16Talousarvio. ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 16Talousarvio ja taloussuunnitelma TAMPEREEN KAUPUNKI JULKAISUT TOIMINTA JA TALOUS 2015

2

3 talousarvio 2016 taloussuunnitelma KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ JULKAISIJA: TAMPEREEN KAUPUNKI, KONSERNIHALLINTO, HALLINTO- JA TALOUSRYHMÄ

4 Kansien suunnittelu: DesignKomitea Kannen kuva: Tuula Kaakinen Paino: Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy

5 Esipuhe Esipuhe Tampere käännekohdassa - suurten muutosten vuosi Vuonna 2016 tehdään Tampereella kauaskantoisia ratkaisuja. Sote-uudistus, toimintamallin uudistus, kuntatalouden tehostaminen, isot investoinnit, palveluverkon uudistaminen ja päätös katuraitiotiestä vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Tampereen väkiluku ylittänee vuoden 2015 loppuun mennessä asukkaan rajapyykin. Viime vuosina kaupunkiseudun väestön kasvu on keskittynyt entistä enemmän Tampereelle ja ennusteen mukaan tämä kehitys tulee jatkumaan. On merkille pantavaa, että maamme talouden vaikeina vuosina keskuskaupunkien vetovoima vain kasvaa. Tampereelle tullaan opiskelemaan, etsimään töitä, yrittämään ja luomaan parempaa elämää. Näihin tarpeisiin kaupungin on vastattava. Suomen kunnat ovat suurten uudistusten edessä. Sote-uudistus muuttaa kuntien tehtäviä radikaalisti. Maan hallitus on asettanut tavoitteekseen julkisen talouden vahvistamisen 6 miljardilla eurolla vuoteen 2021 mennessä. Kuntatalouden osuus on tästä kolmannes ja se koostuu muun muassa sote-uudistuksen tuomista säästöistä ja kuntien lakisääteisten tehtävien karsimisesta ja velvoitteiden vähentämisestä. Tampereen kaupunki vastaa julkisen talouden haasteisiin muun muassa uudistamalla toimintamalliaan. Sujuvoitamme palveluita, parannamme niiden laatua ja kustannustehokkuutta ja selkeytämme vastuita. Samalla tavoittelemme innovatiivista ja mahdollistavaa toimintakulttuuria, jonka ytimessä on henkilöstön osaamisen hyödyntäminen, johtamisen kehittäminen sekä uudenlainen kumppanuusajattelu. Haluamme rakentaa kaupunkia ja sen palveluja yhdessä eri toimijoiden kanssa. Uudistuksella valmistaudumme myös uuteen kuntaan, jonka tehtävät painottuvat elinvoiman, koulutuksen, sivistyksen ja hyvän kaupunkiympäristön luomiseen. Konsernihallinnon uudistus tulee voimaan vuoden 2016 alussa. Valtuuston linjauksen mukaisesti kaupungin sisäisessä toiminnassa luovutaan vuonna 2017 tilaajan ja tuottajan erottelusta ja siirrytään uuteen, johtamisen selkeyttä korostavaan malliin. Hyväksi koettua pormestarimallia jatkamme, mutta muilta osin poliittisen johtamisen kehittäminen linjataan vuoden 2015 lopussa ja vuoden 2016 aikana. Uusi toimintamalli on kokonaisuudessaan käytössä uuden valtuustokauden alkaessa. Toimintamallin uudistuksen ohella talousarviovalmisteluun ovat vaikuttaneet maan hallituksen kuntien taloutta ja tehtäviä koskevat linjaukset. Kuntatalous jatkuu vuosikymmenen loppuun saakka erittäin kireänä ja kunnat joutuvat sopeuttamaan toimintojaan ja palvelujaan supistuviin tuloihin. Kuntien talousongelmiin on luvassa helpotuksia vain, mikäli hallituksen alustavat kaavailut kuntien tehtävien ja velvoitteiden purkamisesta realisoituvat. Tampere on vuodesta 2013 lähtien onnistunut menojen hallinnassa kiitettävästi. Viime vuonna kaupungin nettomenot kasvoivat vain 0,5 prosenttia ja kuluvan vuoden vertailukelpoinen menojen kasvu on jäämässä alle kahden prosentin. Kun palvelujen tarve on samaan aikaan jatkanut kasvuaan, on maltillinen menojen kasvu osoitus toimintojen huomattavasta tehostumisesta. Menojen kasvua on hillitty ilman, että palvelujen laatua tai määrää on erityisesti heikennetty. Tämä on hyvä saavutus, mistä haluan kiittää kaupungin koko henkilöstöä. Vuoden 2016 talousarviossa kaupungin nettomenot kasvavat vuoden 2015 toteumaennusteeseen verrattuna vain 0,8 prosenttia, mikä asettaa ensi vuoden toiminnalle haasteita. Vuosikate on 76,2 miljoonaa euroa. Se on kaupungin investointitarpeisiin nähden liian pieni. Huolimatta ennätyksellisen matalasta menojen kasvusta talousarvio on noin 16 miljoonaa euroa alijäämäinen, koska verotulojen ja valtionosuuksien kasvu on menojen kasvua hitaampaa. On kuitenkin syytä muistaa, että kaupungin nettomenot ovat miljoonaa euroa, joten alijäämä ei ole kovin dramaattinen. Silti meillä riittää tuleville vuosille kirittävää, jotta talous saadaan käännettyä ylijäämäiseksi. Vastaamme nykyisiin ja tuleviin haasteisiin investoimalla lähivuosina voimakkaasti työtä, kasvua ja vetovoimaa edistäviin hankkeisiin. Investointien avulla luomme edellytyksiä kasvavien palvelutarpeiden rahoittamiseksi ja edistämme kaupungin kestävää kehitystä. Ensi vuonna korjaamme ja rakennamme Tampereen kaupungin talousarvio

6 Esipuhe toimitiloja lähes 100 miljoonalla eurolla. Pelkästään päiväkotien ja koulujen investointeihin osoitetaan lähes 40 miljoonaa euroa. Kaupunkiympäristön perusinvestointeihin kohdennetaan yli 50 miljoonaa euroa ja merkittäviin kaupunkikehitysinvestointeihin osoitetaan (Rantaväylän tunneli, raitiotie, Hiedanranta, Vuores, Keskusta) noin 35 miljoonaa euroa. Keskustan ja Vuoreksen aluekehitysohjelmat etenevät ja Hiedanrannan uuden kaupunginosan kehittäminen saa vauhtia. Rantaväylän tunneli mahdollistaa Ranta-Tampellan asuinalueen rakennustyöt ja katuraitiotien rakentamisesta tehdään lopullinen päätös valtuustossa. Innovatiivisilla hankinnoilla haemme parempia ja kustannustehokkaampia palveluja. Tästä esimerkkinä ovat alueelliset hyvinvointikeskukset, joista ensimmäisiä toteutetaan Lielahdessa, Tesomalla ja Linnainmaalla kaupungin, yritysten ja yhteisöjen yhteiskehittämisellä. Kehittyvän kaupungin on uskallettava investoida tulevaisuuteen. Isot kehityshankkeemme ovat myös alustoja asumisen, liikkumisen, palvelujen ja liiketoiminnan innovaatioille. Näin voimme synnyttää yrityksille referenssejä, tehdä kaupungistamme entistäkin kiehtovamman ja nousta älykkäiden kaupunkien edelläkävijäksi. Vahvistamme Tampereen näkyvyyttä myös kansainvälisissä verkostoissa, jotta saamme tänne lisää tapahtumia, matkailijoita, osaajia ja sijoituksia. Tampereen erityispiirre suurten kaupunkien joukossa on korkea työttömyysaste, joka näkyy sekä verotulojen hitaana kasvuna että toimeentulotukimenojen kasvuna. Vuoden 2015 aikana työttömien työnhakijoiden määrä ylitti , mitä ei ole tapahtunut sitten 1990-luvun alun laman. Talouden rakennemuutos on koetellut kaupunkiamme. Siihen on vastattava aktiivisella koulutus- ja elinkeinopolitiikalla. Tässä tärkeä rooli on korkeakoulujemme yhdistymiseen tähtäävällä Tampere3-hankkeella. Uutena haasteena joudumme vastaamaan turvapaikanhakijoiden kasvavaan määrään. Meidän on varauduttava siihen, että oleskeluluvan saaneet turvapaikan hakijat hakeutuvat suuriin kaupunkeihin. Maahanmuuton kasvu on käännettävä voimavaraksi. Se edellyttää hyviä kotouttamisen palveluja ja maahanmuuttajien työllistämistä mm. niille aloille, joilla vallitsee työvoimapula. Maahanmuuttajat tukevat Tampereen kansainvälistymistä, mikä on aina ollut yksi avain kaupunkimme menestykseen. Tiukan talouden ajoista huolimatta vuoden 2016 talousarvio on laadittu hyvässä yhteistyössä niin virka- kuin luottamushenkilöiden kesken. Sen avulla voidaan huolehtia tamperelaisten palveluista ja myös uudistaa kaupunkiamme kohtaamaan huomisen haasteet. Anna-Kaisa Ikonen Pormestari 4 Tampereen kaupungin talousarvio 2016

7 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo ESIPUHE...3 YLEISET LÄHTÖKOHDAT...7 Talous- ja strategiaprosessi... 9 Organisaation keskeiset muutokset... 9 Toimintaympäristö...11 Väestö...11 Työ Asuminen...14 Taloudelliset lähtökohdat Talouden kehitysnäkymät Kuntatalous Kaupungin talous...16 Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion osat Talousarvion sitovuus...22 Tilivelvollisen seurantavastuu...23 Henkilöstö STRATEGIAOSA...27 Tampereen kaupungin strategisen kehittämisen suuntaviivat Strateginen johtamisjärjestelmä Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki -kaupunkistrategia Rakenteelliset muutokset vuoden 2016 sitovien toiminnan tavoitteiden keskiössä Kehittämisprojektien painopisteet...37 Palvelujen hankinnan ja kilpailuttamisen periaatteet...37 KONSERNIHALLINTO JA KONSERNIPALVELUT...41 Konsernihallinto Konsernipalvelut...46 Konsernipalvelut Koppari...46 Työllisyydenhoidon palveluyksikkö...48 Viranomaispalvelut...49 TILAAJAOSA Lasten ja nuorten kasvun tukeminen...53 Varhaiskasvatus ja esiopetus...55 Perusopetus Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut...57 Psykososiaalisen tuen palvelut Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen...60 Ammatillinen koulutus...61 Lukiokoulutus Elinkeino- ja työllisyyspalvelut Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen...64 Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut Kulttuuripääomapalvelut Kulttuuri- ja liikuntakasvatus Kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalvelut Tampereen kaupungin talousarvio

8 Sisällysluettelo Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Ennaltaehkäisevät palvelut...72 Perusterveydenhuollon avopalvelut...73 Sairaalapalvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelut...75 Sosiaalisen tuen palvelut Vammaispalvelut...77 Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäisevän työn palvelut...81 Kotona asumista tukevat palvelut Sairaala- ja pitkäaikaisen laitoshoidon palvelut...84 Kaupunkiympäristön kehittäminen Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito...90 Joukkoliikenne Pelastustoimi...94 TUOTTAJAOSA Hyvinvointipalvelut Avopalvelut Kotihoito ja asumispalvelut Sairaala- ja kuntoutuspalvelut Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Pirkanmaan pelastuslaitos Liikelaitokset Tampereen Vesi Liikelaitos Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos Tampereen Infra Liikelaitos Tampereen Ateria Liikelaitos Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Rahastot Vahinkorahasto TUOTTAJAOSA - RAHASTOT LASKELMAT Tuloslaskelma Verotulot Valtionosuudet Korkotulot ja -menot Muut rahoitustuotot ja -menot Investoinnit Rahoituslaskelma Antolainauksen muutokset Korollisten velkojen muutokset LIITTEET Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja -yhteisöt Merkittävät aluerakennushankkeet Hiedanranta Keskustahanke Vuores-hanke Täydentäviä tietoja Kaupunginvaltuustossa tehdyt muutokset talousarvioon Tampereen kaupungin talousarvio 2016

9 Yleiset lähtökohdat Yleiset lähtökohdat Yleiset lähtökohdat Talous- ja strategiaprosessi Organisaation keskeiset muutokset Tampereen kaupungin organisaatio Toimintaympäristö Väestö Työ Asuminen Taloudelliset lähtökohdat Talouden kehitysnäkymät Kuntatalous Kaupungin talous Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion osat Talousarvion sitovuus Tilivelvollisen valvontavastuu Henkilöstö Tampereen kaupungin talousarvio

10 8 Tampereen kaupungin talousarvio 2016

11 Yleiset lähtökohdat Talous- ja strategiaprosessi Organisaation keskeiset muutokset Vuoden 2016 talousarviota on valmisteltu keväästä 2015 alkaen. Kaupunginhallituksen suunnittelukokous käsitteli talousarvion laadinnan pohja-aineistoa. Suunnittelukokous hyväksyi taloussuunnitelmakauden liikkumavaran sekä kuluvan vuoden talouden tasapainottamisen tavoitteet jatkovalmistelun pohjaksi. Kaupunginvaltuusto käsitteli talousarviota talous- ja strategiaseminaarissa Konsernin johtoryhmä valmisteli talousarviokehystä kehysseminaarissaan Kaupunginhallitus hyväksyi talousarviokehyksen, joka sisälsi esitykset toiminnan tavoitteista, liikkumavaran kohdentamisesta ydinprosesseit- tain, menojen kasvusta sekä investointien tasosta. Kaupungin johtoryhmän talousarvioseminaarissa tasapainotettiin talousarvioon tehdyt esitykset ja toiminnan tavoitteet taloudelliseen liikkumavaraan. Pormestarin talousarvioehdotus esiteltiin valtuustolle ja tiedotusvälineille Kaupunginhallituksen suunnittelukokous hyväksyi toimintamallin uudistusprojektin eli Tampere projektin alustavan vaiheistuksen, ja kaupunginvaltuusto päätti toimintamallin uudistamisen keskeisistä tavoitteista. Tavoitteet ovat asiakaslähtöisyyden, kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien sekä kumppanuusajattelun vahvistaminen, johtamisen selkeyttäminen ja kehittäminen, toiminnan taloudellisuuden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisääminen. Kaupungin uuden toimintamallin lähtökohtana ovat kaupungin perustehtävät eli hyvinvoinnin ja elinvoiman vahvistaminen sekä kaupunkirakenteen ja -ympäristön kehittäminen. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa poliittista johtamista kehittämällä pormestarimallia. Kaupungin sisäisessä toiminnassa luovutaan nykyisestä tilaajan ja tuottajan erottelusta ja tilalle kehitetään uusi, nykyisen mallin hyviä puolia hyödyntävä, johtamisjärjestelmä. Kaupungin toimintamallin uudistaminen käynnistyi vuonna 2015 Tampere projektina. Toimintamallin uudistaminen alkoi tavoitteiden määrittelyllä ja pääperiaatteiden linjaamisella. Varsinaiset muutokset alkavat konsernihallinnosta ja ne on suunniteltu toteutettavaksi alkaen. Uudistuksen tavoitteena on vähentää hallintoportaita ja yksinkertaistaa hallintoa. Tullinkulman Työterveys Liikelaitoksesta muodostetaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa yhteinen yhtiö vuoden 2016 alusta. Yhtiöittäminen toteutetaan siten, että ensivaiheessa Tampereen kaupunki perustaa Tullinkulman Työterveys Oy nimisen osakeyhtiön. Perustettava yhtiö hankkii toimialalla vaadittavat luvat ja valmistautuu ottamaan vastaan Tullinkulman Työterveys Liikelaitokselta ja myöhemmin Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä ostettavan työterveysliiketoiminnan. Yhtiön päätarkoituksena on tuottaa omistajilleen monipuolisia työterveyshuoltoon liittyviä palveluja. Yhtiö myös järjestää/tuottaa Tampereen kaupungille lainsäädännössä (työterveyshuoltolaki) määritellyt työterveyshuoltoon liittyvät, kaupungissa toimiville työnantajille/ammatinharjoittajille, tarjottavat palvelut. Tampereen Logistiikka Liikelaitos tarjoaa asiakkailleen laadukkaita ja kustannustehokkaita hankinta-, varastointi-, kuljetus-, kalustovuokraus- ja henkilöliikennepalveluja. Tampereen Logistiikka Liikelaitoksesta muodostetaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa yhteinen yhtiö, Tuomi Logistiikka Oy, vuoden 2016 alusta. Yhtiön tarkoitus on tuottaa kaupungille ja sairaanhoitopiirille nykyisen kaltaiset palvelut. Tuomi Logistiikka Oy:stä Tampereen kaupunki omistaa 51 prosenttia ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 49 prosenttia. Yhtiöstä tulee kaupungin tytäryhtiö ja yhtiö käyttää kaupungin tukipalveluja. Tampereen kaupungin sairaala- ja kuntoutuspalvelujen tuotantoalueen kuvantamistoiminnot yhdistyvät Pirkanmaan sairaanhoitopiiri kuntayhtymään kuuluvaan Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitokseen liikkeenluovutuksella vuoden 2016 alusta. Kuvantamisyksiköiden yhdistämisellä voidaan varautua paremmin myös tulevaan radiologipulaan. Kuvantamisyksiköiden yhdistämiseen liittyy merkittäviä toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä. Kuvantamistoiminnan yhteistyön hyödyt ovat suurimmaksi osaksi aitoja kassavirtaperusteisia kustannushyötyjä (mm. tutkimustuotannon tehostaminen, työn järjestelyt, erikoistuminen toimipisteittäin ja investointien keventäminen). Säästöpotentiaali kasvaa asiantuntijoiden mukaan vuosittain uudelleenjärjestelyn myötä. Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kesken valmistellaan rakenteellisia yhteistyöselvityksiä edellä mainittujen lisäksi urologian, rintasyöpäleikkausten, sukupuolitautien poliklinikkatoimintojen ja tietohallintoyhteistyön osalta. Hatanpään sairaalan ja Taysin urologian toiminnot yhdistetään ja keskitetään Taysiin, jonne perustetaan urologian taseyksikkö vuoden 2016 aikana. Rintasyöpäleikkaukset keskitetään Hatanpään sairaalaan vuoden 2016 aikana. Erikseen selvitetään Taysin yleiskirurgian muun leikkaustoiminnan kuin rintasyöpäkirurgian osuus. Tampereen yliopistollisen sairaalan sukupuolitautien poliklinikkatoiminnat yhdistetään vuoden 2016 keväällä Tampereen kaupungin sukupuolitautien poliklinikkatoiminnan kanssa. Tampereen kaupungin talousarvio

12 Yleiset lähtökohdat TAMPEREEN KAUPUNGIN ORGANISAATIO KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Liiketoimintajaosto Henkilöstöjaosto PORMESTARI Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus KONSERNIHALLINTO Konsernijohtaja Konserniohjausyksikkö Tilaajaryhmä Hallinto- ja talousryhmä Kaupunkikehitysryhmä Konsernipalvelut TILAAJALAUTAKUNNAT HYVINVOINTIPALVELUT JOHTOKUNNAT LIIKELAITOKSET JOHTOKUNNAT Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta Ikäihmisten palvelujen lautakunta Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta apulaispormestari apulaispormestari Sopimus Avopalvelut Kotihoito ja asumispalvelut Sairaala- ja kuntoutuspalvelut Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampereen Ateria Tampereen Infra Tampereen Kaupunkiliikenne Tampereen Tilakeskus Osaamis- ja elinkeinolautakunta Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta apulaispormestari Toisen asteen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Sara Hildénin taidemuseo Tampereen Vesi Yhdyskuntalautakunta Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta apulaispormestari Pirkanmaan Pelastuslaitos TYTÄRYHTIÖT JA -YHTEISÖT 10 Tampereen kaupungin talousarvio 2016

13 Yleiset lähtökohdat Toimintaympäristö Väestö Tampereen väkiluku oli vuoden 2014 lopussa asukasta. Viime vuoden lähes asukaan kasvu jäi vuodesta 2013, jolloin väkimäärä kasvoi poikkeuksellisen paljon eli yli asukkaalla. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan väkiluku oli elokuun 2015 lopussa henkilöä. Väestön kasvun ennakoidun lievän tasaantumisen vuoksi vuoden 2015 lopun asukasmääräksi arvioidaan noin Tampereen kaupunkiseudun väkiluku joulukuun 2014 lopussa oli asukasta, mikä oli asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Elokuun lopussa kaupunkiseudun asukasmäärä oli kasvanut vuoden alusta noin asukkaalla. Viime vuosina kaupunkiseudun väestönkasvu on keskittynyt entistä vahvemmin Tampereelle. Kaupungin oman väestösuunnitteen mukaan vuosikasvu lähivuosina on asukasta, jolloin vuonna 2020 tamperelaisia olisi Ensi vuosikymmenellä kasvun arvioidaan vähenevän kuolleisuuden nousun myötä asukaan rajan odotetaan ylittyvän loppuvuonna 2026 ja vuonna 2030 tamperelaisia arvioidaan olevan noin Uusia tamperelaisia syntyy keskimäärin 200 kuukaudessa. Ennätysvuoden 2012 jälkeen syntyneiden määrä on pysynyt noin lapsessa vuodessa, mihin ylletään kuluvanakin vuonna. Vuosikymmenen loppua kohti syntyvyyden odotetaan lisääntyvän. Päivähoitoikäisiä on ollut 2000-luvulla vuosi vuodelta enemmän. Vuonna 2014 päivähoitoikäisten määrä kasvoi 250 lapsella. Viiden vuoden kasvu oli yhteensä lasta. Kouluikäisiä oli vähiten vuonna 2011, jonka jälkeen kouluikäisten määrä on noussut lähes 400:lla. Alle 16-vuotiaita asui Tampereella vuoden 2014 lopussa eli 15 prosenttia väestöstä. Viime vuoden lopussa 65 vuotta täyttäneitä oli eli enemmän kuin vuotta aiemmin. Heidän osuutensa väestöstä oli noussut 18 prosenttiin. Tampereella oli sataa työikäistä kohti 47 alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä. Huoltosuhde säilyi Helsingin (43) jälkeen maan toiseksi parhaana. Koko maan väestöllinen huoltosuhde oli 57. Vuonna 2020 arvioidaan päivähoito- ja kouluikäisiä olevan , joten päivähoito- ja koulupaikkoja tarvitaan lisää yli lapselle. Samanaikaisesti vuoteen 2020 mennessä ikäihmisten määrä nousee asukkaaseen. Vuoden 2020 jälkeen vuotiaiden määrä alkaa laskea. Vuoteen 2030 mennessä on 75 vuotta täyttäneitä yli kaksi kertaa ja 85 vuotta täyttäneitä lähes kolme kertaa enemmän kuin vuosituhannen vaihteessa. Vuonna 2013 nettomuuttovoitto oli ennätykselliset henkilöä, josta maassamuuton osuus oli henkilöä. Näin suuri muuttoaalto on koettu edellisen kerran 1990-luvulla kotikuntalain muutoksen jälkimainingeissa. Vielä viime vuonna lähtömuuton vähäisyys varsinkin vuoden lopussa nosti muuttovoiton asuk- Väestön muutokset henkilöä Nettomuutto Syntyneiden enemmyys Lähde: Tilastokeskus, kaupungin oma väestösuunnite 2018 Lasten ja ikäihmisten ikäryhmät henkilöä 0-6vuot. 7-15vuot vuot vuot. 85+vuot Lähde: Tilastokeskus, kaupungin oma väestösuunnite Tampereen kaupungin talousarvio

14 Yleiset lähtökohdat Pienituloiset Pienituloiset Pienituloiset alle 18-vuotiaat Pitkittyneesti pienituloiset kaaseen. Kuluvana vuonna on lähtömuutto selvästi lisääntynyt ja muuttovoitto elokuun loppuun mennessä pienentynyt samaan suuruusluokkaan kuin vuonna 2012, jolloin koko vuoden muuttovoitoksi kirjattiin asukasta. Suurin osa vuoden muuttovoitosta muodostuu elo-syyskuussa opiskelijoiden saapuessa opinahjoihinsa. Suomen kaikista seutukunnista Tampereen seutukunta saa eniten muuttovoittoa Helsingin seutukunnan jälkeen. Tampereelle muutetaan pääasiassa muiden maakuntien keskuksista. Tampereelta muuttokuorma suuntautuu edelleen kehyskuntiin ja pääkaupunkiseudulle. Viime vuosina tosin naapurikuntiin muutot ovat lähes puolittuneet. Muuttotappio oli vain vajaa henkilöä, kun ennätysvuosina se on ollut yli asukasta. Tampereelle muuttajat ovat nuoria, opiskelijoita ja työttömiä. Poismuuttajat puolestaan ovat opintonsa suorittaneita, työn perässä lähteviä nuoria tai päivähoitoikäisten lasten perheitä, joista jälkimmäisten muutot ovat selvästi vähentyneet. Vastaavasti kouluikäisten lasten perheitä on jo useana vuonna muuttanut Tampereelle enemmän kuin pois täältä. 15 vuotta täyttäneistä tamperelaisista kolme neljästä on suorittanut jonkin asteisen tutkinnon, mikä on enemmän kuin koko maassa keskimäärin (69 %) ja hieman enemmän kuin Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa keskimäärin. Keskiasteen koulutuksen saaneita on Tampereella 41 prosenttia ja ylemmän korkeakouluasteen tai tutkijan koulutusasteen saaneita 13 prosenttia. Tampereella opiskelee opiskelijaa peruskoulun jälkeisessä koulutuksessa, mikä on toiseksi eniten koko maassa Helsingin jälkeen. Vuoden 2014 lopussa Tampereella asui ulkomaan kansalaista 131 eri maasta. Vuoden aikana ulkomaalaisten määrä kasvoi lähes 320 henkilöllä, mikä oli vähemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin. Ulkomaalaisista eniten oli Viron, Venäjän, Afganistanin, Kiinan ja Irakin kansalaisia. Aikaisempina vuosina on Venäjän kansalaisia ollut eniten, mutta viime vuonna heidän määränsä (samoin kuin Somalian kansalaisten) määrä väheni Suomen kansalaisuuden myötä. Äidinkielenään jotakin muuta kuin suomen, ruotsin tai saamen kieltä puhuvia oli Vieraskielisten määrä kasvoi vuoden aikana noin 800 henkilöllä. Yhteensä 107 eri kielestä puhutuimmat olivat venäjä, arabia, persia, eesti ja englanti, joita puhuvien määrä on myös viiden vuoden aikana kasvanut eniten. Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat euroa, mikä oli vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Tulonsaajista kolmannes ansaitsi alle euroa vuodessa. Asuntokuntien käytettävissä oli euroa kulutusyksikköä kohti. Tämä mediaanitulo oli pienempi kuin Tampereen seutukunnassa, Pirkanmaan maakunnassa tai koko maassa. Veronalaisia keskituloja pienentää opiskelijoiden suuri määrä. Vuonna 2013 Tampereella oli lähes pienituloista henkilöä eli 18 prosenttia tamperelaisista. Seutukunnassa heidän osuutensa oli 15 prosenttia ja koko maassa 14 prosenttia. Koko 2000-luvun jatkunut pienituloisuuden lisääntyminen taittui vuonna Pienituloisiksi on määritelty ne asuntokunnat, joiden käytettävissä oleva tulo jää pienemmäksi kuin 60 prosenttia kaikkien asuntokuntien mediaanitulosta. Pienituloisuusraja vaihtelee asuntokunnan koon mukaan, esimerkiksi yhden aikuisen kotitalous oli pienituloinen, jos käytettävissä oleva rahatulo oli euroa vuodessa eli alle euroa kuukaudessa. Lasten pienituloisuusriski on Tampereella edelleen hieman korkeampi kuin koko väestössä. Vuonna 2013 pienituloisissa asuntokunnissa asui alle 18-vuotiasta lasta, eli 19 prosenttia ikäluokasta. Pitkittyneesti pienituloisia eli henkilöitä, jotka ovat kuuluneet pienituloisiin kotitalouksiin tilastovuoden lisäksi kahtena vuotena kolmen edellisvuoden aikana, oli yhteensä henkilöä luvulla heidän määränsä on yli kaksinkertaistunut. Tampereella pitkäkestoinen pienituloisuus koskettaa erityisesti eläkeikäisiä. Riski kasvaa iän myötä niin, että joka neljäs 80 vuotta täyttänyt tamperelainen on pitkittyneesti pienituloinen; naisista jopa joka kolmas. Tampereella oli vuoden 2014 lopussa yhteensä asuntokuntaa, joista yhden henkilön asuntokuntien määrä oli lähes puolet. Asuntokuntien keskikoko Tampereella oli 1,8 henkilöä, kun se koko maassa oli keskimäärin 2,0. Perheistä lähes kaksi kolmesta oli lapseton ja lapsiperheissä oli keskimäärin 1,7 lasta. Lähde: Tilastokeskus 12 Tampereen kaupungin talousarvio 2016

15 Yleiset lähtökohdat Työ Taloudellisen taantuman pitkittyminen on iskenyt vientivetoiseen Pirkanmaahan erityisen lujasti eikä pikaista elpymistä ole vieläkään luvassa luvun alin työttömyys, 9,5 prosenttia, kirjattiin huhtikuussa Vuoden 2011 lopulla ja alkuvuodesta 2012 työttömyystilanne näytti jo paremmalta, mutta loppuvuotta kohti tapahtui käänne huonompaan ja työttömyys on siitä asti vain pahentunut vuosittain. Heinäkuussa 2015 työttömyysaste nousi jo 19,2 prosenttiin. Kouluvuoden alun myötä työttömyysaste laski elokuussa 17,7 prosenttiin, mikä oli 4,2 prosenttiyksikköä koko maata korkeampi. Työttömiä työnhakijoita oli Tampereella Vaikka määrä pienentyikin heinäkuusta henkilöllä, näin suuri työttömien määrä on viimeksi ollut 1990-luvulla. Tampereen työttömyysprosentti oli elokuussa kuuden suurimman kaupungin vertailussa korkein ja 20 suurimman kaupungin vertailussa heikompi työllisyystilanne oli vain Kotkassa, Lahdessa ja Jyväskylässä. Työmarkkinoiden kaksijakoisuus näkyy myös Tampereella ja työntekijöiden ammattitaito ja avoimet työpaikat eivät kohtaa. Työttömien määrä on kasvanut, vaikka avoinna on entistä enemmän työpaikkoja. Elokuussa 2015 oli avoimena yli työpaikkaa, kun esimerkiksi 1990-luvulla määrä oli vain muutama sata. Elokuussa 2015 oli yli vuoden työttömänä olleita tamperelaisia 6 600, mikä oli 500 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työnhakijoista oli 30 prosenttia. Nuorisotyöttömyys vähentyi alkuvuonna hienoisesti, mutta nousi kesä-heinäkuussa ennätyslukemiin, lähes nuoreen. Elokuussa koulujen alkamisen myötä nuorisotyöttömien määrä on pienentynyt 500 henkilöllä. Yli 50-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta ja heitä on jo lähes yhtä paljon kuin pitkäaikaistyöttömiä. Yli 50-vuotiaiden osuus työttömien kokonaismäärästä on miltei kolmasosa ja yhä useamman työttömyys on myös pitkittynyt. Työvoimaan kuului vuoden 2013 lopussa henkilöä, joista työllisiä oli 84 prosenttia. Työttömien määrä kasvoi henkilöllä eli yli kaksi kertaa enemmän kuin työvoiman määrä. Työllisten määrä puolestaan väheni vuoden aikana lähes henkilöllä. Näin ollen myös taloudellinen huoltosuhde heikkeni edelleen, vuoden 2013 lopussa sataa työllistä kohti oli 133 työtöntä tai työvoiman ulkopuolella olevaa. Lähes puolet (48 %) tamperelaisista oli työvoiman ulkopuolella ja heistä lähes puolet oli eläkeläisiä. Tampereella oli työpaikkoja vuoden 2012 lopussa , mikä oli 69 työpaikkaa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuonna 2009 menetetyistä työpaikasta saatiin seuraavina vuosina korvattua Tämän jälkeen myönteinen vire katosi kaksoistaantumaan. Vuoden 2008 työpaikkamäärää (lähes ) ei ole vieläkään saavutettu, koska suurina irtisanomisten vuosina uusia työpaikkoja ei ole syntynyt riittävästi menetettyjen tilalle. Työpaikkojen määrän vähentyminen lasketaan jopa tuhansissa. Tampereen työpaikkaomavaraisuus oli 123,5 prosenttia, joka oli suurista kaupungeista kolmanneksi paras Helsingin ja Vaasan jälkeen. Kaikkien Manner-Suomen kuntien joukossa sillä saavutettiin edelleen sija 8. Kaupunkiseudun kunnissa oli yhteensä työpaikkaa, joista 72 prosenttia sijoittui Tampereelle. Kaupunkiseudun työpaikkojen määrä väheni reilulla 700:lla, eniten Kangasalalla, Pirkkalassa ja Orivedellä. Kuntien rajat ylittävä työssäkäynti lisääntyy edelleen. Tampereella kävi muista kunnista töissä henkilöä, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Työssäkäynnin netto pysyy henkilössä. Tampereen ja koko maan työttömyysaste , neljännesvuosittain Nuoret ja pitkäaikaistyöttömät Tampereella , elokuu 26,0% 24,0 22,0 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Tampere Koko maa henkilöä 7000 Yli vuoden työttömänä olleet 6500 Alle 25-vuotiaat 6000 Yli 50-vuotiaat Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Tampereen kaupungin talousarvio

16 Yleiset lähtökohdat Asuminen Vuonna 2013 valmistui asuntoa. Vuonna 2014 tuotanto romahti asuntoon, koska omistusasuntojen kysyntä oli heikkoa taloudellisen epävarmuuden jatkuessa. Erityisesti rivitalotuotanto oli harvinaista, 78 valmistunutta rivitaloasuntoa on vähiten vuoden 1990 alkaen. Kerrostaloasuntoja valmistui Ylivoimaisesti eniten asuntoja valmistui viime vuonna Hervantaan, Vuorekseen, Raholaan, Härmälään ja Niemenrantaan. Valmistuneista vuokra-asunnoista (712) oli uusia vapaarahoitteisia 495, joten vuoden 2013 ennätysmäärään 633 ei aivan ylletty. Vapaarahoitteisen vuokra-asuntotuotannon kasvua edesauttavat rahastot, joiden ostokohteet keskittyvät suuren kysynnän omaaviin kasvukeskuksiin. Tampereellakin vapaarahoitteinen tuotanto kompensoi aravalainoitetun tuotannon vähenemistä ja auttaa pitämään vuokraasuntotilanteen kohtuullisena. Asuntorahastot edistävät myös osaltaan omistusasuntojen rakentamista, koska ne ostavat myös uusista asunto-osakeyhtiöistä asuntoja vuokrakäyttöön. Vaikka vuosien keskimääräinen asuntotuotanto ylsi aiemman rakennesuunnitelman tavoitelukuun 1 865, on tuotantovajetta ehtinyt kuitenkin kertyä jo yli asuntoa. Laskennallinen vaje on peräisin erityisen heikoilta asuntorakentamisvuosilta ja 2014 sekä ennakoitua suuremmasta väestönkasvusta vuonna Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 asettaa pitkän ajan asuntotuotantotavoitteeksi asuntoa vuodessa. Asuntotoimen arvion mukaan kuluvana vuonna asuntoja valmistuu 1 500, joista 80 prosenttia kerrostaloihin. Vuokra-asuntoja on valmistumassa 510. Asumisoikeusasuntoja valmistuu 173, mikä on enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden Eniten asuntoja sijoittuu Vuorekseen, Härmälään, Lentävänniemeen ja Linnainmaalle. Vuonna 2016 asuntotuotannon arvioidaan nousevan asuntoon, joista 84 prosenttia sijoittuu kerrostaloihin. Vuokraasuntoja valmistuu ja omistusasuntoja 940. Näin vuonna 2016 päästäisiin jo hieman pitkän ajan asuntotuotantotavoitteen yli. Vuoden 2014 lopussa oli Tampereella asuntoa, joista 73 prosenttia sijaitsi kerrostaloissa. Yhdeksän asuntoa kymmenestä oli vakituisesti asuttu. Yli kolmasosa asuinnoista sijaitsee kerrostalovaltaisella Keskisellä suuralueella. Pien- ja rivitaloasuntoja on eniten Koillisella suuralueella. Kolmasosa kaikista asunnoista on rakennettu luvuilla. Näistä peruskorjausikään tulleista asunnosta neljä viidestä sijaitsee keskustassa, Kalevassa, Tesomalla, Kaukajärvellä, Hervannassa, Peltolammilla, Multisillassa tai Lentävänniemessä luvulla rakennettuja asuntoja on viidennes asuntokannasta. Vuoden 2013 lopussa Tampereella oli noin omistusasuntoa, joiden osuus kaikista asunnoista oli 49 prosenttia. Vuokra-asuntoja oli , osuus 42 prosenttia. Asumisoikeusasuntoja oli Yli puolet asuntokannasta oli yksiöitä ja kaksioita. Taloudellisen epävarmuuden pitkittyessä on asuntojen kysyntä edelleen heikkoa, kauppojen määrä on vähentynyt ja hinnat pysyneet ennallaan vuoden aikana. Asuntokauppoja tehtiin vuonna 2014 yhtä vähän kuin vuonna Viime vuonna vanhojen kerrostaloasuntojen keskimääräinen neliöhinta nousi ensimmäisen kerran 2000-luvulla rivitaloasuntojen neliöhintaa suuremmaksi. Kesällä 2015 kerrostaloasunto maksoi keskimäärin /m 2 ja rivitaloasunto puolestaan /m 2. Reaalisesti ollaan vuoden 2007 hintatasossa. Asuntomarkkinat ovat talo- ja huoneistotyypeittäin hyvin erilaiset eri kaupunginosissa. Ydinkeskustan, Amurin, Tammelan ja Kalevan kerrostaloyksiöiden ja -kaksioiden hinnat jatkavat nousuaan. Keskustayksiön neliöhinta nousi jopa euroon. Kalleimmat asunnot sijaitsivat kesällä 2015 ydinkeskustan (3 300 /m 2 ) ja halvimmat Multisillan (1 500 /m 2 ) postinumeroalueella. Asuntojen neliövuokra oli kesällä 2014 keskimäärin 13,01 euroa. Vuodessa vuokrat nousivat 2,8 prosenttia, mikä on hieman vähemmän kuin pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa. Vapaarahoitteisten yksiöiden keskivuokra oli 16,02 euroa/ m 2, kun kolmioiden ja sitä suurempien asuntojen keskivuokra oli 11,24 euroa/ m 2. Suomen kalleimmat vuokra-asunnot olivat Helsingissä, jossa keskimääräinen neliövuokra nousi yli 15 euron. Espoossa ja Vantaalla keskimääräiset neliövuokrat lähestyivät 14 euroa. Valmistuneet asunnot hallintamuodon mukaan Väestön kasvu ja asuntotuotanto 2000-luvulla asuminen asuntoa aso-as. vuokra-as. omistusas Väestön kasvu Asuntotuotanto Rakennusluvat 1) Lähde: Asuntotoimi 1) Asuntotuotantoon myönnetyt, v vain tammi-syyskuu Lähde: Tilastokeskus, Asuntotoimi ja Rakennusvalvonta 14 Tampereen kaupungin talousarvio 2016

17 Yleiset lähtökohdat Taloudelliset lähtökohdat Talouden kehitysnäkymät Valtiovarainministeriön talouskatsauksessa syksy 2015 on arvioitu talouden kehitysnäkymiä seuraavasti: Tilastokeskuksen alustavien tietojen perusteella Suomen kansantalous supistui viime vuonna 0,4 %. Viimeisin tieto kuluvan vuoden toisen neljänneksen kehityksestä oli heikko, sillä talous kasvoi toisella neljänneksellä vain 0,2 % edellisestä neljänneksestä. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 0,2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2016 kasvuksi ennustetaan 1,3 %. Kasvun taustalla on hyvin pitkälti investointien suotuisa kehitys. Suomen talous on erittäin vaikeassa tilanteessa. Ennusteen mukaan teollisuustuotannon taso tulee olemaan v noin neljänneksen alemmalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Viennin kehitys on ollut vaisua myös kuluvan vuoden alkupuolella ja markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkunee myös lähitulevaisuudessa. Talouskasvu jääneekin seuraavina parina vuotena kilpailijamaitamme hitaammaksi ja työttömyysaste jää varsin korkealle tasolle. Keskipitkällä aikavälillä talouden käytettävissä oleviin resursseihin perustuva potentiaalisen tuotannon kasvu jää alle yhden prosentin. Kansainvälisen talouden kehityksestä on aivan viime aikoina saatu jälleen huolestuttavia uutisia. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet ja kasvuvauhti taantuu 6,5 prosenttiin. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Yhdysvaltojen talouden ennustetaan jatkavan hyvää kehitystään ja kasvavan lähes kolmen prosentin vauhtia seuraavien parin vuoden aikana. Myös Isossa-Britanniassa kasvu on laaja-alaista ja taloustilanteen arvioidaan jatkuvan hyvänä koko ennusteperiodin ajan. Euroalueellakin maltillinen talouskasvu on käynnistynyt ja kasvua kertyy noin pari prosenttia vuodessa ensi ja seuraavan vuoden aikana. Suomen viennille tärkeän Saksan kasvu pysynee noin 1,5 prosentissa ja Ruotsin talouskehitys jatkuu selvästi euroaluetta nopeampana. Kuluvalla vuosikymmenellä Suomen julkinen talous on muuttunut pysyvästi alijäämäiseksi pitkittyneen heikon suhdannetilanteen sekä pidempiaikaisten rakenneongelmien vuoksi. Viime vuonna alijäämä ylitti jo 3 prosentin viitearvon. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka, joskin mittavat sopeutustoimet pienentävät sitä. Valtiontalous pysyy alijäämäisenä tiukasta menokurista huolimatta, sillä ennakoitu hidas talouskasvu ei tuota riittävästi verotuloja. Paikallishallinnon alijäämän arvioidaan pysyvän vajaassa prosentissa suhteessa BKT:hen. Työeläkelaitosten rahoitusasema on noin prosentin ylijäämäinen. Muiden sosiaaliturvarahastojen jäämä kohenee vähitellen lähelle tasapainoa. Julkinen velka ylittää tänä vuonna 60 prosentin rajan eikä velkasuhde ole taittumassa lähivuosina joskin velkasuhteen kasvu hidastuu. Kuntatalous Kuntatalouteen on viime vuosina syntynyt tulojen ja menojen välinen epäsuhta. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätöstietojen mukaan kuntien lainakanta kasvoi vuonna 2014 yhteensä 0,9 mrd. eurolla ollen vuoden lopussa 14,7 mrd. euroa. Kuntien toimintakate nousi maltillisesti vain 1,0 prosenttia ja kuntien verorahoitus kasvoi 1,5 %. Kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3 %, vaikka 156 kuntaa eli noin puolet nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle Negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 10 ja 119 kunnan vuosikate ei kattanut poistoja, vaikka kuntien yhteenlaskettu vuosikate kattoi poistot. Valtiovarainministeriön kehitysarvion mukaan kuntatalous pysyy vuosina kireänä. Kuntien ja kuntayhtymien Kansantalouden kehitys (ennuste, syyskuu 2015) BKT käyvin hinnoin, mrd. euroa BKT, määrän muutos, % -1,4-1,1-0,4 0,2 1,3 1,4 Työttömyysaste, % 7,7 8,2 8,7 9,6 9,4 9,1 Työllisyysaste, % 69,0 68,5 68,3 67,9 68,2 68,4 Kuluttajahintaindeksi, % 2,8 1,5 1,0-0,1 1,1 1,5 Pitkät korot (valtion obligaatiot 10 v.), % 1,9 1,9 1,4 0,7 1,0 1,5 yhteenlasketusta tuloksesta arvioidaan muodostuvan lähivuosina hieman alijäämäinen. Painelaskelman mukaan alijäämä syvenee tarkastelujakson lopulla. Valtiovarainministeriön arvion mukaan tarkastelukauden lopulla yli kolmasosalla kunnista olisi yli 3 tuloveroprosenttiyksikön suuruinen sopeutuspaine rahoitustasapainon Lähde: Valtiovarainministeriö, budjettikatsaus saavuttamiseksi. Investointeja pitää edelleen korkealla tasolla muun muassa korjausvelka, sairaalainvestoinnit sekä kasvukeskusten suuret investointihankkeet. Toiminnan ja investointien rahavirta pysyy selvästi alijäämäisenä. Olennaisin kuntataloutta koskeva kysymys on, miten käyttötaloudesta saadaan Tampereen kaupungin talousarvio

18 Yleiset lähtökohdat liikkumavaraa investointeihin niin, ettei verotus kiristyisi tai velka kasvaisi. Toinen olennainen kuntataloutta koskeva kysymys on, miten kuntien velvoitteiden ja tehtävien purussa onnistutaan. Kunnille on annettu uusia tehtäviä vuoden 2012 jälkeen 22. Uusia velvoitteita kunnille on annettu 22 ja vanhoja velvoitteita on poistettu 2. Kunnilla on kartoituksen mukaan yli 600 lakisääteistä tehtävää sekä lähes 980 niihin liittyvää velvoitetta. Jos kuntien tehtävien ja velvoitteiden purussa ei onnistuta, kuntatalous ajautuu lähivuosina vakaviin talousongelmiin. Valtiovarainministeriön arvion mukaan kuntatalous pysyy vuosittain alijäämäisenä vuoteen 2019 ulottuvalla tarkasteluajanjaksolla. Kun kuntien vuotuiset nettoinvestoinnit pysyvät noin 3,6 mrd. euron tasolla, niin kunnat velkaantuvat vuosittain lähivuosina keskimäärin noin 1,7 mrd. euroa. Kuntien lainakannan arvioidaan nousevan vuoden 2019 loppuun mennessä noin 20 mrd. euroon. Kuntatalouden kehitysnäkymät lisäävät painetta kunnallisveroprosenttien tuntuviin korotuksiin ja samalla kokonaisveroasteen nousuun. Kaupungin talous Vuonna 2014 kaupungin vertailukelpoiset nettomenot kasvoivat vain 0,5 prosenttia, mutta tilikauden tulos jäi 19,3 milj. euroa alijäämäiseksi. Lainamäärä väheni 18,8 milj. euroa ja asukaskohtainen lainamäärä laski 106 eurolla euroon. Vuonna 2015 toimintamenojen nettomenojen kasvuksi arvioidaan välitilinpäätöksessä 3,0 prosenttia ja edelliseen vuoteen vertailukelpoiseksi kasvuksi 1,8 prosenttia. Muiden suurten kaupunkien nettomenot ovat kaupunkien talousraporttien mukaan pääsääntöisesti kasvamassa kuluvana vuonna Tamperetta selvästi enemmän. Kaupungin verorahoitus on kuluvana vuonna kasvamassa 1,2 prosenttia ja tilikauden tuloksesta arvioidaan muodostuvan noin 26,8 milj. euroa alijäämäinen. Tulosennuste pitää sisällään kuluvalle vuodelle tulevia kertaluonteisia eriä, jotka heikentävät tulosta 11,9 milj. eurolla. Ilman kertaeriä tulosennuste on 14,9 milj. euroa alijäämäinen. Kertaluoteisia eriä ovat poistot mm. purettavista rakennuksista ja kulujen siirrot investointimenoista käyttötalouteen, maankäyttösopimusten kirjauskäytännön muutos sekä Tamseed Ky:n osakkeiden arvonalentuminen ja Tullinkulman Työterveyden yhtiöittämisestä aiheutuva satunnainen myyntivoitto. Lainamäärä on vuoden lopussa noin 382 milj. euroa, mikä on asukasta kohti euroa. Asukaskohtainen lainamäärä nousee 18 euroa. Vuoden 2016 talousarvion vuosikate on 76,2 milj. euroa ja tilikausi päätyy 16,1 milj. euroa alijäämäiseen tulokseen. Talousarviossa kaupungin nettomenot kasvavat vuoden 2015 tilinpäätösennusteeseen verrattuna 9,2 milj. euroa (0,8 %). Matalaan menojen kasvuun pääsy edellyttää nykyisten resurssien tehokkaampaa kohdentamista ja uusista toimintamenojen lisäysesityksistä pidättäytymistä. Talousarviossa pysyminen edellyttää tuloarvioiden pitämisen lisäksi palveluverkon ja palvelujen määrän ja laadun uudelleenarviointia sekä erilaisten toimintojen tehostamista. Menojen sopeuttaminen verorahoituksen kehityksen mahdollistamalle tasolle asettaa suuria vaateita suunnitelluille rakenteellisille muutoksille ja toiminnan tehostamiselle. Alijäämäinen talousarvio edellyttää kaupungin toimintayksiköiltä talouden tasapainottamistoimenpiteiden jatkamista ja tarvittavien rakenteellisten muutosten esittämistä ja toteuttamista. Tasapainottamistoimen- Toimintakatteen ja verorahoituksen muutos 12,0 10,0 8,0 % 6,0 4,0 2,0 0,0-2, ENN 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Verorahoitus 3,7 2,1 3,4 10,9 3,3 1,2 1,5 1,0 2,8 3,1 Toimintakate -0,3 5,6 6,6 7,8 0,5 3,0 0,8-0,9 2,4 2,8 16 Tampereen kaupungin talousarvio 2016

19 Yleiset lähtökohdat VEROTULOT +2,0 milj. TA 2016/TPEnn 2015 VALTIONOSUUDET +15,9 milj. TA 2016/TPEnn 2015 piteiden tehostamiseksi voidaan joutua käynnistämään kaupunkitasoinen yhteistoimintamenettely lomauttamisen tai mahdollisten muiden henkilöstövähennysten valmistelemiseksi ja henkilöstömenojen vähentämiseksi sekä uusien toimintatapojen etsimiseksi yhdessä henkilöstön kanssa. Kaupungin ja liikelaitosten yhteenlasketut investointimenot ovat 239,2 milj. euroa. Toiminnan ja investointien rahavirta on 149,8 milj. euroa negatiivinen. Suurimmat investointimenot ovat Tampereen Tilakeskuksen 98,2 milj. euron talonrakennusinvestoinnit, Kaupunkiympäristön kehittämisen 88,4 milj. euron investoinnit sekä Tampereen Veden 24,3 milj. euron investoinnit. Kaupunkiympäristön kehittämisen investoinneissa Rantaväylän tunnelin osuus on 16 milj. euroa, Raitiotien 6,5 milj. euroa ja aluerakennushankkeiden 14,8 milj. euroa. Kaupungin kehityksen ja rakenteen kannalta tärkeät investoinnit vaativat ensi vuonna paljon rahoitusta ja lainamäärää varaudutaan nostamaan 113 milj. eurolla. Taloussuunnitelmakaudella kaupungin lainamäärä edelleen nousee merkittävästi investointien toteuttamisen seurauksena. Investointitason mitoittamiseksi paremmin kaupungin taloudellisiin resursseihin on laadittu erilliset investointikatot sekä toimitiloista että kaupunki-infrasta seuraaville kymmenelle vuodelle. Investointikaton ohella lainamäärän kasvua hillitään myös myymällä strategisesti vähemmän tärkeää omaisuutta, toteuttamalla palvelutuotantoon rakenteellisia muutoksia ja pitämällä toimintamenojen kasvu hyvin matalana. Strategian toteutusta tukevat keskeiset toimenpiteet Toimintamenojen tarkastelussa on tähdättävä sekä pitkän aikavälin rakenteellisiin muutoksiin että nopeisiin muutoksiin. Rakenteellisten muutosten kärjet on kuvattu talousarviokirjan strategiaosassa. Ne ovat vuoden 2016 sitovien toiminnan tavoitteiden keskiössä. Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessissa strategian toteutusta tuetaan vastaamalla varhaiskasvatuksen lisääntyvään palvelutarpeeseen. Uusia päiväkoteja otetaan käyttöön ja palvelusetelimallilla tuotettua päivähoitoa laajennetaan. Palvelutarvetta arvioitaessa on otettu huomioon mahdolliset varhaiskasvatuksen lainsäädännön muutokset alkaen. Psykososiaalisen tuen palvelujen tavoitteena on edelleen siirtää painopistettä sijaishuollosta avohuoltoon ja sijaishuollossa laitoshoidosta perhehoitoon. Terveyttä ja toimintakykyä edistävissä palveluissa erikoissairaanhoidon kustannuskehitystä pyritään hillitsemään palvelujen hoidonporrastusta ja työnjakoa kehittämällä. Merkittävin yksittäinen hoidonporrastukseen liittyvä toimenpide on Kaivannon (PSHP) psykiatrisen sairaalan toiminnan loppuminen sekä korvaavien palvelujen järjestäminen avopalveluina ja tehostettuna palveluasumisena. Perusterveydenhuollon avopalveluissa tavoitteena on turvata palvelujen oikea-aikainen saatavuus kehittämällä toimintamalleja ja lisäämällä sähköisiä palveluja. Vammaispalveluissa painopisteenä on kehitysvammaisten laitospalvelujen vähentäminen ja asumispalvelujen kehittäminen. Sosiaalisen luototuksen pilotti käynnistyy. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessissa strategian toteuttamista tuetaan palvelurakenteen muutoksella. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää pitkäaikaisen laitoshoidon osuuden vähentämistä ja tehostetun palveluasumisen osuuden lisäämistä sekä painopisteen siirtämistä kotona asumista tukeviin palveluihin. Rakennemuutosta tuetaan lisäämällä kotiin annettavia palveluja mm. kotihoidon lääkäripalvelujen vahvistamisella ja palvelutalon kotihoitoa kehittämällä. Sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen ydinprosessissa strategian toteutusta tuetaan parantamalla liikuntamahdollisuuksia. Maauimalan rakentaminen käynnistyy keväällä 2016, ja se avautuu käyttöön kesäksi Tesoman palloiluhalli ja Vehmaisten urheilukentän peruskorjaus valmistuvat. Kaupin urheilupuistoon tulee lämmitettävä tekonurmikenttä. Kalevan liikuntapuiston tekojää valmistuu ja Tesoman jäähallin rakentaminen käynnistyy. Lisäksi Kalevan liikuntapuiston suunnittelua jatketaan. Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin talousarvio sisältää pitkäaikaistyöttömien aktivointitoimenpiteisiin tarkoitetun panostuksen. Tavoitteena on TILIKAUDEN TULOS -16,1 milj. TA 2016 NETTOINVESTOINNIT 232,4 milj. TA 2016 NETTOMENOT +0,8 % TA 2016/TPEnn 2015 NETTOMENOT +2,4 % TA 2016/Alkup. Tampereen kaupungin talousarvio

20 Yleiset lähtökohdat hillitä työmarkkinatuen kuntaosuuden menojen kasvua sekä tukea vaikeasti työllistyviä työmarkkinoille ja koulutukseen. Lukiokoulutuksessa on pyrkimyksenä pitää koulutuksen taso nykyisellään. Ammatilliseen koulutukseen kohdennetaan valtion osoittama yksikköhintarahoitus kokonaisuudessaan. Kaupungin elinvoimaa rakennetaan vuonna 2016 useaa eri kautta. Yritysten toimintaympäristöä ja -edellytyksiä vahvistetaan edelleen mm. innovaatioympäristöjä kehittämällä, yritystonttitarjontaa kasvattamalla ja panostuksilla vientitoiminnan edistämiseen. Yritysvaikutusten arviointi laajennetaan koskemaan koko kaupungin päätöksentekoa. Lentoyhteyksien määrää Tampereelta ulkomaille pyritään kasvattamaan uusien toimenpiteiden avulla. Ensi vuoden keskeisiä tavoitteita on edistää tamperelaisten yliopistojen ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhteenliittymistä, Tampere3:a. Sen painopistealueet ovat myös elinkeinorakenteemme kulmakiviä. Yhdessä koti- ja ulkomaisten yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa kaupunki hyödyntää digitalisaatiota ja kasvaa kohti älykästä kaupunkia dataa avaamalla ja älykkään liikenteen ratkaisuin. Keskustan kehittämisohjelma tekee Tampereen keskustasta maan dynaamisinta ja älykkäintä keskustaa. Asumisen laatua kasvatetaan, asuntotuotantoa monipuolistetaan sekä asumisen hintatasoa pyritään hillitsemään. Rakentamisessa panostetaan ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ja energiatehokkuuteen. Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin osalta painopisteenä on kaupungin kestävän kasvun mahdollistaminen. Kaupunkistrategia ja valtuustokauden tavoitteet painottavat kasvun suuntaamista yhdyskuntarakenteen sisään sekä keskustan, aluekeskusten ja joukkoliikenteen laatukäytävien ympäristöjen vahvistamista. Toimintavuoden merkittävin päätös tulee olemaan kaupunginvaltuuston kannanotto raitiotien toteuttamiseen. Päätös määrittää, millä tavalla liikenteen ja erityisesti joukkoliikenteen kehittäminen tapahtuu Tampereella tulevaisuudessa. Joukkoliikenteessä merkittävä uudistus on koko kaupunkiseudun kattavan uuden yhtenäisen maksuvyöhykkeisiin perustuvan lippu- ja maksujärjestelmän käyttöönotto. Rantaväylän tunnelin rakennustyön edistyminen käynnistää Ranta-Tampellan alueen talon- ja infrastruktuurin rakentamisen. Myös Vuoreksen alueella kaupungilla on vastaava mahdollisuus hyödyntää rakennettua infraa. Tampereen keskustan tulevaisuuden kannalta on hyvin keskeistä, miten tekeillä olevissa suurissa ja tärkeissä hankkeissa Kansi- ja Areena, asemakeskus, Eteläpuisto sekä Kunkunparkki edistytään. Samaa voi sanoa keskustan ulkopuolella käynnistyvästä Hiedanrannan suunnittelusta. Kaupunginvaltuuston linjauksilla tulevien vuosien investointimahdollisuuksista tulee olemaan merkittävä vaikutus kaupunkiympäristön rakentamiseen ja mahdollisesti myös sille, missä tahdissa uusia maankäyttöalueita voidaan ottaa käyttöön. Vuodelle 2015 ohjelmoidulla maankäytön hallinnan kokonaisprosessin uudistamisella pyritään merkittäviin ajallisiin säästöihin, kun uudistuksen myötä katusuunnitelmia tullaan laatimaan ja maankäyttösopimusneuvotteluja käymään samanaikaisesti asemakaavan ehdotusvaiheen kanssa. Koko kaupunki, ei sisäisiä eriä Tuloslaskelma (milj. e) TP 2014 TP 2015 ENNUSTE* TA 2016 TP 2015 ENN / TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintatulot 402,0 405,3 410,0 403,8-6,2 441,2 445,0 445,0 Toimintamenot , , , ,4-3, , , ,2 Toimintakate , , , ,5-9, , , ,2 Verotulot 870,1 886,5 890,6 892,6 2,0 901,4 932,9 968,6 Valtionosuudet 300,5 294,1 294,1 310,0 15,9 313,0 316,0 319,0 Rahoitustulot ja -menot 3,0 4,0 7,8 6,1-1,7 6,2 7,5 7,4 Vuosikate 83,3 78,7 69,2 76,2 7,0 97,8 106,1 112,8 Poistot ja arvonalentumiset -88,2-88,6-97,4-92,3 5,1-97,0-100,0-105,0 Satunnaiset erät -14,4 0,0 1,4 0,0-1,4 0,0 0,0 0,0 Tilikauden tulos -19,3-9,9-26,8-16,1 10,7 0,8 6,1 7,8 * Välitilinpäätös 2015, Tampereen kaupungin talousarvio 2016