LAMELLIHIRSITALON ENERGIANKULUTUS (Finnlamelli Oy)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAMELLIHIRSITALON ENERGIANKULUTUS (Finnlamelli Oy)"

Transkriptio

1 Mari Hälinen LAMELLIHIRSITALON ENERGIANKULUTUS (Finnlamelli Oy) Opinnäytetyö Ympäristöteknologian koulutusohjelma Toukokuu 2009

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Mari Hälinen Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen Ympäristöteknologian koulutusohjelma, Insinööri (ylempi AMK) Kestävä energiatalous Lamellihirsitalon energiankulutus Tiivistelmä Rakennusten energiatehokkuus ja ilmanpitävyys ovat nousseet rakentamisessa tärkeiksi tekijöiksi 2000-luvulla. Suomessa tuli voimaan 2008 laki rakennusten energiatodistuksista, jolla pantiin täytäntöön EU:n direktiivi rakennusten energiatehokkuudesta 2002/91/EY. Rakennusmääräyksiä rakennusten energiatehokkuudesta on muutettu mm. vuosina 2003 ja 2007 sekä uusin muutos, joka astuu voimaan vuonna Rakennusten energiankulutuksen kasvun rajoittamisessa on loppupeleissä kysymyksessä ilmastomuutoksen hillitsemistalkoot. EU hyväksyi vuonna 2007 energia- ja ilmastopaketin, jossa tavoitellaan mittavia energiasäästöjä jokaisella sektorilla. Rakennuksen ilmanpitävyydellä on rakennusten energiankulutukseen vaikutusta, kun ilmanpitävyys on heikkoa. Ilmanpitävyyden merkittävyys kuitenkin pienenee nopeasti verrattaessa melko tiiviitä taloja keskenään. Tällöin korostuvat energiansäästön saavuttamisessa asumistottumukset ja asumiskäyttäytyminen sekä viihde-elektroniikan käyttö. Energiansäästön ja -tehokkuuden tavoittelussa on muistettava asumisterveys ja rakennusfysiikka, jotta saavutetaan hyvä lopputulos. Hirsitalojen seinän lämpöhäviö on suurempi kuin muiden materiaalien, koska sitä on käytetty lisäeristämättömänä massiivirakenteena. Muiden materiaalien rakenne on suunniteltu niin, että minimivaatimukset täytetään. Hirsitalojen osalta toimintatapa on sellainen, että hirsiseinän U-arvo täyttää maksimiarvon ja erotus kompensoidaan muiden rakennusosien paremmilla lämpöhäviöarvoilla sekä tehokkaammalla ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla. Rakennusten energiansäästötavoittelussa hirsitalot ovat nähty huonompana vaihtoehtona kuin rankarakenteiset puutalot. Tässä opinnäytetyössä on tutkittu kyselytutkimuksella ja yhden hirsisen pientalon osalta lamellihirsitalojen energiankulutusta. Opinnäytetyössä selvisi, että samoin kuin muussakin rakentamisessa, niin myös hirsitaloissa rakentamisen laatu ja oikeaoppinen suunnittelu on tärkeätä, jotta saadaan toimiva, terveellinen ja energiatehokas talo. Vaikka hirsiseinän U- arvo on heikompi kuin muilla seinärakenteilla, niin muiden rakennusosien kompensoinnilla saadaan vaipan lämpöhäviötaseesta yhtä hyvä kuin määräysten mukainen talo. Hirsitalo voi olla tiivis talo, mutta hirsitalon rakentamisessa pitää kaikki rakenneliitokset tehdä tiiviiksi uusien ohjeiden mukaisesti eikä kuvitella, ettei liitoksien ilmanpitävyydelle olisi merkitystä, kun on kysymyksessä hirsitalo. Hirsitaloissakin ilmanvaihdosta huolehtii siihen suunniteltu laitteisto eikä tule ajatella, että hirsitalon vuotoilmanvaihto kuuluu toimia talon ilmanvaihtona. Kun hirsitalo on rakennettu rauhassa ja laadukkaasti ilmanpitäväksi ja se on todennettu ilmanpitäväksi, niin sen energiatehokkuus on kilpailukykyinen muiden kanssa. Todelliseen rakennusten energiankulutukseen vaikuttavat merkittävästi asumistottumukset ja asunnon käyttö, niin pelkällä laskennallisella rakennusten energiatehokkuudella ei voida saavuttaa todellista energiansäästöä. Siksi pelkästään rakennusmääräysten jatkuvalla kiristäminen ei mahdollisesti saavuteta niitä energiansäästö tavoitteita, joita EU:ssa yritetään saavuttaa rakentamisessa. Asiasanat (avainsanat) rakennusten energiatehokkuus, hirsitalo, lamellihirsi, energiankulutus, ET-luku, omakotitalo Sivumäärä Kieli URN 83 Suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn2009A6491 Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Marianna Luoma, Esa-Matti Laiho Opinnäytetyön toimeksiantaja Finnlamelli Oy, Pentti Pajala

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Mari Hälinen Name of the bachelor's thesis Degree programme and option Degree Programme in Environmental Technology, Master of Engineering Energy consumption of log houses Abstract Energy efficiency and air-tightness has become very important in the 21 st century. The EU has set the energy performance directive for buildings (2002/91/EC). Legislation regulating the energy efficiency of buildings came into force 2008 in Finland. The minimum requirements of new buildings have been set in The National Building Code, which has changed several times. This thesis focuses on the energy consumption of a log house. It has been studied using an example log house and a questionnaire of energy consumption. The aim of this study was to find out the energy performance of a log house. Its walls have bigger heat loss than other wall materials because of its massive construction. Heat losses of the building were calculated. In this study I found out that if air-tightness of buildings is low then air-tightness is important to energy performance of building. But still more important is the behavior of occupants and use of home electronics. As a conclusion it can be said that also in log house building the quality of building work and proper planning is important to gain functional, healthy and energy efficient house. Even if the U-value of the log wall is lower than other wall materials the heat loses level meet the requirements. The log house can be air-tight, but during the construction work all the junction must be done according to requirements. Air-tightness of the junctions is very important. Although the log wall is breathing material, ventilation must be arranged by ventilation system. When log house has been built with care and quality, and it is air-tight and competitive with other types of buildings. Subject headings, (keywords) energy performance of building, log house, energy consumptions, building energy performance value Pages Language URN 83 Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn2009A6491 Remarks, notes on appendices Tutor Marianna Luoma, Esa-Matti Laiho Bachelor s thesis assigned by Finnlamelli, Pentti Pajala

4 Alkusanat Ekologista, energiatehokasta ja ihmisystävällistä rakentamista puolustavana minulla heräsi kiinnostus tutkia hirsirakentamista lähemmin. Millainen on hirsitalon toteutunut kokonaisenergiankulutus? Keskusteluissani Finnlamelli oy:n kanssa ilmeni, ettei toteutunut kulutus ole vastannut laskennallista kulutusta. Miksi? Onko mahdollista, että hirsitalon toteutunut energiankulutus olisi pienempi kuin laskennallisesti määritetty? Voidaanko tätä todistaa, kun toteutuneeseen energiankulutukseen vaikuttavat oleellisesti asumistottumukset? Onko totta, että hirsitaloja ei voi rakentaa tiiviiksi, jolloin epätiiviin rakennuksen vuotoilma suurentaisi rakennuksen energiankulutuksen energiatehottomaksi? Mikä on hirsitalojen tulevaisuus? Näistä lähtökohdista lähti liikkeelle tämä opinnäytetyö. Haluan kiittää Finnlamelli Oy:tä, ja erityisesti Pentti Pajalaa ja Esko Perälää, koska sain mahdollisuuden tehdä tästä aiheesta opinnäytetyöni. Kiitän myös ohjaavia opettajiani, Marianna Luomaa ja Esa-Matti Laihoa, jotka ovat paljon auttaneet ja ohjanneet esimerkillisesti työtäni. Kiitoksia opponentilleni, Eija Mäntymäelle, joka on myös ollut suurena apuna koko opinnäytetyöprosessin aikana. Suurin kiitos kuitenkin kuuluu miehelleni ja vanhemmilleni, joiden ansiosta olen voinut keskittyä opiskeluun ja saada opintoni valmiiksi määräajassa. Lapsilleni, Mirkalle ja Marjutille, kiitoksia, että olette ymmärtäneet, ettei äiti tahallaan ole ollut niin kiireinen ettei ole teidän kanssa ehtinyt leikkimään. Kiitoksia avusta ystävilleni Aino Luostariselle, Heli Kasuriselle ja Kirsi-Marja Aallolle. Selkiellä Mari Hälinen

5 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO KIRJALLISUUSKATSAUS Rakennusten energiatehokkuus Hirsirakenne Tutkimuksia hirsitaloista Rakennuksen ilmanpitävyys Viihtyisä asuinrakennus Kotitaloussähkönkulutus Energiatehokkuuslaskenta Yhteenveto kirjallisuuskatsauksesta TAVOITTEET JA RAJAUS AINEISTO Tutkimuksen kohteena oleva pientalo Tutkimuksen kohteena oleva hirsitalojoukko MENETELMÄT Mittaukset pientalolle Asumisviihtyvyys Toteutuvan energiankulutuksen seuranta Pientalon vaipan mittaukset Kyselytutkimus Energiatehokkuuslaskenta Laskennallinen energiatehokkuusluku (ET-luku) Energiankulutus toteutuneilla tiedoilla Energiatehokkuuslaskenta ohjelmilla Hirsitalon merkittävät tekijät energiankulutuksessa TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Pientalon tulokset Asumisviihtyvyys Rakennuksen vaippa Kyselytutkimuksen tulokset... 58

6 6.2.1 Lämmitysmuodot Lämminvesivaraajat ja vedenkulutus Kotitaloussähkönkulutus Energianlaskentatulokset Pientalon energiatehokkuuslaskenta Pientalon ET-luku Kyselytutkimuksen TET-luku Hirsitalon energiankulutukseen vaikuttavat tekijät JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET KIRJALLISUUS LIITTEET Liite 1 Pientalon lämpöhäviöiden tasauslaskenta Liite 2 Energiankulutuskysely Liite 3 Pientalon tiiviysmittausraportti Liite 4 Pientalon lämpöhäviöt ja lämmitysjärjestelmän lämpöhäviöt Liite 5. Pientalon lämpökuormat ja tilojen nettoenergiat Liite 6. Pientalon tilojen lämmitysenergia ja käyttövesi Liite 7. Pientalon toteutunut energiankulutus Liite 8. IDA ice -ohjelman laskentatulokset pientalolle Liite 9. SuLVI:n energiatodistusohjelman laskentatulokset pientalolle Liite 10. Lamit-tool energiatodistusohjelman laskentatulokset pientalolle

7 KESKEISET KÄSITTEET C3 on Suomen rakennusmääräyskokoelman osa, nimeltään rakennusten lämmöneristys. Rakennusmääräyskokoelman osassa C3 käsitellään rakennusosien ja rakenteiden ilmanpitävyyttä, rakennuksen vaipan lämmöneristävyyttä ja rakennusten erilaisten tilojen lämmöneristävyyttä. C4 on Suomen rakennusmääräyskokoelman osa, nimeltään lämmöneristys. Rakennusmääräyskokoelman osassa C4 käsitellään lämmönläpäisykertoimen määrittämistä ja lämmöneristyksen suunnittelua ja eristämistä, rakennusaineiden lämmönjohtavuutta ja lämmönvastuksia sekä ikkunan, oven ja tuuletusluukun lämmönläpäisykertoimia. D2 on Suomen rakennusmääräyskokoelman osa, nimeltään rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. Rakennusmääräyskokoelman osassa D2 käsitellään rakennusten sisäilmasto olosuhteita ja ilmanvaihdon ja ilmanvaihtojärjestelmän energiatehokkuutta sekä ilmanvaihtojärjestelmän toimintakunnon varmistamista ja käyttöönottoa. D3 on Suomen rakennusmääräyskokoelman osa, nimeltään rakennusten energiatehokkuus. Rakennusmääräyskokoelman osassa D3 käsitellään rakennusten energiatehokkuusvaatimuksia ja rakennusten lämpöhäviöin tasauslaskentaa sekä määräysten mukaisuuden osoittamisen. D5 on Suomen rakennusmääräyskokoelman osa, nimeltään rakennuksen energiakulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta. Rakennusmääräyskokoelman osassa D5 käsitellään rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehotarpeen laskentamenetelmät. U-arvo on lämmönläpäisykerroin ja yksikkönä W/m 2 K ja se lasketaan rakennusmääräys osan C4 mukaan. Ilmanvaihtokerroin kuvaa sitä ilmavirran tilavuutta, joka tunnin kuluessa virtaa tilasta pois suhteessa huonetilavuuteen, yksikkönä (m 3 h)/m 3 = 1/h. Vuotoilmanvaihto (n vuotoilma ) voidaan laskea, kun tunnetaan ko. rakennuksen vuotoilmakerroin, (1/h). Jos rakennuksen ilmanpitävyyttä ei ole mittauksilla todennettu, ra-

8 kennuksen lämpöhäviön tasauslaskennassa käytetään rakennusmääräyskokoelman D3 mukaista vuotoilmakerrointa. Rakennusmääräyskokoelman osan D3 (2007) vuotoilmakertoimena 0,16 1/h, joka vastaa ilmanvuotolukua 4 1/h. Vuotoilmakerroin voidaan laskea rakennuksen ilmanvuotoluvusta RakM D3 mukaan jakamalla ilmanvuotoluku 25. Ilmanvuotoluku (n 50 ) kuvaa kuinka monta kertaa rakennuksen ilmatilavuus vaihtuu tunnissa (1/h) 50 Pa:n paine-erossa (ali- tai ylipaineessa). Ilmanvuotoluku kertoo rakennuksen ilmanpitävyyden. Vuoden 2007 rakennusmääräysten mukaan ilmanvuotolukuna käytetään rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskennassa 4 1/h, ellei rakennuksen ilmanpitävyyttä ole osoitettu muulla tavalla esim. erillisellä tiiviysmittauksella. Rakennuksen energiankulutus on vuotuinen energiankulutus sisältäen lämmityksen, sähkölaitteiden ja jäähdytyksen kuluttaman energian. Ei sisällä eri energiamuotojen häviöiltä, hyötysuhteita tai lämpökertoimia. Kuukausittainen energiankulutus on kuukausittainen energiankulutus sisältäen lämmityksen, sähkölaitteiden ja jäähdytyksen kuluttaman energian. Ei sisällä eri energiamuotojen häviöitä, hyötysuhteita tai lämpökertoimia. Yhteenlasketuista kuukausittaiset energiankulutuksista (tammi joulukuu) saadaan rakennuksen energiankulutus. Rakennuksen ostoenergiankulutus on vuotuinen energianmäärä, joka tulee rakennukseen sähkönä, kaukolämpönä, kaukokylmänä tai polttoaineina. Kuukausittainen ostoenergiankulutus on kuukausittainen energianmäärä, joka tulee rakennukseen sähkönä, kaukolämpönä, kaukokylmänä tai polttoaineina. Yhteenlasketuista kuu-kausittaisista ostoenergiankulutuksista saadaan rakennuksen ostoenergiankulutus (tammi joulukuu). Toteutunut energiankulutus on joko vuosittainen tai kuukausittainen energiamäärä, joka on ostoenergiaa. Energiankulutus on luettavissa mittareilta ja/tai laskuilta. Polttoaineiden osalta on mahdollista tarkastella arvioitua käyttömäärää.

9 ET-luku on energiatehokkuusluku rakennukselle, joka lasketaan energiatodistuslainsäädännön mukaisesti. ET-luku lasketaan rakennuksen energiankulutus jaettuna rakennuksen bruttoneliöillä. TET-luku on tässä opinnäytetyössä laskettava toteutuneisiin energiankulutustietoihin perustuva energiatehokkuusluku. Laskenta tehdään soveltaen energiatodistuslainsäädännön suurien asuinrakennusten laskentaa. ET-kuukausi on kuukausittainen energiatehokkuusluku, joka on laskettu yksittäiselle kuukaudelle. Koko kalenterivuoden kuukausittaisista ET-kuukausi luvuista saadaan ET-luku. TET-kuukausi on kuukausittainen toteutuneiden energiakulutusten energiatehokkuusluku. Laskenta tehdään joka kuukaudelle soveltaen energiatodistuslainsäädännön suurien asuinrakennusten laskentaa. Koko kalenterivuoden kuukausittaisista TETkuukausi luvuista saadaan TET-luku. Lamellihirsi on massiivinen rakennusosa, joka on liimattu useammasta pienemmästä hirrestä. Liimauksen jälkeen lamellihirsi työstetään haluttuun profiiliin ja kokoon

10 1 1 JOHDANTO Ilmastomuutoksen hillitsemiseksi EU sai keväällä 2007 sovittua mittavan sopimuksen, ilmasto- ja energiapaketin. Se sisälsi kaikkia EU:n jäsenmaita koskevat ilmastomuutoksen hillitsemisen tavoitteet vuoteen 2020 mennessä. EU:n ilmasto- ja energiapaketti sinetöitiin lopullisesti joulukuussa Yleistavoitteita ilmasto- ja energiapaketissa on kolme. Uusiutuvien energialähteiden osuutta lisätään keskimäärin 20 % EU:n energian loppukulutuksesta. Energiatehokkuutta lisätään keskimäärin 20 % peruskehitykseen verrattuna sekä liikenteen biopolttoaineiden osuus nostetaan 10 % EU:n polttoaineiden kokonaiskulutuksesta. Vuoden 2008 aikana rakennusten energiatehokkuus nousi yhdeksi merkittävimmäksi tekijäksi rakentamisessa. Aikaisemmin matalaenergiatalot olivat vain marginaalinen rakentamissuunta eikä passiivitaloja tai nollaenergiataloja rakennettu yleisesti. Kansallinen lainsäädäntö rakennusten energiatehokkuudesta astui voimaan Suomessa Kansallinen lainsäädäntö perustuu EU:n direktiiviin rakennusten energiatehokkuudesta, 2002/91/EY. Direktiivin implementoinnista Suomen rakennusmääräyskokoelmaan tuli muutoksia rakennusten energiankulutuksen laskentaan ja minimivaatimukset rakennuksen vaipan suhteen kiristyivät. Uusia lakeja implementointi toi rakennusten energiatodistuksista ja ilmastointilaitosten tarkastuksista. Rakennusten energiatehokkuuden lisäämiseksi Suomen ympäristöministeriö tiukentaa rakennusmääräyksiä seuraavan kerran vuonna Tiukennuksissa hirsirakentamiselle on lievennetty hirsiseinän U-arvot verrattuna normiulkoseinään. Lievennys olisi kuitenkin väliaikainen, sillä suunnitelmien mukaan vuoden 2012 rakennusmääräysmuutoksissa lievennystä ei enää olisi, joka on hirsitalojen rakentamisen kannalta huolestuttavaa. Lievennykset rakennusmääräyksissä johtuivat osin ilmastomuutoksen hillitsemisen kannalta hirsirakenteen suotuisista vaikutuksista (puuhun sitoutunut hiili) ja osin perinteisen hirsirakentamisen turvaamisesta. Julkisuudessa tulevaisuuden rakentamisen suunnista puhuttaessa on annettu ymmärtää, että hirsitalojen rakentamiskausi lisäeristämättömänä olisi vuoden 2012 jälkeen ohi.

11 2 Tässä opinnäytetyössä selvitettiin lamellihirsitalojen toteutuneita energiankulutuksia ja hirsitalojen mahdollisuuksia tulevaisuuden rakentamismateriaalina. 2 KIRJALLISUUSKATSAUS Kirjallisuuskatsauksessa on käsitelty rakennusten energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä ja energiatodistuslainsäädäntöä sekä tutkimuksia ja opinnäytetöitä. 2.1 Rakennusten energiatehokkuus Energiankulutukseen vaikuttavia ja ohjaavia tekijöitä on koottu yhteen käsitekartaksi (kuva 1). Käsitekartasta huomataan, että energiankulutukseen vaikuttavat poliittiset linjaukset rakennusten energiatehokkuudesta kuin myös käytetyt materiaalit ja laitteet, sijainti sekä käyttö. KUVA 1. Käsitekartta lamellihirsitalojen energiatehokkuudesta. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi rakennusten energiatehokkuudesta on annettu joulukuun 16. päivänä vuonna Direktiivin tavoite on edistää rakennus-

12 3 ten energiatehokkuuden parantamista kustannustehokkaasti huomioiden kuitenkin ilmasto-olosuhteet ja paikalliset olosuhteet sekä sisäilmastovaatimukset. Direktiivissä on vaatimukset kokonaisenergiatehokkuuden laskentamenetelmän kehykselle, vähimmäisvaatimukset uusille rakennuksille ja suurien olemassa olevien rakennusten laajamittaiselle korjausrakentamiselle, rakennusten energiasertifiointiin sekä rakennusten lämmityskattiloiden ja ilmastointijärjestelmien säännöllisiin tarkastuksiin. (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/91/EY, 3.) Rakennusten energiatehokkuudesta tietoa tarjoaa Euroopan komission sivusto, josta löytyy myös eri maiden energiatehokkuusdirektiivin implementoinnin tilanne. Hirsitaloja rakennetaan ainakin Pohjoismaissa, joten tarkasteltiin näiden maiden rakennusten energiatehokkuustoimenpiteitä tarkemmin. Toimenpiteet on koottu taulukkoon 1, josta nähdään, ettei hirsirakentamisella ole ollut aikaisemmin Pohjoismaissa erityisasemaa. Suomen, Ruotsin ja Norjan lämmönläpäisyvaatimukset rakennuksille ovat hyvin samansuuntaiset, ainoastaan seinärakenteessa on suurempi ero Suomen ja muiden maiden välillä. Suomessa rakennusten energiatodistusmääräykset uusille rakennuksille tulivat voimaan vuoden 2008 alusta. Suuret olemassa olevat rakennukset ovat tarvinneet energiatodistukset tammikuusta 2009 lähtien, kun rakennukset tai niiden osia myydään tai vuokrataan. Ennen vuotta 2008 valmistuneille pientaloille tai alle 6 asunnon rivi- tai kerrostaloille energiatodistukset ovat vapaaehtoisia. Ympäristöministeriö kuitenkin suosittelee energiatodistuksia myös pienille olemassa oleville rakennuksillekin. (Ympäristöministeriö 1, 2008.) Energiatodistuksien tavoitteena on edistää rakennusten energiatehokkuutta, koska rakennukset kuluttavat enemmän energiaa Euroopassa kuin liikenne ja teollisuus. Koko Euroopan energiankulutuksesta rakennuksissa kuluu yli 40 prosenttia. Suomen energiatodistus määritetään laissa rakennuksen energiatodistuksesta (487/2007) ja laskentamenetelmä on määritelty asetuksessa rakennuksen energiatodistus (765/2007). (Energiatodistusopas 2009, 2.)

13 4 TAULUKKO 1. Energiatehokkuusdirektiivin implementointi ja rakennusmääräykset eräissä maissa (Ympäristöministeriö ; Plan- og bygninsloven 2007; Regelsamling för byggande 2008; EPBD 2 4). Energiatehokkuusdirektiivin implementointitilanne Uusien rakennusten energiatodistukset Rakenneosa Suomi Norja Ruotsi EU:n maana osaksi kansallista lainsäädäntöä Euroopan talousalueeseen kuuluvana maana osaksi kansallista lainsäädäntöä Astuvat voimaan lähtien Suomi U-arvot W/m 2 K Rakennusmääräykset Norja U-arvot W/m 2 K EU:n maana osaksi kansallista lainsäädäntöä Astuvat voimaan lähtien Ruotsi U-arvot W/m 2 K Seinä 0,24 0,16 0,18 Hirsiseinä 0,24 max.0,60 Alapohja 0,13 0,15 Alapohja maata vasten Alapohja ryömintätilainen Alapohja ulkoilmaan rajoittuva 0,24 0,19 0,15 Yläpohja 0,15 0,13 0,13 Ikkunat 1,4 1,1 1,3 Ovet 1,4 1,1 1,3 TIIVIYS Suomi, 1/h Norja, 1/h Ruotsi, l/s m 2 Rakennuksen vaipan n 50 - luku *Suositus, mutta ei määräys. 1 * Lämpöhäviötasauslaskennassa 4 1,5 0,6 l/s m 2 * muunnettuna noin 3 1/h Rakennusten energiatehokkuuden lisäämiseksi Euroopassa on toteutettu erilaisia projekteja mm. energiatehokkaisiin rakennuksiin tähtäävässä ohjelmasta (IEE) on esitelty 48 projektiraporttia Energy efficient homes and building The beauty of efficiency ja asuntojen energiansäästöihin tähtäävä noin 1000 asunnon energiansäästöprojekti Eco n home (IEE 2008; Eco n home 2008.)

14 5 Koska Suomessa energiatodistuksen arvot on joko laskettu Jyväskylän säätiedoilla tai normeerattu Jyväskylän säätietoihin, energiatodistuksista voidaan verrata rakennusten energiatehokkuutta vastaavan rakennustyypin kesken. Energiatehokkuusluku, ETluku, lasketaan joko laskennallisesti tai toteutuneiden energiankulutuksien perusteella. Laskentamenetelmän valinta määräytyy rakennuksen koosta. Pienissä rakennuksissa laskenta tehdään laskennallisesti ja suurissa rakennuksissa toteutuneiden kulutusten mukaan. Rakennusten energiatehokkuusluokitteluasteikkoja on eri rakennustyypeille pienistä rakennuksista liikerakennuksiin. Rakennusten energiatehokkuusluokat on A G (taulukko 2). Energiatehokkuusluku on kyseisen rakennuksen energiankulutus, joka on jaettu rakennuksen bruttopinta-alalla. Rakennuksen energiankulutus sisältää rakennuksen lämmitysenergiankulutuksen, laitesähkön ja jäädytysenergiankulutuksen. (Ympäristöministeriö 3, liite 1 2.) Vuoden 2007 rakennusmääräyksen mukainen rakennus sijoittuu luokkaan D. Matalaenergia- tai passiivitalo sijoittuu energiatehokkuusluokkaan A. TAULUKKO 2. Pienten asuinrakennusten energiatehokkuusluokat (Ympäristöministeriö 3, liite 1). Rakennusten energiatehokkuus, kwh/brm 2 vuodessa Asuinrakennusten ET-luku, A < 150 alle 6 asunnon asuinrakennukset B < C D E F G >321 Ympäristöministeriö lähetti Suomen uudet energianormit lausuntokierrokselle kesällä Tavoitteena oli muuttaa rakennusmääräyksiä kaksivaiheisesti, ensiksi vuonna 2010 ja seuraavaksi 2012 voimaan tulevilla määräyksillä. Määräysmuutosten tavoitteena oli parantaa Suomen rakennusten energiatehokkuutta siten, että vuonna 2010 rakennusmääräykset tiukkenisivat % vuoden 2007 tasosta ja 2012 rakennusmääräykset tiukkenisivat vielä 20 % vuoden 2010 tasosta. Joulukuussa 2008 hyväk-

15 6 syttiin vuoden 2010 rakennusmääräysmuutokset. Muutoksia edelsi ympäristöministeriön teettämä tutkimus Tampereen teknilliseltä yliopistolta (TTY) matalaenergiarakenteiden toimivuudesta ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) lausunto rakenteiden energiatehokkuuden parantamisen vaikutuksista rakenteiden kosteustekniseen toimivuuteen. TTY:n tehtävänä oli selvittää energiatehokkuuden parantamisesta johtuvien eri rakennusosien lämmöneristävyyden mahdolliset rajoitukset sekä arvioida ilmastomuutoksen tuomia rajoituksia rakenteiden toimintaolosuhteiden muuttuessa. TTY:n asiantuntijaryhmä koki tehtävän haastavaksi, koska arvioinnissa on otettava huomioon rakennusfysiikka, rakennustekniikka ja taloudellisuus. Tutkimusryhmän mielestä eri osatekijöiden keskinäisten merkitysten selvittämiseksi vaaditaan laajempaa ja pitkäkestoisempaa tutkimusta kuin valmistuneessa tutkimuksessa oli mahdollista. Kokonaisuutta tarkasteltaessa asiantuntijaryhmän sisällä oli ollut erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä eri osa-alueiden vaikutuksista. Matalaenergiarakenteiden toimivuus loppuraportissa on esitelty ne asiat, joista asiantuntijaryhmä on ollut pääsääntöisesti yksimielinen. (Tampereen teknillinen yliopisto 2008, 5 6.) VTT:n tehtävänä oli antaa lausunto nykyistä paremmin lämmöneristettyjen rakenteiden vaikutuksesta rakenteiden kosteustekniseen toimivuuteen. Molemmissa selvityksissä ollaan samaa mieltä siitä, että vaipan hyvä ilmanpitävyys on tärkeätä ja suositeltavaa. Mutta TTY:n loppuraportti muistutti, että ilmanpitävässä talossa tulee pyrkiä varmistamaan ilmanvaihdon toimivuus kaikissa tilanteissa. Esimerkiksi sähkökatkojen aikana ilmanvaihdon toimivuus olisi varmistettava joko avattavilla ikkunoilla tai tuuletusluukuilla. (Tampereen teknillinen yliopisto 2008, 13.) TTY:n ja VTT:n arviot lämmöneristysmääräysten kiristystasosta olivat erisuuruiset. TTY näki järkevänä karkeasti ottaen noin puolta ehdotetusta % (Tampereen teknillinen yliopisto 2008, 6). VTT:n mukaan rakenteiden kosteustekninen toimivuus ei aseta rajoituksia lämmöneristystason parantamiselle ehdotetun mukaisesti (VTT 2008, 18). Ympäristöministeriö hyväksyi joulukuussa 2008 rakennusmääräyskokoel-

16 7 man osat D2, D3 ja C3, joissa energiatehokkuuden parantamiseksi lämmöneristysmääräyksiä on kiristetty noin 30 %. Vuonna 2010 voimaan tulevat lämmöneristyksen U-arvot ja ilmanpitävyys on esitetty taulukossa 3. Taulukosta nähdään, että vuonna 2010 voimaan tulevissa säännöksissä on lievennys hirsiseinän U-arvolle. Vuoden 2012 lausuntokierrokselle lähteneissä rakennusmääräysmuutoksissa hirsiseinän lievennys olisi voimassa vain kaksi vuotta. Maaliskuussa 2009 vuoden 2012 rakennusmääräysmuutosehdotukset eivät enää ole luettavissa Ympäristöministeriön sivuilta, eikä siten vuoden 2012 muutoksista ole ennakkotietoja saatavilla. Lämmöneristystason parantuessa myös vaatimus rakennusten ilmanpitävyydessä tiukkenee. TAULUKKO 3. Rakennusten energiatehokkuuteen tähtäävien rakennusmääräysten muutokset rakennusmääräyskokoelmassa D3 (Ympäristöministeriö ja Ympäristöministeriö ). Rakenne U-arvot (2007) (W/m 2 K) U-arvot (2010) (W/m 2 K) Muutos (%) Seinä 0,24 0,17-29 % Hirsiseinä 0,24 0, % Alapohja maata vasten 0,24 0,16-33 % Alapohja ryömintätilainen Alapohja ulkoilmaan rajoittuva 0,19 0,17-11 % 0,15 0,09-40 % Yläpohja 0,15 0,09-40 % Ikkunat 1,4 1,0-29 % Ovet 1,4 1,0-29 % Lämpöhäviöiden tasauslaskenta n 50 -luku (2007) 1/h n 50 -luku (2010) 1/h Muutos (%) Rakennus % Rakennusten energiatehokkuuteen, varsinkin hirsirakennuksissa, vaikuttavat merkittävästi vuotoilmareitit. Kokonaislämmitysenergian kulutusta voidaan pienentää huomattavasti, jos yläpohjan tiiviys on paras mahdollinen. Asiaa on tutkinut Virpi Leivo tutkimuksessaan Yläpohjan tiiviyden merkitys hirsitalojen lämmitysenergiankulutukseen. Leivo tutki sekä teoreettisesti että erilaisten kenttämittausten avulla yläpohjan tiiviy-

17 8 den vaikutusta kokonaistiiviyteen ja vuotoilmanvaihtuvuuden kautta lämmitysenergiankulutukseen. Tutkimuksessa selvisi, että hirsitalojen yläpohjan tiiviys vaikuttaa kahdella tavalla rakennuksen vuotoilmanvaihtuvuuteen. Hirsitalon kokonaistiiviys paranee, kun yläpohjarakenne on tiivis ja vuotoilmavirta pienenee, koska yläpohjan ollessa tiivis rakennuksen paineolot muuttuvat, jolloin neutraaliakselin paikka alenee ja pienentää samalla vuotoilman määrää. (Leivo 2003, 2.) Korkalaisen ja Saastamoisen opinnäytetyö (2008) käsittelee kahden omakotitalon energiatodistuksen laskentaa ja vertaa tuloksia toteutuneisiin energiankulutuksiin. Omakotitalot olivat rakennettu erilaisilla rakenteilla, joten tutkimuskohteena oli myös talojen rakennusfysikaalinen toiminta. Työn yhtenä havaintona oli, että teoreettinen energialaskenta vastaa melko hyvin todellista energiankulutusta. Energiatodistusten laadinnassa he havaitsivat, että ET-lukua laskettaessa bruttoneliöiden merkitys on liian merkitsevä. Näin ollen laskenta suosii suuria asuntokokoja. (Korkalainen & Saastamoinen 2008.) Tampereen teknillisen yliopiston tutkimuksessa Puurunkoisten pientalojen kosteus- ja lämpötilaolosuhteet, ilmanvaihto ja tiiviys on analysoitu 84 koekohteen ominaiskulutuksia. Koekohteiden ominaiskulutukset selvitettiin asukkailta saaduista toteutuneista energiankulutuksista sisältäen lämmityksen ilmanvaihdon, lämpimän käyttöveden ja valaistuksen ja kaiken sähkönkulutuksen. Takan ja/tai leivinuunilla tuotettua lisälämpöä ei ole huomioitu ominaiskulutuksessa. Koekohteet on normeerattu Helsingin normaalinastepäiväluvun mukaan. Keskimääräinen ominaiskulutus koekohteissa oli 141 kwh/m 2 /vuosi, vaihteluvälin ollessa kwh/m 2 /vuosi. Kuvassa 2 on koekohteiden ominaiskulutukset jaoteltuna ilmanvaihtojärjestelmän mukaan. Johtopäätöksenä on saatu, että ihmisten asumistottumukset ja elintavat ovat kokonaisenergiankulutuksessa suurin vaikuttava tekijä. (Tampereen teknillinen yliopisto 2005, )

18 9 KUVA 2. Energianominaiskulutus koekohteissa ilmanvaihtojärjestelmän mukaan jaoteltuna (Tampereen teknillinen yliopisto 2005, 36). 2.2 Hirsirakenne Hirsiseinät ovat massiivirakenteita, jotka toimivat kosteusteknisesti turvallisesti, koska niissä ei ole rakennekerrosten välisiä rajapintoja, joihin kosteus voisi tiivistyä. Rakennekerrosten välisiä rajapintoja tulee hirsiseiniin, jos ne lämmöneristetään. Massiivirakenteet varastoivat auringosta tulevaa lämpöenergiaa ja siten kuluttavat vähemmän energiaa kuin U-arvojen perusteella laskettuna. Käytettäessä sisäpuolista lämmöneristämistä hirsiseinärakenteessa, riski kosteusteknisesti toimimattomasta rakenteesta lisääntyy. Käytettäessä ulkopuolista eristämistä hirsiseinän kosteustekninen toimivuus säilyy tai jopa paranee, mutta tällöin menetetään massiivirakenteen hyöty lämpöenergiaa varastoivana rakenteena. Energiatehokkuuden parantamiseksi ehdotetut lämmöneristysmääräysten kiristykset voivat estää tai vaikeuttaa huomattavasti massiivisten rakenteiden käyttöä. (Tampereen teknillinen yliopisto 2008, ) VTT korostaa lausunnossaan, ettei lämmöneristävyyttä kuvaavaa U-arvoa ja termisen massan dynaamisia vaikutuksia sovi sekoittaa keskenään (VTT 2008, 7). Hirsiseinän U-arvoon 0,40 W/m 2 K päästään turvallisesti 50 mm sisäpuolisella eristyksellä ilman

19 10 lisäselvityksiä, kun hirsipaksuus on riittävä. Matalaenergiatason saavuttaminen lämpöeristetyllä hirsiseinärakenteella on mahdollista mm. rajoitetun tuuletuksen avulla ja varmistamalla ilmatiiviyden ja sadeveden tunkeutumisen esto. (VTT 2008, 22). Finnlamelli Oy:n hirsitalot Hirsitaloja valmistava Finnlamelli Oy sijaitsee Alajärvellä. Finnlamelli Oy:n lamellihirsiä tehdään useita kokoja, massiiviset kartanohirret ovat halkaisijaltaan mm ja korkeudeltaan 260 mm. Vuoden 2007 rakennusmääräysten mukaan kartanohirret eivät tarvitse lisäeristettä seinärakenteeseensa, vaan seinän heikompi U-arvo kompensoidaan muiden rakenteiden paremmalla lämmöneristävyydellä ja tarvittaessa paremmalla lämmöntalteenotolla. Finnlamelli Oy:n lamellihirsien profiilit ja liimausrakenne on nähtävissä kuvassa 3. KUVA 3. Finnlamelli Oy:n lamellihirret (Finnlamelli Oy). Hirsitalon kompensointi tehdään rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskennalla ja määräysten mukaisuuden osoittamisella rakennusmääräyskokoelman osilla C3 ja D3. Finnlamelli Oy:n lamellihirret valmistetaan tasalaatuisista ja suorarunkoisista havupuista (kuusesta tai männystä). Rungot halkaistaan ja liitetään yhteen puun kova sydänosa ulospäin. Lamellihirsi on rakenteensa ja valmistusmenetelmänsä ansiosta halkeilematonta ja vääntyilemätöntä rakennusmateriaalia. Finnlamelli Oy:n hirsitalojen hirsien eristeenä on ollut käytössä ns. polypropeeninauhaeriste.

20 Tutkimuksia hirsitaloista Holopaisen opinnäytetyössä, Hirsirakenteen lämpökameratutkimus, tavoitteena on ollut selvittää hirsitalossa mahdolliset ongelmakohdat ja antaa rakenteiden suunnittelijoille tietoa kuinka rakenteita tulisi parantaa. Myös hirsitalojen pystyttäjille oli tarkoituksena tarjota tietoa työvaiheista, joiden teossa ilmasulkuun jää helposti vuotokohtia. Tutkimuskohteena oli opinnäytetyössä yksi vuonna 2000 rakennettu hirsitalo. Taloa tutkittiin lämpökuvauksella sekä lämpötila- ja kosteuspitoisuusmittauksilla. Opinnäytetyön johtopäätöksenä oli, että tutkittavassa hirsitalossa oli asumisviihtyvyyteen vaikuttavia lämpövuotoja ala- ja yläpohjassa. Ovi- ja ikkuna-aukot olivat oikein tiivistetty, eikä näissä ollut huomattavia ilmavuotoja. Opinnäytetyön johtopäätöksissä painotettiin, että rakennusdetaljeilla on erittäin suuri merkitys tiiviiseen rakentamiseen. Talopakettivalmistajien tulisi ennakkoon suunnitella toimivat rakenteiden toteutustavat ja kuvata ne rakennuspiirustuksiin, niin ettei rakentajien tarvitse rakentaessa keksiä oikeata toteutustapaa. (Holopainen, 2005.) Massiivihirrestä tehtyjen ulkoseinien käyttö asuinrakentamisessa tutkimuksen kenttämittaukset on tehty vuosina hirsitaloille, joiden hirsiseinien paksuus on vaihdellut millimetriin. Tutkimuksen tulos on, että hyvä energiataloudellisuus voidaan saavuttaa hirsirakentamisessa, kun ylä- ja alapohja on tehty huolellisesti ilmanpitäviksi. (Lehtinen ym ) Lehtisen ym. mukaan (1999) hirsiseinällä on oma mielenkiintoinen lämmönvaihdinefekti, joka tapahtuu hirsien välisissä saumoissa. Ilmanpaine-erojen vaikutuksesta ilmaa kulkeutuu joko sisään tai ulos hirsien välisten saumojen kautta. Kun rakennus on alipaineinen, ilmavirtausten kulkeutuma on ulkoa sisään ja eikä silloin tule ylimääräistä kosteusrasitusta lämmityskaudella kuin päinvastaisessa tilanteessa kävisi. Sisään kulkeutuva ilmavirta lämpenee hirsisaumassa, koska hirren sisäosat ovat lämpimämpiä kuin ulkoilma. Kuvasta 4 nähdään, että lämmönvaihdinefekti voi olla lämmönläpäisykertoimen korjauskertoimena. Korjauskertoimen suuruus voi olla 1 0,82 ilman virtausnopeuden ollessa 0 2 mm/s. Kuvassa 4 on esitetty eri laskentatapauksien tulosten vaihtelualue lämpövirran tiheyksien, Q1, suhteena vastaavissa tapauksissa ilman

21 12 ilmavirtausta syntyviin lämpövirran tiheyksiin Q2. Ulkoilman lämpötila -10 C ja sisälämpötila +20 C. Hirren lämmönjohtavuus on 0,12 W/mK ja riveen 0,04 W/mK. Kuva 4. Hirsien välistä sisään virtaavan ulkoilman sitoman lämmön vaikutus hirsiseinän lämmöneristävyyteen (Lehtinen ym. 1999). Lehtisen tutkimuksen jälkeen hirsitalovalmistajat ovat kehittäneet uusia ja parempia omia salvos- ja hirsisaumatekniikoita sekä saumaeristeet ja tiivistysteipit ovat muuttuneet paremmiksi. (Lehtinen ym. 1999). 2.4 Rakennuksen ilmanpitävyys Rakennusten ilmanpitävyys testataan Suomessa ns. alipainemenetelmällä, jossa tutkittavaan tilaan aiheutetaan 50 Pa:n alipaine ulkoilmaan nähden. Kun 50 Pa:n alipaine on saavutettu, mitataan alipaineen ylläpitämiseksi tarvittava ilmamäärä. Ilmanvuotokohdat ja kylmäsillat voidaan paikallistaa lämpökuvauksella. Tiiviys mittauksen yhteydessä lämpökuvaus suoritetaan ennen rakennuksen alipaineistamista ja 50 Pa:n alipaineessa. (Paloniitty & Kauppinen 2006, ) Lämpökuvausten suorittaminen edellyttää sopivaa lämpökameraa, huoneilman lämpötila- ja kosteus mittalaitetta (SFS 5511 mukainen) ulkoilman lämpötilan ja tuulennopeus mittalaitetta, elektronista paine-eromittaria. Olosuhteiden osalle on myös omat vaatimukset sopiva sää (lämpötila, tuulen suunta ja voimakkuus sekä pilvisyys) ja kuvattavassa rakennuksessa alipaine kuvauspuolella. Kuvattavan rakennuksen tilojen

22 13 valmistelevat toimenpiteet tehdään pääsääntöisesti 12 tuntia ennen lämpökuvausta. (Paloniitty & Kauppinen 2006, ) Rakennusten tiiviystaso Tampereen teknillinen yliopisto on tehnyt AISE -tutkimusta, jonka loppuraportti ei ole ehtinyt valmistua ennen tämän opinnäytetyön valmistumista (Vinha ). Tutkimuksen osalta on saatu käsitys nykyisestä rakennusten ilmanpitävyystasosta. Tutkimuksesta on julkistettu artikkeli, jossa on tuloksia pientalojen ja kerrostalojen ilmanpitävyydestä. Artikkelissa kerrotaan, että ilmanpitävyyksiä on tutkittu pientalojen ja kerrostalojen osalta viimeisen viiden vuoden kahdessa yhteistyöprojektissa Tampereen teknillisessä yliopistossa. Hirsitaloista tutkimuksissa on ollut mukana 19 erilaista hirsitaloa. Huomioitavaa on, että rakennusten ilmanpitävyysvaihtelu oli merkittävää muilla rakenteilla kuin kevytbetoni- ja betoniharkkorakenteilla. (Korpi ym. 2007, ) Kuvassa 5 on esitetty tuloksia eri talojen ilmanpitävyyksistä. Tutkimuksessa hirsirakenteiset talot olivat jaettu 3 eri ryhmään: hirsitaloihin, joissa on käytetty tiiviimpää saumaeristettä, hirsitaloihin, joiden eristemateriaalit ovat perinteisiä ja lisäeristettyihin hirsitaloihin. Parhaimpaan tiiviyteen hirsitaloista ylsivät talo, jossa oli tiiviimpi saumaeriste, ilmanpitävyysluvultaan 1,0 1/h. Keskimäärin tiiviimmän saumaeristeisten hirsitalojen ilmanvuotoluku oli 4,1 1/h. Lisäeristetyt hirsitalojen ja perinteisten hirsitalojen keskimääräiset ilmanvuotoluvut olivat paljon suurempia kuin puurunkoisten, mutta myös näissä hirsitaloissa oli kohtuullisesti pärjänneitä rakennuksia. Yksi perinteisistä hirsitaloista sai ilmanvuotoluvuksi jopa 3,1 1/h ja lisäeristetyissä hirsitalojen parhain oli ilmanvuotoluvultaan 2,9 1/h. Hirsitalojen huonoimmat ilmanvuotoluvut eri ryhmistä olivat perinteisessä hirsitalossa 16,2 1/h ja lisäeristetyssä hirsitalossa 11,1 1/h sekä tiiviimmällä saumaeristeellä 6,5 1/h. (Korpi ym. 2007, ) Johtopäätökseksi Korpi ym. (2007) ovat saaneet, että kaikilla rakennevaihtoehdoilla voidaan saavuttaa hyvä ilmanpitävyys. Rakentamisen suunnittelu ja erityisesti rakentamisenlaatu on merkittävä tekijä ilmanpitävyyden saavuttamisessa. (Korpi ym. 2007, 260.)

23 14 Voimassa oleva D3 (2007) ilmavuotoluvun vertailuarvo lämpöhäviölaskennassa on 4 1/h. Vuonna 2010 voimaan tulevissa määräyksissä, D3 (2010), ilmanvuodon vertailuarvona käytetään 2 1/h. Finnlamelli Oy:n on teettänyt opinnäytetyönä heidän rakenneratkaisuilleen tiivistysohjeet ja lisäksi mittauttanut kolmen hirsitalojen tiiviyden. Mitattujen talojen rakentamisessa on huomioitu eri rakenteiden tiivistäminen. Mittaustulokset on esitetty taulukossa 4. (Finnlamelli Oy 2, 2008.) Finnlamelli Oy:n hirsitalojen tiiviystuloksista huomataan, että hirsitalosta on mahdollista saada erittäin tiivis. TAULUKKO 4. Finnlamelli Oy:n hirsitalojen tiiviysmittaustuloksia (Finnlamelli Oy 2). Mittauskohde Oulun Metsokankaalle rakennettu hirsitalo, joka on ylös asti hirsirakenteinen. Alakerta on massiivista 202 mm hirttä ja yläkerta lisäeristettyä 112 mm hirttä. Ilmajoen Tuomikylään rakennettu 1-kerroksinen hirsitalo 202 mm massiivihirrestä. Oulun Lumijoelle rakennettu kaksikerroksinen hirsitalo, jossa alakerta massiivista 202 mm hirttä ja yläkerta rankarakenteisena. Ilmanpitävyys 1/h 1,0 0,75 0,55 Tampereen teknillisessä yliopistossa on selvitetty puurunkoisten pientalojen ilmanpitävyyttä vuosina tutkimuksessa Puurunkoisten pientalojen kosteus- ja lämpötilaolosuhteet, ilmanvaihto ja tiiviys. Tutkimuksessa oli mukana 100 puurunkoista taloa, joiden n 50 -luvun keskiarvo oli 3,9 1/ h. Ilmapitävyysluvut vaihtelivat välillä 0,5 8,9 1/h. Tutkimuksessa oli mukana 2 hirsitaloa, joiden n 50 -luvut olivat 4,5 ja 6,1 1/h. Tutkimuksessa olleiden talojen n 50 -lukuja on arvioitu rakentamisvuoden, rakentamistavan ja ilmanvaihtotavan mukaan. (Tampereen teknillinen yliopisto 2005, )

24 15 KUVA 5. Asuinrakennusten ilmanpitävyyden taso 2000-luvulla (Korpi ym. 2007, 256). Puurunkoisten pientalojen kosteus- ja lämpötilaolosuhteet, ilmanvaihto ja tiiviys - tutkimuksessa on saatu johtopäätökseksi, että ilmatiiviin talon voi rakentaa rakennusmateriaalista ja rakennustavasta riippumatta, kun ilmatiiviys on rakentamisessa tavoitteena. Rakennussuunnittelussa on suunniteltava rakennusdetaljit ilmatiiviyden saavut-

25 16 tamiseksi ja rakentamisen toteutuksessa rakentamisen laatu on ilmatiiviyden kannalta merkittävintä. (Tampereen teknillinen yliopisto 2005, ) 2.5 Viihtyisä asuinrakennus Kun tavoitellaan mahdollisimman pientä energiankulutusta, niin täytyy huomioida, ettei asumisviihtyvyyttä saa huonontaa minimi energiankulutustavoitteella. Lämpöolojen tulee olla rakennuksessa miellyttävät. Hyvään sisäilmaan tähtäävä toiminta on tuottanut ns. sisäilmastoluokituksen, joka on Sisäilmayhdistyksen laatima. Sisäilmastoluokituksen historia voidaan sanoa alkavan vuonna 1995, jolloin Sisäilmayhdistys julkaisi teoksen Sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien luokitus. Ensimmäinen sisäilmastoluokitus julkaistiin vuonna 2000 nimeltään Sisäilmastoluokitus Vuonna 2008 julkistettiin uusin sisäilmaluokitus, joka korvaa aikaisemman luokituksen, Sisäilmaluokitus Sisäilmastoluokituksessa on määritetty sisäilmaston tavoitearvot. Sisäilmaston tavoitearvot on jaettu kolmeen luokkaan S1, S2 ja S3. Luokka S3 sanotaan tyydyttäväksi sisäilmastotasoksi ja se saavutetaan noudattamalla rakennusmääräysten vähimmäisvaatimuksia sisäilman laadun ja lämpöolojen sekä valaistus- ja ääniolosuhteissa. Luokka S2 on hyvä sisäilmastotaso, jossa sisäilman laatu ja lämpöolot ovat hyvät eikä tiloissa ole häiritseviä hajuja eikä vetoa yleensä esiinny. Kesäpäivinä ylilämpeneminen on mahdollista. Sisäilmastoltaan paras on luokka S1, jota kutsutaan yksilölliseksi sisäilmastoksi. S1 luokassa tilojen käyttäjä voi yksilöllisesti hallita lämpöoloja. Sisäilman laatu on erittäin hyvä eikä vetoa tai ylilämpenemistä esiinny. (Sisäilmastoluokitus 2008, 4.) Asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisäilmanlaadusta kerrotaan sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeessa. Taulukossa 5 on sisäilmastoluokituksen lämpöolojen tavoitearvot ja asumisterveysohjeen vastaavat arvot.

26 17 TAULUKKO 5. Lämpöolojen tavoitearvot (Sisäilmastoluokitus 2008, 5-6; Sosiaali- ja terveysministeriö 2003, 17). S1 C S2 C S3 C Hyvä taso Vält tävä taso Huonelämpötila ) Operatiivinen lämpötila t u 10 C 10 < t u 20 C 1) Huonelämpötila ei saa kohota yli 26 C, ellei lämpötilan kohoaminen johdu ulkoilman lämpimyydestä. Lämmityskaudella huoneilman lämpötila ei saa ylittää C. 2) S1-luokassa on huoneen lämpötilan oltava tila/huoneistokohtaisesti aseteltavissa ±1,5 C välillä. 21,5 2) 21,5+0,3 (t u - 10) 2) 3) Kun ulkoilman lämpötila -5 C ja sisäilman lämpötila + 21 C, niin standardin SFS 5511 mukaan määritelty keskiarvo. 21, ,3 (t u - 10) ,4 (t u -10) t u > 20 C 24,5 2) 24,5 25 Sallittu poikkeama tavoitearvosta ± 0,5 ±1,0 ±1,0 Seinän lämpötila 3) Lattian pintalämpötila 3) Ilman nopeus 4) 4) t ilma (21 C) m/s < 0,14 < 0,17 0,2 (talvi) vetokäyrkäy- veto- t ilma (23 C) m/s < 0,16 < 0,20 t ilma (25 C) m/s <0,20 < 0,25 0,3 (kesä) 2 rä 3 4) SFS 5511 standardin kuvan 7 mukainen ilman virtausnopeuden enimmäisarvo. Sisäilmastoluokitus 2008 lämpötilojen tavoitearvot ovat operatiivisia lämpötiloja eri ulkolämpötilaolosuhteissa, kun aikaisemmin käytettiin lämpötila-arvoja. Lämpötilojen pysyvyys määritetään prosentteina käyttöajasta. Asumisviihtyvyysmittauksia ovat sisälämpötilamittaukset, ilman liikenopeudet ja hiilidioksidimittaukset sekä melumittaukset. Sisäilmastoluokitus 2008 määrittelee myös ilmanlaadun tavoitearvot ilman epäpuhtauksille. Hiilidioksidin osalta tavoitearvot on S1 luokassa pienemmät kuin 750 ppm, S2 luokassa hiilidioksidipitoisuus on alle 900 ppm ja S3 luokassa alle 1200 ppm (Sisäilmaluokitus 2008, 6).

27 18 Omakotitalojen suunnittelussa eri huoneiden sijoittaminen eri ilmansuuntiin on energiataloudellista. Makuuhuoneiden tavoitelämpötilaksi on määritelty C lämpötilaa. Oleskelutilojen tavoitelämpötila on makuuhuoneita lämpimämpiä ja suosituslämpötila on C lämpötilaa. Varastojen osalta suosituksena on asuntojen sisällä olevissa säilytystiloissa 15 C ja autotallissa/ulkovarastossa 5-10 C. (MOTIVA 2008, 15.) 2.6 Kotitaloussähkönkulutus Suomessa kotitalouksien lukumäärä on kasvanut 340 tuhannella vuodesta 1993 vuoteen 2006 mennessä. Vastaavana aikana väestö on kasvanut 200 tuhannella. Kotitalouksien lukumäärän kasvu on 16 % ja samaan aikaan kotitaloussähkönkulutus on kasvanut 45 %. Kotitalouksien koot ovat siis pienentyneet, joka omalta osaltaan on lisännyt kotitaloussähkönkulutuksen kasvua Suomessa. (Adato, ) Kotitaloussähkönkulutuksen jakautumisesta eri laiteryhmittäin on selvitetty vuosina 1993 ja Ruotsissa on vastaavaa tutkimusta tehty vuosina 1993 ja Molemmissa tutkimuksissa suunta on samanlainen, kylmälaitteiden prosentuaalinen osuus on pienentynyt ja valaistus sekä viihde-elektroniikka lisääntynyt. Selvityksessä arvioidaan sähkölaitteiden määrän pääsääntöisesti lisääntyvän tulevina vuosina. Valaistus on noussut suurimmaksi yksittäiseksi kotitaloussähkönkuluttajaksi ja siinä arvioidaan olevan suurin tekninen tehostamispotentiaali. Kodin elektroniikassa osuus oli kasvanut ja säästöpotentiaalia nähtiin lähinnä valmiustilan kulutuksissa ja energiamerkinnän laajenemisessa.(adato 2008, ) Omakoti- ja paritalojen sähkönkulutuksen kehitys poikkeaa selvästi rivi- ja kerrostalojen kehityksestä. Omakoti- ja paritalojen keskimääräinen sähkönkulutus on kasvanut vuodesta 1993 vuoteen 2006 mennessä. Lisäksi omakoti- ja paritalojen sähkönkulutuksen keskihajonta oli kasvanut ajanjaksolla. Ajanjaksolla omakoti- ja paritalojen kotitaloussähkö oli kasvanut 60 %, kun omakoti- ja paritalojen lukumäärä oli kasvanut vain 12 %. Osan kotitaloussähkön kasvusta selittää sekalämmitystapojen yleistyminen,

28 19 koska kotitaloussähkönkulutukseen huomioitiin lämpöpumput, sähköiset tuki- ja lisälämmitykset sekä veden lämmitys uunilämmitteisissä taloissa. (Adato 2008, ) Kotitaloussähkönkulutuksen neuvontaan vuonna 1993 on luotu neljä esimerkkitaloutta. Vuoden 2006 kotitaloussähkönkulutuksen selvityksessä esimerkkitalouksia luotiin 8, jotta esimerkkitaloudet vastaisivat paremmin nykyistä väestörakennetta. Puolet esimerkkitalouksista on varustelutasoltaan tavallisia ja loput korkeahkon varustetason talouksia. Neljä henkisen perheen tavallisen tason varusteluun kuuluvat ruuanlaittolaitteet, astianpesukone, iso jääkaappi ja pakastin sekä pyykinpesukone. Viihdeelektroniikan osalta tavalliseen varusteluun kuuluvat kaksi kuvaputkitelevisiota, tallentava digiboxi ja jokin muu TV:n oheislaite sekä pöytätietokone. Nelihenkisen perheen korkeahkon tason varusteluihin kuuluvat suurempi määrä kylmälaitteita (iso jääkaappi, kylmiöpakastin, erillinen pakastin ja viinikaappi), pyykinpesukoneen lisäksi varusteluun kuuluu kuivausrumpu. Viihde-elektroniikassa korkeahkon tason varustelussa on iso LCD -televisio kotiteatterilla ja toinen televisio digiboxilla ja dvd:llä sekä kaksi pöytätietokonetta ja kannettava tietokone, langaton verkko, laajakaista ja tulostin. (Adato 2008, ) 2.7 Energiatehokkuuslaskenta Rakennusten energiatehokkuuslaskenta voidaan laskea erilaisilla ohjelmilla mm. lamit-tool:n ja SuLVI:n energiatehokkuuslaskentaohjelmilla. Energiatehokkuuslaskenta perustuu energiatodistuslakiin ja -asetukseen sekä rakennusmääräyskokoelman osan D5:n laskentaan. IDA ice -ohjelmisto on sisäilmasto- ja energialaskentaohjelmisto. Ohjelmiston ensimmäinen versio on julkaistu vuonna Käytössä oleva versio on IDA ice 3.0 ja uusin versio 4.0 julkaistaan keväällä Ohjelmiston kehitystyössä on ollut mukana useita oppilaitoksia, Ruotsissa Royal Institute of Technology in Stockholm, Suomessa Teknillinen Korkeakoulu TKK, Sveitsissä Hochschüle für Technik + Architektur Luzern ja Norjasta Norweigan University of Science and Technology. (EQUA Software).

29 20 Rakennusten energiatehokkuuslaskentaan keskittyvä Juha Jokisalon väitöskirja on saatu valmiiksi vuonna 2008, On design principles and calculation methods related to energy perfor-mance of buildings in Finland. Väitöskirjassa keskityttiin selvittämään yksinkertaisten rakennusten energiatehokkuuteen vaikuttavien tekijöiden laskentaan. Tekijöiden vaikutuksia tutkittiin pääosin dynaamisen simulointiohjelman IDA ice - ohjelmiston avulla. Vaikuttavia tekijöitä rakennusten energiatehokkuuteen on useita, joista väitöskirjassa mukana olivat koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä, sähkölämmitteiset ikkunat, rakennusmateriaalien terminen massa sekä rakennuksen vaipan vuotoilmanvaihto. Ulkopuolelle jäivät mm. asukkaiden toiminta, rakennuksen vaipan muut tekijät, ilmastolliset tekijät sekä muut LVI-tekniset järjestelmät. Väitöskirjassa on keskitytty laskentamenetelmien sovittamiseen ja kehittämiseen rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi. Väitöskirjan päätavoitteena on tukea energiatehokkuusdirektiivin käyttöönottoa Suomessa. (Jokisalo 2008, 4 5.) 2.8 Yhteenveto kirjallisuuskatsauksesta Rakennusten energiatehokkuus on noussut merkittäväksi tekijäksi 2000-luvulla. Rakennusten energiatehokkuutta mitataan Suomessa energiatehokkuusluvulla, joka kuvaa rakennuksen energiankulutusta bruttoneliötä kohti. Pienten rakennusten rakennuksen energiankulutus muodostuu asuinrakennuksen lämmitysenergiankulutuksesta, kotitaloussähköstä ja rakennuksen jäähdytysenergiankulutuksesta. Rakennusten energiatehokkuuteen pyritään vaikuttamaan rakennusmääräyksiä muuttamalla. Rakennusmääräysten muutokset keskittyvät rakennuksen vaipan lämpöhäviöiden minimoimiseen, ilmatiiviyden parantamisen sekä energiatehokkaaseen ilmanvaihtoon ja lämmitysjärjestelmään. Rakennusten tiiviys on ollut 2000-luvulla puurunkoisilla rakennuksilla keskimäärin 3,9 1/h ja tiiviimmän saumaeristeen hirsitaloilla 4,1 1/h. Kaikilla rakennusmateriaaleilla voidaan saavuttaa tiivis talo, kun tavoitteena on rakentaa sellainen. Hyvä rakennuksen tiiviys on suositeltavaa, jotta saavutettaisiin hyvä sisäilmastotaso ja rakennuksen kosteustekninen toimivuus sekä energiatehokkuus.

30 21 3 TAVOITTEET JA RAJAUS Tämä opinnäytetyö tehtiin Finnlamelli Oy:n toimeksiannosta. Finnlamelli Oy:stä työn yhteyshenkilönä toimi Pentti Pajala. Työn tavoitteena oli selvittää Finnlamelli Oy:n lamellihirsitalojen toteutunutta energiankulutusta. Tätä selvitettiin esimerkkitalon mittauksien ja laskennan avulla sekä Finnlamelli Oy:n asiakkaille suunnatun energiankulutuskyselyn vastauksien arvioimisella ja laskennalla. Täten työ jakautuu selkeästi kahteen osaan esimerkkitaloon ja energiakulutuskyselyyn. Esimerkkitalosta mitattiin toteutuneita lämmitys- ja lämpimän käyttövedenenergiankulutusta ja ostosähkönkulutusta sekä selvitettiin esimerkkitalon lämpöolot ja ilmanvaihto ja -laatu. Toteutuneita energiankulutuksia verrattiin laskennallisiin kulutuksiin, jotka ovat laskettu D5 mukaan. Esimerkkitaloa kutsutaan tässä opinnäytetyössä pientaloksi. Pientalosta laskettiin kuukausittaiset energiatehokkuusluvut (ET-kuukausi), jota verrattiin toteutuneeseen kuukausittaiseen energiatehokkuuslukuun (TET-kuukausi). Finnlamelli Oy:n asiakkaille lähetettiin energiankulutuskysely, jonka tarkoituksena on selvittää yleisesti toteutuneita kokonaisenergiankulutuksia hirsitaloissa. Energiankulutuskyselyiden vastauksista laskettiin jokaiselle talolle oma TET-luku. Finnlamelli Oy:n asiakastietorekisteri on uusittu ja vanhempia asiakastietoja oli mahdoton käyttää tässä opinnäytetyössä. Finnlamelli Oy ei saa tietoa myytyjen talojensa valmiusasteesta, mutta yleensä omakotitalot valmistuvat noin vuodessa. Tällöin voitiin olettaa, että vielä vuonna 2006 talokaupat tehneet olisivat suurimmaksi osaksi saaneet talonsa ainakin käyttöönottokuntoon ja energiankulutustietoja olisi käytettävissä ainakin vuodesta Siksi asiakaskyselyt rajattiin koskemaan vain vuosina Finnlamelli Oy:n omakotitaloasiakkaita Suomessa. Pientalo ja energiankulutuskyselyiden talot on rakennettu samojen rakentamismääräysten mukaan, joten tulokset ovat vertailtavissa keskenään.

31 22 Tutkimuskysymyksinä olivat: Kuinka hyvin laskennallisesti laskettu rakennuksen energiankulutus ja toteutunut rakennuksen energiankulutus vastaavat toisiaan? Jos eroja on, onko niille löydettävissä syitä? Mitkä tekijät ovat suurimmat vaikuttajat hirsitalojen energiankulutuksessa? Mitä hirsitalovalmistajien pitäisi tehdä vastatakseen tuleviin haasteisiin? Onko hirsitalo energiatehoton? Miten esimerkkitalossa vaikuttaa ostoenergiankulutukseen poistoilmalämpöpumppu? 4 AINEISTO 4.1 Tutkimuksen kohteena oleva pientalo Pientalo on lamellihirsirakenteinen omakotitalo, jonka pohjaratkaisun on suunnitellut rakennuttaja. Rakennussuunnittelu ja -lupa on haettu rakennusmääräysten 2003 mukaan. Rakennuslupa on myönnetty heinäkuussa 2007 ja rakentaminen alkoi elokuussa Rakennusvalvonta on hyväksynyt käyttöönottotarkastuksessa talon asumiskuntoiseksi maaliskuussa Pohjarakenteen suunnittelun pääperiaatteina on ollut tontti ja ilmansuunnat. Talon kokonaispinta-alaa taas on säädellyt mahdollisimman pieni asuinpinta-ala, jotta talossa ei olisi turhia neliöitä kuitenkin huomioiden asukkaiden tarpeet. Pientalon tontti on Pohjois-Karjalassa, Kontiolahden kunnassa mäen päällä 168,8 metriä meren pinnan yläpuolella. Tontti oli metsätalousmaata, johon oli istutettu kuusta. Rakennuksen ympäristö näkyy kuvasta 6, joka on otettu lounais-eteläsuunnasta. Talo on sijoitettu tontin korkeimmalle kohdalle ja taloa ympäröi metsä lännestä ja pohjoisesta. Piha-alueella etelässä ja idässä olemassa oleva puusto on muutamia puita lukuun ottamatta kaadettu. Etelästä alkaa metsä talosta katsottuna noin 60 metrin päästä ja

32 23 idässä noin 40 metrin päästä. Talon sijaitessa korkealla mäellä ympäröivä metsän ei voida katsoa suojaavan sitä tuulelta. KUVA 6. Pientalo mäen päällä, katsottuna lounais-eteläsuunnasta. Pientalon pohjapiirustuksesta nähdään, että talon pohjoispäässä ovat makuuhuoneet ja eteläpäässä oleskelutilat ja keittiö (kuva 7). Käyttöullakko on toisessa kerroksessa 2/3 koko talon pituudesta. Takkaleivinuuni on sijoitettu yhdistettyyn olohuone/keittiöön, joka on korkeaa tilaa. Työhuone, eteinen, kodinhoitohuone, pesuhuone ja sauna on sijoitettu rakennuksen keskelle. Poistoilmalämpöpumppu sisäänrakennetulla vesivaraajalla on keskellä taloa kodinhoitohuoneessa. Rakennusosien rakennekuvat ovat kuvissa Kuvat on piirretty rakentamisen jälkeen käytettyjen materiaalien mukaisesti. Kuvissa kerrotaan eri rakenteet ja niiden paksuudet sekä rakenteen keskimääräinen U-arvo. Massiivinen seinärakenne nähdään kuvasta 8. Massiivisen lamellihirsiseinän U-arvo on 0,53 W/m 2 K. Pientalon lamellihirsikehikko on pystytetty Finnlamelli Oy:n ohjeiden mukaisesti. Pientalon hirsikehikon on pystyttänyt rakennuttaja yhdessä Finnlamelli Oy:n edustajan kanssa.

33 24 KUVA 7. Pientalon pohjapiirustus (Finnlamelli Oy 2007). Pientalon rakentaminen valmiiksi on tehty rakennuttajan ja kirvesmiesten voimin. Rakenteiden detaljien rakentamisessa on noudatettu Finnlamelli Oy:n ohjeistusta vuodelta Ohjeistus ikkunoiden ja ovien sekä muiden läpivientien osalta oli, että ne tehdään huolellisesti. Pientalon ikkunoiden ja ovien eristeiksi on valittu pellavarivettä ja ilmansuluiksi ilmansulkupaperit ilman teippausta rakenteisiin. Yläpohjan ilmansulku on limitettynä ja teipattuna yläpohjassa ja korotetun katon osalla, mutta ilmansulkupaperia ei ole yhdistetty hirsirakenteeseen eikä harkkoseinärakenteeseen vaan on katon ja seinärakenteen yhdistymiskohdassa ilman teippausta rakenteeseen. Korotetun katon osalta päätykolmio on eteläseinällä rankarakenteinen, joka on lämmöneristetty. Päätykolmion rakenne on kuvassa 9. Päätykolmion U-arvo on 0,21 W/m 2 K. Seinien yhdistetyksi U-arvoksi saadaan pinta-alojen mukaan laskettuna 0,51 W/m 2 K.

34 25 KUVA 8. Pientalon lamellihirsiseinän rakenne (Finnlamelli Oy 2009). Päätykolmion seinän ulko- ja sisäpuoliseksi materiaaliksi on valittu hirsiseinän korkuinen hirsipaneeli, jonka ansiosta seinä näyttää täyshirsiseltä sekä sisältä, että ulkoapäin. KUVA 9. Päätykolmion eristetty seinärakenne pientalossa (Finnlamelli Oy 2009).

35 26 Hirsirakenteisessa talossa on tärkeätä, että seinärakenne alkaa riittävän korkealta, etteivät vesiroiskeet kostuta alinta hirsikertaa. Pientalon alapohjan rakenteeksi on valittu tuulettuva alapohja, jonka rakenne näkyy kuvassa 10. Tuulettuvan alapohjan ansiosta ensimmäinen hirsikerros alkaa vasta noin 1 metrin korkeudelta. Alapohjan eristevahvuuksissa on kompensoitu ulkoseinien heikompaa U-arvoa ja on 0,13 W/m2K. KUVA 10. Alapohjan rakenne pientalossa (Finnlamelli Oy 2009). Pientalon yläpohjan rakenne on kuvassa 11. Yläpohjan eristevahvuuksissa on kompensoitu ulkoseinien heikompaa U-arvoa, joka on 0,11 W/m2K.

36 27 KUVA 11. Yläpohjarakenne Pientalossa (Finnlamelli Oy 2009). Pientalossa on lämmönlähteenä poistettava huoneilma, josta poistoilmalämpöpumppu ottaa lämmön talteen lämminvesivaraajaan. Poistoilmalämpöpumppu käynnistää automaattisesti sähkövastuksen, jos poistoilmanlämpö ei riitä. Lämmityksen ohjauksessa poistoilmalämpöpumpussa oli vakiona vain ulkolämpötila-anturi. Pientalon puhallinmuuntaja rikkoutui helmikuun 5. päivä ja se uusittiin , jolloin järjestelmään lisättiin samalla sisälämpötila-anturi. Lämmönjakotapana on vesikiertoinen lattialämmitys koko asuinpinta-alalla (125 m2). Käyttöullakko lämmitetään sähköpatterilla. Tuloilma otetaan lämmittämättömänä tuloilma-aukoista, jotka ovat ikkunoiden ja ovien yläpuolella joko tilkeraossa tai ikkunakarmissa, yhteensä 6 kappaletta. Saunassa on oma tuloilmaventtiili seinässä. Pientalon laskettu rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelma on liitteenä 1. Tasauslaskenta on tehty opinnäytetyötä varten ympäristöministeriön sivuilla olevalla tasauslaskimella D3 (2007). Laskelma täyttää lämpöhäviövaatimukset. Lämpimien tilojen poistoilmasta otetaan lämpö talteen poistoilmalämpöpumpulla, jolla lämmitetään ra-

37 28 kennus ja käyttövesi. Tasauslaskelmassa ilmanvaihdon lämmöntalteenottovaatimus (30 %) täyttyy poistoilmalämpöpumpulla. Rakennusten energiankulutukseen vaikuttavat merkittävästi asumistottumukset ja käyttäytyminen. Taustatiedoksi pientalon valaistus ja sähkölaitteet selvitettiin. Valaisimissa voidaan käyttää erityyppisiä lamppuja ja kartoituksessa selvisi, että pientalon valaisimissa käytettiin 64 erilaista lamppua. Ulkokäytössä näistä olivat viisi lamppua. Varastojen ja muiden toissijaisten tilojen lamppuja oli neljä. Asumistilojen lamppujen määräksi jäi 55 lamppua. Laskettaessa osuudet eri lampputyypeittäin saatiin pientalon lampuista Kuvan 12 mukainen jakauma. Eniten käytössä oli energiasäästölamppuja. KUVA 12. Pientalon prosentuaalinen lamppujakauma. Pientalon sähkönkulutukseen vaikuttaa sähkölaitteiden määrä sekä niiden käyttöajat. Käytössä olevat sähkölaitteet selvitettiin. Pientalon sähkölaitteet on esitetty taulukossa 6. Pientalossa oli käytössä normaalit pientalon sähkölaitteet.

38 29 TAULUKKO 6. Pientalon sähkölaitteet. Laite Määrä kuvaputkitelevisio taulutelevisio video dvd-laitteet digisovitin sähkökiuas * jääkaappipakastin pakastin sähköliesi mikroaaltouuni cd-soitin, radio keittiön pienkoneet pöytätietokone kannettava tietokone tulostin skanneri astianpesukone pyykinpesukone autopaikkapistokkeita oksasilppuri, paimuita laitteita nepesuri * lämmitetään 4 kertaa viikossa noin tunnin ajan. 4.2 Tutkimuksen kohteena oleva hirsitalojoukko Energiankulutuskysely oli suunnattu omakotitaloille, jotka on suunniteltu ja rakennettu vuoden 2003 rakennusmääräysten mukaisesti. Energiankulutuskysely lähetettiin Finnlamelli Oy:n asiakkaille joulukuussa 2008 ja muistutus tammikuun puolessa välissä Kattavan otoksen saamiseksi kyselyitä lähetettiin yhteensä 190 kappaletta. Energiankulutuskyselyn vastaukset on käsitelty anonyymeina ja ne on jaettu säävyöhykkeittäin. Suomen säävyöhykkeet jaetaan D5 mukaisesti neljään vyöhykkeeseen. 1 säävyöhykkeeseen kuuluvat seuraavat maakunnat Itä-Uusimaa, Uusimaa, Varsinaissuomi ja Satakunta.

39 30 2 säävyöhykkeeseen kuuluvat maakunnat Kymenlaakso, Etelä-Karjala, EteläSavo, Päijät-Häme, Kanta-Häme, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa. 3 säävyöhykkeen maakuntia ovat Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Keski-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. 4 säävyöhyke on Lappi. Energiankulutustiedot kysyttiin lämmitysmuodoittain ja lisälämmityksineen sekä sähkön ja veden kulutustiedoin. Kyselyssä kysyttiin tyypillisiä oleskelutunteja rakennuksessa. Kysyttiin myös ilmanvaihtotyyppi ja tyypilliset eri vuodenajan huonelämpötilat. Laitesähkön ja valaistuksen määrää selvitettiin laitelista- ja valaistuskysymyksillä. Lähtötietoina kysyttiin paikkakuntaa, lamellihirsikokoa ja lisälämmöneristyksen määrää seinissä, rakennuksen bruttoneliöitä ja ilmatilavuutta sekä kerroslukua ja asukasmäärää. 5 MENETELMÄT 5.1 Mittaukset pientalolle Pientalossa tehtiin mittauksia toukokuusta 2008 helmikuuhun Eri mittaukset on eritelty jäljempänä. Mittauksilla todennettiin pientalon asumisolosuhteita ja energiankulutusta ja rakennuksen vaipan tiiviyttä sekä lämmitysjärjestelmän tehokkuutta Asumisviihtyvyys Pientalossa tehtiin lämpöolojen mittauksia, jotta todennettaisiin asumisviihtyvyys olosuhteet. Standardissa 5511 esitetään rakennuksen lämpöolojen kenttämittausmenetelmät. Standardin 5511 mittausmenetelmiä sovellettiin pientalon mittauksissa. Kaikki asumisviihtyvyys mittauspisteet ovat merkitty kuvaan 13. Asumisviihtyvyysmittaukset tehtiin välisenä aikana.

40 31 KUVA 13. Pientalon mittauspisteet standardia SFS 5511 soveltaen. Huonelämpötilojen ja ulkoilman mittaukset Huonelämpötiloja ja kosteutta mitattiin datalogger EBI 20T tallentavilla yksiköillä lattiasta 1,1 metrin korkeudelta. Ulkoilman lämpötilaa ja kosteutta mitattiin yhdellä datalogger EBI 20T:lla. Dataloggereiden tarkkuus on ± 0,1 yksikköä. Lämpötilojen mittauksissa dataloggerit sijoitettiin tupakeittiöön, työhuoneeseen, makuuhuoneisiin ja käyttöullakolle sekä yläpohjaan kattotuoliin. Korkean tilan yläosan lämpötilaa mitattiin yhdelle dataloggereilla noin 3,5 m korkeudesta. Dataloggerit tallensivat automaattisesti lämpötilan ja kosteuden tunnin välein koko mittausajanjakson ajan.

41 32 Huonelämpötilan kerrostumisen mittaus Lämpötilan kerrostumisen selvittämiseksi ilmanlämpötila mitattiin datalogger EBI 20T tallentavilla yksiköillä kolmelta korkeudelta 0,1 metristä, 1,1 metristä ja 1,7 metristä, samalta pystyviivalta. Lämpötilan kerrostumista mitattiin tupakeittiöstä, väliseinän päästä, koska tupakeittiössä on vähän yhtenäistä seinää, jossa ei olisi ikkunoita tai ovia. Tupakeittiö on kuitenkin pääsääntöinen oleskelutila, jonka lämpötilan kerrostumisen tutkiminen on oleellista asumisviihtyvyyden kannalta. Dataloggerit tallensivat automaattisesti lämpötilan ja kosteuden tunnin välein koko mittausajanjakson ajan. Rakenteiden pintalämpötilamittaukset Pintalämpötilat mitattiin THERM mittarilla. Pintalämpötilamittaukset suoritettiin yhtenä tyypillisenä päivänä mittausjaksolla. Pintalämpötiloja mitattiin keittiönpöydän alueelta seinästä ja ikkunasta 20 senttimetrin välein yhteensä 2 metrin matkalta. Sohvanurkkauksesta pintalämpötiloja mitattiin 20 senttimetrin välein sekä länsiettä eteläseinältä 2,4 metrin matkalta. Yhdestä makuuhuoneesta pintalämpötilat mitattiin sängyn tyynypuolelta 20 senttimetrin välein 1,6 metrin matkalta. Huoneilman virtausnopeuksien mittaukset Ilman virtausnopeuden mittaus (vetomittaus) ja hetkellistä lämpötila mittaus suoritettiin Disa type 54N50 (low velocity flow analyzer) laitteella. Ilman virtausnopeuksien ja hetkellisten lämpötilojen mittauksia tehtiin yhtenä tyypillisenä päivänä mittausjaksolla. Ilman virtausnopeusmittaus keittiössä suoritettiin keittiönpöydän luona ikkunasta 0,6 metrin päästä. Olohuoneen osalta mittaukset tehtiin sohvan alueelta sekä länsiettä eteläseinältä 1,8 metrin ja 0,6 metrin päästä seinistä, jolloin sohvan alueelta tuli kolme eri mittauskohtaa. Makuuhuoneesta mittaukset tehtiin sängyn tyynypuolelta 0,6 m päästä seinästä ja sängyn toisesta päästä käytävältä. Mittauskorkeudet ilma virtausnopeuden ja hetkellisten lämpötilojen mittauksille olivat 1,1 metriä ja 0,1 metriä lattiasta.

42 33 Huoneilman poistoilmavirta ja hiilidioksidipitoisuus Ilman laatua selvitettiin pientalossa huoneiden poistoilmavirtamittauksella ja huoneiden hiilidioksidipitoisuusmittauksilla. Mittaus suoritettiin yhtenä tyypillisenä päivänä mittaamalla ilmanvaihto normaalilla käyttöasennolla. Huoneiden poistoilmavirrat mitattiin jokaisesta poistoilmaventtiilistä. Hiilidioksidipitoisuudet mitattiin makuuhuoneista ja tupakeittiössä. Poistoilmavirtaukset mitattiin termoanemometrilla GGA-65P ja päätelaite torvella AM-100. Huoneiden hiilidioksidipitoisuuksia mitattiin TSI QChech CO2-mittarilla Toteutuvan energiankulutuksen seuranta Pientalossa seurattiin energiankulutusta yhteensä 10 kuukauden ajan, seurantajaksolla Pientalon seurattavat energiankulutukset olivat kokonaissähkönkulutus, poistoilmalämpöpumpun tarvitsema sähköenergia ja vedenkulutus sekä polttopuiden määrä. Seurattavista suureista laskettiin pientalon rakennuksen normeerattu energiankulutus. Normeeratussa rakennusten energiankulutuksessa on otettu huomioon paikkakunta ja vaikuttaneet olosuhteet. Nämä huomioidaan paikkakuntakohtaisessa toteutuneissa lämmitystarveluvuissa kyseisenä kuukautena ja vuotena. Poistoilmalämpöpumpun tarvitseman sähköenergian seuraamiseksi pientaloon asennettiin erillinen sähkönkulutuksenmittari, SchellCount, maaliskuussa Käytetään mittarista jatkossa nimitystä PILP-mittari. PILP-mittarin lukema kertoo kuinka paljon pientalossa on käytetty sähköä käyttöveden lämmittämiseen, ilmanvaihtoon ja rakennuksen lämmittämiseen. Kokonaissähkönkulutusta seurattiin pientalossa sähköyhtiön sähkönkulutusmittarista, jonka lukema kertoo koko rakennuksen sähköenergian kulutuksen. Sähköyhtiön mittarista käytettäköön jatkossa nimitystä ostosähkö. Ostosähkön ja PILP-mittarin erotuksesta saadaan pientalon kotitaloussähkön määrä, jossa on mukana käyttöullakon lämmittäminen sähköpatterilla ja autojen talvilämmitys. Veden kulutuksen seuraamiseksi pientalossa on yksi vesimittari, Zenner DN 20/190 MNK Qn 2,5m3/h, joka mittaa veden kokonaiskulutuksen kuutioina.

43 34 Kulutusseuranta pientalossa tehtiin manuaalisesti, jolloin joka kuukauden ensimmäisenä päivänä luettiin mittareiden lukemat. Luetut mittarilukemat kirjattiin ylös Exceltaulukkoon. Excel-taulukossa laskettiin luetuista mittarilukemista kuukausittaiset kulutusmäärät yhteensä kymmenelle kuukaudelle. Pientalossa on lisälämmitysjärjestelmänä takkaleivinuuni. Takkaleivinuunin lämmittämistä seurattiin siten, että aina takkaleivinuunia lämmitettäessä merkittiin Exceltaulukkoon lämmityskerta. Pilkkeiden määrä pidettiin joka lämmityskerralla vakiona ja oli määrältään 0,1 pino-m3/lämmityskerta. Arvoista laskettiin kuukausittainen lämmitysenergianmäärä (yhtälöllä 3, sivu 40). Lämpimän käyttöveden määrä laskettiin mitatusta kokonaisvedenkulutuksesta RakM D5 kaavalla 5.1 ja lämpimän käyttöveden osuutena käytettiin 40 % mitatusta kokonaisvedenkuukausikulutuksesta. Tulokseksi saatiin kuukausittaiset käyttöveden lämmitysenergia, lisälämmitysenergia, lämmitysenergia ja kotitaloussähkön kulutukset. Yhtälöillä 2 4 (sivu 39 40) laskettiin lisälämmityksen hyödynnettävä lämmitysenergianmäärä, rakennuksen lämmitysenergiankulutuksen, rakennuksen normeerattu lämmitysenergiankulutus sekä rakennuksen normeerattu energiankulutus ja TET-kuukausi luvut. Tuloksia verrattiin laskennallisiin tuloksiin Pientalon vaipan mittaukset Vuotoilman lämpöhäviöiden laskentaan käytetään pientalon todellista vuotoilmanvirran arvoa. Tätä varten Pientalon n50-luku mitattiin ja lisäksi selvitettiin lämpökameralla vuotoilmareitit. Ilmanpitävyysmittauksen suoritti Ilkka Penninkangas Seinäjoen Ammattikorkeakoulusta. Ilkka Penninkangas tekee opinnäytetyötä Finnlamelli Oy:lle, lamellihirsitalon tiiviysohjeistuksesta. Pientalossa suoritetaan lisäksi erillinen lämpökamerakuvaus normaalitilanteen ilmanvuotoreittien tutkimiseksi. Ilmanpitävyys Pientalon ilmanpitävyys mitattiin kertaluontoisesti helmikuun 9. päivänä 2009.

44 35 Ilmanpitävyysmittaus tehtiin ns. painekoemenetelmällä. Mittauksessa noudatettiin eurooppalaista standardia EN Mittaus aloitettiin mittaamalla pientalon pinta-alat laseretäisyysmittarilla. Ilmastointi pysäytettiin ja tiivistettiin poistoilmakanavat, takkaleivinuuni ja tuloilmaventtiilien tuloaukko teipeillä. Kaikki väliovet pidettiin mittauksen aikana auki. Käyttöullakon ollessa vielä keskeneräinen ja ilmasulkujen puuttuessa käyttöullakolta, jätettiin käyttöullakko mittauksesta ulkopuolelle. Kuvassa 14 näkyy käyttöullakon luukun tiivistäminen teipeillä. KUVA 14. Pientalon käyttöullakonluukku teipattuna ennen ilmanpitävyysmittausta. Painekoemittaukseen käytettiin Wöhler BC 21 tiiviysmittalaitteistoa. Painekoe suoritettiin automaattisesti ohjelman mukaisesti portaittain Pa:n ali- ja ylipaineella, jonka aikana laitteisto mittasi puhallinyksikön läpi kulkevan ilmavirran määrän eri paineilla.

45 36 Lämpökamerakuvaus normaalitilanteessa Pientalon erillinen lämpökamerakuvaus suoritettiin yhtenä tyypillisenä päivänä mittausajanjaksolla Mittaus tehtiin ilmanvaihdon normaalilla käyttöasennolla. Lämpökamera kuvaus suoritettiin Ratu -suunnitteluohjeen 1213-S mukaan. Lämpökamerakuvaukseen käytettiin Fluke Ti20 lämpökameraa. Ennen lämpökamerakuvauksia valittiin emissiokertoimeksi 0,95 laitetoimittajan taulukon mukaisesti. Lämpökamerakuvauksen mittauspisteet ovat kuvassa 15. KUVA 15. Lämpökamerakuvauksen mittauspisteet pientalossa. 5.2 Kyselytutkimus Finnlamelli Oy:n asiakkaille lähetettiin energiankulutuskysely, joka sisälsi yhteensä 26 kysymystä. Pakollisia kysymyksiä on 18 ja lämmitysmuodon mukaan valittavia kysymyksiä on 8 kappaletta. Lähetetty energiankulutuskyselylomake on liitteenä 2. Energiankulutuskyselyn vastaukset kirjattiin Excel-taulukkoon. Vastauksista laskettiin vastausprosentti ja taulukoitiin talojen sijaintien vyöhykkeet, lamellihirsikoot ja lämmitysmuodot. Energiankulutuskyselyvastauksien mukaan laskettiin normeeratut toteu-

46 37 tuneet lämmitysenergian- ja ostoenergiakulutukset sekä lämpimän käyttöveden tarvitseman energian sekä rakennuksen toteutunut energiankulutus yhtälöillä 3 4 (sivu 40). Rakennuskohtainen toteutunut energiatehokkuus luku, TET-luku, laskettiin yhtälöllä 2 (sivu 39)energiankulutuskyselyyn vastanneille. Laskennan tuloksia verrattiin toisiinsa. 5.3 Energiatehokkuuslaskenta Kuten kirjallisuuskatsauksessa on todettu, energiatehokkuuslaskenta tehdään pienille asuinrakennuksille vain laskennallisesti. Tässä opinnäytetyössä olevat rakennukset ovat kaikki pieniä asuinrakennuksia. Tästä huolimatta esimerkkitalolle lasketaan sekä laskennallinen (ET-luku), että toteutuneiden kulutusten mukaiset energiatehokkuusluvut (TET-luku) kuukausittain. Energiankulutuskyselyn vastanneille taloille lasketaan vain toteutuneiden energiankulutusten mukainen energiatehokkuusluku (TET-luku) yhdelle vuodelle. Energiatodistuksia varten laskenta tehdään aina energiatodistuslain ja energiatodistusasetuksen mukaisesti. Laskentaa varten tehtiin Excel-laskentataulukot ET- ja TET-luvuille. Excellaskentataulukoiden teossa käytettiin energiatodistusasetusta ja Suomen rakennusmääräyskokoelman osia D5, C3, C4 ja D3. Asetuksessa rakennusten energiatodistus (asetus 765/2007) on määritetty laskennan lähtöarvot, joita laskennassa käytettiin Laskennallinen energiatehokkuusluku (ET-luku) ET-luku saadaan jakamalla rakennuksen tarvitsema vuotuinen energiamäärä rakennuksen bruttopinta-alalla. Rakennuksen tarvitsema vuotuinen energiamäärä sisältää rakennuksen vuotuisen lämmitys-, sähkö- ja jäähdytysenergianmäärän. Rakennuksen vuotuinen energiamäärä voi olla erisuuruinen kuin rakennuksen ostoenergianmäärä johtuen rakennukseen valituista lämmitysmuodoista. Sähköenergiankulutus on pienissä asuinrakennuksessa aina koko laitesähköenergiankulutus, kun suurissa rakennuksissa sähkönkulutus on kiinteistösähköä. (Ympäristöministeriö , )

47 38 Rakennusten energiankulutus ja lämmitystehon tarpeen laskenta suoritetaan vaiheittain D5 mukaisesti: Lämpöhäviöenergiat Käyttöveden lämmitystarve Lämmitysjärjestelmän lämpöhäviöenergiat Laitesähköenergiankulutus Lämpökuormat Lämmitysenergiankulutus Rakennuksen energiankulutus Ostoenergiankulutus Pienten rakennusten energiatehokkuusluku lasketaan kaavalla (Asetus Rakennusten energiatodistuksista, liite 2): ET = [Qlämmitys + Wlaitesähkö + Qjäähdytys, tilat ] / A (1) ET on rakennuksen tai rakennusryhmän energiatehokkuusluku (kwh/brm2/vuosi). Arvo pyöristetään seuraavaan suurempaan kokonaislukuun Qlämmitys on rakennuksen lämmitysenergiankulutus (kwh/vuosi) Wlaitesähkö on koko rakennuksen laitteiden sähkönkulutus (kwh/vuosi) Qjäähdytys,tilat on koko rakennuksen jäähdytysenergiankulutus (kwh/vuosi) edellyttäen, että rakennuksessa on jäähdytysjärjestelmä A on rakennuksen tai rakennusryhmän yhteenlaskettu bruttopinta-ala (brm2) Rakennusmääräyskokoelman osan D5 mukaan yhtälön 1 nimittäjä lasketaan kuukausittain koko kalenterivuodelle, jolloin kuukausittainen energiatehokkuusluku voidaan laskea yhtälön 1 mukaan jokaiselle kuukaudelle Energiankulutus toteutuneilla tiedoilla Vaikka tässä opinnäytetyössä tutkittavat rakennukset ovat kaikki pieniä asuinrakennuksia, lasketaan myös toteutuneiden kulutuksien mukaisia energiatehokkuuslukuja. Kutsuttakoon näitä TET-luvuksi sekaantumisen välttämiseksi. Tässä opinnäytetyössä

48 39 laskettuja TET-lukuja ei saa käyttää tämän opinnäytetyön ulkopuolella esimerkiksi rakennuksen energiatodistuksissa, koska laskentaperusteet eivät täytä pienten asuinrakennusten energiatodistuslainsäädäntöä. Asiakaskyselyiden ja pientalon toteutuneiden energiankulutus laskennassa käytetään esitettyjä yhtälöitä 2 4. Lähtötietoina käytetään asiakaskyselyiden vastauksia ja pientalosta mitattuja energiankulutustietoja sekä yli 6 asunnon asuinrakennusten laskennan rakennusten energiatodistusasetuksessa määritettyjä arvoja. Normeeraukseen tarvittavat kertoimet on tilattu Ilmatieteenlaitokselta ja Motivalta. Toteutuneiden energiankulutusten TET-luku lasketaan soveltaen rakennusten energiatodistusasetuksen kaavaa yli kuuden asunnon asuinrakennuksiin (Asetus 765/2007 liite 3, 15.) Muokattu laskentakaava on seuraava: TET = (Qlämm, norm + Wlaitesähkö + Qjäähdytys, tilat)/ A (2) TET on tässä opinnäytetyössä asuinrakennuksen toteutuneisiin energiankulutuksiin perustuva energiatehokkuusluku (kwh/brm2/vuosi) Qlämm,norm on toteutunut rakennuksen lämmitystarvelukukorjattu lämmitysenergiankulutus (kwh/vuosi) Wlaitesähkö on koko rakennuksen laitteiden sähkönkulutus (kwh/vuosi) Qjäähdytys,tilat on koko rakennuksen jäähdytysenergiankulutus (kwh/vuosi) edellyttäen, että rakennuksessa on jäähdytysjärjestelmä. A on rakennuksen tai rakennusryhmän yhteenlaskettu bruttopinta-ala (brm2) Rakennusmääräyskokoelman osan D5 mukaan yhtälön 2 nimittäjä lasketaan kuukausittain koko kalenterivuodelle, jolloin TET-luku voidaan laskea yhtälön 2 mukaan jokaiselle kuukaudelle. Rakennuksen tarvitsema lämmitysenergiankulutus saadaan mittarilukemista tai ostetuista lämmitysenergialähteiden määristä, joka muutetaan rakennuksen lämmitysenergiankulutukseksi lämmöntuotantolaitoksen vuosihyötysuhteella. Yhtälössä 3 on rakennuksen lämmitysenergiankulutuksen laskenta. (Asetus 765/2007 liite 3, 16.)

49 40 Qlämmitys = Qlämmitys,osto ηlämmitys + Qsählämm (3) Qlämmitys on toteutunut rakennuksen lämmitysenergiankulutus (kwh) Qlämmitys,osto on rakennukseen ostettavan lämmityksen energiankulutus (kwh) ηlämmitys on rakennuksen lämmöntuotantolaitteen vuosihyötysuhde (Taulukko 1, Asetus 765/2007 liite 3) Qsählämm on ilmanvaihdon sähkökäyttöisten lämmityspattereiden, lattialämmitysten tai muiden vastaavien lämmityslaitteiden yhteenlaskettu sähkönkulutus silloin kuin se ei sisälly rakennuksen ostettavaan lämmitysenergian-kulutukseen (kwh) Rakennuksen lämmitysenergiankulutus pitää normeerata Jyväskylän säätietoihin ennen kuin TET-lukua voidaan laskea. Normeeraus tehdään yhtälöllä 4. Normeeraus koskee vain lämmitysenergiankulutuksia, ei lämpimän käyttöveden energiankulutusta, ja siksi lämpimän käyttöveden lämmitysenergia vähennetään ennen normeerausta rakennuksen lämmitysenergiasta ja lopuksi lisätään normeerattuun lämmitysenergiaan. Qlämm,norm = k2 Snvpkunta / Stoteutunut vpkunta (Qlämmitys Qlkv) + Qlkv (4) Qlämm,norm on toteutunut rakennuksen lämmitystarvelukukorjattu lämmitysenergiankulutus (kwh/vuosi) k2 on Ilmatieteenlaitoksen määrittämä paikkakuntakohtainen korjauskerroin Jyväskylään Snvpkunta on Ilmatieteenlaitoksen määrittelemä normaalivuoden lämmitystarveluku vertailupaikkakunnalla Stoteutunut vpkunta on toteutunut lämmitystarveluku vertailupaikkakunnalla Qlämmitys on toteutunut rakennuksen lämmitysenergiankulutus (kwh) Qlkv on rakennuksen lämpimän käyttöveden energiankulutus (kwh)

50 Energiatehokkuuslaskenta ohjelmilla Energiatehokkuuslaskenta IDA ice -ohjelmalla IDA ice -ohjelmassa energialaskenta aloitetaan syöttämällä rakennuksen tiedot ohjelmaan. Rakennukselle määritetään sen koko, korkeus ja ilmansuuntaus. Rakennukselle luodaan vyöhykkeet. Valitaan rakennuksen vaipan rakenteet ja muokataan U-arvot oikeiksi. Vuotoilmanvaihto määritetään kohdassa kylmäsillat. Valaistus, laite ja henkilökuormat määritetään rakennuksen pohjaan. Valitaan soveltuva lämmitys ja ilmastointilaitteisto sekä määritetään halutut olosuhteet. Tasokuviin määritetään ikkunat ja ovet sekä muut tarpeelliset laitteistot. Lämmitysjärjestelmä pitää lisätä tasokuviin ko. lämmityskuvakkeella. Tietojen syöttämisessä IDA ice -ohjelmaan pitää huolehtia siitä, että syötetyt tiedot vastaavat rakennusmääräyskokoelman osan D5 ja energiatodistusasetuksen mukaisia tietoja. Ohjelmisto laskee rakennuksen energiankulutuksen halutulle ajanjaksolle simulaatiokaupungissa. Ohjelmasta ei saada energiatehokkuuslukua, mutta simulaatiokaupunki vaihtoehdoissa on käytettävissä Jyväskylä, jolloin rakennuksen energiankulutus on vertailukelpoinen toisten laskentojen kesken. Energiatehokkuuslaskentaohjelma lamit-tool Lamit-tool on energiatehokkuuslaskentaohjelmisto, joka toimii verkkosovelluksena Internetissä. Lamit-tool energialaskentaohjelmalla laskettiin pientalon energiatehokkuusluku. Lamit-tool on helppokäyttöinen verkkosovellus. Lähtötietoina annetaan mm. rakennuksen kohdetiedot, tilavuudet, LVI-järjestelmät ja vuotoilmanvaihto sekä rakennuksen vaipanalat ja U-arvot. Lähtötietojen antamisen jälkeen ohjelmisto laskee rakennuksen energiankulutuksen ja energiatehokkuusluvun sekä laatii rakennuksen energiatodistuksen. Lamit-tool energiatehokkuuslaskentaohjelmiston laskenta perustuu rakennusmääräyskokoelman osan D5 ja energiatodistusasetuksen mukaiseen laskentaan. Ohjelmisto on tarkastettu soveltuvaksi rakennusten energiatodistuslaskentaan.

51 42 Energiatehokkuuslaskentaohjelma SuLVI SuLVI:n energiatehokkuuslaskentaohjelma on Excel-pohjainen laskentaohjelma. SuLVI:n energiatehokkuuslaskentaohjelmalla laskettiin pientalon energiatehokkuusluku. Lähtötietojen täyttäminen on yhtä vaivatonta ja helppoa kuin lamit-tool:lla. Erona on, että SuLVI:n ohjelma on paikallinen eikä toimi verkkosovelluksena. SuLVI:n ulkoasu on erilainen kuin lamit-tool:n johtuen Excel-pohjastaan. Lähtötietoina annetaan samat tiedot kuin lamit-tool:ssa. SuLVI:n ohjelma laskee rakennuksen energiankulutuksen ja energiatehokkuusluvun sekä laatii rakennuksen energiatodistuksen. SuLVI:n energiatehokkuuslaskentaohjelmiston laskenta perustuu rakennusmääräyskokoelman osan D5 ja energiatodistusasetuksen mukaiseen laskentaan. Ohjelmisto on tarkastettu soveltuvaksi rakennusten energiatodistuslaskentaan Hirsitalon merkittävät tekijät energiankulutuksessa Lamellihirsitalojen energiankulutukseen merkittävimpiä tekijöitä selvitettiin pientalon energiatehokkuuslaskennan D5 mukaista Excel-taulukkoa käyttämällä. Tarkastelu tehtiin valitsemalla erilaisia seinävaihtoehtoja ja ilmanvuotolukuja (n50), joilla laskettiin ko. vaihtoehdon ET-luku. Laskettuja tuloksia verrattiin keskenään. 6 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 6.1 Pientalon tulokset Pientalosta selvitettiin asumisviihtyvyys olosuhteita ja pientalon vaipan tiiviyttä. Pientalon asumisviihtyvyysmittauksilla varmennettiin, ettei pientalon asumisolosuhteita oltu heikennetty energiatehokkuuden saavuttamiseksi. Pientalon sisäilmasto täyttää asumisterveysohjeen mukaiset olosuhteet (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003, 17).

52 43 Huoneiden keskimääräisissä lämpötiloissa ei ollut alle +18 C lämpötiloja ja vetoa ei havaittu. Keittiön mittauksen alhaisin mittaustulos +16,2 C ylittää pintalämpötiloille asetetun rajan +16 C. Asumisterveysohjeen luokituksen mukaan voidaan sanoa, että pientalo täyttää välttävän tason. Rakennuksen tiiviys on merkittävä sekä rakennuksen energiakulutuksen että kosteusteknisen toimivuuden kannalta. Energiatehokkuuslaskentaa varten pientalon tiiviys mitattiin ali- ja ylipainemittauksella. Vuotoilmareittien sijainti selvitettiin lämpökamerakuvauksella. Pientalon tiiviys 50 Pa alipaineessa oli 5,2 1/h, joka on rakennusmääräyskokoelman osan D5 taulukon 4.3 mukaan keskimääräisen ja heikon ilmanpitävyyden rajoilla. Ilmanvuotoreittien selvityksessä huomattiin, että ilmavuotoreitit ovat ikkunoiden ja ovien sekä katon ja seinän liitoksissa. Nämä pientalon ilmanvuotoreitit olisi helppo korjata oikeilla tiivistysmateriaaleilla mm. tiivistysteipeillä, jolloin pientalon tiiviystaso paranisi nykyisestä 5,2 1/h Asumisviihtyvyys Asumisviihtyvyysmittauksissa mitattiin pientalon sisäilman lämpötiloja ja kosteutta, pintalämpötiloja, ilmavirtauksia ja poistoilmamääriä sekä hiilidioksidipitoisuuksia. Mittausajanjakso asumisviihtyvyydelle oli Lämpötilat ja ilman suhteellinen kosteus Mittaustuloksiin vaikuttavat jonkin verran valitut dataloggereiden paikat, joista toiset sijaitsivat kylmillä ulkoseinillä eikä 0,6 metriä ulkoseinistä kuten standardi SFS 5511 edellyttää. Lämpötilat mittausajanjaksolla on kuvassa 16. Keittiössä keskimääräinen lämpötila oli +18,6 C, lämpötilan vaihdellessa mittausjaksolla välillä +16,2 +21,8 C. Alhaisimmat sisälämpötilat olivat mittauspisteessä keittiön ikkuna. Keittiön ikkuna mittauspiste sijaitsi ulkoseinällä keittiön pöydän kohdalla, jossa on isot ikkunat. Rakenteen ilmavuodot ja pintalämpötilat ovat voineet vaikuttaa tuloksiin, mutta tästä huolimatta keittiön huonelämpötila on keskimäärin ollut määrä-

53 44 ysten mukaisella lämpötila-alueella, yli +16 C asteessa. Kaikki lämpötilamittauspisteet on esitetty kuvassa 13. Tupakeittiön korkeantilan katosta 3,5 metrin korkeudessa lämpötila on vaihdellut +18,6 +25,5 C välillä. Työhuoneessa lämpötila mitattiin sisäseinältä 1,1 metrin korkeudelta ja lämpötila oli siellä +20,8 ±1,6 C. Myös makuuhuoneiden lämpötilat mitattiin sisäseiniltä ja olivat vanhempien makuuhuoneessa +19,5 ±1,4 C ja lasten makuuhuoneessa +19,8 ±1,3 C. KUVA 16. Pientalon sisälämpötilat dataloggereilla mitattuna mittausajanjaksolla Käyttöullakon lämpötila on vaihdellut mittausajanjaksolla +5,1 +12,0 C ja oli keskimäärin +8,5 C, kun ulkolämpötila on vaihdellut -10,5 +0,7 C. Ulkolämpötilamittauksen tulokset alkavat myöhemmin kuin muiden, koska dataloggereiden käynnistyksessä ei ollut huomattu kyseisen dataloggerin poikkeavaa ohjelmointia. Tarkastuksessa huomattiin, ettei ko. dataloggeri ollut päällä. Tällöin dataloggeri ohjelmoitiin uudestaan ja käynnistettiin välittömästi ohjelmoinnin jälkeen.

54 45 Asuntojen suhteellisen kosteuden tulisi olla % (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003, 20). Pientalon suhteellinen kosteus on ollut normaaleissa rajoissa, kun sen suhteellinen kosteus on vaihdellut % välillä. Ulkoilman suhteellinen kosteus on mittausjaksolla vaihdellut % ja käyttöullakon % välillä. Pientalon lämpötilan kerrostuminen Lämpötilan kerrostumista mitattiin mittausjaksolla tupakeittiöstä. Kuvassa 17 on lämpötilojen kerrostuminen esitetty graafisessa muodossa. Lämpötilojen ero oli keskimäärin 0,9 C ja suurimmillaan 2,8 C. Lämpötilan kerrostumisen ei voida katsoa olevan merkittävää, koska lämpötilavaihtelut on pysynyt sisäilmastoluokituksen S3 oleskeluvyöhykkeen vähimmäis- ja enimmäisarvojen sisällä ( C). Eroja tulee lähinnä siitä, kun lattialämmitys on alkanut lämmittää huoneilmaa tai takka/leivinuunia on lämmitetty. KUVA 17. Pientalon sisälämpötilan kerrostuminen tupakeittiössä.

55 46 Pientalon ilmavirtaukset ja hetkellisten lämpötilojen tulokset Huoneilman virtausnopeuksien mittaus suoritettiin mittausjaksolla yhtenä tyypillisenä päivänä ja samalla mitattiin hetkelliset lämpötilat. Kuvassa 18 on mittaus tupakeittiöstä länsiseinältä sohvan kohdalta. KUVA 18. Huoneilman virtausnopeudenmittaus tupakeittiöstä itäseinän sohvalta. Pientalon huoneilman virtausnopeudet olivat hyvin pieniä, 0 11 cm/s, lämpötilan vaihdellessa välillä C:ssa. Rakennusmääräys osan D2 ilmavirtojen ja ilmanliikkeen ohjearvot on +20 C lämpötilassa 12 cm/s ja 15 cm/s 22 C lämpötilassa. Näin ollen voidaan todeta, ettei pientalossa esiintynyt vetoisuutta mittausajanjaksolla. Kuvassa 19 on eri mittauspisteiden hetkelliset lämpötilat ja ilmanvirtausnopeudet.

56 47 KUVA 19. Huoneilman virtausnopeudet ja hetkelliset lämpötilat pientalossa. Pintalämpötilan mittaustulokset Pientalon pintalämpötiloja mitattiin pintalämpötilamittarilla neljältä eri seinältä. Mittausten tulokset ovat kuvassa 20. Pintalämpötilat olivat alle +18 C ikkunoissa ja yli +18 C seinillä, joka vastaa välttävää tasoa asumisterveysohjeen mukaisesti. KUVA 20. Pientalon pintalämpötiloja mitauspisteissä.

57 48 Poistoilmanvaihto ja hiilidioksidipitoisuus Pientalon poistoilmavirrat mitattiin Rakennusmääräyksen D2 mukaan rakennuksen ilmatilavuuden tulee vaihtua kerran kahdessa tunnissa (ilmanvaihtokerroin 0,5 1/h). Pientalon ilmatilavuus on 388 m3, joten poistoilmavirran tulisi olla vähintään 54 dm3/s (194 m3/h). Pientalon poistoilmavirraksi mitattiin 64 dm3/s, mikä on hieman enemmän kuin RakM D2:n mukainen minimi. Painesuhteiden tasapainottamiseksi ja poistopuhaltimen energiankulutuksen minimoimiseksi pientalon rakennuttaja halusi pienentää poistoilmapuhaltimen käyntinopeutta. Käyntinopeuden pienentämisen yhteydessä aukaistiin lautasventtiileitä suuremmalle, jotta poistoilmavirta säilyisi pientalossa riittävänä. Säädön jälkeen poistoilmavirrat mitattiin uudestaan ja tulokseksi saatiin 59 dm3/s, joka on hieman pienempi kuin D2 huonekohtaisten poistojen minimäärä, mutta täyttää vaatimuksen 0,5 ilmanvaihtoa tunnissa. Taulukossa 7 on huonekohtaiset ilmavirtojen mittaustulokset ja laitevalmistajan ilmoittamat maksimituloilmamäärät sekä RakM D2 huonekohtaiset minimipoistoilmamäärät. Pientalossa on 2 vaatehuonetta, jotka käytännössä ovat samaa tilaa makuuhuoneiden kanssa, koska tiloja ei ole erotettu toisistaan ovilla. Kodinhoitohuoneen ja pesuhuoneen poistoilmaventtiilit säätyvät kosteuden mukaan automaattisesti suuremmalle poistolle. Mittausajankohtana tiloissa ei ollut kosteutta.

58 49 TAULUKKO 7. Pientalon poistoilmavirran mittaustulokset. Mittauspiste TuloMitattu Mitattu Rakennusmäävent- poistoilma- poistoilma- räyksen mukaitiilien virta virta (säädön nen minimimakjälkeen)* poisto simi tulodm3/s 6 6 dm3/s 3 3 dm3/s 4 4 dm3/s vaatehuone 1 3 vaatehuone tehostettuna WC tehostettuna KHH tehostettuna PH per neliömetsauna riä 20, kun ei ole tehostettua ilkeittiö manvaihtoa Yhteensä *mitattiin uudestaan, kun poistoilmaventtiileitä oli hieman säädetty lautasventtiileistä ja poistopuhaltimen käyntinopeutta oli pienennetty. Pientalon hiilidioksidimittaus suoritettiin Mittauksen aikana paikalla oli neljä ihmistä ja koira. Pientalon hiilidioksidipitoisuus oli keskimäärin 913±195 ppm. Taulukossa 8 on huonekohtaisten mittaustulosten arvot. Hiilidioksidin osalta pientalon sisäilma täyttää luokan S3 vaatimuksen ja ilmanvaihto täyttää määräysten vaatimukset. Näin ollen pientalon sisäilmastoa voidaan luonnehtia tyydyttäväksi.

59 50 TAULUKKO 8. Pientalon hiilidioksidipitoisuudet mittauspisteittäin. Mittauskohde MH 1 MH2 sänky 1 sänky2 Tupakeittiö keittiönpöydän ääressä sohvalla lieden vieressä Keskiarvo Hiilidioksidipitoisuus, ppm kesmittauskiarvo min max aika, min : :17 1: :16 1:19 0: Rakennuksen vaippa Ilmanpitävyys Ilmanpitävyysmittauksessa testattiin rakennuksen vaipan tiiviys ali- ja ylipaineessa. Ilmanpitävyysmittauksen suoritti Seinäjoen ammattikorkeakoululta Ilkka Penninkangas. Mittauspäivä oli puolipilvinen ja ulkolämpötila oli +1,8 C. Tuuli oli puuskittaista ja mittauksen aikana se oli keskimäärin 5 m/s. Pientalon tiiviydeksi mitattiin 5,2 1/h. Pientalon tiiviys oli heikko, mutta korjattavissa kohtalaiseksi. Vuotoreittien paikannuksessa selvisi, että vuotoreittejä olivat ikkunoiden ja oviaukkojen liitokset sekä harkkoseinän ja hirsiseinän yläpohjan liitokset. Lattian ja seinän liitoskohdissa ei ollut havaittavissa ilmavuotoja, mutta paikallisia kylmempiä alueita kuitenkin. Ilmanpitävyysmittauksen mittausraportti on liitteenä 3. Ennen mittausta teipattiin kaikki poistoilmaventtiilit, takkaleivinuuni ja liesituuletin. Tupakeittiön poistoilmaventtiilin teippaus lattiasta 3,5 metrin korkeudessa on kuvassa 21. Kuvasta on nähtävissä sisäkaton ja harkkoseinän sekä piipun liitokset.

60 51 KUVA 21. Pientalon tupakeittiön poistoilmaventtiilit teipattuna ennen mittausta. Tiiviysmittauslaitteisto asennettiin idänpuoleiseen olohuoneen ikkunaan. Kuvassa 22 on tiiviysmittaus käynnissä. KUVA 22. Tiiviysmittaus käynnissä pientalossa. Rakennusten nurkka-alueet ovat yleensä hieman muita alueita viileämpiä, niin myös pientalon hirssinurkatkin olivat hieman ympäröiviä seiniä viileämpiä. Pientalon pahimmat vuotokohdat olivat ikkunat ja harkkoseinän ja puurakenteen liittymät. Esimerkki ikkunan vuotokohdista on Kuvassa 23 ja 24, joista kuvassa 24 on ikkunan liitos hirsiseinään lämpökamerakuvana 40 Pa:n alipaineessa. Ikkunoiden alueet olivat selvästi kylmempiä kuin muiden vuotokohtien alueet. Ikkuna-alueiden heikko tiiviys johtuu puutteellisesta tiivistämisestä ja olisi helppo korjata tiivistysteipeillä. (Penninkangas 2009.)

61 52 KUVA 23. Pientalon olohuoneen ikkuna (Penninkangas 2009). KUVA 24. Hirsiseinän ja ikkunan vuotokohta 40 Pa:n alipaineessa (Penninkangas 2009). Katon ja seinän liitoskohdissa ilmavuotoja oli tasaisesti, mutta ilmavuotojen lämpötila on korkeampi kuin ikkunoiden osalta. Kuvassa 25 on harkkoseinän ja rankarakenteisen seinän liitoskohdassa ilmanvuotoreittejä ja lämpökamerakuva kohteesta on kuvassa 26.

62 53 KUVA 25. Pientalon harkkoseinän ja rankarakenteinen väliseinä (Penninkangas 2009). KUVA 26. Harkkoseinän ja puurunkorakenteisen seinän liittymä (Penninkangas 2009). Lämpökamera Lämpökamerakuvauksella voidaan selvittää rakennuksen kylmäsillat, kosteusvauriot ja eristeviat. Pientalossa suoritettiin lämpökamerakuvauksia yhtenä tyypillisenä päivänä, jolloin ulkolämpötila oli -4,5 C ja sisälämpötila +19,8 C. Normaalitilanteessa ilmavuotoreittejä löytyi kaikista ikkuna- ja oviliitoksista. Lisäksi ilmavuotoja ja pai-

63 54 kallisia kylmiä pisteitä löytyi talon harkkoväliseinästä ja hirsirunkoisen väliseinän rankarakenteisesta osasta sekä lattian ja seinän liitoksista ja hirsiliitoksista. Normaalitilanteessa ei ole havaittavissa ilmavuotoja tupakeittiössä katon ja seinän liitoskohdassa ulkoseinällä. Paikallisesti kylmä piste löytyy ulkoseinän läpi menevästä hirrestä. Tupakeittiön ulkoseinän lämpökamerakuva on kuvassa 27 ja vastaava paikka valokuvana on kuvassa 28. Rakenteellisesti rakenne on lämmöneristetty ja limitetty ilmansulkupaperi katon ja seinän kanssa hirsikertaan asti, jossa ilmansulkupaperi on teippaamatta hirsikertaan. KUVA 27. Tupakeittiön ulkoseinän lämpökamerakuvaa normaalitilanteessa. KUVA 28. Liitokset hirsiseinä rankarakenteinen paneeliseinä katto, tupakeittiössä.

64 55 Ilmanvuotoreitit väliseinissä, harkko ja rankarakenteinen, on kuvissa Kuvista nähdään, että harkkoseinässä on kylmä piste katon ja harkkoseinän liitoksessa ja se viilentää seinää normaalitilanteessa jopa kaksi harkkokerrosta alaspäin. Lämpökuvauksessa löydettiin useita kylmiä pisteitä koko harkkoseinältä. Normaalitilanteessakin löytyi harkkoseinän ja rankarakenteisen seinän liitoskohdassa ilmavuotoreitti, joka on kuvassa 26 alipaineisena. KUVA 29. Pientalon harkkoväliseinän paikallinen kylmä piste. KUVA 30. Tupakeittiön harkkoväliseinä.

65 56 Samassa rankarakenteisessa väliseinässä oli kylmiä pisteitä lisäksi lähellä hirsiseinää, jonka lämpökamerakuva on nähtävissä kuvassa 31 ja valokuva kohteesta on kuvassa 32. KUVA 31. Pientalon väliseinä, jossa kylmä piste yläosan rankarakenteisessa osassa. KUVA 32. Rankarakenteinen väliseinä yhdistettynä hirsiseen väli- ja ulkoseinään. Makuuhuoneen mittauspisteessä on pohjoisen puoleinen ulkoseinä, josta löytyi paikallisesti kylmä piste hirsinurkasta. Seinän ja katon liitos on kohtalainen normaalitilanteessa eikä ilmavuotoja ole, vaikkei ilmasulkua ole yhdistetty hirsiseinään. Kuvassa 33

66 57 on lämpökamerakuva nurkasta ja kuvassa 34 seinän ja katon liitos. Mittauspisteen valokuva on kuvassa 35. KUVA 33. Pohjoisseinän hirsinurkka, jossa kylmä piste katon ja hirsinurkan liitoksessa. KUVA 34. Pohjoisseinän katon ja seinän liitos.

67 58 KUVA 35. Makuuhuoneen pohjoisseinä normaalissa kuvassa. Lämpökamerakuvista selvisi, että pientalossa on ilmavuotoja ja paikallisesti kylmiä pisteitä normaaliolosuhteissa. Ilmavuotopaikat ovat keskittyneet kohtiin, jossa ilmansulku on puutteellinen. 6.2 Kyselytutkimuksen tulokset Finnlamelli Oy:n asiakkaille lähetettiin energiankulutuskysely, johon saapui määräaikaan mennessä 52 kyselyä ja neljä henkilöä ilmoitti, etteivät pysty vastaamaan kyselyyn keskeneräisen talon takia. Lähetetyistä kyselyistä väärän postiosoitteen takia palautui 16 kyselyä. Saapuneita vastauksia oli lähetetyistä 29,5 %, väärän osoitetietojen takia palautui 8,4 % ja keskeneräisen talon takia vastaamatta jättäneitä ilmoittautui 2,1 %, tämä tekee yhteensä 40 %. Vastanneiden lamellihirsiset omakotitalot sijaitsevat eri säävyöhykkeillä seuraavasti: 1 säävyöhykkeellä 17, 3 % vastanneista (9 omakotitaloa) 2 säävyöhykkeellä 57,7 % vastanneista (30 omakotitaloa) 3 säävyöhykkeellä 25,0 % vastanneista (13 omakotitaloa) 4 säävyöhykkeellä 0,0 % vastanneista (0 omakotitaloa) Hirsitaloja voidaan rakentaa hyvin eripaksuisista hirsistä. Finnlamelli Oy:n hirsikoot on aikaisemmin jo esitelty (2.2, sivu 10). Energiankulutuskyselyssä pyydettiin kerto-

68 59 maan ko. rakennuksen hirsikoko ja mahdollinen lisäeriste seinärakenteessa. Vastaukset jakautuivat seuraaviin hirsikokoihin: Hirsi 112*180 mm lisäeristeellä 11,5 % (6 omakotitaloa). Kartanohirsi 180*260 mm 1,9 % (1 omakotitalo) Kartanohirsi 202*260 mm 84,6 % (44 omakotitaloa) Kartanohirsi 240*260 mm 1,9 % (1 omakotitalo) Kaikkien vastanneiden osalta (52 hirsitaloa) rakennusten bruttoneliöt vaihtelivat välillä 209,5 ±122,5 m2 ja keskiarvo oli 177 m2. Makuuhuoneiden määrät vaihtelivat 4 ±2 huonetta. Vastanneiden perhekoot vaihtelivat aikuisissa välillä 1 7 ja lapsissa välillä Lämmitysmuodot Ensisijaiseksi lämmitysmuodokseen (kuva 36) ilmoitti suoran sähkölämmityksen 18 omakotitaloa (34,6 %). Maalämmön oli valinnut 17 omakotitaloa (32,7 %) ensisijaiseksi lämmitysmuodokseen. Hake-, pilke tai halkokattilajärjestelmä oli neljässä omakotitalossa. Vesikiertoinen sähkölämmitys tai poistoilmalämpöpumppu oli ensisijaisena lämmitysmuotona yhtä monessa talossa (kolmessa talossa). Muita lämmitysmuotoja olivat kaukolämpö (2 omakotitaloa), pelletti (1 omakotitalo), takka (1 omakotitalo), vesi-ilmalämpöpumppu (1 omakotitalo), leivinuuni (1 omakotitalo) ja poistoilman- ja maalämpöpumpun yhdistelmä (1 omakotitalo).

69 60 KUVA 36. Lämmitysmuodon jakauma energiankulutuskyselyn vastaajien taloissa. Lisälämmitysjärjestelmäksi oli valittu takka ja/tai leivinuuni 84,6 prosenttisesti (44 omakotitaloa) muita lisälämmitysjärjestelmiä olivat ilmalämpöpumppu yhdistettynä takka ja/tai leivinuunin kanssa 5,8 % (3 omakotitaloa). Kolmanneksi yleisin lisälämmitysmuoto oli sähkö 3,8 % (2 taloa). Yksittäisissä taloissa oli lisälämmitysmuotona yhdistetty sähkö ja takka/leivinuuni sekä aurinkoenergiaa yhdistettynä takka/leivinuuniin Lämminvesivaraajat ja vedenkulutus Rakennusten lämminvesivaraajien tilavuudet vaihtelivat välillä 0,14 3 m3. Lämminvesivaraajat jakautuivat siten, että alle 0,2 m3 varaajia oli 7, yli 0,6 m3 varaajia oli 9 ja eniten (30 lämminvesivaraaja) oli välillä 0,2 0,6 m3. Vastaajista 6 oli jättänyt vastaamatta varaajan tilavuutta käsittelevään kysymykseen. Energiatehokkaassa talossa lämminvesivaraaja on mitoitettu tarpeen mukaiseksi, niin ettei hukata energiaa tarpeettoman lämpimään käyttöveden ylläpitämiseksi. Kaikissa yli 0,6 m3 lämminvesivaraaja taloissa oli henkilömäärät 2 6 henkilön välillä. Kuitenkin vain yhdessä oli ilmoitettu olevan poreallas, joka selittäisi suurempaa lämminvesimäärän tarvetta kuin ra-

70 61 kennusmääräyskokoelman osa D5 määrittelee henkilölle (50 dm3/vrk/henkilö), (Ympäristöministeriö , 27). Laskennallinen maksimi lämpi-mälle käyttövedelle 6 henkilölle vuorokaudessa RakM D5 mukaan on 0,3 m3. Yli 0,3 m3 lämmin- vesivaraajia oli 14 taloa. Tarkasteltaessa TET-lukuja hirsitaloissa, joilla oli suuri lämminvesivaraaja, oli hajonta suurta, joten varmuudella ei voida arvioida lämminvesivaraajien kokojen vaikutusta energiatehokkuuteen. Myöskään ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että vastauksissa olisi yksikkövirheitä. Rakennuksen energiankulutus sisältää lämpimän käyttöveden lämmittämiseen tarvittavan energian. Vain kahdessa talossa oli erillismittarit lämpimälle ja kylmälle vedelle. Vedenkulutuksen yhteismittaus oli 34 talossa ja vedenkulutusta ei ole mitattu 16 talossa oman kaivon takia. Yhteismittauksessa olleiden talojen lämpimän käyttöveden määrä laskettiin rakennusten energiatodistusasetukseen mukaan (lämpimän käyttöveden osuus on 40 % käyttövedestä). Oma kaivon talojen lämpimän käyttöveden energiantarve laskettiin D5 mukaisesti (yhtälö 5.2, 26). Keskimäärin lämpimän käyttöveden kulutus oli 81,7 m3 vuodessa. Kuvassa 37 on rakennuskohtainen veden kulutusmäärä ja talon makuuhuoneiden määrä mukaan jaoteltuna.

71 62 KUVA 37. Energiankulutuskyselyn vastanneiden lämpimän käyttöveden määrä kuutioina vuodessa jaoteltuna makuuhuoneiden määrän mukaan Kotitaloussähkönkulutus Energiankulutuskyselyssä selvitettiin kotitaloussähkönkulutusta laite- ja valaistuskysymyksillä. Valaistuksesta voidaan sanoa, että kotitaloudet käyttävät monia erilaisia lamppuja kodin valaistuksessa. Kuvassa 38 on 52 vastanneen käyttämät valaisintyypit talouksittain. Vain kaksi taloutta ei käyttänyt hehkulamppuja ollenkaan kodin valaistuksessa. Halogeeni ja energiansäästölamppuja käytettiin myös yleisesti.

72 63 KUVA 38. Kuinka moni talous käytti mitäkin lampputyyppiä. Vastanneiden kotitalouslaitteiden osuudet näkyvät kuvasta 39. Useissa talouksissa oli sekä pöytätietokoneita että kannettavia tietokoneita. Taulutelevisioita oli melkein puolella vastaajista, kuten myös kuivausrumpuja. Pyykinpesukone oli kaikilla talouksilla ja vain yhdellä taloudella ei ollut astianpesukonetta. KUVA 39. Hirsitalojen kotitalouslaiteosuudet.

73 64 Verrattuna hirsitalojen kotitalouslaitteiden määrää ja laitetyyppejä Adato Oy esimerkkitalouksiin (Adato 2008, 24) voitiin todeta, että hirsitalojen varustetaso on lähempänä korkeahkoa kuin tavanomaista varustelutasoa. 6.3 Energianlaskentatulokset Energialaskenta tehtiin pientalolle ja energiankulutuskyselyyn vastanneille hirsitaloille. Energianlaskennassa huomattiin, että energiankulutuskyselyn hake-, pilke- ja halkokattilajärjestelmien kysymysten tarkkuus ei riittänytkään normeeraukseen, jonka takia TET-laskentaa ei voitu suorittaa näille rakennuksille. Lisäksi yhden lomakkeen tiedoissa oli epätarkkuutta, joten yhteensä viidestä hirsitalosta ei pystytty laskemaan normeerattua energiankulutusta. TET-luvut saatiin laskettua pientalolle ja 47 hirsitalolle Pientalon energiatehokkuuslaskenta Pientalon ET-luku Pientalosta laskettiin laskennallinen energiakulutus D5 mukaisesti Excel-taulukossa rakennuksen oikeilla arvoilla (U-arvot, ilmanvuoto jne.) Rakennuksen energiankulutus huomioi koko rakennuksen energiantarpeen, lämmityksestä jäähdytykseen. Pientalon bruttoneliöt ovat 149 m2. Pientalon ET-luvuksi saatiin D5 mukaisella laskennalla 221 kwh/brm2/vuosi. Energiatehokkuusluokissa luku vastaa luokkaa D, joka on normaali energialuokka vuoden 2003 rakennusmääräysten mukaiselle rakennukselle. Laskennassa on huomioitu rakennuksen ilmanvuotoluku 5,2 1/h ja poistoilmalämpöpumpun hyödyntämä lämpö D5 laskennan mukaisesti. Laskennalliset kuukausittaiset tiedot kymmenelle kuukaudelle ja koko vuoden tulos on esitetty taulukossa 17. Laskennallinen energiankulutus jakautuu osiin, jotka ovat lämpöhäviöenergian, tilojen lämmitysjärjestelmän lämpöhäviöiden, lämpökuormien, tilojen lämmityksen nettoenergian, rakennuksen tilojen lämmitysenergian, käyttöveden, rakennuksen lämmi-

74 65 tysenergiankulutuksen, ja rakennuksen energiankulutuksen laskennat sekä ET-luvun laskennan kuukausittain. Liitetiedostoissa on laskennan muut osat seuraavasti: Liite 4 Pientalon lämpöhäviöenergiat ja lämmitysjärjestelmän lämpöhäviöt Liite 5 Pientalon lämpökuormat ja tilojen nettoenergiat Liite 6 Pientalon tilojen lämmitysenergia ja käyttövesi TAULUKKO 17. Pientalon energiankulutukset ja energiatehokkuusluvut Excellaskennalla, D5:n mukaan. Kuukausi Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu 10 kk yhteensä Vuosi yhteensä Lämmitysenergiankulutus Laitesähkön kulutus Jäähdytysenergiankulutus Rakennuksen energiankulutus ET-luku kwh kwh kwh kwh kwh/brm Pientalon TET-luku Pientalossa seurattiin energia- ja vesimittareiden lukemia sekä kirjattiin Excel-taulukkoon takka/leivinuunin käyttömäärät vakio polttomäärillä ajanjaksolla Tuloksista laskettiin pientalon normeeratut energiankulutukset, joista voitiin laskea kuukausittaiset TET-luvut. Pientalon 10 kuukauden kokonaisenergiankulutus oli kwh, joka on 10 kuukauden TET-lukuna 191 kwh/brm2 (taulukko 18). Vastaavien kuukausien laskennalliset arvot ovat kwh ja 181 kwh/brm2, D5:n mukaisella Excel -laskennalla lasket-

75 66 tuna. Laskennallisesti saatiin pientalon rakennuksen energian-kulutukseksi kwh vähemmän kuin toteutuneet kulutukset olivat. Verrattaessa laskennallisia lämmitysenergiankulutuksia toteutuneisiin energiankulutuksiin voidaan huomata, että todellisuudessa pientalo on tarvinnut lämmitykseen kwh enemmän energiaa kuin laskennallisesti laskettuna. Tarkemmassa tarkastelussa huomataan, että toteutuneissa lämmitysenergiankulutuksissa vain heinä- ja helmikuussa on päästy pienempiin kulutuksiin kuin laskennassa. Laitesähkön osalta taas kymmenen kuukauden kulutus on ollut laskennallista pienempää 781 kwh verran. Rakennuksen energiankulutuksen eron suuruus koko kymmenen kuukauden osalta on noin 12 prosenttia ja huomioonottaen virheet, ero laskennan ja toteutuneen välillä ei ole merkittävä. Vertailua laskennallisen ja toteutuneiden kulutuksien osalta on lisää kohdassa vertailu. Toteutuneeseen energiankulutukseen vaikuttavat tiedot pientalolle on liitteessä 7. TAULUKKO 18. Pientalon toteutuneet energiankulutukset ja TET-luku kuukausittain. Kuukausi LämmiLaitesäh- JäähdyRakenTET-luku tysenerkön kulu- tysenernuksen giankulutus giankulu- energiantus tus kulutus Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu 10 kk yhteensä kwh kwh kwh kwh kwh/brm Ohjelmilla laskettu pientalon ET-luku Pientalon energiatehokkuusluku laskettiin eri ohjelmilla. IDA ice -ohjelmalla saatiin pientalon vuotuiseksi energiankulutukseksi kwh ja SuLVI:n energiatodistus-

76 67 ohjelmalla laskettuna tulos oli kwh sekä lamit-tool ohjelmalla kwh. ET-lukuina ne olivat IDA ice:llä 213 kwh/brm2/vuosi ja SuLVI:lla 268 kwh/brm2/vuosi sekä lamit-tool:lla 265 kwh/brm2/vuosi. Energiatehokkuusluku ja rakennuksen lämmitysenergian kulutus, laitesähkö ja energiankulutus ovat taulukossa 19. IDA ice -ohjelman laskentatulokset on liitteessä 8 ja liitteessä 9 on SuLVI:.n energiatodistusohjelman laskentatulokset sekä liitteessä 10 on lamit-tool:n energiatodistuksen laskentatulokset. TAULUKKO 19. Ohjelmilla laskettu pientalon energiankulutukset ja ET-luku ohjelma Rakennuksen Rakennuksen lämmi- laitesähkön tysenergian- kulutus Rakennuksen ET-luku energi- tehok- ankulutus kuus- kulutus kwh Energia- luokka kwh kwh kwh/brm2 /vuosi IDA ice 777 (lvi) ) D (muu sähkö) yhteensä SuLVI E lamit-tool E 1) Ohjelma ei laske ET-lukua, arvo on laskettu jakamalla rakennuksen energiankulutus pientalon bruttoneliöillä. Lamit-tool ja SuLVI:n energiatodistusohjelmat olivat molemmat helppokäyttöisiä ja käteviä laskentaohjelmia rakennuksen energialaskentaan, mutta poistoilmalämpöpumpun hyödyntämää energia ei kumpikaan ohjelma laskenut vähentävästi rakennuksen lämmitysenergiankulutukseen, vaikka molemmat ohjelmat perustuvat rakennusmääräyskokoelman osan D5 laskentaan ja energiatodistusasetukseen. Tästä syystä pientalo sai eri energialuokan Excel-laskennalla ja eri ohjelmilla laskettuna. Laskennan osassa auringosta ikkunoiden läpi tuleva lämpökuorma laskennassa oli eroja SuLVI:n, lamit-tool:n ja D5:n mukainen Excel -laskennan osalta, niin että SuL-

77 68 VI:n laskennassa verhokerroin ei muuttunut kesäaikana, jolloin laskennasta saatiin enemmän hyödynnettävää lämpökuormaa kuin lamit-tool:ssa ja D5:n mukaisessa Excel -laskennassa. Eroa oli lamit-tool ohjelman ja SuLVI:n ohjelman välillä ko. laskelmissa 575 kwh ja SuLVI:n ja D5:n mukaisen Excel-laskennan välillä 583 kwh. Vaikka ero on vain muutamasta sadasta kilowattitunnista, voi se olla jossain kohteessa merkittävä määritettäessä rakennuksen energialuokkaa. Asetus rakennusten energiatodistuksista määrittelee selkeästi verhokertoimen eriarvoiseksi talvi- ja kesäkuukausille. IDA ice -ohjelma taas oli aivan liian monimutkainen ja vaikeakäyttöinen pelkästään energianlaskentaan. Lisäksi laskennassa joutui manuaalisesti ensiksi laskemaan mm. henkilökuormien, valaistuksen ja laitesähkön osalta D5:n mukaisen arvon, jonka mukaan ohjelman arvoja muutettiin niin, että koko vuoden tulokset vastasivat D5:n mukaista laskentaa. Määritettäessä lämmitystä ja ilmanvaihtoa jouduttiin myös tietoja soveltamaan, jotta päästäisiin suurin piirtein oikeanlaisiin lopputuloksiin. IDA ice ohjelmisto ei tunne myöskään poistoilmalämpöpumppuja eikä muita lämpöpumppuvaihtoehtoja. IDA ice -ohjelmisto soveltuu rakennusten sisäilmasto-olosuhteiden tarkasteluun, jolloin saadaan lisäksi rakennuksen energiatehokkuuslaskenta. Vertailu Vertailtaessa pientalon laskennan tuloksia toisiinsa voidaan todeta, että D5 mukaisella Excel -laskennalla, SuLVI:n energiatodistusohjelmalla ja IDA ice ohjelmilla saatu rakennuksen energiankulutukset ovat samansuuntaisia, mutta SuLVI:n ja lamit-tool energiatodistusohjelmat antavat pientalolle suuremman energiatehokkuusluokan E. Tämä ero syntyy laskennassa siitä, että poistoilmalämpöpumpun osuutta ei huomioida SuLVI:n ja lamit-tool laskennassa ollenkaan. IDA ice ohjelmassa sen sijaan yritettiin huomioida poistoilmalämpöpumppu muokkaamalla IV-kone vastaamaan poistoilmalämpöpumpun hyötysuhteita, jolloin energiatehokkuusluokaksi saatiin D kuten Excel laskennallakin. Rakennuksen mitatussa energiankulutuksessa ei ole huomattavia eroavaisuuksia verrattuna laskennalliseen Excel -laskennan tuloksiin. Kuvassa 40 on esitetty kuukausittaiset rakennuksen energiankulutukset. Toteutunut energiankulutus on laskennallisten

78 69 kulutusten välissä. Laskennallinen kulutus, joka on laskettu D5:n mukaisella Excel laskennalla, seuraa kohtalaisesti toteutunutta rakennuksen energiankulutusta touko lokakuuhun asti. Tämän jälkeen toteutunut energiankulutus on ollut suurempaa kuin D5:n mukaisella Excel -laskennalla, mutta ei suurempaa kuin SuLVI:n laskelmalla. Helmikuussa toteutunut energiankulutus on yllättäen taas samaa luokkaa kuin D5:n mukaisella Excel -laskennalla. Helmikuussa pientalon poistoilmalämpöpumpun ilmanvaihdon muuntaja rikkoutui ja korjauksen yhteydessä huoltoasentaja teki muutoksia poistoilmalämpöpumpun säätöihin ja lisäsi sisälämpötila-anturin ulkolämpötilaanturin lisäksi ohjaamaan talon lämmittämistä. Johtopäätöksiä korjauksen yhteydessä tehtävien muutosten vaikutuksesta rakennuksen energiankulutukseen ei voida tehdä, koska seurantajakso muutosten jälkeen oli vain kuukauden mittainen. KUVA 40. Pientalon rakennuksen energiankulutuksen vertailua kymmenen kuukauden jaksolla. Lämmitysenergiankulutusta verrattaessa toteutuneen ja D5 Excel -laskennan kesken, huomataan, että toteutunut on ollut pääsääntöisesti suurempaa kaikkina muina kuukausina paitsi heinä- ja helmikuussa (kuva 41). Marras-joulukuussa pientalon lämmitysenergiankulutus on ollut samaa luokkaa kuin suoran sähkölämmitteisen talon energiankulutus eikä poistoilmalämpöpumpusta ole ollut sanottavaa hyötyä. Aineistosta ei

79 70 selviä, miksi marras-joulukuussa lämmitysenergiankulutus on ollut suurempaa kuin laskennallisesti poistoilmalämpöpumpulla olisi pitänyt olla. KUVA 41. Pientalon lämmitysenergiankulutus 10 kuukauden aikana laskennallisesti ja toteutuneiden kulutusten mukaan. Eroavaisuuksia saatiin laitesähkön ja käyttöveden lämmityksen kulutuksissa. Laskennallisesti oletetaan, että koko vuoden sähkönkulutus jakaantuu tasaisesti joka kuukaudelle. Kymmenen kuukauden pientalon sähkönkulutus on kwh kaikilla ohjelmilla laskettuna (D5:n Excel -laskenta, SuLVI:n energiatodistusohjelma ja lamit-tool ohjelmalla). Pientalon toteutunut sähkönkulutus oli kymmenessä kuukaudessa kwh. Toteutunut sähkönkulutus on pienempi, vaikka se sisältää käyttöullakon pitämisen talvella keskimäärin +8 C asteessa. Eri kuukausien eroavaisuudet sähkökulutuksen osalta on esitetty kuvassa 42.

80 71 KUVA 42. Pientalon laitesähkön kulutuksen vertailu toteutuneen ja laskennallisen kulutuksen välillä 10 kuukauden jaksolla. Suurimmat erot olivat käyttöveden lämmityksessä, joka näkyy kuvasta 43. Käyttöveden lämmitysenergiankulutus oli laskennallisesti kwh kaikilla laskennoilla ja toteutunut käyttöveden lämmitysenergiankulutus oli kwh. Toteutuneen ja laskennallisen kulutusero oli kwh, joka on reilu 10 prosenttia rakennuksen energiankulutuksesta. Suurimpana syynä tähän on, että pientalon käyttöveden määrä on oleellisesti pienempi kuin laskennassa oletetaan olevan. Rakennusmääräyskokoelman osassa D5 määritellään rakennusten lämpimän käyttöveden kulutukseksi omakotitaloissa 50 dm3/vrk/ henkilö (Ympäristöministeriö , 27). Pientalossa lämpimän käyttöveden kulutus laskettiin koko veden kulutuksesta, koska pientalossa ei ollut veden kulutukselle erillismittausta. Koko veden kulutus oli keskimäärin 49 dm3/vrk/henkilö, josta 40 % on lämmintä käyttövettä (RakM D5 mukaan). Pientalon toteutunut lämpimän käyttöveden määrä on 19,6 dm3/vrk/ henkilö.

81 72 KUVA 43. Pientalon käyttöveden lämmitykseen tarvitseman energiankulutus vertailu kymmenen kuukauden aikana. Erovaisuudet (käyttöveden lämmittäminen ja laitesähkö) pienentävät rakennuksen energiankulutusta, jolloin rakennuksen energiankulutus on samaa luokkaa laskennallisen rakennuksen energiankulutuksen kanssa, vaikka pientalon toteutunut lämmitysenergiankulutus oli suurempaa kuin laskennallisesti olisi pitänyt olla Kyselytutkimuksen TET-luku Energiankulutuskyselyn vastauksista laskettiin kohteille TET-luvut. Viiden hirsitalon osalta TET-lukua ja normeerattu energiankulutusta ei voitu laskea puuttuneiden tai epäselvien yksiköiden johdosta. Toteutuneet energiantehokkuusluvut voitiin laskea yhteensä 47 hirsitalolle. Kohteiden normeeratut energiankulutukset vaihtelivat välillä kwh (kuva 44). Kohteiden ollessa hyvin erikokoisia, 87 m2 omakotitalosta 332 m2 omakotitaloon, niin vertailu voidaan tehdä vain suhteutetuilla arvoilla. Kuvassa 45 on hirsitalojen vertailukelpoiset TET-luvut.

82 73 KUVA 44. Hirsitalojen normeerattu energiankulutus. Keskimäärin TET-luku oli 193 kwh/brm2/vuosi, joka vastaa energiatehokkuusluokkaa D. Toteutuneet energiatehokkuusluvut vaihtelivat välillä kwh/brm2/vuosi. Parhaaseen A energiatehokkuusluokkaan sijoittui 9 taloa (kuva 45). Toiseksi parhaaseen luokkaan B sijoittui 10 taloa. C-luokassa oli 7 taloa ja D-luokkassa taloja on 10. E-luokassa taloja oli 8 ja F-luokassa 3 taloa. Normitaloluokka huonompaan (Dluokka) kyselyssä sijoittui 11 taloa ja normiluokkaa paremmin sijoittui 26 taloa. Suurimmassa TET-luvussa on kyse rakennuksesta, jossa on maalämpö ja poistoilmalämpöpumppu yhdistelmä sekä suuri lämminvesivaraaja.

83 74 KUVA 45. Energiankulutuskyselyn TET-luvut hirsitaloille. Verrattaessa hirsitalojen TET-lukuja Tampereen teknillisen yliopiston tutkimukseen, Puurunkoisten pientalojen kosteus- ja lämpötilaolosuhteet, ilmanvaihto ja ilmatiiviys, huomataan, että hirsitalojen energiankulutukset ovat olleet melkein yhtä hyviä kuin puurunkoisten koekohteiden energian ominaiskulutukset. TTY:n koekohteiden energiankulutukset on normeerattu Helsingin normaalivuoden astepäiväluvuilla ja koekohteen keskimääräinen ominaiskulutus on ollut 141 kwh/m2/vuosi (Tampereen teknillinen yliopisto 2005, 35 38). Vertailtaessa hirsitalojen TET-lukuja TTY:n ominaiskulutuksiin täytyy TET-luvut korjata vastaamaan Helsingin normaalivuoden astepäivälukuja, jolloin hirsitalojen keskimääräiseksi arvoksi saadaan 154 kwh/brm2/vuosi. Verrattaessa kuvaa 2 ja 45 huomataan, että toteutuneissa energiankulutuksissa hajonta on suurta niin puurunkoisissa pientaloissa kuin hirsitaloissakin. Energiankulutuskyselyssä oli seitsemän hirsitaloa, joiden seinä on lisäeritetty niin, että seinän U-arvo on vaihdellut 0,18 0,26 W/m2K. Samalla ylä- ja alapohja ovat olleet määräysten mukaiset tai jopa parempia. Tarkasteltaessa näiden talojen TET-lukuja, huomataan yllättävästi, etteivät paremmat vaipan U-arvot johda automaattisesti pa-

84 75 rempaan toteutuneeseen energiatehokkuuslukuun (kuva 46), vaikka laskennallisesti saadaankin paremmat ET-luvut. KUVA 46. Lisäeristettyjen talojen TET-luvut ja vaipan U-arvot. Lisäeristämättömien hirsitalojen TET-luvut on kuvassa 47. Lisäeristämättömien hirsikoot vaihtelivat välillä mm hirsissä. Yleisin hirsikoko oli 202 mm kartanohirsi. TET-luvut eivät seurannut hirsipaksuutta, sillä 180 mm hirsitalon TET-luku oli 153 kwh/brm2/vuosi ja 240 mm hirsitalon TET-luku oli 207 kwh/brm2/vuosi. Johtopäätökseksi voidaan sanoa, ettei toteutunut energiankulutus ole suoraan verrannollinen rakennuksen ominaisuuksiin vaan siihen täytyy vaikuttaa oleellisesti asumistottumukset.

85 76 KUVA 47. Lisäeristämättömien hirsitalojen TET-luvut. Lämmitysmuodon vakutusta TET-lukuun on tarkasteltu kuvassa 48. Lämmitysmuodosta riippumatta hirsitalo voi sijoittua hyvään tai huonoon energiatehokkuusluokkaan. Ainoastaan yksittäisissä kohteissa ei ole hajontaa. KUVA 48. Lämmitysmuodoittain tarkasteltuna hirsitalojen TET-luvut.

86 77 Energiankulutuskyselyn hirsitalojen TET-luvuista selvisi, että toteutuneet energiankulutukset vaihtelevat riippumatta käytetyistä rakenneratkaisuista ja lämmitysmuodoista Hirsitalon energiankulutukseen vaikuttavat tekijät Mihin lamellihirsiteollisuuden pitäisi keskittyä tuotekehityksessään? Voidaanko hirsitaloja rakentaa energiatehokkaiksi? Mitkä ovat vaikuttavimmat tekijät hirsitalojen energiankulutukseen? Tätä tarkasteltiin tässä opinnäytetyössä pientalon energiantehokkuusluokan osalta. Pientalon energiatehokkuusluokka nykyratkaisulla ja tiiviydellä oli luokassa D ja energiatehokkuusluku oli 221 kwh/brm2/vuosi sekä tiiviys 5,2 1/h 50 Pa paine-erossa. Miten merkittävä on pientalon ilmanpitävyys energiankulutuksen kannalta? Pääseekö pientalo parempaan energiatehokkuusluokkaan, jos se oli tiivis? Pientalon energiatehokkuusluokka ei paranisi luokasta D, vaikka sen ilmanpitävyys oli 0,5 1/h 50 Pa paine-erossa (taulukko 20). Ilmanpitävyys on energiatehokkuusluokan kannalta merkittävää, jos rakenne on epätiivis. Pientalon tiiviyden ollessa huonompi kuin 7 1/h energiatehokkuusluokka tippuu luokkaan E. TAULUKKO 20. Pientalon ilmanpitävyyden vaikutus sen energiatehokkuusluokkaan. n50 5,2 n50 0,5 1/h 1/h n50 1 n50 2 n50 4 n50 7 n /h 1/h 1/h 1/h 1/h Rakennuksen energiankulutus kwh/vuosi ET-luku kwh/brm2/vuosi EnergiatehokkuusD D D D D E luokka E Johtopäätöksenä voidaan todeta, että energiatehokkuuden kannalta ilmapitävyys ei ole merkittävää silloin, kun rakennuksen ilmanpitävyys on hyvä (alle 4 1/h). Pieni ilmanpitävyys on kuitenkin rakennuksen kosteusteknisen toimivuuden, sisäilmaston, ilman-

87 78 vaihto- ja lämmitysjärjestelmän kannalta pyrittävä alle 1 1/h 50 Pa:n paineessa (Ympäristöministeriö , 5). Saadaanko pientalon energiatehokkuusluokkaa pienennettyä hirsiseinää muuttamalla? Pientalo on rakennettu 202 mm lamellihirrestä, jossa seinän yhdistetty U-arvo oli 0,52 W/m2K, kun tupakeittiössä on korotetun kato osalta hirsikerran jälkeen 4 m2 rankarakenteista eristettyä seinää. Laskettiin energiatehokkuusluokat seuraavilla seinävaihtoehdoilla, kun muut pientalon rakenteet ja ilmanpitävyys (5,2 1/h) pysyivät vakiona: 240 mm lamellihirsi, jonka yhdistetty U-arvo on 0,45 W/m2K 275 mm lamellihirsi, jonka yhdistetty U-arvo on 0,40 W/m2K 202 mm lamellihirsi lisäeristettynä 45 mm sisäpuolisella lämmöneristeellä, jossa yhdistetty U-arvo on 0,31 W/m2K Lisäeristetty hirsiseinä, jonka U-arvo on 0,24 W/m2K Pientalon energiatehokkuusluokka muuttui luokkaan C, kun hirsiseinä lisäeristettiin U-arvoon 0,24 W/m2K (taulukko 21). Vuoden 2010 hirsiseinän U-arvo suosituksella ei päästä parempaan energiatehokkuusluokkaan, jos ilmanpitävyys on 5,2 1/h. TAULUKKO 21. Pientalon seinärakenteen U-arvon vaikutus rakennuksen energiatehokkuuteen, kun vaipan tiiviys on 5,2 1/h ja muut rakenteet pysyivät vakiona (YP 0,10 W/m2K, AP 0,12 W/m2K ja ikkunat 1,10 W/m2K sekä ovet 1,15 W/m2K). Seinän U-arvo Rakennuksen energiankulutus kwh/vuosi ET-luku kwh/brm2/vuosi Energiatehokkuusluokka 202 mm hirsi 240 mm hirsi 0,52 0,45 2 W/m K W/m2K 275 mm hirsi 0,40 W/m2K 202 mm hirsi + 45 mm eriste 0,31 W/m2K Lisäeristetty hirsiseinä 0,24 W/m2K D D D D C

88 79 Kun tiiviys on yhdistettynä parempaan seinän U-arvoon (taulukko 22), niin päästiin C energiatehokkuusluokkaan 45 mm lisäeristetyllä 202 mm lamellihirsirakenteella ja laskennallisella hirsipaksuudella 275 mm sekä energiatehokkuusluokkaan B lisäeristetyllä hirsiseinällä (U-arvo on 0,24 W/m2K). TAULUKKO 22. Pientalon seinärakenteen U-arvon ja tiiviyden yhteisvaikutus energiatehokkuuteen, kun tiiviys on 1 1/h ja rakenteet pysyivät vakiona (YP 0,10 W/m2K, AP 0,12 W/m2K ja ikkunat 1,10 W/m2K sekä ovet 1,15 W/m2K). Seinän Uarvo Rakennuksen energiankulutus kwh/vuosi ET-luku kwh/brm2/vu osi Energiatehokkuusluokka 202 mm hirsi 240 mm hirsi 0,52 0,45 2 W/m K W/m2K 275 mm hirsi 0,40 W/m2K 202 mm hirsi + 45 mm eriste 0,31 W/m2K Lisäeristetty hirsiseinä 0,24 W/m2K D D C C B Yhteenvetona eri rakenteiden ja tiiviyksien vaikutukset pientalon energiatehokkuuteen on kuvassa 49. Vertailun vuoksi mukaan on otettu energiatehokkuusluokat pientalolle, jos se olisi toteutettu normitalona vuoden 2007 tai 2010 rakennuksen vaipan lämpöhäviöarvoilla ja tiiviyksillä. Normitalojen energiatehokkuudet pientalossa on: Vuoden 2007 normitaloarvoilla pientalon energiatehokkuusluokka on D, ETluku 205 kwh/brm2/vuosi ja n50-luku 4 1/h Vuoden 2010 normitaloarvoilla pientalon energiatehokkuusluokka on B, ETluku 161 kwh/brm2/vuosi ja n50-luku 2 1/h Vuoden 2010 normihirsitaloarvoilla pientalon energiatehokkuusluokka on C, ET-luku 186 kwh/brm2/vuosi ja n50-luku 2 1/h Energiatehokkuusluokan B pientalo saavutti vuoden 2010 normitalon arvoilla ja lisäeristetyllä hirsiseinällä (U-arvo on 0,24 W/m2K). Energiatehokkuusluokkaan C pien-

89 80 talo pääsisi normihirsitalon (vuoden 2010) arvoilla ja lisäeristetyllä (45 mm) 202 mm lamellihirrellä rakennuksen tiiviyden ollessa 1 2 1/h sekä 275 mm lamellihirrellä tiiviydellä 1 1/h. KUVA 49. Pientalon ET-luvut erilaisille tiiviyksillä ja seinäratkaisuilla sekä normitalot (2007 ja 2010). 7 JOHTOPÄÄTÖKSET Rakennuksen energiankulutukseen vaikuttavat lämpöhäviöt, tilojen ja käyttöveden lämmittäminen, laitesähkö ja hyödynnettävät lämpökuormat. Tässä opinnäytetyössä selvitettiin lamellihirsitalojen energiankulutusta yhdessä esimerkkitalossa ja energiankulutuskyselyllä, joka lähetettiin vuonna Finnlamelli Oy:ltä omakotitalon ostaneille. Esimerkkitalossa energiankulutusta selvitettiin toteutuneita kulutuksia mittauksin, joita verrattiin laskennallisiin kulutuksiin. Toteutunut rakennuksen energiankulutus vastasi melko hyvin laskennallista kulutusta ollen noin 7 % suurempi kuin D5:n mukaisella Excel-laskennalla laskettu rakennuksen energiankulutus. Esimerkkitalosta

90 81 selvitettiin sen todellinen ilmanpitävyys, jota laskelmissa käytettiin. Ilmanpitävyys esimerkkitalossa oli heikko (5,2 1/h 50 Pa:n alipaineessa). Esimerkkitalo käytti kuitenkin rakennuksen lämmittämiseen enemmän energiaa kuin laskelmien mukaan olisi pitänyt, tätä kompensoi vähäisempi laitesähkön ja lämpimän käyttöveden kulutus. Esimerkkitalon heikko ilmanpitävyys johtui puutteellisista tiivistyksistä ylä- ja alapohjan liitokissa sekä ikkuna- ja oviliitoksissa. Näiden liitoksia toteutuksesta ei ole Finnlamelli Oy:llä ollut detaljikuvia esimerkkitalon rakennusvuonna 2007, jolloin niiden toteutus on ollut täysin rakennuttajan vastuulla. Finnlamelli Oy on panostanut tiivistysohjeen tekoon ja tiivistämisen detaljikuviin vuoden 2008 aikana, jolloin Finnlamelli Oy:n hirsitalon rakentaminen tiiviiksi helpompaa kuin vuonna Esimerkkitalon ilmanpitävyyttä voidaan parantaa ikkunoiden ja ovien liitoksien oikealla tiivistämisellä. Esimerkkitalo on ollut koko opinnäytetyön ajan omakotitaloasumiskäytössä. Esimerkkitalon sisäilmaolosuhteiden selvittämisessä selvisi, että esimerkkitalossa oli välttävä sisäilman taso. Välttävä sisäilman taso saavutetaan noudattamalla lainsäädäntöä. Energiankulutuskyselyn vastausprosentti oli 29,5 %, joka tarkoitti 52 lamellihirsistä omakotitaloa, joista 47 hirsitalosta voitiin laskea normeerattu toteutunut energiankulutus ja TET-luku (toteutunut energiatehokkuusluku). Nykyisten rakennusmääräysten mukainen talo sijoittuu D energiatehokkuusluokkaan. TET-luvut vaihtelivat kwh/brm2/vuosi. Vastanneiden talot jakautuivat TET-lukujen mukaan seuraavasti: energiatehokkuusluokassa A 9 hirsitaloa energiatehokkuusluokassa B 10 hirsitaloa energiatehokkuusluokassa C 7 hirsitaloa energiatehokkuusluokassa D 10 hirsitaloa energiatehokkuusluokassa E 8 hirsitaloa energiatehokkuusluokassa F 3 hirsitaloa Kirjallisuusselvityksessä selvisi, että hirsitaloissa voidaan päästä hyvään ilmanpitävyyteen, kun ylä- ja alapohja liitokset sekä ikkuna- ja oviliitokset toteutetaan ilmanpitävyys huomioiden. Hyvin ilmanpitävässä rakennuksessa energiaa ei tarvitse tuhlata vuotoilmanvaihtoon. Rakennusten energiankulutukseen vaikuttaa merkittävästi asuk-

91 82 kaiden elintavat ja asumistottumukset, jotka voivat alentaa tai kasvattaa rakennuksen toteutunutta kokonaisenergiankulutusta. Opinnäytetyössä olleiden tutkittujen hirsitalojen todelliset energiankulutukset jakautuivat samoin kuin TTY:n tutkimuksen rakennusten ominaisenergiankulutukset (Tampereen teknillinen yliopisto 2005, 36). Tämän takia voidaan arvioida, että hirsitalot ovat tällä hetkellä energiatehokkuudessa samalla tasolla kuin muutkin rakennukset. Finnlamelli Oy:n uusien tiivistysohjeiden mukaisesti rakennetut lamellihirsitalojen tiiviydet on mitattu ja todettu tiiviiksi n50-luvuiltaan alle 1 1/h. Kun rakennusten tämä hetkinen tiiviystaso on puurunkoisten talojen osalta keskimäärin 3,9 1/h ja hirsirakennuksissa tiiviimmällä saumaeristeellä 4,1 1/h (Korpi ym. 2007, 256), niin alle yhden tiiviys on erittäin hyvä. Energiankulutuksessa hyvin hataran talon osalta vuotoilman merkitys on suuri. Kun hirsitalo rakennetaan tiiviiksi, sen energiatehokkuus paranee huomattavasti hataraan talon verrattuna. Rakennuksen energiankulutus on kokonaisuuksien summa, jonka pohjana täytyy olla luotettava ja varma rakennesuunnittelu ja jota täydentää energiatehokas ja oikein mitoitettu LVIS suunnittelu sekä lopuksi koko paketti rakennetaan rauhassa ja laadukkaasti ohjeita noudattaen eikä perinteitä noudattaen. Kaikki tekniset järjestelmät koekäytetään ja rakentamisen laatu varmistetaan joko lämpökamera- ja tiiviysmittauksin tai muulla luotettavalla tavalla. Lopuksi rakennuksen omistajan tulee sitoutua huolehtimaan energiatehokkaasta rakennuksestaan oikeaoppisesti, ettei hyvä työ valu hukkaan väärillä asumis- ja käyttötottumuksilla. Mitkä ovat ne toimenpiteet, joilla hirsitalo säilyy kilpailukykyisenä passiivi- ja matalaenergiatalojen maailmassa? Hirsitalon seinärakenteen U-arvo on ollut heikompi kuin muiden eristettyjen seinärakenteiden. Hirsitalon seinärakennetta kasvattamalla Uarvon paranee, mutta vaikutus energiankulutukseen on melko vaatimatonta verrattuna rakennusmääräyksien uuteen seinärakenteen U-arvo vaatimukseen. Opinnäytetyössä mukana oli 7 hirsitaloa, joiden hirsiseinät oli lisäeristetty ja siitä huolimatta toteutuneissa energiankulutuksissa hajonta oli suurta. Hirsitalojen laskennallisen energiankulutuksen ja toteutuneen energiankulutuksen osalta tarvitaan lisäselvityksiä hirsitaloista,

92 83 jotka on toteutettu uusilla saumaeristeillä ja joissa ilmanpitävyydet ovat alle 1 1/h 50 Pa:n paineessa, jotta voidaan arvioida luotettavasti hirsitalojen energiatehokkuutta.

93 LÄHTEET Adato WWW-dokumentti. Kotitalouksien sähkönkäyttö %B6nk%C3%A4ytt%C3%B6%202006_raportti.pdf. Ei päivitystietoa. Luettu Eco n home WWW-dokumentti. Eco'n home-projekti. Päivitetty. Luettu Energiatodistusopas PDF-dokumentti. Energiatodistusopas, Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen. Päivitetty Luettu EPBD 1. WWW-dokumentti. EPBD buildings platform, country report. Ei päivitystietoa. Luettu EPBD PDF-dokumentti. Implementation of the EPBD in Sweden: Status January Ei päivitystietoa. Luettu EPBD PDF-dokumentti. Implementation of the EPBD in Finland: Status May p2854.pdf. Ei päivitystietoa. Luettu EPBD PDF-dokumentti. Implementation of the EPBD in Norway: Status August Ei päivitystietoa. Luettu EQUA Software. WWW-dokumentti. IDA Indoor Climate and Energy Luettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/91/EY. PDF-dokumentti. Euroopan yhteisön virallinen lehti Ei päivitystietoa. Luettu Finnlamelli Oy. WWW-dokumentti. Hirsivalikoima. Ei päivitystietoa. Luettu Finnlamelli Oy WWW-dokumentti. Finnlamellin hirsitalo on erittäin tiivis. Ei päivitystietoa. Luettu Finnlamelli Oy Pientalon Rakennekuvat. Sähköposti Finnlamelli Oy Mari Hälinen.

94 Holopainen, Marko. Hirsirakenteen lämpökamera tutkimus Insinöörityö, P-K amk. IEE PDF-dokumentti. Energy-efficient homes and buildings. Ei päivitystietoa. Luettu Jokisalo, Juha PDF-dokmentti. On design principles and calculation methods related to energy perfor-mance of buildings in Finland Ei päivitystietoa. Luettu Korkalainen, Ville. Saastamoinen, Heikki Rakennusfysiikan ja energiatalouden vertailu omakotitaloissa. Insinöörityö, Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu. Korpi Minna ym PDF-dokumentti. Pientalojen ja kerrostaloasuntojen ilmanpitävyys. untojen_ilmanpitavyys.pdf. Ei päivitystietoa. Luettu Leivo, Virpi PDF-dokumentti. Hirsirakennuksen yläpohjan tiiveys: vaikutus lämpöenergiankulutukseen. Tutkimusraportti, Tampereen teknillinen yliopisto. Ei päivitystietoa. Luettu MOTIVA Hyvä talo. Rakennetaan energiatehokas pientalo. Helsinki: Motiva Oy. Penninkangas Ilkka Hirsitalon tiiviysmittausraportti, talo Hälinen. Seinäjoen Ammattikorkeakoulu, Tekniikan yksikkö. Paloniitty Sauli. Kauppinen Timo Rakennusten lämpökuvaus. Helsinki:Rakennusteollisuuden Kustannus RTK Oy. Plan- og bygningsloven PDF-dokumentti. Forskrift om endringer i forskrift NR. 33 til plan- og bygningsloven om krav til byggverk og produkter til byggverkk (TEK). Ei päivitystietoa. Luettu Regelsamling för byggande PDF-dokumentti. BBR 9, Enegihushållning. vsnitt9_energihushallning.pdf Ei päivitystietoa. Luettu SFS-standardisoimisliitto. SFS 5511 Ilmastointi. Rakennusten sisäilmasto. Lämpöolojen kenttämittaukset. Sisäilmayhdistys Sisäilmaluokitus Sisäympäristön tavoitearvot, suunnitteluohjeet ja tuotevaatimukset. Espoo: Rakennustieto Oy.

95 Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät.helsinki: Edita Publishing Oy. Tampereen teknillinen yliopisto PDF-dokumentti. Pientalojen ja kerrostaloasuntojen ilmanpitävyys. untojen_ilmanpitavyys.pdf Ei päivitystietoa. Luettu Tampereen teknillinen yliopisto PDF-dokumentti. Matalaenergiarakenteiden toimivuus. Tutkimustuloksia ja suosituksia uusiin lämmöneristys- ja energiankulutusmääräyksiin ja ohjeisiin, loppuraportti. Ei päivitystietoa. Luettu Tampereen teknillinen yliopisto PDF-dokumentti. Puurunkoisten pientalojen kosteus- ja lämpötilaolosuhteet, ilmanvaihto ja ilmatiiviys. Ei päivitystietoa. Luettu Vinha Juha ym Asuinrakennusten ilmanpitävyys, sisäilmasto ja energian kulutus, AISE. =116#8. Ei päivitystietoa. Luettu VTT PDF-dokumentti. Lausunto rakenteiden energiatehokkuuden parantamisen vaikutuksista rakenteiden kosteustekniseen toimivuuteen. Ei päivitystietoa. Luettu Ympäristöministeriö WWW-dokumentti. Energiatodistus. Päivitetty Luettu Ympäristöministeriö WWW-dokumentti. Rakennuksen energia- ja ekotehokkuus. Päivitetty Luettu Ympäristöministeriö PDF-dokumentti. Suomen säädöskokoelma. N:o 765 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatodistuksesta. Julkaistu Luettu Ympäristöministeriö PDF-dokumentti. Rakennusmääräykset C3 (2007), Rakennuksen lämmöneristys. Ei päivitystietoa. Luettu Ympäristöministeriö PDF-dokumentti. Rakennusmääräykset D3 (2007) Rakennusten ekotehokkuus Ei päivitystietoa. Luettu

96 Ympäristöministeriö 6. Rakennusmääräykset. Uudistumassa olevat rakennusmääräyskokoelman osat.<http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=15617&lan=fi>. [ wwwdokumentti]. Luettu Ympäristöministeriö 7. Rakennusmääräykset. D5 (2007) Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta Ympäristöministeriö PDF-dokumentti. Rakennusmääräykset Rakennuksen lämmöneristys C3 (2010). Ei päivitystietoa. Luettu Ympäristöministeriö PDF-dokumentti. Rakennusmääräykset Rakennusten ekotehokkuus D3(2010). Ei päivitystietoa. Luettu Ympäristöminteriö. WWW-dokumentti. Suomen rakentamismääräyskokoelma. Ei päivitystietoa. Luettu KIRJALLISUUS Anttila Ulla Hirsirakennusten yläpohjarakenteet ja niiden mitoitus. Insinöörityö, Savonia amk. Björkholtz Dick. Miten säästän energiaa pientalossani Ehoniemi Kari. Lindberg Ralf. Hirsirakenteiden kestävyys Elonen Petri Lukkiutuvan pystyhirsirakenteen kehittäminen. Insinöörityö, P-K amk. Finnlamelli Oy Hirsipihan rakennuspiirustukset ja ohjeelliset rakennusdetaljit. Toimitettu hirsipaketin mukana. Finnlamelli Oy:n perustusohje Hirsipaketin mukana toimitettu. Finnlamelli Oy:n pystytysopas Hirsipaketin mukana toimitettu. Hakalin Pekka Hirsirakentaminen Hakalin Pekka Rakennan hirrestä. Halonen Tero Rakennuksen energiataloudellinen katselmus. Opinnäytetyö, Mikkelin amk. Huhmarkangas Reijo Hirsirakentamisen virheistä. Teknikkotyö, Jyväskylän teknillinen oppilaitos. Huttunen Janne Pientalon ekotehokkuuden parantaminen. Diplomityö, Oulun yliopisto.

97 Häkkinen Tarja Ekotehokkaan rakennuksen suunnittelu. Jussila Aarne. Hirsitaloteollisuus ry. Puhelinkeskustelu Juvonen Nanne Hirsirakentamisen tietopaketti maatilatalouden käyttöön. Insinöörityö, P-K amk. Karvonen Hannu Saneeratun loma-asunnon energiankulutus ja lämpöhäviöt. Opinnäytetyö, Mikkelin amk. Kauppinen Jaakko Rakennusten eristäminen ja energiatalous. Insinöörityö, P-K amk. Kolehmainen Alfred Hirsirakentamisperinne. Kolehmainen Alfred Puurakentamisperinne. Kuusisto Ritva Teollinen hirsitalo- mielikuvien vanki? Tutkielma teollisen hirren materiaalimielikuvasta ja soveltuvuudesta nykyaikaiseen rakentamiseen. Diplomityö, Oulun yliopisto. Lauharo Kimmo Hirsi rakennusaineena ja teollinen hirsitalo. Lehtinen Teppo. Viljanen Martti. Hänninen Jari Massiivihirsistä tehtyjen ulkoseinien käyttö asuinrakentamisessa. Insinöörityö, P-K amk. Leppänen Kari-Pekka Hirsitalon kuntoarvio ja korjaussuunnitelma. Insinöörityö, P-K amk. Lindberg Ralf. Keränen Hannu. Teikari Minna Ulkoseinärakenteen vaikutus rakennuksen energiankulutukseen. Oulun seudun amk. Lähteinen Antti Hirsiseinän sisä- ja ulkopuolinen eristäminen. Opinnäyte, Rovaniemen amk. Nylander Hermanni Uudet lämmöneristysmääräykset lamellihirsitalojen suunnittelussa. Insinöörityö, Oulun seudun amk. Paloheimo Eero toim Metsä ja puu II. Paloheimo Eero toim Metsä ja puu IV Puinen rakennus. Paloheimo Eero Metsä ja puu VI- Puu ja ympäristö. Perkkiö Juha. Ryynänen Kai Hirsiseinän sisä- ja ulkopuolinen eristäminen: loppuraportti: terveellinen matalaenergiarakentaminen. Rovaniemen amk. Pirhonen Petri Argumentointi massiivisen hirsirakenteen markkinoinnissa. Tutkimusraportti, Tampereen teknillinen yliopisto. Poikonen Timo. Oikarinen Leevi Hirsiseinärakenteen testaus ja tuotekehitys. Insinöörityö, P-K amk. Rakentajan tietopalvelu RTI oy Hirsirakentajan suunnitteluopas.

98 . Räsänen Tero Ekohirsitalon ekologisuus ja rakennustekniikka. Insinöörityö, Savonia amk. Tanskanen Siiri Asiakastyytyväisyys Ykköspuu Oy:ssä. Insinöörityö, P-K amk. Tikkanen Raimo. Suomalaisen hirsiperinnerakennuksen hankintaopas, Hirsityövälineet ja Hirsialan sanasto. Tuhkala Kalervo Lämmöneristysmääräysten 2003 vaikutus hirsirakentamiseen. Opinnäyte, Rovaniemen amk. Uutela Jani Nykyaikainen hirsitalo. Opinnäyte, Rovaniemen amk. Vatanen Samuel Kuntotutkimus hirsirakennuksiin. Insinöörityö, P-K amk. Vuolle-Apiala Risto Hirsitalo. Vuolle-Apiala Risto Hirsitalon kunnostaminen. Vuolle-Apiala Risto Hirsityöt. Vuolle-Apiala Risto Hirsityöt. Välitalo Juha Hirsitalojen painuminen. Opinnäyte, Rovaniemen amk. LIITTEET Liite 1 Pientalon lämpöhäviöiden tasauslaskenta Liite 2 Energiankulutuskysely Liite 3 Pientalon tiiviysmittausraportti Liite 4 Pientalon lämpöhäviöt ja lämmitysjärjestelmän lämpöhäviöt Liite 5 Pientalon lämpökuormat ja tilojen nettoenergiat Liite 6 Pientalon tilojen lämmitysenergia ja käyttövesi Liite 7 Pientalon toteutunut energiankulutus Liite 8 IDA ice -ohjelman laskentatulokset pientalolle Liite 9 SuLVI:n energiatodistusohjelman laskentatulokset pientalolle Liite 10 lamit-tool energiatodistusohjelman laskentatulokset pientalolle

99 LIITE 1 PIENTALON LÄMPÖHÄVIÖIDEN TASAUSLASKENTA 1(1)

100 LIITE 2 1(6) ENERGIANKULUTUSKYSELYLOMAKE 1. Missä maakunnassa talonne sijaitsee? Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Satakunta Päijät-Häme Kanta-Häme Kymenlaakso Etelä-Savo Etelä-Karjala Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Ahvenanmaa Lappi 2. Minkä kokoista lamellihirttä omakotitalonne on? 88 *180 mm 164 * 260 mm 112 *180 mm 180 * 260 mm 134 *180 mm 202 * 260 mm 164 * 180 mm 240 * 260 mm Jos seinissä on käytetty eristystä, niin missä ja kuinka paljon eristettä on? 3. Mitkä ovat omakotitalonne pinta-alat? (Saatte rakennustilavuuden ja kerrosalan sekä huonekorkeuden rakennuspiirustuksistanne. Bruttoala lasketaan kyselyn mukana toimitetun ohjeen ja rakennuspiirustuksienne avulla.) Rakennustilavuus m3 Kerrosala m2 Huonekorkeus tai huonekorkeudet (esim. 3,8 / 2,6) Bruttoala (Laske ohjeen mukaan) m m2 4. Mikä on talonne kerroslukumäärä? 1 kerroksinen 2 kerroksinen 1 ½ -kerroksinen kellarikerros Muu mikä? 5. Kuinka monta makuuhuonetta talossanne on? 6. Mikä on talonne asukasmäärä? Aikuisia Lapsia Kotieläimiä (jotka asuvat sisätiloissa)

101 LIITE 2 7. Minä vuonna talonne on rakennettu? Rakennuslupa on haettu vuonna Käyttöönottotarkastus on vuonna tehty Lopputarkastus on tehty vuonna 8. Millainen on tyypillinen kotonaolo viikkonne? Merkitse jokaisen päivän alle keskimääräinen tuntimäärä, jolloin olette kotona. (esimerkiksi: maanantai 14 h) Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai 9. Mikä on tyypillinen sisälämpötilanne? Kesä C Syksy C Talvi C Kevät C 10. Mikä on talonne ensisijainen lämmitysjärjestelmä? Pelletti Maalämpö (maaperästä tai vesistöstä) Hake-, pilke- tai halkokatsähkölämmitys tilat (suora, patterit ulkoseinillä tai lattiakaapelit) Kaukolämpö Sähkölämmitys (sähkövastukset uunissa) Maakaasu Sähkölämmitys (vesikiertoiset patterit tai lattiaputkisto) Öljylämmitys Sähkölämmitys (ilmalämmitys) Sähkölämmitys, Sähkölämmitys, (poistoilmalämpöpumppu) (ilmalämpöpumppu) Muu mikä? 11. Mikä on talonne lämmönjakotapa? Patterilämmitys Lattialämmitys Ilmalämmitys 12. Lämmitysjärjestelmänne tarkentavia tietoja Montako lämminvesivaraaja Teillä on? Kerro eri lämminvesivaraajanne tilavuudet: Lämminvesivaraajan tilavuus, 1 Lämminvesivaraajan tilavuus, 2 Lämminvesivaraajan tilavuus, 3 Muu mikä? kpl m3 m3 m3 Sunnuntai 2(6)

102 LIITE Mikä on käytössänne oleva lisälämmitysjärjestelmä? Emme käytä mitään lisälämmitystä Maalämpö (maaperä tai Poistoilmalämpöpumppu vesistö) Aurinkoenergia Kattilat (pelletti/ hake/halko) Takka tai leivinuuni Tuulienergia Muu mikä? Sähkö Ilmalämpöpumppu SÄHKÖN KULUTUS, kaikki vastaavat 14. Kuinka paljon sähköenergiankulutus on ollut talossanne? (sähkölaskusta toteutuneet vuosikulutukset) Vuosi Sähköenergiankulutus (kwh/ vuosi) kwh kwh KAUKOLÄMPÖ 15. Kuinka paljon kaukolämmön kulutus on ollut talossanne? (kaukolämpölaskusta toteutuneet vuosikulutukset) Vuosi Kaukolämpö (MWh/ vuosi) 2006 MWh 2007 MWh MAAKAASU 16. Kuinka Paljon maakaasun kulutus on ollut talossanne? (Maakaasun ostomäärä vuosittain) Vuosi Maakaasu (m3n /vuosi) 2006 m3n 2007 m3n 2008 m3n ÖLJYLÄMMITYS 17. Kuinka paljon lämmitysöljynkulutus on ollut talossanne? (öljyn ostomäärä/ vuosi) Vuosi Öljyä ostettu (litraa/vuosi) 2006 l 2007 l 2008 l 3(6)

103 LIITE 2 4(6) PELLETTI 18. Kuinka paljon pellettiä kuluu talossanne? (pellettien ostomäärä/vuosi) Vuosi Pellettiä ostettu (kuutiota/vuosi) 2006 m m m3 HAKE-, PILKE- TAI HALKOLÄMMITYS 19. Mitä puupolttoainetta te käytätte? koivu havu- ja sekapuu Hake Halot Pilkkeet 20. Kuinka paljon puupolttoaineiden kulutus on ollut talossanne? (hakkeen-, pilkkeen- tai halkojen ostomäärä/vuosi) Vuosi Hake-, pilke- tai halkomäärä (irto- m3/vuosi), merkitse, jos muu mittayksikkö Irto-m3 tarkoittaa kuution muotoista tilaa, jonne pilkkeet on heitelty sekalaiseen järjestykseen, pino-m3 tarkoittaa kuution muotoista pinoa. TAKKA- JA/TAI LEIVINUUNI 21. Kuinka usein talvikaudella lämmitätte takkaa ja/tai leivinuunia? 1-2 kertaa päivässä 1-3 kertaa kuukaudessa joka toinen päivä kerran kuukaudessa 2-3 kertaa viikossa 3-8 kertaa vuodessa kerran viikossa 1-2 kertaa vuodessa Arvioikaa monta kertaa yhteensä lämmitätte kesäkaudella?

104 LIITE 2 5(6) 22. Kuinka paljon kuutioina arvioitte kuluvan polttopuita takka- ja/tai leivinuunissa vuodessa? Merkitse, jos muu mittayksikkö. irto- m3 polttopuita/ vuosi VESI, kaikki vastaavat 23. Kuinka paljon käyttövettä kuluu vuosittain? (vesilaskusta, toteutunut kulutus ) Vuosi Veden kulutus vuosittain m3 lämmin vesi kylmä vesi erittelemätön vedenkulutus (sis. molemmat) 2006 m3 m3 m m3 m3 m m3 m3 m3 En tiedä kulutusmäärää, koska meillä on oma kaivo. 24. Minkälainen ilmanvaihto talossanne on? Painovoimainen ilmanvaihto Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto Painovoimainen ilmanvaihto ja Lisäksi jäähdytys liesituuletin Koneellinen poistoilmanvaihto 25. Mitä sähkölaitteita ja montako niitä taloudessanne on? Laite Kyllä/ Ei Niitä on yhteensä kpl Kuvaputkitelevisio Taulutelevisio Plasmatelevisio Video DVD-laitteet Digisovitin Sähkökiuas Jääkaappi Jääkaappipakastin Pakastin Montako kertaa viikossa lämmitätte saunaa?

105 LIITE 2 Jääviileäkaappi Sähköliesi Mikroaaltouuni Cd-soitin ja radio Keittiön pienkoneet Pöytätietokone Kannettava tietokone Miniläppärit Tulostin Faxi Skanneri Monitoimilaite (skanneri, tulostin..) Astianpesukone Pyykinpesukone Kuivausrumpu Kuivauskaappi Autopaikkapistokkeita Muita laitteita, mitä 26. Paljonko talossanne on valaisimia? Yhteensä kpl Yhteensä kpl Hehkulamppuja Halogeenilamppuja Loisteputkilamppuja Energiansäästölamppuja Miniloisteputkilamppuja Led-lamppuja KIITOKSIA VASTAUKSISTA! 6(6)

106 LIITE 3 PIENTALON TIIVIYSMITTAUSRAPORTTI 1(1)

107 LIITE 4 1(1) PIENTALON LÄMPÖHÄVIÖENERGIAT JA LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN LÄMPÖHÄVIÖT TAULUKKO 1. Pientalon laskennalliset lämpöhäviöt Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu koko vuosi Vaipan läm- Vuotoilman pöhäviöt lämpöhäviöt Ilmanvaihdon lämpöhäviöt Lämpöhäviöt yhteensä TAULUKKO 2. Laskennalliset pientalon lämmitysjärjestelmien lämpöhäviöt Tammikuu Helmiikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu koko vuosi Lämmitysjärjestelmän lämpöhäviöt Käyttöveden lämpöhäviöt

108 LIITE 5 1(1) PIENTALON LÄMPÖKUORMAT JA TILOJEN NETTOENERGIAT TAULUKKO 1. Laskennalliset pientalon lämpökuormat Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu koko vuosi Henkilöiden luovuttama lämpökuorma 101,2 91,4 101,2 98,0 101,2 98,0 101,2 101,2 98,0 101,2 98,0 101, ,0 Lämmitysjärjestelmän lämpökuorma 401,4 391,3 302,3 299,0 203,2 100,8 104,2 104,2 199,9 302,3 398,1 401, ,1 Lämpimän käyttöveden lämpökuorma 176,3 159,2 176,3 170,6 176,3 170,6 176,3 176,3 170,6 176,3 170,6 176, ,6 Sähkölaittei- Auringosta den lämpö- tuleva lämkuorma pökuorma 405,0 365,8 405,0 391,9 405,0 391,9 405,0 405,0 391,9 405,0 391,9 405, ,0 27,3 139,4 213,0 342,9 118,9 131,7 108,2 95,0 63,7 118,5 22,4 10, ,9 TAULUKKO 2. Pientalon laskennallinen lämmityksen nettoenergiantarve. RakenLämpöHyödynLämpökuorNettoenernuksen kuormat tämisaste mista hyögiantarve lämpöhäyhteensä dynnettävä yhteensä viöenergienergia at yhteensä kwh kwh kwh kwh kwh Tammikuu ,9999 Helmikuu ,9999 Maaliskuu ,9994 Huhtikuu ,9976 Toukokuu ,9831 Kesäkuu ,8784 Heinäkuu ,8840 Elokuu ,9014 Syyskuu ,9952 Lokakuu ,9988 Marraskuu ,9993 Joulukuu ,9999 Koko vuosi %

109 LIITE 6 1(1) PIENTALON TILOJEN LÄMMITYSENERGIA JA KÄYTTÖVESI TAULUKKO 1. Pientalon laskennallinen tilojen lämmitysenergiankulutus Rakennuksen tilojen lämmityksen nettoenergiantarve Tilojen lämmitysjärjestelmien lämpöhäviöenergiat yhteensä Poistoilmalämpöpumpun varaajaan siirtämä ja tilojen lämmityksessä hyödynnetty energia Rakennuksen tilojen lämmitysenergiankulutus yhteensä kwh kwh kwh kwh Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Vuosi yhteensä TAULUKKO 2. Laskennallinen käyttöveden määrä ja käyttöveden lämmitys energiankulutus. Kuukausi Lämpimän Käyttöveden Käyttöveden lämkäyttöveden käyttöveden lämmityksen pöhäviöenergiat lämmityksen kulutus tarvitsema energiankulutus lämpöenergia Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Koko vuo- m3 4,65 4,2 4,65 4,5 4,65 4,5 4,65 4,65 4,5 4,65 4,5 4,65 55 kwh kwh kwh

110 LIITE 7 1(2) PIENTALON TOTEUTUNUT ENERGIANKULUTUS Pientalon toteutuneiden energiankulutuksien tuloksina esitetään käyttöveden määrä ja lämmitysenergiatarve, rakennuksen lämmitysenergiankulutukset, rakennusten energiakulutukset ja rakennuksen TET-luku kuukausittain. Pientalossa oli vain yksi vesimittari, joka mittasi lämpimän ja kylmän käyttöveden yhteensä. Lämpimän käyttöveden oletetaan olevan 40 % mitatusta vedenkulutuksesta. Taulukossa 1 on esitetty pientalon toteutunut kokonaisvedenkulutus kuukausittain, josta on laskettu lämpimän veden kulutus ja lämpimän käyttöveden lämmityksen energiankulutus. TAULUKKO 1. Pientalon toteutuneet käyttöveden lämmityskulutukset. Kuukausi Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Toteutunut veden kulutus (sis. kylmän ja lämpimän yhteensä) Lämpimän käyttöveden kulutus (40% A:sta) Käyttöveden lämmityksen energiankulutus (58 kwh/m3 B) A B C m3 m3 kwh 12 4, , , , , , , , , , , kk yhteensä

111 LIITE 7 2(2) Pientalon toteutunut ostoenergiankulutukset lämmitykselle, laitesähkölle ja lisälämmitykselle on esitetty taulukossa 2. TAULUKKO 2. Pientalon toteutunut ostoenergiankulutus. Kuukausi Poistoilmalämpöpumpun ostosähkö kwh Laitesähkö kwh Lisälämmitys leivinuuni) kwh Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu kk yhteensä (takka-

112 LIITE 8 IDA ICE -OHJELMAN LASKENTATULOKSET PIENTALOLLE IDA Indoor Climate and Energy Versio 3.0 Lisenssi: ICE30:FIN090/LTT2 Simuloitu :58:24 LähtötietotiedoMarin talo d5 laskenta Projektitiedot Asiakas MARIN TALO Vastuuhenkilö Mari Hälinen Sijainti Jyväskylä KOKONAISENERGIAT Dynaaminen simulointi Säätiedosto Jyväskylä 1979 Periodi uukaus Sähköenergia Primäärienergia (hyötysuhde huomioitu) LVI-järjestelmät Vyöhykkeiden paikallinen Kulutus Hinta Kulutus Hinta Kulutus Hinta (kwh) (kwh) (kwh) (euro) yhteens (3)

113 LIITE 8 2(3) Käytetyt energiat vyöhykettäin Kuukausi Siirretty energia Siirretty energia Muu siirretty energia huonelaitteet keskuskoneilla kuin keskukoneella tai paikallisläm / jäähdytys Lämpö Kylmä Lämpö Kylmä Talteenotett Puhaltim Pumput Laittet Valaistu Lämmivesi yhteensä

114 LIITE 8 3(3) VAPAA ENERGIA [kwh], KAIKKI VYÖHYKKEET YHTEENSÄ Dynaaminen simulointi Säätiedosto Jyväskylä 1979 Periodi Kuukausi Vaipan läpi kulkeutunut Vyöhykkeissä Vaippa Ikkuna Kon. tuloilma VuotoIV & Aurinko, Lämpö (sis. (ei aina Aukot suora ja latentti) ilmaisenergi- epäsuora henkilöistä aa) yhteensä

115 LIITE 9 SULVI:N ENERGIATODISTUSOHJELMAN LASKENTATULOKSET PIENTALOLLE 1(1)

116 LIITE 10 1(1) LAMIT-TOOL ENERGIATODISTUSOHJELMAN LASKENTATULOKSET

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS tutkimustuloksia suunnitteluohjeet laadunvarmistuksessa Julkisivuyhdistyksen syyskokousseminaari Julkisivut ja energiatehokkuus 25.11.2008 Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 14.10.2014 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden haasteet, VASEK, Vaasa 14.10.2014 LÄMMÖNERISTYS-

Lisätiedot

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje Energiatehokkaan rakennuksen voi toteuttaa monin eri tavoin huolellisen suunnittelun ja rakentamisen avulla. Useat rakentamismääräysten osat ohjaavat energiatehokkuuteen. Kokonaisenergiatarkastelu koskee

Lisätiedot

SISÄOLOSUHTEISIIN JA KOULUISTA JA PÄIVÄKODEISTA. Kauppinen, Timo 1, Siikanen, Sami 1, Rissanen, Juho 2, Partanen, Hannu 2, Räisänen, Mervi 3

SISÄOLOSUHTEISIIN JA KOULUISTA JA PÄIVÄKODEISTA. Kauppinen, Timo 1, Siikanen, Sami 1, Rissanen, Juho 2, Partanen, Hannu 2, Räisänen, Mervi 3 ILMAVUOTOJEN VAIKUTUS SISÄOLOSUHTEISIIN JA ENERGIATEHOKKUUTEEN - KENTTÄTULOKSIA KOULUISTA JA PÄIVÄKODEISTA Kauppinen, Timo 1, Siikanen, Sami 1, Rissanen, Juho 2, Partanen, Hannu 2, Räisänen, Mervi 3 1

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET

VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET 14.4.2009 TkT Juha Vinha Kestävä rakentaminen -seminaari, 14.4.2009 Vaasa LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIAN- KULUTUSMÄÄRÄYSTEN

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka - 100

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka - 100 ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Kimpikuja 3 80220 Joensuu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 204 Energiatodistus on annettu x rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010

Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010 Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010 Ilmaston muutoksen hillitseminen Rakennukset vastaavat 40 % energiankulutuksesta Tänään rakennettavat rakennukset

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS KOHDETIEDOT 1(5)

ENERGIASELVITYS KOHDETIEDOT 1(5) ENERGISELVITYS 1(5) KOHDETIEDOT Kohteen nimi Honkanen Janne Osoite Pahnatie 7 Rakennustunnus Hailuoto 153 Valmistumisvuosi 2010 Selvityksen laatija Mikko Laitala RI Pvm. 25.10.2010 Säävyöhyke 1 HelsinkiVantaa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN. Asuntojen lukumäärä:

ENERGIATODISTUS. Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN. Asuntojen lukumäärä: ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN Lohja Asuntojen lukumäärä: Energiatodistus perustuu laskennalliseen kulutukseen

Lisätiedot

Uudistuvat energiamääräykset. uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.

Uudistuvat energiamääräykset. uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11. Uudistuvat energiamääräykset uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.28 Uusia energiamääräyksiä v 21 ja 212 21 Tiukennetaan noin

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY Perustuu tutkimukseen: Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta elinkaaritarkastelun avulla Oulu 11.2.28 Matti Alasaarela Arkkitehtitoimisto Inspis Oy KUINKA PALJON HIRSITALOA

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa

Lisätiedot

Rakentamismääräykset 2012

Rakentamismääräykset 2012 Rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 WWW.ERA17.FI 2020 asetetut

Lisätiedot

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Seminaari 05.02.2015 Lassi Loisa 1 Hankkeessa esillä olleet sisäilmastoasiat Rakentamismääräysten edellyttämä huonelämpötilojen hallinta asuinrakennusten sisälämpötilan

Lisätiedot

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2 Rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelma D3-2007 Rakennuskohde Rakennustyyppi Rakennesuunnittelija Tasauslaskelman tekijä Päiväys Tulos : Suunnitteluratkaisu Rakennuksen yleistiedot Rakennustilavuus Maanpäälliset

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen? Hankesuunnittelu Suunnittelu Toteutus Seuranta Tiiviysmittaus Ilmavuotojen paikannus Rakenneavaukset Materiaalivalinnat Rakennusfysik. Suun. Ilmanvaihto Työmenetelmät Tiiviysmittaus Puhdas työmaa Tiiviysmittaus

Lisätiedot

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Uudispientalon energiatodistusesimerkki 13.3.2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Uudispientalon energiatodistusesimerkki Tässä monisteessa esitetään

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAN TALON TUNNUSMERKIT

ENERGIATEHOKKAAN TALON TUNNUSMERKIT ENERGIATEHOKKAAN TALON TUNNUSMERKIT Mikko Saari, VTT Energiatehokas koti - tiivis ja terveellinen? Suomen Asuntomessut ja Suomen Asuntotietokeskus Helsingin messukeskus, Ballroom 28.3.2009 Energiatehokkaan

Lisätiedot

SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka Lappeenranta. Koulurakennuksen ilmatiiveysmittaus

SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka Lappeenranta. Koulurakennuksen ilmatiiveysmittaus SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka Lappeenranta Koulurakennuksen ilmatiiveysmittaus Ilmatiiveysraportti 2010 SISÄLTÖ 1 KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Mittauksen tavoite... 3 1.2 Mittauksen tekijä... 3

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

Energiamääräykset sekä linjaukset vuoteen 2020

Energiamääräykset sekä linjaukset vuoteen 2020 Energiamääräykset sekä linjaukset vuoteen 2020 Ylijohtaja Helena Säteri Energiailtapäivä 11.9.2008 1 2 Rakennukset ja ilmastonmuutos Suomessa 2003 Rakennustarvikkeiden valmistus ja rakentamisajan energia

Lisätiedot

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä.

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä. Viite: HE Energiatodistuslaki (HE 161/ 2012 vp) 7.12.2012 Energiatodistusten edellyttämät toimenpiteet, kustannukset ja vaikutukset todistusten tarvitsijoiden näkökulmasta Energiatodistukset: tarvittavat

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka 5 Otavankatu 4 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--78-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 984 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla

Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla RAPORTTI VTT-S-00411-10 Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla Kirjoittajat: Tilaaja Teemu Vesanen, Mikko Saari Ensto Electric Oy 1 (8) Raportin nimi Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla

Lisätiedot

TIIVIYSMITTAUSRAPORTTI

TIIVIYSMITTAUSRAPORTTI SIVU 1/6 Talo Suomalainen, Mittaripolku 8, 01230 Mallila n 50 -luku 1,2 1/h Insinööritoimisto Realtest Sidetie 11 D 00730 Helsinki Puh. 0400 728733 matti.pirkola@realtest.fi SIVU 2/6 1.KOHTEEN YLEISTIEDOT

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Viuhanhaka E Kangasvuokontie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-0-5-6 Rakennuksen valmistumisvuosi: 974 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11. ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.26 Espoo Mikko Saari, VTT 24.11.26 1 Energiatehokas kerrostalo kuluttaa 7 % vähemmän

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 204 kwh E /m²vuosi 25.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 204 kwh E /m²vuosi 25.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 66 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-4-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 978 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 8000 Joensuu 167-5-56-1 1996 Erilliset pientalot 5 Arto Ketolainen Uittopäälliköntie 7 80170 Joensuu 0400-67588 Rakennuspalvelu Ketolainen Oy Uittopäälliköntie

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 54-56 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-8- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Rakennusneuvos Erkki Laitinen Ympäristöministeriö Aluerakentamisen uudet energiaratkaisut seminaari Vaasa 27.8.28 1 Suomea koskevat ilmasto- ja energiansäästövelvoitteet

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 50670 Otava. Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala: 171,1 m² Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala:

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 50670 Otava. Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala: 171,1 m² Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala: RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT Rakennus: Osoite: ENERGIASELVITYS Haapanen Kalle ja Sanna Valmistumisvuosi: 2012 Pillistöntie 31 Rakennustunnus: 50670 Otava Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala:

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kiurunkatu 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-69- Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokkaan talon rakentaminen M Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia edustava

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Harju, Rakennus AD Harju 0460 Kirkkonummi Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 574950 965 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

Energiamääräykset: RakMK 2010 2012-2020

Energiamääräykset: RakMK 2010 2012-2020 Energiamääräykset: RakMK 2010 2012-2020 Pekka Kalliomäki RIL/LIVI yhteisseminaari 13.1.2009 1 Uudisrakentamisen energiatehokkuutta parannetaan Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso määritellään

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen.

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen. 3 Energiatehokkuuden minimivaatimukset korjaus rakentamisessa Taloyhtiö saa itse valita, kuinka se osoittaa energiatehokkuusmääräysten toteutumisen paikalliselle rakennusvalvontaviranomaiselle. Vaihtoehtoja

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Rakennuksen täyttää lämpöhöviöiden osalta määräykset: Rakennus vastaa matalaenergiarakennuksen lämpöhäviötasoa:

ENERGIASELVITYS. Rakennuksen täyttää lämpöhöviöiden osalta määräykset: Rakennus vastaa matalaenergiarakennuksen lämpöhäviötasoa: RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT ENERGIASELVITYS Rakennustyyppi: Osoite: Bruttopinta-ala: Huoneistoala: Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala: Lämmitystapa: Ilmastointi: Pientalo Valmistumisvuosi: 2008 Pientalonkuja

Lisätiedot

3 talo Mannerheimintie 105 ELINKAARINÄKÖKULMIA. 26.2.2008 Ilkka Alv oittu ja Kimmo Liljeström

3 talo Mannerheimintie 105 ELINKAARINÄKÖKULMIA. 26.2.2008 Ilkka Alv oittu ja Kimmo Liljeström 3 talo Mannerheimintie 105 ELINKAARINÄKÖKULMIA Esityksen sisältö NCC 3-talon laskennallinen energiatehokkuus NCC 3-talon mitattu energiankulutus ja siitä arvioitu energiatehokkuus Vaihtoehtoisten ratkaisujen

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS 65100, VAASA. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS 65100, VAASA. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kiinteistö Oy, Silmukkatie 1 Silmukkatie 1 65100, VAASA Rakennustunnus: 905-4-7-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 1976 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Liike-

Lisätiedot

LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA

LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA 10.3.2009 TkT Juha Vinha Puista bisnestä Rakentamisen uudet määräykset ja ohjeet 2010, 10.3.2009 Ylivieska YLEISTÄ Lämmöneristyksen

Lisätiedot

Energiatehokkaan talon tunnusmerkit. Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008

Energiatehokkaan talon tunnusmerkit. Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008 Energiatehokkaan talon tunnusmerkit Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008 Ilmastonmuutos on maailman vakavin huolenaihe. Eurobarometri-tutkimus, syyskuu 2008 20 20 20 vuoteen 2020 Kasvihuonekaasuja vähennetään

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Everlahdentie 5, talo A Everlahdentie 5 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740-5-9-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Rivi-

Lisätiedot

Harkkotalo kuluttaa vähemmän

Harkkotalo kuluttaa vähemmän Dipl.ins Petri Mattila P.T. Mattila Ky petri.mattila@saunalahti.fi Espoo 3.8.25 Harkkotalo kuluttaa vähemmän VTT vertasi pientalojen energiatehokkuutta VTT teki vuonna 25 vertailututkimuksen (VTT tutkimusraportti

Lisätiedot

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku)

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku) RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (Eluku) Eluku Osoite Rakennuksen käyttötarkoitus Rakennusvuosi Lämmitetty nettoala E luku E luvun erittely Käytettävät energialähteet Sähkö Kaukolämpö Uusiutuva polttoaine

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii.

ENERGIASELVITYS. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii. RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT ENERGIASELVITYS Rakennus: Osoite: Esimerkkikohde Valmistumisvuosi: 2012 Ritvankuja 12 Rakennustunnus: 1212:123:A1 62200 Kauhava Paikkakunta: Kauhava Käyttötarkoitus: Bruttopintaala:

Lisätiedot

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 25.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Päilahden Koulu Pajukannantie 18 35100 ORIVESI. Yhden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Päilahden Koulu Pajukannantie 18 35100 ORIVESI. Yhden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Päilahden Koulu Pajukannantie 8 500 ORIVESI Rakennustunnus: 56-4--76 Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Yhden

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 223 kwh E /m²vuosi 16.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 223 kwh E /m²vuosi 16.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari 7, talo Veteraanintie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-4- Rakennuksen valmistumisvuosi: 985 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Suomessa. Pekka Kalliomäki, yli insinööri

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Suomessa. Pekka Kalliomäki, yli insinööri Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Suomessa Pekka Kalliomäki, yli insinööri 1 Esityksen sisältö Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi Uudistuvat rakennusten energiamääräykset C3, D2,

Lisätiedot

Rakennuslupaa haettaessa on hakemukseen liitettävä energiaselvitys, jonka sisältö on:

Rakennuslupaa haettaessa on hakemukseen liitettävä energiaselvitys, jonka sisältö on: Energiaseminaari 19.9.2008 Oulu Laatupäällikkö Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonta Määräystenmukaisuuden osoittaminen Energiaselvitys Rakennuslupaa haettaessa on hakemukseen liitettävä energiaselvitys,

Lisätiedot

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Suomessa

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Suomessa Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Suomessa Pekka Kalliomäki, yli-insinööri 1 Esityksen sisältö Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi Uudistuvat rakennusten energiamääräykset C3, D2,

Lisätiedot

Energiatehokas rakennus - puhdasta säästöä. Energiatodistukset käyttöön

Energiatehokas rakennus - puhdasta säästöä. Energiatodistukset käyttöön Energiatehokas rakennus - puhdasta säästöä Energiatodistukset käyttöön Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennukset kuluttavat Suomessa liki 40 prosenttia energiasta. Rakennusten energiankulutus vastaa 30

Lisätiedot

Vaipparakenteen merkitys jäähallin energiankulutuksessa

Vaipparakenteen merkitys jäähallin energiankulutuksessa Vaipparakenteen merkitys jäähallin energiankulutuksessa Jäähallipäivät 15.4.2015 Diplomityö Matti Partanen & Ari Laitinen Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta 2. Tutkimuksen tavoitteet 3. Tutkimuksen

Lisätiedot

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Uudistoimistorakennuksen energiatodistusesimerkki 1.4.2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Uudistoimiston energiatodistusesimerkki Tässä monisteessa esitetään

Lisätiedot

Perustiedot Lämpöhäviöiden tasaus Ominaislämpöhäviö, W/K [H joht. Suunnitteluarvo. Vertailu- arvo 0,24

Perustiedot Lämpöhäviöiden tasaus Ominaislämpöhäviö, W/K [H joht. Suunnitteluarvo. Vertailu- arvo 0,24 Laajennettu versio 2.0.2 (D3-2007) Rakennuskohde: Eeva ja Tuomo Rossinen Rakennuslupatunnus: Rakennustyyppi: 2-kerroksinen pientalo Pääsuunnittelija: Tasauslaskelman tekijä: rkm Urpo Manninen, FarmiMalli

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ruukki energiapaneelijärjestelmä Keskity energiatehokkuuteen ja säästä rahaa. 31 May, 2011 www.ruukki.com

Ruukki energiapaneelijärjestelmä Keskity energiatehokkuuteen ja säästä rahaa. 31 May, 2011 www.ruukki.com Ruukki energiapaneelijärjestelmä Keskity energiatehokkuuteen ja säästä rahaa. 31 May, 2011 www.ruukki.com Ruukki energiapaneeli Säästää merkittävästi lämmityskuluissa Vähentää hiilidioksidipäästöjä Nostaa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)

Lisätiedot

Energiatodistuksen eri antotavat ja todistusten voimassaolo

Energiatodistuksen eri antotavat ja todistusten voimassaolo Energiatodistukset käyttöön kiinteistö- ja asuntomarkkinoilla Maarit Haakana Yli-insinööri, Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto maarit.haakana@ymparisto.fi Energiatodistuksien toivotaan tulevina

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden

Lisätiedot