitaus reagoida lämmöntarpeen muutoksiin. Lämmitystapa soveltuu parhaiten lähinnä aputilojen, kuten varastojen ja autotallien, lämmitykseen. Tällöin varausaikaa muutetaan ulkolämpötilan mukaan tai sallitaan varausaikana lämpötilan nousu lämmitettävässä tilassa. Lattian lämpötila rajoitetaan sellaiseen arvoon, ettei lattiapinnoite vaurioidu (yleensä n ºC:tta).

27 Pirkko Harsia Esimerkki lämpötilojen muutoksesta varausaikana Mitoitusteho 60 W/m 2, asennusteho 165 W/m 2 ulkolämpötila -29 ºC, betonin paksuus 15 cm,parkettilattia Lämpötila [ºC] Aika [h] Thuoneilma Tlattiapinta Tbetoni Kuva 1.20 Esimerkki lämpötilojen muutoksesta täysin varaavassa lämmityksessä. Lattian lämpötila vaihtelee useita asteita lämmitysjakson aikana (Kuva 1.20). Rakenteiden massiivisuudesta riippuu, kuinka paljon tämä vaihtelu vaikuttaa huoneilmaan.

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Esimerkkinä on loma-asuntokiinteistö, jossa on erillinen uusi asuinrakennus sekä vanha, peruskorjattu saunarakennus. Kohteessa uudistetaan kaikki

Lisätiedot

LOVAL VEDENLÄMMITTIMET PIENKIINTEISTÖJEN KESKUSLÄMMITYSJÄRJESTELMIIN

LOVAL VEDENLÄMMITTIMET PIENKIINTEISTÖJEN KESKUSLÄMMITYSJÄRJESTELMIIN LOVAL VEDENLÄMMITTIMET PIENKIINTEISTÖJEN KESKUSLÄMMITYSJÄRJESTELMIIN KESKUSLÄMMITYSELEMENTIT POLTTOAINEKATTILOIHIN Pienkiinteistöjen keskuslämmitysjärjestelmää voidaan täydentää asentamalla polttoainekattilaan

Lisätiedot

Ajanmukainen tekniikka auttaa ratkaisevasti energiakustannusten hallinnassa

Ajanmukainen tekniikka auttaa ratkaisevasti energiakustannusten hallinnassa Ajanmukainen tekniikka auttaa ratkaisevasti energiakustannusten hallinnassa Asunnon lämpötilojen tarkka ja tarpeenmukainen hallinta on yksi keskeisimmistä energiankäytön tehostamistavoista. Pientaloissa

Lisätiedot

Thermocassette HP Hillitty säteilylämmityskasetti uppo- tai pinta-asennukseen

Thermocassette HP Hillitty säteilylämmityskasetti uppo- tai pinta-asennukseen Thermocassette 300 600 W Sähkölämmitys 4 mallit Thermocassette Hillitty säteilylämmityskasetti uppo- tai pinta-asennukseen Käyttökohteet Thermocassette on tarkoitettu toimistojen, kylpyhuoneiden, koulujen

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

ASENNUSOHJE Lattialämmitystermostaatti A2015

ASENNUSOHJE Lattialämmitystermostaatti A2015 ASENNUSOHJE Lattialämmitystermostaatti A2015 KÄYTTÖKOHTEET Lattialämmityksen ohjaus Uppoasennettava termostaatti lattialämmityksen ohjaamiseen. Termostaatti pitää huolen, että huoneessa pysyy koko ajan

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko. Pekka Rantala Kevät 2016

Kiinteistön sähköverkko. Pekka Rantala Kevät 2016 Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala Kevät 2016 Suomen sähköverkon rakenne Suomen Kantaverkko Jakeluverkko Jakeluverkko Fingrid Jakeluverkko Voimalaitos Voimalaitos kiinteistöjen sähköverkot Erilaisia

Lisätiedot

Talotekniikan järjestelmiä

Talotekniikan järjestelmiä Talotekniikan järjestelmiä RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 11.10.2016 Jouko Pakanen Rakennuksen sähköverkko - Myös pienoisjännitteinen sähköjärjestelmä on mahdollinen, vrt. kesämökki, jossa aurinkopaneeli

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys

Vesikiertoinen lattialämmitys Vesikiertoinen lattialämmitys Enerline viihtyisyyttä energiatehokkaasti Vaivaton ja huoltovapaa Lattialämmityksen huonekohtaisten termostaattien avulla saat eri tiloihin valitsemasi lämpötilat vaivattomasti.

Lisätiedot

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön Kaukolämpö Varmista kaukolämmön saatavuus kohteeseen Tornion Energiasta. Kaukolämpöä voimme tarjota vain alueille, joissa on jo olemassa tai on suunniteltu rakennettavan

Lisätiedot

Elztrip EZ200 Kaksipaneelinen säteilylämmitin tavarataloihin, teollisuustiloihin jne.

Elztrip EZ200 Kaksipaneelinen säteilylämmitin tavarataloihin, teollisuustiloihin jne. 800 2200 W Sähkölämmitys 8 mallia Elztrip EZ200 Kaksipaneelinen säteilylämmitin tavarataloihin, teollisuustiloihin jne. Käyttökohteet EZ200 on tarkoitettu yleis- ja lisälämmitykseen sekä ikkunoiden aiheuttaman

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

ECL Comfort V a.c. ja 24 V a.c.

ECL Comfort V a.c. ja 24 V a.c. 230 V a.c. ja 24 V a.c. Kuvaus ja sovellus Säätölaite on suunniteltu helposti asennettavaksi: yksi kaapeli, yksi liitin. säätölaitteessa on yksilöllisesti suunniteltu taustavalaistu näyttö. Grafiikkaa

Lisätiedot

Ecodan NG C-Generation. Käynnistysopas

Ecodan NG C-Generation. Käynnistysopas Ecodan NG C-Generation Käynnistysopas Käytettäväksi asennusoppaan rinnalla Varmista että sähkökytkennät ovat oikein ja että Dip-kytkimet ovat oikeissa asennoissa ennen kuin sähköt kytketään päälle. HUOM!

Lisätiedot

JOHNSON CONTROLS. Maalämpösäädin KÄYTTÖOHJE

JOHNSON CONTROLS. Maalämpösäädin KÄYTTÖOHJE JOHNSON CONTROLS Maalämpösäädin KÄYTTÖOHJE Ohjekirjassa perehdytään tarkemmin maalämpökoneen toimintaan ja asetuksiin. Noudattamalla ohjekirjan ohjeita saatte parhaimman hyödyn laitteestanne, sekä varmistatte

Lisätiedot

Uuni osana hybridilämmitystä Onni Ovaskainen, Tulikivi

Uuni osana hybridilämmitystä Onni Ovaskainen, Tulikivi Uuni osana hybridilämmitystä Onni Ovaskainen, Tulikivi Onni Ovaskainen 17.4.2013 Puulämmitys modernissa talossa mennyttä aikaa? Nykytalojen lämmöntarve Kari Ojala: Parempi pientalo. Näin rakennat omakotitalon

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

KAUKOJÄÄHDYTYKSEN JÄRJESTELMÄOHJE

KAUKOJÄÄHDYTYKSEN JÄRJESTELMÄOHJE KAUKOJÄÄHDYTYKSEN JÄRJESTELMÄOHJE 1. SISÄLLYSLUETTELO 1. SISÄLLYSLUETTELO...2 2. MAAILMAN TEHOKKAIMPANA PALKITTU KAUPUNKIENERGIAJÄRJESTELMÄ...3 3. TILANTARVE...4 4. MITTAUSKESKUS...5 5. PUMPUN SUHTEELLINEN

Lisätiedot

Pienjännitemittaroinnit

Pienjännitemittaroinnit 1 (9) Pienjännitemittaroinnit 230/400 V käyttöpaikkojen mittaus Suora mittaus, max. 63 A Suoraa mittausta käytetään, kun mittauksen etusulakkeiden koko on enintään 63 A. Kuormituksen kasvaessa voidaan

Lisätiedot

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje EI NÄIN ESIM NÄIN Aurinko-R10 Aurinkopaneelin asennus ja kytkentä Asenna aurinkopaneeli avoimelle paikalle kohti etelää (välillä itä länsi) ja kallista kohti keskipäivän aurinkoa. Tuoton kannalta 25..

Lisätiedot

Betonin ominaisuudet talvella. Pentti Lumme

Betonin ominaisuudet talvella. Pentti Lumme Betonin ominaisuudet talvella Talven tulo Talven vaikutuksia Matalat lämpötilat Vaikutukset työolosuhteisiin, rakenteisiin, materiaaleihin, työkoneiden toimintaan jne Suojapeitteet, suojarakennelmat, sääsuojat,

Lisätiedot

Sähköasennukset 2. Kenelle. Sisältö. Tuotenumero: 411163. 68,00 (+ alv 10%) normaalihinta 51,00 (+ alv 10%) jäsenhinta

Sähköasennukset 2. Kenelle. Sisältö. Tuotenumero: 411163. 68,00 (+ alv 10%) normaalihinta 51,00 (+ alv 10%) jäsenhinta Sähköasennukset 2 Tuotenumero: 411163 68,00 (+ alv 10%) normaalihinta 51,00 (+ alv 10%) jäsenhinta Sähköasennukset-kirjasarja käsittelee rakennusten sähköasennuksia koskevia määräyksiä, ohjeita ja käytännön

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

32,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 33,0 kw Täystehoinen

32,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 33,0 kw Täystehoinen MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

Hiilikuituinfralämmitin IHC Tehokkaaseen ja miellyttävään lämmitykseen

Hiilikuituinfralämmitin IHC Tehokkaaseen ja miellyttävään lämmitykseen 1150-1750 W Sähkölämmitys 2 mallia Hiilikuituinfralämmitin C Tehokkaaseen ja miellyttävään lämmitykseen Käyttöalue C hiilikuituinfralämmitin tuottaa tehokkaan ja miellyttävän lämmityskeilan ja merkitsee

Lisätiedot

Asennusopas. DEVIreg 330 ( C) Elektroninen termostaatti.

Asennusopas. DEVIreg 330 ( C) Elektroninen termostaatti. Asennusopas DEVIreg 330 (+5... +45 C) Elektroninen termostaatti www.devi.com Alkuperäisten ohjeiden kieli on englanti. Muut kielet on käännetty alkuperäisestä ohjeesta. DEVIreg 330 (+5... +45 C) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Asennusohjeet. devireg 316

Asennusohjeet. devireg 316 FI Asennusohjeet devireg 316 devireg 316 on monikäyttöinen DIN-kiskoon asennettava termostaatti. devireg 316 asennetaan keskukseen, jonka rakennesyvyys tulee olla vähintään 52 mm. Asennus: Termostaatti

Lisätiedot

Zehnder Nova Neo Tehokasta lämmitystä ja mukavuusviilennystä. Lämmitys Viilennys Raitis ilma Puhdas ilma

Zehnder Nova Neo Tehokasta lämmitystä ja mukavuusviilennystä. Lämmitys Viilennys Raitis ilma Puhdas ilma Zehnder Nova Neo Tehokasta lämmitystä ja mukavuusviilennystä Lämmitys Viilennys Raitis ilma Puhdas ilma 1 Tämän päivän, huomisen ja tulevaisuuden vesikiertoinen lämpöpatteri. Matalan lämpötilan lämmitysjärjestelmät

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

Lattialämmityksen asennusvaihtoehdot puurakenteisessa ala- ja välipohjassa

Lattialämmityksen asennusvaihtoehdot puurakenteisessa ala- ja välipohjassa Lattialämmityksen asennusvaihtoehdot puurakenteisessa ala- ja välipohjassa Olli Nummela Liiketoiminnan kehityspäällikkö Uponor Suomi Oy Näkymätöntä mukavuutta elämään 04 October 2013 Uponor 2 Yhteistyössä

Lisätiedot

Elztrip EZ 100 ELZTRIP EZ 100. Sähkölämmitys W YKSIPANEELINEN LÄMPÖSÄTEILIJÄ, KATTOKORKEUKSILLE 2,5 4 METRIÄ

Elztrip EZ 100 ELZTRIP EZ 100. Sähkölämmitys W YKSIPANEELINEN LÄMPÖSÄTEILIJÄ, KATTOKORKEUKSILLE 2,5 4 METRIÄ Sähkölämmitys 600 1500 W Elztrip EZ 100 YKSIPANEELINEN LÄMPÖSÄTEILIJÄ, KATTOKORKEUKSILLE 2,5 4 METRIÄ 3 mallia Elztrip 00 on lämpöpaneeli, joka on tarkoitettu 2,5-4 metriä korkeisiin tiloihin. 00 käytetään

Lisätiedot

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Hake- ja pellettikattilan mitoitus Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen

Lisätiedot

Industrirörsystem. asuntojen ylilämpenemiseen

Industrirörsystem. asuntojen ylilämpenemiseen Uponor WehotekLattiaviilennys Industrirörsystem Ratkaisu asuntojen ylilämpenemiseen Yksi investointi, kaksi järjestelmää Lattialämmitys voi myös viilentää Lattialämmitys ja -viilennys yleistyy nopeasti

Lisätiedot

Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö

Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Kaaviosta näkee, että rivitaloa (150 kwh/ m2), jonka lämmitetty nettoala on 250 m2 saa lämmittää esim. öljylämmityksenä (matalaenergia). Entä kaukolämmöllä?

Lisätiedot

8,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 5,3 kw Liian pieni

8,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 5,3 kw Liian pieni MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

MITTAROINNIN YLEISOHJEET

MITTAROINNIN YLEISOHJEET Ohje SUM1 1 (7) MITTAROINNIN YLEISOHJEET Ohje SUM1 2 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet... 4 3.1 Standardit...

Lisätiedot

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Kulttuuriympäristöseminaari 24.10.2013 Johanna Rinne - johanna.s.rinne@turku.fi ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje Aurinko-C20 laitetelineen asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan).

Lisätiedot

Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto alkaen

Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto alkaen Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto 1.1.2015 alkaen Sähkön siirtohinnasto Tämän siirtohinnaston mukaisilla maksuilla verkkoyhtiö huolehtii sähköenergian siirtämisestä tuottajalta asiakkaalle ja tarjoaa

Lisätiedot

TRV Nordic. Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen Pohjoismainen muotoilu

TRV Nordic. Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen Pohjoismainen muotoilu TRV Nordic Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen Pohjoismainen muotoilu IMI TA / Termostaatit ja patteriventtiilit / TRV Nordic TRV Nordic Nämä omavoimaiset patteriventtiileiden termostaattianturit

Lisätiedot

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520 KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520 ARITERM 520P+ HUOM! Poltin myydään erikseen. VALINNAN VAPAUS Ariterm 520P+ kaksoiskattila on tehty lämmittäjille, jotka haluavat nauttia valinnan vapaudesta. Valitse

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmän valinta

Lämmitysjärjestelmän valinta Lämmitysjärjestelmän valinta Jaakko Vihola jaakko.vihola@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustuotannon ja talouden osasto Energia- ja elinkaariryhmä Ranen rakentajakoulu 8.11.2012 Esityksen

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Laundry Center. Radiotaajuuslinkki pesukoneen ja kuivausrummun välillä

Laundry Center. Radiotaajuuslinkki pesukoneen ja kuivausrummun välillä Laundry Center Radiotaajuuslinkki pesukoneen ja kuivausrummun välillä Johdanto Monissa maissa käytettävissä oleva kokonaissähköteho on rajoitettu käytettäessä kahta kodinkonetta yhtä aikaa: -Kokonaisteho

Lisätiedot

Ilmanlämmitin, sähkö. Yleistä Sähköllä lämmitettävässä ilmanlämmittimessä on putkimaiset. Konekoko (aa) 01 09. Toimintovaihtoehto (bb)

Ilmanlämmitin, sähkö. Yleistä Sähköllä lämmitettävässä ilmanlämmittimessä on putkimaiset. Konekoko (aa) 01 09. Toimintovaihtoehto (bb) Yleistä Sähköllä lämmitettävässä ilmanlämmittimessä on putkimaiset lämpöelementit. Ilmanlämmitin, sähkö Konekoko (aa) 01 0 Toimintovaihtoehto (bb) Tehovaihtoehto (c) 1, 2, 3, 4, 5, 6 (0 = tilavaraus tehov.

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Lämpöpuhallin Panther Tehokas lämpöpuhallin suurempiin tiloihin

Lämpöpuhallin Panther Tehokas lämpöpuhallin suurempiin tiloihin 3 20 30 Sähkölämmitys 5 mallit Lämpöpuhallin Panther 20-30 Tehokas lämpöpuhallin suurempiin tiloihin Käyttökohteet Panther 20-30 on sarja hiljaisia ja tehokkaita lämpöpuhaltimia kiinteään asennukseen.

Lisätiedot

ASENNETTAVA LÄMPÖPUHALLIN

ASENNETTAVA LÄMPÖPUHALLIN Sähkölämmitys 3 9 kw Lämpöpuhallin Cat KIINTEÄSTI ASENNETTAVA LÄMPÖPUHALLIN 3 mallia CAT sarjan kojeet ovat pieniä ja kompakteja, kiinteään asennukseen tarkoitettuja sähkölämmitteisiä lämpöpuhaltimia.

Lisätiedot

Versio Fidelix Oy

Versio Fidelix Oy Versio 1.96 2014 Fidelix Oy Sisällysluettelo 1 Yleistä... 4 1.1 Esittely... 4 1.1 Toimintaperiaate... 5 1.2 Käyttöönotto... 6 2 Käyttöliittymä... 7 2.1 Päävalikko ja käyttö yleisesti... 7 2.2 Säätimen

Lisätiedot

TURKU ENERGIA SÄHKÖVERKOT OY OHJE 1/6. SFS 4365 Pientalon upotettava mittauskeskus Rakenne ja asentaminen. Pientaloalueen monimittarikeskukset

TURKU ENERGIA SÄHKÖVERKOT OY OHJE 1/6. SFS 4365 Pientalon upotettava mittauskeskus Rakenne ja asentaminen. Pientaloalueen monimittarikeskukset TURKU ENERGIA SÄHKÖVERKOT OY OHJE 1/6 13.4.2012 SÄHKÖENERGIANMITTAUS, MITTAROINTI JA MITTAUSLAITTEET YLEISTÄ Yleisohjeena sähkön mittauksessa ovat standardit SFS 2537, SFS 2538, SFS 3381, SFS 3382, SFS

Lisätiedot

Infralämmitin CIR CIR INFRALÄMMITIN. Sähkölämmitys W INFRALÄMMITIN, JOSSA 5 VUODEN RUOSTUMATTOMUUSTAKUU

Infralämmitin CIR CIR INFRALÄMMITIN. Sähkölämmitys W INFRALÄMMITIN, JOSSA 5 VUODEN RUOSTUMATTOMUUSTAKUU CIR IFRALÄMMITI Sähkölämmitys 500 2000 W Infralämmitin CIR IFRALÄMMITI, JOSSA 5 VUODE RUOSTUMATTOMUUSTAKUU 12 mallia Infralämmitintä käytetään lämmittimenä ympäri vuoden esim. kuisteilla, parvekkeilla

Lisätiedot

7,3 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 8,0 kw Täystehoinen

7,3 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 8,0 kw Täystehoinen MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

Elztrip EZ 200 Kaksipaneelinen lämpösäteilijä yleis- ja kohdelämmitykseen

Elztrip EZ 200 Kaksipaneelinen lämpösäteilijä yleis- ja kohdelämmitykseen Sähkölämmitteinen 800 2200 W 8 mallia Elztrip EZ 200 Kaksipaneelinen lämpösäteilijä yleis- ja kohdelämmitykseen Käyttöalue EZ 200 lämmitinsarja on tarkoitettu yleis-, lisä- ja kohdelämmitykseen tiloissa,

Lisätiedot

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna.

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna. KOLIN TAKAMETSÄ Kolille rakennettavan hirsirakenteisen talon laskennallinen lämpö- ja sähköenergiankulutus lämmön- ja sähköntuotantolaitteiston mitoituksen avuksi sekä alustava selvitys eräistä energiajärjestelmistä

Lisätiedot

Pelletillä edullisesti ilmastoystävällistä lämpöä

Pelletillä edullisesti ilmastoystävällistä lämpöä Pelletillä edullisesti ilmastoystävällistä lämpöä Lähilämpöilta Kämmenniemi, 27.9.2011 Hannes Tuohiniitty Pellettitakalla sähkölasku alas Ilmakiertoinen pellettitakka lämmittää aina 150 m2 pintaalaan asti

Lisätiedot

7,6 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 8,0 kw Täystehoinen

7,6 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 8,0 kw Täystehoinen MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE EC-VOIMALASÄÄTIMET. FinnPropOy Puhelin: 040-773 4499 Y-tunnus: 2238817-3

KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE EC-VOIMALASÄÄTIMET. FinnPropOy Puhelin: 040-773 4499 Y-tunnus: 2238817-3 KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE EC-VOIMALASÄÄTIMET KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE Sivu 2/7 JOHDANTO Hyvä asiakas! Kiitos, että olette valinneet laadukkaan suomalaisen FinnProp pientuulivoimalasäätimen. Tästä käyttö- ja

Lisätiedot

Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto alkaen

Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto alkaen Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto 1.7.2016 alkaen Sähkön siirtohinnasto Tämän siirtohinnaston mukaisilla maksuilla verkkoyhtiö huolehtii sähköenergian siirtämisestä tuottajalta asiakkaalle ja tarjoaa

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Pentti Harju. Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa

Pentti Harju. Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa Pentti Harju Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa 2 Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Rakennusluvan saannin edellytyksenä ovat vuotuiset E-luvut, joita ei saa ylittää. Pientalon

Lisätiedot

Rakentajan lämpömuistio. - valitse kaukolämpö

Rakentajan lämpömuistio. - valitse kaukolämpö Rakentajan lämpömuistio - valitse kaukolämpö Näin liityt kaukolämpöön Rakennuksen onnistunut kaukolämmön toteutus vaatii runsaasti tietoa, eikä rakentajan kannata lähteä toteuttamaan sitä yksin. Oulun

Lisätiedot

15,9 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 15,0 kw Lähes täysteho

15,9 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 15,0 kw Lähes täysteho MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

FHM-Cx-pumppuryhmät lattialämmitykseen

FHM-Cx-pumppuryhmät lattialämmitykseen Tekninen esite FHM-Cx-pumppuryhmät lattialämmitykseen Käyttö Kuva 1: FHM-C-sekoitusventtiili (UPS-pumppu) Kuva : FHM-C-sekoitusventtiili (UPS-pumppu) Kuva : FHM-C7-sekoitusventtiili (Alpha-pumppu) Kuva

Lisätiedot

Huonesäädin STRA-04. Sovellusesimerkki

Huonesäädin STRA-04. Sovellusesimerkki Huonesäädin STRA-04 STRA-04 on valmiiksi ohjelmoitu kommunikoiva huonesäädin lämmityksen ja jäähdytyksen ohjaukseen jälkikäsittelyjärjestelmissä. Se soveltuu toimistoihin, kouluihin, sairaaloihin, hotelleihin,

Lisätiedot

Kamstrup 162LxG -sähköenergiamittarin asennusohje

Kamstrup 162LxG -sähköenergiamittarin asennusohje 1(11) Kamstrup 162LxG -sähköenergiamittarin asennusohje Ohje koskee mittarimallia 162LxG (686-18B-L1-G3-084) 1. Merkinnät ja ulkopuoliset osat 1. LCD-näyttö 2. Optinen liitäntä 3. Mittarin numero 4. Mittarin

Lisätiedot

12,1 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 8,0 kw Liian pieni

12,1 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 8,0 kw Liian pieni MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

Oviverhopuhaltimet FLOWAIR.COM

Oviverhopuhaltimet FLOWAIR.COM Oviverhopuhaltimet FLOWAIR.COM ILMAN LÄMPÖTILAN JAKAUTUMINEN HUONEISSA Ilman oviverhopuhallinta Oviverhopuhaltimella -1 C 22 C 2 C 21 C 2 C 22 C -8 C -6 C -4 C -2 C 19 C C 1 C 1 C 6 C C C 6 C 1 C 1 C 18

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

TAC Xenta 4262 LÄMMITYSTOIMINNAT. Käyttöohje 0FL-4072-002 07.09.2007. TAC Xenta on pieniin ja keskisuuriin järjestelmiin tarkoitettu säädinsarja.

TAC Xenta 4262 LÄMMITYSTOIMINNAT. Käyttöohje 0FL-4072-002 07.09.2007. TAC Xenta on pieniin ja keskisuuriin järjestelmiin tarkoitettu säädinsarja. TAC Xenta 4262 Käyttöohje 0FL-4072-002 07.09.2007 TAC Xenta on pieniin ja keskisuuriin järjestelmiin tarkoitettu säädinsarja. TAC Xenta 4000 on sarja esiohjelmoituja säätimiä, joissa on kaukoliityntämahdollisuus

Lisätiedot

GSMRELE PG-30 v 12.9.2010

GSMRELE PG-30 v 12.9.2010 GSMRELE PG-30 v 12.9.2010 GSMRELE PG-30 on ohjaus ka hälytyslaite, joka toimii Nokia 3310 GSM-puhelimen avulla 1 Ominaisuudet Neljän releen etäohjaus, esim. termostaatin valinta mökillä. 13.9.2010 Probyte

Lisätiedot

Gebwell Käyttöpääte UI400 Pikaohje

Gebwell Käyttöpääte UI400 Pikaohje Gebwell Käyttöpääte UI400 Pikaohje Liikkuminen valikossa Pyöritä navigointirullaa: Valitse symboli navigointi valikosta. Valittu symboli näkyy tummennettuna valikossa. Paina navigointirullaa = Valitse

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä

Ylivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä Ylivirtasuojaus Pekka Rantala Kevät 2015 Monta asiaa yhdessä Suojalaitteiden valinta ja johtojen mitoitus on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena. Mitoituksessa käsiteltäviä asioita: Kuormituksen teho Johdon

Lisätiedot

Kattava valikoima sähkölämmitystuotteita HYVÄÄ SYYTÄ VALITA PURMO SÄHKÖLÄMMITYS

Kattava valikoima sähkölämmitystuotteita HYVÄÄ SYYTÄ VALITA PURMO SÄHKÖLÄMMITYS Kattava valikoima sähkölämmitystuotteita 10 HYVÄÄ SYYTÄ VALITA PURMO SÄHKÖLÄMMITYS 1 1. TURVALLINEN Purmo sähkölämmittimet ovat suljetun rakenteensa ansiosta lapsi- ja paloturvallisia. Lämmittimien ja

Lisätiedot

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen koulutusiltapäivä 19.02.2015, Oulun diakonissalaitos DI Petri Pylsy Lämmitysjärjestelmä Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden

Lisätiedot

SET-61. Käyttö- ja asennusohje

SET-61. Käyttö- ja asennusohje Labkotec Oy Myllyhaantie 6 33960 Pirkkala Vaihde 029 006 260 Fax 029 006 1260 Internet: www.labkotec.fi 23.9.2009 D17016Ds SET-61 Käyttö- ja asennusohje 1. TEKNISET TIEDOT SET-61 laitteisto Käyttöjännite

Lisätiedot

Asennusohje alashunttaukselle NIBE F1145/F1245

Asennusohje alashunttaukselle NIBE F1145/F1245 Asennusohje alashunttaukselle NIBE F1145/F1245 IHB FI 1006-1 ECS 40 IFB FI 1 Asennusohje ECS 40 Yleistä Tätä lisävarustetta käytetään, kun F1145/ F1245 on asennettu rakennukseen, jossa on enintään neljä

Lisätiedot

100% MAALÄMPÖÄ. Markkinoiden joustavin ja parhaan A +++ energialuokan maalämpöjärjestelmä. Lämpöässä Emi. Emi 22 Emi 28 Emi 43 Emi 22P Emi 28P Emi 43P

100% MAALÄMPÖÄ. Markkinoiden joustavin ja parhaan A +++ energialuokan maalämpöjärjestelmä. Lämpöässä Emi. Emi 22 Emi 28 Emi 43 Emi 22P Emi 28P Emi 43P 100% MAALÄMPÖÄ Markkinoiden joustavin ja parhaan energialuokan maalämpöjärjestelmä Lämpöässä Emi Emi 22 Emi 28 Emi 43 Emi 22P Emi 28P Emi 43P Siirryimme öljylämmityksestä edulliseen maalämpöön. Lämpöässä

Lisätiedot

VERKKOPALVELUHINNASTO

VERKKOPALVELUHINNASTO VERKKOPALVELUHINNASTO 1.4.2016 VERKKOPALVELUHINNASTO 1.4.2016 Verkkopalveluhinnaston mukaisilla maksuilla tarjoamme seuraavia palveluita: Siirrämme sähköenergian tuotantolaitokselta asiakkaalle, mittaamme

Lisätiedot

Lämpöpuhallin SWT Kattoon asennettu vesilämmitteinen lämpöpuhallin

Lämpöpuhallin SWT Kattoon asennettu vesilämmitteinen lämpöpuhallin Lämpöpuhallin lämmitys 3 mallit Lämpöpuhallin Kattoon asennettu vesilämmitteinen lämpöpuhallin Käyttökohteet -lämpöpuhallinta käytetään sisäänkäyntien, kauppojen, teollisuusrakennusten, korjaamojen, urheiluhallien

Lisätiedot

Säädettävä pyörrehajotin korkeisiin tiloihin PDZA

Säädettävä pyörrehajotin korkeisiin tiloihin PDZA Säädettävä pyörrehajotin korkeisiin tiloihin PDZA Pyörrehajotin PDZ takaa tehokasta ilmanvaihtoa isoihin tiloihin, kuten tuotantohallit, supermarketit, varastot yms. Hajottimet sopivat sekä vapaaseen-

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Olavi Ruohomaa (6) Päivitetty

Olavi Ruohomaa (6) Päivitetty Olavi Ruohomaa 4.2.2011 1(6) Päivitetty 3.2.2016 CONCEPT OLAVILLA TOIMINTA-AJATUS Concept Olavilla on tapa hyödyntää aurinkoenergiaa rakennuksen lämmittämiseen ilman erillisiä teknisiä järjestelmiä. Energiatehokkuus

Lisätiedot

Laitekohtainen sopivuus varmistettava yhteensopivuustaulukosta

Laitekohtainen sopivuus varmistettava yhteensopivuustaulukosta Poiketen perinteisestä muuntaja/tyristorisäätimestä XH on säädettävä järjestelmä, jossa samaan tuotteeseen on integroitu eri järjestelmät. XH-järjestelmällä (X1,X2,X3,X4) liesikuvulla voidaan ohjata huippuimurilla-

Lisätiedot

WehoFloor Lattialämmitysjärjestelmä

WehoFloor Lattialämmitysjärjestelmä WehoFloor Lattialämmitysjärjestelmä Viihtyisä Ilmasto-olosuhteet Suomessa asettavat lämmitysjärjestelmän vaatimukset korkealle. Pitkienkin pakkasjaksojen aikana lämmitysjärjestelmän on toimittava energiataloudellisesti

Lisätiedot

ILOX ILMANVAIHTOKONE. Asennuspaikka

ILOX ILMANVAIHTOKONE. Asennuspaikka Asennuspaikka Ilmanvaihtokone asennetaan lämpimään tilaan. Tilan lämpötila pitäisi mielellään olla yli +10 o C. ILOX 397 kone asennetaan joko lattialle tai tukevan hyllyn päälle. Kun kone asennetaan lattialle,

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

Sähkölämmityssäädin. 50A x 1-vaihe / 3-vaihe Puolijohderele Kaksi lämpötila-anturituloa ATEX lämpötilanrajoitin

Sähkölämmityssäädin. 50A x 1-vaihe / 3-vaihe Puolijohderele Kaksi lämpötila-anturituloa ATEX lämpötilanrajoitin Sähkölämmityssäädin 50A x 1-vaihe / 3-vaihe Puolijohderele Kaksi lämpötila-anturituloa ATEX lämpötilanrajoitin Valmistajan tervehdys BlueTrace on innovatiivinen ja monikäyttöinen sähkölämmityssäädin. Se

Lisätiedot

8,8 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 9,0 kw Täystehoinen

8,8 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 9,0 kw Täystehoinen MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

SANEERAUSKAAPELIN PST-C 10W/m asennusohje

SANEERAUSKAAPELIN PST-C 10W/m asennusohje SANEERAUSKAAPELIN PST-C 10W/m asennusohje Saneerauskaapelin PST-C 10 asennusohje Tuotetiedot: Kaksijohtiminen lämpökaapeli, sis. 5 m:n kylmäkaapelin. Teho 10 W/m, 230 V AC C-luokan kaapeli, soveltuu myös

Lisätiedot

Lämpötilan säätö. S Elektroniset mittaukset Mikko Puranen Luennon sisältö

Lämpötilan säätö. S Elektroniset mittaukset Mikko Puranen Luennon sisältö Lämpötilan säätö S-108.2010 Elektroniset mittaukset Mikko Puranen 20.2.2006 Luennon sisältö 1. Termodynaaminen malli 2. Jäähdytyksen suunnittelu 3. Peltier-elementit 4. Lämpötilasäätäjät PID-säädin Termodynaaminen

Lisätiedot

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella.

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella. SÄHKÖNKÄYTÖN SIIRTOHINNAT KAUSI-, YÖ-, JA YLEISSÄHKÖN SIIRTOMAKSUT (sis. alv. 24 %) Siirtotuote perushinta VEROLUOKKA 1 VEROLUOKKA 2 kokonaishinta kokonaishinta Kausisähkön siirto 16.11. 15.3. klo 07 21

Lisätiedot

ÄLYKÄS HUONEKOHTAINEN LÄMMITYKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ

ÄLYKÄS HUONEKOHTAINEN LÄMMITYKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ Säästä kotisi lämmityskuluissa jopa 40 % ÄLYKÄS HUONEKOHTAINEN LÄMMITYKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ Sisältö Kotivo Oy Kiinteistön nykytilanne Kotivo-laitteen toimintaperiaate Kotivon säästöt ja hyödyt Kotivon

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

DIMLITE Single. Sähkönumero Käyttöohje

DIMLITE Single. Sähkönumero Käyttöohje DIMLITE Single Sähkönumero 2604220 Käyttöohje T1 sisääntulo T1 sisääntulo Yksittäispainikeohjaus Nopea painallus T1 painikkeesta sytyttää valaistuksen viimeisimmäksi aseteltuun tilannearvoon. Toinen lyhyt

Lisätiedot