LIITE I. VALMISTEYHTEENVETO (direktiivin 65/65/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna, 4a artikla) - 3 -

Transkriptio

1 LIITE I VALMISTEYHTEENVETO (direktiivin 65/65/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna, 4a artikla) - 3 -

2 VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN KAUPPANIMI ZAGAM (sparfloksasiini) 200 mg 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Sparfloksasiini 200 mg 3. LÄÄKEMUOTO Oraaliseen käyttöön tarkoitettu valkoinen, kalvopäällysteinen tabletti, jonka toisella sivulla merkintä RPR KLIINISET TIEDOT 4.1. INDIKAATIOT Vaikeiden haittavaikutusten vuoksi sparfloksasiinin käyttö täytyy rajoittaa sellaisten avohoidossa hankittujen pneumonioiden hoitoon, jotka ovat röntgenologisesti varmistettuja ja joissa tavanomainen hoito on epäonnistunut: - joko penisilliinille (MIC 2 mg/l) tai muille antimikrobiaineille resistenttien pneumokokkien aiheuttama pneumonia, - tai epidemian luonteisena esiintyvä pneumonia alueella, jossa edellä mainitun multiresistentin kannan esiintymisriski on korkea ANNOSTUS JA ANTOTAPA Lääke voidaan ottaa ruoan kanssa tai tyhjään mahaan, mieluiten illalla. Potilaat, joiden munuaisten toiminta on normaali: mg kerta-annoksena ensimmäisenä päivänä, - sitten 200 mg/päivä kerta-annoksena. Ylläpitohoidon kesto on keskim. 10 päivää, maksimihoitoaika 14 päivää. Päivittäisen annoksen kohottamisesta ei odoteta olevan hyötyä

3 Munuaisten vajaatoimintaa sairastavat potilaat: - Potilailla, joilla on kohtalainen munuaistoiminnan vajaus (kreatiniinipuhdistuma 30 ml/min), ei ole suoritettu tutkimuksia. Annoksen mukauttaminen ei ole välttämätöntä, koska lääke eliminoituu vähäisessä määrin ( 10 %) virtsaan. Tästä huolimatta varovaisuutta on noudatettava tämän potilasryhmän hoidossa. - Vaikeassa munuaisten vajaatoiminnassa (kreatiniinipuhdistuma < 30 ml/min) on noudatettava seuraavaa annostusta: mg:n alkuannos ensimmäisenä päivänä, - sitten 200 mg kolmantena päivänä ja seuraavat annokset 48 tunnin välein, maksimihoitoaika 14 päivää. - Turvallista käyttöä hemodialyysi- tai peritoneaalidialyysipotilailla ei ole varmistettu, minkä vuoksi sparfloksasiiniannosta ei suositella tällaisille potilaille. Potilaat, joilla on maksan toiminnan vajaus: - Maksan vajaatoiminta, johon ei liity kolestaasia: annostuksen mukauttamista ei tarvita (ks. Farmakokineettiset ominaisuudet ). - Vaikeaa maksan vajaatoimintaa sairastavien potilaiden suhteen tietoja ei ole saatavilla KONTRAINDIKAATIOT - Altistus auringonvalolle, kirkkaalle luonnolliselle valolle ja UV-säteille (ks. Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet ): On tärkeää välttää altistumista auringonvalolle, kirkkaalle luonnolliselle valolle ja UV-säteille koko hoidon ajan ja 5 päivän aikana hoidon lopettamisen jälkeen. - Yliherkkyys sparfloksasiinille tai kinoloniryhmän lääkkeille. - Samanaikainen amiodaronin, sotalolin tai bepridiilin käyttö (ks. Interaktiot muiden lääkkeiden kanssa ja muut interaktiot. - Raskaus tai imetys (ks. Raskaus ja imetys ). - Lapset kasvuvaiheen loppuun saakka. - Fluorokinolonien aiheuttama aikaisempi jännesairaus. - Glukoosi-6-fosfaattidehydrogenaasin puute. - Tiedossa oleva QT-välin pidentyminen (synnynnäinen tai hankittu). Rytmihäiriölääkkeiden tai muiden lääkkeiden, jotka aiheuttavat kääntyvien kärkien takykardiaa (torsades de pointes), samanaikainen käyttö ei ole suositeltavaa (ks. Interaktiot )

4 4.4. VAROITUKSET JA KÄYTTÖÖN LIITTYVÄT VAROTOIMET Fototoksisuus: Fototoksiset reaktiot ovat yleisiä ja niille tyypillistä on punoitus, turvotus ja rakkulat. Nämä reaktiot ovat joskus vakavia, potilaille saattaa kehittyä toisen asteen palovammoja ja ne saattavat vaatia sairaalahoitoa. Näiden reaktioiden esiintymistiheys on korkeampi sparfloksasiinia kuin muita fluorokinoloneja käytettäessä. Fototoksisuutta voi esiintyä myös pilvisellä säällä tai jopa suoran auringonvaloaltistuksen puuttuessakin. Potilaita tulee kehottaa välttämään altistumista auringonvalolle, kirkkaalle valolle ja UVsäteille koko hoitojakson ajan ja hoitoa seuraavien 5 päivän ajan. Potilaita täytyy neuvoa lopettamaan sparfloksasiinihoito ensimmäisten fototoksisuusoireiden ilmaantuessa ja välttämään lisäaltistumista auringonvalolle, kirkkaalle luonnolliselle valolle tai UV-säteille seuraavien 5 päivän ajan. Toipuminen fototoksisuudesta saattaa olla hidasta ja oireiden uusiutumista saattaa esiintyä useiden viikkojenkin kuluttua sparfloksasiinihoidon keskeyttämisen jälkeen. QT-välin pidentyminen: QTc-välin pidentymistä on havaittu sparfloksasiinilla hoidetuilla terveillä vapaaehtoisilla; keskimääräinen maksimipidentyminen on 19 msek suositellulla 400/200 mg annostuksella. Kliinisissä tutkimuksissa, joihin osallistui 813 potilasta, keskimääräinen pidentyminen oli 3 %, ja 1,2 %:lla potilaista kehittyi 500 msek (100 msek pidentyminen 0,3 %:lla) suurempia QTcvälejä, mutta ei arytmisiä vaikutuksia. Edellä mainituista syistä sparfloksasiinin käyttöä ei pidetä suositeltavana potilailla, joilla esiintyy ennestään kongenitaalista tai hankittua (esim. sydäninfarkti) QTc:n pidentymistä. Sparfloksasiinia ei suositella myöskään potilaille, joita hoidetaan samanaikaisesti lääkkeillä, joiden tiedetään aiheuttavan QTc-välin pidentymistä ja/tai kääntyvien kärkien takykardiaa (torsades de pointes): esim. kiniini, klorokiini, erytromysiini, terfenadiini, astemitsoli, probukoli, halofantriini, pentamidiini, vinkamiini, Ia-luokan rytmihäiriölääkkeet (esim. kinidiini, prokaiiniamidi, disopyramidi), III-luokan rytmihäiriölääkkeet (esim. bretylium), jotkut trisykliset masennuslääkkeet, eräät neuroleptit (esim. sultopridi, fentiatsidit) (ks. Interaktiot ) Sparfloksasiini on vasta-aiheinen potilailla, jotka saavat amiodaronia, sotalolia tai bepridiiliä (ks. Kontraindikaatiot ). Kääntyvien kärkien takykardialle altistavat tilat: - Hypokalemia: potilailla, joilla tiedetään esiintyvän hypokalemiaa, mukaanlukien samanaikaisesti käytettyjen lääkkeiden aiheuttama hypokalemia (ks. Interaktiot ), kaliumpitoisuuksien korjaamisen tulee tapahtua ennen sparfloksasiinihoitoon joutumista. - Mistä tahansa syystä johtuva bradykardia - Eteiskammioperäiset johtumishäiriöt - 6 -

5 - Käytettävä varoen ja tarkan seurannan alaisena sydämen rytmihäiriöiden esiintyessä, erikoisesti bradyarytmia-tapauksissa. Tendiniitti: Tendiniittiä ja/tai jännerepeämää (erikoisesti akillesjänteessä) esiintyy kinoloni-antibioottien yhteydessä. Tällaisia reaktioita on havaittu erikoisesti vanhemmilla ja kortikosteroidihoidossa olevilla. Kivun ja tulehduksen ensioireiden ilmaantuessa potilaan tulee keskeyttää sparfloksasiinihoito ja asettaa oireileva raaja lepoon. Jos oireet liittyvät akilles-jänteeseen, on varmistuttava, ettei molempien akilles-jänteiden repeämää tapahdu (esim. molemmat on tuettava sopivalla tuella tai kantapääkappaleella). Mykobakteerit: Tapauksissa, joissa epäillään tuberkuloosia, sparfloksasiinin mahdollinen aktiviteetti mykobakteereihin tulee huomioida. Sparfloksasiini saattaa aiheuttaa vääriä negatiivisia viljelytuloksia mykobakteeriviljelytuloksia INTERAKTIOT Kontraindikoitu samanaikainen lääkitys: - Amiodaroni, sotaloli ja bepridiili: QT-välin pidentymisestä johtuva kääntyvien kärkien takykardia (additiiviset elektrofysiologiset vaikutukset). Samanaikainen lääkitys, jota ei suositella: - Lääkkeet, jotka aiheuttavat QTc-välin pidentymistä ja/tai kääntyvien kärkien takykardiaa (torsades de pointes): - rytmihäiriölääkkeet: bretyyli, disopyramidi, prokaiiniamidi, kinidiini. - muut lääkkeet: astemitsoli, erytromysiini, kiniini, klorokiini, halofantriini, pentamidiini, probukoli, terfenadiini, vinkamiini, jotkut trisykliset masennuslääkkeet, eräät neuroleptit (esim. sultopridi, fenotiatsiinit): QTc-välin pidentymisestä johtuva kääntyvien kärkien takykardia (additiiviset elektrofysiologiset vaikutukset). Tarkka kliininen ja elektrokardiografinen seuranta on tarpeen, mikäli jonkun yllä mainitun lääkkeen käyttö katsotaan välttämättömäksi. Samanaikainen lääkitys, joka vaatii käyttöön liittyviä varotoimia: - Rautasuolat (oraalinen käyttö): kelatoitumisesta ja gastrointestinaalikanavan imeytymiskapasiteettiin kohdistuvasta epäspesifisestä vaikutuksesta johtuva sparfloksasiinin biologisen hyötyosuuden aleneminen. Rautasuolat tulee nauttia sparfloksasiinin käytön jälkeen (mikäli mahdollista, vähintään 2 tuntia myöhemmin). - Magnesium-, alumiini- ja kalsiumsuolat, oksidit ja hydroksidit (antasidit): sparfloksasiinin imeytymisen vähentyminen gastrointestinaalikanavasta. Antasideja ei tule ottaa samaan aikaan sparfloksasiinin kanssa (mikäli mahdollista, vähintään 4 tunnin väli). - Sinkkisuolat (oraalinen käyttö), kuvattu sinkkisuoloina annoksin > 30 mg/päivä: sparfloksasiinin imeytymisen väheneminen maha-suolikanavasta. Sinkkisuolat tulee ottaa sparfloksasiinin jälkeen (vähintään 2 tuntia myöhemmin, jos mahdollista). - Lääkkeiden aiheuttama hypokalemia (ei-kaliumia säästävät diureetit, stimuloivat laksatiivit, amfoterisiini B (iv), kortikosteroidit, tetrakosaktidi) saattaa altistaa kääntyvien kärkien - 7 -

6 takykardialle. Ennen sparfloksasiinihoidon aloittamista kaliumarvon on oltava normaali. Sparfloksasiinihoidon aikana tulee huolehtia siitä, ettei potilaalle kehity hypokalemiaa. - Lääkkeiden, kuten digoksiinin ja beetasalpaajien aiheuttama bradykardia saattaa altistaa kääntyvien kärkien takykardialle. Mikäli sparfloksasiinin käyttö katsotaan välttämättömäksi bradykardian yhteydessä, tulee tällöin seurata tarkoin EKG:tä. Muu samanaikainen huomioon otettava lääkitys: - Ei-steroidirakenteiset anti-inflammatoriset lääkkeet ja teofylliini: kinoloni antibiootit voivat laskea kouristuskynnystä erikoisesti tulehduskipulääkkeiden ja teofylliinin kanssa käytettäessä RASKAUS JA IMETYS Raskauden ja imetyksen aikaisesta käytöstä ei ole kliinisiä tutkimuksia. Rotilla, kaniineilla ja apinoilla suoritetut lisääntymistutkimukset, joissa sparfloksasiinia annettiin oraalisesti, eivät kuitenkaan viittaa lisääntymiskyvyn ja peri/postnataalisen kehityksen heikkenemiseen. Kun sparfloksasiinia annettiin rotille organogeneesin aikana, havaittiin sydämessä kammioseptumdefektien esiintymistiheyden annoksesta riippuvaa lisääntymistä. Kuten yleensä muillakin kinoloneilla, on sparfloksasiinilla osoitettu niveltoksisuuden mahdollisuutta kasvuiässä olevilla eläimillä. Fertiliteetti-iässä olevia naisia tulee neuvoa välttämään raskaaksi tulemista sparfloksasiinihoidon aikana, eikä lääkettä tule määrätä raskaana oleville naisille. Sparfloksasiini erittyy äidinmaitoon. Rintaruokinnassa oleville lapsille mahdollisesti aiheutuvien vakavien haittavaikutusten vuoksi naisia suositellaan pidättymään rintaruokinnasta sparfloksasiini-hoidon aikana VAIKUTUS AJOKYKYYN JA KONEIDEN KÄYTTÖKYKYYN Potilaita tulee varoittaa mahdollisista keskushermostovaikutuksista ja heitä tulee neuvoa välttämään autolla ajoa tai koneiden käyttöä, jos näitä oireita esiintyy sparfloksasiinia käytettäessä HAITTAVAIKUTUKSET - Fototoksisuus johon kuuluvat auringonpolttamat, punoitus ja vaikeat rakkulaiset leesiot. Oireiden uusiutumista on joskus havaittu useiden viikkojen kuluttua hoidon lopettamista auringonvalolle uudestaan altistuttaessa. - Ihoreaktiot: Lääkeihottuma, kutina, turvotus, rakkulat. - Muskuloskeletaaliset: Lihas ja jännekipu, tendiniitti, jännerepeämät (ks. Kontraindikaatiot ja Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet ). - Kardiovaskulaariset: Harvoin sydämen rytmihäiriöitä mukaanlukien torsades de pointes, bradykardia, takykardia ja ventrikulaarinen takykardia (ks. Kontraindikaatiot ja Interaktiot ) - Ruoansulatushäiriöt: Pahoinvointi, oksentelu, ripuli, vatsakipu. - Keskushermosto: Vapina, humalan tunne, parestesia, päänsärky, huimaus. - Psykiatriset häiriöt: Hallusinaatiot, unihäiriöt hoidon alkuvaiheessa

7 - Elimistö kokonaisuutena: Yliherkkyystapaukset harvinaisia, niihin kuuluvat urtikaria, angioödeema, anafylaktinen shokki ja Quincken ödeema. - Hematologiset: Yksittäisiä trombosytopenia- ja trombosytopeninen purpura- tapauksia on tavattu. - Silmävaikutukset: Konjuktiviitti ja uveiitti YLIANNOSTUS Yliannostustapauksessa potilasta on seurattava sopivassa, erikoisvarustetussa yksikössä ja häntä tulee neuvoa välttämään auringonvalolle altistumista 5 päivän ajan. EKG-monitorointia suositellaan mahdollisen QTc-välin pidentymisen johdosta. Sparfloksasiinin yliannostukselle ei ole mitään tunnettua antidoottia. 5. FARMAKOLOGISET TIEDOT KINOLONIRYHMÄN ANTIBIOOTTI (J: Anti-infektiivi) 5.1. FARMAKODYNAMIIKKA Sparfloksasiini, aminodifluorokinoloni, on synteettinen, kinoloniryhmään kuuluva mikrobilääke. Sparfloksasiinin antimikrobikirjo on suhteessa sen kohdassa 4.1. esitettyyn terapeuttiseen indikaatioon ja kohdistuu S. pneumoniae -bakteeriin. Muut sparfloksasiinille herkät bakteerilajit saattavat liittyä avohoidossa hankittuun keuhkokuumeeseen. Sellaisessa tapauksessa ei tarvita yhdistelmähoitoa, koska sparfloksasiinin kirjo kattaa kaikki hengitystiepatogeenit. - Herkät lajit (MIC 1 mg/l): Streptococcus pneumoniae, mukaanlukien beetalaktaami- ja makrolidiantibiooteille resistentit kannat. Ryhmien A, C ja D streptokokit Metisilliini-herkkä Staphylococcus Haemophilus influenzae, myös beetalaktamaasia tuottavat kannat Moraxella catarrhalis Mycoplasma pneumoniae, Chlamydia psittaci ja pneumoniae, Legionella - Resistentit lajit (MIC > 2 mg/l) Metisilliini-resistentti Staphylococcus - 9 -

8 5.2. FARMAKOKINETIIKKA Imeytyminen: Sparfloksasiini imeytyy nopeasti ja huippupitoisuudet seerumissa saavutetaan 3-5 tunnissa ensiannoksen jälkeen. Ruoan läsnäolo ei muuta oraalisesti annetun sparfloksasiinin imeytymistä. Vakaan tilan plasmapitoisuudet saavutetaan ensimmäisenä päivänä, kun alkuannos on kaksinkertainen ylläpitoannokseen verrattuna. Päivä 1 Vakaa tila Annostus Cmax µg/ml Cmin µg/ml Cmax µg/ml Cmin µg/ml 400 mg*/200 mg** 1,7 0,6 1,4 0,5 * Alkuannos ** Ylläpitoannos Jakautuminen: 400 mg:n alkuannoksen jälkeen ekstravaskulaarinesteestä todetut pitoisuudet ovat yhtäsuuria kuin plasmapitoisuudet. Bronkopulmonaarisissa kudoksissa saavutetut pitoisuudet ovat sparfloksasiinille herkkien bakteerilajien MIC-arvoja korkeammat: 10 µg/g keuhkoparenkyymissä, 16,7 µg/ml alveolien pinta-aktiivisessa aineessa ja 2-5 µg/g keuhkoputkien limakalvoissa. Sparfloksasiini konsentroituu pääasiassa makrofageihin, joissa saavutetaan µg/g - pitoisuudet. Sparfloksasiini sitoutuu plasman proteiineihin 45-prosenttisesti. Metabolia: Sparfloksasiini metaboloituu maksassa inaktiiviseksi glukuronidikonjugaatiksi. Metabolia ei riipu sytokromivälitteisestä oksidaatiosta, erikoisesti sytokromi P450 järjestelmästä. Eliminaatio: Terminaalinen eliminaation puoliintumisaika plasmassa on keskimäärin 20 tuntia. Erittyminen tapahtuu sekä ulosteeseen että virtsaan: 2/3 erittyy ulosteeseen muuttumattomana sparfloksasiinina, 1/3 erittyy virtsaan joko muuttumattomana sparfloksasiinina tai glukuronidikonjugaattina. Suun kautta erittyy pääasiassa glukuronidikonjugaattina % käytetystä annoksesta. Erikoisryhmät: Potilaat, joilla on munuaisten vajaatoiminta: Munuaisten vajaatoimintapotilailla (kreatiniinipuhdistuma < 30 ml/min) sparfloksasiinin eliminaation puoliintumisaika on tuntia. Tämä johtuu glukuronidikonjugaatin osittaisesta hydrolyysistä. Glukuronidikonjugaatin kumuloitumista on havaittu näillä potilailla. Maksan vajaatoimintapotilaat: Eliminaation puoliintumisaika ei ole muuttunut niillä maksan vajaatoiminta-potilailla, joilla ei ole kolestaasia

9 Iäkkäät potilaat: Sparfloksasiinin farmakokineettiset ominaisuudet eivät ole muuttuneet iäkkäillä potilailla PREKLIINISET TIEDOT TURVALLISUUDESTA Sparfloksasiinin toksisuusprofiili on seuraavanlainen: - maksatoksisuus, joka ilmenee maksaentsyymien kohoamisena (esim. aspartaminotransferaasi) ja sytologisena muutoksena maksasoluissa, erikoisesti vakuolisaationa ja multifokaalisena tai yksittäissolu-maksanekroosina. - munuaistoksisuus, erikoisesti glomerulonefriitti ja interstitielli nefriitti. - sydäntoksisuus, jossa esiintyy selvä QT-välin pidentyminen jo lähes ihmisille suositelluilla annoksilla. - niveltoksisuus - fototoksisuus UV-altistuksen yhteydessä sparfloksasiinilla saattaa olla mutageenisia ja karsinogeenisia vaikutuksia. Lisääntymistä koskevissa toksisuustutkimuksissa on todettu anomalioita, kuten sydämen kammioseptumdefektiä nuorilla rotilla, mutta näitä vaikutuksia ei ole havaittu nuorilla apinoilla. 6. FARMASEUTTISET TIEDOT 6.1. APUAINEET Mikrokiteinen selluloosa Maissitärkkelys L-hydroksipropyyliselluloosa Magnesiumstearaatti Vedetön piidioksidi Metyylihydroksipropyyliselluloosa Polyetyleeniglykoli 6000 Titaanidioksidi 6.2. YHTEENSOPIMATTOMUUS 6.3. KELPOISUUSAIKA 2 vuotta SÄILYTYS 6.5. PAKKAUKSET JA VALMISTEEN KUVAUS

10 Lampömuotoillut läpipainopakkaukset (PVC-PE-PVDC) - 6 tabletin lämpömuotoillut läpipainopakkaukset (PVC-PE-PVDC) KÄYTTÖ-JA KÄSITTELYOHJEET 7. MYYNTILUVAN HALTIJAN NIMI JA TOIMINIMI JA PYSYVÄ OSOITE TAI REKISTERÖITY TOIMIPAIKKA RHÔNE D.P.C. EUROPE 20 avenue Raymond Aron Antony Cedex RANSKA SPECIA 16 rue Clisson Paris Cedex RANSKA RHÔNE-POULENC RORER boulevard Sylvain Dupuis 243 Boite Brussels BELGIA 8. MYYNTILUVAN NUMERO 9. MYYNTILUVAN MYÖNTÄMISPÄIVA/UUSIMISPÄIVÄ 10. TEKSTIN (OSITTAINEN) MUUTTAMISPÄIVÄ

11 LIITE II MYYNTILUVAN HALTIJAA KOSKEVAT ERITYISVELVOITTEET