OULUN JÄTEHUOLLON UUDET TUULET sivu 6. Paperinkeräys Oy:n Jaakko Jäntti huolehtii hyötyjätteistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OULUN JÄTEHUOLLON UUDET TUULET sivu 6. Paperinkeräys Oy:n Jaakko Jäntti huolehtii hyötyjätteistä"

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 6 /2012 Heli Jutila puolustaa Hämeenlinnan luontoa vieraslajeja vastaan. sivu 36 YMPÄRISTÖ- TEKNIIKKAMESSUT VIRALLINEN MESSU- LUETTELO KESKI- AUKEAMALLA Kuivakäymälä tekee tehtävänsä kerrostalossakin sivu 12 Digiroad-järjestelmästä helppokäyttöisempi ja monipuolisempi sivu 20 Kaivot kaipaavat säännöllistä kunnossapitoa sivu 44 Paperinkeräys Oy:n Jaakko Jäntti huolehtii hyötyjätteistä OULUN JÄTEHUOLLON UUDET TUULET sivu 6

2 Tee oikea s rto Kunnalliset ja teolliset jätevedet sisältävät poikkeuksetta kiinteitä aineita, jotka tuovat pumppujen toimintaan lisää haastetta. Gorman-Rupp on itseimevien jätevesipumppujen johtava valmistaja maailmassa. Pumppumallistosta löytyy ratkaisu vaikeisiinkin kohteisiin. Ultra V -mallisto siirtää itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja sen läpi kulkee jopa halkaisijaltaan 76mm kiintoainepartikkelit. Asennus ja huolto on uppopumppua helpompaa. Myös pumpun käyttökustannukset ovat hyvin ennakoitavissa. Maahantuoja: SGN Tekniikka Oy Juurakkokuja 4, Vantaa Puh Gorman-Rupp on Yhdysvalloissa 1933 perustettu yritys, joka suunnittelee ja valmistaa pumppuja useisiin eri teollisuuden sovelluksiin. Tuoteohjelmaan kuuluu mallisto raskaasta teollisuuspumppauksesta jätevesien käsittelyyn, öljyjen ja polttonesteiden pumppaamiseen sekä myös maatalouden erilaisiin kohteisiin. Osaavan ammattilaisorganisaatiomme apuna on päämiehen vahva tuki ja vuosikymmenien kokemus erilaisten pumppuratkaisujen suunnittelusta ja valmistuksesta. Lisätietoa osoitteesta:

3 SISÄLTÖ 6 / lokakuuta Näkemykset kaupunkisuunnittelun asemasta ja roolista vaihtelevat suunnitteluammattilaisten ja poliittisen päätöksenteon keskuudessa. Oulun Rotuaarin uudistuksessa onnistuttiin hyvin. 15 Tampereen Laukontorin jätesäiliössä on kiinteästi asennetut aurinkopaneelit, joiden kaltevuutta voidaan säätää. 16 Tammerkosken yläjuoksu muuttuu, kun Palatsinsilta valmistuu syksyllä ja parantaa kevyen liikenteen reitistöä ydinkeskustassa. 44 Kaivot vaativat säännöllistä kunnossapitoa. Kalkkikivialkalointi voi auttaa rengaskaivojen rautapitoisuuden hallinnassa. JÄTEHUOLTO Oulun Jätehuolto aukoo uusia uria 6 Paperinkeräys Oy vastaa Oulun ekopisteistä 10 Kuivakäymälät sopivat myös kerrostaloihin 12 Aurinkoenergiaa jätehuoltoon 15 LIIKENNE Tammerkosken yläjuoksu saa uuden ilmeen 16 Digiroad uudistuu 20 YHDYSKUNTA Hyvä kaupunkiympäristö on kilpailuvaltti 22 Suunnittelun roolit hukassa 24 Energiakaavoitus tekee tuloaan 26 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 31 UKTY 34 YMPÄRISTÖ Jättiputket monen kunnan riesana 36 Energialaitosten investoitava lisää päästöjen hallintaan 40 Vedestä tullut maailmanlajuinen ongelma 42 VESIHUOLTO Rengaskaivojen kunto näkyy veden laadussa 44 Hulevesien tonttikohtainen käsittely yleistyy 48 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Hanko 29 Lukijoilta: Hankintalakiuudistus ei saa jäädä suutariksi 51 Uutisia 52 Tuoteuutuuksia 55 Henkilöuutisia 56 Tapahtumia 57 Palveluja 58 Kuntatekniikka 6/2012 3

4

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN Kuivakäymälä tekee tehtävänsä kerrostalossakin sivu 12 Digiroad-järjestelmästä helppokäyttöisempi ja monipuolisempi sivu 20 Kaivot kaipaavat säännöllistä kunnossapitoa sivu 44 6 /2012 Heli Jutila puolustaa Hämeenlinnan luontoa vieraslajeja vastaan. sivu 36 Paperinkeräys Oy:n Jaakko Jäntti huolehtii hyötyjätteistä OULUN JÄTEHUOLLON UUDET TUULET sivu 6 YMPÄRISTÖ- TEKNIIKKAMESSUT VIRALLINEN MESSU- LUETTELO KESKI- AUKEAMALLA Kannen kuva: Pekka Fali TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh , Toimitussihteeri DI Tuija Käyhkö Puh Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi Puh , TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET Puh Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 73 (+ alv 9 %) Vuosikerta 82 (+ alv 9 %) Irtonumero 10 (+ alv 23 %) ILMOITUKSET Marianne Lohilahti Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab, Kouvola ISSN X 67. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Roskat rahaksi Vanha kampanjalause on aina ajankohtainen. Luonnonvarojen kulutusta pitää hillitä ja jätteen määrää vähentää. Myös jätteen taloudellisessa hyödyntämisessä on parantamisen varaa. Asiaa ovat jo kauan pitäneet esillä etenkin jätealan yksityiset yritykset ja niiden edunvalvojat. Ne ovat suhtautuneet kriittisesti kuntien jäteyhtiöiden uusiin suuriin polttolaitoshankkeisiin epäillen polton johtavan tarpeettomaan materiaalihukkaan. Jo useampi energia- ja jäteyhtiö on kuitenkin osoittanut, että polttaa voi myös viisaammin. Keväällä käyttöön otettu Lahden kaasutusvoimala on siitä hyvä esimerkki. Tämän lehden esimerkkimme tulee Oulusta, jossa äskettäin on otettu käyttöön sekä uusi jätteiden lajittelukeskus että polttolaitos. Poltettavaksi menee lajiteltu sekajäte, joka ei muuhun hyötykäyttöön kohtuudella kelpaa. Roskat muuttuvat joko materiaalihyödyntämisen kautta rahaksi tai sitten polttolaitoksessa lämmöksi ja sähköksi, joista maksetaan. Oulun jätehuollossa on saatu hyviä kokemuksia myös kumppanuudesta yksityisen toimijan kanssa hyötyjätepisteiden hoidossa. Järjestely on lajissaan maamme laajin ja ensimmäisen vuoden kokemukset ovat hyviä. Jätelaitos säästi ja kierrätysyritys sai hyödyntämiskelpoista materiaalia. Jätteenpolttolaitoshankkeita on edelleen vireillä useita ja epäilyt polttoon soveltuvan, muuhun hyötykäyttöön kelpaamattoman jäteraaka-aineen riittävyydestä kaikille elävät vahvana. Se voi olla yksi syy joidenkin hankkeiden viivästymiseen. Pääkaupunkiseudun jätteenpolttolaitoksen rakentaminen tuntuu kuitenkin takkuavan muista syistä. Olisiko pääkaupunkiseudun jätehuoltopäättäjille paikallaan opintomatka Kotkaan, Lahteen, Riihimäelle tai Ouluun? Syksyn keskellä on tarjolla mainio tilaisuus päivittää jätehuollon ohella muutkin rakennus- ja ympäristöalan tiedot monipuolisessa messukokonaisuudessa Helsingin Messukeskuksessa lokakuuta. Samanaikaisesti järjestetään neljä messutapahtumaa. Kuntatekniikka on totuttuun tapaan Ympäristötekniikka-messutapahtuman mediayhteistyökumppani. Tavataan ständillä! Kuntatekniikka ei yllä vaaliteemaksi Muutama viikko sitten valtakunnan suurimman päivälehden kolumnisti kirjoitti osuvasti, että pian taas keskustellaan sosiaali- ja terveydenhuollosta, kouluista. Kuten arvata saattaa, kuntatekniikasta ei ole vaalien aiheeksi. Parhaimmillaan tai pahimmillaan sitä sivutaan keskusteltaessa homekouluista tai kyläkoulujen lakkauttamisesta. Jos jotakin ympäristöhaittaa mahdollisesti aiheuttavaa liiketoimintaa ollaan kunnassa käynnistämässä, niin rakennus- ja ympäristölupa-asiat saattavat nousta vaaliteemaksi. Äänestämään kannattaa mennä kaikesta huolimatta. Kaikkialla sellaista mahdollisuutta ei ole. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 7/ ICT kuntatekniikassa Kiinteistöt Vesihuolto 8/ Energia Valaistus

6 Suomen suurin viherkatto jätekeskukseen Oulun Jätehuolto aukoo uusia uria Oulun Jätehuollon johtaja Markku Illikainen myhäilee tyytyväisenä Suomen suurimmalla viherkatolla. Katon alta löytyy lokakuussa käyttöön otettava uusi lajitteluasema, joka hakee vertaistaan. 6 Kuntatekniikka 6/2012

7 JÄTEHUOLTO Ruskon uuteen lajitteluareenaan arvioidaan päätyvän noin tonnia sellaista yritysten ja yksityisten jätekeskukseen tuomaa sekajätettä, jota ei viedä suoraan poltettavaksi uuteen ekovoimalaan. TEKSTI Pekka Moliis KUVAT Pekka Fali Ouluun valmistuva jätteiden lajitteluasema Lare on ensimmäinen näin suuri lajitteluareena Suomessa. Se on Suomen suurin katettu kaatopaikka. Tämä on jätteen lajittelun tulevaisuutta, Markku Illikainen vakuuttaa. 3,3 miljoonaa euroa maksaneen lajitteluareenan pinta-ala on 3145 neliötä. Samalla rahalla olisi Illikaisen mukaan saatu rakennettua viisi hehtaaria tavallisen kaatopaikan pohjarakennetta. Lajitteluareenan viherkatolla kasvaa maksaruohoa.helsingin yliopisto on perustanut katolle 20 koepalstaa, joilla etsitään suomalaisiin olosuhteisiin sopivia kasveja viherkatoille. Ruskon jätekeskuksen lajitteluareenaan arvioidaan päätyvän noin tonnia sellaista yritysten ja yksityisten sekajätettä, jota ei viedä suoraan poltettavaksi uuteen ekovoimalaan. Saapuvien sekajätteiden lajittelusta tulee vastaamaan urakoitsija, jolle on jo etukäteen määritelty selkeät askelmerkit: polttoon kelpaavaa sekajätettä vähintään tonnia vuodessa, kierrätykseen tonnia ja loppu sekajäte penkkaan. Tänne tulevat kuormat, jotka eivät mene suoraan ekovoimalalle. Mitä enemmän urakoitsija saa lajiteltua materiaalikierrätykseen tai ekovoimalaitokselle, sitä kannattavampaa toiminta hänelle on, Illikainen kertoo. Lämpöä ja sähköä sekajätteillä Oulun seudun sekajätteet katoavat jatkossa Toppilassa sijaitsevan Oulun Energian ekovoimalan nälkäiseen nieluun. Elokuussa käyttöön otettu voimalaitos on mitoitettu tonnin vuosittaiselle jätemäärälle. Ekovoimalan tarvitsemasta polttoaineesta tonnia tulee suoraan kotitalouksista ja yrityksistä pakkausautoilla kerätystä sekajätteestä tonnia polttoainetta tuodaan Ruskosta lajittelun jälkeen. Ekovoimalan kapasiteetti on tonnia, joten sinne pystytään ottamaan vastaa myös Perämeren ja Napapiirin alueen jätteet, Markku Illikainen laskeskelee. Ekovoimalaitoksen myötä Oulun jätelajittelu pääsee uudelle tasolle lajitteluaseman valmistuessa. Kuntatekniikka 6/2012 7

8 JÄTEHUOLTO Ruskon jätekeskukseen kertyvä vuotuinen jätemäärä putoaa tonnista tonniin. Jätekeskuksen metaanipäästöjä saadaan sekajätteen polton myötä vähennettyä lähes 90 prosenttia. Voimalaitos tuottaa energiaa Kemiralle. Vieressä sijaitsevan kemian tehtaan energiantarve on tasaista ympäri vuoden, joten sekajätteistä syntyvälle prosessihöyrylle on kysyntää kesät talvet. Vuonna 1995 Oulun Jätehuollon johtajana aloittanut Illikainen muistelee esittäneensä ideaa ekovoimalasta ensimmäistä kertaa Toppilassa Oulun Energian johdolle vuosina Silloin sanoivat, että sinulla on hyvä suo siellä Ruskossa, täytä vain sitä ja tee jätteellä bisnestä. Sekajäte on hyvää polttoainetta, jonka lämpöarvo on parempi kuin turpeella. Kun samaan aikaan mietitään sitä, millä turve voidaan korvata, niin olisihan se tyhmää jättää jätteet hyödyntämättä, Markku Illikainen ihmettelee. Metallia kertyy Ilman kommervenkkejä ei Laanilan ekovoimalaitos ole käynnistynyt. Pakoputket ja öljynsuodattimet eivät toimintaa haittaa, mutta sekajätteisiin päätyy paljon jämerämpääkin tavaraa. Muutaman kerran olemme joutuneet ajamaan tuotannon alas isojen metallinkappaleiden takia. Sekäjätteisiin päätyvän metallin määrä on ollut meille yllätys. Metallin määrä nähdään, kun arinan pohjalle kertynyttä kuonaa lähdetään kuljettamaan edelleen Ruskon jätekeskukseen, toteaa Oulun Energian ekovoimalaitoshankkeen projektipäällikkö Mikael Tervaskanto. 47 megawatin ekovoimalan toimintaan ja sen laitteistoon ollaan tyytyväisiä. Laitteet ovat suorituskyvyltään ja vaatimuksiltaan vastanneet odotuksia. Meillä on noin 40 erilaista sopimusta laitteiden toimittajien kanssa ja kyseessä on uusi laitos. Aina menee aikansa, ennen kuin kaikki on saatu kohdalleen, Tervaskanto muistuttaa. Ekovoimalaitoksen käyttöön oton myötä toistakymmentä vuotta Oulun jätehuollon alueella tehty muovijätteen erilliskeräys päättyi. Jatkossa muovi menee sekajätteenä poltettavaksi. Markku Illikaisen mukaan ratkaisu on erittäin järkevä, sillä muovinkeräys ei ole missään mielessä ollut kannattavaa. Nyt ei yhteiskunnan tarvitse maksaa 300 euroa tonnilta, jonka muovijätteen keräys murskaus ja kuljetus ovat tulleet meille maksamaan. Polttolaitos maksoi hädin tuskin muovin kuljetuskustannukset. Muovia ei ole aina edes otettu vastaan Pietarsaaressa ja Kajaanissa, jonne sitä on kuljetettu. Muovin kerääminen hyötyjätteenä oli aikanaan poliittinen päätös ja se tehtiin tietämättä, missä muovia voitaisiin hyödyntää. Oululaiset opetettiin aikanaan keräämään vanhat leipäpussit talteen, mutta taloudellisesti tuo toiminta ei ollut mikään menestystarina. Me tiedetään, miten kannattavaa se on. Jos muovimateriaalia halutaan kierrättää, niin liikkeelle on lähdettävä kovilla muoveilla. Näitä likaisia muovipusseja on vaikea saada järkevästi hyödynnettyä. Hyvässä vireessä Liikelaitoksena toimiva Oulun Jätehuollon toimialue käsittää tällä hetkellä 17 kuntaa, joista Pudasjärvi, Vihanti ja Raahe ostavat siltä vain osan jätehuollon palveluista. Tuorein tulokas jäteyhteistyössä on Simon kunta, jonka jätteet on kuljetettu Ruskoon tästä syksystä alkaen. Uusi Suur-Oulu tuo muutoksia ensi vuonna käytännössä vain Oulun Jätehuollon nettisivuille. Suur-Oulun aloittaminen näkyy vain siinä, että vuodenvaihteen kuntaliitosten jälkeen mukana on enää 13 kuntaa. Kuntaliitokset eivät vaikuta toimintaan, sillä Oulun Jätehuolto on kunnallinen liikelaitos ja toimimme samalla tavalla kuin aiemmin, Markku Illikainen kertoo. Jätehuollon toimialue Pohjois- 8 Kuntatekniikka 6/2012

9 EKOVOIMALAITOS Kustannusarvio 79 M Polttokapasiteetti tonnia vuodessa Teho 47 megawattia; lisäksi viiden megawatin tulistinkattila Maksimihöyrymäärä 16,3 kg/s Vuotuinen käyttöaika 8000 tuntia Teknistaloudellinen käyttöikä vuotta Laanilan voimalitos on jouduttu muutaman kerran ajamaan alas polttojätteen seassa olleiden isojen metallinkappaleiden takia. Paalattua sekajätettä odottamassa välivarastossa kuljetusta edelleen Laanilan ekovoimalaan. Pohjanmaalla on sekoitus suomalaista maaseutua ja urbaania Oulua. Kunnat ovat itse päättäneet esimerkiksi jätteen kuljetusjärjestelmistä. Pudasjärvellä ja Simossa on kuntien järjestämä jätteenkuljetus, muissa kunnissa on sopimusperusteinen järjestelmä käytössä. Vuonna 2008 esitin silloiselle lautakunnalle, että myös Oulussa kilpailutettaisiin jätteidenkeräys kunnallisesti, mutta asia torjuttiin. Ainakin vuoden 2013 loppuun on tämä sopimustilanne voimassa ja laki edellyttää lisäksi neljän vuoden siirtymäaikaa, Illikainen muistuttaa. Toukokuun alussa voimaan tullut uusi jätelakikaan ei toimintoja ole mullistanut. Tosin pientä fiilausta oli tehtävä. Oma jätehuoltoviranomainen tarvitaan ja meiltä yksi henkilö siirtyi Oulun ympäristö- ja yhdyskuntapalveluihin hoitamaan viranomaistehtäviä. Tuottajavastuun laajeneminen pakkausjätteen osalta saattaa muokata meidän toimintamalleja. Markku Illikainen huomauttaa, että jätehuolto on yhteispeliä, jonka sujumiseen tarvitaan niin kuntalaisten, päättäjien kuin toimijoiden sujuvaa yhteistyötä. Oulun seudun jätehuolto on tällä hetkellä hyvässä kunnossa. Hyötykäyttöaste on todella korkea ja materiaali kierrätetään hyvin. Poltto huomioiden jätteiden hyötykäyttöaste on yli 80 prosenttia. Ja vaikka kuinka kierrätystä kehitetään, niin yksi asia on varma. Ei penkkaan menevistä jätteistä kokonaan eroon päästä. Kaikelle jätteelle ei uusiokäyttöä löydy, Oulun Jätehuollon johtaja Markku Illikainen myöntää. Kuntatekniikka 6/2012 9

10 JÄTEHUOLTO Kierrättämisestä pitää antaa kiitettävä arvosana oululaisille, palvelupäällikkö Jaakko Jäntti tunnustaa. Paperinkeräys Oy vastaa Oulun ekopisteistä Reilun vuoden ajan Oulun Jätehuollon alueella on ollut käytössä toimintamalli, jossa alueen 70 ekopisteestä on vastannut Paperinkeräys Oy. Yhtiö hoitaa ekopisteiden hyötyjätteiden keräyksen, kuljetuksen ja käsittelyn. Oulun Jätehuolto omistaa edelleen pisteissä olevan kaluston, vastaa kunnossapidosta ja vastaanottaa pisteitä koskevat valitukset. Meidän kannalta toiminta on lähtenyt varsin positiivisesti käyntiin. Uusi toiminta vaatii aina opettelua ja aikansa meni, ennen kuin 70 ekopisteen tyhjennysten rytmitys saatiin kohdilleen. Kaikkiaan olemme tyytyväisiä toiminnan suunniteltuun käynnistymiseen, Paperinkeräys Oy:n asiakkuusjohtaja Karel Nieminen toteaa. Oulun malli yhdistää kunnallisen ja yksityisen Kyseessä on ensimmäinen kerta Suomessa, kun keräysvastuu siirtyi kunnalliselta toimijalta yksityiselle yritykselle. Tästä on varmasti malliksi muuallekin. Oulun malli on osoittanut, kuinka voidaan yhdistää yksityisen sektorin tehokkuus ja kannattavuus kunnallisen palvelutuotannon osaamiseen. Tulevaisuuden iso kysymys on, kuinka toteutetaan tuottajayhteisöjen tuottajavastuun mukaiset erilliskeräykset, Nieminen pohtii. Kuntalaisten suuntaan ekopisteiden isännyyden vaihtuminen näkyi ensimmäisen kerran selvemmin vasta elokuun lopussa Tuolloin lopetettiin muovin kerääminen erillisjätteenä. Kierrättämisestä pitää antaa kiitettävä arvosana oululaisille. Muovikeräyksen loppuminen sai huolestuneita kansalaisia ottamaan yhteyttä, kuinka nyt toimitaan kun muovin lajittelu loppuu, palvelupäällikkö Jaakko Jäntti kertoo. Toiminnan suurimmat haasteet ovat logistiikassa. Se olisi ideaali tilanne, että kaikki säiliöt olisivat täynnä tyhjentäessä, mutta siihen ei pääse koskaan. 80 prosenttiakin on jo hyvä täyttöaste. Se on tärkeää, etteivät säiliöt ylitäyty, Jäntti jatkaa. Oulun Jätehuollon puolella ollaan tyytyväisiä reilun vuoden mittaiseen yhteistyön. Hyötyjätteiden kerääminen ekopisteistä ja toimittaminen hyödynnettäväksi on maksanut meille huomattavasti enemmän kuin niistä saatavat myyntitulot. Suurimman kustannuserän aiheutti meille muovin kerääminen, joka oli erittäin tappiollista, sanoo johtaja Markku Illikainen Oulun Jätehuollosta. 10 Kuntatekniikka 6/2012

11 Jätekukkulasta Ruskotunturi? Lennätä lehdet uuteen lukuun Ruskon jätekeskuksen maisemoidulle jätekukkulalle ollaan suunnittelemassa laskettelukeskusta. Kaupunki on sitoutunut rakentamaan uuden tieyhteyden alueelle ja kaiken mennessä nappiin 40 metriä korkean Ruskotunturin rinteissä lasketellaan joulukuussa Kaupunki tekee tien talven aikana ja ensi kesänä lähdetään rakentamaan keskusta, jos kaikki menee suunnitellusti. Vielä investointipäätöstä ei kuitenkaan ole tehty, yksi hankkeen puuhamiehistä, yrittäjä Kimmo Kyhälä korostaa. Laskettelukeskus päiväkävijöille Laskettelukeskusta ovat suunnittelemassa Hyrynsalmen Ukkohallan omistajat, joten kyseessä ei ole hyppy tuntemattomaan. Sijainniltaan kaupungin kupeessa oleva Ruskon laskettelukeskus tulisi rakentumaan nimenomaan päiväkävijöiden varaan. Oulu on ainoa iso kaupunki, jonka läheisyydestä hiihtokeskus puuttuu. Tuntureille ja vaaroille mennään viikonloppuisin ja loma-aikoina, mutta tänne voisi tulla tavallisena arki-iltana, Kyhälä muistuttaa. Ruskoon saadaan kolmesta neljään kappaletta metristä rinnettä lapsiperheiden käyttöön. Tärkeitä ovat myös suksi- ja lautailijoille parkit ja suorituspaikat parkkilaskijoille. Näistä kaupunkipaikoista kasvavat maailman parhaat suomalaiset lumilautailijat. Ennen investointipäätöstä on saatettava hankkeen selvitystyöt loppuun. Lokakuun loppuun mennessä selvitetään, mistä saadaan vesi rinteen lumetukseen ja millaiset ovat hissien linjaukset. Myös liiketaloudelliset reunaehdot selvitetään tarkkaan, Kimmo Kyhälä pohtii. Suomen Kierrätystuote 1/2 Valitse kunnan kiinteistöjen ja ekopisteiden paperin keräämiseen joustavin ratkaisu, joka alkaa jo sopivimman keräysastian valinnasta. Suomen Keräystuote Oy on tuottajayhteisö, joka yhdessä kumppaneidensa kanssa huomioi yksilöllisetkin tarpeet. Ota yhteyttä. Me huolehdimme, että keräyspaperi kerätään ja toimitetaan uuden paperin valmistukseen. Ukkohallan laskettelukeskuksen toimitusjohtaja Kimmo Kyhälä suunnittelee Ruskon jätekukkulalle uutta laskettelukeskusta.

12 Tampereen ammattikorkeakoulussa hyviä kokemuksia vähävetisistä käymälöistä Suomessakin mielitään kuivakäymälätekniikkaa kerrostaloon Suomi on ollut perinteisesti kuivakäymälöiden mallimaa vaikka vedestä ei olekaan koko maan tasolla puutetta. Meiltä löytyy useita valmistajia ja innovatiivisia teknisiä ratkaisuja. Kysyntää ovat edistäneet esimerkiksi vapaa-ajanasuntojen runsas määrä ja matalien vesistöjen suojelutarve. 12 Kuntatekniikka 6/2012

13 JÄTEHUOLTO Kuvan Ruotsin Understenhöjdenissä sijaitsevan kerrostalon kuivakäymläjärjestelmä on toiminut hyvin, kun asukkaita on osattu motivoida järjestelmän käyttöön. Satu Heino ympäristöasiantuntija Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kati Hinkkanen hankekoordinaattori Ahlmanin koulun Säätiö Kuivakäymälätekniikkaan perustuvia kerrostaloja on rakennettu viime vuosikymmeninä useissa Euroopan maissa. Suomeen niitä ei ole vielä rakennettu. Onkin aiheellista kysyä, onko Suomi enää kuivakäymälöiden mallimaa? Kuivakäymälän käyttö yksittäisissä omakotitaloissa on yksinkertaista. Käymälälaitteissa on valinnanvaraa ja käymälätuotokset on helppo käyttää lannoittee- na omalla pihamaalla. Sisäkuivakäymälän toimintaperiaatteen ymmärtää parhaiten kokeilemalla käytännössä. Tampereen ammattikorkeakouluun (TAMK) asennettiin peruskunnostuksen yhteydessä useita erilaisia kuivakäymälätekniikkaan perustuvia käymälöitä, joista kahdessa vettä ei käytetä lainkaan ja muut ovat ns. vähävetisiä käymälöitä. Meille on tärkeää, että voimme kouluttaa insinöörejä, joilla on monipuolisesti osaamista tulevaisuuden LVI-tekniikoista, kertoo laboratorioinsinööri Renja Yrjönen TAMKista. Euroopassa useissa yliopistoissa on ollut sisäkuivakäymälöitä testikäytössä. Suomessa TAMK oli ensimmäinen, joka lähti käytännössä toteuttamaan uutta tekniikkaa. Suomessa yli 80 prosenttia asukkaista on kuitenkin viemäriverkoston piirissä. Kuivakäymälätekniikka ei voi todella yleistyä Suomessa, jos laajamittaista infrastruktuuria ei päästä toteuttamaan myös kaupunkialueilla ja kerrostaloratkaisuissa. Maailmalla riittää kyllä kysyntää ratkaisuille, jotka eivät perustu veden saatavuuteen. TAMKilla kokemukset kuivakäymälöistä hyviä Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) rakensi Suomen ensimmäiset sisäkuivakäymälät oppilaitokseen vuonna 2010 osana Opi enempi projektia. Käytössä ovat vedettömät Naturum- ja kahden kerroksen suursäiliöllinen käymälä, joka ei ole vie- lä markkinoilla. Lisäksi samassa yhteydessä rakennettiin vähän vettä käyttäviä käymälöitä, jotka käyttävät vettä kymmenesosan tavallisen vesivessan tarvitsemasta määrästä. Käymälät ovat oppilaiden ja opettajien vapaassa käytössä. Kuivakäymälöistä saadut kokemukset ovat erittäin hyviä. Haasteena oli alussa saada käymälöiden ilmanvaihto ja WC-tilassa oleva käymälätilan ilmastointi tasapainoon. TAMK on myös tutkinut käymälöiden hygieniaa ja niistä haihtuvia kaasuja. Kuivakäymälät on todettu yhtä hygieenisiksi kuin vesivessat ja ilmapäästöjäkään niistä ei aiheudu. Kasvukokeissa virtsa ja käymäläkomposti osoittautuivat mainioiksi lannoitteiksi eikä kasveista löydetty tartuntavaaraa aiheuttavia mikrobeja tai raskasmetalleja. Saadut kokemukset ovat niin positiivisia, että nyt rakennetut kuivakäymälät tuskin jäävät ammattikorkeakoulun viimeisiksi. Tekniikka löytyy, asenne ratkaisee Tekniset ratkaisut kuivakäymälöihin perustuvaan sanitaatioon ovat olemassa. Suomessa on kuivakäymälöiden teknistä osaamista enemmän kuin monessa suuremmassa Euroopan maassa, vaikka rakentamismääräykset sisäkuivakäymälän rakentamiselle kaipaavatkin päivitystä. Rappeutuvaa viemäriverkostoa korjatessa voidaan tehdä ratkaisuja, jotka mahdollistavat kuivakäymälätekniikan käytön. Uutta aluetta rakennettaessa kysymys ei ole niinkään kustannuksista vaan enemmänkin asenteista. Nyt tarvitaan kaupunkisuunnittelijoilta rohkeutta lähteä rakentamaan ekologisuutta aivan uuteen mittakaavaan. https://dl.dropbox.com/u/ /dscn2380.jpg Kuntatekniikka 6/

14 Kuivakäymäläkonferenssi kokosi asiantuntijat Tampereelle Käymäläistuimesta ulosteet putoavat alapuolella olevaan kompostisäiliöön. Kompostin alaosasta tyhjennetään kerran vuodessa muhevaa multaa. Vasemmalla näkyvään vihreään säiliöön kerätään erottelevien käymälöiden virtsat. Käymäläseura Huussi ry järjesti jo neljättä kertaa kansainvälisen kuivakäymäläkonferenssin Dry Toilet 2012 Tampereella Konferenssin pääteemana oli Drivers for ecological dry toilets for urban and rural areas ja se keräsi yhteen yli 160 sanitaatioasiantuntijaa 46 eri maasta. Kansainvälisen seminaarin yhteydessä järjestettiin myös suomenkielinen seminaari Käytä kuivana! Sisäkuivakäymälä hankinnasta käyttöön. Seminaari keräsi yhteen toista sataa kotimaista kuivakäymäläasiantuntijaa ja muita asiasta kiinnostuneita. Se huipentui paneelikeskusteluun, jossa eri alojen asiantuntijat etsivät vastausta kysymykseen: Suomi, kuivakäymälöiden mallimaa - totta vai tarua? Lopputulemaksi saatiin, että kuivakäymälöistä olisi mahdollista saada Suomelle hyvä vientituote, kun ensin riittäisi uskallusta lähteä kehittämään kotimaassa kuivasanitaation hyödyntämistä kaupungeissa. Suurimpana kompastuskivenä sisäkuivakäymälöiden rakentamisessa olivat asenteet. Onneksi meidän projektilla oli muun muassa Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja TAMKin rehtorin Markku Lahtisen tuki, kertoo Renja Yrjönen. Maailmalta saadut kokemukset ovat samansuuntaisia TAM- Kin kokemusten kanssa. Toisin kuin vaikka tietotekniikan kehittämisessä, on kuivakäymälätekniikan laajamittaisessa käytössä maailmallakin yleensä kompastuttu asenteisiin. TAMKissa ei annettu asenteiden haitata, vaan lähdettiin ennakkoluulottomasti toteuttamaan sisäkuivakäymälöitä. Asenteet kyllä korjautuvat pikku hiljaa käyttökokemusten lisääntyessä. KUIVAKÄYMÄLÄTEKNIIKKA TUKEE RAVINTEIDEN KIERRÄTYSTÄ Viime vuosina on herätty tosiasiaan, että fosforikaivokset on louhittu loppuun maapallolta seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Tämä pakottaa väistämättä jossain vaiheessa keräämään fosforia myös vähempiarvoisista lähteistä kuten ulosteista. Kuivakäymäläteknologian käytössä voidaan ravinteiden tehokas ja turvallinen kierrätys ottaa suunnittelun lähtökohdaksi. Vesikäymälä on tehnyt ravinteista resurssin sijasta ongelman. Ongelman ratkaisuna entistä laajemmilta alueilta kerätään jätevedet puhdistetavaksi entistä suurempiin puhdistamoihin. Samalla asumajätevedet sekoittuvat yritysten ja teollisuuden jätevesijakeisiin ja hulevesiin. Lietteessä haitallisia jäämiä Lopputulos on, että osa ravinteista karkaa prosessista vesistöihin ja lopputuotteeksi jäävä liete voi sisältää niin paljon haitallisia jäämiä, että sen laajamittainen hyödyntäminen ruuantuotannossa ei ole mahdollista. Sanotaankin, että jos vesikäymälä keksittäisiin tänään, se kiellettäisiin lailla. Kuivakäymäläteknologialla virtsa ja uloste on mahdollista kerätä jo alun perin erilleen. Virtsaa voidaan puhdistamatta käyttää lannoitteena. Tai voitaisiin, mikäli Suomen lannoitevalmistelainsäädäntö tunnustaisi virtsan lannoitteeksi. Vanhennettua virtsaa Ruotsissa pelloille Virtsa puuttuu lannoitevalmisteiden tyyppinimiluettelosta ja ennen sen sinne saamista, virtsan kaupallinen hyödyntäminen lannoitteena ei ole mahdollista. Esimerkiksi Ruotsissa vanhennetun virtsan pellolle levittäminen on mahdollista. Ulosteet on mahdollista kerätä esimerkiksi alipainetekniikalla yhteen paikkaan. Puhtaan käymäläjätteen kompostoiminen ja sille lannoitevalmistelainsäädännön mukaisen tuoteselosteen määrittäminen on huomattavasti yksinkertaisempaa kuin puhdistamolietteen, kun ei tarvitse miettiä esimerkiksi teollisuuden jätejakeiden vaikutusta lopputuotteeseen. Muhevaa kompostimultaa voisi käyttää vaikka viherkattojen rakennusaineeksi tulevaisuuden ekokaupungissa. 14 Kuntatekniikka 6/2012

15 JÄTEHUOLTO Aurinkoenergiaa jätehuoltoon Tampereen Laukontorin torikauppiaat ovat päässeet kaupungin ekotehokkuuden mannekiineiksi ja osaksi Ekotehokas Tampere 2020 ohjelmaa. Päivän päätteeksi kauppiaat tyhjentävät sekäjätteensä aurinkopaaneeleilla varustettuun jätesäiliöön. Huippumoderni jätepiste on käytössä vapusta syyskuun loppuun, jolloin kesätori on auki. TEKSTI JA KUVA Matti Valli Auringonvalo toimii säiliön jätepuristimien voimanlähteenä, mutta toiminnan varmistamiseksi laite on kytketty sähkövirtaan. Kaupungille tärkeintä on puristimen tehokkuus, jotta kuljetettavaa tavaraa syntyy aikaisempaa vähemmän ja tyhjennysväli pitenee, kertoo kaupungin kauppatorien isännöinnistä vastaava kiinteistöisännöitsijä Juhani Pentinmäki. Hänen mukaansa torikauppiaat ovat olleet tyytyväisiä, vaikka säiliön täyttöluukkua pidetäänkin turhan pienenä. Huollon kannalta aukon pienuus on kuitenkin etu, sillä sekajäteen joukkoon on vaikeampi työntää asiatonta tavaraa. Hajuhaitoista ei ole valitettu eikä ilkivaltaakaan ole esiintynyt. Paneeleita ei ole heitetty kivellä tai pullolla, eikä kukaan ole kiivennyt laitteiston päälle. Pentinmäki arvelee, että Suomessa ratkaisu voisi hyvinkin sopia esimerkiksi kauppakeskuksiin. Hajuhaitoista ei ole valitettu eikä ilkivaltaakaan ole esiintynyt. Aurinkopanelit on sijoitettu puristimen katolle ja niiden kulmaa aurinkoon nähden voidaan säädellä. Tarvittava akusto ja invertterit asennetaan puristinyksikön päälle. Jätepisteet omistaa niiden valmistaja Ecomp Oy ja tyhjennyksestä vastaa Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Paneeli kulkee mukana Tyhjennys tapahtuu parin viikon välein. Kuljetuksen ajaksi aurinkopaneeli laskeutuu vaakatasoon kiinni säiliöön. Paneeli kulkee siis aina säiliön mukana. Kaupungin torimyynnistä vastaavat työntekijät avaavat jätepisteen täyttölukun aamulla ja toripesusta vastaavat sulkevat sen päivän päätteksi. Säiliön vieressä on toinen pahville tarkoitettu jätepiste. Biojätteitä varten on kolme maanpäällistä 240 litran säiliötä. Ne riittävät, koska torilla mydään vain vihanneksia eikä lainkaan lihaa tai kalaa. Puristimen toimiessa akut tyhjennetään 50 prosenttiin asti, jonka jälkeen kone alkaa käyttää sähkövirtaa. Ecomp Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Salomaa kertoo, että vuonna 2011 periaatteessa koko energia olisi saatu auringosta, mutta tänä kesänä tilanne on ollut heikompi. Ratkaisusta toivotaan vientituotetta Välimeren maihin ja kehitysmaihin, joissa sähkö on kallista mutta valoa riittää. Päiväsaikaan ratkaisu voi toimia myös sähköautojen latauspisteenä. Tammelantorille talvikäyttöön Kesän 2011 jälkeen puristin siirrettiin Tammelantorille, jossa testattiin sen toimintaa talviolosuhteissa. Lumesta ja pakkasesta huolimata aurinkopeneeli laskeutui vaivatta säiliön päälle kuljetuksen ajaksi. Tammelantorilla käytössä olleet maanalaiset jätesäiliöt mekaanisine puristimineen on korvattu maanpäälisillä säiliöillä, joissa on muun muassa hajunpoisto ja täyttöasteen valvonta sekä suora hälytysyhteys purstimen tyhjentäjään. Maanalaisia säiliöitä on myös keskustorilla, mutta uusiin ei näillä näkymin investoida, sillä niiden hajuahittoja ei kaikesta pesemisesetä ja imuroinnista huolimatta saatu kuriin. Lisäksi hankintakustannukset ovat verrattain korkeat. Tammelantorilla biojätteet työnnetään Molok-astiaan, Juhani Pentinmäki sanoo. Kuntatekniikka 6/

16 Palatsinraitti ja patosilta kosken komistukseksi Tammerkosken yläjuoksun ilme Tampereen keskustaa halkova Tammerkoski vyöryttää Näsijärven vettä kohti alajuoksua keskimäärin noin 70 kuutiota sekunnissa koko ajan ympäri vuoden. Kosken yläjuoksulle on nyt rakennettu kokonaan uusi pato, entistä ehommat patomuurit ja kauan kaivattu kevyen liikenteen silta. Rakenteet on suunniteltu kestämään 200 vuotta. TEKSTI Matti Valli Patoturvallisuuden varmistaminen oli tärkein syy uudistamiseen, sillä 1910 ja 1920-luvuilla rakennetut patomuurit ja -rakenteet olivat monin paikoin huonossa kunnossa. Yläjuoksun käsikäyttöisten patoluukkujen sulkeminen tai avaaminen oli hankalaa ja hidasta. Näin kertovat hankkeesta ja sen valvonnasta vastanneet rakennuttajainsinööri Petri Kantola Tampereen kaupungilta ja projektipäällikkö Seppo Tattari Tampereen Energiantuotanto Oy:stä. Hanke on toteutettu useassa vaiheessa noin kolmen vuoden aikana. Urakka alkaa olla viimeistelyä vaille valmis. Kansallismaisemaksi luokitellun Tammerkosken tulvakanavan juoksutuskapasiteetti kasvaa tulvauoman louhinnan ansiosta noin 30 prosentilla. Tämä on tarpeen, sillä ilmastonmuutos näyttää kasvattavan vesimääriä. Yläjuoksulla sijaitsee kaksi Tampereen Energiantuotannon omistuksessa olevaa voimalaitosta, joita kutsutaan entisten tehdaslaitosten mukaan Finlaysonin ja Tampellan voimalaitoksiksi. Normit tiukentuneet Patoturvallisuuttakin koskevat normit ja luokitukset ovat nykyään aivan toisenlaisia kuin sa- ta vuotta sitten. Mikäli vanhat Näsijärven puoleiset patoluukut olisivat pettäneet, niin tulvavahingot kaupungissa olisivat saattaneet olla melkoiset, koska korkeuseroa Näsijärveltä tultaessa on peräti 18 metriä. Nyt veden kulkua säädellään kolmella vierekkäin sijaitsevalla patoportilla, jotka voidaan sulkea ja avata napin painalluksella muutamassa minuutissa Naistenlahden voimalaitoksen valvomosta, miehet kertovat. Koko projekti maksoi noin 15 miljoonaa euroa. Luvussa ei ole mukana vesivoimalaitosten korjauksia, jotka toteutettiin samanaikaisesti. Rakennuttaja Tampereen Energiantuotanto vastasi voimalaitoskanavien ja patorakenteiden toteuttamisesta. Hankkeen 16 Kuntatekniikka 5/2012 6/2012

17 LIIKENNE uudistui Merja Ojala Silta padon päälle Marraskuussa 2012 avattava silta on rakennettu patorakenteiden päälle ja sulautuu täysin kokonaisuuteen. Sillan keskellä kulkee kolme metriä leveä pyörätie, ja sen molemmille puolille on rakennettu 1,5 metriä levä, Kurun harmaalla graniitilla päällystetty jalkakäytävä. Silta ja koski valaistaan siistillä ja hillityllä tavalla, sillan kaiteisiin tulee led-valaistus. Silta täydentää keskustan pyöräily- ja kävelyreittejä sekä yhdistää toisiinsa asuinkäyttöön muutetut Tampellan ja Finlaysonin entiset tehdasalueet. Tampellan puolella silta päätyy Aleksandra Siltasen puistoon, joka viimeistellään ensi vuonna lopulla siltakeskusteluissa oli mukana myös Koskenniskan silta, joka olisi mahdollistanut autoliikenteen Tammerkosken yli. Uusien siltavaihtoehtojen sekä kansalaisvastustuksen takia hanke jäi lepäämään. Museovirasto valvoi Museoviraston vaatimuksesta uuden muurin on sijaittava samalla paikalla ja näytettävä samalta kuin vanha muuri. Maisemallisesti oikeastaan mikään ei saanut muuttua. Purkuvaiheessa jokainen muurikivi numeroitiin. Kosken pohjalle rakennettujen anturoiden päälle valettiin uusi betoninen tukimuuri, johon irrotetut vajaat muurikiveä kiinnitettiin yksitellen takaisin ja täsmälleen entiseen paikkaansa. Kivirivien yhteispituus on noin kymmenen kilometriä. Muuria purettaessa törmättiin Finlaysonin ja Tampellan alueiden vanhoihin kanaviin, Kantola ja Tattari selostavat. Tukimuurin paksuus kasvoi kymmenen senttiä, mutta kokonaispaksuuden täytyi pysyä samana. Tästä syystä jokainen kivi, joiden paksuus oli noin 30 senttiä, halkaistiin kahtia ennen kiinnittämistä. Ylimääräinen kiviaines ajettiin välivarastoon Näsijärven rannalle ja se käytettään murskeeksi. Kivityöt suoritti Hämeen Rakennusentisöinti Oy. Hankkeen aikana elokuussa 2011 koko Tammerkoski kuivattiin reiluksi viikoksi. Koski saadaan tyhjäksi noin puolessa tunnissa. Viikon aikana tehtiin töitä ympäri vuorokauden, jotta kaikki kuivaa koskenpohjaa vaativat valmistelevat työt saatiin tehdyksi. Näsijärven pintaa laskettiin työ ajaksi Näsijärven pinnan korkeus vaihtelee vuoden aikana normaalisti noin metrin ja säännöstelylupa sallii jopa 1,5 metrin vaihtelun. Koski- ja patoturvallisuuden vuoksi ennen hankkeen toteutusvaihetta Näsijärven pinta laskettiin noin 50 senttiä normaalia alemmaksi. Myöhemmin veden pinta pidettiin noin 20 senttiä tavanomaista matalammalla tasolla. Patojen rakentajille ja käyttäjille haluttiin antaa toiminta-aikaa mahdollisissa poikkeustilanteissa. Merja Ojala Uuden patomuurin tuli näyttää täsmälleen samalta kuin vanha muuri. Niinpä vanhan muurisyystä jokainen kivi irrotettiin paikoiltaan, numeroitiin,halkaistiin ja asennettiin takaisin samaan paikkaan. aikana työmaalla työskenteli parhaimmillaan 40 henkeä. Suunnittelusta on vastannut Pontek Oy ja pääurakoitsijana on ollut Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy. Työmaa on sujunut hyvin ilman ylitsepääsemättömiä yllätyksiä. Periaate oli, että patomuuria rakennettaessa toinen puoli kanavasta oli tukittu teräksestä ja puusta rakennetuilla työmaapadoilla, joiden toisella puolella vesi virtasi. Tampereen kaupungin rakennuttajainsinööri Petri Kantola ja projektipäällikkö Seppo Tattari Tampereen Energiantuotanto Oy:stä. Urakka on melkein valmis. Kuntatekniikka 5/2012 6/

18 Tampereen Sähkölaitokselle Näsijärven pinnan alentamisesta patoprojektin aikana syntyi jonkin verran taloudellista haittaa, koska matalammalla olevasta vedestä saadaan vähemmän energiaa. Yhden voimalaitoksen teho on noin neljä megawattia. Työmaa sijaitsee osittain aivan vesivoimalaitoksen edessä ja asutuksen keskellä, joten louhintoja tehtiin varovasti ja rakenteita vaurioittamatta. Louhinnasta vastasi Normilouhinta Oy. Harvoin tarjolla oleva näkymä. Tammerkoski pidettiin kuivana elokuussa 2011 reilun viikon ajan, jotta uoman pohjalla saatiin tarvittavat työvaiheet tehdyksi. Asukkaat pidettiin ajan tasalla Työmaa piti huolta, että naapuruston kanssa pysyttiin puheväleissä. Lähimmän talon asukkaat saivat kohdennettuja tiedotteita keskimäärin joka toinen kuukausi. Lisäksi järjestettiin tiedotustilaisuuksia sekä asukkaille että Tampellan puolen toimijoille. Työn eteneminen ja työ- Paavo Taipale Ins. tsto Pontek Oy Patoturvallisuus kunnossa. Tammerkosken tulvakanavan juoksutuskapasiteetti on noin 30 prosenttia aikaisempaa isompi. Yllä Palatsinraitin kevyen liikenteen silta ja patoportit, valokuvasovitus panoraamakuvaan alajuoksulta. 18 Kuntatekniikka 5/2012 6/2012

19 LIIKENNE maata koskevat uutiset olivat luettavissa Tampereen Sähkölaitoksen ylläpitämiltä verkkosivuilla. Kävijöitä sivuilla on ollut Suurin haitta asukkaille oli melu. Työmaapäällikkö Reino Humalajoki Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy:stä sanoo, että työmaa on edennyt keskimäärin hyvin ja että aikataulussa on pysytty. Eri alojen aliurakoitsijoita paikalla on ollut pitkälle toistakymmentä. Muun muassa louhintatyöt vaativat erikoistuneen alaurakoitsijan, samoin kiviverhoilut. Louhinta ankarine tärinärajoineen oli vaativaa, koska esimerkiksi vieressä sijaitsevan Museokeskus Vapriikin kokoelmia piti varoa. Louhittaessa muurin kivet eivät saaneet irrota. Kiveä louhittiin patomuurin tieltä ja anturarakenteiden alta noin kuutiota, Humalajoki toteaa. Jalkakäytävä päällystetään Kurun harmaalla graniitilla. Jari Hjelt työn touhussa. Merja Ojala Kuntatekniikka 5/2012 6/

20 LIIKENNE Paikkatietoaineisto monipuolistuu ja muuttuu helppokäyttöisemmäksi Digiroad uudistuu Koko Suomen tie- ja katuverkon tarkat paikkatiedot sisältävä Digiroad-tietojärjestelmä uudistuu. Tavoitteena on luoda entistä helppokäyttöisempi ja monipuolisempi paikkatietoaineisto niin kuntien ja viranomaisten kuin liike-elämänkin käyttöön. Kehityshanke pyrkii vastaamaan joukkoliikenteen, reitityksen ja GIS-analysoinnin tarpeisiin. LIIKENNE TEKSTI Kaisa Pennanen Liikenneviraston ylläpitämä Digiroad-tietojärjestelmä sisältää Suomen tie- ja katuverkon keskilinjaa kuvaavan geometrian. Keskilinjan sijaintitiedon lisäksi järjestelmä sisältää tärkeää tietoa tiestön ominaisuuksista, kuten teiden leveyksistä, nopeusrajoituksista, ajosuunnista, tasoristeyksistä sekä käyttörajoituksista. Tietomalli, sisältö ja käytettävyys ratkaisevat Digiroad-aineistoa hyödyntävät kuljetusten suunnittelussa ja paikantamisessa muun muassa viranomaiset, logistiikkayritykset ja erilaisten mobiilipalvelujen kehittäjät. Vuonna 2004 käyttöönotettu järjestelmä on teknisesti elinkaarensa päässä, minkä vuoksi seuraavan sukupolven järjestel- män kehitystyö aloitettiin vuoden 2012 alussa. Teknisen kehittämisen ohella arvioidaan tietosisällön muutostarpeet ja niistä aiheutuvat kustannukset. Digiroad on tullut teknisesti tiensä päähän, ja myös ylläpitoprosessi kaipaa selkeyttämistä. Digiroad on hyvä tuote ja pieniä asioita kehittämällä siitä tulee olemaan aikaisempaa enemmän hyötyä useilla eri tasoilla. Uudistamisen yhtenä tavoitteena on luoda entistä helppokäyttöisempi ja yksinkertaisempi tietomalli, joka helpottaa uusien palveluratkaisujen kehittämistä, projektipäällikkö Markus Melander Liikennevirastosta kertoo. Kehitystyön painopisteenä on topologinen linkki-solmumalli, joka helpottaa tietotuotteen reitityskäyttöä sekä luo edellytyksiä ajantasaisemman tiedon tuottamiseen, Melander jatkaa. Yhteiskunnallinen kehitys luo uusia tarpeita Joukkoliikenteen avaaminen avoimelle kilpailulle tuottaa muun muassa joukkoliikenteen tietojärjestelmille uusia haasteita. Esimerkiksi valtakunnallinen pysäkkitietokanta ja sen ylläpidon prosessit pitää saada toimimaan aukottomasti osana Digiroad-aineistoa. Selkeä tavoite on myös pyrkimys tukea pelastustoimea rakenteilla olevien teiden ja katujen geometriatiedoilla. Liikennevirastolla on hyvien prosessien muodostamisen kautta mahdollisuus tuottaa kustannushyötyjä ja aitoa lisäarvoa esimerkiksi pelastustoi- 20 Kuntatekniikka 5/2012 6/2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

Ruskotunturi vanhasta kaatopaikasta vetovoimainen laskettelukeskus ja energiantuotantolähde

Ruskotunturi vanhasta kaatopaikasta vetovoimainen laskettelukeskus ja energiantuotantolähde Ruskotunturi vanhasta kaatopaikasta vetovoimainen laskettelukeskus ja energiantuotantolähde johtaja Markku Illikainen Kuntien 7. ilmastokonferenssi 8.-9.5.2014 Tampere Lyhyesti Oulun Jätehuollosta kunnallinen

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

Jätehuollon kevätpäivä 2014 Keskitetty jätehuoltoratkaisu Hiukkavaara. Antero Kiljunen suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto

Jätehuollon kevätpäivä 2014 Keskitetty jätehuoltoratkaisu Hiukkavaara. Antero Kiljunen suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto Jätehuollon kevätpäivä 2014 Keskitetty jätehuoltoratkaisu Hiukkavaara Antero Kiljunen suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Oulun kaupungin liikelaitos Maan viidenneksi suurin jätelaitos

Lisätiedot

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Seniorit tutustuivat 22.3.2012 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimintaan. Toimitusjohtaja Pentti Rantala ja neuvoja Erkki Piippo ottivat meidät

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Uuma-rakentaminen Oulun seudulla Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Alansa edelläkävijä, joka tarjoaa monipuolista täyden palvelun jätteenkäsittelyä

Lisätiedot

Asiakastieto kehitystyön raaka-aineeksi Tekes Vesi-ohjelma

Asiakastieto kehitystyön raaka-aineeksi Tekes Vesi-ohjelma Asiakastieto kehitystyön raaka-aineeksi Tekes Vesi-ohjelma (KSH) Perustietoa yhdistyksestä riippumaton kansalaisjärjestö (KSH) perustettu v. 2002 jäseniä lähes 400 yritysjäseniä 18 liikevaihto n. 350 000,

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

Kierrätystä ja hyötykäyttöä

Kierrätystä ja hyötykäyttöä Kierrätystä ja hyötykäyttöä Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa toimialueellaan jätteenkäsittelystä, kuljetusten toimivuudesta ja jäteneuvonnasta. Oulun Jätehuollon

Lisätiedot

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Isännöitsijöiden koulutustilaisuus Kierrätys tehostuu, hyötykäyttö paranee, Lasi, Metalli ja Kartonki Lasin, metallin ja kartongin kierrätys tehostuu Uudet jätehuolto

Lisätiedot

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Osakeyhtiö perustettu 1.1.2015, sitä ennen liikelaitoksena vuodesta 1995 Oulun kaupungin 100 %:sti omistama

Lisätiedot

Kuivakäymälä vanhaan taloon?

Kuivakäymälä vanhaan taloon? Kuivakäymälä vanhaan taloon? Olli Borg DI, ympäristönsuojelutekniikka erikoisalana vanhat rakennukset, kuntokartoitukset ja ympäristöindikaattorit kolumnisti ja toimituskunnan jäsen, Rakennusperinteen

Lisätiedot

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille KOKOEKO Kuopio 24.2.2011 Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on noin 2,8 milj.tonnia. Teollisuus 22 % Rakentaminen 31 % Yhdyskuntajäte

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

INNOVATIIVISESTA AJATUKSESTA

INNOVATIIVISESTA AJATUKSESTA INNOVATIIVISESTA AJATUKSESTA KANSAINVÄLISEKSI LIIKETOIMINNAKSI Molok Oy:n perustajan, Veikko Sallin, innovatiivisesta ajatuksesta saivat alkunsa ensimmäiset Molok Oy:n jätteiden syväkeräys järjestelmät.

Lisätiedot

Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio

Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio 1 Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio Ympäristövastaava Airi Muhonen / Tiehallinto, Savo-Karjalan tiepiiri 2 Levähdys- ja pysäköimisalueet

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä Jäteselviytyjät 2013 Tietokilpailu Koulun nimi Paikkakunta Luokka Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) 1. 2. 3. pisteet yhteensä / 90 pistettä 1. Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Miksi jätteitä

Lisätiedot

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät

Lisätiedot

Karjalan kylien sanitaation kehittäminen. Loppuseminaari ensimmäisen vaiheen tuloksista 28.1.2009 Projektikoordinaattori Susanna Pakula

Karjalan kylien sanitaation kehittäminen. Loppuseminaari ensimmäisen vaiheen tuloksista 28.1.2009 Projektikoordinaattori Susanna Pakula Karjalan kylien sanitaation kehittäminen Loppuseminaari ensimmäisen vaiheen tuloksista 28.1.2009 Projektikoordinaattori Susanna Pakula Matkat Venäjän-Karjalaan: 1. matka Ensimmäinen vierailu 19-20.5 2008,

Lisätiedot

Ravinteiden kierto muuttuu välttämättömäksi ONGELMA TJA RATKAISUT SISÄKUIVAKÄYMÄLÄSSÄ KVVY 30.10.2012. Kuivakäymälän merkitys jätevesiin

Ravinteiden kierto muuttuu välttämättömäksi ONGELMA TJA RATKAISUT SISÄKUIVAKÄYMÄLÄSSÄ KVVY 30.10.2012. Kuivakäymälän merkitys jätevesiin ONGELMA TJA RATKAISUT SISÄKUIVAKÄYMÄLÄSSÄ KVVY 30.10.2012 Raini Kiukas DT keskus Kuivakäymälä Kopli Oy Ravinteiden kierto muuttuu välttämättömäksi Tiedossa on fosforin määrän rajallisuus, arvio nykykäytöllä

Lisätiedot

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Asukkaan päivässä käyttämä 150 litraa vesijohtovettä maksaa jätevesimaksuineen vain 40 50 senttiä. Samalla rahalla ei saa puolta litraa pullovettä. Yhteistyö varmistaa tulevaisuudessakin

Lisätiedot

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin?

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? 1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? a) maitotölkki b) suodatinpussi ja kahvinporot c) lasinsirut d) ruuanjätteet muovipussissa KOMPOSTI 2. Hyötispiste on paikka johon voit viedä

Lisätiedot

KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6)

KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) BIOJÄTETTÄ EI VIEDÄ KAATOPAIKALLE, VAAN SIITÄ TEHDÄÄN BIOETANOLIA,

Lisätiedot

Yrityshistoria. Luotettavuus Turvallisuus Ympäristöystävällisyys Joustavuus

Yrityshistoria. Luotettavuus Turvallisuus Ympäristöystävällisyys Joustavuus MIKLINE Organisaatio OY Yrityshistoria Luotettavuus Turvallisuus Ympäristöystävällisyys Joustavuus 1976 Matti ja Terttu Mikkola aloittavat kuljetusyrittäjinä 1993 Mikline Oy perustetaan 2009 P. Laakko

Lisätiedot

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013 Tekn.ltk.11.13 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 13 Kysely toteutettiin lähinnä nettikyselynä, paperiversio oli jaettu kunnan viraston toimipisteisiin. Vastauksia tuli netin kautta 9 kpl ja kaksi

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Joensuun seudun jätteiden energiahyötykäyttö 24.10.2013, Joensuu Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Hanke käynnistyi syksyllä 2010 Hankkeen perustana: Tarve Itä-Suomen jätteenpolttolaitokselle

Lisätiedot

Suuria säästöjä elpo-elementeillä

Suuria säästöjä elpo-elementeillä Suuria säästöjä elpo-elementeillä Säästöä rakentamisajassa Säästöä asuinneliöissä Säästöä materiaalikuluissa Säästää myös ympäristöä Elpotek Oy talotekniikan innovaatioita Elpotek Oy on talotekniikkaelementtien

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Oulun kaupungin liikelaitos Toiminta-alueella

Lisätiedot

JÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ. 9.9.2014 Copyright Isto Jokinen 1

JÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ. 9.9.2014 Copyright Isto Jokinen 1 JÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ 9.9.2014 Copyright Isto Jokinen 1 MIKSI JÄTTEET LAJITELLAAN? Tavoitteena on: - Vähentää kaatopaikalle menevän jätteen määrää - Kierrättää käyttökelpoisia materiaaleja

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia

Lisätiedot

TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU

TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU VEIKKOLAN KOULUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAA Arttu 5D KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools ohjelmaa Idea sai alkunsa Tanskassa 1990

Lisätiedot

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

Poistoilman lämmön talteenotto

Poistoilman lämmön talteenotto Poistoilman lämmön talteenotto Tehokas tapa pienentää lämmityskustannuksia kerrostalossa. Eikä lämpö mene harakoille! www.gebwell.fi 1 Mikä on PILP? Huoneilman koneellinen poisto aiheuttaa kerrostaloissa

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku

Lisätiedot

Karjalan kylien sanitaation kehittäminen 2008-2010. Maastotöiden tuloksia Projektikoordinaattori Susanna Pakula 25.2.

Karjalan kylien sanitaation kehittäminen 2008-2010. Maastotöiden tuloksia Projektikoordinaattori Susanna Pakula 25.2. Karjalan kylien sanitaation kehittäminen 2008-2010 Maastotöiden tuloksia Projektikoordinaattori Susanna Pakula 25.2.2010 Petroskoi Vuoden 2008 tulokset Selvitettiin kiinteistöjen vedenhankintaa, käymälöiden

Lisätiedot

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi.

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS JÄTEVEDENPUHDISTAMO JA BIOKAASULAITOS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

Tuottajien ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutaso

Tuottajien ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutaso Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/2015 1 (1) 24 Asianro 6856/14.06.00.00/2015 Tuottajien ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutaso Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Graniittirakennus Kallio Oy -2013

Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Perustettu 1983, perustajina/omistajina Armas Kallio perheineen 2007 Urakointitoiminnan aloittaminen pääkaupunkiseudulla 2010 Omistusjärjestely yrityksen omistuksen siirtyminen

Lisätiedot

Kokkolan biokaasulaitos

Kokkolan biokaasulaitos Kokkolan biokaasulaitos Biokaasuyhdistyksen seminaari 6-7.11.2013 Hannu Turunen / Econet Oy ECONET -konserni lyhyesti Vesi- ja ympäristöalan monipalveluyrityksen tausta 2002 perustettu Skanskan ympäristörakentamispuolen

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu 1 TURVALLISUUSASIAKIRJA Mattilankatu JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka 16.4.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 1.2 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 Rakennuttaja

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa?

I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa? I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa? 1.Liikenne 3a 15 42 % 2. Melu 5 3.lmansaasteet ja/tai hajut 1 24 67 % 4. Likaiset kadut 7 19 % 5. Julkisten rakennusten

Lisätiedot

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa.

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa. 1 Pirkkalan kunta Kannanotto asemakaavan laajennukseen ympäristölautakunta Suupantie 11, 33960 Pirkkala Huovin-Lepomoision omakotiyhdistys ry Omakotiyhdistys käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS HÖYLÄÄMÖNKADUN POHJOISPÄÄ

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS HÖYLÄÄMÖNKADUN POHJOISPÄÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS HÖYLÄÄMÖNKADUN POHJOISPÄÄ Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh. (06)

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020. Jätehuolto -määräykset

Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020. Jätehuolto -määräykset Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020 Jätehuolto -määräykset Hannele Tiitto, jätehuoltosuunnittelija, Forssan kaupungin jätelautakunta Ohjelmatyön tekijät Jätelautakunta

Lisätiedot

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus TTS:N ORGANISAATIO TIIMIT KOULUTUSPÄÄLLIKÖT ESKO NOUSIAINEN rehtori/koulutusjohtaja TUKIPALVELUT HALLINTOPALVELUT (Talous

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI. 17.02.2012, Oulu

KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI. 17.02.2012, Oulu KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI 17.02.2012, Oulu SEMINAARIOHJELMA klo 08:30 09:00 Aamukahvi klo 09:00 09:30 Tilaisuuden avaus Teknisen toimialan kehittämisen keskeiset haasteet, kokemuksia

Lisätiedot

Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen

Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 24 Asianro 7006/02.05.00/2014 Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen

Lisätiedot

Kierrätetään. www.tramel.fi

Kierrätetään. www.tramel.fi Kierrätetään. www.tramel.fi Tramel Oy tarjoaa yrityksille ja kotitalouksille taloudellisesti kannustavan palvelun metallien ja metallipitoisten materiaalien kierrätykseen. Tramel Oy Prosessit Tuotteet

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Arvio yhdyskuntajätteen koostumuksesta (2012) Lähde: Tilastokeskus 2012, Jätelaitosyhdistys

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOKKOLAN KAMPUSALUE

KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOKKOLAN KAMPUSALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOKKOLAN KAMPUSALUE PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN VIREILLE TULON SYY Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009

kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009 Jätekuljetusten suunnittelu ja kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009 PERUSTIETOJA Yhtiö on perustettu tt vuonna 2002. Omistajat: Porvoo (49,00 %), Sipoo (25,60 %), Loviisa (9,15 %), Askola (3,95 %), Pernaja

Lisätiedot

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Jätevesien käsittelyn järjestäminen....on varmasti talouden yksi suurimmista hankinnoista..ei ole mikään heräteostos..kannattaa

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Kempeleeseen ja

Lisätiedot

Hyvä kaupunkiympäristö- Kunnallistekniikkaa ja vuoropuhelua SKTY 17.5.2013 PAAVO ÅVIST JA ULLA-KIRSTI JUNTTILA

Hyvä kaupunkiympäristö- Kunnallistekniikkaa ja vuoropuhelua SKTY 17.5.2013 PAAVO ÅVIST JA ULLA-KIRSTI JUNTTILA Hyvä kaupunkiympäristö- Kunnallistekniikkaa ja vuoropuhelua SKTY 17.5.2013 PAAVO ÅVIST JA ULLA-KIRSTI JUNTTILA 2 Arkhimedeen vala Insinööri on mukana luomassa tekniikkaa, joka koituu luonnon ja ihmisen

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä 1 Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä Ajoneuvopääteseminaari 19.3.2002 Johtava konsultti Pekka Petäjäniemi 2 -hankkeen tavoitteet Kehittää kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä, joka mahdollistaa

Lisätiedot

Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus

Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus Katupäällikkö, DI, Ismo Heikkinen, Kuopion kaupunki Projektipäällikkö, DI, Ari Kalliokoski, Destia Oy Kuntatekniikan päivät 2009 Destia Oy on suomalainen infra-

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2010 17.2.2011 Toteutus: 11-12/2010 Vastaajia yhteensä 9783 Tutkimuksen toteutus Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Esityksen sisältö: Tiivistelmä s. 3-12 Numeeriset

Lisätiedot

Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmä: selvitys ja kuuleminen

Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmä: selvitys ja kuuleminen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 8 Asianro 6499/14.06.00/2013 Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmä: selvitys ja kuuleminen Yleistä jätteiden kuljetusjärjestelmistä Kuljetusjärjestelmän

Lisätiedot

Kaupunkivalaistuksen suunnittelu

Kaupunkivalaistuksen suunnittelu Kaupunkivalaistuksen suunnittelu Jyväskylä 8.8.2014 Leena Kaanaa Ympäristösi parhaat tekijät 2 Laadukas valaistus Pitkä elinikä, kestää aikaa ja kulutusta Kestävät ja toimivat materiaalit Muotoilu, ulkonäkö,

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Kuivakäymälät. Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari 28.11.2011, Turku Jarkko Leka, Valonia

Kuivakäymälät. Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari 28.11.2011, Turku Jarkko Leka, Valonia Kuivakäymälät Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari 28.11.2011, Turku Jarkko Leka, Valonia Kuivakäymälä huussi, puusee,hyyskä Edulliset perustamis- ja käyttökustannukset Säästää vettä => globaalisti tärkeä

Lisätiedot

Laikas Oy on toimialueensa MARKKINAJOHTAJA konepajateollisuudessa

Laikas Oy on toimialueensa MARKKINAJOHTAJA konepajateollisuudessa Laikas Oy on toimialueensa MARKKINAJOHTAJA konepajateollisuudessa Laikas Oy on vuonna 2005 perustettu tekniseen tukkukauppaan ja huoltopalveluihin erikoistunut perheyritys. Päätoimipaikkamme on Vieremällä

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys

Lisätiedot

MUOVIX OY Muovijätteen hyödyntäminen Kemian Päivät: Nyhjää Tyhjästä 22.3.2011 Mikko Koivuniemi

MUOVIX OY Muovijätteen hyödyntäminen Kemian Päivät: Nyhjää Tyhjästä 22.3.2011 Mikko Koivuniemi MUOVIX OY Muovijätteen hyödyntäminen Kemian Päivät: Nyhjää Tyhjästä 22.3.2011 Mikko Koivuniemi Lähde: Uusi Muovitieto Muovijäte Suomessa Yhteensä n. 160 000 tonnia vuodessa Noin 50 % käytettyjä pakkauksia

Lisätiedot

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012 Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta Leena Eränkö 13.9.2012 23 Kunnan jätehuoltoviranomainen Kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä

Lisätiedot

Sortit vie noutosäkeillä rakennus- ja pihajätteen edullisesti kierrätykseen.

Sortit vie noutosäkeillä rakennus- ja pihajätteen edullisesti kierrätykseen. Jäteratkaisut yrityksille Syksy 2010 Sortit vie noutosäkeillä rakennus- ja pihajätteen edullisesti kierrätykseen. Jätteestä kierrätetään Miten Sortit toimii Sortit tarjoaa joustavan, edullisen ja kiinteähintaisen

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011. CO 2? RAKENTAMISEN CO 2? HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Pekka Heikkinen Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA

Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA Jätelautakunnan pyynnöstä alla on koottuna hintatietoja. Hintavertailuja Itä-Suomen alueella Hintatiedot

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut

Lisätiedot

Digiroad - Kuntaylläpito. Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon

Digiroad - Kuntaylläpito. Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon Digiroad - Kuntaylläpito Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon DIGIROAD - KUNTAYLLÄPITO Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon DIGIROAD - YLLÄPITO Digiroad on aineistokokonaisuus, johon kerätään

Lisätiedot

Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy. Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace

Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy. Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset 2015 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset Jätelain (646/2011) 91 :n mukaisesti kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa

Lisätiedot

Sisäkuivakäymälän edellytykset. Tampereen kaupunki Rakennusvalvonta LVI-tark.ins. Juha Brunnila

Sisäkuivakäymälän edellytykset. Tampereen kaupunki Rakennusvalvonta LVI-tark.ins. Juha Brunnila Sisäkuivakäymälän edellytykset Tampereen kaupunki Rakennusvalvonta LVI-tark.ins. Juha Brunnila Iltasanomat Bill Gates keksii vessan uudestaan Microsoft-miljardööri aikoo luoda aivan uudenlaisen vessan.

Lisätiedot

LIETTEIDEN KERÄYS KEMIÖNSAARESSA

LIETTEIDEN KERÄYS KEMIÖNSAARESSA LIETTEIDEN KERÄYS KEMIÖNSAARESSA Tehtävänä puhtaampi ympäristö LIETEKULJETUKSET HOITUVAT ROUSKIKSEN KANSSA Kemiönsaaressa sako- ja umpikaivolietteiden kuljetus hoidetaan kunnan järjestämänä aivan kuten

Lisätiedot