Kivistön pientaloalueelle tehdään yleissuunnitelma

Transkriptio

1 18 suunnittelee ja rakentaa 2012 Pyöräilystä tehdään Marja-Vantaalla houkutteleva liikkumismuoto Pyöräily on mitä ekologisin liikkumismuoto. Pyöräilyn suosio on voimakkaassa kasvussa myös Suomessa. Pyöräilyn kulkutapaosuus nykyään päivittäisistä matkoista on kuitenkin maassamme vasta 9 prosenttia, pääkaupunkiseudulla 7 prosenttia ja Vantaalla 8 prosenttia. Vastaava osuus on Amsterdamissa noin 27 prosenttia ja Kööpenhaminassa 20 prosenttia. Vaikka otetaan huomioon Suomen talvi, meillä on pyöräilyn kulkutapaosuudessa kasvuvaraa. Mutta kuinka pyöräilyn osuus saadaan nousuun? Kysymykseen ei ole yhtä oikeaa vastausta. Marja-Vantaasta suunnitellaan ja toteutetaan pyöräilykaupunkia. Tavoitteena on järjestää pyöräilyn olosuhteet Marja-Vantaalla niin laadukkaiksi, että pyöräily on houkuttelevin valinta useimmille matkoille. Pyöräily on tehtävä helpoksi ja turvalliseksi. Pyöräily on myös luonteva osa matkaketjua, johon Marja-Vantaalla kuuluu Kehäradan junaliikenne. Muutaman kilometrin matka asemalle on helppo tehdä pyöräillen kunhan muutama perusasia on kunnossa. Tarvitaan hyvät pyöränsäilytystilat niin asunnon kuin aseman päässä sekä turvallinen ja selkeä reitti asemalta asuinalueelle. Pyöräilijät ovat erilaisia Erilaiset pyöräilijät tarvitsevat erilaisia reittejä. Marja-Vantaan pyöräilyselvityksessä (Strafica Oy, 2010) löydettiin kuusi pyöräilijäprofiilia: työmatkapyöräilijä, perheenäiti/-isä ja lapsi päivähoitoon, toimihenkilö, eläkeläiset ja vanhukset, koululaiset ja virkistyspyöräilijät. Työmatkapyöräilijällä päivittäisen matkan pituus suuntaansa on tyypillisesti kilometriä tai jopa 20 kilometriä. On selvä, että tällöin reitti on erilainen kuin koululaisen huomattavasti lyhyempi päivittäinen koulureitti. Työmatkapyöräilijä tarvitsee esimerkiksi Marja-Vantaan keskustan alueella suoran ja nopean yhteyden, pikapyörätien, alueen läpi. Reitillä on oltava mahdollisimman vähän konflikteja kävelijöiden ja autojen kanssa, etuajo-oikeus risteyksissä, puis- toissa eroteltuna jalankulusta ja ympärivuotisen nopea kunnossapito erityisesti talvella ja keväällä. Pikapyörätiellä pitää olla tietenkin yhteys työpaikka-alueisiin, kuten Marja-Vantaalta luontevasti Aviapolikseen, Vehkalaan, Martinlaaksoon, Myyrmäkeen ja Helsingin keskuspuistoon. Pyöräpysäköinti pitää olla hyvin järjestetty myös työpaikan päässä, pesutilat ja henkilökohtaiset vaatteiden säilytystilat tarvitaan myös. Oman vaatekaapin puuttuminen työpaikalta voi jo nostaa pyöräilyn aloittamisen kynnystä liian korkeaksi. Eläkeläiset ja vanhukset taasen tarvitsevat muun muassa tasaisempia ja turvallisempia reittejä, hyvät yhteydet julkisiin ja kaupallisiin palveluihin. Marja-Vantaalle pikapyöräteitä Marja-Vantaan keskustaan on suunniteltu muutama selkeä pikapyörätie eli pyöräilyn laatukäytävä. Pikapyörätie Kivistön asemalta Kehäradan vieressä tulee jatkumaan Aviapolikseen ja Tikkurilaan. Kivistön asemalla kaupunkirakenteen valmistuttua pikapyörätiestä tulee olemaan vajaa kilometri katetussa käytävässä Kehäradan vierellä. Tällä pikapyörätiellä tarjotaan työmatkapyöräilijälle loistava yhteys Vantaan suosituimmalle työpaikka-alueelle, Aviapolikseen. Vaikka ei harrastaisi talvipyöräilyä, normaalina vuotena voi käydä pyörällä töissä noin 7-8 kuukautta. Työmatkapyöräily on mitä parhainta terveysliikuntaa. Työmatka pyörällä tuo virkeyttä koko päiväksi, se on terveellistä ja hiilidioksidivapaata. Työmatkapyöräilyn ei tarvitsee olla vakavaa ja ryppyotsaista. Hyvä tapa aloittaa on korvata automatka yksi ja kaksi kertaa viikossa pyörällä. Ihminen keksii helposti syitä miksei voi pyöräillä töihin, mutta usein ne ovat vain tekosyitä. Sähköavusteinen polkupyörä kasvattaa suosiotaan. Sillä pitempikin työmatka taittuu kevyemmin. Pyörään on saatavissa myös erilaisia peräkärryjä tavaran kuljetusta varten. Kivistön asemalla kaupunkirakenteen valmistuttua pikapyörätiestä tulee olemaan vajaa kilometri katetussa käytävässä Kehäradan vierellä. Säilytystilat tärkeät Vanhojen kerrostalojen pyörän säilytystilat ovat usein tupaten täynnä ja huonossa järjestyksessä. Polkupyörä tarvitsee laadukkaat säilytystilat. Jos oman pyörän esille saamiseksi tarvitsee päivittäin raivata muutama lastenpyörä edestä pois, pyörän käyttökynnys kasvaa. Varastossa polkupyörä tarvitsee säilytystilan lisäksi liikennetilan, reitin pyörän luokse. Pyörän tarvitsema tila ratkaisuista riippuen on 1,1-2,4 neliötä - huomattavasti vähemmän kuin autopaikan 25 neliön tilantarve. Laadukkaassa pyöräilykaupungissa on hyvät pyörän säilytystilat myös kerrostaloissa, mutta pelkät neliöt eivät riitä, tilat on suunniteltava ja toteuttava laadukkaasti. Marja-Vantaan suunnittelussa panostetaan pyöräilyyn ja näin mahdollistetaan luonteva ja turvallinen pyöräily uudessa kaupunginosassa. Vantaan kaupunki on mukana Ammattikorkeakoulu Metropolian Liikkuvan Arjen Design-projektissa, jossa selvitetään pyöräilyyn liittyen muun muassa viihtyisämpiä pääradan asemia, toimivaa liityntäpysäköintiä ja pyöräkeskusta. Liikkuvan Arjen Design -projektissa etsitään ja luodaan parempaa ympäristöä tukevia liikkuvan arjen ratkaisuja niin joukkoliikenteen, pyöräilyn kuin jalankulunkin saralla. Metropolia toimii muotoiluvetoisesti ja tekee kehitystyötä yhdessä alueella liikkuvien kanssa. Yhteistyössä kaupungin suunnittelijoiden ja toimijoiden kanssa parannetaan turvallisuutta sekä lisätään kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen käytön houkuttelevuutta. Vuosina pääkaupunkiseudulla toteutettava hanke hyödyntää Metropolia Ammattikorkeakoulun muotoilu- ja teknologiaosaamista ja Suomen ympäristöopisto Syklin kaupunkituntemusta ja kestävän kehityksen tavoitteita. Projektia osarahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto, Uudenmaan liitto sekä Helsingin ja Vantaan kaupungit. Lisätietoja Projektinjohtaja Reijo Sandberg Marja-Vantaa-projekti osa-aikainen työmatkapyöräilijä Kivistön pientaloalueelle tehdään yleissuunnitelma Kivistön nykyisen pientaloalueen kehittämistyö on ollut käynnissä kesästä 2009 alkaen. Alue käsittää vuonna 1984 vahvistuneen Kivistö 1 -asemakaavaalueen. Alue rajoittuu lännessä Hämeenlinnanväylään, ja se jatkuu idässä myös Vanhan Nurmijärventien itäpuolelle Punakiventien ympäristöön Kannistontien eteläpuolelle. Kehittämistyön lähtökohtana on, että Kehäradan ja Kivistön aseman v a l m i s t u m i n e n vuonna 2014 lisää alueen rakentamispaineita. Nykyisen asemakaavan tonttitehokkuus on varsin alhainen, ja kaupunki on valmis tehostamaan alueen maankäyttöä, mutta suunnittelun Kivistön viehättävä pientaloalue on rakentunut vuosikymmenten saatossa. on oltava asukaslähtöistä. Kesällä 2009 tehtiin Kivistön asukkaille kysely alueen kehittämisestä ja perustettiin asukkaista koostuva yhteistyöryhmä. Ryhmässä käytiin läpi kyselyjen tuloksia, liikenne-ennusteita, kiinteistöverotusta, yhden esimerkkikorttelin rakentamismahdollisuuksia eri suunnittelutilanteissa sekä Vantaan kuntatekniikan keskuksen Omat Kadut OK -hanketta. Yhteistyöryhmän tuloksista kerrottiin vuosi sitten tässä lehdessä. Tärkeänä pidettiin, että uusi rakentaminen sopii ympäristöön ja naapuritonttien rakennuksiin. Lisärakentamista sinänsä kannatettiin, mutta rakentamisen sijoittamiseen ja massoitteluun toivottiin pelisääntöjä. Yhteistyöryhmän jäsenet arvostivat nykyisen rauhallisen kylämäisen pientaloalueen identiteetin säilymistä, jota uusi rakentaminen ei saa pilata. Yleissuunnitelman teko on käynnistynyt Ryhmä esitti myös, että alueelle laaditaan ensin asukkaiden kanssa maankäytön yleissuunnitelma. Yleissuunnitelman laatiminen käynnistyi syksyllä Sitä laatii diplomityönään arkkitehti yo Leea Riittinen. Talvella maanomistajille on lähetetty kysely yleissuunnitelman pohjaksi. Riittinen on myös tavannut yhteistyöryhmän ja pitänyt asukkaille vastaanottoja, jolloin on voinut keskustella on oman tonttinsa kehittämis- ja rakentamistarpeista. Tavoitteena on, että yleissuunnitelma valmistuu kesään 2012 mennessä. Työn tulokset esitellään alueen asukkaille ja maanomistajille sekä tämän jälkeen kaupungin luottamuselimille Marja- Vantaa-toimikunnalle ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Tarkoituksena on, että yleissuunnitelma toimisi asemakaavan muutosten pohjana. Maanomistajien rakennustarpeet ovat niin erilaisia ja eriaikaisia, että yhtä isoa asemakaavan tarkistusta ei ole mielekästä tehdä, mutta rakentamistarpeiden mukaan esimerkiksi kortteleittain olisi mahdollista viedä asemakaavan muutoksia eteenpäin. Projekti-insinööri Gilbert Koskela Marja-Vantaa-projekti

2 suunnittelee ja rakentaa Aviapolis-alueella olevassa Tilkunpellossa rakennetaan puistokäytäviä, polkuja ja niittyjä sekä istutetaan nurmikoita ja muita istutuksia. Katuihin ja puistoihin tänä vuonna lähes 50 miljoonaa euroa Kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymän kunnallistekniikan rakentamisohjelman toteuttamiseen on kuluvalle vuodelle varattu rahaa yhteensä 49,5 miljoonaa euroa. Summasta suurin osa eli noin 80 % on tarkoitettu liikennealueiden rakentamiseen ja parantamiseen. Katujen alle kuntatekniikan keskus rakentaa vesihuoltolinjoja yhteistyössä Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY-kuntayhtymän kanssa arviolta 17 miljoonalla eurolla. Kuluvan vuoden aikana aloitetaan muun muassa Riipiläntien jalankulku- ja pyörätien sekä Marja-Vantaan keskustan Vanhoilla alueilla katuja rakennetaan täydennys- sekä kuntovajekohteissa, joissa keskitytään hulevesiongelmien hoitamiseen sekä kevyen liikenteen turvaamiseen. Myös joukkoliikenteen palvelutasoa parannetaan Kehä III:lla, Myyrmäessä sekä Nikinmäessä. Urheilulaitosrakentamisessa pienkenttien perusparannuksen rahoitusta on lisätty kasvaneiden vastuiden takia. Suurimmat hankkeet ovat Hiekkaharjun urheilupuisto, Vetokannaksen urheilualueet sekä Kaivokselan pallokenttä. Myös Elmon urheilupuiston kunnallistekniikan rakentaminen käynnistetään. Puistoja rakennetaan pääasiassa uusilla asuin- ja yritysalueilla sekä keskusta-alueilla, mutta myös vanhoja puistoja kunnostetaan. Perusparantamisen osuus on prosenttia puistojen rakentamistoiminnasta. Yksittäisistä hankkeista suurimmat ovat Kivistön Kenraalinpuisto, Leinelänpuisto sekä Tikkurilanpuisto. Myös kaupungin ulkopuolella sijaitsevia virkistysalueita kehitetään ja venesatamien kunnostamista jatketaan. Kehä III:n ensimmäinen vaihe valmistuu vuoden 2012 aikana ja kaupunki varautuu välittömästi sen jälkeen toisen vaiheen rakentamiseen. Muihin yhteishankkeisiin pyritään osallistumaan valtion esittämien aikataulujen mukaisesti. Rakentamisohjelmaa täydennetään vuoden edetessä työohjelmilla, jotka kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy. Kunnallistekniikan investointikohteisiin voi tutustua myös kaupungin internet-sivuilla: ja liikenne/katujen suunnittelu ja I år används närmare 50 miljoner euro till gator och parker För att genomföra det program för byggande av kommunalteknik som stadsplaneringsnämnden godkände i år har för innevarande år reserverats totalt 49,5 miljoner euro. Av summan har merparten, dvs. runt 80 % vikts för att bygga och iståndsätta trafikområden. Under gatorna bygger kommunalteknikcentralen i samarbete med Helsingforsregionens miljötjänster vattenförsörjningslinjer för uppskattningsvis 17 miljoner euro. I år inleds arbetena på att bygga bl.a. Ripubyvägens gång- och cykelled samt centrumområdena i Marja-Vanda. I de äldre områdena byggs kompletterande projekt och renoveras sådana projekt där skicket har deklinerat och insatser koncentreras på att undanröja dagvattenproblem och att trygga den lätta trafiken. Likaså förbättras servicenivån inom kollektivtrafiken på Ring III, i Myrbacka samt i Nissbacka. Inom byggandet av idrottsplatsanläggningar har finansieringen av mindre spelplaners ombyggnadsprojekt utökats på grund av ökade ansvar. De största projekten är Sandkulla idrottsplats, Dragnäsets idrottsområden samt bollplanen i Gruvsta. Dessutom sätter man i gång med att anlägga kommunaltekniken i Elmo idrottspark. Parker anläggs i huvudsak i nya bostads- och företagsområden samt i centrumområden, men även äldre parker iståndsätts. Andelen ombyggnadsprojekt utgör procent av verksamheten med att anlägga parker. De största enskilda projekten utgör Generalsparken i Kivistö, Lejleparken samt Dickursbyparken. Rekreationsområden som ligger utanför staden utvecklas även och arbetena med att iståndsätta båthamnarna fortsätter. Det första skedet av Ring III färdigställs under 2012 och Vanda stad bereder sig på att omedelbart därefter sätter igång med att bygga etapp nummer två. Strävan är att man deltar i övriga samarbetsprojekt enligt de tidtabeller som föreslås av staten. Byggnadsprogrammet kompletteras under årets lopp med arbetsprogram som godkänns av stadsplaneringsnämnden. Kommunalteknikens investeringsprojekt kan också studeras via stadens webbsidor: ja liikenne/katujen suunnittelu ja

3 20 suunnittelee ja rakentaa 2012 MYYRMÄKI Rakentamisohjelma Vanha Kaarelantie ja Kaarenmäenkuja: Kaivoksela 3B:n eteläosan liittymäjärjestelyt. Asuntotuotantoa. 2. Lammaslammentien parantaminen: Länsipään parantaminen. 3. Kivivuorentien liikennevalot: Liikenneturvallisuuden parantaminen. 4. Mantelikujan liikennevalot: Liikenneturvallisuuden parantaminen. 5. Kirveskuja ja Sahakuja: Kuntovajekohde, hulevesiviemäröinnin 6. Viisaritie välillä Rajatorpantie - Vaakatie: Kuntovajekohde, hulevesiviemäröinnin 7. Kaivoksela 3 kunnallistekniikka: Asemakaava-alueen toteuttaminen. Asuntotuotantoa. 8. Otsikkotie: Asemakaava-alueen toteuttaminen. Toimitilarakentamista. 9. Laajaniitynaukio: World Design Capital hanke. 10. Pähkinärinne 4: Asuntotuotantokohde. 11. Uudenkyläntien rumpu: Kivirummun uusinta. 12. Raappavuorentien terminaali: Jokeri 2:n toimintaan liittyvä investointi. 13. Jönsaksentien esteettömät pysäkit: Liittyy Jokeri 2:n ja Myyrmäen terminaalialueen rakentamiseen. 14. Petikon luontovirkistysalue: Tallimäentien varrella olevat paikoitusalueet kunnostetaan ja niiden jäsentelyä selkeytetään vehreämmäksi puu- ja pensasistutuksin. Paikoitusalueet, ulkokuntoilupaikka ja niihin liittyvät rakenteet, kuten valaistus, sisääntulo - ja kulkuportit, ilmoitus- ja opastustaulut, jätteenkeräys, polkupyörätelinepaikat ja viitoitus uusitaan. Rakenteiden uusimisessa otetaan huomioon pitkä elinkaari, kestävyys sekä kierrätys. Uusittavan ulkokuntoilupaikan yhteyteen lisätään pöytäpenkkiyhdistelmiä. Alueen yhteyteen tehdään varaus kioskille, suksien huoltopisteelle sekä yleisö-wc:lle. 15. Myyrmäen koira-aitaus ja palstanviljelyalue: Solkipolulta Pohjois- Kaarelantielle johtavan puistokäytävän varrelle suunnitellaan ja rakennetaan koira-aitaus ja palstanviljelyalue Mätäojanlaakson yleissuunnitelman perusteella. Erityishuomio kiinnitetään alueelle rakennettavien toimintojen ja rakenteiden yhteensovittamiseen sekä alueen viihtyisyyteen. 16. Mätäojan leikkialue ja toimintapuisto sekä Mätäojanlaakso: Hakamaankujan päähän rakennettavan kaikille käyttäjille avoimen Mätäojan leikki- ja toimintapuiston rakentamista jatketaan viimeistelytöillä. Myös nuoret on huomioitu toiminnoissa. Hakamaankujan laatoitusalue muutetaan ikäihmisillekin soveltuvaksi pieneksi ulkoliikunta-alueeksi. 17. Myyrmäen urheilupuisto: Urheilukentälle rakennetaan aluevalaistus ja tehdään viimeistelytöitä. 18. Vetokannas: Rakentamista jatketaan puuston käsittelyllä, polkuverkoston rakentamisella, maaleikkaus - ja täyttötyöllä, isoimman altaan kunnostus- ja puhdistustyöllä sekä paikoitusalueen ja viheralueiden viimeistelytyöllä. Rakentaminen jatkuu vuoteen Louhijapuisto: Kaivokselan ostoskeskuksen läheisyydessä sijaitseva puisto kunnostetaan alueen asukkaita paremmin palvelevaksi viihtyisäksi ja turvalliseksi kokonaisuudeksi. Aidattavan pienten lasten leikkialueen ja muiden toimintojen sijaintia tarkistetaan. Puiston ja leikkipaikan kalusteet, leikkivälineet ja valaistus uusitaan. 20. Kaivokselan kenttä: Kentälle rakennetaan monitoimiareena, parkour-/ kiipeilyalue, kuntolaitteita sekä petanque- ja boccia-kentät. Lisäksi alueen perusparannuksen yhteydessä uusitaan tenniskentät, pituushyppy- ja kuulantyöntöpaikat. Perusparannukseen kuuluu myös massojenvaihtoa sekä hulevesiviemäröinnin, aitojen ja MYYRMÄKI valaistuksen rakentamista. 21. Palstanviljelyalueen paikoitusalue ja liittymä: Vantaanlaaksossa, Ylästöntien sillan ja Vantaanjoen läheisyydessä olevan palstanviljelyalueen yhteyteen toteutetaan pieni pysäköintipaikka. 22. Martinlaakson urheilualueen perusparannus: Urheilualueen perusparannuksen loppuun saattaminen. 23. Hämeenlinnan väylän ja kortteli välinen puisto: Meluvallin viimeistelytyöt. 24. Myllärinpuisto: Polkuverkoston, viivästyspainanteiden ja hulevesijärjestelmän Kadunrakentamisohjelmassa 2012 Kadunsuunnitteluohjelmassa 2012 Viheralueiden rakentamisohjelmassa 2012 Viheralueiden suunnitteluohjelmassa 2012 Petikon luontovirkistysalueen paikoitusalueet, ulkokuntoilupaikka ja niihin liittyvät rakenteet, kuten valaistus, sisääntulo - ja kulkuportit, ilmoitus- ja opastustaulut, jätteenkeräys, polkupyörätelinepaikat ja viitoitus uusitaan. Halavasepikän esiintymispaikat suojeltiin Mätäojalla Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus on päättänyt luonnonsuojelulain perusteella rajata erityisesti suojeltavan halavasepikän säilymiselle tärkeän esiintymispaikan, mikä käytännössä tarkoittaa alueen rauhoittamista. Rajauksen sisään jää Mätäojan kaikkein kostein, tulville altis alue rantapuineen. Halavasepikkä on Euroopan puuhyönteisfaunan suurimpia harvinaisuuksia. Laji tunnetaan vain Suomesta ja sen tärkein esiintymispaikka on Mätäojan kosteikkoalue Vantaalla. Laji on sopeutunut lisääntymään tulvivien pienvesien rannoilla kasvavissa puumaisissa pajuissa. Mätäojan pajut ovat vanhoja ja suurikokoisia. Sopivien runkojen jatkumo voidaan turvata jättämällä alue koskemattomaksi. Päätöksessä rajatulla alueella on lisäksi havaittu äärimmäisen uhanalainen ja erityisesti suojeltava pajusepikkä sekä silmälläpidettäväksi luokiteltu laikkujumi. Myös Mätäojan kasvillisuus ja linnusto on monimuotoinen. Aikaisemmin alueella on jo rauhoitettu sääskenvalkun kasvupaikka sekä tervaleppäkorpi. Suojeltu luontoalue sijaitsee tiiviin kaupunkirakenteen sisällä. Kaupunki on rakentanut paikalle ulkoilutieverkoston, jota pitkin pääsee tutustumaan muuten hyvin vaikeakulkuiseen kosteikkoon. Koskematta jätettävän alueen ulkopuolelle on olemassa valmiit suunnitelmat hulevesirakenteista, joilla saataisiin rakennettuja alueita ajoittain vaivaavat tulvat hallintaan. Sunnitteluohjelma Eräkuja ja Eräpolku 26. Höylätie 27. Koivuvaarankuja 28. Kurkihirsi ja Kurkihirrenkuja 29. Martinkyläntie, Raappavuorentie itään 30. Punamultatorin terminaali 31. Sanomatie 32. Uutistie 33. Vanha kaarelantie Jk+pp 34. Variston messualue 35. Vapaalanaukee: Vapaalassa asutuksen keskellä oleva puistoleikkipaikka kehitetään monipuolisemmaksi, eri käyttäjäryhmiä paremmin palvelevaksi kokonaisuudeksi. Alueen suunnittelussa otetaan huomioon leikkivälineiden, kalusteiden pitkä elinkaari, kestävyys ja soveltuvuus myös erityisryhmille. Alueen suunnittelu tehdään yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa. 36. Aapraminpuisto, Husbackanniitty, Vaskipelto: Uuden Kaivoksela 3B-asuinalueen puistojen suunnittelu käynnistyy lähiympäristösuunnitelman lähtökohtien mukaisesti. Aapraminpuistoon suunnitellaan aidattu monipuolinen puistoleikkipaikka, jonka ympärillä säästetään mäen olevaa puustoa. Husbackanniityn ja Vaskipellon lähivirkistysalueet säilytetään avoimina viheralueina, joiden kautta kulkee Mätäojanvarren ulkoilureitti. Alueen keskellä kulkevasta purosta kehitetään monimuotoinen vesiaihe. Kaivokselan ostoskeskuksen läheisyydessä sijaitseva Louhijanpuisto kunnostetaan alueen asukkaita paremmin palvelevaksi viihtyisäksi ja turvalliseksi kokonaisuudeksi.

4 suunnittelee ja rakentaa 2012 KIVISTÖ Rakentamisohjelma Tikkurilantie välillä Riipiläntie - Katriinantie: Kehä III:n rinnakkaisväylä. Liittyy Marja-Vantaan liikennejärjestelyihin. 2. Ruusukvartsinkatu: Marja-Vantaan keskustan ensimmäisiä katuhankkeita. 3. Marja-Vantaan keskustan vh:n runkolinja: Uuden kaupunginosan vesihuollon toteuttamisen aloittaminen. 4. Kannistontie välillä Kannistonkuja-Everstintie: Kuntovajekohde, hulevesiviemäröinnin 5. Linnankalliontie: Vesihuollon järjestäminen ja pohjanvahvistusta. 6. Avo-ojan perkaus välillä Kylänpääntie-Linnankalliontie: Linnankalliontien alueen kuivatuksen parantaminen. 7. Keimolanmäen 1. rakentamislohko: Asemakaavan toteuttaminen, asuntotuotantoa. 8. Riipilän ja Reunan vesihuolto: Vesihuollon kehittämissuunnitelman mukainen hanke, joka pyritään toteuttamaan Riipiläntien kevyen liikenteen väylän rakentamisen yhteydessä. 9. Riipiläntien Jk+pp 10. Liittymä vauhtikeskukseen 11. Everstintie, Kilpitie, Haarniskatie: Kuntovajekohde, hulevesiviemäröinnin 12. Kenraalinpuiston toimintapuisto: Kenraalinpuiston monipuoliseen toimintapuistoon toteutetaan erillinen aidattu pienten lasten leikkialue ja sen läheisyyteen sijoitetaan haastavampia Kenraalinpolun päähän rakennetaan monia käyttäjäryhmiä palveleva Kenraalinpuiston leikkialue ja toimintapuisto. Puisto tulee tarjoamaan alueen asukkaille hyvät mahdollisuudet kokoontua ja jännittävämpiä leikkivälineitä isoille lapsille. Toimintapuistoon sijoitetaan myös ulkoliikuntavälineitä ja pieni puistoskeittipaikka. Alueen rakentaminen jatkuu myös vuoden 2012 jälkeen. Sunnitteluohjelma Nummimäentie/Marstrand/ Lautmäki vh 14. Marja-Vantaan asuntomessualue 15. Marja-Vantaan kauppakeskuksen kt 16. Marja-Vantaan asuntomessualueen viheralueet: Marja-Vantaan vuoden 2015 asuntomessualueen viheralueiden suunnittelu käynnistyy. Kvartsijuonenpuiston hiekkakuoppaan suunnitellaan monipuolinen toimintakeidas kaikenikäisille käyttäjille. Kenraalinpuiston lähivirkistysalueella pääpaino on ulkoilureitistön suunnittelussa ja metsän maisemanhoidossa. 17. Keimolan Isosuo: Keimolassa sijaitsevan luonnonsuojelualueen, Keimolan Isosuon keskellä kulkeva reitti suunnitellaan pyörätuolilla kuljettavaksi. Muut reitit toteutetaan kapeina pitkospuina tai polkuina. Suunnittelu tehdään yhteistyössä Vantaan ympäristökeskuksen kanssa. 18. Reittipuisto: Piispankylässä sijaitsevan vuonna 2005 perusparannetun Reittipuiston pienten lasten leikkialueen turvallisuutta parannetaan rakentamalla alueen ympärille ympäristöön sopiva kolmilankaverkkoaita. Alueen valaistus uusitaan. Marja-Vantaan alueelle rakentuu monipuolinen leikkialue ja toimintapuisto leikkimään, pelaamaan ja liikkumaan yhdessä. Alueen rakentaminen aloitetaan tänä vuonna. Alueen suunnittelussa on otettu huomioon Marja-Vantaan julkisen ympäristön kalustevalintojen mukaiset tavoitteet, joita ovat välineiden pitkä elinkaari, kestävyys, visuaalisuus, toiminnallisuus ja soveltuvuus erityisryhmille. Leikkivälinevalinnoissa on käytetty sellaisia laitteita, joita muissa lähialueen puistoissa ei ole. Yhtenäisen ja selkeän ilmeen luomiseksi, tummanharmaa- ja sininen värisävy toistuvat monissa Kernaalinpuiston materiaaleissa ja välineissä. 21 KIVISTÖ Kadunrakentamisohjelmassa 2012 Kadunsuunnitteluohjelmassa 2012 Viheralueiden rakentamisohjelmassa 2012 Viheralueiden suunnitteluohjelmassa 2012 Pelialueen lähelle sijoitetaan ulkoliikuntavälineitä, joissa voi vetää leukaa, tehdä vartalonkiertoja, punnerruksia ja vatsaliikkeitä. Voi myös polkea kuntopyörällä ja kokeilla juoksuvälinettä. Mitä kaikkea alueelle rakennetaan? Pienille lapsille rakennetaan oma aidattu leikkialue. Leikkijöitä varten on hiekkalaatikko, karuselli, varsikiikku, kahdella erillisellä liulla varustettu monitoimiväline ja keinutelineet. Leikkialueelta löytyy myös sininen veturi, jolla voi kuvitella ajavansa Marja-Vantaan junaradalla. Vauhdikkaampia leikkejä varten isommille leikkijöille Kenraalinpuistossa on puolestaan parkouralue, kiipeilyverkko, elektroninen peli- ja skatealue. Parkour haastaa kaikki kokeilemaan oman kehonsa rajoja, hyppien, temppuillen ja tasapainoillen ikään ja sukupuoleen katsomatta. Parkouriin ei tarvita erityisiä varusteita. Parkouria voi harrastaa vaikka tavallisissa lenkkareissa, shortseissa ja t-paidassa. Trendikäs laji innostaa kokeilemaan ja liikkumaan myös niitä, jotka eivät ole harrastaneet aktiivisesti liikuntaa. Isojen lasten leikkialueen keskelle kohoaa alueen tunnusmerkki yli 7 metrin korkuinen, valaistu kiipeilyverkko. Kiipeilyverkon yhteydestä löytyy myös aivan uudenlaiset elektroniset ICON-välineet, jotka yhdistävät reippaan ulkoilun tietokonepeleihin. Katso peliohjaimen näyttöön, selaa valikkoa käyttämällä vartaloasi, valitse peli sekä pelaajien lukumäärä ja paina enter - ja peli voi alkaa! Icon Vauhdikkaampia leikkejä varten isommille leikkijöille Kenraalinpuistossa on puolestaan parkouralue, kiipeilyverkko, elektroninen peli- ja skatealue. välineillä voi pelata myös pimeällä, sillä niissä on valaistus. Pelialueen läheisyyteen on sijoitettu ulkoliikuntavälineitä. Välineissä voi vetää leukaa, tehdä vartalonkiertoja, punnerruksia ja vatsaliikkeitä. Voi polkea myös kuntopyörällä ja kokeilla juoksuvälinettä tai vain venytellä tehdyn juoksulenkin jälkeen. Aloitteleville skeittaajille toteutettavan asfalttipohjaisen skatealueen suunnittelun ovat tehneet Timo Marttiala ja Ilari Pirttilahti. Suunnitelman mukaisesti alueelle toteutetaan kivikurbit, asfalttidisi, teräsreili sekä betoniset kumpareet. Osa betonisista kumpareista läpivärjätään alueelle tunnusomaisella sinisellä värillä. Kenraalinpuiston leikkialueen ja toimintapuiston turvallisuuteen ja viihtyisyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Alueen valaistus toteutetaan led-valaisimilla ja puistoalueelle sijoitetaan metallisia penkkejä, joista osa on käsinojallisia. Parkour- ja pienten lasten leikkialueelle sijoitetaan polkupyörätelineet, pöytäpenkkiyhdistelmät ja lajitteluroska-astioita. Lisää viihtyisyyttä ja vehreyttä tuovat leikki- ja toiminta-alueita rajaamaan istutettavat matalat pensasryhmät. Keväisin alueella kukkivat koristeomenapuut ja päärynäpuut, joiden kukintaa voi ihastella istuskelemalla käytävän solmukohtiin sijoitettavilla puiden ympärillä olevilla penkeillä. Talvivihreydeksi puistoon istutetaan havupuuryhmiä. Suunnitteluhortonomi Satu Nätynki

5 22 suunnittelee ja rakentaa 2012 Ensimmäiset uudet asukkaat Marja-Vantaalle vuonna 2014 ja kestävät materiaalit. Havainnekuva talviselta asuntomessualueelta. Marja-Vantaan suunnittelun tärkein tavoite vuodelle 2012 on mahdollistaa keskustan asuntorakentamisen aloittaminen niin, että alueella asuu ensimmäiset asukkaat Kehäradan liikennöinnin alkaessa vuonna Koko Marja-Vantaan keskustan laajaa aluetta koskeva asemakaavaluonnos aineistoineen hyväksyttiin kaupunginhallituksessa lähes vuosi sitten. Alueelle voidaan rakentaa asunnot noin asukkaalle. Nyt alueen suunnittelu jatkuu pienempinä osina. Asuntomessualue ensimmäisenä Ensimmäinen laajan keskusta-alueen töistä on Vantaan asuntomessut 2015:n asemakaavaehdotus. Alue sijoittuu keskustan koillisnurkkaan, vain kivenheiton päähän Kanniston uudesta koulu-päiväkoti-asukastilojen palvelurakennuksesta. Kaavasuunnittelu on tehty projektin omana työnä. Kaavaluonnokseen nähden suurin muutos on ollut entisten soranottokuoppien muuttaminen tulevaisuuden liikuntapuistoksi, erityisesti lasten ja nuorten tarpeet huomioon ottaen. Kaupunkilaisten palstaviljelyalueet sijoittuvat liikuntapuiston pohjoispuolelle. Asuntomessujen kaava-alue sisältää noin 30 eri kokoista omakotitonttia eri kokoisille rakennuksille. Lisäksi alueelta löytyy atriumtalojen kortteli. Myös asuinpientalojen korttelialueista voidaan tarvittaessa muodostaa lisää pientalojen rakentamispaikkoja. Erityisesti asuntomessuilla halutaan tuoda esiin kaupunkipientalojen rakentamismahdollisuuksia. Kaupunkipientalot tarkoittavat kaksi-kolme-kerroksisia toisiinsa kytkettyjä englantilaistyylisiä tai erillisiä kaupunkivilloja. Suunnittelussa on otettu huomioon myös kerrostalojen sijoittuminen asuntomessualueen länsi- ja eteläsivustalle. Kierrätysmateriaalien käyttöä tutkitaan Tampereen teknillisen yliopiston tutkimushankkeen koerakentamiskohteessa. Puun käyttöä rakentamisessa edis- Havainnekuva Marja-Vantaan katunäkymästä. täville hankkeille on varattu yksi selkeä korttelikokonaisuus. Paikalla muuratun tiilen käyttöä edellytetään parissa korttelissa, muuten julkisivumateriaaleihin ei oteta kantaa. Aaltoyliopiston kanssa yhteistyössä järjestetty kansainvälinen opiskelijakilpailu on juuri käynnistynyt. Sen teemana on kestävän kehityksen tyyppitalo. Jos kilpailusta saadaan kiinnostavia ehdotuksia, niiden toteuttaminen messuille on mahdollista. Pysäköintitaloon tullaan toteuttamaan Vantaan ensimmäinen asukastila, joka voisi olla polkupyörien ja mopojen korjauspaja, ja siten suuntautuisi etenkin nuorten käyttöön. Marja-Vantaan keskustan asemakaavatyöt Marja-Vantaan keskustan ensimmäisten asuinkortteleiden suunnittelu etenee rakentajakumppaneiden valinnan jälkeen maaliskuussa. Tavoite on, että aloituskortteleista ensimmäisen asemakaavaehdotus tuodaan kaupunginvaltuuston käsittelyyn vuoden 2012 lopulla. Lopullinen kaava-alueen rajaus tarkentuu kumppaneiden vallinnan yhteydessä. Samalla päätetään, laaditaanko yksi vai mahdollisesti kaksi erillistä asemakaavaa. Kumppaneiden valintaan liittyvän alueen rakennusoikeus ydinkeskustan asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksessa on noin kerrosneliötä, joka vastaa suunnilleen Leinelän asuinalueen kokoa. Marja-Vantaan keskustaan sijoittuu kaksi yhtenäiskoulua sekä muita julkisia palveluita sisältäviä palvelurakennuksia. Näistä ensimmäinen, Aurinkokiven suunnittelu on käynnistynyt tarveselvityksen laatimisena. Rakentaminen edellyttää asemakaavaa, jonka laatiminen on käynnistynyt osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla. Rakennuksen suunnittelusta järjestetään mahdollisesti yleinen suunnittelukilpailu, jossa ovat vahvasti mukana kestävän kaupunkisuunnittelun eri teemat, kuten hulevedet, viherkatot Kaupunkikeskus Kivistön aseman viereen Marja-Vantaan monipuolisen kaupunkirakenteen kannalta keskeisimpiä töitä on liike-, palvelu-, julkisia tiloja ja asumista sisältävän kaupunkikeskuksen suunnittelu, joka sisältää Kivistön tulevan rautatieaseman läheisyydessä sekä niin sanotun Colosseumin korttelit että uuden kauppakeskuksen hankkeen. Aiemmin yhtenä kaavatyönä suunnittelussa edennyt alue jaetaan valmisteilla olevan suunnitteluvarauksen mukaan todennäköisesti kahteen osaan, joista kiireellisempi on lähikaupat ja asumisen mahdollistava työ. Tälle osalle on vielä kaksi vaihtoehtoa vuoden 2012 alussa: joko Kehäradan pohjois- tai eteläpuolella. Tavoitteena on asemakaavan valtuustokäsittely vuonna Kauppakeskuksen asemakaavatyö etenee ehdotusvaiheeseen vuoden 2012 aikana. Muut suunnitelmat ja työt Vanhan Kivistön pientaloalueen kehityshanke jatkuu diplomityönä tehtävän yleissuunnitelman laatimisella keväällä Alueen asukkaista ja projektin työntekijöistä koottu yhteistyöryhmä ohjaa osaltaan työtä. Jokaisella tontin omistajalla on ollut mahdollisuus tavata henkilökohtaisesti yleissuunnitelman tekijä ja tuoda esille omia tarpeitaan tonttinsa kehittämisestä. Vehkalan tulevan aseman ympäristöön sijoittuu laaja työpaikka-alue kaupungin omistamille maa-alueille. Sen yleissuunnitelmatasoinen tarkastelu käynnistyi syksyllä 2011 ja yleissuunnitelma tuoda hallinnolliseen käsittelyyn maaliskuussa Tämän jälkeen käynnistyy asemakaavojen laatiminen: kaupungilla on erityisen suuri tarve eri kokoisista, eri toimintoja tukevista työpaikkatonteista. Keimolanmäen vahvan asemakaavan toteutus käynnistynee vuonna 2012 kunnallistekniikan rakentamisella. Keimolan valvontatornin kehittämisestä maamerkiksi järjestettiin kilpailu viime vuonna. Riipiläntien itä- ja länsipuolelle laadittava yleissuunnitelma on odottanut sopimuksia maanomistajien kanssa. Mikäli sopimukset saadaan kuntoon, työ voi käynnistyä uudelleen vuoden 2012 aikana. Merkittävä osa Marja-Vantaan projektityöstä liittyy erilaisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin muun muassa kestävän kehityksen huomioimisesta eri suunnittelun tasoilla. Kaavoituspäällikkö Lea Varpanen Marja-Vantaa-projekti Keimolan moottoriradan valvontatorni saattaisi valotekosena näyttää vaikka tällaiselta. Kilpailun voitti ehdotus nimeltä OMBRA. Keimolan moottoriradan valvontatonista tulee valoteos Vantaan kaupungin käyttämä tasokoordinaattijärjestelmä vaihtuu vanhasta valtion järjestelmästä (vvj) uuteen ETRS/GK25FIN-järjestelmään. Samassa yhteydessä vaihdetaan vanha N43-korkeusjärjestelmä uuteen N2000-järjestelmään. Uudet järjestelmät ovat valtakunnallisia ja ne otetaan pääkaupunkiseudulla käyttöön samanaikaisesti joulukuussa Muualla Suomessa vastaavia seutukuntatasoisia muutoksia on tehty vuodesta 2005 alkaen. Kunnissa uusien järjestelmien käyttöön ottoa edellyttävät eri asteiset säädökset. Näitä ovat EU:n Inspiredirektiivi ja sen johdosta säädetty laki Tulevalla Keimolanmäen asuinalueella säilytettävä entisen moottoriradan valvontatorni muutetaan kaupungin ja maanomistajan yhteistyöhankkeena taideteokseksi. Valvontatorni on keskeinen rakennus ja ympäristötaideteos osana sen ympärille rakennettavaa uutta asuinaluetta ja tulevaa Lincolnin aukiota. Valoteoksen toteuttamisen ajankohta määräytyy asuntorakentamisen aikataulujen mukaan. Alueella pitää olla asukkaita, jotta teos säästyy mahdollisimman paljon ilkivallalta. Tällöin toteutus voisi olla ajankohtaista noin viiden vuoden kuluttua. Keimolanmäen uuden asuinalueen suunnittelu oli Marja-Vantaa-projektin ensimmäinen asemakaavatyö. Maanomistajan ja rakennuttajakumppaneitten sekä kaupungin yhteiseksi tavoitteeksi löytyi heti alkuvaiheessa paikan historiaan tukeutuvan identiteetin vahvistaminen ja korostaminen: Keimolan moottorirata on Suomen ainut kansainvälisesti tunnettu kilpa-autoilurata. Asuinalueen asemakaavaratkaisu on arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkolan käsialaa ja ratkaisun vahvuutena on erityisesti vanhaan kilparataan perustuva katuverkko sekä entisen valvontatornin rajaaminen keskeisen kaupunkitilan, Lincolnin aukion kohokohdaksi. Suunnittelun muita erityisominaisuuksia on Käärmetalon suurimittakaavainen kaupunkiveistos: asuinrakennuksen muoto aaltoilee ja kerrosluku vaihtelee neljästä kahteentoista. Suunnittelun kuluessa kaupungin ja maanomistajien edustajista koostuvan yhteistyöryhmän kesken laadittiin laatukriteerit, joista tärkeimmät sisältyivät itse asemakaavaankin, mutta osa siirrettiin toteutussopimukseen. Tärkein näistä sopimukseen kirjatuista tavoitteista oli valvontatornin muuttaminen yhteistyöhankkeena asuinalueen maamerkiksi. Osapuolet sitoutuivat kehityshankkeen kustannuksiin saman suuruisella summalla. Hanketta tarjottiin World Design Capital 2012:n Vantaan kohteeksi, mutta se ei tullut valituksi. Suunnittelu päätettiin kilpailuttaa avoimella ilmoittautumismenettelyllä, jonka perusteella löytyi viisi arkkitehtitaiteilijatyöparia. Suunnittelukilpailun ohjelma laadittiin sekä arkkitehti- että kuvanveistäjäliiton sääntöihin perustuen. Jokainen kilpailuun ilmoittautunut ryhmä edusti Suomen parasta asiantuntemusta. Seuraavaksi käytiin neuvottelukierros jokaisen ryhmän edustajien kanssa, jonka kierroksen perusteella järjestettiin pienimuotoinen avoin kilpailu. Jokainen ehdotuksen jättänyt sai työstään korvauksen ja voittaja lisäksi jatkosuunnittelutehtävän. Palkintolautakunta valitsi yksimielisesti voittajaksi syksyllä 2011 ehdotuksen nimeltä OMBRA, jonka tekijöiksi osoittautui WSPGroupin laaja-alainen työryhmä. Teos on saanut nimensä mukaisesti innoituksen sateenvarjosta, jonka mukaan torni katetaan aurinkopaneelein varustetusta pyöreällä, läpinäkyvällä katteella. Valoteoksen tarvitsema sähkö tuotetaan aurinkopaneeleilla. Teokseen on yhdistettävissä kilparatamaailmaan liittyen ääniefektejä. Kaavoituspäällikkkö Lea Varpanen Marja-Vantaa-projekti Pääkaupunkiseutu siirtyy samaan koordinaattijärjestelmään paikkatieto infrastruktuurista sekä useat julkisen hallinnon suositukset (JHS). Koordinaatistojen yhtenäistämisen jälkeen kunta yhteistyö helpottuu. Eniten muutos vaikuttaa suunnittelu- ja rakennustoiminnassa. Etenkin siirtymävaiheessa tänä ja ensi vuonna pitää kaikkien toimijoiden olla tarkkana ja varoa sotkemasta eri järjestelmien luku arvoja toisiinsa. Suurin sekaantumisen vaara liittyy korkeusjärjestelmän muuttumiseen. Vantaalla uuden ja vanhan järjestelmän ero on 0,313 metriä. Kaupunkimittausinsinööri Kimmo Junttila

6 suunnittelee ja rakentaa 2012 AVIAPOLIS Kadunrakentamisohjelmassa 2012 Kadunsuunnitteluohjelmassa 2012 Rakentamisohjelma Karhumäenkallion runkolinja: Vesihuollon runkolinja, joka palvelee Lentoasemantien länsipuolisia alueita. 2. Pysäkkijärjestelyt Väinö Tannerin tiellä: Uusien asuinalueiden (Pakkala 3:t) johdosta joukkoliikenteen pysäkkijärjestelyjä pitää parantaa. Yksi vanha pysäkki siirretään lännemmäksi ja uusi rakennetaan Osuustielle. 3. Manttaalitie välillä Tikkurilantie- Valimotie: Lisäkaistat, kevyen liikenteen väylän rakentaminen ja hulevesien hallinta. 4. Pakkalan promenadi: Koivukujanne on uusittu tammikujanteeksi. Promenadin pintamateriaali uusitaan suunnitelman mukaisesti sekä tehdään muut viimeistelytyöt. 5. Tilkunpelto: Puistokäytävien, polkujen, niittyjen, nurmikoiden ja istutusten 6. Rälssipuisto- ja Manttaalipuisto: Rälssi- ja Manttaalipuistoihin suunnitellaan ja toteutetaan Kirkonkylänojan tulvia tasaavat hulevesialtaat Keski- Vantaan hulevesijärjestelmän toiminnallisen selvityksen mukaisesti. 7. Osumapuisto: Vuonna 2011 aloitetun hankkeen viimeistelytöiden loppuunsaattaminen. Sunnitteluohjelma Vanhatie 9. Tietotie 10. Veromäentie välillä Ylästöntie - Veromäenkuja 11. Karhumäentien loppuosa ja kiertoliittymä Tietotielle 12. Liikennevalojen muutos Rälssitie/Tikkurilantie Viheralueiden rakentamisohjelmassa 2012 Viheralueiden suunnitteluohjelmassa Vantaankosken pitkospuusilta: Vantaankoskella, Viilatehtaan läheisyydessä sijaitseva Vantaanjoen tulvavaurioista kärsinyt pitkospuusilta uusitaan. Turvallisuuden varmistamiseksi uusi pitkospuusilta toteutetaan metrin nykyistä korkeammalle. 14. Tiiranpuisto: Tiiranpuiston länsiosaan suunnitellaan urbaani kivetty kaupunkiaukio ja sen yhteyteen polkupyöräpaikoitus. Puiston itäosaan sijoittuva luonnonmukaisempi osa kehitetään reheväksi puistoksi ikivihreillä ja kukkivilla puilla ja pensailla. Tiiranpuiston pohjoisosaan suunnitellaan yleiskaavan mukainen ulkoilureitti, joka on osa Kehä III:n pohjoispuolista itä-länsisuuntaista pääulkoilureitistöä. 15. Karhumäenkallio ja Karhumäenpuisto: Karhumäenkallion puistoon suunnitellaan Tiiranpuistosta itään jatkuva pääulkoilureitti. Metsäisestä puistosta laaditaan maisemanhoitosuunnitelma, jossa suositaan etenkin komeita mäntyjä. Hienot kallioseinämät ja isot siirtolohkareet otetaan esiin. Lentoasemantien yli rakennettava kevyenliikenteensilta yhdistää Karhumäenkallion Karhumäenpuistoon, jonka suunnitelmat tarkastetaan samassa yhteydessä. Lisätietoja katujen suunnittelusta ja rakentamisesta Rakentamisohjelma: Kehitysinsinööri Paula Jääskeläinen, p Kaupungininsinööri Henry Westlin, p Puistopäällikkö Aino Leino, p Suunnittelu: Kadunsuunnittelupäällikkö Olli Lappalainen, p Suunnitteluinsinööri Ossi Pakarinen, p Toteutus: Rakennuttajapäällikkö (ts.) Heikki Kosonen, p Työpäällikkö Raimo Laaksonen, p AVIAPOLIS Lisätietoja viheralueiden ja urheilupuistojen suunnittelusta ja rakentamisesta Suunnittelu: Puistosuunnittelupäällikkö Hanna Keskinen, p Aviapoliksen, Kivistön ja Myyrmäen suuralueet: Suunnitteluhortonomi Satu Nätynki, p Aviapoliksen ja Tikkurilan suuralueet: Suunnitteluhortonomi Eija Välimäki, p Hakunilan ja Korso- Koivukylän suuralueet: Suunnitteluhortonomi Camilla Lindroth- Vanhala, p Liikunta ja urheilualueiden suunnittelu: Suunnitteluinsinööri Ari Asikainen, p Maisema-arkkitehti Sonja Semeri, p Rakentaminen ja perusparantaminen: Työpäällikkö Bo Backman, p Viherkunnossapitopäällikkö Pirjo Kosonen, p Valvojapuutarhuri Juha Kivimäki, p Sähköposti: etunimi.sukunimi@ vantaa.fi 23 Meritaimenkin viihtyy jo Vantaan puroissa Vantaan purojen vedenlaatu on parantunut merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana. Huomattavin elpymisen merkki on kalojen, näiden kruununa meritaimenen paluu osaksi kaupunkipurojen lajistoa. Vantaalla on mahdollista tavata jopa reilu kolmekymmentä eri kalalajia, mutta puroista vain muutaman suuremman osalta on olemassa tietoa lajistosta. Kylmäojasta on tavattu koekalastuksissa yhteensä 11 ja Rekolanojasta mainitaan ainakin 12 lajia. Suurimpienkaan Vantaan purojen kalalajistoon tuskin kuuluu enempää kuin reilu 15 eri kalalajia. Monissa pienemmissä puroissa kalalajisto muodostuu vain muutamasta sitkeimmästä lajista, useimmiten piikkikaloista ja hauesta. Vantaan puroissa tavattavia kalalajeja ovat ainakin kolmi- ja kymmenpiikki, hauki, ahven, salakka, särki, turpa, ruutana, suutari, kivisimppu, kivennuoliainen, törö, made, harjus ja taimen sekä ympyräsuisiin luettava pikkunahkiainen. Taimen - purojen kuninkaallinen Siinä missä lohta on sanottu kalojen kuninkaaksi, voi Vantaan puroihin mieltynyttä taimenta ansaitusti kutsua kuningattareksi. Parhaimmillaan jopa reilusti toistakymmenkiloiseksi kasvavan taimenen suhde puroihin on kaksijakoinen. Osa yksilöistä elää niissä koko elämänsä. Toiset viettävät puroissa vain ensimmäiset elinvuotensa ennen kuin vaellusvietti ajaa ne alavirtaan kohti suolaista meren ulappaa ja sen runsaita ravintovaroja. Mereen vaeltaneita sisaruksia kutsutaan meritaimeniksi niiden kasvuympäristön mukaan. Kaikkia taimenia yhdistää se, että ne palaavat lisääntymään sisävesiin. Van- Kuva Aki Janatuinen Vantaalaisilla puroilla on oma tärkeä tehtävänsä Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellun meritaimenen säilyttämisessä osana Suomen luontoa. taalla taimenen kutu ajoittuu yleensä lokakuuhun, jolloin sateet nostavat purojen virtaamia mahdollistaen suurtenkin taimenten nousun pieniin puroihin. Kutuaikaan paljastuu lajin monimuotoisuus, sillä kudulla voi tavata rinnatusten vaaksan mittaisen purossa elämänsä viettäneen yksilön ja sen kyljeltä itseään meressä kilotolkulla lihottaneen sulhon tai morsiamen. Kutupaikkana toimii yleensä näiden kotipuron koski, ehkä jopa se sama, jossa ne itse ovat syntyneet. Jotta taimenen mätimunista kehittyisi poikasia, vaatii se kutupaikkana toimivalta virtapaikalta hapekasta vettä ja karkeaa sormenpäiden kokoista soraa, johon emo hautaa mädin talveksi. Jos luonto suo, kuoriutuu seuraavana keväänä uusi sukupolvi. Toisin kuin luontodokumenttien tyynenmerenlohet, voi kotoinen taimenemme kutea useampaankin kertaan elämänsä aikana, mikäli onnistuu välttämään pyydyksiä ja petoja. Meritaimen on nykyisin luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi, joka kertoo karua kieltään vastoinkäymisistä. Vantaalaisilla puroilla onkin oma tärkeä tehtävänsä lajin säilyttämiseksi osana Suomen luontoa. Kuolleista heränneet Taimen lienee kuulunut useammankin eri Vantaan vesistön kalastoon vielä historiallisena aikana luvulle tultaessa lajia tavattiin edelleen ainakin Vantaanjoen vesistössä. Etenkin Kylmäoja oli tunnettu taimenistaan. Jopa Suomen urheilukalastajain liiton hallitus kävi vuonna 1936 tutustumassa Tikkurilassa Kylmäojan taimeniin, joita kuvailtiin isoiksi ja lihaviksi. Sittemmin Kylmäojan taimenten kävi, kuten muidenkin seudun taimenkantojen. Viimeiset havainnot Kylmäojan alkuperäisistä taimenista tehtiin ilmeisesti vuosina Ajatus taimenen palauttamisesta Kylmäojaan ja muihinkin Vantaan puroihin heräsi vuonna 1980 alkaneiden Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Vantaanjoen vesistöön tekemien istutuskokeilujen myötä. Tuolloin huomattiin että istutetut taimenet selvisivät erinomaisesti pienissä kaupunkipuroissa. Sittemmin moni vantaalainen puro ehti saada osansa Virtavesien hoitoyhdistyksen mätihautomon tuottamista taimenen poikasista, joita istutettiin ja 2000-luvuilla Vantaalla miltei jokaiseen vesistön potentiaaliseen puroon. Ensin Vantaanjoen varressa Seutulassa ja sittemmin Keravanjoen varressa Tammistossa vuosina toiminutta hautomoa pyöritettiin alusta asti vapaaehtoisvoimin. Vantaanjoki-suusta syksyllä pyydettyjen taimenemojen mätiä haudottiin parin sentin mittaisiksi vastakuoriutuneiksi poikasiksi, jotka keväällä istutettiin sopiviin puroihin. Tuhkimotarinassa taimenten paluusta Vantaan puroihin onkin pitkälti kiittäminen hautomon poikasilla tehtyjä ennakkoluulottomia istutuksia. Pilattu, vaan ei menetetty? Vaikka monet Vantaan purot kelpaavat jälleen taimenillekin, ei niiden tila kuitenkaan yleisellä tasolla ole kovin kehuttava. Kaupungin rakentuminen on vaatinut veronsa. Suurta osaa puroista on jossain vaiheessa kaivettu ja perattu tai jopa suljettu päivänvalolta putkeen. Tapahtuneet muutokset ovat kaventaneet taimenen ohella muidenkin lajien elintilaa. Purojen kohdalla kolikolla on onneksi myös kääntöpuolensa. Täysin pilattujakin puroja on nimittäin mahdollista kunnostaa lähemmäs luonnontilaa. Ja nimenomaan kannattavaa, mikäli niiden vedenlaatu muuten mahdollistaa esimerkiksi taimenen menestymisen. Vantaan purojen ja niiden lajiston tulevaisuudennäkymät riippuvatkin pitkälti siitä millaisia päätöksiä lähivuosina tehdään. Aki Janatuinen

7 24 suunnittelee ja rakentaa 2012 TIKKURILA Rakentamisohjelma Koisotie: Pohjanvahvistus ja liikennejärjestelyjen muutos. 2. Ratatie välillä Valkoisenlähteentie - Lummetie - Unikkotie: Liittyy matkakeskuksen ja Tikkurilan keskustan rakentamiseen. 3. Meiramitie Puutarhatiestä länteen: Pohjanvahvistustyöt ja kadun peruskorjaus. Hulevesipilottikohde. 4. Köyhämäentien hulevesilinja: Hulevesilinjan saneeraus. 5. Esikkotie: Reunakivet ja päällystys, vesihuollon saneeraus. 6. Stenkullanpolku: Kuntovajekohde. 7. Keltavuokontie: Kuntovajekohde. 8. Sinirikontie ja Sinirikonkuja: Kevyen liikenteen yhteyden rakentaminen, päiväkodin saattoliikenne ja vesihuollon saneeraus 9. Neilikkakuja: Kuntovajekohde. 10. Neilikkapolku: Kuntovajekohde. 11. Kalkkitie: Kuntovajekohde. 12. Kokkokallionrinne, loppuosa. 13. Kuusikkotien liikennevalot: Liittymän toimivuuden ja turvallisuuden parantaminen. 14. Urheilutien kevyen liikenteen järjestelyt: Pysäkin siirto ja katoksen rakentaminen sekä Valkoisenlähteentien pysäkki. 15. Mesikukantie: Kuntovajekohde. 16. Lehtitie: Kuntovajekohde. 17. Minttutie: Saneeraus ja rakentaminen kaduksi. 18. Jokiniemi, Navethalia: Asuntotuotanto, viimeistelyt. 19. Tikkurilan keskusta, linjojen muutokset: Pysäköintilaitoksen rakentamisen vuoksi siirrettävä vh-linja ja kadun saneeraus. 20. Ratakuja: Asuntotuotanto. 21. Männistönpolku: Asuntotuotanto. 22. Tikkurilan aukio: Kaupungintalon edusta. 23. Salpakujan liittymä: Liittymän parantaminen, sopimuskohde. 24. Kukonkalliontie: Työpaikka-alue, sopimuskohde. 25. Väritehtaanpolku: Yhteys asemalle, viimeistelytyöt. 26. Urheilutien raskaan liikenteen LP: Raskaalle liikenteelle varatun pysäköintialueen Kadunrakentamisohjelmassa 2012 Kadunsuunnitteluohjelmassa 2012 Viheralueiden rakentamisohjelmassa 2012 Viheralueiden suunnitteluohjelmassa Koisotien lumenvastaanottoalue: Kaupungin päälumenvastaanottoalueen 28. Vihvilätie, kirvelitie ja Liljatien eteläosa: Perusparannus. 29. Kylmäojan kaiteet ja rummut ympäristöineen: Kohteet sijaitsevat Kylmäojan Virmajuurenpolun ja Osmanrannan ylityspaikoilla. Uusittavat Virmajuurenpolun rumpu ja Osmanrannan silta sekä kaiteet ovat huonokuntoisia. Toimenpiteet parantavat liikkumisen turvallisuutta ja veden virtaamista Kylmäojan purossa. 30. Puutarharannan matonpesupaikka: Matonpesupaikan rakentaminen Virmajuurenpolun päähän. 31. Koiruohonpuisto: Rakennettavan puiston viimeistelytyöt. 32. Heidehofinpuisto: Rakentaminen on aloitettu pääulkoilureitin rakentamisella sekä maisemanhoitotyöllä. Työt jatkuu maisemanhoitopellon salaojituksella ja tasaustyöllä sekä valaistavan käytäväverkoston jatkorakentamisella. Työ jatkuu vuoteen 2014 asti. 33. Lindmaninkorpi: Puistokäytävän rakentaminen Jokiniementieltä Naavatielle. 34. Kirvelipuisto: Leikkialue perusparannetaan. Huonokuntoinen aita, kalusteet ja leikkivälineet uusitaan. Puiston kasvillisuutta selkiytetään poistamalla huonokuntoiset puut ja pensaat. Toiminnot suunnataan lähinnä isommille lapsille ja nuorisolle. Leikkivälineisiin liitetään uudenlainen mobiilipelien käyttömahdollisuus. 35. Maarinoja: Keravanjoen varren ulkoilureitti valaistaan välillä Jokiniementie - Tikkurilantie. 36. Hiekkaharjun urheilupuisto: Urheilupuistoon rakennetaan hiekkatekonurmipintainen koripallo, futsal- ja tenniskenttä, alue aidataan ja varustetaan jäädytysputkistolla. Lisäksi rakennetaan kaksi beachvolley-kenttää, katukoripalloalue sekä kuntoilualue. 37. Kylmäojan varren ulkoilureitti: Kylmäojan puron länsipuolelle, Koisotien ja Läntisen Valkoisenlähteentien väliselle osuudelle laaditaan ulkoilureitti-, maisemanhoito- ja istutussuunnitelma. Suunnitelma on osa Kylmäojan purolaakson yleissuunnitelman toteuttamista. Alueelle suunnitellaan valaistava Keltamopuiston leikkialue on poistettu käytöstä ja puiston käyttötarve tullaan arvioimaan uudelleen. Muinaispuisto on kulttuurihistoriallisesti merkittävän muinaisjäännösalueen osa. Vanhan puutarhan jäänteen ja sen yhteydessä sijaitsevan luonnonkivin reunustetun puutarhaterassin kunnostaminen suunnitellaan. reitti, latuyhteys sekä levähdyspaikka. Puronvarsikasvillisuutta käsitellään varovasti luontoarvot huomioiden ja sitä kehitetään jalopuuvaltaiseen suuntaan. Toteutus on alustavasti ohjelmoitu vuodelle Keltamopuisto: Keltamopuiston leikkialue on poistettu käytöstä ja puiston käyttötarve tullaan arvioimaan uudelleen. Laaditaan puistosuunnitelma, jossa tarkastellaan mm. kasvillisuuden, valaistuksen, käytäväyhteyksien ja pinnoitteiden uusimistarve. Puistossa on kookkaita vanhoja puita, joiden kunto arvioidaan. Suunnittelu toteutetaan asukasyhteistyönä. Toteutus on alustavasti ohjelmoitu vuodelle TIKKURILA Sunnitteluohjelma Talvikkitie välillä Tikkuraitti - Lummetie 40. Savikkakuja välillä Liljatie - Savikkatie 41. Viertolankuja 42. Osmankäämintie 43. Markkulantie 44. Akatemiantie 45. Kukantie 46. Apilatie 47. Lauri Korpisen katu 48. Peltolantie välillä Talvikkitie - Sinirikontie 49. Asematie, kirkon edusta 50. Tikkurilanpuiston ja -torin toteutussuunnitelmat: Tikkurilanpuiston ja -torin toteutussuunnitelmat viimeistellään. Tavoitteena on luoda puistosta ja torista olohuone, osa korkeatasoista elävää kaupunkikeskustaa. Suunnittelussa huomioidaan eri ikäryhmät ja erityisesti esteettömyys. Itäiseen osaan puistosta suunnitellaan liikunnan, kuntoilun ja leikin osa-alue. Läntinen osa on avoimempaa, kallistettua nurmea vesiaiheineen oleskelua, auringonottoa ja erilaisia tapahtumia varten. Säilynyt puusto ja monipuoliset kukkivat pensaat ja perennat muodostavat vehreää ja viihtyisää ympäristöä. Torikaupalle on varattu alue aukion eteläosaan. Puistoon ja torille integroidaan eri taiteilijoiden teoksia osaksi muita rakenteita. Alueelle suunnitellaan korkeatasoinen valaistus. 51. Tikkurilan keskuspuisto, Koisotien eteläpuoli: Tikkurilan keskuspuiston länsiosasta on laadittu toteutussuunnitelma, joka sisältää mm. ulkoilureitit ja hulevesialtaat. Keskuspuistoon rajautuvan Koisotien lumenvastaanottopaikan suunnitelmassa on esitetty suojaviheralueiden puu- ja metsitysistutukset. Suunnittelua jatketaan laatimalla Tikkurilan keskuspuiston itäisestä, Koisotien eteläpuolella sijaitsevasta alueesta toteutussuunnitelma. Suunnittelussa tutkitaan mahdollisuuksia kehittää alueelle erilaisia osa-alueita ja toimintoja, kuten oleskelu- ja pelialueita, monikäyttönurmi sekä viljelypalstoja. Alueen ulkoilureittiyhteydet, kasvillisuusalueet sekä avoimien osien laajuus tarkennetaan. Näkymiä vesialueille ja arvokkaille rakennuksille avataan. 52. Muinaispuiston puutarhaterassi: Muinaispuisto on kulttuurihistoriallisesti merkittävän muinaisjäännösalueen osa. Vanhan puutarhan jäänteen ja sen yhteydessä sijaitsevan luonnonkivin reunustetun puutarhaterassin kunnostaminen suunnitellaan. Suunnitelmassa esitetään nykyisen kasvillisuuden hoitotoimenpiteet, uudet istutukset, käytävät, kalusteet ja varusteet. Kohteeseen suunnitellaan opastetaulu, jossa kerrotaan alueen historiasta. Alueelle laaditaan myös hoitosuunnitelma. Suunnitelma tehdään yhteistyössä museoviraston ja kaupunginmuseon kanssa. 53. Kuismapuisto: Leikkialueesta laaditaan perusparannussuunnitelma. Alueen tilanjakoa selkiytetään ja huonokuntoiset leikkivälineet, kalusteet ja varusteet uusitaan. Toiminnat suunnataan monipuolisesti eri-ikäisille lapsille. Pelikentän kunnostustarve sekä valaistuksen ja käytäväyhteyksien tarve arvioidaan. Puiston kasvillisuutta käsitellään poistamalla huonokuntoiset puut ja pensaat ja tarvittaessa laaditaan istutussuunnitelma. Suunnittelu toteutetaan asukasyhteistyönä loppuvuodesta 2012 ja toteutus vuoden 2013 aikana. 54. Hiekkaharju 5B: Uuden asuinalueen puistojen suunnitelmien ajantasaistaminen. Ensisijaisesti tarkistustarve koskee alueen keskeistä puistoleikkipaikkaa, Sipulipuistoa.

8 suunnittelee ja rakentaa Rakentamiskohteet ja arvioitu valmistumisvuosi Asunnot Asemakeskus Linja-autoterminaali asemarakennuksen alla Kirkko 8. Tori Kävelykatu 10. Puisto Pysäköinti torin alla Pysäköintitalo Uusi valtuustosali 2012 Tikkurilasta vihdoin oikea keskus! Tikkurilan keskustan ilmettä tulee muuttamaan myös Tikkurilan uusi kirkko. Tikkurilan keskustan kehittämistyö on jo hyvässä rakentamisvaiheessa. - Olemme vihdoinkin konkreettisissa tositoimissa ja Tikkurila kokee suuren muodonmuutoksen, sanoo maankäytön ja ympäristön toimialan projektijohtaja Heikki Virkkunen. Tikkurilan yleisilme avartuu Tikkurilan yleisilme tulee avartumaan ja puitteet tulevat muistuttamaan enemmän kaupunkimaista keskustaa. Syksyllä ovensa avaa uusi kaupungintalo, myöhemmmin rakennetaan kirkko ja myös Peltolantori muuttaa kaupungintalon ja kirjaston äärelle. Uuden ajan asemakeskus tuo lisää vilkkautta alueelle. Linja-autoterminaali muuttaa niinikään lähemmäksi asemarakennusta. Ruuhkat tulevat helpottumaan ja Tikkurilan keskusta muodostuu selkeäksi kokonaisuudeksi, kun ilmettä pirstaloivat ajotiet ohjataan reuna-alueille ja keskusta toimii kävelykatuna. Virkkunen näkee tässä myös ympäristöystävällisen Keskustojen kehittäminen on merkittävää koko Vantaan kaupungille ja sen asukkaille ja elinkeinoelämälle. näkökulman, joka lisää viihtyisyyttä. Oman pikantin säväyksen tuo myös vesi -aiheinen tilataideteos torin läheisyydessä. Torilla on myyntipaikkoja, kuten aiemminkin. - Valaistussuunnitelma tuo myös valoa sekä raikkautta ja keskusta on mukava kohtaamispaikka myös virka-ajan jälkeen. Valaistus, selkeät ratkaisut ja avaruus ovat turvallisuuden näkökulmia, hän toteaa. Kirjaston eteen asukaspuisto Kirjaston eteen sijoittuva puisto on myös moni-ilmeinen asukaspuisto, jossa on paikkavaraus siirrettävälle esiintymislavalle pienohjelmia varten. Asuntoja on tulossa noin 250. Heikki Virkkusen mukaan on merkittävä ja iso edistysaskel, että kaikkia keskustoja ollaan uudistamassa, vaikka osa on vasta suunnitteluvaiheessa. - Keskustojen kehittäminen on merkittävää koko Vantaan kaupungille ja sen asukkaille ja elinkeinoelämälle. Yhteistyö on sujunut hyvin kaikkien osapuolten ja asiantuntijoiden kanssa ja sijoittajilta on tullut selkeä viesti, että radanvarsikeskustat ovat myös sijoittajille otollisia investointikohteita, Virkkunen sanoo. Mirkka Kortelainen Tikkurilaan vehreä ja viihtyisä olohuone Tikkurilanpuistosta, torista ja kävelykadusta on tavoitteena luoda olohuone, joka osa korkeatasoista elävää kaupunkikeskustaa. Tikkurilanpuistosta on tulossa vehreä ja viihtyisä alue, jonka nurmikentällä voi oleskella tai järjestää erilaisia tapahtumia. Toiminnallisuutta löytyy alueen itäosaan suunnitellusta leikki- ja toimintapuistosta, johon kuuluu pieni skeittialue. Kaupungintalon ja uuden As oy. Tikkurilanaukion väliin jäävälle torialueelle on varattu alue torikaupalle. Tikkurilanpuiston ja -torin toteutussuunnitelmat valmistuvat alkuvuodesta Suunnittelutyö jatkuu Asematien kävelykadun suunnittelulla Kielotien ja Asematien välillä. Tikkurilantorin toteutus käynnistyy vuonna 2012 kaupungintalon edustalla sijaitsevan laatoitusalueen rakentamisella. Samassa yhteydessä toteutetaan myös vesiaiheen pohjarakenteet sekä porras- ja luiskayhteydet kaupungintalolle. Yhteistyö taiteilijoiden kanssa jatkuu Tikkurilanpuiston ja -torin suunnittelussa on ollut mukana Vantaan taidemuseon valitsema taiteilijaryhmä; Outi Turpeinen, Merja Ranki, Jaana Brinck ja Riikka Latva-Somppi. Taiteen suunnittelun lähtökohtana on ollut 1950-luku ja kodin teema, joka liittyy laajemmin oman paikan etsimiseen ja löytymiseen kaupungissa ja yhteiskunnassa. Taiteilijoiden suunnitelmat on integroitu osaksi puisto- ja katusuunnittelua. Keskustasta on mahdollista tulevaisuudessa löytää mm. vanhoja 1950-luvulla kirjoittuja Vantaata kuvaavia tekstejä, teräsrakenteinen tarinapuu ja penkille unohtunut 1950-luvun tyylinen hattu. Puistosuunnittelupäällikkö Hanna Keskinen Tikkurilanpuistosta, torista ja kävelykadusta on tavoitteena luoda olohuone, joka osa korkeatasoista elävää kaupunkikeskustaa.

9 26 suunnittelee ja rakentaa 2012 KOIVUKYLÄ Rakentamisohjelma 2012 KOIVUKYLÄ 1. Sorttiaseman vesihuoltolinja: Sorttiaseman ja lentokentän tarvitsema vesihuoltolinja. 2. Koivukylänväylän/Asolanväylän kiertoliittymä: Kehärataan liittyvä hanke. Katupuiden uusiminen. 3. Laurintie välillä Pikkukoski - Pihkalantie: Kadun perusparantaminen ja kevyen liikenteen yhteyden 4. Asolanväylä välillä Koivukylänväylä - Koivukylän puistotie: Katupuiden uusiminen. 5. Pihkalantie välillä Laurintie - Koskelanpolku: Katuyhteyden rakentaminen, hoitokodin liikennejärjestelyt. 6. Elmontie: Elmon urheilupuiston tieyhteyden 7. Elmon aukio: Osa Elmon urheilupuiston toteuttamista. 8. Elmon LP: Elmon urheilupuiston pysäköintialueen 9. Klemmintie, yhteys Sorttiasemalle: Tieyhteys Koivukylänväylän länsipäästä Sorttiasemalle. 10. Louhikkopolku: Kuntovajekohde. 11. Tapiontie ja -kuja sekä Kimmonkuja: Kaduksi 12. Suomantie ja Kustaantie: Kuntovajekohde. 13. Honkatie: Kuntovajekohde. 14. Asolantie: Kadun perusparantaminen. 15. Leinelä 1:n kunnallistekniikka vaihe 2: Asemakaava-alueen katujen viimeistelytyöt. 16. Koivukylänväylän jk+pp: Kevyen liikenteen väylä Leinelän puistotielle. 17. Leineläntie/Koivukylänväylä, kiertoliittymä: WDC-hanke, taideteos kiertoliittymään. 18. Ahdetie: Viimeistelytyöt. 19. Metsänhengenpuisto: Puiston eteläosan rakentaminen käynnistettiin v ja rakentaminen jatkuu vuonna Olevien polkujen mukaan linjatut puistokäytävät yhdistävät Koivukylänväylän ja pienet tonttikadut Leinelän puistotielle. Aidattu puistoleikkipaikka oleskelualueineen sijoittuu lounaaseen ja itään avautuvan kallion kupeeseen. Leinelän puistotien tuntumaan rakennetaan laadukas, aukiomainen Metsänhengen puiston sisääntulo istuskelu- Kadunrakentamisohjelmassa 2012 Kadunsuunnitteluohjelmassa 2012 Viheralueiden rakentamisohjelmassa 2012 Viheralueiden suunnitteluohjelmassa 2012 paikkoineen. Metsänhengen puiston tukimuureihin ja yksittäisiin penkkeihin integroidaan kuvataiteilijoiden teossarjojen osia. Kuten muuallakin Leinelässä, puistossa noudatetaan esteettömyyden perustasoa. Puustoa hoidetaan osana rakentamista. 20. Ojalehdonpuisto: Koivukylän puistotien jalkakäytävän viereen rakennetaan puupintainen oleskelulaituri Rekolanojan yli. 21. Taikapuisto: Puiston rakentamista jatketaan Satutieltä pohjoiseen Kaskukujan ja Taikakujan alueelle asti. Polkuverkosto rakennetaan valaistuksineen ja viimeistelytöineen. Puistometsää hoidetaan ja täydennysistutetaan. 22. Haxberginhaka, Kehtopuisto: Alueen puistojen jatkorakentaminen käynnistetään Kehtopuiston rakentamisella. Puistoon rakennetaan hulevesiallas sekä polkuverkosto istutuksineen. Puistoon istutetaan kosteikkoperennoja, pensaita ja lehtipuita. Sunnitteluohjelma Himalajantie välillä Tuusulantie - Leikkitie 24. Laurintie 25. Koivutori 26. Kivikkotie Mäkitiestä länteen 27. Karpaattientie 28. Louhikkotie, Pikkumäenkuja, Mäkirinne 29. Ritvantie 30. Tarjantie 31. Joukontie 32. Katajatie 33. Asolantien raskaan liikenteen LP 34. Joukontien silta: Vantaan- ja Keravanjoen virkistyskäytön yleissuunnitelman mukaisen Keravanjoen ylittävän sillan suunnittelu ja lupamenettely käynnistetään. Sillan kautta toteutetaan yleiskaavan mukainen ulkoilureittiyhteys Keravanjoen vartta pitkin. Kylmäojanmetsään 26 hehtaarin luonnonsuojelualue Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus on rauhoittanut tammikuussa 2012 Itä-Vantaalla Ilolan ja Rekolan välisellä alueella sijaitsevan Kylmäojanmetsän luonnonsuojelualueen. Metsäalue ympäröi ja täydentää vuonna 2001 rauhoitettua Kylmäojan korven suojelualuetta. Yhdessä nämä alueet muodostavat monimuotoisen ja edustavan luontokohteen, jossa on sekä kosteikkoa että metsäluontoa. Alueen läpi virtaa Kylmäojan itäinen, vielä varsin luonnontilainen haara. Kylmäojanmetsän rauhoitusta hakivat yhdessä alueen omistajat Vantaan kaupunki ja Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymät. Tuoreen suojelualueen pinta-ala on noin 26 hehtaaria, josta länsiosan, noin puolet pinta-alasta, omistaa Vantaan kaupunki. Seurakunnat omistavat alueen itäpuoliskon. Kylmäojanmetsän alue on Vantaan yleiskaavassa 2007 varattu luonnonsuojelualueeksi. Viistoilmakuvista näkee Vantaan kehityksen Kaupungin kartta- ja paikkatietopalvelusta internetissä voi katsella viistoilmakuvilta, miten Vantaa on kehittynyt vuosina Viidentoista vuoden aikana on kuvattu viisi viistoilmakuvasarjaa, jotka kattavat koko kaupungin alueen. Vuoden 1996 kuvasarjassa on 650 kuvaa. Kuvauspaikkoja on myöhemmissä kuvasarjoissa tihennetty niin, että kesä- heinäkuussa 2011 otettiin 1518 kuvaa. Eri vuosien kuvasarjoissa kuvien tarkkuus eli pikselimäärät vaihtelevat. Viime kesänä otetut kuvat ovat tarkkuudeltaan 1620 x 1080 pikseliä. Kuvasarjoissa kuvaussuunta on pohjoiseen, kamera kallistettuna noin 45 astetta alaviistoon. Kuvausjonot ovat itä-länsi-suuntaisia, viime kesänä kuvia otettiin noin 500 metrin välein. Vantaan jokainen paikka näkyy vähintään kahdella kuvalla. Eri vuosien viistoilmakuvien ottopaikat saa kartalle näkyviin koskettamalla sanaa Viistoilmakuvat kuvaruudun vasemmassa osiossa olevan päävalikon kohdassa Muut kartat: ja ruksaamalla haluttujen kuvasarjojen nimien edessä olevat ruudut. Silloin karttanäkymään ilmestyvät eriväriset kamerakuvakkeet eri vuosien kuvien ottopaikoista. Jos näkymään ei ilmesty yhtään kuvaketta, loitonna näkymää kuva-alueen vasemmassa yläkulmassa olevalla plusmiinus -asteikolla. Koskettamalla kamerakuvaketta saat haluamasi viistoilmakuvan avautumaan erilliseen ikkunaan. Lisätietoa, kuten kuvauspäivät kulloinkin käyttämästäsi ilmakuvasta saat koskettamalla vasemmalla alhaalla Tietoa kartasta. Lisää palvelun käyttöohjeita löytyy päävalikosta alhaalta kohdasta Linkit > Palvelun kotisivu avautuvan ikkunan alakohdasta Ohjeita. Palvelu löytyy osoitteesta Kaupungingeodeetti Pekka Tervonen -palvelun viistoilmakuvista näkee Backaksen kartanon ympäristön kehityksen vuodesta 1996 vuoteen 2011.

10 KORSO suunnittelee ja rakentaa 2012 Rakentamisohjelma Fasaanitie: Kuntovajekohde. 2. Iltatähdentie: Kuntovajekohde. 3. Vesimiehentie ja -kuja: Kuntovajekohde. 4. Heikantie: Kaduksi 5. Siikatie: Kuntovajekohde, bussireitti. 6. Harrikuja ja Täkytie: Uuden asemakaava-alueen toteuttaminen. Uusi katuyhteys päiväkotiin. 7. Hukantie: Kuntovajekohde. 8. Ahmatie ( ja -polku): Kuntovajekohde. 9. Korennontie ja jk+pp: Liikenneturvallisuushanke. 10. Kimalaisenranta: Kimalaisenrannan pohjoisosan rakentaminen asemakaavan mukaiselle paikalle. 11. Mehiläisenrinne ja -kuja: Kuntovajekohde. 12. Lukkitie: Bussireitti, kuntovajekohde. 13. Kimalaisentie +LP: Yhteys Korennontielle. 14. Merikotkantie ja Korson aukio: WDC-hanke. 15. Nikinmäentie ja Ongenkoukku: ARA-hanke, sopimuskohde, asuntotuotanto, uusi liittymä Sipoontielle. 16. Sipoontie: Liittymäjärjestelyt ja alikulun rakentaminen uutta asemakaava-aluetta varten. 17. Savimaantie: Rekolanojan rumpujen uusinta. 18. Kiertotähdenpuiston koiraaitaus: Puistoon rakennetaan vuonna 2006 hyväksytyn yleissuunnitelman mukaisesti koira-aitaukset isoille ja pienille koirille sekä niihin liittyvät reittiyhteydet. 19. Metsolansuo: Toteutussuunnittelussa on linjattu 2,5 m leveä valaistu puistokäytävä varoen olevaa hyväkuntoista puustoa ja yksittäispuita sekä sovittaen linjaus huolella maastoon. Käytävä yhdistää Leppäkorventien Harmaahylkeentielle. Puistokäytävä on osa asemakaavan mukaista ulkoilureitistöä. Olemassa olevia polkuja vahvistetaan kapeiksi käytäviksi ohjaamaan kulkua sekä vähentämään metsäisten alueiden kulumista. Ojien ylitykseen rakennetaan pitkospuita kapeiden metsäpolkujen yhteyteen. 20. Kotkanpesä: Kotkanpesä kunnostetaan viihtyisäksi keskustapuistoksi Lumon monitoimikeskuksen viereen. Huonokuntoinen leikkialue puretaan ja puistoon rakennetaan lisää oleskelutilaa. Huonokuntoista kasvillisuutta poistetaan ja alueelle uutta istutetaan monipuolista ja värikästä kasvilajistoa. Graniittireunus kunnostetaan ja puistoon asennetaan metallisia penkkejä. Valaistus uusitaan. Kohde on yksi designpääkaupunkivuoden hankkeista. 21. Maarukanpuisto: Puiston viimeistely; istutusten ja polkuyhteyden 22. Nikinmäenpuisto: Puistokäytävän rakentaminen Pitkäsiimalta Siimapuiston puistoleikkipaikalle. 23. Naalipuisto: Suunnittelussa huomioidaan alueen luonne, turvallisuus ja kestävyys. Leikkipaikan toiminnallisuutta lisätään uusilla leikkivälineillä. Samalla tarkastellaan mahdollisuutta liittää leikkipaikan yhteyteen, nykyisen lentopallokentän tilalle, monipuolisempi hiekkatekonurmella pinnoitettu pieni pelipaikka. Tilanjakoa selkeytetään eri-ikäisten lapsien toimintojen keskittämisellä ja rajauksilla. Valaistuksen kunto ja riittävyys arvioidaan. Puiston nykyinen hyväkuntoinen puusto säilytetään, mutta muutamia huonokuntoisia puita ja vesakkoa poistetaan. Perusparannuksen jälkeen leikkipaikan tarkoituksena on tarjota monipuoliset puitteet eri-ikäisten lasten ja nuorten liikunnalliseen toimintaan sekä leikkiin. Suunnittelu tehdään kevään 2012 aikana. 24. Kalmuurin viheralue: Koirapuiston vanhentuneet aita- ja porttirakenteet uusitaan ja toteutus tehdään aikaisempaa korkeammilla aitaelementeillä. Pienten koirien alueen laajuutta tullaan kasvattamaan ja alueen sisäiset Metsonkodin piha-alueen kävelyreittiä jatketaan Korson keskuspuistoon Metsonkodin kaavamuutoksen yhteydessä. Korson keskuspuiston pohjoisosasta, Ankkalampien ympäristöstä, laaditaan ruoppaus- ja kunnostuksen yleissuunnitelma KORSO kulkuväylät kunnostetaan koirapuiston käyttäjien tarpeisiin soveltuviksi. Samalla alueen kasvillisuutta raivataan ja huonokuntoisia puita poistetaan. 25. Korson urheilukenttä: Kentän suunnittelussa tullaan esittämään tekojääradan ja monitoimiareenan sijoittamista alueelle. Lisäksi kentän yleisurheilupaikkoja, kuntolaitteita, hiekkakenttää ja tenniskenttiä perusparannetaan. Myös alueen valaistusta, suoja-aitoja ja kuivatusta parannetaan. Sunnitteluohjelma Sotkatie 27. Kyyhkytie 28. Nieriäisentie 29. Repolaisentie 30. Hirvitien pohjoisosa 31. Sääskitie Korennontiestä etelään 32. Vierumäentie 33. Matarin täyttömäki ja Kiertotähdenpuisto: Matarin täyttömäen ympäristöstä on laadittu vuonna 2006 hyväksytty yleissuunnitelma. Matarin täyttömäen viimeistelytyöt ja rullalautailualue suunnitellaan vuoden 2012 aikana. Kohteista tullaan tekemään erilliset toteutussuunnitelmat yhteistyössä asukkaiden ja yhdistysten kanssa. 34. Korson keskuspuisto: Korson keskuspuiston pohjoisosasta, Ankkalampien ympäristöstä, laaditaan ruoppausja kunnostuksen yleissuunnitelma Ruoppaussuunnitelman yhteydessä tarkistetaan lampien eteläosaan sijoittuvan padon kunto sekä arvioidaan toisen välipadon tarve. Lisäksi arvioidaan lammen reunojen eroosiotorjunnan tarve. 27 Samanaikaisesti käynnistetään Rekolanojan ylittävien siltojen suunnittelu. Yleissuunnitelmassa esitetään puiston viihtyisyyttä, kestävyyttä ja turvallisuutta lisäävät kunnostustoimenpiteet. Suunnitelmassa selvitetään nykyisten rakenteiden kunto ja kunnostuksen tarve sekä tarkistetaan valaistuksen ja varusteiden kunto sekä riittävyys. Tarvittaessa esitetään kasvillisuuden hoitotoimenpiteitä. Yleissuunnitelma laaditaan yhteistyössä asukkaiden ja yhdistysten kanssa. Ruoppauksen ja siltojen arvioitu rakentamisajankohta on vuonna Metsonkodin esteetön ulkoilureitti: Metsonkodin piha-alueen kävelyreittiä jatketaan Korson keskuspuistoon Metsonkodin kaavamuutoksen yhteydessä. Sen tavoitteena on palvella Metsonkodin asukkaita ja käyttäjiä toimimalla esteettömänä perustason ulkoilu- ja yhdysreittinä. Reitti valaistaan ja sen varrelle pyritään istuttamaan elämyksellistä, eri vuodenaikoja korostavaa kasvillisuutta. Reitin varrelle sijoitetaan esteettömiä levähdyspaikkoja penkkeineen. 36. Korennonpuisto: Perusparantamisen pääpaino on leikkipaikan kunnostamisessa. Leikkipaikan aitaus uusitaan ja varustuksen kunto arvioidaan. Tarvittaessa uusitaan ja lisätään eri-ikäisille lapsille suunnattuja leikkivälineitä. Valaistuksen kunto ja riittävyys tarkistetaan. Puiston nykyinen hyväkuntoinen puusto säilytetään ja vain tarvittaessa tehdään puiden poistoja. Suunnittelu tehdään loppuvuodesta 2012 ja toteutus aikana. 37. Kestinmäki: Jokivarteen, Kestinmäen puistoon, suunnitellaan uusi puistoleikkipaikka. Puisto sijoittuu Onkikujan ja Kalastajankujan väliselle viheralueelle. Samalla toteutetaan uusi talvikunnossa pidettävä reittiyhteys katujen väliin. Leikkipaikan suunnittelu tehdään yhteistyössä lähiasukkaiden kanssa. Kadunrakentamisohjelmassa 2012 Kadunsuunnitteluohjelmassa 2012 Viheralueiden rakentamisohjelmassa 2012 Viheralueiden suunnitteluohjelmassa 2012

11 28 suunnittelee ja rakentaa 2012 HAKUNILA Rakentamisohjelma 2012 Kadunrakentamisohjelmassa 2012 Kadunsuunnitteluohjelmassa 2012 Viheralueiden rakentamisohjelmassa 2012 Viheralueiden suunnitteluohjelmassa Vh-linja Hakunila - Långmossebergen: Vaarala - Långmossen - Hakunila siirtoviemäri ja vesijohto. Jätevoimalan tarvitsema viemäri ja Fazerintien haara. 2. Hakunilanraitti: Peruskorjaus, reunakivet ja päällysteet. 3. Kaskelanpolku: Kuntovajekohde. 4. Kehruutie, Värttinäpolku ja Koulutie: Liittyy urheilualueen perusparantamiseen. 5. Harjunreuna: Kuntovajekohde. 6. Kuusimäentie: Yhteys välille Kuninkaanmäentie - Kiertomäentie. 7. Kiertomäentie, pohjoisosa: Kuntovajekohde. Koululaisreitti. 8. Matkamäenkuja: Kuntovajekohde. 9. Lehtomäentie: Kuntovajekohde. 10. Kalliomäenkuja ja Kiertomäenkuja: Koululaisreitti, viimeistelytyöt. 11. Merkkikuja ja Kolohonganreitti: Palvelutason parantaminen. 12. Pirtakuja: Viimeistelytyöt. 13. Itä-Hakkilan puisto: Itä-Hakkilan puiston perusparannussuunnitelmien toteuttamista jatketaan. Suunnitelmat on laadittu yhteistyössä ympäristökeskuksen kanssa. Luonnonolosuhteiltaan arvokasta purolehtoa suojellaan ehkäisemällä kuusettumista ja liiallista pajukoitumista sekä ohjaamalla kulutus rakennetuille reiteille. Metsänmaisemanhoidon ja Havutieltä puistoon johtavien portaiden uusimisen jälkeen puistossa aloitetaan reittien kunnostus. Puistoreittejä vahvistetaan ja levennetään 3 m leveiksi talvikunnossapidettäviksi käytäviksi. Puiston pääreitti valaistaan ja sen varrelle lisätään muutamia levähdyspaikkoja penkkeineen. Roskaastioita lisätään. Kankurintien päähän sijoittuvalle leikkipaikalle lisätään kaikenikäisille suunnattu kuntoilu-/ leikkiväline. Leikkipaikan lähelle sijoittuvien purojen ylityskohdassa olevat rummut ja kaiteet uusitaan. Saumapolun päässä sijaitseva kapea kävelysilta uusitaan huoltoajoneuvolla ajon mahdollistavaksi sillaksi. Silta suunnitellaan vuonna Perusparannustyöt ovat käynnistyneet ja etenevät vaiheittain vuosien aikana. 14. Nissbackan kartanorauniot: Kartanoraunioiden turvallisuuden varmistaminen. 15. Hakunilan urheilupuisto: Toteutus jatkuu keskusaukion aitaus- ja viimeistelytyöllä. Kivituhkapintainen paikoitusalue perusparannetaan. Reitistöä kunnostetaan; toimenpide palvelee myös Valio-Jukola suunnistuskilpailuja. HAKUNILA Itä-Hakkilan puiston perusparannussuunnitelmien toteuttamista jatketaan. Luonnonolosuhteiltaan arvokasta purolehtoa suojellaan ehkäisemällä kuusettumista ja liiallista pajukoitumista sekä ohjaamalla kulutus rakennetuille reiteille. Sunnitteluohjelma Kuussillantie 17.Länsimäentien/Maratontien kiertoliittymä 18. Rajatie 19. Tilustie 20. Kaunisharju 21. Harjunreunan eteläosa 22. Kaskikallio ja Liinamäki: Kaskikallioon ja Liinamäelle on laadittu puistosuunnitelmat Suunnitelmien valmistumisen jälkeen alueelle on muuttanut paljon uusia asukkaita. Asukaspalautteiden pohjalta suunnitelmia tarkistetaan. Toteutus tehdään vaiheittain vuosien 2013 ja 2014 aikana. 23. Maratonpuisto: Maratonpuistoon suunnitellaan ja sijoitetaan opastaulu jossa kerrotaan alueelle sijoittuvasta muinaisjäännöksestä, 1. maailmansodan linnoitusrakenteista. Opastaulu tehdään yhteistyössä museoviraston kanssa. 24. Taivaskero: Vanhusneuvoston tekemän tarvearvion perusteella viheralueyksikkö selvittää mahdollisuutta toteuttaa esteetön kävelyreittiyhteys välille Taivaskero 4 - Kuntopolku ja Kuntopuisto. Reitti palvelisi Kerokujan palvelutalon asukkaita sekä Länsimäen kirkon kävijöitä. 25. Kuusijärven reittiyhteys ja silta: Kuusijärven ulkoilualueen ja Sipoonkorven kansallispuiston välisen ulkoilureittiyhteyden parantamiseksi on käynnistetty hankesuunnittelu. Han- kesuunnitelmaan kootaan lähtökohdat tarkemmalle suunnittelulle. Suunnitelma tähtää turvallisen yhteyden rakentamiseen Kuusijärveltä Vanhan Porvoontien yli Sipoonkorpeen. Myöhemmin käynnistyvässä yleissuunnittelussa tarkennetaan Vanhan Porvoontien ylittävän sillan paikka ja uudet ulkoilureittiyhteydet sillalta Kuusijärven sekä Sipoonkorven kansallispuiston suuntaan 26. Pallopuisto: Pallopuiston perusparannussuunnittelu viimeistellään Pallopuiston pohjoisosassa sijaitsevaa tenniskenttäaluetta kehitetään eri ikäluokkia palvelevaksi lähiliikuntapaikaksi. Laajempi Pallopuiston nurmialue säilytetään. Nurmialueella sijaitseva lentopallokenttä aidataan ja kivituhkapinta muutetaan hiekkatekonurmeksi. Lähiliikuntapaikalle lisätään nuorille suunnattuja liikunnallisia välineitä ja kaikkia käyttäjäryhmiä palvelevia lihaskuntoa ja liikkuvuutta lisääviä kuntoilulaitteita. Kaksi tenniskenttää kunnostetaan ja yksi korvataan pienellä peliareenalla, jossa on mahdollista pelata jalka- ja koripalloa sekä sählyä. Tenniskentät ja peliareena rajataan kolmilankaverkkoaidalla ja osittain suojakasvillisuudella. Lisäksi alueelle on suunniteltu shakkiruudukko ja pieni kivituhkapintainen petanquekenttä. Perusparantamisen tarkoituksena on alueen käytettävyyden, turvallisuuden ja viihtyisyyden parantaminen. Puiston rakentaminen on arvioitu ajoittuvan vuodelle Pallopuiston tenniskenttäalue kunnostetaan kaikkia käyttäjäryhmiä palvelevaksi lähiliikuntapaikaksi.

12 suunnittelee ja rakentaa 2012 Ilmanlaatu paranee, meluhaitat vähenevät Vantaan ympäristön tilaa koskevan laajan selvityksen mukaan ilmanlaatu on Vantaalla yleisesti ottaen hyvä ja melulle altistuvien kaupunkilaisten määrä on laskenut. Ympäristökeskuksen tekemään raporttiin on koottu tietoja asumisen viihtyisyyteen vaikuttavista ympäristötekijöistä sekä Vantaan luonnosta yleensä. Vantaan kaupunki on Suomen nopeimmin kehittyviä alueita asukasmäärän kasvaessa vuosittain noin kahdella tuhannella. Mikä on Vantaan ympäristön tila, miten luonnon eläimet ja kasvit jaksavat kasvavan kaupungin kupeessa? Ilmanlaatu on vakiintunut Vantaalla yleisesti ottaen hyväksi. Raja-arvojen ylityksiä tapahtuu aika ajoin, kuten pienhiukkasten osalta keväisen katupölyn mukana. Kokonaisuudessaan kehityksen suunta on kuitenkin hyvä. Vantaa sijaitsee tärkeässä liikenteen solmukohdassa. Suomen suurin lentokenttä tuo lentoliikenteen melun osaksi monien vantaalaisten jokapäiväistä elämää. Lentokenttä ja Vuosaaren satama kasvattavat myös merkittävästi maantie- ja raideliikennettä, joka osaltaan lisää asukkaiden meluannosta. Suosituksissa pidetään päivittäisen melualtistuksen raja-arvona 55 desibelin voimakkuutta, jonka ylitys voi aiheuttaa terveyshaittoja. Viimeisimpien tutkimusten mukaan 55 desibelin lentomelualueella asui lähes vantaalaista. Noin vantaalaista puolestaan altistui muulle liikennemelulle. Liikennemäärien kasvusta huolimatta melulle altistuvien kaupunkilaisten määrä on laskenut. Entistä hiljaisemmat lentokoneet ja parantunut reittisuunnittelu ovat alentaneet melun määrää. Autoliikenteen aiheuttamia meluhaittoja saadaan vähennettyä muun muassa asuinalueiden oikealla sijoittelulla ja suunnittelulla. Vantaan kaupungin laitamilla on säilynyt paljon hiljaisia alueita, joissa rauhallinen luonnon äänimaisema hallitsee. Ympäristön puhtaus koskee kaikkia Vantaan kaupungin alueella on nykyisin vain vähän saastuttavaa teollisuutta. Maaperään aikaisemman toiminnan jäljiltä päässeet haitalliset aineet kuitenkin muistuttavat olemassa olostaan, ja pilaantuneita maita joudutaankin nyt puhdistamaan. Terveydelle ja ympäristölle haitallisia aineita löytyy muun muassa vanhojen lyijysulattojen liepeiltä. Haitta-aineita on myös joutunut pohjaveteen, ja Vantaalla onkin jouduttu sulkemaan vedenottamoita. Vantaan haja-asutusalueilla on vielä paljon talouksia, jotka saavat käyttövetensä omasta kaivosta. Jokainen voi omalta osaltaan huolehtia yhteisen ympäristömme viihtyisyydestä. Jätehuolto ja jätteiden käsittely on silloin tärkeällä sijalla. Vantaalaisissa kotitalouksissa syntyvästä jätteestä joutuu vieläkin lähes puolet kaatopaikoille, kun taas esimerkiksi teollisuudessa, palveluissa ja julkisyhteisöissä syntyvästä jätteestä suurin osa hyödynnetään aineena ja energiana. Tunnollisimmin kotitaloudet lajittelevat paperijätteen, sillä viimeisimmän kyselytutkimuksen mukaan vain kaksi prosenttia ei koskaan lajittele paperia, kun taas 95 prosenttia lajittelee sen säännöllisesti. Luontoa lähellä Vantaan luonto on säilynyt monimuotoisena ja voi suhteellisen hyvin. Vaikka varsinkin leveät tieväylät ovat katkoneet viheryhteyksiä ja metsien osuus on ajan saatossa pienentynyt, on viheralueiden verkosto pystytty säilyttämään kohtuullisesti. Kaupungin laidoilla sijaitsevat laajat luontovirkistysalueet Petikko ja Sipoonkorpi ovat parhaimmillaan vaikuttavia metsäalueita ja keskeinen osa seudullista viherkehää. Vesiensuojelutoimenpiteet ovat tuoneet tulosta ja Vantaanjoen tila on parantunut huomattavasti sitten 1970-luvun, jolloin jokeen vielä laskettiin paljon puhdistamattomia jätevesiä. Myös pienvesien arvo on täällä huomattu, ja kaupunkipurojen sekä muiden pienvesien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi tehdään nykyisin paljon töitä. On rohkaisevaa, että esimerkiksi taimenen poikasia on löydetty Vantaanjoen pääuomasta ja siihen laskevista puroista. Kohti hyvää tulevaisuutta Vantaa on moderni kaupunki, jossa ympäristöasiat pyritään huomioimaan kaikessa kaupunkisuunnittelussa ja toiminnassa. Ympäristökeskus koordinoi kaupungin toimialojen ympäristöohjelmia ja on myös ollut tiiviisti mukana laatimassa maankäytön ja ympäristön toimialan ympäristöohjelmaa. Sen lähtökohtana on ohjata kestävän kehityksen hengen mukaisesti tulevaisuuden suunta niin, että Vantaan luonto säilyy elinvoimaisena. Se myös parhaiten takaa ihmisen elinympäristön viihtyisyyden ja terveellisyyden. Kestävää kehitystä edistää myös Vantaan vuoden 2007 yleiskaava, jonka yksi päätavoite on yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. Se muun muassa edistää ja tehostaa joukkoliikennettä. Uudessa yleiskaavassa on kattavan luonnonsuojelualueverkoston lisäksi rajattu satoja hehtaareja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita. Meille vantaalaisille ne kaikki ovat samalla arvokkaita virkistysalueita. Ympäristösuunnittelija Jarmo Honkanen Kuninkaankolmio - kaupunkien yhteishanke Kehäradan varrella Kuninkaankolmion alueella Vantaa, Espoo ja Helsinki tekevät monipuolista suunnitteluyhteistyötä. Sen keskiössä on kaupunki- ja liikennesuunnittelu yli kuntarajojen, ytimenään Myyrmäki. Kehä II:n jatke Turuntieltä Hämeenlinnanväylälle sekä kaupunkirakenteen kehittäminen väylän varrella on suunnittelun tärkein yhteinen teema. Kehä II:n jatkeen yleissuunnitelma on valmis, mutta kalleutensa vuoksi hanke voisi rakentua aikaisintaan 2020-luvulla. Toteutusajan epävarmuus on suuri haaste. Yleissuunnitelmasta annettujen lausuntojen pohjalta kaupungit selvittävät yhdessä valtion kanssa, onko Kehä II rakennettavissa kevyemmin, edullisemmin ja mahdollisesti vaiheittain kaupunkimaisena maantienä. Vihdintien ja Kehä II:n liittymäalueella kaupunkien rajapinnassa etsitään mahdollisuuksia uudelle rakentamiselle ja väylän tiivistämiselle. Kehä II:n itäpäässä suunnitteluyhteistyö keskittyy Kuninkaantammen eritasoliittymään Hämeenlinnanväylällä. Tavoitteena on ensi vaiheessa rakentaa myös ajoyhteys Myyrmäkeen sekä Vaskipuiston laajentuvalle asuinalueelle. Joukkoliikennehankkeet edistävät Kuninkaankolmion kehittymistä. Kehärata ja bussilinja Jokeri 2 parantavat alueen asukkaiden ja yritysten toimintaympäristöä. Suunnitteluyhteistyön tuloksena Jokeri 2:n läntinen päätepysäkki asettuu Myyrmäessä Metropolian viereen, kun linjan liikennöinti käynnistyy Näin yhteinen ammattikorkeakoulu ja seudullisesti merkittävä Myyrmäen urheilupuisto kehittyvine palveluineen ovat entistä paremmin saavutettavissa. Projektipäällikkö Kimmo Kuisma Kuninkaankolmio-projekti Sisäilman kemiallisista epäpuhtauksista voi aiheutua terveyshaittaa Sisäilma voi sisältää terveyshaittaa aiheuttavia määriä kemiallisia epäpuhtauksia. Epäpuhtauksien lähteitä ovat muun muassa rakennus- ja sisustusmateriaalit, kosteuden vaurioittamat rakenteet, ihmisen toiminnot ja ulkoa sisään kulkeutuvat epäpuhtaudet. Kemialliset epäpuhtauden voidaan jakaa orgaanisiin ja epäorgaanisiin yhdisteisiin. Rakennus- ja sisustusmateriaaleista haihtuvia tai kosteuden vaurioittamista rakenteista haihtuvia epäpuhtauksia kutsutaan materiaalipäästöiksi. Materiaalipäästöjä on etenkin uudisrakennuksissa ja juuri korjatuissa rakennuksissa. Puumateriaaleista, rakennuslevyistä, muovimatoista, liimoista, maaleista ja lakoista haihtuu sisäilmaan kemiallisia yhdisteitä. Yleensä päästöt laskevat normaalitasolle noin puolessa vuodessa rakennuksen valmistumisen jälkeen. Sisäilmassa voi olla jopa 300 erilaista yhdistettä Sisäilmassa esiintyvien haihtuvien aineiden kokonaismäärää kuvataan haihtuvien orgaanisten aineiden pitoisuuksien määrällä (VOC, Volatile Organic Compounds). Sisäilmasta on voitu analysoida erilaista orgaanista yhdistettä. VOC-yhdisteiden lähteitä ovat etenkin rakennus- ja sisustusmateriaalit sekä kalusteet ja pesuaineet. Rakennusmateriaaleista erittyvät päästöt ovat peräisin muun muassa liuotin- ja raaka-ainejäämistä sekä valmistusprosessien reaktio- ja hajoamistuotteista. Esimerkiksi lastulevyn, valkuaisaineita sisältävien tasoiteaineiden, PVC-materiaalien ja vesiohenteisten maalien aiheuttamat päästöt kasvavat niiden kostuessa. Osa materiaalien VOC-päästöistä on suhteellisen lyhytaikaisia, kuten esimerkiksi maalit ja lakat. Huonolaatuinen PVC-muovimatto on taas selvästi pitkäkestoisempi lähde, josta voi vapautua sisäilmaan muun muassa pehmitinaineita sekä lisä- ja apuaineita. Asumisterveysoppaassa (Ympäristö- ja Terveys-lehti 2009) mainitaan kaksi yhdistettä (TXIB ja 2-etyyli-1-heksanoli), jotka indikoivat lattiarakenteista aiheutuvia materiaalipäästöjä. TXIB:tä (2,2,4-trimetyyli-1,3 pentaalidiolidi-isobutyraatti) voi vapautus heikkolaatuisista, runsaspäästöisistä PVC-muovimatoista. Päästöjen on todettu olevan pitkäkestoisia. 2-etyyli-1-heksanolia on todettu vapautuvan maton kiinnitysliimoista sekä vähäisissä määrin uusista PVC-muovimatoista. Useimmiten korkeat 2-etyyli-1-heksanoli pitoisuudet johtuvat siitä, että PVC-muovimatto on liimattu kostealle betonilaatalle. Myös täysin virheettömistä materiaaleista voi vapautua VOC-päästöjä sisäilmaan ja ne pienenevät yleisesti ajan mittaan. Joissain tapauksissa materiaaleista vapautuvat kemikaalit voidaan havaita selvinä hajuina. VOC-näytteenotossa 29 kerätään ilmanäyte tutkittavasta huoneesta oleskeluvyöhykkeeltä. Kemiallisten aineiden aiheuttamien terveyshaittojen arvioiminen on usein haastavaa, koska haitan aiheuttaa ei aina tunneta. Mikäli epäilty päästölähde on muovimatto, voidaan käyttää esimerkiksi emissionopeus- eli FLEC- mittausmenetelmää, jossa päästöt mitataan suoraan epäillystä rakenteesta. Tyypillisiä asukkailla esiintyviä, VOCpäästöihin liittyviä oireita ovat erilaiset ärsytysoireet, kuten esimerkiksi silmä-, nenä-, kurkku-, ja iho-oireet. Yhteys omistajaan tai ylläpitäjään Rakennuksen omistaja ja joskus myös rakennuttaja on pääsääntöisesti velvollinen selvittämään mahdollisia terveyshaittoja sekä tekemään tarvittavia korjauksia. Asukkaan tulee aina ensin ottaa yhteyttä kiinteistön omistajaan tai ylläpidosta vastaavaan tahoon. Jos kiinteistön omistaja ei pyynnöistä huolimatta ryhdy tarvittaviin selvitys- ja korjaustoimiin tai haitan olemassaolosta on erimielisyyttä, voi asukas ottaa yhteyttä ympäristökeskukseen. Asunnontarkastuksia tehdään asukkaiden pyynnöstä, kun epäillään, että asunnossa on mahdollisesti terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä. Asunnontarkastuksissa pyritään selvittämään, onko asunnossa terveyshaittaa aiheuttavia vaurioita tai olosuhteita asukkaille. Tarkastaja ratkaisee itsenäisesti, mitä tutkimuksia, näytteitä tai mittauksia terveyshaitan olemassaolon arvioimiseksi kulloinkin vaaditaan. Arvioidessa, onko asunnossa terveydensuojelulain mukainen terveyshaitta, käytetään apuna sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeessa 2003:1 annettuja ohjeita. Tarkastuksia ei tehdä asunnon oston tai myynnin tarpeita varten tai rakennuksen kunnon arvioimiseksi. Asunnontarkastuksista laaditaan tarkastuspöytäkirja, josta ilmenee tarkastuksissa tehtyjen havaintojen, mittausten ja mahdollisten näytteiden tulokset. Mikäli terveyshaitta todetaan, kehotetaan kiinteistön omistajaa selvittämään todetun haitan aiheuttaja, laajuus, poistamaan terveyshaittaa aiheuttavat tekijät sekä tekemään tarvittavat rakenteelliset korjaukset. Tarkastuspöytäkirjassa ei esitetä yksityiskohtaisia korjausehdotuksia, vaan korjaustavan valinta sekä laajuus ja muut seikat ovat korjausvastuussa olevan osapuolen tehtäviä. Mikäli korjauskehotusta ei noudateta, voidaan asiasta tehdä terveydensuojeluviranomaisen korjausmääräys, jota tarvittaessa voidaan tehostaa uhkasakolla. Terveysinsinöörit Henna Kauppi, Kari Grönberg ja Tapio Valtanen Puun saa kaataa omalta tontilta Oman ja yleisen turvallisuuden vuoksi vaaralliset puut tulee kaataa tonteilta. Puun vaarallisuuden toteaminen on kiinteistön omistajan tai haltijan asia, sanotaan rakennusjärjestyksen 52. pykälässä. Jos puita kaadetaan asemakaavan osoittamalta istutettavalta tontin osalta, tulee kaadettujen puiden sijaan istuttaa taimia. Viranomaisratkaisuja tarvitaan luonnonsuojelulailla tai asemakaavalla suojeltujen puiden käsittelyyn. Asemakaavat löytyvät Vantaan kaupungin internetsivuilta osoitteesta vantaa.fi/ ja lisätietoja asemakaavoista saa asemakaavoituksen asiakaspalvelusta osoitteesta Kielotie 28. Tavanomaiset puut tontin rakennusalalta saa kaataa kiinteistön omistajan tai haltijan tarpeiden mukaan. Puiden kaatamisen luvanvaraisuudesta voi kysyä rakennusvalvonnan rakennuslakimieheltä. Puut tulisi kaataa aikana, jolloin lintujen pesintä ei ole käynnissä. Isojen puiden kaataminen kannattaa antaa ammattilaisen tehtäväksi. Rakennusvalvonnan myöntämä maisematyölupa puun kaatamiseen maksaa euroa. Rakennuslakimies Hannu Riikonen

13 30 suunnittelee ja rakentaa 2012 Flera tiotals tusen personer söker sig till Vanda om tre år Om dryga tre år, sommaren 2015, reser många tiotals tusen personer med tåg, buss och personbil till Vanda för att ta till sig nya trender inom boende och inredning. Bostadsmässan i Vanda är då på tapeten, mässan ordnas i juli augusti 2015 i stadsdelen Marja-Vanda som uppförs intill Tavastehusleden. Snabbtågen på Ringbanan som tas i bruk 2014 transporterar mässans besökare från Helsingfors centrum till Kivistö station från två olika håll. Besökare som kommer till mässan från andra delar av Finland och Sankt Petersburg byter tåg i Dickursby eller Böle. Från Helsingfors- Vanda flygplats kommer man på några minuter med tåg till bostadsmässan. Sirpa Kallio, projektchef för bostadsmässan i Vanda, berättar att bostadsmässområdet får runt 30 småhustomter för bygge i egen regi. Det byggs även ett antal flervåningshus i området. - Mängden våningskvadratmeter i bostäderna på bostadsmässområdet uppskattas uppgå till sammanlagt runt , vilket är en relativt stor volym i jämförelse med tidigare bostadsmässområden. Det är en utmaning att hitta byggare till alla mässområdets tomter, särskilt när det gäller tomterna avsedda för kopplade stadssmåhus och flervåningshus, berättar projektchef Sirpa Kallio. De kommunaltekniska arbetena på bostadsmässområdet inleds våren Byggare utses för områdets flervåningshus, kopplade stadssmåhus och egnahemshus i början av Även om det hela tiden talas mycket om klimatförändringen, måste man i Finland även i fortsättningen värma upp bostäderna vintertid, vilket de två senaste vintrarna väl påvisat. - Ett fullgott uppvärmningssystem är förutom att vara pålitligt och lätthanterligt också förmånligt och klimatvänligt. Det uppvärmningssystem som kan vara perfekt för någon, kanske inte alls lämpar sig för andra. Så här uttalar sig Klimatinfos energiexpert Antti Tilamaa. Tilamaa konstaterar att många människor har en skev uppfattning om hur mycket energi som går åt eller vilken andel av energin som går åt till uppvärmning. - Elpriserna stiger i jämn takt och faktureringen av el i realtid kan vintertid gör oväntat stora hål i eluppvärmarens plånbok. Oljepriset varierar i större utsträckning när ekonomin får ett uppsving stiger även oljepriserna, påminner Tilamaa. Antti Tilamaa framhäver det faktum att det väsentliga är att energikonsumtionen minimeras, oavsett om man värmer upp huset med olja, el eller något annat. - Kostnadsinbesparningar kan man uppnå utan att en endaste cent behöver investeras, t.ex. genom att justera golvvärmen i våtutrymmena. När uppvärmningssystemen förnyas är många förskräckta över höga anskaffningspriser, trots att man borde fästa uppmärksamhet vid kostnaderna under systemets hela livscykel, tillägger Tilamaa. En aktiv egnahemsförening är enligt Tilamaa en viktig informationsspridare. Egnahemsföreningen kan t.ex. sammanföra invånare som är intresserade av centralvärme. - Ett fjärrvärmerör dras ju inte för bara en enda invånares skull, men redan ett tiotal intressenter gör att även energibolaget vaknar. Egnahemsföreningen kan be Klimatinfo informera om sin energirådgivning t.ex. vid föreningens invånarafton eller vid något sammanträde, nämner han. Antti Tilamaa berättar att Klimatinfo under senvåren kommer att lanserar en webbportal som riktar sig till personer Bostadsmässans utställningsområde och konstruktioner byggs upp i början av sommaren Områdets samhällsteknik byggs klart fram till början av år 2014 så att byggandet av husen i området kan påbörjas. Arbetena med att slutföra kommunaltekniken och grönområdena görs i maj juni 2015 alldeles innan själva mässan öppnas. Mässan arrangeras i samarbete mellan Vanda stad och Andelslaget Finlands bostadsmässa. Informationschef Pirjo Kivistö Avslöja hemmets elslukare! som står i beråd att flytta. Portalens syfte är att göra flyttaren medveten om de val som görs vid en flytt och de verkningar dessa val har och bidra till goda val när det gäller flyttningen. Klimatinfo lånar avgiftsfritt ut mätare för att mäta elkonsumtionen. - Vid en mätning kan man avslöja även helt oväntade elslukare. Genom konkurrensutsättning av elen kan man förutom att påverka elpriset även inverka på hur elen producerats. När uppvärmningssystemet förnyas är det skäl att dra nytta av hushållsavdraget för själva arbetsinsatsen. Energiexpert Antti Tilamaa konstaterar att det också finns all orsak att följa upp ARA:s energibidrag om/när dessa utlyses för ansökan inför investeringar i samband med energirenoveringar. Vardera förmånen kan ge en nytta på flera tusentals euro. Ytterligare information Mirkka Kortelainen Småhustomter till salu i Sandkulla Vanda stad säljer 11 småhustomter i Sandkulla till privata småhusbyggare. Tomterna kompletterar det redan byggda gamla egnahemsområdet i Sandkulla. Under de senaste åren har staden sålt tomter och det har byggts nya egnahemshus i området. I den norra delen av området har det byggts höghus med bostadsrätts-, hyres- och ägarbostäder. Tomterna som är till salu har ett utmärkt läge intill goda trafikförbindelser, till exempel är det bara några minuters promenadväg till tågstationen i Sandkulla. När Ringbanan står färdig år 2014, kan man ta sig från Sandkulla station till flygplatsen på dryga tio minuter. Området har också god basservice, i närområdet finns flera daghem, ett lågoch högstadium, samt en yrkesskola på promenadavstånd och det närmaste gymnasiet ligger i Dickursby, även det på promenadavstånd. Kommersiella tjänster finns i Sandkulla och Björkby, med ett större affärscentrum med en Citymarket. Utomordentliga möjligheter att röra på sig finns nästan strax utanför dörren under vintern finns här ett nät av skidspår och under sommaren en golfbana och ett tennis- och motionscentrum. Tomterna som är till salu har storleken kvadratmeter och en byggrätt på kvadratmeter våningsyta. Detaljplanen medger också möjlighet att bygga en sidobostad på tomterna, vars storlek får uppgå till högst 80 kvadratmeter våningsyta. Tomtpriserna varierar mellan euro och euro. Den som köper en tomt måste vara privatperson och själv flytta in i den bostadsbyggnad som byggs på tomten. Tomterna är hela tiden till försäljning, så det finns ingen separat ansökningstid. Tomterna säljs i den ordning som reserveringsavgiften betalats, köparen kan sålunda välja den tomt som köparen önskar bland alla de tomter finns till salu i det ögonblicket. Närmare information finns på stadens webbsidor: asuntotontit eller per telefon, markanvändningssekreterare Maija Velling, tfn (09) Med våren syns åter de välbekanta insamlingsbilarna i gatubilden Insamlingsbilarna som vårtid åker runt i bostadsområdena är redan en välbekant syn för oss. Till dessa bilar kan man, förutom farligt avfall, också föra el- och elektronikskrot och stora metallföremål. Tidtabellerna för de bilar som åker runt i Vanda finns på våra webbsidor, säger miljöexperten Seppo Kajaste från Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster (HRM). I Vanda har man blivit klar med ett projekt som gått ut på att förnya stadens ekopunkter. De nya ekopunkterna har man i regel försökt placera i anslutning till affärer. Vad gäller snyggheten vid ekopunkterna återstår dock ännu mycket att önska. Felanvändningen av ekopunkterna orsakar fortfarande extra arbete och det förekommer också illdåd vid en del av dessa. Enligt Kajaste kommer den planerade ändringen i avfallslagen förhoppningsvis att göra det lättare att samla in förpackningsglas och -metall i stora bostadsfastigheter. Det samma gäller också återvinningen av kartongavfall, där gränsen för sorteringsskyldigheten kommer att sänkas från 20 till 10 bostäder. Seppo Kajaste berättar att ändringen Ekokompassen anger riktningen för miljöansvaret också i Vanda Företagens miljöansvar resulterar allt oftare i konkreta inbesparingar, konkurrensfördelar och även i ett förändrat tänkesätt, vilket ger återverkningar till och med hemma hos de anställda i form av ekologiska gärningar. Miljöansvar är redan en viktig faktor när man konkurrensutsätter tjänster och produkter, säger planeraren Eeva Heckwolf från företagssidan vid Klimatinfot. Heckwolf är nöjd över att miljöansvar intresserar företag i allt större utsträckning och att även kunder har lärt sig att kräva miljöansvar och sätta värde på det. Vid företagen tänker man att något måste göras, men man vet inte riktigt vad. Vanligtvis börjar man utföra miljögärningar utan att vara systematisk eller se till kontinuiteten. Det är fråga om långsiktigt arbete, konstaterar Heckwolf. Att ändra på de anställdas arbetssätt är en process som tar tid och många är rädda för att deras arbetsbörda ska öka även om det inte nödvändigtvis går på det viset, utan snarare så att saker och ting görs på ett nytt sätt. Egna värderingar och attityder har dock en avgörande betydelse och växelverkan måste vara uppriktig också med företagsledningen. De anställda måste även sporras till att ta initiativ. Det är här som ekokompassen kommer till hjälp, betonar hon. Ekokompassen erbjuder små och medelstora företag i huvudstadsregionen ett förenklat miljöprogram. Redan nu deltar drygt 40 företag och antalet ökar hela tiden. Finland befinner sig ändå klart på efterkälken när det gäller företags miljöansvar, om man jämför med t. ex. Tyskland och Sverige. De senaste åren har utvecklingen varit positiv även här, säger Heckwolf och nämner turistbranschen och tryckerihusen, som kraftigt håller på att utveckla sitt miljöansvar, som exempel. av avfallslagen innebär att problemavfall nu klassas som farligt avfall. Officiellt träder lagen i kraft i början av maj Farligt avfall är en bättre beskrivning på avfallets status och förhoppningsvis motiverar det också alla invånare att sortera farligt avfall separat från övrigt avfall och att leverera det till mottagningsplatserna för sådant avfall. Det planeras också en riksomfattande kampanj om farligt avfall nu till våren. Kampanjen vill göra den nya termen farligt avfall känd och uppmärksamma invånarna på hur viktigt det är att föra farligt avfall till insamlingen, påminner Kajaste. Enligt Kajaste vill man öka kännedomen om var mottagningsplatserna för farligt avfall finns inom HRM:s område. En gallup som HRM låtit göra varje år visar att det ännu finns mycket att förbättra när det gäller kännedomen om och användningen av mottagningsplatserna säger Kajaste. Närmare information om de ambulerande insamlingsbilarna hittar du under adressen: Mirkka Kortelainen Inom logistikbranschen har man också nått goda resultat och klara inbesparingar, t. ex. genom att planera rutter så att de minimerar bränsleförbrukningen och följa principen för ett lass när du åker och hämta full last när du kommer. I tryckhusen kan man exempelvis genom god planering t. ex. minska avfallet från tillskärningen av papper samt maskinernas energiförbrukning, säger han. Ekokompassen är ett förenklat miljösystem och en arbetsmodell som huvudstadsregionens städer utarbetat tillsammans för städernas och de små och medelstora företagens miljösamarbete. Ekokompassen administreras av Klimatinfot, och genomförs med hjälp av individuellt stöd från Klimatinfot. Företagen betalar en självriskavgift för servicen. Till hösten och våren tas nya företag med i arbetet med att bygga upp ekokompassystemet. Genom att uppdatera miljöfrågorna sörjer man också för de företag som sedan tidigare är med i Ekokompassen. Ekokompassen utvecklades som ett samprojekt som koordinerades av Helsingfors stads miljöcentral. Bakom Klimatinfot står Helsingfors, Esbo, Vanda och Grankulla, Helsingforsregionens miljötjänster (HRM), Helsingforsregionens trafik (HRT) och Helsingfors Energi. Ekokompassens tips och övriga material finns fritt tillgängliga på Ekokompassens webbsidor Klimatinfot har också en rådgivningsservice, Ekolinja, som ger företag rådgivning i miljöfrågor per e-post och telefon. Klimatinfot upprätthåller verksamhetsområdeskort som hjälper små och medelstora företagare att beakta miljöaspekter i den egna verksamheten. Mirkka Kortelainen

14 suunnittelee ja rakentaa 2012 En energisanering höjer även husets image Vid årsskiftet tillträdde DI Juha-Veikko Nikulainen tjänsten som biträdande stadsdirektör för Vandas markanvändning och miljö. Han är oroad över det framskridande förfallet i stadens äldre centrumområden. Särskilt de förorter som under och -80-talen byggdes enligt principen mycket och snabbt börjar nu vara i ett dåligt skick. - Byggnader som är föråldrade vad gäller energiinbesparingar står i en nyckelställning. Även om alla de nya bostadshus som byggs i Vanda skulle vara av bästa möjliga energieffektivitetsklass, skulle deras inverkan ändå vara försumbar, eftersom de utgör endast 1 2 procent av hela bostadsbeståndet, säger Nikulainen. Vanda har sammanlagt omkring bostäder i runt bostadshus. Av Vandas bostadsbestånd har en femtedel uppförts efter år Flest bostadsbyggnader byggdes det i Vanda under 1980-talet, närapå 6000 byggnader. Genom energisanering ser Nikulainen också andra verkningar än enbart energisparande - På samma gång som huset får en bättre värmeisolering får man också en ny fasad och hela huset ändrar skepnad. När utseendet förändras till det bättre så får huset en bättre image och blir mer Staden beviljar understöd för reparation av bostäder för äldre och handikappade på sociala grunder. Av dem som bor i bostaden ska åtminstone en ha fyllt 65 år eller vara handikappad. Hushållets inkomster eller tillgångar får inte överskrida fastställda gränser. Exempelvis får de stadigvarande bruttoinkomsterna för ett tvåpersoners hushåll uppgå till högst i månaden. Om sökanden är frontveteran eller änka till en frontveteran är gränsen för ett enpersons hushåll euro i månaden. För att främja planmässiga reparationer beviljas understöd för konditionsbedömning och konditionsbesiktning i bostadshus samt sammanställande av servicebok. Energiunderstöd kan beviljas för att ersätta olje- eller eluppvärmning med ett huvuduppvärmningssystem som Vanda stad har grönområden av många olika slag: närmare 400 hektar park, 5500 hektar olika slags rekreationsskogar, 360 hektar lantbruksområden och 430 hektar ängar och öppna områden. Alla dessa grönområden är avsedda för rekreation och för att man ska kunna vistas i naturen och njuta av den. Grönområdesprogrammet har utarbetats för att åstadkomma klara riktlinjer för hur grönområdena ska skötas och utvecklas. Programmet anger vilka former av service grönområdena kan erbjuda invånarna, var servicen finns och hur den nås. Nätverket av grönområden är viktigt för både invånarna och naturen i sin helhet. Biodiversiteten är ett av de viktigaste kriterierna när grönområdena utvecklas, särskilt i skogsområdena. Grönområdena är viktiga för invånarna och för stadens image. De har en positiv inverkan på invånarnas välmående och hälsa. De har också stor betydelse DI Juha-Veikko Nikulainen är biträdande stadsdirektör för Vandas markanvändning och miljö. attraktivt. Det inverkar positivt också på omgivningen, konstaterar Nikulainen. Även om det är väldigt viktigt att ge gamla affärscentra en ansiktslyftning, anser Nikulainen det dock vara av stör- utnyttjar förnybar energi. Med energiunderstöd stöds också övriga åtgärder i småhus för att förbättra energiekonomin eller ibruktagandet av förnybar energi, om ägaren är låginkomsttagare. Vid dessa understöd följs samma inkomstgränser som gäller för understöd för reparation av bostäder för äldre och handikappade. Energiunderstöd kan också beviljas för energisyner, reparation av byggnaders ytterskikt och åtgärder i anslutning till ventilations- och värmesystemet, som företas i fastigheter som omfattar minst tre bostäder. Understöd kan dessutom beviljas för att bygga hiss eller avlägsna annat hinder för tillgängligheten och för att undanröja sanitär olägenhet om det hushåll som ansöker om understödet på grund av sanitära olägenheter i sin Informationschef Pirjo Kivistö Grönområdena är till för invånarna Nya grönområdesprogrammet för åren är färdigt för trivseln i boendemiljön, dess attraktionskraft och till och med för prisnivån på bostäderna. Grönområdena erbjuder estetiska upplevelser och naturskönhet. Grönområdena bidrar till att upprätthålla naturens mångfald och livskraft. Genom att anlägga grönområden kan vi anpassa oss till klimatförändringen. Det planlagda nätverket av grönområden i Vanda är mångsidigt och enhetligt och täcker hela staden. Influensområdet på trehundra meter omfattar nästan helt och hållet det bebyggda området i Vanda med stadskaraktär, dvs. 96 procent av alla stadens invånare. I ekonomiplanen uppgår investeringarna i grön- och idrottsområden till sammanlagt 7,7 miljoner euro, av vilket 4,4 miljoner euro är avsett för parker. Grönområdena i anslutning till Ringbanans bostads- och företagsområden, liksom Marja-Vandas behov sväljer en stor del av detta investeringsanslag. re vikt för områdenas image att bostadshusen renoveras så att de motsvarar dagens krav. Nikulainen anser det också vara förnuftigt att ett bostadshus som kommit till slutet av sin livscykel helt enkelt rivs och ett nytt, större hus byggs i stället. Detta är på gång i till exempel Dickursby centrum. - Även allmänt taget är det skäl att i de äldre centrumen som ett alternativ till ombyggnadsarbeten och renoveringar på allvar överväga att bygga helt nytt i stället. Det lönar sig att bygga effektivt intill goda trafikförbindelser och nära service. Det är ekologiskt hållbart att få till stånd fler bostäder intill goda trafikförbindelser. Nikulainen konstaterar att byggandet av nya bostäder gör det möjligt för människor som redan en längre tid bott i ett område en möjlighet att stanna kvar i det välbekanta området, men skaffa en ny bostad med moderna bekvämligheter. Så har det gått i bl.a. det nya området Lejle, dit många människor från det närmaste grannskapet har flyttat. Reparations- och energiunderstöd för reparation av bostäder bostad utan självförvållan råkat i stora ekonomiska svårigheter. Ansökningstiden går ut När det gäller sanitära olägenheter, hissar som ska byggas eller planeras kan ansökningar lämnas in också efter att den normala ansökningstiden gått ut. Ansökningsblanketterna kan skrivas ut via Internet under följande webbadress Ansökningarna skall lämnas in under adress: Vanda stad, Företagsservicen, Reparationsunderstöd, Konvaljvägen 28, Vanda. Ansökan ska lämnas in före arbetena inleds. Närmare information fås av reparationsrådgivare Pekka Kinnari, tfn Ett större problem än investeringsanslagen är att anslagen reserverade för underhåll av grönområdena inte räcker till. En jämförelse med de fem största städerna i Finland visar att Vanda har de minsta anslagen för detta ändamål. Det är skäl att öka denna finansiering och även investeringarna för att iståndsätta parker. Grönområdesprogrammet som utarbetats i samarbete med invånarna har behandlats i stadsplaneringsnämnden, stadsstyrelsen och stadsfullmäktige. Programmet gäller för en lång tid framåt, och så ska det också vara, eftersom det har utarbetats i bred växelverkan med invånarna. Grönområdena är till för invånarna. Parkchef Aino Leino Ringbanans inverkan på Helsingfors är omfattande. Närtåg som trafikerar med tio minuters intervaller gör att förbindelserna till flygplatsen blir bättre från nästan hela Helsingforsområdet. Regelbunden trafik gör det lättare att nå både Helsingfors centrum och områdena kring stationerna i Helsingfors förstadsområde. De nya bostads- och arbetsplatsområden som byggs upp utmed Ringbanan i Marja-Vanda kommer att komplettera stadsstrukturen i regionen och höja servicenivån särskilt i de nordvästra delarna av Helsingforsregionen. Områdena kring stationerna i Helsingfors kommer att vinna i ökad attraktionskraft som områden med goda trafikförbindelser, när kärnområdet i Helsingforsregionen förskjuts norrut. De ökade passagerarmängderna stödjer utvecklingen av den service som förläggs till stationsområdena och stärker därmed förutsättningarna för att planera ny markanvändning också på Helsingforssidan. Ringbanans betydelse framträder särskilt genom dess samverkan med övriga av de spårdragningsprojekt som är aktuella i huvudstadsregionen. Särskilt Centrumslingan (Pisarabanan) är av stor betydelse. I och med att den byggs, får man till stånd en spårförbindelse som går i båda riktningarna, där lokaltågen går runt via Ringbanan och Centrumslingan och möjliggör resor utan byte till en stor del av de viktigaste platserna i stadsregionen. Motsvarande ringformade kärnlinjer hittas i flera storstäder i Europa som t.ex. Berlin och Madrid, där de transporterar stora passagerarmängder. 31 Helsingforsare sätts också i snurr på Ringbanan Norra Haga, Kottby och Malm kommer att dra nytta av regionalt förbättrade förbindelser till både centrum och flygplatsen. I fråga om stadsstrukturen och olika funktioner utvecklar vi dessa områden i en mångsidig riktning, förutom boende lokaliseras också ny företagsverksamhet till dessa områden. För de övriga stationernas del erbjuds attraktivt boende intill förbättrade trafikförbindelser och god service. När reservationerna för Helibanan försvinner ur landskapsplanen, möjliggör det komplettering av bostadsbeståndet i framförallt Mosabacka och Malm. Helsingfors utvecklas stegvis till en stad där kollektivtrafiken kommer att bilda ett nätverk, där stationerna utgör framtida knutpunkter när snabbspårvägarna i öst-västlig riktning korsar närtågens järnvägslinjer. Vetenskapsspåran kommer att korsa banan i Böle, Ban- Jokern går över banan i både Åggelby och Hoplaks medan Jokern II går över järnvägen i Malm och Myrbacka. I dessa stationers närområden är potentialen för en utveckling av olika funktioner särskilt stor. Böles betydelse som ett högklassigt område för arbetsplatser med utomordentlig tillgänglighet kommer att öka, eftersom färdigställandet av Ringbanan också inverkar på möjligheterna att bygga ut Helsingfors centrum. Biträdande stadsdirektör för stadsplanerings- och fastighetsväsendet Hannu Penttilä Helsingfors Det går att få understöd för att vårda det byggda kulturarvet Äger du en äldre, värdefull byggnad som är i behov av renovering? Det går att få ekonomiskt stöd för många olika slag av reparations- och underhållsarbeten. För byggnader av kulturhistorisk betydelse finns det i den statliga budgeten vissa former av understöd att få. De bidrag som beviljas ur Miljöcentralens anslag och de understöd som NTMcentralerna fördelar för vård av byggnadsarvet riktas i första hand till reparation av byggnader av riksomfattande betydelse. Museiverket beviljar bidrag i första hand till byggnader som är skyddade genom byggnadsskyddslagen eller sådana byggnader vars renovering förutsätter antikvarisk sakkunskap. Understöd för vård av byggnadsarvet beviljas för iståndsättning av kulturhistoriskt värdefulla byggnader och byggda miljöer som är avsedda att bevaras. Självklara ansökningsobjekt är byggnader som skyddats i plan samt objekt som är upptagna i någon kulturhistorisk inventering. Kompletterande information om inventeringar av detta slag ges av Vanda stadsmuseums byggnadsforskare. Det finns också goda skäl att söka bidrag om man äger en byggnad som är runt hundra år gammal, eller äldre och som har bevarats väl i sitt ursprungliga tillstånd. Även en yngre byggnad kan utgöra understödsobjekt ifall den är ett representativt exempel på ett byggnadssätt eller en byggnadsstil som är tidstypisk för sin tid. Enskilda medborgare, kommuner och samfund kan ansöka om dessa understöd. När det är fråga om en enstaka byggnad, kan understöd ansökas av byggnadens ägare eller långvariga hyresgäster som fått tillstånd av byggnadens ägare. Understöd beviljas i första hand till sådana reparationsåtgärder på byggnadsexteriörer som syftar till att främja byggnadens bevarande. Åtgärder av detta slag är t.ex. reparationsarbeten på tak, ytterväggar, fönster, dörrar eller eldstäder. Understöd kan också sökas för att iståndsätta en betydelsefull byggnads gårdsbyggnader eller näromgivning. Utredningar som syftar till bevarandet av kulturhistoriska objekt kan också tilldelas understöd. Vid renoveringsarbeten som tilldelas understöd ska byggnadens karaktär och historiska autencitet bevaras. Man bör undvika att i onödan byta ut byggnadsdelar. Arbetet ska utföras genom att man använder sig av arbetsmetoder som stämmer överens med den tidsperiod då byggnaden uppfördes och genom att man använder traditionella material som lämpar sig för byggnaden. Typiska material av detta slag är rödmylla, äkta oljefärg, maskinfalsad takplåt, takfilt, tegel, pärtor och kalkrappning. Information om rekommenderade renoveringsmetoder återfinns t.ex. på Museiverkets renoveringsblad på finska (Museoviraston korjauskortisto). Miljöcentralens och museiverkets ansökningar lediganslås årligen. Ansökningstiden för följande år går alltid ut inom oktober månad innevarande år. Understöd till föreningshus beviljas av Finlands Hembygdsförbund. Närmare information om understöden hittar ni på följande webbsidor: * Understöd som beviljas av museiverket: (se svenska) * Miljöcentralen: * Föreningshus: fi/seurataloavustukset (se svenska) Byggnadsforskare, arkitekt Jaana Moberg

15 32 suunnittelee ja rakentaa 2012 Seppo Heikkilä valitsi maalämmön: Elinkaariajattelu ja energiansäästö ovat tätä päivää ja tulevaisuutta Tarkastusrakennusmestari Seppo Heikkilä kyllästyi 2500 litraa vuodessa öljyä hotkivan omakotitalonsa lämmitykseen. - Vertailuja kannattaa tehdä eri lämmitysjärjestelmien välillä ja laskelmien tulee perustua riittävän pitkälle aikavälille. Öljyn ja sähkön hinnan nousu on selvä, eikä se tule jatkossa hidastumaan,. Uusiutuva energia ja erilaiset lämpöpumppuratkaisut ovat keino säästää asumiskustannuksia. Meidän tapauksessamme ratkaisu oli maalämpö, Heikkilä sanoo. Uudisrakennuskohteiden lisäksi vanhojen rakennusten lämmitysjärjestelmän tultua taloudellisen käyttöikänsä päähän, lämmöntuottojärjestelmäksi on yhä useammin valittu lämpöpumppujärjestelmä. - Olimme rakentaneet aikoinaan taloomme vesikiertoisen lattialämmityksen, joten ratkaisu oli helppo. Nykyisellä energianhinnalla laskettuna maalämpöratkaisu maksaa itsensä takaisin arviolta neljässä vuodessa, sanoo Seppo Heikkilä. - Lapsiperheessä lämpimän veden tarve ei ainakaan vähene lasten kasvaessa. Viime kädessä kuluihin vaikuttaa tietenkin perhekohtaiset tavat toimia vedenkäytössä ja lämmityksessä, hän tuumaa. Maa- ja ilmalämpöpumppujen suosio on noussut viime vuosina Heikkilän mukaan huimasti. Lämpöpumppujen määrä on joidenkin arvioiden mukaan pian jo Suomessa ja saneerattavia kohteita on jäljellä noin miljoona, joten kyseessä on kasvava ala. - On tärkeää selvittää heti alkuvaiheessa kaikki oleellinen lupakäytän- Maalämpökaivon poraamiseen tarvitaan järeää kalustoa. nöistä, kielletyistä alueista sekä kaivojen etäisyydestä toisistaan. Selvitystyö on ehkä se työläin osio, sanoo Heikkilä käytännön kokemuksista maalämpöön siirtymisessä. - Luvalle voi olla esteenä esimerkiksi se, että lämpökaivo halutaan porata merkittävälle pohjavesialueelle. Este lämpökaivon poraamiselle voi tulla siitäkin, että kunta valmistelee maanalaista asemakaavaa kyseiselle alueelle. Vantaalla on useita tunneleita, vaikkei sitä heti tule ajatelleeksi. Niitä ovat Päijänne-tunneli, Kehäradan tunneli ja Vuosaaren sataman tunneli. - Omakotitaloa ostettaessa on hyvä tutustua tonttijohtokarttaan, jos vähänkin ajattelee, että ostettavan talon lämmitystapaa muutettaisiin tulevaisuudessa, sanoo Heikkilä. Kuva Seppo Heikkilän arkistosta - Vantaalla on aika hyvä tilanne maalämpöpumppuja ajatellen, koska tontit ovat yhä suhteellisen isoja. Ongelmana voi olla esimerkiksi se, että naapuritontin omistaja on aikoinaan voinut porata lämpökaivonsa niin lähelle rajaa, että kiinteistönomistajalla ei enää ole mahdollisuutta oman kaivon porauttamiseen. Seppo Heikkilä pitää järkevänä sitä, että energiakulutusta ja säästöjä mietittäisiin myös yhdessä esimerkiksi kortteleittain tai tienvarsittain, jolloin poraukset voidaan suorittaa jopa samalla käynnillä. Kartoitus- ja lupaprosessin jälkeinen varsinainen poraus- ja asennustyö käy Heikkilän mukaan nopeasti. - Luvan saa viikossa parissa, poraustyö kestää päivä pari ja muut asennukset ehkä viikon, josta muutama päivä menee vanhan lämmitysjärjestelmän purkuun ja poiskuljetukseen. Osan töistä, kuten lapiokaivuut ja seinän poraukset, voi tehdä itse. - On tärkeää, että laitteistolla on riittävä takuu ja huoltoverkosto sekä toimijalla on riittävän pitkä ja hyvä toimialamenneisyys. Lisäksi urakoitsijan on annettava riittävä käytönopastus. On myös hyvä muistaa, että porauksesta tulee yllättävän paljon porausjätettä. Sen poiskuljetuksesta on tärkeää sopia maalämpöpumpun toimittajan kanssa. - Meidän tapauksessamme kaikki meni hyvin ja nyt seuraamme tyytyväisinä energiankulutuksen pienuutta, myhäilee Seppo Heikkilä. Mirkka Kortelainen 25 vuotta vaiheessa ollut Elmo starttaa keväällä maanrakennustöillä Elmon urheilupuiston suurin haaste tällä hetkellä on sen toteuttamiseksi laadittava kokonaiskonsepti ja sen mukanaan kaupungille tuoma kustannusten kasvu. Hankesuunnitelmassa ei ole tarkoitus osoittaa rakentamiseen kaupungin suoria, omia investointeja, vaan kattaa kustannukset käyttötalousmenoina niin sanotun elinkaarimallin mukaisesti. Näin toteaa Vantaan liikuntajohtaja Veli-Matti Kallislahti. Kallislahden mukaan elinkaarimallilla on tiettyjä käyttötalousmenoja korottavia vaikutuksia, jotka voivat suuruudellaan estää erityisesti uimahallin toteutumisen. - Olennaisinta tällä hetkellä on huomioida, että kustannukset syntyisivät vasta vuodesta 2015 eteenpäin, jolloin taloustilanne lienee jo varsin erilainen kuin tänä päivänä, Kallislahti sanoo. Kallislahti muistuttaa, että hankkeen jatkokehittelyn ja kustannusten kannalta on tärkeää saada valtuutetuilta myönteinen signaali kaupungin tahtotilasta valmiin hankeen operoinnissa. Positiivista imagoa kaupungille Kallislahden mukaan kunnan imago muodostuu merkittäviltä osin sen asukkailleen tarjoamien vapaa-ajan palvelujen kautta. Uusia asuinalueita markkinoidaan muun muassa liikunta- ja ulkoiluolosuhteilla. - Tästä näkökulmasta kasvavan kaupungin palvelujen järjestämisen olennainen tekijä on se tunne ja mielikuva, mikä vapaa-ajan olosuhteiden tasosta ja saavutettavuudesta syntyy. Elmolla on mahdollisuus olla imagon muodostuksen keihäänkärki, erityisesti pohjoisen Vantaan, mutta myös koko kaupungin näkökulmasta. Puistoon suunnitellut liikuntatilat kattavat käytännössä vain jo olemassa olevat toiminnot uimahallin osuutta lukuun ottamatta. - Tarve ja kysyntä on siis olemassa, siten myös maksajat, jossain mittakaavassa kaupungin subventio-osuudesta riippuen, hän lisää. Julkisen rakentamisen suunnannäyttäjä Hankkeen suunnittelussa on alusta asti huomioitu energia- ja synergiaseikkoja, joilla käyttötalousmenoja voidaan suitsia ja parantaa näin hankkeen toteuttamismahdollisuuksia. - Pidän erityisen tärkeänä sitä viestiä, joka tällaisessa toteutusmallissa on mahdollista lähettää. Liikuntapaikkarakentaminen voisi tässä tapauksessa olla muun julkisen ja miksei myös yksityisen rakentamisen edelläkävijä ja suunnannäyttäjä. Toinen tärkeä arvo on malli, joka tuleville sukupolville siitä jää, hän painottaa. Elmo - myönteinen kohtaamispaikka kaikille Kallislahti sanoo, että Elmo ei ole ainoastaan liikuntapuisto, vaan alueellisen identiteetin muokkaaja ja kohottaja. - Puisto on erinomainen paikka olla muiden kuntalaisten parissa, Kyse on tietysti myös myönteisistä, terveyttä ja hyvinvointia edistävistä harrasteista ja ajanvietosta. Seuratoiminnan näkökulmasta Elmo tarjoaa erinomaisen vetovoimaisen ympäristön kehittää seuratoimintaa täysin uusista lähtökohdista alueella, jolta mainitut palvelut tällä hetkellä käytännössä puuttuvat kokonaan, hän jatkaa. Henkilökohtainen suunnannäyttäjä - Elmo on tähänastisen työurani merkittävin haaste ja mahdollisuus. Tällaisia kehityshankkeita ei työuran aikana monta vastaan tule, joten myös ammatillisen kehittymisen näkökulmasta se on ainutlaatuinen - myös aiemmin mainitut energiakysymykset huomioiden, Kallislahti sanoo. Kallislahti painottaa, että kaupungin talouden hoito vaatii päättäväisiä toimenpiteitä. - Asukkaiden viihtyvyyden ja pysyvyyden varmistaminen on keskeinen tekijä tässä tilanteessa, jossa kaupungin asukasmäärä kasvaa yli prosentin vuosittain. Viihtyvyyden ja hyvinvoinnin kehittäminen äärimmäisen tärkeää. Elmon liikuntapuiston rakentamisen aloittaminen on asukkaille tärkeä viesti kaupungin päättäjien tahdosta hoitaa kuntalaisten hyvinvointiin ja viihtyvyyteen suoraan vaikuttavia asioita, Kallislahti sanoo. Mirkka Kortelainen Lämpökaivon kansi maastoutuu hyvin nurmikolle. Kuva Seppo Heikkilän arkistosta Energiatehokkuus paranee Ympäristöministeriö antoi viime keväänä uudet energiatehokkuutta parantavat rakentamismääräykset, jotka tulevat voimaan heinäkuun alussa Määräykset koskevat vain uudisrakentamista ja muutoksena on siirtyminen kokonaisenergiatarkasteluun. Rakennuksen kokonaisenergiankulutukselle määritellään rakennustyyppikohtainen yläraja, joka ilmaistaan niin sanotulla E-luvulla. E-luvun laskennassa otetaan huomioon rakennuksen käyttämän energian tuotantomuoto. Pientalojen E-luvun yläraja riippuu lisäksi pinta-alasta: vaatimukset ovat lievemmät pienille pientaloille. Tässä mennään yleiseurooppalaiseen suuntaan, mikä on hyvä asia ja samalla edetään kohti EU-direktiivien edellyttämää lähes nollaenergiarakentamista. Eri energiamuodoille on annettu kertoimet, jotka kuvaavat luonnonvarojen käyttöä. Energiamuodoille annetut kertoimet kannustavat käyttämään esimerkiksi kaukolämpöä sekä uusiutuvia energianlähteitä, kuten maalämpöä. Kokonaisenergia-tarkastelu koskee kaikkea rakennuksessa tapahtuvaa energiankulutusta, eli siinä otetaan huomioon lämmityksen lisäksi muun muassa ilmanvaihto, valaistus ja lämmin käyttövesi. Riittävän pieneen E-lukuun on mahdollista päästä useilla erilaisilla tavoilla. Esimerkiksi suorassa sähkölämmityksessä oleva matalaenergiatasoinen, takalla varustettu pientalo täyttää vaatimukset. Rakentamismääräysten uudistuksella ohjataan energiansäästöön. Määräysten tiukennus tarkoittaa keskimäärin 20 prosentin parannusta nykyisten määräysten vaatimaan energiatehokkuuteen. Rakenteiden U-arvot ja eristyspaksuudet säilyvät vuoden 2010 määräysten tasolla. Ympäristöministeriö julkaisee laskentaohjeet tämän kevään aikana.