Haastattelussa Jussi Perttola Sivu 6. Kesävinkkejä. Vaasasta. Sivu 9. uudet toimintamallit kunnissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Haastattelussa Jussi Perttola Sivu 6. Kesävinkkejä. Vaasasta. Sivu 9. uudet toimintamallit kunnissa"

Transkriptio

1 Haastattelussa Jussi Perttola Sivu 6 Kesävinkkejä Vaasasta Sivu 9 uudet toimintamallit kunnissa

2 Tiltu ja aurinko Kuminan kesänumero paneutuu tänä vuonna kahteen teemaan. Ensimmäinen, vakavampi, on kuntien ratkaisut, joilla ne pyrkivät vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin kuntaliitosten ohella. kenellekään meistä kuntasektorilla työskentelevistä ei ole uutinen, että toimintamallit ympärillämme muuttuvat. Meillä puhutaan tilaaja tuottaja-mallista, tai tuttavallisemmin tiltusta, naapurissa pohditaan liikelaitosmallin etuja ja seutukunnan kasvukeskuskunnassa lasketaan yksityistämisen tuottamia säästöjä. Olipa yksittäisen kunnan ratkaisu mikä tahansa, varmaa on se, että kunnan työntekijöiden elämään se varmasti vaikuttaa: enää ei voikaan jatkaa vanhaa tuttua latua tulevaisuudessa siintäviä eläkepäiviä odotellen. Muutokset tuntuvat yksittäisen työntekijän elämässä monella tavalla. Vähimmällä taitaa päästä se, jonka ei tarvitse muuta kuin opetella uutta terminologiaa, jotta pystyisi asiantuntevasti palvelutuottajana laatimaan palvelusopimuksia tuotantojohtajan kanssa. Moni joutuu kuitenkin aivan uusien haasteiden ja vaatimusten eteen, kun tuttu kuntatyönantaja vaihtuu äkkiä yksityisen sektorin yritykseksi yksityistämisen myötä. Kumina kertoo näistä toimintamallien erilaisista ratkaisuista muutamin esimerkein ja yksittäisten työntekijöiden silmin. Ammattijärjestönä me tietysti pyrimme kaikin mahdollisin keinoin auttamaan ja tukemaan jäseniämme muutoksissa ja vaikuttamaan kuntiin siten, että uudistukset eivät heikentäisi jäsentemme etuja tai työolosuhteita. Itse suhtaudun edelleenkin positiivisin odotuksin Tampereen kaupungin toimintamallin uudistukseen, koska sen lähtökohta on minusta loistava: kunnan asukas eli palvelun saaja nostetaan asiakkaana toiminnan keskiöön. Aivan liian usein itsekin huomaan, että toimintaani ohjaavat enemmän vanhat tavat ja tottumukset kuin kuntalaisten todelliset tarpeet ja toiveet. Toivottavasti uudistus myös toteutuu ja saa asiakaslähtöisen ajattelutavan koko kuntaorganisaation. Tämän kesänumeromme toinen, epävirallisempi teema on keskittyminen Vaasan seudulle. KUMULAn toiminnassa pitkään mukana olleille on tuttu ajatus siitä, että meillä KU- MULAssa paistaa aina aurinko. Tällä lauseella olemme halunneet muistuttaa toisiamme siitä, että vaikka arki saattaa olla harmaa ja synkät pilvet varjostavat milloin sopimusneuvotteluja, milloin palkankorotustoiveita, niin kaikesta huolimatta pilvien takanakin aurinko kuitenkin aina paistaa. Koska Vaasan seutu kuuluu olevan Suomen aurinkoisin paikka, niin miksi emme kohdistaisi kesäistä katsettamme rannikon aurinkokaupunkiin ja lähtisi nauttimaan lomamatkallamme savusilakoista, asuntomessuista ja Vaasan Marssista! Rentouttavaa ja nautinnollista kesää! Maarit Helén päätoimittaja KUMULALAINEN sivu 6 Jussi Perttola PALKITTU KUMULALAINEN sivu 12 Pertti Kurimo ja kumulalaiset ansiomerkinsaajat UUSI JÄSEN sivu 12 Anna-Leena Pollari-Kupila AJANKOHTAISTA KUMULASSA sivu 14 Lähiaikojen tapahtumia ja koulutusta KUMULAssa ja Akavan Erityisalat ry:ssä KUN TARVITSET... sivu 15 Tärkeät yhteystiedot SVENSK RESUMÉ sivu 15 Kumina Kuntien asiantuntijat KUMULA ry:n jäsenlehti JULKAISIJA Kuntien asiantuntijat - Kommunala specialister - KUMULA ry, Maistraatinportti 4 A, Helsinki, TOIMINNAN- JOHTAJA Reija Ala-Peijari, puh , JÄRJESTÖSIHTEERI Jussi Näri, puh ja , PÄÄTOIMITTAJA Maarit Helén, puh , kumula.fi TOIMITUSKUNTA Maarit Helén, Reija Ala-Peijari, Eeva Lampinen, Jussi Näri, Tarja Vuorinne, Tuija Heikkilä TOIMITTAJA JA ILMOITUSMYYNTI Tuija Heikkilä, puh , SVENSK RESUMÉN KÄÄNNÖS Solveig Stormbom ULKOASU Marja Muhonen PAINO Forssan Kirjapaino Oy PAINOS kpl ISSN vuosikerta. Neljä numeroa vuodessa. KANSIKUVA Hans Häsbacka

3 TEKSTI TUIJA HEIKKILÄ PIIRROS MARJA MUHONEN Kunnallinen palvelutuotanto on mullistuksessa. Kumina tarkasteli eri mallien toimivuutta käytännössä kunnallisten ateriapalveluiden kautta. Viime vuosina on kiihtyvällä vauhdilla ulkoistettu ja yksityistetty palveluita, perustettu kunnallisia liikelaitoksia, rakennettu erilaisia tilaaja tuottaja-malleja ja haettu synergiaa naapurikuntien kumppanuudesta kuntayhtymissä. Oli uusi toimintamalli mikä tahansa, kaikissa korostetaan kustannustehokkuuden ohella asiakaslähtöisyyttä ja pienemmissä kunnissa palveluiden turvaamista. Etsitään tuottavia yksiköitä, työntekijöiden työtahti kiristyy väen vähentyessä muutosten tai eläköitymisen myötä. Tulevaisuuden kuuma kysymys on, mistä saadaan työntekijät hoitamaan kunnan palveluita. Kuitenkin henkilökunnan määrän väheneminen pienentää esimerkiksi kunnan eläkemenoja hitaasti, sillä mitä vähemmän kunnallisen eläkejärjestelmän piirissä on työntekijöitä, sitä suuremmaksi nousee kuntatyönantajien eläkemaksuprosentti. Liikelaitoksessa kustannusten seuraaminen ja kurissapitäminen on helpompaa kuin kunnassa muuten. Kun kunnallisia liikelaitoksia Tilastokeskuksen mukaan 1997 oli 74, niin vuoteen 2006 mennessä määrä oli kaksinkertaistunut 147:ään. Yhteenlaskettu liikevaihto oli lähes kolme miljardia euroa. Kuntalakia muutettiin vuosi sitten siten, että kunnallisille liikelaitoksille tuli omat säädökset. Siirtymäaikaa toiminnan muuttamiseen on tämän vuoden loppuun. Uusi puhuttaa. Kuntaliiton nettisivuston MUUTOSblogissa kuntavai kuttajat kertovat, kuinka heidän kuntansa uudistuvat. Lehdistö otsikoi suurin kirjaimin etenkin huonosti onnistuneet ulkoistukset ja palvelujen kilpailutukset. Joskus vaikuttaa siltä, että mediassa on eniten muutosvastarintaa. Yrittäjät puolestaan ovat huolissaan kilpailukyvystään samoilla markkinoilla kunnallisten liikelaitosten kanssa. Yrittäjien etujärjestö Suomen Yrittäjät kiittelee Paras-hanketta mutta ei katso hyvällä yritysten kanssa kilpailevaa kuntien elinkeinotoimintaa. Yksi Suomen Yrittäjien tämän vuoden painopisteistä onkin kuntien palvelujen monipuolistaminen osana Paras-hanketta. Kruunupyy edelläkävijänä ruokapalvelujen yksityistämisessä Muutama vuosi sitten Pohjanmaalla, Kokkolan ja Pietarsaaren kaupunkien välissä sijaitseva asukkaan Kronoby eli suomenkieliseltä nimeltään Kruunupyy, päätti ulkoistaa kunnan kaikki ateria-, siivous- ja kiinteistöpalvelut. Ratkaisu oli laajuudessaan kuntakentässä ensimmäinen. Järjestimme tarjouskilpailun, jossa tarjouksia pyydettiin useammalta palveluntarjoajalta. Kolme jätti tarjouksensa, ISS Palvelut ja Lassila & Tikanoja sekä yksi, joka ei kuitenkaan pystynyt tarjoa maan sitä kokonaisuutta, jonka halusimme, Kruunupyyn kunnanhallituksen puheenjohtaja Bernt Storbacka kertoo. Palaako pohjaan, kiehuuko yli? Maistuuko kaikille? Keittääkö kunnalla Tiltu vai yksityinen kokki? KUMINA 3 2/2008

4 Eläkkeet ja ulkoistaminen Kunnan ulkoistaessa palvelujaan työntekijän kannattaa pitää huolta myös eläke-eduistaan. Työntekijälle mahdollisesti kunnallisessa eläkejärjestelmässä kuulunut lisäetuus raukeaa, jos eläketurva siirtyy yksityissektorilla toimivaan työeläke yhtiöön. Eläkekustannuksia eri eläkejärjestelmien välillä kannattaa verrata! Lisätietoja Kuntien Eläkevakuu tuksen esitteestä Kunnat ulkoistavat palvelujaan, Paikallisissa palveluntuottajissa ei ollut yhtään, joka olisi koko kakun voinut ottaa hoitaakseen. Elokuun alusta 2004 Kruunupyyn ateria-, siivous- ja kiinteistöpalvelut siirtyivät ISS:lle. Yritys on osa kansainvälistä konsernia, joka toimii 49 maassa. Tällä hetkellä ISS tuottaa myös muun muassa Nilsiän kaupungin ja Korpilahden kunnan ruokapalvelut. ISS sitoutui tuottamaan palvelukokonaisuuden tiukan sopimuksen ja kunnan palvelustandardien mukaisesti sekä kehittämään kunnan kiinteistö- ja ateriapalveluja siten, että kunta saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä. Liikkeenluovutuksella Kruunupyyssä sovittiin 64 työntekijästä noin 50:n siirtymisestä ISS:n palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Tarkoituksena oli lakkauttaa 18 työpaikkaa. Yt-neuvottelujen jälkeen seitsemän irtisanottiin. Jäljelle jäi sekä kokopäiväisiä että osa-aikaisia työpaikkoja. Keittiö- ja siivoushenkilöstö joutui uuden eteen, kun työtehtävien rajat muuttuvat joustaviksi. Lisäksi ISS vuokrasi kunnalta noin kymmenen henkilön työpanoksen. Kyse oli 1946 ja sitä ennen syntyneistä työntekijöistä, jotka saivat jäädä hoitamaan vanhoja työtehtäviään. Nyt he ovat eläkkeellä tai jääneet muuten pois työstä. Kruunupyyssä ISS:n palveluista vastaava palveluesimies Virpi Långbacka oli alun perin kunnan työntekijä hänkin. Yksityistämisajatus tuntui pahalta. Yritimme panna vastaan ja saimme asiamme näkyvästi tiedotusvälineissä esiin, kun tuntui, että meitä ei kunnassa kuunneltu. Mielestämme tarjouspyyntö oli liian pieni. Katsoimme, että vanhukset ja koululaiset tarvitsevat enemmän, Virpi Långbacka kertoo. Liiketaloudellisiin periaatteisiin perus- tuvan ajattelutavan opettelu oli etenkin vanhemmille työntekijöille iso asia. Oli siinä alussa omat kommervenkkinsä. Mutta kunnan työntekijä pääsi ISS:ään helposti sisään, ja yhteistyö kunnan ja ISS:n välillä on pelannut hienosti. Pidämme säännöllisesti palavereja palvelujen kehittämisestä. Monesti on kuitenkin hyödyllistä jalkautua toimipisteisiin, kuten tänäänkin, kun olen itse päiväkodissa sijaistamassa sairastunutta. Kun ottaa luudanvarresta kiinni ja tarttuu tiskeihin, kuulee helpommin, mikä mahdollisesti mättää, Långbacka vakuuttaa. Yksityistämisen eturintamassa kulkeminen toi omat vaikeutensa. Aluksi ei ollut ketään, jolta olisimme voineet oppia, ja jouduimme käymään tien raskaamman kautta. Nyt kun ISS:llekin on tullut lisää kuntia hoidettavaksi, opimme toinen toisiltamme, Långbacka iloitsee. Tällä hetkellä Kruunupyyn palveluita hoitaa ruoka- ja siivouspuolella noin 40 ISS:n työntekijää. Virpi Långbacka vastaa kokonaisuudesta ja työskentelee siivouspalveluiden esimiehen kanssa. Valmistavia keittiöitä on kunnassa neljä, jakelukeittiöitä tai -pisteitä 24. Kruunupyyn ja ISS:n viisivuotinen sopimus umpeutuu elokuussa Sen jälkeen on kahden vuoden optio. Kunta on saanut suoraa rahallisesti säästöä odotuksien mukaan tai enemmänkin. Alkuvaiheessa on aina hankaluuksia, kun lähtee muuttamaan jotakin. Aiemmin eri siivoojien tai keittäjien työssä saattoi olla suuriakin vaihteluita, ja esimerkiksi koulujen välillä ruuan hinta vaihteli suuresti. Nyt on etsitty samantasoisia palveluita, ja jos jossakin on laatu heikentynyt tai muualta kuljetettu ruoka ei ole lämmintä, on se tietysti antanut aihetta valituksiin. Viimeisen vuoden aikana kaikki on kuitenkin toiminut suht koht hyvin. Syksyn budjettiriihessä sitten pohditaan, otetaanko optiovuodet käyttöön. Jos päätämme jatkaa ISS:n kanssa, saadaan oikea palvelun taso tarkennuksia tekemällä, Storbacka sanoo. Nyt kun on perustettu työryhmä, joka tutkii, onko palvelu sen mukaista, mitä on ostettu, törmätään samoihin asioihin kuin yksityistämistä käynnistettäessä: pohdintaan ostetaanko lisää. Samoin kuin palvelun tarjoajilla on opittavaa uuden palvelumallin käyttöönotossa, on myös palvelun ostajilla opittavaa ostamisesta, jotta ostettaisiin varmasti sitä mitä kukin kuntalaisten ikäryhmä tarvitsee, Virpi Långbacka painottaa. Luulen kyllä, että paluuta entiseen, kunnalliseen toimintamalliin ei ole. Kunnassa ei olla samalla tavalla ammattilaisia, Storbacka toteaa. Virpi Långback on samaa mieltä. ISS:n myötä siirryttiin uudelleen vuosituhannelle. Nyt meillä on tällä alalla ammattitaitoinen työnantaja, jolla oli valmiit ohjelmat työkaluiksi. Ei kunnan perustehtävä ole huolehtia ruokailusta, Långbacka sanoo. Tehokkuusajattelu ei ole enää peikko. Ei kustannustehokkuus vaikuta ruuan laatuun. Kun kouluissa ja muissa toimipaikoissa ei ole omaa keittäjää, ei pystytä tekemään lihapullia ja sen sellaisia itse, mutta ei se olisikaan kovin tehokasta nykyisin. On pitänyt ajatella uudella tavalla, mikä on tehokasta työskentelyä ja mikä ei, hän muistuttaa. Vaasassa tilaaja tuottaja-malli Vaasan Ruokapalvelut Vasa Matservice toimi vuoden 2004 alusta viime vuoden alkuun nettoyksikkönä Varhaiskasvatusja perusopetuslautakunnan alaisuudessa, sitä ennen perinteisesti osana eri hallintokuntien omaa toimintaa. Tammikuusta 2007 Vaasan Ruokapalvelut on ollut osa Vaasan kaupungin teknistä tointa ja Liikelaitosten lautakunnan alaisuudessa ylivuotisena nettoyksikkönä, kaupungin hallintokuntia palvelevana sisäisenä tuotannollisena tukipalveluyksikkönä. Tavoitteena on, että se rahoittaa toiminnallaan menonsa ja poistonsa. Tilaaja tuottaja-mallissa Vaasan Ruokapalvelut on tuottaja. Tuotettava palvelu yksilöidään tilaajan kanssa laadittavassa palvelusopimuksessa. Ruokapalveluihin kuuluu 42 erityyppistä keittiöitä, KUMINA 4 2/2008

5 toimituspisteitä noin 80 ja henkilöstöä noin 150 hallinto mukaan luettuna. Se tuottaa vuosittain noin ateriaa, liikevaihto on noin yhdeksän miljoonaa euroa. Aloitimme hieman harjoitteluversiona, mutta nyt tilaaja tuottaja-mallimme toimii jo kohtalaisen mukavasti ja hiomme toimintaamme koko ajan, Vaasan ruokapalvelujohtaja, kumulalainen Eeva Lampinen kertoo. Miltä maistuu Mansessa? Tammikuun ensimmäinen 2007 toi muutoksen kaupungin ruokapalveluihin myös Tampereella: tuolloin Tampereen Ateria muuttui liikelaitokseksi. Omistajaohjaus ja maapolitiikka -ryhmän alaisuudessa toimivalla Tampereen Aterialla on päivittäin noin asiakasta. 154 keittiössä tehdään vuodessa 9,3 miljoonaa ateriaa. Henkilöstöä on noin 500, liikevaihto noin 30,5 miljoonaa euroa. Asiakkaina ovat Tampereen kaupungin palveluyksiköt, ja palvelut tuotetaan sisäisten neuvottelusopimuksien mukaisesti. Käyttäjien kokemukset Tampereen Aterian Ravintola Satamakellarin ruuasta kertovat, että makuja on yhtä monta kuin syöjiä. Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjasto Metson henkilöstöravintola Koppelossa valmistettiin ruoka aiemmin paikan päällä omassa keittiössä. Alkuvuodesta alkaen ruoka on kuljetettu Metsoon Satamakellarista. Muutos puhututti väkeä kirjastossa. Olimme huolestuneita, mitä ruuan kuljettaminen merkitsee laadulle. Laatu ei kuitenkaan heikentynyt, päinvastoin, ainakin salaattivalikoima on lisääntynyt, kumulalainen erikoiskirjastonhoitaja Raili Sihvonen kertoo. Hän käy syömässä Koppelossa lähes joka päivä. On erittäin iso etu, että työpaikalla voi aterioida. Ruoka on kohtuullisen halpaa, hyvää ja monipuolista. Ei siihen hintaan viitsi omia eväitä mukana kuljettaa. Olen pääsääntöisesti oikein tyytyväinen. Sihvonen on huomannut palvelevuuden lisääntyneen Tampereen Aterian aikana. Muutaman viikko sitten saimme pyynnöstä Koppeloon kylmäkaapin, josta voi itse käydä hakemassa ja maksamassa kellokortilla erilaista välipalatyyppistä syötävää, sämpylöitä ja sen sellaista. Koska aterioita tarjotaan vain arkisin klo on uusi palvelu iltavuorolaisille ja viikonloppuisin hyvä lisä. Liikelaitos ehkä laskee ruuan määrän tarkemmin, sillä Koppelosta saattaa ruoka tai salaatit loppua kesken. Kannattaa mennä ajoissa ja olla varhainen lintu, niin saalistaa madon varsinkin jos on tarjolla suosikkiruokia paistettuja silakoita tai muikkuja. Yleensäkin kalaruuat näyttävät tekevän hyvin kaup pansa, Raili Sihvonen sanoo. Tampereen kaupungin hyvinvointipalvelujen sosiaali- ja terveyspalvelujen projektisihteerinä työskentelevällä kumulalaisella Jukka Vaattovaaralla on puolestaan huonoja kokemuksia Tampereen Ateriasta. Hänen työhuoneensa on samassa rakennuksessa kuin Ravintola Satamakellari. Ennen söin säännöllisesti sosiaaliviraston omassa ruokalassa, Tampereen Aterian myötä lopetin kokonaan käymästä Satamakellarissa, koska ruuan laatu on kärsinyt. Välistä se on kylmää, ja vih reät salaatit ovat ruskeita. Mieluummin kantaa kotoa ruuan ja lämmittää mikrossa se on sentään jäljellä, Jukka Vaattovaara sanoo. Tamperelainen eläkeläinen Maire Niemi asuu hyvin lähellä Ravintola Satamakellaria, joka tarjoaa ateriapalveluita myös senioriväestölle. Niemi käy Satamakellarissa muutaman kerran kuukaudessa. Paikkana se on erittäin miellyttävä, kodikas ja viihtyisä, ja palvelu on hyvää ja ystävällistä. Taannoinen emännän vaihdos näyttää kuitenkin vaikuttaneen, että ruoka ei ole nykyisin niin herkullista kuin aiemmin, mutta tavallista hyvää kotiruokaa ja edullista se on. Aikaisemmin salaatit olivat erillisessä pöydässä, valikoimaa oli runsaammin ja salaatit olivat parempia, Maire Niemi kertoo. Ylivoimainen ruokapalvelujen tuottaja Satamakellari ei seniorillekaan edullisuudestaan huolimatta ole. Tuskin kävisin ainakaan näin usein, jos asuisin kauempana. Samaan aikaan Lahdessa Kumulalainen Tiina Yrjölä siirtyi Lahden Aterian toimitusjohtajaksi runsas vuosi sitten. Ennen nykyistä pestiään hän työskenteli Hyvinkään ateriapalveluissa ja Helsingin kaupungin catering-palveluissa Palmiassa. Lahden ateriapalvelut järjestettiin uuteen malliin vuonna 2005 kaupungin omistuksessa olevaksi nettobudjetoiduk- si taseyksiköksi. Lahden Ateria keittää visiolla Ruokaa Sydämellä Sinulle 70 toimipaikassa noin 200 ammattilaisen voimin. Viime vuonna valmistui asiakkaalle lähes neljä miljoonaa ateriaa 11,5 miljoonan euron liikevaihdolla. Nyt kun on menossa neljäs toimintavuosi, on alettu oppia tilaaja tuottajamallia. Pidän hyvänä mallina toimia tätä, että ateriapalvelut ovat selkeästi asiantuntijaorganisaatiossa. Se antaa meille tietynlaisen itsenäisyyden kehittyä ja kehittää toimintaa yhden yhteisen tavoitteen mukaisesti. Jos ateriapalvelut ovat hallintokuntien sisällä, on prosesseihin vaikea puuttua. Myös henkilöstön ammatti-identiteetti on hyvä ja paranee, kun taustalla esimiehenä on asiantuntijaorganisaatio, Tiina Yrjölä sanoo. Lahden Aterian arvot ovat Asiakaslähtöinen toiminta, Laadukkaat ja tehokkaasti tuotetut ateriapalvelut, Hyvinvoiva, motivoitunut ja osaava henkilökunta ja Ihmisen, yhteiskunnan ja ympäristön muutoksen huomioon ottaminen. Loputtomasti säästämällä ei Yrjölän mukaan pidetä yllä laatua. Jos oikein säästetään, loppuu kehittyminen ja toimiala säästää itsensä pois markkinoilta. Jonkin aikaa kustannuksia voi laskea, mutta henkilöstökustannukset sekä raaka-aineiden, tietotekniikan ja muiden työvälineiden hinnat nousevat jatkuvasti. Vielä Lahden Ateria ei pysty motivoimaan henkilöstöään rahalla, mutta sekin aika tulee. Tällä hetkellä meillä ei ole tulospalkkiojärjestelmää. Kun kaupungin yhteiset pelisäännöt ja mittarit on luotu, siirtyy Lahden Ateriakin tulospalkkioihin. Mittariksi ei kuitenkaan riitä hyvä taloudellinen tulos viivan alla, vaan toiminnan on kehityttävä muutenkin. Henkilöstöä kannustetaan jatkuvalla koulutuksella sekä helpottamalla etenemistä uralla ja mahdollisuutta vaihtaa työpistettä. Henkilöstö otetaan mukaan kehittämistyöhön. Samalla kun panostamme hyvään johtamiseen ja henkilöstön kuuntelemiseen, puhumme alaistaidoista. Yhteiskunnan muutokset, kuten vanhuspalvelujen kasvava tarve, peilautuvat nopeasti myös ateriapalvelujen konkreettiseen toimintaan. Koko ajan täytyy kuunnella, mitä ympärillä tapahtuu. Ekologia vaatii miettimään pakkauskokoja ja -materiaaleja tai kuljetusketjuja ja toimintaprosesseja, vaikkapa montako kertaa auto käy keittiön oven takana. Meidän on mietittävä, mistä jäte syntyy ja millaisia raaka-aineita käytämme. Lähiruoka ja luomu ovat sitten omat haasteensa. KUMINA 5 2/2008

6 Jussi Perttola on Vaasan kaupungin tarkastuspäällikkö ja yksi KUMULAn perustajista. Eläkkeelle siirtymisensä kynnyksellä hän kertoi Kuminalle näkemyksiään niin ay-toiminnasta kuin kuntien tilaaja tuottajamalleista, palveluiden yksityistämisistä ja kuntayhtymistä. Vaasastakin puhuttiin, totta kai. Vaasalaisten edun valvoja HAASTATTELU TUIJA HEIKKILÄ KUVAT JUSSI PERTTOLAN JA KUMULAN ARKISTOT Jussi Perttola, 63, on KUMULAn kunniajäsen ja yksi sen perustajista. Hän oli nimittäin valmistelemassa silloisen järjestönsä, KKHV:n eli Kunnan kouluhallintovirkamiehet ry:n yhdistymistä Kirjastonhoitajaliiton, Kuntien johtavien hallintovirkamiesten sekä Nuoriso- ja liikunta-alan ammattijärjestön kanssa KUMULAksi. Perttola on ollut uskomattoman aktiivinen ay-toimija. Hän laskee olleensa noin 40 luottamustehtävässä. Suurin osa niistä on ollut ay-toiminnassa, pieni osa virkaan liittyviä. Yksi poiki aina lisää. Jouduin mukaan vuoden 1979 lopulla ihan vahingossa, kun sanoin heikkona hetkenäni kyllä. Siitä alkoi 19 vilkkaan ay-toiminnan vuotta. KUMULAn perustamisvuosi 1994 oli kaikkein hurjin, kun olin 65 päivää muualla kuin kotona Vaasassa, Jussi Perttola muistelee. Perttola on ollut Kunnan kouluhallintovirkamiesten hallituksen jäsen, varapuheenjohtaja ja puheenjohtaja, AEK:n hallituksen jäsen ja puheenjohtaja sekä työmarkkinatoimikunnan, työtaistelutoimikunnan ja kunnan neuvottelukunnan puheenjohtaja ja useissa tehtävissä erityisesti Akavan aluetoiminnassa. Pääluottamusmieheksikin hänet saatiin houkuteltua Vaasaan peräti 11 vuodeksi 1980-luvulla. Siihen aikaan opeteltiin työpaikkademokratiaa. AEK:ssa olin perustamassa neuvottelukuntia ja lakkopäällikkönäkin olin. Ay-aktiivisuutensa Perttola päätti nelivuotiseen AEK:n puheenjohtajuuteensa 1998 lopussa. Seuraa hän silti edelleen Akavan Erityisalojen ja KUMULAn toimintaa. KUMULA on mennyt tavattoman hyvin eteenpäin kokonaisuutena, olen oikein tyytyväinen siihen. Eri ammattiryhmät eivät näyttele luottamushenkilöpaikoissa sellaista roolia kuin olisi alun perin voinut kuvitella. Sekä entinen että nykyinen puheenjohtaja ovat toimineet todella fiksusti, samoin hallitus. KUMULAn toimintamalli antaa laajat mahdollisuudet kuntasektorin jäsenyyteen, Perttola kiittelee. Entisenä KKHV:n aktiivina Perttola on seurannut pahoillaan joidenkin kouluhallintovirkamiesten eroa KUMU- LAsta. Myös aikanaan oli jäsenistössä liikehdintää OAJ:n suuntaan, mutta se tie katsottiin silloin loppuun. Vislasin pelin poikki, koska näin, että KUMULA oli siinä tilanteessa tälle ammattiryhmälle parempi vaihtoehto. OAJ ei tuolloin ollut myöskään kypsä keskustelemaan asiasta tarkemmin. Minusta on ikävää, että ammattikunta, jossa minullakin on vahvat juureni, jakautuu kahtia eri liittoihin. Laajemmatkin järjestäytymiskuviot ovat olleet Perttolan mielessä. Olen edelleen sitä mieltä, että olisi järkevää järjestäytyä Akavan Erityisaloihin siten, että kuntasopimusalan väki olisi omanaan, yksityiset omanaan ja valtio omanaan. Vaikka malli on ollut mielessä, ei sitä ole vielä ollut realistista toteuttaa. Ehkä pitää antaa ajan kulua. Tulevaisuuden toivo nuorissa Jussi Perttolan panosta on tarvittu vuosien varrella monenlaisessa toiminnassa niin oman asuinseudun aluedemokratiajärjestössä, lasten koulun vanhempainyhdistyksessä, Kuntien eläkevakuutuksen tarkastuslautakunnassa kuin selvitysmiehenä Kristiinankaupungissa pohdittaessa kielipolitiikkaa opetuksessa. Omassa asunto-osakeyhtiössä olen ollut 30 vuoden takaisesta muutosta alkaen luottamustehtävissä tilintarkastajana ja hallituksessa koko ajan yhtä vuotta lukuun ottamatta. Ihailtavaa ja harvinaista etenkin nykyaikana, jolloin ihmisiä ei hevin saa sitoutumaan minkäänlaiseen vapaaehtoistoimintaan. Ei Perttolallakaan ole viisastenkiveä siihen, miten saataisiin värvättyä ja motivoitua uusia ay-aktiiveja. KUMINA 2/2008 6

7 Jussi Perttola maaherrantalolla. Toukokuussa 2004 puheenjohtaja Maarit Helén (vas.) ja toiminnanjohtaja Reija Ala-Peijari luovuttivat Jussi Perttolalle KUMULAn kunniajäsenyyden. Se onkin vaikea kysymys! Talkoot tai ei, ketään ei tahdo saada mukaan. Ei haluta osallistua ja pelätään, että joudutaan töihin tekemään yhteisiä asioita. Vaikka KUMULA ja Akavan Erityisalat ovat tehneet parhaansa ja ovat modernien ay-liitojen kärkeä, ei se silti takaa, että aktiiveja löytyy toimimaan. Epävarmuus omista työpaikoista sai monet 1990-luvulla järjestäytymään. Nyt tilanne on erilainen. Pistäisin kuitenkin toivoni nuoriin. Toinen tärkeä asia aktiivisuuden kasvattamisessa on alueellisen toiminnan aktivointi. Sitä nousisi ihmisiä tehtäviin mukaan. Mielestäni se, että lähdetään määrätietoisesti värväämään ihmisiä mukaan, ei johda mihinkään. Vaasaan kotiutunut sisäsuomalainen Jussi Perttola syntyi Turussa mutta muutti jo kaksivuotiaana Lahteen. Siellä hän kasvoi ja kävi koulunsa. Turku kuitenkin kaappasi miehen takaisin. Lähdin 1968 opiskelemaan Åbo Akademihin ihan huvikseni ruotsin kielellä. Olen aina halunnut tehdä asiat mahdollisimman vaikeasti. Vuodesta 1977 Vaasassa asuneelle ja työskennelleelle valtiotieteiden maisterille sujuvista ruotsin taidosta on toki ollut hyötyä. Täällä se on melkein edellytys. Monet pelkäävät ruotsinkieltä, mutta ei Vaasa sinällään kovin ruotsinkielinen ole, vain 25 prosentin osuudella. Maakunta kaupungin ympärillä onkin jo sitten kielellisesti toisenlainen. Ja Vaasassa puhutaan kymmeniä eri kieliä, sillä meillä on maahanmuuttajia neljä prosenttia kaupungin väestöstä. Määrä on pääkaupunkisedun jälkeen suurin koko maassa. Se näkyy kouluissa ja kaduilla, jatkossa yhä enemmän. Se on otettava huomioon. Vaasassa on alkanut maahanmuuttajille suunnattu lähihoitajakoulutus, jotta ikääntyvät maahanmuuttajat saavat palveluja omalla äidinkielellään. Se on yksi keino ehkäistä maahanmuuttajanaisten syrjäytymistä. Suurin ongelma hoidettavaksi, myös valtakunnallisesti, ovat maahanmuuttajanuoret, jotka eivät ole koskaan käyneet koulua. Heidän syrjäytymisensä riski on suuri. Vaasan asukasmäärä on kasvussa. Nyt se on karvan verran päälle Määrä ei kuitenkaan voi jäädä siihen, jotta kaupungin painoarvo kasvaa. Ongelmamme liittyy palvelurakenneuudistukseen, sillä emme ole päässeet kuntaliitoksissa vielä konkretiaan edes puheiden tasolle. Vaasa on alueen suurin kunta, ja ympäristö tarvitsee sen vetovoimaa. Työllisyysasteeltaan Vaasa ja myös sen ympäristö ovat kärkeä koko maassa. Työpaikkojen luomiseksi Perttola näkee sähköradan rakentamisen olevan avainasemassa. Vaasasta ajetaan 75 kilometriä Seinäjoelle dieselveturien varassa. Sähkörata olisi selkeä edellytys, että alue pysyisi virkeänä ja saisimme lisää teollisuutta. Jussi Perttola on kuitenkin kotiutunut Vaasaan. Kulttuuri- ja liikuntamahdollisuudet ovat hyvät. Tarkastuspäällikkö arvioi kuntalaisten puolesta KUMULAn kymmenvuotisjuhlalehden haastattelussa Jussi Perttola sanoi työn olevan hänelle henki ja elämä. Ensimmäiset 25 Vaasan vuottaan hän työskenteli opetustoimen talouspäällikkönä, keväästä 2003 alkaen hän on ollut kaupungin tarkastuspäällikkö. Tarkastuspäällikkö avustaa kaupungin tarkastuslautakuntaa toiminnan ja talouden arvioinnissa. Hän johtaa arviointikäyntejä sekä laatii arviointiraportit ja vuosittain arviointikertomuksen tarkastuslautakunnalle. Arviointikertomus on tarkastuslautakunnan kertomus valtuustolle sen asettamien tavoitteiden toteutumisesta tai toteutumatta jäämisestä sekä kaupunkilaisten saamien palvelujen tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä. Perttolan aktiivityöura lähestyy kuitenkin päätöstään: hän jää eläkkeelle joulukuun alussa. Eläkkeelle lähtö siirtyi muutamalla kuukaudella, koska Perttolan haluttiin tekevän vielä arviointikertomuksen viime vuodelta. Ei ihme, että haluttiin. Vaasan arviointikertomus palkittiin 62:n joukosta parhaana syksyllä 2007 ensi kertaa järjestetyssä Price Waterhouse Coopersin arviointikertomusten arvioinnissa. Perusteluissa kiitettiin sitä, että Vaasan arviointikertomus ei tyydy vain raportoimaan tavoitteiden toteutumisesta tai toteuttamatta jäämisestä vaan pureutuu taustalla oleviin syihin ja arvioi myös itse tavoitteen asettelua. Pidän tässä työssä siitä, että saan käyttää omaa luovuuttani. Olen joutunut miettimään ja luomaan, miten asiat kanttaa esittää. Jos työmme kaupungin palvelujen arvioijana onkin välillä asetettu kyseenalaiseksi, osoittaa tunnustus, että olemme oikealla tiellä kaupunkilaisten edun valvojana. Ote arviointiin on oikea. KUMINA 7 2/2008

8 Pääosin Perttolan kokemukset tarkastuspäällikkönä ovat olleet myönteiset, vaikka kaikenlaista mahtuu sekaan. Vaatiihan tämä kovaa luontoa, kun joudumme kiinnittämään huomiota puutteisiin, jos palvelut eivät ole kuntalaisten kannalta tyydyttävästi toteutuneet. Toisaalta arvioinnin lopuksi meille saatetaan sanoa, että on hyvä, kun joku kuuntelee. Tilaaja tuottaja-mallilla selkeitä etuja Jussi Perttola kiittelee Vaasan sosiaali- ja terveyssektoria. Kaikesta huolimatta terveydenhoidossa on oikea ote kehittämiseen ja kaupunkilaisten palveluun järjestämiseen. Vuoden 2005 alusta kaupungin sosiaalija terveyspuoli yhdistettiin, ja se toi uutta potkua vanhusten huollon organisointiin. Vaikka paljon kehitettävää löytyy, on monessa paikassa tekemisen meininki. Sektori on asenteellisesti parhaasta päästä ja mennyt hyvin eteenpäin. Siitä olen tavattoman iloinen. Ongelmallisimpana vaasalaisittain Perttola näkee kaavoitustoiminnan ja rakennusvalvonnan. Ne ovat olleet organisatorisesti eri hallintokunnissa, mutta ei niin voi toimia, että oikea käsi ei tiedä mitä vasen tekee. Kaavoitus, tonttipolitiikka, kiinteistö- ja vihertoimi, tontti- ja liikennesuunnittelu sekä maankäyttöpolitiikka ja rakennusvalvonta pitää yhdistää yhden katon alle. Asiaan saataneen parannusta tilaaja tuottaja-mallista, jota teknisellä sektorilla kokeillaan nyt kolmatta vuotta. Sitä tarkastellaan myös tämän lehden sivulla 10 asuntomessujen näkökulmasta. Syksyllä tehdään päätöksiä jatkosta, ja kadunrakentaminen ja kunnostaminen ovat tulevassa arviointikertomuksessa arvioinnin kohteena. Tilaaja tuottaja-malli on tullut jäädäkseen, se on realismia. Vaasan osalta on ongelma se, että ollaan muodostamassa liian pieniä yksiköitä, jolloin ei saada toimivia kokonaisuuksia. Karrikoidusti sanottuna Vaasan kaupunki on ennen pitkää täynnä pk-yrityksiä, jotka eivät kilpaile yksityisillä markkinoilla, vaan niiden täytyy tulla toimeen kaupungin organisaation sisällä. Asiakaskunta ja mahdollisuudet ostaa palveluita ovat rajalliset. Tilaaja tuottaja-mallilla on Perttolan mukaan selvä etu. Se tuo kustannustietoisuuden kuntasektorille. Tilaaja tuottaja-mallissa on myös paljon kehitettävää. Ei olekaan niin yksinkertainen asia joustaa kysynnän mukaisesti. Henkilöstö on pääosin vakinaisessa virassa tai toimessa, eikä sitä voi kohdella mielivaltaisesti. Kiinteät kustannukset ovat aina olemassa, olipa kysyntää paljon tai vähemmän. Kustannukset ovat monena vuonna karanneet käsistä, eikä ole päästy läheskään tavoitteeksi asetettuun nolla euron nettomenojen malliin. On myös vaara, että tilaaja tuottaja-mallissa luodaan kaksoisorganisaatio, koska kummallakin, tilaajalla ja tuottajalla, on oltava riittävästi asiantuntijoita. Riittävän suurten yksiköiden ohella Perttola peräänkuuluttaa huolellista suunnittelua. Oli malli mikä hyvänsä, tehtäköön se sellaiseksi, että se myös toimii. Ei ole riittävä peruste, että mennään tilaaja tuottaja-malliin ehdoin tahdoin. Yksityistettyjen palveluiden ohjat kunnalla Kaupungin palvelujen yksityistäminen ei sen sijaan Vaasassa ole ollut vakavasti keskusteluissa. Jo aikaa sitten perustettiin vuokraasuntojen ylläpitoon kaupungin yksin omistama osakeyhtiö ja sähkölaitos on aina ollut yksityinen. Vaasan kaupunki omistaa siitä 99,9 %. Perttola ei ole yksityistämisille lämmennyt. Yksityistäminen sopii järkevästi hoidettuna tukipalveluihin, kuten ruoka- ja siivouspalveluihin. Vaasankin ruokapalvelut ovat kehittymässä kunnalliseksi liikelaitokseksi. Periaatteellista estettä ei liene ostaa tukipalveluja yksityisiltä markkinoilta. Kokonaan toinen asia on, onko se aina järkevää. Yksityistäminen saattaa merkitä myös hiljaisen tiedon katoamista. Vaikka palvelut ostetaan yksityissektorilta, pitää Perttolan mielestä ohjien olla kaupungin hanskassa. Vastuu palvelun laadusta on kuitenkin kaupungin. Hallittu palveluiden ostaminen yksityisiltä tulee kehittymään, mutta en ainakaan vielä näe, että Vaasassa oltaisiin laajemmin kehittämässä toimintaa tähän suuntaan. Sosiaali- ja terveyspuolelle tulee yksityisiä palveluita kaupungin tarjonnan rinnalle, koska resurssit eivät tule muuten riittämään vanhuspalveluihin, siitä olen täysin matti. Sille sektorille ovat kaikki mallit ja keinot tervetulleita kasvavan tarpeen vuoksi. Myös kuntayhtymä-malli on Vaasassa käytössä urheiluhalleissa ja sairaanhoitopiirissä. Näen kuntayhtymän ongelmana sen, että ne eivät ole samalla lailla tulosvastuussa kuin pitäisi olla vaan eräänlaisia maksuautomaatteja. Kuntayhtymiä pitäisi kehittää niin, että ne toimisivat tulosvastuullisina sekä taloudellisesti että toiminnallisesti. Palvelusopimukset voisivat olla ratkaisu. Oli malli mikä hyvänsä, Jussi Perttola toivoo malttia mukaan. Jos liikaa lähdetään privatisoimaan poliittinen kontrolli ja kaupunkilaisten näkemykset häviävät. Sitä en pidä hyvänä asiana. Ainakin peruspalveluissa järjestämisvastuu ja poliittinen ote siinä ovat kaupungilla. Suurimpana pelkona näen väestön ikääntymisen ja sitä kautta vanhuspalveluiden kysynnän voimakkaan kasvun niin Vaasassa kuin muuallakin maassa. Riittävätkö rahat? Onnellinen vaari ja tammikuussa 2007 syntynyt ensimmäinen lapsenlapsi Johannes. KUMINA 8 2/2008 Vapaat vuodet ja lapsenlapset odottavat Näillä näkymin Perttola sulkee tarkastuspäällikön työhuoneen oven viimeisen kerran juhannusviikolla. Sitten alkavat ansaitut vapaat. Olen säästänyt lomista niin paljon, että säästövapaatakin on 55 työpäivää. Olemme vaimon kanssa samanikäisiä, joten hän jää samanaikaisesti työelämästä. Varmasti aluksi tulee matkusteltua, ainakin Etelä-Suomeen, missä lapset asuvat nykyisin. Siellä on yksi lapsenlapsi ja toinen tulossa, vaari iloitsee. Hyviä eläkevuosia!

9 Vaasan Marssi ei vapise! Joka elokuu Vaasaan kokoontuu innokkaita kuntokävelijöitä. Kumulalainen Jussi Perttola on yksi heistä. TEKSTI TUIJA HEIKKILÄ KUVA JUSSI PERTTOLAN ARKISTO Vaasan Marssi on vuodesta 1997 järjestetty vuosittainen kävelytapahtuma. Joka elokuu Vaasaan kokoontuu kuntokävelijöitä nauttimaan liikunnasta, ulkoilusta, yhdessäolosta ja rannikon upeista maisemista. Kuntoliikuntaa ja kävelyharrastusta ylläpitävän valtakunnallisen Vaasan Kävelyklubi ry:n järjestämä Vaasan Marssi on ainoa suomalainen tapahtuma IML Walking Associationin kansainvälisessä kävelytapahtumien renkaassa. Niinpä marssiin osallistuukin yleensä kävelijöitä lähes paristakymmenestä maasta, kaukaisimmat Australiasta ja Yhdysvalloista. Vaasan Marssissa ei kilpailla kuin korkeintaan oman itsensä kanssa. Säännöt kieltävät niin juoksun, hölkän kuin kilpakävelyn, sauvakävely on sallittua. Kuntokävelyssä edetään reippaasti, rennosti ja stressittömästi. Mukavaksi kävelyvauhdiksi järjestäjät suosittelevat keskimäärin viittä kilometriä tunnissa. Tapahtuma järjestetään viikonloppuna, tänä vuonna perjantaista sunnuntaihin elokuuta. Reittejä on erilaisia, eri suuntiin ja erimittaisia. Oman innon ja kunnon mukaan voi valita 10:n, 21:n ja 30:n sekä 42 kilometrin eli maratonin mittaisen reittien väliltä. Lähdöt ovat torilta ja maali Hietalahden Villassa, puistoalueella kahden kilometrin päässä Vaasan keskustasta. Perjantaina voi lähteä 20 kilometrin saaristoretkelle Björkbyn vaikeakulkuisiin maastoihin. Urakan jälkeen on luvassa saaristolaisateria kalansuolaamossa. Kumulalainen Vaasan Marssin innokas harrastaja Jussi Perttolalle Vaasan marssi on tuttu ja tärkeä tapahtuma. Hän on kävellyt sen yhteydessä tähän mennessä jo 15 täyttä maratonia. Hulluuden huippu oli, kun viime elokuussa kävelin kolmessa päivässä 105 kilometriä. Siihen mahtui kaksi täyttä maratonia ja yksi puolimaratoni, Jussi Perttola kertoo. Säännöllisesti liikuntaa harrastavalle Jussille Vaasan Marssi ei ole poikkeuksellinen ponnistus. Harrastan sauvakävelyä ja pyöräilen sulan kelin aikaan. Niinpä elimistö ja raajat ovat tottuneet rasitukseen. Jussin tavoite Vaasan Marssissa, päästä maratoni alle kahdeksaan tuntiin, on joka kerran onnistunut. Ajanottoon hänelle riittää ihan tavallinen rannekello. Ensimmäisen maratonini menin hullunlailla. Tein ajan 7 tuntia 10 minuuttia, mihin en ole sen jälkeen ikinä päässyt enkä yrittänytkään. Jussikin muistuttaa, että Vaasan Marssissa jokainen menee omaa vauhtiaan. On aivan itsestä kiinni kauanko kävelee. Perttolan perheessä ei kukaan muu ole innostunut kävelystä. Tapahtumassa kuitenkin tutustuu uusiin ihmisiin. Siellä saa tuttuja, joita ei sitten välttämättä näe muulloin kuin kerran vuodessa kävellessä. Iloinen mieli vain mukaan! Vaasan Marssin nettisivuilla osoitteessa voi ilmoittautua tapahtumaan. Sivuilla on myös ohjeet, miten valmistautua kävelyyn. Jonkun verran täytyy olla liikkunut, ja jaksaakseen pitää juoda riittävästi. Matkan varrella on juomapaikkoja, mutta on tärkeää varata itsellekin tarpeeksi vettä mukaan, mieluummin liian paljon kuin liian vähän. Lippalakki ja aurinkolasit ovat myös tarpeen elokuussa. Jussikin on kävellyt tapahtuman reittejä niin sateessa kuin helteellä. Hyvät jalkineet ovat kaikkein tärkeimmät. Jalka turpoaa kesäkuumalla, joten kenkien tulisi olla riittävän isot, mieluummin numeroa tai kahta suuremmat kuin normaalisti. Ja laastaria mukaan kantapäiden ja varpaiden hoitoon! Vaasan Marssin kaltaisia kävelytapahtumia on maailmalla, mutta Jussi Perttola ei ole niissä käynyt. Eikä ihme Vaasan maisemissa kelpaa kävellä. Vaasan Marssi: Kansainvälisiä kävelytapahtumia: KUMINA 9 2/2008

10 Kesälomakohteeksi Vaasa Asuntomessut tilaaja tuottaja-mallin kokeiluhankkeena Kumulalainen Keijo Ullakko vastaa projektipäällikkönä Vaasan asuntomessuprojektista. Se on monelta kannalta kiinnostava ja uutta luova hanke. TEKSTI TUIJA HEIKKILÄ KUVAT VAASAN ASUNTOMESSUT Tänä vuonna osuuskunta Suomen Asuntomessujen kanssa asuntomessut järjestää Vaasan kaupunki. Messujen teemat ovat koteja kaikille ja ekologisuus. Asuntomessuhankkeen kokonaisuudesta Vaasassa vastaa KUMULAn jäsen, projektipäällikkö Keijo Ullakko. Normaalisti Ullakko työskentelee Vaasanseudun urheiluhallit -kuntayhtymän johtajana, mutta on siitä työstä nyt virkavapaalla. Kun asuntomessuhanketta lähdettiin viemään eteenpäin, kaupunginjohtaja siirsi minut tähän tehtävään. Olen työskennellyt Vaasan kaupungilla aikaisemmin projektipäällikkönä talonrakennusprojekteissa ja sitten yrittäjänä ennen kuntayhtymän johtamista, Keijo Ullakko kertoo urastaan. Asuntomessupesti on Keijo Ullakolle monen vuoden urakka: projektipäällikkö aloitti työnsä 2005 ja jatkaa tämän vuoden loppuun. Kolmen vuoden kesälomat on pitämättä, ja messujen jälkeen laadin vielä kaksi loppuraporttia. Niistä toinen on kokeiluhankkeen päätösraportti, sillä Vaasan asuntomes- Keijo Ullakko vastaa asuntomessuprojektista Vaasan Suvilahdessa. suprojekti testaa tilaaja tuottaja-mallin sopimista tämänkaltaiseen kuntapuolen toimintaan. Jo tässä vaiheessa Ullakko arvioi kokeilun onnistuneen hyvin. Kokonaisuutena jäädään plussapuolelle. Hankkeen työntekijöiden innovatiivisuus ja motivaatio ovat selkeästi lisääntyneet. Useinhan päätöksentekoon liittyy linjaorganisaatiossa kankeutta. Muutospelkoa on aina, samoin reviiriajattelua siitä, mikä kuuluu millekin hallintokunnalle, ja joiltakin vie aina aikaa sopeutua uuteen. Uskoisin kuitenkin, että kunnissa ollaan valmiita muutokseen. Loppuraporttiin auditoidaan muita hallintokuntia siitä, miten ne kokivat hankkeen, siihen kun kuuluu niin kaavoitus kuin kunnallistekniikan, teiden ja katujen rakentaminen. Kokeiluhanke on ainakin mahdollistanut yritysten yhteistyön uudella tavalla. Olemme saaneet energiayrityksiä mukaan ja pystyneet viemään kokeiluhankkeita eteenpäin. Keijo Ullakolle uusien kunnallisten toimintamallien kanssa työskentely ei ole ollut vierasta tähänkään asti. Aloitin yhteistyön 1995 perustetun Vaasanseudun urheiluhallit -kuntayhtymän kanssa ensin rakennuttajakonsulttina ollessani yrittäjä. Sitten kuntayhtymän hallitus kutsui minut johtajaksi. Innostuin pikkuhiljaa, ja aloitin hommassa vuoden 1999 alusta. Kuntayhtymässä on kaksi kuntaa, Vaasa ja Mustasaari, ja sen hallinnassa on jääurheilukeskus Vaasa Arena ja Botniahalli Mustasaaressa. Yleensä en ole ollut enää takuuvuoden jälkeen tekemisissä uuden rakennuksen kanssa. Nyt sain jäädä toimintaan mukaan ja lähteä kehittämään ja ideoimaan urheiluhalleille uusia käyttötapoja. Se on ollut mielenkiintoista. Enegiaomavarainen asuntomessualue Asuntomessualue Vaasan Suvilahdessa sijaitsee merellisissä maisemissa lähellä keskustaa, vain kolme kilometriä torilta. Suvilahti on 1960-luvun lopulla rakennettu tyypillinen lähiö, kerrostaloja ja jonkin verran pientaloasutusta. Vähitellen väki on ikääntynyt tai muuttanut muualle, asukasmäärä on pudonnut puoleen, ja palvelut siirtyvät pois. Asuntomessualueen kaava täydentää vanhaa Suvilahtea, jatkaa sen elinkaarta ja takaa palvelut. Kokonaisuus koostuu lähiöuudistuksesta ja täydennysrakentamista. Messualueen kaupunkimaisen tiiviisti puistomaisiin maisemiin on rakennettu omakotitaloja, yhtiömuotoisia pientaloja ja kerrostaloja 330 uutta asuntoa. Alueesta tulee upea. Salliva kaava on mahdollistanut rakentamisen oman maun mukaan. Alueella on kaikkea hirsitaloista kivitaloihin. Lisärakennusoikeuden myötä Suvilahden vanhoihin taloihin rakennetaan lisää kerroksia sekä hissit. Näin asumismukavuus lisääntyy, ja alkuperäiset asukkaat voivat jatkaa asumista iän karttuessakin. Mielenkiintoisinta messualueella on ehkä kuitenkin sen energiaomavaraisuus. Suvilahden suljetulta kaatopaikalta kerätään syntyvät metaanikaasut ja johdetaan alueelle tuottamaan sähköä ja lämpöä. Pelkästään sillä taataan koko alueen energiaomavaraisuus Asuntomessut Vaasan Suvilahdessa Bostadsmässan i Sunnanvik i Vasa Avoinna päivittäin klo 10 18, paitsi ja 7.8. klo Öppen dagligen kl , förutom och 7.8. kl KUMINA 10 2/2008

11 Vaasalaiset böklinkit maistuvat koko Suomessa Böckling, böcklingi, bökling, böklinki herkulla on monta nimeä. Suomeksi se on yksinkertaisesti savusilakka. Mutta ei millainen tahansa. Sundomilaiset ovat brandi, maineikas maun ja laadun takuu. Vaasan kaupungin ruokapalvelujohtaja, KUMU- LAn valtuuston ja Kuminan toimituskunnan jäsen Eeva Lampinen on syntyisinkin Pohjanmaalta. Niinpä hän tuntee alueen herkut. Sundomin silakat ovat vaasalaisten suosituimpia ruokia, varsinkin kesällä, ja siika- ja silakkamarkkinoiden ehdoton ykkönen, Eeva Lampinen kertoo. Kala, erityisesti siika ja savustetut silakat ovat tärkeä osa Pohjanmaan rannikon ruokakulttuuria. Sundomissa, kymmenisen kilometriä Vaasasta etelään, on savustettu silakkaa 70 vuotta samalla perinteisellä ja salaisella tavalla. Vuonna 2004 Sundom savusilakka valittiin yhdeksi Suomen Parhaista Elintarvikkeista. Aidon Sundomin silakan tunnistaa siitä, että se on silmistä ripustettu savustumaan. Kylän neljässä savustamossa kypsyy iso osa koko maan savusilakoista ja -siioista. Kesällä kalat tulevat lähivesien kalastajilta, talvella länsirannikon suurimmalta kalastusalukselta. Sundomin kiusaus on myös hyvä kalaruoka. Sitä oli tarjolla kouluissakin jokunen vuosi sitten. Silakoiden ruodottomiksi ja nahattomiksi saamisessa on vain niin suuri työ, ettei sitä voi pitää listoilla, jos pitää puhdistaa satoja kiloja kalaa. Sundomin kiusausta voi tehdä vaasalaisen Seija Koskisen ohjeella: SUNDOMIN KIUSAUS 6 8 isoa perunaa 0,5 kg savusilakoita 2 3 isoa sipulia 3 4 dl kermaa suolaa, valkopippuria voita Kuori ja leikkaa perunat ohuiksi suikaleiksi. Kuori ja silppua sipulit ja käristä ne voissa. Perkaa ja fileoi savusilakat. Lado voideltuun vuokaan perunaa, sipulit, suolaa, valkopippuria, savusilakkaa, suolaa, valkopippuria ja perunaa. Kaada päälle kerma niin, että se ulottuu päällimmäiseen perunakerrokseen mutta ei peitä sitä. Kypsennä 150 C uunissa noin 1,5 2 tuntia. Savustetut, mielellään itse pyydetyt ahvenet ovat myös perinteistä vaasalaista ruokaa, mutta siika on tietysti alueen hienoin ja monen mielestä ykköskala. Sitä savustetaan ja paistetaan kokonaisena uunissa tai fileinä pannulla. Siika- ja ahvenkeitto ovat aina kyllin hyvää tarjottavaa vaikka fiinimmällekin väelle! Kesäisen kala-aterian jälkiruuaksi Eeva tarjoaisi tyrnikiisseliä. Puuvartinen vitamiinipommi tyrni kasvaa Pohjanlahden kivikkoisilla rannoilla meren ja leppävyöhykkeen välissä. Tyrnissä on runsaasti A-, B- ja C-vitamiineja. Rauhoitetun kasvin marjoja saa kuitenkin poimia vasta niiden kypsyttyä. Vesi herahtaa kielelle pelkästä tyrnikiisselin ajattelusta! Sen maun tulee olla kirpeä ja vahva, mutta hienostunut ja makunystyröitä hellivä. Kiisselin voi tarjota kermavaahdon, jäätelön tai vatkatun vaniljakastikkeen kera. TYRNIKIISSELI 1 l vettä 1,5 dl vahvaa tyrnitäysmehua 5 rkl perunajauhoja 1,5 dl sokeria Mittaa vesi, sokeri ja perunajauhot kattilaan. Saosta sekoittaen tasaisesti. Lisää tyrnitäysmehu ja tarkista maku. Koristele kokonaisilla tyrnimarjoilla. Katso myös muita Vaasan seudun kalaruokareseptejä Österbottens fiskarförbundin sivustolta KUMINA 11 2/2008

12 TEKSTI TUIJA HEIKKILÄ KUVAT MIRKKA HEININEN JA JUSSI NÄRI Ansiomerkkejä kumulalaisille Kahdeksan kumulalaista järjestöaktiivia on palkittu edunvalvontatyöstään Akavan tai Akavan Erityisalojen ansiomerkeillä. Kaupunginaktuaari Pertti Kurimo on saanut tasavallan presidentin myöntämän Suomen Leijonan Ritarikunnan ansioristin. Akavan järjestötoimikunta on myöntänyt ansiomerkkejä tunnustuksena akavalaisten, Akava-yhteisön ja yhteiskunnan hyväksi tehdystä ansiokkaasta edunvalvontatyöstä. KUMULAn jäsenistä Akavan pronssisen ansiomerkin Silja Laakso-Kangas (vas.), Lasse Särkimäki ja Tarja Vuorinne. hopeisin lehvin saivat Maarit Helén, Katriina Hirvonen, Pentti Jormanainen ja Maritta Naumanen, pronssisen ansiomerkin Jouni Rasimus. Akavan Erityisalojen hopeisen ansiomerkin puolestaan saivat kumulalaiset Silja Laakso- Kangas, Lasse Särkimäki ja Tarja Vuorinne. Helén, Jormanainen, Rasimus, Laakso-Kangas, Särkimäki ja Vuorinne vastaanottivat ansiomerkkinsä Akavan Erityisalojen liittokokouksessa huhtikuussa, Hirvonen ja Naumanen viikkoa myöhemmin KUMULAn liittovaltuuston kevätkokouksessa. KUMULAn jäsen, kaupunginaktuaari Pertti Kurimo vastaanotti tasavallan presidentin myöntämän Suomen Leijonan Ritarikunnan ansioristin maaliskuun alussa. Kurimo on työskennellyt Lahden kaupungin palveluksessa 23 vuotta ja sitä ennen Kotkassa. Kunniamerkin myöntämiseen ovat vaikuttaneet Kurimon panos kaupunginkanslian kehittämisessä, sen ympäristö- ja turvallisuusasioissa sekä toiminnanohjaus- ja kehittämissuunnitelman laatimisessa ja kansainvälisten asioiden hoitamisessa kuten myös Kurimon aktiivinen osallistuminen yhdistys- ja järjestötoimintaan. Lämpimät onnittelut ansiomerkkien saajille! Maritta Naumanen (vas.) ja Katriina Hirvonen. Jouni Rasimus (vas.), Pentti Jormanainen ja Maarit Helén. HAASTATTELU TUIJA HEIKKILÄ KUVA ANNA-LEENA POLLARI-KUPILAN ARKISTO Kumina esittelee tällä palstalla KUMULAn uusia jäseniä ja kysyy, miksi liitto houkut teli. Samalla pääsemme tutustumaan kumulalaisten ammatti en vaativaan ja laajaan kirjoon. Tervetuloa KUMULAan Anna-Leena Pollari-Kupila Kuka ja mistä olet? Mitä teet työksesi? Millainen koulutus sinulla on? Olen palvelupäällikkö Anna- Leena Pollari-Kupila. Aloitin tämän vuoden tammikuussa työni Vaasan ruokapalveluissa. Tehtäviini kuuluu oman sektorini, tenavatiimin ja luokka-aste 1-6:n ruokapalvelutoiminnan suunnittelu, ohjaus ja kehittäminen. Aiemmin olen toiminut niin opetustyössä kuin esimiehenä keittiöllä. Koulutukseltani olen restonomi ja ruokatuotannon ammatillisten aineiden opettaja. Ihan pikapuoliin saan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon paperit Jyväskylästä palveluliiketoiminnan koulutusohjelmasta. Miksi liityit KUMULAan? Puskaradion kautta kartoitin vaihtoehtoja kollegoilta, ja saamani tiedon perusteella päädyin KUMULAan. Mitkä ovat mielestäsi uuden liittosi parhaat houkuttimet? Hyvä koulutustarjonta. Mitä toivot ja odotat uudelta liitoltasi? Avoimin mielin... Ajantasainen viestintä on tietenkin aina tärkeää, samoin koulutustarjonta. KUMINA 12 2/2008

13 Akavan Erityisalat Kumina tutustuttaa lukijat myös KUMULAn emojärjestön, Akavan Erityisalat ry:n väkeen. Tällä kertaa tapaamme jäsensihteerit Jaana Honnin, Katja Kososen ja Mary Luokkamäen, joiden palvelut ovat jokaiselle kumulalaiselle tärkeitä. Jäsen, pidä tietosi ajan tasalla! TEKSTI JA KUVA TUIJA HEIKKILÄ Jäsensihteerit Mary Luokkamäki (vas.), Jaana Honni ja Katja Kosonen pitävät jäsenistä huolta. Monille kumulalaisille Akavan Erityisalat ry:n toimiston väestä ovat tuttu ja erityisesti jäsensihteerit, ainakin puhelinääneltään. Jaana Honni, Katja Kosonen ja Mary Luokkamäki ovatkin palvelleet jäseniä jo pitkään. Jaana tuli töihin silloiseen AEK:hon Olin ainoa jäsensihteeri, mutta jäseniäkin oli paljon vähemmän. Kun KUMULA syntyi ja AEK:hon tulivat Kirjastonhoitajaliiton jäsenet, jäsenmäärä kasvoi, Jaana Honni muistelee. Katja Kosonen tuli taloon ensi kerran opintovapaasijaiseksi Nyt olen täällä kolmatta kertaa ja vakituisena, kaksi edellistä rupeamaa olivat määräaikaisuuksia, Katja Kosonen kertoo. Sattumalta Jaana ja Mary Luokkamäki olivat olleet samassa työpaikassa, Helsingin verovirastossa. Työskentelin veroviraston atk-osastolla 22 vuotta. Olin myös VTT:llä, ja siellä minusta tehtiin heti luottamusmies. Minua on aina kiinnostanut, toimiiko työnantaja oikein, Mary Luokkamäki painottaa. Marynkin kymmenvuotisen Akavan Erityisalat -uran aikana liitto on kasvanut jäsenestä lähes jäsentä palvelemaan. Ajantasaiset tiedot ovat jäsenen etu Jäsensihteerit pitävät jäsenistä huolta. Kerromme eduista ja autamme ja neuvomme jäseniä heidän erilaisissa tilanteissaan, kerromme mitä papereita heidän tulee missäkin vaiheessa täyttää ja minne. Yritämme tehdä asioinnin jäsenille mahdollisimman helpoksi. Jaana, Katja ja Mary saavat jäseniltä palautetta, että heidän kanssaan on helppoa asioida. Meihin uskaltaa ottaa yhteyttä, vaikka jäsenmaksu olisi jäänyt välillä maksamatta. Jäsensihteereille kannattaakin ilmoittaa aina elämäntilanteeseen tai työhön tulleet muutokset, oli kyse sitten työttömyydestä, työpaikan vaihdosta ja nimikemuutoksista tai sairaus- tai äitiyslomalle, hoitovapaalle, eläkkeelle tai opinto-, vuorottelu- tai virkavapaalle jäännistä. Kelan etuudethan tarkoittavat myös vapautusta jäsenmaksusta, Jaana muistuttaa. Jäsenen oman edun vuoksi on tärkeää, että jäsenrekisteri on ajan tasalla. Siitä on apua myös edunvalvontaan. Niinpä on hyvä, että myös jäsenten tehtävänimikkeet ovat oikein. Jäsenrekisteri on toimiva työkalu, joka on kehittynyt vuosien myötä. Nyt siihen voi päivittää myös pääaineensa, tutkintotietonsa ja opiskelupaikkansa vaikka kymmeniä vuosia valmistumisen jälkeen. Näistäkin tiedoista on hyötyä edunvalvonnassa. Opiskelijoiden tulisi muistaa päivittää valmistumispäivänsä, vaikka kyselenkin niitä neljännesvuosittain, Katja sanoo. Jäsensihteereistä kaikki pitävät yllä jäsenrekisteriä. Katja ja Jaana huolehtivat muutoksista, Jaana myös uusista jäsenistä, Maryn ja Katjan vastuulla ovat jäsenmaksut. Kumulalaisista suurimmalla osalla on jäsenmaksu työnantajaperinnässä. Kuntaliitoksissakaan ei ole ollut ongelmia, sillä kuntien palkanlaskijat ovat ilmoittaneet minulle muutoksista ja vain joissakin tapauksissa on jäseneltä tarvittu uusi valtakirja, Mary kertoo. Sähköinen asiointi on helppoa Jäsenelle omien tietojen korjaaminen ja seuraaminen on helppoa: etusivun www. akavanerityisalat.fi vasemman yläkulman linkistä aukeaa mahdollisuus päivittää itse tietonsa 24 tuntia vuorokaudessa. Linkin takana ovat ohjeet. Ensikertaa kirjautuessa käyttäjätunnus on jäsennumero, salasana syntymäaika. Oikea ja oikein kirjoitettu sähköpostiosoite takaa nopean tiedonsaannin vaikkapa palkkaneuvottelujen vaiheista. Jäsentiedot voi päivittää myös perinteisille lomakkeille, jotka ovat sivuilla Jäsenyys Päivitä jäsentietosi Muutoslomake tai soittamalla jäsensihteerien palvelunumeroon. Tärkeintä on, että tekee sen jollakin tavalla. Marylle tammi helmikuu on kiireisintä aikaa, kun hän ilmoittaa jäsenmaksut verottajalle. Muuten jäsensihteerien kiirehuiput osuvat kevääseen ja syksyyn. Jäsenrekisteri tulee joskus uniin, myöntää Katja. Mukavilta jäseniltä ja jäsenyhdistyksiltä Jaana, Katja ja Mary saavat kiitosta ja positiivista palautetta. Sillä jaksaa, Jaana nyökkää. Ja meillä on sairaan hyvä huumorintaju! Sillä selviää kiukkuisimpienkin asiakkaiden kanssa, Mary nauraa. Jäsensihteereiden palvelunumero , sähköpostit Jaana Honni puh jäsenrekisteri Katja Kosonen puh jäsenrekisteri, jäsenmaksut Mary Luokkamäki puh jäsenmaksut sähköinen jäsenrekisterin päivitys: KUMINA 13 2/2008

14 KUNTIEN ASIANTUNTIJAT KUMULA RY Hallituksen kokoukset syksyllä KUMULAn hallituksen kokoukset pidetään pe klo ja sekä valtuuston kokouksen yhteydessä pidetään hallituksen suunnitteluseminaari. Valtuuston kevätkokous KUMULAn liittovaltuuston kevätkokous pidettiin la Helsingissä. Sääntömääräisten kokousasioiden ohella valittiin hallituksen varajäseneksi kirjastonjohtaja Irmeli Isokivijär vi Hauholta edesmenneen Anu Tuomolan tilalle. Jäsentilaisuuksia Runsas 30 Päijät-Hämeen kumulalaista kokoontui Lahden kaupunginteatterin Omat koirat -esitykseen. Jussi Näri esittäytyi tilaisuuden osanottajille. Kolmisenkymmentä kumulalaista kokoontui Helsinkiin Ryhmäteatteriin katsomaan Tšehovin Lokkia. Eurooppa-päivänä 9.5. kokoontui Oulun kaupunginteatteriin kolmisenkymmentä jäsentä. Ohjelmassa oli Gluckin ooppera Orfeus ja Eurydike. Oulun Eurooppa-tiedotuksen aluetiedottaja puhui aiheesta Vuosi 2008: Euroopan kulttuurien välisen vuoropuhelun teemavuosi. KUMULA-info Tampereen yliopistolla Jussi Näri kertoi KUMULAsta ja ammattijärjestötoiminnasta Tampereen yliopiston kuntahallinnon opiskelijoille. Alan opiskeli joi den ainejärjestö Hallat ry:n järjestämässä tilaisuudessa omasta järjestöstään kertoi myös akavalainen Suomen Valtiotieteilijöiden liitto SVAL. KUMULA-info Seinäjoen ammattikorkeakoulussa KUMULA järjesti 7.5. Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjastoalan opiskelijoille infotilaisuuden, jossa Jussi Näri kertoi KUMULAsta ja ammattijärjestötoiminnasta. Seminaari KUMULAn yhteistyöainejärjestöille KUMULA kutsui yhteistyöainejärjestöjensä edustajat koulutus- ja kehittämisseminaariin Tampereelle tutustumaan saman alan opiskelijoihin sekä pohtimaan ja kehittämään tulevaa yhteistyötä. Kuntamarkkinat Kuntamarkkinat kokoaa jälleen kunta-alan väkeä Helsinkiin. Tänä vuonna Kuntatalon markkinahumua on luvassa ke to syyskuuta. KUMULA on mukana markkinoilla keskustelemassa kunta-alan ajankohtaisimmista asioista: kuntavaaleista, palkkauksesta ja kuntauudistuksesta. AKAVAN ERITYISALAT RY Hallituksen kokoukset syksyllä Akavan Erityisalat ry:n hallitus kokoontuu (suunnitteluseminaari), ja , liittokokous on Kunnan neuvottelukunnan syksyn kokoukset Akavan Erityisalat ry:n Kunnan neuvottelukunnan sovitut kokoukset ovat Lappeenranta-seminaarin yhteydessä sekä ja Kuvat: Maarit Helén ja Jussi Näri Valtuuston kokouksessa Jaana Rissanen (vas.), Tuula Pulkkinen, Marjaana Meriläinen, Jouni Rasimus, Pentti Jormanainen, Katriina Hirvonen ja Jukka Vaattovaara. Eturivissä vas. Tarja Vuorinne, Mielikki Matilainen, Eeva Lampinen ja Maritta Naumanen, takana vas. Päivi Karppinen, Jarmo Nurmio ja Reija Ala-Peijari. Lasse Särkimäki (vas.), Merja Kummala-Mustonen, Timo Tamminen, Tuula Korhonen ja Jussi Näri. Unohtuuko kulttuuri? Akavan Erityisalojen kuntavaalien haaste Akavan Erityisalat haastaa tulevat kuntapäättäjät kulttuurikeskusteluun viidessä kaupungissa. Tule kysymään suurimpien puolueiden ehdokkailta Helsingissä ti 9.9., Tampereella ke 17.9., Turussa ti 23.9., Joensuussa to ja Oulussa ti Oletko ehdokkaana kuntavaaleissa? Akavan Erityisalojen Yhteenveto-lehti julkaisee elokuun numerossaan tietoja syksyn kuntavaaleissa ehdolla olevista liiton jäsenyhdistysten jäsenistä. Ehdokkaista julkaistaan kooste, jossa ovat kuvan lisäksi seuraavat tiedot: nimi, syntymäaika ja perhesuhteet kunta puolue koulutus ja ammattinimike jäsenyhdistys ja jäsenyyden alkamisvuosi, luottamustoimet liitossa kiteytys ehdokkaan vaaliteemasta / keskeisestä tavoitteesta valtuustotyössä (pituus enintään 150 merkkiä) Jos haluat mukaan koosteeseen, lähetä painokelpoinen kasvokuvasi ja tietosi mennessä Yhteenvedon toimitukseen osoitteella mirkka. tai Mirkka Heininen, Yhteenveto-lehden toimitus, Maistraatinportti 4 A, Helsinki. Lehti julkaisee vain määräaikaan mennessä tulleet tiedot. TULEVAA KOULUTUSTA Tulevista koulutustilaisuuksista löytyy kattavasti tietoa Yhteenvetolehden koulutus- ja jäsenetuliitteestä sekä Akavan Erityisalojen www-sivuilta (www.akavanerityisalat.fi jäsenkoulutus). Muistathan, että KUMULA maksaa jäsenilleen Akavan Erityisalat ry:n järjestämien koulutusten osallistumismaksun ja yhden TJS-Koulutuskeskuksen järjestämän koulutuksen jäsen / vuosi. Mahdolliset matkakulut jäsenet maksavat itse. Kuntasektorin pääluottamusmiesten peruskurssi Hämeenlinna ja Kuopio Järjestäjä JUKO ry KUMINA 14 2/2008

15 Liittovaltuuston vaali ensi syksynä Nyt jokainen jäsen mukaan vaikuttamaan seuraavan valtuuston valintaan! Kuntien asiantuntijat KUMULA ry:n ylin päättävä toimielin on jäsenten valitsema liittovaltuusto. Siihen kuuluu neljäksi vuodeksi kerrallaan valittavat jäsentä ja heidän henkilökohtai set varajäsenensä. Seuraava liittovaltuuston vaali on ensi lokakuussa. Silloin valitaan valtuusto toimikaudeksi Liittovaltuusto valitaan postitse tapahtuvalla jäsenäänestyksellä. Vaalia varten maa on jaettu kuuteen vaalipiiriin, jotka ovat samat kuin Suomen läänit eli: Lappi, Oulu, Länsi-Suomi, Itä-Suomi, Etelä-Suomi ja Ahvenanmaa. Kunkin vaalipiirin valtuutettujen lukumäärä määräytyy sen alueella elokuun ensimmäisenä päivänä asuvien KUMULAn jäsenten lukumäärän perusteella. Ehdokkaiksi liittovaltuustoon toivotaan monipuolisesti KUMULAn eri ammattiryhmien edustajia eri puolelta Suomea vain siten turvataan eri ammattien ja alueiden äänten kuuluminen liiton päätöksenteossa. Kannattaakin asettua rohkeasti ehdokkaaksi tai olla asettamassa mieleistään ehdokasta valtuutetuksi. Valtuusto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, joten ajankäytöllisesti sen jäsenyys ei muodostu raskaaksi. Valtuustotyöskentely ei myöskään edellytä aikaisempaa kokemusta ammattiyhdistystoiminnasta. Tärkeintä on kiinnostus oman ammattikunnan ja kuntasektorin asioiden yhteiseen edistämiseen. Jokainen jäsen saa elokuun aikana ohjeet ehdokasasettelusta. Kukin äänioikeutettu jäsen saa yhdessä vähintään yhden muun jäsenen kanssa asettaa yhden ehdokkaan liittovaltuuston jäseneksi ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen. Tiedot ehdokkaista toimitetaan vaalilautakunnalle ennen lokakuun ensimmäistä päivää. Vaalin suorittamista varten toimitetaan aineisto äänioikeutetuille KUMULAn jäsenille 15. lokakuuta mennessä. Lisätietoja liittovaltuuston vaaleista saat liiton toimistosta KUMULAn toiminnanjohtaja Reija Ala-Peijarilta puh tai tai sähköpostitse KUMULAn jäseneksi voi liittyä osoitteen php lomakkeella. Sivustossa on lomakkeet myös jäsenmaksuvaltakirjaan ja jäsentietojen muutoksiin. Muutoksista voi ilmoittaa myös sähköisessä jäsenrekisterin päivityksessä. Kuntien asiantuntijat Kommunala specialister KUMULA ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs., Helsinki puh Akavan Erityisalat ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs., Helsinki puh , faksi (09) jäsensihteereiden palvelunumero sähköinen asiointi osoitteessa Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Asemamiehenkatu 2, Helsinki (käyntiosoite Kellosilta 5 C, 6. krs, Itä-Pasila) puh. (09) (puhelinaika ma to klo 12 15), faksi (09) sähköinen asiointi eerko osoitteessa Temat för det här numret av Kumina är de nya verksamhetsmodellerna i kommunerna. Producerandet av de kommunala servicetjänsterna står inför stora omvälvningar. Under de senaste åren har man med accelererande fart utlokaliserat och privatiserat tjänster och service, grundat kommunala affärsföretag, byggt upp olika beställar-producent-modeller samt sökt synergier i kompanjonskap grannkommuner emellan och via kommunkoncerner. Vilken den nya verksamhetsformen än är, understryker man kostnadseffektivitet och kundsynpunkter samt inom mindre kommuner garanterandet av tjänsterna. Kumina betrakatade funktionsdugligheten av de olika modellerna i praktiken genom bespisningsverksamheten. Exemplen kommer från Kronoby, där man utlokaliserade kommunens alla bespisnings-, städ- och fastighetstjänster, Vaasan Ruokapalvelut Vasa Matservice vilken fungerar som en nettoenhet i en beställar-producent-modell, Tampereen Ateria (Tammerfors Bespisning) som omformats till affärsföretag och den nettobudgeterade resultatenheten Lahden Ateria (Lahtis Bespisning). Jussi Perttola är chefsinspektör för Vasa stad och en av KUMULAs grundare. KUMINA 15 2/2008 På tröskeln till pensionen berättade han åt Kumina sina uppfattningar om såväl fackförbundversamhet som kommunkoncerner. Det pratades också om Vasa, speciellt om Vasa Marsch i vilken Perttola ivrigt deltar. Kumina ger förutom Vasa Marsch också andra sommarvinkar åt alla KUMULA-medlemmar. Under semestern lönar det sig att tillreda delikatesser från Vasanejden, och Vasa lockar sommargäster också med Bostadsmässan: projekt chefen Keijo Ullakko, som hör till KUMULA, berättar om vad för slags försöksföretag bostadmässan i Sunnanvik är. Från Vasa kommer också den till KUMULA anslutna servicechefen för bespisningstjänsterna, Anna-Leena Pollari-Kupila. Från Akavas Specialorganisationer står i presentationstur medlemssekreterarna. De påminner om vikten att uppdaterade sina medlemsuppgifter. Medlemmarna kan uppdatera sina uppgifter på www. akavanerityisalat.fi-förstasidas Sähköinen asiointi eller e-blanketter, med e-post eller genom att ringa till servicenumret Kummin tillönskar alla KUMULAmedlemmar en trevlig sommar!

16

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Kulttuuri instituuttia ei perustettu tilanäkökulmasta lähtien. syksyllä 2004 valtuuston päättämänä tehtävänä perustetulla

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Arkea & Lagerblad Foods. Tuotekehitysyhteistyö. Paula Juvonen 1.4.2014

Arkea & Lagerblad Foods. Tuotekehitysyhteistyö. Paula Juvonen 1.4.2014 Arkea & Lagerblad Foods Tuotekehitysyhteistyö Paula Juvonen 1.4.2014 Arkea asiakkaan kanssa 2.4.2014 1 Arkea (Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy) Aloitti toimintansa 1.1.2012 Omistajana Turun kaupunki ja

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Esityksen sisältö Taustaa Ominaisuuksia ja hyötyjä Kokemuksia ja tilastoja

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA

OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA Osuustoiminnan juuret 1800- luvun teollistuvassa Euroopassa 1901säädettiin osuuskuntalaki Suomessa 1990- luvun lama loi ns. uusosuustoiminnan 2011- uusi buumi??

Lisätiedot

Yritykset kunnan palvelutuotannossa

Yritykset kunnan palvelutuotannossa Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä VAIHDA MUKAVAMPAAN. Oikeanlainen koti kaikkiin elämäntilanteisiin Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä Sp-Koti on perustettu juuri sinua ja sinun asuntoasioitasi varten. Meidän arvomaailmamme lähtee

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

Kuntahankinnat kuntien kumppanina hankinnoissa

Kuntahankinnat kuntien kumppanina hankinnoissa Kuntahankinnat kuntien kumppanina hankinnoissa Maakunnan julkisten hankintojen seminaari 10.4.2015 Jyväskylässä KL-Kuntahankinnat Oy Raili Hilakari, toimitusjohtaja Ostojen arvo 2014 Sopimukset Perustettu

Lisätiedot

Ajankohtaista ruokapalvelusta / Säästötoimenpiteet ja niiden vaikutus Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 17.11.2014

Ajankohtaista ruokapalvelusta / Säästötoimenpiteet ja niiden vaikutus Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 17.11.2014 Ajankohtaista ruokapalvelusta / Säästötoimenpiteet ja niiden vaikutus Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 17.11.2014 Ruokapalvelun Ruokapalvelun taloudelliseen tilanteeseen johtaneita syitä ja toimenpiteitä

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Partiolippukunta Vihterä ry Toimintasuunnitelma 2016 Mahdollistamme alueen lapsille ja nuorille laadukasta ja mielekästä partiotoimintaa Yleistä toiminnasta Partiolippukunta Vihterä ry:n tarkoituksena

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt kolmannen kerran. Kilpailuaika oli 13.2.-5.6.2011. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Juha Myllymäki Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään seminaari Leipomotuotteet tuotetestauksessa. Ruokapalvelujohtaja Elina Särmälä 11.12.2013

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään seminaari Leipomotuotteet tuotetestauksessa. Ruokapalvelujohtaja Elina Särmälä 11.12.2013 Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään seminaari Leipomotuotteet tuotetestauksessa Ruokapalvelujohtaja Elina Särmälä 11.12.2013 Saimaan Tukipalvelut Oy Saimaan Tukipalvelut Oy on perustettu 1.4.2010. Yhtiön

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Ruoan hinta vs. asiakasvaatimukset. Miten selviämme tulevaisuuden haasteista? 6.11.2012 Elina Särmälä, ruokapalvelujohtaja Saimaan Tukipalvelut Oy

Ruoan hinta vs. asiakasvaatimukset. Miten selviämme tulevaisuuden haasteista? 6.11.2012 Elina Särmälä, ruokapalvelujohtaja Saimaan Tukipalvelut Oy Ruoan hinta vs. asiakasvaatimukset. Miten selviämme tulevaisuuden haasteista? 6.11.2012 Elina Särmälä, ruokapalvelujohtaja Saimaan Tukipalvelut Oy Saimaan Tukipalvelut Oy Saimaan Tukipalvelut Oy aloitti

Lisätiedot

Mistä kuulitte eetu-hankkeesta?

Mistä kuulitte eetu-hankkeesta? 40 35 Takaisin yhteenvetoon Mistä kuulitte eetu-hankkeesta? 37% 30 25 23% % 20 15 10 10% 10% 13% 5 3% 3% 0 esitteestä mainoksesta tiedotustilaisuudesta uutisesta sosiaalisen median kautta suoran yhteydenoton

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Jäsenenä ammattiliitto Prossa

Jäsenenä ammattiliitto Prossa Jäsenenä ammattiliitto Prossa Jäsenyys Pron on toimihenkilötyön ammattilaisten asiantuntijoiden, esimiesten ja toimihenkilöiden oma etujärjestö. Jäseneksi voi liittyä koulutuksesta, ammattinimikkeestä,

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

SPB -malli / Vertikal Oy

SPB -malli / Vertikal Oy Päivähoito Jyväskylä Salo Seinäjoki Kouvola Porvoo Pietarsaari Vihti Lohja Siuntio Karjalohja Sipoo Ylöjärvi Kuopio Joensuu Pori SPB Vanhuspalvelut Jyväskylä Ylöjärvi Heinola Perusopetus Jyväskylä Ruokapalvelut

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Raportti TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Selvityksen tausta Tavoitteena oli verkkoaivoriihen avulla saada kuva ihmisten näkemyksistä vanhuuteen ja eläköitymiseen

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana

Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana 16.1.2012 Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n Kehittämisseminaari 13.1.2012 Sirpa Suomalainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Pohjanmaan Pelastusalan

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa. 1.3.2011-31.12.2013 Projektipäällikkö Raija Keuro Projektikoordinaattori Leena Lehtinen

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa. 1.3.2011-31.12.2013 Projektipäällikkö Raija Keuro Projektikoordinaattori Leena Lehtinen Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa 1.3.2011-31.12.2013 Projektipäällikkö Raija Keuro Projektikoordinaattori Leena Lehtinen Henkilöstövoimavarojen kehittäminen - osaamisalueen toiminta KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

tehdä itsensä tunnetuksi aktiivisena, jäsenistään huolehtivana ja vastuunsa kantavana järjestönä.

tehdä itsensä tunnetuksi aktiivisena, jäsenistään huolehtivana ja vastuunsa kantavana järjestönä. MAOL TIEDOTTAA Liiton tavoitteena on sisäisen ja ulkoisen tiedotuksen avulla tehdä itsensä tunnetuksi aktiivisena, jäsenistään huolehtivana ja vastuunsa kantavana järjestönä. Liiton eri tiedotuskanavat

Lisätiedot

Taivassalo 2020 Paremppa arkki!

Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalon kunnan arvot, visio ja strategia Taivassalon kunta Kv strategiaseminaarit 6.5.2013, 24.9.2013 Kh 4.11.2013 Kv 11.11.2013 - Mut sellaista piti varsinaisesti sanoa,

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Häjyt r.y., johtokunnan kokous, Kurikka, Paulapieksujen maja 4.10.2014, 1. Häjyt r.y., syyskokous, Kauhava (Härmä), Hunurijärvi 22.11.2014 Hölkkä- ja kuntoliikuntaseura Häjyt ry TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Proplus. Petri Varjonen, Ammattiliitto Pro Turun aluekeskus Harjavalta 21.1.-14

Proplus. Petri Varjonen, Ammattiliitto Pro Turun aluekeskus Harjavalta 21.1.-14 Proplus Petri Varjonen, Ammattiliitto Pro Turun aluekeskus Harjavalta 21.1.-14 1 Proplus 1. YLEISTÄ 2. MITEN PROPLUS TOIMII, PERUSIDEA 3. OMAN SIVUN PERUSSISÄLTÖ 4. RYHMÄT (= Proplussan perusta) 5. RYHMIEN

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Osaamista yhteistyöhön - Yksityinen palvelutarjonta kuntien palvelukapasiteetin kehittäjänä

Osaamista yhteistyöhön - Yksityinen palvelutarjonta kuntien palvelukapasiteetin kehittäjänä Osaamista yhteistyöhön - Yksityinen palvelutarjonta kuntien palvelukapasiteetin kehittäjänä Pekka Lindeman ISS Palvelut Oy EK-elinkeinopäivä 28.04.2005 Lahti Aihealueet Väestön ikääntyminen edellyttää

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry. Taina Raiski

Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry. Taina Raiski Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry Taina Raiski Mistä kaikki alkoi? Helsingin Ekonomien vierailu Marttaliittoon syksyllä 2010 ProMartat perustettiin 13.12.2010 Perustamiskokouksessa 7 jäsentä Hallituksella

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Päämäärää kohti kulkiessaan ihminen joutuu usein muuttamaan suuntaa. Paulo Coelho Tavoite

Lisätiedot

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Attendo Oy turvallinen työnantaja Suomen suurimpia sosiaali- ja terveydenhoitoalan työnantajia Osa Attendo-konsernia, joka on Pohjoismaiden suurin hoivapalveluiden

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS

Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS Lähtökohta tutkimukselle Halusimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Millaisia viestinnällisiä haasteita

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot