Kaupunki kouluttaa väkeään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaupunki kouluttaa väkeään"

Transkriptio

1 Tutkimus Työbarometri 2006 valmistunut Työolobarometri on työhyvinvoinnin seurannan ja kehittämisen väline, joka perustuu henkilöstön kokemuksiin työelämästä. s.3 Yhteiskunta Pori ja väkivalta? Pori näyttäytyy maakuntalehden toimittajan silmissä erityisen väkivaltaisena. Poliisin käsitys ja tilastot eivät puolla tuota käsitystä. s.12 Karhunpalvelus porin kaupungin henkilöstölehti Marianne Kotiranta Kaupunki kouluttaa väkeään Monitaitoiseksi osaajaksi kehitytään kokemuksen myötä. Myös koulutus työn ohessa on tärkeää. Kaupungin sisäiset koulutustilaisuudet on suunniteltu henkilöstön tarpeita ajatellen. Henkilöstöpalvelut julkaisee kaksi kertaa vuodessa koulutusohjelman, jossa esitellään myös koulutuksen pelisäännöt. Kevään 2007 ohjelma löytyy Rummusta, Esite on jaettu myös jokaiseen hallintokuntaan. Koulutus tarjoaa tietoa ja työkaluja arjen tilanteisiin. Tämän kevään suosituimpiin kuuluu naisten Vaate on viesti -koulutus. Miehille suunnattuun tilaisuuteen on ilmoittautunut vasta muutama työpukeutumiseensa asiantuntevaa opastusta kaipaava. Ajankohtaisia aiheita ovat myös sähköpostiviestintä ja asiakaspalveluosaaminen. Viime vuoden koulutustilaisuuksiin osallistui 1455 henkilöä. Heidän antamansa palautteet olivat asteikolla 1 5 vähintään 3,5 tasoa. Parhaat palautteet (4,9) kerännyt Marsa Luukkosen Hauskaa kielenhuoltoa -kurssi oli ylivoimaisesti suosituin. Myös esimiesvalmennus sai hyvän vastaanoton. Tutustu koulutustarjontaan ja lähde mukaan! Etusivun kuvassa innokkaita lähiesimiesten valmennukseen osallistuvia oppitunnilla.

2 2 Karhun Palvelus Pääkirjoitus Tosi ystävä Onko meillä rohkeutta huomauttaa ystävillemme tai työtovereillemme heidän lihomisestaan, alkoholinkäytöstään tai muista ominaisuuksistaan? Valtakunnan suurin päivälehti on käynnistänyt Läskikapina-kampanjan, jossa voi haastaa tuntemiaan henkilöitä mukaan. Pohdiskelin puolivakavissani eräiden henkilöiden haastamista, mutta pelkäsin heidän loukkaantuvan verisesti. Aihe on hyvin arkaluontoinen, samoin kuin työyhteisössä esiintyvä liiallinen alkoholinkäyttö. Monesti työyhteisö sallii jäsenensä liiallisen alkoholinkäytön, kunnes ehkä on liian myöhäistä ja työkyky mennyttä. Kirjoittaessani tätä ystävänpäivän aattona rohkenin kysyä itseltäni, olisiko tosi ystävyyttä tai oikeata työtoveruutta, jos uskaltautuisimme kannustamaan työtoveriamme pitämään huolta kunnostaan tai tarttuisimme heti selkeästi havaittavissa olevaan liialliseen alkoholinkäyttöön. Vai pitääkö itse kunkin yksityisyyttä kunnioittaa äärimmäisyyksiin asti? Julkisuudessa on viime aikoina esitetty erilaisia kannustimia itsestään huolta pitämiseen: terveysveroa lihaville, laiskasti liikkuville, tupakoiville ja viinaan meneville tai porrastettuja hoitomaksuja sen mukaan, olemmeko pitäneet huolta kehostamme. Tosiasia on, että Suomen kansa lihoo, varusmiesten kunto laskee ja alkoholin kulutus on lisääntynyt nopeimmin länsimaissa. Lieneekö vika sitten meissä suomalaisissa, ihanteissamme, yhteiskunnassa tai jossakin muussa. Valtiosihteeri Raimo Sailaksen mukaan elämme taloudellisesti parasta kautta koko Suomen historiassa. Mutta mikä on hyvinvoinnin hinta? Hyvinvoinnilla on varjopuolensa, ja aineellisen hyvinvoinnin määrä ei ainakaan lisääntyneiden haittojen valossa näytä vaikuttaneen positiivisesti elämän kulkuun. Mitä yhteiskunta voi tehdä tämän ongelman eteen vai onko yksilön kannettava vastuu itsestään? Meidän voidaan katsoa jo maksavan terveysveroa ; kuluuhan verovaroista yhä suurempi osa terveydenhuoltoon joko valtionosuuksien tai kunnallisverotuksen kautta. Elintapojen hallinta ja oikein elämisen taito saadaan jo lapsuudenkodissa vanhempien asenteista. Koulussa hyvät opit ja opetukset kaikuvat usein kuuroille korville. Kaikesta tiedosta ja valistuksesta huolimatta lapsemme ovat lihavampia kuin koskaan. Ääriesimerkkejä ovat esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa lapsille tehtävät laihdutusleikkaukset. Vaikka ei halua tarttua työtoverinsa fyysisiin ominaisuuksiin, kuten hänen painokertoimeensa, voi ai- nakin kannustaa häntä liikkumaan. Työyhteisön sosiaalinen paine on myös hyvä asia. Kun muut kertovat hiihtoretkistään tai sauvakävelystään, ei voi itsekään myöntää viettävänsä iltojaan sohvalla television ääressä. Jokainen voi liikkua kykyjensä mukaan. Kun maa vihdoin on valkea ja aurinkokin jo helmi-maaliskuulla lämmittää, pelkkä ulkona oleminen antaa voimia työssä jaksamiseen. Meille on annettu yksi elämä, yksi maallinen keho, jota kannattaa vaalia ja huoltaa. Terveyttä osaa yleensä arvostaa vasta sairastuessaan. Hyvään terveyteen kuuluu hyvä mieli, jota edistävät hyvät ja läheiset ihmissuhteet. Aino-Maija Luukkonen kaupunginjohtaja Päätoimittaja Viestinnässä vipinää Luet nyt uudistunutta Karhunpalvelusta. Ensimmäinen lehti ilmestyy hieman aiempaa myöhemmin, se johtuu osittain tehdystä uudistuksesta. Monille teille ehti tulla tutuksi lehden toimitussihteerinä pari vuotta toiminut Seppo Purhonen. Kuntatalouden ankarien lakien vuoksi hän ei voinut jatkaa tehtävässään. Kiitos Sepolle hyvin tehdystä työstä! Karhunpalveluksen uudistusta on harkittu pitkään. Uudistamisen tarve tiedettiin, mutta arkiset askareet siirsivät ratkaisuja. Pohjatyön lehden uuteen ilmeeseen teki pirteä ja ennakkoluuloton Satakunnan Ammattikorkeakoulun viestinnän opiskelijoiden joukkue. Hanna Härkälä, Jenni Hauta-aho, Liisa Ojanen ja Annukka Peltomäki ovat nuoria naisia, joilla on jatkossa kysyntää työmarkkinoilla. Kiitos teille, kiitos SAMK:n väelle! Kilpailutuksen jälkeen taiton tekee tulevaisuudessa mainostoimisto GREY PROn väki ja lehti painetaan Raumalla kirjapaino West Pointissa. Tärkeintä on, että Te luette tämän lehden, annatte palautetta, tarjoatte ideoita ja juttuaiheita pienistä ja isoista asioista. Karhunpalvelusta tehdään varsin pienellä porukalla ja rahaakin on rajallisesti. Siksi toivomme teiltä aloitteellisuutta erityisesti lehden sisällön kehittämiseen. Kun jokaisessa hallintokunnassa ja kaikissa Pori-konsernin osasissa on ideoivia ja kirjoitustaitoisia henkilöitä, vetoan erityisesti virastopäälliköihin ja johtajiin; huolehtikaa, että teidän reviirillänne on henkilö tai henkilöitä, joilla on aikaa ja mahdollisuuksia osallistua Karhunpalveluksen tekemiseen. Tukekaa ja rohkaiskaa heitä! Porin kaupungilla on paljon parantamista sisäisessä viestinnässään, yhtäkään taka-askelta ei tule ottaa. Kaupungin työntekijät ansaitsevat yhdistäviä tekijöitä. Karhunpalvelus on yksi niistä. Tulemme kevään aikana katsomaan uudelleen Karhunpalveluksen tekemisen organisointia. Me tarvitsemme lisää kirjoittavia ja valokuvaavia henkilöitä. Varsinkin pienet hallintokunnat jäävät lehdessämme liian vähälle huomiolle. Karhunpalveluksella on aktiivinen ja innostunut toimituskunta. Sen on kuitenkin mahdoton nähdä kaikkia tapahtumia ja ilmiöitä kaupungin työpaikoilla. Eikä se ole näkymätön käsi, joka taikoo kirjoittajia tyhjästä. Olemme järjestäneet jokseenkin säännöllisesti ns. viestintävastaavien tapaamisia ja koulutustilaisuuksia. Niihin on kutsuttu erilaisissa viestintätehtävissä olevia, internetin ja intranetin päivittäjiä, Karhunpalvelukseen ja hallintokuntien omiin henkilöstölehtiin kirjoittavia. Tilaisuuksissa on ollut ja tulee olemaan mahdollisuus käsitellä henkilöstölehtiemme asioita. Myös muutamat virastopäälliköt ovat käyneet niissä ahkerasti. Seuraava tilaisuus järjestetään 17. huhtikuuta. Tervetuloa! Vaikka emme ole lehden tekemisen ammattilaisia, olemme yrittäneet tehdä parhaamme. Uusi Karhunpalvelus on teidän arvioi- Uudessa isäntäpainossamme jalostetaan Länsi-Suomea, joka ylpeilee olevansa hyvä silakankääre. Myös Karhunpalvelus on monikäyttöinen. Kuva Marianne Kotiranta tavissanne. Oletamme, että seuraavan numeron tekeminen on ainakin teknisesti helpompaa kuin tämän avausnumeron. Porin kaupungille ja sen työntekijöille jokainen työpäivä on tärkeä. Me itse tiedämme osuutemme erilaisten palveluiden järjestämisessä. Teistä monet ovat olleet koko eduskuntavaalikampanjan puheiden keskipisteessä: palveluja vanhuksille, lapsille, lapsiperheille, korkeatasoista koulutusta, ja kaiken päälle vielä liikunnan ja kulttuurin riemuja. Kaikki ovat pyhästi vannoneet tekevänsä teidän työnne helpommaksi ja miellyttävämmäksi. Toivossa on hyvä elää. Sekä kuntalaiset että yritykset tarvitsevat myös monia teknisiä ja hallinnollisia palveluita. Vaikka lopputulos on usein pieni palkka ja kohtuuton kritiikki, yritetään kestää. Meitä tarvitaan. Ensi vuonna Porin kaupungilla on 450-vuotisjuhlat. Juhlaohjelma on jo nyt runsas, mutta tilaa on vielä monille hyville ideoille. Hyvä pirskeet vaativat perusteellisen suunnittelun. Kuinka sinun hallintokuntasi on valmistautunut juhlavuoteen? Mukaan ehtii, pistäkää hösseliksi! Tehdään yhdessä porilaisille sellaiset kemut, että vuonna 2009 kukaan ei enää muista kateutta eikä keuhkotautia. Teksti Tapio Furuholm sähköposti tiimillä: Karhunpalvelus

3 Karhun Palvelus 3 Henkilöstöasioita Porin kaupungin työolobarometri 2006 on valmistunut Työ koetaan hyödylliseksi ja merkitykselliseksi, mutta henkisesti raskaaksi. Sarjassaan kolmas Porin kaupungin työolobarometri on valmistunut. Työolobarometri on työhyvinvoinnin seurannan ja kehittämisen väline. Siinä esitettävä tieto perustuu henkilöstön kokemukseen työelämän tilasta ja muutossuunnista. Työturvallisuuskeskuksen Kuntaryhmä on jo kolmentoista vuoden ajan julkaissut kunta-alan työolobarometria osana Työministeriön tekemää valtakunnallista työolobarometrikyselyä. Siinä esitettävät tiedot ovat yleistettävissä koskemaan kaikkia kunta-alalla työskenteleviä. Vuosituhannen vaihteessa käynnistettiin kuntakohtaisen työolobarometrikyselyn kehittämistyö, jossa Porikin oli mukana yhdessä Työturvallisuuskeskuksen kanssa tehdyllä vuoden 2000 työolobarometrikyselyllään. Vuoden 2003 barometri toteutettiin yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan Porin yksikön kanssa. Työbarometri kehittämistyön hyödyksi Nyt valmistuneen vuoden 2006 työolobarometrin tiedonkeruusta vastasi Tilastokeskus. Kysely suoritettiin aiemmista vuosista poiketen puhelinhaastatteluna. Hallintokuntien koon mukaisessa suhtees- 8,8 8,6 8,4 8,2 8 7,8 7,6 7,4 7,2 7 6,8 8,40 sa tehty otos oli 337 henkilöä. Tilastokeskus tulosti aineiston suorat jakaumat ja taulukoi koko aineiston iän ja sukupuolen mukaan. Hallintokunnittain esitetyissä tuloksissa on Keskushallinto pienuutensa vuoksi jouduttu yhdistämään Opetus- ja sivistystoimeen. Sosiaalikeskus, Terveysvirasto ja Tekninen palvelukeskus ovat omina alueinaan. Muuhun tekniseen toimeen on yhdistetty Porin Vesi, Satakunnan pelastuslaitos, Satama, Vapaaaikavirasto ja Jätehuolto. Tulosten analysointi tehtiin Henkilöstöpalveluissa. Julkaisun kokoamisesta on vastannut hallinnon harjoittelija Marja-Liisa Ala-Luopa. Hallintokuntien välillä esiintyy hyvän työn ja työyhteisön keskeisten tunnusmerkkien suhteen suuriakin eroja. Työolobarometri 2006 on jaettu hallintokuntiin yhteistoiminnallisesti kehittämistyössä hyödynnettäväksi. Se löytyy myös Rummun henkilöstöpalveluista. Ulla Roininen työsuojelupäällikkö 8,57 Työkykypisteet HYVÄN TYÖN JA TYÖYHTEISÖN KESKEISIMMÄT TUNNUSMERKIT PORIN KAUPUNGIN PALVELUKSESSA - Työ koetaan hyödylliseksi ja merkitykselliseksi, mutta työnantajan arvostusta kaivataan - Työt ovat pääsääntöisesti hyvin organisoituja - Ammattitaitoja ja kykyjä saa käyttää - Työtovereilta saadaan tukea, mutta esimieheltä varsinkin ikääntyneet kaipaavat sitä enemmän - Kehityskeskusteluja käydään, muttei vielä riittävästi ja niiden laatuun ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä - Työympäristön turvallisuuteen ja osaamisen kehittämiseen pyritty vaikuttamaan - Ristiriitojen sovittelussa on vielä parantamisen varaa - Työ koetaan henkisesti raskaaksi ja puolet vastaajista kokee raskauden lisääntyneen viimeisen vuoden aikana - Kiire pilaa työilmapiiriä ja kiireen vuoksi töitä ei voida tehdä niin hyvin kuin haluttaisiin - Valtaosa vastaajista kokee työkykynsä hyväksi, mutta lähes puolet vastaajista uskoo jäävänsä ennenaikaiselle eläkkeelle - Työtä koskevia päätöksiä tehdään liian kaukana työstä - Tehdyn työn määrä, laatu ja yksikön tulos eivät juuri vaikuta palkkaan - Koetussa syrjinnässä korostuu suosikkijärjestelmiin perustuva syrjintä - 14 % Vastaajista kokee olevansa tällä hetkellä työpaikkakiusaamisen kohteena - Yhteistyötoimikuntien työskentelyä tunnetaan huonosti 8,29 8,25 Porin kaupungin palveluksessa olevat kokevat saavansa työtovereiltaan tukea. Varsinkin ikääntyneet kaipaavat kuitenkin enemmän tukea esimiehiltään. Kuva Sirpa Mannila Opetus / Sivistys / Keskushallinto Sosiaalitoimi Terveydenhuolto Tekninen palvelukeskus Muu tekninen toimi 7,49 Lyhyet Satakunnan alueen kirjastojen käyttötutkimus on julkistettu Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto on tehnyt tutkimuksen Satakunnan alueen kirjastojen käytöstä. Mukana olivat Satakunnan yleisten kirjastojen lisäksi maakunnan tieteelliset kirjastot. Tutkimuksessa selviteltiin erityisesti kirjastojen ristiinkäyttöä eli sitä paljonko yhteisiä asiakkaita eri kirjastosektoreilla on ja miten eri kirjastojen käyttötavat poikkeavat toisistaan. Kyselytutkimukseen vastasi lähes tuhat satakuntalaista kirjastonkäyttäjää. Suurin osa kyselyyn osallistuneista käytti ensisijaisesti yleisiä kirjastoja. Tieteellisiä kirjastoja käyttivät lähinnä vain opiskelijat. Opiskelijat käyttivät monesti useampaa kuin yhtä kirjastoa eli sekä tieteellisiä kirjastoja että yleisiä kirjastoja. Tärkeimmät perusteet suosikkikirjaston valinnalle olivat aineiston saatavuus sekä kirjastonkäytön helppous. Tärkeimmät syyt siihen, että asiakkaat eivät käyttäneet muita kirjastoja olivat etteivät he tunteneet niiden kokoelmia ja palveluja tai että he olivat epätietoisia siitä olivatko he oikeutettuja käyttämään niitä. Kirjastonkäytön opetus lisäsi huomattavasti asiakkaiden tuntemusta kirjastojen palvelutarjonnasta. Kirjastojen verkkopalveluja käytti 70% kyselyyn vastanneista. Opiskelijat käyttivät usein sekä yleisten kirjastojen että tieteellisten kirjastojen verkkopalveluja. Suosituin paikka verkkoasioinnille oli oma koti. Opiskelijoille Internet oli myös tärkein tiedonlähde kirjaston palveluista. Muut asiakkaat saivat parhaiten tietoa kirjastojen palveluista niiden henkilökunnalta. Koko tutkimus on luettavissa osoitteessa Karhunpalvelusta nipuissa Kaikki, jotka saavat Porin kaupungilta palkkaa, eivät saa tätä lehteä postissa kotiinsa. Jokainen hallintokunta on tähänkin asti saanut ja tulee saamaan nipun Karhunpalvelusta tilapäiselle henkilöstölle jaettavaksi, odotustiloihin ja muihin tarvittaviin paikkoihin. Yritämme täsmentää nippujakelua jo tätä lehteä jaettaessa. Otamme vastaan vinkkejä, missä kaikkialla ja millaisia nippuja tulevaisuudessa haluatte. Sopikaa hallintokunnassanne, kuka ottaa yhteyttä vahtimestari Päivi Alhoon tiimipostilla tai puhelimella Niin saadaan Karhunpalvelus kulkemaan myös nipuissa.

4 4 Karhun Palvelus Henkilöstöasioita Laita nauha esim. ovenkahvaan kiinni tai tuo selän takaa. Ota nauhasta kainaloiden edestä kiinni. Ojenna vuorotellen oikea ja vasen käsi vastakkaiselle puolelle ja kierrä myös vartaloa samaan suuntaan. Pidä lantio paikalla. Palaa aina keskiasentoon jarruttaen. Toista kertaa molemmalle puolelle. Särkeekö niska, jom Viisi liikettä päivässä auttaa Kaupunki työnantajana ostaa työntekijöilleen työterveyshuollon asiantuntijoiden kuten työfysioterapeuttien palvelut. Henkilöstölle tarjotaan edelleen lakisääteinen työterveyshuolto sekä terveydenhoitajien sairasvastaanotto. - Terveydenhuollosta jäi pois lääkärin sairaanvastaanotto. Työfysioterapeuttien työ ei ole muuttunut. Työfysioterapeutin tuki- ja liikuntaelimistöön liittyvät palvelut ovat käytössä kuten ennenkin. Meiltä saat ohjeita oman kehon kuntoutukseen, kuntoiluun sekä kunnossa pysymiseen, kertoo työterveyshuollon työfysioterapeutti Helena Haula. Työfysioterapeutin antamiin palveluihin kuuluvat liikuntaelimistön tutkiminen ja arvio sekä yksilöllinen tai ryhmässä tapahtuva neuvonta ja ohjaus työhön, työolosuhteisiin sekä tuki- ja liikuntaelimistöön liittyvissä asioissa. Palveluihin kuuluvat myös työpaikkojen ergonominen arviointi, suunnittelu ja ohjaus, työn kuormitustekijöiden selvittäminen sekä kuntoutuksen suunnitteluun ja seurantaan osallistuminen. - Työn periaatteisiin kuuluu työntekijöiden kokonaisvaltaisen terveyden edistäminen sekä yhteistyö muiden alan ammattihenkilöiden ja työpaikkojen kanssa. Suurin osa asiakkaistamme tulee terveydenhoitajien kautta. Vaikka lääkäriin ei pääse, pääse edelleen terveydenhoitajalle ja meidän ohjaukseen, tarkentaa työterveyshuollon työfysioterapeutti Sirkku Heilä-Aaltonen. Vaikka oireet olisivat pieniä, kannattaa terveydenhoitajalta kysyä mahdollisuutta työfysioterapeutilla käyntiin. Turhia käyntejä ei ole. Pieneenkin vaivaan on hyvä tarttua ajoissa. Työpaikan ergonomianpuutteiden ilmaantuessa voi työfysioterapeuteille soittaa vaikka suoraan. Työssä käsin tehtäviin nostoihin ja siirtoihin, toistotyöhön sekä näyttöpäätetyöhön tarvitaan aina opastusta. Työpisteen ergonomia täytyy olla kunnossa. Taukojumppa kannattaa TtM Tuulikki Sjögren tutki väitöstyössään työpaikalla tapahtuvan kevyen kuntosaliharjoittelun vaikutusta fyysiseen ja psykososiaaliseen toimintakykyyn, koettuun työkykyyn sekä yleiseen elämänlaatuun. Tutkimuksessa selvisi, että harjoittelu vähentää tuki- ja liikuntaelinoireita ja parantaa subjektiivista vointia. - Tutkimuksen harjoitusohjelma sisälsi kuusi dynaamista liikettä: polven ojennus ja koukistus, yläraajojen ojennus ja koukistus sekä vartalonkierto oikealle ja vasemmalle. Kehitetty harjoitusohjelma soveltuu hyvin tehtäväksi työpaikalla osana normaalia työpäivää, täsmentää Haula. Kyseessä ei ole mikään toimistonaisten hömppäpömppä. Harjoitteluohjelma vähensi tilastollisesti merkitsevästi työntekijöiden päänsäryn esiintyvyyttä sekä niskan hartioiden ja alaselän oireiden esiintyvyyttä. Lisäksi oireiden voimakkuuden lievittymistä tapahtui päänsäryssä sekä niskan ja alaselän alueella henkilöillä, jotka alkumittausta edeltäneenä 12 kuukauden aikana, olivat kivun vuoksi kokeneet haittaa päivittäisissä työtehtävissään. Harjoitteluohjelman toteutukseen käytettiin 5 minuuttia työpäivästä. Kokeen jälkeen työntekijöitä kannustettiin jatkamaan omatoimisesti harjoittelua. Seurantamittauksissa, 12 kuukautta alkumittausten jälkeen työntekijöiden fyysiset toimintakyvyn edellytykset olivat tilastollisesti merkitsevästi korkeammalla tasolla kuin alkumittauksissa. Tämän lisäksi positiivista muutosta oli tapahtunut psykologisten toimintakyvyn edellytysten, koetun työkyvyn sekä yleisen elämän laadun muuttujissa. Haluatko taukojumpan vetäjäksi? Työfysioterapeutit järjestävät ohjausta taukojumpan vetämisestä kiinnostuneille kaupungin työntekijöille. Osallistujia otetaan 1-2 yksikköä kohti. Ota ohjat käsiisi ja paranna työyhteisösi toimintakykyä ja vireyttä. - Osallistuminen ohjaukseen on vapaaehtoista, mutta edellyttää taukojumpan vetämistä tai elvyttämistä työyhteisössä. Ohjaus sisältää kaksi kahden tunnin ohjauskertaa, jotka pidetään työfysioterapian tiloissa, kertoo Heilä-Aaltonen. Ensimmäinen kerta on tiistaina klo Toinen kerta on syyskuussa, ajankohdasta sovitaan myöhemmin. Ilmoittaudu ohjaukseen mennessä (puh tai 3125). Ole nopea, mukaan mahtuu kymmenen henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä. Teksti ja Kuvat Marianne Kotiranta

5 Karhun Palvelus 5 Laita nauha esim. ovenkahvaan kiinni tai tuo selän takaa. Ota nauhasta kainaloiden edestä kiinni. Ojenna kädet yläviistoon suoraksi. Palauta jarruttaen. Toista kertaa voimiesi mukaan. Laita nauha esim. tukevaan pöydänjalkaan kiinni sekä nilkan ympäri. Seiso jalat vieretysten nauha suorana. Koukista jalkaa polvesta koukkuun taaksepäin. Palauta jarrutellen. Toista kertaa ja tee sama toisella puolella. ottavatko jalat? Aseta nauha esim. oven yli. Istu hyvässä ryhdissä jalat oven molemmin puolin. Venytä nauhaa vetäen kädet ylhäältä kyljen viereen. Palauta jarruttaen. Toista kertaa voimiesi mukaan. Laita nauha esim. tuolin takajalkaan kiinni sekä jalkaterän ympäri. Ojenna polvi suoraksi eteen. Palauta jarrutellen. Toista kertaa ja tee sama toisella puolella.

6 6 Karhun Palvelus Henkilöstöasioita Työterveyshuolto puhuttaa Hyvä työterveyshuolto on työantajan ja työntekijän yhteinen etu Työterveyshuolto on keskeinen toimija työntekijöiden työhyvinvoinnin kehittämisessä. Työterveyshuollon tulee selkeästi auttaa henkilöstön työkyvyn ylläpitämisessä ja edistämisessä, heikentyneen työkyvyn palauttamisessa, työstä johtuvien sairauksien ja oireiden ennalta ehkäisyssä sekä työympäristön ja työyhteisöjen kehittämiseen vaikuttamisessa. Porin kaupungin henkilöstön työterveyshuolto on järjestetty sisäisellä tilaaja-tuottaja sopimuksella. Palvelun tuottaja on kaupungin terveysviraston avoterveydenhuolto ja palvelujen tilaajana henkilöstöjaosto. Toiminnan puitteet ja laajuus on sovittu vuosittain teh- dyssä sopimuksessa. Tilattu palvelukokonaisuus on ollut ns. laaja työterveyshuolto, mikä tarkoittaa sitä, että lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi kaupunki tarjoaa henkilöstölleen yleislääkäritasoisen sairaanhoidon. Resurssipula ja väliaikaiset uudet ohjeet Työterveyshuolto on viime vuosina kärsinyt jatkuvasta resurssipulasta. Erityisesti sairaanhoidon palvelujen tarjoaminen on ajoittain ollut ongelmallista ja palveluja ei ole ollut tarjolla riittävästi. Lääkärivajausta on paikattu ostamalla palveluja yksityisiltä ja viimeksi terveysviraston omilta väestövastuulääkäreiltä. Tilanne paheni vuoden 2006 aikana ja kärjistyi kuluvan vuoden alussa. Kaupungin neljästä työterveyslääkärin virasta vain kaksi neljästä on saatu täytettyä. Tästä syystä henkilöstöjaosto on päättänyt, että väliaikaisesti 1.2. alkaen henkilöstölle tarjotaan vain lakisääteinen työterveyshuolto sekä terveydenhoitajien sairasvastaanotto. Lääkäreitä yritetään rekrytoida lisää ja samalla valmistellaan uutta toimintatapaa. Kaupungin työntekijät tarvitsevat hyvää työterveyshuoltoa Kuntatyön tulevista haasteista selviäminen edellyttää nykyistä voimakkaampaa panostusta henkilöstön työhyvinvointia parantavaan ja työkykyä ylläpitävään toimintaan. Työntekijöiden keski-ikä on korkea Työterveyshuolto on viime aikoina kärsinyt resurssipulasta. Terveydenhoitaja Tiina Rydman mittaa potilaan verenpainetta. Kuva Marianne Kotiranta. ja myös tulevina vuosina suurin osa työntekijöistä on yleisten mittareiden mukaisesti ikääntyneitä. Ilman selkeää näkemystä ikääntyvän väen erityistarpeiden tunnistamisesta ja valmiudesta tukea heitä jaksamaan tehtävissään eläkeikään asti kiihdytetään työelämästä poistumista. Helena Metsälä Hoitotyön monet kasvot Kotipalvelun tarkoituksena on luoda edellytykset asiakkaan kotona selviytymiselle. Kodinhoitotyöhön kuuluu kodinhoitajan, kotiavustajan tai lähihoitajan antama apu, muun muassa asiakkaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtiminen sekä asiakkaan tukeminen ja ohjaaminen palveluiden käytössä. Kotipalvelutyön historia osoittaa, että kotipalvelutyö on pirstaloitunut, työtavat ovat muuttuneet pitkäkestoisesta lapsiperheiden hoidosta pääasiassa iäkkäiden ja huonokuntoisemmiksi tulevien vanhusten hoivatyöksi. Kodinhoitajat ovat yksi niistä ryhmistä, jotka ovat joutuneet kantamaan enemmän kuin oman osansa työelämän nopeasta muutoksesta. Kasvavaa vanhusasiakaskunnan hoitoa on rationalisoitu: siitä on erotettu tukipalveluiksi esimerkiksi ateria-, kauppa-, pyykki-, siivous-, saunaja turvapuhelinpalvelut. Kunnalliset hoitoresurssit sidotaan pääosin melko huonokuntoisten vanhusten hoitoon. Suuret ikäluokat lähestyvät vanhuusikää ja tulevat lähivuosikymmeninä tarvitsemaan kotipalvelua. Nämä tulevat vanhukset ovat erilaisia kuin tämän päivän kotipalvelun asiakkaat. He ovat osaavia, vaativia ja heillä on entistä enemmän tietoa ja valmiuksia itsensä hoitamiseen. Ikääntyneiden määrän lisääntyessä on todennäköistä, että heidän merkityksensä yhteiskunnallisena vaikuttajaryhmänä kasvaa. Tietotekniikan käyttö on arkipäivää tulevaisuuden ikääntyneille, ja erilaiset tietotekniikkaan perustuvat apuvälineet yleistyvät. Perinteiselle vanhuskuvalle rakennetut massapalvelut eivät tulevaisuudessa pysty vastaamaan vanhusten yksilöllisiin palvelutarpeisiin. Työtehtäviä laveasti Jokaisella asiakkaalla on oma hoitoja palvelusuunnitelma, missä sovitaan asiakkaan palvelukokonaisuus. Asiakkaiden terveydentilan nopeat muutokset, jotka vaativat erilaista toimintaa kuin mitä on suunniteltu, aiheuttavat usein ennakoimattomia tilanteita. Toimintaan on syntynyt jännite lisääntyvien asiakaskäyntien, työnjaon ja toimintaa ohjaavien sääntöjen välille. Työtehtävät ovat muuttuneet ja tietotekniikka on astunut mukaan työtehtäviin. Haasteisiin pitää yrittää vastata, nähdä kokonaisuus työssä, jossa on paljon eri osapuolia: kodinhoitajia, asiakkaita, yksityinen kodinhoito, omaisia, lääkäreitä, fysioterapeutteja jne. Työ on muuttunut ja entisen kodinhoitajakoulutuksen ja nykypäivän vaatimusten välille on auennut kuilu, joka vaatii myös panostamista koulutukseen. Sijaispula on arkipäivää ja sattuu usein, että kodinhoitajat joutuvat pakon edessä vaihtamaan vapaapäiviään. Lisäksi on ergonomiaan liittyviä ongelmia. Työtä tehdään ihmisten kodeissa ja työvälineet saattavat olla puutteellisia, voi olla esimerkiksi ahdasta tai ilmanvaihto ei ole kunnossa. Työnkierto Kuormitusta voidaan vähentää parityöskentelyllä ja työtehtäviä kierrättämällä eri työtiimeissä tai kotipalvelupiireissä, vaikka tällainen ratkaisu ei tietysti ole asiakkaan kannalta paras mahdollinen. Asiakkaita ovat myös olemassa olevat palvelut hyvin tuntevat omaiset, jotka vaativat kotipalvelutyöntekijöiltä paljon. Kodinhoitotyötä voi työn raskaudessa verrata hyvinkin palomiehiin. Kuntouttava työote kotipalvelun vanhustyössä Asiakkaat ovat tutkimuksissa il- maisseet halunsa asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään ja tätä on painotettu myös valtakunnallisissa toimintasuosituksissa. Porin kotipalvelutyössä on panostettu paljon kuntouttavaan työotteeseen. Kuntouttavan työotteen omaksuminen vaatii hoitajilta riittävää teoriatietoa ja käytännön osaamista. Vanhuksen olemassa Kotipalvelutyö on muuttunut pääasiassa iäkkäiden ja huonokuntoisemmiksi tulevien vanhusten hoivatyöksi. Kuva Seija Saarinen. olevaa toimintakykyä pitää mahdollisimman tehokkaasti edistää. Hoitajien pitää tukea omatoimisuutta ja vanhuksen uskoa omaan itseensä ja oman elämänsä hallintaan. Näin vanhuksen mieliala pysyy korkealla ja samalla lisätään kotona asumisen mahdollisuutta. Teksti & kuvat Seija Saarinen

7 Karhun Palvelus 7 Kolumni Ura ei tunne rajoja Tutkimus uratarinoista Porin kaupungissa Henkilöstön kehittämisen ja työmotivaation ja kyvyn ylläpitämisen merkitys korostuu lähivuosina Porin kaupungin henkilöstön ikääntymisen ja rekrytoinnin tuomien haasteiden myötä. Käynnissä olevaan Osaamista ikä kaikki -ohjelmaan liittyen tein kauppatieteiden opintoihini kuuluvan pro gradu -tutkielman Porin kaupungin työntekijöiden urakehitysmahdollisuuksista. Lähestyin aihepiiriä työntekijöiden työnvaihtokokemuksien pohjalta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuoda esille, mitkä tekijät vaikuttavat päätökseen lähteä työkiertoon ja minkälainen on vaihdosta saatu kokemus. Lisäksi tavoitteena oli selvittää sekä työntekijöiden että esimiesten suhtautumista työkiertoon ja tuoda esille työkierto mahdollisena urakehitysmenetelmänä. Tutkimukseen haastattelin 18:aa Porin kaupungin työntekijää. Kohderyhmä koostui kahdestatoista naisesta ja kuudesta miehestä. Kaksi naista ja neljä miestä oli esimiesasemassa. Haastateltavat olivat viidestä hallituskunnasta. Saman työn voi tehdä eri tavoin Tutkimus kuvastaa henkilöiden työuria ja työkierron muotoja, mutta esittelee myös Mitä jos minäkin kokeilisin jotakin muuta? erilaisia persoonallisuuksia ja elämän valintoja. Syyt työkiertoon tai työtehtävien vaihtamiseen eivät ole yksiselitteisiä, vaan usein monen asian summa. Haastatteluissa nousi kuitenkin selvästi esiin kuusi syytä tai motiivia: 1) väsymys ja yksinäisyys työssä, 2) halu kehittää itseään tai löytää jotakin parempaa, 3) luonteenpiirre, joka vie yksilöä eteenpäin, 4) halu edetä uralla, 5) elämäntapa ja 6) vaihtelunhalu tai tyytymättömyys. Hallintokuntien tasaarvosuunnitteluun vauhtia Syiden taustalla vaikuttaa usein kaksi muuta tekijää, jotka esiintyivät eri tavoin henkilöiden tarinoissa. Ensimmäinen on organisaation jäykkyys, byrokraattisuus ja hierarkkisuus. Toinen tekijä on haastateltavien halu toteuttaa itseään. Haastateltavat kuvasivat työkiertokokemuksiaan seuraavanlaisesti: työkierto mahdollisti uusien ajatuksien syntymisen ja muissa tehtävissä vietetty aika kasvatti ja kehitti heitä ihmisenä. Heidän itsekunnioituksensa nousi. He kokivat työkierron eräänlaisena hermolepona ja sapattivapaaseen verrattavana. Yhdenvertaisuuden toteuttaminen ja edistäminen sekä sukupuoleen perustuvan tasa-arvon turvaaminen ja edistäminen on määritelty erillisissä laeissa. Kaikkien vähintään 30 henkilöä työllistävien työpaikkojen tulee tehdä yhteistyössä henkilöstön kanssa säännöllisesti päivitettävä suunnitelma tasaarvon edistämiseksi. Yhdenvertaisuus on käsitteenä laajempi ja se tulee ottaa huomioon kaikessa palvelutuotannossa ja asiakastyössä. Tasa-arvosuunnitelman tulee sisältää selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta, palkkakartoitus sekä konkreettiset toimenpiteet tasaarvon edistämiseksi. Koko kaupunkia koskevasta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmasta kerrottiin myös Karhunpalveluksen sivuilla viime syksynä. Henkilöstöpalveluissa työskenteli viime kesänä kaksi hallinnon harjoittelijaa, Anni Kulmala ja Henriikka Haavisto, jotka selvittivät tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden tilaa ja esittivät ehdotuksia tarvittaviksi toimenpiteiksi. Tasa-arvon edistäminen on erityisesti työnantajaa koskeva velvoite. Velvoitteen täyttämiseksi kaupunginjohtaja Luukkonen nimesi järjestöjen ja hallinnon edustajista kaupunkitason työryhmän tarkistamaan suunnitelmaa ja seuraamaan asetettujen tavoitteiden toteutumista. Valtakunnan tasolla tasa-arvon edistämistä seuraa tasa-arvovaltuutettu. Nyt kaupunkitason tasa-arvosuunnitelman toteuttamisohjelma on tarkistettu. Ohjelma on henkilöstöjaostossa hyväksyttävänä Seuraavaksi on hallintokunnissa saatava tasa-arvosuunnittelu käyntiin ja toteuttamisohjelmat laadittua. Kaupunkitason suunnitelmaa ja erityisesti sen selvitysosaa voidaan käyttää sellaisenaan hallintokunnissa suunnitelmatyön pohjana. Toteuttamisohjelma suositellaan laadittavaksi mallitaulukon mukaiseksi, josta on helposti luettavissa tavoitteet, toimenpiteet, aikataulu, vastuuhenkilöt ja arviointi. Hallintokuntakohtaiset suunnitelmat voidaan toteuttaa esimerkiksi osana työhyvinvointiohjelmaa. Henkilöstöpalvelut tulee järjestämään koulutusta tasa-arvosuunnittelusta. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma on luettavissa Rummussa henkilöstöpalveluiden sivuilla Helena Metsälä Henkilöstöpäällikkö, tasa-arvotyöryhmän pj. Riitta Saarinen Koulutussuunnittelija, tasa-arvotyöryhmän sihteeri Kuvitus Heli Koskela Verkostot ja tiedot työssä laajenivat. Työkierto antoi työntekijälle mahdollisuuden katsoa niin omaa kuin muiden työtä ja koko organisaation toimintaa laajemmasta näkökulmasta. Työkierrossa saattoi toteuttaa omia ideoitaan. Se toi kyvyn ymmärtää, että saman työn voi tehdä eri tavoin. Työnkierron myötä ymmärsi paremmin, että yksilö voi hyväksyä uusia ideoita ja työskennellä uusien ihmisten kanssa, tulla hyväksytyksi uudessa työyhteisössä ja oppia uusia työtapoja kasvoi. Omaa aktiivisuutta ja halua Haastateltavien mielestä sana työkierto ymmärretään usein väärin ja koetaan jokseenkin negatiivisena. Työkiertoon osallistuminen vaatii aktiivisuutta ja halua lähteä kokeilemaan uutta. Haastattelujen pohjalta sai käsityksen, että esimiehet eivät edistä työkiertoa, mutta eivät sitä varsinaisesti estäkään. Niin työntekijät kuin esimiehet joko kokevat työkierron häiritsevän omia rutiineja tai näkevät sen tuomat edut. Kun työyhteisöön saapuu uusi työntekijä, voi tämä hetkellisesti lisätä muiden työmäärää. Kaikella on kääntöpuolensa; parhaassa tapauksessa tilanne saa muut työntekijät kysymään itseltään: Mitä jos minäkin kokeilisin jotakin muuta? Työkierron edistämiseksi on kiinnitettävä enemmän huomiota mm. tiedottamiseen, henkilöstöpankin ja sijaisjärjestelmän kehittämiseen, henkilöstön osaamisen kartoittamiseen ja asenteiden muokkaamiseen. Kehityskeskusteluja ei hyödynnetä riittävästi työntekijöiden urakehitystoiveiden ja suunnitelmien kartoittamiseen. Työkierto auttoi tutkimukseen osallistuneita rakentamaan uraverkkoa ja kehittämään valmiutta tehdä erilaisia työtehtäviä. Nykypäivän joustava ura vaatii oman minän ja identiteetin peilaamista, vanhojen ajatusmallien ja asenteiden kyseenalaistamista ja uskallusta ylittää totuttuja rajoja. Ura ei siis tunne rajoja, vaan me itse luomme ja asetamme rajat. Henriikka Haavisto Henriikka Haavisto teki kauppatieteiden opintoihinsa kuuluvan pro gradu -tutkielman Porin kaupungin työntekijöiden urakehitysmahdollisuuksista henkilöstöosastolle kesällä 2006.

8 8 Karhun Palvelus Ajatus koulusta alueensa toimintakeskuksena ja monimuotoisena toimijana jää taloudellisen resurssipulan jalkoihin. Vaikka tavoitteena ovat koulun monipuoliset toiminnat, tänä vuonna niitä ei ole mahdollista toteuttaa. Kuva Marianne Kotiranta Koulutoimelle oma toimintasuunnitelma Koulun oltava ajassa mukana Porin koulutoimen tehtävänä on osaltaan luoda jokaiselle oppilaalle hyvät kasvamisen ja jatkuvan oppimisen sekä hyvän elämän edellytykset. Uusi toimintasuunnitelma pitää sisällään yhteisen ajatuksen koulutoimen kehittämisestä. Koulujen kannalta se käsittää mm. oppilaan hyvän oppimisen, toimivan oppilashuollon, ammattitaitoisen henkilöstön sekä yhteistyön tavoitteet, jotka on konkretisoitu toimenpiteiksi ja päämääriksi. Lähikouluverkon säilyttäminen on lasten koulumatkojen kannalta tärkeä asia. Kuva Virpi Laiho Toimintasuunnitelman tavoitteena on ala-asteikäisten oppilaiden lähikouluverkon säilyttäminen ja yläasteikäisten koulunkäynnin turvaaminen alueellisella kouluverkolla. Perusopetuksen rakenteita kehitetään yhtenäisen perusopetuksen tavoitteita palvelevaksi. - Lähikouluverkko tahdotaan säilyttämään 1-6 -luokkalaisilla. Pienten lasten koulumatkojen kannalta se on todella tärkeä asia. Alueellinen lähiopetus pyritään turvaamaan myös yläasteilla. Kaupungin kehityksen kannalta on merkittävää, että jokaisella alueella on oma koulunsa, kertoo koulutoimenjohtaja Jari Leinonen. - Yritämme edistää yhtenäistä perusopetusta eli 1-9 -luokkalaiset opiskelisivat saman katon alla. Tähän tähdätään esimerkiksi Itä- Porissa ja Pohjois-Porissa. Se tuo volyymia ja mahdollisuuksia opettajaresurssien parempaan käyttöön. Vammaisten lapsien kouluolot on tavoitteena järjestää Itä-Porin yksikössä, jossa heille on hyvät olosuhteet oppimiseen ja viihtymiseen, jatkaa Leinonen. Lukioverkkoa joudutaan suunnittelukaudella supistamaan. Lukioiden osalta on painotettu, että lukioverkon tarkastelu tulisi tehdä mahdollisimman nopeasti. Paras -hankkeen seudullisten lukioratkaisujen vaikutusta täytyy kuitenkin odottaa. Tavoitteena on toimivien lukiokokonaisuuksien muodostaminen ja yhteiset perusja lukiokoulut. - Porissa jokainen koulu tekee omat toimintasuunnitelmansa pohjautuen koulutoimen suunnitelmaan. Tällä hetkellä lukiot tekevät suunnitelmansa varsin epävarmassa tilanteessa. Oppilashuolto keskeinen painopiste Kuraattori- ja oppilashuoltotoimintaa on kehittävä. Kyse on oppilaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja ongelmiin puuttumisesta. Lasten ja nuorten ennaltaehkäisevän terveydenhuollon painoarvo kasvaa entisestään. Oppilashuollon kehittäminen palvelee oppilaita. Se auttaa myös opettajien työskentelyä ongelmallisten oppilaiden kanssa. - Oppilashuolto on keskeinen painopiste. Kaikissa kouluissa toimii oppilashuollontyöryhmät, joissa oppilaiden asioita mietitään. Oppilashuolto on yksi koulun hyvinvoinnin keskeisiä tekijöitä. Se on tärkeä osa oppilaan psyykkisen terveyden ja hyvinvoinnin varmistamista, syrjäytymisen ja kiusaamisen estämistä, oppilaiden yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista sekä myös opettajien auttamista, Leinonen painottaa. Koulutoimen ohjelmassa sidosryhmä- ja seutuyhteistyössä konkreettisimmaksi asiaksi nousee kodin ja koulun välinen yhteistyö. Yhteistyön kautta yritetään jatkossa löytää ratkaisuja koulun erilaisiin tilanteisiin ja tarpeisiin. Tavoitteena on tukea peruskoulunsa aloittavien lasten kasvua vahvistamalla kodin ja koulun yhteistyötä sekä kehittää moniammatillista työotetta. - Tavoitteena ovat säännölliset vanhempainillat sekä vanhempien haastattelut ja yhteistyö vanhempainyhdistysten kanssa. Tarkoituksena on korostaa kodin ja koulun vuoropuhelua. Toiminnalla vahvistetaan vanhemmuutta ja tuetaan vanhempia auttamaan lasta koulutyössä sekä koulua kasvatustyössä. Ryhmäkoot kasvavat taas Oppimisympäristöjen osalta tavoitteena ovat turvalliset ja terveelliset työskentelytilat. Tilojen toteuttamiseen vaikuttavat merkittävästi taloudelliset resurssit, jotka ovat viimeisen kolmen vuoden aikana tiukentuneet huimasti. Henkilöstön hyvinvointiin kiinnitetään huomiota lisäämällä vuorovaikutteista johtamista sekä kehittämällä omaa henkilöstökoulutusjärjestelmää. Tavoite on hyvä, mutta toteutuksen osalta ongelmallinen. - Koulujen ympäristö ja piha-alueet halutaan toteuttaa toiminnallisina kokonaisuuksina, jotka tar- joisivat liikuntamahdollisuuksia ja virikkeitä oppilaille. Tällaiset kehittämishankkeet ovat kuitenkin suoraan sidoksissa talouden voimavaroihin ja investointirahoihin. Niiden osalta tämä kouluvuosi ei näytä kovin positiiviselta. - Meidän ammattitaitoinen henkilöstö turvaa oppimisen laadun ja ammattitaito pyritään turvaamaan pidemmän tähtäimen henkilöstökoulutussuunnitelmalla. Ammattitaitoisen ja hyvinvoivan henkilöstön kanssa ristiriidassa on se, että nyt joudutaan jo toisena vuonna peräkkäin selkeästi karsimaan opetuksen resursseja ja vähentämään opetusta sekä kasvattamaan ryhmäkokoja. Tuleeko koulu maksulliseksi? Tasapainoiseen talouteen pyrkimisessä aiheuttaa ongelmia oppilasmäärän väheneminen ja sitä kautta valtion osuuksien supistuminen. Paineita tuottaa myös se, että vuosiosuuksien vuosittaiset tarkistukset ovat vain puolet kustannusten noususta. - Jos kustannukset nousevat viisi prosenttia, valtio-osuuksien tarkistukset ovat siitä vain 2,5 prosenttia. Kun puhutaan 45 miljoonasta eurosta, niin prosentti tai kaksi on iso määrä rahaa jäädä jälkeen. Tulevaisuudessa kaupungin täytyy miettiä, millä tavalla rahareikää pystytään paikkaamaan. Ei siihen löydy pelastusta kouluverkon karsimisesta, Leinonen toteaa. Kuinka kauan tämän suuntauksen jatkuessa yhteiskunta pitää koulun tässä muodossa. Viekö tämä siihen, että koulu tulee maksulliseksi? Jossain jo ehdotettiin, että poistamalla kouluruokailu säästettäisiin rahaa. - Yksi suomalaisen koulun ylpeydenaihe on ilmainen ruokailu, joka on poikkeuksellista tässä maailmassa. Jos toimintaedellytykset kokoajan heikkenevät, mitä hyötyä kehnosti toimivasta koulusta on kenellekään? Siitähän muodostuu vain päivähoitopaikka. - Ehkä vuoteen 2012 mennessä oppilasmäärien väheneminen kääntyy nousuksi ja tuo taloudellista tasapainoa. Jos väheneminen jatkuu, toimintamenot jatkavat kasvamista ja valtio-osuudet pienenemistä. Näköpiirissä ei ole, että asiat olisivat yhtään paremmin vuonna Kyllä valtio omansa näyttää aina ottavan. Ainoa mikä on varmaa, on että koulua edelleen pidetään. teksti Marianne Kotiranta

9 Karhun Palvelus 9 Seitsemän kunnan jätevesien puhdistus keskitetään Luotsinmäelle Jokilaakson Ympäristö Oy ja Porin kaupunki ovat sopineet jätevesien puhdistuksen keskittämisestä Luotsinmäelle vuoteen 2010 mennessä. Luotsinmäen jätevedenpuhdistamolle tehdään mittavat laajennus- ja tehostamisinvestoinnit vuosina Vastaavana aikana toteutetaan noin 32 kilometrin siirtoviemärit välille Harjavalta-Nakkila-Ulvila-Pori. Samalla Harjavallan, Nakkilan, Ulvilan ja Suominen Kuitukankaat Oy:n puhdistamot poistetaan käytöstä ja alueen kaikki jätevedet johdetaan Luotsinmäelle. - Porin Veden Pihlavan ja Suomen Kuitulevy Oy:n puhdistamot poistetaan rakentamalla kymmenen kilometrin siirtoviemäri Pihlavasta Luotsinmäelle. Noormarkun ja Luvian jätevedet johdetaan jo Luotsinmäelle. Ulvilan, Nakkilan, Kiukaisten ja Harjavallan mukaantulon jälkeen Luotsinmäellä käsitellään jo seitsemän kunnan jätevedet. Puhdistamo vakiinnuttaa asemansa eräänä maamme suurimmista jätevedenpuhdistamoista, kertoo Porin Veden johtaja Ilkka Mikkola. Investointi toteutetaan kiinteistöyhtiömuodossa Luotsinmäen puhdistamon laa- jennus ja tehostus ympäristöluvan mukaisesti, muun muassa typenpoisto, vaatii 29 miljoonan euron investoinnin. Harjavalta-Porin siirtoviemärien kustannusarvio on 9 miljoonaa euroa ja Pihlava-Luotsinmäki siirtoviemärin 4 miljoonaa euroa. Koko hankkeen kustannusarvio on noin 42 miljoonaa euroa. Kuntien väliset siirtoviemärit haetaan valtion vesihuoltotyöksi, jolle on mahdollista saada 50 % valtionosuutta. Puhdistamoinvestointi rahoitetaan kuormittajien kesken kuormitusvarausten suhteessa. - Porin kaupunki toteuttaa puhdistamoinvestoinnin kiinteistöyhtiömuodossa, jolloin investointia ei tarvitse tehdä kaupungin budjetin kautta. Jätevesimaksu tulee väistämättä nousemaan, toteaa Mikkola. Puhdistamo toiminnassa koko ajan - Yksityiskohtainen suunnittelu käynnistetään heti lainvoimaisen ympäristöluvan myötä, joka saataneen kevään 2007 aikana. Rakennustöihin ryhdytään niin pian kuin mahdollista. Työt koko ajan käytössä olevalla puhdistamolla ovat vaativia ja aikataulussa on epävarmuustekijöitä. Töiden vaiheistaminen ja oikea ajoittaminen on tärkeätä. Tarkoituksena on, että ensimmäisiä työvaiheita, joiden toteuttaminen ei ole riippuvainen ympäristöluvasta eikä suunnittelun keskeneräisyydestä, saadaan toteutettua jo vuonna Tällaisia töitä ovat toimitilojen, tulopumppaamon ja selkeytysalueiden saneeraukset, jotka aloitetaan jo maalis-huhtikuussa 2007, Mikkola kertoo. Ratkaisu alueen jätevesien puhdistusongelmaan vuosikymmeniksi eteenpäin Jätevesien puhdistuksen keskittäminen Luotsinmäelle asutuksen alapuolelle on ympäristön tilan parantamisen ja jokilaakson kehittämisen kannalta erittäin merkittävä investointi. Alueen jätevesien puhdistusongelma saadaan ratkaistua vuosikymmeniksi eteenpäin. Ilkka Mikkola toivoo, että yhteisymmärryksen löytyminen tässä asiassa antaa suuntaa myös kuntayhteistyön yleisempäänkin laajenemiseen. Hankintalaki uudistuu Uudistettu hankintalaki tulee voimaan Lopullinen sinetti päivämäärästä on vielä avoin. Uudistuksen tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, turvata tarjoajille tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu julkisissa hallinnoissa sekä selkeyttää hankintaviranomaisen ostoyhteistyön edellytyksiä. Hankintalakiin tulevat uutuutena kansalliset kynnysarvot, jotka ovat samalla hankintalain mukaisen kilpailuttamisvelvoitteen euromääräiset alarajat. Uudistuksen myötä hankinnat luokitellaan arvonsa mukaan kolmeen eri tasoon; EU:n kynnysarvon euroa ylittävät hankinnat, sekä kansallisen kynnysarvon ylittävät - palvelut ja tavarat, - sosiaali- ja terveys- sekä eräät koulutuspalvelut sekä - rakennusurakat. Vähintään euron arvoiset tavara- ja palveluhankinnat kilpailutetaan hankintalain mukaisesti. Sosiaali- ja terveyspalveluja koskee suurempi, euron ja rakennusurakoita euron kynnysarvo. Kansallisen kynnysarvon alittavat hankinnat kilpailutetaan kunnan omien hankintaohjeiden mukaisesti. Uutta hankintaohjetta valmistellaan. Euromäärä tarkoittaa aina koko sopimuskauden aikana tehtäviä hankintoja. Tuoteryhmää ei saa keinotekoisesti jakaa. Myös hankintamenettelytavat lisääntyvät. Muun muassa sähköinen hankinta ja suora hankinta ovat tietyin ehdoin mahdollisia. Uudistuksen myötä kaikki hankintailmoitukset on ilmoitettava HILMAssa, kauppa- ja teollisuusministeriön ylläpitämässä sähköisessä ilmoituskanavassa. Kaikkien EU:lle tehtävien hankintailmoitusten tekeminen on keskitetty hankintatoimistolle. Käytännönläheistä koulutusta Uuden hankintalain puitteissa tullaan järjestämään kevään aikana koulutusta. Lisäksi uudistuksesta tullaan pitämään toimistomme kautta käytännönläheisempiä ja pienemmälle kuulijakunnalle tarkoitettuja koulutustilaisuuksia. Hankintatoimisto siirtyi Hallintokeskuksen Rahoituspalvelut -yksikköön viime marraskuussa. Käytännössä toiminta jatkuu samassa toimipisteessä ja asioita hoidetaan kuten ennenkin. Annamme neuvontaa ja apua tarjouspyyntöjen laadintaan, vertailujen tekoon, päätösten valmisteluun sekä hankintalain tulkintaan. Teksti Kaija-Liisa Lohivuo Hankintatoimistossa teitä palvelevat (vasemmalta) Riitta Krook, Kaija-Liisa Lohivuo, Outi Karinharju ja Leila Santamanner. Kuva Marianne Kotiranta

10 10 Karhun Palvelus Työn ääniä Kaupunkisuunnittelussa katsotaan Kaupunkisuunnittelussa katsotaan pitkälle tulevaisuuteen. Porin kaupungin strategia tähtää vuoteen 2012, mutta laaditussa ehdotuksessa kantakaupungin yleiskaavaksi 2025 määritellään Porin keskeisimmän osan yhdyskuntarakenteen kehitys ja suhde ympäristöönsä kahdeksikymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Visioinnit menevät tätäkin kauemmaksi. - Kaikkea vastaan ei voi varautua, mutta esimerkiksi ilmastonmuutoksen tuomat uhkakuvat on huomioitava ennakolta, sanoo kaupunkisuunnittelupäällikkö Olavi Mäkelä. Varautumiseen on pakko suhtautua talonpoikaisjärjellä, hän selventää. Lisääntyneisiin sateisiin ja tulviin varaudutaan tehostamalla Kokemäenjoen tulvasuojelua. Pengerryksiä parannetaan, ohivirtausreittejä kartoitetaan ja muodostetaan vihervyöhyke pohjoisen Maa-Porin läpi idästä länteen. Mäkelä kertoo, että Porissa arvostetaan vuorovaikutusta. Kaupunginhallituksen tilaisuuksia on kolmesta neljään vuosittain. Merkittävistä kaavasuunnitelmista järjestetään yleisötilaisuuksia. Asiakkaita myös neuvotaan ja ohjataan mahdollisuuksien mukaan. - Kaikki resurssit ovat käytössä. Porissa yhteistoiminta sujuu todella hyvin, niin päättäjien kuin kaupunkilaistenkin kanssa. - Kaupunkilaisten mielenkiinnon kohteena on esimerkiksi mitä tapahtuu linja-autoaseman ja uimahallin välisellä alueella. Toteutuuko uusi uimahalli vai korjataanko vanhaa. Joskus päätökset toteutuvat, viivästyvät tai jopa peruuntuvat. Toteutuminen edellyttää poliittista tahtoa. Aina välillä tulee mieleen Kirjurinluodon musiikkitalohanke. Kaupunki muuttuu ja ihmiset tottuvat nopeasti Kaupungissa on meneillään monta sekä yrityselämää että asuinmahdollisuuksia parantavaa suunnitelmaa. - Lentoaseman ympäristöön on tulossa vetovoimainen yritysalue. Lainvoimaisessa asemakaavassa on m² rakennusoikeutta, joka vastaa kooltaan nykyistä Hankkijan aluetta. Mikkolan seutu tulee kehittymään kaupallisena alueena. Asuinrakentamista suunnitellaan jatkuvasti keskustaan ja nyt esimerkiksi Veturitallin alueelle. Pientaloalueet leviävät puolestaan läntisen ja pohjoisen kehän varteen. Ihmiset tottuvat muutoksiin nopeasti. Yleiskaavaehdotus suuntaa nyt parinkymmenen vuoden päähän. Jos mietitään Poria kaksikymmentä vuotta sitten muutos on ollut suuri. - Nykyään pidetään itsestään selvänä, että Etelärannan ja Puuvillan alue ja puutalokaupunginosat ovat arvokkaita ja suojelemisen arvoisia. Näin ei kuitenkaan ole ollut aina. Kaupunkisuunnittelupäällikön tehtävänä on pitää isot ja pienet asiat hanskassa. - Jos pitkän tähtäimen suunnitelmat levähtävät ei ole valmiuksia ratkaista pienempiä asioita. Palasten pitää sopia kokonaisuuteen. Pori on selvästi kokoluokkansa pientalovaltaisin kaupunki. Porissa satsataan tähän paljon. Omakotija rivitalotontteja halutaan tarjota niitä haluaville. - Tämä asettaa suuret vaatimukset palvelujen tarjoamiseen ja joukkoliikenteeseen. On mietittävä miten paljon joukkoliikennettä voidaan tukea, kun yksi vuoro viikossa tai päivässä ei mitenkään riitä. Lähtökohtana on kompakti kaupunkimalli, jossa otetaan kuitenkin huomioon myös reuna-alueiden tarpeet. - Ratkaisujen pitää olla myös taloudellisesti kunnossa. Asioita ei voida levittää pitkin metsiä. Yhteistyötä tehdään monen tahon kanssa, jotta tässä onnistuttaisiin. - Myönteistä kaupunkikuvaa ja sen näkyvyyttä pitää lisätä. Lomaasuntomessut on iso asia kaupungille markkinoinnillisesti. Torin elävöittämisen ja kaunistamisen eteen tehdään paljon töitä. Samoin esimerkiksi Europan-korttelia yritetään tuoda mahdollisimman hyvin esiin. Kaupungin on näytettävä mallia miten julkisista rakennuksista pidetään huolta. Toisaalta niitä olisi osattava myös hyödyntää, lisää Olavi Mäkelä, ja viittaa näin kunnostettuun Hotelli Otavaan, jolle ei toistaiseksi ole löytynyt arvoistansa käyttöä. Kaikki lähtee vuorovaikutuksesta Kaavoitusarkkitehti Kaisa Rauhalammi on ollut kaupunkisuunnittelun tehtävissä kuutisen vuotta. Tätä ennen hän kertoo toimineensa yksityisellä puolella. Pääasiallinen mielenkiinto oli sielläkin vanhoissa, suojeltavissa kohteissa. - Työt lähtevät etenemään siitä, että meille asetetaan jokin tehtävä. Kaavan teko lähtee osallistumis- ja arviointisuunnitelman tekemisestä, Kaisa kertoo. - Koko prosessi voi olla hidas, johtuen osaltaan siitä, että kuultavia osapuolia on niin paljon, Kaisa jatkaa ja viittaa esimerkkitapaukseksi ottamaansa 5.osan eteläosan asemakaavaan. - Ihmiset eivät ole useinkaan kovin Kaisa Rautalammi kertoo, että kaavojen lukeminen on isotöistä ja aikaa vievää työtä. Tutkittavaa aineistoa riittää. Kuva Johanna Salmi aktiivisia. Lähetimme 350 kirjettä asianosaisille koskien 5.osan eteläosan kaavamuutosta. Takaisin saimme 50 vastausta. - Lähtökohtana oli, että kaavasta tehdään suojelukaava. Aluksi alueen rakennukset inventoitiin. Rakennusten taustatietoja etsittiin arkistoista ja kohteet kuvattiin ulkoa ja jopa sisältä jos siihen oli mahdollisuus. Inventoinnin perusteella arvotettiin suojeltavat kohteet yhdessä Satakunnan Museon rakennustutkijan kanssa. Satakunnan Museolta tulee pyytää lausunto kun suojeltaviin rakennuksiin tehdään muutoksia. - Viidennen osan puutaloalue on harvinainen alue Suomessa, samanlaisia ajallisia kerrostumia ei löydy uudemmista kaupungeista. Asukkaiden on ehkä vaikea nähdä millaista kulttuuritekoa he ovat tekemässä, kun näitä alueita suojellaan ehkä taloudellisen edun vastaisesti. - Mielikuva tästä työstä saattaa olla hyvinkin kaavoihin kangistunutta, mutta kyllä tässä lähdetään liikkeelle vuorovaikutuksesta ihmisten kanssa. Mielipiteitä kysytään ja otetaan vastaan jo ennen luonnosvaihetta. Luonnoksen tekeminen on sekin yhteistyötä monen eri tahon kanssa. Kaavaehdotuksesta pyydetään runsaasti lausuntoja. Mielenkiintoisinta onkin juuri tämä yhteistyö eri tahojen ja ihmisten kanssa. Kaisa kertoo, että asianosaisia pyritään pitämään ajan tasalla mahdollisimman hyvin. Tietoa annetaan tasapuolisesti. - Ehdotukset perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin. Se millaisena kaava lopulta hyväksytään riippuu valtuustosta. Sen päätöksestäkin saa vielä valittaa. Rakentamista harkitseville Kaisalla on hyvä neuvo. - Kaavojen lukeminen on isotöistä ja aikaa vievää työtä. Rakentamista aloittavan kannattaa hankkia pätevä suunnittelija, joka osaa ainakin lukea. Esim 5.osassa määräyksiä on paljon, ja monen asian on sovittava, jotta saataisiin ympäristöön sopiva, hyvä, taloudellinen rakennus. Sanalliseen muotoon laitettuna määräykset ovatkin pitkiä ja monisanaisia. Kaisa kertoo tekevänsä töitä muidenkin kuin suojeltavien alueiden parissa. - Mutta olen niistä kyllä kiinnostunut. Täällä yleensä haistellaan vähän ilmapiiriä ja jaetaan tehtäviä sen mukaan, Kaisa kiittelee.

11 Karhun Palvelus 11 vuosikymmenien päähän suurempia asioita, jotka vaativat pienen asian yliajamista. Haluaisin kuunnella kuitenkin myös niitä pieniä ääniä, joita asioita käsiteltäessä nousee esiin. Mikon pääasiallisena työmaana on tällä hetkellä loma-asuntomessualue. Se on poikkeuksellinen jo pelkästään markkinoinnillisen arvonsa vuoksi. Lisäksi hän suunnittelee Veturitallin aluetta, joka sijoittuu kaupunkirakenteen sisälle. Mikko Nurminen valitteli, että joku oli hänen lomaillessaan siivonnut kartat pois pöydiltä. Seinältä löytyy onneksi vielä havaintomateriaalia. Kuva Johanna Salmi Kaavoittaja antaa raamit, taulut värittää itse elämä Mikko Nurminen on ollut Porin kaupungilla kaavoitusarkkitehtina kaksi ja puoli vuotta. Sitä ennen hän toimi uusmedian ja multimedian alueilla. Graafinen maailma kiinnosti, mutta tietokonenörttiys ei. - Olen opetellut taas piirtämään käsin. Meillä on suunnitteluavustajia, jotka osaavat koneen käytön viimeisen päälle. Saan enemmän aikaa itse suunnitteluun, Mikko toteaa. - Tietokoneella tehdyssä kuvassa on hyvät ja huonot puolensa. Se on jämpti, mutta ihmisille tulee sitä esitellessä jo mielikuva jo valmiista asiasta. Aivan kuin kuvaa ei voisi enää muuttaa. - Työ on skissien piirtämistä, rakennusoikeuksien tai kerrosalojen laskemista. Mietitään mikä puu säilytetään ja mikä ei. Toisaalta toivotaan paljon viheralueita, mutta nekin teettävät töitä ja vievät alueita muulta käytöltä. Toivotaan tiiviitä alueita palvelujen saamiseksi, mutta naapuria ei haluta silti kovin lähelle. - Olemme tosiaankin vaatimusten ristitulessa, jonka keskellä on löydettävä ja säilytettävä oma näkemys. - Arkkitehdillä on ensisijainen vastuu rakennetusta ympäristöstä. Ei saisi luvata liikoja, mutta idea pitäisi esittää niin hyvin, että se on kaupiteltavissa. Tämä edellyttää sitä, että itsellä on selkeä visio siitä mitä tekee. - Kaavoittaja antaa raamit, mutta taulun värittää itse elämä. Voin virheellisesti kuvitella, että tällainen siitä tulee, vaikka se ei lopulta pidäkään paikkaansa. Mikko pelkää lopulta kovettuvansa liikaa. - Joskus on yhteisiä velvoitteita, Uusien linjojen tutkailu ja ekologisuus ovat Mikon erikoisaloja. Tulevaisuuden visiot nauhakaupungista innostavat myös häntä, lähinnä ympäristön kantilta ajateltuna. - Ilmastonmuutokseen varautuminen saattaa kannustaa ajattelemaan asioita esimerkiksi joukkoliikenteen kehittämisen kannalta. Ehkä olisi jo aika siirtyä individualistisesta ajattelusta yhteisöllisempään ajatteluun. - Meillä pyritään erikoistumaan, mutta samalla olemaan selvillä kaikesta niin, että pystymme keskustelemaan asioista yhdessä. Meillä on konkareita, joilla on vuosikymmenien kokemus tietona päässään. Olen miettinyt, miten saisin tämän tiedon käyttööni, mutta ainoa konsti taitaa olla vain oppipoikana toimiminen ja kyseleminen. Marina Housing Oy toteuttaa kelluvat asunnot yhteistyössä Kaupunkisuunnittelun kanssa. Kuva Sito Oy - Asiakkaiden palvelun uudelleen järjestäminen on vielä vähän kesken. Ajatuksena on eräänlainen aluearkkitehtien käyttö, jolloin meillä olisi kullakin oma vastuualueemme. Asiakkaat voitaisiin ohjata alakerrassa oikean henkilön puheille. Suuremmissa kaupungeissa neuvonta on siirretty kokonaan pois suunnittelijoilta. Meillä on kuitenkin asioita, jotka vaativat nopeaa palautteen saamista. Se ei ole välttämättä paras malli meille. Mikko arvostaa mahdollisimman avointa keskustelukulttuuria. - Vaikka kaupungilla on periaatteessa käytössään myös pakkokeinoja, on mielestäni aina paras tapa pyrkiä selvittämään asiat keskustelemalla. Hän kiittelee myös esimerkiksi loma-asuntomessujen tonttien hakijoita, jotka ovat jaksaneet pitää mielenkiintoaan yllä viivytyksistä huolimatta. - Loma-asuntomessuille suunnitellut kelluvat loma-asunnot ovat toteutuessaan ensimmäiset laatuaan Suomessa. Marina Villagessa kiinnitetään erityisesti huomiota ympäristöseikkoihin, osaksi hankkeen uutuuden ja erikoisuuden takia. - Työ on monipuolista ja sitä riittää. Suunnittelen lisäksi toiminimipohjalta taloja, säilyttääkseni taidot silläkin alueella. Satakunnassa ei ole liikaa töitä arkkitehdeille, vaikka rakennusvalvonta yrittääkin nostaa suunnittelun tasoa, toteaa Mikko. Teksti Johanna Salmi

12 12 Karhun Palvelus Pori muita väkivaltaisempi? Sekä tarua että totta Paikallista julkisuutta seuraamalla huolestuu: Pori vilisee murhia, tappoja, pahoinpitelyjä ja muuta väkivaltaa. Kuva ei kuitenkaan poliisin tilastoja analysoimalla ole näin yksinkertainen. Paljon on Porissa parannettavaa, mutta pelkotiloihin ei ole suurempaa syytä kuin muuallakaan Suomessa. Tilanteen parantaminen nykyisestä on kaupungin, poliisin ja monien yhteisöjen yhteinen tehtävä. Tavallisilla porilaisillakin on rooli noissa talkoissa. Pitkän linjan poliisi, ylikomisario Heikki Särkiniemi sanoo odottavansa vastuullisuutta myös tiedotusvälineiltä. Hyvä toivomus. Ongelma törkeät pahoinpitelyt Rehellisyys maan perii, siksi suurin ongelma ensin. Poliisilla on oma tapansa tilastoida erilaisia rikoksia. On yksi osa, josta Porissa on oltava erityisen huolissaan. Törkeissä pahoinpitelyissä Pori on Suomessa kärjessä. Vuosina Porissa on ollut 8.9 törkeää pahoinpitelyä asukasta kohden. Kahtena viimeisenä vuonna, siis 2005 ja 2006 tilanne on Porissa jopa hieman parantunut verrattuna viiteen edelliseen vuoteen, mutta korkeita luvut ovat. Koko maan vertailuluku vuosina oli 3.5 törkeää pahoinpitelyä asukasta kohti. Porin tilanteen vakavuudesta kertoo se, että absoluuttisissakin luvuissa vain Helsinki ja Vantaa ovat edellä. Toinen sarja, jossa Pori on kärjessä eli huonoin, on törkeät yksilöön kohdistuneet rikokset. Vuosi 2005 oli Porissa vielä kohtalainen, mutta viime vuonna kasvu oli selvää. Pahoinpitelyiksi luokitteluissa rikoksissa Pori on absoluuttisissa luvuissa paikallaan eli kymmenentenä. Enemmän pahoinpitelyjä on Poria suuremmissa kaupungeissa. Ikävä uutinen on, että vuoden 2006 luvut poikkeavat selvästi ylöspäin aiempien vuosien luvuista. Vuonna 2005 määrä oli 501, viime vuonna 560, mutta seitsemän vuoden keskiarvo jäi alle viidensadan. Kun pahoinpitelyt suhteutetaan väestönmäärään, Pori on järjestyksessä viidestoista. Huonommat tunnusluvut saa moni Poria pienempi paikkakunta: Joensuu, Seinäjoki, Kajaani, Kokkola, Vaasa ja Kouvola, muiden muassa. Ei niin huonoa, ettei Ylikomisario Heikki Särkiniemen esittelemät tilastot kertovat jotain lohdullistakin. Tavallisen kansalaisen turvalliselle elämälle on tärkeätä, että ei tarvitse kokea uhkaa kauppa- tai kyläreissulla, missä tahansa arkisissa askareissa. Yleisillä paikoilla tapahtuneissa törkeissä pahoinpitelyissä Pori on sijalla kolmetoista tämän vuosituhannen luvuissa. Poria isompien kaupunkien lisäksi huonommin sijoittuvat Hyvinkää, Järvenpää ja Seinäjoki. Yksityisissä paikoissa, siis esimerkiksi yksityisasunnoissa tehdyissä törkeissä pahoinpitelyissä Porin luvut ovat synkät. Huolestuttavaa trendiä korostaa vielä se, että pitemmällä perspektiivillä, välillä Pori on vasta sijalla neljätoista. Muiden muassa Rauman tämän vuosituhannen luvut ovat Poria huonommat. Poliisi luokittelee vielä erikseen kaikki väkivaltarikokset. Yleisillä paikoilla tehdyissä Porin luvut ovat selvästi alle maan keskiarvon, yksityisillä paikoilla tehdyissä selvästi maan keskiarvon yläpuolella. - Olemme määrätietoisesti lisänneet näkyvyyttämme. Samaan aikaan ole madaltaneet puuttumiskynnystä, tarkentaa Särkiniemi Porin sijoittumisen erilaisuutta valtakunnallisessa vertailussa. Perheväkivallasta rikosilmoituksia Poliisi ei ole jäänyt pelkästään hämmästelemään tapahtumia yksityisasunnoissa. Porissa kuten koko maassa esimerkiksi perheväkivaltaan tai asunnossa ilmenevään häiriöön puututaan aiempaan herkemmin. Poliisi itse tekee tapahtumista nykyään lähes aina rikosilmoituksen, vaikka muut asunnossa olevat henkilöt eivät sitä haluaisi. - Lukuja se nostaa, mutta se on katsottu hyödylliseksi tulevaisuutta ajatellen. Tapaukset menevät sosiaalityöntekijöille tiedoksi ja ehkä syyttäjille asti, selvittää Heikki Särkiniemi menettelyn taustaa. Perheväkivalta ei näyttäisi Porissa vuoden 2001 jälkeen kasvaneen, vaan on pysynyt noin kolmessa sadassa hälytyksessä vuosittain. Luvuissa on pieni epävarmuustekijä, koska kotihälytykset saattavat tulla myös nimikkeellä häiritsevä meteli tai häiriköivä henkilö. Nimikkeestä huolimatta kysymys voi olla juuri perheväkivallasta. - Odotan paljon uusimuotoiselta sosiaalipäivystykseltä, joka toukokuun alusta ulottuu käytännössä koko Satakuntaan. Se tulee pitkällä aikavälillä parantamaan tilannetta Porissa ja ympäristössä. Luotan, että tällaisella työllä on rikollisuuden kasvua ehkäisevä vaikutus, ennustaa Heikki Särkiniemi. Onko Porissa muuta Suomea turvattomampaa? Onko Pori erityisen väkivaltainen kaupunki? Kokenut ylikomisario näkee tilanteen niin, että tavallisen porilaisen riski joutua väkivallan uhriksi yleisellä paikalla on vähäinen. Heikki Särkiniemen esittelemistä luvuista voi päätellä, että mihin tahansa kotipirskeisiin ei kannata lähteä. Tavallisella järjellä sorvattu ohje voisi olla: välttele aamuyön tunteina tiettyjä kadunkulmia ja nakkikioskien jonoja. Silloin olet parantanut isolla askeleella omaa turvallisuuttasi. Teksti Tapio Furuholm Kuva Marianne Kotiranta Kommentti Ei rikoksesta vaan Yyteristä Kun puhumme rikoksista, jokainen on liikaa. Erityisesti henkilöön kohdistuvat rikokset ovat niin vakavia, että niitä ei pidä vähätellä. Mutta ei myöskään liioitella.. Toimittaja Harri Aalto kirjoitti Satakunnan Kansassa 11. tammikuuta 2007: Pori tunnetaan muualla Suomessa erittäin väkivaltaisesta rikollisuudesta. Kysyin asiaa järjestysosaston johtajalta Heikki Särkiniemeltä, jolla on nykyisen tehtävän lisäksi lähes 25 vuoden kokemus tutkinnanjohtajana Porin poliisissa. Vastaus oli selvä. Sellaista kuvaa ei ole hänellä eikä poliiseilla Porin ulkopuolella. Näin siis alan ammattilaiset. Yllä lainatussa kolumnissa toimittaja Aalto kirjoitti sanatarkasti: Ennen kuin Pori nousi rikoksilla valtakunnan otsikoihin, kaupunkiin yhdistettiin muualla maassa lähinnä suurtyöttömyys ja silmättömät silakat. Hupsista, nyt tuntuu kynä karanneen kuin entisen pojan moperi. Ongelman ydin on toimittaja Aalto, ei Porin rikollisuus, jota on liikaa ja joka on vakava yhteiskunnallinen kysymys. Kun niin vaikeassa lajissa kuin rikollisuus antautuu täydellisesti iltapäivälehtien toimitustavalle, lopputulos on yllä siteerattu. Rikosten merkityksen suurentelu, niillä mässäily ja märehtiminen sokaisevat ilmeisesti kirjoittajan itsensäkin. Kun edellisiin lisätään aiheiden pakonomainen jälkilämmittäminen, mittakaavat sekoavat tyystin. Uutinen on sanomalehdelle tärkeä. Kannattaisi opiskella, mikä on uutinen. On varmasti totta, että pari iltapäivälehden toimittajaa on peesannut Satakunnan Kansan yliampuvaa rikoskirjoittelua. Aina herää joku tv-toimittajakin. Huolestuttavinta on se, jos tarkoitus on luoda perusteettomia pelkotiloja porilaisille, ja erityisesti, jos niitä heille tulee. Pori tunnetaan Suomessa jazzista, Yyteristä, omaleimaisuudesta urheilussa, Neumannista, Lindholmista, Hakulisesta, Grönistä ja monista muista mukavista ihmisistä ja asioista. Monet tietävät Porista, että se on kokenut poikkeuksellisen rajuja työttömyyskausia. Se ei ole kuitenkaan hallitseva kuva kaupungista, eivät myöskään rikokset. Suomessa on valitettavasti liikaa epätoivoisia tekoja, tappoja ja murhia, ruumiiden paloitteluja, kätkemisiä ja silpomisia. Ne elävät pari päivää iltapäivälehtien sivuilla, Pori ei ehdi saada erityishuomiota. Eipä Ouluakaan pidetä pedofiliakaupunkina, vaikka siellä poikkeuksellisen järkyttävää juttua onkin setvitty. Ylikomisario Heikki Särkiniemi ehdottaa, että Porissa tutkittaisiin törkeiden väkivaltarikosten taustaa. Hän toivoo, että paikalliset oppilaitokset kiinnostuisivat aiheesta. Myös tuleville poliisimaistereille aihe sopii hyvin. Tutkimus tai tutkimukset toisivat vakavasti otettavaa tietoa Porin tilanteesta. Kaupungin johtavat virkamiehet ja poliitikot kohtaavat Porin poliiseja säännöllisesti. Yhteistyö on hyvää ja tuloksellista. Seuraavassa tapaamisessa kannattaisi keskustella Heikki Särkiniemen ajatuksesta. Tapio Furuholm

13 Karhun Palvelus 13 Nyky-yhteiskunnassa lapsilta jää monet leikit leikkimättä. Kuva Heli Koskela. Kaikilla lapsilla on oikeus hyvään huolenpitoon Vanhemmuuteen enemmän vastuuta Lastensuojelun asiakkaiden määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes kaksinkertaistunut. Nyky-yhteiskunnan lapsuus on lyhentynyt ja aikuisuuden paineet kasvaneet. Valtaosalla suomalaisista lapsista menee hyvin. Perheet satsaavat lapsiin. On kuitenkin se pieni osa, jolla ei mene niin hyvin. Kaikilla lapsilla pitää olla yhtäläinen oikeus hyvään huolenpitoon ja suojeluun. - Lapsi ei pysty enää olemaan pelkästään lapsi, vaan joutuu kohtaamaan aikuisten maailman asioita aivan liian aikaisin. Lastensuojelun asiakasperheissä lapset joutuvat ottamaan vastuuta omista asioistaan aivan liian aikaisin. Kun vanhemmat eivät pysty hoitamaan rooliaan, lapsi ottaa ohjat käsiinsä, kertoo Lastensuojelutoimiston johtava sosiaalityöntekijä Leila Linnainmaa. Lastensuojelun avohuollon piirissä olevien lasten tai nuorten määrä on noussut Stakesin tilastojen mukaan kymmenessä vuodessa noin lähes :een. Samanaikaisesti kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on noussut noin : sta noin lapseen tai nuoreen. Sijoitettujen kokonaismäärä on kasvanut viime vuosina 2-5 prosentin vuosivauhtia. Kaikista alle 18 -vuotiaista lapsista ja nuorista yksi prosentti oli sijoitettuna kodin ulkopuolelle. - Stakesin tilastojen mukaan Porissa oli vuonna 2005 kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia ja nuoria perhehoidossa 84, laitoshuollossa 136 ja muualla 40. Viime vuonna huostaanottoja tehtiin 40 sekä kiireellisiä huostaanottoja 88. Vuonna 2006 lastensuojelun asiakkaista oli yhteensä 764. Muihin samansuuruisiin kaupunkeihin verrattuna Lapsuus on lyhentynyt ja aikuisuuden paineet kasvaneet. Vanhemmuuden idea on himmentynyt. Kuva Kreetta Haaslahti Porin tilanne on keskitasoa, kertoo Linnainmaa. Ovatko aikuiset enää aikuisia? Aikuisuuden idea on himmentynyt. Nuoret tapaavat vanhemmuuden mitan täyttäviä aikuisia aina vaan harvemmin. Yhä harvemmin kuulee puhuttavan äidistä, isästä tai meidän perheestä. Vanhempia puhutellaan etunimillä. Lapseen suhtaudutaan liian usein kaverina. - Nuoret janoavat aikuisuuden malleja, joissa on samaistumisen mahdollisuuksia. Ne saattavat motivoida ja innostaa nuoria aikuistumaan ja kasvamaan heidän kaltaisikseen. Lapset sulkevat helposti korvansa neuvoille ja kielloille, joita aikuisilla itselläkin on vaikeuksia noudattaa. Mutta avaavat samalla silmänsä esimerkeille, jotka vaikuttavat pääsääntöisesti asenteiden sekä käyttäytymisen tasolla tehtyihin valintoihin, kertoo Porin Nuorisoaseman vastaava sosiaaliterapeutti Taisto Sorvi. - Pahoinvoivissa lapsiperheissä murrosikäinen nuori on usein perheen ainoa aikuinen. Nuori ei näytä pahaa oloaan. Hän on hyvin hienotunteinen ja huomaavainen eikä halua kuormittaa vanhempiaan omilla murheillaan. Nuorelta jää monet itkut itkemättä ja leikit leikkimättä. Hän yrittää pitää perheen tasa-painoa yllä, jatkaa Sorvi. - Lastensuojelutoimistossa pyritään tukemaan ja auttamaan lapsiperheitä siten, että lapset voisivat asua omissa kodeissaan. Jos tämä ei ole mahdollista, hänelle etsitään mahdollisimman hyvä sijaishuoltopaikka, joka vastaa lapsen tarpeita, kertoo Linnainmaa. Lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijältä saa tukea, kun lapsella tai nuorella on vaikeuksia omassa elinpiirissään. Sijaushuollossa lapselle ja nuorelle voidaan järjestää lyhytaikainen tai pitkäaikainen hoitopaikka kodin ulkopuolella perheessä tai lastensuojelulaitoksessa. Vähätelläänkö lasten ongelmia? Lastensuojelutoimistoon näkyvä huumeiden käyttö Porissa on melko vähäistä. Päihteiden käyttö on pysynyt alkoholissa ja pillereissä. Sekakäyttöä tosin ilmenee. - Nuorilla lapsilla pahoinvoinnin oireet ilmenevät mm. masennuksena ja aggressiivisena käyttäytymisenä. Aggressiivisuus näkyy niin kotona kuin koulussa. Nuorten osalta yksi pahoinvoinnin oire on päihteiden käyttö. Myös kotoa karkaamisiin törmätään lastensuojeluvirastossa melko usein, kertoo Linnainmaa. - Vanhemmat ehkä vähättelevät lasten ongelmia. Lastensuojelun puuttuessa asiaan, ongelma on kasvanut jo niin isoksi, että tilannetta on vaikea muuttaa. Silloin ajaudutaan huostaanottoihin, jatkaa Linnainmaa. Vanhempien tulisi hakea ajoissa apua. Jos lastenhoitaja tai koulun opettaja on lapsesta huolissaan, vanhemman kuuluu ottaa asia vakavasti. Kun vaikeudet ovat vielä pieniä, ne ovat pienillä toimenpiteillä korjattavissa. Vanhemman pitää kuunnella itseään. Jos tuntuu, että kaikki asia eivät ole kunnossa pyydä apua. Onko vanhempien kiinnostus lapseensa unohtunut? Vanhempien oma elämäntilanne vaikuttaa vahvasti lapseen. Jos vanhemmat ovat eroamassa, pitää erityisesti kiinnittää huomiota lapseen. On todella iso riski, että lapsi alkaa oireilla, jos ero hoidetaan huonosti. Tämä on merkittävä asia, jolla voidaan välttää mm. lapsen mielenterveydellisiä ongelmia. - Lapsi on usein erotilanteissa keskeinen kiistakapula. Laiha sopu on joskus parempi kuin lihava riita. Tämä pätee ehdottomasti huolto- ja tapaamisasioissa. Riitatilanteissa lapsi kärsii eniten. Lapsella on oikeus säilyttää molemmat vanhempansa. Lapsi ei eroa. Vanhemmuudesta ei erota, painottaa Linnainmaa. Onko vanhempien vilpitön kiinnostus lapsestaan unohtunut? Ovatko aikuiset tänä päivänä niin lähellä lapsiaan, että tietäisivät, ettei heillä aina mene niin hyvin? Vaikka nuori lakkaisi puhumasta, hän ei lopeta viestittämästä. Nuoret ovat äärimmäisen herkkiä ja tarkkoja havaitsemaan. - Nuoria ja lapsia pitää auttaa ehkäisevällä toiminnalla ja varhaisella puuttumisella. Tilanne Porissa ei ole muita kaupunkeja huonompi. Nuoruuteen vaikuttaa monet asiat, mutta ei niinkään se, että missä kaupungissa nuori ja nuoren perhe asuvat. Tilastollisesti voidaan näyttää erilaisia asioita, mutta vain yhdenkin nuoren huonoa oloa ei pidä vähätellä, muistuttaa Sorvi. Jokaisella paikkakunnalla on koulutoimessa säästöjä ja kotipalvelussa ongelmia. Ennaltaehkäisevä työ on tärkeää. Riittävää kotihoitoapua sekä ohjausta ja neuvontaa vanhemmuuteen tulisi saada huomattavasti nykyistä helpommin. Teksti Marianne Kotiranta

14 14 Karhun Palvelus Pori Jazz festivaaleille Antti saapuu joka vuosi. Kesällä 2005 Getz Gardenissa esiintyi Antti Sarpila Swing Band. Kuva: Pori Jazz / Kim Knappe. Jazzia jo lastenvaunuissa Antti Sarpila on kansainvälisesti tunnetuimpia jazzmuusikoitamme. Urallaan Antti on konsertoinut niin New Yorkin Carnegie Hallissa kuin Lontoon Royal Festival Hallissakin. Hän on esiintynyt lukuisten muiden mestareiden kanssa ja tehnyt satoja levytyksiä. Suomessa hän on saanut jazzmusiikin arvostetuimmat palkinnot, Suomen Jazzliiton vuoden suomalaiselle muusikolle annettavan Yrjö -palkinnon ja Classic Jazz ry:n Louis Armstrong palkinnon. Jazzmusiikkiin Antti tottui jo lastenvaunuikäisenä isänsä Kari Sarpilan esiintyessä alkuvaiheissaan olleilla Pori Jazz festivaaleilla. Kari Sarpila on yksi Pori Jazzin perustajajäsenistä. Antti kertoo, että myös soittimet tulivat isän kädestä. Soittiminaan Karilla on klarinetti ja saksofoni, jotka ovat myös Antin instrumentit. Perhe muutti Helsinkiin Antin ollessa 9-vuotias, mutta siteet Poriin säilyvät vahvoina kun Antin isoisän perustama perheyritys Sarpin leipomo tarvitsi jatkajaa. Antti muistelee, että varsinkin festivaalien aikaan heidän kotinsa oli täynnä muusikkovieraita. Vuonna 1980 olin tapani mukaan tsupparina jazzissa kun Paula Kangas sanoi Bob Wilberin olevan ilman opasta. Klarinetti takataskussani ryhdyin hänen oppaakseen. Jossain vaiheessa Bob pyysi minua soittamaan ja piti soitostani. Alkoi musiikillinen suhde, joka jatkuu vielä tänäkin päivänä. Ensimmäisen keikkani soitin 14-vuotiaana Jan Lindénin Dixieland Bandin kanssa. Lukiovuodet menivät vähän silmät ristissä, mutta olen ylpeä, että vanhempani saivat minut suorittamaan lukion loppuun. Sama sääntö pätee seuraavallekin sukupolvelle, lukio on käytävä loppuun, vaikka nuorena sen merkitystä ei ole niin helppoa ymmärtää. Antti nauraa olevansa kolmen asunnon loukussa. Koti on Paraisilla, asunto Helsingissä ja kesämökki Ahlaisissa. Matkustelu vie paljon muusikon aikaa. Antin mukaan vain Afrikka ja Etelä-Amerikka ovat vielä kokematta. Antin matkat suuntautuvat varsinkin länsinaapuriimme ja USA:han, mutta myös Kaukoitään ja muualle Eurooppaan. Classic jazzia, Armstrongista Parkeriin Antti Sarpila puhuu klassisen jazzin, classic jazzin puolesta. Hän myöntää olevansa huolestunut jazzin nykytilasta Suomessa. Musiikillista opetusta saattaa olla jopa liikaa kysyntään verrattuna, jazzmuusikoita valmistuu vuodessa. Kaikille heille ei riitä maksavaa yleisöä. Jazzin opetuksessa pitäisi hänen mielestään korostaa perinteisen, klassisen jazzin merkitystä musiikille. Klassisessa musiikin opetuksessa arvostetaan hyvää, perinteistä musiikkia. Yhä vielä soitetaan Mozartia, koska se musiikki on ihan yhtä hyvää kuin ennenkin. Myös jazzissa pitäisi hyödyntää enemmän hyväksi havaittua perinteistä jazzia. Muusikon tehtävänä on tuoda esiin oma tyylinsä ja saada soundi elämään. Muusikko on vieläkin kuin pelimanni, on soitettava sitä musiikkia mitä ihmiset haluavat kuulla, Antti muistuttaa. Pori Jazz festivaaleille Antti saapuu joka vuosi, milloin mihinkin projektiin. Antti kertoo Pori Jazzin tunnelman olevan ainutlaatuisen ja Kirjurinluodon ja jokivarren luovan loistavan ympäristön festivaaleille. Kysyessäni parhaita muistoja Pori Jazz festivaaleilta hän kertoo niitä olevan laajan kirjasarjan verran. Parhaat hetket syntyvät hänen mielestään kuitenkin pienistä asioista ja tunnelmasta. Kuten hyvän viinin, tulee yhtyeen kypsyä vuosi vuodelta täyteläisemmäksi Erityisellä innolla Antti kertoo kevään suuresta kiertueesta, joka on Antti Sarpila Swing Bandin 25- vuotisjuhlakiertue. Antti toteaa sen olevan heidän uransa laajin kiertue. Kiertue saapuu myös Poriin ja kiertää sen lisäksi 17 eri paikkakunnalla. Ohjelmistossa on uusimmalla levylläkin soivia sävelmiä jazzin syntysijoilta, klassikoita swingin kulta-ajalta sekä uusia tulkintoja viime vuosisadan alkupuolen menestyksekkäimmistä musikaalisävelmistä. Vierailijoina kiertueella ovat Johanna Iivanainen sekä Leroy Jones New Orleansista. Antin mielestä Antti Sarpila Swing Klarinetti on kulkenut jo nuoresta Antin mukana. Kuva: Antti Sarpila Oy:n kuva-arkisto Band, kypsyttyään neljännesvuosisadan, soittaa tänään paremmin kuin koskaan. Antti Sarpila Swing Band Porin Promenadikeskuksessa tiistaina klo Teksti Johanna Salmi

15 Karhun Palvelus 15 Porin kaupungin matkailutoimi yhtiöitettiin kesällä Porin Seudun Matkailu Oy Maisa aloitti toimintansa 1. tammikuuta Maisan omistaa Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK, josta Porin kaupunki omistaa osake-enemmistön. Maisan avulla tehostetaan alueellista matkailumarkkinointia. Porin Seudun Matkailu Oy MAISA jatkaa tutussa paikassa, Promenadikeskuksessa Porin Seudun Matkailu Oy on nyt MAISA Vuoden alusta Promenadikeskuksessa keskittävät toimintansa POorin matkailutoimisto ja yhteispalvelupiste Hööveli osaksi Porin Seudun Matkailu Oy Maisan toimintoja. MAISAn toimipisteet sijaitsevat Promenadikeskuksessa. Aulan palvelupisteessä ovat yhteispalvelupiste Höövelin kaupungin maksupis- te, Lippupalvelun lipunmyynti sekä Porin Linjat Oy:n lipunmyynti ja aikatauluneuvonta. Konserttipäivinä palvelupisteen lipunmyynti on avoinna arkisin klo 9-19 ja viikonloppuisin kaksi tuntia ennen konsertin alkua. MAISAn matkailijapalvelut löytyvät edelleen Promenadikeskuksen toimistosta, josta saat tietoa Porin seudun ja Satakunnan matkailukohteista. MAISA on matkailun markkinointi- ja myyntiyhtiö, jolla on myös matkanjärjestäjäoikeudet. MAISA myy ja markkinoi Porin seudun valmismatkoja perheille, ryhmille sekä kokous- ja tapahtumajärjestäjille. MAISAssa on myös esillä ja myynnissä valikoima Poriin ja matkailuun liittyviä tuotteita. Lisätietoja seudullisista mat- kailupalveluista ja valmismatkoista saat osoitteesta Toimistossa on myös yhteispalvelupiste Höövelin ns. julkispalvelut, esim. kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston pöytäkirjat ovat siellä nähtävissä. Sekä MAISAn toimisto että aulan palvelupiste ovat avoinna arkisin klo Kesällä toimisto on avoinna arkisin klo 9-18 ja lauantaisin klo Tervetuloa tutustumaan Porin Seudun Matkailu Oy MAISAn palveluihin Promenadikeskukseen. teksti Ritva Hellman Palvelupiste Porina helpottaa kuntalaisten asiointia tpk:ssa Kuntalainen tavoittaa nykyään Teknisen palvelukeskuksen asiakaspalvelutehtävät Porinasta. Porina on ollut avoinna kuntalaisille reilun kuukauden päivät. Palveluasiantuntija Jan Kaski opastaa Eija Kivistöä ja Hannele Rautiaista Murtosenmutkaan tulevista tonteista. Parisensataa kiinnostunutta oli lähtenyt liikkeelle tutustumaan Porinan palveluihin maanantaina , kun Porina avasi ovensa kuntalaisille. Teknisen palvelukeskuksen asiakaspalvelutehtävät löytyvät nyt Porinan tiloista. Porinan aukioloajat ovat maanantaisin klo ja tiistaista perjantaihin klo Porinassa työskentelee neljä pal- veluasiantuntijaa, jotka auttavat ja neuvovat asiakkaita. Halutessaan tai asian niin vaatiessa asiakas ohjataan varsinaisen asiantuntijan puheille. Myös kaupungin kassapalvelut löytyvät Porinasta. Rahoituspalvelujen kassa on siirtynyt kassanhoitajineen Porinaan. Ihmiset voivat maksaa täällä kaikki kaupungin laskut. Lisäksi täällä on myös henkilöstökassapalveluja, kertoo kassanhoitaja Eija Salmi. Porinaan on helppo tulla. Maksullisia pysäköintipaikkoja on heti ulko-oven edustalla ja lähistöltä löytyy ilmaisia 15 minuutin paikkoja. Kuntalaiset ovat olleet tyytyväisiä. Nyt he tietävät minne tulla eikä heidän tarvitse etsiä oikeaa paikkaa saadakseen asiansa hoidettua, kertoo palvelu- ja viestintäpäällikkö Titta Strömberg ensimmäisistä kuntalaispalautteista. Tällä hetkellä Porina tarjoaa kuntalaisille rakentajapalveluja, teknisiä palveluja sekä yleispalveluja. Porinan tiloissa on myös Porin lomaasuntomessujen messutoimisto. Teksti Hanna Heinikangas

16 16 Karhun Palvelus Porin loma-asuntomessut ovat olleet suuren mielenkiinnon kohteena koko talven. Reposaaren entinen telakka-alue on vaativa paikka messuille. Meren läheisyys hallitsee loma-asuntomessujen tulevaa aluetta. Puistotoimella kiirettä Reposaaressa Kaupungin puistotoimen tärkein työkohde tulevana kesänä on Reposaaren Reelinki puistoalueineen. Ne tulevat toivottamaan asukkaat ja vieraat tervetulleeksi Porin loma-asuntomessujen alueelle. Puistot antavat koko alueelle ilmeen ja palvelevat jatkossa reposaarelaisten ulkoilualueina. Teknillisen korkeakoulun maisemaarkkitehtuurin tutkinto-ohjelma ja tekninen palvelukeskus järjestivät yhteistyönä opiskelijakilpailun Reposaaren Reelingin alueelle sijoittuvan puiston suunnittelusta. Kilpailun tavoitteena oli saada Reelingin alueelle innovatiivinen puistosuunnitelma, joka perustuu alueen omaleimaisiin piirteisiin. Määräaikaan mennessä palautettiin kahdeksan kilpailutyötä. - Tärkeimpinä arvosteluperusteina oli ehdotusten luonteva soveltuminen Reposaaren maisemaan ja historiaan, mielenkiintoiset ja tarkoituksenmukaiset ratkaisut, taiteelliset ansiot sekä toteutuskelpoisuus, selvittää kaupunginpuutarhuri Ismo Ahonen. Nyt edetään nopeasti, rakennusaikaa on vain tuleva kesä. Puistotoimi on valinnut Reelingin puistojen suunnittelun pohjaksi telakka-alueen henkeä toteuttavan, kilpailussa toiseksi tulleen Kruukku työn. Suunnitelmassa telakka-alueen henkeä luovat rosoiset betonimuurit ja -käytävät. Satamatoiminnasta muistuttavat painolastikasviniityt ja laivan keulaa kuvaava Fööri Eikanpuiston rannassa. Fööri toimii katsomona puistoaukioon päin ja näköalapaikkana merelle. Eikanpuiston telakkatoiminnan muisto, mereen laskettujen laivojen sivuttaisohjurit, säilytetään lähes koskemattomina. kruukku pohjana Puistotoimi on tehnyt Kruukku -työn ideoineiden Niina Alapeterin ja Nina Tallbergin kanssa sopimuksen Reelingin puistojen jatkosuunnittelusta. Puistotoimi tekee alueella myös omaa täydentävää suunnittelua. Palkintolautakunnan suositusten mukaisesti työssä käytetään painolastikasvillisuutta tuntevan asiantuntijan apua. Suunnitelmat valmistuvat huhtikuussa ja viherrakennustyöt käynnistyvät toukokuussa Nevalan Harrin rakentajaryhmä saa kokea Reposaaren merellisen ilmaston kevään aurinkoisista päivistä syksyn myrskyihin. Töitä tulee myös koneurakoitsijoille ja betonirakenteiden tekijöille. Työt alkavat toukokuussa painolastimaan käsittelyllä, kertoo Ismo Ahonen. Puistotoimen tavoitteena on käyttää viherrakentamisessa Kelponpuiston nykyistä maata hyödyksi. Maa seulotaan, jolloin esimerkiksi kiviaines erottuu. Näin käsittelyssä pintaan tulevat painolastikasvien siemenet saavat mahdollisuuden lähteä kasvuun. Olemme käyneet katsomassa Reelingin painolastimaasta seulottuja kiviä Satakunnan ympäristöntutkimuslaitoksella olevassa näyttelyssä. Eri kivilajit ovat varsin kauniita väritykseltään ja muodoiltaan. Kelponpuistossa löytyviä kiviä on tarkoitus käyttää Reelingin puistoissa muistuttamassa menneestä. Odotamme innolla tulevaa kesää päästäksemme rakentamis- ja istutustöihin Reelinkiin, iloitsee kaupunginpuutarhuri Ismo Ahonen. LOMA-ASUNTOMESSUJEN TONTTEJA VOI EDELLEEN HAKEA Porin Reposaaressa järjestetään loma-asuntomessut kesällä Loma-asuntomessujen alue on uusi kerros Reposaaren valtakunnallisesti merkittävässä kulttuurihistoriallisessa ympäristössä. Reposaareen on Porin keskustasta matkaa 32 kilometriä. Pohjanlahden sylissä oleva Reposaari on omaleimainen puutalokaupunki, jolle satama on ollut tärkeä vuosisatoja. Myöhemmin elämisen perustaa antoivat myös saha ja telakka. Loma-asuntomessut järjestetään entisellä telakka-alueella. Repo- saarella on pitkät merenkulkuperinteet. Purjelaivakauden muistona ovat painolastina Reposaareen tuodun maan mukana kulkeutuneet vieraiden maiden kasvit. Modernia nykyaikaa ja ekologista tulevaisuutta edustavat pengertielle ja aallonmurtajalle sijoitetut tuulivoimalat. Reposaarella on edelleen kala-satama. Naapureina ovat myös Tahkoluodon ja Mäntyluodon satamat. Loma-asuntomessualueella Reposaaressa on haettavana tontteja, joissa on oma ranta sekä tontteja, joissa ei ole omaa rantaa. Tontteja, joissa on oma ranta, on yhteensä seitsemäntoista. Näistä yhdeksän on huvilatontteja ja kahdeksan mökkitontteja. Yhden tai kahden loma-asunnon tontteja, joissa ei Reposaaren Reelinki ennen telakka-alueen siivoamista. ole omaa rantaa on yhteensä kuusi. Nämä tontit rajoittuvat puistoon ja sijaitsevat venevalkaman välittömässä läheisyydessä. Lisäksi haettavana on kolme yhtiömuotoista paritalotonttia Tonteista vielä muutama on vapaana. Tontteja voi edelleen hakea. Hakuohjeet ja rakennusohjeet löytyvät Porin loma-asuntomessujen kotisivuilta osoitteesta /loma-asuntomessut, kertoo projektipäällikkö Kirsi Sainio-Taskinen.

17 Karhun Palvelus 17 Pori vuotisjuhlat lähestyvät: Kirjastolla, Sinfoniettalla ja museolla on tuplajuhlat 450-Kalenteri Porissa tapahtuu: Helmikuu Bottnisk kontakt konferenssi Maaliskuu Porin syntymäpäivä 8.3. Juhlaviikko Juhanan markkinat Kansatieteen päivät Samuelin poloneesi Ristintie pääsiäisvaellus Urkukonsertti Huhtikuu Orkesteripäivät Toukokuu SuomiMies seikkailee Museopäivät Poliisin valtakunnalliset laulupäivät Porin 450-vuotisjuhlassa kaupungin omat yksiköt ovat vahvasti esillä ja toteuttamassa juhlavuoden ohjelmaa. Vuoteen 2008 osuu myös Porin kaupunginkirjaston 150- vuotisjuhla, Satakunnan Museon 120-vuotijuhla ja Pori Sinfoniettan 70-vuotisjuhla. Kommentti Juhlavuoden suunnittelu käy nyt lähes ylikierroksilla. Juhlavuoden ohjelman runkosuunnitelman on määrä valmistua huhtikuun loppuun mennessä. Paljon on vielä sovittelemista ja laskemista, ennen kuin kokonaisohjelman runko saa lopullisen muotonsa. Juhlaohjelmaan voi vielä ehdottaa lisää tapahtumaideoita. Erityisesti kaupungin omien yksiköiden odotetaan järjestävän juhlatilaisuuksia juhlavuoden aikana. Näiden juhlatilaisuuksien suunnittelu on nyt enemmänkin kuin ajankohtaista. Varhainen suunnittelu mahdollistaa juhlavuoden talouden huomioimisen vuoden 2008 budjettisuunnitelmien yhteydessä. Vielä on kuitenkin reilu kuukausi aikaa tapahtumaideoiden esittämiseen osaksi juhlavuoden ohjelmaa. Vuonna 1858 yleiseksi kirjastoksi perustetun Porin kansankirjaston tavoitteena olivat suomenkielisen rahvaan sivistämispyrkimykset. Kahden nuoren ylioppilaan alulle puuhaamassa kirjastossa oli aluksi noin 450 lainattavaa teosta. Kirjasto sijaitsi yksityiskodissa Aittaluodon kruununpuustellissa. 150 vuotta myöhemmin kirjastosta on tullut mm. kansalaisten tietohuollon keskus, joka palvelee laajaa käyttäjäkuntaansa lähtötilanteeseensa nähden moninkertaisella aineistolla ja henkilöstöllä. Viimeinen kuulutus Juhlavuoden tapahtumaideoita on juhlatyöryhmille esitetty runsaasti. Lisää ideoita ja ajatuksia tapahtumakokonaisuuksista voi vielä esittää, mutta suunnittelun tässä vaiheessa tapahtumaideoiden tulee olla melko pitkälle konkretisoituja, jotta niihin voidaan suunnittelussa tarttua. Tärkeää on myös jo esitettyjen ideoiden jatkotyöstäminen. Pelkästään ilmaan heitetty ajatus ei aina johda toivottuun lopputulokseen. Ideaa on hyvä saatella, pitää keskustelussa säännöllisesti esillä ja muistuttaa idean toteuttamisen tärkeydestä. Yksittäiset ideat saattavat muuten jäädä juhlavuoden tapahtumaideoiden runsauden alle. Risto Kupari Satakunnan Museo valmistautuu 120-vuotisjuhlaansa. Museon elinkaari on muotoutunut varsin samanlaisten kehitysten kautta, kuin kirjastonkin luvun lopulla herännyt suomalaiskansallinen ajattelutapa viritti kiinnostuksen oman maan ja kansan muinaisja kansatieteellisiä muistoja sekä kansankulttuuria kohtaan. Niinpä Porin Suomalaisen Seuran toimesta ryhdyttiin 1880-luvulla puuhaamaan museota Poriin. Maakuntamuseon statuksen Satakunnan Museo sai vuonna Juhlavuoden tulevina isoina tapahtumina Satakunnan Museossa mainittakoon mm. Bottnisk kontakt seminaari helmikuussa, sekä valtakunnalliset museopäivät toukokuussa. Kirjasto on palvellut satakuntalaisia Porissa jo 150 vuoden ajan. Kuva Johanna Salmi Pori Sinfoniettan eli Porin kaupunginorkesterin syntysanat katsotaan lausutuksi , kun päätettiin ns. yhteistoimintaorkesterista ryhtyä käyttämään nimitystä Porin kaupunginorkesteri. Niinpä Pori Sinfonietta viettää vuonna 2008 virallisesti 70-vuotisjuhlavuottaan. Todellisuudessa orkesteria voidaan kuitenkin pitää huomattavasti vanhempana. Porin kaupunginorkesterin pohjana olleen Porin soitannollisen seuran (Musikaliska sällskapet i Björneborg) perustamista suunnittelevan kokouksen tiedetään kokoontuneen mm. jo lokakuun 4. päivä 1877, pyrkimyksenään pysyvän orkesterin perustaminen kaupunkiin. Myös Pori Sinfonietta on mukana juhlavuoden ohjelmassa erityisen suurella panoksella. Sinfoniettaa kuullaan normaalin konserttikauden ajan lisäksi myös mm. kesäkuussa järjestettävässä Pori Organ festivaalissa ja heinäkuun suuressa viihdekonsertissa. Juhlavuoden kunniaksi myös 43.valtakunnalliset orkesteripäivät pidetään huhtikuussa Porissa. Risto Kupari Juhlavuoden tapahtumien runsaassa ideoinnissa on kiinnitetty huomiota mm. torin toiminnan vireyttämiseen ja viihtyisyyden lisäämiseen. Juhlavuosi 2008 tuo torille useita erilaisia viihteellisiä tapahtumia. Kuva Jan Virtanen Kesäkuu Pori Organ festivaali Loma-asuntomessut Mäntyluodon Hotelli 90 vuotta juhlanäyttely Maantiepyöräilyn SM kisat Pori 450v golfkilpailu Heinäkuu Pori Jazz Pori 450v viihdekonsertti SuomiAreena Satakunnan kansansoutu Elokuu Pori Folk Syyskuu SAK päivät Porin päivä Lainsuojattomat Kulttuurikulkue Jääbaletti Harrastemessut Valokuvafestivaali 450 Lyhyet Porin ystävyyskaupungit juhliin mukaan Porilla on yhdeksän ystävyyskaupunkia, jotka kaikki haastetaan mukaan 450-vuotisjuhlallisuuksiin. Ensimmäinen ystävyyskaupunkisopimus solmittiin jo sodan aikaan Sundsvallin kanssa (Ruotsi), seuraavina olivat Sønderborg (Tanska), Porsgrunn (Norja), Riika (Latvia), Bremerhaven (Saksa), Stralsund (Saksa), Eger (Unkari), Kolobrzeg (Puola) ja viimeisenä 1990-luvulla mukaan tullut Mâcon (Ranska). Ystävyyskaupunkien edustajia kutsutaan osallistumaan erityisesti jazz-viikon tapahtumiin , itämeriaiheiseen seminaariin ja Areenalla järjestettävään suureen viihdekonserttiin. Porin 450-vuotisjuhlan yhteydessä on oivallinen tilaisuus vireyttää ystävyyskaupunkitoimintaa. Esimerkkinä tästä voi olla yhteydenpito omaa hallintokuntaa tai harrastusta vastaavien yhteisöjen kanssa. Virallisten vierailujen ohelle on tärkeää luoda myös muita kontakteja Porin ja sen ystävyyskaupunkien välille.

18 18 Karhun Palvelus Lyhyet laajenee kolmipäiväiseksi Porissa heinäkuun toista kertaa järjestettävä SuomiAreena-tapahtuma laajenee kolmipäiväiseksi. SuomiAreenan järjestävät MTV3 ja Porin kaupunki yhdessä mm. EK:n, SAK:n, Suomen Pankin ja Suomen 90-vuotistoimikunnan kanssa. Keskustelutilaisuuksien isäntinä toimii yhteisöjä ja järjestöjä laajalla kirjolla. Miten otat yhteyttä Länsi- Suomen Taloustukeen Länsi-Suomen Taloustuki Oy hoitaa kaupungin palkanlaskennan, kirjanpidon ja maksuliikenteen tehtävät vuoden 2007 alusta. Tehtävien siirto rahoituspalveluista ja hallintokunnista on tapahtunut asteittain vuoden alkupuolella. Kirjanpitotiimi siirtyy maaliskuun lopussa Pripolin tiloihin. Sähköpostiyhteydet ovat jatkossakin Tiimi -sähköpostijärjestelmässä muotoa Sukunimi Etunimi. Tiimin ulkopuolelta muotoa Taloustuki Oy:n palvelukseen siirtyneiden henkilöiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta sekä intranet Rummusta, Sisäiset palvelut / Länsi-Suomen Taloustuki Oy. Taloustuella ei ole puhelinvaihdepalveluja. Taloustukeen voitte soittaa kaupungin vaihdeverkosta lyhytnumeroilla, lyhytnumero on puhelinnumeron neljä viimeistä numeroa. SuomiAreenassa on lähes 40 tilaisuutta. Uutuutena ovat Porin Reposaaressa yksityiskodissa järjestettävä keskustelu sekä Ulvilan kirkossa pidettävä uskonnosta ja vihasta käytävä keskustelu. Suomen Liikunta- ja Urheilu puolestaan järjestää Porissa työpaikkaliikuntaan liittyvän juoksutapahtuman. Siihen odotetaan 500 juoksijaa. Kesällä 2006 SuomiAreenassa oli 140 keskustelijaa, tunnetuimpana heistä EU-komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso. Ensimmäisen Suomi- Areenan pääkumppani oli satavuotisjuhliaan pitänyt eduskunta. Satakunnan Radio palkitsi MTV3:n uutispäällikön Esa Niemisen ja Porin kaupungin tiedottajan Tapio Furuholmin Valentinus-nalleilla ja diplomeilla. Palkitut saivat kiitosta myönteisen Pori-kuvan eteenpäin viemisestä. Satakunnan Radio jakoi Ystävänpäivän perinteeksi tulleen tunnustuspalkinnon jo seitsemännen kerran. Vapaaehtoistoiminnan keskus Liisan toimintaa kulttuurinäkökulmasta Vapaaehtoistoiminnan keskus Liisa on Porin kaupungin sosiaalikeskuksen toimipiste. Yhteistyössä ovat mukana Porin seurakuntien yhteinen seurakuntatyön keskus ja Punaisen Ristin Porin osaston ystäväpalvelu. Toiminnan tavoitteena on elämänlaadun kohottaminen, osallistumisen mahdollistaminen ja sosiaalisen kanssakäymisen edistäminen. Vapaaehtoistoiminannan keskus Liisa kuuluu myös Porin kaupungin kulttuuri- ja sosiaalitoimen seniorityöryhmään. Kaikkiaan työryhmässä on yhdeksän jäsentä kulttuuri-ja sosiaalitoimen eri yksiköistä. Edustettuina ovat Liisan lisäksi kaupungin kulttuurilautakunta, kulttuurilaitokset, kirjastot, vanhainkodit. Työryhmän tehtävänä on kehittää ja edistää kulttuuripalveluja ja niiden saatavuutta senioriväestölle. Työryhmän toimesta järjestetään maaliskuussa kulttuuritapahtumaviikko. Tarkemman ohjelman saat Internetistä osoitteesta Seniorien kulttuuriviikon tapahtumat Liisassa Ma klo tuolijumppaa musiikin tahdissa. Vetäjänä kotipalvelun vs. fysioterapeutti Eija Rinne. To klo ohjelmallinen Seniori-iltapäivä hetki Kävijöillä on mahdollisuus osallistua Liisan toimintaan aktiivisesti itse tekemällä tai vastaavasti vain nauttia tapahtumista ja esityksistä. Muita Liisan kulttuuritapahtumia ovat mm. runokahvila kerran kuukaudessa, kirjallisuuspiiri perjantaisin klo 12, näytelmäpiirin esitykset sekä monet erilaiset yksittäiset tapahtumat. Lisäksi vapaaehtoistyöntekijöille järjestetään vierailuja eri kulttuurikohteisiin. Tapahtumat ovat maksuttomia ja avoimia kaikille. Kuukausiesitteen voi noutaa Liisasta. Esitteen löydät myös Internetistä osoitteesta fi/sov/liisa/. Tervetuloa tutustumaan! TPK:n mittaustoimen kopiolaitos palvelee sekä sisäisiä että ulkoisia asiakkaita Raija Kalliomäki ja Anne Humisto hymyilevät ja tervehtivät iloisesti, kun saapuu kopiolaitokseen. He ovat aina valmiina palvelemaan asiakkaita. Raija on työskennellyt mittaustoimen kopiolaitoksella vuodesta 1973 ja Anne vuodesta 1981 lähtien. Paljon tehtäviä Kopiolaitoksen naisten tehtäviin kuuluvat väri ja mustavalkoisten A4-A3 -paperien kopiointi ja tulostus, isojen rakennuspiirustusten väri- ja mustavalkokopiot sekä tulosteet, tarjouspyyntöjen postitukset, laminointi, skannaus sekä liima- ja kierrekansityöt. Kopiolaitoksesta löytyy paljon laitteita. Siellä on kopiokone ja tulostin, skanneri, taittokone, pikkuskanneri, väripiirturi, tulostin, kierre- ja liimakansikone, mustavalkotulostin, iso ja pieni laminaattikone, leikkuri, iso leikkuri, tietokone sekä radio. Toivomme, että talon ihmiset käyttäisivät ensisijaisesti meidän palveluitamme. Meillä on hyvät, laadukkaat koneet. Asiakkaita myös sähköisesti Kopiolaitoksella käy TPK:n sisältä paljon asiakkaita. Asiakkaita on myös talon ulkopuolelta, esimerkiksi Pori Dance Company ja SAMKin Opiskelijakunta käyttävät kopiolaitoksen palveluja. Nykyään asiakkaat asioivat myös sähköisesti. Työ kopiolaitoksella on mukavaa ja täydennämme hyvin toisiamme, Anne ja Raija toteavat lopuksi yhdessä tuumin. TPK:n mittaustoimen kopiolaitos sijaitsee osoitteessa Yrjönkatu 6 B, kuudes kerros. Vuoden luontokuva Terveysvalvonnan henkilöstö valmistautumassa seuraamaan muuttolintujen saapumista. Vuoden 2007 ympäristöruusut Porin ekologiselle kaupunkirakentamiselle Porin Seudun Ympäristöseura antoi vuoden 2007 ympäristöteosta ruusut ekologiselle, ympäristöä säästävälle kaupunkirakentamiselle Porissa. Seura nosti esiin erityisesti Karjarannan uudet kerrostalot ja Reposaaren loma-asuntomessualueen. Perusteluissaan Porin seudun ympäristöseura toteaa muun muassa, että Karjarannan uudet kerrostalot on rakennettu ekologisesti luonnonvarojen kulutusta minimoiden. Kerrostaloasuminen kaupungin keskustassa on kaikkein vähiten luonnonvaroja kuluttava asumismuoto, sillä palvelut ja liikenneasemat ovat kävelymatkan päässä. Loma-asuntomessujen sijoittaminen Reposaaren mereiselle rannalle on esimerkillisen ekologista rakentamista. Mökit sijoitetaan keskelle kylää, jo rakennetulle rannalle. Alueella on valmiina tieverkosto, laituripaikat rantoineen ja kunnallistekniikkakin on lähellä. Myös kelluvat venemökit Räpsöön edustalla on ekologisesti perusteltu, uusi hieno ajatus.

19 Karhun Palvelus 19 Vaatii vastauksen Vareksella Poria puffaamaan? Kirjailija Reijo Mäen romaaniin perustuva Vares-elokuva Jäätynyt enkeli on puhuttanut porilaisia alkuvuoden. Pari repliikkiä, niistä erityisesti Mikä vittu teitä porilaisia vaivaa on saanut moralistit kauhistelemaan kaupungin kuvaa. Satakunnan Kansassakin toimittajilla näytti olevan ristiriitaisia käsityksiä, millä tavalla kommentti Poria ja porilaisia palvelee. Lehdessä viimeisen sanan käytti päätoimittaja Jouko Jokinen, joka näki repliikin sopivan mainiosti Porin markkinointiin. Porin Seudun Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Kristian Vainio, sopisiko Mikä vittu repliikki Porin markkinointiin. - Luin kyllä Jouko Jokisen kirjoituksen. Ehkä se jonnekin sopisi, mutta kyllä se raa alta kuulostaa. Ongelma tulee siitä, kun se irrotetaan yhteydestään. Ei se ehkä messujulisteeseen taida sopia. On siinä yhtymäkohtia aitoon porilaisuuteen, mutta muistetaanko niitä, jos repliikkiä käytettäisiin, pohtii lievästi torjuvassa sävyssä Kristian Vainio. - Elokuvaa en osaa Porin kannalta pitää huonona. Tietysti se, että siinä kirotaan niin paljon, hieman askarruttaa. Porilaisia kuvataan jännällä tavalla, jäyhiä ja suorapuheisia täällä ollaan. Elokuvassa on paljon hyvää porilaisuuden kannalta. Yksi porilaisuuden mannekiini, työväenopiston pitkäaikainen rehtori ja nykyinen Pori-Seuran puheenjohtaja Timo Koivisto on tunnettu suorapuheisuudestaan. Miltä V2-elokuvan linja vaikuttaa Porin tunnetuksitekemisessä? - Vanhempi väki ei kykenisi sitä sulattamaan. Vittu on kyllä nykyään yleiskielen sana, mutta silti epäilen sen sopivuutta. En ole elokuvaa nähnyt ja siksi en ole perillä, mihin repliikki viittaa. Täytyisi tietää, mihin repliikki pohjaa, miettii Koivisto. Pori ja Rauma ilmoittivat torstaina 8. maaliskuuta selvittävänsä satamien yhteistyöstä tulevat hyödyt. Selvityksen tekee ulkopuolinen asiantuntija ja ensimmäisiä tuloksia odotetaan jo ennen kesää. Porin apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannuksen mukaan tavoitteena on satamaparin kilpailukyvyn parantaminen yhteistyötä vahvistamalla. Hannuksen mukaan kovassa kilpailutilanteessa esimerkiksi säästöt kalliissa investoinneissa voivat tuoda merkittäviä hyötyjä. - Tarkoitus on saada sellaisia hyötyjä, että satamien asiakkaille näyttäydytään aiempaa kilpailukykyisempinä. Kun satamien hallintoa nyt suunnitellaan, mitään vaihtoehtoa ei suljeta pois, huomautti Hannus. Porin satamajohtaja Harri Virta arveli, että yhteistyötä tehostamalla voidaan säästää esimerkiksi hallintokuluissa. - Jo nyt satamien investoinnit ovat jakaneet liikennettä. Nyt on erinomainen tilanne selvittää yhteistyön hyödyt. Kumpikin satama voi hyvin, mitään pakkoa ei ole keskustella yhteistyöstä. On hyvä olla liikkeellä ennen kuin on pakko, pohtii satamajohtaja Virta. Satamien liikenne oli viime vuonna yhteensä 12 miljoonaa tonnia. - Nyt on oikea aika toimia myös siksi, että eteläisen Suomen satamat ovat tekemässä suuria investointeja. Kilpailu satamien välillä käy entistä kovemmaksi, arvelee Virta. Porin ja Rauman satamien kilpailu on ollut usein esillä huumorissa, mutta vuosikymmenien aikana on eletty myös totisia hetkiä. - Kyllä me olemme kilpailleet viime vuosinakin, mutta rehdisti ja reilusti. Kun minulla on kokemuksia molemmista satamista, voin sanoa, että naapuri on aina arvioitu enemmän yhteistyökumppaniksi kuin kilpailijaksi, kertoo Porin sataman johtaja Harri Virta. Mutta eikö me porilaiset aina sanota, että meissä on erityistä särmää? - Onhan tämä kaupunki karu ja maskuliininen. Täkäläiset ovat kuin intiaaneja, kasvoilla ei reaktiota näy. Ei laveasti selitellä, jos on tullut menestyksiä. Eikä täällä pränkätä turhasta. Kyllä minulle monet Poriin muuttaneet ovat vastaanoton karuudesta kertoneet. Vanhalla työläiskaupungilla on taakkansa, sanoo Timo Koivisto. Teksti Tapio Furuholm Kuva Solar Films Inc. Pori ja Rauma selvittävät satamien yhteistyön hyödyt Matti Lindgren huoltaa Porin liikennemerkit. Liikennemerkkimies Matti Lindgren Matti Lindgren työskentelee TPK:n kunnossapidossa. Matin titteli on vanhempi koneasentaja. Hänen tehtävänään on huolehtia liikennemerkeistä. Matti vuokraa ja varastoi liikennemerkkejä sekä purkaa niitä paketeista. Liikennemerkit kierrätetään Liikennemerkit ovat materiaaliltaan alumiinia, joten ne eivät paljoa paina. Kunnossapidon tiemestari Jouko Kolunen tilaa merkit, mutta Matti huolehtii muusta. Rikkinäiset merkit menevät alumiinikeräykseen. Käytöstä poistetut rikkoutumattomat merkit käytetään uudelleen. Liikennemerkkien lajittelu on niin sanottua kierrätystä. Matti pitää myös varastossa aakkosjärjestyksessä vanhat ja uudenmalliset tienviitat sekä kirjaa koneelle, kuinka paljon viittoja kulloinkin on. Pidän paljon työstäni. Saan itse päättää, missä järjestyksessä hoidan työni ja miten kaikki laitan. Harrastuksikseen Matti mainitsee muun muassa pihan hoidon ja aidanleikkuun. Matilla on kuitenkin yksi harrastus ylitse muiden. Omistan 1100-kuutioisen Hondamerkkisen moottoripyörän. Sillä on mukava tehdä kesällä lomareissuja, Matti naurahtaa. TPK:n mittaustoimen maastoryhmien sosiaali- ja taukotilat TPK:n mittaustoimen maastoryhmien taukotilat sijaitsevat Pori Energian tiloissa osoitteessa Ratamestarinkatu 1. Tiloissa on sosiaali- ja taukotilat kahdessa kerroksessa. Muutamat mittamiehet käyvät syömässä taukotiloissaan, monet miehet syövät kouluilla ja ruokapaikoissa. Mittamiehet ovat olleet nyt kaksi vuotta Ratamestarinkadun tiloissa. Karhunpalvelus porin kaupungin henkilöstölehti Karhunpalvelus ilmestyy seuraavaksi Aineistot seuraavaan lehteen viimeistään mennessä. Osoite- ja henkilötietomuutokset henkilöstö-osastolle kanslisti Karhunpalveluksen toimituksen osoite: Päätoimittaja Tapio Furuholm Hallintokeskus, puh Toimitusneuvosto: Hanna Heinikangas TPK, Ulla Eklund Terveysvirasto, Ritva Hellman Porin Seudun Matkailu Oy, Marianne Kotiranta Tietohallinto, Sirpa Mannila Porin Vesi, Johanna Pyykkönen SAMK, Seija Saarinen Sosiaalikeskus, Johanna Salmi Tietohallinto, Ulla- Maija Tommila TPK, Birgitta Tuunainen Koulutusvirasto, Outi Vainikka-Majuri Toimitilayksikkö. Ulkoasu: GreyPro Oy, Painopaikka: West Point Oy, Rauma 2007

20 20 Karhun Palvelus Pori ei ole helppo kaupunki paikallisliikennättä tuottavalle. Ei ole ruuhkia eikä pysäköintiongelmia ja pyöräilyreitit ovat Suomen huippua. Matkustamisen hinnoittelu on Porissa monimutkainen asia. Yli 30 vuotta paikallisliikennettä sinikeltaisin bussein Porin Linjat Oy syntyi vuonna 1976 Porin kaupungin ostettua Vähärauman Linja-auto Oy:n osakekannan ja Jussilan Autoliike Oy:n bussiliikenteen. Myöhemmin Porin Linjoihin on liitetty useita muita pienempiä linja-autoyhtiöitä. Porin kaupungin omistama yhtiö hoitaa tällä hetkellä 90 % Porin paikallisliikenteestä. Runkolinjoja on parisenkymmentä ja lähtöjä talvikaudella noin 850 päivässä. Käyttäjämääriin ja kaupungin kokoon nähden loistavat palvelut - Kesä- ja pyhäpäivät ovat tälläkin alalla hiljaisia, kertoo Porin Linjojen toimitusjohtaja Markku Hermonen. Porissa ei ole merkittäviä pysäköinti eikä ruuhkaongelmia, joten yksityisautoilu on suosittua myös keskustassa. Loistavat pyöräilymahdollisuudet vähentävät osaltaan linja-automatkustajien määrää. Porin kaavoituskaan ei suosi joukkoliikennettä. Muutamilla suurimmilla kerrostaloalueilla on kannattavaa ajaa vuoroja jopa useita kertoja tunnissa. Muuten asutus on levinnyt melko tasaisesti ja pientalovaltaisesti kaupungin ympäristöön, ja reiteille on vaikea saada tarpeeksi matkustajia. Hermonen korostaa, että Porin paikallisliikenne hoidetaan kaupungin kokoon ja käyttäjämääriin nähden hyvin. Kiireisintä on koululaisten ja työssäkävijöiden kulkuaikoina, mutta bussit kulkevat lähes ympäri vuorokauden. - Kaupunkilaisten etu on, että tietyt palvelut säilytetään kannattamattomuudesta riippumatta. Kaupunki ostaa liikenteen hiljaisemmille reiteille, kuten esimerkiksi Ahlaisiin. Myös suosittu palvelulinja on kaupungin ostamaa palvelua. Palveluauto ajaa väljempää reittiä, ja auto tekee jopa pieniä koukkauksia tarpeen mukaan. Tarkoituksena on laajentaa tätä toimintaa vähän eri muodossa. Uusi konsepti on vielä suunnitteilla, Hermonen lisää. Hintojen oltava kilpailukykyiset Matkustajamäärä on laskenut jo vuosia. Vuonna 2001 matkustajia oli 2,4 miljoonaa, viime vuonna enää 1,7 miljoonaa. Suuntaus on Hermosen mukaan valtakunnallinen. - Yksityisautoilun suosio on kalleudestaan huolimatta suurta. Linjaauton matkustaja on yhä useimmiten koululainen, työssäkäyvä nainen tai vanhusväestöä. Pienellä sitoutumisella bussilla matkustaminen on kuitenkin todella edullista, esimerkiksi 10 matkan sarjakortin hinta on vain 20 euroa riippumatta matkan pituudesta. Porin Linjat Oy:n toimitusjohtaja korostaa, että osakeyhtiön pitää tulla toimeen. Hintojen on oltava kilpailukykyiset, mutta niitä ei voida laskea määrättömästi. Samoin lippujen hinnan nosto taloudellisen tilanteen sitä vaatiessa on oltava maltillista. Yhtiö hoitaa myös tilausliikennettä. Kaupungin lähistölle ulottuvilla lyhyillä matkoilla hinnat ovat hyvin kilpailukykyiset, sillä ajot pystytään ajamaan katubusseilla. Tavoitteena on nostaa yhä markkinaosuutta tilausliikenteessä. - Porin Linjoilla on 50 autoa, joiden keski-ikä on vähän yli 10 vuotta, liikenteestä 40 % ajetaan kuitenkin 2000-luvulla rekisteröidyillä busseilla. Autoja pyritään uusimaan 3-4 auton vuosivauhtia, rahallisen tilanteen mukaan, Markku toteaa. Matalalattiabusseja on Porissa ollut jo 1990-luvun alusta. Yhtiö on ollut tältä osin jopa edelläkävijä suurempiin kaupunkeihin nähden. Tulevaisuuden haasteina ovat seutuyhteistyön lisääntyminen ja uusien energiamuotojen käyttöönotto. Iso ja rento jätkä Markku Hermonen on asunut ikänsä Luvialla. Harrastukset liittyvät vahvasti mereen ja merellä kulkemiseen. Hän on mukana myös Perinnelaivayhdistyksen laivanrakennushankkeessa. Toinen harrastus liittyy metsään ja luontoon. - Olen kulkenut nuoresta alkaen metsällä, viimeisen 20 vuoden aikana hirvijahdissa. Työt vievät mukanaan liian helposti. Omaa aikaa on muistettava ottaa ja itsestään pidettävä huolta, Markku toteaa. Markku kertoo olevansa Porin Lyseon poikia. Ylioppilastutkinnon jälkeen oli vuorossa liikenneopettajan kurssi. Kuljetustekniikan insinööriksi Markku luki Jyväskylässä. Koko ikänsä hän on ollut kuljetusalan hommissa, muun muassa Porin Satamassa ja Hacklinilla. Ensimmäisen kerran Markku oli Porin Linjojen palveluksessa vuosina , jolloin hän toimi ajomestarina. Viisi seuraavaa kiireistä vuotta kuluivat Lassila & Tikanojan teollisuuden puhtaanapidon yksikönjohtajana. Porin Linjoihin hän palasi marraskuussa 2004, tällä kertaa toimitusjohtajaksi. - Ajattelin, että jään katumaan jos en nyt tartu tilaisuuteen, Markku toteaa nykyisestä tehtävästään. Markku Hermonen kertoo olevansa työntekijöille lähinnä valmentaja ja muutenkin iso ja rento jätkä. Porin Linjojen palveluksessa on 83 henkilöä, joista 7 toimihenkilöä ja 8 asentajaa. Loput ovat kuljettajia. Hermonen kertoo, että Porin Linjoilla työntekijät viihtyvät ja vaihtuvuus on pientä. Toistakymmentä ihmistä on ollut mukana alusta asti. Markku Hermonen sanoo olevansa ennen kaikkea henkilöjohtaja, joka pyrkii kannustamaan ja motivoimaan työntekijöitä itsenäiseen työhön. Hän kertoo olevansa iso ja rento jätkä, ennemminkin valmentaja, joka yrittää ajaa kaikkien työntekijöiden yhteisiä etuja. - Ammatti-ihmisiähän he ovat, hän lisää. Teksti Johanna Salmi Kuvat Jussi Partanen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa työfysioterapeutti Minna Lahti, Turun Työterveystalo Hankkeen aloitus 2/2012 työpaikan katselmuksessa

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

- Kotipalvelusta saat vastuutyöntekijän viimeistään viikon kuluttua palvelutoimintojen alettua. Halutessasi sinulla on oikeus vaihtaa tämä henkilö.

- Kotipalvelusta saat vastuutyöntekijän viimeistään viikon kuluttua palvelutoimintojen alettua. Halutessasi sinulla on oikeus vaihtaa tämä henkilö. Kotipalvelu Motalan kotipalvelun perusajatuksena on kaikkien ihmisten samanarvoisuus. Työn lähtökohtana on asiallinen suhtautuminen ja kunnioitus jokaisen yksilön tarpeisiin ja toivomuksiin sekä mahdollisuus

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN LAKITAUSTA Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 4 : Työnantajan

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero. Esittely Täyttäkää työpaikan terveyden edistämiskysely ja selvittäkää onko terveyden edistäminen jo osa työpaikkanne toimintaa vai onko työpaikallanne ehkä vielä parantamisen varaa. Kyselyyn vastaaminen

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIOHJELMA 2016

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIOHJELMA 2016 Nokian kaupungin LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIOHJELMA 2016 Kaupunginjohtajan asettama työryhmä Tuomas Erkkilä (pj.) Marjatta Ainasoja, Sisko Nevala, Aila Vaimare Terttu Haataja, Kaisa Kirkko-Jaakkola,

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki

Lisätiedot