Jakelussa mainituille VUOSIA KOSKEVIEN VALTIONTALOUDEN KEHYSTEN VALMISTELU

Transkriptio

1 VALTIOVARAINMINISTERIÖ VM/1867/ / Jakelussa mainituille VUOSIA KOSKEVIEN VALTIONTALOUDEN KEHYSTEN VALMISTELU Valtiontalouden kehysehdotusten, talousarvioehdotusten sekä toiminta- ja taloussuunnitelmien laadintaperiaatteista annetun valtioneuvoston päätöksen mukaisesti ministeriöiden tulee laatia kehysehdotuksensa ja niihin liittyvät selvitykset ja laskelmat maaliskuussa 2011 annettavan vuosia koskevan valtiontalouden kehyspäätöksen valmistelun pohjaksi. Ehdotukset tulee valmistella valtiovarainministeriön antaman toiminta- ja taloussuunnittelua sekä kehys- ja talousarvioehdotusten laadintaa koskevan määräyksen ( TM 0802; muutettu TM 1001) mukaisesti ja toimittaa ne valtiovarainministeriöön Excel-tiedostoina mennessä sekä tallentaa Buketti-tietojärjestelmään mennessä. Finanssipolitiikan näkymät Talous on vuoden 2009 syvän pudotuksen jälkeen palannut kasvu-uralle, joskin kokonaistuotanto on edelleen alemmalla tasolla kuin ennen kriisiä. Talouskriisin seuraukset näkyvät julkisen talouden tilassa, jonka arvioidaan pysyvän alijäämäisenä koko seuraavan vaalikauden. Julkisen talouden kestävyyden turvaaminen on aiempaa suurempi haaste. Finanssipolitiikan tavoitteissa kehyskaudella korostuu huoli julkisen talouden pitkän aikavälin rahoitusaseman kestävyydestä. Koko vaalikaudelle päätettävä menokehys on keino hillitä valtiontalouden menojen kokonaiskasvua ja edesauttaa valtiontalouden vahvistamista. Kehysehdotusten laadinta vuosille Hallinnonaloittaiset kehysehdotukset laaditaan ministeriöissä valtioneuvoston antamien valtiontalouden kehysten ja muiden määräysten mukaisesti. Peruslaskelma valmistellaan valtioneuvoston antaman kehyspäätöksen pohjalta kirjaten yksityiskohtaisesti näkyviin jo tehtyjen päätöksien vaikutukset ja menojen tasoon vaikuttavien automaattisten tekijöiden muutokset. Päätöksillä tarkoitetaan mm. hallituksen sopimuksia, päätöksiä ja sitovia kannanottoja sekä talousarvion rakenteen muutoksia ja muita teknisiä tarkistuksia. Automaattisia tekijöitä voivat olla mm. väestömäärä, väestörakenne, ikärakenne, oppilasmäärät, työttömien määrä ja eläkkeensaajien määrä, korkotaso sekä sosiaaliturvamaksut. Valtion henkilöstön virka- ja työehtosopimuksista johtuvat palkkausten tarkistukset vuodelta 2010 otetaan huomioon sellaisina kuin ne ovat vuoden 2011 talousarvioesityksessä. VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL VALTIONEUVOSTO PUH. (09) 16001

2 2 (7) Vuoden 2011 talousarvioesityksessä päätetyt toimintamenomäärärahojen säästöt sisällytetään peruslaskelmaan vuodelle 2012, ellei niitä ole päätetty kertaluonteisiksi. Vuoden 2015 pohjalukuina käytetään edellistä kehyspäätöstä vuodelle 2014, joka on valmiiksi tallennettu Bukettiin. Valtiovarainministeriö haluaa kiinnittää erityistä huomiota siihen, että laskelmat sisältävät realistisen arvion nykylainsäädännön ja tehtyjen päätösten aiheuttamasta menotasosta. Laskelmiin ei tule sisällyttää uusia harkinnanvaraisia määrärahalisäyksiä, mikäli ne eivät perustu jo tehtyihin päätöksiin. Toimintapoliittisten linjausten tulee lähtökohtaisesti vastata kevään 2010 kehyspäätöstä, ellei näihin tämän jälkeen ole tehty muutoksia. Ministeriöiden kehysehdotukset laaditaan peruslaskelman pohjalta momenteittain eriteltynä. Mikäli ministeriökohtaisiin kehysehdotuksiin sisällytetään hallitusohjelmaan perustuvia määrärahojen lisäyksiä tai uudelleenkohdennuksia vaativia uudistuksia, mainitaan ao. hallitusohjelman kohta. Määrärahamuutoksia ehdotettaessa tulee esittää, missä määrin ne voidaan toteuttaa uudelleenkohdennuksin kokonaiskehyksen puitteissa. Etuuksien perusteita koskevista ehdotuksista tulee käydä ilmi myös nykylainsäädännön tai muiden nykyperusteiden mukainen menotaso, mikäli tämä seikka ei ilmene peruslaskelmasta. Kehyksen lukuja tarkistetaan talousarvion rakenteessa mahdollisesti tapahtuvia vertailukelpoisuuteen vaikuttavia teknisiä muutoksia vastaavasti. Nämä tarkistukset sisällytetään aiemmin päätettyjen muutosten osalta jo peruslaskelmaan ja uusien ehdotusten osalta kehysehdotukseen. Kehysehdotukseen sisällytetyt muutokset suhteessa peruslaskelmaan eritellään yksityiskohtaisesti ja perustellaan. Erittelyt ja perustelut esitetään tarkoituksenmukaisessa laajuudessa käyttäen liitemuistioita samaan tapaan kuin talousarvioehdotuksia tehtäessä. Kehysehdotus vuosille tulee valmistella kurinalaista menojen hallintaa tukevalla tavalla. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että peruslaskelmassa ja kehysehdotuksessa on tehty realistinen arvio nykylainsäädännön ja tehtyjen päätösten aiheuttamista menopaineista. Mikäli menokehitykseen sisältyy riskejä suuntaan tai toiseen, riskien suuruus ja aiheutumissyy tulee tuoda esille. Kehysten ulkopuolelle jäävistä momenteista tulee esittää kehitysarvio (peruslaskelma ja siitä mahdollisesti poikkeava muutosehdotus). Valtiovarainministeriölle toimitettujen yhteenvetojen pohjalta valtiovarainministeriö käynnistää kehysvalmistelut tammikuussa Kehysneuvottelut ao. ministeriöiden kanssa käydään maaliskuussa. Vuosille annettavat määrärahakehykset ja muut kannanotot käsitellään hallituksen neuvottelussa maaliskuussa. Ministeriöiden tulee varautua tarkistettujen kehysten laadintaan vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen. Vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen annettiin uudet kehykset toukokuussa Toukokuussa annetut koko vaalikauden kehykset pohjautuivat edellisen hallituksen maaliskuussa antamiin kehyksiin. Vastaavanlainen menettelytapa saattaa toistua vuonna 2011.

3 3 (7) Peruspalveluohjelma Peruspalveluohjelmassa arvioidaan kuntien tehtävistä ja muista velvoitteista aiheutuvat menot ja tulot sekä toimenpiteet niiden tasapainottamiseksi. Peruspalveluohjelma kattaa kuntataloutta koskevat lakisääteiset peruspalvelut ja arvion kuntien kokonaistaloudellisesta tilanteesta sekä tarkasteluja kuntatalouden tilasta erikokoisissa kunnissa ja maan eri osissa. Kuntien peruspalvelutehtävien ja muiden velvoitteiden tarkoituksenmukaisuutta ja rahoitusta arvioidaan poikkihallinnollisesti yhtenä kokonaisuutena ottaen huomioon kuntien verotulot, valtionosuudet ja maksut. Peruspalveluohjelmassa tarkastellaan kuntien toimintatapoja ja tehokkuutta sekä tarvetta sellaisiin rakenteellisiin uudistuksiin, joilla taloudellisuutta ja tehokkuutta on mahdollista lisätä. Peruspalveluohjelman johtopäätökset sisällytetään kehyspäätökseen. Kuntien tulojen ja menojen kehitystä sekä kuntatalouden tilaa koskevat taulukot kuvauksineen sisällytetään kehyspäätöksen liitteeksi. Lisäksi laaditaan laajempi muistio, jossa tarkastellaan toimintaympäristön ja palvelurakenteen muutoksia, peruspalvelujen kehittämistarpeita sekä toimenpiteitä kuntien menojen ja tulojen tasapainottamiseksi. Peruspalveluohjelman valmistelua varten on asetettu valtiovarainministerin johtama ministerityöryhmä ja sille sihteeristö. Ministeriöiden tulee tuottaa peruspalveluohjelman valmistelua varten tarpeelliset tiedot toisaalta ministerityöryhmän sihteeristölle ja toisaalta valtiovarainministeriölle osana ministeriöiden kehysehdotusta. Ministeriöiden kehysehdotusten ja ministerityöryhmälle toimitettavien ehdotusten tulee olla perusteiltaan yhteneväiset. Tuottavuusohjelma Hallitusohjelman mukaan hallitus jatkaa valtion tuottavuusohjelman toteuttamista. Ministeriöiden tulee sisällyttää kehysehdotuksiinsa aiempien päätösten mukaiset, vuoden 2015 loppuun mennessä toteutettavat tuottavuustoimenpiteet henkilöstövaikutuksineen. Ministeriöiden tulee tarvittaessa esittää niihin hallinnonalan kokonaistavoitteen puitteissa muutoksia. Hallinnonalojen tulee nimetä ja lyhyesti kuvata sellaiset kehittämishankkeet, jotka keskeisesti tukevat hallinnonalan tuottavuustavoitteiden saavuttamista. Hankkeiden määrärahavaikutukset kehysvuosilta sisällytetään kehysehdotukseen. Momenttikohtaisia kehysehdotuksia mitoitettaessa tulee ottaa huomioon tuottavuuden edistämisen mahdollisesti edellyttämät investointitarpeet sekä tuottavuuskehityksen mukanaan tuomat säästöt. Henkilöstövaikutukset, samoin kuin keskeisten tuottavuustavoitteiden saavuttamista tukevien toimenpiteiden ja hankkeiden kuvaukset, tulee esittää soveltaen toiminta- ja taloussuunnittelusta sekä kehys- ja talousarvioehdotusten laadinnasta annettavan valtiovarainministeriön määräyksen uudistettavan liitteen II-2. Liitteen taulukon mukaisesti esitetään kehyskauden henkilöstövaikutusten lisäksi vuoden 2009 toteuma, vuoden 2010 ennakollinen toteuma sekä vuoden 2011 talousarvioesityksen mukainen henkilöstövaikutus. Hallitus totesi kehyspäätöksessään tuottavuusohjelman toteuttamisen olevan jäämässä jälkeen tavoitellusta kehityksestä ja kävi toukokuussa 2010 läpi tavoitteesta jälkeen jäämisen syitä vuoden 2009 osalta sekä tarkasteli tämän merkitystä tuottavuusohjelman toteuttamiselle. Seuraava

4 4 (7) talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa tapahtuva tarkastelu on suunniteltu pidettäväksi Ministeriöitä pyydetään selvittämään hallinnonalansa osalta virastoittain tai muulla tuottavuusohjelmassa käytetyllä tavalla eriteltynä: 1) ennakkoarvio tuottavuusohjelman toteutumisesta kuluvan vuoden osalta suhteessa vuoden 2010 talousarviotavoitteisiin, sekä 2) millaisin korjaavin toimenpitein hallinnonalalla varmistetaan kokonaistavoitteen saavuttaminen vuonna Samassa yhteydessä ao. ministeriöiden tulee toimittaa hallinnonalaansa koskevat selvitykset talouspoliittisen ministerivaliokunnan puoltamien toimenpiteiden etenemisestä ja työryhmien selvitysten tuloksista. Selvitykset tulee toimittaa valtiovarainministeriölle mennessä osoitteeseen Hallitus on kehyspäätöksessä linjannut työurien pidentämisen ja tuottavuusohjelman yhteensovittamista. Työurien pidentämisen tukemiseksi tuottavuusohjelman toimenpiteiden toteuttamisen seurannassa voidaan henkilötyövuosien kokonaismäärässä lukea hyväksi se henkilötyövuosimäärä, joka aiheutuu virastoissa henkilökohtaisen eläkeikänsä jälkeen työuraansa jatkavien työpanoksesta. Menettelyä sovelletaan vuodesta 2010 alkaen. Tuottavuusohjelman ensimmäisen kauden kokonaistavoitteen toteutumista arvioidaan vuoden 2010 toteumatietojen perusteella talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa alkuvuodesta Tuottavuustavoitteiden toteutuminen todetaan lopullisesti koko kauden toteumatietojen valossa alkuvuodesta Tässä yhteydessä valtiovarainministeriö toimittaa ministeriöille käyttöön Valtiokonttorin keskitetysti tuottamat tiedot työuraansa jatkaneiden toteutuneesta työpanoksesta. Aiemmin talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa linjatun mukaisesti määräaikaisiksi tarkoitettuja henkilöstölisäyksiä (mm. poliisi, maahanmuuton lisähenkilöstö, Hätäkeskuslaitos, muutosturva) ei lähtökohtaisesti jatketa vuoden 2011 jälkeen. Kehyspäätöksessä rajattiin tuottavuusohjelman henkilötyövuosivähennysten soveltamista valtion ulkopuolisella rahoituksella toteutettavaan sektoritutkimuslaitosten tutkimustoimintaan. Tarkoituksena on, että tuottavuusohjelma ei olisi esteenä tarkoituksenmukaiselle valtion ulkopuolisen rahoituksen vastaanottamiselle ja sektoritutkimuslaitosten kilpailukyvylle. Mikäli sektoritutkimuslaitoksen henkilötyövuosimäärä muuttuu siitä syystä, että tutkimuslaitos vastaanottaa valtion ulkopuolista tutkimusrahoitusta tai sitä tukevaa Tekesin tai Suomen Akatemian rahoitusta, tällaisella rahoituksella palkatun henkilöstön henkilötyövuosien määrän muutosta, lisäystä tai vähennystä, ei lueta tuottavuusohjelman piiriin. Tällaisenkin toiminnan tuottavuutta tulee tietenkin edelleen pyrkiä parantamaan. Merkittävät muutokset näissä henkilötyövuosissa tulee selvittää kehysehdotuksissa. Toimitilat Hallituksen työurien pidentämistä tukevan linjauksen pohjalta on tarkoitus marraskuun 2010 talouspoliittisen ministerivaliokunnan käsittelyssä linjata myös harjoittelijoiden henkilötyövuosimäärän vaikutuksen huomiointia tuottavuusohjelman mukaisten henkilötyövuositavoitteiden toteuttamisessa vuoden 2010 jälkeen.

5 5 (7) Muut ohjeet Valtion hyväksytty toimitilastrategia sisältää toimintalinjauksen: Kun valtion keskushallinto symbolirakennuksineen on sidottu sijaitsemaan keskustassa, valtion on syytä olla erityisen pidättyväinen muiden toimintojensa sijoittamisessa kalleimmalle vyöhykkeelle. Tilaratkaisujen valmistelun vaatiman ajan vuoksi asiaan on tarpeen varautua myös toiminta- ja taloussuunnittelussa ja ministeriöiden kehysehdotuksissa. Edellisvuoden tapaan valtiovarainministeriö pyytää ministeriöitä esittämään kehysehdotuksissaan suunnitelman hallinnonalan muiden virastojen kuin ministeriöiden siirtymisestä kalleimman keskustavyöhykkeen (erityisesti postinumeroalue Helsinki 10 ja Kruununhaka sekä Ruoholahti) ulkopuolisille alueille sitä mukaa kun vuokrasopimuksiin tulee normaali irtisanomismahdollisuus. Ministeriöitä pyydetään suunnitelmassaan esittämään toimitilakohteittain siirtymisten aikataulu tai mahdolliset perustellut syyt siirtymisen välttämiseen. Ministeriöitä pyydetään tallentamaan ehdotuksensa kehyspäätöksen hallinnonalaansa koskevaksi tekstiksi Bukettiin mennessä. Ministeriöitä pyydetään tekstissä tuomaan esille hallinnonalansa keskeisimmät linjaukset sekä kehyskaudella määrärahojen tasoon merkittävästi vaikuttavat tekijät. Myös poliittisesti kiinnostavat asiat, kuten vaalikauden vaihtuessa päättyvät toimet, tulisi tuoda esille. Tekstin pituus tulisi olla noin puoli sivua. Ministeriön kehysehdotus laaditaan voimassa olevien laadintamääräysten mukaisesti ja vuoden 2011 hinta- ja kustannustasoon käyttäen laskentaperusteina liitteessä 1 olevia kokonaistaloudellisia ennusteita ja oletuksia. Valtiovarainministeriö toimittaa ministeriöille mahdolliset muutokset määrärahojen mitoituksen pohjana oleviin kokonaistaloudellisiin ennusteisiin laskelmien tarkistamista varten. Ennustemuutosten johdosta tarkistetut momenttikohtaiset menoarviot pyydetään toimittamaan valtiovarainministeriöön kahdenvälisten neuvottelujen yhteydessä tai viimeistään Kehyspäätöksen yhteydessä julkaistaan eritelty arvio valtion tuloista sekä taloudellinen katsaus, jossa eritellään arvion kokonaistaloudelliset taustaoletukset, keskipitkän ajan taloudelliseen kehitykseen vaikuttavat tekijät samoin kuin arviointi valtiontalouden kestävyydestä. Tämän mahdollistamiseksi ministeriöiden tulee ilmoittaa hallinnonalansa tuloista momenteittaiset arviot vuosille Valtiovarainministeriö muistuttaa, että ministeriöiden tulee tarkistaa talousarvion ulkopuolella olevia valtion rahastoja koskevat ennakoivat rahoituslaskelmat vuosille ja toimittaa tarkistetut laskelmat valtiovarainministeriölle (valtiovarainministeriön määräyksen liite II-1). Ennakoivissa rahoituslaskelmissa tulee panostaa tiedon laatuun ja ajantasaisuuteen. Tuloja ja menoja ei tule nettouttaa. Ministeriön on toimitettava valtiovarainministeriölle tiedot hallinnonalansa tietojärjestelmien ja perustietotekniikan sekä tietoteknisen infrastruktuurin kehittämiseen tai hankintaan (ml. laajat käyttöpalvelu- ja ylläpitohankinnat) liittyvistä yhtä tai useampaa virastoa tai hallinnonalaa koskevista hankkeista, joiden kokonaiskustannukset kehyskaudella ovat yli 1 miljoonaa euroa. On tärkeää, että myös ne hankkeet, joista ei ole vielä tehty esitutkimuksia ja joista näin ollen ei ole vielä olemassa täsmällisiä kustannus- ja aikataulusuunnitelmia, ilmoitetaan Excel- lomakkeilla hankkeina, jotta kokonaiskuva

6 6 (7) tulevien vuosien IT- hankesalkusta on nähtävissä. Kenttään Tarvittaessa lyhyt tilannekuvaus voi tällaisissa tapauksissa laittaa merkinnän hankeaihio. Kustannus- ja aikataulusuunnitelmia voi täsmentää tulevissa TTS:ssa. Ministeriöille ja virastoille on kesällä 2010 toimitettu sähköpostitse edellä mainittuja hankkeita koskevat esitäytetyt tietojärjestelmälomakkeet sekä myös tyhjä lomake. Nämä esitäytetyt lomakkeet pyydetään palauttamaan päivitettyinä ja täydennettyinä, samoin kuin mahdollisista puuttuvista tai uusista hankkeista täytetyt lomakkeet ministeriön kehysehdotuksen yhteydessä alkuperäisessä sähköisessä muodossaan osoitteeseen Ko. lomakkeet tallennetaan myös Bukettiin. Tietojen teknisen käsittelyn nopeuttamiseksi, ja mikäli ministeriö katsoo mahdolliseksi, niin lomakkeet voi palauttaa sähköisesti valtiovarainministeriöön jo ennen hallinnonalan kehysehdotuksensa toimittamista. Käytettävä lomake on saatavissa valtiovarainministeriön www-sivujen kohdasta laadinta- ja soveltamismääräyksiä. Edellä todetun johdosta valtiovarainministeriö pyytää ministeriöitä tallentamaan hallinnonalansa vuosia koskevat tarkistetut peruslaskelmat ja kehysehdotukset liitteineen Bukettiin viimeistään Lisäksi laskelmat tulee toimittaa sähköisesti osoitteella päivitettyinä valtiovarainministeriön ao. ministeriöille toimittamiin Exceltiedostoihin mennessä. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Osastopäällikkö, budjettipäällikkö Hannu Mäkinen JAKELU TIEDOKSI LIITTEET Eduskunnan keskuskanslia Tasavallan presidentin kanslia Ministeriöt Valtiovarainvaliokunnan sihteeristö Eduskunnan tilitoimisto Valtiontalouden tarkastusvirasto Kokonaistaloudelliset ennusteet ja oletukset

7 7 (7) Kokonaistaloudelliset ennusteet ja oletukset vuosille Liite BKT, määrän muutos 2,1 2,9 2,6 2,2 1,9 1,7 BKT, hinnan muutos 1,6 2,2 2,1 2,2 2,2 2,2 BKTL, arvo, milj. euroa Kuluttajahintaindeksi, muutos-% 1,5 2,5 2,0 2,0 2,0 2,0 Ansiotasoindeksi, muutos-% 2,6 2,8 3,0 3,7 3,7 3,7 Rakennuskustannusindeksi, muutos-% 2,0 3,1 2,8 2,0 2,0 2,0 Kotimarkkinoiden perushintaindeksi, muutos- % 4,5 4,0 3,5 2,0 2,0 2,0 Työttömyysaste, % 8,6 8,2 7,9 8,0 7,3 6,9 Palkkasumma, muutos-% 2,5 4,5 4,5 4,1 3,8 3,7 TyEL-indeksi KEL-indeksi Valtionosuusindeksi: Kustannustason muutos, ennuste 2,0 2,6 2,9 2,9 2,7 2,7 Kustannustason muutos, TAE 2,6 1,6 2,9 2,9 2,7 2,7 - sisältää indeksin korjauksen +0,6-1,0 Toteutunut kustannustason muutos Yliopistoindeksi 2,7 2,9 2,9 3,1 3,1 3,1 Työttömyysvakuutusmaksu - työnantaja, keskimäärin 2,12 2,32 2,52 2,52 2,32 2,12 - työntekijä 0,40 0,60 0,80 0,80 0,60 0,40 TyEL-maksu 21,6 22,0 22,7 23,1 23,5 23,5 - työnantaja 16,9 17,0 17,3 17,5 17,7 17,7 - työntekijä alle/= 53 v. 4,5 4,8 5,2 5,4 5,6 5,6 - työntekijä yli 53 v. 5,7 6,1 6,6 6,9 7,1 7,1 - palkkakerroin 1,231 1,259 1,290 1,322 1,364 1,408 Vakuutetun sairausvakuutusmaksut - palkansaajien päivärahamaksu 0,93 0,83 0,82 0,82 0,82 0,82 - palkansaajien ja yrittäjien sairaanhoitomaksu 1,47 1,24 1,33 1,35 1,38 1,41 - eläkeläisten sairaanhoitomaksu 1,64 1,41 1,50 1,52 1,55 1,58 Valtion työnantajamaksut 22,5 21,9 21,6 21,5 21,3 21,2 - kevamaksu 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 - savamaksu 2,23 2,13 2,12 2,12 2,12 2,12 - eläkemaksu (VaEL) 20,2 19,8 19,5 19,4 19,2 19,1 Kuntien työnantajamaksut 29,3 29,5 29,8 29,8 29,5 29,3 - kevamaksu 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 - savamaksu 2,23 2,13 2,12 2,12 2,12 2,12 - muut sosiaalivakuutusmaksut 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 - työttömyysvakuutusmaksu 2,81 3,09 3,34 3,34 3,11 2,83 - eläkemaksu (KuEL) 23,6 23,6 23,6 23,6 23,6 23,