VARSINAIS-SUOMEN LIIKENNESTRATEGIA TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TILAN SEURANTA

Transkriptio

1 VARSINAIS-SUOMEN LIIKENNESTRATEGIA TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TILAN SEURANTA VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

2 Varsinais-Suomen liikennestrategia Tavoitteiden toteutuminen ja liikennejärjestelmän tilan seuranta

3 Sisällys 1. Yhteenveto tavoitteiden ja linjausten toteutumisesta Liikennestrategian 2014 tavoitteet ja linjaukset Tavoitteiden ja linjausten toteutuminen 2014 jälkeen Taustaa: Katsaus maakunnan liikenteen kehitykseen Liikkumistottumukset Tieliikenne Maantieverkon liikennemäärät Pääteiden kokonais- ja raskaan liikenteen kehitys Pääteiden liikenteen toimivuus Maantieverkon kunto Liikenneturvallisuus Joukkoliikenne Raideliikenne Henkilöliikenne Tavaraliikenne Lentoliikenne Laivaliikenne Matkustajaliikenne Tavaraliikenne

4 1. Yhteenveto tavoitteiden ja linjausten toteutumisesta Varsinais-Suomen liikennestrategia valmistui vuoden 2014 syksyllä. Seuraavissa luvuissa on esitelty strategian tavoitteet ja linjaukset, arvioitu yksitellen niiden toteutumista sekä kuvattu arvion taustaksi tilasto- ja tutkimusaineistoon perustuen liikennejärjestelmän tilaa ja kehitystrendejä. Yhteenvetona tavoitteiden ja linjausten toteutumisesta vuoden 2014 jälkeen voidaan todeta seuraavaa: Maakunnan elinkeinoelämän ja satamien kuljetuksia sujuvoittavat (tie) ja tehostavat (meri, rata) hankkeet ovat edistyneet hyvin toteutuksen ja suunnitteluvalmiuden noston osalta: o Turun satamayhteyden parantaminen o Uudenkaupungin meriväylän syventäminen o Salon itäisen ohitustien 1. vaihe o Valtatien 8 parantaminen ja Laitilan eritasoliittymän suunnitteluvalmiuden nostaminen o Kt 43:n liittymäparannukset Uudessakaupungissa o Uudenkaupungin radan sähköistys o Kehätien itäosan parantaminen o Kehätien jatkosuunnittelu Raisiossa ja Naantalissa Raskas läpiajoliikenne on ohjattu pois keskusta-alueilta Turussa ja Salossa o Salossa ohitustien 2. vaihe vielä tekemättä ja Turun seudulla Kehätiereitin toimivuuden turvaaminen vaatii lisätoimenpiteitä. Tiekuljetusten suurimpina pullonkaulakohtana ovat nyt Turun Kehätien ja vt 8:n liittymä (Turun satamaliikenne) ja Raision keskustan läpikulku (Naantalin satamaliikenne), liikennemäärät ja ruuhkaisuus kasvussa. Turun Kehätien toimivuus on kriittinen tekijä koko maakunnan tavaraliikenteelle sekä kansainvälisille kuljetuksille. o Kehätien parantamishankkeet ovat hyvässä suunnitteluputkessa (itäpään nelikaistaistus, Raision eritasoliittymän uusiminen ja keskustan tunneli, Raisio-Naantali nelikaistaistus) suunnitteluvalmius on hyvä, toteutus riippuu rahoituspäätöksistä. Itäpään eritasoliittymille rahoitus jo myönnetty. Tavoitetta maakunnan laajuisesta työmarkkina-alueesta on o parantanut vt 9:n bussitarjonnan paraneminen Loimaan suunnalla, Uudenkaupungin autotehtaalle järjestetyt bussiyhteydet sekä vt 8:n parantamisen myötä sujuvoituvat ja nopeutuvat autoyhteydet Vakka-Suomen suunnalla. o parantanut bussiliikenteen palvelutason nosto tärkeimmillä Turun seudun seudullisilla bussiyhteyssuunnilla (Turku-Aura, Turku-Parainen, Turku-Masku ja Turku-Paimio). o heikentänyt Toijalan radan junavuorotarjonnan heikentyminen Loimaan suunnalla. Maakunnan laajuisen työmarkkina-alueen merkittävä vahvistaminen edellyttää jatkossa tieyhteyksien sujuvuuden ohella parempia joukkoliikenneyhteyksiä seutukeskuksiin: o Loimaan junavuorotarjonnan parantamista o nykyistä useampia radanvarren taajamia palvelevaa junatarjontaa Rantaradan ja Toijalan radan varrella o nykyistä nopeampia joukkoliikenneyhteyksiä käytännössä junaa Uudenkaupungin suuntaan. 2

5 Tavoite keskeisten kaukoliikenteen liikennesuuntien kehittämisestä ja joukkoliikenteen kilpailukyvystä suhteessa autoon: o Satakunnan suuntaan on parannettu kasitietä ja jatkotoimia on suunnitteilla (mm. Laitilan ja Euran eritasoliittymät). Tieyhteyksien ml. bussiliikenne kehittämistarvetta korostaa se, että ratayhteys puuttuu. o Helsingin ratayhteyden parantaminen on suunnitteluputkessa. Runsaan tunnin junayhteydellä olisi iso merkitys, mutta kalliin hankkeen toteutus osinakin haastavaa rahoituspäätösten kannalta. Vaatii uusia rahoitusmalleja (yhtiö?). o Tampereen suunta on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tieyhteys on toimiva ja bussiyhteydet parantuneet. Suurimmat palvelutasopuutteet ovat radalla (junavuorotarjonta, infra). Vt 9:n parantamistoimet ovat suunnitteilla (Lieto-Aura nelikaistaistus, Auran liittymäjärjestelyt). Joukkoliikenteen hintakilpailukyky on parantanut, mutta muutoin sen kilpailukyky suhteessa autoon ei ole parantunut merkittävästi millään kaukoliikenteen suunnalla. Juna- ja bussiyhteyksien nopeuteen ja tarjontaan pitää panostaa nykyistä vahvemmin. Tavoite kestävien kulkutapojen suosion ja kulkutapaosuuden kasvusta kaupunkialueilla, taajamissa ja kaukoliikenteessä ei ole edistynyt: o Valtakunnallisen ja Turun seudun henkilöliikennetutkimuksen 2016 mukaan auton osuus maakunnan ja Turun seudun asukkaiden matkoista ei ole vähentynyt vaan pikemminkin kasvanut vuoteen 2008 verrattuna. o Maakunnan vilkkaimpien pääteiden autoliikenteen määrät ovat kasvaneet jatkuvasti, viime vuosina nopeimmin Turun Kehätiellä sekä valtateillä 1 ja 8. o Joukkoliikennematkustus on viime vuosina lisääntynyt Turun kaupunkiseudun paikallisliikenteessä ja oletettavasti myös kaukoliikenteen vahvimmilla pääsuunnilla, mutta ei tarpeeksi muuttamaan kulkutapaosuuksia ja vähentämään autoliikennettä. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteisiin ja edistämiseen kaupunkiseuduilla ja taajamissa sekä kaukoliikenteen pääsuunnilla pitää panostaa nykyistä enemmän. Valtion ja kuntien rahoituksesta suurin osa on käytetty autoliikenteeseen olosuhteiden parantamiseen. Maaseudun ja saariston liikenneyhteydet: o Maaseudulla ja saaristossa vuosien rahoitustaso ei ole riittänyt liikenneyhteyksien peruspalvelutason turvaamiseen, vaikka rahoitustasoa on nostettu kuluvalla hallituskaudella. Saaristoliikenteen rahoitustasolla on pystytty tarjoamaan peruspalvelutaso, mutta tienpidon osalta alempiasteisen tieverkon osalta peruspalvelutaso ei ole täyttynyt. o Perusväylänpidon rahoitustaso on jatkossakin huolena, jotta nykyisen kunto- ja hoitotason turvaava vuosien korotettu rahoitustaso ei laske pysyvästi. o Ohuimman kysynnän alueilla joukkoliikenne hiipuu, joten tilalle tarvitaan uudenlaisia palvelukonsepteja. Uusi liikennepalvelulaki luo siihen uusia edellytyksiä. o Saaristoliikenteen uudistamisessa ei toistaiseksi ole päästy pitkälle, mutta yhteysalusliikenteessä on kuitenkin kehitetty hankintakonseptia asiakasystävällisempään suuntaan ja maantielauttaliikenteen kehittämis- ja hankintastrategiatyö on käynnissä. 3

6 2. Liikennestrategian 2014 tavoitteet ja linjaukset Varsinais-Suomen vuonna 2014 valmistuneen liikennestrategian kehittämistavoitteet on jaettu kolmeen pääkohtaan, jotka liittyvät A. positiivisen aluekehityksen ja elinkeinoelämän liikenteellisiin edellytyksiin B. kestävään liikkumiseen ja yhdyskuntarakenteeseen sekä C. maaseudun ja saariston liikenneyhteyksiin. Kullekin pääkohdalle on määritetty yleistavoitteet sekä niitä tarkentavat ja suuntaavat linjapäätökset. Tavoitteisto on esitetty alla olevassa taulukossa. Tavoitteiden lisäksi liikennejärjestelmän kehittämiselle on tunnistettu reunaehtoina valtakunnalliset ympäristötavoitteet valtakunnalliset liikenneturvallisuustavoitteet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. 4

7 Kehittämistavoitteita ja -linjauksia on konkretisoitu liikennejärjestelmän tarjoamaa palvelua kuvaavilla liikkumisen ja kuljetusten palvelutasotekijöillä ja niille asetetuilla tavoitetasoilla. Suunnitelmassa käsiteltyjä palvelutasotekijöitä ovat olleet mm. (lihavoituina ne, joille asetettu numeerisia tavoitteita): keskusten saavutettavuusvyöhykkeet ja matka-ajat tietyillä yhteysväleillä joukkoliikenteen vuorotarjonta tietyillä yhteysväleillä saaristoliikenteen palvelutaso (yleisemmin) joukkoliikennematkojen ennakoitavuus ja laatu (yleisemmin) pääteiden autoliikenteen sujuvuus maanteiden kuntotaso (yleisemmin) ja hoitoluokitus väylä- ja luotsausmaksut (yleisemmin) kuljetusten lastikoko (väyläsyvyys, ratojen kantavuus) kuljetusten rajoitukset ja viiveet (yleisemmin: teiden painorajoitukset, junakuljetusten nopeudet ja odotusajat) kestävä kaupunki- ja taajamaliikenne (yleisesti) tieliikenneonnettomuudet ja tasoristeysonnettomuudet juna- ja laivaliikenteen turvallisuus (yleisemmin) liikenteen ympäristöhaitat (yleisemmin). Tavoitteista ja linjauksista on johdettu neljä kehittämisteemaa, joiden alle on kirjattu maakunnan liikennejärjestelmän tärkeimmät kehittämistoimet. Kehittämisteemat ovat: 1. kansainvälisten meri- ja lentoyhteyksien kehittäminen 2. maakunnan muuhun maahan yhdistäviin liikenteen pääsuuntien kehittäminen (Helsingin yhteydet, sisämaan yhteydet, Länsirannikon kehitysvyöhyke) 3. maakunnan sisäisten alueellisiin ja paikallisten yhteyksien kehittäminen (valtion perusväylänpito, joukkoliikenteen kehittäminen, saaristoliikenteen uudistaminen) sekä 4. kaupunki- ja taajamaliikenteen ja liikenneturvallisuuden yleispiirteiset kehittämislinjaukset (Turun seudun liikennejärjestelmän kehittämistä on käsitelty tarkemmin samaan aikaan laaditussa Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa). 5

8 3. Tavoitteiden ja linjausten toteutuminen 2014 jälkeen Alla on esitetty vuonna 2014 valmistuneet liikennestrategian tavoitteet ja linjaukset (mustalla) sekä arvioitu vuoden 2014 jälkeistä kehitystä niiden näkökulmasta (kursiivilla). TAVOITTEET 2014 LINJAPÄÄTÖKSET 2014 Elinkeinoelämän ja kestävän aluekehityksen edellytykset Varsinais Suomi lisää ylimaakunnallista yhteistyötä keskeisten liikennekäytävien kehittämisessä ja on vahvasti mukana Oslosta Tukholman, Turun ja Helsingin kautta Pietariin ulottuvan Pohjoisen kasvukäytävän kehittämisessä. - Pohjoinen kasvukäytävä: Hallitus päätti Turku-Helsinki nopean ratayhteyden jatkosuunnittelun rahoituksesta Tilanne 10/2018: o Espoon radasta on valmis ratasuunnitelma, odottaa investointipäätöstä. Espoo Salo-oikoradan yleissuunnittelu alkoi 2018 ja valmistuu 2020 lopussa o Turun ratapihojen ratasuunnittelu alkaa syksyllä 2018 ja valmistuu 2020 o Salo Turku-kaksoisraiteen ratasuunnittelu tehdään samalla aikataululla o Nopeiden ratayhteyksien kehittäminen on noussut vahvasti esiin viime aikojen liikennepoliittisessa keskustelussa ja edunvalvonnassa (tunnin juna, päärata, idän suunta, Tallinnan tunneli). Parlamentaarinen työryhmä esitti miljardi-investointien rahoitusta yhtiömallilla. Rahoitusta pohditaan jatkossa valtakunnallisen lj-suunnitelman yhteydessä. - Yhteysvälin Turku-Pori (vt 8) 2. kehittämisvaiheesta järjestettiin esisuunnittelukilpailu v ja sen perusteella laadittu yhteysvälin kehittämisselvitys valmistui Siinä esitetyistä kärkikohteista (mm. Laitilan ja Eurajoen eritasoliittymät) on käynnistetty tiesuunnittelu. Kuljetukset ja logistiikka Sujuvat liikenneyhteydet, tehokkaat terminaalit ja toimivat logistiset palvelut vahvistavat Varsinais Suomen porttiasemaa Skandinavian ja Itämeren liikenteessä ja palvelevat samalla hyvin maakunnan elinkeinoelämän avainalojen kuljetustarpeita jälkeen toteutunut: - Turun satamayhteyden parantaminen valmistui Vt 8 moottoritiejakso Raisio-Nousiainen valmistui 2016 ja rakenteilla olevat Nousiainen-Kurjenmäki ohituskaistat valmistuvat Salon itäisen ohitustien 1. vaihe valmistui 2016, - Kt43/mt196 liittymän toimivuuden parantaminen Uudessakaupungissa Tiekuljetusten pullonkaulakohtana nyt Turun Kehätien ja vt 8:n liittymä (Turun satamaliikenne) ja Raision keskustan läpikulku (Naantalin satamaliikenne), liikenne kasvussa. - Turku-Tampere-kehityskäytäväselvitys valmistui Sen pääpaino oli vt 9:n parantamisessa, mutta työssä tarkasteltiin myös ratayhteyttä. Valtatiellä on toteutettu Loimaan etl:n parantaminen ja pieniä liittymäparannuksia. Suuremmista kärkitoimenpiteistä on käynnistetty tai käynnistymässä tiesuunnittelu (mm. Lieto-Aura nelikaistaistus, ohituskaistoja, Auran eritasoliittymä). Radalla on rakennettu Kyrön taajamatien alikulku, mutta muutoin radan ja sen junaliikenteen suunnittelu ja kehittäminen ei ole edennyt. Ensisijaisesti kehitetään Helsingin ja Pietarin, Pirkanmaan ja Keski Suomen sekä länsirannikon suunnilta Varsinais Suomen satamien kautta Itämerelle ja Skandinaviaan suuntautuvia kuljetusketjuja. Turun ja Naantalin satamayhteyksiä ja Kehätietä on parannettu ja suunniteltu: - Turun satamayhteyden parantaminen valmistui 2014: Suikkilantie nelikaistaiseksi Raumantien ja Pansiontien välillä, Suikkilantien ja Raumantien eritasoliittymään lisäramppi - Turussa raskaan liikenteen läpiajo Ratapihankadun ja Helsinginkadun kautta kiellettiin ja ohjattiin Kehätielle kesästä 2016 lähtien - Kehätien itäosan parantamisen 1. vaihe (eritasoliittymät + nelikaistaistus välillä Kirismäki-Pukkila) on saanut rahoituksen, rakennetaan , tiesuunnittelu on tehty myös 2. vaiheesta (nelikaistaistus) - Kehätien Raision kohdan (tunneli) tiesuunnittelu on käynnissä ja Raisio-Naantali-välin yleissuunnitelma hyväksyttävänä Liikennevirastossa. Valtatien 8 parantaminen on edennyt - moottoritiejakso välille Raisio-Nousiainen valmistui Nousiainen-Kurjenmäki ohituskaistat rakenteilla, valmiit Laitilan ja Eurajoen eritasoliittymien tiesuunnitelman laatiminen käynnissä. Valtatiellä 9 Turun ja Tampereen välillä tekeillä pieniä turvallisuustoimia ja suunnittelua - vuosina parannettu liittymien turvallisuutta kuudessa kohteessa - Loimaan eritasoliittymää parannetaan ja riista-aitoja rakennetaan välille Lieto-Loimaa Lieto-Aura leveäkaistatien tiesuunnitelma (2+2 kaistaiseksi) on käynnistymässä - Auran eritasoliittymän ja tiejärjestelyjen tiesuunnitelma laaditaan ohituskaistojen (3 kpl) tiesuunnitelmat laaditaan kohteittain Meri- ja ratakuljetuksia tehostettu ja tehostetaan - Uudenkaupungin meriväylän syventäminen 10 metristä 12,5 metriin valmistui Uudenkaupungin radan sähköistys on saanut rahoituksen, valmistuu

9 Henkilöliikenne Hyvät liikenneyhteydet yhdistävät Turun ja seutukunnat maakunnan laajuiseksi vahvaksi työmarkkinaalueeksi, kytkevät Varsinais Suomen kiinteäksi osaksi eteläisen Suomen kaupunkiverkostoa sekä tarjoavat elinkeinoelämää hyvin palvelevat kansainväliset yhteydet. Työssäkäyntialue: - Salo ja Turku selkeästi alle tunnin työssäkäyntivyöhykettä kaikilla kulkutavoilla - Loimaa ja Turku alle tunnin työmatkayhteyden sisällä kaikilla kulkutavoilla, mutta junan vuorotarjonta heikko - Uusikaupunki ja Turku tunnin työssäkäyntiyhteyden päässä toisistaan vain henkilöautolla - Uudenkaupungin autotehtaalle järjestetty PORE-rahoituksella suoria työssäkäyntiä palvelevia bussiyhteyksiä Turusta ja Porista Kaukoyhteyksien muutokset vuoden 2014 jälkeen: - Helsingin suunnalla nopeimpia junayhteyksiä nopeutettu takaisin vuosikymmenen alun tasoon ja tunnin junan yleissuunnittelu käynnistetty - Tampereen suunnalla vt 9:n bussitarjonta kasvanut merkittävästi ja junatarjonta heikentynyt selvästi - Porin suunnalla tieyhteys nopeutumassa, kun valtatietä 8 parannettu Turun ja Porin päissä - Bussi- ja junamatkojen hinnat ovat laskeneet Kansainväliset yhteydet - Turun lentotarjonnassa vaihtelua, mutta yhteydet Helsinkiin ja Tukholmaan säilyneet ja taanneet jatkuvasti hyvät vaihtoyhteydet muuhun maailmaan - Helsingissä Kehäradan valmistuminen kesällä 2015 helpottanut kentälle pääsyä myös V-S:n suunnasta - Ratasuunnitelma Turun ratapiha-alueesta on käynnistynyt osana tunnin junan yleissuunnittelua kesällä 2018, valmistuu v Suunnittelukohteena kaksoisraide Kupittaalta ja koko Turun ratapihaalue, mm. henkilöliikenteen uudet laiturit ja VAK-raiteen siirto Heikkilän ratapihalle. Valtio, kunnat ja yritykset parantavat tärkeimpien kuljetusketjujen kilpailukykyä yhteistyössä ja kustannustehokkaimpia keinoja käyttäen, sovittamalla yhteen liikennöinnin ja logististen palvelujen kehittämisen, hyvän kunnossapidon, tarvittavat investoinnit sekä oikeudenmukaisen maksupolitiikan. Varsinais Suomen seutukeskusten ja Turun välillä tarjotaan turvalliset alle tunnin työmatkayhteydet molempiin suuntiin sekä joukkoliikenteellä että henkilöautolla. Lisäksi varmistetaan edellytykset maakuntarajat ylittävälle työssäkäynnille Uudenmaan, Forssan ja Rauman suuntiin. Turku-Salo(-Helsinki) - ei merkittäviä muutoksia - Turku-Salo alle tunnin työmatkatavoite alittuu selvästi sekä junalla että autolla, niukemmin bussilla, juna vain ½ tuntia - pääkaupunkiseudulle tiheä juna- ja bussitarjonta, mutta junayhteys hidas. Turku-Loimaa(-Tampere) - junavuorot harventuneet selvästi (esim. ei junaa yhdeksäksi Turkuun) - vt 9 pikavuorotarjonta kasvanut merkittävästi, mikä kompensoi junavuorojen harventumista - Turku-Loimaa alle tunnin työmatkatavoite alittuu henkilöautolla ja bussilla sekä reilummin junalla - Tampereelle/Tampereelta junatarjonta harva ja yhteyksissä nopeuttamisvaraa. Turku-Uusikaupunki/Laitila(-Rauma-Pori) - Uudenkaupungin autotehtaalle järjestetty suoria työssäkäyntiä palvelevia bussiyhteyksiä Turusta ja Porista - Turku-Uusikaupunki alle tunnin työmatkatavoite ylittyy bussilla selvästi suorista työmatkavuoroista huolimatta; autolla matka-aika on runsas tunti sekä Y-tien että kasitien kautta, mutta Nousiaisten ja Mynämäen välisten ohituskaistojen rakennustyön valmistuminen 2019 nopeuttaa kasitien reittä - Uudenkaupungin radan sähköistäminen luo teknisiä edellytyksiä henkilöjunayhteyden palauttamiseksi. Turusta Helsingin ja Tampereen suuntaan luodaan edellytykset korkeatasoisille markkinaehtoisille joukkoliikenneyhteyksille, joiden vuorotarjonta on vähintään kerran tunnissa ja pääosa yhteyksistä on selvästi henkilöautoa nopeampia. Satakunnan suuntaan tavoitellaan nopeudeltaan henkilöauton kanssa kilpailukykyistä, vähintään tunnin vuorovälin joukkoliikennetarjontaa. Helsingin suunta - junan vuorotarjonta on tavoitteen mukaista, bussitarjonta vielä tiheämpää - nopeimpien junavuorojen matka-aika lyheni 2016 n. 15 minuuttia muutaman vuoden takaiselle tasolle n. 1 h 45 min, mutta tieliikenteen ruuhka-ajan ulkopuolella juna ei ole juurikaan henkilöautoa nopeampi (rata on 30 km tietä pitempi) - tunnin junan suunnittelu on käynnissä (Espoo Salo-oikoradan yleissuunnittelu sekä Salo Turkukaksoisraiteen ja Turun ratapihojen ratasuunnittelu). Tampereen suunta - vt 9:n bussitarjonta on kasvanut selvästi kilpailun vapautumisen myötä: nykytarjonta on tiheää, mutta epäsäännöllistä, minkä vuoksi tunnin vuorotarjonnassa on aukkoja - junayhteydet selvästi henkilöautoa nopeampia, mutta vuorotarjonta heikko; VR harvensi aiempaa lähes tavoitteen mukaista junatarjontaa selvästi vuonna nykyradalla olisi nopeuttamisvaraa, jos junakohtaamiset yksiraiteisella radalla pystytään järjestämään sopivasti; toisaalta aikatauluun olisi periaatteessa mahdollista myös lisätä pysähdyksiä esimerkiksi Aurassa ilman kokonaismatka-ajan kasvattamista - junien nopeustasoa rajoittavia lukuisia tasoristeyksiä vähennetään hyvin hitaasti: Kyrön tasoristeyksen korvaava alikulkusilta valmistui Satakunnan suunta - bussien vuorotarjonta Raumalle ja Poriin lähes tavoitteen mukaista - kasitien parannushankkeet nopeuttaneet ja nopeuttavat jonkin verran myös bussien kulkua, matkaajan kilpailukyky auton suhteen ei kuitenkaan parane. 7

10 Kestävä liikkuminen ja yhdyskuntarakenne Kestävät ja innovatiiviset kulkutavat Kestävien kulkutapojen (kävely, pyöräily ja joukkoliikenne) suosio ja kulkutapaosuus kasvavat kaupunkialueilla, taajamissa ja kaukoliikenteessä. Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen 2016 mukaan kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuus varsinaissuomalaisten matkoista ei ole kasvanut, pikemminkin päinvastoin. Samassa yhteydessä 2016 tehdyn Turun seudun liikennetutkimuksen mukaan auton osuus seudun asukkaiden matkoista ei ole vähentynyt vaan pikemminkin kasvanut vuoteen 2008 verrattuna. Maakunnan vilkkaimpien pääteiden autoliikenteen määrät ovat kasvaneet jatkuvasti alkanut laskusuhdanne hidasti liikenteen kasvua, mutta viime vuosina se on kiihtynyt jälleen erityisesti Turun Kehäteillä sekä valtateillä 1 ja 8. Joukkoliikennematkustus on viime vuosina lisääntynyt Turun kaupunkiseudun paikallisliikenteessä ja oletettavasti myös kaukoliikenteen vahvimmilla pääsuunnilla, mutta ei tarpeeksi muuttamaan kulkutapaosuuksia ja vähentämään autoliikennettä. Yhdyskuntarakenne Maankäyttöä ja liikennettä suunnitellaan ja toteutetaan kokonaisuutena siten, että kaavoitus ja liikenneratkaisut tukevat toisiaan ja ohjaavat kehitystä kohti eri alueiden yhteisesti sovittuja ja alueiden vahvuuksista lähteviä kehittämistavoitteita. Edistetään sellaisia uusia toimintatapoja ja maankäyttöratkaisuja, joilla liikkumistarve vähenee. Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava valmistui ja hyväksyttiin maakuntavaltuustossa Kuntien tärkeimmissä kaupunki ja taajamakeskuksissa parannetaan kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita ja houkuttelevuutta monipuolista keinovalikoimaa hyödyntäen. Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita on parannettu ja suunnitellaan parannettavaksi useissa kaupunki- ja taajamakeskuksissa, mutta paljon enemmän voidaan ja pitäisi tehdä. Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuus ei ole yleisesti kasvanut. Turun seudun liikennejärjestelmää sekä kaukoliikenteen yhteysvälejä erityisesti Helsingin, Tampereen ja Porin suuntiin kehitetään siten, että joukkoliikenteen kilpailukyky suhteessa henkilöautoon paranee selvästi. Turussa paikallisliikenteen matkustajamäärät kääntyivät 2000-luvun alun jälkeen kasvuun 2010-luvun alussa. Turun seudun joukkoliikenteen (FÖLI) perustaminen ja kaupunkiliikenteen laajentaminen Turun lisäksi Kaarinaan, Raisioon, Naantaliin, Lietoon ja Ruskolle vuonna 2014 paransi palvelutasoa ja alensi lippujen hintoja Turun ulkopuolella, mikä lisäsi kehyskuntien joukkoliikennematkustusta. Kehyskuntien tarjontaa ja hintaa lukuun ottamatta joukkoliikenteen kilpailukyky autoliikenteen suhteen ei kuitenkaan ole merkittävästi parantunut eikä matkustajamäärien pieni kasvu vielä näy liikennetutkimusten kulkutapaosuuksissa. Vireillä on kuitenkin merkittäviä toimia, jotka toteutuessaan tuovat joukkoliikenteelle kilpailuetua: - FÖLIn suunnitteilla oleva runkolinjasto, jonka liikennöinti on tarkoitus aloittaa Turun ja Raision suunnitteilla olevan superbussi/raitiotie - Turussa testausvaiheessa olevien joukkoliikenteen liikennevaloetuuksien laajempi käyttöönotto - Turun periaatepäätöksiä odottava joukkoliikennekaistojen ja -katujen lisääminen Turun keskustaan bussien pääreiteille. Kaukoliikenteessä vuodesta 2012 alkaen kilpailulle avautuneen linja-autojen kaukoliikenteen hintakilpailu ja lisätarjonta ja junalippujen hintojen laskeminen vuodesta 2015 alkaen ovat parantaneet joukkoliikenteen hintakilpailukykyä henkilöautoon verrattuna, mutta henkilöliikennetutkimuksen tulosten mukaan se kuitenkaan näy merkittävinä kulkutapamuutoksina. Muutoin kaukoliikenteen tärkeimmillä yhteysväleillä joukkoliikenteen kilpailukyky suhteessa autoon on parantunut ainoastaan välillä Turku- Helsinki Helsingin pään autoliikenteen ruuhkaisuuden sekä 2016 aloittaneiden nopeiden express-junavuorojen myötä. Niidenkin osalta ainoastaan palattiin muutaman vuoden takaiseen nopeustasoon. Seurataan uusia liikennevälineiden ja järjestelmien sekä logistiikan innovaatioita ja tutkitaan niiden tarjoamia mahdollisuuksia maankäytön ja liikenteen kehittämiseen sekä toimivuuden parantamiseen. Mm. CIVITAS-hanke Turussa: kaupunkipyörät käyttöön Turussa käynnistymässä myös Smart and Wise Turku -kärkihanke, mukana mm. CityLogistiikka. Kuntien uusi maankäyttö ohjataan alueille, jotka tukevat arjen toimintojen hyvää saavutettavuutta myös kestävillä kulkutavoilla. Arviointi vaatii jatkossa dataa maankäytön kehityksestä (yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet, taajama-maaseutuluokitus, taajama-alueiden laajeneminen) Yhdyskuntarakenteen suojaamista edistetään kaupunkikeskustoissa raskaan liikenteen ja läpiajoliikenteen aiheuttamilta haitoilta. - Turussa raskaan liikenteen läpiajo Ratapihankadun ja Helsinginkadun kautta kiellettiin ja ohjattiin Kehätielle kesästä 2016 lähtien - Salon itäisen ohitustien 1. vaihe valmistui vuoden 2016 lopulla - Raision kohdalla tekeillä tiesuunnitelma Kehätien liikenteen ohjaamisesta tunneliin - Vt 10 kääntäminen Liedon keskustan ohi valtatielle 9 esitetty ohjeellisena tielinjauksena taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavassa

11 Maaseudun ja saariston liikenneyhteydet Seutu ja yhdystieverkolla, maaseudun julkisessa liikenteessä sekä saaristoliikenteessä turvataan henkilö ja tavaraliikennettä palvelevat peruspalvelutasoiset yhteydet, joka luovat edellytykset maaseudun ja saaristoalueen säilymiselle elävänä asumisen ja yrittämisen alueena. Sipilän hallitus kohdensi vuosille perusväylänpitoon lisärahoitusta korjausvelan vähentämiseksi. Vuonna 2019 lisärahoitus vähenee selvästi. Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä esitti keväällä 2018 perusväylänpidon tasonkorotusta 300 M /vuosi (= n. vuoden 2018 rahoitustaso). Kaupunkiliikenteen ulkopuolisessa seutu- ja maaseutuliikenteessä vahvimpien yhteysvälien palvelutarjonta on säilynyt ja osin parantunut markkinaehtoisesti tai valtion ja kuntien joukkoliikennerahoituksen avulla. Ohuimman kysynnän alueilla tarjonta on osin vähentynyt. Saaristoliikenteen rahoitus on pitkään pysynyt tasolla, jolla on turvattu aiemmat yhteydet ja palvelutaso. Kustannuksia ovat lisänneet mm. suurimpien lauttavälien kapasiteetin lisääminen ja kaluston uusiminen. Yhteysalusliikenteen ja maantielauttaliikenteen palvelutaso vastaa suurelta osin kysyntää. Seutu ja yhdystieverkolla määritetään maakunnan osa alueiden kannalta keskeiset, tiestön hoidossa ja ylläpidossa priorisoitavat yhteydet. Hoidon ja ylläpidon priorisointi tapahtuu tien liikennemäärien, liikenteen koostumuksen ja tien liikenteellistä ja aluerakenteellista merkitystä heijastavan toiminnallisen ja merkitsevyysluokituksen perusteella. Valtakunnallisesti huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä on ollut selvässä kasvussa vuodesta 2010 lähtien. Vuosien lisärahoitus perusväylänpitoon pysäytti kunnon heikentymisen, mutta alempiasteisen tieverkon osalta peruspalvelutaso ei ole tienpitäjän näkökulmasta täyttynyt. Ilman lisärahoitusta tilanne heikkenee edelleen tulevaisuudessa. Saaristoliikenteessä priorisoidaan vakituisen asutuksen ja elinkeinoelämän tarpeet sekä huomioidaan merkittävimmät matkailureitit. Tavoitteen mukaisesti on toimittu jo pitkään. Saaristoliikenteen ja maaseudun julkisen liikenteen osalta tarvitaan laajempia uudelleenarviointeja, joissa tarkastellaan liikenteen kustannustehokkaampia järjestämis ja hankintatapoja, alueiden tämän päivän liikennetarpeita sekä yhteiskunnan toimesta varmistettavaa palvelutasoa. Saariston yhteysalusliikenteen uutta joustavampaa järjestämistapaa ja maksullisuutta suunniteltiin liikenne- ja viestintäministeriön johdolla, mutta suunnitelmista luovuttiin. Ely on ottanut uuden aiempaa asiakaslähtöisemmän toimintamallin käyttöön hankintojen kilpailutusvaiheessa. Maantielauttaliikenteen osalta kehittämis- ja hankintastrategiatyö on käynnissä Elyn toimesta. Tarkastelussa ovat mm. silloittamiskohteet, uudet lauttojen käyttövoimat ja autonomiset lautat sekä uudenlainen hankintamalli. Hankintamallin kehittämisessä tavoitteena on mm. ympäristövaatimusten ja kustannustehokkuuden huomioiminen, painorajoitusten vähentäminen, kaluston uusiminen sekä tienkäyttäjien palvelutason parantuminen. Uusi liikennepalvelulaki astui voimaan heinäkuussa Liikennepalvelujen tuottajille (ml. yhteysalusliikenne) velvoite avata liikennetietojen rajapinnat sekä kertalippujen myynti kolmansille osapuolille jatkossa mahdollisuuksia uudenlaisiin kuluttajapalveluihin, matkojen yhdistelyyn, kokonaisten matkaketjujen myyntiin jne. - Taksiliikenteen säätelyn purku tuo taksin ja linja-auton rinnalle uusia palvelukonsepteja, mutta voi vähentää syrjäisempien alueiden taksipalveluja, tuo myös julkisten kuljetusten hankintaan uuden tilanteen. 9

12 4. Taustaa: Katsaus maakunnan liikenteen kehitykseen 4.1. Liikkumistottumukset Viimeisimmän valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen 2016 mukaan varsinaissuomalaiset tekivät kotimaan matkoistaan lähes kaksi kolmasosaa henkilöautolla, noin 50 % kuljettajana ja runsaat 15 % kyydissä istuen. Kävelymatkojen osuus oli vajaa 20 % ja pyörämatkojen noin 7 %. Joukkoliikenteellä matkoista tehtiin vajaa 5 %. Luvut kuvaavat koko vuoden keskimääräistä tilannetta, kesällä erityisesti pyöräilyn kulkutapaosuus on suurempi. Varsinaissuomalaisten tekemien kotimaan matkojen kulkutapaosuudet (HLT 2016, Liikennevirasto) Koko maahan verrattuna maakunnassa tehdään keskimääräistä vähemmän kävelymatkoja ja hieman keskimääräistä vähemmän pyörämatkoja. Myös joukkoliikennematkoja varsinaissuomalaiset tekevät keskimääräistä vähemmän, mutta koko maan keskiarvoa nostaa Uudenmaan korkea joukkoliikenneosuus. Muihin maakuntiin verrattuna joukkoliikenteen osuus on suurempi ainoastaan Pirkanmaalla. Käytännössä joukkoliikenteen matkamääristä suurin osa tehdään isojen kaupunkiseutujen liikenteessä, Varsinais-Suomessa Turun seudun joukkoliikenteessä. Vastaavasti henkilöautomatkojen osuus varsinaissuomalaisten matkoista on maan keskimääräistä prosenttilukua suurempi, mutta samaa luokkaa tai pienempi kuin Uudenmaan ulkopuolisissa maakunnissa. Kulkutapaosuudet kotimaan matkoista maakunnittain (HLT 2016, Liikennevirasto) 10

13 Jos verrataan eri kulkutapojen keskimääräistä matkasuoritetta henkilöä kohti, havaitaan, että varsinaissuomalaisten auto- ja pyöräliikenneliikennesuoritteet ovat koko maan keskitasolla, kävely- ja joukkoliikennesuoritteet maan keskitason alapuolella ja muiden kulkutapojen osuus keskimääräistä suurempi. Keskimääräinen kotimaan matkojen matkasuorite/henkilö maakunnittain (HLT 2016, Liikennevirasto) Liikkumistapojen kehityksen ajallista seurantaa vaikeuttaa se, että eri vuosien henkilöliikennetutkimusten menetelmät poikkeavat jonkin verran toisistaan. Siksi vertailtavuutta aiempiin tutkimuksiin ei voida taata, mutta tuloksia voidaan pitää ainakin suunta-antavina. Lisäksi maakuntatason lukujen perustana olevat otosmäärät ovat sen verran pienet, että tuloksissa on mukana satunnaisvaihtelua. Tuloksista voidaan kuitenkin päätellä, että suuria liikkumistapojen muutoksia ei 20 vuodessa ole tapahtunut ainakaan kestävämpään suuntaan. Pyöräilyn kulkutapaosuus näyttäisi olevan laskussa, mutta selityksenä voi olla myös se, että vuoden 2016 kesä oli poikkeuksellisen sateinen. Automatkojen pientä kulkutapaosuutta vuosien tutkimuksessa selittää osaltaan talouslama, joka vaikutti yleisesti autoliikenteen kehitykseen, sekä Varsinais-Suomen osalta poikkeuksellisen korkea muiden kulkutapojen osuus. Vuoden 2016 tutkimuksessa pakettiautomatkat ovat mukana henkilöautomatkoissa, sitä aiemmissa tutkimuksissa muissa kulkutavoissa. 11

14 Varsinaissuomalaisten tekemien kotimaan matkojen kulkutapaosuudet eri vuosien henkilöliikennetutkimuksissa (HLT , , ja 2016, Liikennevirasto) 12

15 4.2. Tieliikenne Maantieverkon liikennemäärät Varsinais-Suomen liikennemääriltään suurimpia maanteitä ovat Turun kaupunkiseudun sisääntulo- ja kehäväylät sekä valtatie 1 Helsingin, valtatie 8 Porin ja valtatie 9 Tampereen suuntaan. Maanteiden suurimmat liikennemäärät ovat Turussa valtatien 8 sisääntulojaksolla sekä Turun Kehätien keskiosalla noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Pää- ja seututeiden keskimääräinen vuorokausiliikenne 2017 (Liikennevirasto) 13

16 Kehätie sekä valtatiet 1 ja 8 ovat maakunnan vilkkaimpia yhteyksiä myös raskaan liikenteen määrillä mitattuna. Sisämaan suunnalla raskas liikenne jakautuu tasaisemmin valtatien 9 ja kantatien 41 sekä valtatien 10 välille. Myös kantatiellä 43 Uudenkaupungin ja Laitilan välillä, seututiellä 180 Kaarinan ja Paraisten välillä sekä kantatiellä 52 Salosta Hangon suuntaan on runsaasti raskasta liikennettä. Pää- ja seututeiden keskimääräinen raskaan liikenteen vuorokausiliikennemäärä 2017 (Liikennevirasto) 14

17 Pääteiden kokonais- ja raskaan liikenteen kehitys Liikenne Turun Kehätien (kt 40) LAM-pisteissä (lähde Liikennevirasto) - keskiosalla välillä vt 8 - vt 10: Kehätien suurimmat liikennemäärät noin ajon./vrk, luvun suurin kasvu, jyrkkää kasvua 2015 lähtien - länsipäässä välillä Naantali-Raisionlahti: ajon./vrk, tasaista kasvua - itäosassa välillä vt 10 - vt 1: yli ajon./vrk, viime vuosina kasvua - Raisiossa Krookilan kohdalla: yli ajon./vrk, tasaista kasvua Raskas liikenne Turun Kehätien (kt 40) LAM-pisteissä (lähde Liikennevirasto) - keskiosalla välillä vt 8 - vt 10: Kehätien suurimmat raskaan liikenteen määrät ajon./vrk, jyrkkää kasvua 2015 lähtien - itäosassa välillä vt 10 - vt 1: yli ajon./vrk, viime vuosina nopeaa kasvua - länsipäässä välillä Naantali-Raisionlahti ja Raisiossa Krookilan kohdalla: yli ajon./vrk, 2015 jälkeen lievää kasvua Pääteiden liikenne Turun Kehätien ulkopuolella (lähde Liikennevirasto) - valtatiellä 8 ennen Raision keskustaa yli ajon./vrk, kasvu kiihtynyt 2015 jälkeen - valtatiellä 1 Piikkiössä ennen Kehätien liittymää n ajon./vrk, 2000-uvun suurin kasvu - valtatiellä 10 Vanhalinnan kohdalla ennen Kehätietä yli ajon./vrk, tasaista lievää kasvua - valtatiellä 9 ei laskentapistettä Kehätien tuntumassa Pääteiden raskas liikenne Turun Kehätien ulkopuolella (lähde Liikennevirasto) - valtatiellä 1 Piikkiössä ennen Kehätien liittymää vajaa ajon./vrk - valtatiellä 8 ennen Raision keskustaa n ajon./vrk, selvää kasvua 2015 jälkeen - valtatiellä 10 Vanhalinnan kohdalla ennen Kehätietä yli 500 ajon./vrk, viime vuosina ennallaan 15

18 Pääteiden liikenne Turun seudun reunoilla (lähde Liikennevirasto) - valtatiellä 1 Halikossa n ajon./vrk, 2000-luvun suurin kasvu - valtatiellä 8 Maskun ja Nousiaisten välillä yli ajon./vrk, viime vuosina nopea kasvu - valtatiellä 9 Auran eteläpuolella yli ajon./vrk, kehitys kääntynyt uudestaan kasvuun - valtatiellä 10 Marttilassa n ajon./vrk, viime vuosina ennallaan Pääteiden raskas liikenne Turun seudun reunoilla (lähde Liikennevirasto) - vt 1 Halikossa n ajon./vrk, kääntynyt kasvuun - vt 9 Auran eteläpuolella yli ajon./vrk, 2008 laskusuhdanteen tuoma lasku kääntynyt vt 8 Maskun ja Nousiaisten välillä runsaat ajon./vrk, määrät viime vuosina ennallaan - vt 10 Marttilassa n. 400 ajon./vrk, viime vuodet ennallaan 16

19 Pääteiden liikenne maakunnan reunoilla (lähde Liikennevirasto) - valtatiellä 1 Lahnajärvellä n ajon./vrk, nopeaa kasvua - valtatiellä 8 Pyhärannassa n ajon./vrk, kasvu nopeutunut 2015 jälkeen Pääteiden raskas liikenne maakunnan reunoilla (lähde Liikennevirasto) - valtatiellä 1 Lahnajärvellä yli ajon./vrk, selvää kasvua 2015 jälkeen - valtatiellä 8 Pyhärannassa n. 700 ajon./vrk, lievä laskutrendi kääntynyt kasvuun 17

20 Pääteiden liikenteen toimivuus Tieliikenteen toimivuutta kuvaa tien liikenteellinen palvelutaso (ruuhkautuminen), jota voidaan mitata HCM-menetelmän mukaisesti asteikolla A-F. Luokka A kuvaa erittäin hyvää palvelutasoa, jossa kuljettajat voivat ajaa vapaasti tai lähes vapaasti nopeusrajoituksen mukaista nopeutta. F on erittäin huono palvelutaso, jolloin liikennemäärä ylittää tien kapasiteetin ja liikenne on pahoin ruuhkautunut. Muita tunnuslukuja voidaan lyhyesti kuvata seuraavasti: B tarkoittaa hyvää liikenteellistä palvelutasoa, C on tyydyttävä, D on välttävä ja E on huono palvelutaso. Kuvien laskelmat on tehty IVAR-ohjelmalla ja niissä kuvataan 100. huipputunnin tilannetta eli tunnusluvun mukainen liikennetilanne on keskimäärin kaksi kertaa viikossa. Tavoitetasona, jonka alittava palvelutaso vaatii toimenpiteitä, pidetään maaseutuolosuhteissa yleensä palvelutasoluokkaa C. Kaupunkiseutujen maantieverkolla on hyväksyttävää, että ruuhka-aikoina liikenteen palvelutasoluokka on D. Turun kaupunkiseudulla pääteiden liikenne ruuhkautuu Turun Kehätien itäosassa valtateiden 1 ja 10 liittymien välillä, Kehätien länsipäässä Raision ja Naantalin välillä sekä valtatiellä 10 Liedon keskustan ja Turun välillä. Kaupunkiseudun seututieverkon ruuhkaisimpia osuuksia ovat Kaarinantie (mt 2200) ja Saaristotie (mt 180). Turun kaupunkiseudun ulkopuolella liikenne jonoutuu ruuhkahuippujen aikana valtatiellä 8 laajasti, valtatiellä 9 Auran eteläpuolella, kantatiellä 43 Uudenkaupungin ja Laitilan välillä sekä kantatiellä 52 Salon keskustan pohjoispuolella. Varsinais-Suomen pääteiden liikenteen toimivuus 2017 (vuoden 100. huipputunti) 18

21 Johtopäätöksiä: Jos pääteiden liikennemäärät kasvavat nykyisen trendin mukaisesti, liikenteen toimivuuden turvaaminen vaatii isoja kehittämistoimia etenkin Turun Kehätiellä. Toimenpiteitä tarvitaan myös valtatiellä 8 sekä valtatien 9 ja kantateiden 43 ja 52 pullonkaulajaksoilla. Kehätien liikenteen toimivuus on kriittinen koko maakunnan liikennejärjestelmän kannalta, koska sen kautta kulkee lähes kokonaisuudessaan sekä maakunnan sisäinen että valtakunnallinen poikittaisliikenne sekä kansainvälinen raskas liikenne Turun ja Naantalin satamiin. Se on myös osa TEN-T-ydinverkkokäytävää. Turun kaupunkiseudun sisääntuloteiden ruuhkautumista ei tule eikä voida ratkaista rakentamalla autoille lisäkapasiteettia, sillä Turun keskustaan ja sen poikki suuntautuvaa autoliikennettä ei voi enää kasvattaa ruuhka-aikoina. Tarvitaan autoliikenteen kasvun hillitsemistä niin kulkutavan valintaan kuin matkojen määrään ja ajankohtaan vaikuttavalla laajalla toimenpidevalikoimalla. Kaupunkiseudun liikenteestä pääosa on paikallista ja seudullista. Henkilöautoliikenteen kasvun hillinnässä avainasemassa on yhdyskuntarakenteen kehitys. Hajautuva maankäyttö ja henkilöauton käyttöön perustuva autokaupunkirakenne johtavat siihen, että kävely ja pyöräily ovat vaihtoehtoja yhä harvemmilla matkoilla ja joukkoliikennepalvelujen järjestäminen on kallista ja palvelutaso heikko Maantieverkon kunto Valtakunnallisesti huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä on ollut selvässä kasvussa vuodesta 2010 lähtien. Vuosien lisärahoitus perusväylänpitoon pysäytti kunnon heikentymisen, mutta ilman lisärahoitusta tilanne heikkenee edelleen vuodesta 2019 alkaen. Varsinais-Suomessa peruspalvelutaso ei ole alemman tieverkon osalta täyttynyt, vaikka lisärahoitusta on saatu ylläpitoon enemmän kuin edeltävinä vuosina. Huonokuntoisen maantieverkon kehitys (Liikennevirasto) 19

22 Liikenneturvallisuus Varsinais-Suomen tieliikenteen turvallisuuskehitys on ollut 2000-luvulla positiivista. Poliisin tietoon tulleissa onnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä väheni kymmenessä vuodessa lähes puoleen. Viime vuosina loukkaantuneiden määrän väheneminen on kuitenkin hidastunut. Myös liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrissä on ollut laskeva trendi, vaikka määrissä onkin suuria vuosittaisia vaihteluita. Tieliikenteen turvallisuudessa valtakunnallisena tavoitteena on liikenneturvallisuuden jatkuva paraneminen siten, että vuonna 2020 liikennekuolemien määrä on puolittunut ja loukkaantuneiden määrä vähentynyt neljänneksellä vuoden 2010 tasoon verrattuna. Varsinais-Suomessa tavoite on saavutettavissa, vaikka viime vuosina loukkaantuneiden määrän väheneminen onkin hidastunut. Maantieliikenteen turvallisuuden osalta kehitys on ollut pitkälti tavoitteen mukaista, mutta kaupunkien ja kuntien katuverkon liikenneturvallisuustilanteessa on suuria kuntakohtaisia eroja. Tieliikenteen turvallisuuteen vaikutetaan laajalla keinovalikoimalla, johon kuuluvat niin käyttäytymiseen vaikuttaminen (valistus ja valvonta) kuin toimet sekä ajoneuvojen että liikenneympäristön ja -olosuhteiden turvallisuuden varmistamiseksi ja parantamiseksi. Jotta liikennekuolemien ja henkilövahinkojen vähenemistrendi jatkuisi, tarvitaan kaikkien osapuolten yhdessä toteuttamaa aktiivista ja monipuolista työtä liikenneturvallisuuden parantamiseksi niin maakunta-, seutu- kuin paikallisellakin tasolla. Varsinais-Suomen tieliikenteessä kuolleet ja loukkaantuneet vuosina (Tilastokeskus) 20

23 Joukkoliikenne Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteen (nyk. FÖLI) matkustajamääräkehitys on esitetty alla luvun alun negatiivinen kehitys on 2010-luvulla kääntynyt positiiviseksi. Asukasta kohti laskettu matkamäärä on pysynyt viime vuosina ennallaan Turussa ja kasvanut muissa Föliin kuuluvissa kunnissa. Varsinais-Suomen ELY:n joukkoliikenneviranomaisen alueen matkustajamäärätietoa on saatu viime vuosina liikenteen muuttuneen järjestämistavan myötä yhä enemmän. Käyttäjämäärät Fölin ympäryskunnissa ovat olleet lievässä nousussa. Muualla maakunnassa matkustuksen määrä on pysynyt tasaisena. Hankituista seudullisista yhteyksistä vuonna 2017 käynnistynyt Turku-Uusikaupunki työmatkakokeilu on matkamääriltään selkeästi suurin. Kaukoliikenne on nykyisin markkinaehtoista ja yhteysvälien matkamääristä ei ole tietoa. Turun kaupunkiseudun paikallisliikenteen (FÖLI) matkustajamäärien kehitys (FÖLIin kuuluvat Turun lisäksi Raisio, Naantali, Kaarina, Lieto ja Rusko) 21

24 4.3. Raideliikenne Henkilöliikenne Turun ja Helsingin välinen Rantarata on liikennemääriltään kolmas henkilöliikenteen pääsuunta pääradan ja itäsuunnan jälkeen. Vuonna 2017 Turun ja Salon välillä kulki yli 1,2 miljoonaa matkustajaa. Toijalan rata on matkustajamääriltään selvästi pienempi, vuonna 2017 matkustajia oli alle 0,5 miljoonaa. Ratojen matkustajamäärät 2017 (Liikennevirasto) Rantaradan vuonna 1995 valmistuneen perusparannuksen ja sähköistyksen jälkeen junamääriä kasvatettiin ja radalla aloitettiin Pendolino-liikenne ensimmäisenä Suomessa. Parantuneen palvelutason myötä radan matkustajamäärät yli kaksinkertaistuivat vuoteen 2008 mennessä. Vuonna 2009 matkustajamäärät notkahtivat selvästi alaspäin. Syynä oli Turun ja Helsingin välisen moottoritien viimeisen osuuden valmistuminen vuoden 2009 alussa, minkä jälkeen juna ei enää tarjonnut matka-aikahyötyä henkilöautoon verrattuna. Oma vaikutuksena oli myös samaan aikaan alkaneella taloustaantumalla. Parin tasaisen vuoden jälkeen matkustajamäärät kääntyivät jälleen vuoteen 2016 saakka jatkuneeseen kiihtyvään laskuun, johon vaikutti Turun ja Helsingin välisten junayhteyksien hidastaminen vuodesta 2011 alkaen lähes 15 minuuttia radan häiriöherkkyyden ja teknisten ongelmien vuoksi sekä vuodesta 22

25 2012 alkaen kilpailulle avautuneen linja-autojen kaukoliikenteen mukanaan tuoma hintakilpailu ja lisätarjonta. Junalippujen hintojen laskeminen, talouden yleinen piristyminen ja maaliskuussa 2016 aloittaneet nopeammat express-junavuorot muuttivat kehityksen suunnan vasta vuonna 2017, jolloin radan matkustajamäärät kasvoivat selvästi. Junavuorojen nopeuttamisen mahdollistivat radalle uudelleen sijoitetun Pendolinon parannettu tekniikka, radan nopeusrajoitusten tarkistaminen sekä liikennöintimuutokset ja välipysähdysten karsiminen nopeilta vuoroilta. Kaukoliikennematkustajat Rantaradalla (Mikko Myllymäki: Rautateiden henkilöliikenteen kysyntään vaikuttavat tekijät, diplomityö 2015, tiedot Liikennevirasto) Rantaradan ja Toijalan radan matkustajamäärät (Tilastokeskus, Liikennevirasto, RHK) Helsingin seudun ruuhkista huolimatta Rantaradan junien matka-aika ei ole erityisen kilpailukykyinen henkilöautoon verrattuna, koska rata on 30 kilometriä pitempi kuin tieyhteys ja junayhteydet ovat olleet hitaita. Vaikka maaliskuussa 2016 aloittaneen, Pendolino-kalustolla ajettavan express-junayhteyden myötä Turun ja Helsingin välinen nopein matka-aika lyheni noin 15 minuuttia, palattiin nopeim- 23

26 missa matka-ajoissa vain takaisin 2000-luvun alun tasoon. Vuonna 2018 nopeimman express-junavuoron matka-aika Turun ja Helsingin välillä on 1 h 44 minuuttia, mikä tarkoittaa 112 km/h keskinopeutta. Vuosina nopeimmat junavuorot kulkivat alle 100 km/h keskinopeutta. Turun junayhteyksien nopeimmat matka-ajat (VR:n aikataulut) Toijalan radan matkustajamäärät pysyivät 2000-luvulla pitkään samalla tasolla. Vuonna 2014 ne kuitenkin kääntyivät edelleen jatkuvaan laskuun, jota on vauhdittanut junatarjonnan merkittävä leikkaaminen lokakuussa Turun ja Tampereen välillä juna ei selvästikään ole pystynyt vastaamaan henkilöauton ja kasvaneen bussitarjonnan kilpailuun. Turun ja Tampereen välisissä matka-ajoissa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta 2000-luvulla. Junayhteys on hidas, sillä nopeimman junavuoron matka-aika on nyt 1 h 43 minuuttia, mikä tarkoittaa vain 98 km/h keskinopeutta. Rantarataa vastaavalla 112 km/h keskinopeudella Turun ja Tampereen välinen matka taittuisi 1 ½ tunnissa. Nykyradalla olisi selvästi nopeuttamisvaraa, jos junakohtaamiset yksiraiteisella radalla pystytään järjestämään sopivasti. Toisaalta aikatauluun olisi periaatteessa mahdollista myös lisätä pysähdyksiä esimerkiksi Aurassa ilman kokonaismatka-ajan kasvattamista. Turun ja Porin välillä matkustavalle Tampereen kautta kiertävä junayhteys ei ole realistinen vaihtoehto. Bussi- ja henkilöautoyhteydetkin ovat melko hitaita Helsingin ja Tampereen suuntiin verrattuna, mutta nopeutuvat jonkun verran käynnissä olevan valtatien 8 kehittämishankkeen työmaiden valmistuttua. Tällä hetkellä matka-aika Poriin on suunnilleen yhtä nopea maantien 204 kuin valtatien 8 kautta. 24

27 Nopeimmat matka-ajat syksyllä 2018 Turusta Helsinkiin, Tampereelle, Poriin ja Hämeenlinnaan (VR, Matkahuolto ja Googlemaps/illan automatka-aika) Turun ja Salon välisellä matkalla juna tarjoaa nopean yhteyden (keskustat ½ h aikaetäisyydellä toisistaan), bussi puolestaan on selvästi henkilöautoa hitaampi vaihtoehto. Turun ja Loimaan välillä juna tarjoaa kohtuullisen nopean yhteyden ja myös bussi on nopeudeltaan kilpailukykyinen vaihtoehto. Turun ja Uudenkaupungin välillä sekä bussi- että henkilöautoyhteys on melko hidas. Jatkossa valtatien 8 työmaiden valmistuttua sen kautta kulkeva reitti nopeutuu ja tarjoaa hieman Kustavintietä nopeamman reittivaihtoehdon. 25

28 Nopeimmat matka-ajat syksyllä 2018 Turusta Saloon, Loimaalle ja Uuteenkaupunkiin (VR, Matkahuolto ja Googlemaps/illan automatka-aika) Varsinais-Suomen junaliikenteen erityispiirteenä ja ongelmana on, että tiheästä taajamarakenteesta huolimatta maakunnan rataverkolla on asemia selvästi muuta maata harvemmassa. Helsingin radalla, jossa matkustajakysyntä riittäisi hyvään, nopeammista ja hitaammista vuoroista koostuvaan junatarjontaan, osa junavuoroista voisi perustellusti palvella myös asukkaan radanvarsikaupunkia Paimiota. Toijalan radalla puolestaan lisäpysähdys esimerkiksi Aurassa olisi periaatteessa mahdollista nykyisten väljien juna-aikataulujen puitteissa. VR on strategiassaan selkeästi keskittynyt markkinaosuuden säilyttämiseen ja kasvattamiseen Helsingin ja isoimpien kaupunkikeskusten välisessä liikenteessä nopeuttamalla matkoja, parantamalla tarjontaa ja laskemalla hintoja. Ko. yhteyksien ja VR:n kannalta strategia on hyvä. Ongelmana on kuitenkin se, että nykyisessä monopolitilanteessa kukaan muukaan ei pysty kehittämään raideliikenteen palveluja muilla markkinasegmenteillä ja yhteysväleillä. Isoimpien keskusten välisen liike- ja vapaa-ajan matkustuksen lisäksi suurimpia liikenteen kasvualueita on jo pitkään ollut pitempimatkainen pendelöinti ja muu seudullinen liikenne isoilla kaupunkiseuduilla ja kasvuvyöhykkeillä. Tätä matkustustarvetta palvelevalle junaliikenteelle tulisi luoda edellytykset sekä liikenteen säätelyä uudistamalla että ratainfraa kehittämällä. 26

29 Rautateiden henkilöliikenteen asemaverkko 2011 (Alli-kartasto) 27

30 Tavaraliikenne Varsinais-Suomen rautatiekuljetusten päävirta on Yaran lannoite- ja kemikaalikuljetukset Uudenkaupungin ja Toijalan radoilla. Rantaradan tavaraliikenne on hyvin vähäistä, lähinnä raakapuukuljetuksia kuormauspaikoilta, eikä sitä pitkin kulje aikataulunmukaisia tavarajunia Varsinais-Suomen ja Uudenmaan välillä. Uudenkaupungin radan kuljetuksissa oli 2000-luvun alussa kasvutrendi, joka loppui talouslamaan Sen jälkeen kuljetusmäärä on pysynyt samalla tasolla. Toijalan radan kuljetusvirrat lähes puolittuivat talouslaman myötä vuoden 2007 jälkeen, kun liikenteestä hävisi suurin osa muista kuin Uudenkaupungin kuljetuksista. Viime vuosina kuljetusmäärät ovat lievästi kasvaneet. Rataverkon tavaraliikenne 2017 (Liikennevirasto) 28

31 Toijalan, Uudenkaupungin ja Rantaradan tavaraliikenne (Tilastokeskus, Liikennevirasto, RHK) Toijalan radan kuljetuskapasiteetti on tällä hetkellä selkeästi vajaakäytössä samaan aikaan kun tieliikenteen kasvu aiheuttaa haasteita. Syynä junakuljetusten vähyyteen on se, että Yaraa ja Fortumin öljyjalostamoa lukuun ottamatta Varsinais-Suomessa on vähän prosessiteollisuutta, joka on ratakuljetusten pääkäyttäjä Suomessa. Lisäksi maakunnan satamien tavaraliikenteestä on suurin osa lukuun ottamatta Fortumin ja Yaran kuljetuksia on suuryksikkö- ja kappaletavaraa, jotka kulkevat pääosin kumipyörillä. Junakuljetusten osuuden kasvattaminen on haasteellista, mutta liikennejärjestelmän toimivuuden ja ympäristösyiden vuoksi mahdollisuuksia siihen tulisi vakavasti tutkia esimerkiksi satamien, voimalaitosten sekä pitkämatkaisten suuryksikkökuljetusten kohdalla. 29

32 4.4. Lentoliikenne Turun lentoaseman kotimaan liikenteen matkustajamäärät ovat 2000-luvulla vähentyneet, viime vuosina kehitys on kuitenkin ollut tasaisempaa. Ulkomaan matkustajamäärissä on ollut isoa vaihtelua mm. lentotarjonnasta johtuen. Vuosien matkustajapiikki selittyy suurelta osin Ryanairin liikenteellä. Turun lentoasema on muuttunut yhä selvemmin kansainväliseksi kentäksi ja vuodesta 2002 lähtien kansainvälisen liikenteen matkustajien määrä on ollut kotimaan matkustajamäärää suurempi. Tällä hetkellä Turusta on suoria lentoyhteyksiä Helsingin ohella Tukholmaan ja Riikaan sekä Ahvenanmaalle. Maakunnan kansainvälistä saavutettavuutta tukee se, että hyviä jatkoyhteyksiä maailmalle on tarjolla sekä Helsingin, Tukholman että Riikan kautta. Turun lentoaseman matkustajamääräkehitys (Tilastokeskus/Finavia) 30

33 4.5. Laivaliikenne Matkustajaliikenne Turku on manner-suomen toiseksi suurin matkustajasatama Helsingin jälkeen. Turun ja Tukholman välisissä matkustajamäärissä on ollut laskeva trendi 2000-luvulla. Luvuissa ei ole mukana kotimaan matkustajaliikennettä Ahvenanmaalle, joka on volyymiltään ja merkitykseltään tärkeä osa Turun ja Tukholman välisen linjaliikenteen konseptia. Naantalin matkustajamäärät ovat pieniä, mutta pitkällä aikavälillä pysyneet vakaina. Ulkomaan matkustajaliikenne satamittain 2017 (Liikennevirasto) Satamien ulkomaan matkustajaliikenne (Liikennevirasto ja Tilastokeskus) 31

34 Tavaraliikenne Tonnimäärillä mitattuna Naantali on Suomen kuudenneksi suurin satama. Naantali on maan toinen öljysatama ja sen tavaratonneista pääosa on öljytuotteita. Turku ja Uusikaupunki ovat tonnimääriltään selvästi pienempiä satamia. Uudenkaupungin sataman tavaratonneista suurin osa on Yaran kuljetuksia. Tonnimäärä on kuitenkin vain yksi mittari. Sekä Turku että Naantali ovat Suomen tärkeimpiä suuryksikkö- ja kappaletavarasatamia, joiden runkoliikenne muodostuu säännöllisestä linjaliikenteestä Itämeren alueen ja Keski-Euroopan satamiin. Tiheintä linjaliikenne on Ruotsiin. Pääosa Suomen ja Skandinavian välisestä rahtiliikenteestä kulkee Naantalin ja Turun kautta. Erityisesti rekkaliikenne on vilkasta, Naantalin ja Turun satamat ovat Helsingin jälkeen suurimpia rekkaliikenteen satamia. Uusikaupunki puolestaan on merkittävä teollisuussatama mm. Yaran ja autotehtaan kuljetuksille. Turusta sataman kautta kulkevan rahdin arvo suhteessa painoon on suuri. Sen johdosta Turun ja Naantalin satamien kautta kulkevien tavaroiden kokonaisarvot ovat keskenään samaa suuruusluokkaa. Uudenkaupungin kautta kulkevien tavaroiden arvo noin puolet tästä. Vuoden 2008 taantuman myötä satamien tavaraliikenne väheni koko maassa, myös Turussa ja Naantalissa. Turun tonneina mitatuissa tavaramäärissä on sen jälkeen ollut laskutrendi. Naantalissa tonnimäärät eivät ole enää viime vuosina vähentyneet. Uudenkaupungin sataman tonnimäärät ovat olleet luvulla kasvussa ja ovat nyt samaa suuruusluokkaa Turun sataman kanssa. Ulkomaan ja kotimaan tavaraliikenne satamittain 2017 (Liikennevirasto) 32