Lehtivihreä. Avoimempi Porvoo Öppnare Borgå. Kuntavaalit Ennakkoäänestys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lehtivihreä. Avoimempi Porvoo Öppnare Borgå. Kuntavaalit 28.10. Ennakkoäänestys 17. 23.10. www.porvoonvihreat.fi"

Transkriptio

1 Lehtivihreä metsä koulut ruoka energiatehokkuus terveys kulttuuri vapaaehtoisuus nuoret puutarhakaupunki Avoimempi Porvoo Öppnare Borgå Kuntavaalit Ennakkoäänestys

2 Onko sivistys vaarassa? Hyvä olla vihreä Vuonna 2012 on hyvä olla vihreä. Tästä suuri kiitos kuuluu Pekka Haavistolle, josta melkein tuli presidentti jättäen lähtemättömän jäljen suomalaiseen yhteiskuntaan. Hän yhdisti ennennäkemättömällä tavalla hyvin erilaisista lähtökohdista ponnistaneita suomalaisia, ja antoi iloa, toivoa ja jotakin, mihin uskoa, todella monelle. Vaikka Porvoo vihertääkin taas hitusen enemmän, näissä vaaleissa ei äänestetä presidentistä, EU-tukipaketeista tai vanhuspalvelulaista. Kuntavaaleissa on kyse hyvin arkipäiväisistä asioista: onko koulussamme opettajia, onko terveyskeskuksessa lääkäreitä, onko kirjastossa kirjoja, onko pyörätie aurattu, pääseekö bussilla ja onko uimahalli auki. Kunnallisvaaleissa äänestetään siitä, miten nuorisotakuu toteutuu Porvoossa, onko lapsillemme leikkipuistoja ja päiväkoteja ja onko vanhuksillamme mahdollisuus valita itse, missä he haluavat viettää eläkevuotensa luottaen siihen, että apu on lähellä silloin,kun sitä tarvitaan. Kuntavaaleissa avainsana on lähellä. Riippumatta siitä, miten hallituksen kuntauudistuksessa käy elionko meillä kohta aika iso vai vielä isompi kotikaupunki, tärkeintä on se, että lähipalvelumme ovat sekä saatavilla että saavutettavissa. Ehdokaslistallamme on jokaiselle jotakin: kasvattajia, yrittäjiä, taiteilijoita, asiantuntijoita, tekijöitä. Kaikkia ehdokkaita yhdistää se, että he ovat arjen asiantuntijoita. Moni meistä työskentelee lähipalveluiden parissa, ja kaikkia yhdistää usko siihen, että Porvoo on ainutlaatuinen paikka, meidän kaikkien koti, jonka eteen kannattaa tehdä töitä. Jos vuosi 2012 on ollut hyvä vuosi olla vihreä, nyt on myös hyvä aika tehdä vihreitä tekoja. Sellaisia voi jokainen tehdä arkielämässään, ja nyt voi aloittaa äänestämällä vihreää vaihtoehtoa Porvoossa. Valinta on sinun! Michael Perukangas Porvoon Vihreiden puheenjohtaja Bra att vara grön I år känns det bra att vara grön. Pekka Haavisto förtjänar ett stort tack för det när han kom så nära till att bli president och lämnade ett outplånligt spår i det finländska samhället. På ett unikt och nytt sätt lyckades han förena många olika slags finländare och ge åt verkligt många människor framtidstro, hopp och glädje. Även om Borgå nu har blivit en aning grönare, så handlar valet nu inte om presidentämbetet, EU-stödpaket eller lagen om äldreomsorg. Kommunvalet handlar om ytterst vardagsnära saker: Kommer vi att ha vi lärare i våra skolor, läkare på våra hälsocentraler och böcker i våra bibliotek? Kommer cykelvägen att bli plogad, kommer man att kunna ta sig fram med buss och kommer simhallen att vara öppen? I kommunvalet ska vi rösta om det hur ungdomsgarantin ska förverkligas här i Borgå. Vi ska bestämma om våra barns lekparker och daghem och om våra äldres rätt att själva välja hur och var de vill bo som pensionärer och kunna förlita sig på att de vid behov också får hjälp om de behöver. I kommunvalet är nyckelordet nära. Oberoende av hur det än går med regeringens kommunreform, av det om vår hemstad kommer att vara ganska stor eller ännu större, så är det viktigaste att servicen finns och kan nås av alla. På vår kandidatlista finns människor för varje väljare: pedagoger, företagare, konstnärer, sakkunniga och handlingsmänniskor. Det förenande elementet är att vi alla är experter på vardagen. Många av oss sysslar med närservice, och alla har vi en stark tro att Borgå är en enastående ort, allas vårt hem, som det är värt att jobba för. Om året 2012 har varit ett bra år att vara grön, så tänker vi att det nu är rätt tid för gröna handlingar. Sådana kan alla göra i sitt vardagsliv, och just nu kan man börja med att rösta på det gröna alternativet i Borgå. Du väljer! Michael Perukangas Ordförande för De Gröna i Borgå 2 porvoon vihreiden kuntavaalilehti 2012 Päätoimittaja Michael Perukangas Taitto Kaisa Leka Kannen kuva Teija Tuisku Kielenhuolto Tiedotustoimisto Ahti Käännökset Jens Silfvast Toimitusharjoittelija Jari Oksanen Kiitos Tack Anu A, Anu H, Anu H, Heidi, Jaana, Lauri, Leka, Lina, Lotta, Maarit, Marianne, Marikki, Markus, Olli, Panu, Pekka, Piri, Ronda, Sari, Valtteri ja Åsa. Paino KSF Media, Vantaa janne ekman lina jelanski Porvoon kaupungin taloutta on tasapainotettu viime vuosina kovalla kädellä. Varsinkin sivistystoimen ns. lainsuojattomat sektorit, kuten kulttuuri, vapaa-aika ja nuorisotoimi ovat joutuneet varsinaiseen puristimeen. Erityisen harmillista tässä on se, että nämä sektorit tuottavat lasten ja nuorten vapaa-aikaan sijoittuvat palvelut. On totta kai oikein, että olemme huolissamme lasten ja nuorten koulutuksesta ja päivähoidosta, mutta emme saa unohtaa heidän vapaa-aikaansakaan. Olen itsekin ollut mukana tekemässä näitä ikäviä päätöksiä sekä sivistyslautakunnassa että valtuustossa. Tosin valtuustossa vihreä ryhmä esitti viime budjettineuvotteluissa kolmannen sektorin avustuksiin lisärahoitusta; valitettavasti tätä lisäystä ei kannattanut tarvittava määrä valtuutettuja. Lauri Rissanen Janne Ekman (valtuutettu, sivistyslautakunnan ja koulutusjaoston jäsen): Pienten lasten koulukyydit ja lähiliikuntapaikat koulujen yhteyteen. Lotta Hällström (valtuutettu, sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen): Pienten koululaisten koulukuljetusten kilometrirajan pysyminen 3 km:ssa sekä sosiaali- ja terveystoimen rakenteelliset uudistukset ja erityisesti lisääntyvä laitospaikkoja korvaava tehostettu palveluasuminen. Kaisa Leka (valtuutettu, rakennus- ja ympäristölautakunnan jäsen): Peruskorjattu Taidetehdas ja vuonna 2010 hyväksytty kunnianhimoinen ilmastopainotteinen ympäristöohjelma. tule mukaan vaalikampanjaan lahjoittajana Kaisa Leka Janne Ekman Jari Oksanen (valtuutettu, tarkastuslautakunnan varapj.): Terveysongelmia aiheuttaneiden Linnajoen ja Kvarnbackenin koulujen peruskorjaukset. Turvakoti Nutun uudet tilat. Erityisnuorisotyön ja nuorten tuetun asumisen henkilöstölisäykset. Porvoon sairaalan uudisrakennus ja vuodeosastojen peruskorjaussuunnitelmien eteneminen. Lauri Rissanen (valtuutettu, kaupunkikehityslautakunnan jäsen): Porvoon dynaaminen kaavoitustapa; vähäpäästöisyys alentaa rakentamisen kustannuksia sen lisäksi, että hiilijalanjälki pienenee. Porvoonjoen miljöön puolustamiseksi on perustettu Porvoon Jokilaakso Borgå Ådal -niminen yhdistys, joka mm. järjesti Jari Oksanen Tänä vuonna Porvoon seudun musiikkiopisto ja Taidekoulu ovat molempien kansalaisopistojen kanssa leikkausten kohteena. Nämä kaikki yksiköt tuottavat merkittäviä palveluita lapsille ja nuorille sekä meille aikuisille kuntalaisille. Johtuuko tämä kaikki siitä mantrasta, mitä suomalaisissa kunnissa hoetaan? Peruspalvelut on turvattava. On selvää, että kunnan tulee turvata peruspalvelut - sen takaa jo näiden peruspalveluiden lain suojakin. Mitä sitten voimme tehdä turvataksemme ne muut tärkeät palvelut, kuten Taidekoulun, Musiikkiopiston, kirjastot, kansalaisopistot ja liikuntapalvelut. Nämä ovat niitä palveluita, jotka lisäävät Porvoon houkuttelevuutta, kun ihmiset päättävät, muuttavatko he tänne vai eivät. Näillä palveluilla rakennetaan kaupunkimme imagoa aidommin kuin millään markkinointikampanjalla. Kaikki nämä palvelut voidaan turvata maltillisella veronkorotuksella. Tosin sekään ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että kuntaorganisaation tulee myös itse uudistua. Tulevaisuudessa organisaation on pystyttävä nopeammin reagoimaan muutoksiin, ja eri sektoreiden on tehtävä laajempaa yhteistyötä paitsi hankinnoissa ja investoinneissa myös arjen palveluissa. Vain sektorirajat ylittävä ajattelu mahdollistaa todellisen elämänkaariajattelun. Aikuiset, lapset ja nuoret eli me kaikki käytämme kuitenkin kaupungin palveluita yli sektorirajojen läpi elämämme. Janne Ekman Avoimempi Porvoo Vihreiden kampanjarahoitus Porvoon Vihreiden vaalikampanja rahoitus koostuu kuluneen neljän vuoden aikana luottamustehtävissä toimineiden kokouspalkkioistaan maksamista 20 %:n luottamushenkilömaksuista, jäsenmaksuista, puolueen piirijärjestön tuesta, tämän lehden ilmoitusmyynnistä ja yhdistyksen jäseniltä otetusta pienestä vaalilainasta. Rahaa lokakuun alun tilanteen mukaan käytetään vajaa 7900 euroa. Kampanjakuluja ovat julisteiden ja tämän lehden painatus ja jakelu, lehti-ilmoitukset, Taidetehtaan led-näyttötaulun mainos, toripaikkojen vuokrat ja erilaiset muut pienemmät kulut. Mahdolliset lahjoitukset ovat tervetulleita. Lisätietoja saat vaalivastaava Jari Oksaselta, puh Poliisihallituksen vahvistamaan keräykseen voit osallistua osoitteessa: Lotta Hällström Vihreitä ilonaiheita valtuustokaudella keväällä hienon Avoimet Ruffit- tapahtuman Wileniuksen telakalla. Leila Nurmilaakso (kaupunginhallituksen jäsen): Näsin terveysaseman ja vuodeosastojen peruskorjaus. Perheneuvola, etsivään nuorisotyöhön satsaaminen ja Linnajoen koulun peruskorjaus. Åsa Nystedt (kaupunginhallituksen varajäsen): Velkaantuminen on saatu kääntymään laskuun. Kaavoituspuolella on tullut ryhtiä haja-asutusalueen poikkeuslupiin. Energiatehokkuus on teemana strategiassa ja Skaftkärrin alueenenergiatehokkuusperiaatteita on saatu toteutettua uudessa Toukovuoren kaavassa.

3 Reilua, hyvää ja puhdasta ruokaa Lähi-, paikallis- ja luomuruoka ovat vahvoja trendejä ja uusia ruokakonsepteja on syntymässä ympäri Suomea. Kuluttajien tietoisuus ympäristön tilasta tukee kestävää kehitystä, maaseudun elinvoimistamista ja oman alueellisen tuotannon kehittämistä. Teksti ja kuva Jarmo Åke Ruoan makua ja alkuperää vaalivia kuluttajia sekä pieniä tuottajia löytyy ympäri Suomea. Näille pienille toimijoille keskeistä näyttää olevan intohimo ruoan makua, paikallisesti tuotettuja elintarvikkeita ja oman ruokakulttuurin perinteisiä ja kestäviä valmistustapoja kohtaan. Tuottajat tarvitsevat kuitenkin vielä enemmän tukea ja avustusta alueellisen ruokatuotannon kehittämiselle, myös meillä täällä Porvoossa. Vihreä sarjis Emmi Valve Raskas suurelintarviketeollisuutta suosiva sääntely ja logistiikan keskittyminen ovat pitäneet lähi- ja paikallisruokatuotteet osittain piilossa tai vaikeasti saatavilla, mikä vaikeuttaa pienten ruokatoimijoiden kasvua ja tuloa alalle. Ongelmana ovat olleet myös ruokatuotteiden hinnat ja pientoimittajilta vaaditut korkeat tarkastuskulut. Elintarviketeollisuuden ja monien ketjukauppojen pääintressinä on ollut keskittäminen ja tehokkuus, jonka takia nämä suosivat massatuotettuja elintarvikkeita saadakseen paremman myyntikatteen. Ruoan tai elintarvikkeiden aito maku, alkuperä ja valmistustavat eivät välttämättä ole näiden suurtoimijoiden päätavoitteita. Enemmän makuelämyksiä myös Porvooseen Painopisteen siirtäminen kestävän ruokatietoisuuden lisäämiseen ja neuvonnan kehittämiseen antaa meille kaikille uusia ulottuvuuksia omiin ruokavalintoihin. Tällöin kuluttajien ei välttämättä tarvitse tyytyä suurelintarviketeollisuuden suosimiin tuotteisiin, vaan meille annetaan mahdollisuus monipuoliseen ruokatarjontaan. Tämä edesauttaa lähi- ja luomuruokayrittäjyyttä ja maaseudun elinvoimistamista sekä uuden pientuottajiin kohdistuvan sääntelyn kehittämistä. Makuelämyspalvelut tarjoavat mahdollisuuden tunnistaa ja tulkita omia aistinvaraisia ärsykkeitä sekä vahvistaa omaa tietoisuutta ruokavalinnoissa. Paikallisesti tuotetuilla elintarvikkeilla on tärkeä rooli tässä kognitiivisessa matkassa, koska niiden laatu kuvastaa sitä kulttuuria ja sen kulttuurin ekosysteemin tasapainoa, jossa ne on tuotettu. Makuelämyspalveluja ovat mm. ruokapiiri, lähiruokabussi, maalaistentori, makuelämysmatkailu maatiloille, elonkorjuutapahtumat, ruoka- ja musiikkitapahtumat, taiteiden yö, makutyöpajat sekä myös kaupungin oma kommuuni-uuni, jossa kaikilla olisi mahdollisuus paistaa tuoretta leipää ja leivonnaisia. Aistinvaraiset koulutukset, makuelämyspalvelut ja makutyöpajat johdattavat meidät ympäristöön, jossa vaalitaan yksilöllisyyttä vahvistavaa luonnon ja ympäristön sopusointua. Jokaisella pitäisi olla oikeus saada ruokaa, joka on hyvänmakuista, puhdasta ja tuotettu luontoa ja eläinkuntaa kunnioittavalla tavalla. Reilusti tuotettu ruoka antaa myös jokaiselle tuotantoketjuun kuuluvalle oikeudenmukaisen korvauksen tehdystä työstä. Makuelämysten merkityksen korostaminen on myös yksi keino edesauttaa suomalaisen ruuan nostamista maailmankartalle. Suomesta löytyy paljon metsien ja järvien antimia kuten marjoja, sieniä, erilaisia villikasveja ja -yrttejä, viljoja, perunoita, riistaeläimiä, kaloja sekä monia perinteisiä valmistusmenetelmiä. Myös me porvoolaiset voimme olla ylpeitä omista paikallisista ruuista ja raaka-aineista sekä alueen intohimoisista ruokatuottajista. Syysruuaksi helppo maaartisokkakeitto Pimeneviin iltoihin sopii mainiosti maa-artisokkakeitto. Kaupoista maaartisokkaa löytyy kivasti, mutta jos on pienikin pala viljelymaata, on maa-artisokka kiitollinen kasvatettava. Keväällä maa-artisokan mukulat istutetaan perunan tapaan maahan, ja syksyllä saa nostaa suurehkon määrän syötäviä mukuloita. Jos kaikkea ei saa nostettua syksyllä, voi loput nostaa seuraavana keväänä lumien sulettua. Kun muutaman mukulan jättää maahan, on syksyn sato jälleen taattu. Ainoa haittapuoli maa-artisokassa on, että jos siitä jostain syystä halua eroon, se ei välttämättä onnistukaan enää niin helposti. Maa-artisokasta saa helposti hyvänmakuisen keiton. Keiton ainekset neljälle hengelle ovat seuraavanlaiset: 600 grammaa maa-artisokkaa 300 grammaa jauhoista perunaa 1 sipuli 1 8 valkosipulin kynttä 1 tl kasvisliemijauhetta (tai yksi kuutio) 1 prk kaurakermaa mustapippuria Valmistus on helppoa sen jälkeen, kun maa-artisokat on saatu kuorittua. Eli ensin kuoritaan ja palastellaan maaartisokat ja perunat. Laitetaan ne kattilaan, ja vettä päälle niin, että perunat ja artisokat peittyvät noin sentin verran. Kasvisliemijauhe lisätään veteen ja keitetään niin kauan, että perunat ja artisokat ovat pehmeitä. Samalla kun kattila on tulella, kuoritaan sipuli ja valkosipulin kynnet ja kuutioidaan. Ne voi myös laittaa suoraan kattilaan sitä mukaa, kun tulee valmista. Valkosipulin määrä on makuasia, sen voi myös jättää kokonaan pois. Kun perunat ja maa-artisokat ovat pehmyitä, koko komeus soseutetaan sauvasekoittimella ja sekaan lorautetaan kaurakerma sekä rouhittua pippuria. Oman maun mukaan mausteeksi voi lisätä hyppysellisen muskottipähkinää. Keiton kannattaa antaa vetäytyä hetki ennen ruokailua. Sopii mainiosti alkukeitoksi tai pääruuaksi. Jos keitto syödään pääruokana, suosittelen mukaan soijahiutaleita proteiinia tuomaan. Tatu Chanth kasvisruoka on kestävän kehityksen mukaista Miksi vegaaninen elämäntapa? Yleisimmin vastaus on eettiset ja ekologiset syyt; vegaani antaa muidenkin elää. Eettiset syyt ovat itselleni ensisijainen asia, eivätkä ekologiset syytkään ole juuri eettisiä kauempana. Lihan- ja maidontuotannon epäkohdat eläinten kohtelussa ovat kestämättömät. Monen mielestä koiria ei saa pitää pienessä häkissä, mutta esimerkiksi broilerintuotannossa he eivät kuitenkaan näe mitään vikaa. Myös ekologiselta tasolta katsottuna maitotuotteiden ja lihan tuottaminen ei ole kestävän kehityksen mukaista. Yhtä lihakiloa kohden tarvitaan 155 litraa vettä, sekä lihantuotantoon käytetyn rehun viljelyyn 15,3 kuutiota vettä. Juomakelpoisen veden jatkuvasti vähentyessä maapallollamme kyseinen vedenkäyttö ei ole järkevää. 3

4 Petri Teränen pitää tukiyhdistyksen toimintaa tärkeänä: ei käy aika pitkäksi. Porvoon Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry. on perustettu vuonna Aluksi yhdistyksen toiminta keskittyi voimakkaimmin kehitysvammaisten asemaan ja oikeuksiin: oikeus syntyä ja elää arvostettua elämää, oikeus tuettuun perhe-elämään, oikeus koulutukseen sekä oikeus mielekkääseen vapaa-aikaan. Nykyisin yhdistyksen toiminta keskittyy edunvalvonnan lisäksi tarjoamaan erilaisia mahdollisuuksia tekemiseen, vertaistukeen ja vapaa-ajan viettoon. Minun kiinnostukseni vapaaehtoistyöhön kehitysvammaisten parissa syntyi kuin pikkuhiljaa työni kautta. Olen työskennellyt kehitysvammaisten kanssa yli 30 vuotta. Entisessä työyhteisössäni työskenteli samansuuntaisesti ajatteleva Tarja Sola, jonka kanssa olemme jo vuosien ajan jatkaneet vapaaehtoistyötämme järjestäen vapaa-ajan tapahtumia kuten karaoke-diskoja, teatteri- ja konserttimatkoja ja retkiä, joista mainittakoon vuoden 2011 keväällä Viron Viljandiin suuntautunut onnistunut tutustumismatka. Lisää vanhempia mukaan toimintaan Kävin haastattelemassa kahta aktiivista ja reipasta miestä siitä, mitä mieltä he ovat tukiyhdistyksen toiminnasta. Sakari Söderström ja Petri Teränen toimivat molemmat tukiyhdistyksen tilaisuuksissa järjestysmiehinä sekä ovat jäseninä yhdistyksen hallituksessa. Vapaaehtoistyö tarkoittaa sitä, että auttaa toisia, sanoo Sakari. Vapaaehtoistyöntekijä on monessa mukana. Vapaaehtoistyöstä ei saa palkkaa, Petri tietää. Sakari Söderström toivoo lisää aikuisia mukaan vapaaehtoistoimintaan. Vapaaehtoistyöstä saa paljon Diskot, karaoket ja tanssit jäisivät monelta kehitysvammaiselta kokematta ilman vapaaehtoistyöntekijöitä. Teksti ja kuvat Marja Wilén Tukiyhdistyksen toiminnasta miesten mieleen ovat jääneet diskot, karaoke-illat, Finlandia-talon konsertit, tanssit Mäntsälässä ja retket ulkomaille. On hyvä, että on toimintaa, ei käy aika pitkäksi. Voi houkutella kavereita mukaan, Petri sanoo. Kohta onkin taas karaoke-ilta! Tapahtumissa saa tutustua toisiin ihmisiin, Sakari jatkaa. Miehet ovat mielestään päässeet vaikuttamaan yhdistyksen toimintaan, mutta toiveita on edelleen. Kyllä on kuunneltu, karaoke on hyvä! Joskus voisi olla karaokekilpailu, esimerkiksi jostain kaupasta voisi pyytää palkintoja. Raati valitsisi voittajan, Sakari ehdottaa. Raati voisi valita kolme parasta, Petri täydentää. Elävää musiikkia voisi enemmän, Sakari sanoo. Sakari toivoo myös enemmän omaisia mukaan tekemään vapaaehtoistyötä. Samalla linjalla, eli vanhempia saisi olla enemmän mukana, Petri toteaa. Porvoon Seudun Kehitysvammaisten Tukiyhdistyksen kuten kaikkien vapaaehtoisjärjestöjen on vaikeaa saada joukkoonsa lisää vapaaehtoistyöntekijöitä. Nykyinen hektinen elämäntapa, työn vaativuuden lisääntyminen ja oman elämän painopisteet ohjaavat ihmisten valintojen suuntaa, mikä on ollut jo kauan tuhoisaa vapaaehtoistyölle. Kuitenkin vapaaehtoistyöstä voi saada paljon: uusia tuttuja, antoisia yhdessäolon hetkiä, hyvänolon tunteen toisen ihmisen ilosta ja riemusta. Tervetuloa mukaan! Kulttuurikaupunki tarvitsee tukea Tässä kaupungissa on paljon kulttuuritapahtumia. Niihin osallistuminen tekijöinä, tukijoina ja yleisönä tekee Porvoon komeasta maineesta elävää. Teksti Pasi Siltakorpi Porvoo on kulttuurikaupunki - usein kuultu porvoolaisia mairitteleva lause. On muitakin kulttuurikaupunkeja. Netin hakukoneella saa esiin hengenheimolaisia. Monen hakutuloksen perässä on kysymysmerkki. Järvenpää on lähin kulttuurikaupunki. Mainostavat olevansa elinvoimainen sellainen. Sielläkin on asunut paljon suurmiehiä. Porvoossa myös, mutta tänne on muuttanut lisäksi paljon uusia taiteentekijöitä entisten lisäksi. Tervetuloa. Kumpi voittaa? Googletanpa vielä lisää. Jos hakukoneeseen laitaa ensin sanan kulttuurikaupunki ja sitten perään suomalaisen kaupungin nimen niin, kappas vain, miltei kaikki Suomen kaupungit ovat kulttuurikaupunkeja! Monikulttuurikaupunkinen Suomi! Taidekaupunkeja on paljon vähemmän. Mänttä ja Vaasa ponnahtavat esiin. Oltaisiinko sellainen? Saavumme kulttuurin kehtoon, kuulutti kuljettaja kääntyessämme Porvoon linja-autoasemalle. Mahtavaa, jos kulttuuri tulee ensiksi mieleen kotikaupungistamme. Mielikuva kehdosta tuo mieleen uneliaisuuden. Nukutaanko täällä? Ei. Porvoossa on varsin hyvin tarjontaa näin pieneksi kaupungiksi. Joskus tosin tuntuu siltä, että kaupunki on asukasmääräänsä pienempi. Kaikkiin rientoihin ei riitä väkeä. Missä kaikki ovat? Syitä on varmasti monia. Täältä hurauttaa melko vaivattomasti suurempaan kaupunkiin laajemman tarjonnan äärelle. Linja-autovuorot ovat kohdillaan. Toisin on, jos haluaa päästä oman kaupungin lähiöön kello kymmenen jälkeen. Eikä sitä aina jaksa tai viitsi ja ihan oikeasti väsyttääkin. Voisi täällä asiat olla toki huonomminkin, ja toki paljon paremmin. Tarvitaanko Porvoossa omaa kulttuuritarjontaa? Totta kai. Vain Porvoossa voi nauttia porvoolaisesta kulttuurista. Saatat jopa tuntea taiteilijan ja taiteilija yleisön. Eikös se ole mukavaa? Porvoota ei voi tuoda. Saa tänne tulla muitakin, ja menemme katsomaan ja kuuntelemaan heitäkin, kun tähän on mahdollisuus. Elävään kaupunkiin kuuluu elävä kulttuuri; musiikkia, teatteria, tanssia, tapahtumia ja toimivat kirjastot. Kirjastoja kutsuttiin lainastoiksi Tampereella lapsena asuessani. Porvoonkin kirjasto on muuttumassa lainastoksi, josta Elävään kaupunkiin kuuluu elävä kulttuuri; musiikkia, teatteria, tanssia, tapahtumia ja toimivat kirjastot. kirjoja ja levyjä voi lainata, mutta määrärahat uusin kirjahankintoihin on kiristetty minimiin. Kyllä kirjastossa uusia kirjoja pitää olla. Elävän musiikin tarjonta on hiljaisten vuosien jälkeen lisääntynyt mutta ei välttämättä laatu ja luovuus. Cover-bändejä on tarjolla yllin kyllin elävien ihmisten esittämää musiikkia kuitenkin. Voiko Proud Maryyn kyllästyä? Vaihtoehtojakin on: Porvoossa on hienoja nousevia nuorten bändejä kuten The Onetimer, Strum 101, Ödeema ja Spidemia. Yritysyhteistyössä mahdollisuus Kulttuurin rahat ovat tiukoilla. Niin on muillakin. Yhdistysten, yhteisöjen ja taiteilijoiden avustamiseen on jaossa varsin vähän tukea. Onnekkaille tuet jaetaan tasapuolisesti, joten kaikki saavat vähän ja toiset eivät saa mitään Ei se luovuutta ole tappanut, mutta ilman tukea on vaikeaa toimia. Kun kaupungin tuki ei ole riittävä, on yhteistyö yritysmaailman, yhdistysten ja muiden yhteisöjen kesken on tuonut kaupunkiin eläväisiä tapahtumia. Kauppa käy, ja siinä sivussa on saatu nauttia erilaisista esityksistä. Tänä syksynä on ollut kaksi kaupungin valloittanutta suurtapahtumaan. Kivaa. Kuinka niitä nyt kaksi putkahti? Taidetehdas on uusi mahdollisuus. Siitä on taiteilijoiden työtilojen lisäksi puhuttu jopa kaupunkilaisten olohuoneena. Mitä sinä teet olohuoneessasi? Minä katson telkkaria, syön, luen, makaan ja kuuntelen musiikkia. Taidetehtaalla on erinomaiset puitteet ruokailuun, elokuvan ja taiteen katseluun. Lämpiön pitkät penkit soveltuvat välttävään makoiluun, tanssikin onnistuu. Kuuntelu on toinen juttu. Avanti-sali on hieno ja sopii klassisen musiikin tarpeisiin erinomaisesti. Talossa on hyvä äänentoistolaitteisto ja osaavat ääniteknikot, mutta vahvistettuun musiikkiin tila ei nykykunnossaan sovellu. Soundi on kamala. Olen kuullut, että akustiikkaverhot on hankinnassa, vai oliko se harkinnassa? Laitetaan sali kuntoon ennen kuin yleisö karkaa. Mennään tehtaalle, mennään klubeille, mennään teatteriin ja näyttelyihin. Mennään katsomaan ja kuulemaan, mitä kuvataidekoulu ja musiikkiopisto tarjoavat. Mennään nyt, kun mahdollisuuksia on ja varmistetaan, että iloa on jatkossakin. Tehdään Porvoosta vielä parempi taidekaupunki tai kulttuurikaupunki, nimestä viis. Tehdään yhdessä parempi elävä Porvoo. Sitten ne joskus tekevät Porvoolle patsaan. Hyvää paremmaksi isoissa kokonaisuuksissa 4 Edellisten kuntavaalien jälkeen piirineuvottelujen tuloksena etsittiin HUS-sairaanhoitopiirin hallituspaikalle jäsentä Porvoon sairaanhoitoalueen Vihreistä valtuutetuista. Siitä alkoi oma työntäyteinen matkani uusmaalaisten terveyden- ja sairaanhoidon ytimeen. Hyvinvoinnistamme huolehtii yli ammattilaista 23 sairaalassa. Vaikka saamme lukea juttuja sairaanhoidon kasvavista kuluista ja kuntien ahdingosta laskujen maksajana, niin sairaanhoitopiirimme pärjää kansallisissa ja kansainvälisissä vertailuissa erinomaisesti, kun katsotaan hoitotuloksia ja kuluja. Koen olevani onnekas, kun satun asumaan lähellä tätä palvelutarjontaa. Tätä kirjoittaessani en tiedä, millaiseen lopputulokseen valtioneuvosto päätyy uudistaessaan kuntarakennetta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuita. On vaikea löytää yhtä mallia, joka toimisi koko maassa. Mielestäni on päivän selvää, ettei vahva peruskunta Porvoo voi edes erittäin paljon isompana ottaa hoitaakseen Porvoon sairaalan kaltaista erikoissairaanhoidon yksikköä. Osana isompaa kokonaisuutta sairaalamme kehittyy, on houkutteleva työpaikka, tarjoaa hyvää hoitoa ja turvaa hoitoketjut päivystyksineen yli 50:llä lääketieteen erikoisalalla. Kannatan lämpimästi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajojen rikkomista ja tiiviimmän yhteistyön rakentamista. Olen iloinen Porvoon kaupungin suunnitelmista rakentaa uusi itäinen terveysasema Porvoon sairaalan yhteyteen. Yhteispäivystys, osin yhteiset vastaanottotilat, mahdollisuus välittömään erikoislääkärin konsultaatioon ja yhteiset tukipalvelut kuten kuvantaminen ja laboratorio parantavat palvelujen laatua ja ovat kustannustehokkaita. Jospa Porvoon olemattomat kuntoutuspalvelutkin saataisiin kuntoon yhteistyössä sairaalan fysioterapian kanssa. Kokemukset muualta osoittavat, että tämänkaltainen yksikkö on myös houkutteleva työpaikka. Hyvät ja asianmukaiset tilat ovat Näsinkin terveysaseman kohdalla parantaneet henkilöstön saatavuutta, vaikka saamme myös jatkossa tehdä kovasti työtä ammattilaisten saamiseksi Porvoon palvelukseen. Suomalainen malli yhdenvertaisista terveyspalveluista on ainutlaatuinen ja puolustamisen arvoinen. Valtio valvoo hoidon saatavuutta. Paikallisesti tarvitsemme nopeita ratkaisuja ikääntyvien ihmisten palveluiden lisäämiseksi. Jokainen siirtoviive sairaalasta ja jokainen Näsissä ylipaikalla oleva ihminen on liikaa. Päätösvaltaa näissäkin kysymyksissä jaetaan näissä vaaleissa. Jari Oksanen

5 Tutkimusten mukaan metsän parantava ja rauhoittava vaikutus on suurin, jos metsäalue on yhtenäinen ja siellä syntyy illuusio erämaasta. Metsät ovat ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa Viheralueet ovat demokraattisia hyödykkeitä: sienestäminen, lenkkeily tai hiihtäminen eivät katso tulotasoa. Niistä nauttiminen on käyttäjilleen maksutonta. Kun suurissa metropoleissa on puistoja, meillä Suomessa on hoidettujen kaupunkipuistojen lisäksi myös kaupunkimetsiä. Teksti Michael Perukangas Kuvat Janne Ekman ja Michael Perukangas Metsillä on itseisarvo kaupunkiluonnon säilyttäjinä, huleveden sitojina ja ilmanpuhdistajina, mutta niillä on myös väline- ja käyttöarvonsa kaupunkilaisille. Ne opettavat lapsille luontosuhdetta: niissä kerätään ensimmäiset kävyt, ihastellaan hyönteisiä ja opetellaan vanhempien kanssa tunnistamaan sieniä. Heikosti liikkuville liikuntavammaisille ja vanhuksille, kehitysvammaisille ja mielenterveysongelmista kärsiviä metsä rentouttaa ja antaa ilmaista virkistystä. Erityisesti heikoimmille lähimmäisillemme maksuttomat, lähellä olevat hyödykkeet kuten juuri metsä ovat elintärkeitä. Porvoossa on toki kosolti metsää, mutta vain kaksi hoidettua ulkoilureittiä, joita pitkin voi liikkua niin lastenvaunujen kanssa, rollaattorilla, lenkkitossuilla tai talvella suksilla. Joen länsipuolella, Kokonniemessä on kolmen kilometrin lenkki, jonka haasteellisempia ja jylhempiä maisemia halajava voi pidentää viiteen kilometriin. Uimahallin takaa alkaa Joonaanmäen kolmonen, joka jatkuu Pihlajatien ylitse Humlan ulkoilumajalle ja siitä Holkeniin, jolloin ulkoilija saa kahdenkymmenen kilometrin lähes yhtäjaksoisen reitin. Teiden ylittäminen hidastaa eniten hiihtäjiä: Pihlajatietä ylittäessä joutuu ottamaan sukset pois. Toukovuoren asuinalueen rakennustyöt verottavat Humlan reittiä, jolle tosin on sentään löydetty vaihtoehtoinen linjaus. Sitä tärkeämpää onkin, että Saaristotie ei tule katkaisemaan reitin kaikkein jylhintä ja haasteellisinta osuutta, jota jo nyt on yksityisellä metsänhoidolla huononnettu. Tutkimusten mukaan metsän parantava ja rauhoittava vaikutus on suurin, jos metsäalue on yhtenäinen ja siellä syntyy illuusio erämaasta, jonne liikenne ei näy eikä kuulu. Tämän vuoksi kaupunkimetsien hoidon onkin oltava maltillista; toinen maltillisen metsänhoidon puolesta puhuva seikka on se, että kaupunkimetsiin jätetty kelopuu tarjoaa pesäpaikkoja ja lahopuu rikastaa maaperää. Jos ulkoilija ei löydä Porvoosta haluamaansa, hän lähtee Sipoonkorpeen, Helsingin Keskuspuistoon tai Nuuksioon, jolloin autoliikenne lisääntyy ja metsäulkoilu jää autottomien porvoolaisten ulottumattomiin. Koska metsät ovat maksuton, demokraattinen tapa hoitaa terveyttä, sitä tärkeämpää onkin, että ne ovat kaikkien ulottuvilla. Kulttuurikaupunki ymmärtää arvostaa puistojaan, ja kaupunkimetsät ovat yleistettyjä lähipuistoja, meidän kaikkien keuhkot. Säästetään Porvoon suurenmoiset ulkoilumetsät! Nuoren aika on nyt Nuorten syrjäytymisen ehkäisy edellyttää konkreettisia toimia mm. oppisopimuksen, koulutuspaikkojen riittävyyden ja asumisen suhteen. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse yhteiskunnan tehdä. Myös jokaisen aikuisen kiinnostus omassa lähipiirissä olevia nuoria ja lapsia kohtaan voi auttaa paljon. Länsimaisen kapitalistisen talousjärjestelmän omituisuuksia on se, että hyvinvoinnin kasvaessa ihmisten taloudellinen ja yhteiskunnallinen eriarvoisuus lisääntyy. Varallisuuden kasvaessa tuntuukin epäloogiselta puhua rahan riittämättömyydestä ihmiselle välttämättömiin palveluihin. Yhteiskunnan kannalta syrjäytyminen on äärimmäisen kallista. Valtiontalouden tarkastusviraston raportti nuorten syrjäytymisen ehkäisystä vuodelta 2007 toteaa, että jos nuori ajautuu sosiaalisesti huono-osaiselle elämän uralle ja syrjäytyy pysyvästi työmarkkinoilta, niin tästä aiheutuu yhteiskunnalle noin miljoonan euron kustannukset ennen kuin kyseinen henkilö täyttää 60 vuotta. Kaikkiaan nuorten syrjäytymisestä aiheutuvat kustannukset ovat raportin mukaan miljardiluokkaa. Kauniit puheet eivät enää riitä, on oikeasti tehtävä konkreettisia toimia. Elinkeinoelämän valtuuskunnan mukaan syrjäytyneitä vuotiaita oli vuonna 2010 jo yli Miten tämä on mahdollista opetuksen ja koulutuksen suurvallassa Suomessa? Perheiden tilanteet ovat nykyään yhä muuttuvampia. Työelämä on kiireellistä, ja lasten kanssa arjessa pärjäämien on taiteilua. Monia arkisia myös kasvatukseen liittyvä tilanteita helpottaisi kotiavun tai perhetyön saaminen kunnalta. Toisaalta voidaan kysyä, missä on suvun ja läheisten tuki. Miksi meistä on tullut niin juurettomia ja yksinäisiä, että meidän täytyy pyytää yhteiskunnalta apua, jos lapsi sairastaa? Jokaisella nuorella pitäisi olla mahdollisuus mielekkääseen tekemiseen ja oman paikkansa löytämiseen yhteiskunnassamme. Selkeä syrjäytymiseen kannustava epäkohta on se, ettei kaikille peruskoulusta valmistuneille riitä toisen asteen koulutuspaikkaa. Jokaisen nuoren pitää pystyä jatkamaan koulutustaan. Vastuu sekä lukio- että ammatillisen koulutuksen järjestämisestä tulee selkeästi määrätä kunnille. Valtion tulee selkeästi osallistua kustannuksiin. Oppisopimus on tehtävä oikeasti toimivaksi vaihtoehdoksi. Tämä on enemmän lainsäätäjän tahdosta kiinni, ja opiskelijan palkkaukseen liittyvät ongelmat tulee yhteistyössä poistaa. Jos nuori saa koulutuspaikan ja ehkä myös sen jälkeen työtä, törmää hän seuraavaksi asumisen ongelmaan. Onko meillä riittävästi nuorille suunnattuja asumisen malleja? Vuokrat ovat pienipalkkaisille nuorille, usein pätkätöissä käyville, suuri haaste. Ei ihme, että on houkuttelevaa heittäytyä yhteiskunnan toimien varaan. Leila Nurmilaakso 5

6 Kaikkien porvoolaisten puutarhakaupunki Kaupunkiviljely palkitsee puutarhurin puhtaalla lähiruualla ja hyvällä mielellä. Siirtolapuutarhaa ja uusia viljelypalstoja odotellessa Porvoo voisi perustaa laatikkoviljelmiä keskustan tuntumaan. Teksti Minna Siltala Kuvat Teija Tuisku Porvoota voi jo hyvällä syyllä kutsua puutarhakaupungiksi. Kansallinen kaupunkipuisto kiinnostaa maanlaajuisesti viherrakentamisen ja kaupunkisuunnittelun ammattilaisia ja tuo kaupunkiin myös puutarhaturisteja. Joenvarressa on vetovoimaa, kun rantaa pitkin voi kävellä Linnamäeltä Ruskikseen ja Stensböleen asti. Levennettyjen jalkakäytävien ja torin vehreyttäminen ovat nekin onnistuneita ratkaisuja. Erilaiset teemapuistot ja siistit kadunvarsi-istutukset tekevät kaupungista vihreän ja vetovoimaisen, mutta yhtä tervetulleita olisivat kaupungin keskustassa paikat, joissa me porvoolaiset pääsisimme itse vihertöiden pariin. Viljelypalstat ovat tämän päivän puutarhakulttuuria parhaimmillaan. Uusia palstoja onkin kaavoitettu, mutta lisää tarvitaan. Koska 6 pysyvien alueiden kaavoitus on hidasta, kaupungilta tarvitaan ketteryyttä. Ensihätään voisi perustaa laatikkoviljelmien vuokrapalstan vaikka rakentamista odottavan Länsirannan joutomaille. Esimerkki löytyy Helsingistä Pasilan aseman ratapihalta, missä ympäristöjärjestö Dodo on laittanut nurkat tuottamaan satoa. Vanha veturin kääntöpöytä on malliesimerkki maailmanlaajuisesta ilmiöstä, kaupunkiviljelystä, joka on vasta rantautunut Suomeen. Kaupunkiviljely ei ole ohimenevä trendi. Pienimuotoisenkin kotitarveviljelyn rahallinen merkitys kasvaa ruoan hinnan noustessa. Itse kasvatettu salaattikerä tai pussillinen perunoita ovat arvotavaraa monessa mielessä. Haluamme puhdasta ja lähellä tuotettua ruokaa ja osan siitä voi hyvin kasvattaa kotikorttelissa. Kaupunkiviljelijöiden kaalintuoksuiset säkki-istutukset ja satoa pursuavat lavakaulukset Tervetulleita olisivat kaupungin keskustassa myös paikat, joissa me porvoolaiset pääsisimme itse vihertöiden pariin. eivät ehkä vastaa suunnitteluhortonomin unelmaa esteettisestä istutusalueesta, mutta ne ovat merkki kaupungista, joka elää tätä päivää. Tällaisia näkymiä Porvookin kaipaa. Niissä vihertöihin pääsee kiinni, vaikka ei omistaisi maata. Porvoo on kasvanut sen kokoiseksi kaupungiksi, että kysyntää on myös siirtolapuutarha-alueelle, jonka perustamista Porvoon Siirtolapuutarhayhdistys ry onkin ajanut usean vuoden ajan. Kauaskantoinen kulttuuriteko olisi Helsingin Annalan puutarhan, Pietarsaaren Aspegrenin ja Tukholma Rosendalin puutarhojen kaltaisen harrastuspaikan perustaminen Porvoon keskustaalueelle. Kotitarveviljely on eittämättä ekologinen tapa tuottaa ruokaa. Mutta puutarha-alalla puhutaan paljon ekologiasta myös muissa yhteyksissä luvulla merkittäviä asioita ovat hulevesien käsittely niin sanotuissa sadepuutarhoissa sekä monimuotoinen kaupunkiluonto. Tästä löytyy esimerkki puutarhamaa Englannista. Lontooseen perustettiin Olympialaisten kunniaksi uusi puisto. Alue on 150 vuoteen suurin eurooppalainen viherrakennuskohde. Kokoa merkittävämpää on kuitenkin puiston istutusalueiden idea. Miljoonakaupungin keskustassa kukkii lukuisia saarivaltakunnassa tavattavia luonnonlajeja ja vähäiseen hoitoon tyytyviä puutarhalajikkeita. Ne kestävät äärisäitä eivätkä vaadi jatkuvaa nyppimistä, torjuntatyötä ja lannoitusta toisin kuin pitkälle jalostetut kasvit. Puiston kasvillisuudella houkutellaan myös pölyttäjiä. Me porvoolaiset voimme olla ylpeitä kotikaupunkimme puutarhoista ja puistoista, mutta me voimme myös hakea mallia, innostua vaatimaan ja tekemään itse, jotta Porvooseen kasvaa kestävä, satoisa ja kukkiva kaupunkilainen puutarhakulttuuri.

7 En trädgårdsstad för alla Borgåbor Text Minna Siltala Palkintona lieroja ja lantakuoriaisia Ensimmäinen vaskitsa sen kertoi kivinen pihamaa ja hiekkainen kasvimaa alkoivat muuttua puutarhaksi. Kuparinkarvainen luikero tiiraili minua liskonsilmillään, kun kääntelin puutarhakompostia. Seuraavana vuonna tulivat sammakot, lantakuoriaiset, lehtopöllö ja lopulta kyy. Viimeisin tulokas ei ole se halutuin, mutta sitä oppii sietämään, kun ymmärtää, että ilman käärmettä ketjussa on aukko. Eläinkunnan esiinmarssin lisäksi myös kasveilla on nykyään kissanpäivät. Kuiva hietikko on niellyt tuhansia kiloja hevosenlantaa ja kärrykaupalla katemateriaalia: ruohosilppua, olkea, oksahaketta, pahvia, sanomalehtiä, riepuja Maa ottaa vastaan kaiken maatuvan puuvillaisia räsymattoja myöten, kiittää ja työntää seuraavana vuonna entistä suuremman sadon kukkina, kurpitsoina ja kaalinpäinä. Muutos kymmenen vuoden takaiseen tilaan on vaatinut hikeä ja talikon taakse kadonneita kesäiltoja. Vaan huonomminkin voi aikaansa viettää. Eikä kyse ole pelkästä muotitouhusta. Puutarhanhoidosta avautuu polkuja moneen suuntaan. Lukuisat ovat ne yhteydet ja ystävät, joita viherpuuhien kautta saa. Yhteisöllisyys kukoistaa netissä ja taimitapahtumissa. Sukupolvien kuilusta ei oltu kuultukaan eräässä viherkansan kokoontumisajossa, jossa 15-vuotias kesäkukkaharrastaja vaihtoi kokemuksia kahdeksankymppisen kollegansa kanssa. Ylipäätään ikä on tässä harrastuksessa etu kun takana on 60 vuotta multatöitä, lapio ei enää kolahda kiveen. Maahanmuuttajien olen kuullut saaneen ensimmäiset ystävänsä palstaviljelyksiltä. Siihen tarvittiin vain pari siementä. Ekotekonakin puutarhanhoitoa saa pitää, kunhan unohtaa luksusnurmikon, torjunta-aineet, kemialliset lannoitteet ja pitkälle jalostetut tuontikasvit. Pienestä maapalasta huolehtiminen, orgaanisen jätteen palauttaminen kiertoon, maan parantaminen luomukeinoilla, omien vihannesten kasvattaminen ja pölyttäjähyönteisten vaaliminen tuottavat monenlaista kestävää satoa. Jos sitä ei meille tarhureille kukaan kerro ääneen ja sanoin, luotamme lantakuoriaisen vienoon surinaan. Det måste finnas möjligheter att jobba med jord och växter även om man inte själv äger mark. Borgå kan med skäl kallas för en trädgårdsstad. Den nationella stadsparken lockar turister och väcker intresse bland de fackmänniskor som på olika orter i Finland jobbar med stadsplanering och anläggning av gröna miljöer. Åstranden lockar med möjligheten att promenera längs med stranden allt från Borgbacken ända till Ruskis och Stensböle. Bredare trottoarer och mer grönska på torget har också visat sig vara lyckade lösningar. Olika slag av temaparker och prydliga planteringar längs gatorna har gjort Borgå till en attraktiv grön stad. Men lika välkommet vore det även att få ställen i centrum där Borgåborna kunde själva jobba med trädgård. Odlingslotter är något av det bästa i modern trädgårdskultur. Via stadsplanering har nya områden av det slaget skapats, men det skulle behövas ännu fler. Stadsplaneringen kräver lång tid och borde därför kompletteras med smidigt utformade tillfälligare arrangemang. I dagens läge kunde man exempelvis på Västra åstranden ha en plats där folk kunde hyra täppor för att odla i låda. Förebilden kunde vara odlingarna på bangården i Böle, med miljöorganisationen Dodo som drivande kraft. Urban odling är ett globalt fenomen, som nu också nått i Finland. Det rör sig knappast om en övergående trend. Ju mer matpriserna stiger, dess mer uppenbart blir det att också småskalig husbehovsodling är en sak som kan ha ekonomisk betydelse. Det ligger många slags värden i den sallat eller potatis som man själv odlat. Vi vill gärna ha mat som är ren och närodlad, och en del av den kunde vi faktiskt ofta med fördel producera i vårt eget hemkvarter. Den urbana köksträdgården med sina kålland i säckar och pallkragar fyllda av grönska motsvarar inte nödvändigtvis planeringshortonomens estetiska idealbild. Men den berättar om en stad som följer tidens puls. Det är den sortens vyer vi behöver också i Borgå. Det måste finnas möjligheter att jobba med jord och växter även om man inte själv äger mark. Borgå har redan blivit en så stor stad att det finns en reell efterfrågan på ett koloniträdgårdsområde. I staden finns en förening som redan under flera års tid har drivit på saken. Det skulle vara en framsynt kulturgärning om man i Borgå centrum lyckades inrätta ett område i stil med Aspegren i Jakobstad, Annala i Helsingfors eller Rosendal i Stockholm. Husbehovsodling är otvivelaktigt ett ekologiskt sätt att producera mat. Men inom trädgårdsbranschen är ekologi numera viktigt också i andra sammanhang än så. Till 2010-talets stora saker hör bland annat trädgårdar som specialdesignats för rening av städers regnvatten och satsningar på att öka den urbana naturens mångfald. Ett exempel på det senare är den nya park som inrättades i London i anslutning till de olympiska spelen. Grönanläggningen är den största av sitt slag i Europa som skapats under de senaste på 150 åren. Viktigare än storleken är idén man följt i planteringarna. I miljonstadens centrum blommar nu en hel mängd växtarter som tillhör Brittiska öarnas naturliga flora tillsammans med en mängd tåliga trädgårdssorter som nöjer sig med ringa skötsel. De är växter som inte låter sig kuvas av extrem väderlek och som inte kräver ständigt ansande, sprutande och gödslande. Vegetationen i parken har också utformats så att den drar till sig pollinerare. Vi Borgåbor kan vara stolta över vår hemstads trädgårdar och parker. Men vi kan också söka nya inspirerande förebilder, engagera oss, kräva saker och göra saker själv. På så vis kan vi vara med om att skapa en hållbar, fruktbar och blomstrande urban trädgårdskultur i vår stad. Daggmaskar och tordyvlar som belöning Den första kopparormen berättade åt mig vad som höll på att ske att den steniga gårdsplanen och det sandiga kökslandet var på god väg att utvecklas till en riktig trädgård.. Ödlan tittade stint på mig när jag höll på att vända komposten. Ett år senare kom grodorna, tordyvlarna, kattugglan och till slut också en huggorm. Den sistnämnda var inte den allra mest efterlängtade nykomlingen, men också den lärde jag mig att tolerera så fort jag insåg att utan orm är naturens kedja ofullständig. Efter denna zoologiska kavalkad fick också växterna börja njuta av det goda livet. Den torra sanden hade slukat tonvis med hästgödsel och åtskilliga skottkärrslass med marktäckning: gräsklipp, halm, kvistflis, papp, tidningspapper, trasor Jorden tar emot allt som kan förmultna, till och med bomullstrasmattor. Som tack ger den sedan följande år ännu större skörd av blommor, pumpor och kålhuvuden. Förändringen från hur det var för tio år sedan har krävt både svett och mången sommarafton i sällskap med grepen. Men det finns sämre sätt att tillbringa tiden. Det handlar inte heller bara om en modefluga. Trädgårdsodling är en verksamhet som öppnar upp stigar åt många håll. Man får en mängd nya kontakter och vänner. Gemenskapen frodas på nätet och vid olika slags plantevenemang. Generationsklyftor är ett okänt begrepp i trädgårdskretsar, femtonåringen kan utbyta erfarenheter med sin åttioåriga kollega. Ålder är en fördel, när man har grävt sextio år i samma jordplätt kommer spaden knappast längre att stöta mot sten. Folk som invandrat berättar att odlingslotten var det ställe där de fick sina första vänner i det nya hemlandet. Några frön kan göra underverk. Trädgårdsodling kan också betraktas som en miljögärning, bara man tömmer hågen på alla idéer om lyxgräsmattor, bekämpningsmedel, konstgödsel och högförädlade utländska plantsorter. Att vårda om lilla jordtäppan, återcirkulera organiskt material, använda naturliga jordförbättringsmetoder, odla egna grönsaker och hjälpa pollinerande insekter att trivas är saker som ger hållbar skörd på många olika vis. Även om ingen annan skulle råka berätta det för oss odlare, så litar vi på tordyvelns väna surr. 7

8 Energiatehokas arki Maailman ympäristöhaasteet ovat laajoja ja vaikeita; onko mitään merkitystä sillä, mitä minä itse teen omassa arkielämässäni? Ympäristöhaasteita emme kuitenkaan voi unohtaa ja lakaista maton alle, ne eivät häviä mihinkään itsestään. Teksti Åsa Nystedt Kuva Lina Jelanski Omilla arkisilla valinnoilla voi vaikuttaa. Yksittäiset teot voivat tuntua pieniltä, mutta jos kuusi miljardia ihmistä tekee samoin, vaikutus on valtava. Kukin voi mahdollisuuksiensa mukaan osallistua laajaan kansainväliseen ympäristötyöhön - esimerkiksi lahjoittamalla WWF:lle joka kuukausi pienen summan. Energiankulutuksemme ja päästömme aiheutuvat pääosin asumisesta, liikkumisesta ja syömisestä. Lämmitysjärjestelmän valinnalla on väliä. Fossiiliset polttoaineet kuten öljy ja kivihiili aiheuttavat enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin uusiutuva energia. Puu ja pelletti ovat kotimaista uusiutuvaa energiaa. Maalämpöpumpun tuottamasta lämmöstä noin kaksi kolmasosaa on maaperästä otettua uusiutuvaa aurinkoenergiaa ja loput on tuotettu sähköllä. Kaukolämpökin voi olla uusiutuvasta energiasta: Porvoon Energia tuottaa kaukolämpöä mm. biopolttoaineista. Omakotitalon omistaja voi itse päättää uusiutuvaan energiaan siirtymisestä. Taloyhtiössä osakas voi yhtiön hallituksen kautta yrittää viedä lämmitysjärjestelmän vaihtoa eteenpäin. Sähkön hankinnassa voi jokainen itse helposti siirtyä uusiutuvan sähkön ostajaksi. On tärkeää myös miettiä, voisiko talon lämmitysenergiantarvetta vähentää parantamalla talon eristystä ja tiiveyttä. Energiaa voi kodissa säästää monin eri keinoin, Usein kuvitellaan, että julkisen liikenteen käyttö on paljon hankalampaa kuin mitä se todellisuudessa on. netistä löytyy paljon käytännön vinkkejä. Päivittäinen liikkuminen töihin, kouluun, päiväkotiin ja harrastuksiin on toinen iso tekijä energiankulutuksessamme. On hyvä selvittää, kuinka paljon päivittäinen liikkuminen julkisilla välineillä oman auton sijaan veisi aikaa ja paljonko se maksaisi. Usein kuvitellaan, että julkisen liikenteen käyttö on paljon hankalampaa kuin mitä se todellisuudessa on. Linja-autossa ja junassa kuluvan ajan voi käyttää työntekoon tai rentoutumiseen. Se voi olla kiireisen perheenäidin ja -isän päivän kultainen hetki, jolloin mieli voi levätä täydellisesti! On myös hyvä laskea, kuinka paljon auton omistaminen ja ylläpito oikeasti maksaa. Oman auton käyttö tulee vuositasolla harvoin halvemmaksi kuin julkisen liikenteen käyttö. Ruokaostoksilla kannattaa suosia kotimaassa tuotettua luomuruokaa. On myös hyvä selvittää, mitkä ovat kunkin sesongin kasveja: talvella syödään juureksia, kesällä voidaan nauttia hyvistä kotimaisista tomaateista ja kurkuista. Ruoan kuljettaminen toiselta puolelta maapalloa kuluttaa paljon energiaa. On myös hyvä ostaa oikea määrä ruokaa, ettei sitä joudu heittämään pois. Kasvisruoka kuluttaa vähemmän luonnonresursseja kuin liharuoka. Jos tuntuu vieraalta ryhtyä kokonaan kasvissyöjäksi, voi ainakin muutaman päivän viikossa tehdä kasvisruokaa. Aina kun ostaa uutta tavaraa tai vaatetta, on hyvä muistaa, että niiden sen tuottamiseen, pakkaamiseen ja kuljettamiseen on kulunut energiaa ja luonnonvaroja. Voisiko tuotteen hankkia käytettynä tai ehkä jättää sen kokonaan hankkimatta? Naapureilla voisi ehkä olla yhteinen ruohonleikkuri? Päivähoitoa porvoolaisittain eli hyvin On aivan tavallinen syysaamu vuonna 1979 eräässä porvoolaisessa päiväkodissa. Leikkikoulun aamupiiri on juuri alkamassa, mutta eteisessä seisoo tyttö kaikki ulkovaatteet vielä päällä itkien lohduttomasti. Lastentarhanopettaja rientää itkevän lapsen luo kysyen mikä hätänä. Itku on niin syvää ja lohdutonta, että hänen mielessään risteilevät kaikenlaiset kauhukuvat lapsen pahoinpitelystä julmaan henkiseen väkivaltaan. Hän on kovin huolissaan. Viimein, loputtomien kysymysten ja rohkaisujen jälkeen lapsi saa kakistettua, että hänellä on eriparitumput, koska kotoa lähtiessä oli niin kiire, eikä oikeaa löytynyt 8 Tämä 6-vuotias tyttö olin minä ja leikkikoulu jota nykyään esikouluksi kutsutaan oli ensimmäinen omakohtainen kosketukseni päivähoitoon. Hätäni oli tuolloin suuri ja vaikka aikuisen näkökulmasta katsottuna itkuni aihe oli vähäpätöinen, suorastaan naurettava, osasi tämä kyseinen lastentarhanopettaja ottaa tunteeni tosissaan ja rauhoitti lohduttaen, kunnes pieni maailmani palasi takaisin raiteilleen. Lapsella on norsun muisti. Tästä tapauksesta itselleni muistiin jäi se, että minusta välitetään täälläkin. En ole vähäpätöinen, vaan arvokas sellaisena kuin olen. Niinpä nyt, kun oma poikani on kolmatta vuotta päiväkotilainen, voin ilokseni todeta, ettei palvelun taso ole ainakaan huonontunut sitten 70-luvun. Kun lapseni hoitoon meno oli ajankohtaista, sain kuulla kauhutarinoita päiväkotilasten kaltoin kohtelusta, ylisuurista ryhmistä, keskuskeittiön surkeasta ruuasta ja tauteja vilisevistä pöpöpesistä. Ja kyllähän se mietitytti. Sattumien summaa, vai ties mitä, mutta päiväkotiin kuitenkin päädyttiin. Kaikki muut villit huhut olen todennut aiheettomiksi, paitsi kohonneen riskin saada pöpötartunta se lienee väistämätöntä, kun yli sata lasta touhuaa samoissa tiloissa. Hoidon taso on ollut kiitettävää kautta linjan. Tässä päiväkodissa lapsista välitetään aidosti yksilöinä. Henkilökunnalla on aina aikaa kuunnella niin lapsen kuin hänen vanhempiensakin pieniä huolen aiheita. Tässä päiväkodissa tuetaan itsensä ilmaisuun niin taiteessa, tieteessä kuin ruumiinkulttuurissakin. Pojat saavat olla poikia ja tytöt tyttöjä. Pojat saavat olla halutessaan myös tyttöjä ja tytöt poikia. Omakohtaiset päivähoitokokemukset taitavat päättyä ensi keväänä, kun poikani valmistuu esikoulusta. Vaikkei esikoulun olekaan tarkoitus erityisesti valmentaa kouluun, sitä se kuitenkin tekee. Ja huikean hienosti tekeekin. Vain tosi rautainen kasvatuksen ammattilainen osaa ja tietää, miten oppimisesta tehdään hauskaa ja innostavaa. Täältä saadaan pohja koko eliniän kestävälle oppimisen riemulle. Me vanhemmat saatamme helposti aliarvioida lastemme kykyä ottaa vastaan tietoa, onhan kyse meidän vauvoistamme. Sitten saammekin lähes päivittäin hämmästellä jälkikasvumme kehityksen kukonaskelia. Sen kokemuksen perusteella, mikä minulla on päivähoidoista niin äitinä kuin hoidettavanakin, tiedän sujuvan päivähoidon merkityksen porvoolaisen perheen arjen sujumiselle. Porvoolaiseen päivähoitoon voi luottaa ja pidän tärkeänä sitä, että siihen voi luottaa myös tulevaisuudessa. Suuri kiitos päivähoidolle porvoolaisittain. Teija Kamb

9 Vaalikahville naapurin Avizehin kanssa Kahden vuoden pysyvä asuminen Suomessa oikeuttaa äänestämään kuntavaaleissa, mutta arviolta vain viidesosa maahanmuuttajista käyttää tätä oikeuttaan. Tarvitaan lisää tietoa ja rohkaisua. Teksti Mai Salmenkangas Kuvitus Kaisa Leka Tuntemani venäläismies ei ole äänestänyt 17:n Suomessa asumansa vuoden aikana kertaakaan. En seuraa Suomen politiikkaa, hän toteaa. Jokaisella on oikeus päätökseen olla äänestämättä. Jos kyseessä kuitenkin on tiedon puute tai suoranainen syrjäytyminen, asiaan on puututtava. Eikä vastuu tilanteen korjaamisesta ole yksinomaan maahanmuuttajalla itsellään. Voidakseen tehdä perustellun äänestyspäätöksen maahanmuuttajan tulisi tietää jotain suomalaisista puolueista ja vaaleista. Hänen olisi hyvä seurata ajankohtaista keskustelua paikallisissa medioissa. Ennen kaikkea hänen pitäisi kokea tarvetta vaikuttaa ja uskoa siihen, että äänestämisellä on merkitystä. Tiedotus äänioikeudesta ja poliittisesta järjestelmästä onnistuu kohtalaisen helposti. Esimerkiksi oikeusministeriö on tuottanut esitteitä 23 kielellä vaalit.fi-sivustolle. Moniheli ry ja Etnisten suhteiden neuvottelukunta ovat kouluttaneet sanansaattajia herättelemään maahanmuuttajien kiinnostusta äänestämiseen. Kiperämpi kysymys on, kokevatko maahanmuuttajat olevansa niin tiiviisti osa uutta kotimaataan ja asuinpaikkaansa, että näkisivät äänestämisen vaivan. Toistaiseksi kaikki eivät ilmeisesti koe, sillä arviolta vain viidesosa Suomen maahanmuuttajista äänestää kuntavaaleissa. Aktiivisuus on täällä naapurimaitamme selvästi alhaisempi. Muistan elävästi erään somalialaisnaisen tarinan, kuinka tuntematon mies sylkäisi hänen päälleen keskellä kirkasta päivää naisen islamilaisen huivin vuoksi. Monet Euroopan ulkopuolelta muuttaneet kokevat syrjintää, kun työtä ei löydy koulutuksesta ja kielitaidosta huolimatta. Toiset kokevat lannistavaksi sen, että naapurustossa heidän tervehdyksiinsä ei vastata. Tällaiset kokemukset ovat omiaan lisäämään ulkopuolisuuden tunnetta. Äänestysaktiivisuus on tietysti vain yksi osoitus maahanmuuttajien osallistumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan. Maahanmuuttajien tulisi olla tervetulleita puolueiden arkiseen toimintaan siinä missä muihinkin suomalaisiin järjestöihin. Järjestelmällisellä työllä maahanmuuttajat voivat löytää kaupungin avoimet varhaiskasvatuspalvelut, nuorisotilat ja koulun vanhempainillat. Merkityksetöntä ei ole sekään, näkyykö moninaisuuteen sitoutuminen kaupungin rekrytointipolitiikassa. Kaikkien kannustaminen osallistumaan on mitä suurimmassa määrin syrjäytymisen ehkäisemistä. Kuuntelevassa ja keskustelevassa kaupungissa myös maahanmuuttajien äänellä tulee olla painoarvoa. Meidän kaikkien muualta muuttaneiden tulee myös voida kokea olevamme tervetulleita Porvooseen. Maahanmuuttajat ovat palveluita käyttäviä, kantaa ottavia, järjestöissä aktiivisia, veroja maksavia ja uusia yritysideoita kehittäviä Porvoon seudun asukkaita, He voivat tulevaisuudessa olla kaikkea tätä entistäkin enemmän. Jos lähipiiriisi kuuluu maahanmuuttajia, oletko puhunut heidän kanssaan vaaleista tai Suomen puolueista? Ehkä he kaipaisivat juuri tuon keskustelun verran kannustusta kiinnostuakseen vaikuttamisesta. Monelle voi olla yllätys, että jo kahden vuoden pysyvä asuminen Suomessa oikeuttaa äänestämään kuntavaaleissa. Viime kuntavaaleissa eräs maahanmuuttajataustainen äänestäjä kirjoitti äänestyslippuun ehdokkaansa nimen. Lipun hylkäämisen myötä hänen äänensä jäi kuulumatta. Kyse ei siis ole pelkästään miksi äänestää, van myös milloin, missä ja miten äänestää. Ehkä voisit kutsua tuntemasi maahanmuuttajan äänestyspäivänä kävelylle, jonka määränpäänä on äänestyskoppi. Sen päälle sopisi perinteinen kahvittelu vaikkapa suomalaisen korvapuustin kera. Matkalla 2030 nousen linja-autoon Porvoon länsilaidalta. Maksan matkani maksukortilla, jonne olen ladannut arvoa 20 euroa; se riittää noin kymmeneen matkaan joukkoliikenteessä. Perässäni bussiin nousee eläkkeelle jäänyt työkaverini. Hän matkustaa samalla summalla noin 20 matkaa. Hyppään kyydistä linja-autoasemalla ja jään odottamaan linja-autoa, joka suuntaa Porvoon itälaidalle. Nousen kyytiin ja näytän maksukorttia maksupäätteelle, joka näyttää vihreää valoa ja vaihtoaikaa olevan jäljellä puoli tuntia. Samalla matkalipulla on Porvoossa nyt muutaman vuoden voinut vaihtaa linja-autoa tunnin ajan, näin pääsen Porvoon länsipuolelta itäpuolelle yhdellä lipulla. Ennenhän minun piti ostaa siirtolippu. Seuraavalla pysäkillä matalalattialinja-autoon nousee vanhempainvapaalla oleva lastenrattaita työntävä isä. Lippu-uudistuksen myötä rattailla tai lastenvaunulla linja-autolla matkustava saa matkustaa ilmaiseksi. Näin Porvoon kaupunki nykyään tukee lapsiperheitä. Ajatuksena on antaa lapsiperheille liikkumisenvapaus ja syy olla ostamatta oma auto. Tosin moni perhe ei osta muutenkaan autoa, koska pyöräily ja joukkoliikenne ovat todella suosittuja. Välillä muistelen aikoja, kun Porvoossa oli päästävä joka paikkaan omalla Porvoo on nykyään avoin kaupunki, jossa kaikilla on vapaus liikkua. autolla, mielellään oven eteen. Nykyään omaa autoa käyttävät lähinnä he, jotka eivät ole joukkoliikenteen ulottuvissa tai tarvitsevat autoa työnsä puolesta. Puhelimeni soi. Jo aikuisiän kynnyksellä oleva poikani soittaa kertoakseen, että on tulossa kotiin treeneistä kutsulinjalla. Joukkue on jättänyt pysyvän tilauksen kutsulinjalle aina torstai-illalle, koska pojista noin puolet käyttää samaa kutsulinjaa. Itse käytän kutsulinjaa esimerkiksi silloin, kun vien äitini kaupungille ostoksille, hän kulkee pyörätuolilla. linja-auton ikkunasta on mukava katsella perheitä, jotka ajavat yhdessä pyöräväylillä. Nykyään pyörätiet suunnitellaan samanlaisilla periaatteilla kuin autotiet. Enää ei tarvitse miettiä, jatkuuko pyörätie toisella puolella risteystä tai mitä kautta pitää kiertää, jottei tarvitse ajaa kadulla autojen keskellä. Pyörätiet on erotettu selvästi niin kävely- kuin autoteistäkin. Linja-auto ohittaa taas yhden pyöräilevän perheen, jossa perheen isoin lapsi ajaa jo omalla pyörällä. Äidin kyydissä on noin kolmevuotias. Isä ajaa tavarafillarilla eli laatikkopyörällä eli tsupparinpyörällä, toisin sanoen lasten ja tavaran kuljetukseen tarkoitetulla hollantilaistyylisellä pyörällä. Pyörän edessä on iso laatikko, missä istuu vöissä noin kaksivuotias lapsi kuomun alla suojassa sateelta ja tuulelta. Kyytiin on mahtunut myös perheen ruokaostokset. vanha tuttuni Kaisa nousee linja-autoon ja tulee viereeni istumaan. Kaisa oli pitkään pitkäaikaistyötön. Hänen ei oikeastaan kannattanut lähteä töihin, koska yksinhuoltajana hänellä oli paljon menoja pieniin palkkoihin verrattuna. Nyt hän on päässyt työhön kiinni uudistusten takia. Kaupunki päätti ottaa ohjat omiin käsiin, koska valtio ei enää pystynyt auttamaan pitkäaikaistyöttömiä. Kaisa ja hänen lapsensa matkustavat työ- ja koulumatkat ilmaiseksi, se ei ole keneltäkään pois, vaan antaa Kaisalle tilaisuuden käydä töissä ja maksaa itse vuokransa ja muut kulut omalla palkallaan, hänen ei tarvitse olla enää yhteiskunnan elätti. Linja-auto pysähtyy ja nousen ulos kyydistä. Kävellessä mietin, miten kovan työn tuloksena Porvoo on nykyään avoin kaupunki, jossa kaikilla on vapaus liikkua. Oli hän sitten töissä käyvä, eläkeläinen, opiskelija tai työtön. Tällaisen matkan minä haluaisin tulevaisuudessa tehdä. Jeremias Palomäki 9

10 Tilaa kaikille nuorille Syrjäytyneen nuoren nosto takaisin koulutukseen ja työpaikkaan johtavalle polulle vaatii usein eri ammattilaisten yhteistyötä. Syyllistäminen ei vie asiaa eteenpäin. Toisinaan ihmettelen sitä, millaisia nuorisokuvia rakennetaan syrjäytymiskeskusteluissa. Missä on nuorten itsensä ja heidän lähiomaistensa kokemustieto? Syrjäytyneet nuoret liitetään liian helposti vain huonoon käytökseen ja lakien rikkomiseen, perheetkin ovat epäonnistuneita. Kuitenkin nuoret ja perheet ovat kaikki erilaisia ja heillä on paljon erilaisia syrjäytymistilanteeseen johtaneita syitä. Voi hyvin olla että syrjään joutuminen koskee vain yhtä nuoren elämänaluetta. Kun solmu aukeaa, matka jatkuu kevyemmin. Jokaisella, myös nuorella ihmisellä on vahva halu tehdä jotain omaa, pärjätä siinä. Vaikeinta syrjäytyminen on silloin, kun nuori putoaa useamman toimintajärjestelmän ulkopuolelle samanaikaisesti. Nuorisoyhteistyö Allianssi luettelee joukon konkreettisia nuorten syrjäyttäjiä: pitkäaikaistyöttömyys, asunnottomuus, elämänhallinnan pettäminen, perus- ja ansioturvan yhteensovittamiseen liittyvät ongelmat. Jokaisesta ikäluokasta jää nuorta ilman ammatillista koulutusta. En vastusta syrjäytymisen ehkäisyä, mutta se kannattaa tehdä ilman syyllistämistä. Syrjään joutuminen on monen asian summa. Yhteistyöllä parempi Porvoo Kuulin aamu-uutisista yritysten irtisanoneen työtekijöitään kuluvana vuonna enemmän kuin viime vuonna yhteensä. Irtisanomiset ovat olleet valitettavan tavallisia uutisia Suomessa viime vuosina. Porvoon kaupungin yhteisöverot putosivat vuoden 2008 noin 26 miljoonasta eurosta noin 19 miljoonaan euroon vuonna Suunta on edelleen laskeva. Kaupungin talous jatkuu tiukkana. Työssäni opinto-ohjaajana nuorten oppiminen, kasvun ja kehityksen tukeminen sekä niihin liittyvät vaikeudet ovat tulleet minulle tutuiksi. Tuntuu, että perheiden, lasten ja nuorten tukitarpeet ovat kasvavia. Olen valmis rakentamaan yhdessä parempaa Porvoota, jossa ylläpidetään ja kehitetään toimivia ja laadukkaita peruspalveluja. Palvelujen painopisteen tulee olla ennaltaehkäisevien palvelumuotojen kehittämisessä. 10 Meillä on paljon nuoria ja nuoria aikuisia, joilla on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa itse syrjäytymisen syihin, oma tahtominen ei pelkästään riitä. Kyse on mm. eri tavoin vammautuneista tai peruskoulun ja ammatillisen koulutuksen taitekohdassa sairastuneista, joiden solmut eivät omin voimin, eivät edes perheen tuella avaudu. Nyky-yhteiskunnan byrokratiaviidakossa ei ole aina helppo toimia ilman ulkopuolisen viraston tai organisaation ohjausta, se on usein jopa mahdotonta. Viranomaispuolelta tarvitaan käynnistys, minkä jälkeen nuorten oma itsenäinen toiminta voi saada siivet. Koulutukseen ja työelämään johtavissa poluissa ja järjestelmissä on edelleen valuvikoja, joiden korjaamiseen tarvitaan kunnan ohella varmasti myös valtion panostusta. Meillä on hyviä yksittäisiä toimijoita ja organisaatioita, joiden työskentelyn koordinointi voisi tehostaa nuorten ohjausta kiperissä kysymyksissä. Sama koskee sinänsä onnistuneita koulutusja työllistymisprojekteja, joiden ideat olisi otettava tehokkaampaan pitkäaikaiseen käyttöön nuorten koulutuksessa ja työllistymisessä. Johanna Olkanen Voisiko yli hallinnonalojen yltäviä kasvatuksellisia yhteistyömuotoja edelleen kehittämällä vaikuttaa perheiden, lasten ja nuorten tukemiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa? Porvoon kaupungin strategiassa peruspalvelut on priorisoitu ja talous tasapainotettu. On tärkeää, että peruspalvelut laadullisesti ja määrällisesti vastaavat tarpeita tulevaisuudessakin. Verkostoyhteistyön kehittäminen eri toimijoiden kuten koulutoimen, toisen asteen oppilaitosten, sosiaali- ja terveystoimen ja nuorisotoimen sekä työ- ja elinkeinotoimiston kanssa on tärkeää nuorten koulutuksellisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten koulutukseen hakeutumiseksi. Rakennetaan yhdessä parempi tulevaisuus kaikenikäisille porvoolaisille. Sirpa Harju Turvallinen kaupunki Kahden alakouluikäisen lapsen äitinä katson maailmaa pitkälti turvallisuuden näkövinkkelistä. Onko lasten koulutie turvallinen? Sujuuko koulutyö ja välitunnit hyvässä hengessä koulukavereiden kanssa? Missä ja miten lapset koulun jälkeen viettävät aikansa? Moni asia on hyvin, mutta aina on varaa myös parantaa. Efter kommunalvalet 2008 fick de Gröna två platser i Kårkulla samkommuns styrelse och jag blev ombedd att ta hand om en av dem. Kårkulla erbjuder service till svenskspråkiga personer med funktionsnedsättning och deras familj samt missbrukarvård. Kårkullas verksamhetsområde är hela Svenskfinland och det har tagit sin tid att få en helhetsbild av samkommunens verksamhet. I Borgå känner många till Utterbäck boende som finns i naturskön miljö i Vålax, men Kårkulla har också många andra enheter här, bland annat ett nybygge på Västra Åstranden. Det som speciellt glatt mig är att Borgå arbetscentral var Kårkulla ordnar både arbete och annan dagverksamhet har fått flytta från mycket bristfälliga utrymmen i Olen kävelevä porvoolainen. Työpaikkani, kaupat, lasten koulu ja harrastukset ovat kaikki kävelymatkan päässä. Katsonkin Porvoota pitkälti jalankulkijan silmin. Omassa lähiympäristössäni on jalankulkijoille vaarallisia risteyksiä ja tienylityspaikkoja. Erityisen vaarallisilta tietyt paikat alkoivat tuntua silloin, kun oma lapsi piti lähettää kulkemaan koulutietään yksin näiden vaaran paikkojen kautta. Kun Porvoon kokoisessa kaupungissa kohtaa ongelman, voi siihen onneksi yrittää vaikuttaa ja välillä hyvin tuloksin. Alueen vanhemmat kokivat vaarallisen risteyksen yhteiseksi uhaksi lapsilleen. Pidettiin yhteyttä, vaihdettiin näkemyksiä, viestitettiin päättäjille ja vaikutettiin. Nyt koululaisemme ylittävät koulutiensä varrella olevan vaarallisen risteyksen valoohjatusta ylityspaikasta. Liikennevalojen saaminen vaaralliseen tienylityspaikkaan palveli myös lähistön palvelutalon vanhusten turvallisuutta. Vahvempien onkin mielestäni huolehdittava myös heikompien oikeuksista. Erityisesti koulujen, terveyskeskusten ja palvelutalojen läheisyydessä liikennejärjestelyissä täytyy kuulua myös hitaampien ja heikompien ääni. Sujuvuuden ja turvallisuuden edistämiseksi suojatie tulee sijoittaa kohtaan, josta tie luontaisesti ylitetään, eikä sinne, mihin sen sijoittaminen tulee halvimmaksi. Liikennesuunnittelussa Porvoossa täytyy kuulua niin jalankulkijoiden kuin autoilijoidenkin ääni. Myös autoilijat ovat jalankulkijoita. Liikenteen pitää sujua, mutta liikenteessä olemisen tulee samanaikaisesti olla myös kaikille turvallista. Kiusaamiseen on puututtava heti Kun koulumatka on saatu taitettua turvallisesti kouluun asti, täytyy lasten selvitä vielä koulutyön lisäksi kaverikiemuroista. Oli koulu sitten iso tai pieni, on sen jokainen oppilas oma persoonansa, erilainen oma itsensä. Erimielisyydet kuuluvat elämään ja niiden myötä Erilaisen ei tarvitse muuttua samanlaiseksi, vaan aikuisten tehtävä on tukea erilaisuutta ja erityisyyttä. Tarmola till WSOY-huset i stadskärnan. Det känns viktigt att handikappade inte göms bort i en industrihall utan får vara i centrumet bland alla andra stadsbor. På ett bättre läge kan även arbetscentralens butik utvecklas. Där säljs produkter som tillverkats av Kårkullas klienter. Jag har också fungerat som ordförande för sektionen för missbrukarvård. Kårkulla erbjuder vård på Pixnekliniken i Malax, men i år har man även inlett ett samarbete med Raseborg stad som har en egen enhet för missbrukarvård. I södra Finland har det hittills varit överraskande få som fått vård på svenska speciellt i de stora städerna på huvudstadsregionen verkar tjänsteinnehavarna inte alltid förstå betydelsen av modersmålet i vården, och många svenskspråkiga hamnar på finska anstalter. opitaan punnitsemaan omia näkemyksiä ja sovittelemaan niitä muiden näkemyksiin. Joskus tilanne kuitenkin erimielisyyksien tai erilaisuuden vuoksi muuttuu kiusaamiseksi, joka voi olla fyysistä, sanallista tai joukosta pois sulkemista. Silloin tarvitaan aikuisten apua. Kun kiusaamista ilmenee missä muodossa tahansa, on siihen puututtava heti. Kouluilla tulee olla riittävästi resursseja valvoa koulutyötä ja välitunteja, tunnistaa kiusaaminen ja työkalut puuttua asioihin heti ja oikealla tavalla kiusattua suojellen, mutta myös kiusaajan syyt selvittäen. Lapsella täytyy olla ympärillään turvallisia vanhempia, joille puhua ja purkaa sydäntään, oli lapsi sitten kiusattu tai kiusaaja. Koulussa sosiaalisiakin taitoja vasta opetellaan, ja kiusaamiseen yleensä löytyy jokin syy, joka turvallisten aikuisten avulla voidaan selvittää. Meidän aikuisten tehtävänä on antaa malli oikeudenmukaiseen toimintaan ja erilaisuuden ymmärtämiseen ja hyväksymiseen. Erilaisen ei tarvitse muuttua samanlaiseksi, vaan aikuisten tehtävä on tukea erilaisuutta ja erityisyyttä. Omien lastemme hyvinvoinnin ja oikealla raiteella pitämisen lisäksi meidän aikuisten tulee tuntea vastuuta myös muiden lapsista jos näemme, että asiat eivät ole kohdallaan tai joku ajautuu vaikeuksiin. Aikuisten täytyy uskaltaa puuttua myös naapurin lasten elämään, silloin kun se on tarpeen. Koko kylä kasvattaa. Meidän aikuisten tehtävä on rakentaa yhteistä kotikaupunkiamme siten, että siellä on turvallista myös pienen tai heikomman elää ja kulkea. Vanhempien tehtävänä on opettaa lapsia katsomaan maailmaa avoimin silmin, rohkaista olemaan erilainen ja sietämään erilaisuutta ja opettaa ottamaan mukaan myös arat ja syrjään vetäytyjät ja katsomaan, ettei ketään jätetä yksin. Myös toisten hätään täytyy uskaltaa puuttua. Toivon, että nyt valittava Porvoon uusi valtuusto koostuu aikuisista, jotka uskaltavat tarttua asioihin ja ovat riittävän erilaisia, jolloin yhteisistä asioista päätettäessä etsitään ratkaisuja riittävän monesta eri näkökulmasta, suvaitaan erilaisuutta ja tehdään kaikkien turvallisuutta edistäviä päätöksiä. Maarika Weissmann Ursäkta, har ni service på svenska? Kårkulla vill nu lyfta fram missbrukarvård på svenska och jag önskar personligen att flera kommuner även Borgå skulle komma med i årsavgiftssystemet var kommunen betalar en liten summa för varje svenskspråkig invånare och får då använda servicen till ett mycket fördelaktigt pris. Tröskeln att söka sig till vård är mycket lägre när man inte behöver ansöka om en betalningsförbindelse. Just nu när stora förändringar i hälsovården diskuteras på riksnivån känns det speciellt viktigt att beslutsfattarna inte glömmer bort svenskan. Kårkullas klienter, en minoritet inom en minoritet, ska inte glömmas bort, och i svåra livssituationer ska alla finländare få använda sitt känslospråk. Kaisa Leka

11 porvoo on mahdollisuus Porvoon Vihreiden vaaliohjema 2012 Porvoo on mahdollisuus elää paremmin. Porvoossa toimitaan pitkäjänteisesti panostamalla ennaltaehkäisyyn. Peruspalveluiden turvaamiseksi maltillista veroäyrin nostoa voi harkita. Porvoo on mahdollisuus tehdä työtä ja yrittää. Yrittäjä ansaitsee tukipalveluita, kuten toimipaikkarekisterin, myös tulevaisuudessa. Porvoossa, Porvooseen ja Porvoosta on mahdollista päästä paitsi autolla, myös jalan, pyöräillen, bussilla ja tulevaisuudessa ehkä myös junalla. Haluamme Porvooseen lisää liittymäpysäköintiä, mahdollisuuden vaihtoon yhdellä matkalipulla ja pyöräteitä suurimpiin kyliin. Porvoo on mahdollisuus lapsille ja nuorille. Porvoossa voi harrastaa ja opiskella. janne ekman Porvoo on mahdollisuus elää kestävästi. Porvoossa on mahdollista kierrättää, luomuviljellä ja nauttia kauniista luonnosta muuallakin kuin kansallisessa kaupunkipuistossamme. Porvoo on reilu kaupunki, joka tekee hankintansa kestävästi. Porvoossa on mahdollisuus elää ja asua kohtuuhintaisesti. Porvooseen tarvitaan lisää kohtuuhintaisia vuokraasuntoja myös erityisryhmille. Porvoo on mahdollisuus myös tuleville porvoolaisille. Porvooseen on houkuttelevaa muuttaa. Porvoo on mahdollisuus laulaa, soittaa, tanssia, piirtää, kirjoittaa, maalata ja liikkua. Porvoo on kulttuurikaupunki, jossa on voi nauttia kulttuurin hedelmistä ja toteuttaa itseä. Porvoossa on toimiva kirjasto, treenikämppiä, esiintymistiloja ja ateljeita. Porvoo on mahdollisuus vammaiselle, vanhukselle ja maahanmuuttajalle. Porvoo on kaikkien ihmisten esteetön kaupunki. Porvoossa on mahdollisuus elää kahdella kielellä ja kaksikielisenä. Porvoossa monikulttuurisuus on rikkaus. Porvoo on mahdollisuus tehdä toisin. Porvoossa suhtaudutaan hallinnollisiin rakenteisiin ennakkoluulottomasti, porvoolaisten palvelut ovat pääasia. Yhteiset palvelut ovat kaikkien saavutettavissa, eikä niitä hajasijoiteta moottoriteiden varsiin. Porvoo on houkutteleva, hyvämaineinen ja reilu työnantaja. Osaava ja motivoitunut henkilökunta luo hyvinvointia. borgå är en chans De Grönas kommunvalsprogram i Borgå 2012 Borgå är en chans att leva bättre. I Borgå skall man agera långsiktigt, satsa på förebyggande. För att trygga basservicen kan det bli aktuellt att överväga också en moderat skattehöjning. Borgå är en chans att arbeta och driva företag. Företagaren förtjänar stödservice också i framtiden, till exempel ett register över arbetsställen. Det skall vara möjligt att röra sig med bil både i, till och från Borgå, men också till fots, med cykel, med buss och i framtiden eventuellt också med tåg. Vi vill ha mer anslutningsparkeringar, bussbiljetter med enkel bytesrätt och cykelvägar ut till de större byarna. Borgå är en chans för barn och unga. I Borgå skall man kunna ägna sig åt hobbyn och studera. Borgå är en chans att leva på ett hållbart vis. I Borgå skall det gå att återvinna, odla ekologiskt och njuta av den vackra naturen också på annat håll än i vår nationella stadspark. Borgå skall vara en rättvis stad, som i sin upphandling följer hållbara principer. Borgå är en chans att leva och bo till ett rimligt pris. I Borgå behövs det fler moderat prissatta hyresbostäder också för specialgrupper. Borgå är en chans för blivande Borgåbor. Det skall vara lockande att flytta till Borgå. Borgå är en chans att sjunga, dansa, teckna, skriva, måla och röra sig. Borgå skall vara en kulturstad där det går att njuta av konst och förverkliga sig själv. I Borgå skall det finnas ett välfungerande bibliotek, träningslokaler, scener att uppträda på och ateljéer. Borgå är en chans för de handikappade, de äldre och dem som invandrat. Borgå skall vara en stad som är tillgänglig för alla människor. Borgå är en chans att leva tvåspråkigt och vara tvåspråkig. I Borgå skall mångkultur vara en rikedom. Borgå är en chans att göra saker på ett annorlunda sätt. I Borgå skall man ha en fördomsfri inställning till administrativa strukturer. Det viktigaste är att servicen till invånarna fungerar. Offentliga tjänster skall placeras så att de är tillgängliga för alla, inte utspridas längs motorvägen. Borgå skall vara en lockande, välrenommerad och rättvis arbetsgivare. En kunnig och välmotiverad personal skapar välmående. porvoo is an opportunity Porvoo Greens platform for the municipal elections 2012 Porvoo is an opportunity for a better life. In Porvoo, the emphasis is laid on long-term solutions and preventive work. In order to ensure health and social services, a moderate increase in taxes can be considered. Porvoo is an opportunity for a wage earner and an entrepreneur. An entrepreneur deserves support services such as business directories also in the future. It s possible to travel within Porvoo, to Porvoo and from Porvoo not only by car but also by foot, bicycle, bus and perhaps in the future also by train. We want more transit parking in Porvoo, right to transfer with a single ticket and bicycle routes to the largest villages. Porvoo is an opportunity for children and teenagers. In Porvoo it s possible to have hobbies and to study. Porvoo is an opportunity to live in a sustainable manner. In Porvoo it s possible to recycle, to farm organically and to enjoy beautiful nature not only in our national city park. Porvoo acts fairly and carries out its acquisitions with sustainability criteria in focus. In Porvoo it s possible to live within reasonable expenses. In Porvoo more rental apartments are needed also for people with special needs. Porvoo is an opportunity also for future residents. Porvoo is an attractive place to move to. Porvoo has opportunities to sing, play an instrument, dance, draw, write, paint and exercise. Porvoo is a cultural city, in which it s possible to enjoy the fruits of culture and to express oneself. A functioning library, facilities for rehearsals and performances as well as ateliers exist in Porvoo. Porvoo is an opportunity for the disabled and the elderly as well as for immigrants. Porvoo is an accessible city for everyone. In Porvoo it s possible to use two languages and to be bilingual. In Porvoo multiculturality is a richness. Porvoo is an opportunity to do things differently. In Porvoo the attitude towards administrative structures is open-minded, as services for the residents are the priority. Services are accessible to all and not spread alongside highways. Porvoo is an attractive and fair employer with a good reputation. It s skillful and motivated staff creates wellbeing. Mainoksen maksaja: Janne Ekman Ilmoituksen on maksanut ehdokas itse. Avoimempi Porvoo. Öppnare Borgå. jari oksanen 161 nuorisotyönjohtaja, diakoni, herastuomari Ota yhteyttä! puh Avoimempi Porvoo huolehtii asukkaistaan Janne Ekman Johanna Olkanen lehtori (AMK), TTM, omaishoitaja 162 Ilmoituksen on maksanut ehdokas itse. Tämä kaikki on mahdollista. Se on sinusta kiinni! Allt detta är möjligt. Du avgör hur det kommer att bli! All of this is possible. It s up to you! 11

12 vihreät kuntavaaliehdokkaat de gröna kommunalvalkandidaterna the green city council candidates tatu chanth järjestelmäasiantuntija Kerkkoo tatu.chanth.org tuomas green hum. kand, yht.yo Empirekaupunki janne ekman kulttuurituottaja AMK, Huhtinen JanneEkmanPorvoonVihreat sirpa hanska (sit) rahoituspäällikkö Kevätkumpu sirpa harju opinto-ohjaaja, restonomi Tolkkinen jaakko huotari (sit) sisällöntuottaja, innehållsproducent, Vanha Kaupunki maria jylhä (sit) yhdyskuntatyöntekijä, diakonissa, Hamari teija kamb toiminnanjohtaja, nuorisotyönohjaaja, Empirekaupunki mikko kutvonen IT-asiantuntija, partiojohtaja, FM, Peippola joakim jocke lybeck (sit) restaurangchef, ravintolapäällikkö, Porvoon joki anna miettinen kulttuurituottaja AMK Soturikylä leila nurmilaakso oppilaanohjauksen lehtori, KM Huhtinen jari oksanen nuorisotyönjohtaja, diakoni, herastuomari, Empirekaupunki johanna olkanen lehtori (AMK), TTM, omaishoitaja, Peippola jeremias palomäki isä, insinööri AMK, Johannisberg JeremiasPalomaki PorvoonVihreat michael perukangas metsäaktiivi, VTM Keskikaupunki mai salmenkangas lehtori, monikulttuurisuusosaaja Veckjärvi SalmenkangasPorvoonVihreat nina seeck (sit) fostrare, kasvattaja Länsiranta pasi siltakorpi (sit) erityisopettaja, KM Pappilanpelto minna siltala äiti, toimituspäällikkö Bjurböle MinnaSiltalaVihreatPorvoo emmi valve sarjakuvataiteilija Keskikaupunki maarika weissmann tutkintokoordinaattori Länsiranta 171 anne wetterstrand projektipäällikkö Kevätkumpu 172 marja wilén palvelukodin esimies, sosionomi AMK, Kevätkumpu jarmo åke lehtori, ruokakulttuuri viestinnän maisteri, Kråkö Ehdokkaiden esittelyt Kandidatpresentationer 173

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

POHJOLAN PARASTA RUOKAA

POHJOLAN PARASTA RUOKAA POHJOLAN PARASTA RUOKAA Pohjolan makuelämykset ovat nyt huudossa, ja ruokakilpailut ovat tulleet jäädäkseen. Niitä käydään televisiossa, lehdissä ja nyt myös merellä. Viking Line julkisti jokin aika sitten

Lisätiedot

Taivassalo 2020 Paremppa arkki!

Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalon kunnan arvot, visio ja strategia Taivassalon kunta Kv strategiaseminaarit 6.5.2013, 24.9.2013 Kh 4.11.2013 Kv 11.11.2013 - Mut sellaista piti varsinaisesti sanoa,

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa. Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010

Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa. Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010 Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010 Tutkimuksen kulku Ensin tehtiin alustava kysely sellaisiin päiväkoteihin, joissa luomu- ja kasviruokaa

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Kaupunkiviljely ruuan ja yhteisöjen kasvatusta. Petra Jyrkäs, Dodo ry:n Kaupunkiviljelijät

Kaupunkiviljely ruuan ja yhteisöjen kasvatusta. Petra Jyrkäs, Dodo ry:n Kaupunkiviljelijät Kaupunkiviljely ruuan ja yhteisöjen kasvatusta Petra Jyrkäs, Dodo ry:n Kaupunkiviljelijät Kaupunkiviljely ei ole uusi ilmiö. Maailmanlaajuisesti noin 15 20% ruoasta tuotetaan kaupungeissa. Maailman väestöstä

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

TerveysInfo. Drick mjölk hela livet. Barn och mjölk Lehtinen käsittelee lasten maitosuosituksia. Ruotsinkielinen

TerveysInfo. Drick mjölk hela livet. Barn och mjölk Lehtinen käsittelee lasten maitosuosituksia. Ruotsinkielinen TerveysInfo Barn och mjölk Lehtinen käsittelee lasten maitosuosituksia. Ruotsinkielinen maksuton, A5 : 4 s. : piirr. : 4 vär. http:///www/fi/liitetiedostot/ Barnet_och_mjolken. Hakusanat: ravitsemus, lapset,

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua!

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua! Ruokakurssilla Mirtosissa Hyvää ruokahalua! Kurssin lopuksi jamastettiin ryhmän valmistamien ruokien äärellä. Jannis piti huolen siitä, että kaikki maistui aidosti kreetalaiselta. 14 15 Kreetalainen ruoka

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus Myös ne hyvät asiat Toimintatutkimus siitä, miten Hyvän elämän palapeli työkirja voi tukea lapsiperheitä palveluiden suunnittelussa vammaispalveluissa Ilona Fagerström Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomun kuluttajabarometri 2015 Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomuelintarvikkeiden aktiivikäyttäjiä entistä enemmän ja käyttö säännöllisempää 2012 2015 13 23 14 37 32 Aktiivit Käyttäjät

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY PORVOON KAUPUNKI JA PORVOON NUORISOVALTUUSTO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY KYSELY Internet-kysely toteutettiin lokakuussa 2010 yhteistyössä koulujen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Nyyheetterit 8/2007. RSN:n perinteiset itsenäisyyspäivän juhlat. lauantaina 1. joulukuuta

Nyyheetterit 8/2007. RSN:n perinteiset itsenäisyyspäivän juhlat. lauantaina 1. joulukuuta OTSIKOISSA TÄLLÄ KERTAA: * Päätoimittajalta * RSN:n tulevia tapahtumia * Muuta muistettavaa * MOKOMA Hei kaikille tänne syksyn ja talven harmaaseen välimaastoon. Marraskuu on RSN: ssä lähtenyt vauhtiin

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU. k-m² eª = m². m²-vy

OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU. k-m² eª = m². m²-vy ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET Aluetehokkuusluku (eª) ilmaisee rakennusten kokonaispinta-alan suhteessa maa-alueen pinta-alaan. Tehokkuusluku kuvaa siten kaavoitetun

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR Sipoonkorpi-työryhmien mietinnöt 1993 ja 2004 Natura 2000 Ekologinen verkosto Itä-Uudellamaalla, Väre 2002 Ehdotus asetukseksi Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta

Lisätiedot

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola Neljä tapaa vaikuttaa Vantaalla Miksi osallistua? Kunnassa päätetään monista asioista, jotka vaikuttavat arkeesi: esimerkiksi kouluista,

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Nuorten ajatuksia oppimisesta ja koulunkäynnistä Helsinki 14.1.2010. Pääsihteeri Tuomas Kurttila Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta

Nuorten ajatuksia oppimisesta ja koulunkäynnistä Helsinki 14.1.2010. Pääsihteeri Tuomas Kurttila Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Nuorten ajatuksia oppimisesta ja koulunkäynnistä Helsinki 4..200 Pääsihteeri Tuomas Kurttila Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Valtioneuvoston asettama lapsi-

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

Miljö,, samarbete, teknologi

Miljö,, samarbete, teknologi Ympärist ristö,, yhteistyö,, teknologia Miljö,, samarbete, teknologi Ympärist ristö,, yhteistyö,, teknologia Miljö,, samarbete, teknologi Kulttuuri, yhteydet, luovuus Kultur, samband, kreativitet Motto:

Lisätiedot

Pohjois-Savon munuais- ja maksayhdistys ry:n jäsenkysely. kevät 2011

Pohjois-Savon munuais- ja maksayhdistys ry:n jäsenkysely. kevät 2011 Pohjois-Savon munuais- ja maksayhdistys ry:n jäsenkysely kevät 2011 Vastaajamäärä yhteensä 32 kpl. Vastaajien ikäjakauma Ikä Vastaajien lkm % Alle 20 v. 0 0 21-25 v. 0 0 26 30 v. 3 10,0 31 35 v. 0 0 36

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin?

Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin? Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin? Yhteensä 25 teatteri- ja musiikkiesitystä (9800 euroa) Kirjakassit (1000 euroa) Kirjakasseissa

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

Kodin logistinen avustaja

Kodin logistinen avustaja Kodin logistinen avustaja Kauppakeskuksen vihreyden ja asioinnin helppouden mittaa asiakas hänen toimintaansa sisältyvänä kokonaisuutena Espoo 25.11.2008 Erkki Timmerbacka Ympäristömme muuttuu Väestön

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot