Ilmasto. Ilmaston muuttuminen kasvihuonekaasujen. Haaste teknologialle. Näkemyksiä ja tuloksia Climtech-ohjelmasta. Ilmasto. Haaste teknologialle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ilmasto. Ilmaston muuttuminen kasvihuonekaasujen. Haaste teknologialle. Näkemyksiä ja tuloksia Climtech-ohjelmasta. Ilmasto. Haaste teknologialle"

Transkriptio

1 Toimittaneet Ilkka Savolainen Mikael Ohlström Anne Kärkkäinen Ilmaston muuttuminen kasvihuonekaasujen päästöjen vuoksi on suuri uhka luonnolle ja ihmisille. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii paljon Kioton pöytäkirjan velvoitteita voimakkaampia vähennyksiä päästöissä. Maapallon väkiluku ja talous kasvavat. Päästöjen rajoittamiseksi tarvitaan suuria muutoksia kulutuksessa ja tuotannossa sekä näihin liittyvissä teknologioissa. Kehittämällä ja ottamalla käyttöön uutta, puhdasta ja tehokasta teknologiaa sekä hyödyntämällä uusiutuvaa energiaa voidaan kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittamisen kustannuksia alentaa. Ajan mittaan päästöjä voidaan vähentää paljon enemmän kuin Kioton velvoitteet edellyttävät. Uutta teknologiaa voidaan käyttää päästöjen rajoittamiseen koko maailmassa. Suomelle avautuu merkittäviä mahdollisuuksia kasvattaa teknologian vientiä ulkomaille. Ilmasto Haaste teknologialle Ilmasto Haaste teknologialle Näkemyksiä ja tuloksia Climtech-ohjelmasta ISBN & ohjelmat/climtech

2 Ilmasto Haaste teknologialle

3 Toimittaneet Ilkka Savolainen Mikael Ohlström Anne Kärkkäinen Ilmasto Haaste teknologialle Näkemyksiä ja tuloksia Climtech-ohjelmasta

4 Kirjassa haastatellut asiantuntijat: Erkki Jatila, Ilmatieteen laitoksen entinen pääjohtaja Allan Johansson, tutkimusprofessori, VTT Martti Äijälä, teknologiajohtaja, Tekes Ilkka Savolainen, tutkimusprofessori, VTT Heikki Niininen, johtaja, Fortum Oy Helena Vuorelma, kehittämisjohtaja, ympäristöministeriö Jorma Mäntynen, professori, Tampereen teknillinen yliopisto Peter Lund, professori, Teknillinen korkeakoulu Kari Saviharju, tekninen johtaja, Andritz Oy, soodakattilat Juha Kaila, jätehuoltojohtaja, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) Matti Rasimus, markkinatietoyksikön johtaja, Finpro Mika Pantzar, tutkimuspäällikkö, Kuluttajatutkimuskeskus Luvun Ilmastonmuutos miten voimme vaikuttaa ovat kirjoittaneet tutkimusprofessori Ilkka Savolainen, tutkija Mikael Ohlström ja erikoistutkija Sanna Syri VTT Prosesseista. Kuvien graafinen suunnittelu: Pirjo Helke ISBN Edita Prima Oy Helsinki 2003

5 Esipuhe T ekes käynnisti Teknologia ja ilmastonmuutos eli Climtech-ohjelman vuonna 1999 tavoitteena edistää ilmastonmuutosta rajoittavan teknologian kehittämistä ja vientiä sekä tukea kansallisten ja kansainvälisten ilmastotavoitteiden saavuttamista. VTT Prosessit koordinoi ohjelmaa. Ohjelmapäällikkönä toimi tutkimusprofessori Ilkka Savolainen. Ohjelman aikana syntyi materiaalia, jonka hyödyntäminen yleisemminkin kuin normaaleina raportteina tuntui aiheelliselta. Koska ohjelman tavoitteisiin oli myös sisällytetty laaja tiedonvälitys, päätettiin koota materiaalin pohjalta kirja. Tässä kirjassa Climtech-ohjelmaan osallistuneet tutkijat esittävät tuloksia ja näkemyksiään laajalle lukijakunnalle tarkoitetussa muodossa. Kirjan ovat toimittaneet VTT:sta tutkimusprofessori Ilkka Savolainen ja tutkija Mikael Ohlström sekä Viestintä OK:sta toimittaja Anne Kärkkäinen, joka on muokannut tutkijoiden tekstejä helppolukuisemmiksi. Graafikko Pirjo Helke on vastannut kirjan kuvituksesta yhdessä kirjoittajien kanssa. Kirjan toimituskunnan puheenjohtajana toimi tutkimusprofessori Allan Johansson VTT:sta. Toimituskunnan jäseninä olivat edellä mainittujen lisäksi Tekesistä johtava teknologia-asiantuntija Raija Pikku-Pyhältö, teknologia-asiantuntija Sami Tuhkanen ja tiedottaja Soile Pohjanpalo. Editan edustajana on ollut kustannuspäällikkö Olli Vuorikivi. Kiitämme lämpimästi kaikkia kirjan tekoon osallistuneita heidän työstään ja ponnisteluistaan kirjan hyväksi. Tekes julkaisee rinnan tämän kirjan kanssa samaan aihepiiriin liittyvän toisen kirjan Ilmastonmuutos teknologiapolitiikan vaikutukset. Siinä tarkastellaan joidenkin aiempien Tekesin teknologiaohjelmien ja hankekokonaisuuksien vaikutuksia kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittamiseen. Helsingissä helmikuussa 2003 Teknologian kehittämiskeskus Tekes 5

6 Sisällysluettelo Esipuhe 5 Yhteenveto 8 Teknologia ja ilmastonmuutos -ohjelma mitä se on 10 Ilmastonmuutos miten voimme vaikuttaa 13 Ihminen muuttaa ilmastoa 15 Kulutus ja energiankäyttö kasvavat 25 Ilmastonmuutosta voidaan hillitä 33 Tuloksiin monipuolisella teknologialla 43 Energiaa osataan säästää riittääkö tahtoa 53 Energiankäyttöä voidaan tehostaa teollisuudessa, Petri Vasara ja Jaakko Jokinen 55 Rakennusten energiankulutus voidaan puolittaa, Mikko Saari 75 Säästeliäämpiä liikennevälineitä ja tiiviimpiä yhdyskuntia, Hanna Kalenoja, Jorma Mäntynen ja Juhani Laurikko 87 Päästöjen rajoittaminen vaihtoehtoja löytyy 101 Uusiutuvat energialähteet - suuret mahdollisuudet, Satu Helynen, Esa Peltola ja Peter Lund 103 Tulevaisuuden energiajärjestelmät jo totta, Eero Vartiainen 123 6

7 Hiilidioksidia voidaan erottaa ja varastoida, Tiina Koljonen ja Hanne Siikavirta 139 Jätehuollon kasvihuonekaasujen päästöjen hallinta edullista, Kai Sipilä, Tuula Mäkinen, Sami Tuhkanen, Tarja Turkulainen, Elina Lohiniva ja Jouko Petäjä 147 Fluorattujen kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittaminen tärkeää, Teemu Oinonen ja Sampo Soimakallio 159 Mitkä ovat mahdollisuudet Suomessa 165 Päästöt vähenevät aktiivisella teknologian kehitystyöllä, Antti Lehtilä ja Sanna Syri 167 Teknologiaa käyttöön kynnystä voidaan madaltaa 187 Uuden teknologian käyttöönottoa voidaan edistää, Raimo Lovio, Sirkku Kivisaari ja Erja Väyrynen 189 Liite 1. Karttakuva Climtech-ohjelman kattavuudesta 203 Liite 2. Teknologia ja ilmastonmuutos (Climtech) -ohjelman projektit 204 Hakemisto 205 7

8 ILMASTON MUUTOS MITEN VOIMME VAIKUTTAA Yhteenveto Ilmaston muuttuminen kasvihuonekaasujen päästöjen vuoksi on suuri uhka luonnolle ja ihmisille, vaikka arviot ilmastonmuutoksen seurauksista ovatkin vielä epävarmoja. Kioton pöytäkirjan päästöjen vähentämisen velvoitteet eivät riitä pysäyttämään ilmaston muuttumista, vaan päästöjä pitää rajoittaa Kioton velvoitteita paljon enemmän. Kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen on tärkeä askel kohti kestävää kehitystä. Päästöjä voidaan vähentää parantamalla energiantuotannon tehokkuutta ja ottamalla käyttöön uusiutuvia, vähäpäästöisiä tai kasvihuonevaikutukseltaan neutraaleja energiamuotoja. Energiankäyttöä voidaan tehostaa teknisin keinoin sekä muuttamalla käyttö- ja kulutustottumuksia. Keskeistä on myös muuttaa talouden rakennetta vähemmän energiaa kuluttavaksi. Kasvihuonekaasuja vapautuu myös muun muassa teollisuuden prosesseista, jätehuollosta ja maataloudesta. Näiden päästöjen rajoittaminen on usein kustannustehokasta. Materiaalien tuotannon ja käytön tehokkuus on tärkeää aine- ja energiavirtojen pienentämiseksi. Jätehuollon ja maatalouden päästöjen rajoittaminen kytkeytyy näiden alojen muuhun kehittämiseen. Teollisuus käyttää huomattavan osan energiasta, Suomessa peräti puolet. Suomessa valmistetaan maailman markkinoille monia sellaisia tuotteita, kuten paperia ja metalleja, joiden tekeminen vaatii paljon energiaa. Energiankäytön tehostaminen kuuluu teolliseen toimintaan luontevasti. Siitä on monenlaisia konkreettisia hyötyjä nyt ja tulevaisuudessa. Paljon erilaisia energiansäästökeinoja on jo käytössä, mutta kehitettävää riittää. Rakennukset käyttävät prosenttia EU:n alueella kulutetusta energiasta. Tekniset ratkaisut mahdollistavat sen, että tulevaisuudessa rakennukset kuluttavat paljon nykyistä vähemmän energiaa. Niissä on myös mukava asua, sillä ilma on puhdasta, talvella lämmintä ja kesällä viileää. Liikenne Euroopassa ja maailmassa lisääntyy nopeasti. Varsinkin tieliikenne tuottaa paljon hiilidioksidipäästöjä. Niitä voidaan vähentää kehittämällä niukkapäästöisempiä kulkuvälineitä ja suunnittelemalla yhdyskunnat siten, että liikkua voitaisiin helposti muutenkin kuin henkilöautoilla. Maailman energiataloutta hallitsevat fossiiliset polttoaineet 85-prosenttisesti. Uusia uusiutuvia energialähteitä, kuten aurinko- ja tuulienergiaa, käytetään vielä vähän. Niiden osuus on alle yksi prosentti. Perinteisten energialähteiden markkinat kasvavat muutaman prosentin vuodessa ja uusien uusiutuvien energialähteiden, kuten tuuli- ja aurinkoenergian, jopa useita kymmeniä prosentteja vuodessa. Bioenergiateknologian ja bioenergian käytön kehitys on myös nopeaa. Suomella on maailmassa keskeinen asema bioenergiatekno- 8

9 logian kehittäjänä ja laitteiden valmistajana. Tuulivoimaloiden osien valmistajana Suomella on maailmassa huomattava markkinaosuus, ja viennin arvioidaan jatkavan nopeaa kasvua. Fossiilisista polttoaineista peräisin olevan hiilidioksidin päästöjä voidaan vähentää myös erottamalla sitä savukaasuista energiantuotannossa ja teollisuudessa. Erotettu hiilidioksidi voidaan varastoida maan alle geologisiin muodostumiin, kuten käytettyihin kaasu- ja öljykenttiin. Ennen kuin varastoinnilla voidaan maailmanlaajuisesti vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä, varastoinnin turvallisuutta ihmiselle ja ympäristölle tulee tutkia. Jätehuollon kasvihuonekaasupäästöt johtuvat pääasiassa kaatopaikkojen metaanipäästöistä. Metaani on voimakas kasvihuonekaasu, jota syntyy hapettomissa oloissa hajoavista orgaanisista aineista. Nämä eloperäiset aineet ovat peräisin biojätteestä, paperista ja puuperäisistä aineista. Jätehuoltoa kehittämällä päästöjä voidaan vähentää edullisesti. Fluorattujen kasvihuonekaasujen päästöjen ennakoidaan moninkertaistuvan lähitulevaisuudessa. Tämä johtuu siitä, että jäähdytyksen yleistymisen myötä kylmäaineiden käyttö lisääntyy ja kylmäaineina siirrytään käyttämään otsonikerrosta heikentävien aineiden sijasta juuri fluorattuja kaasuja. Teknisesti on kuitenkin mahdollista käyttää tiiviimpiä laitteita tai korvata fluorattuja kaasuja haitattomilla yhdisteillä. Jos Suomessa ja muualla kehitettäisiin ja kaupallistettaisiin uusia teknologioita vielä nykyistäkin enemmän, kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen halpenisi. Suomea koskevissa skenaariotarkasteluissa uusiutuvan energian, etenkin biopolttoaineiden ja tuulen, käyttö lisääntyisi huomattavasti. Samalla kustannukset alenisivat ja ajan oloon päästöjä voitaisiin vähentää huomattavasti enemmän kuin Kioton ensimmäisen sopimuskauden velvoitteet edellyttävät. Ilmastonmuutoksen hillitseminen synnyttää maailmaan teknologiamarkkinat, joilla kysytään energiajärjestelmien ja muiden päästöjä tuottavien toimintojen parannuskeinoja. Satojen miljardien eurojen vuotuiset investoinnit siirtyvät vähitellen lähivuosikymmeninä fossiilisia polttoaineita käyttävistä teknologioista yhä enemmän uusiutuvia energialähteitä käyttäviin ja päästöttömiin teknologioihin sekä energiatehokkuuden lisäämiseen. Uudet teknologiat vähentävät myös muita ilmansaasteita, kuten rikki-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjä. Odotettavissa oleva markkinoiden muutos on tavattoman suuri liiketoimintamahdollisuus. Jo nyt Suomen energiateknologian vienti on maailman mitassa poikkeuksellisen laajaa. Suomalaisten uusien teknologioiden markkinoille pääsyä voidaan helpottaa monilla eri tavoilla. Yritysten tulisi nähdä pitkän ajan mahdollisuudet, jotta kehitystyö olisi kannattavaa. Selkeä pitkäaikainen poliittinen sitoumus päästöjen rajoittamisesta on tärkeä viesti yrityksille. Päästöjen rajoittamiseksi myös uuden teknologian kysyntää tulee edistää, ja markkinoita voidaan kehittää uusilla liiketoimintatavoilla. Yhteistyöverkostoilla ja eri osapuolten laatimilla toimintaohjelmilla on myös keskeinen tehtävä kaupallistamisessa. 9

10 TEKNOLOGIA JA ILMASTONMUUTOS -OHJELMA MITÄ SE ON Teknologia ja ilmastonmuutos -ohjelma mitä se on T ekesin Teknologia ja ilmastonmuutos eli Climtech-ohjelman yleisenä tavoitteena oli edistää ilmastonmuutosta rajoittavaa teknologiaa ja sen vientiä sekä tukea kansallisten ja kansainvälisten ilmastotavoitteiden saavuttamista. Näihin pyrittiin tekemällä arvioita ilmastonmuutoksen rajoittamiseen soveltuvan teknologian tasosta ja kehitysnäkymistä sekä niiden teknologisista ja taloudellisista mahdollisuuksista. Tällä laajalla kokonaistarkastelulla pyritään tukemaan teknologisia valintoja, teknologian tutkimusta ja kehitystä sekä kaupallistamista ja käyttöönottoa. Ohjelma edistää samalla suomalaisen teollisuuden mahdollisuuksia hyödyntää liiketoimintatilaisuutta, jonka ilmastonmuutoksen rajoittaminen tarjoaa. Climtech-ohjelmassa tarkasteltiin teknologioita melko pitkällä, vuoteen 2030 ulottuvalla tähtäimellä. Vaikka energiajärjestelmä ja -talous ovat pääomavaltaisia ja ne muuttuvat suhteellisen hitaasti, näin pitkä tarkasteluväli antaisi monista nopeasti kehittyvistä teknologioista vain hyvin karkeita tuloksia. Tämän vuoksi käytännössä tarkasteltiin usein myös lyhyempiä aikavälejä. Eri teknologioiden mahdollisuuksia pyrittiin arvioimaan kokonaiskuvien avulla. Kokonaiskuvaa arvioitiin kolme kertaa ohjelman aikana. Ohjelman alussa laadittiin lähtökohtaraportti (Savolainen et al. 2000), johon koottiin tietoja kansallisista ja kan- sainvälisistä tutkimus- ja teknologiaohjelmista sekä tehdyistä arvioista eri teknologioiden merkityksestä ilmastonmuutoksen hallinnassa. Tätä arviota käytettiin hyväksi, kun Climtech-ohjelmaan valittiin tutkimushankkeita. Toinen laajahkoa kokonaisuutta arvioiva raportti tehtiin kansallisen ilmastostrategian tueksi (Savolainen et al. 2001). Siinä teknologioiden tarkastelu rajattiin koskemaan Suomen päästöille keskeisiä alueita. Kolmas kokonaiskuva ilmastonmuutosta hillitsevistä teknologioista esitetään tässä kirjassa. Climtech-ohjelman toimintatapaan kuului vuorovaikutteinen tiedonvälitys teknologioita kehittävien ohjelmien, organisaatioiden ja tutkijoiden kanssa. Ohjelmassa järjestettiin yli kymmenen seminaaria, ja hankkeiden tutkijat osallistuivat kokonaiskuvaa esittävien raporttien kirjoittamiseen. Ohjelmasta ja sen hankkeista sekä hankkeiden tuloksista on kerrottu lukuisissa ammatillisissa ja tieteellisissä lehdissä sekä muiden tahojen järjestämissä kansainvälisissä ja suomalaisissa seminaareissa. Ohjelman ja sen yksittäisten hankkeiden tuloksista on laadittu myös suuri määrä esitteitä. Hankkeiden tulosesitteet löytyvät ohjelman internet-sivuilta sekä suomen- että englanninkielisinä. Kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittamista voidaan tehdä varsin monin keinoin. Niihin kuuluvat esimerkiksi energiantuotannon ja -kulutuksen tehostaminen, uusiutu- 10

11 vien ja hiilidioksidipäästöttömien energialähteiden käytön lisääminen sekä päästöjen rajoittaminen muun muassa jätehuollossa. Climtech-ohjelman hankkeissa keskityttiin niihin aiheisiin, joista arvioitiin saatavan eniten hyötyä melko pienillä resursseilla (liite 1). Joissakin aihepiireissä, kuten esimerkiksi rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa, teknologisia vaihtoehtoja arvioitiin olevan jo runsaasti. Climtech-ohjelman hankkeet jakautuivat kuuteen aihepiiriin: Uusiutuvat energialähteet ja hajautettu energiantuotanto, Energiatehokkuus ja teollisuus, Muut kasvihuonekaasut kuin hiilidioksidi, Hiilidioksidin erotus ja hyötykäyttö, Mallit ja järjestelmät sekä Kaupallistaminen. Ohjelmassa oli 27 hanketta (liite 2). Hankkeita toteutti seitsemän tutkimuslaitosta tai teknillistä korkeakoulua ja kahdeksan yritystä. Pääosin ohjelmaa rahoitti Tekes. Ohjelmaa, sen hankkeita ja niiden tuloksia kuvataan ohjelman internet-sivuilla (akseli.tekes.fi ja ja myös Climtechohjelman loppuraportissa (Soimakallio & Savolainen 2002). Ohjelman yleisestä suuntaamisesta ja yhteyksistä avainyrityksiin ja -asiantuntijoihin vastasi ohjelman neuvottelukunta, jonka puheenjohtajana toimi johtaja Heikki Niininen Fortum Oyj:stä. Käytännön työtä ohjasi ohjausryhmä, joka piti kokouksia noin kerran kuukaudessa. Ohjausryhmän puheenjohtajina toimivat teknologiajohtaja Martti Äijälä Tekesistä saakka ja sen jälkeen johtava teknologia-asiantuntija Raija Pikku-Pyhältö Tekesistä. Ohjelma koordinoitiin VTT Prosesseissa. Tähän työhön osallistuivat tutkimusprofessori Ilkka Savolainen ohjelmapäällikkönä sekä tutkijat Mikael Ohlström, Sami Tuhkanen ( saakka) sekä Sampo Soimakallio ja erikoistutkijat Riitta Pipatti ( saakka) ja Sanna Syri ( alkaen). Climtech-ohjelman sihteeristön julkaisut Savolainen, I., Tuhkanen, S., Ohlström, M., Pipatti, R., Pingoud, K. & Johansson, A Teknologia ja ilmastonmuutos - Lähtökohtia CLIMTECH-teknologiaohjelmalle. Tekes, Helsinki. Teknologiakatsaus 85/ s. Savolainen, I., Tuhkanen, S. & Lehtilä, A. (toim.) Teknologia ja kasvihuonekaasujen rajoittaminen - Taustatyö kansallista ilmasto-ohjelmaa varten. Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisuja 1/ s. Soimakallio, S. & Savolainen, I. (eds.) Technology and Climate Change CLIMTECH Final Report. Finnish National Technology Agengy (Tekes), Helsinki, Finland. Technology programme report 14/ s. 11

12 ILMASTONMUUTOS miten voimme vaikuttaa 13

13 ILMASTONMUUTOS MITEN VOIMME VAIKUTTAA Haastattelu: Erkki Jatila, Ilmatieteen laitoksen entinen pääjohtaja Maapallon ilmastonmuutos totta Ilmastotieteilijät eivät enää epäröi ennustaa: ilmasto lämpenee vääjäämättä. Ilmastotutkijoiden mukaan maapallon ilmakehän muuttuminen ihmisen toiminnan vuoksi on totta. - Minulle siinä ei ole mitään mystiikkaa. Jos ilmakehän kemiallinen koostumus on muuttunut, ilmakehän säteilyominaisuudet muuttuvat, sanoo Ilmatieteen laitoksen entinen pääjohtaja Erkki Jatila. Hän on osallistunut Suomen edustajana hallitusten välisen ilmastopaneelin, IPCC:n, toimintaan paneelin koko olemassaolon ajan. Ilmakehän kasvihuonekaasut, kuten hiilidioksidi, dityppioksidi ja metaani, ovat lisääntyneet viimeisen sadan vuoden aikana lähinnä ihmisen toimien takia. Tämän vuoksi lämpöä pääsee säteilemään aiempaa vähemmän avaruuteen, ja maapallon ilmasto lämpenee. Jatila kertoo, että IPCC:n varmimpien arvioiden mukaan maapallon ilmasto lämpenee keskimäärin 2-6 astetta seuraavien vuosikymmenien aikana. Pohjois- ja etelänapaa lähempänä olevat alueet lämpenevät enemmän kuin päiväntasaajan seutu. Varsinkin talvista tulee nykyistä lämpimämpiä. Alueellisesti meret lämpenevät hitaammin kuin mantereet. Siksi esimerkiksi meidän leveyksillämme Siperia lämpenee enemmän kuin Suomi. Pienempiä alueellisia muutoksia on kuitenkin vaikea ennakoida, kuten Suomenkin. Jatila huomauttaa, että Suomi sijaitsee merija mannerilmaston välialueella. Täällä Pohjois- Atlantti hillitsee lämpenemistä. - Joka tapauksessa Suomessa keskilämpötila nousee enemmän kuin esimerkiksi Norjassa. Kaiken kaikkiaan Suomen ilmasto alkaa vähitellen muistuttaa Tanskan ja Pohjois-Saksan nykyisiä oloja. Myös sateisuus muuttuu maapallolla. Kuivuuden ennakoidaan haittaavan kaikkein tärkeimpiä viljantuotantoalueita. Nälänhädät saattavat lisääntyä etelässä, mistä seuraa suurta inhimillistä hätää ja jopa kansanvaelluspaineita. - Tulevina vuosikymmeninä pitää pystyä ratkaisemaan ihmiskunnan siedettävä eläminen, Jatila toteaa. Viime vuosina esiintyneistä sään ääri-ilmiöistä, kuten hirmumyrskyistä, tulvista ja valtavista monsuunisateista, ei Jatilan mielestä vielä pysty arvioimaan, liittyvätkö ne ilmastonmuutokseen. - Yleisesti kuitenkin tiedetään, että kun ilmasto hakee uutta tasapainoa, voimakkaat sääilmiöt ovat silloin tyypillisiä. 14

14 Ihminen muuttaa ilmastoa Ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta voidaan pitää suurena uhkana luonnolle ja ihmiskunnalle, vaikka siihen liittyy toistaiseksi paljon epävarmuutta. Epävarmuudesta huolimatta ilmastonmuutosta pitää hillitä. Jos näin ei tehdä, seuraukset saattavat olla tavattoman suuria. I hmisen toiminta lisää ilmakehän niin sanottujen kasvihuonekaasujen pitoisuuksia. Tämä vaikuttaa maapallon säteilyenergiatasapainoon. Ilmasto ja mitä ilmeisimmin ympäristö muuttunevat huomattavasti suurissa osissa maapalloa. Ilmastonmuutos johtuu siitä, että maapallon säteilytase on muuttumassa nopeasti. Tasapainotilassa maapallolle tulee yhtä paljon säteilyenergiaa kuin lähtee. Ilmakehän lisääntyneet kasvihuonekaasut kuitenkin viivästävät energian siirtymistä lämpönä avaruuteen, mutta toisaalta nämä kaasut eivät estä auringosta maapallolle tulevaa säteilyä. Tästä säteilytaseen epätasapainosta käytetään nimitystä säteilypakote. Maapallon säteilyenergiatasetta muuttavat ihmistoiminnasta peräisin olevista kaasuista eniten hiilidioksidi (CO 2 ), metaani (CH 4 ), dityppioksidi (N 2 O) eli typpioksiduuli tai ilokaasu sekä halogenoidut hiilivedyt. Nämä kaasut poistuvat hitaasti ilmakehästä ja ehtivät sekoittua siihen varsin tasaisesti. Etenkin hiilidioksidin pitoisuus kasvaa voimakkaasti. Tätä mieltä on hallitusten välinen ilmastopaneeli eli Inter- governmental Panel on Climate Change, IPCC, joka arvioi uusimmassa raportissaan vuodelta 2001 näiden kaasujen päästöjä ja ilmaston muuttumista sekä muutoksen vaikutuksia luontoon ja ihmiseen. Hiukkaset, noki Kasvihuonekaasujen lisäksi maapallon säteilytasapainoon vaikuttavat monet muut seikat, joista useimmat tunnetaan toistaiseksi melko epätarkasti (kuva 1). Stratosfäärin otsonikato viilentää ilmastoa lievästi, mutta maapallon säteilytasapainoon vaikuttavat myös monet paikalliset tai alueelliset muutokset. Ilmastoa viilentävät erityisesti rikkipäästöistä muodostuvat sulfaattihiukkaset sekä poltosta peräisin olevat useat muut hiukkaset. Ne heijastavat maapallolle tulevaa auringonvaloa avaruuteen ja vähentävät maapallolle imeytyvää säteilyenergiaa. Alailmakehän otsonin lisääntyminen ja nokihiukkaset puolestaan lämmittävät ilmakehää. Hiukkaset vaikuttavat myös epäsuorasti lisäämällä pilvisyyttä. Sen taas arvioidaan viilentävän ilmastoa melko paljon, mutta vaikutus tunnetaan huonosti. Ilmakehää 15

15 ILMASTONMUUTOS MITEN VOIMME VAIKUTTAA KUVA 1. Hiilidioksidin (CO 2 ) lisääntyneet pitoisuudet lisäävät voimakkaasti maapallon säteilypakotetta. Muihin tekijöihin sisältyy suuriakin epävarmuuksia. Kuvassa on ihmisen toiminnasta aiheutuva maapallon keskimääräinen säteilypakote 1990-luvun lopulla esiteolliseen aikaan, eli noin 1750-lukuun, verrattuna IPCC:n mukaan. Kuvassa on myös luonnollinen säteilypakote, joka johtuu auringon säteilyn muutoksesta. Pystysuuntainen jana kuvaa säteilypakotteen epävarmuusarvioita. Kuvan alareunassa on vielä sanallinen käsitys kunkin arvion luotettavuudesta. viilentää myös metsien väheneminen, sillä auringon säteily heijastuu avomaalta takaisin avaruuteen paremmin kuin metsistä. Toisaalta metsien väheneminen vapauttaa hiilidioksidia ilmakehään. Syy: fossiiliset polttoaineet Eniten hiilidioksidia ilmakehään joutuu fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja muutama prosentti kalkin valmistuksesta. Fossiilisten polttoaineiden päästöt ovat suurimmaksi osin peräisin energiantuotannosta (40 prosenttia), teollisuudesta (noin 20 prosenttia), liikenteestä (yli 20 prosenttia) ja muilta sektoreilta, kuten rakennuksissa käytettävistä polttoaineista (noin 20 prosenttia). Liikenteen ja energiantuotannon päästöt kasvavat nopeimmin. Energiasektorilla tuotettu energia kulutetaan lähes kokonaan teollisuudessa ja rakennuksissa. Energiasektorin päästöjen kasvu kuvaa paljolti sitä, että kaikkialla maailmassa kiinteistöissä käytetään yhä enemmän keskitetysti tuotettua energiaa, enimmäkseen sähköä. 16

16 KUVA 2. Kehittyneiden maiden päästöt kasvoivat voimakkaasti vuoden 1973 öljykriisiin saakka. Tämän jälkeen päästöjen kasvu on hidastunut. Siirtymätalousmaiden taantuma on pienentänyt kehittyneiden maiden päästöjä vuoden 1990 jälkeen. Kehitysmaiden päästöt ovat kasvaneet nopeasti viime vuosikymmeninä. Metsää häviää tropiikissa Noin viidennes hiilidioksidin kokonaispäästöistä johtuu metsien hävityksestä erityisesti tropiikissa. Metsien hävityksen vuoksi hiilidioksidia joutuu ilmaan miljoonaa tonnia vuodessa. Vaikka tropiikin metsät vähenevät, biosfäärin kokonaishiilivarasto kasvaa, sillä lauhkean ja viileän vyöhykkeen metsät lisääntyvät. Lisäksi kasvit kasvavat hiukan paremmin ilman hiilidioksidipitoisuuden lisäännyttyä. Suomessa ja monessa muussa Euroopan maassa metsäekosysteemin hiilivarasto on karttumassa, sillä metsän kasvu ylittää hakkuut. Metsien käyttö teollisuuden raaka-aineena tai bioenergian lähteenä ei lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta, jos hakkuut eivät ylitä kasvua. Puuaineksesta vapautuva hiilidioksidi sitoutuu takaisin kasvavaan metsään. Tämän vuoksi bioenergiaa voidaan pitää kasvihuonevaikutukseltaan hiilidioksidineutraalina. Maatalouden päästöt Huomattavat metaani- ja dityppioksidipäästöt ovat peräisin maataloudesta (taulukko 1). Eniten metaania tuottavat karjatalous 17

17 ILMASTONMUUTOS MITEN VOIMME VAIKUTTAA ja riisinviljely, dityppioksidia puolestaan maatalousmaa ja typpilannoitus. Metaania vapautuu paljon myös kaatopaikoilta ja polttoaineiden tuotannosta. TAULUKKO 1. Maailman kasvihuonekaasujen päästöt vuonna 1999 sektoreittain jaoteltuna. Taulukossa on otettu huomioon hiilidioksidin (CO 2 ) lisäksi metaani- (CH 4 ) ja dityppioksidipäästöt (N 2 O) sekä fluorattujen hiilivetyjen (HFC:t, PFC:t) ja rikkiheksafluoridin (SF 6 ) päästöt. Ilmasto lämpenee Koska kasvihuonekaasu- ja erityisesti hiilidioksidipitoisuudet lisääntyvät ilmakehässä, ilmaston arvioidaan lämpenevän. IPCC on arvioinut ilmaston lämpenemistä erilaisten päästöskenaarioiden pohjalta. Lähtöoletuksena on käytetty maapallon sosioekonomista kehitystä, johon vaikuttavat muun muassa väestö, talous ja teknologia. Eri skenaarioissa päästöt kehittyvät tulevaisuudessa hyvin eri tavalla, mutta kaikissa lämpötila nousee, joskin lämpenemisarviot vaihtelevat (kuva 3). Tulosten epävarmuutta lisää se, että ilmaston muuttumista ei osata arvioida tietyn päästöjen kehityskulun seurauksena kovin tarkasti. Arvioiden mukaan lämpötilat kohoaisivat lähes kaikilla maa-alueilla enemmän kuin keskimäärin koko maapallolla. Lämpöaallot yleistyisivät, ja kylmät jaksot vähenisivät. Veden kierto voimistuisi, sadanta kasvaisi ja rankkasateet yleistyisivät. Samalla kuitenkin kuivuus lisääntyisi useilla mantereiden keskialueilla (taulukko 2). Jäätiköiden pienenemisen oletetaan jatkuvan. Samoin pienenevät lumi- ja jääpeitteiset alueet, ikiroudan alueet sekä jään kattamat merialueet. Grönlannin jäätikön arvioidaan pienenevän, kun taas Etelämantereen jäätikön oletetaan kasvavan lisääntyvien sateiden vuoksi. Merenpinnan arvioidaan kohoavan, koska merivesi laajenee lämmetessään ja jäätiköt sulavat. Matalilla saarilla ja rannikkoalueilla elävät ihmiset ovat alttiita meren pinnan nousulle ja tulva-aalloille. Ilmaston muuttuminen vaikuttaisi myös ekosysteemeihin ja ihmisen toimintoihin. Muutokset voivat olla sekä haitallisia että hyödyllisiä. Lämpeneminen lisää esimerkiksi metsä- ja maatalouden tuottoa pohjoisilla leveysasteilla. Ilmaston muuttumisen voimistuessa haitalliset muutokset kuitenkin yleistyvät. Ilmastonmuutos lisää trooppisissa ja subtrooppisissa maissa erityisesti köyhien keskuudessa terveyteen kohdistuvia uhkia. Näitä ovat ovat muun muassa lämpöaallot, myrskyt ja rankkasateet sekä epäsuorat vaikutukset, kuten tautien leviäminen, veden ja ruoan laadun ja saatavuuden heikkeneminen. Todelliset terveysvaikutukset riippuvat paikallisista oloista ja 18

18 KUVA 3. Kaikkien IPCC:n päästöskenaarioiden mukaan maapallon keskilämpötila nousee. Tummalla varjostettu alue kuvaa lämpenemistä olettaen ilmastolle keskimääräinen herkkyys, jolloin vaihtelualue johtuu erilaisista päästöskenaarioista. Vaalealla varjostetussa alueessa otetaan huomioon myös ilmakehän prosesseihin liittyvän tuntemuksen epävarmuus. erilaisista toimista, joilla uhkia pyritään pienentämään. Luonto häiriintyy Ilmaston muuttuminen vaikuttaa ekosysteemien tuottavuuteen ja monimuotoisuuteen. Uhanalaisiin lajeihin kohdistuvat riskit mitä todennäköisimmin lisääntyvät. Samoin lisääntynevät häiriöt, kuten metsäpalot, kuivuus, taudit, uusien lajien tunkeutuminen ja myrskyt. Ilmastonmuutoksen vaikutukset yhdistyvät muihin luonnon ja ihmisen aiheuttamiin stresseihin. Kasvien tuotantokykyä kokonaisuudessaan on vaikea ennustaa, sillä hiilidioksidipitoisuuden lisääntyminen kasvattaa kasvien tuotantokykyä jonkin verran, kun taas erilaiset häiriöt heikentävät sitä. Tuotantokyky voi nousta tai laskea. Ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset näyttävät mallien tulosten perusteella olevan kielteisiä monissa kehitysmaissa. Kehittyneissä maissa vaikutukset ovat sekä myönteisiä että kielteisiä, jos lämpötilat muuttuvat vähän. Jos muutos on suuri, kehittyneissäkin maissa vaikutukset ovat kielteisiä. Trooppisilla ja subtrooppisil- 19

19 ILMASTONMUUTOS MITEN VOIMME VAIKUTTAA TAULUKKO 2. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia tällä vuosisadalla IPCC:n mukaan. la alueilla satojen arvioidaan vähenevän. Vesipula kärjistää ilmastonmuutoksen seurauksia monilla jo kuivilla alueilla. Arvioissa epävarmuutta Ilmaston muuttumisen arviointiin liittyy monia seikkoja, jotka tunnetaan puutteellisesti. Näitä ovat esimerkiksi maapallon säteilytaseeseen vaikuttavat tekijät. Myös luonnollisten tekijöiden osuus ilmaston muuttumiseen tunnetaan heikosti (kuva 1). Lisäksi maailmanlaajuista muutosta kuvaavat ilmastomallit sisältävät epätarkkuuksia, ja eri mallien tulokset eroavat toisistaan huomattavasti yksityiskohdiltaan, vaikkakin keskimäärin eri mallien tulokset tukevat toisiaan (taulukko 2). Ilmastonmuutoksen ympäristövaikutuksia arvioitaessa tulisi tietää paikallisen ilmaston muutokset. Toistaiseksi tutkimukset antavat vielä enimmäkseen melko karkeita tuloksia. Niistä voidaan kuitenkin tehdä yleisiä johtopäätöksiä. 20

20 Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomessa BENGT TAMMELIN, KIRSTI JYLHÄ, HEIKKI TUOMENVIRTA, ARI VENÄLÄINEN, ILMATIETEEN LAITOS PEKKA JÄRVINEN, JOHN FORSIUS, FORTUM OYJ BERTEL VEHVILÄINEN, JARKKO KOSKELA, MERJA TURUNEN, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ilmaston muuttumisen arvioidaan kohottavan Suomen keskilämpötilaa yhdestä kolmeen astetta 2030-luvulle mennessä. Vuotuisen sademäärän arvioidaan kasvavan kymmenkunta prosenttia, joskin arvio on huomattavan epävarma. Talvet lämpiävät enemmän kuin kesät. Tulos pohjautuu Climtech-ohjelman hankkeeseen, jossa on arvioitu ilmastonmuutoksen vaikutuksia energiankäyttöön ja -tuotantoon Suomessa. Arviot perustuvat pääosin maapallonlaajuisen ilmastomallin (HadCM3, Iso-Britannia) tuloksiin. Malli on sovitettu käyttäen havaittua ilmakehän koostumusta. Tämän jälkeen ilmakehän kasvihuonekaasu- ja hiukkaspitoisuuksien on oletettu muuttuvan IPCC:n SRES A2 ja B2 -päästöskenaarioiden mukaan. Hankkeen arviot ilmastonmuutoksen vaikutuksesta energiantuotantoon ja -käyttöön pe- KUVA A. Ilmastonmuutos nostaisi lämpötilaa ja todennäköisesti sateet lisääntyisivät. Lämpötilan (vaaka-akseli) ja sademäärän (pystyakseli) keskimääräiset muutokset talvella ja kesällä Suomessa normaalikaudelta vuosiin mennessä (noin 2030-luvulle) useiden ilmastomalliajojen perusteella. Climtech-ohjelman hankkeessa käytetyn HadCM3-mallin tulokset SRES A2 (B2) -päästöskenaariolle on esitetty isoin punaisin (sinisin) palloin. Pienet punaiset (A2) ja siniset (B2) pallot kuvaavat kolmen muun maapallonlaajuisen ilmastomallin SRESskenaarioihin pohjautuvia tuloksia. Katkoviivan yhdistämät pisteet perustuvat aiempiin Suomalaisen ilmakehämuutosten tutkimusohjelman eli SILMUn skenaarioihin. Lisäksi kuvassa on myös kaksi alueellisen ilmastomallin tulosta (avoimet pallot). Ellipsit kuvaavat ilmaston luontaista 30-vuotisvaihtelua. 21

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

Suomen muuttuva ilmasto

Suomen muuttuva ilmasto Ilmastonmuutos ja rakentaminen Suomen muuttuva ilmasto Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö Ympäristö ja Yhdyskunta 2012 -messut Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Ilmaston ja sen muutoksen

Ilmaston ja sen muutoksen Ilmaston ja sen muutoksen tutkimus Ilona Riipinen 28.9.2006 Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Sääjailmasto Sää = ilmakehän hetkellinen tila puolipilvistä, T

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin ja sähks hköverkon sopeutumiseen Suomessa FINADAPT 340 Veera Peltomaa & Miia Laurikainen 01.04.2008 Taustaa & menetelmät Tutkimuksen tavoitteena kartoittaa

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT LIIKENNEVALINNAT YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT MOPOT PYÖRÄILY SAASTEET ILMASTONMUUTOS KASVIHUONEILMIÖ AURINKO TYPPIOKSIDI HIILIDIOKSIDI PÄÄSTÖT VALINTA KÄVELY TERVEYS

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Low Carbon Finland 25 -platform Päätösseminaari, 4.11.214, Finlandia-talo Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät

Lisätiedot

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015 Bioenergian hiilineutraalius Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015 Suomen tavoitteet Suomi sitoutunut 2 C tavoitteeseen (Cancun 2010) Vuoden 2020 jälkeisten

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050

Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050 Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050 Erikoistutkija Tiina Koljonen, VTT Energiajärjestelmät Hiilitiedon lounastapaaminen 9.9.2009, Ostrobotnia Tutkimuksen

Lisätiedot

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti

Lisätiedot

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä 14.04.2014 Erikoistutkija Laura Sokka VTT Sisällys WG3 osaraportti ja ilmastonmuutoksen hillintä Uutta verrattuna 4. arviointiraporttiin Päästöjen

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys

Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys Natalia Pimenoff, Heikki Tuomenvirta Ilmatieteen laitos 1/27/09 Sisältö Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen Hiilen kierto hidas vs.

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050 ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Energy conversion technologies Satu Helynen, Martti Aho,

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston lämpenemiseen Lauri Valsta Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Metsätieteiden laitos 1.11.2012 1 Maapallon säteilytasapainon osatekijät Radiative

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA

SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA Page 1 of 22 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos KOULULAISTEN YMPÄRISTÖPÄIVÄ ELÄINTARHA 17.IV 2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Page 2 of 22 1. KASVIHUONEILMIÖN PERUSAJATUS 2. KASVIHUONEKAASUJEN

Lisätiedot

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja

Lisätiedot

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 3 ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 3 ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 3 ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ Ilmastonmuutoksen hillinnällä tarkoitetaan ihmisen toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja -nielujen lisäämiseksi. IPCC:n viidennen

Lisätiedot

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen, WWF Suomi TEM asiantuntijaseminaari: Uusiutuva energia pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ENERGIAMURROS Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ESITTELY Sähkötekniikan diplomi-insinööri, LUT 1990 - Vaihto-opiskelijana Aachenin teknillisessä korkeakoulussa 1988-1989 - Diplomityö

Lisätiedot

FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA

FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA II Millennium Forum, Helsinki, 25.4. FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA Ari Lampinen, ala@jyu.fi Jyväskylän yliopisto MILLENNIUM-PROJEKTIN NELJÄ SKENAARIOTA VUOTEEN 2020 http://www.acunu.org/millennium/energy2020.html

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta?

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Ilmastonmuutos Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Mikä ilmastonmuutos on? ilmastonmuutos on suurin ympäristöongelma maailmassa

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

Musta hiili arktisella alueella

Musta hiili arktisella alueella Musta hiili arktisella alueella Kaarle Kupiainen (Erikoistutkija, FT) Arctic Hour Ympäristöministeriö, Aleksanterinkatu 7, Helsinki 28.5.2015, klo 8.30-9.30 Muiden ilmansaasteiden kuin musta hiilen ilmastovaikutuksista

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto miten tähän outoon tilanteen on tultu? Hiilitaseet metsässä Entä kannot? Fokus

Lisätiedot

Low Carbon Finland 2050 platform VTT:n, VATT:n, GTK:n ja METLA:n yhteishanke

Low Carbon Finland 2050 platform VTT:n, VATT:n, GTK:n ja METLA:n yhteishanke Low Carbon Finland 2050 platform VTT:n, VATT:n, GTK:n ja METLA:n yhteishanke Tekesin Tie kestävään talouteen ohjelma Tiina Koljonen VTT Technical Research Centre of Finland 2 Low Carbon Finland 2050 platform

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Tavoitteena vähähiilinen talous Vähähiilisyyden näkyvä rooli uudella rakennerahastokaudella:

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa: todennäköisyydet ja epävarmuudet Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa: todennäköisyydet ja epävarmuudet Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa: todennäköisyydet ja epävarmuudet Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö KOKONAISUUDEN HALLINTA JA ILMASTONMUUTOS KUNNAN PÄÄTÖKSENTEOSSA

Lisätiedot

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7. toukokuuta 2013 Esa Härmälä Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomi on saavuttamassa kaikki EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset

Lisätiedot

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset Jari Liski Suomen ympäristökeskus Käsitteitä Hiilivarasto Hiilivaraston muutos Hiilinielu = kasvava hiilivarasto Hiililähde = pienenevä hiilivarasto

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Ari Venäläinen Ilmastotutkimus- ja sovellutukset Aineistoa: Ilmatieteen laitos / Ilmasto ja globaalimuutos IPCC ONKO TÄMÄ MENNYTTÄ 1 JA TÄMÄ NYKYISYYTTÄ

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5.

VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5. VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA Biorex Kajaani 26.5.2014 EAKR-koordinaattori Tatu Turunen Käsitteitä Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea

Lisätiedot

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Maatalouden tulevaisuus 3.11.2014, Oulu Luontomme tarjoaa mahdollisuuden vihreään kasvuun = hiilensidontaan Metsää

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9. Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.2014 Tutkimusprofessori Tom Frisk ja erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Suomen JVT ja Kuivausliikkeiden Liitto ry:n 10-vuotisjuhlaseminaari Tampere 16.5.2013. Pääviestit. Lähitulevaisuudessa ja jo nyt on tärkeää

Suomen JVT ja Kuivausliikkeiden Liitto ry:n 10-vuotisjuhlaseminaari Tampere 16.5.2013. Pääviestit. Lähitulevaisuudessa ja jo nyt on tärkeää Ilmastonmuutoksen vaikutus lähitulevaisuudessa Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Suomen JVT ja Kuivausliikkeiden Liitto ry:n 10-vuotisjuhlaseminaari Tampere 16.5.2013 Pääviestit Lähitulevaisuudessa ja jo

Lisätiedot

Neo-Carbon Energy selvittää, miten uusi energiajärjestelmä toimii

Neo-Carbon Energy selvittää, miten uusi energiajärjestelmä toimii VTT Impulssi joulukuussa 2014 Neo-Carbon Energy selvittää, miten uusi energiajärjestelmä toimii Teksti: Antti J. Lagus EU on määritellyt tiukat hiilidioksidin päästötavoitteet. Nämä tavoitteet merkitsevät,

Lisätiedot