Haastattelussa Jussi Perttola Sivu 6. Kesävinkkejä. Vaasasta. Sivu 9. uudet toimintamallit kunnissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Haastattelussa Jussi Perttola Sivu 6. Kesävinkkejä. Vaasasta. Sivu 9. uudet toimintamallit kunnissa"

Transkriptio

1 Haastattelussa Jussi Perttola Sivu 6 Kesävinkkejä Vaasasta Sivu 9 uudet toimintamallit kunnissa

2 Tiltu ja aurinko Kuminan kesänumero paneutuu tänä vuonna kahteen teemaan. Ensimmäinen, vakavampi, on kuntien ratkaisut, joilla ne pyrkivät vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin kuntaliitosten ohella. kenellekään meistä kuntasektorilla työskentelevistä ei ole uutinen, että toimintamallit ympärillämme muuttuvat. Meillä puhutaan tilaaja tuottaja-mallista, tai tuttavallisemmin tiltusta, naapurissa pohditaan liikelaitosmallin etuja ja seutukunnan kasvukeskuskunnassa lasketaan yksityistämisen tuottamia säästöjä. Olipa yksittäisen kunnan ratkaisu mikä tahansa, varmaa on se, että kunnan työntekijöiden elämään se varmasti vaikuttaa: enää ei voikaan jatkaa vanhaa tuttua latua tulevaisuudessa siintäviä eläkepäiviä odotellen. Muutokset tuntuvat yksittäisen työntekijän elämässä monella tavalla. Vähimmällä taitaa päästä se, jonka ei tarvitse muuta kuin opetella uutta terminologiaa, jotta pystyisi asiantuntevasti palvelutuottajana laatimaan palvelusopimuksia tuotantojohtajan kanssa. Moni joutuu kuitenkin aivan uusien haasteiden ja vaatimusten eteen, kun tuttu kuntatyönantaja vaihtuu äkkiä yksityisen sektorin yritykseksi yksityistämisen myötä. Kumina kertoo näistä toimintamallien erilaisista ratkaisuista muutamin esimerkein ja yksittäisten työntekijöiden silmin. Ammattijärjestönä me tietysti pyrimme kaikin mahdollisin keinoin auttamaan ja tukemaan jäseniämme muutoksissa ja vaikuttamaan kuntiin siten, että uudistukset eivät heikentäisi jäsentemme etuja tai työolosuhteita. Itse suhtaudun edelleenkin positiivisin odotuksin Tampereen kaupungin toimintamallin uudistukseen, koska sen lähtökohta on minusta loistava: kunnan asukas eli palvelun saaja nostetaan asiakkaana toiminnan keskiöön. Aivan liian usein itsekin huomaan, että toimintaani ohjaavat enemmän vanhat tavat ja tottumukset kuin kuntalaisten todelliset tarpeet ja toiveet. Toivottavasti uudistus myös toteutuu ja saa asiakaslähtöisen ajattelutavan koko kuntaorganisaation. Tämän kesänumeromme toinen, epävirallisempi teema on keskittyminen Vaasan seudulle. KUMULAn toiminnassa pitkään mukana olleille on tuttu ajatus siitä, että meillä KU- MULAssa paistaa aina aurinko. Tällä lauseella olemme halunneet muistuttaa toisiamme siitä, että vaikka arki saattaa olla harmaa ja synkät pilvet varjostavat milloin sopimusneuvotteluja, milloin palkankorotustoiveita, niin kaikesta huolimatta pilvien takanakin aurinko kuitenkin aina paistaa. Koska Vaasan seutu kuuluu olevan Suomen aurinkoisin paikka, niin miksi emme kohdistaisi kesäistä katsettamme rannikon aurinkokaupunkiin ja lähtisi nauttimaan lomamatkallamme savusilakoista, asuntomessuista ja Vaasan Marssista! Rentouttavaa ja nautinnollista kesää! Maarit Helén päätoimittaja KUMULALAINEN sivu 6 Jussi Perttola PALKITTU KUMULALAINEN sivu 12 Pertti Kurimo ja kumulalaiset ansiomerkinsaajat UUSI JÄSEN sivu 12 Anna-Leena Pollari-Kupila AJANKOHTAISTA KUMULASSA sivu 14 Lähiaikojen tapahtumia ja koulutusta KUMULAssa ja Akavan Erityisalat ry:ssä KUN TARVITSET... sivu 15 Tärkeät yhteystiedot SVENSK RESUMÉ sivu 15 Kumina Kuntien asiantuntijat KUMULA ry:n jäsenlehti JULKAISIJA Kuntien asiantuntijat - Kommunala specialister - KUMULA ry, Maistraatinportti 4 A, Helsinki, TOIMINNAN- JOHTAJA Reija Ala-Peijari, puh , JÄRJESTÖSIHTEERI Jussi Näri, puh ja , PÄÄTOIMITTAJA Maarit Helén, puh , kumula.fi TOIMITUSKUNTA Maarit Helén, Reija Ala-Peijari, Eeva Lampinen, Jussi Näri, Tarja Vuorinne, Tuija Heikkilä TOIMITTAJA JA ILMOITUSMYYNTI Tuija Heikkilä, puh , SVENSK RESUMÉN KÄÄNNÖS Solveig Stormbom ULKOASU Marja Muhonen PAINO Forssan Kirjapaino Oy PAINOS kpl ISSN vuosikerta. Neljä numeroa vuodessa. KANSIKUVA Hans Häsbacka

3 TEKSTI TUIJA HEIKKILÄ PIIRROS MARJA MUHONEN Kunnallinen palvelutuotanto on mullistuksessa. Kumina tarkasteli eri mallien toimivuutta käytännössä kunnallisten ateriapalveluiden kautta. Viime vuosina on kiihtyvällä vauhdilla ulkoistettu ja yksityistetty palveluita, perustettu kunnallisia liikelaitoksia, rakennettu erilaisia tilaaja tuottaja-malleja ja haettu synergiaa naapurikuntien kumppanuudesta kuntayhtymissä. Oli uusi toimintamalli mikä tahansa, kaikissa korostetaan kustannustehokkuuden ohella asiakaslähtöisyyttä ja pienemmissä kunnissa palveluiden turvaamista. Etsitään tuottavia yksiköitä, työntekijöiden työtahti kiristyy väen vähentyessä muutosten tai eläköitymisen myötä. Tulevaisuuden kuuma kysymys on, mistä saadaan työntekijät hoitamaan kunnan palveluita. Kuitenkin henkilökunnan määrän väheneminen pienentää esimerkiksi kunnan eläkemenoja hitaasti, sillä mitä vähemmän kunnallisen eläkejärjestelmän piirissä on työntekijöitä, sitä suuremmaksi nousee kuntatyönantajien eläkemaksuprosentti. Liikelaitoksessa kustannusten seuraaminen ja kurissapitäminen on helpompaa kuin kunnassa muuten. Kun kunnallisia liikelaitoksia Tilastokeskuksen mukaan 1997 oli 74, niin vuoteen 2006 mennessä määrä oli kaksinkertaistunut 147:ään. Yhteenlaskettu liikevaihto oli lähes kolme miljardia euroa. Kuntalakia muutettiin vuosi sitten siten, että kunnallisille liikelaitoksille tuli omat säädökset. Siirtymäaikaa toiminnan muuttamiseen on tämän vuoden loppuun. Uusi puhuttaa. Kuntaliiton nettisivuston MUUTOSblogissa kuntavai kuttajat kertovat, kuinka heidän kuntansa uudistuvat. Lehdistö otsikoi suurin kirjaimin etenkin huonosti onnistuneet ulkoistukset ja palvelujen kilpailutukset. Joskus vaikuttaa siltä, että mediassa on eniten muutosvastarintaa. Yrittäjät puolestaan ovat huolissaan kilpailukyvystään samoilla markkinoilla kunnallisten liikelaitosten kanssa. Yrittäjien etujärjestö Suomen Yrittäjät kiittelee Paras-hanketta mutta ei katso hyvällä yritysten kanssa kilpailevaa kuntien elinkeinotoimintaa. Yksi Suomen Yrittäjien tämän vuoden painopisteistä onkin kuntien palvelujen monipuolistaminen osana Paras-hanketta. Kruunupyy edelläkävijänä ruokapalvelujen yksityistämisessä Muutama vuosi sitten Pohjanmaalla, Kokkolan ja Pietarsaaren kaupunkien välissä sijaitseva asukkaan Kronoby eli suomenkieliseltä nimeltään Kruunupyy, päätti ulkoistaa kunnan kaikki ateria-, siivous- ja kiinteistöpalvelut. Ratkaisu oli laajuudessaan kuntakentässä ensimmäinen. Järjestimme tarjouskilpailun, jossa tarjouksia pyydettiin useammalta palveluntarjoajalta. Kolme jätti tarjouksensa, ISS Palvelut ja Lassila & Tikanoja sekä yksi, joka ei kuitenkaan pystynyt tarjoa maan sitä kokonaisuutta, jonka halusimme, Kruunupyyn kunnanhallituksen puheenjohtaja Bernt Storbacka kertoo. Palaako pohjaan, kiehuuko yli? Maistuuko kaikille? Keittääkö kunnalla Tiltu vai yksityinen kokki? KUMINA 3 2/2008

4 Eläkkeet ja ulkoistaminen Kunnan ulkoistaessa palvelujaan työntekijän kannattaa pitää huolta myös eläke-eduistaan. Työntekijälle mahdollisesti kunnallisessa eläkejärjestelmässä kuulunut lisäetuus raukeaa, jos eläketurva siirtyy yksityissektorilla toimivaan työeläke yhtiöön. Eläkekustannuksia eri eläkejärjestelmien välillä kannattaa verrata! Lisätietoja Kuntien Eläkevakuu tuksen esitteestä Kunnat ulkoistavat palvelujaan, Paikallisissa palveluntuottajissa ei ollut yhtään, joka olisi koko kakun voinut ottaa hoitaakseen. Elokuun alusta 2004 Kruunupyyn ateria-, siivous- ja kiinteistöpalvelut siirtyivät ISS:lle. Yritys on osa kansainvälistä konsernia, joka toimii 49 maassa. Tällä hetkellä ISS tuottaa myös muun muassa Nilsiän kaupungin ja Korpilahden kunnan ruokapalvelut. ISS sitoutui tuottamaan palvelukokonaisuuden tiukan sopimuksen ja kunnan palvelustandardien mukaisesti sekä kehittämään kunnan kiinteistö- ja ateriapalveluja siten, että kunta saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä. Liikkeenluovutuksella Kruunupyyssä sovittiin 64 työntekijästä noin 50:n siirtymisestä ISS:n palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Tarkoituksena oli lakkauttaa 18 työpaikkaa. Yt-neuvottelujen jälkeen seitsemän irtisanottiin. Jäljelle jäi sekä kokopäiväisiä että osa-aikaisia työpaikkoja. Keittiö- ja siivoushenkilöstö joutui uuden eteen, kun työtehtävien rajat muuttuvat joustaviksi. Lisäksi ISS vuokrasi kunnalta noin kymmenen henkilön työpanoksen. Kyse oli 1946 ja sitä ennen syntyneistä työntekijöistä, jotka saivat jäädä hoitamaan vanhoja työtehtäviään. Nyt he ovat eläkkeellä tai jääneet muuten pois työstä. Kruunupyyssä ISS:n palveluista vastaava palveluesimies Virpi Långbacka oli alun perin kunnan työntekijä hänkin. Yksityistämisajatus tuntui pahalta. Yritimme panna vastaan ja saimme asiamme näkyvästi tiedotusvälineissä esiin, kun tuntui, että meitä ei kunnassa kuunneltu. Mielestämme tarjouspyyntö oli liian pieni. Katsoimme, että vanhukset ja koululaiset tarvitsevat enemmän, Virpi Långbacka kertoo. Liiketaloudellisiin periaatteisiin perus- tuvan ajattelutavan opettelu oli etenkin vanhemmille työntekijöille iso asia. Oli siinä alussa omat kommervenkkinsä. Mutta kunnan työntekijä pääsi ISS:ään helposti sisään, ja yhteistyö kunnan ja ISS:n välillä on pelannut hienosti. Pidämme säännöllisesti palavereja palvelujen kehittämisestä. Monesti on kuitenkin hyödyllistä jalkautua toimipisteisiin, kuten tänäänkin, kun olen itse päiväkodissa sijaistamassa sairastunutta. Kun ottaa luudanvarresta kiinni ja tarttuu tiskeihin, kuulee helpommin, mikä mahdollisesti mättää, Långbacka vakuuttaa. Yksityistämisen eturintamassa kulkeminen toi omat vaikeutensa. Aluksi ei ollut ketään, jolta olisimme voineet oppia, ja jouduimme käymään tien raskaamman kautta. Nyt kun ISS:llekin on tullut lisää kuntia hoidettavaksi, opimme toinen toisiltamme, Långbacka iloitsee. Tällä hetkellä Kruunupyyn palveluita hoitaa ruoka- ja siivouspuolella noin 40 ISS:n työntekijää. Virpi Långbacka vastaa kokonaisuudesta ja työskentelee siivouspalveluiden esimiehen kanssa. Valmistavia keittiöitä on kunnassa neljä, jakelukeittiöitä tai -pisteitä 24. Kruunupyyn ja ISS:n viisivuotinen sopimus umpeutuu elokuussa Sen jälkeen on kahden vuoden optio. Kunta on saanut suoraa rahallisesti säästöä odotuksien mukaan tai enemmänkin. Alkuvaiheessa on aina hankaluuksia, kun lähtee muuttamaan jotakin. Aiemmin eri siivoojien tai keittäjien työssä saattoi olla suuriakin vaihteluita, ja esimerkiksi koulujen välillä ruuan hinta vaihteli suuresti. Nyt on etsitty samantasoisia palveluita, ja jos jossakin on laatu heikentynyt tai muualta kuljetettu ruoka ei ole lämmintä, on se tietysti antanut aihetta valituksiin. Viimeisen vuoden aikana kaikki on kuitenkin toiminut suht koht hyvin. Syksyn budjettiriihessä sitten pohditaan, otetaanko optiovuodet käyttöön. Jos päätämme jatkaa ISS:n kanssa, saadaan oikea palvelun taso tarkennuksia tekemällä, Storbacka sanoo. Nyt kun on perustettu työryhmä, joka tutkii, onko palvelu sen mukaista, mitä on ostettu, törmätään samoihin asioihin kuin yksityistämistä käynnistettäessä: pohdintaan ostetaanko lisää. Samoin kuin palvelun tarjoajilla on opittavaa uuden palvelumallin käyttöönotossa, on myös palvelun ostajilla opittavaa ostamisesta, jotta ostettaisiin varmasti sitä mitä kukin kuntalaisten ikäryhmä tarvitsee, Virpi Långbacka painottaa. Luulen kyllä, että paluuta entiseen, kunnalliseen toimintamalliin ei ole. Kunnassa ei olla samalla tavalla ammattilaisia, Storbacka toteaa. Virpi Långback on samaa mieltä. ISS:n myötä siirryttiin uudelleen vuosituhannelle. Nyt meillä on tällä alalla ammattitaitoinen työnantaja, jolla oli valmiit ohjelmat työkaluiksi. Ei kunnan perustehtävä ole huolehtia ruokailusta, Långbacka sanoo. Tehokkuusajattelu ei ole enää peikko. Ei kustannustehokkuus vaikuta ruuan laatuun. Kun kouluissa ja muissa toimipaikoissa ei ole omaa keittäjää, ei pystytä tekemään lihapullia ja sen sellaisia itse, mutta ei se olisikaan kovin tehokasta nykyisin. On pitänyt ajatella uudella tavalla, mikä on tehokasta työskentelyä ja mikä ei, hän muistuttaa. Vaasassa tilaaja tuottaja-malli Vaasan Ruokapalvelut Vasa Matservice toimi vuoden 2004 alusta viime vuoden alkuun nettoyksikkönä Varhaiskasvatusja perusopetuslautakunnan alaisuudessa, sitä ennen perinteisesti osana eri hallintokuntien omaa toimintaa. Tammikuusta 2007 Vaasan Ruokapalvelut on ollut osa Vaasan kaupungin teknistä tointa ja Liikelaitosten lautakunnan alaisuudessa ylivuotisena nettoyksikkönä, kaupungin hallintokuntia palvelevana sisäisenä tuotannollisena tukipalveluyksikkönä. Tavoitteena on, että se rahoittaa toiminnallaan menonsa ja poistonsa. Tilaaja tuottaja-mallissa Vaasan Ruokapalvelut on tuottaja. Tuotettava palvelu yksilöidään tilaajan kanssa laadittavassa palvelusopimuksessa. Ruokapalveluihin kuuluu 42 erityyppistä keittiöitä, KUMINA 4 2/2008

5 toimituspisteitä noin 80 ja henkilöstöä noin 150 hallinto mukaan luettuna. Se tuottaa vuosittain noin ateriaa, liikevaihto on noin yhdeksän miljoonaa euroa. Aloitimme hieman harjoitteluversiona, mutta nyt tilaaja tuottaja-mallimme toimii jo kohtalaisen mukavasti ja hiomme toimintaamme koko ajan, Vaasan ruokapalvelujohtaja, kumulalainen Eeva Lampinen kertoo. Miltä maistuu Mansessa? Tammikuun ensimmäinen 2007 toi muutoksen kaupungin ruokapalveluihin myös Tampereella: tuolloin Tampereen Ateria muuttui liikelaitokseksi. Omistajaohjaus ja maapolitiikka -ryhmän alaisuudessa toimivalla Tampereen Aterialla on päivittäin noin asiakasta. 154 keittiössä tehdään vuodessa 9,3 miljoonaa ateriaa. Henkilöstöä on noin 500, liikevaihto noin 30,5 miljoonaa euroa. Asiakkaina ovat Tampereen kaupungin palveluyksiköt, ja palvelut tuotetaan sisäisten neuvottelusopimuksien mukaisesti. Käyttäjien kokemukset Tampereen Aterian Ravintola Satamakellarin ruuasta kertovat, että makuja on yhtä monta kuin syöjiä. Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjasto Metson henkilöstöravintola Koppelossa valmistettiin ruoka aiemmin paikan päällä omassa keittiössä. Alkuvuodesta alkaen ruoka on kuljetettu Metsoon Satamakellarista. Muutos puhututti väkeä kirjastossa. Olimme huolestuneita, mitä ruuan kuljettaminen merkitsee laadulle. Laatu ei kuitenkaan heikentynyt, päinvastoin, ainakin salaattivalikoima on lisääntynyt, kumulalainen erikoiskirjastonhoitaja Raili Sihvonen kertoo. Hän käy syömässä Koppelossa lähes joka päivä. On erittäin iso etu, että työpaikalla voi aterioida. Ruoka on kohtuullisen halpaa, hyvää ja monipuolista. Ei siihen hintaan viitsi omia eväitä mukana kuljettaa. Olen pääsääntöisesti oikein tyytyväinen. Sihvonen on huomannut palvelevuuden lisääntyneen Tampereen Aterian aikana. Muutaman viikko sitten saimme pyynnöstä Koppeloon kylmäkaapin, josta voi itse käydä hakemassa ja maksamassa kellokortilla erilaista välipalatyyppistä syötävää, sämpylöitä ja sen sellaista. Koska aterioita tarjotaan vain arkisin klo on uusi palvelu iltavuorolaisille ja viikonloppuisin hyvä lisä. Liikelaitos ehkä laskee ruuan määrän tarkemmin, sillä Koppelosta saattaa ruoka tai salaatit loppua kesken. Kannattaa mennä ajoissa ja olla varhainen lintu, niin saalistaa madon varsinkin jos on tarjolla suosikkiruokia paistettuja silakoita tai muikkuja. Yleensäkin kalaruuat näyttävät tekevän hyvin kaup pansa, Raili Sihvonen sanoo. Tampereen kaupungin hyvinvointipalvelujen sosiaali- ja terveyspalvelujen projektisihteerinä työskentelevällä kumulalaisella Jukka Vaattovaaralla on puolestaan huonoja kokemuksia Tampereen Ateriasta. Hänen työhuoneensa on samassa rakennuksessa kuin Ravintola Satamakellari. Ennen söin säännöllisesti sosiaaliviraston omassa ruokalassa, Tampereen Aterian myötä lopetin kokonaan käymästä Satamakellarissa, koska ruuan laatu on kärsinyt. Välistä se on kylmää, ja vih reät salaatit ovat ruskeita. Mieluummin kantaa kotoa ruuan ja lämmittää mikrossa se on sentään jäljellä, Jukka Vaattovaara sanoo. Tamperelainen eläkeläinen Maire Niemi asuu hyvin lähellä Ravintola Satamakellaria, joka tarjoaa ateriapalveluita myös senioriväestölle. Niemi käy Satamakellarissa muutaman kerran kuukaudessa. Paikkana se on erittäin miellyttävä, kodikas ja viihtyisä, ja palvelu on hyvää ja ystävällistä. Taannoinen emännän vaihdos näyttää kuitenkin vaikuttaneen, että ruoka ei ole nykyisin niin herkullista kuin aiemmin, mutta tavallista hyvää kotiruokaa ja edullista se on. Aikaisemmin salaatit olivat erillisessä pöydässä, valikoimaa oli runsaammin ja salaatit olivat parempia, Maire Niemi kertoo. Ylivoimainen ruokapalvelujen tuottaja Satamakellari ei seniorillekaan edullisuudestaan huolimatta ole. Tuskin kävisin ainakaan näin usein, jos asuisin kauempana. Samaan aikaan Lahdessa Kumulalainen Tiina Yrjölä siirtyi Lahden Aterian toimitusjohtajaksi runsas vuosi sitten. Ennen nykyistä pestiään hän työskenteli Hyvinkään ateriapalveluissa ja Helsingin kaupungin catering-palveluissa Palmiassa. Lahden ateriapalvelut järjestettiin uuteen malliin vuonna 2005 kaupungin omistuksessa olevaksi nettobudjetoiduk- si taseyksiköksi. Lahden Ateria keittää visiolla Ruokaa Sydämellä Sinulle 70 toimipaikassa noin 200 ammattilaisen voimin. Viime vuonna valmistui asiakkaalle lähes neljä miljoonaa ateriaa 11,5 miljoonan euron liikevaihdolla. Nyt kun on menossa neljäs toimintavuosi, on alettu oppia tilaaja tuottajamallia. Pidän hyvänä mallina toimia tätä, että ateriapalvelut ovat selkeästi asiantuntijaorganisaatiossa. Se antaa meille tietynlaisen itsenäisyyden kehittyä ja kehittää toimintaa yhden yhteisen tavoitteen mukaisesti. Jos ateriapalvelut ovat hallintokuntien sisällä, on prosesseihin vaikea puuttua. Myös henkilöstön ammatti-identiteetti on hyvä ja paranee, kun taustalla esimiehenä on asiantuntijaorganisaatio, Tiina Yrjölä sanoo. Lahden Aterian arvot ovat Asiakaslähtöinen toiminta, Laadukkaat ja tehokkaasti tuotetut ateriapalvelut, Hyvinvoiva, motivoitunut ja osaava henkilökunta ja Ihmisen, yhteiskunnan ja ympäristön muutoksen huomioon ottaminen. Loputtomasti säästämällä ei Yrjölän mukaan pidetä yllä laatua. Jos oikein säästetään, loppuu kehittyminen ja toimiala säästää itsensä pois markkinoilta. Jonkin aikaa kustannuksia voi laskea, mutta henkilöstökustannukset sekä raaka-aineiden, tietotekniikan ja muiden työvälineiden hinnat nousevat jatkuvasti. Vielä Lahden Ateria ei pysty motivoimaan henkilöstöään rahalla, mutta sekin aika tulee. Tällä hetkellä meillä ei ole tulospalkkiojärjestelmää. Kun kaupungin yhteiset pelisäännöt ja mittarit on luotu, siirtyy Lahden Ateriakin tulospalkkioihin. Mittariksi ei kuitenkaan riitä hyvä taloudellinen tulos viivan alla, vaan toiminnan on kehityttävä muutenkin. Henkilöstöä kannustetaan jatkuvalla koulutuksella sekä helpottamalla etenemistä uralla ja mahdollisuutta vaihtaa työpistettä. Henkilöstö otetaan mukaan kehittämistyöhön. Samalla kun panostamme hyvään johtamiseen ja henkilöstön kuuntelemiseen, puhumme alaistaidoista. Yhteiskunnan muutokset, kuten vanhuspalvelujen kasvava tarve, peilautuvat nopeasti myös ateriapalvelujen konkreettiseen toimintaan. Koko ajan täytyy kuunnella, mitä ympärillä tapahtuu. Ekologia vaatii miettimään pakkauskokoja ja -materiaaleja tai kuljetusketjuja ja toimintaprosesseja, vaikkapa montako kertaa auto käy keittiön oven takana. Meidän on mietittävä, mistä jäte syntyy ja millaisia raaka-aineita käytämme. Lähiruoka ja luomu ovat sitten omat haasteensa. KUMINA 5 2/2008

6 Jussi Perttola on Vaasan kaupungin tarkastuspäällikkö ja yksi KUMULAn perustajista. Eläkkeelle siirtymisensä kynnyksellä hän kertoi Kuminalle näkemyksiään niin ay-toiminnasta kuin kuntien tilaaja tuottajamalleista, palveluiden yksityistämisistä ja kuntayhtymistä. Vaasastakin puhuttiin, totta kai. Vaasalaisten edun valvoja HAASTATTELU TUIJA HEIKKILÄ KUVAT JUSSI PERTTOLAN JA KUMULAN ARKISTOT Jussi Perttola, 63, on KUMULAn kunniajäsen ja yksi sen perustajista. Hän oli nimittäin valmistelemassa silloisen järjestönsä, KKHV:n eli Kunnan kouluhallintovirkamiehet ry:n yhdistymistä Kirjastonhoitajaliiton, Kuntien johtavien hallintovirkamiesten sekä Nuoriso- ja liikunta-alan ammattijärjestön kanssa KUMULAksi. Perttola on ollut uskomattoman aktiivinen ay-toimija. Hän laskee olleensa noin 40 luottamustehtävässä. Suurin osa niistä on ollut ay-toiminnassa, pieni osa virkaan liittyviä. Yksi poiki aina lisää. Jouduin mukaan vuoden 1979 lopulla ihan vahingossa, kun sanoin heikkona hetkenäni kyllä. Siitä alkoi 19 vilkkaan ay-toiminnan vuotta. KUMULAn perustamisvuosi 1994 oli kaikkein hurjin, kun olin 65 päivää muualla kuin kotona Vaasassa, Jussi Perttola muistelee. Perttola on ollut Kunnan kouluhallintovirkamiesten hallituksen jäsen, varapuheenjohtaja ja puheenjohtaja, AEK:n hallituksen jäsen ja puheenjohtaja sekä työmarkkinatoimikunnan, työtaistelutoimikunnan ja kunnan neuvottelukunnan puheenjohtaja ja useissa tehtävissä erityisesti Akavan aluetoiminnassa. Pääluottamusmieheksikin hänet saatiin houkuteltua Vaasaan peräti 11 vuodeksi 1980-luvulla. Siihen aikaan opeteltiin työpaikkademokratiaa. AEK:ssa olin perustamassa neuvottelukuntia ja lakkopäällikkönäkin olin. Ay-aktiivisuutensa Perttola päätti nelivuotiseen AEK:n puheenjohtajuuteensa 1998 lopussa. Seuraa hän silti edelleen Akavan Erityisalojen ja KUMULAn toimintaa. KUMULA on mennyt tavattoman hyvin eteenpäin kokonaisuutena, olen oikein tyytyväinen siihen. Eri ammattiryhmät eivät näyttele luottamushenkilöpaikoissa sellaista roolia kuin olisi alun perin voinut kuvitella. Sekä entinen että nykyinen puheenjohtaja ovat toimineet todella fiksusti, samoin hallitus. KUMULAn toimintamalli antaa laajat mahdollisuudet kuntasektorin jäsenyyteen, Perttola kiittelee. Entisenä KKHV:n aktiivina Perttola on seurannut pahoillaan joidenkin kouluhallintovirkamiesten eroa KUMU- LAsta. Myös aikanaan oli jäsenistössä liikehdintää OAJ:n suuntaan, mutta se tie katsottiin silloin loppuun. Vislasin pelin poikki, koska näin, että KUMULA oli siinä tilanteessa tälle ammattiryhmälle parempi vaihtoehto. OAJ ei tuolloin ollut myöskään kypsä keskustelemaan asiasta tarkemmin. Minusta on ikävää, että ammattikunta, jossa minullakin on vahvat juureni, jakautuu kahtia eri liittoihin. Laajemmatkin järjestäytymiskuviot ovat olleet Perttolan mielessä. Olen edelleen sitä mieltä, että olisi järkevää järjestäytyä Akavan Erityisaloihin siten, että kuntasopimusalan väki olisi omanaan, yksityiset omanaan ja valtio omanaan. Vaikka malli on ollut mielessä, ei sitä ole vielä ollut realistista toteuttaa. Ehkä pitää antaa ajan kulua. Tulevaisuuden toivo nuorissa Jussi Perttolan panosta on tarvittu vuosien varrella monenlaisessa toiminnassa niin oman asuinseudun aluedemokratiajärjestössä, lasten koulun vanhempainyhdistyksessä, Kuntien eläkevakuutuksen tarkastuslautakunnassa kuin selvitysmiehenä Kristiinankaupungissa pohdittaessa kielipolitiikkaa opetuksessa. Omassa asunto-osakeyhtiössä olen ollut 30 vuoden takaisesta muutosta alkaen luottamustehtävissä tilintarkastajana ja hallituksessa koko ajan yhtä vuotta lukuun ottamatta. Ihailtavaa ja harvinaista etenkin nykyaikana, jolloin ihmisiä ei hevin saa sitoutumaan minkäänlaiseen vapaaehtoistoimintaan. Ei Perttolallakaan ole viisastenkiveä siihen, miten saataisiin värvättyä ja motivoitua uusia ay-aktiiveja. KUMINA 2/2008 6

7 Jussi Perttola maaherrantalolla. Toukokuussa 2004 puheenjohtaja Maarit Helén (vas.) ja toiminnanjohtaja Reija Ala-Peijari luovuttivat Jussi Perttolalle KUMULAn kunniajäsenyyden. Se onkin vaikea kysymys! Talkoot tai ei, ketään ei tahdo saada mukaan. Ei haluta osallistua ja pelätään, että joudutaan töihin tekemään yhteisiä asioita. Vaikka KUMULA ja Akavan Erityisalat ovat tehneet parhaansa ja ovat modernien ay-liitojen kärkeä, ei se silti takaa, että aktiiveja löytyy toimimaan. Epävarmuus omista työpaikoista sai monet 1990-luvulla järjestäytymään. Nyt tilanne on erilainen. Pistäisin kuitenkin toivoni nuoriin. Toinen tärkeä asia aktiivisuuden kasvattamisessa on alueellisen toiminnan aktivointi. Sitä nousisi ihmisiä tehtäviin mukaan. Mielestäni se, että lähdetään määrätietoisesti värväämään ihmisiä mukaan, ei johda mihinkään. Vaasaan kotiutunut sisäsuomalainen Jussi Perttola syntyi Turussa mutta muutti jo kaksivuotiaana Lahteen. Siellä hän kasvoi ja kävi koulunsa. Turku kuitenkin kaappasi miehen takaisin. Lähdin 1968 opiskelemaan Åbo Akademihin ihan huvikseni ruotsin kielellä. Olen aina halunnut tehdä asiat mahdollisimman vaikeasti. Vuodesta 1977 Vaasassa asuneelle ja työskennelleelle valtiotieteiden maisterille sujuvista ruotsin taidosta on toki ollut hyötyä. Täällä se on melkein edellytys. Monet pelkäävät ruotsinkieltä, mutta ei Vaasa sinällään kovin ruotsinkielinen ole, vain 25 prosentin osuudella. Maakunta kaupungin ympärillä onkin jo sitten kielellisesti toisenlainen. Ja Vaasassa puhutaan kymmeniä eri kieliä, sillä meillä on maahanmuuttajia neljä prosenttia kaupungin väestöstä. Määrä on pääkaupunkisedun jälkeen suurin koko maassa. Se näkyy kouluissa ja kaduilla, jatkossa yhä enemmän. Se on otettava huomioon. Vaasassa on alkanut maahanmuuttajille suunnattu lähihoitajakoulutus, jotta ikääntyvät maahanmuuttajat saavat palveluja omalla äidinkielellään. Se on yksi keino ehkäistä maahanmuuttajanaisten syrjäytymistä. Suurin ongelma hoidettavaksi, myös valtakunnallisesti, ovat maahanmuuttajanuoret, jotka eivät ole koskaan käyneet koulua. Heidän syrjäytymisensä riski on suuri. Vaasan asukasmäärä on kasvussa. Nyt se on karvan verran päälle Määrä ei kuitenkaan voi jäädä siihen, jotta kaupungin painoarvo kasvaa. Ongelmamme liittyy palvelurakenneuudistukseen, sillä emme ole päässeet kuntaliitoksissa vielä konkretiaan edes puheiden tasolle. Vaasa on alueen suurin kunta, ja ympäristö tarvitsee sen vetovoimaa. Työllisyysasteeltaan Vaasa ja myös sen ympäristö ovat kärkeä koko maassa. Työpaikkojen luomiseksi Perttola näkee sähköradan rakentamisen olevan avainasemassa. Vaasasta ajetaan 75 kilometriä Seinäjoelle dieselveturien varassa. Sähkörata olisi selkeä edellytys, että alue pysyisi virkeänä ja saisimme lisää teollisuutta. Jussi Perttola on kuitenkin kotiutunut Vaasaan. Kulttuuri- ja liikuntamahdollisuudet ovat hyvät. Tarkastuspäällikkö arvioi kuntalaisten puolesta KUMULAn kymmenvuotisjuhlalehden haastattelussa Jussi Perttola sanoi työn olevan hänelle henki ja elämä. Ensimmäiset 25 Vaasan vuottaan hän työskenteli opetustoimen talouspäällikkönä, keväästä 2003 alkaen hän on ollut kaupungin tarkastuspäällikkö. Tarkastuspäällikkö avustaa kaupungin tarkastuslautakuntaa toiminnan ja talouden arvioinnissa. Hän johtaa arviointikäyntejä sekä laatii arviointiraportit ja vuosittain arviointikertomuksen tarkastuslautakunnalle. Arviointikertomus on tarkastuslautakunnan kertomus valtuustolle sen asettamien tavoitteiden toteutumisesta tai toteutumatta jäämisestä sekä kaupunkilaisten saamien palvelujen tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä. Perttolan aktiivityöura lähestyy kuitenkin päätöstään: hän jää eläkkeelle joulukuun alussa. Eläkkeelle lähtö siirtyi muutamalla kuukaudella, koska Perttolan haluttiin tekevän vielä arviointikertomuksen viime vuodelta. Ei ihme, että haluttiin. Vaasan arviointikertomus palkittiin 62:n joukosta parhaana syksyllä 2007 ensi kertaa järjestetyssä Price Waterhouse Coopersin arviointikertomusten arvioinnissa. Perusteluissa kiitettiin sitä, että Vaasan arviointikertomus ei tyydy vain raportoimaan tavoitteiden toteutumisesta tai toteuttamatta jäämisestä vaan pureutuu taustalla oleviin syihin ja arvioi myös itse tavoitteen asettelua. Pidän tässä työssä siitä, että saan käyttää omaa luovuuttani. Olen joutunut miettimään ja luomaan, miten asiat kanttaa esittää. Jos työmme kaupungin palvelujen arvioijana onkin välillä asetettu kyseenalaiseksi, osoittaa tunnustus, että olemme oikealla tiellä kaupunkilaisten edun valvojana. Ote arviointiin on oikea. KUMINA 7 2/2008

8 Pääosin Perttolan kokemukset tarkastuspäällikkönä ovat olleet myönteiset, vaikka kaikenlaista mahtuu sekaan. Vaatiihan tämä kovaa luontoa, kun joudumme kiinnittämään huomiota puutteisiin, jos palvelut eivät ole kuntalaisten kannalta tyydyttävästi toteutuneet. Toisaalta arvioinnin lopuksi meille saatetaan sanoa, että on hyvä, kun joku kuuntelee. Tilaaja tuottaja-mallilla selkeitä etuja Jussi Perttola kiittelee Vaasan sosiaali- ja terveyssektoria. Kaikesta huolimatta terveydenhoidossa on oikea ote kehittämiseen ja kaupunkilaisten palveluun järjestämiseen. Vuoden 2005 alusta kaupungin sosiaalija terveyspuoli yhdistettiin, ja se toi uutta potkua vanhusten huollon organisointiin. Vaikka paljon kehitettävää löytyy, on monessa paikassa tekemisen meininki. Sektori on asenteellisesti parhaasta päästä ja mennyt hyvin eteenpäin. Siitä olen tavattoman iloinen. Ongelmallisimpana vaasalaisittain Perttola näkee kaavoitustoiminnan ja rakennusvalvonnan. Ne ovat olleet organisatorisesti eri hallintokunnissa, mutta ei niin voi toimia, että oikea käsi ei tiedä mitä vasen tekee. Kaavoitus, tonttipolitiikka, kiinteistö- ja vihertoimi, tontti- ja liikennesuunnittelu sekä maankäyttöpolitiikka ja rakennusvalvonta pitää yhdistää yhden katon alle. Asiaan saataneen parannusta tilaaja tuottaja-mallista, jota teknisellä sektorilla kokeillaan nyt kolmatta vuotta. Sitä tarkastellaan myös tämän lehden sivulla 10 asuntomessujen näkökulmasta. Syksyllä tehdään päätöksiä jatkosta, ja kadunrakentaminen ja kunnostaminen ovat tulevassa arviointikertomuksessa arvioinnin kohteena. Tilaaja tuottaja-malli on tullut jäädäkseen, se on realismia. Vaasan osalta on ongelma se, että ollaan muodostamassa liian pieniä yksiköitä, jolloin ei saada toimivia kokonaisuuksia. Karrikoidusti sanottuna Vaasan kaupunki on ennen pitkää täynnä pk-yrityksiä, jotka eivät kilpaile yksityisillä markkinoilla, vaan niiden täytyy tulla toimeen kaupungin organisaation sisällä. Asiakaskunta ja mahdollisuudet ostaa palveluita ovat rajalliset. Tilaaja tuottaja-mallilla on Perttolan mukaan selvä etu. Se tuo kustannustietoisuuden kuntasektorille. Tilaaja tuottaja-mallissa on myös paljon kehitettävää. Ei olekaan niin yksinkertainen asia joustaa kysynnän mukaisesti. Henkilöstö on pääosin vakinaisessa virassa tai toimessa, eikä sitä voi kohdella mielivaltaisesti. Kiinteät kustannukset ovat aina olemassa, olipa kysyntää paljon tai vähemmän. Kustannukset ovat monena vuonna karanneet käsistä, eikä ole päästy läheskään tavoitteeksi asetettuun nolla euron nettomenojen malliin. On myös vaara, että tilaaja tuottaja-mallissa luodaan kaksoisorganisaatio, koska kummallakin, tilaajalla ja tuottajalla, on oltava riittävästi asiantuntijoita. Riittävän suurten yksiköiden ohella Perttola peräänkuuluttaa huolellista suunnittelua. Oli malli mikä hyvänsä, tehtäköön se sellaiseksi, että se myös toimii. Ei ole riittävä peruste, että mennään tilaaja tuottaja-malliin ehdoin tahdoin. Yksityistettyjen palveluiden ohjat kunnalla Kaupungin palvelujen yksityistäminen ei sen sijaan Vaasassa ole ollut vakavasti keskusteluissa. Jo aikaa sitten perustettiin vuokraasuntojen ylläpitoon kaupungin yksin omistama osakeyhtiö ja sähkölaitos on aina ollut yksityinen. Vaasan kaupunki omistaa siitä 99,9 %. Perttola ei ole yksityistämisille lämmennyt. Yksityistäminen sopii järkevästi hoidettuna tukipalveluihin, kuten ruoka- ja siivouspalveluihin. Vaasankin ruokapalvelut ovat kehittymässä kunnalliseksi liikelaitokseksi. Periaatteellista estettä ei liene ostaa tukipalveluja yksityisiltä markkinoilta. Kokonaan toinen asia on, onko se aina järkevää. Yksityistäminen saattaa merkitä myös hiljaisen tiedon katoamista. Vaikka palvelut ostetaan yksityissektorilta, pitää Perttolan mielestä ohjien olla kaupungin hanskassa. Vastuu palvelun laadusta on kuitenkin kaupungin. Hallittu palveluiden ostaminen yksityisiltä tulee kehittymään, mutta en ainakaan vielä näe, että Vaasassa oltaisiin laajemmin kehittämässä toimintaa tähän suuntaan. Sosiaali- ja terveyspuolelle tulee yksityisiä palveluita kaupungin tarjonnan rinnalle, koska resurssit eivät tule muuten riittämään vanhuspalveluihin, siitä olen täysin matti. Sille sektorille ovat kaikki mallit ja keinot tervetulleita kasvavan tarpeen vuoksi. Myös kuntayhtymä-malli on Vaasassa käytössä urheiluhalleissa ja sairaanhoitopiirissä. Näen kuntayhtymän ongelmana sen, että ne eivät ole samalla lailla tulosvastuussa kuin pitäisi olla vaan eräänlaisia maksuautomaatteja. Kuntayhtymiä pitäisi kehittää niin, että ne toimisivat tulosvastuullisina sekä taloudellisesti että toiminnallisesti. Palvelusopimukset voisivat olla ratkaisu. Oli malli mikä hyvänsä, Jussi Perttola toivoo malttia mukaan. Jos liikaa lähdetään privatisoimaan poliittinen kontrolli ja kaupunkilaisten näkemykset häviävät. Sitä en pidä hyvänä asiana. Ainakin peruspalveluissa järjestämisvastuu ja poliittinen ote siinä ovat kaupungilla. Suurimpana pelkona näen väestön ikääntymisen ja sitä kautta vanhuspalveluiden kysynnän voimakkaan kasvun niin Vaasassa kuin muuallakin maassa. Riittävätkö rahat? Onnellinen vaari ja tammikuussa 2007 syntynyt ensimmäinen lapsenlapsi Johannes. KUMINA 8 2/2008 Vapaat vuodet ja lapsenlapset odottavat Näillä näkymin Perttola sulkee tarkastuspäällikön työhuoneen oven viimeisen kerran juhannusviikolla. Sitten alkavat ansaitut vapaat. Olen säästänyt lomista niin paljon, että säästövapaatakin on 55 työpäivää. Olemme vaimon kanssa samanikäisiä, joten hän jää samanaikaisesti työelämästä. Varmasti aluksi tulee matkusteltua, ainakin Etelä-Suomeen, missä lapset asuvat nykyisin. Siellä on yksi lapsenlapsi ja toinen tulossa, vaari iloitsee. Hyviä eläkevuosia!

9 Vaasan Marssi ei vapise! Joka elokuu Vaasaan kokoontuu innokkaita kuntokävelijöitä. Kumulalainen Jussi Perttola on yksi heistä. TEKSTI TUIJA HEIKKILÄ KUVA JUSSI PERTTOLAN ARKISTO Vaasan Marssi on vuodesta 1997 järjestetty vuosittainen kävelytapahtuma. Joka elokuu Vaasaan kokoontuu kuntokävelijöitä nauttimaan liikunnasta, ulkoilusta, yhdessäolosta ja rannikon upeista maisemista. Kuntoliikuntaa ja kävelyharrastusta ylläpitävän valtakunnallisen Vaasan Kävelyklubi ry:n järjestämä Vaasan Marssi on ainoa suomalainen tapahtuma IML Walking Associationin kansainvälisessä kävelytapahtumien renkaassa. Niinpä marssiin osallistuukin yleensä kävelijöitä lähes paristakymmenestä maasta, kaukaisimmat Australiasta ja Yhdysvalloista. Vaasan Marssissa ei kilpailla kuin korkeintaan oman itsensä kanssa. Säännöt kieltävät niin juoksun, hölkän kuin kilpakävelyn, sauvakävely on sallittua. Kuntokävelyssä edetään reippaasti, rennosti ja stressittömästi. Mukavaksi kävelyvauhdiksi järjestäjät suosittelevat keskimäärin viittä kilometriä tunnissa. Tapahtuma järjestetään viikonloppuna, tänä vuonna perjantaista sunnuntaihin elokuuta. Reittejä on erilaisia, eri suuntiin ja erimittaisia. Oman innon ja kunnon mukaan voi valita 10:n, 21:n ja 30:n sekä 42 kilometrin eli maratonin mittaisen reittien väliltä. Lähdöt ovat torilta ja maali Hietalahden Villassa, puistoalueella kahden kilometrin päässä Vaasan keskustasta. Perjantaina voi lähteä 20 kilometrin saaristoretkelle Björkbyn vaikeakulkuisiin maastoihin. Urakan jälkeen on luvassa saaristolaisateria kalansuolaamossa. Kumulalainen Vaasan Marssin innokas harrastaja Jussi Perttolalle Vaasan marssi on tuttu ja tärkeä tapahtuma. Hän on kävellyt sen yhteydessä tähän mennessä jo 15 täyttä maratonia. Hulluuden huippu oli, kun viime elokuussa kävelin kolmessa päivässä 105 kilometriä. Siihen mahtui kaksi täyttä maratonia ja yksi puolimaratoni, Jussi Perttola kertoo. Säännöllisesti liikuntaa harrastavalle Jussille Vaasan Marssi ei ole poikkeuksellinen ponnistus. Harrastan sauvakävelyä ja pyöräilen sulan kelin aikaan. Niinpä elimistö ja raajat ovat tottuneet rasitukseen. Jussin tavoite Vaasan Marssissa, päästä maratoni alle kahdeksaan tuntiin, on joka kerran onnistunut. Ajanottoon hänelle riittää ihan tavallinen rannekello. Ensimmäisen maratonini menin hullunlailla. Tein ajan 7 tuntia 10 minuuttia, mihin en ole sen jälkeen ikinä päässyt enkä yrittänytkään. Jussikin muistuttaa, että Vaasan Marssissa jokainen menee omaa vauhtiaan. On aivan itsestä kiinni kauanko kävelee. Perttolan perheessä ei kukaan muu ole innostunut kävelystä. Tapahtumassa kuitenkin tutustuu uusiin ihmisiin. Siellä saa tuttuja, joita ei sitten välttämättä näe muulloin kuin kerran vuodessa kävellessä. Iloinen mieli vain mukaan! Vaasan Marssin nettisivuilla osoitteessa voi ilmoittautua tapahtumaan. Sivuilla on myös ohjeet, miten valmistautua kävelyyn. Jonkun verran täytyy olla liikkunut, ja jaksaakseen pitää juoda riittävästi. Matkan varrella on juomapaikkoja, mutta on tärkeää varata itsellekin tarpeeksi vettä mukaan, mieluummin liian paljon kuin liian vähän. Lippalakki ja aurinkolasit ovat myös tarpeen elokuussa. Jussikin on kävellyt tapahtuman reittejä niin sateessa kuin helteellä. Hyvät jalkineet ovat kaikkein tärkeimmät. Jalka turpoaa kesäkuumalla, joten kenkien tulisi olla riittävän isot, mieluummin numeroa tai kahta suuremmat kuin normaalisti. Ja laastaria mukaan kantapäiden ja varpaiden hoitoon! Vaasan Marssin kaltaisia kävelytapahtumia on maailmalla, mutta Jussi Perttola ei ole niissä käynyt. Eikä ihme Vaasan maisemissa kelpaa kävellä. Vaasan Marssi: Kansainvälisiä kävelytapahtumia: KUMINA 9 2/2008

10 Kesälomakohteeksi Vaasa Asuntomessut tilaaja tuottaja-mallin kokeiluhankkeena Kumulalainen Keijo Ullakko vastaa projektipäällikkönä Vaasan asuntomessuprojektista. Se on monelta kannalta kiinnostava ja uutta luova hanke. TEKSTI TUIJA HEIKKILÄ KUVAT VAASAN ASUNTOMESSUT Tänä vuonna osuuskunta Suomen Asuntomessujen kanssa asuntomessut järjestää Vaasan kaupunki. Messujen teemat ovat koteja kaikille ja ekologisuus. Asuntomessuhankkeen kokonaisuudesta Vaasassa vastaa KUMULAn jäsen, projektipäällikkö Keijo Ullakko. Normaalisti Ullakko työskentelee Vaasanseudun urheiluhallit -kuntayhtymän johtajana, mutta on siitä työstä nyt virkavapaalla. Kun asuntomessuhanketta lähdettiin viemään eteenpäin, kaupunginjohtaja siirsi minut tähän tehtävään. Olen työskennellyt Vaasan kaupungilla aikaisemmin projektipäällikkönä talonrakennusprojekteissa ja sitten yrittäjänä ennen kuntayhtymän johtamista, Keijo Ullakko kertoo urastaan. Asuntomessupesti on Keijo Ullakolle monen vuoden urakka: projektipäällikkö aloitti työnsä 2005 ja jatkaa tämän vuoden loppuun. Kolmen vuoden kesälomat on pitämättä, ja messujen jälkeen laadin vielä kaksi loppuraporttia. Niistä toinen on kokeiluhankkeen päätösraportti, sillä Vaasan asuntomes- Keijo Ullakko vastaa asuntomessuprojektista Vaasan Suvilahdessa. suprojekti testaa tilaaja tuottaja-mallin sopimista tämänkaltaiseen kuntapuolen toimintaan. Jo tässä vaiheessa Ullakko arvioi kokeilun onnistuneen hyvin. Kokonaisuutena jäädään plussapuolelle. Hankkeen työntekijöiden innovatiivisuus ja motivaatio ovat selkeästi lisääntyneet. Useinhan päätöksentekoon liittyy linjaorganisaatiossa kankeutta. Muutospelkoa on aina, samoin reviiriajattelua siitä, mikä kuuluu millekin hallintokunnalle, ja joiltakin vie aina aikaa sopeutua uuteen. Uskoisin kuitenkin, että kunnissa ollaan valmiita muutokseen. Loppuraporttiin auditoidaan muita hallintokuntia siitä, miten ne kokivat hankkeen, siihen kun kuuluu niin kaavoitus kuin kunnallistekniikan, teiden ja katujen rakentaminen. Kokeiluhanke on ainakin mahdollistanut yritysten yhteistyön uudella tavalla. Olemme saaneet energiayrityksiä mukaan ja pystyneet viemään kokeiluhankkeita eteenpäin. Keijo Ullakolle uusien kunnallisten toimintamallien kanssa työskentely ei ole ollut vierasta tähänkään asti. Aloitin yhteistyön 1995 perustetun Vaasanseudun urheiluhallit -kuntayhtymän kanssa ensin rakennuttajakonsulttina ollessani yrittäjä. Sitten kuntayhtymän hallitus kutsui minut johtajaksi. Innostuin pikkuhiljaa, ja aloitin hommassa vuoden 1999 alusta. Kuntayhtymässä on kaksi kuntaa, Vaasa ja Mustasaari, ja sen hallinnassa on jääurheilukeskus Vaasa Arena ja Botniahalli Mustasaaressa. Yleensä en ole ollut enää takuuvuoden jälkeen tekemisissä uuden rakennuksen kanssa. Nyt sain jäädä toimintaan mukaan ja lähteä kehittämään ja ideoimaan urheiluhalleille uusia käyttötapoja. Se on ollut mielenkiintoista. Enegiaomavarainen asuntomessualue Asuntomessualue Vaasan Suvilahdessa sijaitsee merellisissä maisemissa lähellä keskustaa, vain kolme kilometriä torilta. Suvilahti on 1960-luvun lopulla rakennettu tyypillinen lähiö, kerrostaloja ja jonkin verran pientaloasutusta. Vähitellen väki on ikääntynyt tai muuttanut muualle, asukasmäärä on pudonnut puoleen, ja palvelut siirtyvät pois. Asuntomessualueen kaava täydentää vanhaa Suvilahtea, jatkaa sen elinkaarta ja takaa palvelut. Kokonaisuus koostuu lähiöuudistuksesta ja täydennysrakentamista. Messualueen kaupunkimaisen tiiviisti puistomaisiin maisemiin on rakennettu omakotitaloja, yhtiömuotoisia pientaloja ja kerrostaloja 330 uutta asuntoa. Alueesta tulee upea. Salliva kaava on mahdollistanut rakentamisen oman maun mukaan. Alueella on kaikkea hirsitaloista kivitaloihin. Lisärakennusoikeuden myötä Suvilahden vanhoihin taloihin rakennetaan lisää kerroksia sekä hissit. Näin asumismukavuus lisääntyy, ja alkuperäiset asukkaat voivat jatkaa asumista iän karttuessakin. Mielenkiintoisinta messualueella on ehkä kuitenkin sen energiaomavaraisuus. Suvilahden suljetulta kaatopaikalta kerätään syntyvät metaanikaasut ja johdetaan alueelle tuottamaan sähköä ja lämpöä. Pelkästään sillä taataan koko alueen energiaomavaraisuus Asuntomessut Vaasan Suvilahdessa Bostadsmässan i Sunnanvik i Vasa Avoinna päivittäin klo 10 18, paitsi ja 7.8. klo Öppen dagligen kl , förutom och 7.8. kl KUMINA 10 2/2008

11 Vaasalaiset böklinkit maistuvat koko Suomessa Böckling, böcklingi, bökling, böklinki herkulla on monta nimeä. Suomeksi se on yksinkertaisesti savusilakka. Mutta ei millainen tahansa. Sundomilaiset ovat brandi, maineikas maun ja laadun takuu. Vaasan kaupungin ruokapalvelujohtaja, KUMU- LAn valtuuston ja Kuminan toimituskunnan jäsen Eeva Lampinen on syntyisinkin Pohjanmaalta. Niinpä hän tuntee alueen herkut. Sundomin silakat ovat vaasalaisten suosituimpia ruokia, varsinkin kesällä, ja siika- ja silakkamarkkinoiden ehdoton ykkönen, Eeva Lampinen kertoo. Kala, erityisesti siika ja savustetut silakat ovat tärkeä osa Pohjanmaan rannikon ruokakulttuuria. Sundomissa, kymmenisen kilometriä Vaasasta etelään, on savustettu silakkaa 70 vuotta samalla perinteisellä ja salaisella tavalla. Vuonna 2004 Sundom savusilakka valittiin yhdeksi Suomen Parhaista Elintarvikkeista. Aidon Sundomin silakan tunnistaa siitä, että se on silmistä ripustettu savustumaan. Kylän neljässä savustamossa kypsyy iso osa koko maan savusilakoista ja -siioista. Kesällä kalat tulevat lähivesien kalastajilta, talvella länsirannikon suurimmalta kalastusalukselta. Sundomin kiusaus on myös hyvä kalaruoka. Sitä oli tarjolla kouluissakin jokunen vuosi sitten. Silakoiden ruodottomiksi ja nahattomiksi saamisessa on vain niin suuri työ, ettei sitä voi pitää listoilla, jos pitää puhdistaa satoja kiloja kalaa. Sundomin kiusausta voi tehdä vaasalaisen Seija Koskisen ohjeella: SUNDOMIN KIUSAUS 6 8 isoa perunaa 0,5 kg savusilakoita 2 3 isoa sipulia 3 4 dl kermaa suolaa, valkopippuria voita Kuori ja leikkaa perunat ohuiksi suikaleiksi. Kuori ja silppua sipulit ja käristä ne voissa. Perkaa ja fileoi savusilakat. Lado voideltuun vuokaan perunaa, sipulit, suolaa, valkopippuria, savusilakkaa, suolaa, valkopippuria ja perunaa. Kaada päälle kerma niin, että se ulottuu päällimmäiseen perunakerrokseen mutta ei peitä sitä. Kypsennä 150 C uunissa noin 1,5 2 tuntia. Savustetut, mielellään itse pyydetyt ahvenet ovat myös perinteistä vaasalaista ruokaa, mutta siika on tietysti alueen hienoin ja monen mielestä ykköskala. Sitä savustetaan ja paistetaan kokonaisena uunissa tai fileinä pannulla. Siika- ja ahvenkeitto ovat aina kyllin hyvää tarjottavaa vaikka fiinimmällekin väelle! Kesäisen kala-aterian jälkiruuaksi Eeva tarjoaisi tyrnikiisseliä. Puuvartinen vitamiinipommi tyrni kasvaa Pohjanlahden kivikkoisilla rannoilla meren ja leppävyöhykkeen välissä. Tyrnissä on runsaasti A-, B- ja C-vitamiineja. Rauhoitetun kasvin marjoja saa kuitenkin poimia vasta niiden kypsyttyä. Vesi herahtaa kielelle pelkästä tyrnikiisselin ajattelusta! Sen maun tulee olla kirpeä ja vahva, mutta hienostunut ja makunystyröitä hellivä. Kiisselin voi tarjota kermavaahdon, jäätelön tai vatkatun vaniljakastikkeen kera. TYRNIKIISSELI 1 l vettä 1,5 dl vahvaa tyrnitäysmehua 5 rkl perunajauhoja 1,5 dl sokeria Mittaa vesi, sokeri ja perunajauhot kattilaan. Saosta sekoittaen tasaisesti. Lisää tyrnitäysmehu ja tarkista maku. Koristele kokonaisilla tyrnimarjoilla. Katso myös muita Vaasan seudun kalaruokareseptejä Österbottens fiskarförbundin sivustolta KUMINA 11 2/2008

12 TEKSTI TUIJA HEIKKILÄ KUVAT MIRKKA HEININEN JA JUSSI NÄRI Ansiomerkkejä kumulalaisille Kahdeksan kumulalaista järjestöaktiivia on palkittu edunvalvontatyöstään Akavan tai Akavan Erityisalojen ansiomerkeillä. Kaupunginaktuaari Pertti Kurimo on saanut tasavallan presidentin myöntämän Suomen Leijonan Ritarikunnan ansioristin. Akavan järjestötoimikunta on myöntänyt ansiomerkkejä tunnustuksena akavalaisten, Akava-yhteisön ja yhteiskunnan hyväksi tehdystä ansiokkaasta edunvalvontatyöstä. KUMULAn jäsenistä Akavan pronssisen ansiomerkin Silja Laakso-Kangas (vas.), Lasse Särkimäki ja Tarja Vuorinne. hopeisin lehvin saivat Maarit Helén, Katriina Hirvonen, Pentti Jormanainen ja Maritta Naumanen, pronssisen ansiomerkin Jouni Rasimus. Akavan Erityisalojen hopeisen ansiomerkin puolestaan saivat kumulalaiset Silja Laakso- Kangas, Lasse Särkimäki ja Tarja Vuorinne. Helén, Jormanainen, Rasimus, Laakso-Kangas, Särkimäki ja Vuorinne vastaanottivat ansiomerkkinsä Akavan Erityisalojen liittokokouksessa huhtikuussa, Hirvonen ja Naumanen viikkoa myöhemmin KUMULAn liittovaltuuston kevätkokouksessa. KUMULAn jäsen, kaupunginaktuaari Pertti Kurimo vastaanotti tasavallan presidentin myöntämän Suomen Leijonan Ritarikunnan ansioristin maaliskuun alussa. Kurimo on työskennellyt Lahden kaupungin palveluksessa 23 vuotta ja sitä ennen Kotkassa. Kunniamerkin myöntämiseen ovat vaikuttaneet Kurimon panos kaupunginkanslian kehittämisessä, sen ympäristö- ja turvallisuusasioissa sekä toiminnanohjaus- ja kehittämissuunnitelman laatimisessa ja kansainvälisten asioiden hoitamisessa kuten myös Kurimon aktiivinen osallistuminen yhdistys- ja järjestötoimintaan. Lämpimät onnittelut ansiomerkkien saajille! Maritta Naumanen (vas.) ja Katriina Hirvonen. Jouni Rasimus (vas.), Pentti Jormanainen ja Maarit Helén. HAASTATTELU TUIJA HEIKKILÄ KUVA ANNA-LEENA POLLARI-KUPILAN ARKISTO Kumina esittelee tällä palstalla KUMULAn uusia jäseniä ja kysyy, miksi liitto houkut teli. Samalla pääsemme tutustumaan kumulalaisten ammatti en vaativaan ja laajaan kirjoon. Tervetuloa KUMULAan Anna-Leena Pollari-Kupila Kuka ja mistä olet? Mitä teet työksesi? Millainen koulutus sinulla on? Olen palvelupäällikkö Anna- Leena Pollari-Kupila. Aloitin tämän vuoden tammikuussa työni Vaasan ruokapalveluissa. Tehtäviini kuuluu oman sektorini, tenavatiimin ja luokka-aste 1-6:n ruokapalvelutoiminnan suunnittelu, ohjaus ja kehittäminen. Aiemmin olen toiminut niin opetustyössä kuin esimiehenä keittiöllä. Koulutukseltani olen restonomi ja ruokatuotannon ammatillisten aineiden opettaja. Ihan pikapuoliin saan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon paperit Jyväskylästä palveluliiketoiminnan koulutusohjelmasta. Miksi liityit KUMULAan? Puskaradion kautta kartoitin vaihtoehtoja kollegoilta, ja saamani tiedon perusteella päädyin KUMULAan. Mitkä ovat mielestäsi uuden liittosi parhaat houkuttimet? Hyvä koulutustarjonta. Mitä toivot ja odotat uudelta liitoltasi? Avoimin mielin... Ajantasainen viestintä on tietenkin aina tärkeää, samoin koulutustarjonta. KUMINA 12 2/2008

13 Akavan Erityisalat Kumina tutustuttaa lukijat myös KUMULAn emojärjestön, Akavan Erityisalat ry:n väkeen. Tällä kertaa tapaamme jäsensihteerit Jaana Honnin, Katja Kososen ja Mary Luokkamäen, joiden palvelut ovat jokaiselle kumulalaiselle tärkeitä. Jäsen, pidä tietosi ajan tasalla! TEKSTI JA KUVA TUIJA HEIKKILÄ Jäsensihteerit Mary Luokkamäki (vas.), Jaana Honni ja Katja Kosonen pitävät jäsenistä huolta. Monille kumulalaisille Akavan Erityisalat ry:n toimiston väestä ovat tuttu ja erityisesti jäsensihteerit, ainakin puhelinääneltään. Jaana Honni, Katja Kosonen ja Mary Luokkamäki ovatkin palvelleet jäseniä jo pitkään. Jaana tuli töihin silloiseen AEK:hon Olin ainoa jäsensihteeri, mutta jäseniäkin oli paljon vähemmän. Kun KUMULA syntyi ja AEK:hon tulivat Kirjastonhoitajaliiton jäsenet, jäsenmäärä kasvoi, Jaana Honni muistelee. Katja Kosonen tuli taloon ensi kerran opintovapaasijaiseksi Nyt olen täällä kolmatta kertaa ja vakituisena, kaksi edellistä rupeamaa olivat määräaikaisuuksia, Katja Kosonen kertoo. Sattumalta Jaana ja Mary Luokkamäki olivat olleet samassa työpaikassa, Helsingin verovirastossa. Työskentelin veroviraston atk-osastolla 22 vuotta. Olin myös VTT:llä, ja siellä minusta tehtiin heti luottamusmies. Minua on aina kiinnostanut, toimiiko työnantaja oikein, Mary Luokkamäki painottaa. Marynkin kymmenvuotisen Akavan Erityisalat -uran aikana liitto on kasvanut jäsenestä lähes jäsentä palvelemaan. Ajantasaiset tiedot ovat jäsenen etu Jäsensihteerit pitävät jäsenistä huolta. Kerromme eduista ja autamme ja neuvomme jäseniä heidän erilaisissa tilanteissaan, kerromme mitä papereita heidän tulee missäkin vaiheessa täyttää ja minne. Yritämme tehdä asioinnin jäsenille mahdollisimman helpoksi. Jaana, Katja ja Mary saavat jäseniltä palautetta, että heidän kanssaan on helppoa asioida. Meihin uskaltaa ottaa yhteyttä, vaikka jäsenmaksu olisi jäänyt välillä maksamatta. Jäsensihteereille kannattaakin ilmoittaa aina elämäntilanteeseen tai työhön tulleet muutokset, oli kyse sitten työttömyydestä, työpaikan vaihdosta ja nimikemuutoksista tai sairaus- tai äitiyslomalle, hoitovapaalle, eläkkeelle tai opinto-, vuorottelu- tai virkavapaalle jäännistä. Kelan etuudethan tarkoittavat myös vapautusta jäsenmaksusta, Jaana muistuttaa. Jäsenen oman edun vuoksi on tärkeää, että jäsenrekisteri on ajan tasalla. Siitä on apua myös edunvalvontaan. Niinpä on hyvä, että myös jäsenten tehtävänimikkeet ovat oikein. Jäsenrekisteri on toimiva työkalu, joka on kehittynyt vuosien myötä. Nyt siihen voi päivittää myös pääaineensa, tutkintotietonsa ja opiskelupaikkansa vaikka kymmeniä vuosia valmistumisen jälkeen. Näistäkin tiedoista on hyötyä edunvalvonnassa. Opiskelijoiden tulisi muistaa päivittää valmistumispäivänsä, vaikka kyselenkin niitä neljännesvuosittain, Katja sanoo. Jäsensihteereistä kaikki pitävät yllä jäsenrekisteriä. Katja ja Jaana huolehtivat muutoksista, Jaana myös uusista jäsenistä, Maryn ja Katjan vastuulla ovat jäsenmaksut. Kumulalaisista suurimmalla osalla on jäsenmaksu työnantajaperinnässä. Kuntaliitoksissakaan ei ole ollut ongelmia, sillä kuntien palkanlaskijat ovat ilmoittaneet minulle muutoksista ja vain joissakin tapauksissa on jäseneltä tarvittu uusi valtakirja, Mary kertoo. Sähköinen asiointi on helppoa Jäsenelle omien tietojen korjaaminen ja seuraaminen on helppoa: etusivun www. akavanerityisalat.fi vasemman yläkulman linkistä aukeaa mahdollisuus päivittää itse tietonsa 24 tuntia vuorokaudessa. Linkin takana ovat ohjeet. Ensikertaa kirjautuessa käyttäjätunnus on jäsennumero, salasana syntymäaika. Oikea ja oikein kirjoitettu sähköpostiosoite takaa nopean tiedonsaannin vaikkapa palkkaneuvottelujen vaiheista. Jäsentiedot voi päivittää myös perinteisille lomakkeille, jotka ovat sivuilla Jäsenyys Päivitä jäsentietosi Muutoslomake tai soittamalla jäsensihteerien palvelunumeroon. Tärkeintä on, että tekee sen jollakin tavalla. Marylle tammi helmikuu on kiireisintä aikaa, kun hän ilmoittaa jäsenmaksut verottajalle. Muuten jäsensihteerien kiirehuiput osuvat kevääseen ja syksyyn. Jäsenrekisteri tulee joskus uniin, myöntää Katja. Mukavilta jäseniltä ja jäsenyhdistyksiltä Jaana, Katja ja Mary saavat kiitosta ja positiivista palautetta. Sillä jaksaa, Jaana nyökkää. Ja meillä on sairaan hyvä huumorintaju! Sillä selviää kiukkuisimpienkin asiakkaiden kanssa, Mary nauraa. Jäsensihteereiden palvelunumero , sähköpostit Jaana Honni puh jäsenrekisteri Katja Kosonen puh jäsenrekisteri, jäsenmaksut Mary Luokkamäki puh jäsenmaksut sähköinen jäsenrekisterin päivitys: KUMINA 13 2/2008

14 KUNTIEN ASIANTUNTIJAT KUMULA RY Hallituksen kokoukset syksyllä KUMULAn hallituksen kokoukset pidetään pe klo ja sekä valtuuston kokouksen yhteydessä pidetään hallituksen suunnitteluseminaari. Valtuuston kevätkokous KUMULAn liittovaltuuston kevätkokous pidettiin la Helsingissä. Sääntömääräisten kokousasioiden ohella valittiin hallituksen varajäseneksi kirjastonjohtaja Irmeli Isokivijär vi Hauholta edesmenneen Anu Tuomolan tilalle. Jäsentilaisuuksia Runsas 30 Päijät-Hämeen kumulalaista kokoontui Lahden kaupunginteatterin Omat koirat -esitykseen. Jussi Näri esittäytyi tilaisuuden osanottajille. Kolmisenkymmentä kumulalaista kokoontui Helsinkiin Ryhmäteatteriin katsomaan Tšehovin Lokkia. Eurooppa-päivänä 9.5. kokoontui Oulun kaupunginteatteriin kolmisenkymmentä jäsentä. Ohjelmassa oli Gluckin ooppera Orfeus ja Eurydike. Oulun Eurooppa-tiedotuksen aluetiedottaja puhui aiheesta Vuosi 2008: Euroopan kulttuurien välisen vuoropuhelun teemavuosi. KUMULA-info Tampereen yliopistolla Jussi Näri kertoi KUMULAsta ja ammattijärjestötoiminnasta Tampereen yliopiston kuntahallinnon opiskelijoille. Alan opiskeli joi den ainejärjestö Hallat ry:n järjestämässä tilaisuudessa omasta järjestöstään kertoi myös akavalainen Suomen Valtiotieteilijöiden liitto SVAL. KUMULA-info Seinäjoen ammattikorkeakoulussa KUMULA järjesti 7.5. Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjastoalan opiskelijoille infotilaisuuden, jossa Jussi Näri kertoi KUMULAsta ja ammattijärjestötoiminnasta. Seminaari KUMULAn yhteistyöainejärjestöille KUMULA kutsui yhteistyöainejärjestöjensä edustajat koulutus- ja kehittämisseminaariin Tampereelle tutustumaan saman alan opiskelijoihin sekä pohtimaan ja kehittämään tulevaa yhteistyötä. Kuntamarkkinat Kuntamarkkinat kokoaa jälleen kunta-alan väkeä Helsinkiin. Tänä vuonna Kuntatalon markkinahumua on luvassa ke to syyskuuta. KUMULA on mukana markkinoilla keskustelemassa kunta-alan ajankohtaisimmista asioista: kuntavaaleista, palkkauksesta ja kuntauudistuksesta. AKAVAN ERITYISALAT RY Hallituksen kokoukset syksyllä Akavan Erityisalat ry:n hallitus kokoontuu (suunnitteluseminaari), ja , liittokokous on Kunnan neuvottelukunnan syksyn kokoukset Akavan Erityisalat ry:n Kunnan neuvottelukunnan sovitut kokoukset ovat Lappeenranta-seminaarin yhteydessä sekä ja Kuvat: Maarit Helén ja Jussi Näri Valtuuston kokouksessa Jaana Rissanen (vas.), Tuula Pulkkinen, Marjaana Meriläinen, Jouni Rasimus, Pentti Jormanainen, Katriina Hirvonen ja Jukka Vaattovaara. Eturivissä vas. Tarja Vuorinne, Mielikki Matilainen, Eeva Lampinen ja Maritta Naumanen, takana vas. Päivi Karppinen, Jarmo Nurmio ja Reija Ala-Peijari. Lasse Särkimäki (vas.), Merja Kummala-Mustonen, Timo Tamminen, Tuula Korhonen ja Jussi Näri. Unohtuuko kulttuuri? Akavan Erityisalojen kuntavaalien haaste Akavan Erityisalat haastaa tulevat kuntapäättäjät kulttuurikeskusteluun viidessä kaupungissa. Tule kysymään suurimpien puolueiden ehdokkailta Helsingissä ti 9.9., Tampereella ke 17.9., Turussa ti 23.9., Joensuussa to ja Oulussa ti Oletko ehdokkaana kuntavaaleissa? Akavan Erityisalojen Yhteenveto-lehti julkaisee elokuun numerossaan tietoja syksyn kuntavaaleissa ehdolla olevista liiton jäsenyhdistysten jäsenistä. Ehdokkaista julkaistaan kooste, jossa ovat kuvan lisäksi seuraavat tiedot: nimi, syntymäaika ja perhesuhteet kunta puolue koulutus ja ammattinimike jäsenyhdistys ja jäsenyyden alkamisvuosi, luottamustoimet liitossa kiteytys ehdokkaan vaaliteemasta / keskeisestä tavoitteesta valtuustotyössä (pituus enintään 150 merkkiä) Jos haluat mukaan koosteeseen, lähetä painokelpoinen kasvokuvasi ja tietosi mennessä Yhteenvedon toimitukseen osoitteella mirkka. tai Mirkka Heininen, Yhteenveto-lehden toimitus, Maistraatinportti 4 A, Helsinki. Lehti julkaisee vain määräaikaan mennessä tulleet tiedot. TULEVAA KOULUTUSTA Tulevista koulutustilaisuuksista löytyy kattavasti tietoa Yhteenvetolehden koulutus- ja jäsenetuliitteestä sekä Akavan Erityisalojen www-sivuilta (www.akavanerityisalat.fi jäsenkoulutus). Muistathan, että KUMULA maksaa jäsenilleen Akavan Erityisalat ry:n järjestämien koulutusten osallistumismaksun ja yhden TJS-Koulutuskeskuksen järjestämän koulutuksen jäsen / vuosi. Mahdolliset matkakulut jäsenet maksavat itse. Kuntasektorin pääluottamusmiesten peruskurssi Hämeenlinna ja Kuopio Järjestäjä JUKO ry KUMINA 14 2/2008

15 Liittovaltuuston vaali ensi syksynä Nyt jokainen jäsen mukaan vaikuttamaan seuraavan valtuuston valintaan! Kuntien asiantuntijat KUMULA ry:n ylin päättävä toimielin on jäsenten valitsema liittovaltuusto. Siihen kuuluu neljäksi vuodeksi kerrallaan valittavat jäsentä ja heidän henkilökohtai set varajäsenensä. Seuraava liittovaltuuston vaali on ensi lokakuussa. Silloin valitaan valtuusto toimikaudeksi Liittovaltuusto valitaan postitse tapahtuvalla jäsenäänestyksellä. Vaalia varten maa on jaettu kuuteen vaalipiiriin, jotka ovat samat kuin Suomen läänit eli: Lappi, Oulu, Länsi-Suomi, Itä-Suomi, Etelä-Suomi ja Ahvenanmaa. Kunkin vaalipiirin valtuutettujen lukumäärä määräytyy sen alueella elokuun ensimmäisenä päivänä asuvien KUMULAn jäsenten lukumäärän perusteella. Ehdokkaiksi liittovaltuustoon toivotaan monipuolisesti KUMULAn eri ammattiryhmien edustajia eri puolelta Suomea vain siten turvataan eri ammattien ja alueiden äänten kuuluminen liiton päätöksenteossa. Kannattaakin asettua rohkeasti ehdokkaaksi tai olla asettamassa mieleistään ehdokasta valtuutetuksi. Valtuusto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, joten ajankäytöllisesti sen jäsenyys ei muodostu raskaaksi. Valtuustotyöskentely ei myöskään edellytä aikaisempaa kokemusta ammattiyhdistystoiminnasta. Tärkeintä on kiinnostus oman ammattikunnan ja kuntasektorin asioiden yhteiseen edistämiseen. Jokainen jäsen saa elokuun aikana ohjeet ehdokasasettelusta. Kukin äänioikeutettu jäsen saa yhdessä vähintään yhden muun jäsenen kanssa asettaa yhden ehdokkaan liittovaltuuston jäseneksi ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen. Tiedot ehdokkaista toimitetaan vaalilautakunnalle ennen lokakuun ensimmäistä päivää. Vaalin suorittamista varten toimitetaan aineisto äänioikeutetuille KUMULAn jäsenille 15. lokakuuta mennessä. Lisätietoja liittovaltuuston vaaleista saat liiton toimistosta KUMULAn toiminnanjohtaja Reija Ala-Peijarilta puh tai tai sähköpostitse KUMULAn jäseneksi voi liittyä osoitteen php lomakkeella. Sivustossa on lomakkeet myös jäsenmaksuvaltakirjaan ja jäsentietojen muutoksiin. Muutoksista voi ilmoittaa myös sähköisessä jäsenrekisterin päivityksessä. Kuntien asiantuntijat Kommunala specialister KUMULA ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs., Helsinki puh Akavan Erityisalat ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs., Helsinki puh , faksi (09) jäsensihteereiden palvelunumero sähköinen asiointi osoitteessa Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Asemamiehenkatu 2, Helsinki (käyntiosoite Kellosilta 5 C, 6. krs, Itä-Pasila) puh. (09) (puhelinaika ma to klo 12 15), faksi (09) sähköinen asiointi eerko osoitteessa Temat för det här numret av Kumina är de nya verksamhetsmodellerna i kommunerna. Producerandet av de kommunala servicetjänsterna står inför stora omvälvningar. Under de senaste åren har man med accelererande fart utlokaliserat och privatiserat tjänster och service, grundat kommunala affärsföretag, byggt upp olika beställar-producent-modeller samt sökt synergier i kompanjonskap grannkommuner emellan och via kommunkoncerner. Vilken den nya verksamhetsformen än är, understryker man kostnadseffektivitet och kundsynpunkter samt inom mindre kommuner garanterandet av tjänsterna. Kumina betrakatade funktionsdugligheten av de olika modellerna i praktiken genom bespisningsverksamheten. Exemplen kommer från Kronoby, där man utlokaliserade kommunens alla bespisnings-, städ- och fastighetstjänster, Vaasan Ruokapalvelut Vasa Matservice vilken fungerar som en nettoenhet i en beställar-producent-modell, Tampereen Ateria (Tammerfors Bespisning) som omformats till affärsföretag och den nettobudgeterade resultatenheten Lahden Ateria (Lahtis Bespisning). Jussi Perttola är chefsinspektör för Vasa stad och en av KUMULAs grundare. KUMINA 15 2/2008 På tröskeln till pensionen berättade han åt Kumina sina uppfattningar om såväl fackförbundversamhet som kommunkoncerner. Det pratades också om Vasa, speciellt om Vasa Marsch i vilken Perttola ivrigt deltar. Kumina ger förutom Vasa Marsch också andra sommarvinkar åt alla KUMULA-medlemmar. Under semestern lönar det sig att tillreda delikatesser från Vasanejden, och Vasa lockar sommargäster också med Bostadsmässan: projekt chefen Keijo Ullakko, som hör till KUMULA, berättar om vad för slags försöksföretag bostadmässan i Sunnanvik är. Från Vasa kommer också den till KUMULA anslutna servicechefen för bespisningstjänsterna, Anna-Leena Pollari-Kupila. Från Akavas Specialorganisationer står i presentationstur medlemssekreterarna. De påminner om vikten att uppdaterade sina medlemsuppgifter. Medlemmarna kan uppdatera sina uppgifter på www. akavanerityisalat.fi-förstasidas Sähköinen asiointi eller e-blanketter, med e-post eller genom att ringa till servicenumret Kummin tillönskar alla KUMULAmedlemmar en trevlig sommar!

16

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Haluamme palvella asiakkaitamme Espoo Catering -liikelaitos järjestää Espoon kaupungin ateriapalvelut. Palveluhenkiset alan ammattilaiset tuottavat

Lisätiedot

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Kulttuuri instituuttia ei perustettu tilanäkökulmasta lähtien. syksyllä 2004 valtuuston päättämänä tehtävänä perustetulla

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Tutkimuksesta Keva seuraa toimintaympäristönsä keskeisiä ja ajankohtaisia muutoksia säännöllisesti toteutettavalla tutkimuksella. Otos: kuntaorganisaatiot, joissa on

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Partiolippukunta Vihterä ry Toimintasuunnitelma 2016 Mahdollistamme alueen lapsille ja nuorille laadukasta ja mielekästä partiotoimintaa Yleistä toiminnasta Partiolippukunta Vihterä ry:n tarkoituksena

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä!

Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä! Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä! Heli Siirilä Maaseutuasumisen teemaryhmä, erityisasiantuntija Lappeenranta 24.1.2012 25.1.2012 1 Esityksen kooste Mistä maaseudun palvelusopimuksessa on kyse?

Lisätiedot

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Johdanto Toimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet Ammatilliset Opettajat AO ry:n toiminnalle vuodeksi 2017. Toimintasuunnitelma perustuu OAJ:n nelivuotiseen strategiaan,

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010 Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010 MIKSI TYÖPANKKITOIMINTAA? Luodaan hankalasti työllistyville väylä työttömyydestä avoimille työmarkkinoille:

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden 29 23.05.2013 19 10.04.2014 25 26.05.2016 KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Liikkeen luovutuksesta

Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutus tarkoittaa sitä, että yritys tai sen toiminnallinen osa luovutetaan toiselle yritykselle. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 25 :n mukaan työnantajan liikkeen

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon!

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon! Osaaja tekee. Shutterstock Liity Verovirkailijain Liittoon! Verovirkailijain Liitto tukenasi työelämässä VISIO Verovirkailijain Liitto on Verohallinnon suurin ja vaikuttavin henkilöstöjärjestö, joka neuvottelee

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Hankintojen erityispiirteet onko meillä työkaluja? Loviisan ja Porvoon Yrittäjät Jouni Malmivaara/ Pontus Palmqvist

Hankintojen erityispiirteet onko meillä työkaluja? Loviisan ja Porvoon Yrittäjät Jouni Malmivaara/ Pontus Palmqvist Hankintojen erityispiirteet onko meillä työkaluja? Loviisan ja Porvoon Yrittäjät 11.1.2017 Jouni Malmivaara/ Pontus Palmqvist 1 Mottomme! Me yrittäjät elämme myymällä mutta me teemme voitot ja tulokset

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Ravinto- ja siivouspalvelut. Valtuustoseminaari Hannele Portman Joensuun kaupunki, tekninen keskus Siun sote, väliaikainen valmistelutiimi

Ravinto- ja siivouspalvelut. Valtuustoseminaari Hannele Portman Joensuun kaupunki, tekninen keskus Siun sote, väliaikainen valmistelutiimi Ravinto- ja siivouspalvelut Valtuustoseminaari 17.3.2016 Hannele Portman Joensuun kaupunki, tekninen keskus, väliaikainen valmistelutiimi 31.3.2016 1 Palvelutuotannon kokonaisuus tällä hetkellä Ravinto-

Lisätiedot

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013 Työttömyyden kehityksestä maalis 2013 Vuodet 2007-2012 ja 2013 Työttömyyden kehitys 17 työttömyys % 15 13 11 9 7 työttömyys % vertaillen 07-08-09-10 -11-12-13 20 15 10 5 0 työttömyys % 07 työtömyys % 08

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Paikallisliikennepäivät Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio

Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Paikallisliikennepäivät Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä Paikallisliikennepäivät 18.9.2015 Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio Työryhmä monensuuntaista viestintää Sairaanhoitopiiri: Eeva Aarnio, henkilöstöjohtaja

Lisätiedot

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESTÄ HÄRKÄTIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2015 31.12.2016 1. Sopimuksen osapuolet Tämän yhteistoimintasopimuksen

Lisätiedot

Räätälöimällä julkiseen keittiöön avaintekijöitä lähi-innovaatioihin Kouvola

Räätälöimällä julkiseen keittiöön avaintekijöitä lähi-innovaatioihin Kouvola Räätälöimällä julkiseen keittiöön avaintekijöitä lähi-innovaatioihin Kouvola 7.4.2016 / Hanna-Maija Väisänen & Leena Viitaharju 8.4.2016 1 Esityksen sisältö: Tausta Miten innovaatio voi saada alkunsa?

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS Hyvinvointipalvelut Info 29.2.2008 Mitä muutos tarkoittaa Minulle? (Niskanen ja Murto 2000) Mitkä ovat muutoksen vaikutukset minuun? Miten muutos vaikuttaa työhöni? Miten

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Maistiaisia syksyn 2011 ARTTU-kuntalaiskyselystä

Maistiaisia syksyn 2011 ARTTU-kuntalaiskyselystä Maistiaisia syksyn 2011 ARTTU-kuntalaiskyselystä ARTTU-Kuntaseminaari Kuntatalolla 15.12.2011 Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Laaja KUNTALAISKYSELY 2011 jatkoa syksyn 2008 kyselylle Kohde: 18-80

Lisätiedot

10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA. - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? Henkilöstöjohtaja Raija Hätinen

10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA. - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? Henkilöstöjohtaja Raija Hätinen 10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? HÄMEENLINNA - Suomen vanhin sisämaakaupunki Hämeenlinna Suomen keskipiste (väestöllinen) HÄMEENLINNA pitkä historia lyhyesti

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

TIEMERKINTÄPÄIVÄT Radisson Blu, Oulu (Hallituskatu 1) Torstai

TIEMERKINTÄPÄIVÄT Radisson Blu, Oulu (Hallituskatu 1) Torstai TIEMERKINTÄPÄIVÄT 7-8.2.2013 Radisson Blu, Oulu (Hallituskatu 1) Torstai 14:00 14:30 Tiemerkinnät ELY:n näkökulmasta Markku Tervo / POP-ELY 1 PUHEENVUORON TEEMAT 1. Tiemerkintöjen tilanne ELYn näkökulmasta

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Ryhmäraportti Jenni Kämäri, Anne Laitinen, Anssi Louet, Päivi Mäkimartti, Katri Åström Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinto Tradenomi (AMK) KEMI/TORNIO 2012

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ!

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Paikallista ruokaa julkisiin ruokapalveluihin - rahat omalle alueelle Yritysten kanssa tehty tuotekehitystyö ja sen merkitys Palvelujohtaja Paula Juvonen 15.9.2016 Arkea Oy

Lisätiedot

KOSKEN KESKI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS

KOSKEN KESKI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS 1 (5) KOSKEN KESKI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS Aika Ma 23.5.2011 klo 13-15.30 Paikka Sovatek, Matarankatu 4, 2 krs, kokoustila 202 Osallistujat Hannu Koivisto Kari Lahti Maritta

Lisätiedot

Työttömyyden kehityksestä 2014 (syyskuun loppu) Vuodet ja 2014

Työttömyyden kehityksestä 2014 (syyskuun loppu) Vuodet ja 2014 Työttömyyden kehityksestä 2014 (syyskuun loppu) Vuodet 2007-2013 ja 2014 Työttömyyden kehitys vertaillen 07-08-09-10 -11-12-13 vertaillen 11-12-13-14 Työttömyys kehittymässä kyllä huonompaan suuntaan Tilanne

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52 VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET Kyselyyn vastanneita 52 Varhaiskasvatuksen vasukysely huoltajille Mitkä arvot ovat Sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä 27.1.2017 (c) Kari I. Mattila 1 STRATEGISEN HYVINVOINNIN

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Väinön reseptit. Kala- ja kasvisruuat. Väinö Niskanen/Amiedu

Väinön reseptit. Kala- ja kasvisruuat. Väinö Niskanen/Amiedu Väinön reseptit Kala- ja kasvisruuat Väinö Niskanen/Amiedu Sisältö Janssonin kiusaus Kirjolohikeitto Lohiperhonen Paprika-purjosipulitäyte uuniperunalle Porkkana- ja lanttulaatikot Savustettu kala Täytetyt

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Kouluruokailun tyytyväisyyskysely Joulukuu 2015

Kouluruokailun tyytyväisyyskysely Joulukuu 2015 Kouluruokailun tyytyväisyyskysely 2015 Joulukuu 2015 Vastaajien ikä ja sukupuoli Ikä Sukupuoli 7-12 vuotta 26,59% 13-18 vuotta 63,62% yli 18 vuotta 9,79% tyttö 58,93% poika 41,07% 2 Missä koulussa ruokailet?

Lisätiedot