Kirkkolahden eteläosan asuinalue VE A. Kaavaluonnosvaihtoehdon VE A selostus Päivi Behm, asemakaava-arkkitehti, Savonlinna 10.4.

Transkriptio

1 2012 Kirkkolahden eteläosan asuinalue VE A Kaavaluonnosvaihtoehdon VE A selostus Päivi Behm, asemakaava-arkkitehti, Savonlinna

2 Kirkkolahden eteläosan asuinalue VE A Kirkkolahden nykyisen asemakaavan mukainen syväsatama ja sen viereinen teollisuus- ja liikealue on tarkoitus kaavoittaa korkeatasoiseksi asuinkerrostaloalueeksi. Syväsatama ja rautakauppa on katsottu toiminnoiksi, jotka eivät kuulu enää ydinkeskustaan. Lisäksi kaavoitetaan asuinkerrostaloalueeseen liittyvät puisto-, katu- ja venevalkama-alueet sekä teknisen huollon tarvitsemat tilat. Kaavamuutosaluetta on pienennetty aiemmasta Citymarketin ja Kauppalinnan ympäristöt sisältäneestä kaava-alueesta käsittämään pelkästään syväsataman ja sen viereisten liiketonttien ns. Sotkan ja K-Raudan alueet. Suunnitelmat Citymarketin ja Kauppalinnan tulevaisuudesta eivät ole vielä selkeytyneet. Yksityinen maanomistus kuvassa keltaisella Kirkkolahden kaava-alueen rajaus VE A ilmankuva päällä. Yleisnäkymä suunnittelualueesta

3 Kaupunkikuva VE A Kirkkolahden asuinalue liittyy luontevasti osaksi Heikinpohjaa. Asuinalueen mittakaava sopii Savonlinnaan. Järvimaisemassa Pihlajavedelle alue näkyy yhtenäisenä ja selkeänä. Viheralueet ovat puistomaisina vihersormina rakennusten välissä ja pihoja kiertävät rakennusmassat luovat alueesta yhteisöllisen ja turvallisen. Rakennukset samalla myös erottavat pihat kadusta ja pysäköinnistä sekä jatkavat Heikinpohjan rakennuskorkeuksia ja rakennustapaa. Kerroskorkeudet 3-5 vastaavat ympäristössä käytettyä. Alue sijoittuu tasaiseen maastoon järven rantaan, joten kerroskorkeuksien porrastuksella on merkitystä kaupunkikuvan kannalta. Rannassa olevat 3-kerroksiset talot on linjattu siten, että niiden välistä ja yli avautuu näkymiä taakse jäävistä kerrostaloista, jolloin kaikkiin asuntoihin saadaan järvinäköala. Rannan matalammat kolmikerroksiset talot liittävät alueen julkisivun myös osaksi Heikinpohjan rannan rivitaloja. Alueen Citymarketin puoleisessa kulmauksessa on 7-kerroksinen tornitalo, joka korostaa asuinalueen liittymäkohtaa kaupunkiin. Julkisivut voidaan toteuttaa kaavaluonnoksessa esitetyllä massoittelulla joko Heikinpohjan tyylisinä tai moderneina. Julkisivujen väritys voi esimerkiksi olla samoja vaaleita värisävyjä 1950-luvun henkeen, kuin Heikinpohjassa nykyisin. Yksityiskohtien väri voisi olla valkoinen. Katot ovat havainnekuvissa harjakattoja, kuten Heikinpohjassa. Rakennusten ulkonäköä ohjataan tarkemmin kaavaluonnosvaiheen jälkeen laadittavissa rakennustapaohjeissa. Koska alue rakentuu noin vuoden aikana ja sitä ei rakenneta kerralla, arkkitehtuurin tulee kestää aikaa. Alueesta esitetyissä havainnekuvissa näkyvät rakennusten massat, kerroskorkeudet sekä rakennusten ja parvekkeiden sijoittuminen viitteellisesti. Arkkitehtuurin vaihtelevuus ja näyttävyys lisää alueen vetovoimaa, joten rakennustapaohjeet ovat tärkeitä myöhemmin tehtävän varsinaisen talosuunnittelun ohjauksessa. Rannassa on puistovyöhyke, jossa on pyörätie, kävelylaituri järven vieressä ja venelaiturit. Syväsataman laituri säilyy palvelemaan suurempia aluksia ja huviveneitä. Rakennusten sisäpihat on suunniteltu siten, että pihat avautuvat järvelle ja pihojen kulkureittien risteyskohtiin voidaan tehdä oleskeluaukioita, joita voidaan korostaa ympäristötaiteella tai vaikkapa suihkulähteellä. Rakennustapaohjeissa otetaan kantaa myös viherrakentamiseen. Asuinalueen sisäpihat, julkiset viheralueet ja yhteinen pysäköintialue on tarkoitus suunnitella yhtenäisen korttelisuunnitelman mukaan. Havainnekuva Pihlajaveden suunnasta. Rakennukset on sijoitettu parhaille paikoille järven rantaan. Sijoittelu mahdollistaa suuret maisemaikkunat ja oleskeluparvekkeet järvelle päin.

4 Havainnekuva Pihlajaveden suunnasta. Asuinalue on yhtenäinen ja selkeä kokonaisuus.

5

6 Havainnekuva Savonniemen suunnasta. Alue on luontevasti jatkettavissa Citymarketin suuntaan.

7 Asemakaavaluonnos Asemakaavakartta, joka on esitetty myös erillisellä liitteellä merkintöjen selkeyden vuoksi. AK = asuinkerrostalojen korttelialue (kortteli 37) LPA = pysäköintialue, joka on tarkoitettu korttelin 37 pysäköintiin VP = puisto AH= yhteiskäyttöinen korttelialue (leikki- ja oleskelualueet) W= vesialue, jonne voi sijoittaa laiturirakenteita ET= yhdyskuntateknisen huollon alue (sähköasema ja jäteveden pumppaamo) ruudutus torialue

8 Mitoitus VEA Koko alueen rakennusoikeus on k-m2, josta asuinkerrosalaa on k-m2. Kerrostalot ovat kooltaan k-m2 välillä, joka vastaa Savonlinnassa käytettyä asuinkerrostalojen kokoa ja eivät ole liian suuret. Rakennusoikeuden lisäksi kerrostaloihin voi rakentaa yhteiskäyttö-, väestönsuoja- ja teknisiä tiloja, jotka eivät kuulu rakennusoikeuteen enintään 10 % rakennusalasta eli 1830 k-m2. Porrashuoneisiin voi käyttää 40-k-m2 kerrosta kohden ilman, että niitä lasketaan rakennusoikeuteen eli yhteensä noin 2270 k-m2. Kaavamääräyksillä haetaan sitä, että porrashuoneista tulee suuria ja valoisia sekä yhteiskäyttötiloja rakennetaan asukkaille riittävä määrä. Lisäksi seinärakenteiden 15o mm ylittävää osaa ei lasketa rakennusoikeuteen. Nykyiset seinärakenteet voivat olla energiamääräysten vuoksi puolikin metriä. Asunnot avautuvat parhaisiin ilmansuuntiin ja järvelle. Huoneistoista saadaan kaikissa taloissa valoisat ja väljät sekä pohjaratkaisuiltaan selkeät. Rakennusten pohjissa ei ole hankalia kulmia tai pimeitä nurkkia. Rakennukset on sijoitettu pihojen ympärille siten, että näkymät eivät avaudu suoraan naapuritaloihin. Rakennusoikeus ja rakennusten runko on suunniteltu siten, että maantasokerrokseen sijoitetaan varastoja ja yhteiskäyttötiloja siten, että niistä on suora yhteys jalankulkureitille tai kadulle. Ensimmäisen kerroksen maantasoasunnot puolestaan ovat oleskelupihan ja järven puolella. Ensimmäisen kerroksen pihat voidaan suunnitella rivitalomaisina. Näkymät, asunnot ja oleskelualueet avautuvat parhaisiin ilmansuuntiin sekä järvelle. Kokonaisrakennusoikeudet + kuvassa autokatokset

9 ~80 k-m2 ~40 k-m2 ~80 k-m2 ~70 k-m2 ~70 k-m2 Esimerkkipohja rannan talosta (Rakennukset suunnitellaan tarkemmin asemakaavavaiheen jälkeen talosuunnittelijoiden toimesta. Talosuunnittelijoiden työtä ohjataan rakennustapaohjeilla, jotka laaditaan kaavatyön aikana.) ~40 k-m2 ~80 k-m2 ~60 k-m2 ~80 k-m2 Esimerkkipohja tornitalosta (Talojen suorat rungot mahdollistavat vaihtoehtoisia ratkaisuja asuntojen koolle ja sijoittelulle. Taloa ei tarvitse toteuttaa välttämättä juuri näiden esimerkkipohjien mukaisesti. )

10 Pysäköinti VE A Pysäköinti on sijoitettu alueen ympärille pysäköintikatuna (LPA), jolloin asuinalueen sisäpihat on rauhoitettu ajoneuvoliikenteeltä. Citymarketin nykyinen huoltopiha on Kipparinkadun ja Tulliportinkadun risteyksessä, jonka kulmaukseen ei ole haluttu sijoittaa asumista, vaan tila on käytetty pysäköintiin. Tällöin K-Raudan tontin talot on myös saatu lähemmäs rantaa. Yhteensä pysäköintipaikkoja on 260. Pysäköintimitoitus on 1 autopaikka / 70 k-m2 asuinkerrosalaa kohden tai 1 autopaikka/asunto. Asuntojen keskikoko Savonlinnassa on noin k-m2, jolloin esitetty pysäköintimitoitus on riittävä ja hyvä. Pysäköintialueen ajoyhteys on 8 metriä leveä uuden ohjeistuksen mukaan, aiemmin Savonlinnassa käytetyn 7 metrin sijaan. Pysäköintiruudun leveys on mitoitukseltaan 2,7 metriä ja invapaikoissa enemmän, kun aiempi minimimitoitus oli 2,5 metriä. Pysäköintikatu (nykyinen Automiehenkatu, kaavassa LPA) toteutetaan yhtenäisen suunnitelman mukaan. Pysäköintikadun molemmin puolin voidaan sijoittaa puurivistöt, jolloin katutilasta tulee viihtyisämpi. Pyörä- ja jalankulkuyhteys on molemmin puolin katua. Automiehenkadun luonne muuttuu ja rauhoittuu, joten katua ei voi enää käyttää läpiajokatuna. Ajoneuvoliikenne naapuritonteille on pysäköintikadun kautta ja nykyiset liittymät on säilytetty. Liikennemääriä ympäristössä vähentää K-Raudan ja Sotkan poistumisen lisäksi myös rinnakkaisväylän valmistuminen ja sitä kautta Tulliportinkadun liikennemäärien vähentyminen. Pysäköintipaikkoja on yhteensä 260 eli asuntojen lukumäärän verran, kuvassa ajateltu asuntojen määrä/autopaikat. Jos kaikkia autopaikkoja ei rakenneta, niin alue istutetaan tältä osin. Poikkileikkaus pysäköintikadusta K-Raudan kohdalta, jossa pysäköinti on kadun molemmin puolin. Vasemmalla on nurmi- ja lumitila naapuritonttien rajoja vasten 3,0 m. Ajokaistojen vieressä on väistötila 2,25 metriä, joka toimii samalla yleisenä kevyen liikenteen reittinä. Valaistus on molemmin puolin katua. Oikealla jalankulku- tai pyöräilyreitti on kerrostalojen sisäänkäynneille 4.0 metriä leveänä (paloturvallisuus, huoltoajo), jonka jälkeen on nurmi- ja lumitila 2,5 m. Nurmi- ja lumitilaan mahtuvat kerrostalojen kuivatusrakenteet tontilla ja viheristutukset. Lisäksi seinäpintoja, uloskäyntejä ja ikkunoita ei ole hyvä sijoittaa kadun reunaan kiinni, jos tilaa on muuten riittävästi.

11 Viher- ja oleskelualueet VE A Oleskelu- ja viheralueen määrä tulee kasvamaan nykyisestä oleellisesti. Erityisesti rannan vapautuminen oleskeluun on lähiasukkaidenkin ja kaupunkilaisten virkistyskäytön kannalta merkittävää. Uusi rantapuisto muodostaa viihtyisän julkisen viheralueen järven rannassa. Rannasta tulee osa Savonlinnan kaupunkikeskustan kiertävää Etelärannan reittiä. Rantaan on suunniteltu sekä erillinen pyörätie sujuvampaan liikkumiseen että enemmän oleskelua palveleva kävelylaituri järven rantaan. Kävelylaiturin yhteyteen voidaan rakentaa venelaitureita asukkaita varten. Rantapuisto on noin 20 metriä leveä. Nykyisistä puistoalueista säilyy kaavaluonnoksessa Jordaninpuistoksi nimetty kallioalue. Sen edessä oleva puistoalue muuttuu pysäköintialueeksi ja asuinalueen sisäiseksi viheralueeksi. Tärkeä näkymä Heikinpohjan mäeltä järvelle kuitenkin edelleen säilyy. Syväsataman laiturialueesta muodostuu uusi torialue, joka palvelee laivaliikennettä ja oleskelua. Samalla Citymarketin ja uuden asuinalueen väliin jää väljää tilaa ja järvinäkymiä. Kerrostalot rajaavat viihtyisiä ja turvallisia sisäpihoja. Tällä on haettu vanhanaikaista ajattelua siitä, että parvekkeelta voitaisiin vahtia pihalla leikkiviä lapsia ja alue olisi yhteisöllisempi. Tutkimusten mukaan kerrostalopihojen suojaisuus ja suojaiset puiden suojaamat levähdyspaikat ja sujuvat kulkuyhteydet pihalle lisäävät kerrostalopihojen käyttöä. Viheralueiden väljyys antaa mahdollisuuden suunnitella asukkaiden sisäpihat toiminnoiltaan monipuolisina ja eri-ikäisille käyttäjille. Leikkipiha tai -pihat voidaan rakentaa yhteisinä, jolloin laitteet ja toiminnot ovat monipuolisemmat. Sisäpihoja ei ole tarkoitus aidata, joten ne ovat luonteeltaan puolijulkiset. Sisäpihoista laaditaan rakennustapaohjeet, jolloin alue toteutetaan yhtenäisenä. Rakennusten selkeä sijoittelu ja suorat reitit tekevät alueella liikkumisesta luontevaa ja helppoa. Asuinalueen sisäiset jalankulkureitit on suunniteltu leveinä 4-6 metriä, jolloin niillä on tilaa myös penkeille tai pihaleikeille. Sisäisten jalankulkureittien risteyskohtiin on mahdollista tehdä oleskeluaukiot sekä alueen luonnetta korostamaan ympäristötaidetta tai vesiaiheita esim. patsasaukio tai suihkulähde. Savonlinnassa ei juuri ole panostettu asuinalueiden viherrakentamiseen ja puistomaiseen miljööseen, joten Kirkkolahti voisi olla se kohde, jossa näin tehdään. Viheralueella on yhtä suuri merkitys asuinalueen viihtyisyyden kannalta kuin rakennusten arkkitehtuurilla tai asunnoista avautuvilla järvinäkymillä. Asemakaavaluonnoksessa on haluttu, että asuntoja olisi myös maantasossa. Ensimmäisen kerroksen maantasoasuntojen edessä on noin 4 6 m leveä viheralue ennen varsinaista julkista oleskelualuetta, jolloin maantasoasuntoihin voidaan tehdä rivitalotyyppiset pihat näin haluttaessa. Poikkileikkaus rannan käsittelystä. Kävelylaiturin rakentamiseen on kaksi vaihtoehtoa, joista kelluva laiturirakenne Ve1 seuraa paremmin Saimaan veden vaihtelua. Vastaava ratkaisu on esimerkiksi Naantalissa. Kiinteä laituri Ve2 on myös varteenotettava vaihtoehto, mutta kustannuksiltaan kalliimpi toteuttaa. Vastaava ratkaisu on esimerkiksi Lappeenrannan matkustajasatamassa. Valaistus voitaisiin tehdä esim. Savonlinnan matkustajasatamassa käytettyjen lamppujen tyylillä, joka on Savonlinnan designmanuaalin eli katuympäristön laatukäsikirjan mukainen ratkaisu. Katuympäristön laatukäsikirjassa on annettu ohjeet julkisten ulkoalueiden suunnittelusta ydinkeskustassa. Ohje on laadittu 2009 ja sitä on käytetty mm. Matkustajasatamassa ja Linnankadulla.

12 Kevyt liikenne VEA Yleinen kevyen liikenteen reitti kiertää asuinalueen. Aluetta ei ole tarkoitus aidata, joten sisäisiä kulkureittejä voi käyttää yleiseen liikkumiseen, mutta kaavassa osoitetaan kunnossapidon takia reittien jako julkisiin ja yleisiin. Asuinalueen kevyen liikenteen reitit (sinisellä julkiset yhteydet ja punaisella asuinalueen sisäiset reitit) Poikkileikkaus Kipparinkadun K-Raudan puoleisesta päästä, mm. valaisimista ja kiveyksistä annetaan jatkosuunnittelua varten tarkat ohjeet. Periaatepoikkileikkaus Sotkan kohdalta. Sotkan puoleisessa päädyssä katu on noin yhden kerroksen verran asuinkerrostalon pihaa korkeammalla. Pysäköintikatu on viihtyisämpi kuin nykyinen Automiehenkatu, koska reunoille saadaan viheralueet ja puuistutukset. Kadun poikkileikkaus on mahdollisimman kapea. Asuinalueen kadut ja kävelyreitit seuraavat nykyisiä maastonmuotoja, jolloin ei tarvita kalliita tukimuuriratkaisuja tai suuria maastotöitä.

13 Savonlinnan Etelä- ja Pohjoisrannan reitti, jonka osa Kirkkolahden rantareitti ja puistoalue tulevaisuudessa olisi.

14 Kokonaistaloudellisuus ja tekninen toteutuskelpoisuus VEA Asuinalue on hyvin vaiheittain rakennettavissa. Rakennukset on sijoitettu siten, että alue on viihtyisä myös rakennustyömaavaiheessa, joka voi kestää kymmenenkin vuotta, suhdanteista riippuen. Talot voidaan rakentaa yksitellen sisäpihan ympärille. Rakentamisen on tarkoitus aloittaa Sotkan puoleisesta päästä. Kerrostalot ovat ensimmäisessä vaiheessa rakennettavissa nykyiseen syväsataman aitaan saakka, joten syväsatamaa ei tarvitse alkuvaiheessa siirtää. Alueelle on laadittava sitova tonttijako viimeistään asemakaavaehdotusvaiheessa. Tonttijaon lisäksi on laadittava maankäyttösopimus alueen yksityisten maanomistajien kanssa, jossa sovitaan mm. aluevaihdoista, rakentamisen aikatauluista ja rakentamisen vaiheistuksesta, alueen yhtenäisestä toteuttamisesta ja sitoutumisesta siihen sekä pysäköintialueen hallinnoinnista. Alue sijoittuu osittain täyttömaalle, joka otetaan huomioon perustamistavan valinnassa. Sotkan tontilla ja osittain K-Raudan tontilla, jonne korkeammat rakennukset sijoittuvat, on myös kalliopohjaa. Rakennukset ovat noin metriä leveitä yhden portaan kapeita lamellitaloja, joista osa on kytketty yhteen. Kapeat lamellitalot ovat perustamistavaltaan paremmat täyttömaalla, myös edullisemmat ja vaativat ainoastaan yhden hissin ja porrashuoneen. Rakennusten keskikoko vastaa Savonlinnassa käytettyä, jolloin ne eivät ole liian suuria kokonaisuuksia kerralla toteutettavaksi. Yleensä 1500 k-m2 on minimikoko hissilliselle kerrostalolle, jolloin rannan talot ovat aavistuksen liian pieniä. Mitoituksessa on pysäköintikadulla, talojen vieressä ja kevyen liikenteen väylillä otettu huomioon vähintään 2,5-3 metrin lumitila. Suomen talviolosuhteita ja kunnossapitoa ei voida jättää suunnittelussa huomioon ottamatta. Ikkunat ja ulko-ovet eivät tällöin myöskään avaudu suoraan kadulle. Lisäksi kunnossapidon kannalta katualueeseen rajautuvat seinät olisivat hankalia. Esitetyssä väljemmässä mitoituksessa talojen kuivatusrakenteet mahtuvat hyvin tonteille. Lisäksi uudet energiatehokkuusmääräykset ohjaavat paksumpiin seiniin, joka pitää tonttien rakennusalan mitoituksessa ottaa huomioon. Kaikki kulkuyhteydet ja pihat on suunniteltu siten, että talojen julkisivujen eteen jää 4 metriä paloreittiä joka puolelle. Ilmastointikonehuoneet ja tekniikka ovat piilotettavissa kattojen harjamuotojen sisälle. Katu- ja pysäköintialueiden rakentamiskustannukset ovat edullisemmat, koska ne on suunniteltu pääosin nykyisille paikoilleen ja nykyisillä maastonmuodoilla. Uusia tukimuureja tai kalliita maansiirtotöitä ei tarvita. Pysäköintialueen ja ranta-alueiden rakentamiskustannukset ovat noin 0,9 milj.. Käyttökustannukset ovat noin vuodessa. Kustannuksia säästetään myös siinä, että rannassa ei käytetä tukimuuria vaan ranta luiskataan viherrakentein tai laiturirakenteella. Rantaan esitetty laituriratkaisu kävelymahdollisuuksineen on kuitenkin näyttävä. Koko rannan mittainen tukimuuri tarkoittaisi miljoonaluokan kustannuksia, joka ei rakentamisen määrään nähden ole järkevää. Tukimuuri alkaa nykyisen syväsataman laiturin kohdalta, jonka nykyisiä rakenteita käytetään hyödyksi. Jätehuolto on osoitettu pysäköintikadun molempiin päihin. Nykyisin jätteenkeräyspiste tehdään monesti syväkeräyssäiliöillä, jos asukkaita on enemmän. Tavallinen jätekatoskin on kaavan mukaan mahdollinen. Maanalaiset vesi- ja viemäri- yms. johdot ovat rakennettavissa alueen sisäisiä kulkureittejä pitkin tai katu- ja puistoalueiden kautta tai järven kautta, niitä ei ole vielä suunniteltu. Halvin ratkaisu olisi rakentaa johdot asuinalueen läpi, josta ne nykyisinkin kulkevat ja jonka mukaan viemäreiden vietot pumppaamolle on suunniteltu. Alueelle on rakennettava uudet puhdasvesijohdot, joten jätevesijohtojen mahdolliset pienet siirrot tehdään tässä yhteydessä. Jäteveden pumppaamon sijainti on alustavasti katsottu Savonlinnan Veden kanssa. Siirron kustannukset ovat noin 0,2 milj.. Rakentamisen vaiheistus 1. vaihe osa Sotkan tontista ja kaupungin ranta-alueesta, 2. vaihe syväsatama ja 3.vaihe osa Sotkan tontista ja K-Raudan tontti. 2. tai 3. vaihe voi myös olla toisinpäin, riippuen K-Raudan ja syväsataman toimintojen siirtymisestä.

15 Ympäristö VEA Kirkkolahden asuinalueesta on tehty luontoselvitys, jossa alueelta ei löydetty erityisiä arvoja tai lajeja. Selvityksessä tutkittiin myös ns. rautatieliikenteen mukana mahdollisesti tulleet tulokaslajit. Pilaantuneet maa-alueet on alustavasti selvitetty. Pilaantumat ovat pienialaisia ja pitoisuuksiltaan vähäiset, suurin osa alle kynnysarvon. Kunnostusta vaativat alueet on alustavasti merkitty kaavaluonnokseen. Alueelle on tehtävä lisätutkimukset kesällä 2012, jotta pilaantuneiden alueiden laajuus saadaan varmistettua ja kustannukset selvitettyä. Ranta-alue on suunniteltu nykyisen linjauksen pohjalta siten, että järveä täytetään mahdollisimman vähän. Täyttö tehdään lähinnä siksi, että rantareitit tulisivat samaan tasoon asuinalueen kanssa ja olisivat linjaukseltaan sujuvat. Täytöt ovat pinta-alaltaan vähäiset, mutta vaativat vesilain mukaiset luvat. Kirkkolahden ranta on paikoitellen hyvinkin syvä, joten rannan laajamittainen täyttö järvelle päin ei ole perusteltua. Nykyisen syväsataman laiturirakenteita hyödynnetään siten, että alueelle on mahdollista tulla isollakin matkustajalaivalla, joka on tarpeen Savonlinnan Matkustajasataman rajallisen kapasiteetin vuoksi. Alueelle tulee uutena nimistönä Jordaninpuisto sekä Haislahdenrantapuisto, jos järvialue on kartoissa jatkossa Kirkkolahti tai jos Haislahti nimi säilyy kartoissa, niin Norppapuisto. Kipparinkatu, Automiehenkatu ja Huutokallionkatu säilyvät niminä. Nykyinen rantaviiva kuvassa harmaalla ja vaaleansinisellä järvialue tulevaisuudessa laitureineen Kuvassa näkyy historiallinen rantaviiva ja kaupungin nykyinen rakenne. Rantaa on merkittävästi täytetty K- Raudan ja Citymarketin kohdalta syväsatamaa varten.