Tekniikka & varusteet. Veneyhtymä Thaleia Thaleia Helsinki AL. Beneteau Oceanis 46 FIN Vinkkejä Thaleian tekniikkaan

Transkriptio

1 Tekniikka & varusteet Thaleia on hieno vene ja hyvin varusteltu, purjehtii mukavasti ja vauhdikkaastikin. Veneen varustelussa on vielä joitain puutteita eikä ihan kaikkia laitteita ole saatu vielä huippukuntoon viritettyä, hieman huolimattomasti tehty rikausvaihe heijastelee yhä vielä ainakin veneen elektroniikkaan. Veneen varustelu ja monet käytännön ratkaisut poikkeavat melko paljon Penelopessa totutusta. Myös ranskalaisen tyylikkäät yksityiskohdat (mutta ei kaikin osin ehkä ihan saksalaisen käytännölliset) saattavat sekä ihastuttaa että ihmetyttää. Moni asia kaipaa vielä pientä virittämistä tai parantelua, kun jokin parannusehdotus tulee mieleen, se kannattaa laittaa heti paperille ja myöhemmin vaikkapa sähköpostilla sihteerille. Seuraavassa on joitain huomioita, joista saattaa olla hyötyä oman miehistön kanssa tehtävillä purjehduksilla

2 Turvavarusteet Pelastuslautat, -liivit ja renkaat, palosammuttimet Merkinantolaitteet Ohjekirjat Varusteiden sijainti Purjeet Isopurje Genua Genaakkeri Myrskyfokka Ankkurit ja ankkurivinssi Keulapotkuri Moottori Moottori Yanmar 4JH4-TE Moottorin käynnistys ja pysäytys Merivaihde ZF30M Akut, laturit ja aurinkopaneelit Akut ja akkumonitori: Maasähkölaturit Moottorin laturi: Aurinkopaneelit: AIS ja Navtex Navtex, Furuno 300 D AIS, easytrx Mittarit ja autopilotti Raymarine E80-plotteri Tutkan käyttö Raymarine ST70 yleisnäyttö Raymarine ST 6002 autopilotti Vesitankit Keittiö / Pentry WC ja septitankit WC:n käyttö: Septitankki avomerellä, tyhjennys ja huuhtelu: Septitankin ja letkujen hoitoaineet Huolto ja tukokset: Huomaa: Laiturisilta Jolla Tekniset tiedot

3 Turvavarusteet Thaleian turvavarustus on avomeripurjehduksiin (pääosin valtameri-) soveltuva. Navigointivaloja on kahdet, kaidetason perinteiset ja LED- Mast Top Tricolor. Sähköinen 123 db merkinantotorvi on hankittu, 2012/7 vielä asentamatta. Thaleian turvaluokitus on valtamerioloissa 8 hengelle ja saaristo-oloissa 14 hengelle. Veneeseen hankittu turvavarustus on 8 (osin 10) hengelle. Pelastuslautat, -liivit ja renkaat, palosammuttimet Pelastuslautat: 2 kpl uuden ISO standardin mukaista 4 hengen lauttaa. Toinen lautta on uimatason kaapissa (kassiin pakattu) ja toinen peräkaiteessa (kovakuorinen). Molemmat lautat ovat nopeasti veteen laskettavissa. Erillistä lauttaan mukaan otettavaa Grab Bag iä ei ainakaan toistaiseksi veneessä ole. Juomavesi, EPIRB, käsi-vhf yms. tulee kerätä erikseen lauttaan otettavaksi. Pienellä miehistöllä (2-4 hengen, ehkä viidenkin) on parempi käyttää vain yhtä lauttaa, vajaakuormattu lautta voi olla kovalla tuulella vaarassa kaatua merenkäynnissä. Pelastusliivit ja valjaat: 6 kpl avomeripurjehdukseen soveltuvia 175 N sprayhoodilla varustettuja liivejä ja 5 kpl paukkuliivejä turvaremmein, lisäksi 4 kpl pelastusliivejä. Lasten liivejä veneessä ei ole. Valjaita veneessä on 4 kpl, yhteiset turvaremmit paukkuliivien kanssa. Kannelle menoa varten veneen molemmilla reunakansilla on LifeLine turvaremmit kiinnittämistä varten. Avotilan lattiatasolla molemmissa päissä on kiinnityspisteet LifeLinea varten. Ruorimiestä varten kaiteessa on turvaremmin kiinnityslenkit, myös peräharusta ja pöydän kahvaa voinee käyttää turvaremmin kiinnitykseen. Pelastusrenkaat: 1 kpl hevosenkenkä-pelastusrengas on peräkaiteessa, valo ja paukku -poiju. Heitetään mereen pudonneelle heti. 1 kpl pitkällä kelluvalla köydellä varustettu kassiin pakattu pelastusrengas (hevosenkenkä) on veneen peräkaiteessa. Tätä käytetään veteen pudonneen kiinni saamiseen. Rengas heitetään pudonneen lähelle ja veneellä kierretään pelastettavan toiselle puolelle, jolloin veneessä yhä kiinni oleva köysi kiertyy meressä olevaan kiinni. Pelastettava autetaan tai nostetaan uimatasolta (jos keli sallii) uimaportaiden avulla tai veneen sivulta esim. mooring-köydellä tai tarvittaessa puomin ja nostoköyden (esim. ison nostin) avulla. Palosammuttimet: Yhteensä 4 kpl, 1 kpl on etukajuutan oven takana, 1 kajuutan portaikon alla, avotilan lokerossa ja oikean puoleisen perätuhdon alla. Purjehduksen alussa on hyvä tarkistaa sammuttimet, kääntää ylösalaisin ja kuunnella sihiseekö jauhe valuessa säiliössä, tarvittaessa säiliötä voi kopauttaa puupalikalla tms. Merkinantolaitteet Pentryn seinällä on sammutusliina kattila- tai liesipalon varalta. EPIRB: Laite on portaikon alla. Takaseinässä käynnistin. Mukaan pelastuslautalle tai heitä veteen. VHF-DSC: VHF-radioon ei toistaiseksi ole kirjattu veneen MMSI-numeroa. Hätäraketit: CE A mukaiset raketit, soihdut ja savu. Pelastuslautoissa on omat raketit ja soihdut

4 Ohjekirjat Veneessä on aika hyvä omistajan käsikirja, toinen suomeksi, toinen englanniksi. Kirjoissa on lähinnä Beneteau-pohjaista tietoa, mutta mittaristosta yms. kirjoissa ei ole mitään. Laitevalmistajien käsikirjoja veneessä on runsaasti. Tämä ohjevihko pyrkii täydentämään veneen käsikirjoja. Varusteiden sijainti - 4 -

5 Purjeet Isopurje Purje on sähkövinssillä varustettu läpilatoitettu iso, jossa 2 alinta reiviä ovat 1-köyden "automaattireiveja" ja ylin tavalliseen tapaan toimiva. Vene on iso ja siksi myös puomi on korkealla, purje sen päällä vielä ylempänä. Seurauksena on joitain "ostettuja" hankaluuksia, joista selviää aika mukavasti oikealla purjeen käsittelyllä. Sähkövinssi helpottaa purjeen nostoa, mutta tarkkana saa olla, jotta ei revi purjetta. Reiviköysi voi jumittaa tai latta tarttua Lazy-Jack in köysiin noston aikana. Varsinkin hitaampi nopeus on tunnottoman vahva. ÄLÄ JÄTÄ KAMPEA SÄHKÖVINSSIIN! Sähkövinssin mukana pyörivä tai siitä singahtava kampi voi aiheuttaa vakavan vamman lähistöllä olevalle. Suojakytkin ei aina estä kammen äkillistä ja nopeaa huitaisua, jos käyttökytkintä painaa! Varminta on katkaista lisäksi virta vinssin pääkytkimestä. Ainakin, jos veneessä on lapsia. Vene on aika nopea, kulkee kevyesti yleensä jo 2-reivillä. Ainakin perhemiehistöllä voisi 2-reiviä pitää valmiina, purjeen nosto on silloin helppo. Isopurje 2-reivissä on aika sopivan kokoinen laajalla tuulialueella, myös melko heikolla tuulella ja sekä vastaisessa että myötäisessä. Genua toimii näin hyvin ja vene on kevyt ohjata. Purjetta nostettaessa avaa purjepussin vetoketju ja tarvittavat reivit (esim. 2-reiviin nostettaessa vain 3-reivin köysi). Aja ja säädä puomi siten, että purje lepattaa nostettaessa. Nosta aluksi käsin nostimesta vetämällä. Käytä sähkövinssiä, kun purjeen lattojen päät ovat päässeet Lazy-Jack in köysien ohi. Reivattaessa pitää nostin lukita oikealle korkeudelle (nostimessa on lankamerkinnät) ja vasta sen jälkeen kiristää ao. reiviköysi. Muuten reiviköysi tekee kuvan mukaisen jyrkän mutkan ja puomi jää liian alas, hankaa sprayhoodia. Purje tulee säätää niin, että puomi ei hankaa biminin tai sprayhoodin reunaa. Löysä reiviköysi jättää purjeen pussille ja puomin hankaamaan sprayhoodia tai biminiä, samoin väärin tai liian löysälle jätetty nostinköysi. Jos nostin (ja purje) jää reivatessa liian ylös (bloki puomilta > ½ m), reiviköyden kiristäminen saattaa repiä mastoliesmaa tai rikkoa ratsastajia. Kun nostin on lukittu reivausmerkkien kohdalle, reiviköyden bloki asettuu oikealle korkeudelle, cm puomin yläpuolelle. Reiviköysi voidaan nyt kiristää ja lopuksi voidaan vielä nostimen kireyttä hienosäätää. Isopurjeessa takaliesman kiristimet ovat erikseen jokaiselle reiville, hieman hankalasti säädettävät, lisäksi lukot päästävät ohuen köyden helposti löysäksi. Liian löysä takaliesma rasittaa purjetta varsinkin kovemmalla tuulella, takaliesma pörinä venyttää sitä.sukan sisällä

6 Isopurjeen lasku Purje ei putoa itsestään aivan alas asti, mastoliesman ratsastajissa ja nostimen blokeissa on Harkenin laakeroidusta kiskosta huolimatta hieman turhaa kitkaa. Purjetta laskettaessa reiviköysiä on hyvä kerätä sisään siten, että ne eivät pääse sotkeutumaan löysinä. Laske nostin ensin 1-reivin merkkiin, kelaa reiviköysiä sisään ja lukitse 1-reivi. Laske nostin sitten 2-reivin merkkiin, kelaa 3- ja 2-reivien köysiä sisään, lukitse 2-reivi. Laske sitten nostin 3-reivin merkkiin, kelaa ja lukitse reiviköysi. Lopuksi laske nostin löysäksi, hae nostin mastosta (tai vedä kannelta venehaan avulla alas) ja kiinnitä lenkkiin puomin alla, kiristä nostinta hieman. Genua Purjeen siisti laskostaminen puomin päälle (lazy-jack'in ansiosta purje putoaa puomille itsestään aika hyvin) voi olla hankalaa, samoin purjepussin vetoketjun kiinni vetäminen. Puomi kannattaa vetää preventteriköydellä sivuun (ja levankia toiseen suuntaan), silloin puomi on tanakasti paikallaan ja sprayhoodin sivulta pääsee touhuamaan. Skuuttipisteitä voi ja tuleekin säätää avotilasta. Purje on aika herkkä oikealle skuuttipisteiden säädölle. Jos skuuttipiste jää liian taakse, genuan takaliesman alue väpättää tai pörisee herkästi, mikä venyttää ja pilaa purjeen tuota aluetta. Toinen syy pörinään voi olla liian löysä takaliesman kiristys. Kun genua on rullalla, varmista reivi- ja skuuttiköysien kireys ja lukitus, muuten kova tuuli saattaa osin avata rullaa ja repiä purjeen. Genaakkeri Doylen 125 m² genaakkeri on varustettu nostosukalla, purje on helppo nostaa ja käsitellä. Purje kannattaa ensin sukan sisällä nostaa ylös ja kiinnittää avausköyden kumivarmistin vaikka kaidevaijeriin. Tämän jälkeen on helppo tarkistaa, että kulmien köydet eivät mene ristiin ja kiinnittää keulaköysi sekä skuutti tai skuutit. Maston etureunaan on lisätty spinnupuomin säädettävä kiinnityslenkki genaakkerin tai genuan spiirapuomia varten. Myrskyfokka Myrskyfokka (8 m²) kiinnitetään keulan apuharukseen. Skuutti tai skuutit kulkevat genuan skuuttikiskon vaunujen kautta, veneessä on tähän käytettävissä erilliset käsisäätöiset vaunut

7 Ankkurit ja ankkurivinssi Ankkurivinssiä käytettäessä on hyvä pitää veneen moottori käynnissä (> rpm). Pääankkurissa (20 kg Delta) on 85 m kettinkiä (10 mm ISO). Ohjauspainikkeet ovat myös ruorimiehen luona. Varsinkin sivutuulessa laituriin peruutettaessa ankkuri kannattaa laskea kokeneen vinssimiehen kanssa vapaakytkimen avulla (kierrä kammella vinssin keskeltä vastapäivään) ja voit peruuttaa vauhdikkaammin laituria kohti tuulen tarttumatta veneen keulaan. Muista lopuksi kiristää ankkurin vapaakytkin ja poistaa kampi, jos lasket ankkurin vapaakytkimen avulla. Ankkuri voidaan vinssillä periaatteessa nostaa myös käsin kampea kiertäen (ulkokehän reikä, keskinapa löysällä), mutta kammen tiellä on kaidetolppa ja kutteriharuksen kiinnityspiste (eikä homma muutenkaan oikein toimi). Apuankkurina on keulassa pääankkurin rinnalla 10 kg Delta, siinä kettinkiä on 15 m (8 mm), ei kiinteää köyttä. Avotilan laatikossa on 50 m köysi, myös lyhyempiä. VARO: Älä käytä vinssin moottoria, jos kampi on paikallaan! Kampi voi aiheuttaa vakavan vamman vinssin lähistöllä olevalle. Älä nosta ankkuria sähköllä ankkuritelineeseen niin pitkälle, että vinssi pysähtyy väkisin kettingin kiristyttyä. Tämä saattaa vaurioittaa vinssiä. Vedä ankkuri paikalleen käsin, se viimeinen 0,5 m. Ankkuria nostettaessa ei vinssillä pidä vetää venettä ankkurin luo, anna ketjun painon hoitaa veneen siirto ja kelaa löysät sisään, tarvittaessa auta moottorilla ajaen. Ankkuriboksiin ei saa päästää kasautumaan ketjusta pyramidia, tarvittaessa tasaa kekoa esim. kepin avulla. Katso tarkemmin vinssin ohjekirjasta. Voimakas vinssi (lähes 2 hv!) ja avoin ketjupyörä ovat vaarallisia huolimattomasti tai väärin käsiteltynä. Jos ankkuri on pohjassa tiukasti tai jopa jumiutunut, veneellä ei saa peruuttamalla tempoa ankkuria pohjasta irti (vinssin rungon rikkoutumisvaara) ilman että vinssiltä on otettu kuorma pois. Kuorman saat pois vinssiltä ketjukoukun avulla, laita koukku kettinkiin vinssin ja keulan väliin ja kiristä köysillä keulaknaapeihin, lopuksi anna kettinkiin hieman löysää vinssiltä. Poista kuorma vinssiltä ketjukoukulla myös, kun vene on ankkurissa kovalla tuulella tai peräköydet on kiristetty rantaan. Ankkurissa ollessa ja veneen heiluessa kettinki antaa keulakajuuttaan häiritsevän kovaa ääntä. Tämän saa poistettua ketjukoukulla, kun sen laittaa veneen keulan ulkopuolelle siten, että kettingissä on selvästi löysää koukun ja keulan välillä

8 Keulapotkuri MaxPower CT 100 keulapotkuri on tehokas ja paljon virtaa (>600 A) vievä laite. Keulapotkurilla on omat akut, 2 x 55 Ah AGM, keulakajuutan vuoteen alla aivan keulassa. 400 A sulake on keulan vesisäiliön vasemmalla puolella (sulake palaa, jos potkuria käytetään paljon yli 1 min yhtäjäksoisesti). Potkurilla on omat pääkytkimet keulakajuutan vuoteen alla, takareunan vasemmalla puolella. Pidä moottori käynnissä ( >1000 rpm), kun käytät keulapotkuria. Ei nopeita perättäisiä painalluksia! Murtosokka katkeaa! Suunnanvaihtojen välillä on pidettävä 1-2 sek tauko, jotta potkuri ehtii pysähtyä. Potkuria ei voi käyttää pitkää aikaa yhtämittaisesti, max.1 min. Katso lisää ohjekirjasta. Keulapotkurin käyttökytkimet ovat ruorin luona viimeisenä oikealla. Potkuri saadaan valmiustilaan (standby) painamalla molempia painikkeita samanaikaisesti 2 s, äänimerkki ja valo punaisessa painikkeessa ilmoittavat potkurin valmiustilasta. Kun potkuri on noin minuutin käyttämättä, sen valmiustila menee pois päältä. Ohjauspainikkeista punainen (vasen) siirtää keulaa vasemmalle ja vihreä (oikean puoleinen) siirtää keulaa oikealle. Hyvä tapa on pitää keulapotkuri Standby-valmiudessa satamamanööverien ajan yllättäviä tilanteita varten. Ei siis manööverit keulapotkurin varaan suunnitellen, se voi johtaa katastrofiin, jos sokka tai sulake pettää. Varsinkin sivutuulessa Thaleia on aika haastava peruuttaa laituriin, keula ui matalalla ja suureen keulan tuulipintaan riittää kevyt tuuli viemään vene poikittain. Huolellinen tilannearvio ja valmistautuminen rantautumiseen ovat varsinkin sivutuulella avain onnistuneeseen laituriin ajoon. Ahtaita satamamanöövereitä voi helpottaa keulapotkurin avulla, riittävä vauhti varmistaa peräsimen ohjauskyvyn. Laiturista lähdettäessä tai sinne peruutettaessa sivutuuli voi painaa veneen kölin, peräsimen, potkurin tai vetolaitteen naapuriveneen ankkurikettinkiä vasten. Tällöin on suuri vaara veneen vaurioitumiselle, varsinkin peräsin ja potkuri ovat arkoja. Keulapotkurilla auttamalla ja riittävän nopeasti lähdettäessä tilanteesta selviää, vaikka ankkurivinssi ei ehdi samassa tahdissa kettinkiä kelata. Päästyäsi turvallisesti naapurien kettinkien ulkopuolelle, voit kelata oman kettingin rauhassa sisään samalla huolehtien, että veneen keula ei valu toisten veneiden ankkurilinjojen yli

9 Moottori Moottori Yanmar 4JH4-TE Moottori on tehokas 75 hv Yanmar-diesel. 3- lapainen taittopotkuri tuntuu hieman alimittaiselta, varsinkin peruuttaminen edellyttää aluksi melko paljon kierroksia. Vene ei puolla peruutettaessa juuri ollenkaan. Öljyn API-huoltoluokitus CD tai korkeampi (esim. CE, CF, CG-4, CH-4, CI-4, CJ-4) Öljyn viskositeetti 10W-30 tai 15W-40. Moottoriöljyn määrä 5,7 ± 0,3 l 250 h välein vaihdetaan öljy (myös merivaihteeseen) ja öljy- ja polttoainesuotimet. Öljymäärää mitatessa paina mittatikku paikalleen pohjaan asti. Nosta tikku, öljymäärän pitää olla mittaviivojen välissä. Lisää öljyä tarvittaessa. Älä ylitäytä. Öljynvaihdossa vanha öljy poistetaan (moottori lämpimänä) imemällä käsipumpulla mittatikun reiästä. Polttoainemittari näyttää 3/4, kun 200 l tankista on kulunut jo 120 l, siis jäljellä vain noin 1/3. Moottorin käynnistys ja pysäytys Käynnistys: 1. Laita vaihde vapaalle. Varmista, että on vapaalla 2. Paina virtakytkintä kevyesti, virta päälle, ja sitten lyhyesti syvemmälle = Start. Pysäytys: 3. Paina ja pidä alaspainettuna pysäytyspainike, kunnes moottori on täysin pysähtynyt. 4. Paina virta pois moottorista. Pysäytyksen jälkeen virran katkaiseminen moottorista on tärkeää, muuten laturin käämiin jää virta, joka voi ylikuumentaa ja vaurioittaa laturia. Yanmarin pysäytyspainike ohjaa sähköistä venttiiliä, joka sulkee moottorin polttoaineen saannin. Moottorin hätäpysäytys: Jos sähköinen pysäytyspainike ei jonkin (sähkö)häiriön vuoksi toimi, moottori pitää pysäyttää moottorin kyljessä olevalla hätäpysäyttimellä. Kierrä vipua myötäpäivään vasteeseen asti ja pidä siinä, kunnes moottori on täysin pysähtynyt. Merivaihde ZF30M ATF (automaattivaihteiston öljy) Öljyn määrä 1,1 l Öljymäärää mitatessa avaa korkki (=mittatikku) 17 mm hylsyavaimella, paina mittatikku kevyesti paikalleen, älä kierrä kiinni. Nosta tikku, öljymäärän pitää olla mittaviivojen välissä. Lisää öljyä tarvittaessa. Älä ylitäytä

10 Akut, laturit ja aurinkopaneelit Akut ja akkumonitori: Veneessä on 3 akustoa: 140 Ah starttiakku, 2 x 2 x 128 Ah Varta Marine AGMkäyttöakusto ja vielä keulassa 2 x 55 Ah AGM-akusto keulapotkurille. AGM-akustot ovat huoltovapaita, starttiakun nestetaso on hyvä tarkistaa ajoittain. Kytkintaulun luona on käyttöakuston kapasiteettimittari. Käyttöakuston varausta ei saa päästää paljon alle 40 %. Täyteen ladatuilla akuilla voi purjehtia sähkönkäytöstä riippuen 1-3 vrk ennen moottorin käyttöä tai maasähkölatausta. Ymmärrä oikein monitorin näyttämä: Mittari kertoo, ladataanko akkua (CHARGE) vai otetaanko sieltä virtaa (DISCHARGE). Jos mittari näyttää lähes nollaa, akut ovat täynnä ja laturi antaa silti jääkaapin, mittareiden, autopilotin, valojen jne. tarvitseman virran, joka voi olla 5-25 A. Siis kun mittari näyttää (ks. kuva) 58 A, laturista lähtee ehkä 70 A, josta akkuihin menee tuo 58 A. Akkujen kuormituksen muuttuessa kapasiteettilukema on aluksi vain suuntaa-antava ja tarkentuu, kun akku on saanut olla hetken vakiotilassa. Maasähkölaturit: Veneen 2 kpl 40 A maasähkölaturia toimivat 3-vaiheisesti; aluksi Bulk -vaiheessa virtaa annetaan laturin max. kapasiteetin verran (jos akut vaan vastaanottavat), sitten Absorption -vaiheessa pidetään latausjännite vakiona (14,25 V) ja lopuksi Float -vaiheessa akkujen ollessa jo lähes täynnä ladataan vain ylläpitovirralla 0-1 A. Älä kytke turhaan maasähköä, jos akut tai miehistösi ei sitä tarvitse. Moottorin laturi: Moottorin 110 A teholaturia ohjaa Mastervoltin AlphaPro 3-vaihesäädin. joten moottorin laturi toimii maasähkölaturien tapaan. Bulk -vaiheessa moottorin laturi antaa akkujen varaustilasta riippuen A, josta siis akkuihin menevän virran monitori näyttää. Konetilassa olevan lataussäätimen valot näyttävät, mikä vaihe on käynnissä (1 valo = Bulk, 2 valoa = Abs ja 3 valoa = Float ). Huom: Käynnistyksen jälkeen moottorilaturin 3-vaihesäädin alustaa itsensä ja tämä kestää noin 10 s, jonka ajan kierroslukumittari näyttää nollaa. Toistaiseksi moottorin käyttöpaneelissa latausvalo palaa aina moottorin käydessä. Laturin toiminta näkyy akkumonitorista. Älä käynnistä moottoria, kun maasähkö on kytkettynä. Maasähkön ja moottorin älykkäiden laturien yhteiskäyttö hämää latureita virhetoimintoihin

11 Aurinkopaneelit: 2 x 100 W aurinkopaneelit ovat biminin takaosan päällä. Paneelit on kiinnitetty etureunan puolelta biminin pääkaareen ja takareunan puolelta pääkaaren muotoiseen apukaareen, joka saa tuen myös perän apumastosta. Paneelit ovat kiinni tukirakenteissa pikalukoilla (sokat), joten tarvittaessa paneelit voidaan poistaa nopeasti biminin tapaan esimerkiksi avomerellä myrskyn uhatessa. Aurinkoisena päivänä paneelit tuottavat akkuihin noin 100 Ah. Paneeleista noin 18 V jännitteellä saatava teho sovitetaan Morningstar MPPT-säätimen avulla 12 V akulle sopivaksi. Säädin osaa hyödyntää kennot niiden maksimituoton jännitteellä. Säädin on navigointitilan seinän takana oikean pesutilan kaapissa. Paneelien ja säätimen toimintaa valvoo seinän toisella, navigointitilan puolella Morningstarin etämittari. Mittarista voi seurata kennojen ja akkujen tilaa melko monipuolisesti. Mittarissa on useampi näyttörivi; paneelit, akut (meillä vain käyttöakusto), suora kuorma (ei meillä käytössä) ja toimintalämpötilat (akut ja säädin). Riviltä toiselle kuljetaan pyöreää painiketta painamalla. Mittari osoittaa esillä olevan tiedon sopivin tunnuksin (akun kuva, paneeli = aurinko ) ja mitattavalla suureella (V, A, Ah jne.). Jokaisella rivillä on muutama näyttö, esim. akkujen tai kennojen jännite, kennojen tuottama tai akkuihin menevä teho tai virta, kumulatiivinen tuotto (esim. päivän Ah-tuotto). Kumulatiiviset tiedot saa nollattua painamalla molempia nuolinäppäimiä samanaikaisesti 2-3 sekuntia. Esimerkiksi iltaisin tehtynä mittarista saa näin luettua aina päivän tuoton

12 AIS ja Navtex AIS-VHF-antenni on perän tukimastossa ja Navtex-antenni biminin sivuilla, AIS:n GPS-antenni on tukimaston kohdalla perätuhdon alla AIS-laitteen vierellä (Laitteiden sijainti ja syöttökaapeli ovat vielä tilapäisiä ). AIS ja Navtex virtakytkimet ovat sähkökaapissa veneen sulaketaulun päällä. Kytkimet (ja GPS) saavat olla aina ON-asennossa, virankulutus on vähäinen ja luonteeltaan näiden laitteiden olisi hyvä olla aina päällä, tosin vilkkaasti liikennöidyissä satamissa on laituriin kiinnittymisen jälkeen hyvä sammuttaa AIS. Navtex, Furuno 300 D Navtex on maailmanlaajuinen rannikkovesien tekstimuotoisten sää-, pelastus- ja varoitustietojen automaattinen välitysjärjestelmä. Välimerellä lähetysasemia on esimerkiksi Turkissa (mm. Izmir), Kreikassa (Korfu, Kreeta, Limnos), Maltalla, Italiassa (mm. Rooma), Ranskassa ja Espanjassa. Atlantilla asemia on mm. Azoreilla (Horta), Kanarian saarilla (Las Palmas), Karibialla (Curacao) ja Bermudalla. Navtex-lähettimien kuuluvuusalue on yleensä nm. Kaikilla asemilla ja viestityypeillä on omat tunnukset, joiden avulla vastaanotin saadaan valitsemaan vain tarpeelliset viestit. Asemat lähettävät viestinsä 518 khz taajuudella yleensä 6 tunnin välein toistensa kanssa lomitellen. PWR painikkeella laitteeseen saa virran. Virta myös katkaistaan tästä painamalla painiketta noin 3 sek.. Laite kuluttaa virtaa noin 0,1 A. Laitteessa kannattaa pitää aina virta päällä. FREQ painikkeella valitataan 518 khz (yleinen) tai 490 khz (paikallinen) lähetys. Yleensä 518 khz. DISP painikkeella näytössä vuorottelevat vastaanotetut sanomat NMEA-väylän kautta saadun navigointidatan kanssa. DIM painikkeella päästään säätämään näytön kirkkautta ja kontrastia. ENT painikkeella vahvistetaan nuolinäppäimillä tehdyt valinnat ja poistutaan valikoista. MENU painikkeella päästään valikoihin tekemään näytön perusasetuksia, asemien tai viestityyppien valintaa yms. Yleensä tänne ei ole tarpeen mennä. Muista jättää laite seuraavalle purjehtijalle ao. merialueelle sopivin asetuksin = järkevin toimintojen valinnoin. AIS, easytrx Veneen easytrx AIS on ns. B-luokan lähettävä laite, lähitienoon laivat näkevät veneen plotterillaan karttanäytön päällä (kuten näkevät siinä muutkin laivat). Vastaavasti me näemme plotterin kartan päällä lähitienoon laivat. Tämä helpottaa väistöliikkeitä huomattavasti, mutta samalla asettaa väistölle vaatimuksia, se on tehtävä ajoissa ja meriteiden sääntöjen mukaan. AIS-kohteita (laivoja) voi seurata tarkemmin valitsemalla ne seurantaan plotterin seurantapainikkeella (vasen, virtakytkimen vieressä). Kohde suurenee ja saa keulaviivan, joka näyttää aluksen sijainnin meihin nähden. Kuvassa lähin valittu menee sopivasti keulan ohi 30 min kuluttua. Seuraava kohtaa hyvin läheltä noin 1,5 h kuluttua. Keulaviivan kärki osoittaa sijainnin meihin valitun ajan (kuvassa 30 min, yleensä 12 min) päästä. Vaarallinen kohde (kolarivaara) saa punaisen reunaviivan ja vilkkuu. Vene näkyy myös netin AIS-sovelluksissa, mutta vain ajoittain, ks antennijuttu edellä

13 Mittarit ja autopilotti Raymarine E80-plotteri Raymarinen E80-plotteri on hyvin monipuolinen ja varustettu Kreikan kartalla, tutkalla ja AIS-näytöllä. Kaikki nuo erikseen tai yhtä aikaa päällekkäin, rinnakkain tai miten nyt halutaan. Lisäksi erilaisia näytön optioita on lähes lukematon määrä. Näyttö on helppo sotkea menu-valikosta käyttökelvottomaksi, sen palauttaminen lukukelpoiseksi edellyttää jo hieman osaamista. Jos et ole aivan varma osaamisestasi, älä koske "Menu", "Reset" tai "Setup" asetuksiin. Joitain toimintovalintoja kannattaa kuitenkin opetella käyttämään. Yöllä otetussa kuvassa plotterin karttanäytön päällä AIS:n näyttämät laivat näkyvät siniharmaina kolmioina, violetti väri on tutkan näyttämää. Huomaa, että kaikki laivat eivät näy AIS-maaleina ja toisaalta tutka ei näytä kunnolla joitain laivoja. Plotterin monia näyttösivuja voi selata painamalla Page (oikea yläkulma) ja sen jälkeen jotain ruudun alla olevaa toimintopainiketta, jonka mukaan näyttöön tulee kartta, tutka- tai datanäyttö. Perustilassa näyttö on selkeä, mutta kartan tiedot melko vajavaisia. Vaihtamalla (oikea toimintopainike) Presentation --> Declutter asentoon Off saa kartta syvyystiedot, paikannimet, satamainfoa sekä joitain lisätoimintoja, mm. valokuvia (kameran kuva kartalla) ja vuorovesitaulukot (jotkin satamat). Satamainfon, valokuvat yms. saa esiin siirtämällä kursorin merkin (kamera tms.) päälle ja painamalla Ok, jonka jälkeen keskeltä toimintopainike View foto. Kuvassa Lefkasin kanavan pohjoisosa, jossa Lefkasin marina ja kaupunki. Kuvat voivat olla hyödyllisiä esimerkiksi uuteen satamaan tai poukamaan tullessa. Jos plotteri ei tee haluamaasi, älä painele monia nappuloita vaan paina oikeasta alakulmasta Cancel -nappia kerran tai pari, joskus kolmekin, jotta pääset takaisin perustilaan. Plotteri on avotilan pöydän edessä aika suojattomana. Varo, että et polvella paina ruutua tai nappuloita (esim. tutkan saa helposti polvella päälle)

14 Käytetystä skaalasta ja suotimista riippuu, mitä plotteri näyttää. Karikko, vaarallinen hylky tai matalikko ei välttämättä näy. Kannattaa zoomata riittävän lähelle ja pitää tarvittaessa Declutter Off -asennossa. Näin plotteri näyttää kaiken e-kartassa olevan tiedon, mutta VARO: Merikarttaan piirretty niemenkärki tai kivikko ei välttämättä olekaan juuri siinä vaan voi olla varsinkin syrjäisellä alueella esim. 50 m piirretystä sivussa. Plotterin mukaan karikon ohittaminen tuon 50 m päästä voikin johtaa suoraan kivelle. Plotterin näytön oikeassa yläkulmassa on sininen inforuutu. Sitä kannattaa välillä vilkaista, katso, että tutka ei kuvassa pyöri. X-merkityt laitteet eivät ole käytettävissä. Ruorin kuvan päällä pitääkin olla X, reittipisteohjaus on estetty, toimii ainakin toistaiseksi väärin. Ankkurihälytyksellä ei toistaiseksi ole sisätiloissa summeria, joten ankkurihälytys ei oikeastaan vielä ole käytettävissä. Koetetaan saada kesän aikana asennettua. Tutkan käyttö Veneen mastossa on Raymarinen 2 kw tutkan radome, plotteri toimii tutkan näyttönä. Tutka laitetaan päälle painamalla plotterin virtakytkintä, jonka jälkeen painetaan virtakytkimen vieressä olevaa painiketta, tutkan lähetin päälle. Muista myös sammuttaa. Tutkan oma automatiikka osaa yleensä valita sopivat asetukset tutkalle olosuhteiden ja plotterin näyttöasetusten mukaan. Joissain erikoistilanteissa voi olla tarpeen säätää tutkan tehoa, sade- tai aaltovaimennusta tms., kuten kuvassa ukkoskuurojen väistelyn aikaan. Tutkalla voi ottaa useita aluksia MARPA-seurantaan, jolloin plotteri laskee näistä kohtaamisajat ja etäisyydet. Yleensä laivoilla on AIS ja se ilmoittaa nuo vastaavat tiedot tarkemmin automaattisesti, joten MARPAseurantaa ei normaalioloissa tarvita. Raymarine ST70 yleisnäyttö Loki ja nopeusmittari näyttävät hieman liian pientä arvoa, plotterin SOG-lukema tulee GPS:ltä ja on veneen todellinen nopeus pohjan suhteen. Jos nopeusmittari näyttää nollaa tai on selvästi GPSlukemaa pienempi, syynä on todennäköisesti lokianturin likaisuus ja se pitää puhdistaa. Anturi on keulakajuutan lattian alla. 1. Avaa lukitusrengas, vedä anturi ylös ja laita tulppa tilalle. Putkessa olevan läpän ansiosta vettä ei paljoakaan tule sisään. 2. Puhdista virtauspyörä ja kanava pienellä ruuvimeisselillä tai puukon kärjellä tms. 3. Poista tulppa, laita anturi takaisin paikoilleen. Katso, että anturi tulee oikein päin, nuoli keulaa kohden. Kiristä lukitusrengas, vain kevyesti. 4. Poista vesi ja pyyhi lattiakaukalo. Tuulimittarina on Raymarinen yleismittari (ST70, veneessä 2 kpl), jossa on useita näyttösivuja, voit vaihdella niitä näppäimillä nuoli ylös tai nuoli alas. Mittarin perusasetuksia ei kannata muutella (Oikean puoleinen mittari unohtaa asetukset, käynnistyy aina tehtaan oletusasetuksin)

15 Raymarine ST 6002 autopilotti Peräsinakseliin on kytketty hydraulinen työyksikkö, jota autopilotti ohjaa. Autopilotin ohjaustietokone on veneen perätilassa hydrauliyksikön alla. Tietokoneen vierellä on siihen liitetty Raymarinen gyro-yksikkö. Tuulimittari ja GPS antavat tietoa autopilotille. Varsinkin purjeita trimmattaessa tai laituriin peruuttaessa ruorikulman näyttö on kätevä (pykälät astekaaren alla). Ohjekirjassa lisätietoja. Autopilotilla purjehtiessa säädä purjeiden tasapaino siten, että mittarissa ei ole pysyvästi pykäliä, siis näyttää vaihdellen 0-3 pykälää. Autopilotin kompassi on paapuurin kajuutan alla moottoritilan takana, älä laita rautaa lähistölle. Auto painikkeesta autopilotti ottaa veneen hoitaakseen. Venettä voi ohjata painelemalla tarpeen mukaan -1, -10, +1 tai +10 asteen suunnan korjauksia. Standby painikkeesta pääset taas itse pinnaan. Standby + Auto yhtä aikaa painamalla pilotti ohjaa vakiotuulikulmaan. Tämä on kätevä toiminto, kun purjehditaan lähes myötäiseen, iso ja genua pysyvät hyvin samalla tai tarvittaessa eri puolilla venettä. Ja luoviessa näin on helppo pitää kurssia tiukasti vastaiseen. Tuulikulmaa voi säätää + ja painikkeilla. Takaisin Auto-moodiin tai käsiohjaukselle pääsee painamalla joko Auto tai Standby. Tuulen kääntyessä (>15 o ) näyttöön tulee WIND SHIFT-varoitus. Sen voi kuitata + tai painikkeilla tai painamalla samanaikaisesti Standby + Auto. Track painiketta 2 x painamalla pilotti haluaisi ohjata GPS:n osoittamaan reittipisteeseen, mutta tämä toiminto on estetty toistaiseksi joidenkin plotterin virhetoimintojen vuoksi. Response: Tällä säädöllä määrätään, kuinka tiukkaan veneen halutaan kulkevan ohjaussuuntaan. -1 ja +1 painikkeita samanaikaisesti painamalla pääsee tilapäisesti muuttamaan pilotin ohjausvastetta. Response oletusarvo on 3. Vähentää voi -1 ja lisätä +1 askeltaen, arvoja 1-9 voi käyttää (arvot 4 tai yli vievät paljon sähköä ja kuormittavat autopilottia). Alkuperäinen arvo palaa, kun virran seuraavalla kerralla kytkee mittareihin. Huomaat Response-arvojen eron ruorin käyttäytymisestä. Moottorilla ajettaessa tai kevyellä kelillä pudota response arvoon 1 tai 2. Wind-ohjauksella vastaiseen mentäessä response 3 tai 4, tiukassa luovissa 5. Jos aallokko on hankala, lisää edellisiin 1 tai 2, myrskykelillä voit tarvittaessa käyttää yli 5 arvoja. Varsinkin purjeilla kovassa kelissä vene voi käyttäytyä arvaamattomasti, jos response on väärä. Rudder gain: Tällä säädöllä määrätään, kuinka tehokkaasti veneen halutaan kääntävän uuteen ohjaussuuntaan. Liian pieni arvo tekee veneestä laiskan kääntymään ja liian suuri arvo aiheuttaa käännöksen jälkeen heilahtelua, yliohjaa venettä. -1 ja +1 painikkeita samanaikaisesti 1-2 s ajan painamalla pääsee tilapäisesti muuttamaan Rudder gain asetusta. Älä turhaan käytä. Halssinvaihto: -1 ja -10 painikkeita samanaikaisesti painamalla vene vaihtaa vasemmalta oikealle halssille, vene kääntyy noin 100 astetta vasemmalle. +1 ja +10 painikkeita samanaikaisesti painamalla vene vaihtaa oikealta vasemmalle halssille. Vene kääntyy 100 astetta oikealle. Kannattaa tutustua autopilotin ohjekirjaan, jos sen hienoudet halssinvaihdossa, merenkäynnin huomioon otossa tai esim. kurssipoikkeaman hälytykset kiinnostavat

16 Vesitankit Veneen keulassa on 330 l ja perässä 200 l tankit. Tankkien käyttöventtiilit ovat hieman hankalasti salongin sohvan alla, jossa ovat myös lämminvesisäiliö ja sen termostaatti, vedensuodatin ja painepullo. Veden ohjauksen venttiileitä (kuvan keskellä) on 3: ylinnä keulatankin ja keskellä perätankin venttiilit, alinna pentryn jalkapumpun makeavesi-venttiili, joka kannattaa normaalioloissa pitää aina suljettuna (ja jalkapumppu merivesi-asennossa, vaihto lattiakaivosta rikkakupin alta).. Vesimittarit näyttävät lähes täyttä vielä silloin, kun tankit ovat jo melko tyhjiä. Varo, ettei vesipumppu jää käymään kuivana tankin tyhjennyttyä. Keittiö / Pentry Liedessä on sähköinen sytytys, tulitikkuja ei tarvita (Uuni ei syty sähköisesti!). Kaasun päähana on hieman omituisesti kaapissa roskapussin/säiliön takana lieden sivulla. Mikro toimii nyt vain satamaoloissa maasähkön avulla. Pitäisikö sen toimia myös luonnonsatamissa tai purjehtiessa? Jääkaapissa on melko tilava pakastelokero. Jääkaapin pohjalle kertynyt vesi voidaan poistaa pumpulla, jonka toimintopainike on lieden oikealla puolella uunin luukun kohdalla. Jääkaappi voidaan pestä tai huuhdella vedellä ja veden voi sitten poistaa pumpulla. Tiskialtaan vierellä on tavallisen vesihanan lisäksi jalkapumpulla toimiva makeavesi- /merivesipumppu. Vesilaadun valinnan voi tehdä lattialla lieden edessä olevan rikkakaivon alta. Pumppu pidetään normaalisti merivesiasennossa, jolloin ankkurissa tai kulussa (mutta ei satamissa) ollessa tiskin esipesun voi kätevästi ja vettä säästämättä tehdä tämän merivesipumpun avulla. Huomaa: Pidä hanassa oleva venttiili aina auki-asennossa (jos merivesikäyttö). Jos venttiili on kiinni ja jalkapumppua painaa voimakkaasti, sen muovikuoren tiiviste voi pullistua ulos ja aiheuttaa merivesivuodon pilssiin! On tapahtunut kerran, hankala korjata. Huomaa: Pitkillä matkapurjehduksilla tai sähköpumpun varalla jalkapumppua voi käyttää makeavesipumppuna, venttiili rikkakaivon alla makeavesiasentoon ja sohvan alla oleva alin veden ohjausventtiili auki. Säilytystilat ovat näin suureen veneeseen nähden hieman alimittaiset, kaappeihin tulisikin rakentaa lisätilaa hyllyin tms. Myös astiakaapit ovat aika ahtaat ja hedelmille, leivälle yms. tarvitaan lisätilaa jostain kaappien ulkopuolelta. Joitain parannuksia on tehty, mutta uudet ideat ovat tervetulleita

17 WC ja septitankit Veneessä on 2 wc- ja suihkutilaa. Oikeanpuoleisessa on Jabscon käsikäyttöinen wc-pumppu, vasemmassa jätteet murskaava sähköpumppu. Molempien septitankkien tilavuudeksi on ilmoitettu 80 litraa. Septitankit voi tyhjentää satamien imutyhjennysasemilla kannelta tai avomerellä pohjaventtiilin kautta suoraan mereen. Välimeren lämmin suolainen vesi muodostaa herkästi septin sisällön kanssa kiviainesta putkiston seinämiin, jolloin tukosvaara kasvaa. Samalla myös hajuhaitat lisääntyvät. Kiven muodostumista voi estää ja oikeilla käyttötavoilla voi estää tai ainakin pienentää tukosvaaraa ja hajuja. WC:n käyttö: Älä laita paperia tms. pönttöön, no ehkä yhden per asiointikerta voi laittaa, kopiot muovipussiin pesukaapin ovilokeroon ja sitä kautta roskiin tai avomerellä mereen. Älä pidä pohjaventtiiliä auki muuta kuin septin merityhjennyksen ajan. Käytä septitankin hoitoainetta säännöllisesti ja riittävästi. Huuhtelun jälkeen pumppaa nopeaan tahtiin 4-10 vetoa tyhjää (=ilmaa), tämä nostaa osan letkun sisältöä tankkiin. Näin kulhoon ei pääse valumaan takaisin liikaa nestettä. Laita pönttöön lusikallinen ruokaöljyä noin kerran viikossa tai aina, kun pumpun toiminta jäykistyy. Voitele pumpun akseli ohuesti esim. silikonirasvalla. WC-tila pysyy hajuttomana, kun se pestään ainakin kerran viikossa. Tai sitten päivittäin, jos WC:ssä asioidaan seisten. Kulhosta ympäristöön lähtevä pienikin sironta aiheuttaa nopeasti hajua. Septitankki avomerellä, tyhjennys ja huuhtelu: 1. Avaa pohjaventtiili ja anna tankin sisällön valua mereen. a. Tyhjenemisen voi oikean puoleisesta septistä tarkistaa suihkutilan oven takaa tankkia koputtelemalla. b. Vasemman tankin tilaa ei pääse tarkistamaan. 2. Sulje pohjahana ja pumppaa l huuhteluvettä tankkiin. 3. Muutaman minuutin huuhteluajan jälkeen avaa pohjahana uudelleen ja päästä huuhteluvesi pois. 4. Sulje taas pohjahana ja pumppaa noin 10 l vettä tankin hoitoaineen kanssa. On tärkeää saada tankin pohja ja poistoputki täytettyä vedellä, jossa on sitä hoitoainetta. Septitankin ja letkujen hoitoaineet Aineita on usealta valmistajalta. Yleensä ne: 1. Vähentävät tai ehkäisevät hajuhaittoja. 2. Puhdistavat tankkia, useimmat ovat antiseptisiä. 3. Liuottavat biomateriaalia ja siten estävät tukoksia. Jotkut suosittavat putkistojen kiven poistoon huuhtelua viinietikalla tai voimakkaammallakin hapolla muutaman kerran kesässä. Hapon annetaan vaikuttaa jonkin aikaa ja sitten huuhdellaan runsaalla vedellä

18 Huolto ja tukokset: Jos pönttöön valuu herkästi takaisin nestettä, pumpun alapään venttiilit (kumiläppä ja kumikartio) pitää puhdistaa tai vaihtaa uusiin. Ennen huoltoa kannattaa pumpata runsaasti huuhteluvettä ja lopuksi ilmaa, joka lähes tyhjentää letkun. Puhdistaminen on helppoa, mutta hieman sottaista. Älä silti jätä hommaa seuraavalle. Veneessä on viemärin avausvaijeri mahdollisten putkitukosten avaamista varten ja pieni painepesuri tankin pohjan puhdistamiseen (esim. huohotinletkun liitännästä). Septitankin poistoputken tukoksen voi rassata auki kannelta imutyhjennysaukon kautta, putket ovat septitankissa sopivasti päällekkäin. Pöntöstä tankkiin johtavan putken tukoksen voi rassata irrottamalla putki pumpusta. Oikean puoleisen wc:n poistoputken voi irrottaa helposti myös tankin päältä. Huomaa: Tarkista, että pohjaventtiili on kunnolla suljettu. Raollaan oleva pohjaventtiili päästää nesteen ulos ja kiinteä aine tukkii putket ja tankin pohjan. Jos pohjaventtiili pidetään (purjehtiessa) jatkuvasti auki, neste valuu ulos, mutta kiinteä aine voi osin jäädä tankin pohjalle ja loivasti viettävään poistoputkeen, seurauksena on tukosvaara. Laiturisilta Veneen perässä uimatason reunalla on 2,2 m taitettava laiturisilta, joka on tuettu perän tukimastoon. Laiturisillan kaide on irrotettava, sen säilytyspaikka on takatilan vasemmalla hyllyllä. Rantalaituriin silta kannattaa virittää siten, että se jää cm irti laiturista, sillalle mentäessä kumijousi laskee sillan laiturin tasaan. Jolla Veneen jolla on QuickSilver 270 AirDeck. Jollan moottorina on Hondan ilmajäähdytteinen 2,3 hv 4- tahtimoottori. Hondalle on kätevä mutta hieman ahdas säilytyspaikka perän tukimaston vieressä. Moottoria jollaan laitettaessa laiturisiltaa voi käyttää apuna, jolla sen alle ja moottori on helppo laskea paikalleen jollan perään. Keulakannella on kiinnityspisteet jollan säilytystä varten. Yöajaksi jollan keulaa tulee nostaa hieman esim. genakkerin nostimella, jotta keulakajuutan varapoistumistie (kattoluukku) on tarvittaessa käytettävissä. Jollaa ei kannata vetää veneen perässä edes kevyellä kelillä. Kaukaakin ohittavien moottoriveneiden tai laivojen aallot aiheuttavat jollan köyteen nykäyksiä, jotka voivat rikkoa QuickSilverin hieman hennon oloiset kiinnityslenkit tai repiä lenkkien kumitukien liimaukset irti ponttoneista. Jollan ponttoneissa, ilmakölissä ja pohjalevyssä tulee olla oikea ja riittävä paine, pohjalevyssä ja kölissä 750 mbar ja runkoputkissa 250 mbar paine. Alipaineinen pehmeä jolla on epävakaa ja herkkä vaurioitumaan, varsinkin pohja tai köli voi repeytyä irti takalevystä (kuten on jo kerran käynyt)

19 Tekniset tiedot Vene: Veneen malli Oceanis 46 F Maston huippu 19,30 m I 16,43 m Valmistusnumero FR SPBAP352C909 Vesitankit l E 5,30 m Valmistaja Chantiers Bénéteau Polttoainetankki n. 200 l P (-xxx furling ) 15,27 m Suunnittelija Berret Racoupeau Yacht Design Runkomateriaali GRP J 5 m Valmistusmaa Ranska Keulavahvistus LP max Kotisatama Helsinki Köli Fe SPL Rekisterinumero A62387 Gelcoat harmaa RAL? S Purjenumero FIN Gelcoat valk. RAL? FS VHF-tunnus OJ 8123 Isopurje 47,6 m2 V1 MMSI - tunnus Rullagenoa 53,4 m2 D1 CE Certification A8 / B9 / C14 Forestay hight Backstay 8 mm Tyhjäpaino n kg Forestay lenght Sternb cap shr Max. kuorma kg (CE A) Furlex deduction Sternb aft lower Kölipaino kg F Genoa luff max Upper spre l. Pituus 14,40 m Mast profile l. Lower spre l. Runkopituus 13,68 m Mast profile M.top to FH Vesilinjan pituus 12,20 m Boom profile M.top to CWL Leveys 4,25 m RM 1 (Nm) WLH-M.b.>CWL Syväys 2,05 m RM 30 (knm) G vert to M.b. Moottori: Malli 4JH4TE Valmistusmaa Japani Valmistusnumero Sylinterit 4 syl. / 2,0 l turboahdettu Valmistaja Yanmar Jäähdytys Makeavesi, 7,2+0,8 l Max teho 75 hv / 55,2 kw Moottorin paino 235 kg Voiteluöljytilavuus 5,7 l Max sivukaltevuus ajettaessa xx astetta Voiteluöljyn laatu VDS-2, CD-> API CH-4 SAE 15W/40 Vaihteisto ZF30M Vaihteiston öljytilavuus 1,1 l Vaihteiston välitys Vaihteistoöljyn laatu ATF Vetotapa Suora akseli Akut, start + käyttö + keulap x128+ 2x55 Ah Taittolapapotkuri Laturit, maasähkö + moottori 14 V / 2x40 A A Potkurin tyyppi Käynnistysmoottori 12 V / 1,4 kw Öljysuodin, osanro Laturin hihna, osanro Polttoainesuodin, osanro Termostaatti. osanro Vesipumpun siipipyörä Jolla: Jollan malli QuickSilver 270AE Jollan moottorin malli Honda BF2.3D6SCHU Valmistusnumero Valmistusnumero BAVJ Valmistaja QuickSilver Valmistusmaa Japani Valmistusmaa Jäähdytys Ilmajäähdytys Kantavuus Voiteluöljy x.x l Runkoputkien paine 250 mbar Vaihteiston öljy x,x l Pohjalevyn ja kölin paine 750 mbar Polttoaineseos 95 okt. bensiini