Kh Liite 1. Vastine tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen vuodelta 2017

Transkriptio

1 Kh Liite 1 Vastine tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen vuodelta 2017

2 Edellisten arviointikertomusten perusteella tehtyjen toimenpiteiden arviointi oli toteutettu selkeästi Seuraaviin asioihin toivotaan kiinnitettävän huomioita myös jatkossa: Työhyvinvointiin panostamista tulee jatkaa. Huolestuttavana piirteenä mm. mielenterveyssyistä johtuvien poissaolojen raju kasvu varhaiskasvatuksen tulosalueella ja työhyvinvoinnin haasteet Teknisessä ja ympäristökeskuksessa sekä tilapalveluiden tulosalueella. Vuosikate tulee pitää riittävän vahvana myös tulevina vuosina, jotta tulevista investoinneista selvitään. Omavaraisuusasteen kasvattamista tulee jatkaa. Väestönkasvutavoitteesta on jääty merkittävästi. Kunnan houkuttelevuutta tulee selkeästi parantaa. Vihtiin tulee muodostaa kuntalaisten tarpeisiin nähden toimiva ja kustannustehokas joukkoliikenne. Työpaikkatonttien markkinointiin tulee panostaa jatkossa. Organisaatiomuutoksen toivotaan parantavan yritysasiakkaiden kokemaa asiakaskokemusta tarjoamalla nopeaa palvelua yhdeltä luukulta Kuntatasolla työhyvinvointia tukevat toimenpiteet kohdennetaan niihin yksiköihin, joissa on eniten haasteita mm. työhyvinvointikyselyjen tulosten, sairaspoisssaolojen tai esim. vaihtuvuuden perusteella. Varhaiskasvatukseen kohdennetut toimenpiteet on raportoitu tarkemmin vastineen Henkilöstö kohdassa. Tilapalveluiden johto on vaihtunut ja työhyvinvoinnin parantaminen on yksi uuden johdon tehtävistä Vuonna 2017 on käynnistetty kaavoitushankkeita, joissa muuttuvia asumispreferenssejä on huomioitu aiempaa tarkemmin, esimerkiksi tonttikoon ja rakennusoikeuden osalta. Muutoksen huomioiminen kaavatyössä on tuottanut tulosta, joka ilmenee tällä hetkellä verraten korkeana tonttivarausasteena. Rakennusjärjestyksen uudistus on käynnissä, ja ehdotus uudeksi rakennusjärjestykseksi tulee päätöksentekoon alkusyksystä. Rakennusjärjestyksen uudistaminen on tuomassa joitakin helpotuksia rakentamiseen, minkä uskotaan vaikuttavan myönteisesti kunnan vetovoimaisuuteen. Vuoden 2018 aikana joukkoliikenteen osalta valmistellaan päätöksentekoon joukkoliikenteen palvelutasoon ja järjestämiseen liittyviä ratkaisuja, joiden tarkoitus on yhteen sovittaa kuntalaisten palvelutarve ja kustannustehokkuus. Organisaatiomuutos on valmisteltu ja astunut voimaan. Työpaikkatonttien tehokkaan markkinoinnin edellytykset organisaatiouudistuksen myötä parantuneet.

3 Yleistä Tarkastuslautakunta 2017 Kunnan vetovoimaa on edelleen parannettava houkuttelemalla uusia asukkaita ja yrityksiä asettumaan kuntaan. Kunnan vetovoiman lisäämiseksi tehdään koko ajan aktiivista työtä myös kaavoituksen keinoin. Aiempaa tarkemmin tarkastellaan mm. asumispreferensseissä ja ylipäätään asuntomarkkinoilla tapahtuvia muutoksia, ja kaavoittamalla luodaan edellytyksiä toivotunlaiselle rakentamiselle. Yrityksiä voidaan houkutella kuntaan mm. kaavoittamalla riittävän laajoja yritysalueita hyviltä sijainneilta, ja käynnissä oleva strateginen yleiskaavatyö antaa tähän mahdollisuuksia.

4 Henkilöstö Henkilöstökysely on suoritettava vuosittain ja sen perusteella luotava toimenpideohjelma työhyvinvoinnin parantamiseksi. Lisäksi luotava seuranta, jolla voidaan taata henkilöstöasioiden pitkäjänteinen kehittäminen. Henkilöstö on kunnan tärkeä voimavara, myös toimintaa kehitettäessä. Työhyvinvointikysely tehdään jo tällä hetkellä vuosittain. Joka toinen vuosi laajempi työhyvinvointikysely, joka toinen vuosi sosiaalisen pääoman mittaus. Toimenpideohjelmat tehdään työyksiköittäin työyksikön tarpeisiin ja raportoidaan linjassa yläpuolella oleville esimiehille ja henkilöstöpalveluille. Kuntatasolla toimenpiteet kohdennetaan niihin yksiköihin, joissa on eniten haasteita mm em. työhyvinvointikyselyjen tulosten, sairaspoisssaolojen tai esim. vaihtuvuuden perusteella. Vuonna toimenpiteitä kohdennetaan varhaiskasvatukseen, jossa sairauspoissaoloja vuonna 2017 oli paljon ja jossa erityisesti mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot lisääntyivät. Toimenpiteinä varhaiskasvatukseen lisätään varahenkilöiden määrää sijaisten saatavuuden varmistamiseksi ja tuttujen toimintakulttuuriin tuntevien sijaisten tuoman turvallisuuden lisäämiseksi. Yksilöllisiä toimenpiteitä kohdennetaan yksilöille yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Varhaiskasvatuksessa on myös koulutettu lastenhoitajia ammatilliseen vuorovaikutuksen vahvistamiseen liittyvällä työhyvinvointiohjelmalla. Kikyn myötä lisääntynyt työaika on suunnattu palaverirakenteita uudistamalla päiväkotien sisällä tapahtuvaan yhteiseen pedagogiseen keskusteluun. Myös työergonomian parantamiseen on satsattu. Henkilöstöasioiden ja tehtyjen työhyvinvointitoimenpiteiden seuranta raportoidaan valtuustotasolla vuosittain laadittavassa henkilöstökertomuksessa.

5 Vuosikate, omavaraisuusaste, investoinnit ja rahoitusasema sekä lainakanta Vuosikate tulee jatkossakin pitää hyvällä tasolla, jotta tulevista investoinneista selvitään. Omavaraisuusasteen parantamista tulee jatkaa. Tulevat investoinnit tulee suhteuttaa väestökehitykseen Tulevien investointien osalta tulee huomioida vaikutukset talouteen ja kunnan houkuttelevuuteen asuinpaikkana. Vaikka lainasalkun suojausastetta on nostettu, on investointien ja mahdollisen koronnousun takia valmistauduttava korkokulujen kasvuun. Tulevista investoinneista etenkin Kirkonkylän Campuksen rakentaminen ja Etelä-Nummelan kehittäminen tulevat kasvattamaan kunnan investointitasoa taloussuunnitelmavuosina. Investointitaso- ja laajuus tulee kuitenkin suhteuttaa kunnan väestönkasvuun, jotta investoinneilla pystytään vastaamaan kuntalaisten palvelutarpeeseen sekä samalla tuottamaan peruspalvelut kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut lisäävät myös kunnan houkuttelevuutta asuinpaikkana. Tulevien vuosien investointitaso edellyttää kunnalta palvelutuotannon kustannustehokkuuden lisäämistä, jotta velkamäärän kasvua pystyttäisiin hillitsemään. Suunnitelmavuosien velkamäärän kasvu heijastuu suoraan myös kunnan korkokulujen määrään, joita tulee kasvattamaan todennäköisesti myös yleinen korkojen nousu. Kunnan lainasalkun suoja-aste on nykyisellään hyvällä tasolla, mutta korkokulujen kasvua ei voi jättää taloussuunnitelmissa huomioimatta. Taloussuunnittelussa tulee huomioida myös investointien heijastuminen vuotuisiin kirjanpidollisiin poistoihin. Edellä mainittuihin haasteisiin vastattaessa on edellytyksenä kunnan palvelutuotannon kustannustehokkuuden lisääminen. Kustannustehokkuutta lisäämällä vahvistetaan vuosikatetta ja mahdollistetaan omavaraisuuden parantaminen.

6 Asukasluvun kehitys Kunnan houkuttelevuutta asuinpaikkana tulee kohentaa, niin potentiaalisten uusien asukkaiden, kuin myös nykyisten asukkaiden silmissä. Keinoja ovat mm. toimivat palvelut, monipuoliset asumismahdollisuudet ja asumisen kilpailukykyinen kustannustaso. Kunnan markkinointia on vahvistettu (brändikehittäjä) ja työ tietoisuuden lisäämiseksi Vihdistä kiinnostavana asuin- ja työpaikkana on käynnissä. Kuluvan vuoden aikana kiinnitetään huomiota ns. pitovoimaa kehittäviin toimiin kuten esim. olemassa olevien virkistysalueiden ylläpitoon ja uudistamiseen on käynnistetty kaavoitushankkeita, joissa muuttuneet asumispreferenssit on otettu huomioon, muun muassa tonttikoon ja rakennusoikeuden osalta. Asiaan reagoiminen on tuottanut tulosta, joka ilmenee tällä hetkellä korkeana tonttivarausasteena. Rakennusjärjestyksen uudistus on käynnistetty ja tulee päätöksentekoon loppuvuodesta. Rakennusjärjestyksen uudistaminen on tuomassa joitakin helpotuksia rakentamiseen, minkä uskotaan vaikuttavan myönteisesti kunnan vetovoimaisuuteen.

7 Veroprosentin kehitys Veroprosentin merkitys osana kunnan houkuttelevuutta asuinpaikkana tulee huomioida. Kunta tarkistaa näkemyksensä veroprosenttiin vuotuisesti talousarvion laadinnan yhteydessä. Veroprosentin suuruus heijastuu suoraan tarjottuun palvelutasoon sekä tarjotun palvelun kustannustehokkuuteen. Verorasite tulee pitää kuntalaisille mahdollisimman pienenä.

8 Vihdin vesi Vihdin veden toiminta on tuloksellista sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Vesihuollon merkitys kuntalaisten arjen sujumiselle on olennainen tekijä. Toiminta jatkuu taseyksikkönä samoilla periaatteilla kuin aikaisemmin.

9 Hyvinvoivat kuntalaiset Työmarkkinatuen kuntaosuus ylitti budjetoidun määrärahan. Koko tuntikehysprosessi vaatii selkeytystä ja siksi siitä tehtiin erillinen selvitys. Peruskoulun päättäneistä sijoittui toiselle asteelle 95,9%, kun tavoite oli 99%. Nuorten työpajatoiminnan asiakkaista 20% siirtyi koulutukseen tai työelämään, kun tavoite oli 75%. Etsivään nuorisotyöhön ilmoitetuista nuorista tavoitettu 83%, kun tavoite oli 95%. Työmarkkinatuen kuntaosuuden ylittyminen on raportoitu tavoitteen Terve kuntatalous kohdassa Muut kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät tavoitteet on raportoitu Lasten ja nuorten lautakunnan vastineessa.

10 Yrittäjyyttä edistävä kunta Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen. Tavoitteena ollut yritysten ja työpaikkojen määrän kasvattaminen. Yritysten määrä kasvanut ja täyttää tavoitteen. Sen sijaan työpaikkojen määrän muutosta ei pystytty mittaamaan. Työpaikkaomavaraisuuden kasvattamista tuetaan kaavoituksen keinoin.

11 Terve kuntatalous Työmarkkinatuen kuntaosuus ylitti budjetoidun määrärahan. Kunnan rahoittamiin työmarkkinatukimaksuihin oli vuonna 2017 budjetoitu 1,5 M, mutta niiden toteuma oli 1,636 M, eli 136 t yli talousarvion. Talousarvioon varatun määrärahan ylityksestä huolimatta työmarkkinatukimaksut laskivat edelliseen vuoteen verrattuna ensimmäisen kerran sen jälkeen, kun kunnan osuus niiden rahoituksesta lisääntyi merkittävästi lainmuutoksen johdosta vuoden 2015 alusta. Vuonna 2016 työmarkkinatukimaksut olivat vielä 1,679 M. Työmarkkinatuen kustannukset kääntyivät parantuneen työmarkkinatilanteen johdosta laskuun loppuvuonna 2017, ja vuoden 2018 ennuste toteumasta on jo alle 1,4 M. Alkuperäiseen talousarvioon on vuonna 2018 varattu työmarkkinatuen kustannuksiin 1,7 M. Työmarkkinatukimaksuihin pyritään vaikuttamaan kunnan ja Karviaisen tuottamilla työllistämistoimenpiteillä, joiden avulla on onnistuttu säästämään työmarkkinatukimaksuja laskennallisesti 1,02 M vuonna 2017.

12 Turvallinen ja vetovoimainen elinympäristö Joukkoliikennereittejä ei ole määritelty tavoiteajassa. Joukkoliikenteen tuloskortista olevista viidestä tavoitteesta jäi toteutumatta vuoden 2019 tavoitetason mukaisten sisäisten joukkoliikennereittien ja operointiaikojen määrittely. Sisäisten joukkoliikennereittien ja aikataulujen määrittelyä ei voitu tehdä samanaikaisesti vuonna 2017 käynnistetyn palvelutaso- ja järjestämistapaselvityksen kanssa. Palvelutaso- ja järjestämistapaselvityksessä tehdyt ratkaisut heijastuvat merkittävästi sisäisiin operointireitteihin ja aikatauluihin.

13 Kunnanhallitus Konsernijohdon osalta tavoitteen asettamisessa ja mittaroinnissa erityisiä haasteita. Yrittäjän sujuva arki. Kyselyn tekee Suomen Yrittäjät seuraavan kerran vuonna Kunnalla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen. Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen. Tavoitteena ollut yritysten ja työpaikkojen määrän kasvattaminen. Yritysten määrä kasvanut ja täyttää tavoitteen. Sen sijaan työpaikkojen määrän muutosta ei pystytty mittaamaan. Hallinnon ja talouden tulosalue Prosessien sähköistäminen ei edennyt suunnitellusti. Prosessikuvausten tekeminen vielä kesken. Työmarkkinatuen kuntaosuus ylitti budjetoidun määrärahan. Joukkoliikennereittejä ei ole määritelty tavoiteajassa. Aterian ja puhdistuksen tulosalue Ylikapasiteettiruoan määrä ylitti edellisen vuoden tason. Syy kasvuun tulee selvittää. Kunnanhallitus ei täyttänyt toimintakate tavoitetta (sitova määräraha valtuustoon nähden) Perustoimeentulon maksatus siirrettiin KELA:nvastuulle Työmarkkinatuen kuntaosuuden kulut ylittivät arvion Konsernijohto Suomen Yrittäjien elinkeinopoliittisessa mittaristossa (2018) oli Vihdin kokonaisarvosana 6,8 (vuonna 2016 oli 6,6 ja vuonna ,5) sijoittuen Uudenmaan kunnissa keskiväliin. Hallinto ja talous Vuonna 2017 saatiin otetuksi käyttöön vain osa suunnitelluista, tuotteistettuihin tietojärjestelmiin liittyvistä sähköisen asioinnin ominaisuuksista. Tähän vaikutti erityisesti teknisen ja ympäristökeskuksen työtilanne. Prosessien kuvaaminen ei edistynyt suunnitellusti mm. henkilöstön vaihtuvuudesta johtuen. Kevään tehtäväjärjestelyjen myötä prosessien kuvausprojektilta on lupa odottaa edistymistä vuoden 2018 aikana Työmarkkinatuen kuntaosuuteen ja joukkoliikenteeseen liittyvät tavoitteet on raportoitu aiemmin. Ateria ja puhdistus Ylikapasiteettiruuan laskentatapaa tarkennettiin ja seurantaan kannustettiin keittiöitä paremmin kuin edellisenä vuonna

14 Lasten ja nuorten lautakunta Opetuksen ja nuorten tulosalue Koko tuntikehysprosessi vaatii selkeytystä ja siksi on tehty erillinen selvitys. Peruskoulun päättäneistä sijoittui toiselle asteelle 95,9%, kun tavoite oli 99%. Nuorten työpajatoiminnan asiakkaista 20% siirtyi koulutukseen tai työelämään, kun tavoite oli 75%. Etsivään nuorisotyöhön ilmoitetuista nuorista tavoitettu 83%, kun tavoite oli 95%. Varhaiskasvatuksen tulosalue Päiväkotien täyttöaste 94,5%, kun tavoite oli 95,0% Yksityisten varhaiskasvatuspalveluiden osalta tavoite hieman epäselvästi ilmaistu. Yksityisen hoidon osuus on noussut varhaiskasvatuspalveluista (15,2% -> 16,3%) Lautakunta ei täyttänyt toimintakate tavoitetta (sitova määräraha valtuustoon nähden) Henkilölisäyksiä johtuen kasvaneista oppilasmääristä Lukion kasvanut kurssimäärä, johtuen uudesta opetussuunnitelmasta Ennen koulutukseen tai työelämään siirtymistä etsivän työn ja työpajan asiakkaana olevat nuoret tarvitsevat runsaasti erilaista elämänhallintaan liittyvää ohjauspalvelua. Tästä syystä keskeisintä onkin saada kestävä ja luottamuksellinen kontakti koulutusta tai työtä vailla oleviin nuoriin. Tämä onkin otettu vuoden 2018 talousarvion mittariksi.

15 Lasten ja nuorten lautakunta / Tuntikehys Tarkastuksesta saatu palaute tulee hyödyntää tuntikehysprosessin kehittämisessä. Poimintoja: Tuntikehysprosessista tulee tehdä nykyistä yhtenäisempi ja läpinäkyvämpi. Jatkossa taattava riittävän avoimen ja vertailukelpoisen tiedon antaminen päättäville toimielimille. Tuntikehysprosessin yhteydessä tulee kuvata kaikki opetustunnit riippumatta onko tunnit toteutettu ulkopuolisella rahoituksella tai muuten tuntikehyksen ulkopuolelta. Kouluryhmittäisen minimikertoimen sijaan tulisi tuntimäärä kohdentaa jokaisen koulun todelliseen tarpeeseen. Tuntikehys ei sovellu sitovaksi tavoitteeksi. (Tuntikehys on työväline käsitellä resursseja). Tuntikehyksen ohella tulisi tarkastella toimintakatteen mahdollistamia tunteja. Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa kiinnitetään huomiota tuntikehysprosessiin. Tilikauden aikana tehtiin erillinen tarkastus tuntikehysprosessista sekä tuntikehyksen toteutumisesta Selvityksestä esille tulleet kehittämisasiat tullaan ottamaan huomion seuraavien lukuvuosien tuntikehyssuunnittelussa. Tarkastuslautakunta mainitsee, että tuntikehyksen merkitys kunnan taloudessa on erittäin merkittävä (yli 20 miljoonaa euroa). Perusopetuksen tuntikehys merkitsee perusopetuksen opettajien ja rehtoreiden palkkaukseen varattua määrärahaa. Tämän lisäksi perusopetuksen henkilöstökustannuksiin kuuluvat koulusihteerien, koulukuraattorien sekä asiantuntijoiden palkkamäärärahat. Perusopetuksen kustannusten kasvuun on viime vuosina vaikuttanut opetussuunnitelman uudistus, kouluikäisten lasten määrän kasvu sekä lastensuojelulaitosyritysten lisääntyminen kunnan alueella.

16 Kulttuuri-ja vapaa-ajan lautakunta Kulttuuri-ja vapaa-ajan tulosalue Liikuntapalveluita käytettiin tavoitetta vähemmän. Ohjatussa toiminnassa asiakasmäärät ovat kasvaneet, mutta perusuinnin osalta tavoite ei ole täyttynyt. Kiinnostus perusuintiin on vuosittain vähentynyt. Tästä syystä monimuotoista ohjattua vesiliikuntaa on lisätty. Kaudella 2017 on ollut poikkeuksellisen paljon sijaistustarvetta ja sijaisten saanti on ollut ajoittain mahdotonta. Tästä syystä suunniteltua toimintaa ei ole voitu toteuttaa ja uimahallin toiminta-aikaa on jouduttu rajoittamaan. Avustusta saavien liikuntajärjestöjen liikuttama kuntalaisten määrä jäi arvioitua pienemmäksi. Luku perustuu järjestöjen itsensä antamaan tietoon avustushaun yhteydessä. Terveysliikunnan neuvonnan osalta tilastosta puuttui koko syyskauden osuus, vuoden kokonaismäärä on 271.

17 Kaavoitus ja tekninen lautakunta Maankäyttöpalvelut Uuden paikkatietojärjestelmän käyttöönotto viivästynyt. Aikaisemmin käytössä olleisiin paikkatietojärjestelmiin verrattuna uusien järjestelmien käyttöön ottaminen oli huomattavasti oletettua vaativampi tehtävä, jonka johdosta mm. kaavan pohjakarttoja ei saatu tuotettua kaavoituksen tarpeita vastaavasti. Kaavojen etenemiseksi pohjakarttaruuhkaa purettiin loppuvuoden aikana, joka osaltaan taas vaikutti siihen, ettei julkaistavaksi suunniteltuja paikkatietoaineistoja saatu julkaisukuntoon vuoden loppuun mennessä. Rajapinnat olivat valmiina käyttöön otettaviksi ja vuoden 2018 aikana aineistoja on jo tuotu WMS ja WFS rajapinnoille.

18 Tilapalvelu Myyntiohjelmaa ei ole onnistuttu toteuttamaan. Myynnin organisointi on järjestetty elinvoima- ja tilapalveluiden kesken siten, että myyntiä hoitaa elinvoimapalvelut ja tilapalvelut antavat myyntiin tarvittavan teknisen tuen. Molemmissa yksiköissä on ollut tarkastelujaksolla henkilöstöresurssivajetta, mikä näkyy myynnin viivästymisenä. Ulkopuolisilta tilattavien, myynnin tueksi tarvittavien palveluiden saannissa on ollut viiveitä.

19 Ympäristölautakunta Ympäristönsuojelu-ja valvontapalvelut Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelmaa ei ole laadittu. Valtuustotason tavoitetta ei saavutettu. Syitä tähän on useita. Yksikössä vuonna 2017 käsitelty yksi valvontatapaus on työllistänyt henkilöstöä poikkeuksellisen runsaasti. Itse valvontaohjelman laatiminen osoittautui ennalta arvioitua työläämmäksi. Ympäristöpäällikkö joutui priorisoimaan työtään siten, että valvontaohjelman ja suunnitelman laatiminen viivästyi. Yksikössä ei ollut resursseja suunnitelmallisen valvonnan käynnistämiseen lainsäädännössä tarkoitetulla tavalla. Työ on käynnistetty.