Ilmasto. Ilmaston muuttuminen kasvihuonekaasujen. Haaste teknologialle. Näkemyksiä ja tuloksia Climtech-ohjelmasta. Ilmasto. Haaste teknologialle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ilmasto. Ilmaston muuttuminen kasvihuonekaasujen. Haaste teknologialle. Näkemyksiä ja tuloksia Climtech-ohjelmasta. Ilmasto. Haaste teknologialle"

Transkriptio

1 Toimittaneet Ilkka Savolainen Mikael Ohlström Anne Kärkkäinen Ilmaston muuttuminen kasvihuonekaasujen päästöjen vuoksi on suuri uhka luonnolle ja ihmisille. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii paljon Kioton pöytäkirjan velvoitteita voimakkaampia vähennyksiä päästöissä. Maapallon väkiluku ja talous kasvavat. Päästöjen rajoittamiseksi tarvitaan suuria muutoksia kulutuksessa ja tuotannossa sekä näihin liittyvissä teknologioissa. Kehittämällä ja ottamalla käyttöön uutta, puhdasta ja tehokasta teknologiaa sekä hyödyntämällä uusiutuvaa energiaa voidaan kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittamisen kustannuksia alentaa. Ajan mittaan päästöjä voidaan vähentää paljon enemmän kuin Kioton velvoitteet edellyttävät. Uutta teknologiaa voidaan käyttää päästöjen rajoittamiseen koko maailmassa. Suomelle avautuu merkittäviä mahdollisuuksia kasvattaa teknologian vientiä ulkomaille. Ilmasto Haaste teknologialle Ilmasto Haaste teknologialle Näkemyksiä ja tuloksia Climtech-ohjelmasta ISBN & ohjelmat/climtech

2 Ilmasto Haaste teknologialle

3 Toimittaneet Ilkka Savolainen Mikael Ohlström Anne Kärkkäinen Ilmasto Haaste teknologialle Näkemyksiä ja tuloksia Climtech-ohjelmasta

4 Kirjassa haastatellut asiantuntijat: Erkki Jatila, Ilmatieteen laitoksen entinen pääjohtaja Allan Johansson, tutkimusprofessori, VTT Martti Äijälä, teknologiajohtaja, Tekes Ilkka Savolainen, tutkimusprofessori, VTT Heikki Niininen, johtaja, Fortum Oy Helena Vuorelma, kehittämisjohtaja, ympäristöministeriö Jorma Mäntynen, professori, Tampereen teknillinen yliopisto Peter Lund, professori, Teknillinen korkeakoulu Kari Saviharju, tekninen johtaja, Andritz Oy, soodakattilat Juha Kaila, jätehuoltojohtaja, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) Matti Rasimus, markkinatietoyksikön johtaja, Finpro Mika Pantzar, tutkimuspäällikkö, Kuluttajatutkimuskeskus Luvun Ilmastonmuutos miten voimme vaikuttaa ovat kirjoittaneet tutkimusprofessori Ilkka Savolainen, tutkija Mikael Ohlström ja erikoistutkija Sanna Syri VTT Prosesseista. Kuvien graafinen suunnittelu: Pirjo Helke ISBN Edita Prima Oy Helsinki 2003

5 Esipuhe T ekes käynnisti Teknologia ja ilmastonmuutos eli Climtech-ohjelman vuonna 1999 tavoitteena edistää ilmastonmuutosta rajoittavan teknologian kehittämistä ja vientiä sekä tukea kansallisten ja kansainvälisten ilmastotavoitteiden saavuttamista. VTT Prosessit koordinoi ohjelmaa. Ohjelmapäällikkönä toimi tutkimusprofessori Ilkka Savolainen. Ohjelman aikana syntyi materiaalia, jonka hyödyntäminen yleisemminkin kuin normaaleina raportteina tuntui aiheelliselta. Koska ohjelman tavoitteisiin oli myös sisällytetty laaja tiedonvälitys, päätettiin koota materiaalin pohjalta kirja. Tässä kirjassa Climtech-ohjelmaan osallistuneet tutkijat esittävät tuloksia ja näkemyksiään laajalle lukijakunnalle tarkoitetussa muodossa. Kirjan ovat toimittaneet VTT:sta tutkimusprofessori Ilkka Savolainen ja tutkija Mikael Ohlström sekä Viestintä OK:sta toimittaja Anne Kärkkäinen, joka on muokannut tutkijoiden tekstejä helppolukuisemmiksi. Graafikko Pirjo Helke on vastannut kirjan kuvituksesta yhdessä kirjoittajien kanssa. Kirjan toimituskunnan puheenjohtajana toimi tutkimusprofessori Allan Johansson VTT:sta. Toimituskunnan jäseninä olivat edellä mainittujen lisäksi Tekesistä johtava teknologia-asiantuntija Raija Pikku-Pyhältö, teknologia-asiantuntija Sami Tuhkanen ja tiedottaja Soile Pohjanpalo. Editan edustajana on ollut kustannuspäällikkö Olli Vuorikivi. Kiitämme lämpimästi kaikkia kirjan tekoon osallistuneita heidän työstään ja ponnisteluistaan kirjan hyväksi. Tekes julkaisee rinnan tämän kirjan kanssa samaan aihepiiriin liittyvän toisen kirjan Ilmastonmuutos teknologiapolitiikan vaikutukset. Siinä tarkastellaan joidenkin aiempien Tekesin teknologiaohjelmien ja hankekokonaisuuksien vaikutuksia kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittamiseen. Helsingissä helmikuussa 2003 Teknologian kehittämiskeskus Tekes 5

6 Sisällysluettelo Esipuhe 5 Yhteenveto 8 Teknologia ja ilmastonmuutos -ohjelma mitä se on 10 Ilmastonmuutos miten voimme vaikuttaa 13 Ihminen muuttaa ilmastoa 15 Kulutus ja energiankäyttö kasvavat 25 Ilmastonmuutosta voidaan hillitä 33 Tuloksiin monipuolisella teknologialla 43 Energiaa osataan säästää riittääkö tahtoa 53 Energiankäyttöä voidaan tehostaa teollisuudessa, Petri Vasara ja Jaakko Jokinen 55 Rakennusten energiankulutus voidaan puolittaa, Mikko Saari 75 Säästeliäämpiä liikennevälineitä ja tiiviimpiä yhdyskuntia, Hanna Kalenoja, Jorma Mäntynen ja Juhani Laurikko 87 Päästöjen rajoittaminen vaihtoehtoja löytyy 101 Uusiutuvat energialähteet - suuret mahdollisuudet, Satu Helynen, Esa Peltola ja Peter Lund 103 Tulevaisuuden energiajärjestelmät jo totta, Eero Vartiainen 123 6

7 Hiilidioksidia voidaan erottaa ja varastoida, Tiina Koljonen ja Hanne Siikavirta 139 Jätehuollon kasvihuonekaasujen päästöjen hallinta edullista, Kai Sipilä, Tuula Mäkinen, Sami Tuhkanen, Tarja Turkulainen, Elina Lohiniva ja Jouko Petäjä 147 Fluorattujen kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittaminen tärkeää, Teemu Oinonen ja Sampo Soimakallio 159 Mitkä ovat mahdollisuudet Suomessa 165 Päästöt vähenevät aktiivisella teknologian kehitystyöllä, Antti Lehtilä ja Sanna Syri 167 Teknologiaa käyttöön kynnystä voidaan madaltaa 187 Uuden teknologian käyttöönottoa voidaan edistää, Raimo Lovio, Sirkku Kivisaari ja Erja Väyrynen 189 Liite 1. Karttakuva Climtech-ohjelman kattavuudesta 203 Liite 2. Teknologia ja ilmastonmuutos (Climtech) -ohjelman projektit 204 Hakemisto 205 7

8 ILMASTON MUUTOS MITEN VOIMME VAIKUTTAA Yhteenveto Ilmaston muuttuminen kasvihuonekaasujen päästöjen vuoksi on suuri uhka luonnolle ja ihmisille, vaikka arviot ilmastonmuutoksen seurauksista ovatkin vielä epävarmoja. Kioton pöytäkirjan päästöjen vähentämisen velvoitteet eivät riitä pysäyttämään ilmaston muuttumista, vaan päästöjä pitää rajoittaa Kioton velvoitteita paljon enemmän. Kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen on tärkeä askel kohti kestävää kehitystä. Päästöjä voidaan vähentää parantamalla energiantuotannon tehokkuutta ja ottamalla käyttöön uusiutuvia, vähäpäästöisiä tai kasvihuonevaikutukseltaan neutraaleja energiamuotoja. Energiankäyttöä voidaan tehostaa teknisin keinoin sekä muuttamalla käyttö- ja kulutustottumuksia. Keskeistä on myös muuttaa talouden rakennetta vähemmän energiaa kuluttavaksi. Kasvihuonekaasuja vapautuu myös muun muassa teollisuuden prosesseista, jätehuollosta ja maataloudesta. Näiden päästöjen rajoittaminen on usein kustannustehokasta. Materiaalien tuotannon ja käytön tehokkuus on tärkeää aine- ja energiavirtojen pienentämiseksi. Jätehuollon ja maatalouden päästöjen rajoittaminen kytkeytyy näiden alojen muuhun kehittämiseen. Teollisuus käyttää huomattavan osan energiasta, Suomessa peräti puolet. Suomessa valmistetaan maailman markkinoille monia sellaisia tuotteita, kuten paperia ja metalleja, joiden tekeminen vaatii paljon energiaa. Energiankäytön tehostaminen kuuluu teolliseen toimintaan luontevasti. Siitä on monenlaisia konkreettisia hyötyjä nyt ja tulevaisuudessa. Paljon erilaisia energiansäästökeinoja on jo käytössä, mutta kehitettävää riittää. Rakennukset käyttävät prosenttia EU:n alueella kulutetusta energiasta. Tekniset ratkaisut mahdollistavat sen, että tulevaisuudessa rakennukset kuluttavat paljon nykyistä vähemmän energiaa. Niissä on myös mukava asua, sillä ilma on puhdasta, talvella lämmintä ja kesällä viileää. Liikenne Euroopassa ja maailmassa lisääntyy nopeasti. Varsinkin tieliikenne tuottaa paljon hiilidioksidipäästöjä. Niitä voidaan vähentää kehittämällä niukkapäästöisempiä kulkuvälineitä ja suunnittelemalla yhdyskunnat siten, että liikkua voitaisiin helposti muutenkin kuin henkilöautoilla. Maailman energiataloutta hallitsevat fossiiliset polttoaineet 85-prosenttisesti. Uusia uusiutuvia energialähteitä, kuten aurinko- ja tuulienergiaa, käytetään vielä vähän. Niiden osuus on alle yksi prosentti. Perinteisten energialähteiden markkinat kasvavat muutaman prosentin vuodessa ja uusien uusiutuvien energialähteiden, kuten tuuli- ja aurinkoenergian, jopa useita kymmeniä prosentteja vuodessa. Bioenergiateknologian ja bioenergian käytön kehitys on myös nopeaa. Suomella on maailmassa keskeinen asema bioenergiatekno- 8

9 logian kehittäjänä ja laitteiden valmistajana. Tuulivoimaloiden osien valmistajana Suomella on maailmassa huomattava markkinaosuus, ja viennin arvioidaan jatkavan nopeaa kasvua. Fossiilisista polttoaineista peräisin olevan hiilidioksidin päästöjä voidaan vähentää myös erottamalla sitä savukaasuista energiantuotannossa ja teollisuudessa. Erotettu hiilidioksidi voidaan varastoida maan alle geologisiin muodostumiin, kuten käytettyihin kaasu- ja öljykenttiin. Ennen kuin varastoinnilla voidaan maailmanlaajuisesti vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä, varastoinnin turvallisuutta ihmiselle ja ympäristölle tulee tutkia. Jätehuollon kasvihuonekaasupäästöt johtuvat pääasiassa kaatopaikkojen metaanipäästöistä. Metaani on voimakas kasvihuonekaasu, jota syntyy hapettomissa oloissa hajoavista orgaanisista aineista. Nämä eloperäiset aineet ovat peräisin biojätteestä, paperista ja puuperäisistä aineista. Jätehuoltoa kehittämällä päästöjä voidaan vähentää edullisesti. Fluorattujen kasvihuonekaasujen päästöjen ennakoidaan moninkertaistuvan lähitulevaisuudessa. Tämä johtuu siitä, että jäähdytyksen yleistymisen myötä kylmäaineiden käyttö lisääntyy ja kylmäaineina siirrytään käyttämään otsonikerrosta heikentävien aineiden sijasta juuri fluorattuja kaasuja. Teknisesti on kuitenkin mahdollista käyttää tiiviimpiä laitteita tai korvata fluorattuja kaasuja haitattomilla yhdisteillä. Jos Suomessa ja muualla kehitettäisiin ja kaupallistettaisiin uusia teknologioita vielä nykyistäkin enemmän, kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen halpenisi. Suomea koskevissa skenaariotarkasteluissa uusiutuvan energian, etenkin biopolttoaineiden ja tuulen, käyttö lisääntyisi huomattavasti. Samalla kustannukset alenisivat ja ajan oloon päästöjä voitaisiin vähentää huomattavasti enemmän kuin Kioton ensimmäisen sopimuskauden velvoitteet edellyttävät. Ilmastonmuutoksen hillitseminen synnyttää maailmaan teknologiamarkkinat, joilla kysytään energiajärjestelmien ja muiden päästöjä tuottavien toimintojen parannuskeinoja. Satojen miljardien eurojen vuotuiset investoinnit siirtyvät vähitellen lähivuosikymmeninä fossiilisia polttoaineita käyttävistä teknologioista yhä enemmän uusiutuvia energialähteitä käyttäviin ja päästöttömiin teknologioihin sekä energiatehokkuuden lisäämiseen. Uudet teknologiat vähentävät myös muita ilmansaasteita, kuten rikki-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjä. Odotettavissa oleva markkinoiden muutos on tavattoman suuri liiketoimintamahdollisuus. Jo nyt Suomen energiateknologian vienti on maailman mitassa poikkeuksellisen laajaa. Suomalaisten uusien teknologioiden markkinoille pääsyä voidaan helpottaa monilla eri tavoilla. Yritysten tulisi nähdä pitkän ajan mahdollisuudet, jotta kehitystyö olisi kannattavaa. Selkeä pitkäaikainen poliittinen sitoumus päästöjen rajoittamisesta on tärkeä viesti yrityksille. Päästöjen rajoittamiseksi myös uuden teknologian kysyntää tulee edistää, ja markkinoita voidaan kehittää uusilla liiketoimintatavoilla. Yhteistyöverkostoilla ja eri osapuolten laatimilla toimintaohjelmilla on myös keskeinen tehtävä kaupallistamisessa. 9

10 TEKNOLOGIA JA ILMASTONMUUTOS -OHJELMA MITÄ SE ON Teknologia ja ilmastonmuutos -ohjelma mitä se on T ekesin Teknologia ja ilmastonmuutos eli Climtech-ohjelman yleisenä tavoitteena oli edistää ilmastonmuutosta rajoittavaa teknologiaa ja sen vientiä sekä tukea kansallisten ja kansainvälisten ilmastotavoitteiden saavuttamista. Näihin pyrittiin tekemällä arvioita ilmastonmuutoksen rajoittamiseen soveltuvan teknologian tasosta ja kehitysnäkymistä sekä niiden teknologisista ja taloudellisista mahdollisuuksista. Tällä laajalla kokonaistarkastelulla pyritään tukemaan teknologisia valintoja, teknologian tutkimusta ja kehitystä sekä kaupallistamista ja käyttöönottoa. Ohjelma edistää samalla suomalaisen teollisuuden mahdollisuuksia hyödyntää liiketoimintatilaisuutta, jonka ilmastonmuutoksen rajoittaminen tarjoaa. Climtech-ohjelmassa tarkasteltiin teknologioita melko pitkällä, vuoteen 2030 ulottuvalla tähtäimellä. Vaikka energiajärjestelmä ja -talous ovat pääomavaltaisia ja ne muuttuvat suhteellisen hitaasti, näin pitkä tarkasteluväli antaisi monista nopeasti kehittyvistä teknologioista vain hyvin karkeita tuloksia. Tämän vuoksi käytännössä tarkasteltiin usein myös lyhyempiä aikavälejä. Eri teknologioiden mahdollisuuksia pyrittiin arvioimaan kokonaiskuvien avulla. Kokonaiskuvaa arvioitiin kolme kertaa ohjelman aikana. Ohjelman alussa laadittiin lähtökohtaraportti (Savolainen et al. 2000), johon koottiin tietoja kansallisista ja kan- sainvälisistä tutkimus- ja teknologiaohjelmista sekä tehdyistä arvioista eri teknologioiden merkityksestä ilmastonmuutoksen hallinnassa. Tätä arviota käytettiin hyväksi, kun Climtech-ohjelmaan valittiin tutkimushankkeita. Toinen laajahkoa kokonaisuutta arvioiva raportti tehtiin kansallisen ilmastostrategian tueksi (Savolainen et al. 2001). Siinä teknologioiden tarkastelu rajattiin koskemaan Suomen päästöille keskeisiä alueita. Kolmas kokonaiskuva ilmastonmuutosta hillitsevistä teknologioista esitetään tässä kirjassa. Climtech-ohjelman toimintatapaan kuului vuorovaikutteinen tiedonvälitys teknologioita kehittävien ohjelmien, organisaatioiden ja tutkijoiden kanssa. Ohjelmassa järjestettiin yli kymmenen seminaaria, ja hankkeiden tutkijat osallistuivat kokonaiskuvaa esittävien raporttien kirjoittamiseen. Ohjelmasta ja sen hankkeista sekä hankkeiden tuloksista on kerrottu lukuisissa ammatillisissa ja tieteellisissä lehdissä sekä muiden tahojen järjestämissä kansainvälisissä ja suomalaisissa seminaareissa. Ohjelman ja sen yksittäisten hankkeiden tuloksista on laadittu myös suuri määrä esitteitä. Hankkeiden tulosesitteet löytyvät ohjelman internet-sivuilta sekä suomen- että englanninkielisinä. Kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittamista voidaan tehdä varsin monin keinoin. Niihin kuuluvat esimerkiksi energiantuotannon ja -kulutuksen tehostaminen, uusiutu- 10

11 vien ja hiilidioksidipäästöttömien energialähteiden käytön lisääminen sekä päästöjen rajoittaminen muun muassa jätehuollossa. Climtech-ohjelman hankkeissa keskityttiin niihin aiheisiin, joista arvioitiin saatavan eniten hyötyä melko pienillä resursseilla (liite 1). Joissakin aihepiireissä, kuten esimerkiksi rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa, teknologisia vaihtoehtoja arvioitiin olevan jo runsaasti. Climtech-ohjelman hankkeet jakautuivat kuuteen aihepiiriin: Uusiutuvat energialähteet ja hajautettu energiantuotanto, Energiatehokkuus ja teollisuus, Muut kasvihuonekaasut kuin hiilidioksidi, Hiilidioksidin erotus ja hyötykäyttö, Mallit ja järjestelmät sekä Kaupallistaminen. Ohjelmassa oli 27 hanketta (liite 2). Hankkeita toteutti seitsemän tutkimuslaitosta tai teknillistä korkeakoulua ja kahdeksan yritystä. Pääosin ohjelmaa rahoitti Tekes. Ohjelmaa, sen hankkeita ja niiden tuloksia kuvataan ohjelman internet-sivuilla (akseli.tekes.fi ja ja myös Climtechohjelman loppuraportissa (Soimakallio & Savolainen 2002). Ohjelman yleisestä suuntaamisesta ja yhteyksistä avainyrityksiin ja -asiantuntijoihin vastasi ohjelman neuvottelukunta, jonka puheenjohtajana toimi johtaja Heikki Niininen Fortum Oyj:stä. Käytännön työtä ohjasi ohjausryhmä, joka piti kokouksia noin kerran kuukaudessa. Ohjausryhmän puheenjohtajina toimivat teknologiajohtaja Martti Äijälä Tekesistä saakka ja sen jälkeen johtava teknologia-asiantuntija Raija Pikku-Pyhältö Tekesistä. Ohjelma koordinoitiin VTT Prosesseissa. Tähän työhön osallistuivat tutkimusprofessori Ilkka Savolainen ohjelmapäällikkönä sekä tutkijat Mikael Ohlström, Sami Tuhkanen ( saakka) sekä Sampo Soimakallio ja erikoistutkijat Riitta Pipatti ( saakka) ja Sanna Syri ( alkaen). Climtech-ohjelman sihteeristön julkaisut Savolainen, I., Tuhkanen, S., Ohlström, M., Pipatti, R., Pingoud, K. & Johansson, A Teknologia ja ilmastonmuutos - Lähtökohtia CLIMTECH-teknologiaohjelmalle. Tekes, Helsinki. Teknologiakatsaus 85/ s. Savolainen, I., Tuhkanen, S. & Lehtilä, A. (toim.) Teknologia ja kasvihuonekaasujen rajoittaminen - Taustatyö kansallista ilmasto-ohjelmaa varten. Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisuja 1/ s. Soimakallio, S. & Savolainen, I. (eds.) Technology and Climate Change CLIMTECH Final Report. Finnish National Technology Agengy (Tekes), Helsinki, Finland. Technology programme report 14/ s. 11

12 ILMASTONMUUTOS miten voimme vaikuttaa 13

13 ILMASTONMUUTOS MITEN VOIMME VAIKUTTAA Haastattelu: Erkki Jatila, Ilmatieteen laitoksen entinen pääjohtaja Maapallon ilmastonmuutos totta Ilmastotieteilijät eivät enää epäröi ennustaa: ilmasto lämpenee vääjäämättä. Ilmastotutkijoiden mukaan maapallon ilmakehän muuttuminen ihmisen toiminnan vuoksi on totta. - Minulle siinä ei ole mitään mystiikkaa. Jos ilmakehän kemiallinen koostumus on muuttunut, ilmakehän säteilyominaisuudet muuttuvat, sanoo Ilmatieteen laitoksen entinen pääjohtaja Erkki Jatila. Hän on osallistunut Suomen edustajana hallitusten välisen ilmastopaneelin, IPCC:n, toimintaan paneelin koko olemassaolon ajan. Ilmakehän kasvihuonekaasut, kuten hiilidioksidi, dityppioksidi ja metaani, ovat lisääntyneet viimeisen sadan vuoden aikana lähinnä ihmisen toimien takia. Tämän vuoksi lämpöä pääsee säteilemään aiempaa vähemmän avaruuteen, ja maapallon ilmasto lämpenee. Jatila kertoo, että IPCC:n varmimpien arvioiden mukaan maapallon ilmasto lämpenee keskimäärin 2-6 astetta seuraavien vuosikymmenien aikana. Pohjois- ja etelänapaa lähempänä olevat alueet lämpenevät enemmän kuin päiväntasaajan seutu. Varsinkin talvista tulee nykyistä lämpimämpiä. Alueellisesti meret lämpenevät hitaammin kuin mantereet. Siksi esimerkiksi meidän leveyksillämme Siperia lämpenee enemmän kuin Suomi. Pienempiä alueellisia muutoksia on kuitenkin vaikea ennakoida, kuten Suomenkin. Jatila huomauttaa, että Suomi sijaitsee merija mannerilmaston välialueella. Täällä Pohjois- Atlantti hillitsee lämpenemistä. - Joka tapauksessa Suomessa keskilämpötila nousee enemmän kuin esimerkiksi Norjassa. Kaiken kaikkiaan Suomen ilmasto alkaa vähitellen muistuttaa Tanskan ja Pohjois-Saksan nykyisiä oloja. Myös sateisuus muuttuu maapallolla. Kuivuuden ennakoidaan haittaavan kaikkein tärkeimpiä viljantuotantoalueita. Nälänhädät saattavat lisääntyä etelässä, mistä seuraa suurta inhimillistä hätää ja jopa kansanvaelluspaineita. - Tulevina vuosikymmeninä pitää pystyä ratkaisemaan ihmiskunnan siedettävä eläminen, Jatila toteaa. Viime vuosina esiintyneistä sään ääri-ilmiöistä, kuten hirmumyrskyistä, tulvista ja valtavista monsuunisateista, ei Jatilan mielestä vielä pysty arvioimaan, liittyvätkö ne ilmastonmuutokseen. - Yleisesti kuitenkin tiedetään, että kun ilmasto hakee uutta tasapainoa, voimakkaat sääilmiöt ovat silloin tyypillisiä. 14

14 Ihminen muuttaa ilmastoa Ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta voidaan pitää suurena uhkana luonnolle ja ihmiskunnalle, vaikka siihen liittyy toistaiseksi paljon epävarmuutta. Epävarmuudesta huolimatta ilmastonmuutosta pitää hillitä. Jos näin ei tehdä, seuraukset saattavat olla tavattoman suuria. I hmisen toiminta lisää ilmakehän niin sanottujen kasvihuonekaasujen pitoisuuksia. Tämä vaikuttaa maapallon säteilyenergiatasapainoon. Ilmasto ja mitä ilmeisimmin ympäristö muuttunevat huomattavasti suurissa osissa maapalloa. Ilmastonmuutos johtuu siitä, että maapallon säteilytase on muuttumassa nopeasti. Tasapainotilassa maapallolle tulee yhtä paljon säteilyenergiaa kuin lähtee. Ilmakehän lisääntyneet kasvihuonekaasut kuitenkin viivästävät energian siirtymistä lämpönä avaruuteen, mutta toisaalta nämä kaasut eivät estä auringosta maapallolle tulevaa säteilyä. Tästä säteilytaseen epätasapainosta käytetään nimitystä säteilypakote. Maapallon säteilyenergiatasetta muuttavat ihmistoiminnasta peräisin olevista kaasuista eniten hiilidioksidi (CO 2 ), metaani (CH 4 ), dityppioksidi (N 2 O) eli typpioksiduuli tai ilokaasu sekä halogenoidut hiilivedyt. Nämä kaasut poistuvat hitaasti ilmakehästä ja ehtivät sekoittua siihen varsin tasaisesti. Etenkin hiilidioksidin pitoisuus kasvaa voimakkaasti. Tätä mieltä on hallitusten välinen ilmastopaneeli eli Inter- governmental Panel on Climate Change, IPCC, joka arvioi uusimmassa raportissaan vuodelta 2001 näiden kaasujen päästöjä ja ilmaston muuttumista sekä muutoksen vaikutuksia luontoon ja ihmiseen. Hiukkaset, noki Kasvihuonekaasujen lisäksi maapallon säteilytasapainoon vaikuttavat monet muut seikat, joista useimmat tunnetaan toistaiseksi melko epätarkasti (kuva 1). Stratosfäärin otsonikato viilentää ilmastoa lievästi, mutta maapallon säteilytasapainoon vaikuttavat myös monet paikalliset tai alueelliset muutokset. Ilmastoa viilentävät erityisesti rikkipäästöistä muodostuvat sulfaattihiukkaset sekä poltosta peräisin olevat useat muut hiukkaset. Ne heijastavat maapallolle tulevaa auringonvaloa avaruuteen ja vähentävät maapallolle imeytyvää säteilyenergiaa. Alailmakehän otsonin lisääntyminen ja nokihiukkaset puolestaan lämmittävät ilmakehää. Hiukkaset vaikuttavat myös epäsuorasti lisäämällä pilvisyyttä. Sen taas arvioidaan viilentävän ilmastoa melko paljon, mutta vaikutus tunnetaan huonosti. Ilmakehää 15

15 ILMASTONMUUTOS MITEN VOIMME VAIKUTTAA KUVA 1. Hiilidioksidin (CO 2 ) lisääntyneet pitoisuudet lisäävät voimakkaasti maapallon säteilypakotetta. Muihin tekijöihin sisältyy suuriakin epävarmuuksia. Kuvassa on ihmisen toiminnasta aiheutuva maapallon keskimääräinen säteilypakote 1990-luvun lopulla esiteolliseen aikaan, eli noin 1750-lukuun, verrattuna IPCC:n mukaan. Kuvassa on myös luonnollinen säteilypakote, joka johtuu auringon säteilyn muutoksesta. Pystysuuntainen jana kuvaa säteilypakotteen epävarmuusarvioita. Kuvan alareunassa on vielä sanallinen käsitys kunkin arvion luotettavuudesta. viilentää myös metsien väheneminen, sillä auringon säteily heijastuu avomaalta takaisin avaruuteen paremmin kuin metsistä. Toisaalta metsien väheneminen vapauttaa hiilidioksidia ilmakehään. Syy: fossiiliset polttoaineet Eniten hiilidioksidia ilmakehään joutuu fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja muutama prosentti kalkin valmistuksesta. Fossiilisten polttoaineiden päästöt ovat suurimmaksi osin peräisin energiantuotannosta (40 prosenttia), teollisuudesta (noin 20 prosenttia), liikenteestä (yli 20 prosenttia) ja muilta sektoreilta, kuten rakennuksissa käytettävistä polttoaineista (noin 20 prosenttia). Liikenteen ja energiantuotannon päästöt kasvavat nopeimmin. Energiasektorilla tuotettu energia kulutetaan lähes kokonaan teollisuudessa ja rakennuksissa. Energiasektorin päästöjen kasvu kuvaa paljolti sitä, että kaikkialla maailmassa kiinteistöissä käytetään yhä enemmän keskitetysti tuotettua energiaa, enimmäkseen sähköä. 16

16 KUVA 2. Kehittyneiden maiden päästöt kasvoivat voimakkaasti vuoden 1973 öljykriisiin saakka. Tämän jälkeen päästöjen kasvu on hidastunut. Siirtymätalousmaiden taantuma on pienentänyt kehittyneiden maiden päästöjä vuoden 1990 jälkeen. Kehitysmaiden päästöt ovat kasvaneet nopeasti viime vuosikymmeninä. Metsää häviää tropiikissa Noin viidennes hiilidioksidin kokonaispäästöistä johtuu metsien hävityksestä erityisesti tropiikissa. Metsien hävityksen vuoksi hiilidioksidia joutuu ilmaan miljoonaa tonnia vuodessa. Vaikka tropiikin metsät vähenevät, biosfäärin kokonaishiilivarasto kasvaa, sillä lauhkean ja viileän vyöhykkeen metsät lisääntyvät. Lisäksi kasvit kasvavat hiukan paremmin ilman hiilidioksidipitoisuuden lisäännyttyä. Suomessa ja monessa muussa Euroopan maassa metsäekosysteemin hiilivarasto on karttumassa, sillä metsän kasvu ylittää hakkuut. Metsien käyttö teollisuuden raaka-aineena tai bioenergian lähteenä ei lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta, jos hakkuut eivät ylitä kasvua. Puuaineksesta vapautuva hiilidioksidi sitoutuu takaisin kasvavaan metsään. Tämän vuoksi bioenergiaa voidaan pitää kasvihuonevaikutukseltaan hiilidioksidineutraalina. Maatalouden päästöt Huomattavat metaani- ja dityppioksidipäästöt ovat peräisin maataloudesta (taulukko 1). Eniten metaania tuottavat karjatalous 17

17 ILMASTONMUUTOS MITEN VOIMME VAIKUTTAA ja riisinviljely, dityppioksidia puolestaan maatalousmaa ja typpilannoitus. Metaania vapautuu paljon myös kaatopaikoilta ja polttoaineiden tuotannosta. TAULUKKO 1. Maailman kasvihuonekaasujen päästöt vuonna 1999 sektoreittain jaoteltuna. Taulukossa on otettu huomioon hiilidioksidin (CO 2 ) lisäksi metaani- (CH 4 ) ja dityppioksidipäästöt (N 2 O) sekä fluorattujen hiilivetyjen (HFC:t, PFC:t) ja rikkiheksafluoridin (SF 6 ) päästöt. Ilmasto lämpenee Koska kasvihuonekaasu- ja erityisesti hiilidioksidipitoisuudet lisääntyvät ilmakehässä, ilmaston arvioidaan lämpenevän. IPCC on arvioinut ilmaston lämpenemistä erilaisten päästöskenaarioiden pohjalta. Lähtöoletuksena on käytetty maapallon sosioekonomista kehitystä, johon vaikuttavat muun muassa väestö, talous ja teknologia. Eri skenaarioissa päästöt kehittyvät tulevaisuudessa hyvin eri tavalla, mutta kaikissa lämpötila nousee, joskin lämpenemisarviot vaihtelevat (kuva 3). Tulosten epävarmuutta lisää se, että ilmaston muuttumista ei osata arvioida tietyn päästöjen kehityskulun seurauksena kovin tarkasti. Arvioiden mukaan lämpötilat kohoaisivat lähes kaikilla maa-alueilla enemmän kuin keskimäärin koko maapallolla. Lämpöaallot yleistyisivät, ja kylmät jaksot vähenisivät. Veden kierto voimistuisi, sadanta kasvaisi ja rankkasateet yleistyisivät. Samalla kuitenkin kuivuus lisääntyisi useilla mantereiden keskialueilla (taulukko 2). Jäätiköiden pienenemisen oletetaan jatkuvan. Samoin pienenevät lumi- ja jääpeitteiset alueet, ikiroudan alueet sekä jään kattamat merialueet. Grönlannin jäätikön arvioidaan pienenevän, kun taas Etelämantereen jäätikön oletetaan kasvavan lisääntyvien sateiden vuoksi. Merenpinnan arvioidaan kohoavan, koska merivesi laajenee lämmetessään ja jäätiköt sulavat. Matalilla saarilla ja rannikkoalueilla elävät ihmiset ovat alttiita meren pinnan nousulle ja tulva-aalloille. Ilmaston muuttuminen vaikuttaisi myös ekosysteemeihin ja ihmisen toimintoihin. Muutokset voivat olla sekä haitallisia että hyödyllisiä. Lämpeneminen lisää esimerkiksi metsä- ja maatalouden tuottoa pohjoisilla leveysasteilla. Ilmaston muuttumisen voimistuessa haitalliset muutokset kuitenkin yleistyvät. Ilmastonmuutos lisää trooppisissa ja subtrooppisissa maissa erityisesti köyhien keskuudessa terveyteen kohdistuvia uhkia. Näitä ovat ovat muun muassa lämpöaallot, myrskyt ja rankkasateet sekä epäsuorat vaikutukset, kuten tautien leviäminen, veden ja ruoan laadun ja saatavuuden heikkeneminen. Todelliset terveysvaikutukset riippuvat paikallisista oloista ja 18

18 KUVA 3. Kaikkien IPCC:n päästöskenaarioiden mukaan maapallon keskilämpötila nousee. Tummalla varjostettu alue kuvaa lämpenemistä olettaen ilmastolle keskimääräinen herkkyys, jolloin vaihtelualue johtuu erilaisista päästöskenaarioista. Vaalealla varjostetussa alueessa otetaan huomioon myös ilmakehän prosesseihin liittyvän tuntemuksen epävarmuus. erilaisista toimista, joilla uhkia pyritään pienentämään. Luonto häiriintyy Ilmaston muuttuminen vaikuttaa ekosysteemien tuottavuuteen ja monimuotoisuuteen. Uhanalaisiin lajeihin kohdistuvat riskit mitä todennäköisimmin lisääntyvät. Samoin lisääntynevät häiriöt, kuten metsäpalot, kuivuus, taudit, uusien lajien tunkeutuminen ja myrskyt. Ilmastonmuutoksen vaikutukset yhdistyvät muihin luonnon ja ihmisen aiheuttamiin stresseihin. Kasvien tuotantokykyä kokonaisuudessaan on vaikea ennustaa, sillä hiilidioksidipitoisuuden lisääntyminen kasvattaa kasvien tuotantokykyä jonkin verran, kun taas erilaiset häiriöt heikentävät sitä. Tuotantokyky voi nousta tai laskea. Ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset näyttävät mallien tulosten perusteella olevan kielteisiä monissa kehitysmaissa. Kehittyneissä maissa vaikutukset ovat sekä myönteisiä että kielteisiä, jos lämpötilat muuttuvat vähän. Jos muutos on suuri, kehittyneissäkin maissa vaikutukset ovat kielteisiä. Trooppisilla ja subtrooppisil- 19

19 ILMASTONMUUTOS MITEN VOIMME VAIKUTTAA TAULUKKO 2. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia tällä vuosisadalla IPCC:n mukaan. la alueilla satojen arvioidaan vähenevän. Vesipula kärjistää ilmastonmuutoksen seurauksia monilla jo kuivilla alueilla. Arvioissa epävarmuutta Ilmaston muuttumisen arviointiin liittyy monia seikkoja, jotka tunnetaan puutteellisesti. Näitä ovat esimerkiksi maapallon säteilytaseeseen vaikuttavat tekijät. Myös luonnollisten tekijöiden osuus ilmaston muuttumiseen tunnetaan heikosti (kuva 1). Lisäksi maailmanlaajuista muutosta kuvaavat ilmastomallit sisältävät epätarkkuuksia, ja eri mallien tulokset eroavat toisistaan huomattavasti yksityiskohdiltaan, vaikkakin keskimäärin eri mallien tulokset tukevat toisiaan (taulukko 2). Ilmastonmuutoksen ympäristövaikutuksia arvioitaessa tulisi tietää paikallisen ilmaston muutokset. Toistaiseksi tutkimukset antavat vielä enimmäkseen melko karkeita tuloksia. Niistä voidaan kuitenkin tehdä yleisiä johtopäätöksiä. 20

20 Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomessa BENGT TAMMELIN, KIRSTI JYLHÄ, HEIKKI TUOMENVIRTA, ARI VENÄLÄINEN, ILMATIETEEN LAITOS PEKKA JÄRVINEN, JOHN FORSIUS, FORTUM OYJ BERTEL VEHVILÄINEN, JARKKO KOSKELA, MERJA TURUNEN, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ilmaston muuttumisen arvioidaan kohottavan Suomen keskilämpötilaa yhdestä kolmeen astetta 2030-luvulle mennessä. Vuotuisen sademäärän arvioidaan kasvavan kymmenkunta prosenttia, joskin arvio on huomattavan epävarma. Talvet lämpiävät enemmän kuin kesät. Tulos pohjautuu Climtech-ohjelman hankkeeseen, jossa on arvioitu ilmastonmuutoksen vaikutuksia energiankäyttöön ja -tuotantoon Suomessa. Arviot perustuvat pääosin maapallonlaajuisen ilmastomallin (HadCM3, Iso-Britannia) tuloksiin. Malli on sovitettu käyttäen havaittua ilmakehän koostumusta. Tämän jälkeen ilmakehän kasvihuonekaasu- ja hiukkaspitoisuuksien on oletettu muuttuvan IPCC:n SRES A2 ja B2 -päästöskenaarioiden mukaan. Hankkeen arviot ilmastonmuutoksen vaikutuksesta energiantuotantoon ja -käyttöön pe- KUVA A. Ilmastonmuutos nostaisi lämpötilaa ja todennäköisesti sateet lisääntyisivät. Lämpötilan (vaaka-akseli) ja sademäärän (pystyakseli) keskimääräiset muutokset talvella ja kesällä Suomessa normaalikaudelta vuosiin mennessä (noin 2030-luvulle) useiden ilmastomalliajojen perusteella. Climtech-ohjelman hankkeessa käytetyn HadCM3-mallin tulokset SRES A2 (B2) -päästöskenaariolle on esitetty isoin punaisin (sinisin) palloin. Pienet punaiset (A2) ja siniset (B2) pallot kuvaavat kolmen muun maapallonlaajuisen ilmastomallin SRESskenaarioihin pohjautuvia tuloksia. Katkoviivan yhdistämät pisteet perustuvat aiempiin Suomalaisen ilmakehämuutosten tutkimusohjelman eli SILMUn skenaarioihin. Lisäksi kuvassa on myös kaksi alueellisen ilmastomallin tulosta (avoimet pallot). Ellipsit kuvaavat ilmaston luontaista 30-vuotisvaihtelua. 21

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ

Lisätiedot

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan

Lisätiedot

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET ILMASTONMUUTOSENNUSTEET Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen Ilmatieteellinen Tutkimuskeskus Kasvihuoneilmiö Osa ilmakehän kaasuista absorboi lämpösäteilyä Merkittävimmät kaasut (osuus

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastotalkoot Satakunnassa, Rauma 9.11.2016 Ilmastonmuutoksen taustalla etenkin fossiilisten

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen Ilmastonmuutos Ari Venäläinen Maapallo on lämmennyt vuosisadassa 0.74 C (0.56 0.92 C). 12 kaikkein lämpimimmästä vuodesta maapallolla 11 on sattunut viimeksi kuluneiden 12 vuoden aikana. Aika (vuosia)

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1. http://www.fmi.fi/acclim II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.211 TEHTÄVÄ: tuottaa ilmaston vaihteluihin

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -ohjausryhmä Kerkkä 17.11.2008 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet. Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet. Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 13.1.2009 Epävarmuus ilmastoennusteissa Päästöskenaarioepävarmuus Ihmiskunnan tuleva käyttäytyminen Malliepävarmuus

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Sisältö Mikä on ilmastonmuutoksen tutkimuksen tuki päätöksenteolle: IPCC ja Ilmastopaneeli Ilmastonmuutos on käynnissä Hillitsemättömällä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksesta ja sään ääri ri-ilmiöistä Lea saukkonen Ilmatieteen laitos 9.12.2008 Havaittu globaali lämpötilan muutos 9.12.2008 2 Havaitut lämpötilan muutokset mantereittain Sinisellä vain luonnollinen

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ?

ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? Page 1 of 18 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ESITYS VIERAILIJARYHMÄLLE 13.V 2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. KASVIHUONEILMIÖ JA SEN VOIMISTUMINEN 2. KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSKENAARIOT

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa?

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Mikko Alestalo Johtaja Ilmatieteen laitos 11/11/2008 31/05/2011 1 Ilmastonmuutoksen hidastaminen Tavoite on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen globaalilla tasolla 90

Lisätiedot

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti

Lisätiedot

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Counting backwards vähähiilisen asumisen skenaariot Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Tiedämme, että asiat eivät voi jatkua nykyisellään toteutuma lähde: Raupach et al.: Global and regional

Lisätiedot

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen arvoketjussa 20.9.2011 Teknologiateollisuus, Helsinki Kuva: Lauri Rotko/Plugi Megatrendit - lähtökohdat

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Pohjois-Savon ELY-keskuksen kuntakoulutus 5.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli 1 Maapallon ilmasto muuttuu - nopeus? 2

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

VALINTOJA KUUMENTAVIA SKENAARIOITA & VIILENTÄVIÄ. Näyttely ilmastonmuutoksesta. Kuumentavia skenaarioita & Viilentäviä valintoja, juliste 1.

VALINTOJA KUUMENTAVIA SKENAARIOITA & VIILENTÄVIÄ. Näyttely ilmastonmuutoksesta. Kuumentavia skenaarioita & Viilentäviä valintoja, juliste 1. KUUMENTAVIA SKENAARIOITA & VIILENTÄVIÄ VALINTOJA Näyttely ilmastonmuutoksesta Kuumentavia skenaarioita & Viilentäviä valintoja, juliste 1. Tee Muutos -ilmastokampanja 2006. MITEN IHMINEN OSAA MUUTTAA ILMASTOA?

Lisätiedot

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.

Lisätiedot

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti Mitä tiede sanoo Hallitustenvälisen lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti IPCC:n arviointiraportit Poikkeuksellinen koonti ja synteesi laajan ja monipuolisen tieteenalan tiedosta Erittäinin arvovaltainen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Toimialajohtaja Kari Larjava Rambollin tulevaisuusseminaari 16.9.2009 TAUSTAA EU on sitoutunut rajoittamaan ilmaston

Lisätiedot

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä 14.04.2014 Erikoistutkija Laura Sokka VTT Sisällys WG3 osaraportti ja ilmastonmuutoksen hillintä Uutta verrattuna 4. arviointiraporttiin Päästöjen

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Musta hiili arktisella alueella

Musta hiili arktisella alueella Musta hiili arktisella alueella Kaarle Kupiainen (Erikoistutkija, FT) Arctic Hour Ympäristöministeriö, Aleksanterinkatu 7, Helsinki 28.5.2015, klo 8.30-9.30 Muiden ilmansaasteiden kuin musta hiilen ilmastovaikutuksista

Lisätiedot

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa?

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Prof. Yrjö Viisanen Research Director Turning research and technology into high quality services Ilmaston säätelijät 24.11.2016 2 Ilmaston säätelijät Muutos missä

Lisätiedot

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys Vähähiilinen yhteiskunta on yhteiskunta, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö on minimoitu, ja jossa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä huomattavasti

Lisätiedot

ACCLIM II hankkeen yleisesittely

ACCLIM II hankkeen yleisesittely http://ilmatieteenlaitos.fi/acclim-hanke II hankkeen yleisesittely Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos -ilmastoseminaari 8.3.211 ISTO-ohjelman

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT?

ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT? ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT? Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 25.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan

Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan Vantaan rauhanpuolustajat Tikkurila 30.1.2006 Ilmastomuutos, Laura Rontu 1 Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan Laura Rontu, meteorologi, Helsinki laura.rontu@fmi.fi 29. tammikuuta 2006 Vantaan rauhanpuolustajat

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.

Lisätiedot

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet Bertel Vehviläinen, SYKE Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat, tulvariskit ja tulvavahingot Ma 26.11.2012 klo 12:30-16:00 Vantaan uusi valtuustosali/ Asematie 7

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.05.2015 498 HEL 2014-012200 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

TONNI, INNO ja ONNI. Inno

TONNI, INNO ja ONNI. Inno TONNI, INNO ja ONNI Tonni, Inno ja Onni ovat VTT:n laatimia tulevaisuusskenaarioita vuoteen 2050. Skenaarioiden lähtökohtana on ollut kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase 21.2.2013 Jaakko Hautanen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

FINADAPT 343. Urban planning Kaupunkisuunnittelu. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa

FINADAPT 343. Urban planning Kaupunkisuunnittelu. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa FINADAPT 343 Urban planning Kaupunkisuunnittelu Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa 13.3.2008 Sanna Peltola & Eeva TörmT rmä Ilmansuojelun perusteet 2008 1 Tutkimuksen tehtävä

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen Pariisin tuliaiset Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 10.3.2016 Pariisin päätulokset Pariisin sopimus Osapuolikokouksen päätös - täydentää sopimusta ml. kansalliset panokset ja toimet ennen

Lisätiedot

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Ari Venäläinen Ilmastotutkimus- ja sovellutukset Aineistoa: Ilmatieteen laitos / Ilmasto ja globaalimuutos IPCC ONKO TÄMÄ MENNYTTÄ 1 JA TÄMÄ NYKYISYYTTÄ

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007 Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillinnän haasteet

Ilmastonmuutoksen hillinnän haasteet Ilmastonmuutoksen hillinnän haasteet Ilmastotalkoot Porin seudulla III 23.11.2011 Ilkka Savolainen Tutkimusprofessori 2 Maailman energiajärjestelmän suuria haasteita Väestön muutos - Väestö kasvu, kaupungistuminen,

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA Tuulen voimakkuuden muutosarviot perustuivat periaatteessa samoihin maailmanlaajuisiin

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi

Lisätiedot

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja työelämä

Ilmastonmuutos ja työelämä Ilmastonmuutos ja työelämä 23.11.2016 Reija Ruuhela Ilmastoasiantuntija Ilmastokeskus Tammi-syyskuu 2016 mittaushistorian lämpimin 23.11.2016 WMO / NOAA 2 Ilmaston lämpeneminen riippuu meistä KHK päästöt

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu 18.11.2009 FT Hannu Koponen Projektipäällikkö, BalticClimate 2009-2011 Part-financed by the European union (European Regional Development Fund) (6+1) (23+2) (13) Venäläiset

Lisätiedot

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot