Itä-Suomen juureksia, kaukomaan kalaa ja muun maan mansikkaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Itä-Suomen juureksia, kaukomaan kalaa ja muun maan mansikkaa"

Transkriptio

1 Sari Väänänen, Eija Muukka, Helena Vuorinen Itä-Suomen juureksia, kaukomaan kalaa ja muun maan mansikkaa Lautaslaatuselvitys 2012 Kestävyyttä Itä-Suomen ruokapalveluihin hanke

2 Sisällysluettelo 1 KestITÄ hanke ja Lautaslaatuselvitys Lautaslaatuselvityksen taustaa Aluetaloudellinen näkökulma Kulutusmuutokset Kasvisten kulutus Kalan kulutus Joukkoruokailu Suomessa Lautasmalli ja ruokapyramidi Itämeren ruokavalio Ravintolaskentaohjelmat Ravitsemuslaatu Ravintoaineiden merkityksestä Rasvat ravitsemuksessa Vitamiinit ravitsemuksessa Kivennäisaineet ravitsemuksessa Tutkimustietoa käsittelyn vaikutuksesta elintarvikkeiden ravitsemukselliseen laatuun C-vitamiini Tiamiini A-vitamiini D-vitamiini E-vitamiini Kivennäisaineet Rasvahapot Tutkimustietoa analysoiduista elintarvikkeista Peruna Porkkana Kalat Marjat Lautaslaatuselvityksen aineiston hankinta Ruokanäytteiden nouto Laboratorioanalyysit Tulokset ja tulosten tarkastelu Peruna on perusruokaa Peruna mainettaan parempi C-vitamiinin lähde Tiamiinipitoisuuden arvio vaihtelee Kaliumpitoisuuksissa hajontaa Magnesiumpitoisuudet samansuuntaisia... 32

3 5.2 Porkkana on hyväksi monessa muodossa Ravintolaskentaohjelmat yliarvioivat beetakaroteenin saannin Alfatokoferolin hajonta suurta Kalsiumpitoisuus pienempi kuin ravintolaskentaohjelmissa Magnesiumpitoisuuksissa vaihtelua Kaliumpitoisuus yliarvioidaan ravintolaskentaohjelmissa Kalaa tarjolle useammin Kalasta vaihtelevasti D-vitamiinia Välttämättömiä rasvahappoja kalasta Muikuissa paljon kalsiumia Muikku paras fosforin ja sinkin lähde Kalatuotteet keittiöihin pakasteina Mansikkakiisseli Ajattelemisen aihetta Ravintoarvotietoja tarvitaan lisää Ravintoarvotietoja tarvitaan lisää Huomio toiminnan kestävyyteen LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Lautaslaatuselvitys Selitteet näytteille Liite 2. Näytteenottoaikataulu syksy 2010 Liite 3. Aistinvarainen arviointi Liite 4. Perunoiden ravintosisältö

4 3 1 KestITÄ hanke ja Lautaslaatuselvitys ESR -rahoitteisen Kestävyyttä Itä-Suomen ruokapalveluihin (KestITÄ) -hankkeen päätavoitteena oli lisätä kestävän kehityksen osaamista ruokapalveluissa ja niiden sidosryhmissä. Hankkeessa järjestettiin koulutuksia, joissa luennoitsijoina olivat kansainväliset ja valtakunnalliset asiantuntijat. Hanke toteutettiin ajalla Hankkeen päätoteuttaja ja hallinnoija oli Savon ammatti- ja aikuisopisto, Eko- Centria. Savonia ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu olivat osatoteuttajia. Koulutuksia järjestettiin Itä-Suomen alueella, lähinnä Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Kestävyyttä Itä-Suomen ruokapalveluihin -hankkeen tulosten avulla välitetään uutta tietoa poliitikoille, päättäjille ja ruokapalvelualalla työskenteleville niin, että heidän on helpompi päätöstensä avulla pyrkiä säilyttämään alkutuotanto ja jäljitettävä elintarviketuotanto monipuolisena. Myös ruoan laatuominaisuuksien ja ruokaturvallisuuden kannalta lähialueiden tuotteiden osuuden kasvattaminen julkisissa hankinnoissa olisi harppaus kohti kestävän kehityksen mukaisia ruokapalveluja. Tämä raportti pitää sisällään hankkeessa toteutetun Lautaslaatuselvityksen taustat ja tulokset. Aluksi kerrotaan lyhyesti kulutustottumusten muutoksista, joukkoruokailusta Suomessa sekä ravitsemuslaadusta. Sen jälkeen esitellään tutkimustietoa käsittelyn vaikutuksesta selvitykseen valittujen elintarvikkeiden ravitsemukselliseen laatuun. Lopuksi käydään läpi tulokset, joita verrataan saatavilla olevaan tietoon sekä pohditaan elintarvikevalintojen merkitystä niin ruuan ravitsemukselliseen laatuun kuin toiminnan kestävyyteen. 2 Lautaslaatuselvityksen taustaa Lautaslaatuselvityksen tavoitteena oli hankkia tietoa prosessoinnin vaikutuksesta ammattikeittiöissä valmistetun ruuan ravitsemukselliseen laatuun sekä verrata tuloksia ravintolaskentaohjelmien ilmoittamiin ravintosisältötietoihin. Työssä huomioitiin nimenomaan joukkoruokailu- ja ammattikeittiönäkökulma. Tämän lisäksi työssä pohditaan myös ruoan ympäristö- ja aluetaloudellisia vaikutuksia. Lautaslaatuselvityksen tulosten ja aikaisemman tutkimustiedon perusteella laadittiin KestITÄ -hankkeen koulutuksiin opetuspaketti ja luentomateriaaleja, jotka sopivat myös matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opetusmateriaaliksi. Opetusmateriaali on saatavissa Savon ammatti- ja aikuisopiston, EkoCentrian nettisivuilta. Ammattikeittiöissä käytettävien ravintolaskentaohjelmien ravintosisältötiedot perustuvat elintarvikkeiden keskimääräisiin laskennallisiin ravintoarvoihin. Lautaslaatuselvityksessä analysoitiin muutamien ammattikeittiöissä yleisesti käytössä olevien elintarvikkeiden ravintoarvoja, koska haluttiin verrata laskennallisten ja määritettyjen tietojen yhdenpitävyyttä. Liitteessä 1 on näytteet lueteltu tarkemmin ja liitteessä 2 on ruokanäytteiden noutoaikataulu. Taulukko 1. Lautaslaatuselvityksen tuotteet ja niistä analysoidut ravintoaineet. Tutkittu tuote Näytelajit (kpl) Tutkitut ravintoaineet Peruna, keitetty 5 C -vitamiini ja tiamiini (B1-vitamiini), K, Mg Porkkanaraaste 3 beetakaroteeni (A -vitamiinin esiaste), alfatokoferoli, K, Mg, Ca Porkkana, keitetty 4 beetakaroteeni (A -vitamiinin esiaste), alfatokoferoli, K, Mg, Ca Kalaruokatuotteet 4 D -vitamiini ja rasvahapot (*LA, ALA, EPA, DHA), Ca, Zn, P Mansikkakiisseli 2 C-vitamiini *LA=linolihappo (n-6), ALA=alfalinoleenihappo (n-3), EPA=eikosapentaeenihappo, DHA=dokosaheksaeenihappo

5 4 Viimeaikaisissa tutkimuksissa on kiinnitetty huomiota A-, D-, C-, E- ja joidenkin B -ryhmän vitamiinien sekä A -vitamiinin esiasteen beetakaroteenin merkitykseen antioksidatiivisina ja antikarsinogeenisina aineina. Niiden puute on yhdistetty moniin sairauksiin, jonka vuoksi olisi tiedettävä niiden todellinen määrä ruokavaliossamme. Ammattikeittiöissä osa ruoanvalmistuksen työvaiheista tehdään paikan päällä, osassa käytetään elintarviketeollisuuden komponentteja, puolivalmisteita tai valmisruokia. Elintarviketeollisuuden tuotteet ammattikeittiöille voivat olla alkuperältään kotimaisia, mutta kasvavassa määrin ne on tehty ulkomaisista raaka-aineista. Työllisyyden, aluetalouden ja kestävän kehityksen kannalta vähemmän prosessoitujen ja paikallisten tuotteiden käyttäminen julkisissa ammattikeittiöissä olisi tärkeää. Aistinvaraisilla ominaisuuksilla on tärkeä merkitys, syödäänkö elintarvike, eikä hyvästä ravintosisällöstä ole hyötyä, jos ruoka päätyy jätteeksi. Selvitykseen liitettiin kahden Savonia ammattikorkeakoulun opiskelijan Lautaslaatuselvityksessä analysoiduista elintarvikkeista tekemä aistinvaraisen arvioinnin opinnäytetyö, johon tässä raportissa viitataan. Opinnäytetyöstä on lyhyesti liitteessä Aluetaloudellinen näkökulma Ruoan aluetaloudellisen merkityksen laskeminen on haasteellista, eikä siitä ole juurikaan tietoa. Sisä- Savon Seutuyhtymä julkaisi Vänttisen ja Korpi-Vartiaisen (2010) tekemän selvityksen Ruokatuotantosektorin aluetaloudellisista vaikutuksista Pohjois-Savossa. Selvitykseen osallistuneessa neljässä kunnassa paikallisen ruoan osuus elintarvikeostoista vaihteli kuntakohtaisesti (Taulukko 2). Suurimmassa kunnassa käytettiin vähiten rahaa paikallisiin tuotteisiin. Ulkomaisen ruoan osuus oli kolmessa kunnassa melko samaa tasoa. Elintarvikkeisiin käytetystä euromäärästä johtuen summat vaihtelivat melkoisesti. Pohjois- Savossa paikallisista elintarvikkeista käytettiin eniten leipää, perunoita, porkkanoita ja marjoja. Yleisimmin käytettyjä sesonkituotteita olivat marjat, omenat ja kasvikset. (Vänttinen ja Korpi-Vartiainen 2010.) Taulukko 2. Neljän pohjoissavolaisen kunnan elintarvikeostot euroina ja % -osuuksina kokonaisostoista yhdeksän elintarvikeryhmän osalta. (Vänttinen ja Korpi-Vartiainen 2010.) Asukasluku Elintarvikeostot Paikallinen ruoka % Muu kotimainen ruoka % Ulkomainen ruoka % ,6 milj ,14 milj On laskettu, että elintarviketeollisuudessa miljoonan euron hankinta työllistää suoraan 4,5 henkilötyövuotta ja välillisesti 20,6 henkilötyövuotta, joten on tärkeä miettiä mistä elintarvikkeet hankitaan. Elintarvikesektorin toimialalla käytetty euro käyttää muiden toimialojen palveluja noin 42 % omasta arvostaan. Näitä palveluja ovat mm. energia, lannoitteet, rehut, vakuutukset ja rakennustarvikkeet. (Vänttinen ja Korpi-Vartiainen 2010.) 2.2 Kulutusmuutokset Elintarvikkeiden kulutusseurantaa varten lasketaan Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) Ravintotaseeseen yli 70 tuotteen kotimainen käyttö tuotannon, varaston muutoksen, viennin ja tuonnin perusteella. Kotimainen käyttö jakautuu ruokakäytön lisäksi eläinrehuun, siemenkäyttöön ja teollisuuden raaka-aineisiin. Ruokakäytön perusteella lasketaan elintarvikkeiden kulutusluvut henkeä kohti vuodessa (Ravintotase 2009). Kotimaiset Kasvikset ry:n arvio kasvisten kulutuksesta perustuu A.C. Nielsenin Kuluttajapaneelin tuotekohtaisiin tietoihin kotitalouksien vihannesostoista vähittäismyymälöistä. Luku on jaettu Suomen väkiluvulla vuodenvaihteessa ( ) ja kerrottu 2,0. (Kasvistase 2008.)

6 5 Suomalaisten ruoankäyttö on vuosien myötä muuttunut. Peruselintarvikkeista perunan ja viljan kulutus on vähentynyt eniten, kun taas hedelmien ja marjojen sekä lihan ja kasvisten kulutus on noussut (Kuva 1). Kuva 1. Elintarvikkeiden kulutuksen (kg/henkilö/vuosi) muutokset Suomessa (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Kasvisten kulutus Kotimaiset Kasvikset ry:n ilmoittaman arvion mukaan suomalaiset kuluttivat vuonna 2008 perunaa keskimäärin 58,4 kg henkeä kohti (Kasvistase 2008). Finravinto tutkimuksen mukaan perunaa käyttivät kaikissa ikäryhmissä yli puolet haastatelluista. Suurin osa söi perunat joko keitettynä tai soseena. Paistettujen perunoiden tai perunaruokien käyttö oli melko pientä ja yleisempää nuoremmassa kuin vanhemmassa ikäryhmässä. (Kuva 2). Juureksia käytettiin 11,2 kg/vuosi, joista suurin osa porkkanaa, noin 8,5 kg (Kasvistase 2008, kuva 5). Kasvistaseen mukaan suosituimpia tuoreita kasviksia olivat tomaatti ja kurkku (Kuva 4). Vuonna 2009 suomalaiset kuluttivat tuoreita kasviksia 59,1 kg henkeä kohti. Juureksista suosituimpia olivat porkkanat, vihanneksista tomaatit (Ravintotase 2009). Kun kulutuslukuun lisätään pakasteet ja säilykkeet, oli kasvisten kulutus henkeä kohden 71,4 kg, kun se vuonna 2010 oli enää 68,3 kg (Ravintotase 2009 ja 2010).

7 6 Kuva 2. Perunoiden ja perunaruokien sekä niitä eri tyyppisesti käyttävien osuus naisilla ja miehillä ikäryhmissä vuotiaat ja vuotiaat Finravinto tutkimuksen mukaan. Finravinto tutkimuksen mukaan kasvisten käyttäjiä oli vähintään 78 % kaikissa ikäryhmissä. Kasvisten kulutus oli yleisempää naisilla kuin miehillä. Naiset ilmoittivat käyttävänsä sekä salaatteja että lisäkekasviksia miehiä useammin. Nuorempien miesten osuus kasvisten käyttäjistä oli vanhemman ikäryhmän miehiä suurempaa. (Kuva 3.) Kuva 3. Kasvisten ja kasvisruokien sekä niistä eri tavalla valmistettujen tuotteiden osuus naisilla ja miehillä ikäryhmissä vuotiaat ja vuotiaat Finravinto tutkimuksen mukaan.

8 7 Kuva 4. Suosituimpien tuoreiden kasvisten käyttö Suomessa kg/hlö vuonna (Kasvistase 2008) Kuva 5. Kasvisten kulutusmuutokset vuodesta Sisältää sekä kotimaiset että ulkomaiset tuotteet. Lähde: Kotimaiset Kasvikset ry, Kasvistase. Vuonna 2006 suomalaiset söivät marjoja 11,6 kg (Matilda) ja vuonna 2008 hedelmiä ja marjoja 81,3 kg henkeä kohti (Ruokatieto 2010). Finravinto tutkimuksen mukaan kaikissa tutkimuksen ikäryhmissä hedelmien, marjojen sekä hedelmä- ja marjaruokien käyttäjiä oli yli 80 % kaikista haastatelluista (Kuva 6). Hedelmien käyttö tuoreena oli yleisintä ja niitä käytti % haastatelluista. Marjoja käyttivät useimmiten naiset, ja käyttö oli yleisempää vanhemmassa kuin nuoremmassa ikäryhmässä. Sama suuntaus oli myös miehillä. Päivittäinen käyttö oli kuitenkin melko vähäistä, alle 100 g henkilöä kohden. Hedelmä- ja marjakiisseleitä sekä -keittoja söivät vanhemmassa ikäryhmässä niin miehet kuin naisetkin nuorempaa ikäryhmää enemmän.

9 8 Ravintotaseen mukaan suomalaiset käyttävät hedelmiä hieman enemmän kuin kasviksia (Kuva 7). Marjojen, joita saadaan kotimaasta, kulutus on huomattavan pientä verrattuna ulkomailta ostettuihin hedelmiin. Marjojen käytön lisääntymiseen niin ammattikeittiö- kuin kotitalouskäytössäkin olisi paljon mahdollisuuksia. Vuonna 1997 tapahtunut kulutuksen nousu näyttää laskeneen (kuva 7) entiselleen eli noin 10 kg/henkilö. Marjojen kulutuslukujen puuttuminen viime vuosilta jättää tämän hetkisen kulutuksen arvailujen varaan. Kuva 6. Marjojen ja hedelmien sekä niistä valmistettujen ruokien käyttäjien osuus eri ikäryhmissä Finravinto tutkimuksen mukaan. Kuva 7. Hedelmien, vihannesten ja marjojen kulutus kg/hlö/vuosi. Vuodesta 2007 alkaen ei ole saatu marjojen kulutuslukuja. Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö, Ravintotase. Kasvisten käyttösuositukseen pääseminen eli puoli kiloa päivässä, ei täyty tämän hetkisessä tilanteessa, sillä vuodesta 2009 on kasvisten kulutus laskenut kolme kiloa henkeä kohden, ollen 68,3 kg (Ravintotase 2010). Itämeren ruokavalion ja suomalaisten ravitsemussuositusten mukaisen elintarvikkeiden kulutuksen toteutuminen on hidastunut, sillä Lihatiedotuksen (2010) mukaan lihankulutus on noussut vuodessa 3 %, ollen 76,2 kg /asukas. Valitettavasti kasvisten kulutuksen väheneminen ja lihan kulutuksen lisääntyminen ovat kehittyneet päinvastaiseen suuntaan niin ravitsemussuositusten kuin kestävän kehityksenkin kannalta.

10 Kalan kulutus Kalan kulutusluvut lasketaan Suomessa ammatti- ja vapaa-ajankalastuksen saalistietojen, kalankasvatus- ja ulkomaankauppatietojen sekä kalankäyttötietojen perusteella. Kulutusluvut kuvaavat kalamäärää, joka on ihmisravinnoksi tarjolla. (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos a.) Vuodesta 1999 kalan kokonaiskulutus on lisääntynyt, mutta lisäys on mennyt tuontikalan eduksi ja kotimaisen kalan osuus on pienentynyt (Kuva 8). Ruokatiedon mukaan suomalaiset kuluttivat 15,6 kg kalaa vuonna 2008 (Ruokatieto 2010). Vuonna 2009 kalan kulutus oli 15,7 kg henkeä kohti (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos b). Siitä noin 4,5 kg oli kotimaista kalaa fileepainoiksi laskettuna (Kuva 9). Luku sisältää sekä ammatti- että vapaa-ajankalastajien saaliin ja viljellyn kalan. Tuontikalaa kulutettiin noin 11,2 kg henkeä kohti tuotepainona eli siinä muodossa kuin kala on tullut maahan (Kuva 8). Fileepainoksi laskettuna tuontikalan kulutus näyttäisi pienemmältä kuin ilmoitettaessa se tuotepainona, jolloin osaan kaloista kuuluu myös päät ja ruodot. Kuva 8. Kotimaisen ja tuontikalan kulutuksen kehitys vuosina (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos a) Kotimaisista kaloista käytettiin eniten kasvatettua kirjolohta, vaikka sen kulutus on vähentynyt (Kuva 9 ja kuva 10). Myös silakan kulutus on vähentynyt. Hauki ja muikku ovat kirjolohen jälkeen suosituimpia kotimaisia kaloja. Kuva 9. Kotimaisen kalan kulutus vuosina kg/hlö fileepainona. Vihreä ylin käyrä osoittaa kalojen käytön yhteensä. (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos a)

11 10 Kuva 10. Kotimaisen kalan kulutus Suomessa vuonna 2009 (kg/hlö fileepainona). (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos b) Lohta käytetään tuontikaloista eniten (Kuva 11). Muut -palkki sisältää lukuisan määrän erilaisia kaloja, äyriäisiä ja kalavalmisteita ja niiden käyttö on lohtakin yleisempää. Tuontikalojen kulutus on lisääntynyt paljon (Kuva 12). Kuva 11. Tuontikalan kulutus Suomessa vuonna 2009 (kg/hlö tuotepainona). (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos b) Kuva 12. Tuontikalan kulutus vuosina kg/hlö. Lohi ja kirjolohi ilmoitetaan fileepainona. Ylin käyrä on kulutus yhteensä. (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos a)

12 11 Tuontikalasta osa on makean veden kalaa, kuten Pangasius ja Tilapia, joita kasvatetaan mm. Aasian lämpimissä vesissä. Niiden rasva ei juurikaan sisällä n-3 -sarjan rasvahappoja, joista muodostuu EPAa ja DHAta. Järvikaloista muikut, lahna ja kirjolohi sisältävät enemmän EPAa ja DHAta kuin ahven ja hauki. Yhtenä syynä eri paikoissa kasvaneiden kalojen rasvahappokoostumuksiin on, että lämpimissä vesissä elävien kalojen rasvan ei tarvitse olla niin juoksevaa kuin kylmissä vesissä elävien, joilla kova rasva jähmettyisi. (Tuomainen 2009.) 2.3 Joukkoruokailu Suomessa Suomalaiselle yhteiskunnalle on tyypillistä, että noin kolmannes väestöstä ruokailee päivittäin kodin ulkopuolella. Vuonna 2011 nämä Horeca -sektorin n keittiötä, kahvilat, ravintolat, henkilöstöravintolat ja julkiset keittiöt valmistivat n. 890 milj. ateriaa. Julkisten keittiöiden, kuten sairaalat, vanhain- ja lastenkodit, lastenpäiväkodit, peruskoulut ja lukiot, ammatilliset oppilaitokset, tarjoamien annosten osuus oli runsas puolet kaikista suurkeittiöiden tarjoamista aterioista. (Taloustutkimus 2011.) Joukkoruokailun suunnittelu tapahtuu Suomessa Valtion ravitsemusneuvottelukunnan laatimien suositusten pohjalta. Valtion ravitsemusneuvottelukunta on jo vuodesta 1954 seurannut suomalaisten ravitsemustilaa. Suomalaisten ravitsemussuositusten avulla pyritään ohjaamaan ravitsemusta niin, että vähennettäisiin suomalaisille tyypillisten kansansairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen ja lihavuuden sekä näistä johtuvien liitännäissairauksien kehittymistä. Vuonna 2005 julkaistuissa ravitsemussuosituksissa on ruokavalintojen lisäksi huomioitu myös liikunnan merkitys. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten perusteella on laadittu tarkempia suosituksia eri kohderyhmille. Niissä on otettu huomioon kyseisten ryhmien ravitsemukselliset erityistarpeet. Suosituksia on annettu mm. raskaana oleville ja imettäville äideille ja lapsille (Hasunen ym. 2004), kouluruokailuun (Lintukangas ym., Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2008) ja opiskelijaruokailuun (Kela 2008) sekä ikääntyneille (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2010). Vuonna 2010 on valmistunut uusi ravitsemushoitosuositus moniammatillisen ravitsemushoidon toteuttamiseksi sairaaloissa ja terveyskeskuksissa, palvelu- ja hoitokodeissa sekä kuntoutuskeskuksissa (Nuutinen ym. 2010). Myös vankeinhoitolaitoksella (Rikosseuraamusvirasto 2006) sekä puolustusvoimilla on omat ruokahuoltosuosituksensa (Ravintosisältösuositus, puolustusvoimat), jotka perustuvat kansallisiin ravitsemussuosituksiin. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta, 2005.) Keittiöiden toimintaympäristö on muuttunut niin, että nykyisin ei tehdä kaikkia työvaiheita keittiössä itse, vaan valmistusta on ulkoistettu ostamalla valmisruokaa tai puolivalmisteita. Ammattikeittiöissä ruoan kypsentämiseen tarkoitetut laitteet on kehitetty monitoimisiksi; esimerkiksi sekoittavassa padassa ruoka voidaan myös jäähdyttää nopeasti, monitoimiuuneissa on useita erilaisia kypsennysmahdollisuuksia. Jotta laitteista saadaan paras hyöty, käytetään vakioruokaohjeita ja valmiiksi ohjelmoituja kypsennysaikoja. Edellä mainittu asettaa vaatimuksia raaka-aineiden jalostusasteeseen, ja saattaa vaikeuttaa lähituotteiden hankintaa. Lähiruoan jalostajien kannattaa olla yhteydessä ruokapalvelupäällikköön kuullakseen, missä muodossa raaka-aine täytyy tarjota keittiön käyttöön. Jos keittiön tuotantotavaksi on valittu kylmävalmistus ja raaka-aineiden on oltava pakasteena, saattaa se estää yhteistyön pienten paikallisten toimijoiden kanssa.

13 Lautasmalli ja ruokapyramidi Tällä hetkellä terveellisen ruokavalion kokoamisen työkaluna on ollut lautasmalli (Valtion ravitsemusneuvottelukunta) ja ruokapyramidi (Leipätiedotus). Lautasmallin avulla havainnollistetaan ruokailijoille, kuinka suositusten mukainen ateria tulisi koostaa. Ruokapyramidin avulla pystytään konkreettisesti havainnollistamaan, minkä verran eri pyramidin osista tulisi kuluttaa keskimäärin päivässä, kun tarvittava energiamäärä on 2000 kcal. Kasvisruokailijan pyramidissa liha, kala ja/tai kananmuna korvataan kasvikunnan proteiinilähteillä Itämeren ruokavalio

14 13 Joulukuussa 2010 julkistivat Diabetesliitto ja Sydänliitto yhdessä Itä-Suomen yliopiston ravitsemustutkijoiden kanssa uuden Itämeren ruokavalion, joka perustuu pohjoismaisessa ruokakulttuurissa perinteisesti käytettyihin raaka-aineisiin (Itämeren ruokakolmio). Ruokavalion perustan muodostavat omaan ruokakulttuuriimme kuuluvat raaka-aineet, kuten kotimaiset kasvikset eli juurekset, vihannekset, hedelmät ja marjat. Puoleen kiloon kasviksia päivässä on sisällytetty 200 g marjoja. Suomalaisten marjojen, avomaalla kasvatettujen ja hyvin säilyvien raaka-aineiden, kuten perunat, ohra, ruis, juurekset ja kaalit, suosiminen tukee myös kestävän kehityksen toteuttamista. Muita ruokakulttuuriimme kuuluvia raaka-aineita, joita Itämeren ruokavaliossa painotetaan, ovat ruis, rypsiöljy ja kotimainen kala. Ruokavalion koostamisessa se tarkoittaa kalan käyttöä kolmesti viikossa. Näin pyritään parantamaan D -vitamiinin sekä sydänterveydelle tärkeiden rasvojen saantia. Viljatuotteita suositellaan käytettäväksi erityisesti täysjyväviljatuotteina. Kasviöljyksi suositellaan hyvän rasvahappokoostumuksen omaavia ja pohjoismaissa viljeltäviä rypsiä ja rapsia. Suomalaisten ravitsemussuositusten tapaan suositellaan maito- ja lihavalmisteita sekä lihaa käytettäväksi vähärasvaisena Ravintolaskentaohjelmat Ammattikeittiöt voivat käyttää ruokavalioiden ravintosisällön laskennassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Fineli -ravintoaineiden koostumustietokantaa (www.fineli.fi) tai Kansaneläkelaitoksen Nutrica - tietokantaa. Finelin ravintosisältötietoja käytetään mm. ammattikeittiöiden käyttämissä ruokapalvelusovellusohjelmissa, kuten Aterix ja AIVO sekä AIVO:n Diet32 -versiossa, joka on kehitetty ravitsemusterapeuttien potilastyöhön sekä tutkimuskäyttöön (Aivo 2011, Jamix). Nutrica -tietokanta pohjautuu Kelan koodeihin, ja on pohjana ammattikeittiöiden käyttämässä Aromi-ohjelmassa (Nutrica-tiedosto). Scanplanin vuonna 2010 tekemän tutkimuksen (n=127) mukaan Aterix -ohjelmaa käyttää vastaajista noin puolet, Aromia runsas 30 % ja Aivo -ohjelmaa vajaa 10 % vastaajista (Pohto 2010). Finelissä käytetään suomalaisten elintarvikkeiden keskimääräisiä ravintoarvoja. Tietojen ylläpito aloitettiin vuonna 1984 Setti-syövänehkäisytutkimuksen yhteydessä, jolloin analysoitiin mm. elintarvikkeiden rasva- ja vitamiinipitoisuuksia. Fineli -tietokantaa hyödynnetään mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen omissa tutkimuksissa ravinnonsaannin laskennassa ja ruokavalion ja sairauksien välisten yhteyksien selvittämisessä. Aromi-ohjelmaan voidaan syöttää ravintosisältötietoja itse tai käytetään valmistajien antamia tietoja. Valmistajilta saatavat tiedot kattavat yleensä vain energian, hiilihydraatin, proteiinin ja rasvan määrän. Nutrica -tietokannan ravintosisältötiedot ovat melko vanhoja, ellei olla liitytty automaattiseen tietojenkäsittelyyn erikoistuneen yrityksen, Logica Oy, vuonna 2011 julkistamaan Sinfos -tuotetietopankkiin, josta tuotetietoja voidaan päivittää. Ruokapalvelun kokonaislaatu muodostuu ravitsemuksellisen laadun lisäksi aistinvaraisesta ja hygieenisestä sekä palvelun laadusta. (Suomen Sydänliitto 2004) Aterioiden ravitsemuksellisen laadun mittareina voidaan käyttää joukkoruokailuun kehitettyä kriteeristöä (Suomen Sydänliitto ym. 2008) tai ravintoainetiheyttä. Ravintoaineille on annettu myös suositeltavat saantimäärät eri-ikäisille henkilöille (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005). Ravintoainetiheyden arvioimiseksi lasketaan ateriasta keskeisten ravintosisältöä kuvaavien ravintoaineiden määrä energiayksikköä kohti keskiarvona 4 6 viikon ajalta. Arvoja verrataan suosituksiin. Arvioitavan aterian on lisäksi täytettävä energian, energiaravintoaineiden ja tyydyttyneen rasvan saantiin liittyvät suositukset. 3 Ravitsemuslaatu Lautaslaatuselvitys tehtiin osana KestITÄ -hanketta, koska haluttiin tietää, vastaako tarjottavan ruoan ravitsemuksellinen laatu sitä, miltä ravintolaskentaohjelmien perusteella näyttää. Tutkittaviksi elintarvikkeiksi valittiin suomalaiseen ruokavalioon luontaisesti kuuluvat ja ammattikeittiökäyttöön myös lähiruokana sopivat peruna, porkkana, mansikka ja kalat. Tässä selvityksessä ei lasketa ravintoaineiden saantia

15 14 koko ruokavaliosta, vaan analysoitujen ravintoaineiden määriä (tuorepainona) verrataan ravintolaskentaohjelmien käyttämiin ravintoaineiden määriin. Analysoitaviksi ravintoaineiksi valittiin tiamiini, C-vitamiini ja kalsium, jotka raudan, ruokasuolan ja kuidun ohella kuuluvat ravintoaineisiin, joille on määritelty suositeltu ravintoainetiheys arvioitaessa ruoan ravitsemuksellista laatua joukkoruokailussa (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2008). Edellä mainittujen lisäksi Lautaslaatuselvityksessä analysoitiin beetakaroteenin (A -vitamiinin esiaste), alfatokoferolin (E - vitamiini) ja D -vitamiinin määrät, joista Hopun ym. (2008) tutkimuksen mukaan oli niukkuutta koululaisten ruokavaliossa. Lautaslaatuselvityksessä haluttiin varmistaa erityisesti perunan merkitys nykyisessä ruokavaliossa, koska peruna on ollut suomalaisille merkittävä C -vitamiinin lähde. Kasvikset ovat lukuisten muidenkin suojaravintoaineiden, kuten tiamiinin, kaliumin ja magnesiumin lähteitä. Tiamiinin saanti perunasta selvitettiin, koska se on niasiinin ja riboflaviinin ohella yksi ravintoaineista, joiden määrän perusteella arvioidaan ruokavalioiden ravintosisällön laatua. Jos ruokavaliosta saadaan riittävästi edellä mainittuja kolmea B- ryhmän vitamiinia, on todennäköistä, ettei ole puutetta muistakaan saman ryhmän vitamiineista (Haglund ym. 1998). Beetakaroteeni on yksi suomalaisen ruokavalion tärkeistä antioksidatiivisista vitamiineista ja A -vitamiinin esiaste. Ravintolaskentaohjelmissa ilmoitetaan kokonaiskarotenoidien määrä, josta on laskettu beetakaroteenin osuus, % (Kalt 2005). Lisäksi haluttiin selvittää porkkanan E -vitamiinin, kalsiumin, magnesiumin ja kaliumin määrä sekä verrata analysoituja tuloksia ravintolaskentaohjelmien ilmoittamiin arvoihin. Kala on luonnollinen D -vitamiinin ja välttämättömien n-3 ja n-6 -rasvahappojen lähde. Halusimme verrata näiden ravintoaineiden saantia eri kalalaaduista. Kalat ovat myös kivennäisaineiden lähteitä ja sen vuoksi kalanäytteistä tutkittiin sinkin, fosforin ja kalsiumin määrä. Kotimaista mansikkaa toivoisi käytettävän runsaammin ammattikeittiöissä välipalojen ja jälkiruokien raaka-aineena. Kotimaisesta ja ulkomaisesta mansikasta sekä niistä keitetyistä mansikkakiisseleistä määritettiin C -vitamiinin määrä, jota verrattiin ravintolaskentaohjelmien arvoihin. 3.1 Ravintoaineiden merkityksestä Vitamiinit ja kivennäisaineet ovat välttämättömiä ravintoaineita, joita tarvitaan hyvin pieniä määriä elimistön toimintojen ylläpitoon. Vitamiinit jaetaan vesiliukoisiin ja rasvaliukoisiin. Vesiliukoiset vitamiinit eivät juurikaan varastoidu elimistöön, joten niitä on saatava säännöllisesti, mieluiten ruuasta. Vesiliukoiset vitamiinit eivät ole toksisia, koska ylimäärä erittyy elimistöstä virtsan mukana. Vitamiinit tuhoutuvat helposti ruoanvalmistuksen aikana. Vesiliukoisia ovat C -vitamiini ja B -ryhmän vitamiinit: B 1 tiamiini, B 2 riboflaviini, B 3 niasiini, B 6 pyridoksiini, B 12 kobalamiini, biotiini, folaatti foolihappo ja pantoteenihappo. (Harden 2009.) Rasvaliukoiset A-, D-, E- ja K -vitamiinit varastoituvat maksaan, joten niiden päivittäinen saanti ei ole välttämätöntä. A -vitamiinin eli retinolin lähteitä ovat maitorasva, maksa, kananmunat ja rasvaiset kalat sekä osa karotenoideista, jotka toimivat A -vitamiinin esiasteena. (Harden 2009.) Rasvan saantia arvioitaessa ei pelkkä määrä ole tärkeää, vaan ruokavalioiden suunnittelussa kiinnitetään huomiota myös rasvan laatuun, joka vaihtelee rasvahappoketjun pituuden ja kaksoissidosten lukumäärän mukaan. Ravinnon rasvat jaetaan tyydyttyneisiin, kertatyydyttymättömiin ja monityydyttymättömiin rasvahappoihin. Kasviöljyjä kovetettaessa muodostuu trans -muotoisia rasvahappoja, jotka vaikuttavat elimistössä tyydyttyneen rasvan tavoin. (Aro ym. 1999) Suositusten mukaan meidän tulisi korvata tyydyttyneitä rasvahappoja tyydyttymättömillä rasvahapoilla, joiden käytön on todettu mm. laskevan verenpainetta, parantavan insuliiniherkkyyttä ja vähentävän syöpäriskiä (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005).

16 Rasvat ravitsemuksessa Ammattikeittiöt huomioivat ruokalistasuunnittelussaan Valtion ravitsemusneuvottelukunnan antamat ravitsemussuositukset. Näiden mukaan rasvoille ei ole suoraan grammamääräisiä suosituksia, vaan suositus perustuu kokonaisrasvan ja eri rasvahappojen osuuteen ruokavalion energiamäärästä (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005). Rasvaa vältetään sen sisältämän runsaan energiamäärän vuoksi, mutta liiallisuuksiin ei kannata mennä, koska rasvan saanti on välttämätöntä. Runsaan kalan käytön, 3 4 kertaa viikossa, ja D -vitamiinin käytön todettiin ruotsalaisnaisilla (seurannan alussa vuotiaita) tehdyn laajan epidemiologisen 10 -vuotisen seurantatutkimuksen mukaan vähentäneen skitsofreniaa verrattuna vähän kalaa käyttäneisiin naisiin (Hedelin ym. 2010). Tyydyttyneet rasvahapot sisältävät hiiltä (C12 C18) eikä niissä ole kaksoissidoksia. Tyydyttyneet rasvat ovat jääkaappilämpötilassa kiinteitä. Kovan eli tyydyttyneen rasvan lähteitä ovat eläinrasvat sekä kasvirasvoista kookosrasva ja palmuöljy. Tyydyttyneen rasvan määrä ruokavaliossa ei saisi ylittää 10 E % (=10 % kokonaisenergiansaannista). Pehmeitä rasvoja ovat kertatyydyttymättömät ja monityydyttymättömät rasvahapot, joita saadaan kasviöljyistä ja kalasta. Kertatyydyttymättömien rasvahappojen ketjussa on yksi kaksoissidos. Tärkeimmät ravinnosta saatavat kertatyydyttymättömät rasvahapot ovat öljyhappo ja elaidiinihappo. Kertatyydyttymättömien rasvahappojen lähteenä ovat parhaita oliivi- ja rypsiöljy (Margariinitiedotus). Kertatyydyttymättömät rasvahapot ovat jääkaappilämpötilassa pehmeitä. Kertatyydyttymättömien rasvahappojen suositeltava osuus on E % (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005, Aro ym. 1999). Monityydyttymättömät linolihappo (C18:2n-6) ja alfalinoleenihappo (C18:3n-3) ovat ihmiselle välttämättömiä rasvahappoja, joita elimistö ei pysty itse tuottamaan, vaan ne on saatava ravinnosta. Monityydyttymättömien rasvahappojen ketjussa on rasvahappoa ja kaksi tai useampia kaksoissidoksia. Monityydyttymättömät rasvahapot ovat jääkaappilämpötilassa pehmeitä. Elimistössä alfalinoleenihaposta muodostuu EPA:a (eikosapentaeenihappo) ja DHA:a (dokosaheksaeenihappo). (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005, Aro ym ) Monityydyttymättömien rasvahappojen osuudeksi suositellaan 5 10 E %, josta n-3 -rasvahappojen osuuden tulisi olla 1 %. N-6- ja n-3-rasvahappojen vähimmäistarve on 3 E %, josta n-3-rasvahappojen osuus on 0,5 %. Koska linolihappo ja alfalinoleenihappo kilpailevat elimistössä samoista entsyymeistä, haittaa jommankumman rasvahapon suhteellisen osuuden muutos toisen rasvahapon metaboliaa. Ihmisen aivoissa n-6/n-3 suhde on noin 1:1 ravinnon rasvahappokoostumuksesta riippumatta. Rasvahappojen saanti ravinnosta vaikuttaa sen sijaan kudosten rasvahappokoostumukseen, joissa monityydyttymättömiä (pehmeitä) rasvahappoja tarvitaan muun muassa solukalvojen nestemäisyyden ja läpäisevyyden ylläpitämiseksi. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005, Aro ym ) Elintarviketeollisuus käyttää usein paistamiseen pääasiassa tyydyttyneitä eli kovia rasvoja sisältävää palmuöljyä. Sen rasvahapoista 53 % on tyydyttyneitä, 37 % kertatyydyttymättömiä ja 9 % monityydyttymättömiä. Palmuydinöljyssä tyydyttyneitä rasvahappoja on vielä enemmän eli 78 %, mutta kerta- ja monityydyttymättömiä vain 15 % ja 3 %. (Fineli.) Palmuöljyä käytetään lukuisissa elintarvikkeissa, kuten perunalastuissa, ranskanperunoissa, kekseissä, einesruoissa ja jäätelössä. Teollisessa ruoanvalmistuksessa sitä käytetään mm. margariineissa ja monissa ruokavalmisteissa. Transrasvaa syntyy kasviöljyjen osittain kovetuksessa. Transrasvat vaikuttava elimistössä kovien rasvojen tavoin ja ovat haitallisia, jos niiden saanti on yli 2 % kokonaisenergiasta (Motard-Belangen ym. 2008). Transrasvahappojen lähteitä ovat muun muassa uppopaistettu pikaruokaa, kasvirasvajäätelö, jotkin kreemiä sisältävät tai pitkään säilyvät leipomotuotteet, juustonaksut ja mikropopcornit sekä voi, juusto, kerma ja naudanliha (Sydänliitto 2011, Helsingin yliopisto). Finravinto tutkimuksen mukaan suomalaiset saavat noin gramman (0,4 % kokonaisenergian saannista) transrasvaa päivässä, joten väestötasolla sen ei pitäisi vaikuttaa haitallisesti. Yksittäisillä henkilöillä saanti voi muodostua ongelmaksi.

17 16 Linolihappo Linolihappo (C 18:2n-6 ) on ihmiselle välttämätön monityydyttymätön rasvahappo, jota elimistö ei pysty itse tuottamaan, vaan se on saatava ravinnosta. Linolihaposta muodostuu elimistössä pitkäketjuista n-6- rasvahappoa, arakidonihappoa. Linolihappo on välttämätön elimistön normaalille kasvulle ja lisääntymiselle. Linolihapon puutteessa öljyhappo sitoutuu linolihapon paikalle ihon epiteelissä ja siitä seuraa ihon kuivumista. Lapsilla se on välttämätöntä kasvuun sekä hermoston ja verisuonten kehittymiseen. Tärkeimpiä linolihapon lähteitä ovat kasviöljyt erityisesti auringonkukka-, maissi- ja soijaöljyt. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005, Aro ym ) Oliiviöljyssä linolihappoa on noin kuudesosa auringonkukkaöljyn sisältämästä määrästä (Fineli). Alfalinoleenihappo Alfalinoleenihappo (C 18:3n-3 ) on ihmiselle välttämätön monityydyttymätön rasvahappo, jota elimistö ei pysty itse tuottamaan, vaan se on saatava ravinnosta. Elimistössä alfalinoleenihapon tärkein tehtävä on toimia pitkäketjuisten n-3-sarjan rasvahappojen EPAn ja DHAn esiasteena. Tärkeimpiä lähteitä ovat kalan rasvat, jotka sisältävät n-3-rasvahappoja sekä kasviöljyistä rypsi-, soija- ja pellavansiemenöljy. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005, Margariinitiedotus.) EPA (Eikosapentaeenihappo) Eikosapentaeenihappo (C 20:5n-3 ) toimii eikosanoidien, hormonin kaltaisten yhdisteiden, esiasteina. Eikosanoidit osallistuvat mm. verenpaineen, munuaisten toiminnan, veren hyytymisen sekä tulehdus- ja immunologisten reaktioiden säätelyyn. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005.) DHA (Dokosaheksaeenihappo) Dokosaheksaanihappoa (C 22:6n-3 ) tarvitaan keskushermoston, silmän verkkokalvon ja kivesten solukalvojen rakennusaineena (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005) Vitamiinit ravitsemuksessa Tiamiini eli B 1 -vitamiini Tiamiini kuuluu niihin B-ryhmän vitamiineihin, jotka osallistuvat energia-aineenvaihduntaan. Vesiliukoisena vitamiinina ylimääräinen tiamiini poistuu elimistöstä virtsan mukana. Tiamiinin puutosoireita ovat ruokahaluttomuus, painon lasku, takykardia ja hermostolliset oireet. Vakavaa tiamiinin puutetta saattaa esiintyä lähinnä alkoholisteilla ja pääasiassa kiillotettua riisiä ravinnokseen käyttävillä. Parhaita tiamiinin lähteitä ovat sianliha ja täysjyvävilja. Finravinto tutkimuksen mukaan suomalaiset saavat kasviksista ja perunasta ja näistä valmistetuista ruuista % keskimääräisestä päivittäisestä tiamiinin saannista (Finravinto 2007). Harden ym. (2009) tutkimuksen mukaan englantilaiset saavat kasviksista keskimäärän 30 % C -vitamiinista, noin 20 % beetakaroteenista ja noin 10 % tiamiinista. C-vitamiini eli askorbiinihappo C-vitamiini on vesiliukoinen vitamiini, joka osallistuu lukuisiin elimistön reaktioihin. Se on tehokas antioksidantti sekä vaikuttaa positiivisesti immuunivasteeseen ja vammojen paranemiseen. C-vitamiini parantaa kasvikunnan tuotteiden sisältämän non-hemiraudan imeytymistä, minkä vuoksi täysjyväviljavalmisteiden kanssa suositellaan C-vitamiinia sisältävien elintarvikkeiden nauttimista. C-vitamiinin puute aiheuttaa mm. väsymystä, infektioalttiutta ja ientulehduksia. Vaikea puutos johtaa keripukkiin. Noin 80 % C-vitamiinista saadaan hedelmistä, marjoista ja kasviksista. C-vitamiinin hyviä lähteitä ovat marjoista mustaherukka, lakka ja mansikka, hedelmistä appelsiini ja kiivi, kasviksista kaalit, lanttu, nauris ja paprika sekä peruna. (Haglund ym ) Noin puolet askorbiinihaposta tuhoutuu kuumennettaessa. Askorbiinihapon imeytyminen on riippuvainen nautitusta määrästä. Pitkäaikainen liian runsas nauttiminen altistaa virtsakivitaudille. (Haglund ym. 1998, Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005.)

18 17 A-vitamiini ja beetakaroteeni A-vitamiini on eläinkunnan tuotteissa valmiina A-vitamiinina eli retinolina. Kasvikunnan tuotteissa A- vitamiini esiintyy sen sijaan esiasteenaan eli karotenoideina. Karotenoidit ovat väriaineita ja antavat kasveille ja hedelmille niiden punaisen, oranssin ja keltaisen värin. Karotenoideja ovat mm. alfa- ja beetakaroteeni, lykopeeni, luteiini ja kryptoksantiini. Näistä alfa- ja beetakaroteeni sekä kryptoksantiini toimivat A -vitamiinin esiasteina (Rissanen 2003.) Suomalaisessa ruokavaliossa porkkanan ja tumman vihreiden kasvisten beetakaroteeni on merkittävin A -vitamiinin esiasteista. Tutkimusten mukaan beetakaroteeni on myös tehokas antioksidantti (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005, Finravinto 2007, Dutta ym. 2005, Harden 2009). Kalt (2005) mukaan beetakaroteenin osuus karotenoidien määrästä vaihtelee %. A-vitamiini parantaa mm. hämäränäköä ja on välttämätön kasvulle ja solujen muodostumiselle. Suurina annoksina A-vitamiini on myrkyllistä, mutta ravinnosta saatuina karotenoideina siitä ei ole liikasaannin vaaraa, koska muuttuminen A -vitamiiniksi tapahtuu säädellysti. Eläinkunnan tuotteista hyviä A- vitamiinin lähteitä maksan lisäksi ovat kananmuna, voi ja rasvaiset maitovalmisteet. (Haglund ym ) Suomalaisessa ruokavaliossa myös kasvikset ovat merkittävä A-vitamiinin lähde ja Finravinto tutkimuksen mukaan työikäisillä naisilla 29 % A-vitamiinista tuli kasviksista, miehillä hieman vähemmän (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005, Finravinto 2007, Dutta ym. 2005, Harden 2009). D-vitamiini D-vitamiiniksi kutsutaan steroideja, joilla on kolekalsiferolin (D 3 -vitamiini) ja ergokalsiferolin (D 2 - vitamiini) biologinen aktiivisuus. D-vitamiini on välttämätön ravintoaine olosuhteissa, joissa auringonvalon UV-säteily on rajallista, eikä D 3 -vitamiinia syntetisoidu iholla riittävästi sen esiasteesta 7- dehydroksikolesterolista. (Aro ym ) Suomalaiset saavat talvella niin vähän aurinkoa, että täällä D -vitamiinin lähteenä ovat ravinto ja D - vitamiinivalmisteet. Rasvaliukoisena aineena D-vitamiini varastoituu elimistöön, joten sitä ei tarvitse saada joka päivä. Liian suurina annoksina D-vitamiini on myrkyllinen. Suomalaisten kesäaikaan kerryttämät D-vitamiinivarastot hupenevat noin 2 3 kuukaudessa. Parhaita D-vitamiinin lähteitä ovat rasvaiset kalat, kananmunat, vitaminoidut margariinit ja maitotuotteet. (Haglund ym. 1998, Harden 2009.) Myös muualla, erityisesti pohjoisilla leveysasteilla, jossa auringonvaloa ei saada läpi vuoden, on D -vitamiinista puutetta, ellei syödä riittävästi D -vitamiinin luontaista lähdettä eli kalaa (Nakamura ym. 2002). D-vitamiini on välttämätön ravintoaine ja sen pääasiallisin tehtävä on ylläpitää elimistön kalsium- ja fosfaattitasapainoa. D-vitamiinia tarvitaan kasvuun ja luuston kehitykseen. D-vitamiinin puutteen yleisiä ongelmia ovat väsymys ja infektioherkkyys ja vaikeimmillaan riisitauti tai osteomalasia. Suomessa D-vitamiinin saanti on suositukseen nähden liian niukkaa, joten elintarvikkeisiin on lisätty D- vitamiinia 1940-luvulta lähtien, jolloin D-vitamiinin lisäys margariiniin aloitettiin. Vuodesta 2003 lähtien on D-vitamiinia lisätty nestemäisiin maitoihin ja piimiin sekä levitettäviin ravintorasvoihin. Uuden suosituksen mukaan D-vitamiinia saa lisätä maitotuotteisiin 1 g/100 ml ja ravintorasvoihin 20 g/100 g. D- vitamiinisuosituksen mukaan alle 2-vuotiaille annetaan D-vitamiinivalmistetta kahden viikon iästä lähtien 10 µg vuorokaudessa ympäri vuoden, 2-18-vuotiaiden suositus on 7,5 µg, raskaana oleville ja imettäville naisille suositellaan 10 µg sekä yli 60-vuotiaille 20 µg päivittäin (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2010 ja 2011). Mattila ym. (1995) mukaan suomalaiset saavat kalasta % ravinnosta saatavasta D -vitamiinista. Finravinto tutkimuksen mukaan suomalaiset saivat lähes puolet D-vitamiinista kalaruuista, sekä % maitovalmisteista ja saman verran levitteistä.

19 18 E-vitamiini eli alfatokoferoli E-vitamiinivaikutuksen omaavista kemiallisista yhdisteistä on tärkein alfatokoferoli. E-vitamiini ylläpitää solukalvojen rakennetta ja on tärkeä antioksidantti eli hapettumisen estoaine. Aikuisilla E-vitamiinin puute on hyvin harvinaista. Parhaita E-vitamiinin lähteitä ravinnossamme ovat kasviöljyt, vehnänalkiot, täysjyväviljavalmisteet ja pähkinät. (Haglund ym. 1998, Aro ym. 1999) Finravinto tutkimuksen mukaan suomalaiset saavat E-vitamiinista % levitteistä ja öljyistä, % viljatuotteista ja % kasviksista, perunoista, marjoista ja hedelmistä (Finravinto 2007) Kivennäisaineet ravitsemuksessa Kalsium Ihmisen kudoksissa on kivennäisaineista eniten kalsiumia, keskimäärin g ja suurin osa eli 99 % siitä on luustossa ja hampaissa ja loput solujen ulkoisissa ja sisäisissä nesteissä. Kalsiumia tarvitaan lukuisten kehon toimintojen säätelyyn sekä entsyymien ja hormonien valmistukseen. Riittävä D- vitamiinin saanti parantaa kalsiumin imeytymistä. Kalsiumin ja D-vitamiinin puute johtaa luunmurtumiin ja vaikeimmassa tapauksessa osteoporoosiin. (Haglund ym. 1998, Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005, Emsley 2001.) Ravinnon kalsiumista imeytyy noin kolmasosa ja loppu erittyy elimistöstä ulosteiden, virtsan ja hien mukana. Ravinnosta saatavan kalsiumin imeytymistä heikentävät runsas kuitupitoisuus sekä fytiini- ja oksaalihappo. Maitovalmisteet ovat suomalaisen ruokavalion tärkeimmät kalsiumin lähteet. Niissä kalsiumin imeytymistä parantavat laktoosi ja proteiini. Maito- ja hapanmaitovalmisteiden ja juuston lisäksi kalsiumia saadaan kaloista, tofusta ja muista soijatuotteista, palkokasveista, siemenistä ja pähkinöistä sekä vihreistä lehtivihanneksista, kaalista, sipulista ja punaisista kidneypavuista (Haglund ym. 1998, Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005, Fineli, Emsley 2001). Finravinto tutkimuksen mukaan suomalaiset saivat kasviksista ja kalaruuista 6 8 % kalsiumin saannistaan ja maitovalmisteista runsaat 60 %. Kalium Kalium on natrium- ja kloridi-ionien ohella elimistön osmolaliteettia säätelevä tekijä. Näitä ioneja ei voida korvata millään muulla, joten niiden pysyminen tietyissä rajoissa on elämän perusedellytys. Kaliumin puute aiheuttaa väsymystä, lihasheikkoutta, turvotusta ja rytmihäiriöitä. Ruokavalion sisältäessä suosituksiin nähden liikaa natriumia, tasoittaa kaliumin saanti sen aiheuttamia ongelmia. Hyviä kaliumin lähteitä ovat mm. rusinat, pähkinät, taatelit, korintit, maapähkinät, raparperi, banaani, perunat, melonit, sienet, leseet, suklaa ja hedelmämehut (Haglund ym. 1998, Emsley 2001). Finravinto tutkimuksen mukaan suomalaiset saavat noin puolet kaliumin päivittäisestä saantimäärästä kasviksista, marjoista, hedelmistä ja täysjyväviljasta. Magnesium Magnesiumia on koko elimistössä, mutta suurin osa siitä on luustossa. Magnesiumia tarvitaan lukuisissa elimistön aineenvaihduntareaktioissa (Aro ym. 1999, Emsley 2001). Magnesiumin puutetta esiintyy yleensä vain tiloissa, joissa ravintoaineiden imeytyminen tai munuaisten toiminta on häiriintynyt. Magnesiumia sisältäviä elintarvikkeita ovat mm. mantelit, cashewpähkinät, soijapavut, palsternakka, leseet, suklaa, kaakao ja panimohiiva (Emsley 2001). Finravinto tutkimuksen mukaan suomalaisten magnesiumin saannista % tulee viljavalmisteista, % kasviksista ja hedelmistä ja noin 15 % maitovalmisteista. Sinkki Sinkki toimii aineenvaihduntareaktioihin osallistuvien entsyymien rakennusaineena. Sinkin vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti ihoon, haimaan ja sukupuolihormonien eritykseen. Lieviä sinkin puutosoireita ovat ruokahaluttomuus, haju- ja makuaistin heikentyminen, ihottuma ja hiustenlähtö. Kuitu ja fytaatit sitovat sinkin imeytymättömään muotoon, mutta hapattaminen hajottaa fytaatin, jolloin se ei vaikuta

20 19 sinkin imeytymistä heikentävästi. Myös jotkin proteiinit ja kivennäisaineet heikentävät sinkin imeytymistä. (Haglund ym ) Tärkeimpiä sinkin lähteitä ovat liha, maito ja maitovalmisteet sekä vilja, joista saadaan noin 90 % sinkistä. 3 5 % sinkistä saadaan kaloista. (Finravinto 2007) Fosfori Suurin osa elimistön fosfaatista, 85 %, on luustossa. Fosforia tarvitaan elimistön energiaaineenvaihduntaan ja se on osana monissa yhdisteissä sekä solukalvoissa. (Aro ym. 1999, Emsley 2001.) Elintarvikkeista hyviä fosforin lähteitä ovat tonnikala, lohi, sardiinit, maksa, kalkkuna, broileri, kanamunat ja juusto (Emsley 2001). Finravinto 2007-tutkimuksen mukaan fosforia saatiin maitovalmisteista 30 % ja saman verran vilja- ja leivontatuotteista, liharuuista noin 15 % ja kalaruuista 4 7 %. 3.2 Tutkimustietoa käsittelyn vaikutuksesta elintarvikkeiden ravitsemukselliseen laatuun Ammattikeittiöissä ruoanvalmistusmenetelmät vaihtelevat toimipaikoittain ja maittain. Sen vuoksi muualla kuin Suomessa tehdyt tutkimukset käsittelyn vaikutuksesta elintarvikkeiden ravitsemukselliseen laatuun, eivät välttämättä suoraan päde meillä. Keittiön teknologia vaikuttaa siihen, mitä ruoanvalmistusmenetelmää on käytetty tutkimuksessa. Aikaisemmin ruokaa valmistettiin ammattikeittiöissäkin kotitalouden tyyliin paistinpannuilla ja vedessä keittäen. Nykyisin ruoanvalmistusmenetelmät ja -teknologiat ovat muuttuneet; sekoittavat ja jäähdyttävät padat sekä monitoimiuunit ovat keittiöissä arkipäivää. Uusia tuotantotapoja ovat mm. cook and chill ja kylmävalmistusmenetelmät. Elintarvikkeiden prosessoinnin mahdollisesti aiheuttamat ravintoainetappiot vaihtelevat tuotteittain ja valmistusmenetelmittäin, esim. keitetäänkö tuote kuoripäällisenä vai kuorittuna ja/tai pieneksi pilkottuna. Valmistusmenetelmien aiheuttamista ravintoainetappioista on jossain määrin melko ristiriitaisia tuloksia. Leshkovan (2006) mukaan luotettavaa tietoa ruoanvalmistuksen aikana tapahtuvista ravintoainetappioiden määristä ei ole tarjolla riittävästi, vaan asiaa pitäisi tutkia enemmän. Analysoitaessa ravintoaineita käsittelemättömistä kasviksista ja kaloista, ovat eri tutkijat löytäneet samoista tuotteista hyvin erilaisia ravintoainepitoisuuksia. Syyksi tähän arvioitiin vuodenajasta, varastointiajasta, kuljetuksista, maantieteellisestä sijainnista sekä analysointimenetelmistä johtuvia eroja (Kumar ym. 2006, Steffens 1997, Weaver 2008). Vitamiinitappioiden määrään vaikuttaa erityisesti hapen läsnäolo, valo, lämpö, kuumennusaika ja - lämpötila, veden kanssa kosketuksissa olevan alan määrä, korkea ph ja metallit. Vesiliukoisten ravintoaineiden häviämiseen ei vaikuta kuumennusaika eikä -lämpötila vaan liukeneminen keitinveteen. Sen vuoksi esim. kuorineen keitetyissä kasviksissa ravintoaineet säilyvät paremmin kuin kuorittuina keitetyissä. Vitamiinipitoisuus säilyi yleensä parhaiten kasvisten höyrytyksessä, mikroaaltouunikypsennyksessä ja wokkauksessa, heikoimmin vedessä keitettäessä. (Leshkova 2006, Harden ym ) Oude Griep (2010) mukaan kasvisten kuumennus ja mekaaninen käsittely, kuten raastaminen, rikkoo kasvisten soluseinämiä, jolloin ravinnon hyödylliset yhdisteet imeytyvät tehokkaammin suolistosta elimistöön. Tähän osuuteen on koottu tutkimustietoa Lautaslaatuselvitykseen valittujen elintarvikkeiden sisältämien ravintoaineiden säilymisestä käytettäessä erilaisia ruoanvalmistusmenetelmiä. Lautaslaatuselvitykseen valittujen elintarvikkeiden lisäksi tarkastellaan prosessoinnin vaikutusta samoihin ravintoaineisiin muidenkin elintarvikkeiden kuin perunoiden, porkkanoiden, kalojen ja mansikan osalta C-vitamiini C-vitamiini on tunnetusti herkimmin tuhoutuvia vitamiineja. Bender (1973) mukaan 8 9 kuukauden mittainen varastointi vähensi perunoiden C -vitamiinin määrää 30:stä kahdeksaan milligrammaan. Keitettäessä vihanneksia vedessä aiheuttaa C-vitamiinin liukeneminen keitinveteen suurimmat tappiot, jopa 75 %. Liukenemalla tapahtuvaa hävikkiä lisää hapelle ja lämmölle kosketuksessa olevan pinnan määrä. C- vitamiini- ja kivennäisainetappioita voidaan vähentää keittämällä tuotteet hyvin vähässä vesimäärässä.

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

VESILIUKOISET VITAMIINIT

VESILIUKOISET VITAMIINIT SUOJARAVINTOAINEET ENERGIAN LISÄKSI TARVITSEMME RAVINTOAINEITA ELINTOIMINTOJEMME YLLÄPITÄMISEEN JA SÄÄTELYTEHTÄVIIN SUOJARAVINTOAINEET VITAMIINIT KIVENNÄISAINEET eli mineraalit VESILIUKOISET VITAMIINIT

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Liikettä Lahden alueen yrittäjille 26.5.2016 Laura Manner, ETM Ravitsemusasiantuntija Terveurheilija.fi 1 Luennon sisältö Ravitsemus osana terveyttä

Lisätiedot

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Päiväkotilapset, koululaiset, ikäihmisten kokopäivähoito ja kotipalvelulounas ikäihmisille. Noora Rajamäki Laillistettu

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiinia muodostuu iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta ja lisäksi sitä saadaan ravinnosta. Käytännössä D-vitamiinia muodostuu riittävästi

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

Ravinto jalkapallossa

Ravinto jalkapallossa Ravinto jalkapallossa Patrik Borg Helsingin Urheilulääkäriasema, Syömishäiriökeskus Painopisteet liikkujan ravinnossa Syö tarpeeksi Riittävästi ravintoaineita Riittävästi nestettä Aterioiden ajoitukset

Lisätiedot

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

AUTOKLINIKKATUTKIMUS RAVINTOMUUTTUJIA KOSKEVAT KOMMENTIT AK MUUTTUJA AU MUUTTUJA RUOANVALMISTUKSESSA KÄYTETTY RASVA

AUTOKLINIKKATUTKIMUS RAVINTOMUUTTUJIA KOSKEVAT KOMMENTIT AK MUUTTUJA AU MUUTTUJA RUOANVALMISTUKSESSA KÄYTETTY RASVA AUTOKLINIKKATUTKIMUS RAVINTOMUUTTUJIA KOSKEVAT KOMMENTIT AK MUUTTUJA AU MUUTTUJA V7049 MUUTTUJAN NIMI RUOANVALMISTUKSESSA KÄYTETTY RASVA KOMMENTTI Haastattelussa kysyttiin erikseen ruoanvalmistuksessa

Lisätiedot

Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi Alaosassa olevat ruokaaineet muodostavat päivittäisen ruokavalion perustan Hedelmät ja vihannekset Viljavalmisteet Huipulla olevia ruokaaineita

Lisätiedot

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat Maittavan lihaisat Jahti&Vahti -koiranruoat Täysravinto paljon liikkuville koirille 32% Premium-luokan ruokaa koirallesi Suositut, nyt koostumukseltaan entistäkin lihaisemmat, Jahti&Vahti -koiranruoat

Lisätiedot

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat Ruokafaktat - 0 10 % 20 % 30 % 40 % ilmastopäästöt Sähkönkäyttö Liikenne Fossiilisten polttoaineiden käyttö Teollisuustuotanto hiilidioksidi Metsäkato Maatalous Jätteet METAANI Ruoan ILMASTOPÄÄSTÖT Kauppa

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

SUOJARAVINTOAINEET. Kristi Loukusa Liikunnanohjaaja opiskelija Lapin Yläkouluakatemia / elokuu 2015

SUOJARAVINTOAINEET. Kristi Loukusa Liikunnanohjaaja opiskelija Lapin Yläkouluakatemia / elokuu 2015 KERTAUSTA Mitä ovat makroravintoaineita? Mitä tehtäviä niillä on? Ruokaesimerkkejä niistä? Millainen on ateriarytmisi? Vaikuttiko saamanne tieto omaan syömiskäyttäytymiseen? Kerro vierustoverille mitä

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

Täysrehut pieneläimille

Täysrehut pieneläimille is the place for your Headline Page 1 Täysrehut pieneläimille JR FARM FARMI TÄYSREHU www.tujoma.fi is the place for your Headline Page 2 Sisältää ainulaatuisen Farm food koostumuksen jossa on mm. inuliiniä

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista N:o L 55/22 \ FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 6. 3. 96 KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista (ETA:n kannalta

Lisätiedot

RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA. KPKS Dialyysiosasto puh Munuaispoliklinikka puh

RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA. KPKS Dialyysiosasto puh Munuaispoliklinikka puh RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA KPKS Dialyysiosasto puh. 06-8264590 Munuaispoliklinikka puh. 06-8264592 Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa dialyysihoidon aikana. Ruokavalion tavoitteena

Lisätiedot

VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA!

VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA! Tammikuu 2016 Valitse hyvää itsellesi ja läheisillesi VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA! Katso herkulliset reseptit! Onko mediassa käyty rasvakeskustelu saanut sinut ymmälleen? Millaista rasvaa me tarvitsemme ja

Lisätiedot

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin?

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? 10 yleistä kysymystä leivästä Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? Onko leipä terveellistä? Kyllä Leipä sisältää paljon hyvää kuitua, hiilihydraattia,

Lisätiedot

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS ALZHEIMERIN TAUDIN OIREET Alzheimerin taudin ensimmäinen oire on yleensä päivittäisten tapahtumien unohtuminen. Usein muistetaan

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA!

VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA! Maaliskuu 2015 Valitse hyvää itsellesi ja läheisillesi VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA! Katso herkulliset reseptit! PEHMEÄT JA KOVAT RASVAT LAATU RATKAISEE Rasva voi olla laadultaan pehmeää tai kovaa. Kova rasva

Lisätiedot

Ravinto ja masennus mitä tiedämme?

Ravinto ja masennus mitä tiedämme? Ravinto ja masennus mitä tiedämme? Aivoluentosarja 7.3.2013 Salo Anu Ruusunen Ravitsemustutkijakoulutettava, TtM, laill.ravitsemusterapeutti Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö

Lisätiedot

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun Mieltä keventäviä ajatuksia ruoasta Syömisellä voi vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen Säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannalta parasta

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

Suomalaiset ravitsemussuositukset. - Jokaiselle löytyy tapa syödä hyvin

Suomalaiset ravitsemussuositukset. - Jokaiselle löytyy tapa syödä hyvin Suomalaiset ravitsemussuositukset - Jokaiselle löytyy tapa syödä hyvin Esityksen sisältö Ravitsemussuositusten tausta ja tavoitteet Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 Terveyttä ruuasta Liikunta Kestävät

Lisätiedot

Proteiini ravitsemuksessa

Proteiini ravitsemuksessa Proteiini ravitsemuksessa Proteiinit ovat tarpeellisia kaikille Proteiinien hyödyt näkyvät ja tuntuvat arjen monissa tilanteissa ja elämän eri vaiheissa: kasvun rakennusaineena energian lähteenä kehon

Lisätiedot

Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille

Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Lahti 21.4.2016/ Arja Lyytikäinen https://www.julkari.fi/handle/10024/129744 Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Hyvinvointioppiminen ja ruoka

Lisätiedot

JVi. Usein kysyttyä SISÄLLYSLUETTELO

JVi. Usein kysyttyä SISÄLLYSLUETTELO JVi Usein kysyttyä SISÄLLYSLUETTELO 1. Mitä on JVi? 2. Miksi joka päivä tulisi nauttia 120 ml JVi -juomaa? 3. Voinko käyttää JVi:tä muiden Nu Skin -tuotteiden kanssa? 4. Onko JVi SCS- (Skin Carotenoid

Lisätiedot

RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA

RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA HILLEVI EROMÄKI, lehtori MMM, laillistettu ravitsemusterapeutti SeAMK, Liiketoiminta, ravitsemisala 2 RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. Kari Korpilahti sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri 10.3.2015

Nuoren urheilijan ravitsemus. Kari Korpilahti sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri 10.3.2015 Nuoren urheilijan ravitsemus Kari Korpilahti sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri 10.3.2015 Sisältö Miksi oikea ravitsemus on tärkeää nuorelle urheilijalle Ruokavalion pääperiaatteet Energiatasapaino

Lisätiedot

Toteutuvatko suolasuositukset joukkoruokailussa? 8.2.2011 www.sodexo.fi Sodexo - Jokaisesta päivästä parempi Sodexo edistää omalta osaltaan suomalaisten terveyttä Annamme asiakkaille mahdollisuuden syödä

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio

Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio Mitä on laktoosi? Maitotuotteet sisältävät aina hiilihydraatteja, koska maidossa on luonnostaan laktoosia eli maitosokeria. Lehmänmaidossa on n. 4,8 % maitosokeria

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015

JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015 JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015 MUISTIN OSA-ALUEET TAPAHTUMAMUISTI: ELÄMÄNKERRALLISET ASIAT TIETOMUISTI: OPITUT ASIAT, KUTEN SANOJEN MERKITYS, MATEMATIIKAN

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä Ylipainoinen sydänpotilas Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä 27.10.2016 Miksi nimenomaan sydänpotilas hyötyy ylipainon hoidosta

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Ruokaratkaisuja. Parempaa arkiruokaa vähemmällä vaivalla - PIKAOPAS. Kirsi Englund

Ruokaratkaisuja. Parempaa arkiruokaa vähemmällä vaivalla - PIKAOPAS. Kirsi Englund Ruokaratkaisuja Parempaa arkiruokaa vähemmällä vaivalla - PIKAOPAS Kirsi Englund Hyvän aterian malli Ateria on ravitsemuksellisesti laadukas, kun lautaseltasi löytyy nämä neljä osaa. Omaksu malli mieleesi,

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ruokavalio. Sami Hämäläinen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti

Nuoren urheilijan ruokavalio. Sami Hämäläinen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Nuoren urheilijan ruokavalio Sami Hämäläinen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Ruokavalion merkitys urheilijalle Kunto ei nouse syömällä, vaan harjoittelemalla Ravinnolla on mahdollista vaikuttaa

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 45 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Sokeri Sokerit sisältävät vain tyhjää

Lisätiedot

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA Sydäntä keventävää asiaa Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolestero- lipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa kertyä

Lisätiedot

Itämeren kala elintarvikkeena

Itämeren kala elintarvikkeena Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä Ruokapalvelut osana elintarvikeketjua Suomessa nautitaan julkisissa ruokapalveluissa n. 380 miljoonaa ateriaa vuodessa, joihin hankitaan

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Ravinnosta puhtia päivään ja liikkumiseen. LIITO ry:n opintopäivät 3.2.2012 asiantuntijat Anna Ojala ETM ja Leena Valta Etyo

Ravinnosta puhtia päivään ja liikkumiseen. LIITO ry:n opintopäivät 3.2.2012 asiantuntijat Anna Ojala ETM ja Leena Valta Etyo Ravinnosta puhtia päivään ja liikkumiseen LIITO ry:n opintopäivät 3.2.2012 asiantuntijat Anna Ojala ETM ja Leena Valta Etyo Ravinto osana terveellistä ja turvallista liikuntaa TEKOn elementtiseinä kuvaa

Lisätiedot

Terra - täysin uusi sarja pieneläimille

Terra - täysin uusi sarja pieneläimille Terra - täysin uusi sarja pieneläimille Terra sisältää parhaat luonnon raaka-aineet kunnioittaen eläimen luonnollisia syömistapoja. Terra täyttää eläimen ruokinnalliset tarpeet. KOOSTUMUS: Kasvisperäiset

Lisätiedot

Pärjääminen päivästä toiseen. 50 avioliittovuoden jälkeen ei voisi muuta tehdä kuin hoitaa hänet. - Omaishoitaja Päijät-Hämeestä -

Pärjääminen päivästä toiseen. 50 avioliittovuoden jälkeen ei voisi muuta tehdä kuin hoitaa hänet. - Omaishoitaja Päijät-Hämeestä - Etenevien muistisairauksien oireisiin kuuluu muistivaikeuksien lisäksi heikentyminen muillakin toimintakyvyn osa-alueilla. Läheisesi toimintakyvyn heikentymistä voidaan hidastaa monin keinoin, esimerkiksi

Lisätiedot

Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet

Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet Ylitarkastaja Marjo Misikangas Tuoteturvallisuusyksikkö 22.1.2013 Esityksen sisältö: Elintarvikkeiden pakolliset pakkausmerkinnät

Lisätiedot

Hyvät eväät läpi lapsuuden

Hyvät eväät läpi lapsuuden Hyvät eväät läpi lapsuuden 1 ILTAPALA Taikasanoina monipuolisuus ja säännöllisyys Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ruokaajat tarjoavat lapselle sopivasti energiaa ja ravintoaineita kasvun ja kehittymisen

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

Tasapainoinen Ravitsemus

Tasapainoinen Ravitsemus Tasapainoinen Ravitsemus Juha ja Sari Eriksson Itsenäiset Jälleenmyyjät Omat taustat ja kokemukset Juha Eriksson 50v.. Perhe: Vaimo Sari, 4 lasta Samuli 17v, Krista 19v, Niklas 22v, ja Sami 24 v Ammatti:

Lisätiedot

Hyvä ravitsemus lapselle. Valio Oy

Hyvä ravitsemus lapselle. Valio Oy Hyvä ravitsemus lapselle Iloa ruoasta! Yhteinen ateria on oppimistilanne Lapsi ottaa isommista mallia Vanhemmat päättävät mitä tarjotaan, lapsi päättää itse kuinka paljon syö Ruokavalion monipuolisuus

Lisätiedot

PAKKAUSMERKINNÄT PAKETTIIN! Mervi Louhivaara

PAKKAUSMERKINNÄT PAKETTIIN! Mervi Louhivaara PAKKAUSMERKINNÄT PAKETTIIN! Mervi Louhivaara MIHIN PAKKAUSMERKINNÄT LAITETAAN? Valmiiksi pakattuihin tuotteisiin Ei tarvitse jos: tuote pakataan loppukuluttajalle elintarvikkeen luovutuspaikassa (myymälä,

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. toukokuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. toukokuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. toukokuuta 2016 (OR. en) 8540/16 ADD 1 REV 1 DENLEG 34 AGRI 222 SAN 162 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. toukokuuta 2016 Vastaanottaja: Neuvoston

Lisätiedot

Lapin Urheiluakatemian yläkoulutoiminta Ravintovalmennus

Lapin Urheiluakatemian yläkoulutoiminta Ravintovalmennus santasport.fi Lapin Urheiluakatemian yläkoulutoiminta Ravintovalmennus Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Tavoitteena hyvinvoiva urheilija Kuormitus Kehittyminen Lepo Ravinto

Lisätiedot

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12. PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA Tiina Lahti Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.2009 Aikaa: 11 vrk Tiistai 1.12 - Keskiviikko 9.12 Aamupaino: 76,5kg Iltapaino:

Lisätiedot

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008 1. Kehitys koostuu ns. kehityskolmiosta. Jonka osina ovat Harjoittelu, Lepo ja Ravinto. 2. Ruokailun tavoite on olla yksi luonteva osa urheilijan kokonaisuutta. Urheilijan ravitsemuksen A B C A= Arkiruokailu

Lisätiedot

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille 5.9.2016 Palveluesimies Päivi Ylönen Mikkelin Ruoka- ja puhtauspalvelu tunnuslukuina v. 2016 Liikevaihto 12,5 milj., henkilöstöä 200 Asiakkaina päiväkodit,

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

Leivän ABC. Mielenkiintoisia tietoiskuja leivästä kiinnostuneille

Leivän ABC. Mielenkiintoisia tietoiskuja leivästä kiinnostuneille Leivän ABC Mielenkiintoisia tietoiskuja leivästä kiinnostuneille Kiinnostaako leipä? Leipää on monenlaista; tummaa, vaaleaa, rapeaa, pehmeää, juuresta valmistettua ja padassa paistettua. Mutta mitkä ovat

Lisätiedot

Järkieväät - ruokaa aivoille!

Järkieväät - ruokaa aivoille! Järkieväät - ruokaa aivoille! Henna Lehikoinen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Kuva: tiede.fi Monet yleisesti terveyteen vaikuttavat asiat vaikuttavat myös aivojen hyvinvointiin Painonhallinta Liikunta

Lisätiedot

2,5dl 1kpl / 3,75dl 1,5kpl

2,5dl 1kpl / 3,75dl 1,5kpl Määrät 10kg / 20kg tavoitteen mukaan. Jos määrää ei ilmoitettu, syö vapaasti. * katso lista vaiheeseen sopivista tuotteista MAANANTAI Aamupala: Kaurapuuro Välipala: 2,5dl tai 1kpl / 3,75dl tai 1,5kpl Lounas:

Lisätiedot

Benecol Voi & rypsiöljy Rasvaseos 60 % 225 g Ainesosat: voi maito RAVINTOSISÄLTÖ Per 100 g Per suositeltava päiväannos (25 g)

Benecol Voi & rypsiöljy Rasvaseos 60 % 225 g Ainesosat: voi maito RAVINTOSISÄLTÖ Per 100 g Per suositeltava päiväannos (25 g) Benecol Voi & rypsiöljy Rasvaseos 60 % 225 g Ainoa voita sisältävä levite, jolla on Sydänmerkki Erinomainen rasvan laatu: 72 % rasvasta pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa Ei sisällä kovia kasvirasvoja, kuten

Lisätiedot

Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio

Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio Mitä on laktoosi? Maidon luonnollinen hiilihydraatti, jota kutsutaan myös maitosokeriksi. Äidinmaidossa laktoosia n. 7 g/100 g, lehmänmaidossa n. 4,8 g/100

Lisätiedot

5. Ravintoaineiden saanti

5. Ravintoaineiden saanti 5. Ravintoaineiden saanti HELI REINIVUO, SATU MÄNNISTÖ, HELI TAPANAINEN JA HEIKKI PAKKALA Energiaravintoaineista rasvaa, proteiinia ja kovaa rasvaa saatiin runsaasti, kun taas hiilihydraattien ja kuidun

Lisätiedot

URHEILIJAN ravitsemusopas

URHEILIJAN ravitsemusopas URHEILIJAN ravitsemusopas Olympiajoukkueen ravitsemuskumppani Hyvällä ruoalla hyviin tuloksiin Laadukas, järkevästi koostettu ruokavalio Järkevästi koostetun ruokavalion avulla urheilijat voivat: Urheilijan

Lisätiedot

KOULURUOKAILU PORVOON AMISTOSSA

KOULURUOKAILU PORVOON AMISTOSSA Sirja Rousi KOULURUOKAILU PORVOON AMISTOSSA Kouluruoan ravitsemuksellinen laatu Opinnäytetyö Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma Huhtikuu 2010 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 26.3.2010

Lisätiedot

Sydänmerkki kertoo terveellisemmistä ruokavalinnoista

Sydänmerkki kertoo terveellisemmistä ruokavalinnoista Sydänmerkki kertoo terveellisemmistä ruokavalinnoista Sydänmerkki auttaa kuluttajaa Ainoa ravitsemuslaadusta kertova symboli Kuluttajille ruoan terveellisyys on tärkeää, mutta terveellisesti syöminen on

Lisätiedot

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Key driverit Benella innovaation taustalla (yleensäkin innovoinnin taustalla) Haasteet joita lähdettiin ratkaisemaan Mitä saavutettiin? Mikä Benella oikein

Lisätiedot

SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO

SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO Nyrkkisäännöt päivittäiseen nesteytykseen ovat: juodaan jokaisen aterian yhteydessä vettä ja muita juomia 2-3 lasillista riippuen nesteen tarpeesta kuumissa olosuhteissa

Lisätiedot

Tuotenro 322 Newprint 01/2015. Täydennysravintovalmisteet parantavat jaksamista 2015

Tuotenro 322 Newprint 01/2015. Täydennysravintovalmisteet parantavat jaksamista 2015 Tuotenro 322 Newprint 01/2015 Täydennysravintovalmisteet parantavat jaksamista 2015 Täydennysravintovalmisteet osana ravitsemushoitoa Täydennysravintovalmisteet ovat runsaasti ravintoaineita sisältäviä,

Lisätiedot

OVATKO LISÄAINEET TURVALLISIA?

OVATKO LISÄAINEET TURVALLISIA? OVATKO LISÄAINEET TURVALLISIA? Marina Heinonen professori (ravinnon turvallisuus) Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos tieteellinen asiantuntija HARHALUULOJA RUOKITAAN Ruoan turvallisuudesta liikkuu

Lisätiedot

2.1 Hiilihydraatit...4 2.2 Proteiinit..7 2.3 Rasvat..8 2.4 Vitamiinit...10 2.5 Kivennäisaineet..15 2.6 Ruokapyramidi ja lautasmalli.

2.1 Hiilihydraatit...4 2.2 Proteiinit..7 2.3 Rasvat..8 2.4 Vitamiinit...10 2.5 Kivennäisaineet..15 2.6 Ruokapyramidi ja lautasmalli. SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 1 2 SUOMALAISET RAVITSEMUSSUOSITUKSET 3 2.1 Hiilihydraatit....4 2.2 Proteiinit..7 2.3 Rasvat..8 2.4 Vitamiinit...10 2.5 Kivennäisaineet..15 2.6 Ruokapyramidi ja lautasmalli.21

Lisätiedot

Benecol Hedelmämix tehojuoma 6 x 65 ml

Benecol Hedelmämix tehojuoma 6 x 65 ml Benecol Hedelmämix tehojuoma 6 x 65 ml Soijapohjainen juoma saa pirteän makunsa hedelmämehuista Maidoton Laktoositon Täysin kasviperäinen Päivän kasvistanoliannos (2 g) yhdestä pullosta Suositellaan nautittavaksi

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Lähiruoka-tuottajatapaaminen. Polvijärvi

Luomu ammattikeittiöissä. Lähiruoka-tuottajatapaaminen. Polvijärvi Luomu ammattikeittiöissä Lähiruoka-tuottajatapaaminen Polvijärvi 6.2.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset

Lisätiedot

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Saako tätä syödä? -seminaari 15.6.2016 klo 8.30-12.00 Lihaa vai soijaa, lohta vai silakkaa, lisää proteiinia vai vegeilyä? Mari Niva Kuluttajatutkimuskeskus

Lisätiedot

TÄSSÄ VÄHÄN KORJAUKSIA Hyvää työtä!

TÄSSÄ VÄHÄN KORJAUKSIA Hyvää työtä! TÄSSÄ VÄHÄN KORJAUKSIA Hyvää työtä! pullaa - jauhoa, maitoa, kananmunaa, leivinjauhetta,, margariinia... leipää - jauhoa, leivinjauhetta,, maitoa/ kalakeittoa -, kalaa (esim. lohta), tilliä, perunaa, kermaa,,

Lisätiedot

LOMAKE B. TERVEYDENHOITAJAN LOMAKE Ohjeet terveydenhoitajalle:

LOMAKE B. TERVEYDENHOITAJAN LOMAKE Ohjeet terveydenhoitajalle: Lasten ruoka-allergiatutkimus 1 Lomake nro (A- tai A0-lomakkeesta, terveydenhoitaja täyttää) LOMAKE B. TERVEYDENHOITAJAN LOMAKE Ohjeet terveydenhoitajalle: I II Huoltaja palauttaa kyselylomakkeen. KYSY:

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 Luomu ammattikeittiöissä Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

Rautaisannos proteiinitietoa

Rautaisannos proteiinitietoa Novel protein sources for food security (ScenoProt) Rautaisannos proteiinitietoa Hard Rock Cafe, Aleksanterinkatu 21, Helsinki Tiistai 2.11. klo 9.15 10.15 Avaus ScenoProt-hankkeen johtaja, erikoistutkija

Lisätiedot

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI SINIVALKOINEN JALANJÄLKI Kampanjatutkimus 9..06 Tutkimuksen käytännön toteuttaja: Taloustutkimus Oy Marko Perälahti Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisuuden ja paikallisuuden

Lisätiedot