Itä-Suomen juureksia, kaukomaan kalaa ja muun maan mansikkaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Itä-Suomen juureksia, kaukomaan kalaa ja muun maan mansikkaa"

Transkriptio

1 Sari Väänänen, Eija Muukka, Helena Vuorinen Itä-Suomen juureksia, kaukomaan kalaa ja muun maan mansikkaa Lautaslaatuselvitys 2012 Kestävyyttä Itä-Suomen ruokapalveluihin hanke

2 Sisällysluettelo 1 KestITÄ hanke ja Lautaslaatuselvitys Lautaslaatuselvityksen taustaa Aluetaloudellinen näkökulma Kulutusmuutokset Kasvisten kulutus Kalan kulutus Joukkoruokailu Suomessa Lautasmalli ja ruokapyramidi Itämeren ruokavalio Ravintolaskentaohjelmat Ravitsemuslaatu Ravintoaineiden merkityksestä Rasvat ravitsemuksessa Vitamiinit ravitsemuksessa Kivennäisaineet ravitsemuksessa Tutkimustietoa käsittelyn vaikutuksesta elintarvikkeiden ravitsemukselliseen laatuun C-vitamiini Tiamiini A-vitamiini D-vitamiini E-vitamiini Kivennäisaineet Rasvahapot Tutkimustietoa analysoiduista elintarvikkeista Peruna Porkkana Kalat Marjat Lautaslaatuselvityksen aineiston hankinta Ruokanäytteiden nouto Laboratorioanalyysit Tulokset ja tulosten tarkastelu Peruna on perusruokaa Peruna mainettaan parempi C-vitamiinin lähde Tiamiinipitoisuuden arvio vaihtelee Kaliumpitoisuuksissa hajontaa Magnesiumpitoisuudet samansuuntaisia... 32

3 5.2 Porkkana on hyväksi monessa muodossa Ravintolaskentaohjelmat yliarvioivat beetakaroteenin saannin Alfatokoferolin hajonta suurta Kalsiumpitoisuus pienempi kuin ravintolaskentaohjelmissa Magnesiumpitoisuuksissa vaihtelua Kaliumpitoisuus yliarvioidaan ravintolaskentaohjelmissa Kalaa tarjolle useammin Kalasta vaihtelevasti D-vitamiinia Välttämättömiä rasvahappoja kalasta Muikuissa paljon kalsiumia Muikku paras fosforin ja sinkin lähde Kalatuotteet keittiöihin pakasteina Mansikkakiisseli Ajattelemisen aihetta Ravintoarvotietoja tarvitaan lisää Ravintoarvotietoja tarvitaan lisää Huomio toiminnan kestävyyteen LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Lautaslaatuselvitys Selitteet näytteille Liite 2. Näytteenottoaikataulu syksy 2010 Liite 3. Aistinvarainen arviointi Liite 4. Perunoiden ravintosisältö

4 3 1 KestITÄ hanke ja Lautaslaatuselvitys ESR -rahoitteisen Kestävyyttä Itä-Suomen ruokapalveluihin (KestITÄ) -hankkeen päätavoitteena oli lisätä kestävän kehityksen osaamista ruokapalveluissa ja niiden sidosryhmissä. Hankkeessa järjestettiin koulutuksia, joissa luennoitsijoina olivat kansainväliset ja valtakunnalliset asiantuntijat. Hanke toteutettiin ajalla Hankkeen päätoteuttaja ja hallinnoija oli Savon ammatti- ja aikuisopisto, Eko- Centria. Savonia ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu olivat osatoteuttajia. Koulutuksia järjestettiin Itä-Suomen alueella, lähinnä Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Kestävyyttä Itä-Suomen ruokapalveluihin -hankkeen tulosten avulla välitetään uutta tietoa poliitikoille, päättäjille ja ruokapalvelualalla työskenteleville niin, että heidän on helpompi päätöstensä avulla pyrkiä säilyttämään alkutuotanto ja jäljitettävä elintarviketuotanto monipuolisena. Myös ruoan laatuominaisuuksien ja ruokaturvallisuuden kannalta lähialueiden tuotteiden osuuden kasvattaminen julkisissa hankinnoissa olisi harppaus kohti kestävän kehityksen mukaisia ruokapalveluja. Tämä raportti pitää sisällään hankkeessa toteutetun Lautaslaatuselvityksen taustat ja tulokset. Aluksi kerrotaan lyhyesti kulutustottumusten muutoksista, joukkoruokailusta Suomessa sekä ravitsemuslaadusta. Sen jälkeen esitellään tutkimustietoa käsittelyn vaikutuksesta selvitykseen valittujen elintarvikkeiden ravitsemukselliseen laatuun. Lopuksi käydään läpi tulokset, joita verrataan saatavilla olevaan tietoon sekä pohditaan elintarvikevalintojen merkitystä niin ruuan ravitsemukselliseen laatuun kuin toiminnan kestävyyteen. 2 Lautaslaatuselvityksen taustaa Lautaslaatuselvityksen tavoitteena oli hankkia tietoa prosessoinnin vaikutuksesta ammattikeittiöissä valmistetun ruuan ravitsemukselliseen laatuun sekä verrata tuloksia ravintolaskentaohjelmien ilmoittamiin ravintosisältötietoihin. Työssä huomioitiin nimenomaan joukkoruokailu- ja ammattikeittiönäkökulma. Tämän lisäksi työssä pohditaan myös ruoan ympäristö- ja aluetaloudellisia vaikutuksia. Lautaslaatuselvityksen tulosten ja aikaisemman tutkimustiedon perusteella laadittiin KestITÄ -hankkeen koulutuksiin opetuspaketti ja luentomateriaaleja, jotka sopivat myös matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opetusmateriaaliksi. Opetusmateriaali on saatavissa Savon ammatti- ja aikuisopiston, EkoCentrian nettisivuilta. Ammattikeittiöissä käytettävien ravintolaskentaohjelmien ravintosisältötiedot perustuvat elintarvikkeiden keskimääräisiin laskennallisiin ravintoarvoihin. Lautaslaatuselvityksessä analysoitiin muutamien ammattikeittiöissä yleisesti käytössä olevien elintarvikkeiden ravintoarvoja, koska haluttiin verrata laskennallisten ja määritettyjen tietojen yhdenpitävyyttä. Liitteessä 1 on näytteet lueteltu tarkemmin ja liitteessä 2 on ruokanäytteiden noutoaikataulu. Taulukko 1. Lautaslaatuselvityksen tuotteet ja niistä analysoidut ravintoaineet. Tutkittu tuote Näytelajit (kpl) Tutkitut ravintoaineet Peruna, keitetty 5 C -vitamiini ja tiamiini (B1-vitamiini), K, Mg Porkkanaraaste 3 beetakaroteeni (A -vitamiinin esiaste), alfatokoferoli, K, Mg, Ca Porkkana, keitetty 4 beetakaroteeni (A -vitamiinin esiaste), alfatokoferoli, K, Mg, Ca Kalaruokatuotteet 4 D -vitamiini ja rasvahapot (*LA, ALA, EPA, DHA), Ca, Zn, P Mansikkakiisseli 2 C-vitamiini *LA=linolihappo (n-6), ALA=alfalinoleenihappo (n-3), EPA=eikosapentaeenihappo, DHA=dokosaheksaeenihappo

5 4 Viimeaikaisissa tutkimuksissa on kiinnitetty huomiota A-, D-, C-, E- ja joidenkin B -ryhmän vitamiinien sekä A -vitamiinin esiasteen beetakaroteenin merkitykseen antioksidatiivisina ja antikarsinogeenisina aineina. Niiden puute on yhdistetty moniin sairauksiin, jonka vuoksi olisi tiedettävä niiden todellinen määrä ruokavaliossamme. Ammattikeittiöissä osa ruoanvalmistuksen työvaiheista tehdään paikan päällä, osassa käytetään elintarviketeollisuuden komponentteja, puolivalmisteita tai valmisruokia. Elintarviketeollisuuden tuotteet ammattikeittiöille voivat olla alkuperältään kotimaisia, mutta kasvavassa määrin ne on tehty ulkomaisista raaka-aineista. Työllisyyden, aluetalouden ja kestävän kehityksen kannalta vähemmän prosessoitujen ja paikallisten tuotteiden käyttäminen julkisissa ammattikeittiöissä olisi tärkeää. Aistinvaraisilla ominaisuuksilla on tärkeä merkitys, syödäänkö elintarvike, eikä hyvästä ravintosisällöstä ole hyötyä, jos ruoka päätyy jätteeksi. Selvitykseen liitettiin kahden Savonia ammattikorkeakoulun opiskelijan Lautaslaatuselvityksessä analysoiduista elintarvikkeista tekemä aistinvaraisen arvioinnin opinnäytetyö, johon tässä raportissa viitataan. Opinnäytetyöstä on lyhyesti liitteessä Aluetaloudellinen näkökulma Ruoan aluetaloudellisen merkityksen laskeminen on haasteellista, eikä siitä ole juurikaan tietoa. Sisä- Savon Seutuyhtymä julkaisi Vänttisen ja Korpi-Vartiaisen (2010) tekemän selvityksen Ruokatuotantosektorin aluetaloudellisista vaikutuksista Pohjois-Savossa. Selvitykseen osallistuneessa neljässä kunnassa paikallisen ruoan osuus elintarvikeostoista vaihteli kuntakohtaisesti (Taulukko 2). Suurimmassa kunnassa käytettiin vähiten rahaa paikallisiin tuotteisiin. Ulkomaisen ruoan osuus oli kolmessa kunnassa melko samaa tasoa. Elintarvikkeisiin käytetystä euromäärästä johtuen summat vaihtelivat melkoisesti. Pohjois- Savossa paikallisista elintarvikkeista käytettiin eniten leipää, perunoita, porkkanoita ja marjoja. Yleisimmin käytettyjä sesonkituotteita olivat marjat, omenat ja kasvikset. (Vänttinen ja Korpi-Vartiainen 2010.) Taulukko 2. Neljän pohjoissavolaisen kunnan elintarvikeostot euroina ja % -osuuksina kokonaisostoista yhdeksän elintarvikeryhmän osalta. (Vänttinen ja Korpi-Vartiainen 2010.) Asukasluku Elintarvikeostot Paikallinen ruoka % Muu kotimainen ruoka % Ulkomainen ruoka % ,6 milj ,14 milj On laskettu, että elintarviketeollisuudessa miljoonan euron hankinta työllistää suoraan 4,5 henkilötyövuotta ja välillisesti 20,6 henkilötyövuotta, joten on tärkeä miettiä mistä elintarvikkeet hankitaan. Elintarvikesektorin toimialalla käytetty euro käyttää muiden toimialojen palveluja noin 42 % omasta arvostaan. Näitä palveluja ovat mm. energia, lannoitteet, rehut, vakuutukset ja rakennustarvikkeet. (Vänttinen ja Korpi-Vartiainen 2010.) 2.2 Kulutusmuutokset Elintarvikkeiden kulutusseurantaa varten lasketaan Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) Ravintotaseeseen yli 70 tuotteen kotimainen käyttö tuotannon, varaston muutoksen, viennin ja tuonnin perusteella. Kotimainen käyttö jakautuu ruokakäytön lisäksi eläinrehuun, siemenkäyttöön ja teollisuuden raaka-aineisiin. Ruokakäytön perusteella lasketaan elintarvikkeiden kulutusluvut henkeä kohti vuodessa (Ravintotase 2009). Kotimaiset Kasvikset ry:n arvio kasvisten kulutuksesta perustuu A.C. Nielsenin Kuluttajapaneelin tuotekohtaisiin tietoihin kotitalouksien vihannesostoista vähittäismyymälöistä. Luku on jaettu Suomen väkiluvulla vuodenvaihteessa ( ) ja kerrottu 2,0. (Kasvistase 2008.)

6 5 Suomalaisten ruoankäyttö on vuosien myötä muuttunut. Peruselintarvikkeista perunan ja viljan kulutus on vähentynyt eniten, kun taas hedelmien ja marjojen sekä lihan ja kasvisten kulutus on noussut (Kuva 1). Kuva 1. Elintarvikkeiden kulutuksen (kg/henkilö/vuosi) muutokset Suomessa (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Kasvisten kulutus Kotimaiset Kasvikset ry:n ilmoittaman arvion mukaan suomalaiset kuluttivat vuonna 2008 perunaa keskimäärin 58,4 kg henkeä kohti (Kasvistase 2008). Finravinto tutkimuksen mukaan perunaa käyttivät kaikissa ikäryhmissä yli puolet haastatelluista. Suurin osa söi perunat joko keitettynä tai soseena. Paistettujen perunoiden tai perunaruokien käyttö oli melko pientä ja yleisempää nuoremmassa kuin vanhemmassa ikäryhmässä. (Kuva 2). Juureksia käytettiin 11,2 kg/vuosi, joista suurin osa porkkanaa, noin 8,5 kg (Kasvistase 2008, kuva 5). Kasvistaseen mukaan suosituimpia tuoreita kasviksia olivat tomaatti ja kurkku (Kuva 4). Vuonna 2009 suomalaiset kuluttivat tuoreita kasviksia 59,1 kg henkeä kohti. Juureksista suosituimpia olivat porkkanat, vihanneksista tomaatit (Ravintotase 2009). Kun kulutuslukuun lisätään pakasteet ja säilykkeet, oli kasvisten kulutus henkeä kohden 71,4 kg, kun se vuonna 2010 oli enää 68,3 kg (Ravintotase 2009 ja 2010).

7 6 Kuva 2. Perunoiden ja perunaruokien sekä niitä eri tyyppisesti käyttävien osuus naisilla ja miehillä ikäryhmissä vuotiaat ja vuotiaat Finravinto tutkimuksen mukaan. Finravinto tutkimuksen mukaan kasvisten käyttäjiä oli vähintään 78 % kaikissa ikäryhmissä. Kasvisten kulutus oli yleisempää naisilla kuin miehillä. Naiset ilmoittivat käyttävänsä sekä salaatteja että lisäkekasviksia miehiä useammin. Nuorempien miesten osuus kasvisten käyttäjistä oli vanhemman ikäryhmän miehiä suurempaa. (Kuva 3.) Kuva 3. Kasvisten ja kasvisruokien sekä niistä eri tavalla valmistettujen tuotteiden osuus naisilla ja miehillä ikäryhmissä vuotiaat ja vuotiaat Finravinto tutkimuksen mukaan.

8 7 Kuva 4. Suosituimpien tuoreiden kasvisten käyttö Suomessa kg/hlö vuonna (Kasvistase 2008) Kuva 5. Kasvisten kulutusmuutokset vuodesta Sisältää sekä kotimaiset että ulkomaiset tuotteet. Lähde: Kotimaiset Kasvikset ry, Kasvistase. Vuonna 2006 suomalaiset söivät marjoja 11,6 kg (Matilda) ja vuonna 2008 hedelmiä ja marjoja 81,3 kg henkeä kohti (Ruokatieto 2010). Finravinto tutkimuksen mukaan kaikissa tutkimuksen ikäryhmissä hedelmien, marjojen sekä hedelmä- ja marjaruokien käyttäjiä oli yli 80 % kaikista haastatelluista (Kuva 6). Hedelmien käyttö tuoreena oli yleisintä ja niitä käytti % haastatelluista. Marjoja käyttivät useimmiten naiset, ja käyttö oli yleisempää vanhemmassa kuin nuoremmassa ikäryhmässä. Sama suuntaus oli myös miehillä. Päivittäinen käyttö oli kuitenkin melko vähäistä, alle 100 g henkilöä kohden. Hedelmä- ja marjakiisseleitä sekä -keittoja söivät vanhemmassa ikäryhmässä niin miehet kuin naisetkin nuorempaa ikäryhmää enemmän.

9 8 Ravintotaseen mukaan suomalaiset käyttävät hedelmiä hieman enemmän kuin kasviksia (Kuva 7). Marjojen, joita saadaan kotimaasta, kulutus on huomattavan pientä verrattuna ulkomailta ostettuihin hedelmiin. Marjojen käytön lisääntymiseen niin ammattikeittiö- kuin kotitalouskäytössäkin olisi paljon mahdollisuuksia. Vuonna 1997 tapahtunut kulutuksen nousu näyttää laskeneen (kuva 7) entiselleen eli noin 10 kg/henkilö. Marjojen kulutuslukujen puuttuminen viime vuosilta jättää tämän hetkisen kulutuksen arvailujen varaan. Kuva 6. Marjojen ja hedelmien sekä niistä valmistettujen ruokien käyttäjien osuus eri ikäryhmissä Finravinto tutkimuksen mukaan. Kuva 7. Hedelmien, vihannesten ja marjojen kulutus kg/hlö/vuosi. Vuodesta 2007 alkaen ei ole saatu marjojen kulutuslukuja. Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö, Ravintotase. Kasvisten käyttösuositukseen pääseminen eli puoli kiloa päivässä, ei täyty tämän hetkisessä tilanteessa, sillä vuodesta 2009 on kasvisten kulutus laskenut kolme kiloa henkeä kohden, ollen 68,3 kg (Ravintotase 2010). Itämeren ruokavalion ja suomalaisten ravitsemussuositusten mukaisen elintarvikkeiden kulutuksen toteutuminen on hidastunut, sillä Lihatiedotuksen (2010) mukaan lihankulutus on noussut vuodessa 3 %, ollen 76,2 kg /asukas. Valitettavasti kasvisten kulutuksen väheneminen ja lihan kulutuksen lisääntyminen ovat kehittyneet päinvastaiseen suuntaan niin ravitsemussuositusten kuin kestävän kehityksenkin kannalta.

10 Kalan kulutus Kalan kulutusluvut lasketaan Suomessa ammatti- ja vapaa-ajankalastuksen saalistietojen, kalankasvatus- ja ulkomaankauppatietojen sekä kalankäyttötietojen perusteella. Kulutusluvut kuvaavat kalamäärää, joka on ihmisravinnoksi tarjolla. (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos a.) Vuodesta 1999 kalan kokonaiskulutus on lisääntynyt, mutta lisäys on mennyt tuontikalan eduksi ja kotimaisen kalan osuus on pienentynyt (Kuva 8). Ruokatiedon mukaan suomalaiset kuluttivat 15,6 kg kalaa vuonna 2008 (Ruokatieto 2010). Vuonna 2009 kalan kulutus oli 15,7 kg henkeä kohti (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos b). Siitä noin 4,5 kg oli kotimaista kalaa fileepainoiksi laskettuna (Kuva 9). Luku sisältää sekä ammatti- että vapaa-ajankalastajien saaliin ja viljellyn kalan. Tuontikalaa kulutettiin noin 11,2 kg henkeä kohti tuotepainona eli siinä muodossa kuin kala on tullut maahan (Kuva 8). Fileepainoksi laskettuna tuontikalan kulutus näyttäisi pienemmältä kuin ilmoitettaessa se tuotepainona, jolloin osaan kaloista kuuluu myös päät ja ruodot. Kuva 8. Kotimaisen ja tuontikalan kulutuksen kehitys vuosina (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos a) Kotimaisista kaloista käytettiin eniten kasvatettua kirjolohta, vaikka sen kulutus on vähentynyt (Kuva 9 ja kuva 10). Myös silakan kulutus on vähentynyt. Hauki ja muikku ovat kirjolohen jälkeen suosituimpia kotimaisia kaloja. Kuva 9. Kotimaisen kalan kulutus vuosina kg/hlö fileepainona. Vihreä ylin käyrä osoittaa kalojen käytön yhteensä. (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos a)

11 10 Kuva 10. Kotimaisen kalan kulutus Suomessa vuonna 2009 (kg/hlö fileepainona). (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos b) Lohta käytetään tuontikaloista eniten (Kuva 11). Muut -palkki sisältää lukuisan määrän erilaisia kaloja, äyriäisiä ja kalavalmisteita ja niiden käyttö on lohtakin yleisempää. Tuontikalojen kulutus on lisääntynyt paljon (Kuva 12). Kuva 11. Tuontikalan kulutus Suomessa vuonna 2009 (kg/hlö tuotepainona). (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos b) Kuva 12. Tuontikalan kulutus vuosina kg/hlö. Lohi ja kirjolohi ilmoitetaan fileepainona. Ylin käyrä on kulutus yhteensä. (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos a)

12 11 Tuontikalasta osa on makean veden kalaa, kuten Pangasius ja Tilapia, joita kasvatetaan mm. Aasian lämpimissä vesissä. Niiden rasva ei juurikaan sisällä n-3 -sarjan rasvahappoja, joista muodostuu EPAa ja DHAta. Järvikaloista muikut, lahna ja kirjolohi sisältävät enemmän EPAa ja DHAta kuin ahven ja hauki. Yhtenä syynä eri paikoissa kasvaneiden kalojen rasvahappokoostumuksiin on, että lämpimissä vesissä elävien kalojen rasvan ei tarvitse olla niin juoksevaa kuin kylmissä vesissä elävien, joilla kova rasva jähmettyisi. (Tuomainen 2009.) 2.3 Joukkoruokailu Suomessa Suomalaiselle yhteiskunnalle on tyypillistä, että noin kolmannes väestöstä ruokailee päivittäin kodin ulkopuolella. Vuonna 2011 nämä Horeca -sektorin n keittiötä, kahvilat, ravintolat, henkilöstöravintolat ja julkiset keittiöt valmistivat n. 890 milj. ateriaa. Julkisten keittiöiden, kuten sairaalat, vanhain- ja lastenkodit, lastenpäiväkodit, peruskoulut ja lukiot, ammatilliset oppilaitokset, tarjoamien annosten osuus oli runsas puolet kaikista suurkeittiöiden tarjoamista aterioista. (Taloustutkimus 2011.) Joukkoruokailun suunnittelu tapahtuu Suomessa Valtion ravitsemusneuvottelukunnan laatimien suositusten pohjalta. Valtion ravitsemusneuvottelukunta on jo vuodesta 1954 seurannut suomalaisten ravitsemustilaa. Suomalaisten ravitsemussuositusten avulla pyritään ohjaamaan ravitsemusta niin, että vähennettäisiin suomalaisille tyypillisten kansansairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen ja lihavuuden sekä näistä johtuvien liitännäissairauksien kehittymistä. Vuonna 2005 julkaistuissa ravitsemussuosituksissa on ruokavalintojen lisäksi huomioitu myös liikunnan merkitys. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten perusteella on laadittu tarkempia suosituksia eri kohderyhmille. Niissä on otettu huomioon kyseisten ryhmien ravitsemukselliset erityistarpeet. Suosituksia on annettu mm. raskaana oleville ja imettäville äideille ja lapsille (Hasunen ym. 2004), kouluruokailuun (Lintukangas ym., Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2008) ja opiskelijaruokailuun (Kela 2008) sekä ikääntyneille (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2010). Vuonna 2010 on valmistunut uusi ravitsemushoitosuositus moniammatillisen ravitsemushoidon toteuttamiseksi sairaaloissa ja terveyskeskuksissa, palvelu- ja hoitokodeissa sekä kuntoutuskeskuksissa (Nuutinen ym. 2010). Myös vankeinhoitolaitoksella (Rikosseuraamusvirasto 2006) sekä puolustusvoimilla on omat ruokahuoltosuosituksensa (Ravintosisältösuositus, puolustusvoimat), jotka perustuvat kansallisiin ravitsemussuosituksiin. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta, 2005.) Keittiöiden toimintaympäristö on muuttunut niin, että nykyisin ei tehdä kaikkia työvaiheita keittiössä itse, vaan valmistusta on ulkoistettu ostamalla valmisruokaa tai puolivalmisteita. Ammattikeittiöissä ruoan kypsentämiseen tarkoitetut laitteet on kehitetty monitoimisiksi; esimerkiksi sekoittavassa padassa ruoka voidaan myös jäähdyttää nopeasti, monitoimiuuneissa on useita erilaisia kypsennysmahdollisuuksia. Jotta laitteista saadaan paras hyöty, käytetään vakioruokaohjeita ja valmiiksi ohjelmoituja kypsennysaikoja. Edellä mainittu asettaa vaatimuksia raaka-aineiden jalostusasteeseen, ja saattaa vaikeuttaa lähituotteiden hankintaa. Lähiruoan jalostajien kannattaa olla yhteydessä ruokapalvelupäällikköön kuullakseen, missä muodossa raaka-aine täytyy tarjota keittiön käyttöön. Jos keittiön tuotantotavaksi on valittu kylmävalmistus ja raaka-aineiden on oltava pakasteena, saattaa se estää yhteistyön pienten paikallisten toimijoiden kanssa.

13 Lautasmalli ja ruokapyramidi Tällä hetkellä terveellisen ruokavalion kokoamisen työkaluna on ollut lautasmalli (Valtion ravitsemusneuvottelukunta) ja ruokapyramidi (Leipätiedotus). Lautasmallin avulla havainnollistetaan ruokailijoille, kuinka suositusten mukainen ateria tulisi koostaa. Ruokapyramidin avulla pystytään konkreettisesti havainnollistamaan, minkä verran eri pyramidin osista tulisi kuluttaa keskimäärin päivässä, kun tarvittava energiamäärä on 2000 kcal. Kasvisruokailijan pyramidissa liha, kala ja/tai kananmuna korvataan kasvikunnan proteiinilähteillä Itämeren ruokavalio

14 13 Joulukuussa 2010 julkistivat Diabetesliitto ja Sydänliitto yhdessä Itä-Suomen yliopiston ravitsemustutkijoiden kanssa uuden Itämeren ruokavalion, joka perustuu pohjoismaisessa ruokakulttuurissa perinteisesti käytettyihin raaka-aineisiin (Itämeren ruokakolmio). Ruokavalion perustan muodostavat omaan ruokakulttuuriimme kuuluvat raaka-aineet, kuten kotimaiset kasvikset eli juurekset, vihannekset, hedelmät ja marjat. Puoleen kiloon kasviksia päivässä on sisällytetty 200 g marjoja. Suomalaisten marjojen, avomaalla kasvatettujen ja hyvin säilyvien raaka-aineiden, kuten perunat, ohra, ruis, juurekset ja kaalit, suosiminen tukee myös kestävän kehityksen toteuttamista. Muita ruokakulttuuriimme kuuluvia raaka-aineita, joita Itämeren ruokavaliossa painotetaan, ovat ruis, rypsiöljy ja kotimainen kala. Ruokavalion koostamisessa se tarkoittaa kalan käyttöä kolmesti viikossa. Näin pyritään parantamaan D -vitamiinin sekä sydänterveydelle tärkeiden rasvojen saantia. Viljatuotteita suositellaan käytettäväksi erityisesti täysjyväviljatuotteina. Kasviöljyksi suositellaan hyvän rasvahappokoostumuksen omaavia ja pohjoismaissa viljeltäviä rypsiä ja rapsia. Suomalaisten ravitsemussuositusten tapaan suositellaan maito- ja lihavalmisteita sekä lihaa käytettäväksi vähärasvaisena Ravintolaskentaohjelmat Ammattikeittiöt voivat käyttää ruokavalioiden ravintosisällön laskennassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Fineli -ravintoaineiden koostumustietokantaa (www.fineli.fi) tai Kansaneläkelaitoksen Nutrica - tietokantaa. Finelin ravintosisältötietoja käytetään mm. ammattikeittiöiden käyttämissä ruokapalvelusovellusohjelmissa, kuten Aterix ja AIVO sekä AIVO:n Diet32 -versiossa, joka on kehitetty ravitsemusterapeuttien potilastyöhön sekä tutkimuskäyttöön (Aivo 2011, Jamix). Nutrica -tietokanta pohjautuu Kelan koodeihin, ja on pohjana ammattikeittiöiden käyttämässä Aromi-ohjelmassa (Nutrica-tiedosto). Scanplanin vuonna 2010 tekemän tutkimuksen (n=127) mukaan Aterix -ohjelmaa käyttää vastaajista noin puolet, Aromia runsas 30 % ja Aivo -ohjelmaa vajaa 10 % vastaajista (Pohto 2010). Finelissä käytetään suomalaisten elintarvikkeiden keskimääräisiä ravintoarvoja. Tietojen ylläpito aloitettiin vuonna 1984 Setti-syövänehkäisytutkimuksen yhteydessä, jolloin analysoitiin mm. elintarvikkeiden rasva- ja vitamiinipitoisuuksia. Fineli -tietokantaa hyödynnetään mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen omissa tutkimuksissa ravinnonsaannin laskennassa ja ruokavalion ja sairauksien välisten yhteyksien selvittämisessä. Aromi-ohjelmaan voidaan syöttää ravintosisältötietoja itse tai käytetään valmistajien antamia tietoja. Valmistajilta saatavat tiedot kattavat yleensä vain energian, hiilihydraatin, proteiinin ja rasvan määrän. Nutrica -tietokannan ravintosisältötiedot ovat melko vanhoja, ellei olla liitytty automaattiseen tietojenkäsittelyyn erikoistuneen yrityksen, Logica Oy, vuonna 2011 julkistamaan Sinfos -tuotetietopankkiin, josta tuotetietoja voidaan päivittää. Ruokapalvelun kokonaislaatu muodostuu ravitsemuksellisen laadun lisäksi aistinvaraisesta ja hygieenisestä sekä palvelun laadusta. (Suomen Sydänliitto 2004) Aterioiden ravitsemuksellisen laadun mittareina voidaan käyttää joukkoruokailuun kehitettyä kriteeristöä (Suomen Sydänliitto ym. 2008) tai ravintoainetiheyttä. Ravintoaineille on annettu myös suositeltavat saantimäärät eri-ikäisille henkilöille (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005). Ravintoainetiheyden arvioimiseksi lasketaan ateriasta keskeisten ravintosisältöä kuvaavien ravintoaineiden määrä energiayksikköä kohti keskiarvona 4 6 viikon ajalta. Arvoja verrataan suosituksiin. Arvioitavan aterian on lisäksi täytettävä energian, energiaravintoaineiden ja tyydyttyneen rasvan saantiin liittyvät suositukset. 3 Ravitsemuslaatu Lautaslaatuselvitys tehtiin osana KestITÄ -hanketta, koska haluttiin tietää, vastaako tarjottavan ruoan ravitsemuksellinen laatu sitä, miltä ravintolaskentaohjelmien perusteella näyttää. Tutkittaviksi elintarvikkeiksi valittiin suomalaiseen ruokavalioon luontaisesti kuuluvat ja ammattikeittiökäyttöön myös lähiruokana sopivat peruna, porkkana, mansikka ja kalat. Tässä selvityksessä ei lasketa ravintoaineiden saantia

15 14 koko ruokavaliosta, vaan analysoitujen ravintoaineiden määriä (tuorepainona) verrataan ravintolaskentaohjelmien käyttämiin ravintoaineiden määriin. Analysoitaviksi ravintoaineiksi valittiin tiamiini, C-vitamiini ja kalsium, jotka raudan, ruokasuolan ja kuidun ohella kuuluvat ravintoaineisiin, joille on määritelty suositeltu ravintoainetiheys arvioitaessa ruoan ravitsemuksellista laatua joukkoruokailussa (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2008). Edellä mainittujen lisäksi Lautaslaatuselvityksessä analysoitiin beetakaroteenin (A -vitamiinin esiaste), alfatokoferolin (E - vitamiini) ja D -vitamiinin määrät, joista Hopun ym. (2008) tutkimuksen mukaan oli niukkuutta koululaisten ruokavaliossa. Lautaslaatuselvityksessä haluttiin varmistaa erityisesti perunan merkitys nykyisessä ruokavaliossa, koska peruna on ollut suomalaisille merkittävä C -vitamiinin lähde. Kasvikset ovat lukuisten muidenkin suojaravintoaineiden, kuten tiamiinin, kaliumin ja magnesiumin lähteitä. Tiamiinin saanti perunasta selvitettiin, koska se on niasiinin ja riboflaviinin ohella yksi ravintoaineista, joiden määrän perusteella arvioidaan ruokavalioiden ravintosisällön laatua. Jos ruokavaliosta saadaan riittävästi edellä mainittuja kolmea B- ryhmän vitamiinia, on todennäköistä, ettei ole puutetta muistakaan saman ryhmän vitamiineista (Haglund ym. 1998). Beetakaroteeni on yksi suomalaisen ruokavalion tärkeistä antioksidatiivisista vitamiineista ja A -vitamiinin esiaste. Ravintolaskentaohjelmissa ilmoitetaan kokonaiskarotenoidien määrä, josta on laskettu beetakaroteenin osuus, % (Kalt 2005). Lisäksi haluttiin selvittää porkkanan E -vitamiinin, kalsiumin, magnesiumin ja kaliumin määrä sekä verrata analysoituja tuloksia ravintolaskentaohjelmien ilmoittamiin arvoihin. Kala on luonnollinen D -vitamiinin ja välttämättömien n-3 ja n-6 -rasvahappojen lähde. Halusimme verrata näiden ravintoaineiden saantia eri kalalaaduista. Kalat ovat myös kivennäisaineiden lähteitä ja sen vuoksi kalanäytteistä tutkittiin sinkin, fosforin ja kalsiumin määrä. Kotimaista mansikkaa toivoisi käytettävän runsaammin ammattikeittiöissä välipalojen ja jälkiruokien raaka-aineena. Kotimaisesta ja ulkomaisesta mansikasta sekä niistä keitetyistä mansikkakiisseleistä määritettiin C -vitamiinin määrä, jota verrattiin ravintolaskentaohjelmien arvoihin. 3.1 Ravintoaineiden merkityksestä Vitamiinit ja kivennäisaineet ovat välttämättömiä ravintoaineita, joita tarvitaan hyvin pieniä määriä elimistön toimintojen ylläpitoon. Vitamiinit jaetaan vesiliukoisiin ja rasvaliukoisiin. Vesiliukoiset vitamiinit eivät juurikaan varastoidu elimistöön, joten niitä on saatava säännöllisesti, mieluiten ruuasta. Vesiliukoiset vitamiinit eivät ole toksisia, koska ylimäärä erittyy elimistöstä virtsan mukana. Vitamiinit tuhoutuvat helposti ruoanvalmistuksen aikana. Vesiliukoisia ovat C -vitamiini ja B -ryhmän vitamiinit: B 1 tiamiini, B 2 riboflaviini, B 3 niasiini, B 6 pyridoksiini, B 12 kobalamiini, biotiini, folaatti foolihappo ja pantoteenihappo. (Harden 2009.) Rasvaliukoiset A-, D-, E- ja K -vitamiinit varastoituvat maksaan, joten niiden päivittäinen saanti ei ole välttämätöntä. A -vitamiinin eli retinolin lähteitä ovat maitorasva, maksa, kananmunat ja rasvaiset kalat sekä osa karotenoideista, jotka toimivat A -vitamiinin esiasteena. (Harden 2009.) Rasvan saantia arvioitaessa ei pelkkä määrä ole tärkeää, vaan ruokavalioiden suunnittelussa kiinnitetään huomiota myös rasvan laatuun, joka vaihtelee rasvahappoketjun pituuden ja kaksoissidosten lukumäärän mukaan. Ravinnon rasvat jaetaan tyydyttyneisiin, kertatyydyttymättömiin ja monityydyttymättömiin rasvahappoihin. Kasviöljyjä kovetettaessa muodostuu trans -muotoisia rasvahappoja, jotka vaikuttavat elimistössä tyydyttyneen rasvan tavoin. (Aro ym. 1999) Suositusten mukaan meidän tulisi korvata tyydyttyneitä rasvahappoja tyydyttymättömillä rasvahapoilla, joiden käytön on todettu mm. laskevan verenpainetta, parantavan insuliiniherkkyyttä ja vähentävän syöpäriskiä (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005).

16 Rasvat ravitsemuksessa Ammattikeittiöt huomioivat ruokalistasuunnittelussaan Valtion ravitsemusneuvottelukunnan antamat ravitsemussuositukset. Näiden mukaan rasvoille ei ole suoraan grammamääräisiä suosituksia, vaan suositus perustuu kokonaisrasvan ja eri rasvahappojen osuuteen ruokavalion energiamäärästä (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005). Rasvaa vältetään sen sisältämän runsaan energiamäärän vuoksi, mutta liiallisuuksiin ei kannata mennä, koska rasvan saanti on välttämätöntä. Runsaan kalan käytön, 3 4 kertaa viikossa, ja D -vitamiinin käytön todettiin ruotsalaisnaisilla (seurannan alussa vuotiaita) tehdyn laajan epidemiologisen 10 -vuotisen seurantatutkimuksen mukaan vähentäneen skitsofreniaa verrattuna vähän kalaa käyttäneisiin naisiin (Hedelin ym. 2010). Tyydyttyneet rasvahapot sisältävät hiiltä (C12 C18) eikä niissä ole kaksoissidoksia. Tyydyttyneet rasvat ovat jääkaappilämpötilassa kiinteitä. Kovan eli tyydyttyneen rasvan lähteitä ovat eläinrasvat sekä kasvirasvoista kookosrasva ja palmuöljy. Tyydyttyneen rasvan määrä ruokavaliossa ei saisi ylittää 10 E % (=10 % kokonaisenergiansaannista). Pehmeitä rasvoja ovat kertatyydyttymättömät ja monityydyttymättömät rasvahapot, joita saadaan kasviöljyistä ja kalasta. Kertatyydyttymättömien rasvahappojen ketjussa on yksi kaksoissidos. Tärkeimmät ravinnosta saatavat kertatyydyttymättömät rasvahapot ovat öljyhappo ja elaidiinihappo. Kertatyydyttymättömien rasvahappojen lähteenä ovat parhaita oliivi- ja rypsiöljy (Margariinitiedotus). Kertatyydyttymättömät rasvahapot ovat jääkaappilämpötilassa pehmeitä. Kertatyydyttymättömien rasvahappojen suositeltava osuus on E % (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005, Aro ym. 1999). Monityydyttymättömät linolihappo (C18:2n-6) ja alfalinoleenihappo (C18:3n-3) ovat ihmiselle välttämättömiä rasvahappoja, joita elimistö ei pysty itse tuottamaan, vaan ne on saatava ravinnosta. Monityydyttymättömien rasvahappojen ketjussa on rasvahappoa ja kaksi tai useampia kaksoissidoksia. Monityydyttymättömät rasvahapot ovat jääkaappilämpötilassa pehmeitä. Elimistössä alfalinoleenihaposta muodostuu EPA:a (eikosapentaeenihappo) ja DHA:a (dokosaheksaeenihappo). (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005, Aro ym ) Monityydyttymättömien rasvahappojen osuudeksi suositellaan 5 10 E %, josta n-3 -rasvahappojen osuuden tulisi olla 1 %. N-6- ja n-3-rasvahappojen vähimmäistarve on 3 E %, josta n-3-rasvahappojen osuus on 0,5 %. Koska linolihappo ja alfalinoleenihappo kilpailevat elimistössä samoista entsyymeistä, haittaa jommankumman rasvahapon suhteellisen osuuden muutos toisen rasvahapon metaboliaa. Ihmisen aivoissa n-6/n-3 suhde on noin 1:1 ravinnon rasvahappokoostumuksesta riippumatta. Rasvahappojen saanti ravinnosta vaikuttaa sen sijaan kudosten rasvahappokoostumukseen, joissa monityydyttymättömiä (pehmeitä) rasvahappoja tarvitaan muun muassa solukalvojen nestemäisyyden ja läpäisevyyden ylläpitämiseksi. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005, Aro ym ) Elintarviketeollisuus käyttää usein paistamiseen pääasiassa tyydyttyneitä eli kovia rasvoja sisältävää palmuöljyä. Sen rasvahapoista 53 % on tyydyttyneitä, 37 % kertatyydyttymättömiä ja 9 % monityydyttymättömiä. Palmuydinöljyssä tyydyttyneitä rasvahappoja on vielä enemmän eli 78 %, mutta kerta- ja monityydyttymättömiä vain 15 % ja 3 %. (Fineli.) Palmuöljyä käytetään lukuisissa elintarvikkeissa, kuten perunalastuissa, ranskanperunoissa, kekseissä, einesruoissa ja jäätelössä. Teollisessa ruoanvalmistuksessa sitä käytetään mm. margariineissa ja monissa ruokavalmisteissa. Transrasvaa syntyy kasviöljyjen osittain kovetuksessa. Transrasvat vaikuttava elimistössä kovien rasvojen tavoin ja ovat haitallisia, jos niiden saanti on yli 2 % kokonaisenergiasta (Motard-Belangen ym. 2008). Transrasvahappojen lähteitä ovat muun muassa uppopaistettu pikaruokaa, kasvirasvajäätelö, jotkin kreemiä sisältävät tai pitkään säilyvät leipomotuotteet, juustonaksut ja mikropopcornit sekä voi, juusto, kerma ja naudanliha (Sydänliitto 2011, Helsingin yliopisto). Finravinto tutkimuksen mukaan suomalaiset saavat noin gramman (0,4 % kokonaisenergian saannista) transrasvaa päivässä, joten väestötasolla sen ei pitäisi vaikuttaa haitallisesti. Yksittäisillä henkilöillä saanti voi muodostua ongelmaksi.

17 16 Linolihappo Linolihappo (C 18:2n-6 ) on ihmiselle välttämätön monityydyttymätön rasvahappo, jota elimistö ei pysty itse tuottamaan, vaan se on saatava ravinnosta. Linolihaposta muodostuu elimistössä pitkäketjuista n-6- rasvahappoa, arakidonihappoa. Linolihappo on välttämätön elimistön normaalille kasvulle ja lisääntymiselle. Linolihapon puutteessa öljyhappo sitoutuu linolihapon paikalle ihon epiteelissä ja siitä seuraa ihon kuivumista. Lapsilla se on välttämätöntä kasvuun sekä hermoston ja verisuonten kehittymiseen. Tärkeimpiä linolihapon lähteitä ovat kasviöljyt erityisesti auringonkukka-, maissi- ja soijaöljyt. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005, Aro ym ) Oliiviöljyssä linolihappoa on noin kuudesosa auringonkukkaöljyn sisältämästä määrästä (Fineli). Alfalinoleenihappo Alfalinoleenihappo (C 18:3n-3 ) on ihmiselle välttämätön monityydyttymätön rasvahappo, jota elimistö ei pysty itse tuottamaan, vaan se on saatava ravinnosta. Elimistössä alfalinoleenihapon tärkein tehtävä on toimia pitkäketjuisten n-3-sarjan rasvahappojen EPAn ja DHAn esiasteena. Tärkeimpiä lähteitä ovat kalan rasvat, jotka sisältävät n-3-rasvahappoja sekä kasviöljyistä rypsi-, soija- ja pellavansiemenöljy. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005, Margariinitiedotus.) EPA (Eikosapentaeenihappo) Eikosapentaeenihappo (C 20:5n-3 ) toimii eikosanoidien, hormonin kaltaisten yhdisteiden, esiasteina. Eikosanoidit osallistuvat mm. verenpaineen, munuaisten toiminnan, veren hyytymisen sekä tulehdus- ja immunologisten reaktioiden säätelyyn. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005.) DHA (Dokosaheksaeenihappo) Dokosaheksaanihappoa (C 22:6n-3 ) tarvitaan keskushermoston, silmän verkkokalvon ja kivesten solukalvojen rakennusaineena (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005) Vitamiinit ravitsemuksessa Tiamiini eli B 1 -vitamiini Tiamiini kuuluu niihin B-ryhmän vitamiineihin, jotka osallistuvat energia-aineenvaihduntaan. Vesiliukoisena vitamiinina ylimääräinen tiamiini poistuu elimistöstä virtsan mukana. Tiamiinin puutosoireita ovat ruokahaluttomuus, painon lasku, takykardia ja hermostolliset oireet. Vakavaa tiamiinin puutetta saattaa esiintyä lähinnä alkoholisteilla ja pääasiassa kiillotettua riisiä ravinnokseen käyttävillä. Parhaita tiamiinin lähteitä ovat sianliha ja täysjyvävilja. Finravinto tutkimuksen mukaan suomalaiset saavat kasviksista ja perunasta ja näistä valmistetuista ruuista % keskimääräisestä päivittäisestä tiamiinin saannista (Finravinto 2007). Harden ym. (2009) tutkimuksen mukaan englantilaiset saavat kasviksista keskimäärän 30 % C -vitamiinista, noin 20 % beetakaroteenista ja noin 10 % tiamiinista. C-vitamiini eli askorbiinihappo C-vitamiini on vesiliukoinen vitamiini, joka osallistuu lukuisiin elimistön reaktioihin. Se on tehokas antioksidantti sekä vaikuttaa positiivisesti immuunivasteeseen ja vammojen paranemiseen. C-vitamiini parantaa kasvikunnan tuotteiden sisältämän non-hemiraudan imeytymistä, minkä vuoksi täysjyväviljavalmisteiden kanssa suositellaan C-vitamiinia sisältävien elintarvikkeiden nauttimista. C-vitamiinin puute aiheuttaa mm. väsymystä, infektioalttiutta ja ientulehduksia. Vaikea puutos johtaa keripukkiin. Noin 80 % C-vitamiinista saadaan hedelmistä, marjoista ja kasviksista. C-vitamiinin hyviä lähteitä ovat marjoista mustaherukka, lakka ja mansikka, hedelmistä appelsiini ja kiivi, kasviksista kaalit, lanttu, nauris ja paprika sekä peruna. (Haglund ym ) Noin puolet askorbiinihaposta tuhoutuu kuumennettaessa. Askorbiinihapon imeytyminen on riippuvainen nautitusta määrästä. Pitkäaikainen liian runsas nauttiminen altistaa virtsakivitaudille. (Haglund ym. 1998, Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005.)

18 17 A-vitamiini ja beetakaroteeni A-vitamiini on eläinkunnan tuotteissa valmiina A-vitamiinina eli retinolina. Kasvikunnan tuotteissa A- vitamiini esiintyy sen sijaan esiasteenaan eli karotenoideina. Karotenoidit ovat väriaineita ja antavat kasveille ja hedelmille niiden punaisen, oranssin ja keltaisen värin. Karotenoideja ovat mm. alfa- ja beetakaroteeni, lykopeeni, luteiini ja kryptoksantiini. Näistä alfa- ja beetakaroteeni sekä kryptoksantiini toimivat A -vitamiinin esiasteina (Rissanen 2003.) Suomalaisessa ruokavaliossa porkkanan ja tumman vihreiden kasvisten beetakaroteeni on merkittävin A -vitamiinin esiasteista. Tutkimusten mukaan beetakaroteeni on myös tehokas antioksidantti (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005, Finravinto 2007, Dutta ym. 2005, Harden 2009). Kalt (2005) mukaan beetakaroteenin osuus karotenoidien määrästä vaihtelee %. A-vitamiini parantaa mm. hämäränäköä ja on välttämätön kasvulle ja solujen muodostumiselle. Suurina annoksina A-vitamiini on myrkyllistä, mutta ravinnosta saatuina karotenoideina siitä ei ole liikasaannin vaaraa, koska muuttuminen A -vitamiiniksi tapahtuu säädellysti. Eläinkunnan tuotteista hyviä A- vitamiinin lähteitä maksan lisäksi ovat kananmuna, voi ja rasvaiset maitovalmisteet. (Haglund ym ) Suomalaisessa ruokavaliossa myös kasvikset ovat merkittävä A-vitamiinin lähde ja Finravinto tutkimuksen mukaan työikäisillä naisilla 29 % A-vitamiinista tuli kasviksista, miehillä hieman vähemmän (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005, Finravinto 2007, Dutta ym. 2005, Harden 2009). D-vitamiini D-vitamiiniksi kutsutaan steroideja, joilla on kolekalsiferolin (D 3 -vitamiini) ja ergokalsiferolin (D 2 - vitamiini) biologinen aktiivisuus. D-vitamiini on välttämätön ravintoaine olosuhteissa, joissa auringonvalon UV-säteily on rajallista, eikä D 3 -vitamiinia syntetisoidu iholla riittävästi sen esiasteesta 7- dehydroksikolesterolista. (Aro ym ) Suomalaiset saavat talvella niin vähän aurinkoa, että täällä D -vitamiinin lähteenä ovat ravinto ja D - vitamiinivalmisteet. Rasvaliukoisena aineena D-vitamiini varastoituu elimistöön, joten sitä ei tarvitse saada joka päivä. Liian suurina annoksina D-vitamiini on myrkyllinen. Suomalaisten kesäaikaan kerryttämät D-vitamiinivarastot hupenevat noin 2 3 kuukaudessa. Parhaita D-vitamiinin lähteitä ovat rasvaiset kalat, kananmunat, vitaminoidut margariinit ja maitotuotteet. (Haglund ym. 1998, Harden 2009.) Myös muualla, erityisesti pohjoisilla leveysasteilla, jossa auringonvaloa ei saada läpi vuoden, on D -vitamiinista puutetta, ellei syödä riittävästi D -vitamiinin luontaista lähdettä eli kalaa (Nakamura ym. 2002). D-vitamiini on välttämätön ravintoaine ja sen pääasiallisin tehtävä on ylläpitää elimistön kalsium- ja fosfaattitasapainoa. D-vitamiinia tarvitaan kasvuun ja luuston kehitykseen. D-vitamiinin puutteen yleisiä ongelmia ovat väsymys ja infektioherkkyys ja vaikeimmillaan riisitauti tai osteomalasia. Suomessa D-vitamiinin saanti on suositukseen nähden liian niukkaa, joten elintarvikkeisiin on lisätty D- vitamiinia 1940-luvulta lähtien, jolloin D-vitamiinin lisäys margariiniin aloitettiin. Vuodesta 2003 lähtien on D-vitamiinia lisätty nestemäisiin maitoihin ja piimiin sekä levitettäviin ravintorasvoihin. Uuden suosituksen mukaan D-vitamiinia saa lisätä maitotuotteisiin 1 g/100 ml ja ravintorasvoihin 20 g/100 g. D- vitamiinisuosituksen mukaan alle 2-vuotiaille annetaan D-vitamiinivalmistetta kahden viikon iästä lähtien 10 µg vuorokaudessa ympäri vuoden, 2-18-vuotiaiden suositus on 7,5 µg, raskaana oleville ja imettäville naisille suositellaan 10 µg sekä yli 60-vuotiaille 20 µg päivittäin (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2010 ja 2011). Mattila ym. (1995) mukaan suomalaiset saavat kalasta % ravinnosta saatavasta D -vitamiinista. Finravinto tutkimuksen mukaan suomalaiset saivat lähes puolet D-vitamiinista kalaruuista, sekä % maitovalmisteista ja saman verran levitteistä.

19 18 E-vitamiini eli alfatokoferoli E-vitamiinivaikutuksen omaavista kemiallisista yhdisteistä on tärkein alfatokoferoli. E-vitamiini ylläpitää solukalvojen rakennetta ja on tärkeä antioksidantti eli hapettumisen estoaine. Aikuisilla E-vitamiinin puute on hyvin harvinaista. Parhaita E-vitamiinin lähteitä ravinnossamme ovat kasviöljyt, vehnänalkiot, täysjyväviljavalmisteet ja pähkinät. (Haglund ym. 1998, Aro ym. 1999) Finravinto tutkimuksen mukaan suomalaiset saavat E-vitamiinista % levitteistä ja öljyistä, % viljatuotteista ja % kasviksista, perunoista, marjoista ja hedelmistä (Finravinto 2007) Kivennäisaineet ravitsemuksessa Kalsium Ihmisen kudoksissa on kivennäisaineista eniten kalsiumia, keskimäärin g ja suurin osa eli 99 % siitä on luustossa ja hampaissa ja loput solujen ulkoisissa ja sisäisissä nesteissä. Kalsiumia tarvitaan lukuisten kehon toimintojen säätelyyn sekä entsyymien ja hormonien valmistukseen. Riittävä D- vitamiinin saanti parantaa kalsiumin imeytymistä. Kalsiumin ja D-vitamiinin puute johtaa luunmurtumiin ja vaikeimmassa tapauksessa osteoporoosiin. (Haglund ym. 1998, Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005, Emsley 2001.) Ravinnon kalsiumista imeytyy noin kolmasosa ja loppu erittyy elimistöstä ulosteiden, virtsan ja hien mukana. Ravinnosta saatavan kalsiumin imeytymistä heikentävät runsas kuitupitoisuus sekä fytiini- ja oksaalihappo. Maitovalmisteet ovat suomalaisen ruokavalion tärkeimmät kalsiumin lähteet. Niissä kalsiumin imeytymistä parantavat laktoosi ja proteiini. Maito- ja hapanmaitovalmisteiden ja juuston lisäksi kalsiumia saadaan kaloista, tofusta ja muista soijatuotteista, palkokasveista, siemenistä ja pähkinöistä sekä vihreistä lehtivihanneksista, kaalista, sipulista ja punaisista kidneypavuista (Haglund ym. 1998, Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005, Fineli, Emsley 2001). Finravinto tutkimuksen mukaan suomalaiset saivat kasviksista ja kalaruuista 6 8 % kalsiumin saannistaan ja maitovalmisteista runsaat 60 %. Kalium Kalium on natrium- ja kloridi-ionien ohella elimistön osmolaliteettia säätelevä tekijä. Näitä ioneja ei voida korvata millään muulla, joten niiden pysyminen tietyissä rajoissa on elämän perusedellytys. Kaliumin puute aiheuttaa väsymystä, lihasheikkoutta, turvotusta ja rytmihäiriöitä. Ruokavalion sisältäessä suosituksiin nähden liikaa natriumia, tasoittaa kaliumin saanti sen aiheuttamia ongelmia. Hyviä kaliumin lähteitä ovat mm. rusinat, pähkinät, taatelit, korintit, maapähkinät, raparperi, banaani, perunat, melonit, sienet, leseet, suklaa ja hedelmämehut (Haglund ym. 1998, Emsley 2001). Finravinto tutkimuksen mukaan suomalaiset saavat noin puolet kaliumin päivittäisestä saantimäärästä kasviksista, marjoista, hedelmistä ja täysjyväviljasta. Magnesium Magnesiumia on koko elimistössä, mutta suurin osa siitä on luustossa. Magnesiumia tarvitaan lukuisissa elimistön aineenvaihduntareaktioissa (Aro ym. 1999, Emsley 2001). Magnesiumin puutetta esiintyy yleensä vain tiloissa, joissa ravintoaineiden imeytyminen tai munuaisten toiminta on häiriintynyt. Magnesiumia sisältäviä elintarvikkeita ovat mm. mantelit, cashewpähkinät, soijapavut, palsternakka, leseet, suklaa, kaakao ja panimohiiva (Emsley 2001). Finravinto tutkimuksen mukaan suomalaisten magnesiumin saannista % tulee viljavalmisteista, % kasviksista ja hedelmistä ja noin 15 % maitovalmisteista. Sinkki Sinkki toimii aineenvaihduntareaktioihin osallistuvien entsyymien rakennusaineena. Sinkin vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti ihoon, haimaan ja sukupuolihormonien eritykseen. Lieviä sinkin puutosoireita ovat ruokahaluttomuus, haju- ja makuaistin heikentyminen, ihottuma ja hiustenlähtö. Kuitu ja fytaatit sitovat sinkin imeytymättömään muotoon, mutta hapattaminen hajottaa fytaatin, jolloin se ei vaikuta

20 19 sinkin imeytymistä heikentävästi. Myös jotkin proteiinit ja kivennäisaineet heikentävät sinkin imeytymistä. (Haglund ym ) Tärkeimpiä sinkin lähteitä ovat liha, maito ja maitovalmisteet sekä vilja, joista saadaan noin 90 % sinkistä. 3 5 % sinkistä saadaan kaloista. (Finravinto 2007) Fosfori Suurin osa elimistön fosfaatista, 85 %, on luustossa. Fosforia tarvitaan elimistön energiaaineenvaihduntaan ja se on osana monissa yhdisteissä sekä solukalvoissa. (Aro ym. 1999, Emsley 2001.) Elintarvikkeista hyviä fosforin lähteitä ovat tonnikala, lohi, sardiinit, maksa, kalkkuna, broileri, kanamunat ja juusto (Emsley 2001). Finravinto 2007-tutkimuksen mukaan fosforia saatiin maitovalmisteista 30 % ja saman verran vilja- ja leivontatuotteista, liharuuista noin 15 % ja kalaruuista 4 7 %. 3.2 Tutkimustietoa käsittelyn vaikutuksesta elintarvikkeiden ravitsemukselliseen laatuun Ammattikeittiöissä ruoanvalmistusmenetelmät vaihtelevat toimipaikoittain ja maittain. Sen vuoksi muualla kuin Suomessa tehdyt tutkimukset käsittelyn vaikutuksesta elintarvikkeiden ravitsemukselliseen laatuun, eivät välttämättä suoraan päde meillä. Keittiön teknologia vaikuttaa siihen, mitä ruoanvalmistusmenetelmää on käytetty tutkimuksessa. Aikaisemmin ruokaa valmistettiin ammattikeittiöissäkin kotitalouden tyyliin paistinpannuilla ja vedessä keittäen. Nykyisin ruoanvalmistusmenetelmät ja -teknologiat ovat muuttuneet; sekoittavat ja jäähdyttävät padat sekä monitoimiuunit ovat keittiöissä arkipäivää. Uusia tuotantotapoja ovat mm. cook and chill ja kylmävalmistusmenetelmät. Elintarvikkeiden prosessoinnin mahdollisesti aiheuttamat ravintoainetappiot vaihtelevat tuotteittain ja valmistusmenetelmittäin, esim. keitetäänkö tuote kuoripäällisenä vai kuorittuna ja/tai pieneksi pilkottuna. Valmistusmenetelmien aiheuttamista ravintoainetappioista on jossain määrin melko ristiriitaisia tuloksia. Leshkovan (2006) mukaan luotettavaa tietoa ruoanvalmistuksen aikana tapahtuvista ravintoainetappioiden määristä ei ole tarjolla riittävästi, vaan asiaa pitäisi tutkia enemmän. Analysoitaessa ravintoaineita käsittelemättömistä kasviksista ja kaloista, ovat eri tutkijat löytäneet samoista tuotteista hyvin erilaisia ravintoainepitoisuuksia. Syyksi tähän arvioitiin vuodenajasta, varastointiajasta, kuljetuksista, maantieteellisestä sijainnista sekä analysointimenetelmistä johtuvia eroja (Kumar ym. 2006, Steffens 1997, Weaver 2008). Vitamiinitappioiden määrään vaikuttaa erityisesti hapen läsnäolo, valo, lämpö, kuumennusaika ja - lämpötila, veden kanssa kosketuksissa olevan alan määrä, korkea ph ja metallit. Vesiliukoisten ravintoaineiden häviämiseen ei vaikuta kuumennusaika eikä -lämpötila vaan liukeneminen keitinveteen. Sen vuoksi esim. kuorineen keitetyissä kasviksissa ravintoaineet säilyvät paremmin kuin kuorittuina keitetyissä. Vitamiinipitoisuus säilyi yleensä parhaiten kasvisten höyrytyksessä, mikroaaltouunikypsennyksessä ja wokkauksessa, heikoimmin vedessä keitettäessä. (Leshkova 2006, Harden ym ) Oude Griep (2010) mukaan kasvisten kuumennus ja mekaaninen käsittely, kuten raastaminen, rikkoo kasvisten soluseinämiä, jolloin ravinnon hyödylliset yhdisteet imeytyvät tehokkaammin suolistosta elimistöön. Tähän osuuteen on koottu tutkimustietoa Lautaslaatuselvitykseen valittujen elintarvikkeiden sisältämien ravintoaineiden säilymisestä käytettäessä erilaisia ruoanvalmistusmenetelmiä. Lautaslaatuselvitykseen valittujen elintarvikkeiden lisäksi tarkastellaan prosessoinnin vaikutusta samoihin ravintoaineisiin muidenkin elintarvikkeiden kuin perunoiden, porkkanoiden, kalojen ja mansikan osalta C-vitamiini C-vitamiini on tunnetusti herkimmin tuhoutuvia vitamiineja. Bender (1973) mukaan 8 9 kuukauden mittainen varastointi vähensi perunoiden C -vitamiinin määrää 30:stä kahdeksaan milligrammaan. Keitettäessä vihanneksia vedessä aiheuttaa C-vitamiinin liukeneminen keitinveteen suurimmat tappiot, jopa 75 %. Liukenemalla tapahtuvaa hävikkiä lisää hapelle ja lämmölle kosketuksessa olevan pinnan määrä. C- vitamiini- ja kivennäisainetappioita voidaan vähentää keittämällä tuotteet hyvin vähässä vesimäärässä.

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Vitamiinit A-vitamiini Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Välttämätön näköaistimuksen syntyyn hämärässä, solujen kasvuun ja erilaistumiseen sekä ihmisen lisääntymiseen.

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET

KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET LIITE 1. VIHANNEKSIEN RAVINTOKOOSTUMUS KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET Taulukko 1. Lehtivihannesten, sipulien, juuresten, palkokasvien ja mukulakasvien energiapitoisuudet. KASVISTEN ENERGIA KJ Kcal PITOISUUDET

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

Itä-Suomen juureksia, kaukomaan kalaa ja muun maan mansikkaa

Itä-Suomen juureksia, kaukomaan kalaa ja muun maan mansikkaa Itä-Suomen juureksia, kaukomaan kalaa ja muun maan mansikkaa Lautaslaatuselvityksen tiivistelmä 2012 Onko ravitsemuksellisesti samantekevää, mitä kalaruokaa ammattikeittiöissä tarjotaan? Vieläkö perunasta

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

PROSESSOINNIN VAIKUTUS AMMATTIKEITTIÖISSÄ KÄYTETTYJEN PORKKANATUOTTEIDEN RAVINTOSISÄLTÖÖN

PROSESSOINNIN VAIKUTUS AMMATTIKEITTIÖISSÄ KÄYTETTYJEN PORKKANATUOTTEIDEN RAVINTOSISÄLTÖÖN PROSESSOINNIN VAIKUTUS AMMATTIKEITTIÖISSÄ KÄYTETTYJEN PORKKANATUOTTEIDEN RAVINTOSISÄLTÖÖN Sari Väänänen Pro gradu -tutkielma Ravitsemus- ja elintarvikebiotekniikka Biotiede Luonnontieteiden ja metsätieteiden

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom

Lisätiedot

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Kestävyys vs. ravintosisältö

Kestävyys vs. ravintosisältö Kestävyys vs. ravintosisältö Annikka Marniemi elintarvikeasiantuntija, ETM NUTS vuosiseminaari Pari perusasiaa: Mitä niukempi energiansaanti, sitä enemmän laadulla on merkitystä Niukalla saannilla ravintoaineen

Lisätiedot

Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014

Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014 Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014 Laura Rantalainen, ravitsemussuunnittelija Servica - Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä SERVICA - ITÄ-SUOMEN HUOLTOPALVELUT LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla?

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Johdanto omega-3-rasvahappoihin Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Rasvat ja öljyt koostuvat rasvahapoista Erityyppisiä rasvahappoja: 1. Tyydyttyneet rasvahapot, yleisimmät: palmitiini- (C16:0)

Lisätiedot

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Kasvikset voi jakaa karkeasti viiteen Värikkäät kasvikset sisältävät puolustuskykyä parantavia aineita. väriryhmään, joilla kullakin on oma tehtävä. Väreillä

Lisätiedot

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi 2000 kcal:n energiataso Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet

Lisätiedot

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja

Lisätiedot

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Päiväkotilapset, koululaiset, ikäihmisten kokopäivähoito ja kotipalvelulounas ikäihmisille. Noora Rajamäki Laillistettu

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

Juusto ravitsemuksessa

Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Rakennusaineita luustolle Hammasystävällistä Sopii erityisruokavalioihin Juustojen koostumus vaihtelee Tuorejuusto valmistustavan mukaan Kypsytetty juusto

Lisätiedot

Elivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe,

Elivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, Elivo Ravintolisät Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, joka on kehitetty kotimaisten eri alojen asiantuntijoiden kanssa huomioiden suomalaisten kuluttajien tarpeet. Elivo-tuotteet löydät apteekista

Lisätiedot

JUDOKAN RAVINTO-OPAS. 29.1.2008 Päivitetty 4.2.2009. Poistettu kappale: Painon alentaminen. Joen Yawara ry Valmennus

JUDOKAN RAVINTO-OPAS. 29.1.2008 Päivitetty 4.2.2009. Poistettu kappale: Painon alentaminen. Joen Yawara ry Valmennus JUDOKAN RAVINTO-OPAS 29.1.2008 Päivitetty 4.2.2009. Poistettu kappale: Painon alentaminen Joen Yawara ry Valmennus SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUSTIETOA...1 2 RAVINTOAINEET...1 2.1 Hiilihydraatit...1 2.2 Proteiinit...2

Lisätiedot

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n väestötutkimuksissa Jenni Lehtisalo, ETM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Diabeteksen ehkäisyn yksikkö 22.9.2014 1 Kenestä puhutaan? Ikäihminen,

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

Maito ravitsemuksessa

Maito ravitsemuksessa Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin

Lisätiedot

KIVENNÄISAINEET JA VITAMIINIT KOIRAN RUOKINNASSA

KIVENNÄISAINEET JA VITAMIINIT KOIRAN RUOKINNASSA KIVENNÄISAINEET JA VITAMIINIT KOIRAN RUOKINNASSA Kivennäisaineet osallistuvat kemiallisiin reaktioihin koirien soluissa. Kivennäisaineet voidaan jakaa makro- ja mikrokivennäisaineisiin sekä perusteella,

Lisätiedot

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA Marika Karulinna LIHA Koira on lihansyöjä, joten sen ravinnon perustana kuuluu olla liha Punaisesta lihasta saa rautaa Vaaleat lihat ovat usein rasvattomampia poikkeuksiakin

Lisätiedot

Cook & Chill ruoanvalmistusmenetelmän vaikutukset ruoan ravintoaineisiin

Cook & Chill ruoanvalmistusmenetelmän vaikutukset ruoan ravintoaineisiin Cook & Chill ruoanvalmistusmenetelmän vaikutukset ruoan ravintoaineisiin Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Cook & Chill ruoanvalmistusmenetelmä... 2 3 Cook & Chill ruoanvalmistusmenetelmän vaikutukset ruoan ravintoaineisiin...

Lisätiedot

www.vomoghundemat.fi

www.vomoghundemat.fi www.vomoghundemat.fi Vom og Hundemat on norjalainen koirien tuoreruokatuote. Se valmistetaan norjalaisista eläinperäisistä raaka-aineista, kuten broileri, naudan sisäelimet, pötsi, lohi, naudan maksa ja

Lisätiedot

KASVISSYÖJIEN RUOKAVALION LAATU

KASVISSYÖJIEN RUOKAVALION LAATU KASVISSYÖJIEN RUOKAVALION LAATU Energiaravintoaineet sekä vitamiinit ja kivennäisaineet www.puolikiloa.fi 2 Tiivistelmä ja huomiota Diaesityksessä on mukana kolme tutkimusta: brittiläinen EPIC- Oxford,

Lisätiedot

Terveydeksi kalaa. Nappaa onkeen monta hyvää syytä nauttia kalaa!

Terveydeksi kalaa. Nappaa onkeen monta hyvää syytä nauttia kalaa! Terveydeksi kalaa Nappaa onkeen monta hyvää syytä nauttia kalaa! Kala on pohjoisen ruokakulttuurin helmi Kala on pohjoisen ruokakulttuurin aarre ja terveellisen ravitsemuksen korvaamaton osa. Villiä tai

Lisätiedot

Eväitä ruokapuheisiin

Eväitä ruokapuheisiin Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille

Lisätiedot

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua

Lisätiedot

5. Rasvan laatu kuntoon

5. Rasvan laatu kuntoon 5. Rasvan laatu kuntoon Leivän päällä, ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa käytetyt näkyvät rasvat vaikuttavat rasvan laatuun. Taulukossa 7 on esitetty näkyvien rasvojen laatu. Taulukko 7: Levitettävien

Lisätiedot

Ravinto jalkapallossa

Ravinto jalkapallossa Ravinto jalkapallossa Patrik Borg Helsingin Urheilulääkäriasema, Syömishäiriökeskus Painopisteet liikkujan ravinnossa Syö tarpeeksi Riittävästi ravintoaineita Riittävästi nestettä Aterioiden ajoitukset

Lisätiedot

SUOJARAVINTOAINEET. Kristi Loukusa Liikunnanohjaaja opiskelija Lapin Yläkouluakatemia / elokuu 2015

SUOJARAVINTOAINEET. Kristi Loukusa Liikunnanohjaaja opiskelija Lapin Yläkouluakatemia / elokuu 2015 KERTAUSTA Mitä ovat makroravintoaineita? Mitä tehtäviä niillä on? Ruokaesimerkkejä niistä? Millainen on ateriarytmisi? Vaikuttiko saamanne tieto omaan syömiskäyttäytymiseen? Kerro vierustoverille mitä

Lisätiedot

Pellava. Hyvinvoinnin siemen

Pellava. Hyvinvoinnin siemen Pellava Hyvinvoinnin siemen 1 Hyvinvoinnin siemen Pellavansiemenissä on runsaasti kuitua. Pellavansiemen sisältää hyvinvoinnin aineksia: öljyä, proteiinia ja kuitua. Pellava sisältää myös muun muassa kaliumia,

Lisätiedot

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiinia muodostuu iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta ja lisäksi sitä saadaan ravinnosta. Käytännössä D-vitamiinia muodostuu riittävästi

Lisätiedot

Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto

Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto Maitotuotteita on arvosteltu suhteellisen korkean tyydyttyneiden rasvahappopitoisuuden vuoksi, jotka liitetään sydänja verisuonitauteihin Viime aikoina maito on tunnustettu

Lisätiedot

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät DIABETES JA SYDÄN Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Diabetes nostaa sydän- ja verisuonitautien riskin 2-4 kertaiseksi. Riskiin voi vaikuttaa elämäntavoillaan. Riskiä vähentää diabeteksen hyvä hoito,

Lisätiedot

Rasvat ruoanvalmistuksessa. Rakenne

Rasvat ruoanvalmistuksessa. Rakenne Rasvat ruoanvalmistuksessa Rakenne Kaikissa ruoissa on rasvaa, myös rasvattomissa kuten kasviksissa, rasva on välttämätön solujen rakennusaine Rakenne: triglyseridejä, joissa rasvahappokoostumus vaihtelee

Lisätiedot

AUTOKLINIKKATUTKIMUS RAVINTOMUUTTUJIA KOSKEVAT KOMMENTIT AK MUUTTUJA AU MUUTTUJA RUOANVALMISTUKSESSA KÄYTETTY RASVA

AUTOKLINIKKATUTKIMUS RAVINTOMUUTTUJIA KOSKEVAT KOMMENTIT AK MUUTTUJA AU MUUTTUJA RUOANVALMISTUKSESSA KÄYTETTY RASVA AUTOKLINIKKATUTKIMUS RAVINTOMUUTTUJIA KOSKEVAT KOMMENTIT AK MUUTTUJA AU MUUTTUJA V7049 MUUTTUJAN NIMI RUOANVALMISTUKSESSA KÄYTETTY RASVA KOMMENTTI Haastattelussa kysyttiin erikseen ruoanvalmistuksessa

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

D-vitamiinin tarve ja saanti

D-vitamiinin tarve ja saanti D-vitamiinin tarve ja saanti Onko D-vitaminoimaton luomumaito terveysriski? D-vitamiini Ravintoaine ja hormonin esiaste Puutos aiheuttaa riisitautia ja osteomalasiaa Yksi kansainvälinen yksikkö (IU, international

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA HAE-JÄRJESTÖLLE

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA HAE-JÄRJESTÖLLE KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA HAE-JÄRJESTÖLLE Katja Karppinen Laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM Ravitsemusterapeuttien osuuskunta VitaMiinat 26.4.2015 Ruokakolmio antaa suuntaviivat monipuolisen ja terveyttä

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat Maittavan lihaisat Jahti&Vahti -koiranruoat Täysravinto paljon liikkuville koirille 32% Premium-luokan ruokaa koirallesi Suositut, nyt koostumukseltaan entistäkin lihaisemmat, Jahti&Vahti -koiranruoat

Lisätiedot

Holistic Food For Dogs

Holistic Food For Dogs Holistic Food ForFor Dogs Dogs Holistic Food Holistic Food For Dogs 100% GUARANTEED TASTE & NUTRITION E arthborn Holistic on pitkälle kehitetty luonnonmukainen ravinto koirille. Earthborn Holistic -ruuan

Lisätiedot

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset

Lisätiedot

Premium-luokan koiranruokasarja D

Premium-luokan koiranruokasarja D Premium-luokan koiranruokasarja D TM Lihaisaa laatua koirallesi. Laaturuokaa koirallesi Jahti&Vahti! Haluamme koirasi elämänlaadun pysyvän korkeana ja kauan. Siksi ruokien huippulaatu on meille aidosti

Lisätiedot

Puuttuuko mummon lautaselta proteiini?

Puuttuuko mummon lautaselta proteiini? Puuttuuko mummon lautaselta proteiini? Teija Penttilä Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija, Valio Oy Ateria 4.11.2014 Mistä saadaan? Proteiinit koostuvat 20 aminohaposta 10 aminohappoa

Lisätiedot

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2

Lisätiedot

Lihaisaa laatua koirallesi. Premium-luokan koiranruokasarja

Lihaisaa laatua koirallesi. Premium-luokan koiranruokasarja TM Lihaisaa laatua koirallesi. Premium-luokan koiranruokasarja Suomen suosituin premium-koiranruoka. Koiran elämänlaatu, terveys ja pitkä ikä ovat vaalimisen arvoisia asioita. Siksi ravinnon korkea laatu

Lisätiedot

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Terveellinen kaura Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013 Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Mikä on Leipätiedotus? Leipomoalan yhteinen tiedotusyksikkö Perustettu 1961 Rahoitus Perusbudjetti jäsenmaksuista

Lisätiedot

VALINTA TERVEELLISEN RUOKAVALION PUOLESTA!

VALINTA TERVEELLISEN RUOKAVALION PUOLESTA! bonred.fi Punainen palmuöljy MIKSI PUNAINEN PALMUÖLJY ON NIIN RAVINTEIKAS? Ravintoaineiden VOIMANPESÄ! vuosituhansia.. kaytetty Bon Red Palm Oil. Punainen palmuöljy on puristettu öljypalmun hedelmästä.

Lisätiedot

KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA

KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA Biokemian ja elintarvikekemian laitos RAPORTTI 1 (8) Projekti: Siian laatu kalan tarjontaketjussa Dnro: 4682/3516/05 Hankenro: 534589 Raportin laatija: Jukka Pekka Suomela KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA

Lisätiedot

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista N:o L 55/22 \ FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 6. 3. 96 KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista (ETA:n kannalta

Lisätiedot

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Tavallisimmat ongelmat Suomessa Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS

Lisätiedot

Ikäryhmä / Proteiini. Ikäryhmä /

Ikäryhmä / Proteiini. Ikäryhmä / n, rasvan, hiilihydraattien ja proteiinin päivittäinen saanti raaka-aineuokittain / Daily intake of energy, fat, carbohydrates, protein by ingredient class Finravinto 2007 / FINDIET 2007 Protein Protein

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Täysrehut pieneläimille

Täysrehut pieneläimille is the place for your Headline Page 1 Täysrehut pieneläimille JR FARM FARMI TÄYSREHU www.tujoma.fi is the place for your Headline Page 2 Sisältää ainulaatuisen Farm food koostumuksen jossa on mm. inuliiniä

Lisätiedot

Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013

Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013 Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013 % 70 60 Hasunen & Ryynänen Erkkola ym Kumpula ym 50 Salmi Salmi Räisänen ym Erkkola ym Hasunen Tepora ym 40 Verronen ym

Lisätiedot

VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA!

VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA! Tammikuu 2016 Valitse hyvää itsellesi ja läheisillesi VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA! Katso herkulliset reseptit! Onko mediassa käyty rasvakeskustelu saanut sinut ymmälleen? Millaista rasvaa me tarvitsemme ja

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS ALZHEIMERIN TAUDIN OIREET Alzheimerin taudin ensimmäinen oire on yleensä päivittäisten tapahtumien unohtuminen. Usein muistetaan

Lisätiedot

Uusi lähestymistapa varhaisen Alzheimerin taudin ravitsemushoitoon. Potilasopas

Uusi lähestymistapa varhaisen Alzheimerin taudin ravitsemushoitoon. Potilasopas Uusi lähestymistapa varhaisen Alzheimerin taudin ravitsemushoitoon Potilasopas Alzheimerin taudin oireet Alzheimerin taudin ensimmäinen oire on yleensä päivittäisten tapahtumien unohtuminen. Usein muistetaan

Lisätiedot

Ravinto ja masennus mitä tiedämme?

Ravinto ja masennus mitä tiedämme? Ravinto ja masennus mitä tiedämme? Aivoluentosarja 7.3.2013 Salo Anu Ruusunen Ravitsemustutkijakoulutettava, TtM, laill.ravitsemusterapeutti Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö

Lisätiedot

RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA

RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA HILLEVI EROMÄKI, lehtori MMM, laillistettu ravitsemusterapeutti SeAMK, Liiketoiminta, ravitsemisala 2 RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA!

VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA! Maaliskuu 2015 Valitse hyvää itsellesi ja läheisillesi VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA! Katso herkulliset reseptit! PEHMEÄT JA KOVAT RASVAT LAATU RATKAISEE Rasva voi olla laadultaan pehmeää tai kovaa. Kova rasva

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain (23/2006) 9 :n nojalla:

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain (23/2006) 9 :n nojalla: Sivu 1/6 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 588/2009 elintarvikkeiden ravintoarvomerkinnöistä Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain

Lisätiedot

INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen

INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen - EkoCentria on Savon koulutuskuntayhtymän yhteydessä toimiva valtakunnallinen asiantuntijayksikkö - kestävän ruokaketjun edistäminen ammattikeittiöissä - www.kestavathankinnat.fi

Lisätiedot

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke Pellavansiemenen terveysvaikutukset Kooste Lähteenä käytetty artikkelia TarpilaA, WennbergT. TarpilaS: Flaxseedas a functionalfood. Current Topics in Neutraceutical Research 2005 (3);3:167-188 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

EQ EVERYDAY SE, MITÄ TARVITSET JOKA PÄIVÄ

EQ EVERYDAY SE, MITÄ TARVITSET JOKA PÄIVÄ It s in our nature EQ EVERYDAY SE, MITÄ TARVITSET JOKA PÄIVÄ EQ EVERYDAY sisältää tuotteet Lifeforce ja Vitastrong. Tuotteet on kehitetty täydentämään toisiaan ja varmistamaan kehosi K2-vitamiinin, omega-3-rasvahappojen,

Lisätiedot

ESITTELEMME VITAMIINI- JA

ESITTELEMME VITAMIINI- JA ESITTELEMME VITAMIINI- JA KIVENNÄISAINEVALMISTEEMME Vitamiini- ja kivennäisainevalmisteemme perustuvat uusimpiin tieteellisiin havaintoihin. MUUTAMIA PERUSTEITA RAVINTOLISIEN KÄYTÖLLE AJANPUUTE Useimmat

Lisätiedot

Tampereen seudun ILMANKOS 2009 2012

Tampereen seudun ILMANKOS 2009 2012 Tampereen seudun ILMANKOS 2009 2012 Tavoitteina ilmastovastuullinen arki ja yhteisöllisyyden edistäminen Toteuttajana Ekokumppanit Oy Rahoittajat : Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR,) Pirkanmaan liitto,

Lisätiedot

5.1.2015. Kehityskolmio. Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä + - Kunnon ruokaa luistelijalle. tammikuu 2015. Harjoittelu. Lepo Kehon huolto.

5.1.2015. Kehityskolmio. Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä + - Kunnon ruokaa luistelijalle. tammikuu 2015. Harjoittelu. Lepo Kehon huolto. Kunnon ruokaa luistelijalle tammikuu 2015 Johanna Kleemola Kehityskolmio Harjoittelu Ravinto HYVÄ LUISTELIJA Lepo Kehon huolto Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä Harjoittelun sisältö ja harjoitusten

Lisätiedot

16.12.2012 Nina Parkkinen R640SNB

16.12.2012 Nina Parkkinen R640SNB ANTIOKSIDANTTI Aine, joka ehkäisee muiden aineiden hapettumisen hapettuen itse. Suojaavat mm. elimistön makromolekyylejä, kuten rasvahappoja, proteiineja ja nukleiinihappoja hapettumiselta. Riittävä saanti

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille

Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Lahti 21.4.2016/ Arja Lyytikäinen https://www.julkari.fi/handle/10024/129744 Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Hyvinvointioppiminen ja ruoka

Lisätiedot

1 st Choice Super Premium Koirantäysravintouudistus 2010

1 st Choice Super Premium Koirantäysravintouudistus 2010 1 st Choice Super Premium Koirantäysravintouudistus 2010 Pienet ja kääpiörodut 1 st Choice Puppy Toy & Small Pennuille ja kasvaville koirille - 2-10 kk Lisätty proteiinia, vitamiineja, kalsiumia sekä muita

Lisätiedot

Hyvä ruoka syntyy laadukkaista ja tuoreista. Suosi aterioillasi paljon ravintoaineita sisältäviä. Erilaiset ruokavalinnat ja elintarvikkeiden

Hyvä ruoka syntyy laadukkaista ja tuoreista. Suosi aterioillasi paljon ravintoaineita sisältäviä. Erilaiset ruokavalinnat ja elintarvikkeiden Hyvinsyömisen taito Maukas liharuoka kuuluu arkeen ja se kruunaa juhlan. Liha on aterian sydän, jonka ympärille muu ateriakokonaisuus kootaan. Liha on myös voimaruokaa, josta saa lähes kaiken: proteiinit,

Lisätiedot

PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA

PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA Essi Skaffari, Helsingin yliopisto D-VITAMIINI D-vitamiinilla on keskeinen merkitys

Lisätiedot

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Anna elämän maistua 1 Tarvitset reilusti energiaa ja ravintoaineita Monipuolinen ruokavalio tarjoaa riittävästi energiaa ja ravintoaineita kasvuun ja kehittymiseen, liikunnan

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot