ILMA-ILMA-LÄMPÖPUMPUN AUTOMATIIKKA JA OHJAUSJÄR- JESTELMÄN SUUNNITTELU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ILMA-ILMA-LÄMPÖPUMPUN AUTOMATIIKKA JA OHJAUSJÄR- JESTELMÄN SUUNNITTELU"

Transkriptio

1 ILMA-ILMA-LÄMPÖPUMPUN AUTOMATIIKKA JA OHJAUSJÄR- JESTELMÄN SUUNNITTELU Pasi Ahola Opinnäytetyö hyväksymispvm Automaatiotekniikan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu

2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ SISÄLTÖ 1 JOHDANTO KYLMÄPROSESSI Kiertoprosessi Kylmäprosessin energiat Kylmä- ja lämpökerroin Log p, h-tilapiirros ILMA-ILMA-LÄMPÖPUMPPU Rakenne Toiminta KONEAUTOMAATIO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄT Sulautettu ohjausjärjestelmä vs. ohjelmoitava logiikka Toimilaiteohjaukset Vaihtoventtiili Sähkömoottorit Taajuusmuuttaja Askelmoottori Paisuntaventtiilin säätö Mittausanturit MITTAUSTAPAHTUMAT JA KÄYTTÖTUTKIMUS Mittausolosuhteet ja -laitteisto Sulatustoiminnon tarkastelu Painetilojen analysointi Paisuntaventtiilin ohjaus logiikalla ja taajuusmuuttajakäyttö OHJAUSJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU Ohjauksen toimintakuvaus ja kaavio(tätä kohtaa vielä muokataan) Sähköturvallisuus Laitekotelointi Korvaavien laitteiden osaluettelo ja kustannusarvio POHDINTA LÄHTEET

3 1 JOHDANTO Motiva Oy:n tuottamassa verkkoaineistossa pientalojen energiankulutuksen jakautuma osoittaa, että jopa puolet energiankulutuksesta kuluu lämmitykseen. (1.) Lämmitysenergian säästöjä on siten tuotettu aina aktiivisemmin taloudellisia tekijöitä tai vallitsevia ympäristöarvoja mukaillen. Viime vuosina ilmalämpöpumppumarkkinat ovat olleet varsin huomattavat ja osaa alalla toimijoistakin saattaa motivoida vain asennuksista saadut pikavoitot, takuu- tai huoltotoimien jäädessä sitten maahantuojan harmiksi. Laitteiden tekninen tietämys ei maahantuojillakaan ole välttämättä riittävä, joten se luo kysyntätilanteen tutkimus- ja kehitysprojekteiden toteuttamiselle yhteistyössä toimivien oppilaitosten kanssa. Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan tehdasvalmisteisen ilma-ilma-lämpöpumpun kylmäprosessia mittausteknisesti ja suunnitellaan vastaavan ohjausjärjestelmän toteuttamista. Työn tilaajana on Oulun seudun ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön LVI-tekniikan laboratorio. Työ liittyy energiatekniikan uusiin innovaatioihin ja on osa jatkotutkimusprojektia Ilkka Räinän opinnäytetyölle (2). Opinnäytetyöprojekti jaettiin kahden opiskelijan tekemiin mittaus-, säätö- ja ohjaustoimintojen tutkimus- ja kehitystyöhön, jossa oma osuuteni koostui kylmäprosessin mittauksista, korvaavan ohjausjärjestelmän suunnittelusta ja dokumentoidusta toteutuksesta. Työ aloitettiin talotekniikan opiskelijan toimesta kokoamalla tehdasvalmisteinen ilma-ilma-lämpöpumppu siirrettävälle telineelle (3, s. 9), johon lisättiin mm. lämpö- ja painemittausantureita sekä mittaustietojenkeruuyksikkö. Kokoamisen jälkeiset mittaustoiminnot suoritimme laboratorioolosuhteissa yhteistyössä. Mittaustulosten ja laitedokumenttien perusteella pyrittiin selvittämään ilma-ilmalämpöpumpun toimintaa; kiertoprosessia ja instrumenttien valintaan vaikuttavia tekijöitä. Kun toiminta alkoi hahmottua, kartoitettiin korvaavan ohjausjärjestelmän kokonaisuutta ja sen toteuttamiseen tarvittavaa budjettia. 5

4 Työn tarkoituksena oli löytää energiatehokkuutta parhaiten soveltava kokonaisuus, joka toisi uusia näkemyksiä kylmäprosessia hyödyntävän laitetekniikan kehittämiseen ja samalla täyttäisi tulevaisuudelle määrätyt ympäristövaatimukset esimerkiksi käytettävän kylmäaineen osalta. Tässä työssä tarkastelun kohteena olevaa tehdasvalmisteista ilma-ilma-lämpöpumppua voidaan käyttää vertailukohteena kehitystyössä tai kylmätekniikan opetus- ja laboratoriotöiden mallintamiseen. 6

5 2 KYLMÄPROSESSI Ilma-ilma-lämpöpumpun toiminta perustuu kylmäkoneista tuttuun kiertoprosessiin. Kylmäprosessin kiertosuunnalla voidaan valita halutaanko tuottaa lämmitystä vai jäähdytystä. Tässä luvussa tarkastellaan kylmäprosessissa tapahtuvaa energian siirtymistä. 2.1 Kiertoprosessi Kylmäprosessi tarkoittaa kiertoprosessia, jossa koneistossa kiertävä kylmäaine höyrystyy ja lauhtuu. Kylmäkoneiston pääkomponentit ovat höyrystin, kompressori, lauhdutin ja paisuntalaite eli käytännössä paisuntaventtiili. Höyrystimen ja lauhduttimen koneistona toimivat puhaltimet, jotka saavat aikaan ilmavirtauksen lamellilämmönsiirtimien eli kennojen läpi. (4, s. 10.) Kylmäaine on nestemäistä ainetta, jonka olomuoto muuttuu höyrystymisessä kaasumaiseksi. Tässä muutoksessa kylmäaineeseen sitoutuu energiaa. Nykyisin ilma-ilma-lämpöpumppujen kylmäaineena käytetään yleisesti kloorittomia hiilivetyjä, jotka sisältävät fluoria, hiiltä ja vetyä (Hydro Fluoro Carbons). HFCaineet ovat otsonikerrokselle täysin haitattomia. (4, s ) Kompressori on kylmäaineen kierron aikaansaava koneisto, jonka tehtävänä on nostaa kylmäainekaasun painetta. Paineen nousun myötä tapahtuu myös kaasun lämpenemistä, kylmäaineen koostumuksesta riippuen. Lauhduttimessa kylmäainekaasu tiivistyy nestemäiseksi, jolloin siitä vapautuu lämpöenergiaa. Paisuntalaitteessa kylmäaineen paine ja lämpötila laskee, jolloin aineen olomuoto muuttuu neste-höyryseokseksi. (4; 5.) Kylmäaineen valinta vaikuttaa mm. koneiston lämpökertoimeen, käyntipaineisiin, puristuslämpötilaan ja tulistuslämmön osuuteen. Höyrystimen ja lauhduttimen mitoituksessa huomioidaan myös kylmäaineen mahdollinen lämpötilaliukuma. (4, s. 227.) 7

6 2.2 Kylmäprosessin energiat Kuten edellä kuvattiin, kylmäaineeseen sitoutuu lämpöenergiaa Q 0 höyrystimessä, joka paineistetaan kompressorin tekemällä työllä W, vastaavat nämä teoriassa lauhduttimesta saatua lämpöenergiaa Q L. Käytännössä lämpöenergiaa häviää muutama prosentti ympäristöön kompressorin ja paineputkiston kautta. (4, s. 10.) Kuvaan 1 on energian siirtymisen lisäksi merkitty kylmäaineen olomuotojen vaihtumispisteet kiertoprosessissa. KUVA 1. Kylmäkoneisto (4, s. 10) 2.3 Kylmä- ja lämpökerroin Käytännössä jäähdytys- ja lämmityskoneistoja markkinoidaan vertailemalla kylmä- tai lämpökerrointa, joilla kuvataan kiertoprosessin hyötysuhdetta. Kylmäkerroin ε eli jäähdytyskoneen hyötysuhde lasketaan jakamalla höyrystimen sitoma lämpö Q 0 kompressorin tekemällä työllä W. (4, s. 10.) 8

7 Q ε = 0 KAAVA 1 W Lämpökerrointa käytetään yleisesti lämpöpumppujen hyötysuhteen kuvaamiseen. Sen merkitsemiseen käytetään joko kreikkalaista aakkosta φ (fii) tai lyhennettä COP (Coefficient Of Performance). Lämpökerroin lasketaan jakamalla lauhduttimen luovuttama lämpö Q L kompressorin tekemällä työllä W. (4, s. 10.) Q ϕ = L KAAVA 2 W Kylmä- ja lämpökertoimen erotus on häviöttömässä tapauksessa yksi, joten kaava 2 voidaan esittää myös seuraavassa muodossa. (4, s. 10.) ϕ =ε +1 KAAVA 3 Ulkolämpötilan laskiessa myös höyrystymislämpötila laskee, joka vaikuttaa lämpöpumpun tehon ja lämpökertoimen laskuun. Kompressorin käyttöalueen rajat on asetettu alle C:n ulkolämpötilalle, joten ilma-ilma-lämpöpumppua voidaan käyttää vain lisälämmitysjärjestelmänä tai jäähdytin laitteena. 2.4 Log p, h-tilapiirros Kylmätekniikassa käytetään kylmäaineen logaritmista paine -entalpia-tilapiirrosta prosessin havainnoimiseen. Tilapiirrosta tarkastellaan pystysuoran absoluuttisen paineen ja vaakasuoran kylmäaineen entalpian eli lämpösisällön suhteessa. Kylmäaineen olomuodot on rajattu tilapiirroksessa kuvan 2 mukaisesti, jossa kriittisen pisteen yläpuolella kylmäainehöyry ei enää nesteydy. 9

8 KUVA 2. Kylmäaineen tilapiirros, kylmäaineen olomuodot (4, s. 11) Teoreettisen kylmäprosessin kuvaamiseen riittää kolme mittausarvoa. Kuvasta 3 voidaan nähdä R410A-kylmäaineen käyttäytyminen eri lämpö- ja painetiloissa. Esimerkiksi lauhtumislämpötilan ollessa 20 C ja höyrystymislämpötila - 11 C, painetilassa 3 4 on eroa noin 14 bar(abs). 10

9 KUVA 3. Kylmäaineen R410A log(p)-h -tilapiirros (6) Kuvassa 3 pohjana on käytetty R410B:n tilapiirrosta, joka vastaa ominaisuuksiltaan R410A-kylmäainetta. Pisteeseen 1 sijoitetaan mitattu höyrystymislämpötila. Pisteeseen 2 kaartuva lämpötila kuvaa kompressorin jälkeen mitattua lämpötilaa, joka leikkaa vaakatasossa mitatun lauhtumislämpötilan. Piste 3 pysyy kylläisen nesteen rajakäyrän sisäpuolella eli neste höyrytilassa. Pisteet 3 4 yhdistetään pystysuoraan, kuvaajassa rajatussa vakiohöyrypitoisuuden tilassa. Kompressorin tehoon vaikuttavat mekaaniset häviöt ja sähkömoottorin häviöt, joten kompressorin tekemää työtä 1 2 ei voida esittää pystysuoralla kuvaajalla. Kuvaajan kallistuessa oikealle tapahtuu paine- ja lämpöhäviöitä, jolloin todellinen prosessi ei ole isentrooppinen. Yleisesti kompressorien isentrooppiset hyötysuhteet ovat 0,6 0,7 johtuen mm. kompressorityypistä, painesuhteesta ja kierrosnopeudesta. (4, s ) Pisteen 2 etäisyys kylläisen höyryn rajakäyrältä kuvaa tulistuneen höyryn osuutta eli kylläiseen höyryyn lisättyä energiaa ja lämpötilan kohoamista. Tulistus pyritään pitämään vakiona paisuntaventtiiliä säätämällä. (7, s. 229.) Todellisessa kylmäprosessissa piste 1 on jo hieman siirtynyt tulistuneen höyryn tilaan ja vastaavasti piste 3 alijäähtyneen nesteen tilaan. 11

10 3 ILMA-ILMA-LÄMPÖPUMPPU Ilma-ilma-lämpöpumppujen suosio perustuu lämmityskustannusten säästöstä saatuun hyötyyn. Ilma-lämpöpumppujen nimeäminen valitaan sen mukaan mistä lämpöenergia saadaan ja mikä on lauhduttava väliaine. Tässä työssä tarkasteltavan Sanyo SAP-KCRV123EHNA lämpöpumpun siirtämä energia saadaan ulkoilmasta ja väliaineena toimii sisäilma. Työssä painotetaan enemmän lämmitystoiminnon tarkastelua, koska ilmalämpöpumppu yleensä hankitaan lisälämmityslaitteeksi täällä pohjolassa. 3.1 Rakenne Ilmalämpöpumpun (kuva 4) tärkeimmät osat ovat ulkoyksikön kompressori, höyrystin, paisuntaventtiili ja nelitieventtiili sekä sisäyksikön lauhdutin, kuten kylmäprosessin toimintakuvauksessa mainittiin. Rakenteeltaan eri valmistajien ilmalämpöpumput eivät eroa huomattavasti toisistaan. 12

11 KUVA 4. Ulkoilmalämpöpumppu (muokattu 8, s. 56) Sisäyksikössä on järjestelmän pääohjauspiiri, joka ohjaa ulkoyksikköä tuottamaan haluttua toimintaa, lämmitystä, jäähdytystä, kosteudenpoistoa tai sisäilmankiertoa. Ulkoyksikön ohjauspiiri suorittaa lämpötilamittaukset, laskutoiminnot ja tarvittavat ohjaukset höyrystimenpuhaltimelle, paisuntaventtiilille, nelitieventtiilille sekä kompressorille. Laitteiden tarkemmat kokoonpanokuvat löytyvät Sanyovacin verkkosivuilta. (9; 10.) 13

12 3.2 Toiminta Ilmalämpöpumpun toimintaa ohjataan kaukosäätimellä tai sisäyksikön käyttökytkimillä. Jäähdytys- tai lämmitystoiminto tarkoittaa pyyntölämpötilan ja olemassa olevan lämpötilan erotusta (ΔT), jonka mukaan ohjaus säätää kompressorin ja puhaltimien tehoa sekä paisunta- ja nelitieventtiilien asentoa. Laitteistojen energiatehokkuutta on parannettu kompressoria ohjaavalla invertteri-tekniikalla (PAM-α, Pulse-amplitude modulation)/ PWM, Pulse-width modulation), jolla estetään myös koneiston mekaanista kulumista. Jäähdytystoiminto on kiertosuunnaltaan päinvastainen, kuin lämmitystoiminto (kuva 5). Kiertosuunta vaihdetaan 4-tieventtiilin kaksitilaohjauksella. Jäähdytystoiminnossa sisäyksikön kenno toimii höyrystimenä, jonka läpi ohjataan sisäilmaa poikittaisvirtauksella. Sisäilma jäähtyy, koska höyrystyessään kylmäaine sitoo lämpöenergiaa aivan kuten lämmitystoiminnossakin. Lauhduttimena toimii ulkoyksikön kenno. Sisäyksiköiden määrää voidaan joissakin malleissa halutessa lisätä huomioiden kuitenkin ulkoyksikön kennon kapasiteetti kylmäaineen höyrystymiselle ja suurin sallittu putkipituus asennuksessa. Myös sisäyksikön ja ulkoyksikön korkeusero on huomioitava. 14

13 KUVA 5. Kylmäaineen kierto ilmalämpöpumpussa (8, s. 14) Automaattinen sulatustoiminto, suojaa ulkoyksikön kennolevyjä jään aiheuttamilta rasituksilta. Sanyossa toiminto on ohjelmoitu seuraamaan ulkolämpötilan ja höyrystimenlämpötilan tasoja. Sulatustoiminnon aloitukselle on kaksi rajaehtoa lämmityskäytössä (kuva 6). Jos ulkoyksikön höyrystimen lämpötilassa (L1) ei 35 minuutissa tapahdu muutosta tai kahden tunnin sisällä käynnistyksestä (L2), kompressori pysäytetään minuutin ajaksi, puhaltimet pysäytetään ja 4-tieventtiili ohjataan kiinni. Käyttäjää informoidaan sisäyksikössä olevilla punaisella ja oranssilla merkkivaloilla. (8, s. 33.) 15

14 KUVA 6. Sanyo SAP-KCRV123EHNA sulatustoiminnon raja-alueet (8, s. 33) Ulkoyksikön kenno lämmitetään kuumakaasulla (kuva 7) Sanyo SAP- KCRV123EHNA mallissa 20 C:een 12 minuutin maksimiajassa, jonka jälkeen painetilan annetaan tasaantua kahden minuutin ajan. Tämän jälkeen kompressori ja puhaltimet käynnistyvät sekä nelitieventtiili avautuu. Kompressorin käyntiajan laskenta nollataan sulautustoiminnon loputtua, kompressorin käynnistyessä uudelleen. (8, s. 33). Höyrystimen virtaustekninen rakenne kierrättää kuumakaasun ensin yläosaan ja keskelle, kuten kuvasta 7 voidaan todeta. 16

15 KUVA 7. Ulkoyksikön höyrystimen sulatus kuumakaasulla Sanyon ilmalämpöpumpussa käytetään NTC-tyypin (Negative Temperature Coefficient) termistoreja lämpötilojen mittaamiseen. NTC-tyyppisillä vastuksilla resistanssi pienenee lämpötilan kasvaessa ja niiden käyttäytymistä voidaan kuvata likimääräisellä yhtälöllä B T R = A* e, KAAVA 4 missä A ja B ovat materiaalista johtuvia vakioita. Vakio B on yhtälöä vastaavan funktion kulmakerroin, kun resistanssi R kuvataan logaritmisesti termodynaamisen lämpötilan T käänteisarvon funktiona. (11, s. 86.) 17

16 4 KONEAUTOMAATIO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄT Ohjausjärjestelmä toimii käyttäjän ja koneen välisenä rajapintana. Käyttöliittymä voi koostua painikkeista, näytöistä tai merkkilampuista, joiden kautta käyttäjä muuttaa koneen tilaa ja saa toiminnasta tarvittavan informaation. Ilma-ilmalämpöpumpun ohjausjärjestelmä on toteutettu sulautetulla ohjelmistolla, joka on tallennettu elektroniikkapiirillä olevalle mikroprosessorille (kuva 8). Toimintatapa on tuttu muun muassa kodinkoneista sen taloudellisuuden, monipuolisten ohjelmatoimintojen toteuttamisen ja suurempien tuotantovolyymien saavuttamisessa. Jos ohjausjärjestelmä toteutetaan yksittäisillä toimilaitteilla, se vaatii enemmän tilaa, työtä ja rahaa. Toisaalta vapaasti ohjelmoitavan logiikan (PLC, Programmable Logic Controller) laajennettavuus ja helppous ohjelmamuutoksiin tuovat sopivasti liikkumavaraa laitteiston opetus- ja laboratoriokäyttöä ajatellen. KUVA 8. Sanyo SAP-KCRV123EHNA ulkoyksikön piirikortti 18

17 4.1 Sulautettu ohjausjärjestelmä vs. ohjelmoitava logiikka Verrattaessa sulautetun ohjausjärjestelmän ja aiemmin käytettyjen relepohjaisten ohjausten ominaisuuksia, voidaan kumpaakin tekniikkaa pitää perusteltuna, koska molemmissa on hyviä ja huonoja puolia. Tänä päivänä yleisesti käytetyn sulautetun ohjausjärjestelmän haittana on usein kalliin ohjauspiirin korvaaminen kokonaan uudella, vian ilmettyä, koska korjaaminen ei ole usein kannattavaa tai mahdollista. Toisaalta yksittäisten komponenttien käyttö isompien laitteiden kokoonpanossa on kallista ja aikaa vievää. Vapailla ohjelmointikielillä, kuten C-kieli tai Assembly sekä mikropiireillä voidaan kuitenkin toteuttaa vaikeitakin laskennallisia funktioita helpommin ja nopeammin, joten elektroniikan yleistyminen on ollut väistämätöntä kaikessa automaatiossa. Vapaasti ohjelmoitavat logiikat eli PLC-laitteet sopivat koneautomaation ohjaukseen sitä paremmin, mitä monimutkaisemmasta ohjauksesta on kysymys. Automaation tarkoituksena on toimia itsenäisesti, ilman käyttäjän jatkuvaa puuttumista toimintaan. Automaatioaste on sitä suurempi mitä pienempi on käyttäjän vaikutus. Automaatioaste määräytyy usein taloudellisin perustein, jolloin korkea automaatioaste merkitsee valmistuskustannusten nousua, mutta vastaavasti pieniä käyttökustannuksia. Automaatiolla voidaan pienentää myös energiankulutusta, joka näkyy erilaisten ohjausjärjestelmien yleistymisenä. (12.) Ohjelmoitava logiikka on laite, joka koostuu tuloista, lähdöistä, keskusyksiköstä ja muistista. Laite toteuttaa ohjaustehtäväänsä suorittamalla muistiin ohjelmoidut käskyt keskusyksikkönsä avulla. Perustana käytetään tulotietoja ja päättelyt ohjataan lähtöihin. Ohjelmoitavat logiikat sopivat sekä avoimiin että suljettuihin ohjausjärjestelmiin, joka tarkoittaa lähdön ohjausta käsin tai automaattisesti takaisinkytkennän avulla. Logiikkaan tallennetun ohjelman muokkaaminen onnistuu ilman johdotuksen muuttamista ja laajennettavuus on modulaarisen rakenteen myötä helppoa. (12; 13, s ) 19

18 Ohjelmoitavia logiikoita on saatavissa useilta valmistajilta, joista yleisimmät ovat Omron, Siemens, Mitsubishi ja Festo. Niissä käytettävä ohjelmointikieli on peruskäskyiltään samanlainen, joten yhden valmistajan logiikkaohjelmoinnin perusteet hallittuaan on helppo siirtyä käyttämään toisen valmistajan logiikkakieltä. Ohjelmointi suoritetaan logiikan näppäimistöltä tai helpommin tietokonepohjaisen sovelluksen kautta. (13, s ) 4.2 Toimilaiteohjaukset Toimilaitteella tarkoitetaan laitetta, joka säätimeltä saamansa viestin perusteella vaikuttaa prosessiin halutulla tavalla. Toimilaitteita ovat esimerkiksi säätöventtiilit, releet, kytkimet, annostelupumput, lämmitys-vastukset, termostaatit, pneumaattiset ja hydrauliset sylinterit sekä sähkömoottorikäytöt Vaihtoventtiili Ilmalämpöpumppua voidaan käyttää joko lämmitys- tai jäähdytystoimintoon sekä mahdolliseen sulatustoimintoon, kuten eo. toiminta luvussa kuvattiin. Toimintoa ohjataan vaihtamalla 4-tieventtiilin (kuva 9) tilaa. 20

19 KUVA 9. 4-tiemagneettiventtiilin rakennekuva. Danfoss Saginomiyan valmistamalla pilot-toimisella 4-tiemagneettiventtiilillä ohjataan kylmäprosessin kiertosuuntaa kontrolloimalla luistia, joka ohjaa kylmäaineen virtausta. Venttiilin kela voidaan pitää johtavana tai johtamattomana, jolloin sen luistimekanismi siirtyy toimintoa vastaavaan tilaan. (14.) Pilot-toimisen magneettiventtiilin ohjaus on hyvin yksinkertainen, koska toiminnossa on vain kaksi tilaa; 0 tai 1. Kaksitila-ohjaus voidaan toteuttaa yhdellä rele lähdöllä Sähkömoottorit Ilmalämpöpumpuissa käytetään sekä tasa- että vaihtovirtamoottoreita. Tasavirtamoottorit ovat höyrystimenpuhaltimessa ja kompressorissa. Myös askelmoottorit, joita käytetään paisuntaventtiilissä ja sisäyksikön lauhduttimen ilmavirtausta ohjaavien läppien asentosäädössä, toimivat tasavirralla. Vaihtovirtamoottorityyppiä käytetään lauhduttimenpuhaltimessa. Sanyo Electric Co., Ltd. tekee yhteistyötä eri laitevalmistajien kanssa, joten kompressori osoittautui Samsung Electronicsin valmistamaksi. Tämä kävi ilmi 21

20 kompressorin tyyppikilvestä. Teknisiä tietoja löytyi Samsungin www-sivuilta (15). Kuvassa 10 on esitelty vastaavan kiertomäntäkompressorin rakennetta. KUVA 10. Hermeettisen kompressorin rakenne (muokattu 16, s. 4) Sisäyksikön puhaltimen poikittaisvirtauspuhallin osoittautui Dongguan Shinano Motor Co:n valmistamaksi, josta en onnistunut löytämään enempää informaatiota. Kuvassa 11 näkyy moottorin tyyppikilpi, joka antaa perusinformaatiota laitteesta. 22

21 KUVA 11. Sisäyksikön poikittaisvirtauspuhaltimen vaihtovirtamoottori Moottorityypin valintaan vaikuttaa moottoriakselin aseman- tai nopeuden säädettävyys ja hyötysuhteen parantaminen. Tasa- ja vaihtosähkömoottorien ohjaukset eroavat lähtösignaalien jänniteviestien osalta. Tasasähkömoottori tarvitsee analogiajänniteviestin ja vaihtosähkömoottori kaksitilaisen digitaalisen jänniteviestin. (17, luku 1 s. 12.) Vaihtosähkömoottorin ohjauksessa mikroprosessorin antama digitaalisignaali välitetään optoeristimen kautta moottorin käynnistimelle eli kontaktorille. Koska kontaktorille tuotu signaali ei riitä suoraan ohjaukseen, käytetään ohjausvirran tuottamiseen esimerkiksi transistoreita (kuva 12). (17, luku 1 s.12.) 23

22 KUVA 12. Sanyo SAP-KCRV123EHNA sisäyksikön piirikortti Tasasähkömoottorin tarvitsema ohjausjännite muodostetaan D/A-muuntimen (Digital to Analog converter) lähtöjännitteestä pulssinleveysmodulaatiolla (PWM), jossa pulssin leveys on verrannollinen analogiajännitteen tasoon. Pulssit välitetään optoeristimen kautta moottorin ohjauselektroniikkaan. Moottorin sisäinen tehoelektroniikkapiiri kytkee jännitteen moottorin käämiin aina ohjauspulssin mukaan. Käämin keskijännite on verrannollinen pulssien leveyteen ja siten mikroprosessorilta tulevaan analogiajännitteeseen. (17, luku 1 s. 12.) Kuvassa 13 näkyy harjattoman tasasähkömoottorin perusrakenne. Roottori eli pyörijä on kestomagnetoitu ja käämitykset sijoitettu staattoriin (paikallaan pysyvään osaan), jolloin roottorissa ei tarvita kommutointia. Jotta ohjauspulssien jaksottama jännite osuisi oikeaan hetkeen, näkyy moottorin elektroniikkapiirin yläosassa sijoitettuna Hall-anturit (tai vaihtoehtoisesti optiset tunnistimet), jotka tunnistavat roottorin kiertymisen. (17, luku 5 s. 20.) 24

23 KUVA 13. Ulkoyksikön puhaltimen harjaton tasasähkömoottori avattuna Taajuusmuuttaja Taajuusmuuttajia käytetään vaihtosähkömoottoreiden ohjauslaitteena tuottamalla vakiotaajuisesta verkkosähköstä vaihtojännitettä, jonka taajuutta ja amplitudia voidaan säätää. Näin vaihtosähkömoottoreiden nopeutta voidaan muuttaa portaattomasti riippumatta syöttöverkon taajuudesta tai vääntömomentin oleellisesta muutoksesta. (13; 17; 18.) Taajuusmuuttajat voidaan jakaa päätyypeittäin seuraavasti: 1. Virtaohjattu taajuusmuuttaja 2. jänniteohjattu taajuusmuuttaja 3. PWM-taajuusmuuttaja. Virtaohjattu taajuusmuuttaja on rakenteeltaan yksinkertainen mutta alkaa olla harvinainen, koska sen heikkoutena on, että se täytyy sovittaa moottoriin, joka on yksi osa kommutointipiiriä. Virtaohjatussa taajuusmuuttajassa tyristoritasasuuntaajalla ohjataan virtaa ja vaihtosuuntaajalla taajuutta. Virtaohjatulla 25

24 taajuusmuuttajalla on tiettyjä rajoituksia käyttömahdollisuuksiensa suhteen. (13; 17; 18.) Jänniteohjatussa taajuusmuuttajassa tyristoritasasuuntaajalla ohjataan muuttuvaa välijännitettä ja vaihtosuuntaajalla taajuutta. Toinen malli on muuten samanlainen mutta siinä tasasuuntaukseen on käytetty diodisiltaa ja välijännitteensäätäjää. Koska diodisilta on verkkoon päin, se antaa monia etuja tyristoritasasuuntaajaan nähden. Tehoalue ei ylitä n. 20 kw:a, joka rajoittaa käyttöä. (13; 17; 18.) Yleisin taajuusmuuttajatyyppi on ns. vakiojännitevälipiirillinen PWM- taajuusmuuttaja. Tämä on kehittynein ja käytetyin yli 15 kw:n tehoilla. Toimintaperiaate on sellainen, että verkkojännite tasasuunnataan dioditasasuuntaajalla ja välipiirin tasajännite on vakio. Vaihtosuuntaajalla säädetään sekä moottorin jännitettä, että taajuutta. Pulssileveysmodulointi tekee muuttajan hyvin monipuoliseksi käyttösovellusten suhteen. (13; 17; 18.) Yhtenä suurimpana etuna taajuusmuuttajan käytössä on energian säästö, kun moottoria käytetään aina prosessin tarpeen mukaisella nopeudella. Taajuusmuuttajien käyttö on kasvanutkin voimakkaasti juuri tästä syystä. Lisäetuja taajuusmuuttajalla on sähköverkon ja koneen mekaniikan kokemien rasitusten pieneneminen esim. käynnistystilanteissa. Tyypillisimpiä sovelluksia ovat pumppuja puhallinkäytöt, hissit, kuljettimet, paperikoneet ja laivojen potkurikäytöt. Taajuusmuuttajien tehoalue ulottuu pienjännitteellä ( V) muutamista sadoista wateista aina useisiin megawatteihin. (13; 17; 18.) Mikroprosessori- ja puolijohdetekniikan kehitys on vaikuttanut oleellisesti taajuudenmuuttajien käyttöön myös koneautomaation sovelluksissa. Aiemmin ilmalämpöpumpuissa käytettyjä vaihtosähkökompressoreja ohjattiin katkokäynnillä (on/ off), joka ei ollut energiatehokasta. Nykyiset invertteri-tekniikalla ohjatut tasasähkökompressorit vaativat kuitenkin monipuolisempaa säätö- ja ohjaustekniikkaa, jotta esim. käynnistysvirtaa voidaan rajoittaa. 26

25 4.2.4 Askelmoottori Askelmoottorin ohjaus totutetaan aina elektronisella askelohjaimella. Askelmoottori sopii erityisesti tietokoneella tai ohjelmoitavalla logiikalla tapahtuvaan ohjaukseen, koska ohjauspulssit ovat kaksitilaisia. Ohjaustapoina käytetään joko bipolaarista- tai unipolaarista (kaksi- tai yksisuuntaista) ohjausta, jotka eroavat ohjaustransistorien kytkentätavasta. Yksinkertaisempi unipolaarinen kytkentäesimerkki on kuvassa 14. (13, s ) KUVA 14. Askelmoottorin unipolaarinen kytkentä Omron C20H logiikkaan (19, s. 112) Askelmoottorissa käytetään kestomagneettiroottoria ja staattoria, jossa on mallista riippuen 2 tai 4 käämiä. Syöttämällä staattorille yhden virtapulssin roottori kääntyy yhden staattorin napavälin verran eli yhden askeleen. Virtojen kulkiessa staattorin vastakkaisissa keloissa samaan suuntaan, voidaan kelat kytkeä rinnakkain. Kytkemällä kelojen käämeihin väliulostulot ohjelmoitava logiikka pystyy ohjaamaan askelmoottoria neljän lähtönavan kautta. Logiikassa tarvitaan transistorilähdöt, koska moottorin kelavirran suunta vaihdetaan ohjaamalla sitä vuorotellen käämin puolikkaisiin. Esimerkiksi jos kuvan 14 moottori 27

26 on kytkettynä npn-transistorilähtöihin, transistorin V4 johtaessa kelavirta kulkee ylöspäin tai transistorin V5 johtaessa, virta kulkee alaspäin. (19, s. 112.) KUVA 15. Sisäyksikön ilmavirtauksen suuntaa säätävä askelmoottori HuaNing 24BYJ48 Askelmoottori tarvitsee toimiakseen akselin todellisen tilatiedon. Ilma-ilma-lämpöpumpun paisuntaventtiili ajetaan tämän vuoksi aina käynnistystilassa ensin kiinni. Samalla tapahtuu pulssiohjauksen nollaus ja laitteen tahdistus. Ilma-ilma-lämpöpumpun paisuntaventtiilin runko-osa sisältää magneettisen roottorin, jonka ympärille kiinnitetään ohjattavat staattorinnavat (kuva 16). Kuvassa 16 on esitetty elektronisen paisuntaventtiilin rakennetta. 28

27 KUVA 16. Elektronisen paisuntaventtiilin rakenne (muokattu 20, s. 4) Askelmoottoreita varten on tarjolla lukuisten eri valmistajien ohjainpiirejä, joissa on kaksi tulonapaa. Toinen tulo on askelluspulsseja varten ja toinen määrää pyörimissuunnan. Ohjainpiiri muodostaa tulotiedoista moottorin ohjauspulssit. (19, s. 112.) Danfoss Saginomiyan valmistamaa elektronista paisuntaventtiiliä ohjataan kuvan 17 esittämällä tavalla. Venttiilin avautuessa ylemmän kelan A vaihde johtaa, sitten ylemmän kelan A ja alemman kelan B vaihde johtavat, sitten alemman kelan B johtaa jne. Lopputilanteessa, kun venttiili on täysin auki, ylemmän kelan A vaihde ja alemman kelan /B vaihde johtaa. Venttiilin sulkeminen tapahtuu päinvastaisessa järjestyksessä. (20, s. 4.) 29

28 KUVA 17. Danfoss Saginomiya paisuntaventtiilin ohjaus (muokattu 20, s. 4) Venttiilin avautuminen on 180 astetta, joka jaksotetaan 8 pulssin alueelle. Tämä tarkoittaa 22,5 asteen siirtymää roottorissa eli venttiilin neulan asennossa. (20, s. 5.) (tätä kohtaa vielä muokataan) 4.3 Paisuntaventtiilin säätö Ilmalämpöpumpuissa paisuntaventtiilin säätäminen on koko prosessin kannalta merkittävää. Esimerkiksi nestemäisen kylmäaineen virtaus on pidettävä höyrystimelle sopivana lämmityskäytössä, näin höyrystimen pinta-alaa voidaan parhaiten hyödyntää. Sanyossa venttiilin säätö perustuu kahden lämpötilan mittaukseen (höyrystimen virtausputken alkupäästä ja kompressorin paineputkesta). Mittaustuloksista saadaan kylmäaineen tulistus, joka pyritään pitämään vakiona pulssitus periaatteella tai PID säädöllä (Proportional Integral Derivati- 30

29 ve), valmistajasta riippuen. (7, s ; 21, s ) Toinen vaihtoehto on käyttää paine- ja lämpötilamittausta, joka ei eroa säätöteknisesti edellisestä. Painemittaustietoa voidaan kuitenkin pitää luotettavampana. PID-säädin on rakenteeltaan kolmiosainen, josta tarvittaessa käytetään eri yhdistelmiä, kuten P-, PI- tai PD-laskentaosia. Automaatiossa yleisimmin käytetty säädinrakenne on PI-säädin, joka koostuu suhdetermistä ja integroivasta termistä. Suhdetermin arvo saadaan vahvistuksen K p ja erosuureen e(t) tulona, johon summataan ohjaussignaalin vakiotaso u 0. Integroivan termin tarkoituksena on korjata suhdetermin asentovirhettä, joka tarkoittaa säätöpoikkeaman nollaamista. Integrointia voidaan parhaiten kuvata pinta-alojen suhteella eli ohjaustason... D-osa on derivoiva termi (22). (tätä kohtaa vielä muokataan) Danfoss Saginomiyalla on tarjolla valmis ohjausyksikkö (23) paisuntaventtiilille, jonka teknisiä tietoja sain maahantuojan kautta. Ohjausyksiköt sisältävät yleensä valmiit säätöalgoritmit eri kylmäaineille ja paisuntaventtiilin suurimmalle toimintapaineelle (MOP, Maximum Operating Pressure). 4.4 Mittausanturit Mittauksella ja eo. luvun säätötekniikalla on suora yhteys toisiinsa. Liian hitailla ja epätarkoilla mittausantureilla ei voida toteuttaa tarkkaa ja suorituskykyistä säädintä. Mittausantureiden sijoitteluun on myös kiinnitettävä huomiota. Näin vältytään häiriöiltä, kuten mittauskohinalta tai kuormitushäiriöiltä. Kylmäprosessin tilaa seurataan mittausantureiden avulla. Mittausanturi muuttaa prosessisuureen sähköiseksi suureeksi, joka tavallisimmin lämpötila-antureilla on analoginen 4 20 ma. Ilmalämpöpumpussa käytetyt lämpötila-anturit ovat NTC-tyypin termistoreja. Niiden resistiivisyyden muuttumista lämpötilan funktiona on esitelty Sanyon teknisessä käsikirjassa (kuva 18). (8, s. 11.) 31

30 KUVA 18. NTC-termistorin resistiivisyys lämpötilan funktiona (8, s. 11) Ohjelmoitavaan logiikkaan voidaan liittää (17, luku 4 s.?.)... (tätä kohtaa vielä muokataan) 32

31 5 MITTAUSTAPAHTUMAT JA KÄYTTÖTUTKIMUS Olemassa olevan ohjauksen korvaus uusilla laitteilla vaatii perusteellista järjestelmän tuntemista, niin komponenttien, kuin toimintajaksojen osalta. Uuden ohjausjärjestelmän suunnittelutyö aloitettiin mittauksilla ja toimilaitemallien selvittämisellä. Mittauksien tarkoituksena oli selvittää kylmäprosessin toimintaa, kuten toimintajaksoja, energian kulutusta, painetiloja jne. Internetistä löytyneiden toimilaitedokumenttien sekä muiden käyttäjien kirjaamien kokemusten perusteella selvitettiin eri komponenttien rakennetta ja toimintaa kylmäprosessissa. Mittaustiedot tallentuivat tietojenkeruulaitteelle. tätä kohtaa vielä muokataan 5.1 Mittausolosuhteet ja -laitteisto Mittaustapahtumat suoritettiin Oulun seudun ammattikorkeakoulun energiatekniikan laboratoriossa, jonne oli rakennettu nk. kylmähuone (2, s. 33). Mittausolosuhteiden maksimi- ja minimilämpötilat pyrittiin pitämään vakiona C:een alueella. Mittaustapahtumia varten ilma-ilma-lämpöpumppuun kiinnitettiin U-tyypin termistoreja ja painemittauslaitteet, jotka liitettiin tallentavaan dataloggeriin. Mittauspisteet on merkitty liitteenä olevaan prosessikaavioon, joiden sijoittelussa on huomioitu valmistajan vastaavat asennuspaikat (liite 1). Lisäksi kylmäaineputkistoon liitettiin mekaaniset painemittarit kompressorin imu- ja painepuolelle sekä nestelasi, josta voitiin tarkkailla kylmäaineen tilaa. (3, s ) Mittaustapahtumat tallennettiin Grant Squirrel dataloggeriin, jonka käyttöliittymä SquirrelView asennettiin tietokoneelle. Esimerkkinä kuva 19 asetusikkuna näkymästä. 33

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";

Lisätiedot

PID-sa a timen viritta minen Matlabilla ja simulinkilla

PID-sa a timen viritta minen Matlabilla ja simulinkilla PID-sa a timen viritta minen Matlabilla ja simulinkilla Kriittisen värähtelyn menetelmä Tehtiin kuvan 1 mukainen tasavirtamoottorin piiri PID-säätimellä. Virittämistä varten PID-säätimen ja asetettiin

Lisätiedot

Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen:

Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen: Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen: osaat määrittää moottorin kierrosnopeuden pulssianturin ja Counter-sisääntulon avulla, osaat siirtää manuaalisesti mittaustiedoston LabVIEW:sta MATLABiin,

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta. TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.

Lisätiedot

JOHNSON CONTROLS. Maalämpösäädin KÄYTTÖOHJE

JOHNSON CONTROLS. Maalämpösäädin KÄYTTÖOHJE JOHNSON CONTROLS Maalämpösäädin KÄYTTÖOHJE Ohjekirjassa perehdytään tarkemmin maalämpökoneen toimintaan ja asetuksiin. Noudattamalla ohjekirjan ohjeita saatte parhaimman hyödyn laitteestanne, sekä varmistatte

Lisätiedot

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 Datamuuntimet 1 Pekka antala 19.11.2012 Datamuuntimet 6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 7. AD-muuntimet 5 7.1 Analoginen

Lisätiedot

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset 1/5 Ryhmän nro: Nimet/op.nro: Tarvittavat mittalaitteet: - Oskilloskooppi - Yleismittari, 2 kpl - Ohjaus- ja etäyksiköt Huom. Arvot mitataan pääasiassa lämmityksen

Lisätiedot

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk.

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. TTY FYS-1010 Fysiikan työt I 14.3.2016 AA 1.2 Sähkömittauksia 253342 Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk. 246198 Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. Sisältö 1 Johdanto 1 2 Työn taustalla oleva teoria 1 2.1 Oikeajännite-

Lisätiedot

VLT HVAC Drive FC-102 Pikaohje ulkopuoliselle ohjaukselle

VLT HVAC Drive FC-102 Pikaohje ulkopuoliselle ohjaukselle HVAC Drive - Pikaohjeita VLT HVAC Drive FC-102 Pikaohje ulkopuoliselle ohjaukselle 1 HVAC Drive ohjaus ulkopuolisella säätimellä... 2 1.1 Parametrit Quick Menun alta (02 quick set-up)... 3 1.2 Parametrit

Lisätiedot

Oikosulkumoottorikäyttö

Oikosulkumoottorikäyttö Oikosulkumoottorikäyttö 1 DEE-33040 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY Oikosulkumoottorikäyttö T. Kantell & S. Pettersson 2 Laboratoriomittauksia suorassa verkkokäytössä 2.1 Käynnistysvirtojen

Lisätiedot

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Kari Eloranta 2016 Jyväskylän Lyseon lukio 11. tammikuuta 2016 Kokeen rakenne Fysiikan kokeessa on 13 tehtävää, joista vastataan kahdeksaan. Tehtävät 12 ja 13 ovat

Lisätiedot

ASTIANPESUKONE WD-6 Säätöohjeet

ASTIANPESUKONE WD-6 Säätöohjeet ASTIANPESUKONE WD-6 Säätöohjeet Käännös valmistajan alkuperäisestä ohjeesta Rev 4.2 (201505) 4246074, 4246075, 4246084, 4246152, 4246153, 4246154 Säätöohjeet METOS WD-6 6. Säätöohjeet Tämä kuvio laitteen

Lisätiedot

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Kuvaus AME 85QM -toimimoottoria käytetään AB-QM DN 200- ja DN 250 -automaattiisissa virtauksenrajoitin ja säätöventtiileissä. Ominaisuudet: asennon ilmaisu automaattinen

Lisätiedot

TAC Xenta 4292. Xenta 4292 LÄMMITYSTOIMINNAT. Käyttöohje 0FL-4075-002 07.09.2007

TAC Xenta 4292. Xenta 4292 LÄMMITYSTOIMINNAT. Käyttöohje 0FL-4075-002 07.09.2007 TAC Xenta 4292 Käyttöohje 0FL-4075-002 07.09.2007 TAC Xenta on pieniin ja keskisuuriin järjestelmiin tarkoitettu säädinsarja. TAC Xenta 4000 on sarja esiohjelmoituja säätimiä, joissa on kaukoliityntämahdollisuus

Lisätiedot

IDH 125-250-E1. Asennusohje IDH 125-250-E1 / PUHZ Ulkoyksiköt IDH 125-250

IDH 125-250-E1. Asennusohje IDH 125-250-E1 / PUHZ Ulkoyksiköt IDH 125-250 -E1 Asennusohje -E1 / PUHZ Ulkoyksiköt Tämä asennusohje on täydennys ulkoyksiköiden PUHZ ja lämpöpumppukonvektoreiden -yhdistelmille. Järjestelmän kuvaus Ulkoyksikkö: PUHZ-ZRP125 PUHZ-SHW112 PUHZ-RP200

Lisätiedot

Käyttölaite tyyppi ABNM-LOG/LIN AB-QM, 0-10 V, ohjausjännitteellä

Käyttölaite tyyppi ABNM-LOG/LIN AB-QM, 0-10 V, ohjausjännitteellä Käyttölaite tyyppi ABNM-LOG/LIN AB-QM, 0-10 V, ohjausjännitteellä Käyttökohteet Huonetermostaatti tai valvontajärjestelmä (DDC) ohjaa toimitaiteitta 0-10 V:n jännitteellä. Toimilaite muuntaa 0-10 V:n signaalin

Lisätiedot

TAC Xenta 4262 LÄMMITYSTOIMINNAT. Käyttöohje 0FL-4072-002 07.09.2007. TAC Xenta on pieniin ja keskisuuriin järjestelmiin tarkoitettu säädinsarja.

TAC Xenta 4262 LÄMMITYSTOIMINNAT. Käyttöohje 0FL-4072-002 07.09.2007. TAC Xenta on pieniin ja keskisuuriin järjestelmiin tarkoitettu säädinsarja. TAC Xenta 4262 Käyttöohje 0FL-4072-002 07.09.2007 TAC Xenta on pieniin ja keskisuuriin järjestelmiin tarkoitettu säädinsarja. TAC Xenta 4000 on sarja esiohjelmoituja säätimiä, joissa on kaukoliityntämahdollisuus

Lisätiedot

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä 1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä

Lisätiedot

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Sivu 1/10 Fysiikan laboratoriotyöt 1 Työ numero 3 Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Työn suorittaja: Antero Lehto 1724356 Työ tehty: 24.2.2005 Uudet mittaus tulokset: 11.4.2011

Lisätiedot

MITTAUS- JA SÄÄTÖLAITTEET, RAPORTOINTIMALLI

MITTAUS- JA SÄÄTÖLAITTEET, RAPORTOINTIMALLI IVKT 2016 / SuLVI 1(5) Ohje 7.1 IV-kuntotutkimus MITTAUS- JA SÄÄTÖLAITTEET, RAPORTOINTIMALLI 1 Arviointi Tämä arviointi on rajattu koskemaan automaatiotekniikan osuutta IV-kuntotutkimuksessa. Tässä käytetyt

Lisätiedot

Vexve Controls - Vexve AM CTS. vakiolämpötilasäädin käyttö- ja asennusohje

Vexve Controls - Vexve AM CTS. vakiolämpötilasäädin käyttö- ja asennusohje Vexve Controls - Vexve AM CTS vakiolämpötilasäädin käyttö- ja asennusohje VEXVE AM CTS Vexve AM CTS on kompakti elektroninen vakiolämpötilasäätäjä joka säätää sekoitusventtiiliä niin, että menoveden lämpötila

Lisätiedot

Huurtumattomat säiliöpakastimet. Jászberény-tehdas

Huurtumattomat säiliöpakastimet. Jászberény-tehdas Huurtumattomat säiliöpakastimet Jászberény-tehdas ESSE-N / A.S. Lokakuu 2004 Yleistä Markkinoiden ensimmäinen huurtumaton säiliöpakastin Tehdas HUC = Jászberény / Unkari yksinkertainen elektroninen säädin

Lisätiedot

Tekniset tiedot LA 12TU

Tekniset tiedot LA 12TU Tekniset tiedot LA 1TU Laitteen tekniset tiedot LA 1TU Rakenne - Lämmönlähde Ulkoilma - Toteutus Yleisrakenne - Säätö - Lämmönmäärän laskenta sisäänrakennettu - Asennuspaikka Ulkotila - Suoritustasot 1

Lisätiedot

Varauspumppu-PLL. Taulukko 1: ulostulot sisääntulojen funktiona

Varauspumppu-PLL. Taulukko 1: ulostulot sisääntulojen funktiona Varauspumppu-PLL Vaihevertailija vertaa kelloreunoja aikatasossa. Jos sisääntulo A:n taajuus on korkeampi tai vaihe edellä verrattuna sisääntulo B:hen, ulostulo A on ylhäällä ja ulostulo B alhaalla ja

Lisätiedot

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus

Lisätiedot

LUMA SUOMI -kehittämisohjelma LUMA FINLAND -utvecklingsprogram LUMA FINLAND development programme Ohjelmointia Arduinolla

LUMA SUOMI -kehittämisohjelma LUMA FINLAND -utvecklingsprogram LUMA FINLAND development programme Ohjelmointia Arduinolla Ohjelmointia Arduinolla Kyösti Blinnikka, Olarin koulu ja lukio LUMA-keskus Aalto Mikä on Arduino? Open Source Electronics Prototyping Platform Arduino on avoimeen laitteistoon ja ohjelmistoon perustuva

Lisätiedot

Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset

Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset Kilpailija rakentaa ja testaa mikrokontrollerilla ohjattavaa jännitereferenssiä hyödyntävän sovelluksen. Toteutus koostuu useasta elektroniikkamoduulista.

Lisätiedot

Versio Fidelix Oy

Versio Fidelix Oy Versio 1.96 2014 Fidelix Oy Sisällysluettelo 1 Yleistä... 4 1.1 Esittely... 4 1.1 Toimintaperiaate... 5 1.2 Käyttöönotto... 6 2 Käyttöliittymä... 7 2.1 Päävalikko ja käyttö yleisesti... 7 2.2 Säätimen

Lisätiedot

TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT

TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT Työselostuksen laatija: Tommi Tauriainen Luokka: TTE7SN1 Ohjaaja: Jaakko Kaski Työn tekopvm: 02.12.2008 Selostuksen luovutuspvm: 16.12.2008 Tekniikan

Lisätiedot

Synco TM 700 säätimen peruskäyttöohjeet

Synco TM 700 säätimen peruskäyttöohjeet Synco TM 700 säätimen peruskäyttöohjeet Nämä ohjeet on tarkoitettu säätimen loppukäyttäjälle ja ne toimivat sellaisenaan säätimen mallista riippumatta. Säätimessä on kolme eri käyttäjätasoa, joista jokaisessa

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 8 Vaimennettu värähtely Elävässä elämässä heilureiden ja muiden värähtelijöiden liike sammuu ennemmin tai myöhemmin. Vastusvoimien takia värähtelijän

Lisätiedot

IRMPX asettelu ja asennusohje

IRMPX asettelu ja asennusohje IRMPX asettelu ja asennusohje 3.7.3 Läkkisepäntie 2A 62 HELSINKI MPX asetteluohje Termostaatin asettelulämpötilan muuttaminen 1. Paina SEL painiketta 2. Muuta haluttu lämpötila näyttöön nuolinäppäimillä

Lisätiedot

Säätökeskus RVA36.531

Säätökeskus RVA36.531 Säätökeskus Asennusohje 1. Johdanto Tämä ohje koskee säätökeskusta joka on tarkoitettu lämmönsäätöön pientaloissa jossa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä.ohje tulee säilyttää lähellä säädintä.. Säätökeskus

Lisätiedot

MIKROAALTOMITTAUKSET 1

MIKROAALTOMITTAUKSET 1 MIKROAALTOMITTAUKSET 1 1. TYÖN TARKOITUS Tässä harjoituksessa tutkit virran ja jännitteen käyttäytymistä gunn-oskillaattorissa. Piirrät jännitteen ja virran avulla gunn-oskillaattorin toimintakäyrän. 2.

Lisätiedot

KYTKENTÄOHJEET. MicroMax370

KYTKENTÄOHJEET. MicroMax370 KYTKENTÄOHJEET ROTAATIOLÄMMÖNVAIHTIMEN OHJAUSYKSIKKÖ MicroMax370 Tarkistettu 04-12-13 1.1 F21037902FI Valmistajan seloste Valmistajan vakuutus siitä, että tuote on EMC-DIREKTIIVIN 89/336/EEG ja sen lisäysten

Lisätiedot

KAUKO-OHJATTAVA OHJAUSKESKUS

KAUKO-OHJATTAVA OHJAUSKESKUS KAUKO-OHJATTAVA OHJAUSKESKUS 1101--119 PINTA-ASENNUS 1 SYLA 6 SYLA PU RAKENNE 1 1) Ryhmävarokkeet kiukaan kahdelle tehoryhmälle (molemmilla on oma kontaktori). ) Merkkivalo, keltainen. Palaa kiukaan ollessa

Lisätiedot

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla.

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Komponentit: pumppu moottori sylinteri Hydrostaattinen tehonsiirto Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Pumput Teho: mekaaninen

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

TERMOMAT 4 - käyttöohje. Elektroninen lämpötilaerosäätäjä aurinkolämmityslaitteiston kiertovesipumpun ohjaukseen

TERMOMAT 4 - käyttöohje. Elektroninen lämpötilaerosäätäjä aurinkolämmityslaitteiston kiertovesipumpun ohjaukseen TRMOMT 4 - käyttöohje lektroninen lämpötilaerosäätäjä aurinkolämmityslaitteiston kiertovesipumpun ohjaukseen TRMOMT 4 lektroninen lämpötilaerosäätäjä aurinkolämmityslaitteiston kiertovesipumpun ohjaukseen

Lisätiedot

ASENNUSOHJE AK-CC 350

ASENNUSOHJE AK-CC 350 ASENNUSOHJE AK-CC 350 t amb = 0 - +55 C 230 V a.c. 50/60 Hz 2.5 VA 10 V < U < 256 V IEC 60730 10 (6) A & (5 FLA, 30 LRA) 1) DO1 * 16 (8) A & (10 FLA, 60 LRA) 2) 6 (3) A & (3 FLA, 18 LRA) 1) DO2 * 10 (6)

Lisätiedot

VIANETSINTÄ - MICROMAX JA VVX-MOOTTORIT

VIANETSINTÄ - MICROMAX JA VVX-MOOTTORIT VIANETSINTÄ - MICROMAX JA VVX-MOOTTORIT SISÄLLYSLUETTELO SIVU VIANETSINTÄ MICROMAX, MICROMAX180, MICROMAX370, MICROMAX750 OHJAUSYKSIKKÖ ON LAUENNUT KIERTOVAHDIN JOHDOSTA MAGNEETTIANTURIN TARKISTUS (KOSKEE

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

Kylmävesiasema HALLA

Kylmävesiasema HALLA Kylmävesiasema Halla on erityisesti Suomen olosuhteisiin suunniteltu sisätiloihin asennettava kylmävesiasema. Valmis Plug & Play -kokonaisuus säästää aikaa ja rahaa sekä suunnittelu- että asennusvaiheissa.

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

SIMULOINTIYMPÄRISTÖJEN SOVELTAMINEN OPETUKSESSA SIMULOINNILLA TUOTANTOA KEHITTÄMÄÄN-SEMINAARI TIMO SUVELA

SIMULOINTIYMPÄRISTÖJEN SOVELTAMINEN OPETUKSESSA SIMULOINNILLA TUOTANTOA KEHITTÄMÄÄN-SEMINAARI TIMO SUVELA SOVELTAMINEN OPETUKSESSA SIMULOINNILLA TUOTANTOA KEHITTÄMÄÄN-SEMINAARI 2.12. TIMO SUVELA KUKA OLEN? Timo Suvela lehtori, sähkö- ja automaatiotekniikka (timo.suvela@samk.fi, 044-7103275) Nykyisyys SAMK:iin

Lisätiedot

LVIA-KORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA

LVIA-KORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA LVIA-KORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA B63779.AT02 KARTANONKOSKEN KOULU, VANTAA 5.1.2015 VTK SISÄLLYSLUETTELO 1 AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄN YLEISET VAATIMUKSET... 3 1.1 MUUTOKSIIN LIITTUVÄT YLEISET VAATIMUKSET...

Lisätiedot

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä Työ 3A VAIHTOVIRTAPIIRI Pari Jonas Alam Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Alam Mittaukset tehty: 0.3.000 Selostus jätetty: 7.3.000 . Johdanto Tasavirtapiirissä sähkövirta ja jännite käyttäytyvät

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Tekninen esite ECC 24

Tekninen esite ECC 24 Käyttö ECC on elektroninen säädin lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien sarjasäätöön. Sitä käytetään konvektiojärjestelmissä, esim. jäähdytyspalkeissa, pattereissa ja konvektoreissa. ECC 24 voidaan käyttää

Lisätiedot

Ch4 NMR Spectrometer

Ch4 NMR Spectrometer Ch4 NMR Spectrometer Tässä luvussa esitellään yleistajuisesti NMR spektrometrin tärkeimmät osat NMR-signaalin mittaaminen edellyttää spektrometriltä suurta herkkyyttä (kykyä mitata hyvin heikko SM-signaali

Lisätiedot

PERUSRAKENTEET Forward converter, Myötävaihemuunnin ( BUCK regulaattori )

PERUSRAKENTEET Forward converter, Myötävaihemuunnin ( BUCK regulaattori ) HAKKRIKYTKENNÄT H. Honkanen PERSRAKENTEET Forward converter, Myötävaihemuunnin ( BCK regulaattori ) Toiminta: Kun kytkin ( = päätetransistori ) on johtavassa tilassa, siirtyy virta I 1 kelan kautta kondensaattoriin

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

1 Muutokset piirilevylle

1 Muutokset piirilevylle 1 Muutokset piirilevylle Seuraavat muutokset täytyvät olla piirilevylle tehtynä, jotta tätä käyttöohjetta voidaan käyttää. Jumppereiden JP5, JP6, JP7, sekä JP8 ja C201 väliltä puuttuvat signaalivedot on

Lisätiedot

1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait

1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto 2003. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait Sähkötekniikka ja elektroniikka, sivut 5-62. Versio 3..2004. Kurssin Sähkötekniikka laskuharjoitus-,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 30.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 30.9.2015 1 / 27 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

VOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä

VOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Voimalaitoksen säätötehtävät Voimalaitoksen säätötehtävät voidaan jakaa kolmeen toiminnalliseen : Stabilointitaso: paikalliset toimilaiteet ja säätimet Koordinointitaso:

Lisätiedot

JYRSIN SISÄLLYSLUETTELO:

JYRSIN SISÄLLYSLUETTELO: JYRSIN OH6MP 1 JYRSIN SISÄLLYSLUETTELO: -Mikä jyrsin? -Tekniset tiedot. -Asetukset. -Tiedostomuodot: --Jyrsimen JYR-muoto. --Muunnos-ohjelmat. --PCX-tiedosto. --DXF-tiedosto. --PIC-tiedosto. --JYRVIRI-ohjelma.

Lisätiedot

Huonelämpötilan säädin

Huonelämpötilan säädin 336 Synco 100 Huonelämpötilan säädin 2 lähtöä 0 10 VDC ja käyttötavan valintakytkin RLA162.1 Huonelämpötilan säädin yksinkertaisiin ilmanvaihto- ja ilmastointi- sekä lämmityslaitoksiin. Kompakti rakenne.

Lisätiedot

CCO kit. Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI

CCO kit. Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI kit Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI Mahdollistaa lämmityksen ja jäähdytyksen tuotteille, joissa on vain yksi patteripiiri Tarkka virtaussäätö Jäähdytys/lämmitys 4-putkijärjestelmiin

Lisätiedot

testo 460 Käyttöohje

testo 460 Käyttöohje testo 460 Käyttöohje FIN 2 Pikaohje testo 460 Pikaohje testo 460 1 Suojakansi: käyttöasento 2 Sensori 3 Näyttö 4 Toimintonäppäimet 5 Paristokotelo (laitteen takana) Perusasetukset Laite sammutettuna >

Lisätiedot

Elektroninen ohjaus helposti

Elektroninen ohjaus helposti Elektroninen ohjaus helposti Koneiden vankka ja yksinkertainen ohjaus älykkään elektroniikan avulla IQAN-TOC2 oikotie tulevaisuuteen Helppo määritellä Helppo asentaa Helppo säätää Helppo diagnosoida Vankka

Lisätiedot

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST SUPER CUT 50 ESITTELY SUPER CUT-50 plasmaleikkureiden valmistuksessa käytetään nykyaikaisinta MOSFET invertteri tekniikka. Verkkojännitteen 50Hz taajuus muunnetaan korkeaksi taajuudeksi

Lisätiedot

Nereus lattiaviileä Asuntojen viilennykseen

Nereus lattiaviileä Asuntojen viilennykseen Nereus lattiaviileä Asuntojen viilennykseen Viileäpaketin ominaisuudet: Käyttöjännite 230 V Automatiikalla toimivat sulkuventtiilit Automaattinen pumppujen ohjaus Viilennyksen ohjaus ulko- ja sisälämpötilan

Lisätiedot

1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät

1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät Viitteet 000067 - Fi ASENNUS ohje inteo Soliris Sensor RTS Soliris Sensor RTS on aurinko- & tuulianturi aurinko- & tuuliautomatiikalla varustettuihin Somfy Altus RTS- ja Orea RTS -moottoreihin. Moottorit

Lisätiedot

T80_a_BA.book Seite 1 Donnerstag, 22. April :01 16 Telestart T80

T80_a_BA.book Seite 1 Donnerstag, 22. April :01 16 Telestart T80 Telestart T80 D Deutsch 1 Dansk 61 DK GB English 11 Svenska 71 S F Français 21 Norsk 81 N I Italiano 31 Suomi 91 FIN ES Español 41 Polski 101 PL NL Nederlands 51 Русский 111 RU Käyttö- ja huolto-ohje

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA Versio 30.4.2012 Tavoitteena on kehittää Helen Sähköverkko Oy:n keskijännitteiseen kaapeliverkkoon vikailmaisin, joka voitaisiin asentaa

Lisätiedot

4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla.

4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla. TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla. Teoriaa oskilloskoopista Oskilloskooppi on laite, joka muuttaa sähköisen signaalin näkyvään muotoon. Useimmiten sillä

Lisätiedot

VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016. MAMK YAMK Tuomo Pimiä

VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016. MAMK YAMK Tuomo Pimiä VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Pääsäätöpiirit Luonnonkierto- ja pakkokiertokattilan säädöt eivät juurikaan poikkea toistaan prosessin samankaltaisuuden vuoksi. Pääsäätöpiireihin kuuluvaksi

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

Oviverhopuhaltimet FLOWAIR.COM

Oviverhopuhaltimet FLOWAIR.COM Oviverhopuhaltimet FLOWAIR.COM ILMAN LÄMPÖTILAN JAKAUTUMINEN HUONEISSA Ilman oviverhopuhallinta Oviverhopuhaltimella -1 C 22 C 2 C 21 C 2 C 22 C -8 C -6 C -4 C -2 C 19 C C 1 C 1 C 6 C C C 6 C 1 C 1 C 18

Lisätiedot

Parametrit voimansiirtolinja. Johdanto. SDP3:n päällirakentajien versio

Parametrit voimansiirtolinja. Johdanto. SDP3:n päällirakentajien versio Johdanto Tässä asiakirjassa kuvataan voimansiirtolinjaan liittyvät parametrit. Parametrien luettelon rajaamiseksi tässä kuvataan vain parametrit, joista on todennäköisesti hyötyä päällirakentajille. Johdanto

Lisätiedot

Experiment Finnish (Finland) Hyppivät helmet - Faasimuutosten ja epätasapainotilojen mekaaninen malli (10 pistettä)

Experiment Finnish (Finland) Hyppivät helmet - Faasimuutosten ja epätasapainotilojen mekaaninen malli (10 pistettä) Q2-1 Hyppivät helmet - Faasimuutosten ja epätasapainotilojen mekaaninen malli (10 pistettä) Lue yleisohjeet erillisestä kuoresta ennen tämän tehtävän aloittamista. Johdanto Faasimuutokset ovat tuttuja

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Työn suorittaja: Antti Pekkala (1988723) Mittaukset suoritettu 8.10.2014 Selostus palautettu 16.10.2014 Valvonut assistentti Martti Kiviharju 1 Annettu tehtävä

Lisätiedot

TRV Nordic. Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen Pohjoismainen muotoilu

TRV Nordic. Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen Pohjoismainen muotoilu TRV Nordic Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen Pohjoismainen muotoilu IMI TA / Termostaatit ja patteriventtiilit / TRV Nordic TRV Nordic Nämä omavoimaiset patteriventtiileiden termostaattianturit

Lisätiedot

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

DIMLITE Single. Sähkönumero Käyttöohje

DIMLITE Single. Sähkönumero Käyttöohje DIMLITE Single Sähkönumero 2604220 Käyttöohje T1 sisääntulo T1 sisääntulo Yksittäispainikeohjaus Nopea painallus T1 painikkeesta sytyttää valaistuksen viimeisimmäksi aseteltuun tilannearvoon. Toinen lyhyt

Lisätiedot

A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen

A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen Avaa tarvikepussi ja tarkista komponenttien lukumäärä sekä nimellisarvot pakkauksessa olevan osaluettelon avulla. Ilmoita mahdollisista puutteista tai virheistä

Lisätiedot

Mitä on konvoluutio? Tutustu kuvankäsittelyyn

Mitä on konvoluutio? Tutustu kuvankäsittelyyn Mitä on konvoluutio? Tutustu kuvankäsittelyyn Tieteenpäivät 2015, Työohje Sami Varjo Johdanto Digitaalinen signaalienkäsittely on tullut osaksi arkipäiväämme niin, ettemme yleensä edes huomaa sen olemassa

Lisätiedot

Pro 57 UM/S Setelilaskuri

Pro 57 UM/S Setelilaskuri Pro 57 UM/S Setelilaskuri Turvallisuusohjeet ja huoltoa koskevat säännökset Lue tämä käyttöohje ennen laitteen käyttöönottoa Laite pitää asentaa tasaiselle vaakasuoralle alustalle, pois vedestä ja vaarallisia

Lisätiedot

Tuotetietoa. Neulasulku tarkemmin kuin koskaan aikaisemmin EWIKONin sähköinen neulasulku

Tuotetietoa. Neulasulku tarkemmin kuin koskaan aikaisemmin EWIKONin sähköinen neulasulku Tuotetietoa Neulasulku tarkemmin kuin koskaan aikaisemmin EWIKONin sähköinen neulasulku EWIKONin sähköinen neulasulkutekniikka EWIKONin sähkökäytöillä varustetut neulasulkujärjestelmät älykkäine ohjauksineen

Lisätiedot

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen Tämä ohje täydentää ja täsmentää osaltaan selostuskäytäntöä laboraatioiden osalta. Yleinen ohje työselostuksista löytyy intranetista, ohjeen on laatinut Eero Soininen

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

PEM1123/ 410993A. Asennus- ja käyttöohje SW/S2.5 viikkokello. ABB i-bus KNX. SW/S2.5 Viikkokello

PEM1123/ 410993A. Asennus- ja käyttöohje SW/S2.5 viikkokello. ABB i-bus KNX. SW/S2.5 Viikkokello PEM1123/ 410993A Asennus- ja käyttöohje SW/S2.5 viikkokello ABB i-bus KNX SW/S2.5 Viikkokello Sisällysluettelo 1.0 Kuvaus 1.1 Laitteen käyttö...3 1.2 Ominaisuudet...3 1.3 Näppäimet ja osat...4 1.4 Tekniset

Lisätiedot

KAUKOVALVONTAOHJELMA CARELAY CONTROL WPREMOTE

KAUKOVALVONTAOHJELMA CARELAY CONTROL WPREMOTE KAUKOVALVONTAOHJELMA CARELAY CONTROL WPREMOTE Tämä kuvaus on tarkoitettu Carelay - tuotteen Waterpumps WP:n ja Power Factor::n sovelluskohteisiin. Yleistä Carelay Control Wpremote on kaukovalvontaohjelma,

Lisätiedot

ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE PAINESÄÄDIN STYZ c-1

ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE PAINESÄÄDIN STYZ c-1 ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE PAINESÄÄDIN STYZ-01-10-c-1 1234 Trafo 1.8VA Relay NC/ S1 S2 S3 S4 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Constant Pressure Controller L1 MO-500 N FLÄKT 23~ 0-500 Pa 50/60Hz SUPPLY 1 x

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit Osio 9

Teollisuusautomaation standardit Osio 9 Teollisuusautomaation standardit Osio 9 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

BRV2 paineenalennusventtiili Asennus- ja huolto-ohje

BRV2 paineenalennusventtiili Asennus- ja huolto-ohje 0457350/6 IM-P045-10 CH Issue 6 BRV2 paineenalennusventtiili Asennus- ja huolto-ohje 1. Suositeltava asennus 2. Asennus ja huolto 3. Varaosat 4. Ulkoinen impulssiputki IM-P045-10 CH Issue 6 Copyright 20001

Lisätiedot

MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA

MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA OAMK / Tekniikan yksikkö MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4 LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA Tero Hietanen ja Heikki Kurki TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Työn tehtävänä

Lisätiedot

TALOMAT Easy. asennus- ja käyttöohje T91

TALOMAT Easy. asennus- ja käyttöohje T91 TALOMAT Easy asennus- ja käyttöohje T91 Talomat Easy -järjestelmä sisältää seuraavat komponentit: ohjausyksikkö 4-os talomat-painike x 2 2-os kytkinten asennuskehys kytkinten yhdyskaapeli kosteusteippianturi

Lisätiedot

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST Power i_tig 201 HUOMIO! TAKUU EI KATA VIKAA JOKA JOHTUU LIAN AIHEUTTAMASTA LÄPILYÖNNISTÄ PIIRIKORTILLA/KOMPONENTEISSA. Jotta koneelle mahdollistetaan pitkä ja ongelmaton toiminta edellytämme

Lisätiedot

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä.

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä. Tekninen esite Lämmönsiirtimen omavoimaiset säätimet (PN16) PM2+P Suhteellinen virtaussäädin, jossa sisäänrakennettu p -säädin (NS) PTC2+P Virtauksen mukaan toimiva lämpötilansäädin, jossa sisäänrakennettu

Lisätiedot

ECONET Vianetsintä Kesäkuu 2008 ECONET Vianetsintä

ECONET Vianetsintä Kesäkuu 2008 ECONET Vianetsintä ECONET Vianetsintä Kesäkuu 2008 Sisällysluettelo ALOITTAMISEEN TARVITTAVAT TIEDOT 3 A-HÄLYTYKSET 1. Jäätymisvaarahälytys,42 4 2. Huurtumishälytys, 41 5 3. Pumpun hälytys, P40 6 4. Painehälytys, GP40 7

Lisätiedot

Ilmanlämmitin, sähkö. Yleistä Sähköllä lämmitettävässä ilmanlämmittimessä on putkimaiset. Konekoko (aa) 01 09. Toimintovaihtoehto (bb)

Ilmanlämmitin, sähkö. Yleistä Sähköllä lämmitettävässä ilmanlämmittimessä on putkimaiset. Konekoko (aa) 01 09. Toimintovaihtoehto (bb) Yleistä Sähköllä lämmitettävässä ilmanlämmittimessä on putkimaiset lämpöelementit. Ilmanlämmitin, sähkö Konekoko (aa) 01 0 Toimintovaihtoehto (bb) Tehovaihtoehto (c) 1, 2, 3, 4, 5, 6 (0 = tilavaraus tehov.

Lisätiedot

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET FYSP105 / K3 R-SODATTIMET Työn tavoitteita tutustua R-suodattimien toimintaan oppia mitoittamaan tutkittava kytkentä laiterajoitusten mukaisesti kerrata oskilloskoopin käyttöä vaihtosähkömittauksissa Työssä

Lisätiedot

Modbus-tiedonsiirtoväylän käyttöönotto

Modbus-tiedonsiirtoväylän käyttöönotto Modbus-tiedonsiirtoväylän käyttöönotto Qi, T 2 - ja Gemini -sarjojen lämpöpumput Lämmöntuotto: Modbus-väylän avulla lämpöpumppulaitteiston voi kytkeä automaatiojärjestelmään. Lämpöpumppusäädin tukee kolmea

Lisätiedot