Hyviä tuloksia benchmarking -menetelmästä suun terveydenhuollossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyviä tuloksia benchmarking -menetelmästä suun terveydenhuollossa"

Transkriptio

1 SUHAT - pilothanke 2001 Suun terveydenhuollon haasteet Hyviä tuloksia benchmarking -menetelmästä suun terveydenhuollossa Anne Nordblad Sinikka Varsio Miika Linna Päivi Strömmer Tuomo Karhunen Sinikka Huhtala

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO SUHAT 2001 PILOTHANKKEEN TAVOITTEET SUHAT HANKKEEN TOTEUTUS Hankkeeseen osallistuneet terveyskeskukset ja kuntayhtymät Hankkeen rahoitus Hankkeen organisaatio Hankkeen koulutus- ja työkokoukset sekä kehittämismenetelmät Koulutus- ja työkokoukset Bencmarking -menetelmän käyttö Verkostotyöskentely sähköisessä ympäristössä Hankkeen organisointi eri terveyskeskuksissa BENCHMARKING -TYÖSKENTELY Benchmarking -työmenetelmä Benchmarking -prosessi SUHAT-hankkeessa Aloitus ja ryhmäytyminen Oman toiminnan kartoittaminen ja itsearviointia etätyönä Sisäinen benchmarking Ulkoinen benchmarking SUHAT -hankkeen benchmarking-työskentelyn hyötyjä ja käytännön kokemuksia Benchmarking-työskentelyn hyötyjä Benchmarking-ryhmien kokemuksia BSC -STRATEGIATYÖSKENTELY BSC -strategiatyö vuonna BSC:n käyttö terveyskeskuksen muissa toiminnoissa Suun terveydenhuollon strategian näkyvyys terveyskeskuksen talousarviossa Arviointi BSC -työskentelystä SUHAT-MITTARISTON JA INDIKAATTORIPANKIN SISÄLTÖ Väestöön suhteutetut voimavarat Väestöön suhteutettu palvelujen käyttö Oikomishoidon käynnit ja oikomishoidossa käyneet Voimavarojen käyttöä ja tuotoksia kuvaavat indeksit suun terveydenhuollossa Henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut Tuottavuutta ja tehokkuutta kuvaavat tunnusluvut BSC:n kriittisiä menestystekijöitä kuvaavat valtakunnalliset tunnusluvut Suun terveydenhuollon hoitotoimenpiteet vuonna SUHAT HANKKEEN ARVIOINTI SUHAT -hankkeen toteutuminen SUHAT hankkeen vaikutuksia oman terveyskeskuksen toimintaan SUHAT -hankkeen vaikutuksia johtamistyöhön SUHAT -hankkeen vaikutuksia henkilöstöön SUHAT hankkeen vaikutuksia suun terveydenhuollon prosesseihin ja rakenteisiin Suurimmat hyödyt SUHAT hankkeesta Suurimmat ongelmat SUHAT hankkeen toteuttamisessa Näkemyksiä siitä, miten SUHAT hanketta tulisi käyttää valtakunnallisesti informaatio-ohjauksen apuna Näkemyksiä siitä, miten SUHAT hanketta tulisi kehittää osaamisen johtamisen vahvistamisessa POHDINTA LÄHTEET LIITTEET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 2

3 1. JOHDANTO Vuonna 2001 terveyskeskusten toimintaan ja suunnitteluun on merkittävästi vaikuttanut julkisesti tuetun suun terveydenhuollon laajentuminen uusiin ikäryhmiin. Lainsäädäntömuutoksia voidaan verrata vuoden 1972 Kansanterveyslain muutoksiin, jolloin paikallisten suun terveydenhuollon toimijoiden tukena olivat kuitenkin yleiskirjeet. Muutospaineet synnyttivät kunnissa tarvetta terveyskeskusten suun terveydenhuollon ja strategiseen suunnitteluun sekä tarvetta verkostoitumiseen ja kokemusten vaihtoon terveyskeskusten kesken. Kunnallisesta suun terveydenhuollon toiminnasta on käytettävissä valtakunnallista tietoa, joka ei kuitenkaan ole riittävää laajojen muutosten arvioimiseksi ja muutosten seurannan toteuttamiseksi. Lisäksi on esitetty kritiikkiä tietojen vertailukelpoisuudesta, mikä on osin hyvin perusteltua. Tuloksellisuuden arviointi on myös koettu hankalaksi, ja esimerkiksi eri terveyskeskusten välistä vertailua on pidetty vaikeana, jollei mahdottomana, koska terveyskeskukset keräävät talous- ja toimintatietoja eri tavoilla ja eri määrittelyillä. Näistä syistä nähtiin tarpeellisena, että terveyskeskuksille tulisi muodostaa joitakin yleisesti hyväksyttyjä tunnuslukuja ja tuotosmittareita. Syntyi ajatus hankkeesta, jossa Balanced Scorecard- ja Benchmarking -työmenetelmiä sovelletaan kunnallisessa suun terveydenhuollossa. SUHAT -pilothankkeen strategiatyön jtkamista pidettiin tärkeänä ja uusia terveyskeskuksia halusi mukaan tähän uudentyyppiseen informaatio-ohjaukseen. SUHAT pilothankkeen BSCstrategiatyössä kehitettiin kunnalliseen suun terveydenhuoltoon käytännön johtamisesta tukevia mittareita, jotka laaja-alaisemmin kuvaavat suun terveydenhuollon toimintaprosesseja, toiminnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Näkökulmina olivat vaikuttavuus, asiakas, voimavarojen käyttö, prosessit ja rakenteet sekä uudistuminen ja työkyky. Arviointikriteerien taustatiedoista muodostui indikaattoripankki, joka mahdollisti benchmarking-menetelmän käytön ja tietojen vertailun eri organisaatioiden kesken. SUHAT 2001 pilothankkeessa terveyskeskukset tutustuivat vuorovaikutteisen oppimisen (benchmarking) menetelmin siihen, miten ja minkälaisilla toimintaprosesseilla muissa suun terveydenhuollon organisaatioissa ja muualla kuin terveydenhuoltoalalla tuotetaan palveluja. Terveyskeskukset tekivät ryhmissä sekä hankkeen sisäisiä benchmarking-vierailuja että ulkoista benchmarkkausta. Kouluttajan toimi johtaja Päivi Strömmer Laatukeskuksesta. SUHAT -hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen osallistuneiden 13 terveyskeskuksen väestöpohja oli asukasta. Seuraavana vuonna 2001 hanke laajeni käsittäen 25 terveyskeskusta ja 1,5 miljoonaa asukasta. Hanke nojautui vahvasti ajatukseen, jonka mukaan organisaatio voi itse suuresti vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Julkisen organisaation palvelukyky perustuu henkisiin ja fyysisiin resursseihin sekä organisaation kykyyn hyödyntää ja kehittää näitä resursseja. Terveyskeskusten suun terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä on liikkumavaraa, joka mahdollistaa erilaisia tehokkaita toimintamalleja. Erityisesti organisaation liikkumavara elää muutostilanteissa. Silloin tarvitaan organisaatiossa visiota tulevaisuudesta eli siitä, mihin kehitystä halutaan ohjata tavoitteiden saavuttamiseksi. SUHAT -pilothanke on tarjonnut osallistujille tärkeän tukiverkoston ja työkalut, joiden avulla terveyskeskuksilla on mahdollisuus oppia toisiltaan ja kehittää omaa toimintaansa. Erityisen merkittävää on ollut indikaattoripankin kehittäminen vastaamaan terveyskeskusten tarpeita. Taustatietojen ja indikaattorien määrittelytyötä on tehty runsaasti ja työ on myös edennyt hyvin. Toiminnan tehokkuusvertailut ovat myös osoittaneet huomattavia eroja terveyskeskusten välillä. Erityisen merkittävää on se, että terveyskeskukset ovat halunneet tarkastella tuloksia avoimesti vertaillen, joka myös osoittaa luottamusta verkostotyöskentelyyn. 3

4 Stakes vastaa hankkeen toteuttamisesta. Suomen Kuntaliitto on mukana hankkeen taustatyössä. Hanke kiittää myös Helsingin yliopiston Hammaslääketieteen laitoksen suuterveystieteen yksikköä, jossa terveydenhuollon erikoishammaslääkäritutkintoa suorittavat hammaslääkärit ovat osallistuneet hankkeen suunnitteluun, toteuttamiseen, arviointiin ja dokumentointiin. Hanke kiittää Laatukeskusta ammattitaitoisesta koulutuksesta ja osallistuneita terveyskeskuksia ja terveyskeskusten edustajista koottua ohjausryhmää, joiden työskentelyn ja hankkeesta antaman palautteen ja arvioinnin perusteella hanketta on pystytty kehittämään palvelemaan sekä valtakunnallisia että paikallisia suun terveydenhuollon ajankohtaisia haasteita. 4

5 2. SUHAT 2001 PILOTHANKKEEN TAVOITTEET SUHAT -pilothankkeen tavoitteena on tukea suun terveydenhuollon organisaatioita strategiasta lähtevässä osaamisen johtamisessa. Strategisen johtamisen väline oli balanced scorecard, johon liitettiin benchmarking -menetelmä. Käytössä olivat edellisenä vuonna suun terveydenhuollolle luotu tasapainotettu tuloskortisto ja suun terveydenhuollon toimintaa kuvaavat tunnusluvut ja indikaattorit. Hankkeen tavoitteena oli kouluttaa terveyskeskuksia toimintansa kannalta tärkeiden menettelytapojen ja toimintaprosessien parantamiseen ja kehittämiseen benchmarking-työvälineen avulla. Benchmarking -menetelmän avulla haettiin olemassa olevia parhaita käytäntöjä ja sovellettiin niitä omaan organisaatioon. Hanke organisoitiin muotoon, joka tuki yhteistoimintaa ja toisilta oppimista: hankkeeseen osallistuneet terveyskeskukset muodostivat ryhmiä, joissa tehtiin sekä sisäistä että ulkoista vertaisoppimista. SUHAT -pilothankkeen yhtenä tavoitteena oli luoda osallistuneista terveyskeskuksista toimiva benchmarking-verkosto, jossa terveyskeskukset voisivat jatkossakin jakaa tietoa toimintatavoistaan ja tätä tietoa soveltamalla kehittää uusia tehokkaampia toimintamalleja omassa organisaatiossaan. Hankkeessa käytettyjen ja kehitettyjen vertailutunnuslukujen avulla terveyskeskuksia tuettiin oman toimintansa seurannan ja arviointikäytäntöjen kehittämisessä. Hanke tuotti aineiston terveyskeskusten toiminnasta vuodelta 2000, joka kerättiin ns. indikaattoripankkiin. Aineistosta muokattiin tunnuslukuja ja indikaattoreita, joita voitiin käyttää terveyskeskusten johtamisen tukena ja joiden avulla voitiin vertailla toimintaa mahdollisimman vertailukelpoisissa yksiköissä ja löytää näin kiinnostavia benchmarking-kohteita. Lisäksi hankkeen koulutus- ja työkokouksissa oli kutsuttuna ulkopuolisia asiantuntijoita luennoimaan ajankohtaisista, hankkeen tavoitteisiin liittyneistä aiheista. Hankkeen sisältö ja toteutustapa kehitettiin sellaiseksi, että se toimi mahdollisimman hyvin suun terveydenhuollon toimintatapojen arvioinnin valtakunnallisena välineenä. Tavoitteena oli myös vahvistaa hankkeen merkitystä valtakunnallisena "ikkunana" suun terveydenhuollon toiminnan kuvaajana laajentamalla hanketta uusiin terveyskeskuksiin. Tavoitteena oli lisäksi lisätä mukana olevien terveyskeskusten vaikutusmahdollisuuksia hankkeen toimintatapojen ja menetelmien valinnassa vahvistamalla hankkeen ohjausryhmän toimintaa. Hankkeen ohjausryhmä koostuu mukana olevien terveyskeskusten edustajista. 5

6 3. SUHAT HANKKEEN TOTEUTUS 3.1. Hankkeeseen osallistuneet terveyskeskukset ja kuntayhtymät Terveyskeskukset Mukaantulovuosi Väestö 2000 Espoon keskuksen sosiaali- ja terveyskeskus Espoonlahden sosiaali- ja terveyskeskus Leppävaaran sosiaali- ja terveyskeskus Matinkylä-Olarin sosiaali- ja terveyskeskus Tapiolan sosiaali- ja terveyskeskus Koko Espoo Helsingin terveysviraston itäinen terveyskeskus Helsingin terveysviraston keskinen terveyskeskus Hyvinkään terveyskeskus Kemin terveyskeskus Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus Lahden kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto Lappeenrannan terveyskeskus Meltolan terveydenhoitoalue Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimi Porin terveyskeskus Porvoon kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimi Turun terveystoimi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö / Turun yksikkö Terveyskeskukset yhteensä Kuntayhtymät Väestö 2000 Kirkkonummen ja Siuntion kansanterveystyön kuntayhtymä Paimio-Sauvon kansanterveystyön kuntayhtymä Palokan terveydenhuollon kuntayhtymä Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Savonlinnan perusterveydenhuollon kuntayhtymä Kuntayhtymät yhteensä Kuntien terveyskeskukset ja terveyskeskuskuntayhtymät

7 3.2. Hankkeen rahoitus Hankkeen rahoittivat Stakes ja hankkeeseen osallistuneet terveyskeskukset. Vuoden 2000 projektiin mukaan tulleiden terveyskeskusten osalta kustannukset olivat 8000 mk (1333 euroa) ja vuonna 2001 osallistuneiden osalta mk (1667 euroa). Kukin osallistuja maksoi itse mahdolliset matka-, majoitus-, päiväraha- ym. kustannuksensa Hankkeen organisaatio Suhat pilothankkeen taustaryhmässä olivat mukana Stakes ja Suomen Kuntaliitto. Helsingin yliopiston Hammaslääketieteen laitoksen suuterveystieteen yksikössä erikoistumiskoulutustaan suorittavat hammaslääkärit vastasivat hankkeen käytännön järjestelyistä, yhteydenpidosta osallistujiin ja hankkeen dokumentoinnista. Lisäksi he osallistuivat hankkeen arviointiin ja jatkosuunnitteluun. Hankkeen organisaatioon kuuluivat projektiryhmä, ohjausryhmä sekä terveyskeskusten yhdyshenkilöt. Projektiryhmä valmisteli ohjausryhmässä käsiteltävät asiat. Ohjausryhmä toimi hankkeen päättävänä elimenä, joka käsitteli mm. hankkeen toteutustapaa, uusia kehitettäviä tunnuslukuja ja indikaattoreita sekä näitä varten tarvittavia uusia kerättäviä tietoja. Jokainen osallistuva terveyskeskus nimesi hankkeeseen yhdyshenkilön, joka välitti projektiin liittyvän tiedon omaan organisaatioonsa. Yhteydenpito yhdyshenkilöihin tapahtui pääosin sähköpostin ja hankkeen internetkotisivun välityksellä. Projektiryhmä Ohjausryhmä Anne Nordblad, kehittämispäällikkö, Stakes Sari Helminen, projektisihteeri, erikoistumiskoulutuksessa Helsingin yliopistossa, asti Sinikka Varsio, projektikoordinaattori, erikoistumiskoulutuksessa Helsingin yliopistossa Miika Linna, konsultti, Stakes Sinikka Huhtala, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto Päivi Strömmer, johtaja, Laatukeskus Valitut osallistujien edustajat: Mauri Hakala, Mikkelin tk Seija Hiekkanen, Helsingin tk/itäinen Riitta Hännikäinen, Riihimäen seudun tk ky Tuomo Meriläinen, Kuopion tk Kaarina Narva, Porvoon tk Ilpo Pietilä, Porin tk Pentti Rajamäki, Espoon tk/espoon keskus Leena Teräsvasara, Paimio-Sauvon ktt ky Yhdyshenkilöt Osallistujien nimeämät edustajat (1/yksikkö) liitteessä 1. 7

8 3.4. Hankkeen koulutus- ja työkokoukset sekä kehittämismenetelmät Hankkeessa korostettiin oppimisen ja osallistumisen merkitystä. Hankkeen onnistuminen edellytti kiinteää vuorovaikutusta ja osallistujien sitoutumista toimintaprosessien ja toiminnan kustannusvaikuttavuuden arvioinnin kehittämistyöhön. Hankkeessa sovellettavilla työmenetelmillä pyrittiin projektityön tehokkuuteen sekä tulosten mahdollisimman korkeaan laatuun ja hyödynnettävyyteen käytännön strategiatyössä ja johtamisessa Koulutus- ja työkokoukset Hanke toteutettiin kuutena Stakesissa pidettyinä koulutus- ja työkokouksena, joiden rinnalla toteutui osallistujista koottujen benchmarking-ryhmien benchmarking-työskentely. Lisäksi hanketta vietiin eteenpäin etätyöskentelynä osallistujien omissa organisaatioissa, jolloin hanke tuki myös terveyskeskusten oman toiminnan kehittämistä. Osallistujien käytössä olivat hankkeen internetkotisivut, joilta löytyivät mm. indikaattoripankki ja benchmarking-ryhmien tuottama materiaali. SUHAT pilothankkeen etenemisaikataulu koulutus- ja työkokouksineen on esitetty kuvassa 1. BMryhmien muod. Tavoitteet Tavoitteet Aikataulut Aikataulut Ryhmien Ryhmien sisäinen sisäinen vertaisoppiminen vertaisoppiminen Ryhmien Ryhmien ulkoinen ulkoinen vertaisoppiminen vertaisoppiminen Hankkeen aloituskokous Helsinki Koulutusja työ kokous Helsinki Koulutusja työ kokous 7.6. Helsinki Koulutusja työ kokous Helsinki BSC BSC Helsinki Helsinki Benchmarkingseminaari ja hankkeen loppukokous Helsinki HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS Tietojen keruu Vertailutiedot valmiit Hankkeen loppuraportti Tiedon analysointi Kuva 1. SUHAT hankkeen etenemisaikataulu Koulutus- ja työkokouksissa terveyskeskuksille järjestettiin perehdytyskoulutusta omasta toiminnasta kerättävien tietojen keruuseen sekä käytiin yhdessä läpi hankkeessa käytettyjä ja kehitettyjä tunnuslukuja ja indikaattoreita ja niiden sisältöä. Tietojen keruuvaiheessa osallistujat yhdistivät omista tietojärjestelmistään indikaattoripankin tietosisältökuvauksessa määritetyt tiedot ja siirsivät ne määrämuotoisina Stakesiin, jossa ne tarkistettiin, ryhmiteltiin ja muodostettiin tunnusluvuiksi ja indikaattoreiksi. Ohjausryhmän työskentelyn tuella johdettiin ja kehitettiin uusia tunnuslukuja ja indikaattoreita, jotta ne kattaisivat mahdollisimman monia tasapainotetun tuloskortiston kriittisistä menestystekijöistä. 8

9 Bencmarking -menetelmän käyttö Tiedon keruun ja analysoinnin lisäksi SUHAT hankkeen terveyskeskukset saivat koulutusta benchmarking-menetelmään, jota hyödyntäen ne tutustuivat siihen, miten ja minkälaisilla toimintaprosesseilla muissa terveyskeskuksissa tai muulla kuin terveydenhuoltoalalla on tuotettu palveluja. Edellisenä vuonna aloitettua BSC-työskentelyä jatkettiin siten, että SUHAT hankkeeseen tulleille uusille terveyskeskuksille jaettiin tiivistetty versio työkirjoista, joita SUHAT hankkeessa mukana olleet käyttivät työvälineinä vision, strategian ja kriittisten menestystekijöiden määrittämisessä. BSC-työn tekeminen jäi kuitenkin osallistujien oman kiinnostuksen ja aktiivisuuden varaan. Taulukossa 1 on esitetty koulutus- ja työkokousten sisältö, benchmarking-prosessin toteutus sekä hankkeen etenemiseen nivoutuva ohjausryhmän työskentely Verkostotyöskentely sähköisessä ympäristössä SUHAT -hanke perustuu verkostotyöskenlyyn ja sen tuomiin hyötyihin (kuva 2). Koulutus- ja työkokousten välillä yhteydenpito hankkeen projektiryhmän ja terveyskeskusten yhdyshenkilöiden välillä tapahtui sähköpostin välityksellä. SUHAT -hankkeella on omat internetkotisivut, joita päivitettiin hankkeen etenemisen myötä. Sähköisen verkostotyöskentelyn avulla tarjottiin terveyskeskuksille mahdollisuus hyödyntää omassa aikataulussaan sivuilla olevia itselleen tärkeitä ja ajankohtaisia tietoja, esimerkiksi tutustua muiden benchmarking-ryhmien työskentelyyn ja hyödyntää indikaattoripankissa olevia terveyskeskusten toiminta- ja taloustietoja. Osa kotisivujen tiedoista, esimerkiksi koulutuspäivät sekä kerättävien toiminta- ja taloustietojen määritelmät, oli kaikkien vapaasti luettavissa. Osa tiedoista oli suojattu käyttäjätunnuksella ja salasanalla, kuten indikaattoripankin tiedot, terveyskeskusten toimintaa kuvaavat tunnusluvut ja indikaattorit sekä niissä tapahtuneet muutokset, ohjausryhmän kokousten muistiot sekä SUHAT-ryhmien internetsivuille lähettämä materiaali benchmarking-työskentelystä. Kuva 2.

10 Taulukko 1. SUHAT hankkeen koulutus- ja työkokoukset, benchmarking- prosessin eteneminen sekä ohjausryhmän kokoukset. KOULUTUS- JA TYÖKOKOUKSET ETÄTYÖSKESTELYVAIHE OHJAUSRYHMÄN KOKOUKSET Aloituskokouksen sisältö Tietoa SUHAT 2000 pilothankkeen kokemuksista Indikaattoripankki ja tiedon käyttö johtamisen apuna Benchmarking-menetelmän perusteet Koulutus- ja työkokouksen sisältö Ryhmien sisäinen benchmarking: koulutus ja sisäiset bm-aiheet Tilannekatsaus indikaattorien kehittämiseen Kerättävien toiminta- ja taloustietojen määritelmät Koulutus- ja työkokouksen sisältö Benchmarking-ryhmien esitykset sisäisistä benchmarking-vierailuista Valmistautuminen ulkoiseen benchmarkkaukseen Vuoden 2000 tunnuslukuihin tutustuminen ja tulosten arviointia Koulutus- ja työkokouksen sisältö Terveyskeskusten itsearvioinnin tulokset Ulkoinen benchmarking-koulutus Alustavat tulokset tunnusluvuista ja indikaattoreista Ryhmätyö: BSC:n kriittisten menestystekijöiden arviointi SUHAT tk:sten koulutus- ja työkokouksen sisältö SUHAT 2000 hankkeen BSC-töiden ja niiden vaikutusten arviointi Ulkopuoliset luennoitsijat: BSC-julkishallinnossa sekä Kunnallisten palvelujen arviointi ja BSC-näkökulma Keskusteltiin SUHAT 2002 hankkeen sisältöä koskevista odotuksista Koulutus- ja työkokouksen sisältö Ryhmien kokemukset ja tulokset ulkoisista benchmarking-vierailuista Tuloksia tunnusluvuista ja indikaattoreista Ulkopuolinen luennoitsija: Käytännön kokemukset kansainvälisestä benchmarkingista Terveyskeskukset ryhmäytyivät benchmarking-työskentelyä varten Terveyskeskukset tekivät itsearvioinnin benchmarkkauksen tueksi Ryhmien sisäiset bencmarkingvierailut Ulkoisen benchmarking-kohteen hyvyyskriteerien määrittäminen Esikuvaorganisaation tunnistaminen Ryhmien ulkoiset benchmarking-vierailut Benchmarking-vierailujen annin hyödyntäminen oman organisaation kehittämistyössä Kokouksen sisältö Vuodelta 2000 kerättävien toiminta- ja taloustietojen määritelmät Päätettiin ryhmäytymisestä Kokouksen sisältö Kokemukset ryhmäytymisestä SUHAT intenetkotisivut Jatkettiin tunnuslukujen määrittelytyötä sekä puuttuvien BSC indikaattorialueiden ja arviointikriteerien käsittelyä Kokouksen sisältö Tämänhetkiset indikaattorit ja niiden kattavuus Uusien tunnuslukujen ja indikaattorien tarve: oikomishoito, hammashoitokäynteihin liittyvät, päivystys, sairaspoissaolot, koulutuspäivät Koulutuksen sisältö Ryhmien benchmarkingin tilanne Uusien kerättävien tietojen tarve Alustavat tulokset v indikaattoreista ja tunnusluvuista Suhat 2002 hanke Suun terveydenhuollon tietojärjestelmiin tarvittavat muutokset 10

11 3.5. Hankkeen organisointi eri terveyskeskuksissa Terveyskeskukset olivat organisoineet SUHAT pilothankkeen omassa organisaatiossaan eri tavoin. Yleisimmin hankkeen vastuuryhmän muodostivat ylihammaslääkäri, vastaava hammashoitaja/ hammashuoltaja/ osastonhoitaja ja/tai hammashuollon johtoryhmä. Hankkeeseen liittyviä asioita käsiteltiin terveyskeskuksen tai kuntayhtymän johtoryhmässä, hoitolakokouksissa eri työpisteissä tai yleisemmin henkilökunnan kokouksissa ja joskus myös terveyslautakunnassa. Mukana käytännön kehittämistyössä saattoivat olla myös kuntayhtymän johtaja ja taloussihteeri sekä luottamusmiehet. Joissakin terveyskeskuksissa oli perustettu erillinen työryhmä SUHAT pilothankkeen jalkauttamiseksi omaan organisaatioon. Osa hanketerveyskeskuksista nivoi SUHAT -hankkeen benchmarking-työskentelyn osaksi terveyskeskuksen muuta kehittämistyötä tai projektia. Esimerkiksi Kemissä SUHAT hanketta hyödynnettiin KETSUPPI (Kemin terveyskeskuksen suun terveydenhuollon kehittämisprojekti) - hankkeessa, jonka tavoitteena oli luoda yhdessä henkilöstön ja johdon kanssa uusi toimintamalli, jonka tuloksena palveluja saavat niitä eniten tarvitsevat ja jossa työntekijät voivat hyvin. Espoo hyödynsi SUHAT-hanketta yhtenäistäessään viiden alueen erilaisia toimintatapoja, jolloin eri alueiden yhteisissä koordinointikokouksissa vietiin kehittämistyötä eteenpäin. SUHAT -hanke oli alkuunsysääjänä myös koko YTHS:n hammashuollon kehittämistyössä, jossa SUHAT-hankkeeseen osallistuneen Turun yksikön innoittamana lähdettiin kehittämään ja yhtenäistämään koko YTHS:n hammashuollon toiminnan seurannan mittareita. Henkilöstön mukanaolo kehitystyössä vaihteli terveyskeskuksittain. Useimmissa hanketerveyskeskuksissa SUHAT -hankkeen etenemisestä kerrottiin henkilökunnan kokouksissa, joissa myös mietittiin hankkeen tuloksia ja niiden hyödynnettävyyttä omassa organisaatiossa. Osa terveyskeskuksista oli sitonut koko henkilöstön mukaan SUHAT -hankkeeseen liittyvään kehittämistyöhön, esimerkiksi osallistumalla toimintaa ohjaavan vision, toiminta-ajatuksen, kriittisten menestystekijöiden ja arviointikriteerien laadintaan. Muutamassa terveyskeskuksessa tasapainotettu tuloskortisto oli viety aivan hoitolatasolle asti, jolloin hoitolakohtaisesti valittiin kriittiset menestystekijät, arviointikriteerit ja niille tavoitearvot. 11

12 4. BENCHMARKING -TYÖSKENTELY 4.1. Benchmarking -työmenetelmä Benchmarking -menetelmällä tarkoitetaan systemaattista vertailua, arviointia ja oppimista erinomaisilta organisaatioilta. Menetelmän tavoitteena on saada tietoa ja näkemystä, joita soveltamalla kehitetään tehokkaasti omaa toimintaa (kuva 3). Parhaista käytännöistä oppia ottaen organisaation on mahdollista kehittää menettelytapojaan ja toimintaprosessejaan sekä saavuttaa tavoitteeksi asetettuja tuloksia. Benchmarking ei ole kopiointia, vaan parhaiden käytäntöjen soveltavaa käyttöönottoa. Se rakentuu kahden tai useamman osapuolen väliselle keskinäiselle, luottamukselliselle tietojen vaihdolle. Eräs keskeinen osa benchmarkingia on nk. benchmarking tunnuslukujen vertaaminen ja analysointi. Kehittämiskohteiden tunnistamiseen voidaan käyttää sekä muiden organisaatioiden toiminnasta että oman organisaation toiminnasta pidemmältä aikaväliltä kertovaa tietoa. Benchmarkingia on sovellettu tyypillisimmillään taloudellisten tunnuslukujen vertailuun, mutta nykyiset terveydenhuollon kehittämishankkeet painottuvat yhä enemmän toiminnan vaikuttavuuteen liittyvän ja kliinis-taloudellisen informaation hyväksikäyttöön. Benchmarkingtietokantoja sovelletaan jatkossa yhä enemmän Good Practice tai Evidence Based Medicine - tyyppisen tiedon keruuseen ja jakamiseen, mikä on myös SUHAT-hankkeen tavoite Kuva 3. Benchmarkingin prosessimalli 12

13 4.2. Benchmarking -prosessi SUHAT-hankkeessa SUHAT hankkeen benchmarking-työskentely noudatti kuvan 4 mallia, joka toteutettiin koulutus- ja työkokouksina sekä ryhmien sisäisenä työskentelynä. Kouluttajana benchmarking - työskentelyssä toimi johtaja Päivi Strömmer Laatukeskuksesta. Kuva 4. Vuorovaikutteisen oppimisen eteneminen Aloituskokouksessa terveyskeskukset muodostivat kuusi ryhmää ja saivat koulutusta benchmarking-menetelmän perusteista ja vertailutietojen käytöstä. Aloituskokouksen jälkeen kukin terveyskeskus teki itsearviointia etätyönä. Koulutus- ja työkokouksessa terveyskeskukset saivat koulutusta sisäisen benchmarkingin tekemisestä, ryhmätyönä haettiin sisäisiä benchmarkingaiheita ja yhdessä tehtiin tunnuslukujen ja vertailutietojen määrittelytyötä. Koulutuksessa saadun tiedon avulla terveyskeskukset valmistelivat etätyönä sisäisen benchmarkingin tekemistä. Ryhmien työn tulokset vietiin hankkeen kotisivuille kaikkien ryhmien hyödynnettäviksi. Koulutus- ja työkokouksessa ryhmät esittelivät toisilleen suunnitelmansa sisäisen benchmarkingin sisällöstä ja toteuttamisesta. Ryhmät saivat koulutusta ulkoisen benchmarking-prosessin toteuttamisesta. Tämän jälkeen ryhmät määrittivät etätyönä hyvyyskriteerit valittavalle ulkoiselle benchmarking-kohteelle sekä tunnistivat mahdollisia esikuvaorganisaatioita. Koulutus- ja työkokouksessa terveyskeskukset saivat koulutusta ulkoisen benchmarking-vierailun toteuttamisesta. Yhdessä käytiin läpi ja arvioitiin terveyskeskusten itsearvioinnin tuloksia sekä BSC-menetelmän linkittymistä benchmarking-työhön. Lisäksi arvioitiin edellisvuotisen valtakunnallisen suun terveydenhuollon BSC-työn pohjana olleiden menetystekijöiden täsmäämistä tavoitteisiin. Etätyönä ryhmät tekivät ulkoisia benchmarking-vierailuja tilaisuudessa ryhmät esittelivät kokemuksiaan benchmarking-vierailuista sekä niistä saamiaan hyötyjä. Ryhmät arvioivat kokemusten ja havaintojen hyödyntämistä omaan kehittämistyöhönsä omassa terveyskeskuksessaan. 13

14 Aloitus ja ryhmäytyminen Kuva 5. Info- ja starttikokouksen sisältö SUHAT hankkeen aloituskokouksessa (kuva 5) terveyskeskukset jakaantuivat benchmarkingtyöskentelyä varten kuuteen ryhmään, joissa oli 3-7 terveyskeskusta (kuva 6). Ryhmäytymisen tavoitteena oli, että jokaisessa ryhmässä olisi ainakin yksi SUHAT 2000 hankkeessa mukana ollut ja BSC-työkalua käyttänyt terveyskeskus, joka voisi tukea SUHAT hankkeeseen mukaan tulleita uusia terveyskeskuksia oman vision ja toiminta-ajatuksen työstämisessä. Espoon terveyskeskukset kokivat tarkoituksenmukaiseksi muodostaa oman ryhmänsä, jonka tavoitteena oli suun terveydenhuollon toimintaperiaatteiden yhtenäistäminen Espoon alueella. Bechmarkingryhmät olivat: 1. Espoon keskus, Espoonlahti, Leppävaara, Matinkylä-Olari, Tapiola 2. Helsinki keskinen, Helsinki itäinen, Tampere, Turku 3. Hyvinkää, Kemi, Porvoo 4. Meltolan terveydenhoitoalue, Paimio-Sauvo, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö/ Turun yksikkö 5. Kirkkonummi-Siuntio, Lappeenranta, Mikkeli, Palokka, Raahe, Riihimäki, Savonlinna 6. Lahti, Kuopio, Pori 14

15 Kuva 6. SUHAT -hankkeen benchmarking -ryhmät Oman toiminnan kartoittaminen ja itsearviointia etätyönä Benchmarking-työ käynnistyi itsearvioinnilla, jossa terveyskeskukset määrittelivät vahvuutensa, kehityskohteensa, terveyskeskuksessa meneillään olevat toimenpideprojektit sekä tärkeimmät benchmarking-aiheet. Itsearviointilomake on tämän raportin liitteessä 2, ja yhteenveto osallistujien itsearvioinneista on esitetty liitteessä 3, jossa tulokset esitetään benchmarking-ryhmittäin. Noin kolmasosa terveyskeskuksista ilmoitti, ettei se ollut tehnyt itsearviointia. Osa terveyskeskuksista oli tehnyt koko organisaatiotason itsearviointia esim. ITE- tai King's Fund -kriteeristöjen avulla tai Suomen Hammaslääkäriliiton laatukansiota hyödyntäen. Joissakin terveyskeskuksissa itsearviointia oli tehty jonkin hoitotoiminnan osa-alueen, esimerkiksi potilasasiakirjamerkintöjen, tai joidenkin toimintaprosessien osalta. Joissakin terveyskeskuksissa itsearviointi oli rajoittunut vain pienryhmätai yksilötasolle, jolloin sitä oli saatettu hyödyntää kehityskeskusteluissa. Itsearviontiyhteenvedosta havaitaan benchmarking-työskentelyn hyötyjä. Osa terveyskeskuksista oli kehittänyt toiminnan osa-aluetta niin pitkälle, että siitä oli olemassa kirjallinen kuvaus, kun taas osa oli vasta valinnut asian kehittämiskohteeksi. Ryhmässä tietoja pystyttiin jakamaan. Terveyskeskuksilla oli monia yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Erityisesti työnjakoon, hoitoprosessien kuvauksiin, kustannustehokkuuteen ja -vaikuttavuuteen sekä työn kuormittavuuteen ja henkilöstön hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä oltiin halukkaita "benchmarkkaamaan". Muita kiinnostavia benchmarking-aiheita olivat ajanvaraus, päivystysjärjestelyt, täydennyskoulutus, asiakaspalautteen järjestelmällinen kerääminen ja hyödyntäminen sekä vanhusten suun terveydenhoito. SUHAT hankkeen loppuvaiheilla ajankohtaiseksi benchmarking-aiheeksi nousi myös hoidon priorisointi. Terveyskeskukset olivat hyvin eri vaiheessa kirjallisten toiminnan kuvausten suhteen. Joissakin terveyskeskuksissa kirjallisia kuvauksia ei ollut lainkaan tai ne sisälsivät lähinnä toimintaohjeluonnoksia tai kuvauksia ranskalaisilla viivoilla. Joissakin terveyskeskuksissa oli laadittu kokonainen laatukäsikirja tai laajoja kirjallisia kuvauksia monista toiminnan osa-alueista. 15

16 Seuraavassa on lueteltu yhteenvedonomaisesti, mitä toiminnan osa-alueita terveyskeskuksissa oli kuvattu: - arvot, pelisäännöt - palveluprosessit laatukriteereineen, palveluprosessien hyvän hoidon malleja - sairaala-, laitos- ja kotihoidon asiakkaiden suun hoidon prosessikuvaukset - toiminnoista ohjekansiot (hygieniakäytännöt, lähetteet, asiakasmaksukäytännöt, ehkäisevä hoito, erityisryhmien hoito) - perehdyttämisohjeet - palvelujen jakaminen - erikoishoitoon lähettäminen - ensiapupotilaan hoidon järjestäminen - työnjako - ajanvaraus - koulutus - itsearvioinnit - toimintakertomukset - kehittämishankkeet Terveyskeskusten itsearviointiyhteenveto nykytilasta toi esille uusia benchmarking-aihepiirejä jatkotyöskentelyä varten ja aihepiireihin sopivia benchmarking-kumppaneita. Tarkoituksenmukaista on vertailla yhtä benchmarking-aihetta asiaa kehittäneen terveyskeskuksen kanssa ja toista asiaa taas vastaavasti toisen terveyskeskuksen kanssa. "Toisten hyvin onnistuneista tai epäonnistuneista paloista saisi enemmän ideoita kuin vain yhden kanssa pelatessa". Parhaiten verataioppimisen koettiin toimivan niissä terveyskeskuksissa, jotka hoitavat samanlaista väestöpohjaa, esim. koko väestön Sisäinen benchmarking SUHAT 2001 hankkeeseen osallistuvat terveyskeskukset muodostivat benchmarking-ryhmät, joiden sisällä tapahtunutta vertaisoppimista kutsutaan tässä raportissa sisäiseksi benchmarkingiksi. Sisäisen benchmarkin-työskentelyn tueksi ryhmät saivat ohjeistusta (taulukko 2). Benchmarkingryhmät suunnittelivat tarvittavat kokoontumisensa ja kirjoittivat kokoontumisistaan muistiot, jotka laitettiin hankkeen internetkotisivuille. Kokouksissa valittiin ryhmän yhteinen benchmarking-aihe, jonka ympärillä terveyskeskukset vertailivat toimintaansa ja toimintatapojaan. Sisäisessä benchmarking-työskentelyssä sovellettiin lähinnä tunnusluku- ja prosessibenchmarking-työkaluja. Terveyskeskukset benchmarkkasivat toisiaan organisaatioiden itsearvioinnissa esille nousseiden kehittämiskohteiden tai muuten terveyskeskusten toiminnan kannalta tärkeiden menettelytapojen ja toimintaprosessien osalta. Ryhmien sisäisiä benchmarking -aiheita olivat ajanvaraus, työnjako, päivystysjärjestelyt, tutkimuskäytännöt ja liiketoimintaprosessin hallinta (Kuva 7). 16

17 Taulukko 2. Muistilista ryhmän sisäisen benchmarkkauksen tueksi 1. Ryhmä muodostaa ja nimeää itsensä. Osallistuvia yksiköitä voi olla enemmänkin kuin tandemi tai trio, käytännön järjestelyt kuitenkin rajoittanevat lukumäärää. Suositeltavaa on, että jokaisesta osallistuvasta yksiköstä on ainakin kaksi edustajaa. 2. Ryhmä valitsee itselleen vetäjän, jonka vastuulla on kokoon kutsuminen kontaktitietojen kerääminen ja jakaminen muistioiden laadinta kokoontumisista 3. Ryhmä valitsee aiheen ja tekee siitä itselleen projektin tunnistamalla aiheeseen liittyvät haasteet asettamalla tavoitteet laatimalla projektilleen aikataulun seuraamalla projektin etenemistä ja tavoitteiden saavuttamista 4. Ryhmän tapaamisille valitaan teemat 5. Tapaamisista laaditaan muistiot mitä tehtiin mitä suunniteltiin jatkoksi Kuva 7. SUHAT -hankkeen benchmarking -ryhmät ja sisäiset bm-aiheet 17

18 Sisäiset kokemustenvaihtokokoukset Ryhmässä Espoon keskus - Espoonlahti - Leppävaara - Matinkylä-Olari - Tapiola sisäisen kehittämistyön tavoite oli suun terveydenhuollon laajentaminen uusiin ikäryhmiin ja sen toteuttaminen siten, että alueiden tasa-arvoisuus palvelujen tarjonnan suhteen toteutuu viimeistään vuoteen 2004 mennessä. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi oli luotava työnjaon linjaukset ja laadittava mittaristot palvelutason ja resurssien seuraamiseksi. Linjausratkaisuja käsiteltiin kokouksissa seuraavasti: - henkilökuntarakenne ja työnjako - ajanvarausten ja välinehuollon mitoitukset ja varajärjestelyt erikokoisissa yksiköissä - johdon (ylihml, vast.hahu) varajärjestelyt poissaolon varalle - miten ajanvaraus täyttää kliinisen ajan tehokkaasti - tarkoituksenmukainen ehkäisevän työn työnjako ja siihen liittyen hammashuoltajan toimenkuva - hoitoloiden/ tiimien tehtäväjaot - tunnusluvut ja talouden seuranta viisikkovertailun pohjalta - erikoishoidon linjaukset ja Espoon alueiden ominaispiirteet - ajanvarauskäytännöt, yhteiset koulutukset - laajennukseen liittyvät resurssikysymykset, yhteiset nettisivut - suukirurgiset palvelut nyt ja tulevaisuudessa Ryhmässä Helsinki/keskinen - Helsinki/itäinen - Tampere - Turku sisäinen benchmarkingtyöskentelyn aiheena oli ajanvaraus. Ryhmän kokouksessa aihetta lähestyttiin seuraavasti: - käytössä oleva ajanvaraustapa ja -järjestelmä - lähetetäänlö kutsuja? - onko terveyskeskusalue jaettu hammashoitoloiden kesken, onko alue- tai piirijakoa? - kehittämissuunnitelmia - päivystysjärjestelmä - onko netissä tapahtuvalla ajanvarauksella hammashuollossa mahdollisuuksia? - onko terveyskeskuksessa tehty ajanvarausprosessiin kuluvan ajan selvityksiä? - jono Ryhmässä Meltolan terveydenhoitoalue - Paimio-Sauvo - Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiö/ Turun yksikkö kehitettävänä prosessina oli liiketoimintaprosessi ja sen kustannusrakenne, hinnoittelu ja toiminnan tehokkuus. Tähän tavoitteeseen liittyen ryhmässä käsiteltiin ryhmän jäsenten omia liiketoimintaprosesseja ja niihin liittyviä rooleja, prosesseihin liittyviä mittareita, kuten budjetin ja toimintasuunnitelman pitävyyttä sekä tyytyväisyysmittauksia tilaajan, tuottajan ja käyttäjäasiakkaan kannalta. Ryhmässä Kemi - Hyvinkää - Porvoo kaikilla on sama hammashuollon ja ajanvarauksen ohjelma sekä keskitetty ajanvaraus oikomishoitoa lukuunottamatta. Sisäisissä kokouksissa käsitellyt aiheet olivat: - ryhmän terveyskeskusten organisaatioiden esittelyt - organisaatioiden ajanvaraustoiminta ja recall-käytännöt - ajanvaraustyypit - toimiston rooli ja työnjako ajanvarauskysymyksissä Ryhmässä Kirkkonummi-Siuntio - Lappeenranta - Mikkeli - Palokka - Raahe - Riihimäki - Savonlinna käsiteltiin työnjakoa ja ajankäyttöä, hoidon kustannuksia ja niihin vaikuttavia syitä, vastaavan hammaslääkärin ja vastaavan hammashuoltajan/ osastonhoitajan välistä työnjakoa. Ryhmässä Lahti - Kuopio - Pori sisäinen benchmarking -työskentely tapahtui seuraavasti: 18

19 - hahmoteltiin eri kaupunkien lähtökohdat keräämällä perusdata ryhmään kuuluvien toiminnasta vuosi- ym. tilastojen perusteella. - perustietoja yhdistelemällä etsittiin toiminnan yhtäläisyyksiä ja eroja. - lukuja peilattiin myös toisiin SUHAT -kumppaneihin - kukin kaupunki keräsi kysymyslistan perustiedon herättämistä kysymyksistä tapaamisia varten. Kysymyslistat lähetettiin BM -kumppaneille etukäteen. - yhteisissä kokouksissa päästiin "kurkistamaan lukujen taakse", kun esim. selvitettiin kumppaneille, kuinka työnjako, päivystysjärjestelyt, tutkimuskäytännöt ja hoitoon kutsuminen on organisoitu eri kaupungeissa. Pyrittiin löytämään selittävät tekijät toiminnan ja tunnuslukujen eroille sekä ottamaan oppia toisista. - keskusteltiin ajankohtaisista kysymyksistä Ulkoinen benchmarking Sisäisen benchmarking -työskentelyn lisäksi ryhmät tekivät ulkoista benchmarkkausta, jonka avulla he tutustuivat menettelytapoihin ja toimintaprosesseihin, joita toteutettiin jossain muualla kuin oman benchmarking-ryhmän terveyskeskuksissa. Ulkoisen benchmarking-työskentelyn kannata on tärkeää, että esikuva organisaatio tunnistetaan ja valitaan huolella, jotta vierailulla saadaan hyödyllistä lisäoppia. Puolella benchmarking-ryhmistä benchmarking-aihe pysyi samana kuin sisäisessä benchmarkkauksessa, puolella ryhmistä se hieman muuttui. SUHAT - hankkeen ryhmien ulkoisia benchmarking-aiheita olivat palvelujen järjestäminen, aikuishammashoidon toteutus, tilauskäytännöt, tulospalkkaus, puhelinasiakaspalvelu, ajanvaraustoiminta, työtehtävien ja vastuiden jakaminen sekä liiketoiminta-prosessit ja johtaminen (kuva 8). Kuva 8. SUHAT -hankkeen benchmarking -ryhmät, ulkoiset bm-kohteet ja -alueet. Osa ryhmistä etsi sopivaa ulkoista benchmarking-kohdetta eli esikuvaorganisaatiota muista SUHAT -hankkeen terveyskeskuksista, jolloin terveyskeskusten itsearvioinnin tuloksia ja niistä tehtyä 19

20 yhteenvetoa (liite 3) oli mahdollista hyödyntää sopivan benchmarking-kohteen löytämiseksi. Osa etsi ulkoista benchmarking-kohdetta muualta suun terveydenhuollosta tai aivan terveydenhuollon ulkopuolisesta organisaatiosta. Esikuvaorganisaatiota etsittiin listaamalla esikuvan ns. hyvyyskriteerit sekä määrittelemällä huolella ja kriittisesti, mihin kysymyksiin organisaatio halusi vastauksia ja kuka pystyisi kysymyksiin vastaamaan (kuva 9). Kuva 9. Benchmarking -koulutuksessa terveyskeskuksille annettiin ulkoisen benchmarking-vierailuun valmistautumiseksi ja vierailun toteuttamiseksi selkeät ohjeet (kuva 10). Ryhmien käyttöön annettiin myös vaitiolositoumuspohja, jota suositeltiin käytettäväksi, jos esikuvaorganisaatio halusi käsiteltävän antamiaan tietoja luottamuksellisina (liite 4). Benchmarking-vierailun toteuttamiseen kuuluu, että vieraileva ryhmä antaa vierailukohteelleen vierailustaan palautteen, jossa tuodaan esille kohdeorganisaation vahvuuksia ja mahdollisia kehittämiskohteita. Ulkoisten benchmarking - vierailujen raportoimiseen suunniteltiin SUHAT hankkeessa yhtenäinen raportointipohja (liite 5), jota terveyskeskukset käyttivät esitellessään työnsä tuloksia muille ryhmille. Nämä raporttipohjat ovat tämän raportin liitteinä, kuten myös ryhmien laatimat vapaamuotoisemmat vierailumuistiot (liitteet 6-12). 20

21 Kuva 10. Benchmarking -vierailun aikataulutus 21

22 Ryhmän Espoon keskus - Espoonlahti - Leppävaara - Matinkylä-Olari - Tapiola ulkoinen benchmarking Esikuvaorganisaation hyvyyskriteeri oli: Organisaatio, jossa aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti on etsitty ratkaisuja Espoossakin ajankohtaisiin ongelmiin. Ulkoiseksi benchmarking -kohteeksi ryhmä valitsi Helsingin itäisen terveyskeskuksen hammashuollon. Vierailun aiheena olivat palvelujen järjestämiseen, aikuishammashoidon toteuttamiseen, ajanvarauskäytäntöihin, työtehtävien ja vastuiden jakoon, tilauskäytäntöihin ja tulospalkkausjärjestelmään liittyvät kysymykset. Kysymyslista valmisteltiin siten, että pieni ryhmä työsti alustavan kysymyslistan, joka viimeisteltiin koko ryhmän kokouksessa. Kysymykset Helsingin itäiselle terveyskeskukselle: 1. Palvelujen järjestäminen: Miten suhtaudutaan koko kaupungin ja oman suurpiirin alueellisiin palvelutason eroihin? Millainen aluevastuu teillä on Helsinki/Itäisessä ja voidaanko osoitteissa joustaa? Voiko ruuhkahuippuja tasoittaa muuttamalla hammaslääkärin työjärjestystä? Miten hammaslääkäreiden ajanvarauspohjien tasapuolisuus turvataan? Miten suhtaudutaan, jos suoritteissa ilmenee selvää eroa yleiseen suoritetasoon? Miten särkypäivystys on järjestetty ja toimiiko se? Miten recall-käytäntönne toimii? Miten paljon iltavuoroja on ja kuinka olette ratkaisseet turvallisuuskysymykset? 2. Aikuishammashoidon toteuttaminen Miten Helsingin malli toimii hoitolan kannalta? Mikä aiheuttaa mahdollisia ongelmia? Millaisia erikoishoidon palveluja voitte tarjota uusille aikuisille? Vedetäänkö hoidon tarjontaan rajoja, esim. kiinteän protetiikan suhteen? Miten suukirurgisten palvelujen tarjontaa mahdollisesti rajataan? 3. Ajanvaraus Ajanvarauksen henkilökunnan määrä ja ammatit? Ajanvarauksen aukioloajat, onko keskitetty ajanvaraus suljettu ruokatunnin ajan? Pystyykö keskitetty ajanvaraus varautumaan ruuhkahuippuihin, esim. maanantaiaamupäiviin? Millaisia ajanvaraustyypityksiä on käytössä ja kuinka joustavasti niitä käytetään? Annetaanko jatkoajat huoneista? Onko ollut ongelmia tässä asiassa? Teillä on sekä yhteinen ajanvarausnumero että hoitoloissa omat ajanvarausnumerot. Miten näitä vaihtoehtoja käytetään? Miten ja minne asiakas peruuttaa aikansa? Voivatko muut Helsinki/Itäisen hoitolat tai vaikkapa terveydenhoitajat varata aikoja suoraan? Voiko asiakkaalle antaa ajan viereiseen oman alueen hoitolaan, jos omaan ei mahdu? Koskeeko "kerralla ajat kuukaudeksi" -sääntö vain uusia vai kaikkia aikuisasiakkaita? Missä vaiheessa ja miten ajanvaraussuluista päätetään? Onko ajanvarauksen ohjeistus dokumentoitu ja miten ohjeistus pidetään ajan tasalla 4. Työtehtävien ja vastuiden jako Millainen on henkilöstörakenteenne? Tiedonkulku ja kokouskäytännöt Helsingissä ja alueella Hammashuoltajan ja hammashoitajan toimenkuvat Helsinki/Itäisessä? Millaisia potilaita ja miten voitte lähettää erikoishammashoidon yksikköön? Riittääkö suukirurgian yksikön työpanos? Kannustetaanko perushoidon hammaslääkäreitä tekemään kirurgiaa? Helsingin suun terveydenhuollon johdon rakenne/virkajärjestelyt Alueellisen johdon sijaistamiseen liittyvät käytännöt? Miten hoitajien työtehtävien vastuualueet määritellään hoitoloissa? Miten lomajärjestelyistä sovitaan, jos toiveissa ilmenee päällekkäisyyttä. 5. Tilauskäytännöt 22

23 Millainen on Helsingin tarveainehankintaprosessi? Miten hoitola tekee tilaukset käytännössä? Miten tavaratoimitukset on järjestetty? Tarveainehankintojen lähitulevaisuuden näkymät? Helsingin kalustohankintaprosessi? Yksittäisen hoitolan rooli kalustohankinnoissa? Miten kustannusseuranta toteutetaan? Tulospalkkausjärjestelmä Millainen tulospalkkausjärjestelmä teillä on? Mitkä ovat järjestelmän jakoperusteet ja summat? Vierailulla hyväksi havaittuja toimintatapoja ja huomioita: - osaa hyödyntää teknologiaa ajanvarauksessa, seurannassa, tilastoinnissa ja laskutuskäytännöissä - Helsingin kaupungin suun erikoishammashoidon yksikön rooli koulutusyksikkönä on merkittävä - hallinnollinen rakenne toimii: esim. vastaavat hammaslääkärit vapauttavat ylihammaslääkärin keskittymään strategisiin linjauksiin. - henkilöstörakenne on edullinen ja atk-tukea on riittävästi - toiminta on joustavaa, millä kuormituspaineita voidaan tasata hoitoloiden kesken. - keskitetyn ajanvarauksen kehittämiseen liittyvistä vaihtoehdoista saatiin arvokasta tietoa. - ostopalvelukäytännöistä saatua arvokasta tietoa Espoo voi hyödyntää tulevaisuudessa. - keskitetyt tarveainetilauskäytännöt kiinnostivat ajankohtaisena asiana. Vierailun palaute kohdeorganisaatiolle: - emme pitäneet uusien aikuisten ajanvarauskäytäntöä asiakasystävällisenä, mutta ymmärrämme toki käytännön pitävän hoitojaksojen venymisen kurissa. - mietimme pystyvätkö hoitolat todellakin arvioimaan tarveainekulutuksensa oikein kolmen kuukauden välein? - Helsinki itäinen joutuu ehkä jatkossa luopumaan mammuttikokouksista - mietimme myös kalustohankintojen kankeutta. Eikö unitteja ja kaappeja todellakaan voi räätälöidä toisiinsa sopiviksi? Onko seurauksena se, että samassa hoitolassa voi olla eri firmojen koneita (siis myös eri huollot?). - tulospalkkaussysteemissä kritiikkiä herätti se, että takeet puuttuvat. 23

24 Ryhmän Helsinki/keskinen - Helsinki/itäinen - Tampere - Turku ulkoinen benchmarking Esikuvaorganisaation hyvyyskriteerit olivat: Luottamuksellinen tietojen käsittely Asiakkaan henkilöllisyyden varmistaminen Henkilökohtaisten asiakasneuvojien puhelimitse tapahtuva asiakaspalvelu ja siihen liittyvä ajanvaraus Ryhmä valitsi benchmarking-kohteeksi Merita-Nordean puhelinasiakaspalvelun. Kysymykset Merita-Nordean puhelinasiakaspalvelulle: 1. Miten puhelinpalvelunne on käytännössä järjestetty? Onko järjestelmä valtakunnallinen, alueellinen vai paikallinen? 2. Miten perehdytys ja valmius palvella erilaisia asiakkaita on pyritty varmistamaan, onko työnjakoa vai palvellaanko asiakkaita asiakohtaisissa numeroissa? 3. Henkilökohtaiset pankkineuvojat, yhteydenotot ja soittopyynnöt heille? Ajanvaraus henkilökohtaiselle pankkineuvojalle? Kuinka asiakkaita käytännössä palvellaan ko. tilanteissa? Palveluprosessit? 4. Millä varmistetaan, että kysyjälle annetaan luottamuksellisia tietoja todella vain omista asioistaan? (eli soittaja ei voi esiintyä toisena henkilönä) 5. Miten hoidetaan soittopyyntöön vastaamisen varmistus, mikäli asiakkaan oma virkailija ei ole juuri soittohetkellä tavoitettavissa? 6. Miten asiakkaalle ilmoitetaan virkailijan/ soittopyyntöön vastaavan virkailijan sijaistamisesta esim. äkillisissä sairastapauksissa? Soitonsiirto, sähköpostin siirto. 7. Miten varmistetaan tietojen kirjaaminen tietojärjestelmään käyttökatkoksen jälkeen? 8. Internet yhteyksien kautta tapahtuvat yhteydenotot pankki/ vakuutusasioissa (muussa kuin laskun maksussa) Miten varmistetaan yhteydenottajan henkilöllisyys? 9. Kuinka paljon puheluita/tunti/pv pankkineuvojanne vastaanottavat? 10. Toimivatko fyysisesti samoissa tiloissa/ tekevätkö etätyötä? Ovatko kokotyöaikaisia, osa-aikaisia, millaiset työaikajärjestelyt? 11. Mitä etuja toiminnan uudelleenjärjestelyistä on ollut? Mahdollisia haittoja? Mitä tekisitte toisin? Vierailulla hyväksi havaittuja toimintatapoja ja huomioita: - puhelinpalveluun on kiinnitetty runsaasti huomiota, ja asiakkaita pyritään palvelemaan yksilöllisesti, esim. avainasiakkaalla on henkilökohtainen pankkineuvoja - puhelinpalvelussa toimivilla henkilöillä on varattu runsaasti aikaa koulutukseen ja itsensä kehittämiseen: 20 % työajasta on varattu opiskeluun - rekrytointi tapahtuu pankin sisältä - uuden työntekijän perehdytys on perusteellista - toimintaa kuvaa jatkuva oppiminen, esim. kehityskeskustelut, "nauhatreenit", joilla kalibroidaan palvelun laatua. - puhelinpalvelun työntekijäkierto on 2-3 vuotta - kaikki puhelut tallennetaan, ja tallenteet säilytetään 10 vuotta. 24

25 Ryhmän Meltolan terveydenhoitoalue - Paimio-Sauvo - Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiö/ Turun yksikkö ulkoinen benchmarking Esikuvayrityksen hyvyyskriteerit olivat: Toiminnassa osapuolina maksaja-tilaaja-käyttäjä Toiminta ainakin osaksi puhtaasti markkinatalouden ehdoilla tapahtuvaa Toiminnan tavoitteet määritelty Vaikuttavuuden ja tavoitteiden saavuttamisen seuranta järjestetty Organisaatio moniammatillinen Muuttuvien tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen järjestetty Systemaattiset arviointimenettelyt käytössä Ryhmän ulkoisena benchmarking -vierailun aiheena oli liiketoimintaprosessi ja kohteena Tricol Oy. Kysymykset Tricol Oy:lle: 1. Minkälaiset sopimukset laadittu? 2. Miten tehty hoidon tarvearvio? 3. Miten tilaaja on varmistanut organisaatioiden osaamistason, joilta tarjoukset pyydetään? 4. Miten tilaaja määritellyt tilauksen laatutason? 5. Miten tilaaja voi varmistua sovitun laatutason toteutumisesta? 6. Miten hinnoittelu on tehty? 7. Minkälainen seurantatieto toteutuneesta annetaan tilaajalle? 8. Miten budjetti laaditaan? 9. Miten budjetin pitävyyttä seurataan ja raportoidaan? 10. Mitä tapahtuu, jos yli- tai alikäyttöä? 11. Mitä kustannuksia perittyjen hintojen tulee kattaa? 12. Miten investoinnit rahoitetaan? Vierailulla hyväksi havaittuja toimintatapoja ja huomioita: - toiminnan kehittämistyötä pitäisi painottaa enemmän meilläkin ja hyvällä omalla tunnolla. - palvelujen laatuseuranta ja siitä aiheutuvat toimenpiteet pitää järjestää systemaattiseksi, esim. esiin tuleviin laatu- ja määräongelmiin puuttuminen ja tilausvolyymin vaihteluihin reagoiminen. - hallituksen ja johtoryhmän, tilaajan ja tuottajan roolien selkeyttäminen 25

26 Ryhmän Kemi -Hyvinkää -Porvoo ulkoinen benchmarking Esikuvaorganisaation hyvyyskriteerit olivat: Hyvä tekninen ruuhkanhallinta (puhelinlinjat) Hyvä hoitoaikojen ruuhkahallinta Asiakas pääsee linjoista läpi nopeasti Ammattitaitoinen ja kustannustehokas palvelu Toimiva varahenkiljärjestelmä Henkilökunta tyytyväistä ajanvarauksen toimintaan Vastaanottojen ajankäytön etukäteissuunnittelu optimaalista Ulkoisena benchmarking -aiheena oli ajanvaraus ja kohteena Savonlinnan perusterveydenhuollon kuntayhtymän hammashuolto. Kysymyslista valmisteltiin siten, että kukin terveyskeskus listasi kysymykset, joita haluaisi esittää ulkoiselle benchmarking -kohteelle. Niistä koostettiin yhteiset kysymykset. Kysymykset Savonlinnan terveyskeskuksen hammashuollolle 1. Millaiset ovat ajanvarauksen tekniset järjestelyt? 2. Miten vastaanottojen ajankäytön etukäteissuunnittelu on hoidettu? 3. Miten hallitaan potilasruuhkaa ajanvarauksessa? 4. Miten henkilökunta on kokenut ajanvarausjärjestelmän? 5. Mitkä ovat toimiston tärkeimmät tehtävät? Vierailulla hyväksi havaittuja toimintatapoja ja huomioita: - toimistohenkilöstöllä on hammashoitajan koulutus - pätevät ja taitavat henkilöt hoitavat ajanvarausta koordinoidusti, jolloin hoitohenkilökunta voi keskittyä omiin töihinsä - ajanvaraus on resurssoitu riittävästi -vuorottelu ja sijaisuus on selkeää - toimiston sisustus on tarkoituksenmukainen: laitteet, apuvälineet ja puhelintekniikka ovat kunnossa - erilaisia aikatyyppejä on sopivasti - toimistohenkilökunta on tyytyväinen toimiston toimivuuteen - johdon yhteistyö toimii: on olemassa selkeät säännöt ja ohjeet, päätökset ovat johdonmukaisia ja linjassa toistensa kanssa sekä tukevat ajanvarauksen toimivuutta - arkipäivystysjärjestelyt ovat toimivia Vierailun palaute Savonlinnan hammashuollolle: - graafinen ajanvaraus käyttöön - henkilökunnan hyvinvoinnin varmistaminen - käyttöön mahdollisuus päivien tekemisestä sisään etukäteen, jos koetaan tarpeelliseksi - asiakaslaskutuksen yksinkertaistaminen - potilaskierron nopeutus 26

Hyviä tuloksia benchmarking -menetelmästä suun terveydenhuollossa

Hyviä tuloksia benchmarking -menetelmästä suun terveydenhuollossa SUHAT - pilothanke 2001 Suun terveydenhuollon haasteet Hyviä tuloksia benchmarking -menetelmästä suun terveydenhuollossa Anne Nordblad Sinikka Varsio Miika Linna Päivi Strömmer Tuomo Karhunen Sinikka Huhtala

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Terveydenhuollon atk-päivät 30.-31.5.2005 Helsinki TIEDOLLA JOHTAMINEN - Päätöksenteko ja suunnittelu

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa

Lisätiedot

Kotihoidon toiminnanohjaushanke

Kotihoidon toiminnanohjaushanke Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 154 14.8.2013 252 Kotihoidon toiminnanohjaushanke Asianro 777/05.05.00/2013 Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta

Lisätiedot

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Sähköisen ajanvarauksen ja palvelutekstiviestin käyttöönotto

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Asiantuntijaverkostot ja toimialaryhmät osana yhtenäisiä toimintatapoja

Asiantuntijaverkostot ja toimialaryhmät osana yhtenäisiä toimintatapoja Asiantuntijaverkostot ja toimialaryhmät osana yhtenäisiä toimintatapoja Tehokkuus, järjestäytyminen, vaikuttavuuden parantaminen, jne. 1 Webropol-kysely asiantuntijaryhmien jäsenille Lähetettiin AVIen

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Laadunhallinta kaupunkiorganisaatioissa Kuopion kaupunki laatupäällikkö Sirpa Pajula

Laadunhallinta kaupunkiorganisaatioissa Kuopion kaupunki laatupäällikkö Sirpa Pajula 26.1.2018 Laadunhallinta kaupunkiorganisaatioissa Kuopion kaupunki laatupäällikkö Sirpa Pajula 2 KUOPIO 2030: HYVÄN ELÄMÄN PÄÄKAUPUNKI STRATEGIAN NÄKÖKULMAT MISSIO Kuopio kumppaneineen mahdollistaa kestävän

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo Tulevaisuuden sairaala 2030 Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo 28.10.2014 Master Plan Johdanto Sisältö Toteutustapa ja aikataulu Vaihtoehtojen vertailu

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Valmistelija: Kari Puumalainen p , Outi Rautiala p

Valmistelija: Kari Puumalainen p , Outi Rautiala p Yhtymähallitus 88 21.09.2016 Yhtymähallitus 64 23.05.2017 HENKILÖSTÖN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN YHALL 88 Valmistelija: Kari Puumalainen p. 040 1778 600, Outi Rautiala p. 0400 793 153 Ammatillisen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

TAHE-projekti Kymenlaaksossa

TAHE-projekti Kymenlaaksossa TAHE-projekti Kymenlaaksossa I. valinnanvapauspilotti 1.7.2018 II. vapaaehtoinen sote ky 1.1.2019 III.sote- ja maakunta 1.1.2020 1.1.2017-31.1.2019 Tähän mennessä TAHE-tietojärjestelmä Tehty esiselvitykset

Lisätiedot

Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen 21.5.2015. Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014

Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen 21.5.2015. Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014 Vesihuollon kehittäminen ja ohjaaminen -projekti Vesihuolto 2015 Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen Projektin tausta Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014» Lain 5 :stä poistui velvollisuus laatia

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Keiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1

Keiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1 Keiturin Sote Oy Strategia 2018-2021 17.12.2017 Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1 Strategiatyön perusta Strategian perustana työ, joka on tehty yhdessä kuntalaisten, henkilöstön ja luottamushenkilöiden

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2018 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2018 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen Informaatiotilaisuus 5.3.2018, OPH Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2018 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen Leena Koski Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi Laatupalkinnon tavoitteet

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen

Varhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen Varhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen Varhaiskasvatusjohtaja Mikko Mäkelä Järvenpään kaupunki Mikko Mäkelä 3.8.2018 Arvioinnin kokonaisuus Järvenpään kaupunki Mikko Mäkelä 3.8.2018 2 Velvoite arviointiin

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Käsityön lukiodiplomi. Uudistunut käsityön lukiodiplomi 30.10.2009 Heljä Järnefelt ja Jaana Marttila

Käsityön lukiodiplomi. Uudistunut käsityön lukiodiplomi 30.10.2009 Heljä Järnefelt ja Jaana Marttila Käsityön lukiodiplomi Uudistunut käsityön lukiodiplomi 30.10.2009 Heljä Järnefelt ja Jaana Marttila Uudistustyön lähtökohtia Lukiodiplomeja suoritettu vuodesta 1995 Aika muuttuu lukio muuttuu Miten lukiodiplomi

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 6) Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta Oulu Rauma Rovaniemi Savonlinna

Lisätiedot

Vertaisauditointi Vantaan perusopetuksessa. Merja Kuokka, perusopetuksen aluepäällikkö

Vertaisauditointi Vantaan perusopetuksessa. Merja Kuokka, perusopetuksen aluepäällikkö Vertaisauditointi Vantaan perusopetuksessa Merja Kuokka, perusopetuksen aluepäällikkö 9.11.2017 Mikä vertaisauditointi ja miksi? Auditointiprosessi Mitä opimme, mitä voisitte oppia meiltä? MK 9.11.2017

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA MINNE TÄTÄ HYVINVOIN- TIPALVELUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS TARTTUA ITSE OHJAUSPYÖ- RÄÄN. Sisältö 1. KAMPA-hanke ja sen tavoitteet... 2

Lisätiedot

Pohjois-Savon soten tietojohtamisen kehittämiskokemukset

Pohjois-Savon soten tietojohtamisen kehittämiskokemukset Pohjois-Savon soten tietojohtamisen kehittämiskokemukset 10.9.2019 Eija Peltonen, johtava hoitaja, TtT Tietojohtamisen vastuuvalmistelija ad.31.3.2019 Tietojohtamisen kehittämiskokemukset Alla olevia asioita

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

Tilannekatsaus 1 (5) 3.12.2013 2. Teema 5: Johtajuus, tuloshakuisuus ja toimivat prosessit. REDU / Pertti Heikkilä.

Tilannekatsaus 1 (5) 3.12.2013 2. Teema 5: Johtajuus, tuloshakuisuus ja toimivat prosessit. REDU / Pertti Heikkilä. Tilannekatsaus 1 (5) Teema 5: Johtajuus, tuloshakuisuus ja toimivat prosessit Teemaa koordinoi REDU ja osatoteuttajia ovat em. lisäksi KPEDU, OSAO, RAAHENAO ja SAKK. Koonti perustuu REDU:n, KPEDU:n ja

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä

Henkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä Henkilökohtainen budjetointi Johanna Perälä 18.3.2019 Henkilökohtainen budjetointi ja sote-uudistus Tulevaisuudessa sote-palveluita tuotetaan ja käytetään hyvin erilaisessa toimintaympäristössä kuin nyt

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen

Lisätiedot

Kansallinen laatuhanke 2014-2015

Kansallinen laatuhanke 2014-2015 Kansallinen laatuhanke 2014-2015 Laatuhankkeen tavoite Hankkeella tuetaan julkisen hallinnon organisaatioiden laadun kehittämistä: itsearvioinnilla ulkoisella auditoinnilla vertaisoppimisella 2 Kansallinen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille Nimeämispyyntö VM078:00/2012 1 (2) Julkisen hallinnon ICT-osasto 31.3.2016 Jakelussa mainituille NIMEÄMISPYYNTÖ KUNTIEN TALOUSTIETOJEN, TILASTOINNIN JA TIETOHUOLLON KEHITTÄMISOHJELMAN PROJEKTIRYHMÄÄN Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle!

Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle! Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle! Aika Aihe / teema Alustaja / vastuuhenkilö klo 13.00 13.20 klo 13.20 14.15 klo 14.15 14.45 klo 14.45 15.00 Tervetulosanat ja välitehtävien

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013 Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin

Lisätiedot

Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen

Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Hämeenlinna Päivi Sinko, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto, Koulutusja kehittämiskeskus Palmenia Hanna Heinonen,

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Yrjö Lahtinen Suomen Kuntaliitto Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

Verkostosta tukea johtamistyöhön Terveyskeskusten Suhat -verkosto toimii

Verkostosta tukea johtamistyöhön Terveyskeskusten Suhat -verkosto toimii Verkostosta tukea johtamistyöhön Terveyskeskusten Suhat -verkosto toimii hallittua kehittämistyötä yhteistyöllä uudistuvat palvelut Anne Nordblad Toimintaympäristö Strateginen johtaminen prosessina SUHAT

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA- JA KEHITTÄMISSEMINAARI

KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA- JA KEHITTÄMISSEMINAARI KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA- JA KEHITTÄMISSEMINAARI 31.10.2018 Tampereen ammattikorkeakoulu Päivi Karttunen, vararehtori Susanna Saarinen, kehittämispäällikkö TAMK numeroina yhteensä noin

Lisätiedot

Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa. Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH

Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa. Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH 2013-2014 23.01.2014 Miia Pasanen Karelia ammattikorkeakoulu 1 Arvioinnin viitekehys 1 Arviointikysymykset:

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus 18.9.2019 Sari Vuorinen Projektipäällikkö Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 25. 26.9.2019, Rovaniemi Hankkeen esittely Uudet

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE

KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE ydintiedot sähköisessä potilaskertomuksessa KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE VSSHP, Tietojenkäsittelypalvelut Projektijohtaja Kaarina Tanttu, HTL, TtM kaarina.tanttu@tyks.fi puh. 040 7406613 www.vsshp.fi ->

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus 27.5.2019 Sari Vuorinen Projektipäällikkö Valmiusseminaari 23.5.2019 Hankkeen esittely Uudet julkaisut Jatkoaskeleet Valmius- ja jatkuvuudenhallinta

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Asiakastoimintamallin kehittäminen. 11.3.2014 Jussi Jyrinsalo

Asiakastoimintamallin kehittäminen. 11.3.2014 Jussi Jyrinsalo Asiakastoimintamallin kehittäminen Vuonna 2013 kehitettiin asiakastoimintamallia Kehityshankkeita: liityntäprosessi ja liittymisehtojen seuranta asiakaspalautteen keruu ja hyödyntäminen sekä asiakastiedon

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke Hankkeen arviointi, itsearviointina 19.9.2008 A. DILLI- hankeen prosessin arviointi 1. Olivatko tavoitteet realistisia ja oikeista lähtökodista

Lisätiedot

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Tampere, Turku & Vaasa, kaikille yhteiset teemat Miten työpaikalla tapahtuva osaaminen tehdään näkyväksi?

Lisätiedot

Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon agenttityön tulokset Pohjanmaan maakunta I&O muutosagentti Pia Vähäkangas

Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon agenttityön tulokset Pohjanmaan maakunta I&O muutosagentti Pia Vähäkangas Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon agenttityön tulokset 23.10.2018 Pohjanmaan maakunta I&O muutosagentti Pia Vähäkangas 1.11.2016-31.12.2018 POHJANMAAN PALVELUOHJAUS KUNTOON - perustiedot Hanke kuuluu kansalliseen

Lisätiedot

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä Tilannekatsaus 1 (6) Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä Partnerin (osahanke) toiminta ja Olemassa olevan laadunhallintajärjestelmän saattaminen sähköisen toimintajärjestelmän muotoon ottaen huomioon

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Perheraati - toimintaohjeet

Perheraati - toimintaohjeet Perheraati - toimintaohjeet SISÄLLYS 1 Mitä perheraati tarkoittaa 2 Ohjeita perheraadin järjestämiseen 3 Mauri Mäyräkoiran perheraati- mainos ja sanomat 2 1 Mitä perheraati tarkoittaa Perheraati on vuorovaikutuksellinen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot