ILMA-ILMA-LÄMPÖPUMPUN AUTOMATIIKKA JA OHJAUSJÄR- JESTELMÄN SUUNNITTELU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ILMA-ILMA-LÄMPÖPUMPUN AUTOMATIIKKA JA OHJAUSJÄR- JESTELMÄN SUUNNITTELU"

Transkriptio

1 ILMA-ILMA-LÄMPÖPUMPUN AUTOMATIIKKA JA OHJAUSJÄR- JESTELMÄN SUUNNITTELU Pasi Ahola Opinnäytetyö hyväksymispvm Automaatiotekniikan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu

2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ SISÄLTÖ 1 JOHDANTO KYLMÄPROSESSI Kiertoprosessi Kylmäprosessin energiat Kylmä- ja lämpökerroin Log p, h-tilapiirros ILMA-ILMA-LÄMPÖPUMPPU Rakenne Toiminta KONEAUTOMAATIO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄT Sulautettu ohjausjärjestelmä vs. ohjelmoitava logiikka Toimilaiteohjaukset Vaihtoventtiili Sähkömoottorit Taajuusmuuttaja Askelmoottori Paisuntaventtiilin säätö Mittausanturit MITTAUSTAPAHTUMAT JA KÄYTTÖTUTKIMUS Mittausolosuhteet ja -laitteisto Sulatustoiminnon tarkastelu Painetilojen analysointi Paisuntaventtiilin ohjaus logiikalla ja taajuusmuuttajakäyttö OHJAUSJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU Ohjauksen toimintakuvaus ja kaavio(tätä kohtaa vielä muokataan) Sähköturvallisuus Laitekotelointi Korvaavien laitteiden osaluettelo ja kustannusarvio POHDINTA LÄHTEET

3 1 JOHDANTO Motiva Oy:n tuottamassa verkkoaineistossa pientalojen energiankulutuksen jakautuma osoittaa, että jopa puolet energiankulutuksesta kuluu lämmitykseen. (1.) Lämmitysenergian säästöjä on siten tuotettu aina aktiivisemmin taloudellisia tekijöitä tai vallitsevia ympäristöarvoja mukaillen. Viime vuosina ilmalämpöpumppumarkkinat ovat olleet varsin huomattavat ja osaa alalla toimijoistakin saattaa motivoida vain asennuksista saadut pikavoitot, takuu- tai huoltotoimien jäädessä sitten maahantuojan harmiksi. Laitteiden tekninen tietämys ei maahantuojillakaan ole välttämättä riittävä, joten se luo kysyntätilanteen tutkimus- ja kehitysprojekteiden toteuttamiselle yhteistyössä toimivien oppilaitosten kanssa. Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan tehdasvalmisteisen ilma-ilma-lämpöpumpun kylmäprosessia mittausteknisesti ja suunnitellaan vastaavan ohjausjärjestelmän toteuttamista. Työn tilaajana on Oulun seudun ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön LVI-tekniikan laboratorio. Työ liittyy energiatekniikan uusiin innovaatioihin ja on osa jatkotutkimusprojektia Ilkka Räinän opinnäytetyölle (2). Opinnäytetyöprojekti jaettiin kahden opiskelijan tekemiin mittaus-, säätö- ja ohjaustoimintojen tutkimus- ja kehitystyöhön, jossa oma osuuteni koostui kylmäprosessin mittauksista, korvaavan ohjausjärjestelmän suunnittelusta ja dokumentoidusta toteutuksesta. Työ aloitettiin talotekniikan opiskelijan toimesta kokoamalla tehdasvalmisteinen ilma-ilma-lämpöpumppu siirrettävälle telineelle (3, s. 9), johon lisättiin mm. lämpö- ja painemittausantureita sekä mittaustietojenkeruuyksikkö. Kokoamisen jälkeiset mittaustoiminnot suoritimme laboratorioolosuhteissa yhteistyössä. Mittaustulosten ja laitedokumenttien perusteella pyrittiin selvittämään ilma-ilmalämpöpumpun toimintaa; kiertoprosessia ja instrumenttien valintaan vaikuttavia tekijöitä. Kun toiminta alkoi hahmottua, kartoitettiin korvaavan ohjausjärjestelmän kokonaisuutta ja sen toteuttamiseen tarvittavaa budjettia. 5

4 Työn tarkoituksena oli löytää energiatehokkuutta parhaiten soveltava kokonaisuus, joka toisi uusia näkemyksiä kylmäprosessia hyödyntävän laitetekniikan kehittämiseen ja samalla täyttäisi tulevaisuudelle määrätyt ympäristövaatimukset esimerkiksi käytettävän kylmäaineen osalta. Tässä työssä tarkastelun kohteena olevaa tehdasvalmisteista ilma-ilma-lämpöpumppua voidaan käyttää vertailukohteena kehitystyössä tai kylmätekniikan opetus- ja laboratoriotöiden mallintamiseen. 6

5 2 KYLMÄPROSESSI Ilma-ilma-lämpöpumpun toiminta perustuu kylmäkoneista tuttuun kiertoprosessiin. Kylmäprosessin kiertosuunnalla voidaan valita halutaanko tuottaa lämmitystä vai jäähdytystä. Tässä luvussa tarkastellaan kylmäprosessissa tapahtuvaa energian siirtymistä. 2.1 Kiertoprosessi Kylmäprosessi tarkoittaa kiertoprosessia, jossa koneistossa kiertävä kylmäaine höyrystyy ja lauhtuu. Kylmäkoneiston pääkomponentit ovat höyrystin, kompressori, lauhdutin ja paisuntalaite eli käytännössä paisuntaventtiili. Höyrystimen ja lauhduttimen koneistona toimivat puhaltimet, jotka saavat aikaan ilmavirtauksen lamellilämmönsiirtimien eli kennojen läpi. (4, s. 10.) Kylmäaine on nestemäistä ainetta, jonka olomuoto muuttuu höyrystymisessä kaasumaiseksi. Tässä muutoksessa kylmäaineeseen sitoutuu energiaa. Nykyisin ilma-ilma-lämpöpumppujen kylmäaineena käytetään yleisesti kloorittomia hiilivetyjä, jotka sisältävät fluoria, hiiltä ja vetyä (Hydro Fluoro Carbons). HFCaineet ovat otsonikerrokselle täysin haitattomia. (4, s ) Kompressori on kylmäaineen kierron aikaansaava koneisto, jonka tehtävänä on nostaa kylmäainekaasun painetta. Paineen nousun myötä tapahtuu myös kaasun lämpenemistä, kylmäaineen koostumuksesta riippuen. Lauhduttimessa kylmäainekaasu tiivistyy nestemäiseksi, jolloin siitä vapautuu lämpöenergiaa. Paisuntalaitteessa kylmäaineen paine ja lämpötila laskee, jolloin aineen olomuoto muuttuu neste-höyryseokseksi. (4; 5.) Kylmäaineen valinta vaikuttaa mm. koneiston lämpökertoimeen, käyntipaineisiin, puristuslämpötilaan ja tulistuslämmön osuuteen. Höyrystimen ja lauhduttimen mitoituksessa huomioidaan myös kylmäaineen mahdollinen lämpötilaliukuma. (4, s. 227.) 7

6 2.2 Kylmäprosessin energiat Kuten edellä kuvattiin, kylmäaineeseen sitoutuu lämpöenergiaa Q 0 höyrystimessä, joka paineistetaan kompressorin tekemällä työllä W, vastaavat nämä teoriassa lauhduttimesta saatua lämpöenergiaa Q L. Käytännössä lämpöenergiaa häviää muutama prosentti ympäristöön kompressorin ja paineputkiston kautta. (4, s. 10.) Kuvaan 1 on energian siirtymisen lisäksi merkitty kylmäaineen olomuotojen vaihtumispisteet kiertoprosessissa. KUVA 1. Kylmäkoneisto (4, s. 10) 2.3 Kylmä- ja lämpökerroin Käytännössä jäähdytys- ja lämmityskoneistoja markkinoidaan vertailemalla kylmä- tai lämpökerrointa, joilla kuvataan kiertoprosessin hyötysuhdetta. Kylmäkerroin ε eli jäähdytyskoneen hyötysuhde lasketaan jakamalla höyrystimen sitoma lämpö Q 0 kompressorin tekemällä työllä W. (4, s. 10.) 8

7 Q ε = 0 KAAVA 1 W Lämpökerrointa käytetään yleisesti lämpöpumppujen hyötysuhteen kuvaamiseen. Sen merkitsemiseen käytetään joko kreikkalaista aakkosta φ (fii) tai lyhennettä COP (Coefficient Of Performance). Lämpökerroin lasketaan jakamalla lauhduttimen luovuttama lämpö Q L kompressorin tekemällä työllä W. (4, s. 10.) Q ϕ = L KAAVA 2 W Kylmä- ja lämpökertoimen erotus on häviöttömässä tapauksessa yksi, joten kaava 2 voidaan esittää myös seuraavassa muodossa. (4, s. 10.) ϕ =ε +1 KAAVA 3 Ulkolämpötilan laskiessa myös höyrystymislämpötila laskee, joka vaikuttaa lämpöpumpun tehon ja lämpökertoimen laskuun. Kompressorin käyttöalueen rajat on asetettu alle C:n ulkolämpötilalle, joten ilma-ilma-lämpöpumppua voidaan käyttää vain lisälämmitysjärjestelmänä tai jäähdytin laitteena. 2.4 Log p, h-tilapiirros Kylmätekniikassa käytetään kylmäaineen logaritmista paine -entalpia-tilapiirrosta prosessin havainnoimiseen. Tilapiirrosta tarkastellaan pystysuoran absoluuttisen paineen ja vaakasuoran kylmäaineen entalpian eli lämpösisällön suhteessa. Kylmäaineen olomuodot on rajattu tilapiirroksessa kuvan 2 mukaisesti, jossa kriittisen pisteen yläpuolella kylmäainehöyry ei enää nesteydy. 9

8 KUVA 2. Kylmäaineen tilapiirros, kylmäaineen olomuodot (4, s. 11) Teoreettisen kylmäprosessin kuvaamiseen riittää kolme mittausarvoa. Kuvasta 3 voidaan nähdä R410A-kylmäaineen käyttäytyminen eri lämpö- ja painetiloissa. Esimerkiksi lauhtumislämpötilan ollessa 20 C ja höyrystymislämpötila - 11 C, painetilassa 3 4 on eroa noin 14 bar(abs). 10

9 KUVA 3. Kylmäaineen R410A log(p)-h -tilapiirros (6) Kuvassa 3 pohjana on käytetty R410B:n tilapiirrosta, joka vastaa ominaisuuksiltaan R410A-kylmäainetta. Pisteeseen 1 sijoitetaan mitattu höyrystymislämpötila. Pisteeseen 2 kaartuva lämpötila kuvaa kompressorin jälkeen mitattua lämpötilaa, joka leikkaa vaakatasossa mitatun lauhtumislämpötilan. Piste 3 pysyy kylläisen nesteen rajakäyrän sisäpuolella eli neste höyrytilassa. Pisteet 3 4 yhdistetään pystysuoraan, kuvaajassa rajatussa vakiohöyrypitoisuuden tilassa. Kompressorin tehoon vaikuttavat mekaaniset häviöt ja sähkömoottorin häviöt, joten kompressorin tekemää työtä 1 2 ei voida esittää pystysuoralla kuvaajalla. Kuvaajan kallistuessa oikealle tapahtuu paine- ja lämpöhäviöitä, jolloin todellinen prosessi ei ole isentrooppinen. Yleisesti kompressorien isentrooppiset hyötysuhteet ovat 0,6 0,7 johtuen mm. kompressorityypistä, painesuhteesta ja kierrosnopeudesta. (4, s ) Pisteen 2 etäisyys kylläisen höyryn rajakäyrältä kuvaa tulistuneen höyryn osuutta eli kylläiseen höyryyn lisättyä energiaa ja lämpötilan kohoamista. Tulistus pyritään pitämään vakiona paisuntaventtiiliä säätämällä. (7, s. 229.) Todellisessa kylmäprosessissa piste 1 on jo hieman siirtynyt tulistuneen höyryn tilaan ja vastaavasti piste 3 alijäähtyneen nesteen tilaan. 11

10 3 ILMA-ILMA-LÄMPÖPUMPPU Ilma-ilma-lämpöpumppujen suosio perustuu lämmityskustannusten säästöstä saatuun hyötyyn. Ilma-lämpöpumppujen nimeäminen valitaan sen mukaan mistä lämpöenergia saadaan ja mikä on lauhduttava väliaine. Tässä työssä tarkasteltavan Sanyo SAP-KCRV123EHNA lämpöpumpun siirtämä energia saadaan ulkoilmasta ja väliaineena toimii sisäilma. Työssä painotetaan enemmän lämmitystoiminnon tarkastelua, koska ilmalämpöpumppu yleensä hankitaan lisälämmityslaitteeksi täällä pohjolassa. 3.1 Rakenne Ilmalämpöpumpun (kuva 4) tärkeimmät osat ovat ulkoyksikön kompressori, höyrystin, paisuntaventtiili ja nelitieventtiili sekä sisäyksikön lauhdutin, kuten kylmäprosessin toimintakuvauksessa mainittiin. Rakenteeltaan eri valmistajien ilmalämpöpumput eivät eroa huomattavasti toisistaan. 12

11 KUVA 4. Ulkoilmalämpöpumppu (muokattu 8, s. 56) Sisäyksikössä on järjestelmän pääohjauspiiri, joka ohjaa ulkoyksikköä tuottamaan haluttua toimintaa, lämmitystä, jäähdytystä, kosteudenpoistoa tai sisäilmankiertoa. Ulkoyksikön ohjauspiiri suorittaa lämpötilamittaukset, laskutoiminnot ja tarvittavat ohjaukset höyrystimenpuhaltimelle, paisuntaventtiilille, nelitieventtiilille sekä kompressorille. Laitteiden tarkemmat kokoonpanokuvat löytyvät Sanyovacin verkkosivuilta. (9; 10.) 13

12 3.2 Toiminta Ilmalämpöpumpun toimintaa ohjataan kaukosäätimellä tai sisäyksikön käyttökytkimillä. Jäähdytys- tai lämmitystoiminto tarkoittaa pyyntölämpötilan ja olemassa olevan lämpötilan erotusta (ΔT), jonka mukaan ohjaus säätää kompressorin ja puhaltimien tehoa sekä paisunta- ja nelitieventtiilien asentoa. Laitteistojen energiatehokkuutta on parannettu kompressoria ohjaavalla invertteri-tekniikalla (PAM-α, Pulse-amplitude modulation)/ PWM, Pulse-width modulation), jolla estetään myös koneiston mekaanista kulumista. Jäähdytystoiminto on kiertosuunnaltaan päinvastainen, kuin lämmitystoiminto (kuva 5). Kiertosuunta vaihdetaan 4-tieventtiilin kaksitilaohjauksella. Jäähdytystoiminnossa sisäyksikön kenno toimii höyrystimenä, jonka läpi ohjataan sisäilmaa poikittaisvirtauksella. Sisäilma jäähtyy, koska höyrystyessään kylmäaine sitoo lämpöenergiaa aivan kuten lämmitystoiminnossakin. Lauhduttimena toimii ulkoyksikön kenno. Sisäyksiköiden määrää voidaan joissakin malleissa halutessa lisätä huomioiden kuitenkin ulkoyksikön kennon kapasiteetti kylmäaineen höyrystymiselle ja suurin sallittu putkipituus asennuksessa. Myös sisäyksikön ja ulkoyksikön korkeusero on huomioitava. 14

13 KUVA 5. Kylmäaineen kierto ilmalämpöpumpussa (8, s. 14) Automaattinen sulatustoiminto, suojaa ulkoyksikön kennolevyjä jään aiheuttamilta rasituksilta. Sanyossa toiminto on ohjelmoitu seuraamaan ulkolämpötilan ja höyrystimenlämpötilan tasoja. Sulatustoiminnon aloitukselle on kaksi rajaehtoa lämmityskäytössä (kuva 6). Jos ulkoyksikön höyrystimen lämpötilassa (L1) ei 35 minuutissa tapahdu muutosta tai kahden tunnin sisällä käynnistyksestä (L2), kompressori pysäytetään minuutin ajaksi, puhaltimet pysäytetään ja 4-tieventtiili ohjataan kiinni. Käyttäjää informoidaan sisäyksikössä olevilla punaisella ja oranssilla merkkivaloilla. (8, s. 33.) 15

14 KUVA 6. Sanyo SAP-KCRV123EHNA sulatustoiminnon raja-alueet (8, s. 33) Ulkoyksikön kenno lämmitetään kuumakaasulla (kuva 7) Sanyo SAP- KCRV123EHNA mallissa 20 C:een 12 minuutin maksimiajassa, jonka jälkeen painetilan annetaan tasaantua kahden minuutin ajan. Tämän jälkeen kompressori ja puhaltimet käynnistyvät sekä nelitieventtiili avautuu. Kompressorin käyntiajan laskenta nollataan sulautustoiminnon loputtua, kompressorin käynnistyessä uudelleen. (8, s. 33). Höyrystimen virtaustekninen rakenne kierrättää kuumakaasun ensin yläosaan ja keskelle, kuten kuvasta 7 voidaan todeta. 16

15 KUVA 7. Ulkoyksikön höyrystimen sulatus kuumakaasulla Sanyon ilmalämpöpumpussa käytetään NTC-tyypin (Negative Temperature Coefficient) termistoreja lämpötilojen mittaamiseen. NTC-tyyppisillä vastuksilla resistanssi pienenee lämpötilan kasvaessa ja niiden käyttäytymistä voidaan kuvata likimääräisellä yhtälöllä B T R = A* e, KAAVA 4 missä A ja B ovat materiaalista johtuvia vakioita. Vakio B on yhtälöä vastaavan funktion kulmakerroin, kun resistanssi R kuvataan logaritmisesti termodynaamisen lämpötilan T käänteisarvon funktiona. (11, s. 86.) 17

16 4 KONEAUTOMAATIO JA OHJAUSJÄRJESTELMÄT Ohjausjärjestelmä toimii käyttäjän ja koneen välisenä rajapintana. Käyttöliittymä voi koostua painikkeista, näytöistä tai merkkilampuista, joiden kautta käyttäjä muuttaa koneen tilaa ja saa toiminnasta tarvittavan informaation. Ilma-ilmalämpöpumpun ohjausjärjestelmä on toteutettu sulautetulla ohjelmistolla, joka on tallennettu elektroniikkapiirillä olevalle mikroprosessorille (kuva 8). Toimintatapa on tuttu muun muassa kodinkoneista sen taloudellisuuden, monipuolisten ohjelmatoimintojen toteuttamisen ja suurempien tuotantovolyymien saavuttamisessa. Jos ohjausjärjestelmä toteutetaan yksittäisillä toimilaitteilla, se vaatii enemmän tilaa, työtä ja rahaa. Toisaalta vapaasti ohjelmoitavan logiikan (PLC, Programmable Logic Controller) laajennettavuus ja helppous ohjelmamuutoksiin tuovat sopivasti liikkumavaraa laitteiston opetus- ja laboratoriokäyttöä ajatellen. KUVA 8. Sanyo SAP-KCRV123EHNA ulkoyksikön piirikortti 18

17 4.1 Sulautettu ohjausjärjestelmä vs. ohjelmoitava logiikka Verrattaessa sulautetun ohjausjärjestelmän ja aiemmin käytettyjen relepohjaisten ohjausten ominaisuuksia, voidaan kumpaakin tekniikkaa pitää perusteltuna, koska molemmissa on hyviä ja huonoja puolia. Tänä päivänä yleisesti käytetyn sulautetun ohjausjärjestelmän haittana on usein kalliin ohjauspiirin korvaaminen kokonaan uudella, vian ilmettyä, koska korjaaminen ei ole usein kannattavaa tai mahdollista. Toisaalta yksittäisten komponenttien käyttö isompien laitteiden kokoonpanossa on kallista ja aikaa vievää. Vapailla ohjelmointikielillä, kuten C-kieli tai Assembly sekä mikropiireillä voidaan kuitenkin toteuttaa vaikeitakin laskennallisia funktioita helpommin ja nopeammin, joten elektroniikan yleistyminen on ollut väistämätöntä kaikessa automaatiossa. Vapaasti ohjelmoitavat logiikat eli PLC-laitteet sopivat koneautomaation ohjaukseen sitä paremmin, mitä monimutkaisemmasta ohjauksesta on kysymys. Automaation tarkoituksena on toimia itsenäisesti, ilman käyttäjän jatkuvaa puuttumista toimintaan. Automaatioaste on sitä suurempi mitä pienempi on käyttäjän vaikutus. Automaatioaste määräytyy usein taloudellisin perustein, jolloin korkea automaatioaste merkitsee valmistuskustannusten nousua, mutta vastaavasti pieniä käyttökustannuksia. Automaatiolla voidaan pienentää myös energiankulutusta, joka näkyy erilaisten ohjausjärjestelmien yleistymisenä. (12.) Ohjelmoitava logiikka on laite, joka koostuu tuloista, lähdöistä, keskusyksiköstä ja muistista. Laite toteuttaa ohjaustehtäväänsä suorittamalla muistiin ohjelmoidut käskyt keskusyksikkönsä avulla. Perustana käytetään tulotietoja ja päättelyt ohjataan lähtöihin. Ohjelmoitavat logiikat sopivat sekä avoimiin että suljettuihin ohjausjärjestelmiin, joka tarkoittaa lähdön ohjausta käsin tai automaattisesti takaisinkytkennän avulla. Logiikkaan tallennetun ohjelman muokkaaminen onnistuu ilman johdotuksen muuttamista ja laajennettavuus on modulaarisen rakenteen myötä helppoa. (12; 13, s ) 19

18 Ohjelmoitavia logiikoita on saatavissa useilta valmistajilta, joista yleisimmät ovat Omron, Siemens, Mitsubishi ja Festo. Niissä käytettävä ohjelmointikieli on peruskäskyiltään samanlainen, joten yhden valmistajan logiikkaohjelmoinnin perusteet hallittuaan on helppo siirtyä käyttämään toisen valmistajan logiikkakieltä. Ohjelmointi suoritetaan logiikan näppäimistöltä tai helpommin tietokonepohjaisen sovelluksen kautta. (13, s ) 4.2 Toimilaiteohjaukset Toimilaitteella tarkoitetaan laitetta, joka säätimeltä saamansa viestin perusteella vaikuttaa prosessiin halutulla tavalla. Toimilaitteita ovat esimerkiksi säätöventtiilit, releet, kytkimet, annostelupumput, lämmitys-vastukset, termostaatit, pneumaattiset ja hydrauliset sylinterit sekä sähkömoottorikäytöt Vaihtoventtiili Ilmalämpöpumppua voidaan käyttää joko lämmitys- tai jäähdytystoimintoon sekä mahdolliseen sulatustoimintoon, kuten eo. toiminta luvussa kuvattiin. Toimintoa ohjataan vaihtamalla 4-tieventtiilin (kuva 9) tilaa. 20

19 KUVA 9. 4-tiemagneettiventtiilin rakennekuva. Danfoss Saginomiyan valmistamalla pilot-toimisella 4-tiemagneettiventtiilillä ohjataan kylmäprosessin kiertosuuntaa kontrolloimalla luistia, joka ohjaa kylmäaineen virtausta. Venttiilin kela voidaan pitää johtavana tai johtamattomana, jolloin sen luistimekanismi siirtyy toimintoa vastaavaan tilaan. (14.) Pilot-toimisen magneettiventtiilin ohjaus on hyvin yksinkertainen, koska toiminnossa on vain kaksi tilaa; 0 tai 1. Kaksitila-ohjaus voidaan toteuttaa yhdellä rele lähdöllä Sähkömoottorit Ilmalämpöpumpuissa käytetään sekä tasa- että vaihtovirtamoottoreita. Tasavirtamoottorit ovat höyrystimenpuhaltimessa ja kompressorissa. Myös askelmoottorit, joita käytetään paisuntaventtiilissä ja sisäyksikön lauhduttimen ilmavirtausta ohjaavien läppien asentosäädössä, toimivat tasavirralla. Vaihtovirtamoottorityyppiä käytetään lauhduttimenpuhaltimessa. Sanyo Electric Co., Ltd. tekee yhteistyötä eri laitevalmistajien kanssa, joten kompressori osoittautui Samsung Electronicsin valmistamaksi. Tämä kävi ilmi 21

20 kompressorin tyyppikilvestä. Teknisiä tietoja löytyi Samsungin www-sivuilta (15). Kuvassa 10 on esitelty vastaavan kiertomäntäkompressorin rakennetta. KUVA 10. Hermeettisen kompressorin rakenne (muokattu 16, s. 4) Sisäyksikön puhaltimen poikittaisvirtauspuhallin osoittautui Dongguan Shinano Motor Co:n valmistamaksi, josta en onnistunut löytämään enempää informaatiota. Kuvassa 11 näkyy moottorin tyyppikilpi, joka antaa perusinformaatiota laitteesta. 22

21 KUVA 11. Sisäyksikön poikittaisvirtauspuhaltimen vaihtovirtamoottori Moottorityypin valintaan vaikuttaa moottoriakselin aseman- tai nopeuden säädettävyys ja hyötysuhteen parantaminen. Tasa- ja vaihtosähkömoottorien ohjaukset eroavat lähtösignaalien jänniteviestien osalta. Tasasähkömoottori tarvitsee analogiajänniteviestin ja vaihtosähkömoottori kaksitilaisen digitaalisen jänniteviestin. (17, luku 1 s. 12.) Vaihtosähkömoottorin ohjauksessa mikroprosessorin antama digitaalisignaali välitetään optoeristimen kautta moottorin käynnistimelle eli kontaktorille. Koska kontaktorille tuotu signaali ei riitä suoraan ohjaukseen, käytetään ohjausvirran tuottamiseen esimerkiksi transistoreita (kuva 12). (17, luku 1 s.12.) 23

22 KUVA 12. Sanyo SAP-KCRV123EHNA sisäyksikön piirikortti Tasasähkömoottorin tarvitsema ohjausjännite muodostetaan D/A-muuntimen (Digital to Analog converter) lähtöjännitteestä pulssinleveysmodulaatiolla (PWM), jossa pulssin leveys on verrannollinen analogiajännitteen tasoon. Pulssit välitetään optoeristimen kautta moottorin ohjauselektroniikkaan. Moottorin sisäinen tehoelektroniikkapiiri kytkee jännitteen moottorin käämiin aina ohjauspulssin mukaan. Käämin keskijännite on verrannollinen pulssien leveyteen ja siten mikroprosessorilta tulevaan analogiajännitteeseen. (17, luku 1 s. 12.) Kuvassa 13 näkyy harjattoman tasasähkömoottorin perusrakenne. Roottori eli pyörijä on kestomagnetoitu ja käämitykset sijoitettu staattoriin (paikallaan pysyvään osaan), jolloin roottorissa ei tarvita kommutointia. Jotta ohjauspulssien jaksottama jännite osuisi oikeaan hetkeen, näkyy moottorin elektroniikkapiirin yläosassa sijoitettuna Hall-anturit (tai vaihtoehtoisesti optiset tunnistimet), jotka tunnistavat roottorin kiertymisen. (17, luku 5 s. 20.) 24

23 KUVA 13. Ulkoyksikön puhaltimen harjaton tasasähkömoottori avattuna Taajuusmuuttaja Taajuusmuuttajia käytetään vaihtosähkömoottoreiden ohjauslaitteena tuottamalla vakiotaajuisesta verkkosähköstä vaihtojännitettä, jonka taajuutta ja amplitudia voidaan säätää. Näin vaihtosähkömoottoreiden nopeutta voidaan muuttaa portaattomasti riippumatta syöttöverkon taajuudesta tai vääntömomentin oleellisesta muutoksesta. (13; 17; 18.) Taajuusmuuttajat voidaan jakaa päätyypeittäin seuraavasti: 1. Virtaohjattu taajuusmuuttaja 2. jänniteohjattu taajuusmuuttaja 3. PWM-taajuusmuuttaja. Virtaohjattu taajuusmuuttaja on rakenteeltaan yksinkertainen mutta alkaa olla harvinainen, koska sen heikkoutena on, että se täytyy sovittaa moottoriin, joka on yksi osa kommutointipiiriä. Virtaohjatussa taajuusmuuttajassa tyristoritasasuuntaajalla ohjataan virtaa ja vaihtosuuntaajalla taajuutta. Virtaohjatulla 25

24 taajuusmuuttajalla on tiettyjä rajoituksia käyttömahdollisuuksiensa suhteen. (13; 17; 18.) Jänniteohjatussa taajuusmuuttajassa tyristoritasasuuntaajalla ohjataan muuttuvaa välijännitettä ja vaihtosuuntaajalla taajuutta. Toinen malli on muuten samanlainen mutta siinä tasasuuntaukseen on käytetty diodisiltaa ja välijännitteensäätäjää. Koska diodisilta on verkkoon päin, se antaa monia etuja tyristoritasasuuntaajaan nähden. Tehoalue ei ylitä n. 20 kw:a, joka rajoittaa käyttöä. (13; 17; 18.) Yleisin taajuusmuuttajatyyppi on ns. vakiojännitevälipiirillinen PWM- taajuusmuuttaja. Tämä on kehittynein ja käytetyin yli 15 kw:n tehoilla. Toimintaperiaate on sellainen, että verkkojännite tasasuunnataan dioditasasuuntaajalla ja välipiirin tasajännite on vakio. Vaihtosuuntaajalla säädetään sekä moottorin jännitettä, että taajuutta. Pulssileveysmodulointi tekee muuttajan hyvin monipuoliseksi käyttösovellusten suhteen. (13; 17; 18.) Yhtenä suurimpana etuna taajuusmuuttajan käytössä on energian säästö, kun moottoria käytetään aina prosessin tarpeen mukaisella nopeudella. Taajuusmuuttajien käyttö on kasvanutkin voimakkaasti juuri tästä syystä. Lisäetuja taajuusmuuttajalla on sähköverkon ja koneen mekaniikan kokemien rasitusten pieneneminen esim. käynnistystilanteissa. Tyypillisimpiä sovelluksia ovat pumppuja puhallinkäytöt, hissit, kuljettimet, paperikoneet ja laivojen potkurikäytöt. Taajuusmuuttajien tehoalue ulottuu pienjännitteellä ( V) muutamista sadoista wateista aina useisiin megawatteihin. (13; 17; 18.) Mikroprosessori- ja puolijohdetekniikan kehitys on vaikuttanut oleellisesti taajuudenmuuttajien käyttöön myös koneautomaation sovelluksissa. Aiemmin ilmalämpöpumpuissa käytettyjä vaihtosähkökompressoreja ohjattiin katkokäynnillä (on/ off), joka ei ollut energiatehokasta. Nykyiset invertteri-tekniikalla ohjatut tasasähkökompressorit vaativat kuitenkin monipuolisempaa säätö- ja ohjaustekniikkaa, jotta esim. käynnistysvirtaa voidaan rajoittaa. 26

25 4.2.4 Askelmoottori Askelmoottorin ohjaus totutetaan aina elektronisella askelohjaimella. Askelmoottori sopii erityisesti tietokoneella tai ohjelmoitavalla logiikalla tapahtuvaan ohjaukseen, koska ohjauspulssit ovat kaksitilaisia. Ohjaustapoina käytetään joko bipolaarista- tai unipolaarista (kaksi- tai yksisuuntaista) ohjausta, jotka eroavat ohjaustransistorien kytkentätavasta. Yksinkertaisempi unipolaarinen kytkentäesimerkki on kuvassa 14. (13, s ) KUVA 14. Askelmoottorin unipolaarinen kytkentä Omron C20H logiikkaan (19, s. 112) Askelmoottorissa käytetään kestomagneettiroottoria ja staattoria, jossa on mallista riippuen 2 tai 4 käämiä. Syöttämällä staattorille yhden virtapulssin roottori kääntyy yhden staattorin napavälin verran eli yhden askeleen. Virtojen kulkiessa staattorin vastakkaisissa keloissa samaan suuntaan, voidaan kelat kytkeä rinnakkain. Kytkemällä kelojen käämeihin väliulostulot ohjelmoitava logiikka pystyy ohjaamaan askelmoottoria neljän lähtönavan kautta. Logiikassa tarvitaan transistorilähdöt, koska moottorin kelavirran suunta vaihdetaan ohjaamalla sitä vuorotellen käämin puolikkaisiin. Esimerkiksi jos kuvan 14 moottori 27

26 on kytkettynä npn-transistorilähtöihin, transistorin V4 johtaessa kelavirta kulkee ylöspäin tai transistorin V5 johtaessa, virta kulkee alaspäin. (19, s. 112.) KUVA 15. Sisäyksikön ilmavirtauksen suuntaa säätävä askelmoottori HuaNing 24BYJ48 Askelmoottori tarvitsee toimiakseen akselin todellisen tilatiedon. Ilma-ilma-lämpöpumpun paisuntaventtiili ajetaan tämän vuoksi aina käynnistystilassa ensin kiinni. Samalla tapahtuu pulssiohjauksen nollaus ja laitteen tahdistus. Ilma-ilma-lämpöpumpun paisuntaventtiilin runko-osa sisältää magneettisen roottorin, jonka ympärille kiinnitetään ohjattavat staattorinnavat (kuva 16). Kuvassa 16 on esitetty elektronisen paisuntaventtiilin rakennetta. 28

27 KUVA 16. Elektronisen paisuntaventtiilin rakenne (muokattu 20, s. 4) Askelmoottoreita varten on tarjolla lukuisten eri valmistajien ohjainpiirejä, joissa on kaksi tulonapaa. Toinen tulo on askelluspulsseja varten ja toinen määrää pyörimissuunnan. Ohjainpiiri muodostaa tulotiedoista moottorin ohjauspulssit. (19, s. 112.) Danfoss Saginomiyan valmistamaa elektronista paisuntaventtiiliä ohjataan kuvan 17 esittämällä tavalla. Venttiilin avautuessa ylemmän kelan A vaihde johtaa, sitten ylemmän kelan A ja alemman kelan B vaihde johtavat, sitten alemman kelan B johtaa jne. Lopputilanteessa, kun venttiili on täysin auki, ylemmän kelan A vaihde ja alemman kelan /B vaihde johtaa. Venttiilin sulkeminen tapahtuu päinvastaisessa järjestyksessä. (20, s. 4.) 29

28 KUVA 17. Danfoss Saginomiya paisuntaventtiilin ohjaus (muokattu 20, s. 4) Venttiilin avautuminen on 180 astetta, joka jaksotetaan 8 pulssin alueelle. Tämä tarkoittaa 22,5 asteen siirtymää roottorissa eli venttiilin neulan asennossa. (20, s. 5.) (tätä kohtaa vielä muokataan) 4.3 Paisuntaventtiilin säätö Ilmalämpöpumpuissa paisuntaventtiilin säätäminen on koko prosessin kannalta merkittävää. Esimerkiksi nestemäisen kylmäaineen virtaus on pidettävä höyrystimelle sopivana lämmityskäytössä, näin höyrystimen pinta-alaa voidaan parhaiten hyödyntää. Sanyossa venttiilin säätö perustuu kahden lämpötilan mittaukseen (höyrystimen virtausputken alkupäästä ja kompressorin paineputkesta). Mittaustuloksista saadaan kylmäaineen tulistus, joka pyritään pitämään vakiona pulssitus periaatteella tai PID säädöllä (Proportional Integral Derivati- 30

29 ve), valmistajasta riippuen. (7, s ; 21, s ) Toinen vaihtoehto on käyttää paine- ja lämpötilamittausta, joka ei eroa säätöteknisesti edellisestä. Painemittaustietoa voidaan kuitenkin pitää luotettavampana. PID-säädin on rakenteeltaan kolmiosainen, josta tarvittaessa käytetään eri yhdistelmiä, kuten P-, PI- tai PD-laskentaosia. Automaatiossa yleisimmin käytetty säädinrakenne on PI-säädin, joka koostuu suhdetermistä ja integroivasta termistä. Suhdetermin arvo saadaan vahvistuksen K p ja erosuureen e(t) tulona, johon summataan ohjaussignaalin vakiotaso u 0. Integroivan termin tarkoituksena on korjata suhdetermin asentovirhettä, joka tarkoittaa säätöpoikkeaman nollaamista. Integrointia voidaan parhaiten kuvata pinta-alojen suhteella eli ohjaustason... D-osa on derivoiva termi (22). (tätä kohtaa vielä muokataan) Danfoss Saginomiyalla on tarjolla valmis ohjausyksikkö (23) paisuntaventtiilille, jonka teknisiä tietoja sain maahantuojan kautta. Ohjausyksiköt sisältävät yleensä valmiit säätöalgoritmit eri kylmäaineille ja paisuntaventtiilin suurimmalle toimintapaineelle (MOP, Maximum Operating Pressure). 4.4 Mittausanturit Mittauksella ja eo. luvun säätötekniikalla on suora yhteys toisiinsa. Liian hitailla ja epätarkoilla mittausantureilla ei voida toteuttaa tarkkaa ja suorituskykyistä säädintä. Mittausantureiden sijoitteluun on myös kiinnitettävä huomiota. Näin vältytään häiriöiltä, kuten mittauskohinalta tai kuormitushäiriöiltä. Kylmäprosessin tilaa seurataan mittausantureiden avulla. Mittausanturi muuttaa prosessisuureen sähköiseksi suureeksi, joka tavallisimmin lämpötila-antureilla on analoginen 4 20 ma. Ilmalämpöpumpussa käytetyt lämpötila-anturit ovat NTC-tyypin termistoreja. Niiden resistiivisyyden muuttumista lämpötilan funktiona on esitelty Sanyon teknisessä käsikirjassa (kuva 18). (8, s. 11.) 31

30 KUVA 18. NTC-termistorin resistiivisyys lämpötilan funktiona (8, s. 11) Ohjelmoitavaan logiikkaan voidaan liittää (17, luku 4 s.?.)... (tätä kohtaa vielä muokataan) 32

31 5 MITTAUSTAPAHTUMAT JA KÄYTTÖTUTKIMUS Olemassa olevan ohjauksen korvaus uusilla laitteilla vaatii perusteellista järjestelmän tuntemista, niin komponenttien, kuin toimintajaksojen osalta. Uuden ohjausjärjestelmän suunnittelutyö aloitettiin mittauksilla ja toimilaitemallien selvittämisellä. Mittauksien tarkoituksena oli selvittää kylmäprosessin toimintaa, kuten toimintajaksoja, energian kulutusta, painetiloja jne. Internetistä löytyneiden toimilaitedokumenttien sekä muiden käyttäjien kirjaamien kokemusten perusteella selvitettiin eri komponenttien rakennetta ja toimintaa kylmäprosessissa. Mittaustiedot tallentuivat tietojenkeruulaitteelle. tätä kohtaa vielä muokataan 5.1 Mittausolosuhteet ja -laitteisto Mittaustapahtumat suoritettiin Oulun seudun ammattikorkeakoulun energiatekniikan laboratoriossa, jonne oli rakennettu nk. kylmähuone (2, s. 33). Mittausolosuhteiden maksimi- ja minimilämpötilat pyrittiin pitämään vakiona C:een alueella. Mittaustapahtumia varten ilma-ilma-lämpöpumppuun kiinnitettiin U-tyypin termistoreja ja painemittauslaitteet, jotka liitettiin tallentavaan dataloggeriin. Mittauspisteet on merkitty liitteenä olevaan prosessikaavioon, joiden sijoittelussa on huomioitu valmistajan vastaavat asennuspaikat (liite 1). Lisäksi kylmäaineputkistoon liitettiin mekaaniset painemittarit kompressorin imu- ja painepuolelle sekä nestelasi, josta voitiin tarkkailla kylmäaineen tilaa. (3, s ) Mittaustapahtumat tallennettiin Grant Squirrel dataloggeriin, jonka käyttöliittymä SquirrelView asennettiin tietokoneelle. Esimerkkinä kuva 19 asetusikkuna näkymästä. 33

Säätötekniikan perusteet. Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK

Säätötekniikan perusteet. Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK Säätötekniikan perusteet Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK Johdanto Instrumentointi automaation osana teollisuusprosessien hallinnassa Mittalaitteet - säätimet - toimiyksiköt Paperikoneella 500-1000 mittaus-,

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako 5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

XW60K JA T620 V620 CX620

XW60K JA T620 V620 CX620 XW60K JA T620 V620 CX620 Malli XW60K on mikroprosessoripohjainen ohjain joka soveltuu käytettäväksi keski- tai matalaa lämpötilaa jäähdyttävien yksiköiden kanssa. Ohjain on varustettu neljällä relelähdöllä,

Lisätiedot

Ilmalämpöpumput (ILP)

Ilmalämpöpumput (ILP) Ilmalämpöpumput (ILP) 1 TOIMINTA Lämmönlähteenä ulkoilma Yleensä yksi sisäja ulkoyksikkö Lämmittää sisäilmaa huonejärjestelyn vaikutus suuri 2 1 ULKO- JA SISÄYKSIKKÖ Ulkoyksikkö kierrättää lävitseen ulkoilmaa

Lisätiedot

OPTYMA Control Kylmäjärjestelmän ohjauskeskus

OPTYMA Control Kylmäjärjestelmän ohjauskeskus OPTYMA Control Kylmäjärjestelmän ohjauskeskus Käyttöopas Sisällysluettelo Tuotteet & Sovellukset... 3 Käyttöliittymä... 4 Näyttö... 5 Ohjelmointi... 6 Asetusarvon asettaminen... 6 Hälytykset... 6 Perusasetukset...

Lisätiedot

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Elektroniikan laboratoriotyö OPERAATIOVAHVISTIN Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.008 Kivelä Ari Tauriainen Tommi Tauriainen Tommi 1 TEHTÄVÄ Tutustuimme

Lisätiedot

Recair Booster Cooler. Uuden sukupolven cooler-konesarja

Recair Booster Cooler. Uuden sukupolven cooler-konesarja Recair Booster Cooler Uuden sukupolven cooler-konesarja Mikä on Cooler? Lämmön talteenottolaite, joka sisältää jäähdytykseen tarvittavat kylmä- ja ohjauslaitteet LAUHDUTINPATTERI HÖYRYSTINPATTERI 2 Miten

Lisätiedot

Kiinteistötekniikkaratkaisut

Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikkaratkaisut SmartFinn AUTOMAATIO SmartFinn Automaatio on aidosti helppokäyttöinen järjestelmä, joka tarjoaa kaikki automaatiotoiminnot yhden yhteisen käyttöliittymän kautta. Kattavat asuntokohtaiset

Lisätiedot

111570SF-04 2014-06 CS60. Liitäntä- ja määritysopas Ohjausautomatiikka

111570SF-04 2014-06 CS60. Liitäntä- ja määritysopas Ohjausautomatiikka SF-0 0-0 CS0 Liitäntä- ja määritysopas Ohjausautomatiikka Liitännät CU0. Piirikortin asettelu Art.nr. Art.nr. P Art.nr. P P P Art.nr. P P P P P P P P P Liitännät ohjauspaneeleihin. Dip-kytkinasetus P Liitäntä

Lisätiedot

Pamemetrilista ADAP-KOOL. EKC 201 ja EKC 301

Pamemetrilista ADAP-KOOL. EKC 201 ja EKC 301 Pamemetrilista ADAP-KOOL EKC 201 ja EKC 301 RC.8A.D1.02 RC.8A.D2.02 08-1999 DANFOSS EKC201/301-SÄÄTIMiEN OHJELMOINTI Danfossin elektronista ohjauskeskusta (elektronista termostaattia) malli EKC:tä toimitetaan

Lisätiedot

TiiMi 5500 Perunavaraston ilmastoinnin säätöjärjestelmä Käyttäjän käsikirja

TiiMi 5500 Perunavaraston ilmastoinnin säätöjärjestelmä Käyttäjän käsikirja TiiMi 5500 Perunavaraston ilmastoinnin säätöjärjestelmä Käyttäjän käsikirja V1.1 25.04.2008 25.04.2008 TiiMi 5500ohjekirja v1.1 1/ 4 TiiMi 5500 järjestelmä on kehitetty erityisesti perunan varastoinnin

Lisätiedot

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57 3.2 Toimisto- ja liiketilojen ilmastointijärjestelmät Toimisto- ja liiketilojen tärkeimpiä ilmastointijärjestelmiä ovat 30 yksivyöhykejärjestelmä (I) monivyöhykejärjestelmä (I) jälkilämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

Käyttöohje NILAN VGU250

Käyttöohje NILAN VGU250 Käyttöohje NILAN VGU250 Versio SW 1.23 1.6.2010 Käyttöohje NILAN VGU250 Käyttöohje NILAN VGU250 Järjestelmätyypit Sisältö Ohjausyksikkö on suunniteltu käytettäväksi seuraavien järjestelmien kanssa. Alla

Lisätiedot

TEKNIIKAN YKSIKKÖ AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUT4SN TL7341 PROJEKTITYÖ OSA1 LEIPÄJUUSTON VALMISTUSLINJAN LOPPUPÄÄ

TEKNIIKAN YKSIKKÖ AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUT4SN TL7341 PROJEKTITYÖ OSA1 LEIPÄJUUSTON VALMISTUSLINJAN LOPPUPÄÄ TEKNIIKAN YKSIKKÖ AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUT4SN TL7341 PROJEKTITYÖ OSA1 LEIPÄJUUSTON VALMISTUSLINJAN LOPPUPÄÄ Ryhmä: Iiro Kettunen Heikki Föhr Esa Eronen Pvm: 10.9.2007 SISÄLTÖ 1 Lähtöaineisto...3

Lisätiedot

ENERGIAN VARASTOINTI JA UUDET ENERGIANLÄHTEET. Lämpöpumput 1.10.2010

ENERGIAN VARASTOINTI JA UUDET ENERGIANLÄHTEET. Lämpöpumput 1.10.2010 ENERGIAN VARASTOINTI JA UUDET ENERGIANLÄHTEET Lämpöpumput 1.10.2010 Lämpöpumpun toiminta ja pääkomponentit Lämpöpumppu ottaa lämpöä alemmasta lämpötilatasosta ja siirtää sitä korkeampaan lämpötilatasoon.

Lisätiedot

Super Daiseikai Plus Nordic Ilmalämpöpumppu

Super Daiseikai Plus Nordic Ilmalämpöpumppu Super Daiseikai Plus Nordic Ilmalämpöpumppu 2011 High Wall Lämpöpumppu Lämpöä ympäri vuoden NEW Huippu laatua jokainen yksityiskohta Korkea energian tehokkuus Hiljainen toiminto 275mm 790mm 205mm Elegantti

Lisätiedot

Ilmalämpöpumpun Toshiba RAS-10SKVP-ND + RAS-10SAVP-ND toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin

Ilmalämpöpumpun Toshiba RAS-10SKVP-ND + RAS-10SAVP-ND toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-1993-7 12.12.27 Ilmalämpöpumpun Toshiba RAS-1SKVP-ND + RAS-1SAVP-ND toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy

Lisätiedot

Ilmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin

Ilmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-4428-9 15.6.29 Ilmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy

Lisätiedot

SAP Flexi Multi Split

SAP Flexi Multi Split PB097:0705 SAP Flexi Multi Split Ilmastointilaite lämmitykseen ja jäähdytykseen Vietämme paljon aikaamme sisätiloissa. Hyvä sisäilma on meille ensiarvoisen tärkeää. Puhdas, oikeanlämpöinen ilma on tärkeä

Lisätiedot

Säätöjen peruskäsitteet ja periaatteet parempaan hallintaan. BAFF-seminaari 2.6.2004 Olli Jalonen EVTEK 1

Säätöjen peruskäsitteet ja periaatteet parempaan hallintaan. BAFF-seminaari 2.6.2004 Olli Jalonen EVTEK 1 Säätöjen peruskäsitteet ja periaatteet parempaan hallintaan Olli Jalonen EVTEK 1 Esityksen luonne Esitys on lyhyt perusasioiden mieleen - palautusjakso Esityksessä käsitellään prosessia säätöjärjestelmän

Lisätiedot

Lämpöpumpun toiminta. Toiminnan periaate

Lämpöpumpun toiminta. Toiminnan periaate Lämpöpumpun toiminta Lämpöpumppu eroaa monissa suhteissa perinteisestä öljylämmityksestä sekä suorasta sähkölämmityksestä. Kuten öljylämmitys, lämpöpumppulämmitys on keskuslämmitys, toisin sanoen lämpö

Lisätiedot

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Energiaekspertin jatkokurssi Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Jarmo Kuitunen 1. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT 1.1 Painovoimainen ilmanvaihto 1.2 Koneellinen poistoilmanvaihto 1.3 Koneellinen tulo-/poistoilmanvaihto

Lisätiedot

VLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V)

VLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V) VLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V) 1 VLT 6000 HVAC Sovellusesimerkki 1 - Vakiopaineen säätö vedenjakelujärjestelmässä Vesilaitoksen vedenkysyntä vaihtelee runsaasti

Lisätiedot

MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia

MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia Jännitteellä ohjattava kytkin Pulssigeneraattori AC/DC jännitelähde ja vakiovirtageneraattori Muuntaja Tuloimpedanssin mittaus Makrot mm. VCO, Potentiometri, PWM ohjain,

Lisätiedot

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";

Lisätiedot

Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia.

Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia. Mitä on sähköinen teho? Tehojen mittaus Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia. Tiettynä ajankohtana, jolloin

Lisätiedot

ALFÉA EXCELLIA DUO. : 11 16 kw ( ) 190 L

ALFÉA EXCELLIA DUO. : 11 16 kw ( ) 190 L DUO : 11 16 kw ( ) COP.3 S 19 L Alféa Excellia KORKEA SUORITUSKYKY: Loistava ratkaisu lämmityssaneerauksiin Korkean suorituskyvyn omaavan AIféa Excellia avulla pystytään tuottamaan 6 C asteista käyttövettä

Lisätiedot

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 11 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia TYÖN TAVOITE Tutustua operaatiovahvistinkytkentään

Lisätiedot

SAVUKAASUJEN VALVONTAKESKUS 1/6 HYDROSET ER - O2

SAVUKAASUJEN VALVONTAKESKUS 1/6 HYDROSET ER - O2 SAVUKAASUJEN VALVONTAKESKUS /6 ER-O2- valvontakeskus on tarkoitettu höyry- ja vesikattiloiden savukaasujen valvontaan ja säätöön. Keskus tunnustelee savukaasuja Lambda-anturin ja Pt - anturin välityksellä.

Lisätiedot

Ilmalämpöpumpun Sharp AY-XP9FR + AE-X9FR toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin

Ilmalämpöpumpun Sharp AY-XP9FR + AE-X9FR toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-12177-6 21.12.26 Ilmalämpöpumpun Sharp AY-XP9FR + AE-X9FR toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy TESTAUSSELOSTE

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-11497-08 31.12.2008

TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-11497-08 31.12.2008 TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-11497-8 31.12.28 Ilmalämpöpumpun Mitsubishi MSZ-GE25VA+MUZ-GE25VAH toimintakoe ylläpitolämpötilan asetusarvolla +1 C (isave-toiminto) matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot

Lisätiedot

S11-09 Control System for an. Autonomous Household Robot Platform

S11-09 Control System for an. Autonomous Household Robot Platform S11-09 Control System for an Autonomous Household Robot Platform Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Quang Doan Lauri T. Mäkelä 1 Kuvaus Projektin tavoitteena on

Lisätiedot

Tekniset tiedot LA 11PS

Tekniset tiedot LA 11PS Tekniset tiedot LA 11PS Laitteen tekniset tiedot LA 11PS Rakenne - Lämmönlähde Ulkoilma - Toteutus Yleisrakenne - Säätö WPM 2006 seinään asennettu - Asennuspaikka Ulkotila - Suoritustasot 1 Käyttörajat

Lisätiedot

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma)

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma) LE PDX DIN kiskokiinnitys Ominaisuudet ja edut - Ohjelmoitavissa haluttuihin arvoihin - Itsenäiset säädöt (esim. ramp up & ramp down) - Kirkas 4 numeroinen LED näyttö - Selkeä rakenne, yksinkertainen käyttää

Lisätiedot

Osakäämikoneiden mittausohje

Osakäämikoneiden mittausohje Sisällysluettelo: 2/7 Yleistä...3 Käämien vastuksen mittaus...4 Eristysresistanssimittaus...5 Mittauksen suorittaminen...5 Ohjauspiirin testaaminen...6 Osakäämikäynnistyksen releiden testaus....6 Vaihejännitteiden

Lisätiedot

TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ

TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ Työselostus xxx yyy, ZZZZZsn 25.11.20nn Automaation elektroniikka OAMK Tekniikan yksikkö SISÄLLYS SISÄLLYS 2 1 JOHDANTO 3 2 LABORATORIOTYÖN TAUSTA JA VÄLINEET

Lisätiedot

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari.

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. TURUN AMMATTKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 TEKNKKA FYSKAN LABORATORO 2.0 2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. 1. Työn tavoite Tutustutaan tärkeimpään sähköiseen perusmittavälineeseen, yleismittariin, suorittamalla

Lisätiedot

Vinkkejä Danfoss VLT Taajuusmuuttajan käyttöön

Vinkkejä Danfoss VLT Taajuusmuuttajan käyttöön Danfoss Vinkkejä Vinkkejä Danfoss VLT Taajuusmuuttajan käyttöön 1 Vinkkejä Danfoss VLT taajuusmuuttajien käyttöön... 2 1.1 Pikanäppäimet... 2 1.2 Helppokäyttö toiminnot... 3 1.3 Q1 Oma valikon käyttö...

Lisätiedot

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma)

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma) LE PSX DIN kisko kiinnitys Ominaisuudet ja edut - Ohjelmoitavissa haluttuihin arvoihin - Itsenäiset säädöt (esim. ramp up & ramp down) - Kirkas 3 numeron LED näyttö - Selkeä rakenne, yksinkertainen käyttää

Lisätiedot

PRO Greenair Heat Pump -laitesarja. Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla

PRO Greenair Heat Pump -laitesarja. Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla PRO Greenair Heat Pump -laitesarja Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla Raikas sisäilma energiatehokkaalla ilmanvaihdolla PRO Greenair Heat Pump -laitesarja Sisäänrakennettu ilmalämpöpumppu

Lisätiedot

JOHNSON CONTROLS. Maalämpösäädin KÄYTTÖOHJE

JOHNSON CONTROLS. Maalämpösäädin KÄYTTÖOHJE JOHNSON CONTROLS Maalämpösäädin KÄYTTÖOHJE Ohjekirjassa perehdytään tarkemmin maalämpökoneen toimintaan ja asetuksiin. Noudattamalla ohjekirjan ohjeita saatte parhaimman hyödyn laitteestanne, sekä varmistatte

Lisätiedot

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 Datamuuntimet 1 Pekka antala 19.11.2012 Datamuuntimet 6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 7. AD-muuntimet 5 7.1 Analoginen

Lisätiedot

ILMA-ILMA-LÄMPÖPUMPUN TOIMINNAN JA OHJAUSJÄRJESTELMÄN SÄÄDÖN TUTKIMINEN

ILMA-ILMA-LÄMPÖPUMPUN TOIMINNAN JA OHJAUSJÄRJESTELMÄN SÄÄDÖN TUTKIMINEN ILMA-ILMA-LÄMPÖPUMPUN TOIMINNAN JA OHJAUSJÄRJESTELMÄN SÄÄDÖN TUTKIMINEN Jyrki Laurila Opinnäytetyö 29.4.2009 Talotekniikan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

2013 UUTUUS- MALLI. Mitsubishi Electric Ilmalämpöpumput MSZ-FH MALLISARJA

2013 UUTUUS- MALLI. Mitsubishi Electric Ilmalämpöpumput MSZ-FH MALLISARJA 2013 UUTUUS- MALLI Mitsubishi Electric Ilmalämpöpumput MSZ-FH MALLISARJA HANKINTA- TURVATUOTE Mitsubishi Electric Inverter -ilmalämpöpumput Anna luotettavan Mitsubishi Electric -ilmalämpöpumpun lämmittää

Lisätiedot

IDH 125-250-E1. Asennusohje IDH 125-250-E1 / PUHZ Ulkoyksiköt IDH 125-250

IDH 125-250-E1. Asennusohje IDH 125-250-E1 / PUHZ Ulkoyksiköt IDH 125-250 -E1 Asennusohje -E1 / PUHZ Ulkoyksiköt Tämä asennusohje on täydennys ulkoyksiköiden PUHZ ja lämpöpumppukonvektoreiden -yhdistelmille. Järjestelmän kuvaus Ulkoyksikkö: PUHZ-ZRP125 PUHZ-SHW112 PUHZ-RP200

Lisätiedot

5kW, 6kW, 8kW, 10kW, 14kW, 16kW model. Ilma-vesilämpöpumppu WATERSTAGE

5kW, 6kW, 8kW, 10kW, 14kW, 16kW model. Ilma-vesilämpöpumppu WATERSTAGE 5kW, 6kW, 8kW, 10kW, 14kW, 16kW model Ilma-vesilämpöpumppu WATERSTAGE 2 WATERSTAGE VESIPATTERI LÄMPIMÄN VEDEN TUOTTO KÄYTTÖVESI LATTIALÄMMITYS KÄYTTÖVESI- VARAAJA ULKOYKSIKKÖ FUJITSU GENERAL ilma-vesilämpöpumppu

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta. TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.

Lisätiedot

Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä. s = 0 n = n s

Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä. s = 0 n = n s Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä M max M n M nk. kippauspiste M = momentti M max = maksimimomentti M n = nimellismomentti s = jättämä n = kierrosnopeus n s = tahtikierrosnopeus n n = nimelliskierrosnopeus

Lisätiedot

Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon

Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon Jesse Viitanen Esko Lätti 11I100A 16.4.2013 2 SISÄLLYS 1TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY... 3 2TEORIA... 3 2.1Jäähdytysteho... 3 2.2Pinnoite... 4 2.3Jäähdytin... 5 3MITTAUSMENETELMÄT...

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

Savolainen. Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka

Savolainen. Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka Tekijä: Markku Savolainen Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka Sisältö Erilaiset generaattorityypit Sähköntuotannossa käytetyt generaattorityypit Verkkomagnetoitu epätahtigeneraattori Kondensaattorimagnetoitu

Lisätiedot

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ Työssä perehdytään johteissa ja tässä tapauksessa erityisesti puolijohteissa esiintyvään Hallin ilmiöön, sekä määritetään sitä karakterisoivat Hallin vakio, varaustiheys

Lisätiedot

Elektroninen ohjausyksikkö

Elektroninen ohjausyksikkö Elektroninen ohjausyksikkö MALLI CITY Käyttäjän käsikirja Asennus Toiminnot Vasatherm Finland Oy Puh: +358 (0)9 4730 6190 Pihatörmä 1 A Fax: + 358 (0)9 4730 6201 02240 Espoo E-mail: etunimi.sukunimi@vasatherm.fi

Lisätiedot

Ilma-vesilämpöpumpun Fujitsu WSYA080DA + AOYA24LALL toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin

Ilma-vesilämpöpumpun Fujitsu WSYA080DA + AOYA24LALL toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-9668-9 16.12.29 Ilma-vesilämpöpumpun Fujitsu WSYA8DA + AOYA24LALL toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin laitteen lämmityskäyrän

Lisätiedot

DIESELPUMPUT SPRINKLERI- JA PALOVESIPUMPPUKÄYTTÖÖN

DIESELPUMPUT SPRINKLERI- JA PALOVESIPUMPPUKÄYTTÖÖN DIESELPUMPUT SPRINKLERI- JA PALOVESIPUMPPUKÄYTTÖÖN Dieselmoottorit AGCO Sisu Power-sprinkleripumppujen voimanlähteenä käytetään nelitahtisia, nestejäähdytteisiä joko 3-, 4- tai 6-sylinterisiä, turboahdettuja

Lisätiedot

OUM6410C4037 3-pisteohjattu venttiilimoottori 24 VAC

OUM6410C4037 3-pisteohjattu venttiilimoottori 24 VAC OUM6410C4037 3-pisteohjattu venttiilimoottori 24 VAC TUOTETIEDOT YLEISTÄ OUM6410C venttiilimoottori soveltuu hitaiden säätöprosessien ohjaamiseen, esim. lämmityspiirien säätöön. Venttiilimoottori ei tarvitse

Lisätiedot

TiiMi Talotekniikka. LATTIALÄMMITYS- TERMOSTAATTI TiiMi 7250TL. v. 1.0

TiiMi Talotekniikka. LATTIALÄMMITYS- TERMOSTAATTI TiiMi 7250TL. v. 1.0 TiiMi Talotekniikka LATTIALÄMMITYS- TERMOSTAATTI TiiMi 7250TL v. 1.0 TiiMi Lattialämmitys on monipuolinen vesikiertoisen lattialämmityksen säätöjärjestelmä jota voidaan soveltaa myös sähköiseen lattialämmitykseen.

Lisätiedot

LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi. Servokäyttö (0,9 op)

LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi. Servokäyttö (0,9 op) LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi Servokäyttö (0,9 op) JOHDNTO Työssä tarkastellaan kestomagnetoitua tasavirtamoottoria. oneelle viritetään PI-säätäjä

Lisätiedot

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Teknillinen korkeakoulu Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt CeilBot 2DoF camera actuator Antti Riksman Sisältö 1 CeilBot 3 2 Projektin tämän

Lisätiedot

TAC Xenta 4292. Xenta 4292 LÄMMITYSTOIMINNAT. Käyttöohje 0FL-4075-002 07.09.2007

TAC Xenta 4292. Xenta 4292 LÄMMITYSTOIMINNAT. Käyttöohje 0FL-4075-002 07.09.2007 TAC Xenta 4292 Käyttöohje 0FL-4075-002 07.09.2007 TAC Xenta on pieniin ja keskisuuriin järjestelmiin tarkoitettu säädinsarja. TAC Xenta 4000 on sarja esiohjelmoituja säätimiä, joissa on kaukoliityntämahdollisuus

Lisätiedot

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,

Lisätiedot

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Energiaa käytetään Taloteknisten palvelujen tuottamiseen Lämpöolosuhteet Sisäilmanlaatu Valaistusolosuhteet Äänilosuhteet

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen

Lisätiedot

Oikosulkumoottorikäyttö

Oikosulkumoottorikäyttö Oikosulkumoottorikäyttö 1 DEE-33040 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY Oikosulkumoottorikäyttö T. Kantell & S. Pettersson 2 Laboratoriomittauksia suorassa verkkokäytössä 2.1 Käynnistysvirtojen

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-01485-11 21.2.2011

TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-01485-11 21.2.2011 TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-1485-11 21.2.211 Ilmalämpöpumpun Mitsubishi MSZ-GE35VA + MUZ-GE35VAH toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin - laitteen n asetusarvo

Lisätiedot

Antti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014. Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana

Antti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014. Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana Antti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014 Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana Sisällys Moottoreiden hyötysuhde Oikosulkumoottori Tahtireluktanssimoottori

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-08832-10 5.11.2010

TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-08832-10 5.11.2010 TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-8832-1 5.11.21 Ilmalämpöpumpun Panasonic CS-NE9JKE-1 + CU-NE9JKE-1 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin - laitteen n asetusarvo

Lisätiedot

a) Kuinka pitkän matkan punnus putoaa, ennen kuin sen liikkeen suunta kääntyy ylöspäin?

a) Kuinka pitkän matkan punnus putoaa, ennen kuin sen liikkeen suunta kääntyy ylöspäin? Luokka 3 Tehtävä 1 Pieni punnus on kiinnitetty venymättömän langan ja kevyen jousen välityksellä tukevaan kannattimeen. Alkutilanteessa punnusta kannatellaan käsin, ja lanka riippuu löysänä kuvan mukaisesti.

Lisätiedot

DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012

DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012 Tampereen teknillinen yliopisto Teknisen suunnittelun laitos Pentti Saarenrinne Tilaaja: DirAir Oy Kuoppakatu 4 1171 Riihimäki Mittausraportti: DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 3.11.212

Lisätiedot

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus

Lisätiedot

Mittaus- ja valvontareleet Zelio Control Toimilaitteiden Luotettavaan valvontaan

Mittaus- ja valvontareleet Zelio Control Toimilaitteiden Luotettavaan valvontaan Mittaus- ja valvontareleet Zelio Control Toimilaitteiden Luotettavaan valvontaan Simply Smart! Nerokkuutta ja älyä, joka tekee käytöstä helppoa Mittaus- ja valvontareleet Simply Smart! Nerokkuutta ja älyä,

Lisätiedot

TUTA Q2 Tallentava valvontakamera Asennusohje

TUTA Q2 Tallentava valvontakamera Asennusohje TUTA Q2 Tallentava valvontakamera Asennusohje 1.02 Version 1.8.2011 Uusin versio tästä käsirkirjasta löytyy internet-osoitteesta: http://www.microdata.fi/pdf/tuta/tuta-q2_kasikirja.pdf Copyright 2011 Microdata

Lisätiedot

TAC Xenta 4262 LÄMMITYSTOIMINNAT. Käyttöohje 0FL-4072-002 07.09.2007. TAC Xenta on pieniin ja keskisuuriin järjestelmiin tarkoitettu säädinsarja.

TAC Xenta 4262 LÄMMITYSTOIMINNAT. Käyttöohje 0FL-4072-002 07.09.2007. TAC Xenta on pieniin ja keskisuuriin järjestelmiin tarkoitettu säädinsarja. TAC Xenta 4262 Käyttöohje 0FL-4072-002 07.09.2007 TAC Xenta on pieniin ja keskisuuriin järjestelmiin tarkoitettu säädinsarja. TAC Xenta 4000 on sarja esiohjelmoituja säätimiä, joissa on kaukoliityntämahdollisuus

Lisätiedot

Käyttölaite tyyppi ABNM-LOG/LIN AB-QM, 0-10 V, ohjausjännitteellä

Käyttölaite tyyppi ABNM-LOG/LIN AB-QM, 0-10 V, ohjausjännitteellä Käyttölaite tyyppi ABNM-LOG/LIN AB-QM, 0-10 V, ohjausjännitteellä Käyttökohteet Huonetermostaatti tai valvontajärjestelmä (DDC) ohjaa toimitaiteitta 0-10 V:n jännitteellä. Toimilaite muuntaa 0-10 V:n signaalin

Lisätiedot

FYSIIKAN LABORAATIOTYÖ 4 LÄMMÖNJOHTAVUUDEN, LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOI- MEN JA LÄMMÖNSIIRTYMISKERTOIMEN MÄÄRITYS

FYSIIKAN LABORAATIOTYÖ 4 LÄMMÖNJOHTAVUUDEN, LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOI- MEN JA LÄMMÖNSIIRTYMISKERTOIMEN MÄÄRITYS FYSIIKAN LABORAATIOTYÖ 4 LÄMMÖNJOHTAVUUDEN, LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOI- MEN JA LÄMMÖNSIIRTYMISKERTOIMEN MÄÄRITYS Työselostuksen laatija: Tommi Tauriainen Luokka: TTE7SNC Ohjaaja: Ari Korhonen Työn tekopvm: 28.03.2008

Lisätiedot

ERISTYSTASON VALVONTARELE MEV-7 (LC-7 ja Kosketusnäyttö)

ERISTYSTASON VALVONTARELE MEV-7 (LC-7 ja Kosketusnäyttö) ERISTYSTASON VALVONTARELE MEV-7 (LC-7 ja Kosketusnäyttö) MEV-7 on tarkoitettu suojaerotusmuuntajan jälkeisen ns. Kelluvan verkon eristystilan- ja muuntajan ylikuormituksen-valvontaan. KYTKENTÄOHJE APUJÄNNITE:

Lisätiedot

Kiinteistökokoluokan energiatehokkaat ja luotettavat KAUKO-ilma-vesilämpöpumput

Kiinteistökokoluokan energiatehokkaat ja luotettavat KAUKO-ilma-vesilämpöpumput Kiinteistökokoluokan energiatehokkaat ja luotettavat KAUKO-ilma-vesilämpöpumput KAUKO-kiinteistölämpöpumput täydentävät Kaukomarkkinoiden talotekniikan tarjontaa. Euroopassa valmistetuissa KAUKO-kiinteistölämpöpumpuissa

Lisätiedot

Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen

Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen Seppo Kymenlaakson Sähköverkko Oy Urakoitsijapäivä Sokos Hotel Vaakuna 12.3. 2014 Kouvola Käynnistysvirrat, yleistä Moottori ottaa käynnistyshetkellä ns. jatkuvan

Lisätiedot

Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä

Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä Osallistumishakemukseen liittyviä kysymyksiä saapui määräaikaan 15.11.2014 klo 12.00 mennessä 18 kappaletta. Ohessa on yhteenveto

Lisätiedot

Vexve Controls - Vexve AM CTS. vakiolämpötilasäädin käyttö- ja asennusohje

Vexve Controls - Vexve AM CTS. vakiolämpötilasäädin käyttö- ja asennusohje Vexve Controls - Vexve AM CTS vakiolämpötilasäädin käyttö- ja asennusohje VEXVE AM CTS Vexve AM CTS on kompakti elektroninen vakiolämpötilasäätäjä joka säätää sekoitusventtiiliä niin, että menoveden lämpötila

Lisätiedot

SIIRRETTÄVÄ JÄÄHDYTYSLAITE ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET RF-2930W/P1

SIIRRETTÄVÄ JÄÄHDYTYSLAITE ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET RF-2930W/P1 SIIRRETTÄVÄ JÄÄHDYTYSLAITE ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET RF-2930W/P1 TÄRKEÄÄ HUOMIOITAVAA Välttyäksemme vahingoilta ja jotta takuu on voimassa, asettakaa laite pystyasentoon vähintään 2 tuntia ennen käyttöönottoa

Lisätiedot

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien

Lisätiedot

Automaattinen virtauksenrajoitin AB-QM

Automaattinen virtauksenrajoitin AB-QM Automaattinen virtauksenrajoitin AB-QM Käyttö Venttiili on suunniteltu erityisesti kiertoilmakoje-, jäähdytyspalkki- ja patteriverkostojen tasapainottamiseen. Sitä voidaan käyttää kaikentyyppisissä vesikiertoisissa

Lisätiedot

VIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. VIM-RM1 FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5)

VIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. VIM-RM1 FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5) VIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5) SISÄLTÖ 1. KOMPONENTTIEN SIJAINTI 2. TOIMINNAN KUVAUS 3. TEKNISET TIEDOT 4. SÄÄTÖ 5. KALIBROINTI

Lisätiedot

600e-hp-co LÄMMÖNTALTEENOTTOLAITE, POISTOILMALÄMPÖPUMPPU JA JÄÄHDYTYS. Smart-käyttöliittymä

600e-hp-co LÄMMÖNTALTEENOTTOLAITE, POISTOILMALÄMPÖPUMPPU JA JÄÄHDYTYS. Smart-käyttöliittymä 600e-hp-co LÄMMÖNTALTEENOTTOLAITE, POISTOILMALÄMPÖPUMPPU JA JÄÄHDYTYS 600e-hp-co Smart-käyttöliittymä Huippuunsa vietyä lämmöntalteenottoa ja jäähdytystä AirWise Oy on merkittävä ilmanvaihtolaitteiden

Lisätiedot

FINDRI REF- TECHNOLOGY. Findri Ref-Control. Lauhduttimien ja nesteja a hdyttimien puhaltimien seka pumppujen ohjauskeskus

FINDRI REF- TECHNOLOGY. Findri Ref-Control. Lauhduttimien ja nesteja a hdyttimien puhaltimien seka pumppujen ohjauskeskus Findri Ref-Control Lauhduttimien ja nesteja a hdyttimien puhaltimien seka pumppujen ohjauskeskus Kohteeseen kuin kohteeseen optimoitavat Findri Ref-Control -ohjauskeskukset Oy Yleiskylma -Findri tarjoaa

Lisätiedot

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Kuvaus AME 85QM -toimimoottoria käytetään AB-QM DN 200- ja DN 250 -automaattiisissa virtauksenrajoitin ja säätöventtiileissä. Ominaisuudet: asennon ilmaisu automaattinen

Lisätiedot

ERISTYSTASON VALVONTARELE MEV-7 (LC-7/6)

ERISTYSTASON VALVONTARELE MEV-7 (LC-7/6) ERISTYSTASON VALVONTARELE MEV-7 (LC-7/6) MEV-7 on tarkoitettu suojaerotusmuuntajan jälkeisen ns. Kelluvan verkon eristystilan- ja muuntajan ylikuormituksen-valvontaan. KYTKENTÄOHJE APUJÄNNITE: Liitin N:

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

TKT224 KOODIN KOON OPTIMOINTI

TKT224 KOODIN KOON OPTIMOINTI - 1 - Laboratoriotyö TKT224 Oppimäärä: Ammattiaineiden laboraatiot Kurssi: Tietokonetekniikan laboraatiot Laboratoriotyö: TKT224 KOODIN KOON OPTIMOINTI Teoriakurssi, johon työ liittyy: Työn laatijat: T.Laitinen

Lisätiedot

4. VASTAVENTTIILIN JA PAINEENRAJOITUSVENTTIILIN SEKÄ VASTAPAINEVENTTIILIN KÄYTTÖ hydrlabra4.doc/pdf

4. VASTAVENTTIILIN JA PAINEENRAJOITUSVENTTIILIN SEKÄ VASTAPAINEVENTTIILIN KÄYTTÖ hydrlabra4.doc/pdf 4/1 4. VASTAVENTTIILIN JA PAINEENRAJOITUSVENTTIILIN SEKÄ VASTAPAINEVENTTIILIN KÄYTTÖ hydrlabra4.doc/pdf Annettu tehtävä Työn suoritus Tehtävänä on annettujen kytkentäkaavioiden mukaisilla hydraulijärjestelmillä

Lisätiedot

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä 1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä

Lisätiedot