1 Sähkölämmityksen ohjaus ja säätö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 Sähkölämmityksen ohjaus ja säätö"

Transkriptio

1 1 Sähkölämmityksen ohjaus ja säätö 1.1 Ohjaustarpeet Sähkölämmityksen ohjausta on järjestelmän päälle-pois ohjaaminen muusta syystä kuin tilan lämpötilan pitämiseksi haluttuna. Ohjaustarpeet syntyvät joko käyttäjän tai sähköyhtiön tarpeista rajoittaa kuormituksen tehohuippuja tai siirtää sähköenergian käyttöä. Sähkölaitteilla tulee myös olla käyttökytkimet ja lämmitys tulee voida kytkeä pois päältä haluttaessa lämmityskauden ulkopuolella. Sähköverkkojen taloudellisen käytön edellytyksenä on mahdollisimman tasainen energiankulutus. Lämmitysjärjestelmien huipputehon ajoittuvat vuoden kylmimpiin aikoihin, jolloin muukin sähkönkulutus on Suomessa suurta. Tämän vuoksi on kokonaistaloudellisesti perusteltua tehdä sähkölämmitystaloihin ohjauksia, joiden avulla voidaan ainakin osittain siirtää lämmitysajankohta niihin vuorokaudenaikoihin, jolloin muu sähkökulutus on vähäisempää. Lisäksi rajoittamalla kohteen huipputehoa vältetään liittymän ylimitoittamista. Käyttäjän näkökulmasta tavanomaisimpia sähkölämmityksen ohjaustarpeita ovat: Käyttökustannuksiin vaikuttaminen Energian hinta siirretään lämmitysenergian käyttöä niihin aikoihin, jolloin sähkön hinta on edullisempaa (yö-sähkö) ± lämpöä varaavat ratkaisut Liittymismaksut ja perusmaksut rajoitetaan tarkoituksenmukaisella mitoituksella kohteen huipputehoa ± vuorotteluohjaukset ± lämmitystehon mitoitus Lämmitysjärjestelmän käyttökytkimet Lämmityksen päällekytkeytymisen estäminen kesäaikana Huolto ja korjaus Sähköverkkoyhtiöiden ja energiayhtiöiden näkökulmasta ohjaustarpeita voivat aiheuttaa: Sähköverkon kapasiteetin optimointi Huipputehon rajoittaminen ± kiuasvuorottelu lämmitystehon kanssa Sähköverkon kapasiteetin riittävyys Tehohuippujen aikana ohjataan hetkellisesti sähkölämmitystehoja pois päältä ± verkkokäskyohjaus/teho-ohjaus Kytkentäpiikin estäminen Sähkön hinnan mukaan ohjautuvan lämmityskuorman kytkeytymisen viivästäminen ±lämminvesivaraajan viiverele 1.2 Esimerkkikytkennät Esimerkkikytkennässä on pyritty kehittämään kytkentäsuositusta SLY 7/92 vastaamaan tämänhetkisten sähkölämmitysratkaisujen perustarpeita. Esimerkkiratkaisut ovat laitevalmistaja- tai järjestelmäriippumattomia. Niiden tarkoituksena on esittää ratkaisuja, joita voidaan soveltaa kohdekohtaisesti. Muutostarpeita vanhaa suositukseen aiheuttavat mm. seuraavat seikat:

2 - osittain varaavan lattialämmityksen yleistyminen - asennusstandardien vaatimukset - riskialttius (ohjaussulake) - lämminvesivaraajan käsiohjaus - tilojen erilaiset ohjaustarpeet - vikavirtasuojakytkintarpeet - sähkökaupan muutokset Nämä tarpeet voidaan toteuttaa usealla erilaisella laite- ja järjestelmäratkaisulla. Esimerkkeinä olevat kytkennät soveltuvat tavanomaisiin sähkölämmityksen asennuskohteisiin (pientalot, loma-asunnot, rivitalot). Niitä voidaan soveltaa myös muihin kohteisiin. Merkinnöissä ja perusrakenteessa on pyritty noudattamaan kytkentäsuosituksen periaatteita. Osassa esimerkkikytkennöistä on korvattu kaksoistariffimittaus ja verkkokäskyohjaus automaattisella etämittauksella. Esimerkeissä on oletettu, että mittauslaite antaa yökuorman ohjaustiedon sekä mahdollisen tehorajoitustiedon. Laite kytkee viiveellä yökuorman päälle, jolloin erillisiä viivästysreleitä ei tarvita. Esimerkkiratkaisuissa on kaksi vaihtoehtoista ratkaisua tehonvuorottelulle ja tehorajoitukselle ( verkkokäskyohjaus ). Ensimmäisessä vaihtoehdossa vuorottelu ohjaa lämpötilan pudotusta. Tällöin ohjaus kohdistuu koko lämmitystehoon, mutta yksittäisen tilan lämpötila ei laske epämiellyttävälle tasolle. Toisessa vaihtoehdossa tehovuorottelu ja tehorajoitus ohjaavat osan lämmitystehosta kokonaan pois päältä. Se soveltuu kohteisiin, joissa termostaateissa ei ole lämpötilan pudotustoimintoa tai sähköyhtiö edellyttää tehon poiskytkemistä Verkkokäskyohjaus ja tehovuorottelu lämpötilan pudotuksella Kohde Pientalo, mittaus rakennuksessa (yksi keskus), etämittaus Pientalo, erillinen mittauskeskus, etämittaus Rivitalo, pääkeskus, kwh+vko mittaus Rivitalo, huoneistokeskus Mittauksen johdotuskaavio Pääkaavio Piirikaavio Johdotuskaavio. lämmitysryhmät Mittauksen johdotuskaavio Johdotuskaaviossa on esitetty mittauksen johdotuksen periaatteita. Kaaviossa 1.1 (yksi keskus) ja 1.2 (erillinen pääkeskus ja ryhmäkeskus) on esimerkki yhden kuluttajan keskuksista (pientalo), joissa on automaattisen etäluentamittaus. Laitteiston apukoskettimien K2 ja K3 avulla sähköyhtiö antaa vastaavat ohjaustiedot kuin tariffikellon tai VKO-laitteiston kautta on annettu. Ennen pääkytkintä oleva ohjaussulake on varaus mahdollisten toimilaitteiden tarvitsemalle jännitteelle. Lähtö päätetään mittaritilan alla olevaan riviliittimeen. Myös johtimet, joiden avulla mittauslaite antaa ohjauksia lämmitykselle, päättään mittaritilassa liittimille (22-33). Mittauslaitteen releiden virtakestoisuus on pieni, joten niillä ohjataan vain välirelettä.

3 Kaaviossa 1.3 on esitetty useamman kuluttajan kohteen mittauksen johdotus kwh-mittareita ja erillistä tariffikelloa käytettäessä.

4 Kuva 1.1 Johdotuskaavio 1.1 Mittauslaitteen johdotus. Pientalo, yksi keskus. Automaattinen etäluenta.

5 Kuva 1.2 Johdotuskaavio 1.2 Mittauslaitteen johdotus. Pientalo, MK+RK. Automaattinen etäluenta.

6 Kuva 1.3 Johdotuskaavio 1.3 Mittauslaitteen johdotus. Rivitalo. kwh-mittaus+vko

7 Pääkaavio Lämmitysryhmiä varten on viisi kolmivaiheista lähtöä: - lähtö 2 on tarkoitettu sähkölämmitinryhmäksi (patterilämmitys) tai lattialämmitystilojen varalämmityksen ryhmäksi - lähtö 3 on tarkoitettu jatkuvatoimisen lattialämmityksen tai kattolämmityksen ryhmäksi - lähtö 5 on tarkoitettu osittain varaavan tai jatkuvatoimisen lattialämmityksen ryhmiksi - lähtö 4 on lämminvesivaraajan ryhmä - lähtö 6 on varalähtönä lisälämmitysryhmäksi Kaikissa lämmitysryhmissä on 3-asentoinen käyttökytkin (yö- 0 jatkuva), jolloin varaavia ryhmiä voidaan tarpeen mukaan lisätä tai vähentää. Lämmitystapaa voidaan myös muuttaa eri vuodenaikoina. Vikavirtasuojakytkimiä on useita, jotta yhden toiminta ei aiheuta koko rakennuksen lämmityksen poiskytkeytymistä. Ryhmässä 3 on vaihekohtaiset vikavirtasuojat ja ryhmässä 5 on kolmivaiheinen suoja. Vikavirtasuojat varustetaan apukoskettimilla. Niiden toiminnasta saadaan käyttäjälle hälytys merkkivalolla tai ilmoitus mahdolliseen hälytysjärjestelmään. Lämpötilan pudotusta varten on ohjauskontaktori (1K13). Lämpötilan pudotuskäsky voidaan antaa keskuksen ulkopuolisella kytkimellä, kellolla tai muulla kosketintiedolla. Lämpötilan pudotukseen mukaan otettavat ryhmät voidaan päättää kytkentävaiheessa esim. ryhmä- tai lämmitinkohtaisesti. Keskukseen tehdään tilavaraus lisäkojeille (20 moduulia) ja ylijännitesuojille.

8 Kuva 1.4 Pääkaavio Pientalon pääkeskus.

9 Kuva 1.5 Pääkaavio Ryhmäkeskus. Erillinen mittauskeskus.

10 Kuva 1.6 Pääkaavio Rivitalot. 2-tariffimitarit ja vko-ohjauslaite.

11 Piirikaavio Lämmityksen ohjausjohdonsuojakatkaisija (1F1) varustetaan apukoskettimella. Tällöin on mahdollisuus hälytyksen antamiseen merkkivalolla tms., mikäli suojalaite katkaisee ohjausjännitteen. Lämpötilan pudotusta (13K1) hyödynnetään käyttäjän tekemän ohjauksen lisäksi sähköyhtiön tehorajoituksessa sekä kiuasristeilyssä. Lämminvesivaraajan päiväkäyttöä ohjataan kontaktorissa 4K1 olevalla päiväkäyttöpainikkeella, joka automaattisesti sähkön hintatietomuutoksen tultua palauttaa veden lämmityksen varaavaksi edullisemman sähkönhinnan ajalle. Varaajan päällekytkeytymisen viivästys voidaan lisätä ohjauspiiriin. Varaajan päällekytkeytymistä on mahdollista ohjata myös varaajan lämpötilaa mittaavan termostaatin potentiaalivapaalla kosketintiedolla.

12 Kuva 1.7 Piirikaavio 2.1. Lämmityksen ohjaus. Tehonrajoitus lämpötilan pudotuksella. Johdotuskaaviossa 3.1 on piirikaaviota 2.1 vastaava päävirtapiirien johdotus sekä vikavirtasuojakytkimien toiminnan hälytyksen johdotus.

13 Kuva 1.8 Lämmitysryhmien johdotuskaavio 3.1.

14 1.2.2 Verkkokäskyohjaus ja tehovuorottelu kuormituksen poiskytkennällä Pääkaavio Kohde Mittauksen johdotuskaavio Pääkaavio Piirikaavio Johdotuskaavio. lämmitysryhmät Pientalo, mittaus rakennuksessa (yksi keskus), etämittaus Pientalo, erillinen mittauskeskus, etämittaus Rivitalo, pääkeskus, kwh+vko mittaus Rivitalo, huoneistokeskus Pääkaavio ja mittauskytkennät ovat perusrakenteeltaan samanlaisia kuin vaihtoehdossa 1. Piirikaavio Lämmityksen ohjausjohdonsuojakatkaisija (1F1) varustetaan apukoskettimella. Tällöin on mahdollisuus hälytyksen antamiseen merkkivalolla tms., mikäli suojalaite katkaisee ohjausjännitteen. Lämpötilan pudotusta (13K1) ohjataan keskuksen ulkopuolisella kytkimellä tai muulla kosketintiedolla. Verkkokäskyohjaus ja kiuasristeily ohjaavat tarvittaessa pois päältä osittain varaavan lämmitystehon (ryhmä 5). Mikäli tämä teho ei ole riittävä, voidaan muutetaan kytkentää niin, että ohjauksessa on myös muu lattialämmitys (ryhmä 3). Lämminvesivaraajan päiväkäyttöä ohjataan kontaktorissa 4K1 olevalla päiväkäyttöpainikkeella, joka automaattisesti sähkön hintatietomuutoksen tultua palauttaa veden lämmityksen varaavaksi edullisemman sähkönhinnan ajalle. Varaajan päällekytkeytymistä on mahdollista ohjata myös varaajan lämpötilaa mittaavan termostaatin potentiaalivapaalla kosketintiedolla.

15 Kuva 1.9 Lämmityksen ohjauksen piirikaavio 2.2. Tehorajoitus ja kiuasristeily ohjaa lämmitysryhmää.

16 1.2.3 Yhteenveto Taulukossa (Virhe. Kirjanmerkin viittaus itseensä ei kelpaa.) on vertailtu esimerkkikytkennän ominaisuuksia SLY-kytkentäsuositukseen. Taulukko 1.1 Kytkentäesimerkkien ominaisuusvertailu. Ohjausominaisuus SLY 7/92 Esimerkkikytkentä 1 Esimerkkikytkentä 2 Sähkön hintatieto (yö/pvä) Hyödynnetään lämmityksen ohjauksessa (PK1K, 1K11) Hyödynnetään lämmityksen ohjauksessa (K2, 1K11) Tehonrajoitus Ohjaa jatkuvatoimista lämmitystä (PK2K, 2K1) Avautuva kosketin K3 Ohjataan lämpötilan pudotusta (PK2K, 1K13) Ohjaa osittain varaavaa lämmitystä (PK2K, 5K1) Sulkeutuva kosketin K3 Voidaan hyödyntää mm. jatkossa tuntitasoisen, sähkömarkkinoiden mukaisen ohjauksen kanssa. Ei erillistä viiverelettä. Yöohjaus annetaan viiveelle mittalaitteesta Kytkentäpiikin estäminen Viiverele (1K12) (LVV viiverele) Lisäpalvelurele Käyttö sähköyhtiökohtaista Ei ole Riviliitintunnukset 21,22, 32,33 jne Ohjauksen riviliitintunnukset säilyy ennallaan. Mittarin ja vko:n liittimet Mittauskytkentä automaattisen etämittauksen mukainen Huipputehon rajoitus Ohjaa jatkuvatoimista Ohjataan lämpötilan (kiuasristeily) lämmitystä (10K1, 2K1) pudotusta (PK2K, 1K13) Jatkuvatoiminen lämmitys 2K1 (+ 5K1varalla), kytkin 2S1 3+1 ryhmää Varaava lämmitys 3K1, kytkin 3S1 jokaisessa omakytkin jatkuva 0 yö (2K1, 3K1, 5K1) LVV Käyttökytkin 4S1, kontaktori Yhdistetty kontaktori ja päiväkäyttökytkin automaattisella 4K1, päiväkäyttöpainike (4S2, palautuksella (4K1) 4K2) Termostaattiohjausvaraus Ohjaa osittain varaavaa lämmitystä (10K1, 5K1) Varaava lämmitys 6K1 Ei pelkkää varaavaa ryhmää Ohjaussulake/ 1F1 Varustetaan hälytysapukoskettimella johdonsuojakatkaisija Vikavirtasuojat Ei ole 3 kpl 1 vaiheinen + 1 kpl 3 vaiheinen lämmitysryhmissä 3 ja 5 Varustetaan hälytyskoskettimilla Mittari- ja ohjausjohdotus Johtimien päät suojaamattomia Päätetään riviliittimiin mittaustilassa

17 1.3 Säätö eri sähkölämmitysratkaisuissa Lämmitysjärjestelmän säädöllä pyritään pitämään lämmitetyn tilan lämpötila halutulla tasolla. Käytön aikana tasainen ja toimintaan sopiva lämpötila ovat käyttäjän kannalta keskeisiä vaatimuksia. Liian korkea lämpötila aiheuttaa myös turhaa energiakulutusta. Lämpötilan säätötarvetta voi lisäksi aiheuttaa: Käyttötarpeen mukainen lämpötila Poissa-ajan lämpötilan pudotus Käyttötilanteen mukainen lämpötila Erilaisten tilojen tarpeet Lämpötilojen asettelu tehdään tilan käytön mukaan Etäsäätö Lämpötiloja voidaan nostaa tai laskea etäohjauksena Lämmityksen säätölaitteiden, termostaattien tai keskitettyjen säätöjärjestelmien, tulee pystyä reagoimaan tiloissa tapahtuviin lämpötilan muutoksiin mahdollisimman nopeasti, jolloin mm. muiden sähkölaitteiden, ihmisten tai auringon lämpövaikutus ei nosta tarpeettomasti huonelämpötiloja JATKUVATOIMISEN LÄMMITYKSEN SÄÄTÖ Yleisimmät jatkuvatoimiset lämmitysratkaisut ovat: sähkölämmittimet, kattolämmitys, ikkunalämmitys ja puu- tai levylattiarakenteisessa lattiassa oleva lattialämmitys. Jatkuvatoimiset sähkölämmitysratkaisuissa yleensä lämmityslaite tai rakenne, jossa lämmityslaite sijaitsee, ei omaa suurta lämpökapasiteettia. Tällöin lämmitys saadaan nopeasti reagoimaan muuttuviin lämmitystarpeisiin huonetermostaateilla tai huonelämpötilaa mittavilla ohjausjärjestelmillä. Lattialämmitysratkaisuissa huonelämpötilan säädön lisäksi rajoitetaan lattiarakenteen lämpötilaa lattia-anturin avulla. Jatkuvatoiminen betonilattiarakenteinen lattialämmitys säädetään, tilasta riippuen, joko pelkästään lattialämpötilan tai huonelämpötilan mukaan tai näiden yhdistelmällä. Erityisesti tiloissa, joissa lattiapinnoite on hyvin lämpöä johtavaa, kuten klinkkeri, voi lattian pintalämpötila olla ensisijainen käyttömukavuuden vuoksi. Lattialämmityksen säädön tarkkuuteen ja nopeuteen vaikuttaa betonilaatan paksuus ja lattiapinnoite.

18 Taulukko 1.2. Jatkuvatoimisen lämmityksen säätöperiaatteita Lämmitin säätötapa Erityispiirteitä, ominaisuuksia Sähkölämmittimet (-patterit) laitekohtainen termostaatti huone-/tilakohtainen termostaatti tai o o lämpötilan pudotus ohjausjännitteellä lämmittimen ilman termostaattia ( orjalämmittimet ) ohjausjärjestelmä o lämmittimet toimii samanaikaisesti Kattolämmitys Lattialämmitys (jatkuvatoiminen) tilakohtainen huonetermostaatti/ ohjausjärjestelmä o o tilakohtainen toiminta lämpötilan pudotus ohjausjännitteellä lattiatermostaatti o lattian pintalämpötila pidetään säädetyssä arvossa o ilman lämpötila vaihtelee lämmöntarpeen mukaan huonetermostaatti o huonelämpötila pidetään säädetyssä arvossa o lattian lämpötila vaihtelee lämmöntarpeen mukaan o voidaan käyttää vain, jos lattiapinnoite ei edellytä lämpötilan rajoittamista yhdistelmätermostaatti o lattian pintalämpötilaa rajoitettaan lattiapinnoitteen ja miellyttävän pintalämpötilan mukaisesti o lämmitys kytkeytyy päälle huoneilman lämpötilan mukaan o lattian lämpötila vaihtelee lämmöntarpeen mukaan ikkunalämmitys huonetermostaatti (+läsnäolotunnistin) o o o lämmitystä säädetään huoneen lämpötilan mukaan lämmitys kytkeytyy päälle tilassa oleskeltaessa huoneen peruslämmitykseen toinen järjestelmä

19 1.3.2 OSITTAIN VARAAVAN LATTIALÄMMITYKSEN SÄÄTÖ Osittain varaavalla lattialämmityksellä pyritään varastoimaan edullisemman sähkönhinnan aikaista (esim. yö-aika) energiaa yleensä betonisiin lattiarakenteisiin. Lämmitysjärjestelmän varausaste suunnitellaan tapauskohtaisesti, mutta taloudellisena rajana voidaan pitää, että lämmitys pystyy varaamaan tarvittavan lämmitystehon n ºC:een ulkolämpötilaan asti. Tämä vastaa, tämän hetkisissä normitaloissa ja normaali huonekorkuisissa tiloissa betonilattian paksuutena n cm ja asennustehona n W/m 2. Kylmemmillä ilmoilla lattialämmitys tai muu lämmitys (esim. kattolämmitys tai sähkölämmittimet) kytkeytyvät päälle kalliimman sähkönhinnan aikana (yleensä päivä). Esimerkki lattian pintalämpötiamuutoksesta varausaikana. Pmit =60 W/m 2, Tulko=Tmitoitus. Betonin paksuuden 10 ja 15 cm. 8 Lämpötilan muutos [ºC] Varausteho [W/m 2 ] Tbet,10 Tbet,15 Tpar,10 Tpar,15 Kuvassa ( Kuva 1.10) on esimerkki, miten betonilattian paksuus ja varausteho vaikuttavat lattiarakenteen lämpötilamuutokseen varausaikana parkettilattiassa. Lämpötilan muutos on jokseenkin sama laatassa ja lattian pinnalla. Parketissa lattian pintalämpö on kuitenkin useita asteita ( 3-6 ºC:tta) matalampi kuin betonissa. Laattalattiassa lattiapinnan lämpötila on lähellä betonirakenteen lämpötilaa.

20 Esimerkki lattian pintalämpötiamuutoksesta varausaikana. Pmit =60 W/m 2, Tulko=Tmitoitus. Betonin paksuuden 10 ja 15 cm. 8 Lämpötilan muutos [ºC] Varausteho [W/m 2 ] Tbet,10 Tbet,15 Tpar,10 Tpar,15 Kuva 1.10 Esimerkki lattian lämpötilan muutoksesta varausaikana eri varaustehoilla 0,1 m ja 0,15 m paksuisissa lattioissa. Tbet = betonin lämpötila, Tpar=lattiapinnan (parketti) lämpötila. Varaavuus tulee siis suunnitella ottaen huomioon tilan lämpöhäviöt, lattiarakenteet, lattiapinnoite ja ohjaustapa. Lämmityslaitteen antama teho jakaantuu varausaikana varaavan massan, tyypillisesti lattian betonin, lämpötilan nousuun tarvittavaan tehoon ja huoneeseen siirtyvään tehoon. (Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.ja Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.). Huoneeseen siirtyvää tehoa muuttaa koko lämmitysjakson ajan lattian pinnan ja ilman välinen lämpötilaero. Huonetta lämmittävä teho on siis riippuvainen lattiapinnan ja ilman välisestä lämpötilaerosta : P lämm = h*a*(t lattia -T huone ) P lämm =huonetta lämmittävä teho h=lämmön siirtymiskerroin (n W/m 2 K) T lattia =lattian pintalämpötila T huone =huoneen lämpötila

21 Pirkko Harsia Esimerkki: Varaavan lämmityksen tehon jakautuminen Mitoitusteho 60 W/m2, asennusteho 100 W/m2 ulkolämpötila -10 ºC, betonin paksuus 12 cm, parkettilattia teho [W] aika[h] Phuone Pbetoni Ptarve Kuva 1.11 Varausajan tehon jakautuminen lattiaa ja huonetta lämmittäviin osiin. Lattialämmityksen onnistumisen keskeinen asia on saada tarvittavaan tilan lämmitystehoon verrattuna sopiva lattian pintalämpötila. Lämpötilaeroista on esimerkki kuvissa Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt. ja Kuva 1.13) silloin, kun lattia- tai ilman lämpötilaa ei rajoiteta lämmitysjakson aikana. Esimerkki lämpötilojen muutoksesta varausaikana Mitoitusteho 60 W/m2, asennusteho 100 W/m2 ulkolämpötila -10 ºC, betonin paksuus 12 cm, parkettilattia 42 Lämpötila [C] aika [h] Thuoneilma Tlattiapinta Tbetoni Kuva 1.12 Esimerkki lämpötilojen muutoksesta varausaikana. Parkettilattia hidastaa lämmön siirtymistä.

22 Pirkko Harsia Esimerkki lämpötilojen muutoksesta varausaikana Mitoitusteho 60 W/m2, asennusteho 100 W/m2 ulkolämpötila -10 ºC, betonin paksuus 12 cm, Klinkkerilattia 42 Lämpötila [C] aika [h] Thuoneilma Tlattiapinta Tbetoni Kuva 1.13 Esimerkki lämpötilojen muutoksesta varausaikana. Laattalattiassa lämpö siirtyy nopeasti huonetilaan. Esimerkiksi, jos tilan lämpöhäviöt ovat mitoituslämpötilalla (esim. 29 ºC ulko, 21 ºC sisä) n. 60 W/ m 2, tulee lattiapinnan lämpötilan olla n. 27 ºC. Vastaavasti, kun ulkolämpötila on n. - 4ºC, on tarvittava lämmitysteho n. 30 W/m 2 ja tarvittava lattian lämpötila n. 24 ºC. Kun ulkolämpötila muuttuu nopeasti, ei lattiaan joko pystytä varaamaan riittävästi lämpöä tai sitä on varattuna betonirakenteeseen liian paljon. Lämmitystehon tarve esimmerkkitalossa (normieristys) suhteessa mitoitustehoon ja tarvittava lattian lämpötila Ptarve/Pmitoitus 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0, Ulkolämpötila/C Lattian pintalämpötila Ptarve/Pmit Tlattia Kuva 1.14 Esimerkki ulkolämpötilan vaikutuksesta tarvittavaan lämmitystehoon ja lattialämmityksen pintalämpötilaan. Mitoitusteho esimerkkikohteessa n. 60 W/m 2. Varausaikana säätöjärjestelmän tulee sallia lattiapinnoitteen alapuolen (betonin) lämpötila nousun n ºC:een ja pinnoitteen yläpinnan lämpötila muuttuu n. 25ºC 28 ºC:een. Vastaavasti huonelämpötilan tulee sallia nousta 1-2 astetta. Lattiapinnoitteella on suuri vaikutus siihen, millaisiksi lämpötilaerot lattiarakenteessa

23 ovat. Säätöjärjestelmän tulee huolehtia siitä, että: o varattaan energiaa lämpöhäviöiden tarpeen verran o lattiarakenteen (ja pinnoitteen) lämpötila ei nouse liikaa o tarvittaessa lisälämmitys kytkeytyy päälle kalliimman energianhinnan aikana o lattiapinnan lämpötila pysyy miellyttävänä niissä tiloissa, joissa on klinkkerilattiat, vaikka huonelämpötila muuttuisikin Lämmityksen ohjaus- ja säätö voidaan tehdä mm: o ohjataan varausaikana lämmitysteho päälle ulkolämpötilariippuvasti (varausohjelmat) o leudompi ilma => lämmitys kytkeytyy päälle myöhemmin o ohjataan tilojen lämpötilaa yhdistelmätermostaatilla (huone+lattia) o lattiatermostaatti rajoittaa lattian maksimilämpötilaa niin, ettei pinnoite vaurioidu o huonetermostaatti rajoittaa tilan lämpötilaa o lämpötilan pudotustoiminnolla voidaan suunnata lämmitystä varausaikaan (pudotus päällä päivä-aikana) o lämpötilan noston sallivat yhdistelmätermostaatit o lattiatermostaatti rajoittaa lattian maksimilämpötilaa niin, ettei pinnoite vaurioidu o huonetermostaatti rajoittaa tilan lämpötilaa o annetaan termostaatille huonelämpötilan nostokäsky varausaikana, jolloin sallitaan huonelämpötilan nousu asetusarvosta MUKAVUUSLÄMMITYS Mukavuuslämmitysratkaisuissa yhdistetään osittain varaavaa lattialämmitystä ja jatkuvatoimista, nopeasti reagoivaa lämmitystä. Tällöin lattian pintalämpötila pyritään pitämään, joko osittain varaavalla tai jatkuvatoimisella lattialämmityksellä n ºC:na, joka antaa riittävän lämmitystehon sille osalle lämmityskautta, jolloin ulkolämpötila on. n ºC:ta. Muu lämmitystarve hoidetaan jatkuvatoimisella katto- tai sähkölämmitinlämmityksellä. Ohjaus- ja säätöjärjestelmän tulisi tällöin huolehtia lämmitysjärjestelmän osien yhteistoiminnasta. Yleensä joudutaan käyttämään kahta termostaattia jokaisessa tilassa: lattiatermostaatti ohjaa lattian lämpötilaa ja huonetermostaatti tai lämmitinkohtainen termostaatti muuta lämmitystä).

24 Ulkolämpötilan pysyvyyskäyrä (Jyväskylä) -35 päiviä vuodessa -25 ulkolämpötila [ºC] Kuva 1.15 Ulkolämpätilan pysyvyyskäyrä Lattialämmityksen antama lämmitysteho (n W/m 2 ) riittää kattamaan suurimman osan lämmitystarpeesta. Varsinkin Etelä-Suomessa alle -5 ºC:een lämpötiloja on n päivää vuodessa (Kuva 1.15), jolloin lisälämmitystä lattialämmityksen lisäksi tarvitaan.. Mukavuuslämmitys ja lisälämmityksen tarpeen pysyvyyskäyrä Jyväskylän säätiedot Esimerkkikohde, normieristys Tarvittava lämmitysteho Lattian pintalämpötila Ulkolämpötila/ ºC Päivien lukumäärä vuodessa 19 Wmukavuus Wlisälämm Tlattia Kuva 1.16 Esimerkki mukavuuslämmityksen osuudesta lämmityksentarpeesta. Lattian lämpötilaa tulee laskea, kun ulkolämpötila nousee yli +5 ºC:een tai vain osa mukavuuslattialämmityksestä jätetään päälle, kuten tilat, joissa on klinkkerilattia.

25 1.3.4 Varaava lattialämmitys Täysin varaavassa lattialämmityksessä kaikki tarvittava vuorokautinen lämmitysenergia varataan lattiarakenteeseen edullisemman sähkönhinnan aikana. Tällöin asennettava lämmitysteho tulee olla n. 2,5xmitoitusteho. Järjestelmä vaatii yleensä suuremman sähköliittymän ja on epätaloudellinen, koska lämmityskauden aikana on hyvin vähän mitoitusulkolämpötilapäiviä. Esimerkki kahden verkkoyhtiön liittymismaksuista 5000 Liittymismaksu [ ] pääsulake (3xn A) Kuva 1.17 Esimerkki liittymismaksuista. Lämmitystehon mitoituksella vaikutettaan liittymistehoon. Osassa verkkoyhtiöistä ja energiayhtiöistä perusmaksu määräytyy pääsulakkeen mukaan. Varaustehoa ei tällöin ole taloudellista nostaa niin suureksi, että tämän vuoksi joudutaan suurentamaan liittymän kokoa. Pääsulakkeen vaikutus käyttäkustannuksiin Kokonaiskulutus kwh/a, taloussähkö 7000 kwh/a, lv 4000 kwh/a Perusmaksu 256 /a (3x25 A), 396 /a (3x35A) Energia- ja siirtohinnat: 7,46 snt/kwh / 5,46 snt/kwh Kustannus/a % 45 % 55 % 65 % 75 % 85 % 95 % Varaavan lämmityksen osuus 25A 35A Kuva 1.18 Esimerkki perusmaksun vaikutuksesta vuosikustannuksiin 3x25 A:n ja 3x35 A:n pääsulakkeilla. Varaavalla lämmityksellä ei pienennetä kustannuksia, jos liittymä

26 joudutaan suurentamaan. Esimerkki käyttökustannuksista/a Kokonaiskulutus kwh/a, taloussähkö 7000 kwh/a, lv 4000 kwh/a Perusmaksu 256 /a (3x25 A), 396 /a (3x35A), 864 /a (3x63A) Energia- ja siirtohinnat: 7,46 snt/kwh / 5,46 snt/kwh Kustannus/a [ ] % 75 % 100 % 3x25A 3x35A 3x63A Pääsulakkeen koko ja lämmityksen yöosuus Yösähkö Päiväsähkö Perusmaksu Kuva 1.19 Varaustehon epätaloudellisen mitoittamisen vaikutus kokonaiskustannuksiin. Säädön ongelmana on massiivisten rakenteiden hitaus reagoida lämmöntarpeen muutoksiin. Lämmitystapa soveltuu parhaiten lähinnä aputilojen, kuten varastojen ja autotallien, lämmitykseen. Tällöin varausaikaa muutetaan ulkolämpötilan mukaan tai sallitaan varausaikana lämpötilan nousu lämmitettävässä tilassa. Lattian lämpötila rajoitetaan sellaiseen arvoon, ettei lattiapinnoite vaurioidu (yleensä n ºC:tta).

27 Pirkko Harsia Esimerkki lämpötilojen muutoksesta varausaikana Mitoitusteho 60 W/m 2, asennusteho 165 W/m 2 ulkolämpötila -29 ºC, betonin paksuus 15 cm,parkettilattia Lämpötila [ºC] Aika [h] Thuoneilma Tlattiapinta Tbetoni Kuva 1.20 Esimerkki lämpötilojen muutoksesta täysin varaavassa lämmityksessä. Lattian lämpötila vaihtelee useita asteita lämmitysjakson aikana (Kuva 1.20). Rakenteiden massiivisuudesta riippuu, kuinka paljon tämä vaihtelu vaikuttaa huoneilmaan.

Sähkölämmityksen ohjauskytkennät

Sähkölämmityksen ohjauskytkennät Sähkölämmityksen ohjauskytkennät Tässä liitteessä käsitellään sähkölämmityksen ohjauskytkentöjä asuinrakennuksissa. 1990-luvun puoleen väliin asti sähköyhtiöillä oli merkittävä rooli kiinteistöjen sähköverkkojen

Lisätiedot

Esimerkki: Lattialämmitysratkaisu LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖOHJE

Esimerkki: Lattialämmitysratkaisu LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖOHJE Esimerkki: Lattialämmitysratkaisu LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖOHJE 1. Lämmitysjärjestelmän rakenteen kuvaus 1.1 Lämmitysjärjestelmän rakenne 1. kerros Kaikissa huoneissa on lämmityskaapeleilla toteutettu

Lisätiedot

Esimerkki: Lattialämmitysratkaisu LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖOHJE

Esimerkki: Lattialämmitysratkaisu LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖOHJE Esimerkki: Lattialämmitysratkaisu LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖOHJE 1. Lämmitysjärjestelmän kuvaus Rakennuksessa on sähkölämmittimillä toteutetettu lämmitysjärjestelmä. Pesutiloissa ja kodinhoitohuoneessa

Lisätiedot

SÄHKÖLÄMMITINRATKAISUN SUUNNITTELU

SÄHKÖLÄMMITINRATKAISUN SUUNNITTELU SÄHKÖLÄMMITINRATKAISUN SUUNNITTELU 1. Tilan lämpöhäviöt lasketaan huone- tai tilakohtaisesti. Lämmittimen valinta voidaan tehdä huonelämmityksen tehontarpeen mukaan, koska lämmittimien hyötysuhde on n.

Lisätiedot

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Esimerkkinä on loma-asuntokiinteistö, jossa on erillinen uusi asuinrakennus sekä vanha, peruskorjattu saunarakennus. Kohteessa uudistetaan kaikki

Lisätiedot

Talotekniikan järjestelmiä. RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 08.10.2015 Jouko Pakanen

Talotekniikan järjestelmiä. RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 08.10.2015 Jouko Pakanen Talotekniikan järjestelmiä RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 0 Jouko Pakanen Pientalon energiajärjestelmiä Oilon Home http://oilon.com/media/taloanimaatio.html Sähköinen lattialämmitys (1) Suoraa sähköistä

Lisätiedot

Sähkölämmitysratkaisut 03/2009 BUILDING TECHNOLOGY 1

Sähkölämmitysratkaisut 03/2009 BUILDING TECHNOLOGY 1 Sähkölämmitysratkaisut 03/2009 BUILDING TECHNOLOGY 1 Sähkölämmitysratkaisut Sisältö 1. Miksi sähkölämmitys 2. Astetta parempi ja energiatehokas 3. Sähkölämmittimet 4. Lattialämmitys 5. Termostaatit 6.

Lisätiedot

Sileka lämmittää. Lattialämmitys Kattolämmitys Elpan-listalämmitys Lämpöpaneelit Lämmönsäätö ja -ohjaus Kiinteistön sulanapito

Sileka lämmittää. Lattialämmitys Kattolämmitys Elpan-listalämmitys Lämpöpaneelit Lämmönsäätö ja -ohjaus Kiinteistön sulanapito Sileka lämmittää Lattialämmitys Kattolämmitys Elpan-listalämmitys Lämpöpaneelit Lämmönsäätö ja -ohjaus Kiinteistön sulanapito Sähkölämmön asiantuntija SILEKA-lattialämmitys Uudisrakentamiseen ja saneeraukseen

Lisätiedot

7.1 Vaihtoehtoja lämmityksen säätöön

7.1 Vaihtoehtoja lämmityksen säätöön 7 Lämmityksen automaatio Lämmitysjärjestelmien automatiikka on hyvin monipuolinen osa-alue, ja eri järjestelmien säätö-, ohjaus- sekä mittaustoiminnot poikkeavat joskus huomattavastikin toisistaan. Suurin

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

SÄHKÖLÄMMITYKSENOHJAUKSIEN KYTKENTÄOHJEET

SÄHKÖLÄMMITYKSENOHJAUKSIEN KYTKENTÄOHJEET Ohje SUM5 1 (9) SÄHKÖLÄMMITYKSENOHJAUKSIEN KYTKENTÄOHJEET Ohje SUM5 2 (9) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet...

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

Uponor remontoijan palvelut

Uponor remontoijan palvelut Uponor remontoijan palvelut Uponor KOTI LISÄ-ARVOA TALOLLE JA ASUKKAALLE MUKAVUUTTA JA ENERGIANSÄÄSTÖÄ VAIVATTOMASTI RAKENNUKSEN ARVON JA LAADUN PARANEMINEN April 2009 Uponor 2 Uponor KOTI -mukana remontissa

Lisätiedot

T2REFLECTA HELPPO ASENTAA TEHOKASTA LATTIALÄMPÖÄ ERISTELEVYN AVULLA

T2REFLECTA HELPPO ASENTAA TEHOKASTA LATTIALÄMPÖÄ ERISTELEVYN AVULLA T2REFLECTA HELPPO ASENTAA TEHOKASTA LATTIALÄMPÖÄ ERISTELEVYN AVULLA T2 RED ON ITSESÄÄTYVÄ T2 Red on lattialämpökaapeli, jonka jokainen millimetri säätää tehonsa lämmitystarpeen mukaan. Ikkunoiden alle

Lisätiedot

Sisällys. Schneider Electric Finland, 10.5.2007, Kalevi Härkönen 2

Sisällys. Schneider Electric Finland, 10.5.2007, Kalevi Härkönen 2 Älykkäät Artic STC yhdistelmätermostaatit Tekninen esittely Schneider Electric Finland, 10.5.2007, Kalevi Härkönen 1 Sisällys Yleistä 3 Tekniset tiedot 5 Verkottaminen 10 Vesikiertoinen lattialämmitys

Lisätiedot

Ajanmukainen tekniikka auttaa ratkaisevasti energiakustannusten hallinnassa

Ajanmukainen tekniikka auttaa ratkaisevasti energiakustannusten hallinnassa Ajanmukainen tekniikka auttaa ratkaisevasti energiakustannusten hallinnassa Asunnon lämpötilojen tarkka ja tarpeenmukainen hallinta on yksi keskeisimmistä energiankäytön tehostamistavoista. Pientaloissa

Lisätiedot

TiiMi Talotekniikka. LATTIALÄMMITYS- TERMOSTAATTI TiiMi 7250TL. v. 1.0

TiiMi Talotekniikka. LATTIALÄMMITYS- TERMOSTAATTI TiiMi 7250TL. v. 1.0 TiiMi Talotekniikka LATTIALÄMMITYS- TERMOSTAATTI TiiMi 7250TL v. 1.0 TiiMi Lattialämmitys on monipuolinen vesikiertoisen lattialämmityksen säätöjärjestelmä jota voidaan soveltaa myös sähköiseen lattialämmitykseen.

Lisätiedot

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys 1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL

Lisätiedot

ECO10R, ECO16FR IP30

ECO10R, ECO16FR IP30 SYSEM CERIFICAION 11 91 KÄYÖOHJE BRUKSANVISNING OPERAING INSRUCION BEDIENUNGSANLEIUNG PAIGALDUSJUHEND ИНСТРУКЦИЯ ПО ЭКСПЛУАТАЦИИ NOICE D INSALLAION MONAVIMO INSRUKCIJA MONĀŽAS INSRUKCIJA INSRUKCJA MONAŻU

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko

Kiinteistön sähköverkko Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala k2015 Mikä on kiinteistö? Sähköliittymä jakeluyhtiön sähköverkkoon tehdään kiinteistökohtaisesti. Omakotitalo on yleensä oma kiinteistö. Rivi- ja kerrostalo ovat kiinteistöjä

Lisätiedot

Teollisuusinfralämmitin IR

Teollisuusinfralämmitin IR Sähkölämmitys 3000 6000 W Teollisuusinfralämmitin IR INFRALÄMMITIN YLI 4,5 METRIÄ KORKEISIIN TILOIHIN 3 mallia Teollisuusinfralämmitintä IR käytetään kohde- tai kokonaislämmitykseen, tiloissa joiden korkeus

Lisätiedot

PST-LÄMMITYSKAAPELI PST-LÄMMITYSKAAPELI 20 W

PST-LÄMMITYSKAAPELI PST-LÄMMITYSKAAPELI 20 W PST-LÄMMITYSKAAPELI PST-LÄMMITYSKAAPELI 20 W PST-lämmityskaapeleilla toteutat helposti ja nopeasti omakotitaloissa, tehdaskiinteistöissä yms. vastaavissa betonilla valetuissa lattioissa nykyaikaisen ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä

Lisätiedot

LÄMPÖÄ JA MUKAVUUTTA KOTIIN. Enston sähkölämmittimet

LÄMPÖÄ JA MUKAVUUTTA KOTIIN. Enston sähkölämmittimet LÄMPÖÄ JA MUKAVUUTTA KOTIIN Enston sähkölämmittimet Mukavaa lämpöä tehokkaasti Sähkölämmitys on joustava ratkaisu kodin kaikkien tilojen lämmitykseen. Se on helppo, luotettava ja tehokas lämmitysmuoto,

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmät. Säätö ja säätötarpeen tunnistaminen

Lämmitysjärjestelmät. Säätö ja säätötarpeen tunnistaminen Lämmitysjärjestelmät Säätö ja säätötarpeen tunnistaminen Mitä säädöllä voidaan saavuttaa? Tasainen huonelämpötila kaikille Hiljainen lämmitysjärjestelmä Säästöä lämmityskustannuksissa Säätötarpeen tunnistaminen

Lisätiedot

KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun.

KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun. KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun. Hyvän olon energiaa Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Se takaa tasaisen lämmön ja

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN.

KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN. KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN. HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Se takaa tasaisen lämmön ja

Lisätiedot

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

Tuloksia sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarista. Teijo Perilä, LPP Partners Oy

Tuloksia sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarista. Teijo Perilä, LPP Partners Oy Tuloksia sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarista Teijo Perilä, LPP Partners Oy Näkökulmia sähkölämmityksen tehostamiseen ja uusiutuvien käyttöön Sähkön käytön tehostaminen ja uusiutuvan energian käyttö

Lisätiedot

Kattava valikoima sähkölämmitystuotteita HYVÄÄ SYYTÄ VALITA LVI SÄHKÖLÄMMITYS

Kattava valikoima sähkölämmitystuotteita HYVÄÄ SYYTÄ VALITA LVI SÄHKÖLÄMMITYS Kattava valikoima sähkölämmitystuotteita 10 HYVÄÄ SYYTÄ VALITA LVI SÄHKÖLÄMMITYS 1 1. TURVALLINEN 2. HUOLETON LVI lämmittimet ovat suljetun rakenteensa ansiosta lapsija paloturvallisia. Lämmittimien ja

Lisätiedot

Elztrip EZ100 Yksipaneelinen säteilylämmitin toimistoihin, kauppoihin jne.

Elztrip EZ100 Yksipaneelinen säteilylämmitin toimistoihin, kauppoihin jne. Elztrip 00 600-1500 W Sähkölämmitys 3 mallia Elztrip 00 Yksipaneelinen säteilylämmitin toimistoihin, kauppoihin jne. Käyttökohteet 00 on tarkoitettu yleis- ja lisälämmitykseen sekä ikkunoista tulevan vedon

Lisätiedot

Termostaatit Laaja valikoima termostaatteja kaikkiin ympäristöihin

Termostaatit Laaja valikoima termostaatteja kaikkiin ympäristöihin Termostaatit Termostaatit Laaja valikoima termostaatteja kaikkiin ympäristöihin Käyttökohteet Fricon termostaatit takaavat mukavuuden ja säästävät energiaa julkisissa, kaupallisissa ja asuinkiinteistöissä.

Lisätiedot

PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET

PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM6 1 (9) PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM6 2 (9) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet...

Lisätiedot

14. Sähkölämmitys Lattialämmitys, lämpömatto 120 W/m2 14.1

14. Sähkölämmitys Lattialämmitys, lämpömatto 120 W/m2 14.1 14. Sähkölämmitys Lattialämmitys, lämpömatto 120 W/m2 14.1 JO-EL lattialämmitysmatto, kytkentä 230 V termostaattiin JO-EL lattialämmitysmatto on tehokas lämmitysjärjestelmä vieden vain vähän tilaa. Matto

Lisätiedot

Thermoplus. Thermoplus. Helposti sijoitettava säteilylämmitin yleislämmitykseen ja vedontorjuntaan

Thermoplus. Thermoplus. Helposti sijoitettava säteilylämmitin yleislämmitykseen ja vedontorjuntaan 300-900 W Sähkölämmitys 8 mallia Thermoplus Helposti sijoitettava säteilylämmitin yleislämmitykseen ja vedontorjuntaan Käyttökohteet Thermoplus asennetaan ikkunan yläpuolelle, jossa se estää tehokkaasti

Lisätiedot

Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä

Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä Osallistumishakemukseen liittyviä kysymyksiä saapui määräaikaan 15.11.2014 klo 12.00 mennessä 18 kappaletta. Ohessa on yhteenveto

Lisätiedot

ÄssäStream. - käyttöveden kierron ja suurten käyttöetäisyyksien hallintaan maalämpöratkaisuissa. ÄssäStream-virtauslämmitin

ÄssäStream. - käyttöveden kierron ja suurten käyttöetäisyyksien hallintaan maalämpöratkaisuissa. ÄssäStream-virtauslämmitin R Suomalaisia maalämpöpumppuja vuodesta 1983 - käyttöveden kierron ja suurten käyttöetäisyyksien hallintaan maalämpöratkaisuissa -virtauslämmitin Lämpimän käyttöveden meno Lämpimän käyttöveden paluu -virtauslämmitin

Lisätiedot

Sähkön säästökeinot omakotitalossa - Jyväskylän energia 5.10.2015. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Sähkön säästökeinot omakotitalossa - Jyväskylän energia 5.10.2015. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Sähkön säästökeinot omakotitalossa - Jyväskylän energia 5.10.2015 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvontaa Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11. ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.26 Espoo Mikko Saari, VTT 24.11.26 1 Energiatehokas kerrostalo kuluttaa 7 % vähemmän

Lisätiedot

HL-HEAT 100 KÄYTTÖOHJEET

HL-HEAT 100 KÄYTTÖOHJEET 1. YLEISTÄ HL-HEAT 100 KÄYTTÖOHJEET 1.1 YLEISESITTELY 1.2 TEHO-OSA (POP=Power Out Put) 1.3 NÄYTTÖ (INF100) 1.4 LISÄVARUSTEET - tietokoneohjaus - tehonrajoitus - tehonvuorottelu - kontaktoriohjaus 2. KÄYTTÖÖNOTTO

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke. Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva

Sähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke. Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva Sähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva Mikä on tehostumista, tehostumisen ympäristövaikutus ja mikä on sen hinta? Tehostumisen määrä, kwh Ympäristökriteerit;

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys

Vesikiertoinen lattialämmitys Vesikiertoinen lattialämmitys MARKKINOIDEN OHUIMPIA VOIDAAN ASENTAA SEKÄ UUSIIN ETTÄ REMONTOITAVIIN RAKENNUKSIIN HELPPO ASENTAA MYÖS ITSE YKSINKERTAISESTI PAREMPI Lattialämmityksen monet edut. De många

Lisätiedot

POISTOILMALÄMPÖPUMPPUJEN ASENTAJAN OPAS

POISTOILMALÄMPÖPUMPPUJEN ASENTAJAN OPAS POISTOILMALÄMPÖPUMPPUJEN ASENTAJAN OPAS Tämä opas ei ole täydellinen asennusopas. Tarkempaa tietoa löytyy NIBE lämpöpumppujen ja niiden lisävarusteiden asennusohjeista. NIBE PILP OPAS 1437-1 1 NIBE F370

Lisätiedot

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako 5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa

Lisätiedot

Devireg 528, 530, 531 ja 532 Asennusohje

Devireg 528, 530, 531 ja 532 Asennusohje Devireg 528, 530, 531 ja 532 Asennusohje FI Sisällys Sovellukset ja toiminnot Sovellukset ja toiminnot...3 attian lämpötilan pudotus ja maksimilämpötilat...4 Merkkivalot (ED)...5 Asennusohjeet...6 Devireg

Lisätiedot

OHJAUSKESKUKSET ESMART 310 JA ESMART 320

OHJAUSKESKUKSET ESMART 310 JA ESMART 320 KÄYTTÖOHJE PEM 248 20.02.2006 OHJAUSKESKUKSET ESMART 310 JA ESMART 320 Ohjauskeskukset ESMART 310 ja ESMART 320 Ohjauskeskuksia ESMART 310 ja 320 käytetään ohjauslaitteen ESMART 100 laajennusyksikkönä.

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

WehoFloorlattialämmitysjärjestelmä

WehoFloorlattialämmitysjärjestelmä WehoFloorlattialämmitysjärjestelmä Viihtyisä Ilmasto-olosuhteet Suomessa asettavat lämmitysjärjestelmän vaatimukset korkealle. Pitkienkin pakkasjaksojen aikana lämmitysjärjestelmän on toimittava energiataloudellisesti

Lisätiedot

T2RED ÄLYKÄS LÄMPÖKAAPELI

T2RED ÄLYKÄS LÄMPÖKAAPELI ÄLYKÄS LÄMPÖKAAPELI ON ITSESÄÄTYVÄ T2 Red on lattialämpökaapeli, jonka jokainen millimetri säätää tehonsa lämmitystarpeen mukaan. Ikkunoiden alle ja ovien eteen ei muodostu kylmiä alueita, ja kastunut

Lisätiedot

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Matti Lehtonen, 8.10.2015 Rakennusten energiaseminaari Uusiutuvan energian haaste: vaihteleva ja vaikeasti ennustettava tuotantoteho Tuulivoimatuotanto Saksassa

Lisätiedot

MAKING MODERN LIVING POSSIBLE. Vesikiertoisen lattialämmityksen perusteet. Käsikirja DANFOSS HEATING SOLUTIONS

MAKING MODERN LIVING POSSIBLE. Vesikiertoisen lattialämmityksen perusteet. Käsikirja DANFOSS HEATING SOLUTIONS MAKING MODERN LIVING POSSIBLE DANFOSS HEATING SOLUTIONS Käsikirja 2 Vesikiertoisen lattialämmityksen perusteet Lattian alle asennettava lämmitys on viime vuosina jatkuvasti kasvattanut suosiotaan, sillä

Lisätiedot

Ensto Intro -kodinohjain Aina kotona.

Ensto Intro -kodinohjain Aina kotona. Ensto Intro -kodinohjain Aina kotona. Olitpa itse kotona tai poissa, Ensto Intro -kodinohjain tuo huolettomuutta asumiseen. 2 Ensto Intro -kodinohjausjärjestelmä tarjoaa yksinkertaisen ja helpon kotona/poissa

Lisätiedot

T-MALLISTO. ratkaisu T 0

T-MALLISTO. ratkaisu T 0 T-MALLISTO ratkaisu T 0 120 Maalämpö säästää rahaa ja luontoa! Sähkölämmitykseen verrattuna maksat vain joka neljännestä vuodesta. Lämmittämisen energiatarve Ilmanvaihdon 15 % jälkilämmitys Lämpimän käyttöveden

Lisätiedot

SUUNNITTELUOHJE ENSTO SMART SUPERIOR ENSTO SMART SUPERIOR S. Ryhmäkeskus ESSV185.45E/4. Ohjauslaite ESMART102. Ohjauskeskus ESMART302.

SUUNNITTELUOHJE ENSTO SMART SUPERIOR ENSTO SMART SUPERIOR S. Ryhmäkeskus ESSV185.45E/4. Ohjauslaite ESMART102. Ohjauskeskus ESMART302. SUUNNITTELUOHJE ENSTO SMART SUPERIOR Ohjauslaite ESMART102 Ryhmäkeskus ESSV185.45E/4 ENSTO SMART SUPERIOR S Ohjauslaite ESMART102 Ohjauskeskus ESMART302.4 Ensto Smart Superior suunnitteluohje 02/2005 Lisätietoja

Lisätiedot

SÄHKÖ-OVALIT 16,25kW-21,75kW

SÄHKÖ-OVALIT 16,25kW-21,75kW 1(12) SÄHKÖ-OVALIT 16,25kW-21,75kW Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Asennus: 2(12) Sähkö-ovali on varaajamallinen valmiiksi sähköistetty lämmityslaite. Toimiva kokonaisuus edellyttää talokohtaista huolellista

Lisätiedot

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 T 10-31 Lämpöässä T-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin. Tyypillisiä T 10-31 -mallien

Lisätiedot

Kiinteistötekniikkaratkaisut

Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikkaratkaisut SmartFinn AUTOMAATIO SmartFinn Automaatio on aidosti helppokäyttöinen järjestelmä, joka tarjoaa kaikki automaatiotoiminnot yhden yhteisen käyttöliittymän kautta. Kattavat asuntokohtaiset

Lisätiedot

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari 2008 2015 Elvari syntyi tarpeeseen Sähkölämmitteisiä koteja on Suomessa noin 600 000 eli noin puolet kaikista pientaloista. Niissä kuluu noin kymmenes Suomen koko sähkön kulutuksesta, lähes 10 terawattituntia

Lisätiedot

Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120

Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120 Ratkaisu suuriin kiinteistöihin Lämpöässä T/P T/P 60-120 T/P 60-120 Ratkaisu kahdella erillisvaraajalla T/P 60-120 -mallisto on suunniteltu suuremmille kohteille kuten maatiloille, tehtaille, päiväkodeille,

Lisätiedot

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys

Vesikiertoinen lattialämmitys Vesikiertoinen lattialämmitys Viihtyisyyttä energiatehokkaasti Vaivaton ja huoltovapaa Lattialämmityksen huonekohtaisten termostaattien avulla saat eri tiloihin valitsemasi lämpötilat vaivattomasti. Ammattilaisen

Lisätiedot

Sähköliittymä ja työmaasähkö

Sähköliittymä ja työmaasähkö Sähköliittymä ja työmaasähkö Rakentajailta Keskiviikko 23.3.2011 Juha Viherjälaakso 1 17.3.2010 Suunnitteluvaihe Onnistunut talon sähköistys alkaa hyvästä suunnittelusta koskee myös ä. Rakennuksen suunnitteluvaiheessa

Lisätiedot

GG 10 W/m -lämpökaapelin asennusohje

GG 10 W/m -lämpökaapelin asennusohje GG 10 W/m -lämpökaapelin asennusohje Lämmityskaapelin KIMA GG 10 W/m asennusohje Tuotetiedot: Kaksijohtiminen lämpökaapeli, sis. 2 m:n kylmäkaapelin. Teho 10 W/m, 230 V AC. Kaapeli on teräsarmeerattu

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari. Marraskuu 2012 Päivi Suur-Uski, Motiva

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari. Marraskuu 2012 Päivi Suur-Uski, Motiva Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari Marraskuu 2012 Päivi Suur-Uski, Motiva Sisältö Elvarista yleensä Toiminta 2012 Tuloksia Elvari -ohjelman tavoitteet Tuottaa ja todentaa tehostamistoimia, joilla

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys

Vesikiertoinen lattialämmitys Vesikiertoinen lattialämmitys Viihtyisyyttä energiatehokkaasti Vaivaton ja huoltovapaa Lattialämmityksen huonekohtaisten termostaattien avulla saat eri tiloihin valitsemasi lämpötilat vaivattomasti. Ammattilaisen

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys

Vesikiertoinen lattialämmitys Vesikiertoinen lattialämmitys Viihtyisyyttä energiatehokkaasti Vaivaton ja huoltovapaa Lattialämmityksen huonekohtaisten termostaattien avulla saat eri tiloihin valitsemasi lämpötilat vaivattomasti. Ammattilaisen

Lisätiedot

Uponor Control System Säätöjärjestelmä Käyttöohje, FI 9416-129-00 / IOM- V_07-02

Uponor Control System Säätöjärjestelmä Käyttöohje, FI 9416-129-00 / IOM- V_07-02 Uponor Control System Säätöjärjestelmä Käyttöohje, FI 946-29-00 / IOM- V_07-02 Jatkuvan tuotteiden parantamisen ja kehittämisen nimissä Uponor varaa itselleen oikeuden muuttaa teknisiä spesifikaatioita

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys

Vesikiertoinen lattialämmitys Vesikiertoinen lattialämmitys Viihtyisyyttä energiatehokkaasti Vaivaton ja huoltovapaa Lattialämmityksen huonekohtaisten termostaattien avulla saat eri tiloihin valitsemasi lämpötilat vaivattomasti. Ammattilaisen

Lisätiedot

WehoFloor Lattialämmitysjärjestelmä

WehoFloor Lattialämmitysjärjestelmä WehoFloor Lattialämmitysjärjestelmä Kotimaiset PE-X lattialämmitysputket VIIHTYISÄ Ilmasto-olosuhteet Suomessa asettavat lämmitysjärjestelmän vaatimukset korkealle. Pitkienkin pakkasjaksojen aikana lämmitysjärjestelmän

Lisätiedot

WehoFloor Lattialämmitysjärjestelmä

WehoFloor Lattialämmitysjärjestelmä WehoFloor Lattialämmitysjärjestelmä VIIHTYISÄ Ilmasto-olosuhteet Suomessa asettavat lämmitysjärjestelmän vaatimukset korkealle. Pitkienkin pakkasjaksojen aikana lämmitysjärjestelmän on toimittava energiataloudellisesti

Lisätiedot

Suomi. Devireg 528, 530, 531 ja 532 Asennusohje

Suomi. Devireg 528, 530, 531 ja 532 Asennusohje Suomi Devireg 528, 530, 531 ja 532 Asennusohje 1 Sisällys: Sovellukset ja toiminnot Sovellukset ja toiminnot... 3 Lattian enimmäislämpötilan... 4 Merkkivalot (LED)... 5 Asennusohjeet... 6 devireg 528,

Lisätiedot

K ä y t t ö o h j e. Suomi. Sisältö

K ä y t t ö o h j e. Suomi. Sisältö K ä y t t ö o h j e ETN4-1999 Termostaatti Suomi Sisältö Esittely... 1 Termostaatin Toiminnot... 1 Lämpötila Asetukset... 1 Asetukset... 1 Max. Lämpötila... 2 Min. Lämpötila... 2 Max. Lämpötilan rajoitus...

Lisätiedot

5 %:n energian säästö jokaisesta asteesta, jolla lasket huoneen lämpötilaa lattialämmitystä

5 %:n energian säästö jokaisesta asteesta, jolla lasket huoneen lämpötilaa lattialämmitystä Syitä valita lattialämmitys Mukavuus, pienempi energialasku ja paljon muuta... 5 %:n energian säästö jokaisesta asteesta, jolla lasket huoneen lämpötilaa lattialämmitystä käytettäessä. lampo.danfoss.fi

Lisätiedot

ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA. Pentti Kuurola, LVI-insinööri

ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA. Pentti Kuurola, LVI-insinööri ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA Pentti Kuurola, LVI-insinööri Tavoitteet ja termejä Tavoite Ylläpitää rakennuksessa terveellinen ja viihtyisä sisäilmasto Lämmitysjärjestelmän mitoitetaan

Lisätiedot

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

Älykkäät Artic STC yhdistelmätermostaatit

Älykkäät Artic STC yhdistelmätermostaatit Älykkäät Artic STC yhdistelmätermostaatit Tekninen esittely ver 2.0 BETA Schneider Electric Finland, 10.5.2007, Kalevi Härkönen 1 Sisällys Yleistä 3 Design 5 Peruskäyttö 6 Erikoisominaisuudet - Asetukset

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Uponor-lattiaviilennys

Uponor-lattiaviilennys Uponor-lattiaviilennys Maalämmöstä enemmän hyötyä lattiaviilennyksellä Maalämmöstä saadaan täysi hyöty vasta, kun se otetaan lämmityksen lisäksi käyttöön myös rakennuksen viilennyksessä. Uponor-lattialämmitys

Lisätiedot

Devilink FT Lämmityksen kytkentäyksikön asennus- ja käyttöohje. Suomi

Devilink FT Lämmityksen kytkentäyksikön asennus- ja käyttöohje. Suomi Devilink FT Lämmityksen kytkentäyksikön asennus- ja käyttöohje Suomi 1. Applications and Functions Devilink FT lämmityksen kytkentäyksikkö Devilink FT kytkentäyksikkö kytkee lämmityksen päälle ja pois.

Lisätiedot

GENIUS CARBON LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ LÄMMITYSPATJAT MITTATILAUKSENA

GENIUS CARBON LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ LÄMMITYSPATJAT MITTATILAUKSENA GENIUS CARBON LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ LÄMMITYSPATJAT MITTATILAUKSENA KÄYTTÖOHJEET 1 SUOMI GENIUS CARBON - LÄMMITYSPATJAN ASENNUSOHJEET PVMI.0.000.000 Lattialämmitysjärjestelmä mittatilauksena GENIUS CARBON

Lisätiedot

Vesitakat uudisrakennuksissa

Vesitakat uudisrakennuksissa Vesitakat uudisrakennuksissa Onni Ovaskainen, Tulikivi Onni Ovaskainen 17.4.2013 Puulämmitys modernissa talossa mennyttä aikaa? Nykytalojen lämmöntarve Lämmöntarve vähentyy 4-kertaisesti vanhaan rakennuskantaan

Lisätiedot

Kiinteästi johdotetut lattialämmityksen säätimet

Kiinteästi johdotetut lattialämmityksen säätimet MAKING MODERN LIVING POSSIBLE Tekninen esite Kiinteästi johdotetut lattialämmityksen säätimet www.heating.danfoss.com Tekninen esite Kiinteästi johdotetut lattialämmityksen säätimet FH-WC-kytkentärasia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

SUUNNITTELUOHJE. ENSTO SMART HIGH Ohjauslaite ESMART102 Ryhmäkeskus ESSV185.39E/2 ENSTO SMART HIGH S Ohjauslaite ESMART102 Ohjauskeskus ESMART302.

SUUNNITTELUOHJE. ENSTO SMART HIGH Ohjauslaite ESMART102 Ryhmäkeskus ESSV185.39E/2 ENSTO SMART HIGH S Ohjauslaite ESMART102 Ohjauskeskus ESMART302. SUUNNITTELUOHJE ENSTO SMART HIGH Ohjauslaite ESMART102 Ryhmäkeskus ESSV185.39E/2 ENSTO SMART HIGH S Ohjauslaite ESMART102 Ohjauskeskus ESMART302.2 Ensto Smart High suunnitteluohje 02/2005 Lisätietoja Ensto

Lisätiedot

Saneerauskaapelin PST 10 W/m asennusohje

Saneerauskaapelin PST 10 W/m asennusohje Saneerauskaapelin PST 10 W/m asennusohje Saneerauskaapelin PST 10 asennusohje Tuotetiedot: Kaksijohtiminen lämpökaapeli, sis. 3 m:n kylmäkaapelin. Teho 10 W/m, 230 V AC. Käyttökohteet: Osittain varaava

Lisätiedot

Uponor Control System Säätöjärjestelmä Asennusohje, FI 9416-129-00 / IOM- V_07-02

Uponor Control System Säätöjärjestelmä Asennusohje, FI 9416-129-00 / IOM- V_07-02 Uponor Control System Säätöjärjestelmä Asennusohje, FI 946-9-00 / IOM- V_07-0 Jatkuvan tuotteiden parantamisen ja kehittämisen nimissä Uponor varaa itselleen oikeuden muuttaa teknisiä spesifikaatioita

Lisätiedot

Vattenfall Verkko Oy. Tietoa sähkösuunnittelijalle ja sähköurakoitsijalle

Vattenfall Verkko Oy. Tietoa sähkösuunnittelijalle ja sähköurakoitsijalle Vattenfall Verkko Oy Tietoa sähkösuunnittelijalle ja sähköurakoitsijalle Sisällysluettelo: Sisällysluettelo:...2 1. Sähköasennusten tarkastukset...3 1.1 Käyttöönottotarkastus...3 1.2 Varmennustarkastus...3

Lisätiedot

Suunnitteluohje. ME-Platin 18F

Suunnitteluohje. ME-Platin 18F 1 Suunnitteluohje ME-Platin 18F 17.09.2001 Muurlan Elektroniikka Oy Urheilutie 2 25130 Muurla puh. (02) 728 061 fax (02) 728 0600 muel@muurlanelektroniikka.fi www.me-platin.com 2 3 Sisällysluettelo 1.

Lisätiedot

RBM. Vesikiertoinen lattialämmitys

RBM. Vesikiertoinen lattialämmitys RBM Vesikiertoinen lattialämmitys Oikea lämmön jakautuminen Lämpöä asumiseen, työhön ja vapaa-aikaan. Lattialämmityksessä suuri lämmin lattiapinta-ala levittää lämmön tasaisesti koko huonetilaan. Lämmin

Lisätiedot

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011 Sami Seuna Motiva Oy Lämpöpumpun toimintaperiaate Höyry puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen

Lisätiedot