Syrjäsilmällä sukupuolen jäsennyksiä maaseudulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Syrjäsilmällä sukupuolen jäsennyksiä maaseudulla"

Transkriptio

1 Syrjäsilmällä sukupuolen jäsennyksiä maaseudulla Hanna-Mari Ikonen (toim.) Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu 4/2008 MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄ

2 ISSN ISBN (nid.) (PDF) Kannen maalaus: Hyllyllä, Mari Liimatainen Paino Vammalan Kirjapaino Oy Vammala 2008

3 JULKAISIJA JULKAISUN NIMI Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Syrjäsilmällä sukupuolen jäsennyksiä maaseudulla SARJA / N:O ILMESTYMISAJANKOHTA 4/2008 Kesäkuu 2008 ISSN ISBN (nid.) KOKONAISSIVUMÄÄRÄ ISBN (pdf) TEKIJÄT AVAINSANAT Hanna-Mari Ikonen (toim.) Maaseutututkimus, naistutkimus, feminiinisyys, maskuliinisuus, toimeentulo, arki, toimijuus JULKAISUN KUVAUS Kirja virittää keskustelua sukupuolen merkityksestä maaseutututkimuksessa. Sukupuoli rakentaa minuutta, identiteettejä, toimijuutta sekä laajemmin kulttuuria ja yhteiskuntaa kaikkialla. Sukupuoli toimii kietoutuneena yhteen muiden ihmistä määrittävien erojen kanssa, myös silloin, kun sukupuolta ei oikeastaan haluttaisi nähdä. Kirjan artikkeleissa maaseutu sekä fyysisenä että kulttuurisena ympäristönä on keskeisellä sijalla. Maaseutu nähdään sosiaalisena tilana, joka on seurauksellisessa suhteessa siellä toimiviin ihmisiin ja kiinteä osa muussa maailmassa tapahtuvia muutoksia, jotka ulottuvat globaalilta tasolta yksilöiden ruumiillisuuteen saakka. Kirjassa haastetaan vallitsevaa keskus marginaaliasetelmaa ja katsotaan stereotyyppisesti ajateltuna syrjässä olevia kohteita, aiheita ja ilmiöitä. Laitamat otetaan keskiöön ja analysoidaan, miten erilaiset aihealueet ja käsitteet sävyttyvät sukupuoleen ja syrjässä sijaitseviin paikkoihin suhteutettaessa. Artikkelikokoelman kaikkia kahdeksaa kirjoitusta yhdistää sen pohdinta, miten sukupuoli jäsentää elämää maaseutualueilla. Artikkelit jakavat kiinnostuksen kahteen teemaan: sukupuoleen ja maaseutuun tai syrjäseutuun. Lisäksi muut analysoitavat teemat ja kategoriat täsmentävät kussakin artikkelissa omalla tavallaan sukupuolen ja syrjäseudun yhteenkietoutumista. Artikkelit käsittelevät sukupuolen ja maaseudun tutkimuksen uusimpia tuulia kotimaisessa ja kansainvälisissä aikakausjulkaisuissa, mieskuvia maaseutuaiheisissa tv-ohjelmissa sekä miehuuden ja maskuliinisuuden rakentumista lappilaisten poikamiesten arjessa. Lisäksi tarkastellaan alkoholikulttuurin sukupolvittaista ja sukupuolittaista muutosta pohjoisella maaseudulla sekä lappilaisen maaseudun naisten arkista toimijuutta. Niin ikään käsitellään naisia monialaisten maatilojen yrittäjinä, naisten työturvallisuutta maatiloilla ja naisia syrjäseudun tietoyhteiskuntaprojektien toimijoina.

4 UTGIVARE Landsbygdspolitikens samarbetsgrupp PUBLIKATION Snegling könsspecificering på landsbygden SERIENS NUMMER UTGIVNINGSDATUM Publikationer 4/2008 Juni 2008 ISSN ISBN (häftad) SIDOANTAL ISBN (pdf) FÖRFATTARE NYCKELORD Hanna-Mari Ikonen (red.) landsbygdsforskning, kvinnoforskning, femininitet, maskulinitet, utkomst, vardag, aktörsroll REFERAT Boken bäddar för en diskussion om könets betydelse på landsbygden. Könet utgör grunden för jagbild, identiteter, agerande och i vidare bemärkelse för kulturen och samhället överallt. Könet fungerar integrerat i övriga skillnader som definierar människan också i sådana fall då man egentligen inte skulle vilja uppmärksamma det. I artiklarna i boken intar landsbygden en central position både som fysisk och kulturell omgivning. Landsbygden betraktas som ett socialt rum med konsekvenser i relation till de människor som agerar där och som en fast beståndsdel av förändringarna på andra håll i världen vilka sträcker sig från global nivå ända till individer och deras kroppslighet. Boken utmanar den rådande indelningen i centralt/marginellt och betraktar stereotypt perifera föremål, motiv och fenomen. Utkanterna tas till centrum och man analyserar hur olika ämnesområden och begrepp får olika nyanser då de ställs i relation till kön och avlägsna platser. Gemensamt för alla de åtta artiklarna i samlingen är att de funderar över hur könet definierar livet på landsbygden. Artiklarna delar intresset mellan två teman: könet och landsbygden. Därtill preciserar övriga analyserade teman och kategorier i varje artikel på sitt eget sätt hur kön och avsides trakter sammanflätas. Artiklarna behandlar de nyaste trenderna inom landsbygdsforskningen i inhemska och internationella tidskrifter, mansbilden i tv-program med landsbygdstema samt hur manligheten och maskuliniteten framstår i vardagen för lappländska ungkarlar. Dessutom granskas hur alkoholkulturen förändrats på landsbygden i norr både i olika generationer och i fråga om könen samt hur lappländska kvinnor agerar i vardagen. Därtill behandlas kvinnor som företagare i flerbranschjordbruk, arbetssäkerheten för kvinnor inom jordbruken och kvinnorna som aktörer i projekt gällande informationssamhället.

5 PUBLISHER PUBLICATION Rural Policy Committee Looking Aside Analyzing Gender in the Countryside SERIAL NUMBER DATE OF PUBLICATION Publications 4/2008 June 2008 ISSN ISBN (wire stitched) NUMBER OF PAGES ISBN (pdf) AUTHOR KEYWORDS Hanna-Mari Ikonen (ed.) Rural Studies, Women s Studies, femininity, masculinity, livelihood, everyday life, agency SUMMARY This book aims to inspire discussion on the meanings of gender in rural studies. Gender constructs selves, identities, agency and, more widely, culture and societies everywhere. Gender acts as intersecting with other determining differences between people even when one is reluctant to see it. The countryside both as a physical and cultural environment plays a pivotal role in the chapters of the book. The countryside is seen as a social space that has a consequential relation to the people acting there as well as an essential part of the changes taking place elsewhere in the world, ranging from the global scale to individual bodies. The hegemonic center periphery setting is challenged and the focus is on issues and phenomena stereotypically seen as marginal. The sidelines are put into centre stage and it is analyzed how the different themes and concepts are colored when set against gender and remote places. The eight articles are connected by their consideration of how gender constructs life in rural areas. All articles share an interest in gender and countryside, and furthermore, each individual article takes up other themes and categories to specify the intersection of gender and remote areas. The articles deal with the latest trends of the study of gender and countryside in Finnish and international journals, representations of men and masculinities in TV programs with a rural topic, and the construction of manhood and masculinity in the ordinary life of bachelors in Lapland. The articles also discuss the generational and gendered change of alcohol culture in northern countryside and the everyday agency of rural women in Lapland. The analyzed topics also include female entrepreneurs on pluriactive farms, farm women s occupational safety and women as the actors of information society projects in peripheral areas.

6 SISÄLTÖ Johdanto 1 Hanna-Mari Ikonen Maaseutu ja sukupuoli katsaus 2000-luvun tutkimuskirjallisuuteen 7 Maarit Sireni Mistä on maaseudun miehet tehty? Mieskuva maaseutuaiheisissa tv-ohjelmissa 25 Hanna-Mari Ikonen ja Samu Pehkonen Miehuus ja maskuliinisuus lappilaisen poikamiehen arjessa 49 Jukka Sankala Kuivasta märkää alkoholikulttuurin sukupolvittuneet ja sukupuolittuneet muutokset ja moraalivallin murtuminen pohjoisella maaseudulla 63 Tarja Orjasniemi AKTIVISMIA JA ARJEN FEMINISMIÄ näkökulmia lappilaisen maaseudun naisten toimijuuteen 77 Seija Keskitalo-Foley NAISET MONIALAISTEN MAATILOJEN YRITTÄJINÄ 93 Katariina Heikkilä NAISTEN TYÖTURVALLISUUS MAATILOILLA 115 Marja Kallioniemi NAISET TIETOYHTEISKUNNAN SYRJÄSSÄ 139 Sari Tuuva-Hongisto Kirjoittajat 153

7 1 Johdanto Hanna-Mari Ikonen Käsillä olevan kirjan tavoite on virittää keskustelua sukupuolen merkityksestä maaseutututkimuksessa. Kirjan nimi Syrjäsilmällä sukupuolen jäsennyksiä maaseudulla viittaa kahtaalle. Nimi juontuu siitä, että teemaa, syrjäseutuja ja sukupuolen kysymyksiä siellä, katsotaan usein syrjäsilmällä eli vain vähän, ohimennen, ei erityisen kiinnostuneesti tai ehkä hieman uteliaasti, mutta mielenkiintoa piilotellen. Tässä kirjassa syrjäsilmällä tarkoitetaan kuitenkin päinvastaista. Syrjäsilmällä katsomista harjoitetaan tietoisesti haastamalla vallitsevaa keskus marginaali-asetelmaa. Kirjoittajat ovat virittäneet katseensa tarkentumaan stereotyyppisesti ajateltuna syrjässä oleviin kohteisiin, aiheisiin ja ilmiöihin. Meille on tuttua tulkita ympäristöä syrjäseutujen näkökulmasta ja tarjoamme myös lukijalle käyttöön syrjäseutulinssit. Tuoreen näkökulman saadakseen monet artikkelit katsovat myös aihettaan hiukan vinosti kohteeltaan kysyen, aihetta kääntäen, käsitteitä venyttäen. 1 Maaseutu ja syrjäseutu ymmärretään tässä teoksessa laajasti ja nämä kaksi nähdään rinnakkaisina käsitteinä. Yhtä maaseutumääritelmää ei käytetä, vaan se määrittyy kunkin artikkelin aiheen mukaisesti. Yhteistä on se, että ollaan suurten keskusten ulkopuolella, harvaan asutuilla seuduilla. Samalla ollaan tiettyjen kaupunkien itsestäänselvyyksistä lähtevien oletusten ulkopuolella, huutelemassa laidoilta kommentteja keskusteluun tekniikasta, toimijuudesta, hegemonisesta maskuliinisuudesta, alkoholinkäytöstä ja muista käsittelyssä olevista teemoista. Tässä kirjassa laitamat otetaan keskiöön ja katsotaan, miten aihealueet ja käsitteet sävyttyvät sukupuoleen ja syrjässä sijaitseviin paikkoihin suhteutettaessa. Sukupuoli rakentaa minuutta, identiteettejä, toimijuutta sekä laajemmin kulttuuria ja yhteiskuntaa kaikkialla. Tämän artikkelikokoelman kirjoittajia yhdistää sen pohdinta, miten sukupuoli jäsentää elämää maaseutualueilla. Kaikki artikkelit jakavat kiinnostuksen kahteen teemaan: sukupuoleen ja maaseutuun tai syrjäseutuun. Lisäksi muut analysoitavana olevat teemat ja kategoriat täsmentävät kussakin artikkelissa omalla tavallaan sukupuolen ja syrjäseudun yhteenkietoutumista. Artikkelien aiheet ja tutkimuskysymykset asettuvat näin keskenään erilaisiksi. Kirjoituksista moni sivuaa toimeentuloa palkkatyötä ja yrittämistä, työn puutetta, työn tekemisen ehtoja ja ympäristöjä. Samoin monin tavoin käsitellään maaseutupaikkojen merkitystä elämäntavalle, identiteetille ja muulle itseymmärrykselle. Nämä ovat teemoja, jotka kuvaavat tällä hetkellä Suomessa tehtävää maaseutututkimusta. 1 Esimerkiksi tähtitieteen harrastajat tietävät, että himmeiden kohteiden erottamiseksi on käytettävä syrjäsilmällä katsomista. Tällöin valo saadaan osumaan silmään sillä tavalla, että muutoin huonosti näkyvät kohteet tulevat esille. Syrjäsilmällä katsomista on opiskeltava ja aluksi se voi tuntua hankalalta, mutta ajan myötä sen oppii, harrastajaa neuvotaan. (http://www.astro.utu.fi/zubi/eye/aside.htm )

8 2 Maaseutu sekä fyysisenä että kulttuurisena ympäristönä on keskeisesti huomioitu tämän kirjan artikkeleissa. Maaseutu nähdään sosiaalisena tilana, joka on seurauksellisessa suhteessa siellä toimiviin ihmisiin ja kiinteä osa muussa maailmassa tapahtuvia muutoksia, jotka ulottuvat globaalilta tasolta yksilöiden ruumiillisuuteen saakka. Sukupuoli ja maaseutu muutoksineen ja muunnelmineen kytkeytyvät yhteen maatiloilla työskentelyn kokemuksissa ja esityksissä, maaseudun virallisissa ja epävirallisissa yhteisöissä toimimisessa, vapaa-ajalla ja työssä, perheen kanssa ja yksin, hankkeissa ja omaehtoisissa piireissä. Tarkastelun lähtökohdat tulevat laveasti feministisistä teorioista, joissa tutkitaan nykyisin laajasti sukupuolen tuottamia eroja sekä muita sosiaalisia eroja, jotka vaikuttavat myös yli ja läpi sukupuolirajojen. Samoin taustalla vaikuttaa kulttuurinen tutkimusote, jossa ollaan kiinnostuneita esimerkiksi maaseudun uusista toimeentulomuodoista, eri tavoin elävistä ja toimeentulevista ihmisistä sekä maaseudun kuluttamisesta ja esittämisestä. Kirja muistuttaa maaseudun olemassaolosta ja paikallisuuden merkityksestä niissäkin aiheissa, joissa tilalliseen kontekstiin ei ole aiemmin kiinnitetty paljon huomiota. Samoin teos tuo esille sukupuolta siellä, missä ollaan kiinnostuneita tilallisista tapahtumista mutta ei niinkään näihin prosesseihin sisältyvistä sukupuolivaikutuksista. Näin huomataan, että sukupuoli on sisäänrakennettuna kaikkeen yhteiskunnalliseen toimintaan myös maaseudulla ja myös siellä, missä sukupuolta ei ole huomattu katsoa. Sukupuoli toimii kietoutuneena yhteen muiden ihmistä määrittävien erojen kanssa, myös silloin, kun sukupuolta ei oikeastaan haluttaisi nähdä. Artikkelit keskittyvät suomalaiseen nykymaaseutuun ja perustuvat erilaisiin laadullisiin aineistoihin ja metodeihin. Kaksi artikkeleista on katsauksia tehtyyn kotimaiseen ja kansainväliseen tutkimukseen. Kirja painottuu naissukupuoleen olemassa olevan tutkimustiedon ja tekeillä olevan tutkimuksen mukaisesti, mutta pohtii myös miehiä ja maskuliinisuutta. Mahdollisia aihepiirejä ja tutkimusotteita olisi keksittävissä paljon enemmänkin erityisesti, jos rajausta ei tehdä itsensä yksinomaan maaseutututkijoiksi mieltäviin ja heidän tutkimusaiheisiinsa. Ihmisten aikataulut, muut kirjoitusprojektit ja meneillään olevien tutkimusten vaiheet asettivat kuitenkin omat ehtonsa tähän kirjaprojektiin mukaan tulemiselle. Kirja ei siis kerro kaikkea meneillään olevasta tutkimuksesta, ja tulevaisuudessa on odotettavissa lisää avauksia ja lisäyksiä aihepiiriin. Osa tämän teoksen kirjoituksista on pyydetty suoraan kirjoittajilta, osa on saatu tuloksena avoimesta kirjoituskutsusta. Kirjan referenssinä on ollut Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisema ja Naisteemaryhmän ideoima aikaisempi, vuonna 2000 ilmestynyt kokoelma Monessa mukana. Näkymiä naisten työhön ja elämään maaseudulla (toimittaneet Riitta Högbacka ja Terhi Trast). Kaksi kirjoittajistakin on mukana molemmissa julkaisuissa. Tuohon kirjaan verrattuna nyt käsillä oleva teos yhtäältä päivittää kuvausta maaseudun naisista, arjesta ja toimeentulosta. Toisaalta se heijastaa aikaansa, sillä edellisestä poiketen nyt analysoidaan myös miehiä, maskuliinisuutta, tasa-arvoa ja sukupuolta hienosyisesti. Tämän kirjan kirjoitukset ovat kaikki tutkimusartikkeleita. Kirjoittajat ovat keskittyneet aiheisiinsa haluamistaan näkökulmista, mutta edelleen maaseudun arkinen toiminta korostuu teksteissä. Sukupuolta ja maaseutua lähestytään tutkimusotteella, jossa nume-

9 3 roista ja tutkimusaineistoista ei niinkään etsitä absoluuttista totuutta vaan katsotaan niitä uudelleen ja monesta suunnasta. Tuloksena on perusteltuja näkökulmaisia tulkintoja maaseudun monista todellisuuksista. Kirjan aloittaa Maarit Sireni, joka pohjustaa mutta ei määräävästi kirjan tutkimusotetta, kiinnostuksen kohteita ja muita artikkeleita. Sireni tarkastelee artikkelissaan sukupuolta ja maaseutua käsitteleviä tutkimuksia kahdessa englanninkielisessä ja yhdessä suomalaisessa tieteellisessä aikakauslehdessä. Hän kysyy, onko maatilan emännän asema säilyttänyt paikkansa tärkeimpänä analysoitavana teemana vai ovatko aihepiirit monipuolistuneet ja tutkimusten käsitteelliset välineet muuttuneet 2000-luvulla maaseutututkimuksen kulttuurisen käänteen myötä. Hän esittelee samalla maaseutututkimuksen uudempaa käsitteellistä ja teoreettista otetta, joka on taustalla muutamissa tämän teoksen artikkeleissa. Sirenin artikkeli taustoittaa näin muita artikkeleita, joissa keskitytään empiiriseen tutkimuskohteeseen ja pystytään kuvaamaan teorioita ja muita tutkimuksia niukemmin. Sireni toteaa, että varsinkin ulkomaisissa lehdissä edelleen tavallisin tapa käsitellä sukupuolta on kirjoittaa naisista / naiseudesta ja erityisesti naisista / feminiinisyydestä maataloudessa. Sen sijaan käsillä olevassa kirjassa, jossa maaseutu määrittyy laveasti syrjäseutuna, kaupunkikeskusten ulkopuolisen, harvan asutuksen paikkana, aiheet ovat toisenlaisia. Maatalous on tarkastelun pääkohteena vain yhdessä artikkelissa ja siinäkin varsin vähän käsitellyllä tavalla, kun kyseessä on emäntien työturvallisuuden ja hyvinvoinnin pohdinta. Hanna-Mari Ikosen ja Samu Pehkosen artikkeli käsittelee maaseudun maskuliinisuuksien ja maaseudun miehen representaatioita eli esityksiä. Kirjoittajat tarkastelevat, miten maaseutu ja miehet nähdään kolmessa erityyppisessä tv-ohjelmassa. Artikkelissa keskustellaan seksuaalisuuden, sekä normaalin että poikkeavaksi katsotun, asettumisesta syrjäseuduille ja erityisesti maatalouden kontekstiin. Kirjoitus keskustelee myös siitä, miten työ, luonto ja yhteisöllisyys rakentavat maskuliinisuuden sisältöjä. Artikkelissa hyödynnetään hegemonisen maskuliinisuuden ja homososiaalisuuden käsitteitä analysoimalla, mitä ne tarkoittavat erilaisissa maaseudun maskuliinisuuksien tv-esityksissä ja mitä paikalle erityisiä piirteitä ne ehkä saavat. Kirjoittajat huomaavat, että käsitteet saavat ohjelmissa hieman erilaisia sävyjä, mutta pohjimmiltaan niitä ei horjuteta. Samoin kaikki ohjelmat todentavat tutusti työn keskeisyyttä maskuliinisuuden rakentumisessa. Teksti pohjaa kulttuurisen käänteen jälkeiseen sukupuolen tutkimukseen, josta Sirenin kirjallisuuskatsauksessa on kyse. Vaikka onkin empirialtaan erilainen, Ikosen ja Pehkosen artikkeli nivoutuu sekä sisällöllisesti että käsitteellisesti varsin läheisesti yhteen myös Jukka Sankalan tekstin kanssa. Jukka Sankala käsittelee artikkelissaan Lapin maaseudulla asuvien työttömien poikamiesten mieheyden ja maskuliinisuuden ilmentymistä arjen tilanteissa. Hän on tehnyt syvähaastatteluja 13 miehen kanssa ja pyrkinyt ymmärtämään miesten kertomuksissaan tuottamia identiteetin rakentumisen kuvauksia. Niitä hän on asettanut pohjoisen syrjäseudun maskuliinisuuskeskustelujen konteksteihin, jotka molemmat muuttuvat, joskin hitaasti, ja joihin poikamiesten on rinnastettava omaa identiteettiään. Sankala näkee mieheyden rakentumisessa olennaiseksi arjen ja elämismaailman. Miehet oppivat maskuliinisiksi ottamalla omien kulttuuristen resurssiensa mukaises-

10 4 ti käyttöön paikallisessa ja laajemmassa yhteiskunnassa tarjolla olevat maskuliinisuuden määreet. Sankala kirjoittaa, että hänen tutkimushenkilöidensä tärkein miehistä identiteettiä muodostava toiminta-areena muodostuu ystävistä ja lähisukulaista, joiden kanssa tavataan pääsääntöisesti ilman alkoholin nauttimista. Heidän maskuliinisuuttaan taas rakennetaan miesten välisellä areenalla, johon kuuluu yhteinen alkoholin käyttö. Alkoholin käyttöä pohjoisen yhteisöissä kuvaa tarkemmin Tarja Orjasniemi. Hän jäsentää artikkelissaan alkoholin käytön muuttumista ajassa sekä suhteessa sukupolviin ja sukupuoliin. Pohjoinen on pitkään muodostanut omanlaisensa alkoholiympäristön, jota ovat määrittäneet muun muassa paikalliset elinolosuhteet, uskonto ja sukupuoli. Orjasniemi osoittaa, että nuoremmat sukupolvet eivät enää esitä asiaa näin. Vanhempien sukupolvien, jotka pohjoisilla syrjäseuduilla muodostavat suhteellisen suuren osuuden väestöstä, ajattelua määrittävät vielä talonpoikainen elämäntapa ja lestadiolaisuus. Sen sijaan tarkastelun kohteeksi erotettua nuorinta sukupolvea voi luonnehtia märäksi sukupolveksi, joka kuluttaa enemmän alkoholia ja jossa ei enää ole suuria paikallisia tai sukupuolen mukaisia erityispiirteitä. Pohjoisen syrjäseudun toimijoista jatkaa Seija Keskitalo-Foley, joka keskittyy artikkelissaan haastattelemiensa lappilaisten maaseudun naisten toimijuuteen. Hän kirjoittaa arkisista toimijuuden paikoista, jotka voivat olla pieniä mutta samalla merkittäviä, sillä juuri arkisissa käytännöissä muutokset todellistuvat. Näin niissä piilee suuren mittakaavan politiikan, yksilöllistymiskehityksen ja autioitumisen vastakertomuksia. Lapin naisten toimijuutta rakennetaan esimerkiksi sisarina ja äiteinä, jotka molemmat nähdään biologista sidettä laajempina rooleina, puolison kumppanina sekä paikallisyhteisön muuttajana ja muuttujana. Keskitalo-Foleyn tutkimat naiset problematisoivat perinteistä sukupuolijärjestelmää ja luovat itselleen tilaa siinä. He tulkitsevat sosiaaliset järjestelmät itselleen mielekkäiksi, niin että ne mahdollistavat heille toiminnan, vaikka rajallisellakin tavalla. Katariina Heikkilä liikkuu Keskitalo-Foleyn tapaan naisten toimijuuden alueella. Hän keskustelee tekstissään muutaman muun artikkelin tapaan toimeentulon kysymyksistä ja tilanteesta, jossa työtä on (kun sitä on itse luotu). Hän on tutkinut naisia, jotka toimivat yrittäjinä monialaisilla maatiloilla. Kiinnostuksen kohteena ovat oman yrityksen aloittamisen tilanteet ja yrittäjänä toimimisen prosessit. Naisen yritystoiminta rakentaa osaltaan jatkuvan muutospaineen alla olevan maatilan monialaisuutta ja muokkaa samalla naisten toimintamahdollisuuksia maaseudulla. Heikkilä toteaa, että tämä muokkaantuminen perustuu yhtäältä perinteisillä naisten aloilla toimimiseen, mutta tarjoaa toisaalta monipuolisesti avartunutta toimintatilaa eri tilanteissa oleville ja eri asioista nauttiville naisille. Samalla liikahtavat yrittäjänaisen ja hänen läheistensä sekä laajemman yhteisön väliset suhteet. Marja Kallioniemen kirjoitus käsittelee niin ikään maatiloja, mutta keskittyy maataloudessa työskenteleviin naisiin ja tarkemmin heidän työturvallisuuteensa. Kaikkien työelämästä kiinnostuneiden on hyvä huomata, että tutkimusten mukaan maatiloilla naiset tekevät töitä yhdellä vaarallisimmista toimialoista. On varsin harvinaista päästä lukemaan suomenkielinen artikkeli ai-

11 5 heesta, jonka olemassaoloakaan eivät monet ole tulleet ajatelleeksi, sillä maatalouden työolot ja niiden erilaiset terveysvaikutukset ovat saaneet huomiota melko myöhään. Kyseessä on kirjallisuuskatsaus, joka taustoittaa meneillään olevaa hanketta maatilojen naisten työturvallisuudesta. Aihe liittyy sukupuoleen ja erityisesti naisten asemaan ja hyvinvointiin työelämässä yleisemminkin, ja tässä kirjoituksessa teemaan otetaan aivan uusi näkökulma ja kohderyhmä. Kyseisessä ryhmässä voi huomata muun muassa sen tuloksen, että maataloudessa toimivilla naisilla on miehiä enemmän pitkäaikaissairauksia. Kuten muussa hyvin fyysisessä ja kemiallisten aineiden käsittelyä sisältävässä työssä, maataloustyössä myös raskauden aikaiset riskit ovat erityisen suuret. Lisäksi maatiloilla työskentelyyn kuuluu yhä useammin teknologia. Perinteisesti teknologia mielletään miehiseksi, mutta käytännössä naiset käyttävät maatilan töissä erilaista tekniikkaa yhtä paljon ja hyvin kuin miehet. Erityisesti tietotekniikkaan liittyvä teknologia on usein maatilojen naisten vastuulla, ja he arvostavat teknologiassa erityisesti hyödynnettävyyttä ja käytettävyyttä. Sari Tuuva-Hongisto tekee artikkelissaan myös nämä huomiot naisten tietotekniikan käytöstä. Hän keskittyy artikkelissaan juuri tietotekniikkaan ja tarkastelee sitä kansalaislähtöisen tietoyhteiskuntapuheen luomisen kontekstissa. Hän kysyy, ovatko tai pikemminkin miten naiset ovat tietoyhteiskunnan syrjässä. Teksti perustuu etnografiseen tutkimukseen pohjoiskarjalaisten tietotekniikkahankkeiden toteuttajista, suunnittelijoista ja osallistujista. Kiinnostus on yhtäältä siinä, millaisia tulkintoja syrjäseutujen naiset antavat tietotekniikalle, syrjäisyydelle ja tietoyhteiskunnalle ja toisaalta siinä, millaista ymmärrystä tietotekniikan ja sukupuolen suhteista sekä syrjäisyydestä hankkeet tuottivat. Tuuva-Hongisto päättää artikkelinsa toteamalla, että tietoyhteiskuntahankkeissa osallistujat itse eivät määritelleet itseään syrjään tai syrjäytyneiksi. Syrjän tuottivat hankkeiden määritelmät, eivät osallistujien omat kokemukset. Naiset tuntuvat olevan tietoyhteiskunnan syrjässä kiinni, eivät siitä syrjässä. Idea tästä kirjasta kehkeytyi Maaseudun Naisteemaryhmän yhden alajoukon, tutkimusryhmän ajatuksesta. Tarve sukupuolta naisia ja miehiäkin problematisoivan teoksen kokoamiseen kasvoi vähitellen, kun halusimme päivittää yksiin kansiin esimerkkejä tutkimuksesta, jota tehdään alueellisuutta, syrjäseutuja tai maaseutua sekä sukupuolen kysymyksiä pohtien. Halusimme tarjota mahdollisuuden tutustua erilaisiin tutkimuksiin ja tutkimisen tapoihin. Tahdoimme osoittaa, millä erilaisilla ja kenties osalle lukijakunnasta uusilla tavoilla kirjan teemoja tutkitaan. Sekä sukupuoli että maaseutu aukeavat monitulkintaisiksi, vaihteleviksi ja tulkitsijasta tutkijasta, tutkimushenkilöstä, lukijasta riippuvaisiksi kategorioiksi. Kirjan tavoite on poliittisten toimenpide-ehdotusten ja muun konkreettisen politiikan ulkopuolella, mutta tällaista toimintaa varten haluamme kyllä tarjota perspektiiviä. Ryhmässä päätimme tehdä kirjaehdotuksen ja hakea sille hankerahoitusta Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) tutkimus- ja kehittämisrahoista. Hakemuksen muotoilussa suuri rooli oli vuonna 2007 toimintansa päättäneen Naisteemaryhmän sihteerillä, projektipäällikkö Annamari Asikaisella, jonka kokemus hankehakemusten teossa auttoi rahoituksen saamisessa kirjaprojektille. Koko Naisteemaryhmä puheenjohtajansa Kaisa-Leena Lintilän johdolla sekä sen sisällä toi-

12 6 minut tutkimusryhmä Sirpa Polon luotsaamana on pitkään pitänyt naisasioiden sekä sukupuolen teemaa esillä ja tuonut sitä vuoropuheluun maaseudun kehittämisen kanssa. Teoksen julkaisemisesta kuuluu kiitos Maa- ja metsätalousministeriölle ja hankeryhmälle, jotka myönsivät rahoituksen. Kaikki artikkelit ovat läpikäyneet anonyymin vertaisarvioinnin, joten paneutumisesta ja parannusehdotuksista kiitos yhteensä 15 nimettömälle refereelle. Olen tehnyt kirjan toimitustyön Tampereen yliopiston Naistutkimuksen laitoksella, jota kiitän työtiloista ja -yhteisöstä.

13 7 Maaseutu ja sukupuoli katsaus 2000-luvun tutkimuskirjallisuuteen Maarit Sireni Artikkelissa tarkastellaan sukupuolta ja maaseutua käsitteleviä tutkimuksia. Keskeinen kysymys koskee sitä, onko maatilan emännän asema säilyttänyt paikkansa tärkeimpänä analysoitavana teemana, vai ovatko aihepiirit monipuolistuneet ja tutkimusten käsitteelliset välineet muuttuneet maaseutututkimuksen kulttuurisen käänteen myötä. Artikkelissa vertaillaan kansainvälistä ja kotimaista maaseutututkimusta ja esitellään tutkimusten tuottamia kuvia maaseudun naisista ja miehistä. Aineistona käytetään Sociologia Ruralis ja Journal of Rural Studies sekä Maaseudun uusi aika -lehdissä 2000-luvulla julkaistuja artikkeleita. Feministisen maaseutututkimuksen traditioita Monitieteisessä maaseutututkimuksessa naisiin ja sukupuoleen liittyvät kysymykset yleistyivät ja 1990-luvuilla. Tästä ovat osoituksena alan keskeisissä tieteellisissä aikakauslehdissä aiheesta julkaistut ensimmäiset teemanumerot. Euroopan maaseutusosiologian seuran lehti Sociologia Ruralis, joka on ilmestynyt yli 40 vuotta, tarttui naisteemaan vuonna Toinen kansainvälinen maaseutututkimuksen aikakauslehti Journal of Rural Studies, joka perustettiin vuonna 1985, seurasi perässä vuonna Kotimaisen maaseutututkimuksen ja -politiikan aikakauslehti Maaseudun uusi aika julkaisi naisteemanumeron kaksi vuotta lehden perustamisen jälkeen, vuonna Maaseutua ja sukupuolta käsittelevistä tutkimuksista on laadittu useita katsauksia ja koosteita, joissa on jäsennelty ja jaoteltu tutkimuksia aihepiireittäin ja erilaisten tutkimusotteiden mukaan (Little 2002a; 2002b; Little & Panelli 2003; Sireni 2002a; 2005). Tärkeimpiä erotteluja on ollut se, onko sukupuoli ymmärretty biologisena vai sosiaalisena sukupuolena. Aiemmissa katsauksissa on todettu, että varhaisissa ja 1980-luvuilla maaseutua ja sukupuolta käsitelleissä tutkimuksissa keskityttiin naiskysymysten esille nostamiseen ja näkyväksi tekemiseen (esim. Little 2002a). Sukupuoli ymmärrettiin biologisena sukupuolena, relevanttina muuttujana, joka katsottiin tarpeelliseksi lisätä maaseutuväestöä ja elinkeinoja koskeviin tutkimuksiin. Paljon käsitelty teema oli maatilan emännän alisteinen asema, sukupuoliroolit ja maatalouden sukupuolen mukaan eriytynyt työnjako (ks. Brandth 2002). Vielä 2000-luvun alussa voitiin sanoa, että suurin osa maaseutua ja sukupuolta käsitelleistä tutkimuksista oli kohdistunut viljelijäväestöön ja etenkin maatilojen naisiin (Little 2002b). Kiinnostus sosiaalista sukupuolta koskeviin tutkimusteemoihin virisi maaseutututkijoiden keskuudessa 1990-luvun alkupuolella. Tuolloin esimerkiksi feministisen maaseutututkimuksen keulahahmo Sarah Whatmore ja hänen kollegansa arvioivat, että tapahtumassa oli merkittävä käsit-

14 8 teellinen uudistuminen ja käänne, jonka seurauksena tutkimusten painopiste oli siirtymässä maaseutumaisilla alueilla asuvia naisia koskevien kysymysten analyysistä moninaisten sukupuoli-identiteettien erittelyyn ja tulkitsemiseen (Whatmore et al. 1994, 1 10). Uutta oli se, että maaseutu ja sukupuoli ymmärrettiin sosiaalisesti tuotettuina. Lisäksi tuotiin esille, etteivät naiset olleet yhtenäinen ryhmä, vaan heidän välillään oli eroja. Siten ei ollut olemassa yhtä naiseutta ja mieheyttä ja yhtä kokemusta niistä, vaan kokemukset ja tulkinnat saattoivat olla yhteydessä esimerkiksi sosiaaliluokkaan ja ihmisen etniseen taustaan (mt., 4). Käytännössä uudet käsitteet ja tutkimusteemat yleistyivät verkkaisesti. Etenkin kotimaisesta 1990-luvulla julkaistusta maaseutututkimuksesta on löydettävissä kovin vähän esimerkkejä sellaisista tutkimuksista, joissa sekä sukupuoli että maaseutu olisi ymmärretty edellä luonnehditulla tavalla (ks. yhteenvetoa Sireni 2002b). Kiinnostuksen kohteena olivat entiseen tapaan naiset, joiden elämästä ja työstä maaseudulla pyrittiin tuottamaan uutta tietoa. Myös maaseutu ymmärrettiin tavallisesti annettuna kategoriana, johon sisältyi esimerkiksi erilaisia maaseututyyppejä, sen sijaan että tutkimuksissa olisi eritelty ja pyritty avaamaan maaseutumaisuuteen liitettyjä sosio-kulttuurisia oletuksia. Vuonna 2002 feministisestä maaseutumaantieteestä kirjoittamassaan katsauksessa Jo Little havaitsi kuitenkin tapahtuneen edistystä. Hänen arvionsa mukaan alalla tehdään käsitteellisesti kiinnostavaa tutkimusta maaseudun moninaisista sukupuoli-identiteeteistä. Tärkeä sysäys tähän suuntaan oli ollut maaseutututkimuksen kulttuuristuminen 1990-luvulla ja sen myötä huomion kiinnittyminen maaseudun toisiin ihmisryhmiin (Little 2002b, 665). Yhdessä Ruth Panellin kanssa kokoamassaan katsauksessa Little totesi myös, että nykyisin maaseutututkimuksessa maaseutua ei enää ymmärretä vain passiivisena sijaintipaikkana, vaan se on aktiivinen osapuoli prosesseissa, joissa sukupuoli-identiteettejä tuotetaan ja niiden ilmentämistavoista neuvotellaan (Little & Panelli 2003, 281). Käsillä olevassa artikkelissa tarkastellaan sitä, ovatko feministisen maaseutututkimuksen keskeisten tutkijoiden esittämät luonnehdinnat tutkimusalan kehityksestä toteutuneet käytännössä, vai voidaanko niitä pitää pikemminkin ohjelmallisina julistuksina, jotka samalla korostavat esittäjiensä omaa kontribuutiota alan kehittymisessä. Maaseutua ja sukupuolta käsittelevien tutkimusten aihepiirien ja käsitteellisen välineistön väitettyä muutosta analysoidaan rajatun artikkeliaineiston avulla. Aineisto, joka esitellään tarkemmin seuraavassa jaksossa, koostuu kahdessa kansainvälisessä ja yhdessä kotimaisessa maaseutututkimuksen aikakauslehdessä vuosina julkaistuista sukupuolta ja maaseutua käsittelevistä artikkeleista. Tarkastelun kohteeksi valitut lehdet, Sociologia Ruralis, Journal of Rural Studies ja Maaseudun uusi aika, ovat relevantteja julkaisukanavia eri tieteenaloja edustaville yhteiskuntatieteellistä maaseutututkimusta tekeville tutkijoille. Niissä julkaistaan myös sukupuoleen liittyviä artikkeleita. Erityistä feministisen maaseutututkimuksen aikakauslehteä ei ole olemassa. Tavoitteena on selvittää, missä määrin feministisen maaseutututkimuksen teemat ja kohderyhmät ovat muuttuneet ja monipuolistuneet kulttuurisen käänteen myötä. Ovatko toiset ihmisryh-

15 9 mät syrjäyttäneet viljelijäväestön tutkimuskohteena? Onko naisen tai emännän aseman kuvaamisesta ja erittelystä siirrytty moninaisten sukupuoli-identiteettien tarkasteluun erilaisissa maaseutukonteksteissa? Millaisia kuvia tutkimuskirjallisuus tuottaa maaseudun naisista ja miehistä? Huomiota kiinnitetään myös siihen, missä määrin kotimaisten ja ulkomaisten tutkimusten painotukset eroavat toisistaan. Artikkeliaineisto Valitut tieteelliset lehdet ovat kaikki monitieteisiä maaseutukysymyksiin keskittyneitä julkaisufoorumeita, joiden painotukset poikkeavat jonkin verran toisistaan. Maaseudun uusi aika -lehdessä, joka on ainoa kotimainen maaseutualan tieteellinen lehti ja tästä syystä perusteltu tutkimuskohde, julkaistaan maaseutututkimukseen ja maaseutupolitiikkaan liittyviä kirjoituksia. Lehti painottaa nimensä mukaisesti uuteen maaseutuun eli muuhun kuin maatalousmaaseutuun liittyviä kysymyksiä. Aihepiirejä ei kuitenkaan ole rajattu täsmällisesti ja lehdessä julkaistaan myös maataloutta käsitteleviä artikkeleita. Vastaavasti myös kansainväliset maaseutututkimuksen aikakauslehdet määrittelevät teemansa laveasti. Sociologia Ruralis -lehden internetsivuilla todetaan, että lehdessä julkaistaan maaseutualueita ja maaseudun kehitystä koskevia yhteiskuntatieteellisiä artikkeleita, joiden aiheena ovat maanviljely, luonnonvarat, ruokajärjestelmät, maaseutuyhteisöt, maaseutuidentiteetit ja maaseudun rakennemuutos. Huomion arvoista on se, että Sociologia Ruralis -lehdessä maatalous mainitaan ensimmäisenä teemana, joka näkyy selvästi myös aineistoon valikoituneiden artikkeleiden sisällöissä. Journal of Rural Studies ilmoittaa alakseen ekstensiivisen maankäytön alueille kohdistuvat tutkimukset, joissa käsitellään väestöön, asumiseen, työllisyyteen, liikenteeseen, palveluihin, maankäyttöön, virkistykseen, maatalouteen ja luonnonsuojeluun liittyviä teemoja. Sociologia Ruralis -lehteen verrattuna Journal of Rural Studies painottaa enemmän aluesuunnittelua ja suunnittelupolitiikkaa. Maaseudun uusi aika ilmestyy kolme kertaa ja molemmat kansainväliset lehdet neljä kertaa vuodessa. Sociologia Ruralis ja Maaseudun uusi aika -lehtien numerossa on tyypillisesti kuusi artikkelia. Journal of Rural Studies -lehdessä niitä on yleensä hieman enemmän, kahdeksan tai yhdeksän. Aineistoon valittiin ne edellä mainittuina vuosina julkaistut tekstit, joissa käsiteltiin maaseudulla asuvia tai työskenteleviä naisia tai miehiä ja analysoitiin esimerkiksi maaseudun työllisyyteen tai johonkin muuhun aihepiiriin liittyviä kysymyksiä sukupuolinäkökulmasta. Lisäksi aineistoon kuuluu artikkeleita, joissa analysoidaan naiseutta tai mieheyttä (henkilökohtaisia identiteettejä) tai pureudutaan maaseudun feminiinisyyttä tai maskuliinisuutta koskeviin tulkintoihin tai esityksiin. Tutkimusartikkeleiden lisäksi mukaan valikoitui myös joitakin maaseudun naistutkimusta koskevia kirjallisuuskatsauksia (Brandth 2002; Bryant & Pini 2006; Sireni 2005) ja naistutkimuksen metodologisiin kysymyksiin keskittyneitä esseitä (Pini 2003; 2004). Vajaan kahdeksan vuoden ajanjaksolla Sociologia Ruralis -lehdessä julkaistiin 23, Journal of Rural Studies -lehdessä

16 10 18 ja Maaseudun uusi aika -lehdessä 12 sukupuoleen liittyvää tai sukupuolinäkökulmasta kirjoitettua artikkelia 1. Yleinen johtopäätös aineistoon valikoituneiden tekstien lukumääristä on se, että sukupuoli on vakiintunut mutta ei kuitenkaan kovin yleinen teema tai näkökulma maaseutututkimuksen alalla. Kotimaisen ja kansainvälisen maaseutututkimuksen painotuksissa ei ole tässä mielessä merkittävää eroa. Tarkastelun kohteena olevista lehdistä Sociologia Ruralis julkaisee suhteellisesti eniten naistutkimusta (13 % kaikista artikkeleista) ja Journal of Rural Studies vähiten (7 % artikkeleista). Erot johtuvat todennäköisesti edellä mainituista erilaisista sisällöllisistä korostuksista: Sociologia Ruralis -lehden keskittyminen maatalouteen ja maanviljelyyn johtaa samalla suurempaan naiskysymyksiä käsittelevien tutkimusten tarjontaan. Emäntätutkimuksella on pitkät perinteet, mutta sen sijaan monet ympäristöön, maankäyttöön ja suunnitteluun liittyvät Journal of Rural Studies -lehden vakioteemat eivät toistaiseksi ole inspiroineet naistutkijoita vastaavassa määrin. Maaseudun uusi aika -lehden kirjoituksista kahdeksan prosenttia käsitteli maaseudulla asuvia naisia tai miehiä tai sukupuoli-identiteettejä. Kotimaisessa lehdessä tapaukset sijoittuivat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta suomalaiselle maaseudulle. Kahdessa kansainvälisessä maaseutututkimuksen aikakauslehdessä kirjoittajakunnan äidinkieli on tyypillisesti englanti ja peräti 60 prosenttia sukupuolta koskevista tutkimuksista sijoittuu Iso-Britanniaan, Australiaan, Kanadaan, Yhdysvaltoihin, Uuteen-Seelantiin ja Irlantiin. Toiseksi tyypillisin kohdealue ovat Pohjoismaat (20 % artikkeleista) ja etenkin Norja. Vähemmän (15 %) käsitellään esimerkkejä Keski- tai Etelä-Euroopasta: Ranskasta, Saksasta, Hollannista ja Kreikasta. Kolmannen maailman maat ovat edustettuina ainoastaan kahdessa artikkelissa, joissa esitellyt tutkimukset sijoittuvat Nigeriaan ja Bangladeshiin. Kyseisten artikkeleiden kirjoittajat itse kuitenkin työskentelevät Iso-Britannian yliopistoissa (Rahman 2000; Robson 2004). Nämä havainnot osoittavat, että kansainvälinen maaseudun ja sukupuolen tutkimus on paljolti anglosaksisen maailman erityisolojen ja ominaispiirteiden kuvaamiseen ja analyysiin keskittynyttä, alueellisesti spesifiä tutkimusta. Sitä maustavat muutamat esimerkit lähinnä eräistä Euroopan maista. Seuraavassa eritellään feministisen maaseutututkimuksen kohderyhmiä, aihepiirejä ja keskeisiä käsitteitä. Erityistä huomiota kiinnitetään sukupuolen käsitteeseen. Lisäksi esitellään maaseudun naiseutta ja mieheyttä tutkimusten perusteella. Käytettyä analyysitapaa voidaan luonnehtia kvantitatiiviseksi ja kvalitatiiviseksi sisällönanalyysiksi, sillä tavoitteena on kuvata, jäsentää ja luokitella tutkimusten sisältöä (esim. Toivonen 1999, ). 1 Tarkastelusta puuttuvat vuoden 2007 viimeiset numerot. Maaseudun uuden ajan artikkeleihin sisältyvät myös lyhyemmät analyysikirjoitukset.

17 11 Emäntiä ja erityisryhmiä Ensimmäinen havainto artikkeliaineistosta on se, että maatalouselinkeinon harjoittajat ovat säilyttäneet vankan asemansa suosituimpana tutkimusten kohderyhmänä kansainvälisessä feministisessä maaseutututkimuksessa siitä huolimatta, että maatalous menettää merkitystään maaseutuväestön elinkeinona ja alan keskeiset tutkijat puhuvat kulttuurisesta käänteestä, maaseudun toisista ja eroista. Kuten taulukosta 1 käy ilmi, yli puolet Journal of Rural Studies ja Sociologia Ruralis -lehdissä julkaistuista sukupuolen huomioon ottavista tutkimuksista (joissa on määritelty jokin kohderyhmä) käsittelee emäntiä tai isäntiä, tai agraaria feminiinisyyttä tai maskuliinisuutta. Kaikkiaan kansainvälisistä lehdistä kerätyn aineiston perusteella voidaan todeta, että feministinen tai sukupuolta käsittelevä maaseutututkimus keskittyy paljolti entisiin teemoihinsa eikä mikään toinen ryhmä ole toistaiseksi syrjäyttänyt maatilan emäntiä tutkimuskohteena. Sen sijaan kotimaisessa maaseutututkimuksessa ei ole havaittavissa vastaavaa keskittymistä viljelijäväestöön. Tätä selittänee se, ettei yhteiskuntatieteellinen maataloustutkimus yleensäkään ole Suomessa kovin suuren tutkijaryhmän intresseissä. Lisäksi kotimaisessa maaseutututkimuksessa on tietoisesti painotettu uuteen maaseutuun liittyvien kysymysten merkitystä. Vain kahdessa Maaseudun uusi aika -lehden artikkeleista kohderyhmäksi on määritelty maatilojen naiset (Heikkilä 2004; Sireni 2003). Katariina Heikkilän (mt.) kohteena ovat erityisesti monitoimiset, yritystoimintaa harjoittavat maatiloilla asuvat naiset. Taulukko 1. Tutkimusten kohderyhmät Sociologia Ruralis, Journal of Rural Studies ja Maaseudun uusi aika -lehdissä vuosina julkaistuissa sukupuolta ja maaseutua käsittelevissä artikkeleissa Kohderyhmät Journal of Rural Studies Maatilojen naiset/ Agraari feminiinisyys 4 (22 %) Maatilojen miehet/ Agraari maskuliinisuus 1 (6 %) Muut maaseudun naiset/ feminiinisyys 6 (33 %) Muut maaseudun miehet/ maskuliinisuus 4 (22 %) Maaseudun naiset ja miehet 1 (6 %) Ei kohderyhmää 2 (11 %) Yhteensä 18 (100 %) Sociologia Ruralis 13 (57 %) 3 (13 %) 2 (9 %) 1 (4 %) 1 (4 %) 3 (13 %) 23 (100 %) Maaseudun uusi aika 2 (17 %) 0 (0 %) 7 (58 %) 2 (17 %) 0 (0 %) 1 (8 %) 12 (100 %) Yhteensä 19 (36 %) 4 (8 %) 15 (28 %) 7 (13 %) 2 (4 %) 6 (11 %) 53 (100 %) Odotetusti varsinkin Sociologia Ruralis profiloituu sukupuolta ja maataloutta koskevien tutkimusten julkaisukanavana. Useimmiten kysymys on maatilojen emännistä. Isäntätutkimusta, jossa sukupuoleen kiinnitetään tietoisesti huomiota, tehdään varsin vähän. Molemmissa kansainvälisessä lehdessä on julkaistu vain muutamia agraaria maskuliinisuutta analysoivia artikkeleita (Little & Panelli 2007; Saugeres 2002a; 2002b) ja lisäksi yksi spesifimmin agraaria maskuliinisuutta, feminiinisyyttä ja heteronormatiivisuutta erittelevä artikkeli (Little 2003). Sociologia Ruralis

18 12 -lehden artikkeleissa käsitellään viljelijänaisia (Silvasti 2003), viljelijöiden puolisoita (Melberg 2003), tilan ulkopuolella työskenteleviä naisia (Shortall 2002) ja monitoimisia naisia (Bock 2004). Lisäksi tarkastellaan esimerkiksi maataloustuottajajärjestöissä toimivia viljelijänaisia (Alston 2003; Pini 2002a). Journal of Rural Studies -lehdessä maatalouspainotus ei ole yhtä selvä kuin Sociologia Ruralis -lehdessä, vaan kohteet ovat moninaisemmat ja tutkimuskysymyksissä esiintyy jonkin verran enemmän variaatiota. Maatilojen emäntiä koskevissa tutkimuksissa käsitellään tavallisista teemoista erottuvia kysymyksiä kuten maatilojen tyttärien työpanosta ja 1900-lukujen vaihteen maataloudessa (Hunter & Riney-Kehrberg 2001) ja kehollisuutta maataloustyössä (Brandth 2006). Joissakin Journal of Rural Studies -lehden emäntätutkimuksissa, kuten Kreikkaan ja Bangladeshiin sijoittuvissa esimerkeissä, konteksti poikkeaa tavanomaisesta anglosaksisesta maatilasta. Kysymys voi olla sattumasta tai lehden tietoisesta linjasta. Lehden päätoimittaja Paul Cloke on esiintynyt uuden kulttuurisen maaseutumaantieteen näkyvänä hahmona, jonka intresseissä on saattanut olla toisten maaseutujen korostaminen lehdessä julkaistavissa artikkeleissa (esim. Cloke & Little 1997). Muutenkin maaseudun erityisryhmät ovat saaneet enemmän näkyvyyttä Journal of Rural Studies -lehdessä. Analysoitavina ovat esimerkiksi Yhdysvalloissa Connecticut River Valleyn alueella asuvat homomiehet, jotka ovat kehitelleet omanlaisensa elämäntavan. He eivät ole odotusten mukaisesti kaupungin yössä viihtyviä huvittelijoita eivätkä myöskään maaseudulle eristyneeseen reservaattiin hakeutuneita toisia, joihin paikalliset asukkaat suhtautuvat torjuvasti. Sen sijaan miehet elävät kotikeskeistä elämää vakituisessa parisuhteessa metropolialueen ulkopuolella ja ovat varsin tiiviisti integroituneita paikallisyhteisöön (Kirkey & Forsyth 2001). Tarkastelun kohteena ovat myös Iso-Britannian keskiluokkaistuviin ja uusien asukkaiden valtaamiin maaseutukyliin muuttaneet lesboparit (Smith & Holt 2005) sekä islamilaisella nigerialaisella maaseudulla perheen elättämiseen osallistuvat lapset (Robson 2004). Sociologia Ruralis -lehdessä ei ole julkaistu vastaavia teemoja käsitteleviä artikkeleita. Uutena avauksena Maaseudun uusi aika -lehdessä maaseudun toisista naisryhmistä on kirjoittanut Kaija Heikkinen (2006). Hän käsittelee homoseksuaalisuutta, lesboutta ja prostituutiota ilmiöinä, joita ei ole tavallisesti liitetty maaseutuun. Kansainvälisessä maaseutututkimuksessa toiseksi tavallisin kohderyhmä ovat maaseudulla asuvat, eri ammateissa työskentelevät ja siten tyypillisesti työikäiset naiset. Kotimaisessa tutkimuksessa muut maaseudun naiset ovat olleet kaikkein tärkein kohderyhmä. Seitsemässä Maaseudun uusi aika -lehdessä julkaistussa artikkelissa käsitellään ensisijaisesti muita kuin viljelijänaisia. Esimerkiksi Riitta Högbackan (2004; 2005) väitöskirjatutkimuksessa, jossa analysoidaan maaseudun naisten muuttuvia elämänmuotoja, emännät ovat mukana vain yhtenä naisryhmänä. Högbacka (2005, 22) erottaa viisi peruselämänmuotoa, joita ovat emännät, maataloustaustaiset palkansaajat, maaseudun palkansaajat ilman maataloustaustaa, uranaiset ja maallemuuttajat.

19 13 Muihin kuin viljelijänaisiin kohdistuvissa kansainvälisissä tutkimuksissa käsitellään esimerkiksi maaseudulla asuvien naisten työpaikkoja (Henderson & Hoggart 2003), lasten päivähoitoa ja maaseudulla asuviin naisiin kohdistuvia odotuksia kotona lapsensa hoitavina äiteinä (Halliday & Little 2001) sekä naisten pelkoja rikoksen uhriksi joutumisesta maaseudulla (Little et al. 2005). Jonkin verran huomiota osakseen saavat maaseudun kehittämistyötä paikallistasolla tekevät naiset (Midgley 2006; O Toole & Macgarvey 2003). Myös Maaseudun uusi aika -lehden kehittämistyön kansainvälistä yhteistyötä käsittelevässä teemanumerossa esitellään kokemuksia norjalaisista naishankkeista (Gjertsen & Meistad 2001). Norjalaisessa aluepolitiikassa naisiin on kiinnitetty huomiota 1980-luvulta lähtien muun muassa siitä syystä, että naisten muuttoliike syrjäseuduilta keskuksiin on ollut vilkkaampaa kuin miesten. Naishankkeissa ei arvioiden mukaan ole keskitytty luomaan taloudellista toimintaa ja lisätyöpaikkoja, mikä on ristiriidassa virallisten tavoitteiden kanssa. Sen sijaan monet näistä hankkeista ovat vaikuttaneet myönteisesti naisten elämänlaatuun. Toinen vaikutus on ollut se, että naishankkeista saadut kokemukset ovat voineet johdattaa alueellista kehittämispolitiikkaa ja elinkeinopolitiikkaa moniarvoisempaan suuntaan (Gjertsen & Meistad 2001, 54). Ryhmään muut kuin viljelijänaiset kuuluvat myös esimerkiksi yrittäjänaiset, joiden paikkasuhdetta on analysoinut Hanna-Mari Ikonen (2006), sekä maallemuuttajat, joista löytyy kotimaisia ja ulkomaisia esimerkkejä (Munkejord 2006; Turunen 2000). Metsätaloudessa työskentelevät naiset tai metsänomistajanaiset ovat esillä muutamassa pohjoiselle havumetsävyöhykkeelle sijoittuvassa tapauksessa. Marita Malinen, Marjatta Pikkarainen ja Minna Komulainen (2002) tarkastelevat suomalaisten naismetsänomistajien metsäsuhdetta ja käsityksiä metsän tarjoamista toimeentulomahdollisuuksista. Kysymys on ajankohtainen, sillä naisten osuus metsänomistajista on noussut kolmannekseen (mt,. 28). Gro Follo (2002) analysoi norjalaisten nuorten naisten kokemuksia metsäalan koulutukseen osallistumisesta. Ala on miehinen, mutta koulutuksen läpi käyneet naiset kokevat selviytyneensä haasteesta. Maureen Reedin (2003) havainnot naisen paikasta kanadalaisissa metsätalousyhdyskunnissa eivät ole yhtä rohkaisevia. Hänen tulkintansa mukaan naiset vahvistavat itse toiminnallaan stereotyyppisiä käsityksiä naiseudesta ja edesauttavat näin omaa syrjäytymistään metsäalan töistä ja ammateista. Maskuliinisuutta tai maaseudun miehiä analysoivia tutkimuksia on julkaistu lukumääräisesti paljon vähemmän kuin naisia, naisten identiteettejä ja feminiinisyyttä koskevia tutkimuksia. Tämä havainto koskee sekä kotimaista että kansainvälistä sukupuolitutkimusta (taulukko 1). Viljelijämiesten ohella tarkastellaan esimerkiksi maaseudun nuoria miehiä, jotka ovat miestutkijoiden tyypillisin kohderyhmä. Caitríona Ni Laoire (2001) tarttuu vaikeaan kysymykseen irlantilaisten nuorten miesten lisääntyneistä itsemurhista, jotka hän yhdistää maaseudun rakenteellisiin muutoksiin ja maaseudun perinteisen mieheyden murrokseen. Anna Kraack & Jane Kenway (2001) analysoivat nuorten miesten identiteettien rakentumista ja maskuliinisuuden ilmentämistä erilaisissa maaseudulle sijoittuvissa tiloissa. Suomessa nuoria miehiä ja heidän elämänmenoaan sekä tulevaisuudensuunnitelmiaan on tutkinut Vesa Rouhiainen (2000). Hänen havaintonsa työtä arvostavista ja maalla viihtyvistä perheellisistä miehistä purkavat stereotyyppisiä käsi-

20 14 tyksiä maalaispojista, jotka ajelevat karvanoppacorolloilla pitkin kylän raittia ja joiden kohtalona on päätyä lopulta vanhempiensa peräkammareihin (mt., 11). Lisäksi käsitellään metsäalan miesvaltaisuutta ja sen ilmenemismuotoja (Brandth & Haugen 2000) sekä maaseudun kehittämistyön maskuliinisia piirteitä (Pini 2006). Kotimaisista tutkijoista Harri Jokiranta (2004) analysoi mieheyden murrosta ja maaseudun miesten hyvinvointia. Hänen haastattelemansa miehet toimivat erilaisissa maaseudulle tyypillisissä ammateissa ja osa heistä on maanviljelijöitä. Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on se, ettei maaseudun mieheys jäsenny entiseen tapaan fyysisyyden, voiman ja vallankäytön perustalta. Sen sijaan miehenä olemiseen sisältyy myös muita aineksia. Jokirannan (mt., 23) haastatellut hakevat ja rakentavat mieheyttään omaehtoisena, mutta aiempaa tasavertaisempana suhteessa naiseen, refleksiivisenä suhteessa vallitseviin mieheyden malleihin ja kriittisenä suhteessa elettävään aikaan. Huomion arvoista on se, että maaseudun miestutkimus on aihepiireiltään ja teemoiltaan naisia koskevaa tutkimusta hajanaisempaa ja moninaisempaa. Toisin kuin naisiin kohdistuvissa tutkimuksissa, maaseudun miehiä käsittelevissä tutkimuksissa tavoitteena ei yleensä ole pelkästään miesten näkyväksi tekeminen ja mieskysymysten esille nostaminen. Rouhiainen (2000) tosin painottaa myös tätä näkökohtaa. Tämä on sinänsä perusteltua, sillä maaseutututkimuksessa mieskysymyksiä ja miesten kokemuksia ei ole juuri tarkasteltu tietoisesti miesnäkökulmaa korostaen. Miesnäkökulma on tullut tutkimuksiin pikemminkin vahingossa ja tiedostamatta, kun haastateltaviksi on valittu esimerkiksi ensisijaisia viljelijöitä tai kotitalouksien vanhimpia henkilöitä. Aineistoon kuuluvissa kansainvälisissä miestutkimuksissa käsitellään lähes yksinomaan sosiaalista sukupuolta. Käsitteellisiä eroja joita käsitellään tarkemmin seuraavassa jaksossa selittänee se, että maaseudun maskuliinisuuden tutkimus ponnistaa eri lähtökohdista kuin aikanaan maaseudun naistutkimus, joka syntyi sukupuolineutraalin maaseutututkimuksen kritiikiksi yli kolmekymmentä vuotta sitten. Käsitteellisiä käänteitä ja sitkeää pysyvyyttä Väitetty painopisteen siirtyminen naisten tutkimuksesta maaseudun moninaisten sukupuoliidentiteettien analyysiin näyttää artikkeliaineiston perusteella toteutuneen 2000-luvulla (vrt. Whatmore et al. 1994). Kaikkiaan kansainvälisistä lehdistä poimitun aineiston perusteella voidaan todeta, että tutkimuskohteena ovat nykyisin useammin sukupuoli-identiteetit kuin naiset tai miehet sinänsä. Edellä mainittujen mieheyttä tai maskuliinisuutta koskevien analyysien lisäksi aineistosta löytyy runsaasti esimerkkejä maaseudun naiseutta tai feminiinisyyttä käsittelevistä tutkimuksista (esim. Brandth 2006; Halliday & Little 2001; Heather et al. 2005; Reed 2003). Osassa tutkimuksista tarkastellaan kuitenkin entiseen tapaan maaseudun naisia eli käytännössä tyypillisesti emännän asemaa, roolia ja jaksamista perheviljelmällä (esim. Haugen & Blekesaune 2005; Kazakopoulos & Gidrakou 2003; Melberg 2003). Kotimaisissa Maaseudun uusi aika -lehdessä julkaistuissa artikkeleissa siirtymä sosiaalisen sukupuolen tarkasteluun ei ole yhtä selvästi havaittavissa, vaan molemmat näkökulmat ovat yhtä lailla edustettuina.

Sukupuoli-identiteetit ja keho maaseutumaantieteen tutkimuskohteina

Sukupuoli-identiteetit ja keho maaseutumaantieteen tutkimuskohteina Sukupuoli-identiteetit ja keho maaseutumaantieteen tutkimuskohteina MAARIT SIRENI Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos Kysymykset naisen asemasta ja sukupuolesta nousivat esille maaseutumaantieteessä

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2011

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Toiminnan tarkoitus Maaseudun uusi aika -yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää suomalaista maaseutututkimusta

Lisätiedot

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA Muistiot 2011:1 1 Opetushallitus ja tekijät Muistiot 2011:1 ISBN 978-952-13-4639-2 (pdf) ISSN-L 1798-8896 ISSN 1798-890X (verkkojulkaisu) Taitto: Sirpa Ropponen

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2012 (Sääntömääräiselle syyskokoukselle 17.11.2011) Toiminnan tarkoitus Maaseudun uusi aika -yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Paneelin 20 näkökulma Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Tutkijakollegium/ Sami Pihlström/ JUFO-seminaari 3.2.2015 1 Taustaa Paneeli 20: Filosofia

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Marjaana Seppänen ja Ilkka Haapola 10.11.2015 1 Yhteisöllisyys Poliittisessa keskustelussa yhteisöllisyys

Lisätiedot

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun

Lisätiedot

Sukupuolen merkitys. Näkökulma sukupuoleen

Sukupuolen merkitys. Näkökulma sukupuoleen Sukupuolen merkitys Näkökulma sukupuoleen Sukupuolen ulottuvuuksia Biologinen (esim. hormonaalinen, kromosominen, rakenne) Psyykkinen (oma kokemus) Sukupuolinen itseilmaisu (pukeutuminen, roolit, käyttäytyminen

Lisätiedot

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -mallin suomalaiset sovellutukset -tutkimushanke Riikka Haahtela 28.11.2014 Esityksen rakenne Tutkimuksellinen

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Tutkimus, julkaiseminen ja väitöskirja Tampereen yliopistossa Tampereen yliopisto 15.5.2012 Otto Auranen tutkija, Tampereen

Lisätiedot

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kalvomateriaali: Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua Sukupuolivaikutusten arviointi säädösvalmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä 14.4.2015

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ V A L T A K U N N A L L I N E N T A K O - S E M I N A A R I 2 8. 1. 2 0 1 3 S U O M E N K A N S A L L I S M U S E O Poolin yleisteemat Dokumentoinnin kohteena

Lisätiedot

Somalien ja venäläisten näkökulma

Somalien ja venäläisten näkökulma Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Positiivinen tunnistaminen lasten ja nuorten arjessa

Positiivinen tunnistaminen lasten ja nuorten arjessa Positiivinen tunnistaminen lasten ja nuorten arjessa Elämän syrjässä? Lasten ja nuorten pahoinvoinnin paikat ja hyvinvoinnin tilat Helsinki, 7.6.2013 Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG)

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE TYÖN TARKASTUKSEN JA PAINATUKSEN ETENEMINEN Timo Suutama 8.10.2014 Artikkeliväitöskirjan

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Koordinaattori Otto Auranen, TSV Tutkijat, kirjastot ja tutkimuksen arviointi seminaari Helsinki

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

ikääntyessä FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto

ikääntyessä FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto Yhteiskunta ja ihmisen osallisuus ikääntyessä Marja Saarenheimo FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto Tämän alustuksen kysymykset 1. Millainen elämänvaihe vanhuus on nyky- käsitysten t mukaan? 2. Mistä iäkkään

Lisätiedot

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella?

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Rauno Sairinen Professori MYY osaamiskeskittymä (Metsä, yhteiskunta ja ympäristö) rauno.sairinen@joensuu.fi Yhteiskuntatieteellisen metsätutkimuksen

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa F 64 Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa Yleistä... Sukupuoli-identiteettejä: Transvestiitti Mies / Nainen / intersukupuolinen Transsukupuolinen nainen/-mies Genderqueer (yl. muunsukupuolinen)

Lisätiedot

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Paikka Paikan kaksi merkitystä: 1) Paikka fyysisenä kokonaisuutena, jossa ihminen toimii ja liikkuu. Erilaiset

Lisätiedot

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA MIELELLÄÄN-SEMINAARI 7.10.2015 Puistotorni, Tampere HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiaaligerontologia, sosiologia jyrki.jyrkama@jyu.fi TEEMAT Käytännöt

Lisätiedot

FSD1217 Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot 1983-1991

FSD1217 Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot 1983-1991 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot - Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN 1 ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN Mari Katvala Oulun yliopiston kirjasto Oulun yliopiston kirjasto/ Mari Katvala 2 TOIMEKSIANTO Kuinka löytää aineiston, kun julkaiseminen hajaantuu aitoon

Lisätiedot

Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi

Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Tasa-arvon edistämisen kohteet 1. Henkilöstöpoliittinen tasa-arvo kohteena

Lisätiedot

VERKON. Taloustutkimus Oy

VERKON. Taloustutkimus Oy VERKON SISÄLLÖT 2011 Taloustutkimus Oy TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Taloustutkimus Oy on tehnyt Verkon sisällöt -tutkimuksen yhteistyössä Vapa Median kanssa. Tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen Internet-paneelissa

Lisätiedot

Sukupuolen merkitys. Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa

Sukupuolen merkitys. Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa Sukupuolen merkitys Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa Sukupuolisensitiivinen työote Tunnistetaan omassa toiminnassa niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat miehiin ja naisiin. Huomioidaan miesten ja

Lisätiedot

Sosiologiaa Karjalan tutkimuslaitoksessa 1972-2002

Sosiologiaa Karjalan tutkimuslaitoksessa 1972-2002 Sosiologian opetus ja tutkimus 30 vuotta Joensuun yliopisto Sosiologiaa Karjalan tutkimuslaitoksessa 1972-2002 Jukka Oksa 13.12.2002 Karjalan tutkimuslaitos Joensuun yliopiston erillislaitos, perustettu

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Toiminnan tarkoitus Maaseudun uusi aika -yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää suomalaista maaseutututkimusta

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Laadunhallinta yliopistossa. Mikko Mäntysaari

Laadunhallinta yliopistossa. Mikko Mäntysaari Laadunhallinta yliopistossa Mikko Mäntysaari Luennon sisällöstä Luento on pidetty 28.10.2008 Jyväskylän yliopiston sosiaalityön yksikön kehittämispäivänä. Teemana on laadunhallinnan kehittäminen yliopistossa.

Lisätiedot

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2012 Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana KOULU JA MENNEISYYS L

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Julkaisutiedonkeruu laadun työkaluna. Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta: kuinka kehittää toiminnan laatua

Julkaisutiedonkeruu laadun työkaluna. Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta: kuinka kehittää toiminnan laatua Julkaisutiedonkeruu laadun työkaluna Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta: kuinka kehittää toiminnan laatua Julkaisutiedonkeruu ja sen ohjeistus Osa rahoitusmallia Yleinen standardi julkaisujen luokitukselle

Lisätiedot

Tutkimuksen lähtökohdat

Tutkimuksen lähtökohdat Vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä Katja Vilkama Maantieteen laitos, HY Asuminen kaupungin vuokrataloissa nyt ja tulevaisuudessa Seminaari 13.3.2007 Tutkimuksen lähtökohdat Kaikista

Lisätiedot

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Torsti Hyyryläinen & Vesa Rouhiainen & Eeva Uusitalo Rural Studies -yliopistoverkoston 10-vuotisjuhlaseminaari Helsingin yliopiston Runeberg-sali

Lisätiedot

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa Kohtdialogia? Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta dynaamisessajulkisuudessatarkastelussatoiminta sosiaalisessamediassa SatuMariaPusa Helsinginyliopisto Valtiotieteellinentiedekunta Sosiaalitieteidenlaitos

Lisätiedot

Kuntien ja maaseudun glokaali kohtalonyhteys

Kuntien ja maaseudun glokaali kohtalonyhteys Kuntien ja maaseudun glokaali kohtalonyhteys Torsti Hyyryläinen Maaseutututkijatapaaminen Kaarina 18.8.2011 www.helsinki.fi/ruralia 18.8.2011 1 Kysymys kansalaisuudesta ja kansalaistoiminnasta Kansalaisuus

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

Aikakauslehtien mainonta 2009

Aikakauslehtien mainonta 2009 Aikakauslehtien mainonta 09 Eri toimialojen mainonnan kiinnostavuus kussakin lehdessä KMT Kuluttaja 09 KMT Kuluttaja 09 N = 3 (est. 4 440 000) Kysymys: "Kuinka kiinnostavina pidätte seuraavien aihealueiden

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on

Lisätiedot

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulussa Taloustieteellisten aineistojen sisällönkuvailupäivä Toukokuu 2012 Juha Holopainen email: juha.holopainen@aalto.fi FinELib toteutti syys-lokakuussa

Lisätiedot

Esitys Setlementtiliiton sukupuolisensitiivisen työn verkostopäivillä YTM Erja Anttonen, Humak Kuopion kampus

Esitys Setlementtiliiton sukupuolisensitiivisen työn verkostopäivillä YTM Erja Anttonen, Humak Kuopion kampus Esitys Setlementtiliiton sukupuolisensitiivisen työn verkostopäivillä 11.2.2016 YTM Erja Anttonen, Humak Kuopion kampus Sosiaalipedagogiikan maisteriohjelma, 2014-2017 (tavoite), UEF Voimauttavan valokuvan

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Muslimimiehet diasporassa

Muslimimiehet diasporassa Muslimimiehet diasporassa * sukupuolijärjestelmän keskeisiä piirteitä arabimaailmassa * tapausesimerkki Pohjois - Marokosta * kohtaamisia läntisen hyvinvointivaltion kanssa hegemoninen sukupuoli rajul

Lisätiedot

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 Mikä ihmeen ICES? Mikä on ICES? (International Council for the Exploration of the Sea) (Kansainvälinen

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten

Lisätiedot

Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015

Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015 Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 2/2015 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT Tähän korttipakkaan on koottu apukeinoja opinto-piirityöskentelyä varten. Voitte noudattaa ohjeita järjestelmällisesti tai soveltaa niitä vapaasti haluamallanne

Lisätiedot