Hoivapalvelut. NO 1 helmikuu Pitkäaikaishoidon laatu ja rahoitusjärjestelmät eurooppalaisen tutkimuksen kohteena s. 7

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hoivapalvelut. NO 1 helmikuu 2010. Pitkäaikaishoidon laatu ja rahoitusjärjestelmät eurooppalaisen tutkimuksen kohteena s. 7"

Transkriptio

1 Hoivapalvelut Terveyspalvelut nro 1 NO 1 helmikuu 2010 Pitkäaikaishoidon laatu ja rahoitusjärjestelmät eurooppalaisen tutkimuksen kohteena s. 7 Simo Kokko: Sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntakartta muotoutuu uusiksi s. 12 Mikko Martikainen: Kumppanuus julkisten palveluiden uudistamisessa s. 14 Kuntayhtymäesittely: Oulunkaari paras alueellaan s. 20 Posion uuden palvelukeskuksen turvajärjestelmä s. 24 palvelukodin esittely s. 46 Mikeva Oy:n Oulun Fregatissa eletään energiapihisti

2 Omatoimisuutta liikkumiseen! S H O P R I D E R Apuajoneuvojen laajentunut valikoima ja huomattavasti laskenut hintataso mahdollistavat apuajoneuvojen käytön yhä yksilöllisempiin käyttötarpeisiin. Liikuntarajoitteisten apuajoneuvo itsenäisen liikkumisen apuvälineenä on yleistynyt viime aikoina ilahduttavasti. Omatoiminen liikkuminen parantaa korvaamattomalla tavalla mahdollisuutta päivittäisiin askareisiin ja harrastuksiin. Siten se parantaa huomattavasti myös elämänlaatua. Yhä useammin valitaan laitteita, joita voidaan käyttää sekä kotona, mökillä että ostosmatkoilla. Tämä edellyttää helppoa purettavuutta kevyesti käsiteltäviin osiin ja silti tukevasti käyttäytyvän, tehokkaan apukulkuneuvon. Kohtuullinen hinta, joustavat maksuehdot ja vuokraus tai siihen yhdistetty koekäyttömahdollisuus tarjoavat jokaiselle soveltuvan hankintavaihtoehdon. Sähkömoottorilla toimiva SHOPRIDER -apuajoneuvomallisto on ensisijaisesti suunniteltu palvelemaan eri sairasryhmiä ja liikuntarajoitteisia jokapäiväisessä omaehtoisessa liikkumisessa. Mallistoa valmistaa taiwanilainen Pihsiang Machinery MFG Co.Ltd. Tuotteita maahantuo ja edustaa Tuusulassa sijaitseva Kuusiluoto Oy. Kauan kehitetty, hyväksi havaittu Olemme markkinoineet sähkökäyttöisiä SHOPRIDER -apuajoneuvoja yli kahden vuoden ajan. SHOPRIDER on tuotu maailmalta valmiina, etupäässä liikuntarajoitteisille kehitettynä erinomaisen luotettavana tuotteena. Kun apuajoneuvo hankitaan ajoissa, siitä koituu hyötyä pitkälle sen jälkeenkin, kun liikuntakyky alkaa toden teolla heiketä. Ajoneuvo voidaan olosuhteiden muuttuessa myös vaihtaa, painottaa Harri Puro Kuusiluoto Oy:stä. Mahdollisuus asentaa myös manuaaliset pyörät! 4WD Myös nelivetoisena! TE-GK 8 TE-889 SL TE-889 X TE-889 XLSBN TE-787 L Kuusiluoto Oy:n tiedote 1/2010 SHOPRIDER -mallisto itsenäiseen ja turvalliseen liikkumiseen. Apukulkuneuvo auttaa Sinua selviytymään omatoimisesti jokapäiväisessä liikkumisessa. Mallisto säilyttää hyvin jälleenmyyntiarvonsa! Kaikkien mallien hinta- ja tekniset tiedot löydät osoitteesta: TE-GK 10 TE-FS888 TE-778 XLSBN TE-778 S TE-P424M TE-888WNLLHD Voit ostaa tai vuokrata Sinulle sopivan luotettavan, helppokäyttöisen ja edullisen mallin! Laaja mallistomme osoitteessa TE-UL8W36 SHOPRIDER saa voimansa kahdesta huoltovapaasta lyijygeeliakusta. Akut varataan erillisellä latauslaitteella pistorasiasta. Käyttö on huoletonta ja helppoa myös sisätiloissa ilman melu- ja savusaasteita. SHOPRIDER -malleissa on erityisominaisuuksien lisäksi aina vaadittavat perusominaisuudet, kuten turvallisuuteen liittyvät CE-hyväksynnät ja -merkinnät. Tuotekehityksen lähtökohtana ovat luotettavuus ja helppokäyttöisyys. Apuajoneuvon tarpeellisuuden ovat oivaltaneet ihmiset, joiden liikkumismahdollisuudet ovat rajoittuneet eikä yhteiskunnan apu joko yllä heille tai muutoin vastaa odotuksia. SHOPRIDER on kehitetty asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin ja odotuksiin. Tuote on pitkän kehityksen tulos ja sitä on myyty ympäri maailmaa jo pitkään. Pyrkimyksenä on pysytellä tarkasti niissä perusmalleissa, jotka on hyviksi havaittu. Tuotekehitys keskittyykin jatkossa enemmän designiin ja hienosäätöön, Puro linjaa. Kuusiluoto Oy vastaa kaikkien maahantuomiensa laitteiden huollosta, varaosista, käyttöopastuksesta ja jatkuvasta asiakastuesta. Kaikkiin malleihin on olemassa selkeä suomenkielinen käyttöohjekirja. Mallien ja varaosien toimitusaika Suomessa on yhdestä viiteen vuorokautta. Takuuaika on yksi vuosi. Lisätietoja saat myös soittamalla / Harri Puro MALLI TE-GK10 TE-778S TE-UL8W36 Äärimitat mm 1170 x 585 x x 590 x x 610 x 1120 Kokonaispaino kg Käyttäjän enimmäispaino kg Huippunopeus km/h Ajomatka latauksella km Myyntihinta Osamaksu alk. /kk Toimitusmaksu kaikkialla suomessa 80. Kaikki hinnat sisältävät alv. 22% Patentoitu maailmanlaajuinen tuote: GMP ISO9001 ISO14001 ISO13485 SERTIFIOITU Mallisto on CE-hyväksytty Valmistus: PIHSIANG MACHINERY MFG.CO., LTD TAIWAN Maahantuonti, myynti ja vuokraus: Kuusiluoto Oy Vähänummentie TUUSULA Vuokra alk. /kk

3 Pääkirjoitus Heikki Lantto Oikeutta on vaadittava Valtion ohjeistus ja omistajataustakaan eivät takaa vanhusten asianmukaista kohtelua. Tästä on Itella tuore esimerkki. Valtion postipalveluyritys taipui vasta julkisen kohun ja kansanliikkeen edessä. Viestintäviraston ohjeistuksen mukaan liikuntaesteisillä ja yli 75-vuotiailla postinsaajilla on oikeus saada postinsa jaetuksi joko tontin rajalle ajo- tai kulkuliittymään sijoitettuun postilaatikkoon tai huoneistokohtaiseen postiluukkuun ilmaiseksi. Itella päätti tulkita asiaa niin, että vain liikuntaesteiset saavat tämän palvelun. Tämä olisi merkinnyt selkeää huononnusta yli 75-vuotiaiden postinjakeluun. Julkinen paheksunta sai Itellan toisiin aatoksiin. Yhtiö myönsi, että runsas asiakaspalaute sai sen ryhdistäytymään. Muun muassa Eläkkeensaajien keskusliitto syytti Itellaa sanansa syömisestä ja moraalittomuudesta. Nyt Itella on luvannut kantaa postin perille kotiin sekä 75-vuotiaille että liikuntaesteisille. Ilmaispalvelun piiriin kuuluvat ovat oikeutettuja vaatimaan ja myös saamaan tätä palvelua Itellalta. Ovelle saakka kanto ei kuitenkaan välttämättä tule itsestään, vaan palveluun oikeutetut voivat joutua ottamaan yhteyttä Itellan asiakaspalveluun. Itellan tapaus osoittaa, että seniorijärjestöillä on painoarvoa, varsinkin kun ne toimivat yleisen mielipiteen aurankärkinä. Yhä kasvavina näiden järjestöjen ei ole syytä vähätellä merkitystään yhteiskunnallisina vaikuttajina. Kysymys on oikeuksien puolustamisesta ja siten oikeudenmukaisuuden toteutumisesta yhteiskunnassa. 3

4 muut lehdet Julkisilla palveluilla on aina hintansa Sosiaali- ja terveysasioista vastaava Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen esitti sunnuntain Helsingin Sanomissa, että ihmisten hoidosta kirjoitettaisiin palvelun saajalle sellainen lasku, josta näkyisi paitsi asiakkaalta perittävä maksu myös se, mitä hoito on tullut kokonaisuudessaan maksamaan. Palveluiden todellisten hintojen avaaminen toisi tervetullutta läpinäkyvyyttä. Samalla se kuitenkin loisi uhan, että kalliita palveluita haluttaisiinkin leikata niiltä, jotka pystyvät itse vähiten kartuttamaan yhteistä maksurahastoa eli kunnan kassaa verotuloillaan tai asiakasmaksuina. Suomalaiset nauttivat monista hyvinvointipalveluista, joiden kustannuksista heillä ei ole juuri mitään käsitystä. On itsestään selvää, että lapset pääsevät päiväkotiin, kouluikäiset maksuttomaan kouluun, lastensuojelun asiakkaat lastenkoteihin sekä sairaat lääkäriin ja tarvittaessa sairaalaan. Yhtä selvänä pidetään, että vanhukset saavat apua kotiin tai pääsevät laitoshoitoon, jos kunto sitä edellyttää. Vanhemmat maksavat lasten päivähoidosta nyt enimmillään 233 euroa kuussa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan päiväkotihoidon järjestäminen maksaa keskimäärin 61 euroa päivässä, yli euroa kuussa. Perusopetus maksaa oppilasta kohti lukuvuodessa noin euroa. Aivoinfarktin jälkeinen liuotushoitojakso sairaalassa maksaa noin euroa, lonkkaproteesi runsaat euroa ja sydämensiirto yli euroa. Potilas maksaa sairaalahoidosta 32,50 euroa hoitovuorokaudelta riippumatta siitä, kuinka vaativaa hoitoa hän saa. Huostaan otetun lapsen lastenkotipaikka maksaa yli euroa kuukaudessa, päihderiippuvaisen katkaisuhoito noin 130 euroa vuorokaudessa ja vanhuksen laitospaikka euroa kuussa. Ymmärtäisivätkö kansalaiset paremmin, mihin heidän verorahansa menevät, jos lasten koulutodistusten väliin sujautettaisiin laskelma todellisista kustannuksista ja päiväkotilaskun kylkiäisenä saisi samanlaisen laskelman, samoin kuin sairaalan, päihdehoidon ja vanhustenhoidon todellisista kustannuksista? Vanhuksista ainakin osa ahdistuisi saadessaan kuukausittain muistutuksen siitä, että heidän hoitonsa maksaa yhteiskunnalle tuhansia euroja kuussa, vaikka he itse pystyvät maksamaan pienistä eläkkeistään vain satojen eurojen osuuden kustannuksista. Vanhusten hoitolaitosten asukkaat ovat sen ikäpolven ihmisiä, joille kunnan elätiksi leimautuminen olisi syvän häpeän ja alemmuudentunteen aihe. Kustannusvertailujen toinen huono puoli on se, että ne voivat helposti kannustaa leikkaamaan sellaisesta hoidosta, joka ei tulevaisuudessakaan tuota sijoitettuja varoja takaisin veronmaksukyvyn lisääntymisenä tai sosiaalija terveyskulujen säästöinä. Tällaisia säästökohteita ovat esimerkiksi ehkäisevä terveydenhoito, vammaispalvelut ja lastensuojelun tukitoimet, joiden vaikutuksia voidaan mitata vasta vuosikymmenten päästä - jos silloinkaan. Esimerkkejä kustannusvertailuiden aiheuttamista säästöistä on jo nähtävissä. Kun kunnat kilpailevat siitä, miten tuotetaan perusopetusta halvimmalla, parhaiten pärjäävät ne kunnat, joissa erityisopetusta annetaan mahdollisimman vähän ja oppilashuoltoon käytetään vähiten rahaa. Kaikkien hyvinvointipalveluiden kustannusten avaaminen selkokielelle kansalaisten arvioitavaksi edellyttää sitä, että yhteiskunnassa vallitsee vahva konsensus heikoimpien hoitamisesta kustannuksista huolimatta. Hyvinvointia ei mitata pelkällä tuottavuudella. Helsingin Sanomien pääkirjoitus

5 Tässä numerossa: Pääkirjoitus Heikki Lantto: Oikeutta on vaadittava... 3 Muut lehdet... 4 Ikääntyvän väestön hoiva ja hyvinvointi Vesa Ekroos: Iäkkään ihmisen perusoikeuksien kunnioittaminen... 6 Pitkäaikaishoidon laatu ja rahoitusjärjestelmät eurooppalaisen tutkimuksen kohteena... 7 sairaudet Kari Lounamo: Virtsatietulehdus kirjat Iisisti dekkari kädessä d-vitamiini D-vitamiinin puutos on luultua yleisempää palvelut Uusi toimintamalli parantaa hoivakotien asukkaiden lääkäripalvelujen saatavuutta Kolumni Jorma Back: Winterreise Vuoden geriatri on Jouko Laurila Vanhustenhuollon rakenteet Simo Kokko: Sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntakartta muotoutuu uusiksi Mikko Martikainen: Kumppanuus julkisten palveluiden uudistamisessa Aatoksia Pekka Vuoria: Luottamus ajankohtaista yksityisestä palveluntuotannosta Jari Mäki-Runsas: Ajatuksia kilpailutuksista Taidenäyttely Muistoja Hoitokoti Aukustissa Enossa Lattian tasolta Kari Häkkinen: Armokuolema kotihoito Nykyaikaisilla kotihoidon palveluilla sujuvuutta ja laatua asiakastyöhön Eduskunta Ilkka Kantola: Tasa-arvo tulee asettaa valinnanvapauden edelle Veteraanit keskuudessamme Anni Grundström: Mitä vähemmän heitä on, sitä tärkeämpää on avun ja tuen tarve sairaudet Kapselilla vatsasyöpää vastaan Kuntayhtymä Oulunkaari paras alueellaan Turvajärjestelmät Posion arkeen saatiin turvaa Kirkon ikkuna Seija Puusaari: Tapaamisia väitös Mikaela von Bonsdorff: Fyysinen aktiivisuus ikääntyneiden henkilöiden toiminnanvajauden ja palvelujen tarpeen ennustajana Reetta Saarnio: Fyysisten rajoitteiden käyttö vanhusten laitoshoidossa palvelukodit Pohjoisen suurimmassa palvelukodissa asutaan energiapihisti työterveyshuolto Terveystalon SpinalMouse-menetelmä

6 Ikääntyvän väestön hoiva ja hyvinvointi Vesa Ekroos Iäkkään ihmisen perusoikeuksien kunnioittaminen Eduskunnan entinen oikeusasiamies, nykyisin Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen viransijaisena toimiva Riitta-Leena Paunio on kiinnittänyt huomionsa ja lausunut huolensa todella ajankohtaisesta epäkohdasta. Paunio toteaa mm.: Hoitolaitoksiin on syntynyt toimintatapoja, joissa itsemääräämisoikeuden rajat ovat hämärtyneet. Vanhusten ja vammaisten itsemääräämisoikeutta on vahvistettava ja kehitysvammaisten oikeuksia täsmennettävä. (HS ). Hänen mukaansa, vaikkakin laitoksissa asuvien henkilöiden oikeudet ovatkin määritellyt Suomen perustuslaissa, tulisi Suomeen saada myös laitos- ja vanhustenhuoltoa määrittelevä oma lainsäädäntönsä. Pelkkä suositusten varassa toimiminen ei näytä riittävän. (YLE 1 ja MTV3 uutiset ). Hyviä, tarpeellisia ja oikeansuuntaisia kannanottoja. Mutta missä on vika, jos suomalaisten hoiva-alan päättäjien, poliittisten päättäjien, viranomaisten ja palvelujen tuottajien toimintatavat pitää määritellä laeilla. Eikö riitä, että kaikessa toiminnassamme noudatamme yksinkertaisia, kattavia ja mitä luonnollisimpia eettisiä, moraalisia ja ihmisoikeutta toteuttavia periaatteita ja arvoja. Laitoshoidossa toimii monenlaisia palveluntuottajia. On kunnallisia, siis kunnan suorassa omistuksessa ja määräysvallassa olevia palveluntuottajia, niin sanotun kolmannen sektorin toimijoita ja yksityisiä palveluntuottajia. Kaikkien näiden toimijoiden palvelutuotannossa tulisi toteutua yhtenäisin käytännöin ihmisen hyvinvoinnin ja ihmisyksilön kunnioittamisen periaatteet. Miksi kuitenkin on olemassa täysin erilaisia käytäntöjä? - Aterioiden, välipalojen ja iltapalan määrä ja laatu sekä sisältö vaihtelevat huomattavasti eri hoitolaitoksissa. - Hygienia- ja pyykkipalvelut vaihtelevat siten, että toisissa hoitolaitoksissa peseytyminen, suihku ja saunotus ovat säännöllisiä ja riittävän usein toteutuvia peruspalveluja, toisissa hoitolaitoksissa saunotusta ei ole lainkaan ja suihkuunkin pääsee satunnaisesti ja yleensä liian harvoin. - Vaippoja vaihdetaan liian harvoin joko vaippakustannuksissa säästämisen takia tai sitten henkilöstöä ei kerta kaikkiaan ole riittävästi vaippojen vaihtoon. Olen jopa kuullut hoitolaitoksesta, jossa siirryttiin kolmen Kirjoittaja on KTM, terveydenhuollon asiantuntija litran vaipoista kuuden litran vaippoihin taloudellisista ja tuotannollisista syistä. - Ammattihenkilöstön määrässä ja sijaisten palkkauskäytännössä noudatetaan linjaa, joka ei vastaa edes yleisen hoitaja/asiakas/potilas -henkilöstömitoituksen ehdotonta alarajaa. - Edellä mainittu liittyy myös keskusteluun eri asiakkaiden/potilaiden kuntoisuudesta ja hoitoisuudesta. Hoidetaanko raskaamman hoidon tarpeessa olevia henkilöitä huomattavasti kevyempään hoitoon mitoitetuissa laitoksissa. - Kuinka laajaa viriketoimintaa ja ulkoilua asiakkaille/potilaille tarjotaan vai tarjotaanko näitä palveluja lainkaan. - Ylilääkityksestä ja unitokkuraan lääkityksestä huhutaan useiden laitosten kohdalla. Maallikkona en tähän asiaan kuitenkaan osaa ottaa kantaa. - Voidaanko hoitolaitoksessa mahdollistaa asiakkaalle/ potilaalle myös ihmisarvoinen poismeno tutussa ympäristössä vai aloitetaanko vielä loppumetreillä useimmiten jo täysin tarpeeton ja tuskallinen siirtokuljettelu yleisille päivystyspoliklinikoille ja erikoissairaanhoitoon. Kuva: MarinaAurora.com Edellä on vain muutamia esimerkkejä perusturvaan ja hyvinvointiin liittyvistä toimintatavoista, jotka tulisi olla selkeästi ja yksiselitteisesti määriteltyjä palvelujen tarjous- ja kilpailutustilanteissa. Myös palvelujen ostajan eli kunnan tulisi valvoa, että ko. vaatimuksia noudatetaan ja yksilön perusoikeuksia toteutetaan tasapuolisesti ja oikein kaikissa hoitolaitoksissa. Myös kunnan omissa hoitolaitoksissa tulisi noudattaa täsmälleen samoja kriteerejä. Usein on kuitenkin valitettavasti niin, että kunnan omissa hoitolaitoksissa kustannussyistä ei näin voida toimia, mutta toisaalla ostopalvelujen tuottajilta näiden ehtojen täyttämistä vaaditaan. Laitos- ja vanhustenhuoltolain laatiminen valmisteluineen, lausuntokierroksineen ja eduskuntakäsittelyineen tulee todennäköisesti viemään useamman vuoden. Riittäisikö siihen asti se, että edes noudattaisimme laitoksissa hoidettavien kanssaihmistemme kohdalla Suomen perustuslakia, Euroopan Neuvoston ihmisoikeussopimusta sekä YK:n lukuisia ihmisoikeuksien noudattamiseen velvoittavia, Suomen valtion allekirjoittamia sopimuksia. 6

7 Pitkäaikaishoidon laatu ja rahoitusjärjestelmät eurooppalaisen tutkimuksen kohteena Kysymykseen onko suomalainen ikäihmisten pitkäaikaishoito hyvää vai huonoa voi vastata vain kartoittamalla nämä palvelut kokonaisvaltaisesti ja vertaamalla sitä muiden maiden vastaaviin palveluihin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) osallistuu kahteen EU-rahoitteiseen vuonna 2009 alkaneeseen tutkimushankkeeseen, joiden tarkoituksena on kartoittaa ja vertailla eurooppalaista pitkäaikaishoidon laatua ja rahoitusjärjestelmiä. Interlinks (Health systems and longterm care for older people in Europe. Modelling interfaces and links between prevention, rehabilitation, quality of services and informal care) kartoittaa nimensä mukaisesti järjestelmiä ja rajapintoja. Se käsittää ympärivuorokautisen hoivan lisäksi myös kotihoidon. SHELTER (Services and Health for Elderly in Long term care) puolestaan keskittyy ympärivuorokautisen hoivan vertailuun RAI-järjestelmää käyttäen. Edellisessä on mukana 16 tutkimusyhteisöä 14 eri maasta, jälkimmäisessä 10 tutkimusyhteisöä ja maata. Hankkeiden on tarkoitus täydentää toisiaan eurooppalaisella tasolla. Interlinks-hankkeen tavoitteena on luoda yleinen malli, jolla voidaan kuvata ja analysoida ikääntyneiden pitkäaikaishoidon järjestelmiä eurooppalaisesta näkökulmasta. THL on erityisesti mukana hankkeen osioissa, joissa arvioidaan ja kehitetään pitkäaikaishoidon laadun seuranta- ja varmistusmenetelmiä sekä palvelujen tuotanto- ja rahoitusmalleja. Hanke tuottaa vertailutietoa eri maiden laadun seuranta- ja varmistusmenetelmien hyvistä käytännöistä sekä eri rahoitusmallien kannustevaikutuksista. Interlinks-hankkeesta järjestettiin THL:n Lintulahdessa ensimmäinen kansallinen seminaari, jonka sisältöä tässä artikkelissa käsitellään. Iäkäs henkilö kokonaisvaltaisena laatutyökalujen keskiössä Seminaarin avannut THL:n ylijohtaja professori Marja Vaarama painotti toimintakyvyn laajaa näkemystä, jossa fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen ja sosiaalinen ulottuvuus on huomioitu. Hän totesi, ettemme tiedä hoidetaanko ikäihmisiä hyvin, ellemme tunne iäkkäillä tutkittuja hoitokäytäntöjä ja ymmärrä pitkäaikaishoidon eroa akuuttihoidosta. Meidän tulisi ymmärtää vanhuuden erityisyyttä ikävaiheena ja tukea ikäihmisten identiteettiä ja elämänlaatua. Meidän tulisi kysyä erityisesti asiakkaalta tai hoidettavalta, kokeeko hän hoidon hyvänä, henkilökunnan ja omaisten näkemykset eivät yksin riitä. Ylijohtaja Vaaraman mukaan viime vuosina kehitetyt laatu- ja seurantajärjestelmät auttavat meitä pyrkimyksissämme kohti hyvää hoitoa ja palvelua sekä omien asenteiden ja hoitokäytäntöjen tietoisessa kehittämisessä. Kansainvälisesti validoitut RAI ja Care Keys ovat hyvää perustaa valtakunnan tasolla, sillä ammatillisen työn ja johtamisen näkökulmat ovat laadukkaan toiminnan osa-alueita. Care Keys mittaristo elämän laatuun keskittyvänä instrumenttina on oiva mahdollisuus kehittää laadun arviointia asiakas- ja omaisnäkökulmasta hoidon ja palvelun suunnittelun sekä johtamisen tueksi. Hyviä kokemuksia on saatu Espoosta ja Rovaniemeltä, ylijohtaja Vaarama korosti. STM:n neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen muistutti, että ja 2000-luvun kehittämistyön tuloksia eli työkaluja laadun ja koko järjestelmän arviointiin pitäisi nyt osata hyödyntää valtakunnallisissa hankkeissa. Alustavaa eurooppalaista vertailua Interlinks-tutkimuksen laatuosioon osallistuva erikoistutkija Teija Hammar kertoi esityksessään hankkeen väliaikatuloksena, että koko järjestelmän tasolla Suomella näyttää olevan sekä annettavaa että opittavaa muista maista. Monissa Euroopan maissa ikääntyneiden palvelujen laatua arvioidaan valtakunnan tasolla ja arviointi on julkista. Lisäksi yksityisiltä palvelujen tuottajilta edellytetään laadunvarmistusjärjestelmien käyttöä - mikä vinkiksi Suomeenkin. Vaikka Suomessa pitkäaikaishoidon laatuun on viime aikoina kohdistunut voimakasta kritiikkiä, näyttää Suomen tilanne kansainvälisessä vertailussa kuitenkin melko hyvältä. Laadun parantamiseen on panostettu ja laadunvarmistus- ja -seurantajärjestelmiä otettu käyttöön, mistä hyvänä esimerkkinä on RAI-järjestelmä, joka on kansainvälinen hoidon laadun ja kustannusvaikuttavuuden seurantajärjestelmä. RAI on ollut Suomessa käytössä ympärivuorokautisessa hoidossa vuodesta 2000 ja kotihoidossa vuodesta Järjestelmän peittävyys on noin kolmasosa vanhuspalveluista ja se tuottaa tietoa teknisestä (ammatillisesta) hoidon laadusta (rakenteet, prosessit ja tulokset). Kansainvälisellä tasolla suomalaisena vahvuutena on myös ammattitaitoinen henkilökunta, jonka kelpoisuus on laissa määritelty. Lisäksi Ikäihmisten palvelujen laatusuositus ohjaa ja määrittää kansallisella tasolla palvelujärjestelmän kehittämistä. Suomen rooli interlinks-eu-hankkeessa on erityisesti arvioida ja tuoda esille eri maiden hyviä käytäntöjä palvelujen laadun varmistamiseksi ja arvioimiseksi. Kehityksen painopiste on siirtymässä laadunvalvonnasta laadunvarmistukseen; pyritään jo ennakolta varmistamaan laadukas toiminta ja palvelut. Tämä edellyttää asianmukaisia laatuindikaattoreita ja -standardeja, joilla voidaan arvioida hoidon ja palvelujen laadun nykytilaa ja kehittää laatua edelleen. Indikaattoreita ja standardeja (muitakin kuin RAI-järjestelmään liittyviä) ollaan kehittelemässä iäkkäiden pitkä- 7

8 aikaishoitoon. Käytössä on vasta minimistandardi esimerkiksi henkilöstömitoitukselle. Pitkäaikaishoidon asiakkaita hoidetaan monilla rajapinnoilla, kuten perus- ja erikoissairaanhoidon, terveys- ja sosiaalitoimen sekä virallisten ja epävirallisten auttajien välillä. Tämä luo haasteita rajapintojen laadun kehittämiselle ja varmistamiselle. Rajapinnat onkin nostettu yhdeksi painopistealueeksi hankkeessa. Laadun kehittämisaihioita Tutkija Timo Hujanen esitteli seminaaria varten tehdyn mielipidekyselyn tuloksia laadun varmistuksesta ja seurannasta. Webropol-kysely lähetettiin 203 julkisten ja yksityisten palvelutuottajien, säätiöiden ja järjestöjen, asiakkaitten ammattijärjestöjen, valvontaviranomaisten, keskushallinnon sekä tutkimuksen ja kehittämistyön edustajille marraskuussa Vastaajat oli valittu käytettävissä olleista kyselyistä ja tilastoista. Vastausprosentti jäi yhdestä karhusta huolimatta noin 30 prosenttiin. Yrityksistä huolimatta kysely ei juuri tavoittanut muun muassa vanhusneuvostoja ja tutkimuksen- ja keskushallinnon edustajia. Valtaosa vastaajista oli palvelun tuottajia. Kyselyn perustella voi arvioida, että laadun varmistus ja seuranta tapahtuu nykyjärjestelmässä varsin moninaisesti. Mielipidekyselyn tuloksista voi poimia viitteellistä ideointia kyselyssä kartoitetulta kolmelta teema-alueelta, jotka olivat: (1) vastaajan nykyisin käytössä olevat pitkäaikaishoidon laadun seurannan ja varmistuksen menetelmät, (2) palvelujen rajapintojen kehittämiskohteet laadun seurannan ja varmistuksen näkökulmasta vastaajan arvioimana ja (3) tulevaisuuden kehittämistoimenpiteet. Tulokset on esitetty teemaruuduissa 1-3. Teemaruutujen 2 ja 3 kehittämistarpeet sisältävät useita järjestelmän toimivuuteen liittyviä epäkohtia ja huomioita, kuten akuutti- ja lyhytaikaispaikkojen tarve ja henkilöstön riittävyyteen ja osaamiseen sekä koulutukseen liittyvät kommentit. Toinen suuri osa-alue on tiedon ja toimintojen sirpaleisuuteen ja yhteisten päämäärien löytämiseen liittyvät toiveet ja kommentit - eikä ainoastaan paikallisten toimijoiden kesken. Valtakunnallista yhdenmukaisuutta kaivataan. Toiveena on ilmeinen asiakaspalveluiden yhtenäisyys ja oikeudenmukaisuus koskien julkisin varoin rahoitettuja palveluja ja hoivaa. Palvelujen käyttäjien näkökulma hoidon Teemaruutu 1 RAI RAVA ISO-laatustandardit Euroopan laatupalkintokriteeristö, EFQM, Työyksikön itsearviointi ja laadunhallintamenetelmä, ITE Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK oy Senior Monitor Lääninhallituksen toiminta ja asiakas- ja omaiskyselyt sekä palautteet Vastauksissa nimetyt laatujärjestelmät. ja palvelujen laadun kehittämisessä on neljäs runsaita kommentteja kirvoittanut osa-alue. Asumisen rakenteisiin, tilojen tai ympäristön toimivuuteen ja esteettömyyteen liittyviä kommentteja ei tullut. Lainsäädännön mahdollista tarkistamista edellyttäviä kohtia ovat muun muassa tietojärjestelmien yhtenäisyyteen ja rahoitusjärjestelmään sekä mitoitukseen ja osaamiseen liittyvät toiveet. Laadun mittaamisen sudenkuoppia pitkäaikaishoidossa Teemaruutu 2 Kaikille avautuvan läpinäkyvän ja oikeudenmukaisen laatujärjestelmän kehittäminen vanhuspalveluihin ei kuitenkaan ole yksinkertaista. THL:n Ikäihmisten palvelut -yksikön päällikkö geriatrian dosentti Harriet Finne-Soveri pohti esityksessään, miten hoidon laadulle voitaisiin määrittää luotettavat ja realistiset raja-arvot siten, että vanhainkotien tai palvelutalojen välinen vertailu olisi asiakkaillekin mahdollista. Ammattikirjallisuuden mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon hoidon laatua voi tarkastella viidestä näkökulmasta, jotka laatukriteerien ja -standardien pitäisi kattaa. Näitä ovat ammatillinen (tekninen) ja taloudellinen hoidon laatu, mitä RAI järjestelmä edustaa. Muita ovat tieteellinen, poliittinen ja elämyksellinen näkökulma. RAI-järjestelmä tarjoaa kotihoitoon 22 ja ympärivuorokautiseen hoitoon 26 ammatillisen hoidon laadun indikaattoria. Yhdysvalloissa on asetettu ympärivuorokautiseen hoitoon kansalliset hyvän hoidon raja-arvot Palvelutarpeen arvioinnin siirtäminen varhaisempaan vaiheeseen yksilön raihnautumisen prosessissa Potilassiirtojen (asiakkaan tarve tai pakko muuttaa) vähentäminen siten, että asiakkaan tarpeiden muuttuessa hoitoon ja palveluihin liittyvät ongelmat ratkaistaan ja hoidetaan kokonaisvaltaisesti siellä missä asiakas on Asiakkaiden sijoittamista ohjaavien kriteerien, tarvittavan hoidon edellytysten, kuten henkilöstömitoitusten ajan tasaistaminen asiakkaiden palvelutarpeen muuttuessa Moniportaisesta hoidosta luopuminen kehittämällä uutta palvelutalo/ hoivakoti/ryhmäkoti-kulttuuria Tarpeenmukaisten hoitopaikkojen sekä akuutti- ja lyhytaikaispaikkojen riittävyyden turvaaminen tarkoituksenmukaisen sijoittelun ja kotona asumisen mahdollistamiseksi Kotiutustiimien kehittäminen kunnissa Tiedonsiirron ja eri organisaatioiden välisen yhteistyön kehittäminen; yhteinen potilastietojärjestelmä myös julkisten ja yksityisten toimijoiden välille Ikäihmisten palveluiden järjestäminen yhden organisaation alaisuuteen Päivätoiminnan kehittäminen Kuntoutumisen mahdollistavan hoitotyön edelleen kehittäminen Teknologisten sovellusten aiempaa tehokkaampi käyttöönotto, testaus ja uusien sovellusten kehittäminen. Johtamisen ja päätöksenteon osaamisen sisällöllinen vahvistaminen Yhteisten tavoitteiden määrittäminen eri organisaatioille, toimijoille ja ammattiryhmille Lainsäädännön uudistaminen pitkäaikaishoidon sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja kodin erilaisten rajapintojen madaltamiseksi sekä palvelukokonaisuuden yhdistämiseksi Vastaajan nimeämät rajapintojen kehittämiskohteet. 8

9 eli laatustandardit. Laatustandardilla tarkoitetaan sitä raja-arvoa, jonka toisella puolella hoidon laatu on hyvää ja toisella huonoa. Laatustandardien käyttökelpoisuutta laitosten välisessä vertailussa heikentää kuitenkin valikoituminen eli asiakaskunnan mahdollinen erilaisuus eri vanhainkodeissa tai palvelutaloissa, mikä voi johtaa vääriin päätelmiin hoidon laadusta. Esimerkki 1. Psykoosilääkkeiden käyttö Psykoosilääkkeiden käyttö on epäsuotavaa, jos niitä käytetään kemiallisina rajoitteina vähentämään käytösoireita, mutta ne ovat käypää hoitoa psykooseissa ja esimerkiksi iäkkäiden akuutissa sekavuustilassa. Jos vanhainkodeille asetettaisiin laatustandardiksi "korkeintaan x % psykoosilääkkeitä", ne vanhainkodit, joissa hoidetaan iäkkäitä skitsofreenikkoja, saisivat huonon laatuarvosanan, ja ne, joissa ei hoideta lainkaan dementiaa tai skitsofreniaa sairastavia, saisivat hyvän laatuarvosanan, vaikka hoidon laatu olisi samanarvoista. Esimerkki 2. Painehaavat Painehaavojen esiintyminen on epäsuotavaa ja saattaa olla merkki heikosta hoidosta. Laitosten välinen vertailu on kuitenkin vaikeaa, sillä painehaavojen esiintyvyys on vähäistä niillä henkilöillä, joilla on vähän riskitekijöitä (kävelevät, hyvin ravitut) verrattuna niihin, joilla riskitekijöitä on runsaasti (pidätyskyvyttömät, laihat, liikuntakyvyttömät). Tällöin hyväkuntoisia hoitavat saisivat hyvän arvosanan ja huonokuntoisia hoitavat heikon. Esimerkki 3. Masennus Alakulo ja masennus ovat iäkkäiden yleisin psykiatrinen ongelma ja eräs masennuksen tunnusmerkeistä on kyvyttömyys tuntea mielihyvää asioista, jotka yleensä tuottavat nautintoa. Saisivatko silloin masennukseen erikoistuneet hyvät hoitopaikat huonon arvosanan asiakastyytyväisyyskyselyissä? Teemaruutu 3 Kuntien kokonaisvaltainen sitouttaminen pitkäaikaishoidon järjestämiseen ja kehittämiseen Kansallisen laadun seuranta- ja arviointijärjestelmän kehittäminen sisältäen laatuluokituksen ja julkisilla varoilla kustannettavan palvelujen vähimmäistason sekä laatuindikaattorit ja kriteerit Kansallisen laatusertifioinnin kehittäminen Laaturaporttien tuottaminen THL:n toimesta jatkuvan laadun kehittämisen ja vertaisoppimisen tueksi julkiselle ja yksityiselle sektorille RAI-järjestelmän käytön vahvistaminen, lisääminen, kohtuullinen hinnoittelu sekä saumaton käyttö palvelujärjestelmässä THL:n tuella Rahoituksen uudistaminen Palvelujen saatavuuden yhdenmukaistaminen kansalaisten samanarvoisuuden edistämiseksi Geriatrisen ja gerontologisen osaamisen lisääminen peruskoulutuksesta alkaen seuraavin osin: lääkehoito, sairaudet, ravitsemus, kuntoutus Laadunseurannan ja -varmistamisen sisällyttäminen lääketieteelliseen koulutukseen Henkilöstövoimavaroihin panostaminen laatutavoitteiden saavuttamiseksi saatavuuden parantaminen - esim. sijaisten saannin turvaaminen perustamalla rekrytointitoimistoja lääkäripalvelujen saatavuuden turvaaminen mitoitusten nostaminen henkilöstörakenteen monipuolistaminen - esim. geronomien palkkaaminen Palvelutuottajien / kuntien väliset kustannusvertailut valtakunnallisen resurssiohjauksen välineiksi. Asiakasnäkökulman valtakunnallinen kehittäminen yhdenmukaiset vertailtavat asiakastyytyväisyyskyselyt yhdenmukaiset vertailtavat omais- / läheiskyselyt palvelujen tuottajien läpinäkyvät vertailuluvut asiakkaiden saataville omaisten järjestelmällinen kuuleminen palautteille vaikutuskanava laadun kehittämiseen muiden sidosryhmien, kuten ikä- ja vanhusneuvostojen tai eläkeläisjärjestöjen mahdollisuus osallistua palvelujen kehittämiseen Elämänsisällön, aistielämysten ja virikkeisyyden kehittäminen laitoshoidossa Julkisuuden hyödyntäminen nostamalla mainetekoja yleiseen tietoisuuteen Palveluiden ostajan ja tuottajan näkemysten lähentäminen ottamalla laadun varmistusmittarit osaksi kilpailuttamiskriteereitä tarkentamalla kilpailuttamisen pelisääntöjä vanhustenhuoltoon sopiviksi Vastaajan nimeämiä tulevaisuuden kehittämistoimia. Esimerkkien 1-3 kaltaisia vertailupulmia on runsaasti. RAI-vertailukehittämistoiminnassa. Nämä on ratkaistu laitoshoidon osalta ryhmittelemällä asiakaskunta 14 vertailuryhmään, joista kukin yksikkö löytää itselleen vertailukohteen. Laadun raja-arvo, mikäli sellainen asetettaisiin, olisi kussakin ryhmässä erilainen. Kotihoidon osalta asiakaskunnan erilaisuuden aiheuttamat vinoumat on ratkaistu matemaattisella vakioinnilla, jonka pätevyys ei ole aivan aukoton. Kansallisten ja eurooppalaisten laatukriteerien ja -standardien tuottaminen lienee tulevaisuudessa mahdollista kunhan sudenkuopat otetaan huomioon. Tähän työhön tarvitaan tutkimustietoa ja rekistereitä, käytännön kokemusta ammattilaisilta, maallikoiden näkemyksiä ja matematiikkaa, minkä lisäksi tarvitaan sekoittavien tekijöiden sekä kokonaisuuden hallintaa. Lopuksi Interlinks- ja SHELTER -hankkeiden tavoitteena on löytää yhteinen jaettu visio siitä, mitä laadun arvioinnin ja varmistuksen hyväksi pitäisi tehdä. Seminaarissa pohdittiin informaatioohjauksen riittävyyttä kuntien moninaisten käytäntöjen ohjaajana. Valtakunnan tason valvonta, kannusteet ja ohjaus sekä mahdollinen hoitotakuu lakitasolla puhuttivat osallistujia. Hanke jatkuu kansallisen asiantuntijaryhmän kokoontumisella maaliskuussa ja THL:n järjestämällä kaikille avoimella seminaarilla vuoden 2010 aikana. Teija Hammar, tutkija, THL Harriet Finne-Soveri, geriatrian dos, yksikön päällikkö, THL Timo Hujanen, tutkija, THL Hennamari Mikkola, terveysturvan tutkimuksen päällikkö, Kelan tutkimusosasto Marja Vaarama, prof, ylijohtaja, THL 9

10 Kolumni Jorma Back Winterreise Suomen talvi se perinteinen, on ilahduttanut meitä joulusta saakka. On lunta ja pakkastakin, aivan riittämiin. Liekö siitä palannut mieleeni viimesyksyisen tuomiosunnuntain ilta, jota yritin piristää käymällä konsertissa. Baritoni lauloi hienosti ja pianisti selvitti osuutensa virheettömän kauniisti. Ohjelmassa oli Schubertin Winterreise. Hieno teos, mutta tarina on vähän ankea. Nuori mies on saanut niin sanotusti rukkaset lemmityltään ja hortoilee mielikuvissaan talvisessa vilussa muistellen menetetyn onnen aikoja ja paikkoja. Sarjan viimeinen laulu Der Leiermann on melodialtaan ja tekstiltään todellinen talvisen tuomiopäivän ylistys. Kampiliiran soittajavanhus seisoo paljain jaloin jäällä ja veivaa soitintaan minkä voi. Kukaan ei kuuntele eikä katso edes sinne päin, kun vanhus ojentaa tyhjää lautastaan almun saadakseen. Kylän koiratkin murisevat luimistellen häntä katsoessaan. Mutta Vanha mies ei piittaa lain, posetiivia veivaa lakkaamatta ain. Näin on laulun toiseksi viimeinen säe Irma Heydemanin käännöksessä, jossa kampiliira on muuttunut posetiiviksi. Mutta tuo tuomiosunnuntai kosketti muutoinkin, kun kuuntelin päivän tekstiä silloin aamupäivällä kirkon penkissä. Matteuksen mukaan luettiin seuraavaa: Totisesti: kaiken minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni Ja myöhemmin: Totisesti: kaiken minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähäisimmistä Aikaisemmin tekstissä selvitettiin, ketä nämä vähäisimmät saattoivat olla: Minun oli nälkä, minun oli jano, minä olin alasti, minä olin sairas, minä olin vankilassa. Winterreisen Der Laeiermann on varmasti yksi näistä vähäisimmistä. Kirjoittaja on OTK, Espoon Diakoniasäätiön hallituksen pj Mikä henki meitä kantaa? Kun hoivapalvelujen järjestäjänä yrittää ylläpitää palveluja edes osalle näistä vähäisimmistä, kokee tänä säästämisen aikana kohtuullista ahdistusta. Pitäisi pystyä tekemään enemmän näille vähäisimmille: vanhuksille, mielenterveyskuntoutujille, huumekuntoutujille, päihdekuntoutujille, kehitysvammaisille, yksinäisille. Mutta kun ei tänä vuonna pysty tekemään edes sitä, mitä vielä viime vuonna yritettiin. Ei ole mikään ihme, että monet hoivasektorin palveluja tuottavat tässä tilanteessa laillani pohtivat kristillisen etiikan tai sanotaan vaikkapa yleisinhimillisen lähimmäisen rakkauden roolia ja osuutta yhteiskunnassa. Lienee niin, että kunnallinenkin päättäjä, ainakin suurissa kunnissa, on vieraantunut siitä todellisuudesta, missä ruohonjuuritason palveluja käytännössä hoitavat alan ammattilaiset joutuvat työskentelemään. Siitä seuraa, että jää huomaamatta se suuri eettinen vääryys, johon noilla päätöksillä ajaudutaan. Der Leiermann soittaa Suomenkin talvessa turhaan. Olemmeko muuttuneet joukosta, joka teki kaiken yhdelle näistä vähimmistä veljistä joukoksi, joka jätti tekemättä kaiken yhdelle näistä vähimmistä? Suomalaisen yhteiskunnan perusvire nousee kristillisen etiikan mukaisesta ihmiskuvasta. Se on hyvinvointiyhteiskuntamme vahva kivijalka. Syyttämättä tai osoittamatta sormella ketään jään kumminkin pohtimaan Mikä henki meitä kantaa? lainatakseni emeritusprofessori Antti Eskolaa, jonka viimeisimmän kirjan nimi tuo on. 10

11 Vuoden geriatri on Jouko Laurila Vuoden geriatriksi on valittu lääketieteen tohtori Jouko Laurila, joka toimii osastonylilääkärinä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Meilahden sairaalassa, erityisesti vanhusten akuutin sairaanhoidon parissa. Vuoden geriatrin valitsi Suomen geriatrit. Valinnan perusteena on Laurilan laaja-alainen paneutuminen erityisesti vanhojen sairaalapotilaiden ongelmiin. Nämä potilaat ovat tunnetusti kasvava potilasryhmä myös päivystyspoliklinikoilla. Jouko Laurila pitää vanhustenhoidon tasoa Suomessa mainettaan parempana. Hänen mielestään epäkohtiakin on, mutta kehitys on kulkenut hyvään suuntaan. Esimerkiksi unilääkkeiden ja rauhoittavien lääkkeiden käyttö on vähentynyt laitoksissa, vaikka vanhukset tulevat hoitoon yhä huonompikuntoisina. Räikeisiin epäkohtiin Laurila ei ole omassa työssään törmännyt. Hän tietää useita pitkäaikaisesta laitoshoidosta kotiin kuntoutuneita vanhuksia. Hän ei myöskään pelkää itse joutua tai laittaa vanhempiaan kunnalliseen vanhainkotiin. Siellä saa yleensä hyvää hoitoa, jonka laatua seurataan eri mittareilla. Eniten Laurila on huolissaan vanhusten akuuttihoidosta. Päivystyksissä työskentelee usein kokemattomia lääkäreitä, joilta puuttuu osaaminen vanhusten erityisongelmiin. Jouko Laurilan mukaan vanhuksen asiat pitäisi käydä edes kerran kunnolla läpi. Jos lääkityksessä, toimintakyvyssä, muistissa, liikkumisessa tai tasapainossa on ongelmia, ne pitäisi selvittää nopeasti eikä vanhusta saisi jättää leikkausjonon hännille. Vuoden geriatri LT Jouko Laurila Hoivapalvelut 2. vuosikerta Painos: kpl Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä tiedoista ja mielipiteistä vastaa niiden laatija. Päätoimittaja: Heikki Lantto p Virmantie 7, Haukipudas Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset: p Vuosikerta 30 e, kestotilaus 25 e Kustantaja: Privat-Medi Oy Seuraava nro 2/10: ilmestyy Ilmoitusaineisto viim osoitteella: Postiosoite: Heikki Lantto, Virmantie 7, Haukipudas Jakelu: Vanhusten hoiva-, hoito- ja asuinyksiköt, kuntien ja yritysten avainhenkilöt sekä vanhus- ja veteraanijärjestöt Paino: KTMP Mustasaari 11

12 Sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntakartta muotoutuu uusiksi Kunta- ja palvelurakenneuudistus, joka tunnetaan yleisesti myös lyhennenimellä PARAS, tulee muokkaamaan sekä kuntien että kunnallisesti järjestettävien sosiaali- ja terveyspalveluiden karttaa käynnissä olevana vuosien muutoskautena. Kuntien lukumäärä vähenee lähtötilanteesta lähes 100:lla. Terveyskeskusten lukumäärä, joka käväisi 1990-luvulla terveyskeskuskuntayhtymien purkautumisaallon jälkeen peräti 275:ssä, asettuu arviolta :n välille. Samalla käy vaikeaksi terveyskeskuksista puhuminen palveluiden organisoijina, koska sosiaalipalvelut tulevat yhdistyvän järjestämisvastuun piiriin joko kokonaan (2/3:lla maan väestöstä) tai perusterveydenhuoltoon läheisesti liittyviltä osiltaan. Uusille järjestäjäorganisaatioille, joiden hallinnollisia päämiehiä ovat joko yksittäiset peruskunnat tai kuntayhtymä- tai isäntäkuntamallilla yhteistyötä tekevät yhteistoiminta-alueet, ei ole vielä ehditty antaa uutta valtakunnallista yleisnimeä. Uudistus vauhditti aikaisemmin suosituksien pohjalta edennyttä seudullisten toiminnallisten kokonaisuuksien synnyttämistä lailla. Laki edellyttää, että perusterveydenhuolto ja siihen läheisesti liittyvät sosiaalipalvelut järjestetään poikkeustilanteita ja -oloja lukuun ottamatta vähintään asukkaan väestöpohjilla. Väestöpohjat voidaan saavuttaa joko kuntaliitoksilla tai muodostamalla peruskuntien kesken yhteistoiminta-alueita. Tulevaisuutta selvitettiin kyselyllä keväällä 2009 vanhustenhuollon rakenteet Kuntien piti ilmoittaa valtiovallalle aikeensa jo vuoden 2007 lopulla, mutta suunnitelmat, alkaen sopivien kumppanien löytymisestä, olivat tuolloin vielä kovin keskeneräisiä. Nyt valtiovallan äänilajia kiristettiin ja kuntien edellytettiin ilmoittavan keväällä 2009 joko toteutetut tai vuoteen 2013 mennessä tuleviksi sitovasti sovitut ratkaisunsa maaliskuun 2009 tilanteen mukaisina. Aivan valmista ei ollut syntynyt vieläkään. THL:n raportissa syksyltä 2009 luokiteltiin 21 kunnan tilanne edelleen auki olevaksi. Tiedetään myös, että erilaisista sitoutumisista huolimatta kunnat edelleen epäröivät ja vertailevat eri vaihtoehtoja, minkä seurauksena uudistuksen kautta syntyvä kartta elää jatkuvasti. Maan kunnista 57 tulee vuonna 2013 järjestämään sosiaali- ja terveyspalvelut itse omana toimintana. Näissä kunnissa on väestöstä 54 %. Loput kunnat ratkaisevat järjestämisen yhteistoiminta-alueen muodostamisen kautta. Osa yhteistoiminta-alueista muistuttaa aikaisemmilta vuosikymmeniltä tuttuja terveyskeskuskuntayhtymiä, osa on uudenlaisia maakunnallisia yhteenliittymiä, joissa voi olla myös erikoissairaanhoidon palveluita mukana. Sosiaalipalveluista vanhuspalvelut kuuluvat yleisimmin niihin palveluihin, jotka järjestetään ainakin jossakin laajuudessa yhteisesti perusterveydenhuollon kanssa. Mitä uudistus merkitsee? Uudistuksella tavoitellaan palveluiden järjestämisen ja taloudellisen pohjan vahvistamista. Yleisesti tunnettua on, että osa poliittisista puolueista on tavoitellut uudistuksella myös sellaista kuntarakenteen voimakasta uudistusta, jonka seurauksena peruskuntien lukumäärä vähenisi radikaalisti ja yksittäisten kuntien koko samalla kasvaisi. Koska tästä kehityksestä ei päästy yksimielisyyteen, syntyi nykyinen laki kuntarakenteen ja palveluiden järjestämisen rakenteen yhdistämispyrkimysten välisenä kompromissina. Periaatteena on, että peruskunnat vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluista, mutta yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat kunnat siirtävät järjestämisvastuun kuntien yhteiselle organisaatiolle. Tilanne on osin hämmentävä. Tulossa olevien uudistusten merkityksestä ja arvosta onkin käyty värikästä keskustelua. Toisten mielestä uudistukset merkitsevät hyvää alkua tarpeellisella tiellä. Toiset taas arvostelevat uudistusta siitä, että syntyy kirjavia ratkaisuja, järjestämisvastuun pilkkoutumista eri tahoille ja eri suuntiin edelleen vetäviä toimijoita. Samoin uudistusta on arvosteltu siitä, että syntyy maantieteellisesti hajanaisia yhteistoiminta-alueita, joiden osakaskuntien väliset etäisyydet ovat pitkiä. Suurelle yleisölle, tiedotusvälineille ja osin myös poliittisille päättäjille on ollut vaikeaa hahmottaa, että uudistuksessa yhdistetään palveluiden järjestämisen vastuuta aikaisempaa suurempiin yksiköihin, mutta palveluiden tuottaminen voi taas koostua entistä useampien julkisten ja yksityisten organisaatioiden työpanoksista. Uudistusten uskotaan ja toivotaan kohottavan kunnallisen palveluiden järjestämisen osaamisen tasoa ja antavan mahdollisuuksia rakentaa aikaisempaa vahvempia ja monipuolisempia palveluita esimerkiksi mielenterveyspalveluiden, kuntoutuksen, lyhytaikaisen sairaalahoidon ja monille muille erityisosaamisen alueille. Kokemusten mukaan ostopalveluiden hankinta kuuluu niihin toimintoihin, jotka kuntien mielestä kannattaa toteuttaa yhteistoimin riittävän suurelle väestöpohjalle. Kunnat delegoinevat ostopalveluiden hankinnan yhteistoiminta-alueille varsin yleisesti. Uudistuksella on tavoiteltu myös sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyön ja suoranaisen yhteisiksi palvelukokonaisuuksiksi sulautumisen edistämistä. Kevään 2009 kuntakyselyn mukaan ¾ suomalaisista asuu kunnissa, joissa kotipalvelu ja kotisairaanhoito on sulautettu yhteen kotihoidoksi. Tämä kehitys on kuitenkin jo PARAS-uudistusta varhaisempaa perua. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhteistyö ja yhteisiksi palvelukokonaisuuksiksi muuntuminen näyttää etenevän maassa hyvää vauhtia. Samoin on yleistymässä palveluiden organisointi aikaisempien palvelusektoripohjaisten ratkaisujen asemesta elämänkaaren mukaisiin vastuualueisiin. Maan kunnista 48 ilmoitti soveltavansa tällaista mallia joko omassa tai yhteistoiminta-alueensa palveluiden järjestämisessä ja tuotannossa. 12

13 Karkaavatko palvelut pienistä kunnista? Kenties suurin uudistukseen liittyvä huoli on maassa ollut pienten maaseutukuntien palvelujen tulevaisuus sen jälkeen, kun palveluiden järjestämisvastuu siirtyy maakunnallisiin tai seudullisiin keskuksiin. On kysytty, säilyvätkö lähipalvelut, ja jos näiden luvataan säilyvän, mitä palveluja luetaan lähipalveluiksi. Kyselyllä selvitettiin palveluiden omasta kunnasta saamisen nykytila ja kuntien johdon näkemys siitä, miten palvelut voisivat tai saisivat sijoittua muuttuville kartoille. Vastaukset olivat varsin yhdenmukaiset. Lähipalvelut ovat tarjolla omasta kunnasta nyt, ja ne pitäisi saada omasta kunnasta myös tulevaisuudessa. Tässä olivat samaa mieltä sekä pienten että suurten kuntien vastaajat. Kuitenkin lähipalveluilla tarkoitettiin tällöin neuvolapalveluita, sosiaalityön vastaanottopalveluita sekä kotihoitoa. Esimerkiksi lääkärin vastaanottopalveluiden ja röntgenkuvausten saaminen oli siirtynyt monista pienistä kunnista jo suurempien kuntien terveysasemille. Tällaista siirtymää kohti keskittymistä pidettiin tulevaisuuden näkymissä hyväksyttävämpänä kuin neuvola- ja kotihoitopalveluiden siirtymistä. Kunnilta ei toisaalta tullut esille vahvoja näkemyksiä siitä, mitä olisivat sellaiset perusterveydenhuollon ja siihen liittyvän sosiaalihuollon palvelut, Kehittämispäällikkö dosentti Simo Kokko, THL joita voisi tai joita tulisi keskittää rakenteiden tehostamisen nimissä nykyistä harvempiin paikkoihin. Jo kertyneestä kokemuksesta tiedetään, että esimerkiksi terveyskeskussairaaloiden lyhytaikaisen hoidon keskittäminen johtaa tätä palvelua vaille jäävät pienet kunnat kovaankin vastarintaan. Mitä uudistuksen jälkeen? Syksyllä 2009 käynnistyi keskustelu siitä, mitä tapahtuu sen jälkeen, kun kuntaja palvelurakenneuudistuksen määräaikainen laki päättyy vuonna Tuleeko PARAS-uudistus olemaan välivaihe vai pitkäaikainen perusta kunnallisille palveluille? Näkemykset osoittautuivat eriäviksi ja ravistelivat jopa maan päähallituspuolueiden sopua. Kilpailuasetelmissa ovat sote-aluemalli ja PARAS-uudistuksen mukana syntyvälle rakenteelle ja kuntien vapaaehtoisille yhteenliittymille rakentuva maakunnallisten mallien tulevaisuus. Yhtenäistä valtakunnallista ratkaisua ei ainakaan nyt löydy, mutta lainsäädäntöä uudistettaessa aiotaan jättää ovia auki erilaisille kokeiluille, joissa alueelliset organisaatiot voisivat ottaa vastuun koko sosiaalija terveydenhuollosta erikoissairaanhoitoa myöten. Malleihin liittyy koko joukko ratkottavia ongelmia, mutta nämä ovat kuntien ja kuntayhtymien välisten rajankäynnin sekä toisaalta nykyisten keskussairaaloiden ja sairaanhoitopiirien tulevaisuuden kysymyksiä. Uudistusten myötä näyttäisi kuitenkin siltä, että ajatukset ja asenteet ovat muokkautuneet aikaisempaa vastaanottavaisemmiksi sekä sosiaali- että terveyspalveluiden yhteen liittymiselle ja myös perus- ja erikoissairaanhoidon välisen aikanaan vankan rajamuurin purkamiselle tai ainakin madaltamiselle. Simo Kokko yleislääketieteen dosentti kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kirjoittaja on toiminut kuntien perusterveydenhuollon rakenteiden ja kehityksen asiantuntijana pitkään Stakesissa ja oli kirjoittajana THL:n loppuvuodesta 2009 ilmestyneessä raportissa kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. audioriders Järvihaantie 4, Klaukkala,

14 vanhustenhuollon rakenteet Kumppanuus julkisten palveluiden uudistamisessa Kumppanuudella tarkoitetaan tässä toimintamallia, jossa julkisen sektorin toimija, valtio, kunta tai jokin näiden organisaatioista pyrkii yhdessä yksityisten yritysten tai järjestöjen kanssa jonkin julkisen sektorin vastuulla olevan tehtävän tuottamiseen ja jakeluun. Toiminta perustuu yhdessä asetettuihin ja mitattavissa oleviin tavoitteisiin, toimijoille asetettuihin vastuisiin sekä luottamukseen ja avoimuuteen, jotka näin luovat innovaatiokannusteen kullekin toimijalle. Toimiva kumppanuus edellyttää siten toimijoiden välistä luottamusta, kummankin osapuolen mahdollisuutta hyötyä yhteistyöstä ja osapuolten sitoutumista pitkäjänteiseen yhteistyöhön ja sen kehittämiseen. Markkinaa ei ole osattu vielä hyödyntää Kunnilla on järjestämisvastuu julkisista palveluista. Perinteisesti kunnat ovat itse myös tuottaneet palvelut omien palveluorganisaatioidensa toimesta. Markkinatyyppinen toiminta, missä kunta ulkoistaa palveluita yksityisille yrityksille tai järjestöille, on kuitenkin koko ajan yleistynyt. Ulkoistuksen aste on vaihdellut hyvin paljon kunnasta ja palvelusta riippuen. Joissain palveluissa yksityisen sektorin osuus tuotetuista palveluista on suurempi kuin kunnan oman palveluorganisaation osuus. Kuntien tekemät ulkoistukset ja palveluiden hankinnat ovat luonteeltaan olleet hyvin perinteistä palveluiden ja tavaroiden hankintaa. Ostettava palvelu on standardipalvelu, joka on helposti määriteltävissä ja kuvattavissa. Hankintatapahtumaan on kuulunut, että ostaja pyrkii saamaan palveluiden toimittajat tinkimään omat katteensa mahdollisimman alhaisiksi. Näin ollen matala hinta on monesti ollut hyvin keskeinen hankintapäätöksen kriteeri. Monet yhteiskunnan tulevat palvelutarpeet (väestön ikääntymisestä seuraavat kysymykset, nuorten syrjäytyminen, ympäristö- ja energiakysymykset ym.) ovat laajoja ja moniulotteisia kokonaisuuksia. Niiden ratkaiseminen edellyttää korkeaa osaamista, jota harvoin löytyy yhdeltä taholta. Yhteiskunnan, mutta myös markkinoiden, näkökulmasta parhaat ratkaisut ovat löydettävissä eri tahojen yhteistyöllä ja osaamista ennakkoluulottomasti yhdistäen. Kunnilta tämä edellyttää uudenlaista suhtautumista markkinaan ja palveluiden hankintaan. Innovaatiot haettavissa yhteistyön kautta Julkisen sektorin palvelutarpeiden ratkaiseminen edellyttää innovaatioita. Tämä ei kuitenkaan tapahdu yksinomaan julkisen sektorin omin voimin. Innovaatioiden hakeminen ja palvelutarpeiden ratkaisut ovat löydettävissä toimittajayhteistyön sekä yksityisen ja julkisen sektorin avoimen ja molempia osapuolia hyödyttävän kumppanuuden kautta. Innovaatioiden hakeminen kumppanuuden kautta edellyttää julkisen sektorin toimijoilta ennakkoluulotonta suhtautumista markkinoihin. Markkinat ja niillä oleva osaaminen on osattava nähdä ulkoisena voimavarana, jota on pystyttävä hyödyntämään haettaessa innovaatioita julkisiin palveluihin. Kumppanuuteen pohjaava innovaatioiden kehittäminen ei voi perustua lyhyen aikavälin etujen hakemiseen, vaan huomio tulee kiinnittää pitkäkestoisen yhteistyösuhteen ja vuoropuhelun luomiseen. Kumppanuus mahdollistaa innovaatioiden synnyn ja palveluiden tuottavuuden nousun. Keskinäinen oppiminen tehostaa palveluiden kehitystyötä, resursseja voidaan käyttää koordinoidummin ja päällekkäisyydet estää, kumppanuusverkosto tuo myös lisää joustavuutta palveluiden tuottamiseen ja mahdollistaa innovaatioiden edellyttämät kokeilut paremmin kuin perinteinen julkisen sektorin hierarkkinen tuottamismalli. Kumppanuusosaaminen kunnissa vasta aluillaan Paula Linnan ja Timo Pihkalan tutkimus Kilpailutus ja toimittajayhteistyö kunnissa (http://www.kaks.fi/ node/78/?julkaisuid=161) toi selvästi esille, että tämän tyyppinen toiminta ja osaaminen ovat vielä hyvin uutta kunnissa. Tutkimuksen mukaan kunnat eivät vielä osaa hyödyntää markkinoita ja yritysten osaamista: yhteistyö ei perustu kumppanuuteen, ja paljon markkinoilla olevaa innovaatiopotentiaalia jää vielä hyödyntämättä. Kumppanuuden synnyttäminen ei tapahdu itsestään. Se edellyttää markkinan organisoimista niin julkisten kuin yksityistenkin toimijoiden toimenpiteillä. Julkisen sektorin toimijoiden on opittava ohjaamaan ja hallitsemaan toimittajakenttää: on löydettävä keskeiset kumppanit ja markkinan osaamista on kehitettävä sekä on luotava avointa keskustelua eri toimijoiden välille. Yksityisen sektorin toimijoiden on löydettävä uudet yhteistyönmuodot oman verkoston kehittämiseksi, jotta paremmin voidaan vastata innovaatiovaatimukseen. Toimiva yhteistyö ja sitoutuminen palveluiden tuottamiseen edellyttävät myös, että markkinan tulee olla hyvin informoitu julkisen toimijan palveluiden kehittämisen pitemmän aikavälin suunnitelmista. Markkinoilla operoivan yrityksen on voitava rakentaa myös omaa pitemmän aikavälin toimintasuunnitelmaansa. Kuntien kannalta olisi hyödyllistä, jos tällainen informaatio olisi vapaasti kaikkien saatavilla. Käyttäjien saaman palvelun laadun kannalta kumppanuus pelkästään toimittajien kanssa ei yksistään riitä. Julkisen sektorin tulee sisällään pystyä kumppanuuteen myös eri virastojen ja yksiköiden välillä. Laadukas julkinen palvelu koostuu useista eri osista, jotka voivat usein olla eri virastojen palveluita. Ilman virastojen tiivistä kumppanuutta palveluiden suunnittelussa 14

15 käyttäjien näkökulmasta palvelu näyttää yhä hajanaiselta eikä vastaa heidän tarpeisiin. Edellä kuvattu toimintatapa julkisen ja yksityisen sektorin välillä on vielä uutta. Merkkejä sen liikkeelle lähdöstä on kuitenkin olemassa. Kumppanuuteen pohjaavan toimintatavan edistäminen edellyttää määrätietoista panostusta niin kunnilta kuin yksityiseltä sektoriltakin. Mikko Martikainen Kirjoittaja toimii neuvottelevana virkamiehenä työ- ja elinkeinoministeriössä Aatoksia Pekka Vuoria Luottamus Useimmat kehittyneen talouden maat ovat ankarassa talouskriisissä. Kriisi on pahin vuosikymmeniin. Työpaikat vähenevät, tavara ei käy kaupaksi. Perustana on luottamuksen häviäminen. Paavo Haavikko kirjoitti: Ja vakuudet. Ja annettava heille vakuudeksi heidän luottamuksensa. Sitä ilman he eivät voi elää. Ihmisten yhteistoiminta perustuu luottamukseen. Ilman sitä ei yhteistoiminta suju. Jos järjestelmän osat tai yksilöt koettavat epärehellisesti hyötyä toisista, ne ovat vaarallisia kaikille. Yhdysvallat on maailmanlaajuinen talousvaikuttaja ja siksi siellä näin syntynyt kriisi on tavoittanut globaalisen talousyhteisön, mukana EU, myös Suomi. Kulttuurin rajatkaan eivät auta, sama tuntuu Venäjällä, Intiassa ja Kiinassa. x x x Elektronisen kommunikaation haavoittuvuus tulee ilmeiseksi. Kirjojen ja hakuteosten rakastajat voivat olla onnellisia: ne ovat palaamassa. Netti on täynnä häiriköitä. Nettiusko luotti hyvään ihmiseen kuten marxilaiset. Kaikki eivät ole hyviä, vaan mukana on luonnevikaisia, mainetta hakevia hakkereita ja rikollisia, jotka myös harjoittavat kiristystä. Globaaliset netit eivät ole turvallisia. Kaikki digitaalinen kommunikaatio ei häviä. Yrityksiä ja yritysryhmiä käsittävät rajatut ja suojatut tiedostot jäävät. Kirjoittaja on professori, LKT, FT ja toiminut radiologian ylilääkärinä OYS:ssa x x x Spenglerin mukaan kulttuurimme rappio on vuosina ja nyt elämme sitä. Kansamme edustajat näyttävät arvojen esimerkkejä epärehellisyydessä verovapaissa korvauksissa ja välttävät veroja, joita he toisille ovat säätäneet. Ei tämä ole kapitalismin kriisi. Siinä ei puolet kansantuotteesta kulje julkisen järjestelmän kautta kuten meillä. Verot eivät suoraan kaada järjestelmää. Yhteiskunnan yritteliäin ja pystyvin osa, keski- tai pienituloiset tuottavat. Jos he lakkaavat tosissaan ponnistelemasta, koko talous rappeutuu nopeasti. Verojen vääristymän on kaikkitietävä kansa nyt ymmärtänyt ja siirtynyt verojen rakastajista niihin, jotka ymmärtävät, että verojen osuutta yhteiskunnan kokonaisuudesta on vähennettävä, jos halutaan tuloksia. x x x Suomea ei olisi ilman yrittäjämielisiä uudisasukkaita, jotka ankarissa oloissa kehittivät viljelyä ja karjanhoitoa. Sen yrittäjyyden aika näyttää olevan ohi. Osuutensa antavat tiedotusvälineiden monet vasemmalle kallellaan olevat toimittajat ylläpitäen keskinäistä epäluottamusta. Olemme kasvattaneet sukupolven, josta monet luulevat, että heillä on oikeus valita mieleisensä työpaikka tai saada elantonsa, vaikkei tekisi työtä. Tämä on kestämätön illuusio. Ihmisen kulttuurit ovat kaatuneet itsekkyyteen ja velvollisuudentunnon puutteeseen luottamuksen pettäessä. Puolue, joka ottaa päämääräkseen luottamuksen, on voittaja. Luottamus on myös hyvän hoitokohtaamisen keskeinen peruspilari. 15

16 FASTROI HILKKA SÄÄSTÄÄ JA TUKEE JOHTAMISTA Nykyaikainen työväline; FastROI HILKKA hoivaalan toiminnanohjaukseen. HILKKA on suunniteltu vanhusten, lasten, nuorten, psyykkisessä ja päihdekuntoutuksessa olevien sekä kehitysvammaisten asumispalvelu ja hoitoyksiköiden tarpeisiin. HILKAN avulla pidät päivittäisessä hoitotyössä tarvittavat asiakastiedot ajan tasalla. Tiedot ovat vain hoitoon osallistuvien henkilöiden saatavilla, sillä HILKKA noudattaa tietoturvalain vaatimuksia. HILKASTA LÖYDÄT MM: Asiakkaan perustiedot, ja sopimukset Terveys-, lääkitys ja SH-lähetetiedot Päivittäiset huomiot ja niiden raportointi Hoito ja palvelusuunnitelmat Toimintakykyarviot Fysiologiset mittaukset Kalenteritoiminnot ja ajanvaraus Ohjelmisto on mahdollisuus saada 1. palveluna, joilla asiakas käyttää HILKKAA varmenteilla suojatun Internet-yhteyden kautta. 2. asennuksena asiakkaan omalle tietokoneelle tai palvelimelle. HILKAN LISÄPALVELUT: Laskutus Työvuorosuunnittelu Kotihoito (mobiili) KIINNOSTUITKO? OTA YHTEYS! FastROI Oy Länsikatu JOENSUU p

17 eduskunta Tasa-arvo tulee asettaa valinnanvapauden edelle Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on syntynyt vankan tasa-arvoajattelun ja oikeudenmukaisuuskäsityksen perustalle. Nämä arvot ovat keskeisiä suomalaisen yhteiskunnan sielussa. Suomesta on vuosisatojen kuluessa, ankarien olojen keskellä syntyneiden kokemusten jälkeen tullut itsensä tunnistava kansa ja itsenäinen valtio. Ilmastollinen ankaruus on koetellut sukupolvia toisensa jälkeen. Sen voittamiseksi on yhdessä kamppailtu niin viljelysmenetelmien, rakentamisen kuin liikenteenkin kehittämisessä. Turvallisuuspoliittiset asetelmat ovat olleet vähintään yhtä ankarat. Meistä riippumattomista syistä olemme monesti joutuneet suurten ristiriitojen keskelle. Olemme saaneet osaksemme kohtuutonta ja epäoikeudenmukaista kohtelua, mutta yhdessä ponnistellen olemme kyenneet saavuttamaan arvostetun kansainvälisen aseman ja hyvät suhteet naapurien kanssa. Ehkä juuri ankarat olosuhteet ovat saaneet meidät korostamaan harvinaisen yksituumaisesti tasaarvon merkitystä. Olemme ymmärtäneet syvällisesti sen, että niin kansakunnan kuin yksilöidenkin elämä on monelta osin sattumanvaraista. Oman osan suotuisuus tai ankaruus on usein seurausta pitkälti muista asioista kuin niistä, joihin voimme itse vaikuttaa. Yksilöistä itsestään riippumattomat tekijät aiheuttavat suuria eroja heidän elämänsä laadussa. Kuka tahansa voi joutua äkillisen tapahtuman kohteeksi siten, että Kansanedustaja Ilkka Kantola hänen elämänlaatunsa heikkenee tai romahtaa ilman hänen omaa syytään. Jo syntymässämme meille jaetaan erilaiset kortit niin biologisen perimän kuin sosiaalisen ympäristömme muodossa. Tasa-arvo-ajattelu lähtee siitä, että näitä eroja ja elämän riskejä tulee yhdessä kantaa. Usein on myös niin, että yksilön elämän kaaren eri vaiheissa hänellä on toisaalta suuria riskejä voitettavanaan ja toisaalta pitkiäkin suotuisia ajanjaksoja. Elämän alkuvaiheessa hän hyötyy siitä, että yhteiskunnan turvaverkot suojaavat häntä. Elämän keskivaiheessa aikuinen osallistuu työllään yhteisten turvaverkkojen lujittamiseen. Elämän ehtoossa nämä turvaverkot auttavat häntä selviytymään, kun riskit kasvavat ja oma toimintakyky laskee. Kansanterveysjärjestelmä on rakennettu edistämään tasa-arvoa Kansanterveysjärjestelmä on Suomessa rakennettu tasaarvoa edistämään. Lähtökohtana on ajatus, että terveydenhuollon kustannukset maksetaan yhteisistä varoista ja että maksut eivät missään tapauksessa saa estää hoitoon hakeutumista tai hoidon saamista. Käytännössä tilanne ei ole yhtä tasa-arvoinen. Työelämässä olevista suuri osa on työterveyshuollon piirissä, mikä takaa heille keskimääräistä paremman terveydenhuollon. Lisäksi osa väestöstä turvautuu yksityisten vakuutusten avulla yksityislääkäripalveluihin ja kykenee näin nopeuttamaan avun saamista. Tutkimusten mukaan kansalaisten terveyserot ovat viime vuosina kasvaneet. Vähiten terveyspalveluja käyttävät ne, jotka muutenkin ovat yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa. Tasa-arvon tavoittelemisessa on siis vielä paljon tehtävää. Kun terveydenhuoltoa maassamme kehitetään, näyttää kuitenkin siltä, että tasa-arvon ihanteen tilalle on tullut potilaan valinnan vapauden korostaminen. Terveydenhuoltolainsäädännön uudistamisessa lähtökohdaksi on otettu ajatus, että potilas saisi jatkossa myös kunnallisella puolella itse valita, minne 17

18 hän hakeutuu hoitoon. Taustalla on usko siihen, että tällä tavalla saadaan terveyskeskukset kilpailemaan keskenään, jolloin toiminta tehostuu ja laatu paranee. Julkinen terveydenhuolto siirtyisi näin kuluttajien markkinoille. Terveyskeskusten pakottaminen markkinaehtoiseen keskinäiseen kilpailuun synnyttää merkittävää epävarmuutta terveyskeskusten toiminnan suunnitteluun. Nykytilanteessa kunnat ja terveyskeskukset ovat voineet mitoittaa henkilökuntansa, kiinteistönsä ja laitteistonsa sen mukaan, mikä on alueen väestö, sen ikäjakauma ja sairastavuus. Jatkossa tulee ottaa huomioon koko erikoissairaanhoidon vastuualueen väestö, sekä muiden terveyskeskusten toiminta. Olemmeko niin hyviä, että kaikki haluavat tulla meille, vai käykö niin että muut terveyskeskukset ovat meitä parempia ja me saamme laittaa lapun luukulle? Kun terveyskeskuksia kilpailutetaan keskenään potilaiden valinnanvapauden nimissä, synnytetään entistäkin kovempi kilpailu parhaista lääkäreistä ja muusta henkilökunnasta. Kun kilpailutilanteet koko ajan elävät, tapahtuu laitepuolella se, että investoinnit muuttuvat riskiinvestoinneiksi yhä enemmän ja osa niistä hukkainvestoinneiksi. Jos jotain tehokkuutta kilpailulla saadaan, niin toisesta ovesta tulee samaan aikaan ylimääräisiä kustannuksia. Taistelu asiakkaista saattaa johtaa kilpavarusteluun ja ylikapasiteettiin, todetaan Mediuutisten jutussa ( ) Valinnan vapaus on tärkeä arvo, mutta se on mielestäni toissijainen tasa-arvoon verrattuna. Tasa-arvon toteutuminen edellyttää sitä, että kaikki pääsevät maksujen estämättä laadukkaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon piiriin. Valinnan vapauden korostaminen tuo yhden lisätehtävän potilaalle ja hänen omaisilleen. Merkittävämpää kuin valinnanvapaus on se, että hoitoon pääsee nopeasti ja lähelle ja että hoito on riittävän hyvää. Jos tämän päälle voidaan mahdollistaa valinnan vapaus, mikäpä siinä. Terveydenhuollon hyviksi koettuja arvoja ei pitäisi hätiköiden myydä markkinaehtoisesti tapahtuvan tehostamisen varjolla. Tehostamisen tarvetta varmasti on, mutta tuloksia pitää etsiä paremman johtamisen, kehittyneemmän työkulttuurin ja ajantasaisen täydennyskoulutuksen keinoin. Terveydenhuollon tulee olla taistelua sairauksia vastaan ja terveyden puolesta, ei taistelua asiakkaista toista terveyskeskusta vastaan. Kuvatun kaltaisen kilpailuelementin tuominen terveydenhuollon järjestelmien laatuelementiksi osoittaa ylenkatsetta vuosituhantista lääkärin ja terveydenhuollon eettistä traditiota kohtaan. Ilkka Kantola kansanedustaja (sd) Senioriturva Yhteystiedot: Koskikatu 27 B 3 krs Rovaniemi Kankaantaankatu Nokia Pohjantie Espoo Tehokkaamman työn konsepti laadukasta senioriasumista tarjoaville Senioriturva tuo laatua ja mielekkyyttä hoitotyöhön tekniikan avulla luodaan hoitajille turvallisempi työympäristö hoitajille jää aikaa hoitoon ja huolenpitoon, kun turhat tarkastuskäynnit vähenevät turvallisuuden varmistaminen vähentää hoitajien stressiä Senioreille turvallinen ja laadukas elämä järjestelmä on räätälöitävissä asiakkaan tarpeen mukaan henkilön turvallisuutta valvotaan hienotunteisesti Tarvittaessa asukas saa nopean puheyhteyden hoitajaan Seniortekin kotisovellus järjestelmä asennetaan kotiympäristöön kotihoito säätää asukaskohtaisesti valvonnan tasoa ja hälytysrajoja toimipisteestään käsin kotihoito vastaanottaa hälytykset ennalta sovitun mukaisesti järjestelmä mm. hälyttää jos: asukas putoaa sängystä, on ollut liian kauan pois sängystä yöaikaan, kaatuu tai jos asunnossa ei ole liikuttu ennalta määriteltyyn aikarajaan mennessä Pasi Nurmela, Gsm: Sami Nurmela, Gsm: Kaarlo Aho, Gsm: SENIORTEK Seniortek ja Turvakolmio yhteistyöhön. Seniorturva saatavilla Turvakolmion kautta koko Suomessa. Käyttökokemuksia jo yli 500 dementiapaikasta Kotisovellus otettu käytöön Kysy lisää! 18

19 sairaudet Kapselilla vatsasyöpää vastaan Apteekkeihin tulevalla käsikauppalääkkeellä voidaan ennaltaehkäistä vatsasyöpää ja ruokatorven syöpää Lähes sadallatuhannella suomalaisella on mahalaukun limakalvovauriosta aiheutuva hapoton maha. Syynä toimintahäiriöön on helikobakteeriinfektio tai autoimmuunitauti. Myös mahahapon eritystä estävät lääkkeet aiheuttavat hapottoman mahan. Hapoton maha on mahasyövän tärkein riskitekijä. Suolahapon puuttuessa ruoansulatuskanavan omat mikrobit pystyvät tuottamaan syöpävaarallista asetaldehydiä sokerista tai pienestäkin määrästä alkoholia. Helsingin yliopiston tutkijat ja bioteknologiayritys Biohit Oyj ovat yhteistyössä kehittäneet ilman reseptiä saatavan Acetium-kapselin, jolla voidaan estää asetaldehydin vaikutuksia hapottomassa mahassa. Kapselin sisältämä L-kysteiini liukenee mahalaukussa hitaasti ja tasaisesti sitoutuen tehokkaasti asetaldehydimolekyyliin, jonka toiminta estyy. Acetium julkistettiin Lääkäripäivillä, ja se tulee apteekkimyyntiin keväällä Kansainvälisen markkinoinnin on määrä alkaa viimeistään ensi vuonna. - Olemme tutkineet asetaldehydin pitoisuutta sääteleviä mekanismeja ja tekijöitä lähes kolmekymmentä vuotta. Kaikki lähti perustutkimuksesta, jonka tuloksia emme olisi pystyneet soveltamaan ilman professori Martti Marvolaa ja biofarmasian laitosta. Tuotteistamisen ja kaupallisen puolen hoitamisessa taas Biohit oli korvaamaton, kertoo professori Mikko Salaspuro Helsingin yliopiston verkkosivuilla. Salaspuro on tyytyväinen pitkän tutkimustaipaleen tulokseen ja yhteistyöhön sekä yliopiston sisällä että yliopiston ja yritysmaailman välillä. Acetiumille odotetaan laajoja markkinoita, sillä maailmanlaajuisesti hapotonta mahaa potevia ihmisiä arvioidaan olevan noin 500 miljoonaa. Ikääntyminen lisää sairastumisriskiä Helikobakteeri-infektion ja autoimmuunitaudin aiheuttaman mahalaukun limakalvon vaurion eli atrofisen gastriitin esiintyminen ja siitä johtuvat riskit, kuten mahasyöpä, lisääntyvät voimakkaasti ikääntymisen myötä. - Atrofista gastriittia sairastavilla henkilöillä estyy myös ravinnon B12 -vitamiinin, sinkin, raudan ja kalsiumin sekä eräiden lääkeaineiden imeytyminen ja hyväksikäyttö, painottaa professori Mikko Salaspuro. - B12 -vitamiinivaje voi johtaa dementiaan, depressioon ja ääreishermostovaurioihin. B12 -vitamiinivajeen tavoin ikääntyvän väestönosan kansantaudiksi kehittymässä oleva kalsiumin vaje aiheuttaa osteoporoosia ja siitä johtuvia luumurtumia. Acetium jatkaa Biohitin innovaatioiden sarjaa Acetium on jatkoa Biohit Oyj:n kehittämälle GastroPanel-innovaatiolle, joka löytää mahalaukun atrofisen gastriitin ja siitä johtuvan hapottoman mahan. Atrofinen gastriitti ja siitä johtuva hapoton maha voidaan harvoin hoitaa terveeksi. Atrofisen gastriitin aiheuttaman limakalvovaurion vuoksi mahalaukun runko-osa ei tuota riittävästi suolahappoa, joka tuhoaisi suusta ja nielusta peräisin olevat mikrobit. Hapottomassa mahalaukussa mikrobit pystyvät elämään ja tuottamaan ravinnon sokereista ja alkoholista syöpää aiheuttavaa asetaldehydiä. Acetium -kapselit sisältävät ainesosia, joista aterioiden yhteydessä otettuna liukenee mahalaukussa kontrolloidusti kysteiiniä, joka muodostaa lujan sidoksen asetaldehydimolekyylin kanssa, ja tämän seurauksena asetaldehydin reaktiivinen vaikutus estyy. Acetium-kapselista voivat hyötyä myös haponeritystä estävien lääkkeiden (esim. PPI-lääkkeet) käyttäjät. Näillä lääkkeillä mahalaukku hoidetaan hapottomaksi, koska runsas haponeritys aiheuttaa ruokatorven refluksitautia sairastavalle mm. närästystä ja jopa haavaisen ruokatorventulehduksen ja siihen liittyvän ruokatorvisyövän riskin. Kansaneläkelaitos korvasi PPI -lääkkeitä noin potilaalle vuonna On arvioitu, että teollistuneissa maissa PPI-lääkkeitä käyttää 5-10 prosenttia väestöstä. Vasta tulevaisuus luonnollisesti näyttää, kuinka tehokkaasti Acetium vähentää hapottomasta mahasta johtuvia maha- ja ruokatorvisyöpiä. Kansainvälinen syöväntutkimusyksikkö luokitteli lokakuussa 2009 asetaldehydin ensimmäisen luokan syövänaiheuttajaksi ihmiselle. Tämän vuoksi asetaldehydille eri tavoin altistumista olisi välittömästi pyrittävä vähentämään. Yksi näistä tavoista on hapottoman mahan kohdalla Acetium. (HL) 19

20 paras Oulunkaaren kuntayhtymän kunnat Ii, Utajärvi ja Vaala sekä Pudasjärven kaupunki ovat perustaneet Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseksi ja tuottamiseksi. Oulunkaaren kuntayhtymä järjestää jäsenkunnilleen kaikki sosiaalihuoltolain mukaiset sosiaalipalvelut ja kansanterveyslain edellyttämät perusterveydenhuollon palvelut lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuoltoa. Pudasjärvi on jo muutaman vuoden ajan järjestänyt isäntäkuntana ympäristöterveydenhuollon palvelut Oulunkaaren kunnille. Päivähoitopalvelut ovat kuntien itsensä järjestettäviä palveluja. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain (169/2007) mukaan Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään noin asukasta. Yksityiskohtaisissa perusteluissa kuntien tehtäväkenttää tarkennetaan mm. näin: Tarkoitus on, että yhteistoiminta-alue vastaisi ainakin toisiinsa kiinteästi liittyvistä perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon tehtävistä. Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistyö on erityisen tärkeää vanhenevan väestön palvelujen, mielenterveystyön, päihdehuollon sekä lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Neljä maaseutukuntaa Suomessa on ollut seutukuntajako vuodesta Ii ja Utajärvi ovat tehneet seudullista yhteistyötä jo lähes 20 vuotta. Iin seutukunta, johon Pudasjärvi oli siirtynyt 2001, muutti nimensä Oulunkaaren seutukunnaksi Oulunkaaren seutukunnan aikaisemmista jäsenkunnista Ylikiiminki on liittynyt Ouluun, Kuivaniemi Iihin ja Yli-Ii on päättänyt liittyä Ouluun. Monen yhteistyövuoden jatkoksi Vaalan kunta on ollut vuodesta 2008 jäsen Oulunkaaren seutukunnassa, joka on jo alun perin perustettu kuntayhtymäksi. Vuodesta 2010 eteenpäin organisaation nimi on Oulunkaaren kuntayhtymä. Oulunkaaren jäsenkunnat ovat maaseutumaisia, harvaan asuttuja, pitkien etäisyyksien kuntia. Vaalasta on matkaa Utajärvelle vain 34 km, mutta muuten kuntien keskustaajamat ovat etäällä toisistaan. Tämän vuoksi monet yhteiset tapaamiset, joita ei voida hoitaa videokokouksina, järjestetään Oulussa. Iissä on noin asukasta, ja asukasluku on nousussa. Muiden jäsenkuntien asukasmäärät ovat olleet viime vuodet laskussa. Asukkaita Pudasjärvellä on noin 8 900, Utajärvellä noin ja Vaalassa noin Paras-hankkeen alkaessa 2007 Oulunkaaren kuntien yhteistyö oli jo varsin tiivistä ja monipuolista. Kaikille osallisille oli luontevaa, että lain asettamiin vaatimuksiin vastataan laventamalla Oulunkaaren kuntayhtymän toimialaa eli perustamalla sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue. Yhteistoiminta-alueen valmistelun kuluessa kuntien yhteistyö tiivistyi entisestään, kun perustettiin Oulunkaaren kuntapalvelutoimisto. Se hoitaa kuntien tukipalvelutehtävistä talous-, henkilöstö- ja tietohallintotehtävät. Kuntayhtymä jatkaa edelleen myös kuntien elinkeinoelämän edistäjänä. Päätöksenteon järjestelmä Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto, johon kuuluu 24 jäsentä ( ). Valtuusto valitsee yhtymähallituksen, jossa on puolestaan 12 jäsentä ( ). Hallituksessa asioitten esittelijänä toimii kuntayhtymän johtaja, jonka tukena valmistelutehtävissä on jäsenkuntien kuntajohtajista koostuva johtotiimi. Tarkastuslautakunnassa on yksi jäsen jokaisesta jäsenkunnasta. Palvelutuotantolautakunnassa, jossa on 12 jäsentä ( ), käsitellään pelkästään sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä asioita. Lautakunnan päätehtävänä on seurata yhteistoiminta-alueen palveluiden määrää, laatua, jakautumista ja vaikutuksia. Lautakunnassa asioitten esittelijöinä toimivat perhe-, terveys- ja vanhuspalvelujohtajat. Kuntien omat sosiaali- ja terveys(perusturva) lautakunnat lopettivat luonnollisesti toimintansa vuodenvaihteessa. Yhtymähallituksella on otto-oikeus palvelutuotantolautakunnan päätöksiin. Järjestämiskeskus Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen suunnittelussa lähdettiin siitä, että palvelut järjestetään keskitetysti, mutta tuotetaan hajautetusti. Yhtymähallitus toimii palvelujen järjestämishallituksena, 20

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Mitä tutkijat ehdottavat

Mitä tutkijat ehdottavat Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja Kaupunginhallitus 76 07.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 30 28.04.2011 Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja 1651/06.00.00/2010 Khall 76 Valmistelija:

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Tarja Pajunen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Risto Miettunen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Tekesin Sote & Huippuostajat Lappeenranta 6.5.2014

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari 15.3.2016 Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Vanhusneuvostojen seminaari Lahti 23.5.3016 Virva Juurikkala, erityisasiantuntija STM/Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Kaikille yhdenvertaiset sosiaali-

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lohja Forum 29.4.2010 Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain tavoitteet

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 28.1.2016 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät SOTE-LINJAUKSET 23.3.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät 27.3.2014 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 24.1.2017 Liisa Niiranen 10,1 % 9 % 7,5 % 11,3 % Timo Aro 2016 Lapin väestöennuste Ennuste 2040 Ennuste 2030 Ennuste 2020

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia ARTTU-kuntaseminaari Helsinki 15.12.2011 Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia Vuokko Niiranen & Alisa Puustinen Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Palaute RAI-vertailukehittämisen seminaarista: Kohti parempaa asiakas- ja asukasturvallisuutta Helsinki Congress Paasitorni 3.10.

Palaute RAI-vertailukehittämisen seminaarista: Kohti parempaa asiakas- ja asukasturvallisuutta Helsinki Congress Paasitorni 3.10. 1 Palaute RAI-vertailukehittämisen seminaarista: Kohti parempaa asiakas- ja asukasturvallisuutta Helsinki Congress Paasitorni 3.10.2013 YHTEINEN AAMUPÄIVÄ: Turvallisuus on yhteinen asia Puheenjohtaja ylilääkäri

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Rovaniemi 16.6.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä

Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä Koppi-kuntoutusseminaari 16.11.2016 Mikko Toivanen osaamiskeskuksen päällikkö, työ- ja toimintakykyetuudet 1 Kela kuntoutuksen kehittämistoiminnassa

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen. Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS

SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen. Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS 18.2.2016 Juha T. Karvonen, vs.oyl 2 Miten hoitoprosesseihin liittyy yhteistyö

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot