Energiateollisuus ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energiateollisuus ry"

Transkriptio

1 Selvitys 60N E Energiateollisuus ry Kaukolämpöjärjestelmän paluuveden hyväksikäyttö kiinteistöjen lämmityksessä

2 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 Tiivistelmä Pöyry Finland Oy PL 93 (Tekniikantie 4 A) Espoo Kotipaikka Espoo Y-tunnus Puh Faksi Sivu 1 (1) Yhteyshlö Antti Hakulinen Kaukolämpö ja kaukokylmä Puh Faksi KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄN PALUUVEDEN HYVÄKSIKÄYTTÖ KIINTEISTÖJEN LÄMMITYKSESSÄ Työn tavoitteena on tutkia keinoja kaukolämpöverkon paluuveden hyödyntämiseen, jotta kaukolämmön tuotantokustannuksia saataisiin alennettua. Kaukolämmön paluuveden lämpötilan alentamiseksi tutkitaan lämmönjakokeskuksen vaihtoehtoisia kytkentöjä sekä lämpöpumpun hyödyntämistä kaukolämpöverkossa. Työssä määritetään kaukolämmön paluuveden lämpötilaa alentamalla saatavat säästöt lämmön tuotannossa eri lämmöntuotantorakenteilla. Kaukolämmölle muodostetaan myyntitariffi, joka huomioi kuluttajan jäähtymän. Työssä kuvataan miten jäähtymään perustuva kaukolämpötariffi tulisi ottaa käyttöön. Paluuveden hyödyntämisen eri vaihtoehdoille määritetään vuotuiset kustannukset sisältäen investoinnin sekä energiakustannukset ottaen huomioon paremman jäähtymän ansiosta saatavat säästöt lämmön tuotantokustannuksissa. Kiinteistökohtaisina esimerkkikohteina ovat pienkerrostalo, kerrostalo sekä suuri kerrostalo. Lämpöpumppuinvestoinnille kaukolämpöverkkoon määritetään takaisinmaksuaika erilaisilla lämmön tuotantorakenteilla. Työssä määritetään edellytyksiä paluuveden lämmön hyödyntämiseen kaukolämpöverkon eri osissa sekä hyödyntämistä rajoittavat tekijät. Varsinkin kaukolämpöverkoissa, joissa lämmöntuotantolaitos on varustettuna savukaasujen lämmöntalteenottopesurilla, saadaan lämmön tuotantokustannuksia alennettua merkittävästi alentamalla paluuveden lämpötilaa. Kaukolämpöverkon paluuveden lämpötilaa voidaan sopivissa kohteissa alentaa kannattavasti kiinteistökohtaisilla ratkaisuilla sekä suuremmassa mittakaavassa lämpöpumpulla.

4 Abstract Pöyry Finland Oy P.O. Box 93 (Tekniikantie 4 A) FI Espoo Finland Domicile Espoo, Finland Business ID Tel Fax Date Ref. No 60N E0001 Page 1 (1) Contact Antti Hakulinen District Heating and Cooling Direct tel Direct fax UTILISATION OF DISTRICT HEAT RETURN WATER IN HEATING OF BUILDINGS The goal of this study was to investigate ways of utilising district heat return water to reduce heat production costs. To lower the temperature of district heat return water the study investigated alternative heat distribution center connections and the use of the heat pump in the district heating network. Savings in heat generation costs for different kinds of heat generation plants by lowering the temperature of district heat return water were determined. A sales tariff was formed, which takes into account the consumer system's cooling. The work also described how the sales tariff should be brought into use. Annual costs including the investments and energy costs were determined for different the alternatives of return water utilisation. Example buildings for heat distribution center alternatives are a small apartment house, an apartment house and a large apartment house. The payback period of a heat pump investment was determined. In the different parts of the district heat network were possible ways of utilising return water investigated. Also, any obstacles for utilisation were investigated. In such district heating networks especially, where the heat generation plant is equipped with a flue gas heat recovery system, heat production costs can be reduced significantly by lowering the temperature of the district heat return water. The temperature of the district heat return water can be reduced in suitable networks profitably using buildingspecific solutions and larger scale heat pumps.

5 Sivu 1 (53) SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 YLEISTÄ 3 2 ONGELMAN KUVAUS 3 3 LÄMMÖN HINTA KAUKOLÄMPÖVERKON PALUUPUTKESSA Lämpökeskus ilman lämmön talteenottoa Lämmöntalteenottopesuri Lämmön ja sähkön yhteistuotanto Lämmön ja sähkön yhteistuotanto sekä lämmön talteenotto Lämpöakku ja moottorivoimalaitos Pumppauskustannukset Verkoston lämpöhäviöt Pienemmät kaukolämpöputket Polttoaineen säästö 10 4 JÄÄHTYMÄN HUOMIOIVA KAUKOLÄMPÖTARIFFI Liittymis- ja perusmaksu Energiamaksu Jäähtymähyvitys Jäähtymähyvityksen määritys ja laskutus Kaukolämpömittareissa kiinteä referenssilämpötila Kaukolämpömittariin tallennetaan vesimäärä Tariffin käyttö ja käyttöönotto 13 5 PALUUVEDEN JÄÄHTYMÄN PARANTAMINEN KIINTEISTÖKOHTAISESTI Vaihtoehtoiset kytkennät Normaali kaukolämpökytkentä Vaihtoehtokytkentä 1 - Käyttöveden lämmittäminen menovedellä Vaihtoehtokytkentä 2 - Käyttöveden lämpötila priimataan sähköllä Vaihtoehtokytkentä 3 - Käyttöveden lämpötila priimataan lämpöpumpulla Esimerkkikohteet ja vertailtavat vaihtoehdot Kytkennöillä saatava jäähtymä Kustannukset Investointikustannukset Sähköenergian kustannukset Lämpöenergian kustannukset Lämmön kokonaiskustannukset vaihtoehdoilla Kaukolämpöyhtiön lämmön hinnan vaikutus Patterilämmitteiset kuluttajat 28

6 Sivu 2 (53) 5.7 Jäähtymän parantaminen normaalissa kaukolämpökytkennässä Vaihtoehtoinen talojohto vaihtoehtokytkennöissä Muoviputki Taipuisa kaukolämpöputki 32 6 LÄMPÖPUMPUN KÄYTTÖ KAUKOLÄMPÖVERKOSSA Suljetun kylmäainekierron lämpöpumppu Lämmön pumppaaminen vesihöyryä kompressoimalla (MVR prosessi) Laskennan lähtöarvot Laskentatulokset tutkituissa tapauksissa Tutkittavalla yhtiöllä voimalaitos+vesikattila+lto Tutkittavalla yhtiöllä vesikattila+lto (ei voimalaitosta) Tutkittavalla yhtiöllä voimalaitos+vesikattila (ei LTO) Herkkyystarkastelu Maksimituotto Maksimituotto ilman LTO:a Tuloksen riippuvuus eräistä lähtöarvoista 46 7 PALUUVEDEN HYÖDYNTÄMISEN SIJOITUS VERKKOON Paluuveden hyödyntäminen kiinteistökohtaisesti Lämpöpumpun käyttö kaukolämpöverkossa 50 8 PALUUVEDEN LÄMPÖTILAN ALENTAMISTA RAJOITTAVAT TEKIJÄT Kaukolämpöputket Lämpökeskukset ja kaukolämpöpumput Lämmön talteenottopesuri Vastapainevoimalaitos Lämpöakku ja moottorivoimalaitos 52 9 YHTEENVETO 52

7 Sivu 3 (53) 1 YLEISTÄ Pöyry on Energiateollisuus ry:n toimeksiannosta laatinut selvityksen Kaukolämpöjärjestelmän paluuveden hyväksikäyttö kiinteistöjen lämmityksessä. Työn tarkoituksena on tutkia keinoja kaukolämmön paluuveden lämmön hyödyntämiseen, paluuveden lämpötilan alentamisesta saatavia säästöjä lämmön tuotannossa sekä muodostaa kaukolämmölle jäähtymän huomioiva myyntitariffi. 2 ONGELMAN KUVAUS Erilaiset lämpöpumppuratkaisut ovat yleistymässä lämmitysmuotona kilpaillen kaukolämmön kanssa. Lämpöpumppuratkaisuissa lämmönlähde on tyypillisesti varsin matalassa lämpötilassa, minkä takia lämpöpumpun lämpökerroin (COP) on tyypillisesti tasolla 1-3. Lämpöpumppuratkaisut edellyttävät, että lämpö siirretään lämmitettäviin tiloihin mahdollisimman alhaisessa lämpötilassa, jotta lämpöpumpun lämpökerroin olisi mahdollisimman korkea. Tilojen lämmittäminen energiataloudellisesti matalalämpötilaista lämmönlähdettä hyödyntävällä lämpöpumpulla edellyttää esim. lattialämmityksen rakentamista ao. lämmitettävään kohteeseen. Olemassa oleviin radiaattori-lämmitteisiin rakennuksiin matalalämpötilaisen lämmitysjärjestelmän rakentaminen edellyttää laajaa lattioiden ja lämmitysputkien saneerausta, tämä ja suuren käyttövesivaraajan tarve rajoittaa lämpöpumppujen yleistymistä nykyisessä esim. kaukolämpöön liitetyssä rakennuskannassa. Lämpöpumppuratkaisut vaativat suhteellisen raskaat investoinnit. Lämpöpumppujen kilpailukyky perustuu siihen, että primaarinen lämmönlähde (esim. kallioperä) luovuttaa lämpönsä ilmaiseksi. Lämpöpumpputekniikan kehittyminen mahdollistaa yhä korkeammat lauhdutinlämpötilat, mikä tuo lämpöpumppujen ulottuville entistä useammat vanhatkin kiinteistöt. Kaukolämpö toimitetaan tyypillisesti lämpötilassa C. Kaukolämpö on siten parempaa energiaa kuin lämpö, joka pumpataan esim. kallioperästä. Lämpöasiakkaan kannalta on kuitenkin usein yhdentekevää, missä lämpötilassa lämpö hänelle toimitetaan, kunhan huoneistolämpötila on mukava ja lämmin käyttövesi on tarpeeksi kuumaa. Samoin lämmönkuluttajan kannalta ei ole ollut merkitystä, kuinka paljon hänen laitteensa alentavat kaukolämpöveden lämpötilaa, kunhan vain lämpösopimuksen mukainen minimijäähdytystaso toteutuu, koska laskutus on perustunut pääosin vain energiamäärään. Kohteet, joissa pääosa lämmöstä voidaan tuottaa ja käyttää suhteellisen matalassa lämpötilassa, ovat siten kaukolämmityksen kilpailukyvyn kannalta haasteellisia. Perinteinen kaukolämpö on näissä kohteissa ikään kuin turhan hyvää. Kaukolämpöverkon paluuveden lämpö olisi kuitenkin vähempiarvoista lämpöä, joka voisi soveltua tilanteisiin, joissa lämmitys voidaan hoitaa matalammallakin lämpötilalla. Paluuveden hyödyntäminen lämmityksessä on ollut vähäistä. Tässä työssä tarkastellaan kaukolämmön paluuveden käyttöä lämmityksessä ja käyttöveden lämmityksessä täydennettynä lämpötilan varmistavilla lisälämmönlähteillä.

8 Sivu 4 (53) Kaukolämpöveden paluulämpötila on merkittävästi korkeampi kuin maaperästä tai vesistöstä saatavissa oleva lämpötila. Lisäksi lämmön kerääminen maaperästä edellyttää kalliin keruujärjestelmän rakentamista. Kaukolämpöverkon paluuvedellä on edellytykset kilpailla menestyksekkäästi nykyisten lämpöpumppujen lämmönlähteiden kanssa. 3 LÄMMÖN HINTA KAUKOLÄMPÖVERKON PALUUPUTKESSA Kaukolämmön paluuveden lämpötilan alentamisella saadaan monia hyötyjä lämpöyhtiölle. Saatava hyöty riippuu kuitenkin suuresti kaukolämmön tuotannon rakenteesta. Täten tarkka hyöty pitää määrittää jokaiselle kaukolämpöverkolle erikseen. Kuitenkin erityyppisiin tuotantorakenteisiin pystytään määrittämään yleisellä tasolla saatavan hyödyn arvo. Paluuveden lämpötilan alentamisen hyötyjä tutkitaan viiteen eri tapaukseen: 1) Paluuveden lämpötilan alentaminen verkossa, jossa lämpö tuotetaan lämpökeskuksessa ilman lämmön talteenottoa (LTO) 2) Paluuveden lämpötilan alentaminen verkossa, jossa lämpö tuotetaan LTO:lla varustetussa lämpökeskuksessa 3) Paluuveden lämpötilan alentaminen verkossa, jossa lämmön tuotantoyksikkönä on lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitos (CHP) 4) Paluuveden lämpötilan alentaminen verkossa, jossa lämmön tuotantoyksikkönä on CHP sekä LTO 5) Paluuveden lämpötilan alentaminen verkossa, jossa on kaukolämpöakku ja/tai moottorivoimalaitos Edellä mainittujen kohtien lisäksi hyötyä saadaan myös lähes kaikille verkoille yhteisistä asioista, kuten kaukolämmön pumppauskustannukset, verkoston lämpöhäviöt sekä pienemmät kaukolämpöputket. Lisäksi paluuveden lämpötilan alentamisessa lämpöpumppua hyödyntäen saadaan vähennettyä polttoainekustannuksia, kun verkkoon tuodaan lämpöpumpun kuluttaman sähköenergian verran lämpöä. Tämä on huomioitavissa ainoastaan tapauksissa, joissa lämpöyhtiö vastaa lämpöpumpun kustannuksista. Mikäli lämpöpumppu kuuluu lämmönjakokeskukseen, vähentää käytetty sähkö ostettavaa lämpömäärää. Paluuvettä jäähdyttämällä saatava hyöty määritetään laskemalla hyöty kaukolämmön paluuvettä jäähdyttävää energiayksikköä kohti (jäähtymä). Jäähdyttämällä saatava paluuveden lämpötilan alenema ei ole merkitsevä, koska lämpötila tasaantuu ennen lämpökeskusta tai voimalaitosta. Myös jäähtymän huomioiva kaukolämpötariffi pyritään muodostamaan siten, että jäähtymän huomioivana terminä on paluuvettä jäähdyttävä energiamäärä. Taulukkoon 1 on kerätty suuntaa antavat arvot jäähdytysenergian arvolle eri tapauksissa. Taulukossa ei ole huomioitu jäähtymän vaikutuksia kiinteisiin

9 Sivu 5 (53) kustannuksiin, kuten kaukolämpöputkien kokoon, koska kiinteät kustannukset tulisi tulla huomioiduksi liittymis- ja perusmaksussa. Taulukossa pumppaussähkön hintana on käytetty 50 /MWh. Lämmön keskimääräisenä tuotantokustannuksena on käytetty 35 /MWh ja peruskuormalaitoksen tuotantokustannuksina 25 /MWh. Taulukossa yksikkö MWh jäähtymä tarkoittaa energiaa, jolla kaukolämmön paluuveden lämpötilaa alennetaan normaalista tai muuten määritetystä nollatasosta. Esimerkiksi pelkkää kaukolämpöveden paluuvettä käyttävissä kytkennöissä koko käytetty lämpöenergia alentaa kaukolämmön paluuveden lämpötilaa. Tällöin kulutettu lämpö on taulukossa esitettävän /MWh jäähtymä -arvon verran edullisempaa. Taulukko 1. Yhteenveto saatavasta hyödystä paluuvettä jäähdyttävää energiayksikköä kohden. Kohde Hyöty [ /MWh jäähtymä ] noin arvoja Huom. Kaikilla verkoilla Pumppauskustannukset 0,6 - Lämpöhäviöt 0,4 Kaikilla verkoilla yhteensä 1,0 - Tapauskohtaisesti 1) Lämpökeskus ilman LTO:ta 0-2) Lämpökeskus + LTO 3) CHP 4) CHP+LTO Lämpöpumpulla jäähdytys Polttoaineen säästö 12 0,5 6,4 4,4 Riippuu suuresti asiakkaan sijainnista verkossa Riippuu polttoaineen kosteudesta ja paluuveden lämpötilasta Riippuu voimalaitoksen käyttöarvoista Riippuu polttoaineen kosteudesta ja paluuveden lämpötilasta Vain lämpöpumppua käytettäessä, ei huomioida tariffissa Täten kaikissa verkoissa jäähtymästä saatava hyöty on luokkaa 1 /MWh jäähtymä. Tämän hyödyn suuruus ei merkittävästi ole riippuvainen paluuveden alkuperäisestä lämpötilasta. Paluuveden jäähdytyksen hyöty on suurin verkoissa, joissa on lämmöntalteenottopesuri ilman yhteistuotantoa, jolloin jäähtymästä saadaan ilmaiseksi savukaasujen loppulämpötilaa alentamalla noin % polttoaineen kosteudesta ja paluuveden lämpötilasta riippuen. 3.1 Lämpökeskus ilman lämmön talteenottoa Lämpökeskuksissa, joissa ei ole lämmön talteenottoa, ei paluuveden lämpötilan alentaminen tuo erityistä hyötyä kaikille verkoille yhteisten hyötyjen lisäksi.

10 Sivu 6 (53) Pääsääntöisesti paluuveden lämpötila säädetään ennen kattilaa polttoaineesta riippuvaan lämpötilaan sekoittamalla paluuveden joukkoon menovettä. Täten paluuveden lämpötila ei vaikuta kattilan toimintaan mitenkään. 3.2 Lämmöntalteenottopesuri Lämmöntalteenottopesurista saatava energiamäärä on suoraan verrannollinen kaukolämmön paluuveden lämpötilaan. Kaukolämmön paluuveden lämpötilaa alentamalla saadaan savukaasujen lämpötilaa pesurin jälkeen alennettua, jolloin suurempi osa savukaasujen kosteudesta lauhtuu ja suurempi energiamäärä vapautuu hyödynnettäväksi kaukolämpönä. Savukaasuista talteen otettavissa oleva energiamäärä riippuu polttoaineen kosteudesta. Savukaasujen kylläisen pisteen lämpötilat ovat eri polttoaineen kosteuksilla: Polttoaineen kosteus [%] Kylläinen lämpötila [ C] 60 68, , ,0 Edellä esitettyjä kylläisiä lämpötiloja korkeammilla savukaasujen lämpötiloilla ei saada savukaasujen kosteutta lauhdutettua, jolloin hyödyksi saatava energiamäärä jää erittäin pieneksi. Koska kuivempien polttoaineiden savukaasuissa on vähemmän kosteutta, on talteen otettavissa olevan lämmön määrä pienempi. Kylläisten savukaasujen sisältämä kosteus ei pienene lineaarisesti savukaasujen lämpötilan pienentyessä, vaan savukaasujen lämpötilan alentuessa pienenee savukaasuista lämpötila-astetta kohden lauhdutettavissa oleva kosteus ja täten energiamäärä. Kuvassa 1. on esitetty savukaasuista kaukolämpöön saatavissa olevan lämpöenergian osuus kaukolämpöä jäähdyttävästä energiamäärästä eli jäähtymästä eri puupolttoaineiden kosteuksilla ja eri paluuveden lämpötilatasoilla. Turpeen arvot ovat lähellä puun arvoja. Kuvan arvot on määritetty savukaasupesurin energiataselaskennasta.

11 Sivu 7 (53) 40 -> > > 50 "ilmaisen" lämmön osuus jäähtymästä [%] 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 60 % 50 % 40 % Polttoaineen kosteus Kuva 1. Paluuveden lämpötilan alentuessa savukaasupesurilla savukaasuista saatavan lämmön osuus paluuveden lisäjäähtymästä polttoaineen eri kosteuksilla ja paluuveden eri lämpötilatasoilla. Myös maakaasulaitoksissa voidaan maakaasun palamisessa syntyvää kosteutta lauhduttaa. Maakaasu ei sisällä kosteutta, vaan kaikki savukaasujen kosteus syntyy palamistuotteena. Kuvasta huomataan, että savukaasuista saatavissa olevan lämmön osuus kasvaa polttoaineen kosteuden ja paluuveden alkuperäisen lämpötilan kasvaessa. Keskimääräisellä kotimaisen polttoaineen kosteudella 50 % ja keskimääräisellä kaukolämmön paluuveden lämpötilalla 50 C saadaan paluuvettä jäähdyttävästä energiamäärästä savukaasuista ilmaiseksi noin 48 %. Savukaasupesuria käytetään peruskuormalaitoksissa, joissa savukaasupesurista saatavalla lämmöllä vähennetään peruskuormalaitoksen lämmöntuotantokustannuksia. Peruskuormalaitoksen keskimääräisellä lämmöntuotantokustannuksella 25 /MWh on jäähtymän arvo noin 12 /MWh jäähtymä. 3.3 Lämmön ja sähkön yhteistuotanto Lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa kaukolämmön paluulämpötilan alentamisella saadaan lisättyä voimalaitoksesta saatavan sähkön määrää. Paluuveden alhaisempaa lämpötilaa voidaan hyödyntää yhteistuotantovoimalaitoksissa, joissa lämpö otetaan kaukolämpöön vähintään kahdessa vaiheessa, kuten tavallisesti tehdäänkin. Ensin kaukolämpö lämmitetään vastapaineisella höyryllä ja sitten turbiinin väliottohöyryllä.

12 Sivu 8 (53) Paluuveden lämpötilan laskeminen pienentää kaukolämmön vesivirtaa menoveden lämpötilan ja kaukolämpötehon pysyessä muuttumattomina. Hyötyä paluuveden jäähdyttämisestä saadaan turbiinin vastapaineen alentumisella, jolloin turbiinin höyry saadaan paisumaan pidemmälle. Vastapaineisesta höyrystä siirrettävä energiamäärä kaukolämpöön pysyy samana. Voimalaitoksen käydessä täydellä teholla kasvanut sähkön saanti lisää huippukattiloiden käyttöä, koska sähkön saannin lisääntyessä vähenee voimalaitokselta saatava lämpöteho. Voimalaitos on tavallisesti täydellä teholla noin 6 kuukautta vuodessa. Huippukattiloissa käytettävä polttoaine voi olla lähes sähkön hintaista, jolloin saatavan hyödyn kokonaisvaikutus on lähes nolla. Paluuveden lämpötilan alentamisella saatava sähkötehon lisäys on noin 0,1 % laskettua lämpötila-astetta kohti. Tällöin jäähtymän arvo on sähkön hinnalla 50 /MWh noin 1 /MWh jäähtymä laskettuna tyypilliselle kiinteän polttoaineen voimalaitokselle. Ottaen kuitenkin huomioon huippukattiloiden lisääntyvä käyttö on kokonaishyöty noin 0,5 /MWh jäähtymä. 3.4 Lämmön ja sähkön yhteistuotanto sekä lämmön talteenotto Mikäli kaukolämpöverkossa on vastapainevoimalaitos, jossa on savukaasujen lämmön talteenottopesuri, saadaan paluuveden lämpötilan alentamisesta hyötyä lämmöntalteenottopesurista sekä voimalaitoksen sähkön tuotannon lisääntymisestä. Kuitenkin on huomioitava, että voimalaitoksen käydessä osakuormalla vähentää pesurista saatava lisälämpö saatavan sähkön määrää turbiinin lämpökuorman pienentyessä. Tavallisesti peruskuormavoimalaitos käy osakuormalla noin 5 kuukautta vuodessa. Sähkön tuotanto lisääntyy pesurista saatavan hyödyn lisäksi, mikäli kaukolämmön vesivirta on niin suuri, että savukaasujen lämpömäärä ei riitä nostamaan kaukolämmön paluuveden lämpötilaa koko jäähtymän verran. Normaalissa tilanteessa kaikki mahdollinen lämpö savukaasuista saadaan siirrettyä kaukolämpöön eikä koko paluuveden jäähtymää saada katettua savukaasujen energialla. Tällöin saadaan hyötyä pesurista ja sähkön tuotannosta paluuveden lämpötilaa alennettaessa. Kuten aikaisemmin määritettiin, saadaan savukaasuista otettua talteen noin % jäähtymäenergiasta. Lopuilla jäähtymästä saadaan lisättyä sähkön tuotantoa. Aikaisemmassa esimerkissä määritettiin, että polttoaineen kosteudella 50 % ja keskimääräisellä kaukolämmön paluuveden lämpötilalla 50 C saadaan paluuvettä jäähdyttävästä energiamäärästä savukaasuista ilmaiseksi noin 48 %. Tällöin 52 % jäähtymästä lisää sähkön saantia voimalaitoksesta. Kuitenkin noin 5 kuukautta vuodessa laitoksen käydessä osakuormalla, vähenee turbiinin lämpökuorma pesurista saatavan lämmön lisääntyessä. Menetettävän sähkön arvo on lähes yhtä suuri kuin pesurista saatava hyöty. Tämän takia osakuormalla saatavan hyödyn kokonaisvaikutus on lähes nolla.

13 Sivu 9 (53) Voimalaitokselta jäähtymästä ilman pesuria saatavan hyödyn ollessa 0,5 /MWh jäähtymä on voimalaitokselta saatava hyöty kokonaisjäähtymästä 0,3 /MWh jäähtymä ottaen huomioon, että 52 % jäähtymästä jää hyödynnettäväksi sähkön saannin lisääntymisenä. Voimalaitoksen käydessä osakuormalla noin 5 kuukautta vuodessa ei pesuria kannata käyttää. Tällöin saatava hyöty on 0,5 /MWh jäähtymä, kuten pelkän voimalaitoksen tapauksessa. Voimalaitoksen täyden kuorman aikana 6 kuukautta vuodessa saadaan hyötyä pesurista 12 /MWh jäähtymä ja sähkön tuotannon lisääntymisestä 0,3 /MWh jäähtymä eli yhteensä 12,3 /MWh jäähtymä. Tällöin kokonaishyöty vuodessa on 6,4 /MWh jäähtymä. 3.5 Lämpöakku ja moottorivoimalaitos Lämpöakun lämmön varastointikyky on suoraan riippuvainen kaukolämmön meno- ja paluuveden lämpötilaerosta. Paluuveden lämpötilan alentaminen pienentää täten lämpöakun investointikustannuksen suhdetta varastoitavan lämmön määrään. Varastokapasiteetin kasvun rahallinen arvo vaihtelee erittäin paljon tapauksesta riippuen eikä jäähtymälle täten pystytä määrittämään varsinaista arvoa. Paineettomassa lämpöakussa paluuveden lämpötilan alentaminen 5 C lisää akun varastointikapasiteettia noin 10 %. Moottorivoimalaitokselle paluuveden lämpötilan alentaminen lisää mahdollisuuksia matalalämpöisten lämmönlähteiden (voiteluöljyn jäähdytys ja turbon välijäähdytyksen 2-vaihe) lämmön hyödyntämiselle. Paluuveden lämpötilalla 40 C saadaan nämä lämmöt hyödynnettyä kokonaisuudessaan. Paluuveden lämpötilan lasku 60 C - 40 C lisää moottorivoimalaitoksen lämmöntuotantoa n. 12 %. Tällaisia kohteita on toistaiseksi kuitenkin vähän. 3.6 Pumppauskustannukset Paluuveden lämpötilaa alentamalla saadaan pienennettyä kaukolämmön vesivirtaa. Kaukolämpöteho pysyy muuttumattomana, mutta lämpötilaero meno- ja paluulinjan välillä kasvaa. Pienentynyt vesivirta vähentää painehäviöitä verkossa. Keskimäärin kaukolämpöveden menolämpötila on tilastojen mukaan noin 87 C ja paluuveden lämpötila noin 49 C. Tällöin yhden asteen jäähtymällä saadaan pienennettyä vesivirtaa noin 2,6 %. Tällöin säästetään pumppauskustannuksissa noin 5,5 %. Täten jäähdytysenergian arvo on sähkön hinnalla 50 /MWh noin 0,6 /MWh jäähtymä. 3.7 Verkoston lämpöhäviöt Verkoston lämpöhäviöt pienenevät, kun paluuveden lämpötilaa saadaan laskettua. Paluuveden lämpötilan alentaminen yhdellä celsiusasteella pienentää lämpöhäviöitä noin 0,8 %. Keskimäärin jäähdytysenergian arvo on tällöin noin 0,4 /MWh jäähtymä lämmön keskimääräisten tuotantokustannusten ollessa 35 /MWh ja lämpöhäviön keskimääräisen osuuden 10 % tuotetusta lämpöenergiasta.

14 Sivu 10 (53) Saatavan hyödyn suuruus riippuu kuitenkin suuresti jäähdyttävän kohteen sijainnista, koska asiakkaan sijaitessa lähellä tuotantolaitosta jää putkipituus lämpöhäviöiden pienentämiselle lyhyeksi. Jäähtymän parantaminen joillakin kuluttajilla ei mahdollista koko verkon menoveden lämpötilan laskemista, koska normaalisti mitoitetut lämmönjakokeskukset vaativat mitoitustilanteen mukaisen lämpötilatason menolinjassa eikä joidenkin kuluttajien parempi jäähtymä muuta tätä tilannetta mitenkään. Tilanne on toinen, mikäli kaikkien kuluttajien lämmönjakokeskukset olisivat mitoitettu alhaisempaa menolämpötilaa varten. 3.8 Pienemmät kaukolämpöputket Paluuveden lämpötilan alentaminen pienentää kaukolämmön vesivirtaa ja täten mahdollistaa saman kaukolämpötehon siirtämisen pienemmistä putkista. Saatava hyöty riippuu erittäin voimakkaasti asiakkaan sijainnista verkossa. Lisäksi putkikokoja on vain tietyin standardivälein, jolloin yksittäisen kuluttajan parempi jäähtymä ei vielä välttämättä laske putkikokoa. Olemassa olevaan verkkoon paremmalla jäähtymällä ei ole vaikutusta, koska verkko on jo rakennettu. Kuitenkin nykyisen verkon kapasiteetti riittää pidemmälle tulevaisuuteen liitettyjen kuluttajien määrän kasvaessa, kun paremman jäähtymän ansiosta vesivirta pienenee. Kaukolämpöputkien pieneneminen tulee kuitenkin huomioitua liittymis- ja perusmaksuissa, mikäli ne perustuvat tilausvesivirtaan tilaustehon asemesta. 3.9 Polttoaineen säästö Sinänsä paluuveden lämpötilan alentaminen ei vähennä polttoainekustannuksia lämpöhäviöiden vähenemisen lisäksi, koska tarvittava kaukolämpöteho pysyy samana. Kuitenkin, mikäli paluuveden lämpötilan alentaminen toteutetaan lämpöpumpulla tms., saadaan verkkoon syötetyn sähkötehon verran vähennettyä lämmön tarvetta. Kun lämpöpumppu kuuluu lämmönjakokeskukseen, vähenee lämmön tarve kaukolämpöverkosta kulutetun sähköenergian verran. Kun paluuvettä jäähdytetään kokonaisuudessaan lämpöpumpulla, lämmittää lämpöpumpun käyttämä sähköenergia kaukolämpövettä. Tämä sähköenergia vähentää suoraan polttoaineella tuotettua lämpömäärää. Tapauksesta riippuen säästetty polttoaine on joko perus- tai huipputehopolttoainetta. Keskimääräisellä polttoaineen hinnalla 30 /MWh, hyötysuhteella 0,85 ja lämpöpumpun lämpöluvulla (COP) 7 on jäähtymäenergian arvo 4,4 /MWh jäähtymä. Tätä ei kuitenkaan huomioida jäähtymää huomioivassa kaukolämpötariffissa, koska jos lämpöpumppu kuuluu lämmönjakokeskukseen, vähenee kuluttajan ostama lämpö kulutetun sähkön verran.

15 Sivu 11 (53) 4 JÄÄHTYMÄN HUOMIOIVA KAUKOLÄMPÖTARIFFI Kaukolämpötariffin tärkeimpiä ominaisuuksia ovat kustannusvastaavuus, selkeys, yksinkertaisuus sekä yleispätevyys. Nykyisin kaukolämpötariffi jakautuu liittymis-, perus-, sekä energiamaksuun. Liittymis- ja perusmaksulla katetaan kaukolämmön kiinteitä kustannuksia ja energiamaksulla muuttuvia kustannuksia. Liittymis-, perus- ja energiamaksurakenne on ollut pitkään käytössä ja samantyylinen tariffi on myös maakaasulla ja sähköllä. Täten itse tariffirakennetta ei ole syytä muuttaa vaikka tariffiin otetaankin mukaan paluuveden jäähdytyksen huomioiminen. Tavoitteena on, että kaikki tariffin laskennassa tarvittavat arvot ovat jo nyt kaukolämpöyhtiön käytettävissä. Tällöin uusia laitteita ei uuden tariffin takia tarvitsisi hankkia ja muutenkin kustannukset olisivat mahdollisimman pienet. Nykyinen kaukolämmön laskutus perustuu kuluttajan lämmönjakokeskuksesta mitattaviin arvoihin. Lämmönjakokeskuksesta mitataan lämpötila meno- ja paluulinjasta sekä vesivirta paluulinjasta. Uuden tariffin olisi hyvä perustua näihin arvoihin. Kaukolämpöyhtiöt ovat siirtymässä etäluettaviin kaukolämpömittareihin, jolloin lyhyemmät mittauksiin perustuvat laskutusjaksot ovat mahdollisia. Etäluennan yhteydessä tallennetaan tavallisesti kuluttajan tunnistetietojen lisäksi lämpömäärä- ja vesimäärälukemat. Lisäksi voidaan tallentaa mm. paluu- ja menoveden lämpötilat. Tavallisesti etäluettavilta mittareilta luetaan ja tallennetaan tiedot kerran kuukaudessa. Periaatteessa mikään ei estä tiheämpää lukemista, mikäli käytetään aitoa etäluentaa, johon ei tarvita henkilökuntaa. Jäähtymä olisi hyvä olla huomioitavissa myös kaukolämpömittareiden yhteydessä, jotka eivät ole etäluettavissa, vaikkakin kaikki mittarit ollaan vaihtamassa etäluettaviin lähivuosina. 4.1 Liittymis- ja perusmaksu Liittymis- ja perusmaksu olisi hyvä pitää entisellään jäähtymän huomioivassa tariffirakenteessakin, koska parempi jäähtymä vaikuttaa pääasiassa muuttuviin kustannuksiin. Kuitenkin liittymis- ja perusmaksun tariffin perustana tulisi käyttää tilausvesivirtaa tilaustehon asemesta, jotta paremman jäähtymän mahdollistavat pienemmät putkistokustannukset ja muut kiinteät kustannukset tulevat huomioiduksi. Liittymis- ja perusmaksun kertoimet tulee määrittää siten, että paremman jäähtymän hyödyt kiinteissä kustannuksissa siirtyvät alhaisempaan liittymis- ja perusmaksuun. Pelkkää paluuvettä hyödyntävissä lämmönjakokeskusratkaisuissa pitää tilausvesivirta määrittää kuten normaalistikin menoveden lämpötilaa käytettäessä eli laskentaan otetaan termiksi menoveden lämpötila, vaikka kuluttaja ei menovettä käyttäisikään. Mikäli menoveden lämpötilaa ei käytettäisi laskennassa, nousisi pelkkää paluuvettä käyttävien kuluttajien kiinteät maksut suuriksi ja epäoikeudenmukaisiksi, koska heidän käyttämä vesivirta on pienen lämpötilaeron takia suuri. 4.2 Energiamaksu Energiamaksulla katetaan kaukolämmityksen muuttuvia kustannuksia. Energiamaksu on pääsääntöisesti kaikille kuluttajille sama.

16 Sivu 12 (53) Jäähtymän huomioitavassa tariffirakenteessa energiamaksu voidaan pitää entisellään. Toinen vaihtoehto olisi, että energiamaksussa huomioitaisiin jäähtymä, mutta selvempi ratkaisu olisi käyttää kokonaan erillistä jäähtymätermiä kaukolämpötariffissa. 4.3 Jäähtymähyvitys Selkein ratkaisu jäähtymän huomioimiseen tariffissa on lisätä tariffiin jäähtymähyvityksen termi. Tällöin kuluttaja näkee suoraan kuinka paljon hänen huonompi tai parempi jäähtymä tarkoittaa rahassa. Tämä kannustaa kuluttajaa parantamaan jäähtymäänsä. Jäähtymähyvitys terminä antaa positiivisemman kuvan termistä kuin vaihtoehtoinen jäähtymämaksu nimitys. Yleisesti ottaen kaikkien samassa verkossa olevien kuluttajien paluuveden jäähdyttäminen on samanarvoista, jolloin jäähtymähyvityksen tulisi olla kaikille kuluttajille samansuuruinen, kuten energiamaksukin pääsääntöisesti on. Koska kaukolämpötariffin pitää olla kustannusvastaava, pitää jäähtymähyvityksen nollatason vastata nykyistä keskiarvojäähtymää. Jäähtymähyvityksen suuruus saadaan laskettua: H jäähtymä k jäähtymä Jossa k jäähtymän arvo [ /MWh] jäähtymä jäähdytysenergia [MWh] Jäähdytysenergian suuruutta verrataan verkon keskimääräiseen jäähtymään tai ennalta sovittavaan jäähtymäarvoon. jäähtymä q m, kl T referenssi T paluu, mitattu Jossa q m,kl mitattu kaukolämmön massavirta [kg/s] T referenssi sovittu paluuveden referenssilämpötila [ C] T paluu,mitattu mitattu paluuveden lämpötila lämpökeskuksesta [ C] Sovittu referenssilämpötila määrittää nollatason jäähtymähyvitykselle. Kun kuluttajan paluuveden lämpötila on referenssilämpötilan suuruinen, on jäähtymähyvityksen arvo nolla. Paluulämpötilan ollessa alle referenssilämpötilan saa kuluttaja alennusta kaukolämmöstä jäähtymähyvityksen verran. Jäähtymähyvityksen suuruus tulee näkyä kaukolämpölaskussa selkeästi, jotta kuluttaja huomaa paremman jäähtymän merkityksen rahassa. Referenssilämpötilan tulisi olla lähellä verkoston keskimääräistä paluulämpötilaa, jotta jäähdytyshyvityksen kokonaisvaikutus yhtiölle ilman lisäjäähdytystä olisi nolla. 4.4 Jäähtymähyvityksen määritys ja laskutus Paluuveden referenssilämpötila on jokin sovittu arvo tai keskimääräinen paluuveden lämpötila. Sovittu arvo on hankala, koska se ei ota huomioon ulkolämpötilan ja menoveden lämpötilan muutosta.

17 Sivu 13 (53) Selkeintä ja kustannusvastaavinta on käyttää referenssilämpötilana kaukolämmön keskimääräistä paluulämpötilaa, joka mitataan lämmöntuotantolaitoksilta. Mikäli verkossa on useita lämmöntuotantolaitoksia, lasketaan lämmöntuotantolaitosten paluuveden lämpötilojen painotettu keskiarvo. Jäähtymähyvityksen laskennalle on ainakin seuraavat vaihtoehdot Kaukolämpömittareissa kiinteä referenssilämpötila Kaukolämpömittariin syötetään kiinteä T referenssi arvo (esimerkiksi 50 C), jonka perusteella mittari laskee jäähtymäenergian määrää kuten lämpöenergian määrääkin. Kyseinen kiinteä referenssiarvo olisi kaikilla kuluttajilla sama. Jäähtymäenergian määrä toimitetaan lämpöyhtiölle kuten lämpöenergiankin määrä. Lämpöyhtiö korjaa jäähtymän vastaamaan oikeaa referenssilämpötilaa ennen lämmön laskuttamista. Tämä vaihtoehto vaatii kaukolämpömittareiden ja mahdollisen etäluennan uudelleen ohjelmointia, jotta jäähtymäenergia saadaan laskettua, tallennettua ja siirrettyä Kaukolämpömittariin tallennetaan vesimäärä Kaukolämpömittarista luetaan laskutusjaksona kuluneen lämpömäärän lisäksi vesimäärä sekä laskutusjaksolla keskimääräinen paluuveden lämpötila. Lämpöyhtiö laskee laskuun jäähtymähyvityksen suuruuden referenssilämpötilan avulla. Etäluettavissa kohteissa tämä vaihtoehto toimii ilman muutoksia mittareihin tai etäluentajärjestelmään. Kaukolämpömittareiden tulee vain tallentaa vesivirtatieto sekä paluuveden keskimääräinen lämpötila. Kyseiset toiminnot ovat pääsääntöisesti mittareissa olemassa valmiina. Mikäli mittari ei ole etäluennan piirissä, pitää kuluttajan ilmoittaa lämpöyhtiölle lämpömäärän lisäksi vesimäärä ja paluuveden keskimääräinen lämpötila. Lämpöyhtiö laskee kaukolämpölaskuun jäähtymätermin suuruuden asiakkaan ilmoittamien tietojen perusteella. Mittarin tulee kuitenkin tallentaa kaikki tiedot, jotta tasauslaskua varten kaikki tiedot saadaan luettua. 4.5 Tariffin käyttö ja käyttöönotto Jäähtymähyvityksen käyttöönotto pitäisi tapahtua portaittain, jotta kenenkään kuluttajan kaukolämmön hinta ei nouse kerralla merkittävästi ja kuluttajilla on aikaa reagoida heidän mahdollisesti huonoon jäähtymään. Esimerkiksi ensimmäisenä vuotena jäähdytystermistä otettaisiin huomioon 10 %, toisena 25 %, kolmantena 50 %, neljäntenä 75 % ja viidentenä 100 %. Tässä selvityksessä tutkitaan lämmönjakokeskuksen erilaisia kytkentöjä, joilla pyritään paluuveden lämmön hyödyntämiseen. Edellä esitetty tariffirakenne on yleispätevä nykyisiin lämmönjakokeskuksen kytkentöihin sekä kaikkiin esitettyihin vaihtoehtoisiin lämpökeskusrakenteisiin. Jäähtymähyvitystermi voitaisiin pääsääntöisesti ottaa käyttöön kaikissa etäluettavissa verkoissa ilman suurempia muutoksia järjestelmiin. Mittareiden yhteydessä, jotka eivät

18 Sivu 14 (53) ole etäluennan piirissä, joudutaan tekemään mittareihin ohjelmointia tai vaihtoehtoisesti kuluttajan pitää ilmoittaa mittarista lämpömäärän lisäksi vesimäärä sekä keskimääräinen paluuveden lämpötila. Kaikki kaukolämpömittarit ollaan kuitenkin muuttamassa etäluettaviksi lähivuosina. Eräs ongelma jäähtymän huomioimisessa on, että kaikki kuluttajat eivät ole samanarvoisessa asemassa verkossa. Kaukana lämmön tuotannosta olevilla kuluttajilla menoveden lämpötila on alhaisempi verkoston lämpöhäviöiden takia kuin tuotannon lähellä sijaitsevilla kuluttajilla, jolloin lisäjäähdyttäminen on vaikeampaa. Myöskään paluuvettä käyttävien kuluttajien paluuvesien lämpötilat eivät ole samansuuruisia eikä pelkän paluuveden käyttö lämmitykseen ole mahdollista verkon latvaosilla liian pienen jatkuvan virtaaman takia kaukolämpöverkossa. Näiden seikkojen huomioiminen yksinkertaisessa tariffirakenteessa on kuitenkin erittäin haasteellista. Pelkän paluuveden käyttöön siirtyminen pitää joka tapauksessa tutkia tapauskohtaisesti eikä sen käyttöön voi siirtyä kaikissa verkon osissa. Täten esitettyjen seikkojen kuluttajia epäarvoistava vaikutus on melko pieni. 5 PALUUVEDEN JÄÄHTYMÄN PARANTAMINEN KIINTEISTÖKOHTAISESTI Lämmönjakokeskuksille tutkitaan kytkentöjä, joilla kaukolämpöverkon paluuveden lämpötilaa voitaisiin hyödyntää. Lämmönjakokeskuksen vaihtoehtoisia kytkentöjä tutkitaan uusiin kohteisiin, joissa kilpailevana vaihtoehtona on lämmön tuottaminen maalämpöpumpulla. Lähtökohtana vaihtoehdoissa on, että kiinteistön lämmitys tapahtuu matalalämpötilatasoisella lämmityksellä, kuten lattialämmitys. Tällöin maalämpö kilpailee parhaiten kaukolämmön kanssa, koska matalan lämpötilatason ansiosta maalämpöpumpun lämpökerroin on hyvällä tasolla. Työssä on esitetty vertailuna paluuveden hyödyntämismahdollisuuksia sekä maalämmön kilpailuasemaa myös normaalin lämpötilatason kuluttajille. Vaihtoehtoisten kytkentöjen tavoitteena on saada alennettua kaukolämmön paluuveden lämpötilaa ja sitä kautta saada lämmön kustannuksen alhaisemmiksi hyödyntäen jäähtymään perustuvaa kaukolämpötariffia. 5.1 Vaihtoehtoiset kytkennät Lämpökeskukselle tutkitaan kolmea vaihtoehtoista rakennetta normaalin kaukolämpökytkennän lisäksi. Taulukossa 2 on esitetty vertailtavista vaihtoehdoista mistä lämmityksen ja käyttöveden tarvitsema lämpö otetaan. Taulukko 2. Vertailtavat kytkentävaihtoehdot Vaihtoehdot Lämmitys Käyttövesi Vaihtoehto 1 Suoraan paluuvedestä Menovedestä Vaihtoehto 2 Suoraan paluuvedestä Paluuvedestä + sähköllä priimaus Vaihtoehto 3 Suoraan paluuvedestä Paluuvedestä + lämpöpumpulla priimaus

19 Sivu 15 (53) Kaikissa vaihtoehdoissa huonetilojen lämmittämiseen käytetään suoraan kaukolämpöverkon paluuvettä. Lämmityksen oletetaan perustuvan matalalämpöratkaisuun, kuten lattialämmitys, jolloin kaukolämmön paluuveden lämpötila riittää suoraan lämmityksen tarpeisiin. Paluuveden lämpötila on Suomen kaukolämpöverkoissa keskimäärin noin 50 C. Talvella paluuveden lämpötila nousee ollen kylmimmillä ilmoilla noin 5 C keskiarvoa korkeampi. Täten kylmimmillä ilmoilla lämmönjakokeskusten lämmönsiirtimillä on käytettävissä ensiöpuolen lämpötilana noin 55 C. Mikäli kyseessä on korkeamman lämpötilatason lämmitys, pitää lämmitysvettä lämmittää lisää kaukolämmön menovedellä tai kokonaan erilaisella lämmönjakokeskuksen rakenteella. Käyttövesi lämmitetään kaikissa vaihtoehdoissa erillisellä lämmönsiirtimellä, kuten normaalissa kaukolämpökytkennässäkin. Käyttöveden lämmittämiseen verrataan kolmea eri vaihtoehtoa. Käyttövesi lämmitetään kaukolämmön menovedellä tai paluuvedellä. Paluuvedellä lämmittäessä tutkitaan veden lämmittämistä yli paluuveden lämpötilaan (käyttöveden priimaus) suoraan sähköllä ja lämpöpumpun avulla. Siirtimen ja lisälämmityksen teho mitoitetaan siten, että saatavan käyttöveden lämpötila mitoitusvirtaamalla on 58 C. Kaikille kolmelle vaihtoehdolle on piirretty esimerkkikytkennät pohjautuen normaaliin kaukolämmön peruskytkentään 2. Esimerkkikytkentää voidaan soveltaa myös peruskytkennöille 1 ja 3. Kun kaukolämpövesi otetaan paluulinjasta ja palautetaan takaisin samaan kaukolämpölinjaan, tarvitaan pumppu kierrättämään vettä lämmönjakokeskuksessa. Tällöin erillistä säätöventtiiliä ei lämmönjakokeskukseen tarvita, vaan säätö tapahtuu taajuusmuuttajasäädetyllä pumpulla Normaali kaukolämpökytkentä Kuvassa 2 on esitetty kaukolämmön peruskytkennän 2 periaate, johon vaihtoehtojen kytkennät perustuvat. Kuva 2. Kaukolämmön peruskytkennän 2 periaate.

20 Sivu 16 (53) Oleellisinta normaalissa kytkennässä vaihtoehtojen vertailun kannalta on: - Lämmityksen ja käyttöveden lämpö otetaan menolinjasta ja palautetaan paluulinjaan - Käyttöveden ja lämmityksen tehoa säädetään säätöventtiilillä lämmönsiirtimien jälkeen - Energiamäärän mittaus tapahtuu virtausmittarilla paluulinjasta ja lämpötilamittauksella molemmista linjoista Vaihtoehtokytkentä 1 - Käyttöveden lämmittäminen menovedellä Vaihtoehtokytkennässä 1 käyttövesi lämmitetään menovedellä ja huonetilojen lämmittämiseen tarvittava lämpö otetaan paluuvedestä. Vaihtoehdossa tarvitaan katujohdosta kolme putkea lämmönjakokeskukselle (kolmiputkijärjestelmä) normaalin kahden asemesta. Kaksi putkista toimii tuloputkena, joista toinen on kytketty katujohdon menolinjaan ja toinen paluulinjaan. Yksi putkista toimii molemmille tuloputkille paluujohtona. Jotta lämmityksen ja käyttöveden käyttämä lämpö voidaan hinnoitella erikseen, tarvitaan molempiin linjoihin omat mittauskeskukset. Ilman kahta virtausmittausta ei tuloputkien lämpötilamittausta vastaavaa vesivirtaa tiedettäisi teholaskentaa varten. Kuvassa 3 on esitettynä lämmönjakokeskuksen periaatteellinen kytkentä. Kuva 3. Kytkentävaihtoehdon 1 periaate. Oleellisinta kytkentävaihtoehdossa 1 vaihtoehtojen vertailun kannalta on: - Käyttöveden lämpö otetaan menolinjasta ja palautetaan paluulinjaan - Lämmityksen lämpö otetaan paluulinjasta ja palautetaan paluulinjaan - Kaukolämpöverkkoon liitetään kolme putkea kahden asemesta - Käyttöveden lämmityksen tehoa säädetään säätöventtiilillä - Lämmityksen tehoa säädetään taajuusmuuttajasäädetyllä pumpulla - Molempien lämmönsiirtimien jälkeen mitataan virtaus sekä lämpötilaero molempien lämmönsiirtimien yli - Lämmön toimitus lämmitystä varten varmistettu menolinjasta

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön Kaukolämpö Varmista kaukolämmön saatavuus kohteeseen Tornion Energiasta. Kaukolämpöä voimme tarjota vain alueille, joissa on jo olemassa tai on suunniteltu rakennettavan

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Kaukolämmöstä maalämpöön - taloyhtiön näkökulma. Jari Kajas hallituksen puheenjohtaja Asunto Oy Kivelänkatu 1b

Kaukolämmöstä maalämpöön - taloyhtiön näkökulma. Jari Kajas hallituksen puheenjohtaja Asunto Oy Kivelänkatu 1b Kaukolämmöstä maalämpöön - taloyhtiön näkökulma Jari Kajas hallituksen puheenjohtaja Asunto Oy Kivelänkatu 1b MIKSI MAALÄMPÖ? 1. KAUKOLÄMMÖN JAKOKESKUS TULI IKÄNSÄ (22 V) PUOLESTA UUSITTAVAKSI MIKSI

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KATTILAN VESIHÖYRYPIIRIN SUUNNITTELU Höyrykattilan on tuotettava höyryä seuraavilla arvoilla.

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 23.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

DHTrain - Development of an efficient support network and operation model for the municipal energy sector

DHTrain - Development of an efficient support network and operation model for the municipal energy sector DHTrain - Development of an efficient support network and operation model for the municipal energy sector Veli-Matti Mäkelä This project is co-funded by the European Union, the Russian Federation and the

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

KAUKOJÄÄHDYTYKSEN JÄRJESTELMÄOHJE

KAUKOJÄÄHDYTYKSEN JÄRJESTELMÄOHJE KAUKOJÄÄHDYTYKSEN JÄRJESTELMÄOHJE 1. SISÄLLYSLUETTELO 1. SISÄLLYSLUETTELO...2 2. MAAILMAN TEHOKKAIMPANA PALKITTU KAUPUNKIENERGIAJÄRJESTELMÄ...3 3. TILANTARVE...4 4. MITTAUSKESKUS...5 5. PUMPUN SUHTEELLINEN

Lisätiedot

Kaukolämmön tulevaisuuden näkymiä

Kaukolämmön tulevaisuuden näkymiä Kaukolämmön tulevaisuuden näkymiä Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa, työpaja 25.8.2014 / Harri Kaisto Sisältö Kaukolämpö Oulussa 3 Kaukolämpöpotentiaali 8 Kaukolämmön näkymiä 14 Yhteenveto

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Projektin yhteenveto Jari Shemeikka Projektin osatehtäväkokonaisuudet Pientalokaukolämmön kilpailukyvyn parantaminen

Lisätiedot

Kaksisuuntainen kaukolämpö

Kaksisuuntainen kaukolämpö Kaksisuuntainen kaukolämpö Case: As Oy Tampereen Pohjolankatu 18-20 Janne Heinonen Enermix Oy Lämpöpumppuseminaari 29.11.2016 Heureka Sisältö Enermix Oy esittely Visio: Vapaa lämpökauppa Kaksisuuntainen

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

VOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä

VOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Voimalaitoksen säätötehtävät Voimalaitoksen säätötehtävät voidaan jakaa kolmeen toiminnalliseen : Stabilointitaso: paikalliset toimilaiteet ja säätimet Koordinointitaso:

Lisätiedot

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä.

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013 Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISJOHTO PIENJÄNNITELIITTYMISSÄ Yleistä Liittymismaksulla katetaan

Lisätiedot

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari 12.10.2016 AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA lamit.fi - esittely Osakeyhtiö lamit.fi on energiatekninen suunnittelutoimisto Jyväskylästä Perustettu

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa EL-TRAN 14.02.2017 Prof. Pertti Järventausta Tampereen teknillinen yliopisto 1 Kaksisuuntaisessa, älykkäässä sähköverkossa hyödynnetään

Lisätiedot

PIENENERGIAKOHTEIDEN HANKINTAMALLI JA TULOKSET SENAATTI-KIINTEISTÖT JA PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS TOMI SUOMALAINEN

PIENENERGIAKOHTEIDEN HANKINTAMALLI JA TULOKSET SENAATTI-KIINTEISTÖT JA PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS TOMI SUOMALAINEN PIENENERGIAKOHTEIDEN HANKINTAMALLI JA TULOKSET SENAATTI-KIINTEISTÖT JA PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS TOMI SUOMALAINEN PIENENERGIAKOHTEIDEN KILPAILUTUS 2013-2016 Mitä tarkoitetaan pienenergiakohteella

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla

Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla Taloyhtiöiden energiaratkaisut 09.10.2014, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy Rakennuksen lämpöenergiatase Tyypilliset suomalaiset 50-70-luvun asuinkerrostalot

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa?

1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa? Kysymys 1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa? 2. EXTRA-PÄHKINÄ (menee yli aiheen): Heität vettä kiukaalle. Miksi vesihöyry nousee voimakkaasti kiukaasta ylöspäin?

Lisätiedot

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen koulutusiltapäivä 19.02.2015, Oulun diakonissalaitos DI Petri Pylsy Lämmitysjärjestelmä Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

ARITERM ÖLJYLÄMMITYS. Ariterm 17 -sarjan öljykattilat Ariterm 30 S öljykattila ÖLJYLÄMMITYS

ARITERM ÖLJYLÄMMITYS. Ariterm 17 -sarjan öljykattilat Ariterm 30 S öljykattila ÖLJYLÄMMITYS ARITERM ÖLJYLÄMMITYS Ariterm 17 -sarjan öljykattilat Ariterm 30 S öljykattila ÖLJYLÄMMITYS ÖLJYLÄMMITYS ON LUOTETTAVA JA VAIVATON LÄMMITYSTAPA! Lämmityksen hyötysuhde on vanhoissa kattiloissa yleensä nykyaikaisia

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS (1/2) Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Energiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS (1/2) Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Energiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS (1/2) Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 4.11.2015 Lauri Penttinen Sisältö Tietoa lämmitystavoista Kiinteistön

Lisätiedot

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu Eri lämmitysmuotojen Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu 26.9.2016 Mikä lämmitysjärjestelmä on sopiva juuri meidän taloon? Esisijaisesti suositellaan kaukolämpöön liittymistä aina

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Pumppuvoimalaitosten toiminta

Pumppuvoimalaitosten toiminta Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Pumppuvoimalaitosten toiminta Raportti Olli Vaittinen Smart Grids and Energy Markets WP 3.2 Johdanto Tämä raportti pohjautuu kirjoittajan pitämään esitykseen SGEM

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER 16WWE1027.B711 11.5.2011 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER Kirstulan alueen asemakaavan muutokseen liittyvä Rautamonojan hulevesimitoitus 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO SELVITYS Kari Koistinen 1(5) Savon Sellu Oy PL 57 70101 Kuopio Puh 010 660 6999 Fax 010 660 6212 SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO Savon

Lisätiedot

Voimalaitos prosessit. Kaukolämpölaitokset 1, Tuomo Pimiä

Voimalaitos prosessit. Kaukolämpölaitokset 1, Tuomo Pimiä Voimalaitos prosessit Kaukolämpölaitokset 1, 2015. Tuomo Pimiä Sisältö Kaukolämpölaitokset Johdanto Tuntivaihtelu käyrä Peruskuormalaitos Huippukuormalaitos Laitoskoon optimointi Pysyvyyskäyrä Kokonaiskustannus

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE

Lisätiedot

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Jäähdytyspalkkijärjestelmään yhdistetty Combi Cooler on helppo, toimintavarma ja sähkötehokas

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE Lämpöyrittäjä-tulokas kilpailusarja (enintään 2 vuotta lämpöyrittäjänä toimineet) 1. Yrityksen perustiedot Lämpöyrittäjien nimet, yrityksen tai osuuskunnan nimi:

Lisätiedot

Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö

Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Kaaviosta näkee, että rivitaloa (150 kwh/ m2), jonka lämmitetty nettoala on 250 m2 saa lämmittää esim. öljylämmityksenä (matalaenergia). Entä kaukolämmöllä?

Lisätiedot

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA HANHIKOSKI Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi 16.10.2013 1 TAUSTAA Hanhikosken saneerauksen esiselvitys, raportti 9.8.2010 esitelty Kunnanhallitukselle 9.8.2010 Kunnanvaltuustolle

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Jäähdytys maaviileällä

Jäähdytys maaviileällä Jäähdytys maaviileällä Tervetuloa tutustumaan Seneran energiansäästöratkaisuihin! Maalämpöjärjestelmät Poistoilman lämmön talteenottojärjestelmät Jäähdytys maaviileällä Aktiivijäähdytys SENERA Oy:n tunnusluvut

Lisätiedot

Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2015

Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2015 Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2015 Kaukolämpö Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen Energiateollisuus ry 2016 1 Energiateollisuus ry Kaukolämpö

Lisätiedot

100% MAALÄMPÖÄ. Markkinoiden joustavin ja parhaan A +++ energialuokan maalämpöjärjestelmä. Lämpöässä Emi. Emi 22 Emi 28 Emi 43 Emi 22P Emi 28P Emi 43P

100% MAALÄMPÖÄ. Markkinoiden joustavin ja parhaan A +++ energialuokan maalämpöjärjestelmä. Lämpöässä Emi. Emi 22 Emi 28 Emi 43 Emi 22P Emi 28P Emi 43P 100% MAALÄMPÖÄ Markkinoiden joustavin ja parhaan energialuokan maalämpöjärjestelmä Lämpöässä Emi Emi 22 Emi 28 Emi 43 Emi 22P Emi 28P Emi 43P Siirryimme öljylämmityksestä edulliseen maalämpöön. Lämpöässä

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Hake- ja pellettikattilan mitoitus Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2

TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2 Aalto-yliopisto/Insinööritieteiden korkeakoulu/energiatalous ja voimalaitostekniikka 1(5) TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) Ilmaa komprimoidaan 1 bar (abs.) paineesta 7 bar

Lisätiedot

Kannattava aurinkosähköinvestointi

Kannattava aurinkosähköinvestointi Kannattava aurinkosähköinvestointi -aurinkosähköjärjestelmästä yleisesti -mitoittamisesta kannattavuuden kannalta -aurinkoenergia kilpailukyvystä Mikko Nurhonen, ProAgria Etelä-Savo p. 043-824 9498 senttiä

Lisätiedot

Tekniset tiedot LA 12TU

Tekniset tiedot LA 12TU Tekniset tiedot LA 1TU Laitteen tekniset tiedot LA 1TU Rakenne - Lämmönlähde Ulkoilma - Toteutus Yleisrakenne - Säätö - Lämmönmäärän laskenta sisäänrakennettu - Asennuspaikka Ulkotila - Suoritustasot 1

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Tiedoksi lautakunnalle Savukosken lämpölaitoksen energiamaksun korottaminen Talousarvion toteutuminen tammi-lokakuu 2015 Muut asiat

Tiedoksi lautakunnalle Savukosken lämpölaitoksen energiamaksun korottaminen Talousarvion toteutuminen tammi-lokakuu 2015 Muut asiat SAVUKOSKEN KUNTA ASIALISTA Tekninen lautakunta KOKOUSTIEDOT Aika Tiistai 24.11.2015 klo 18.00 19.30 Paikka Savukosken kunnanvirasto KÄSITELTÄVÄT ASIAT :t 27 28 29 30 Tiedoksi lautakunnalle Savukosken lämpölaitoksen

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Janne Käpylehto Energia-asiantuntija, tietokirjailija Dodo RY janne.kapylehto@gmail.com Sisältö Yleistä aurinkosähköstä, kytkennät, hintakehitys Taloudelliset mallinnukset

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE 2016 2(6) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3

Lisätiedot

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m

Lisätiedot

MAKING MODERN LIVING POSSIBLE. Tekninen kuvaus DHP-M.

MAKING MODERN LIVING POSSIBLE. Tekninen kuvaus DHP-M. MAKING MODERN LIVING POSSIBLE Tekninen kuvaus www.heating.danfoss.com Danfoss A/S myöntämä takuu ei ole voimassa eikä Danfoss A/S ole korvausvelvollinen, jos näitä ohjeita ei noudateta asennuksen ja huollon

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Compact-Y Teknologiaa energian säästöön.

Compact-Y Teknologiaa energian säästöön. Compact-Y Teknologiaa energian säästöön. Uusissa Compact-Y jäähdytyslaitteissa ja lämpöpumpuissa käytetään R410A kylmäainetta ja energiaa säästämään suunniteltua AdaptiveFunction Plus käyttölogiikkaa.

Lisätiedot

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto Samuli.Honkapuro@lut.fi Tel. +358 400-307 728 1 Vähäpäästöinen yhteiskunta

Lisätiedot

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk.

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. TTY FYS-1010 Fysiikan työt I 14.3.2016 AA 1.2 Sähkömittauksia 253342 Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk. 246198 Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. Sisältö 1 Johdanto 1 2 Työn taustalla oleva teoria 1 2.1 Oikeajännite-

Lisätiedot

Vähähiilisiä energiaratkaisuja. - Kokemuksia Jouko Knuutinen

Vähähiilisiä energiaratkaisuja. - Kokemuksia Jouko Knuutinen Vähähiilisiä energiaratkaisuja - Kokemuksia 5.10 2016 Jouko Knuutinen TA-Yhtymä Oy valtakunnallinen, yleishyödyllinen koko maassa n. 15 000 asuntoa - Pohjois-Suomessa n. 3100 asuntoa uudistuotantoa n.

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KAUKOLÄMMÖN PUMPPAUS Tilastotutkimus. Helsinki 10.11.2010 Jarkko Lampinen

ENERGIATEHOKAS KAUKOLÄMMÖN PUMPPAUS Tilastotutkimus. Helsinki 10.11.2010 Jarkko Lampinen ENERGIATEHOKAS KAUKOLÄMMÖN PUMPPAUS Tilastotutkimus Helsinki Jarkko Lampinen Tutkimuksen tavoite Selvittää kaukolämmön pumppaukseen käytetty keskimääräinen sähköenergia Kehittää helppo ja nopea työkalu

Lisätiedot

Energiatehokkaita ratkaisuja rakennusten lämmitykseen ja jäähdytykseen. Eero Pekkola CEO, Oilon Group Oy

Energiatehokkaita ratkaisuja rakennusten lämmitykseen ja jäähdytykseen. Eero Pekkola CEO, Oilon Group Oy Energiatehokkaita ratkaisuja rakennusten lämmitykseen ja jäähdytykseen Eero Pekkola CEO, Oilon Group Oy TRENDEJÄ Rakennustehokkuus vähentää energiankulutusta, mutta jäähdytys lisää sitä. Veden kulutus

Lisätiedot