TUTKIMUSPÄIVÄT 2007 Pori,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUTKIMUSPÄIVÄT 2007 Pori, 14.- 15.11.2007"

Transkriptio

1 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen TUTKIMUSPÄIVÄT 2007 Pori, Itämeren tila ja tulevaisuus Esitelmätiivistelmät ISBN (Painettu) ISBN (Verkkojulkaisu)

2

3 Sisältö Ohjelma 3 Avajaisesitelmä 4 Eero Helle, Itämeren vedenlaadun muutokset: missä ollaan tänään 5 Heikki Pitkänen, SYKE Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen 6 Maiju Lehtiniemi, Merentutkimuslaitos Silakka laihtuu, lohenpoikaset kuolevat, meri täyttyy särjistä 7 Jari Raitaniemi, Hylkeiden vaikutus Itämeren ekosysteemiin ja kalastukseen 8 Teija Aho, Fiskeriverket Merilintukannoissa tapahtuneet muutokset ja niiden syyt heijastuvatko Itämeren muutokset merilintukannoissa? 9 Martti Hario, Kalastuksen ja kalanviljelyn mahdollisuudet Itämeren ravinteiden vähentäjinä 10 Jouni, Vielma, Timo Mäkinen, Jari Setälä, Kalastus rannikon elinvoimaisuuden turvaajana 11 Markku Saiha, Paapuuri Oy Kalankasvatus osana alue- ja kalataloutta 12 Harri Kukka, Suomen Kalankasvattajaliitto Itämeren kala elintarvikkeena 13 Jari Setälä, Kalansyönnin terveysvaikutukset 14 Olli Leino, Jouni Tuomisto, Kansanterveyslaitos Osallistujat 15 2

4

5 Itämeren tila ja tulevaisuus, ohjelma Keskiviikko Tutkimuspäivien avaus ja avajaisesitelmä Eero Helle Teemasessio: Itämeren tila, Puheenjohtaja Kari Ranta-Aho Itämeren vedenlaadun muutokset: missä ollaan tänään Heikki Pitkänen, SYKE Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen Maiju Lehtiniemi, Merentutkimuslaitos Silakka laihtuu, lohenpoikaset kuolevat, meri täyttyy särjistä Jari Raitaniemi, Kahvi Hylkeiden vaikutus Itämeren ekosysteemiin ja kalastukseen Teija Aho, Fiskeriverket Merilintukannoissa tapahtuneet muutokset ja niiden syyt heijastuvatko Itämeren muutokset merilintukannoissa Martti Hario, Teemasessio: Kalatalouden mahdollisuudet vaikuttaa Itämeren tilaan Kalastuksen ja kalanviljelyn mahdollisuudet Itämeren ravinteiden vähentäjinä Jouni Vielma, Paneelikeskustelu: Kalatalouden mahdollisuudet vaikuttaa Itämeren tilaan, Puheenjohtaja Markku Sandell Panelistit: Ammattikalastajat: Kim Jordas, SAKL, Turkiseläinkasvattajat: Timo Mikkola, STKL, Merikalakannat: Sakari Kuikka, HY, Biomanipulaatio: Jukka Horppila, HY, Kalataloushallinto: Orian Bondestam, MMM, Rehuteollisuus: Olof Lerche, Raisioyhtymä, Kalanjalostus: Anssi Päivärinta, Länsirannan kala, Viljelytutkimus: Jouni Vielma, Porin kaupungin vastaanotto Torstai Teemasessio: Itämeren kalan käyttö: Puheenjohtaja Orian Bondestam Kalastus rannikon elinvoimaisuuden turvaajana Markku Saiha, Parpuuri Oy Kalankasvatus osana alue- ja kalataloutta Harri Kukka, Kalankasvattajaliitto Itämeren kala elintarvikkeena Jari Setälä, Kalansyönnin terveysvaikutukset haittoja suuremmat Olli Leino, Kansanterveyslaitos Synteesi: miltä näyttää - mitä pitäisi tehdä mahdollisuudet vaikuttaa tilanteeseen Petri Suuronen ja Erkki Ikonen, Tutkimuspäivien päättäminen Petri Suuronen 3

6

7 Avajaisesitelmä Eero Helle Tutkimuspäivien teema Itämeren tila ja tulevaisuus on erittäin ajankohtainen. Itämeren tilan viimeaikainen heikentyminen monilla mittareilla koskee koko merta ja valuma-aluetta. Itämeren tilan parantaminen jopa pelastaminen onkin noussut yleisesti tärkeäksi tavoitteeksi. Koska meren tilan heikkeneminen vaikuttaa kaikkeen eliöstöön, se koskee suoraan myös Itämeren kalataloudellista käytettävyyttä ja käyttöarvoa. Tämä vakava tilanne ja sen lähiennuste on tutkimuspäivien lähtökohta. Suomen ammattikalastuksen saaliista valtaosa tulee Itämerestä, ja Suomen kalankasvatuksen painopiste on Itämerellä. Itämeren rannikkovedet ovat tärkeitä myös virkistysja vapaa-ajankalastukselle. Itämeren tila vaikuttaa suuresti kalakantojen tilaan ja sitä kautta suoraan kalatalouden toimintaedellytyksiin. Rehevöityminen ja sen seuraukset ovat Itämeren keskeisin ympäristöongelma. Myös ilmastonmuutos on muokannut ja tulee pitkään muokkaamaan Itämeren eliöstöä ja viimekädessä myös kalatalouden mahdollisuuksia. Itämeren tilan kartoittamisessa ja parantamisessa Suomen rooli on merkittävä. Maantieteellisestä sijainnista johtuen keskeinen toiminta-alueemme on Itämeren pohjoisosa sekä Pohjanlahti ja Suomenlahti. Meri ja sen eliöstö eivät kuitenkaan tunne rajoja. Siksi kansainvälinen yhteistyö on elinehto Itämeren tilan parantamisessa. Yhteistyötä onkin harjoitettu jo pitkään muun muassa Kansainvälisessä merentutkimusneuvostossa (ICES). Tutkimuslaitoksen rooli Kansainvälisen merentutkimusneuvoston työssä on ollut merkittävä koko sen historian ajan. Vain kaksi kuukautta sitten järjestettiin Helsingissä tutkimusneuvoston tieteellinen vuosikonferenssi, johon osallistui lähes 700 tutkijaa eri puolilta maailmaa. Konferenssissa pidetyissä esitelmissä käsiteltiin laajasti Itämereen liittyviä kysymyksiä. Itämeren pohjoisosissa tehtävä tutkimus muodostaa tärkeän palan koko Itämerta käsittelevässä laajassa tutkimuskokonaisuudessa. Silakan, lohen, kilohailin ja turskan kanta-arvioissa tutkimuslaitoksen kokoamat aineistot ja arviointityöryhmissä mukana olevat tutkijat muodostavat merkittävän lenkin. Itämeren lohikantojen ja Selkämeren silakkakannan arvioinnissa Suomen rooli on ollut jo vuosia aivan ratkaiseva. Itämeren kalataloudessa on tällä hetkellä monia ongelmia, mm. lohen mereen vaeltaneiden poikasten poikkeuksellisen korkea kuolleisuus. Toinen vakava ongelma on Itämeren turskakantojen heikko tila. Itämeren harmaahyljekanta on puolestaan elpynyt sellaista vauhtia, että kalastus monilla alueilla on joutunut väistymään hylkeiden tieltä. Myös merimetsokanta on kasvanut siinä määrin, että yhteentörmäys kalastuksen kanssa lienee väistämätön. Uhkien ja haasteiden luetteloa voisi jatkaa pitkään. Näillä tutkimuspäivillä tarkastellaan kalatalouden edellytyksiä ja mahdollisuuksia muutoksessa olevan Itämeren äärellä. Laajojen kokonaisuuksien ja syy-seuraus -suhteiden verkoston monitieteinen tarkastelu on varmaankin ainoa toimintamalli, joka johtaa yhteiskunnallisesti käyttökelpoisten ratkaisujen löytämiseen. Sitä tavoitellaan näillä tutkimuspäivillä. Suomalainen yhteiskuntaa palveleva sektoritutkimusjärjestelmä on murroksessa. Voimavarat halutaan ohjata yhä määrätietoisemmin yhteiskuntaa parhaiten hyödyttävään tutkimukseen. Myös näiden tutkimuspäivien kaltaisissa tilaisuuksissa, joissa on koolla hyvin monipuolinen asiantuntijajoukko, haetaan ja muotoillaan niitä tulevaisuuden tärkeitä tutkimusaiheita, joilla turvataan ja vahvistetaan kalatalouden elinvoimaisuutta. Samalla kun avaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Tutkimuspäivät 2007, kiitän kaikkia päivien toteutumiseen vaikuttaneita yhteistyökumppaneitamme ja toivotan kaikille onnistuneita ja antoisia neuvottelupäiviä! 4

8

9 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Tutkimuspäivät, Pori Päivämäärä Esitelmän nimi Itämeren vedenlaadun muutokset: missä ollaan tänään Tekijä(t) Heikki Pitkänen Organisaatio SYKE Yhteystiedot (osoite, puhelinnumero, sähköposti) PL 140, Helsinki, , Tiivistelmä Itämeren ravinnekuormat pienenivät selvästi 1980-luvun puolivälistä 2000-luvun alkuun. Samaan aikaan Itämeren tila kuitenkin monien mittarien mukaan huononi. Miten tämä on selitettävissä? Rehevöitymiskehitys ja kasvinravinteiden, fosforin ja typen, pitoisuudet riippuvat kuormituslähteiden välittömässä läheisyydessä kuormituksen laadusta ja määrästä. Myös kauempana rannikkovesillä ja avomerellä kuormitus vaikuttaa meren tilaan, mutta monet ekosysteemin sisäiset fysikaaliset ja biogeokemialliset prosessit tekevät kuormituksen ja tilan yhteydestä epäsuoran ja monimutkaisen. Kuormitusmuutosten ja meressä havaittavien vaikutusten välinen viive on usein pitkä eikä elpyminen tapahdu samaa reittiä kuin tilan huononeminen. Ulommat rannikko- ja avomerialueet eivät aina edes pitkällä aikavälillä noudata valuma-alueensa kuormitusmuutoksia, mikäli muut olosuhteet muuttuvat riittävästi: Suomenlahden veden fosforipitoisuus kasvoi noin kolmanneksella 1990-luvun alusta 2000-luvulle, vaikka samaan aikaan merialueen ulkoinen fosforikuorma väheni suunnilleen samassa suhteessa. Fosforin runsastuminen sai myös sinileväkukinnat voimistumaan. Syynä kehitykseen on ollut pohjasedimentistä peräisin olevan ns. sisäisen kuormituksen lisääntyminen. Suuret pohjapinta-alat joutuvat nykyisin lähes vuosittain pelkistyneeseen tilaan, jolloin pohjaan varastoituneita ravinteita, erityisesti fosforia, pääsee vapautumaan veteen. Joinakin vuosina Suomenlahden fosforin sisäinen kuormitus on ollut moninkertaista ulkoisen kuormitukseen verrattuna. Nykykäsityksen mukaan ainoa varma tapa sisäisen kuormituksen hillitsemiseen on ulkoisen kuorman voimakas pienentäminen. Ekosysteemimallinnuksen tulosten mukaan Itämeren rehevöitymistä voitaisiin torjua suurien päästölähteiden tehokkailla leikkauksilla. HELCOMin mukaan yksistään yhdyskuntajätevesien tehokkaalla puhdistuksella koko Itämeren valuma-alueella Itämeren nykyinen fosforikuormaa alenisi n. 30 %. Suomenlahden ja Saaristomeren tilaan vaikuttaisi tehokkaimmin - jo alla viidessä vuodessa - Pietarin jätevesien tehokas puhdistus sekä suurimman kotimaisen ravinnelähteen - maatalouden - päästöjen leikkaus. Koko Itämeren kannalta vaikuttavinta olisi Puolan kaupunkien ja maatalouden päästöjen pienentäminen. Rannikkovetemme saaminen vuoteen 2015 EU:n vesipuitedirektiivin edellyttämään hyvään tilaan vaikuttaa mallinnustulosten mukaan epätodennäköiseltä. Suomenlahdella tämä edellyttäisi nykyisten kesäaikaisten levämäärien puolittumista. 5

10 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Tutkimuspäivät, Pori Päivämäärä Esitelmän nimi Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen Tekijä(t) Dosentti Maiju Lehtiniemi Organisaatio Merentutkimuslaitos Yhteystiedot (osoite, puhelinnumero, sähköposti) PL 2, Helsinki, puh: , Tiivistelmä Itämeren viime aikojen muutokset ovat tehneet ekosysteemistämme hyvin haavoittuvan; rehevöityminen, suolapitoisuuden lasku sekä hapettomien pohjien alueellinen laajeneminen keskisellä ja pohjoisella Itämerellä. Ympäristön muutokset näkyvät selvästi ravintoverkossa; planktonlajisto on muuttunut rehevää ja makeampaa vettä suosivaksi, mysidiäyriäisten määrä on vähentynyt ja silakka on laihtunut. Muutokset ovat mahdollistaneet monien tulokaslajien asettumisen pysyvästi Itämerelle. Itämeren vähälajisuus on antanut hyvän tilaisuuden tulokkaille löytää vapaa ekologinen lokeronsa jo aiemmin, mutta kasvava laivaliikenne on lisännyt uusien lajien määrää ja stressaantunut alkuperäislajisto antaa helpommin myötä kilpailutilanteissa ravinnosta ja tilasta. Uusimpia tulokkaita Itämeren ulapparavintoverkossa ovat petovesikirppu Cercopagis pengoi ja Amerikankampamaneetti Mnemiopsis leidyi. Näille lajeille yhteistä on kyky levitä ja runsastua nopeasti sekä käyttää ravintonaan kaiken kokoista eläinplanktonia. Ne ovat tehokkaita saalistajia, ja voivat siksi runsaina esiintyessään vähentää eläinplanktonin määrää merkittävästi. Petovesikirppu on asettunut Itämereen pysyvästi, mutta esiintyy vedessä ainoastaan muutaman kuukauden, joten laidunnuspaine jää vähäiseksi. Kampamaneetti löydettiin Itämerestä vasta vuosi sitten ja pohjoisella Itämerellä sitä on tavattu runsaana vain muutamia viime kuukausia. Siksi sen vaikutuksia ei voida vielä ravintoverkossa nähdä. Sen aiemmat vaikutukset huomioon ottaen voidaan olettaa, että ravintokilpailu maneetin, petovesikirpun, mysidien ja planktonia syövien kalojen välillä kasvaa. Petovesikirppu on asettunut ravintoverkon osaksi kalojen käyttäessä sitä ravintona, mutta kampamaneetin luontaisia petoja ei pohjoisella Itämerellä toistaiseksi ole, jolloin se voi muodostaa tulevaisuudessa ravintoverkon umpikujan. Näin sen kuluttama ravinto ja energia eivät siirry edelleen kalojen ja hylkeiden/ihmisten käytettäväksi vaan palautuu lopulta aineenvaihdunnan ja hajotuksen kautta alempien ravintoketjun tasojen käyttöön. Jos maneetti runsastuu ja saavuttaa muiden merien tapaan >10 cm mitan, sen aiheuttama ravintokilpailu tulee varmasti vaikuttamaan muihin planktonin syöjiin. Toistaiseksi löydetyt yksilöt ovat olleet pieniä, <1.5 cm, vaikkakin kykeneviä jo lisääntymään. Tulevaisuudessa Itämereen tulee saapumaan lisää uusia lajeja, joiden vaikutuksia ekosysteemiin on mahdotonta etukäteen arvioida. Leviämisen ennaltaehkäisy olisikin tärkeimpiä tehtäviämme. 6

11 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Tutkimuspäivät, Pori Päivämäärä Esitelmän nimi Silakka laihtuu, lohenpoikaset kuolevat, meri täyttyy särjistä Tekijä(t) Jari Raitaniemi Organisaatio Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Yhteystiedot (osoite, puhelinnumero, sähköposti) Turun riistan- ja kalantutkimus, Itäinen Pitkäkatu 3, Turku, Puh , Tiivistelmä 1980-luvulta lähtien Itämeressä on havaittu tapahtuneen useita suuria kalastonmuutoksia särki ja useat muut särkikalat ovat levittäytyneet aimpaa ulommaksi saaristoon alueille, joilla särkiä ei ennen tavattu; Itämeren itäinen turskakanta pienentyi 90-luvun alussa murto-osaan 70- ja 80-lukujen vahvuudestaan eikä enää esiinny Suomen vesialueilla; kilohaili runsastui voimakkaasti Itämeren pääaltaan alueella ja myös Suomenlahdessa; Itämeren pääaltaan silakka on laihtunut ja sen kasvu on heikentynyt; Selkämeren silakkakanta on runsastunut, mutta samalla silakan kasvu on heikentynyt. Lohen 90-luvun alun lupaavat istustustulokset ja luonnonlohijokien elpymisen antama toivo lohisaaliiden noususta jäivät lyhytaikaisiksi, kun kookkaiden lohien määrä meressä ei olekaan kasvanut odotetunlaisesti. Osa merikutuisista siikakannoista saattaa olla katoamassa samoin kuin meressä kuteva harjus, ja made- sekä kampelakannat Suomen rannikolla ovat heikentyneet. Kuha puolestaan on levittäytynyt aiempaa ulommas saaristoon ja kuhasaaliita saadaan pohjoisemmilta vesiltä kuin ennen. Samaan aikaan Itämeren voimistunut rehevöitymiskehitys huolestuttaa yhä useampia. Johtuuko särkikalojen runsastuminen rehevöitymisestä vai rannikkovesien paikoin voimakaskin samentuminen runsastuneista särkikaloista? Entä ilmaston lämpeneminen ilmastotyypin muuttuminen mantereisesta mereiseksi? Ovatko kaikki kalastomuutokset pelkästään seurausta lisääntyneistä ravinteista ja lämmöstä vai voivatko kalastomuutokset olla edelleen pahentaneet rehevöitymisen haittavaikutuksia? 7

12 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Tutkimuspäivät, Pori Päivämäärä Esitelmän nimi Hylkeiden vaikutus Itämeren ekosysteemiin ja kalastukseen Tekijä(t) Teija Aho Organisaatio Fiskeriverket Yhteystiedot (osoite, puhelinnumero, sähköposti) Fiskeriverket, Kustlaboratoriet, Box 109, SE Öregrund, Sweden Tiivistelmä Hylkeiden aiheuttamat vahingot Ruotsin ammattikalastukselle ovat huomattavat. Vahingot kohdistuvat sekä saaliiseen että pyydyksiin aiheuttaen ammattikalastajille vähintään prosentin tulonmenetyksen. Näiden dokumentoitujen vahinkojen lisäksi hylkeet aiheuttavat ns. piilomenetyksiä, jolloin hylkeet joko poistavat kalat verkoista jälkiä jättämättä tai karkoittavat saaliskalat kalastusalueelta, jolloin saalis jää pienemmäksi. Arvioiden mukaan piilohäviöt Ruotsin rannikon lohen rysäsaaliista ovat noin 20 % ja karkoitusvaikutus lohenkalastusalueilla noin 50 %. Myös silakan verkkokalastus kärsii huomattavia vahinkoja hylkeiden vuoksi. Hylkeiden aiheuttamaa piilohävikkiä selvitettiin kenttäkokeen avulla, jossa silakkaverkot syötitettiin valmiiksi silakoilla, ja tämän jälkeen laskettiin kuinka paljon silakoita oli jäljellä verkkoa koettaessa. Lopputulos oli, että noin 90 % verkoissa olleista silakoista hävisi, jos hylkeitä oli kalastusalueella. Hylkeiden aiheuttama saaliin hävikki on uhka rannikolla tapahtuvalle verkkokalastukselle ja vaikuttaa osaltaan rannikkokalastajien määrän laskuun. Hylkeiden aiheuttamia menetyksiä ammattikalastukselle voidaan jonkin verran vähentää pyydysmenetelmien kehittelyn avulla. Hylkeiden vaikutuksista Itämeren ekosysteemiin on toistaiseksi vähän tietoa. Ruotsissa on selvitetty harmaahylkeiden ruokavaliota tutkimalla sekä mahalaukun sisältöä että ihonalaisen rasvakerroksen rasvahappopitoisuuksia. Ruotsissa on analysoitu lähes kolmensadan Itämerestä pyydystetyn harmaahylkeen mahalaukun sisältö. Valtaosa näistä hylkeistä oli käyttänyt ravinnokseen silakkaa (84 %). Kilohailia oli syönyt 28 % hylkeistä ja siikaa 17 %. Käytettyjen ravintolajien osuudet vaihtelivat alueittain ja hyljeyksilön iän mukaan. Pääravintokohteen silakan kokojakaumaa tutkittaessa ilmeni, että harmaahylkeet suosivat kookkaita, cm mittaisia yksilöitä. Silakka oli myös biomassaltaan selvästi tärkein saalislaji. Siian osuus harmaahylkeen ruokavaliossa oli myös merkittävä. Seuraavaksi tärkeimmät lajit olivat kilohaili, kampela, lohi ja taimen sekä särkikalat. Verrattaessa hylkeiden syömää saalislajien biomassaa kalastuksen saaliisiin voidaan arvioida hylkeiden suhteellista vaikutusta kalakantoihin ja ekosysteemiin. Hylkeiden syömän saaliin osuus ammattikalastuksen saaliista ovat joidenkin lajien, esimerkiksi lohen, siian ja silakan osalta huomattavat. Hylkeiden vaikutus kalakantoihin voi olla paikallisesti huomattava. 8

13 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Tutkimuspäivät, Pori Päivämäärä Esitelmän nimi Merilintukannoissa tapahtuneet muutokset ja niiden syyt - heijastuvatko Itämeren muutokset merilintukannoissa? Tekijä(t) Martti Hario Organisaatio Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Söderskärin riistantutkimusasema Yhteystiedot (osoite, puhelinnumero, sähköposti) PL 2, Helsinki, Puh , Tiivistelmä Suomen merilintukannat ovat nykyään suuremmat kuin milloinkaan ornitologisen tietämyksen aikana. Myös lajimäärä on kasvanut 1940-luvun 25:stä nykyiseen 32:een. Suurin osa kokonaisyksilömäärästä koostuu muutamasta korostuneen runsaslukuisesta lajista, kuten haahkasta, kalalokista, naurulokista ja lapintiirasta. Näiden parimäärät ovat kymmenissä tuhansissa. Vähälukuisia lajeja on kuitenkin paljon, ja mediaanilajin kannankoko on vain 4550 paria (32 lajia; 1990-luvun alussa 3100 paria, 29 lajia). Eniten ovat viime aikoina runsastuneet suurikokoiset lajit: merimetso, kyhmyjoutsen, merihanhi, kanadanhanhi ja valkoposkihanhi. Itämeren rehevöitymisen uskotaan yleisesti kohentaneen merilintujen ravintotaloutta luvun alkupuolella kantoja runsastuttivat myös laajojen suojelualueiden perustaminen, metsästysolojen järjestäytyminen sekä huippusaalistajien (merikotka) ja ravintokilpailijoiden (hylkeet) väheneminen. Toisaalta on näyttöä siitä, että rehevöitymisen yhä jatkuessa lintujen ravintotalous on kääntynyt huonommaksi ja että Itämeren saastuminen (ympäristömyrkyt), myrkylliset leväkannat ja öljyyntyminen ovat hitaasti heikentämässä eräiden lajien kantoja. Jyrkimmin vähenee Itämeressä nykyään alueen runsain merilintu, haahka. Söderskärin riistantutkimusaseman pitkäaikaisseurannoissa haahkakannan säätelytekijäksi on osoittautunut poikaskuolevuus. Kuolevuudet ovat usein suuria massakuolemia, joiden syynä ovat lajin omat patogeenit, erityisesti virukset. Toisen vähenevän lajin, selkälokin, poikastuotantoa heikentävät ympäristömyrkyt. Emosta poikaseen ruskuaisen välityksellä siirtyvästä ympäristömyrkkykuormituksesta DDE on peräisin lajin talvehtimisalueilta, PCB ja dioksiinit taas Itämerestä. Nämä vahingoittavat maksan toimintaa, ja poikanen kuolee verenmyrkytykseen. Suomessa ei ole näyttöä merilintujen ravintovaikeuksista, mutta Ruotsissa on otaksuttu eteläkiislan poikasten hidastuneen kasvun johtuvan saaliskalojen alentuneesta energiasisällöstä (kilohailin koko on pienentynyt). Tämän ilmiön ei ole kuitenkaan todettu pienentäneen kiislakantaa. 9

14 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Tutkimuspäivät, Pori Päivämäärä Esitelmän nimi Kalastuksen ja kalanviljelyn mahdollisuudet Itämeren ravinteiden vähentäjinä Tekijä(t) Jouni Vielma, Timo Mäkinen, Jari Setälä Organisaatio Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Yhteystiedot (osoite, puhelinnumero, sähköposti) Jyväskylän riistan- ja kalantutkimus, , Tiivistelmä Muiden elintarvikkeiden tuotannon tapaan kalankasvatus kuormittaa vesistöjä ravinteilla. Verkkoallaskasvatuksessa puhdistusteknologiat eivät ole taloudellisesti toteutuskelpoisia. Maalle nostettu tehokasta puhdistusteknologiaa käyttävä kalankasvatus on taloudellisesti mahdollista vain jos voitaisiin kasvattaa kustannustehokkaasti arvokkaita kalalajeja. Tällaisen kasvatuksen sijoittuminen saaristoon on epätodennäköistä, koska teknologia on taloudellisempaa sijoittaa mantereelle. Saariston kalankasvatuksen alkuvaiheissa kirjolohia ruokittiin silakalla. Silakkarehuista jouduttiin luopumaan korkean paikallisen ravinnekuormituksen sekä silakassa olevan dioksiinin ja PCB:n kertymisriskin vuoksi. Uudella teknologialla silakasta tehtävän kalajauhon ympäristömyrkkypitoisuudet saataisiin poistettua lähes kokonaan. Kalastus poistaa vesistöistä saaliskaloihin sitoutunutta fosforia ja typpeä, kun taas kalanviljelyn rehujen raaka-aineena käytettävät valtamerikalat tuovat Itämereen uusia ravinteita. Koko Itämeren tasolla tarkastellen kalastus poistaa noin 40 kertaa enemmän ravinteita kuin kalanviljely niitä lisää. Suomen lounaisilla merialueillakin kalatalous on ravinteiden nettovähentäjä suhdeluvun ollessa noin 1,5. Paikallisesti kalatalous voi olla nettokuormittaja kalanviljelyn siirtäessä mereen enemmän ravinteita kuin sieltä kalastamalla poistetaan. Kalastuksen ja kalanviljelyn aiempaa tiiviimpi yhteistyö voisi olla mahdollista, mikäli kalankasvatuksessa siirryttäisiin nettokuormitusjärjestelmään. Nettokuormitusjärjestelmässä kalankasvattajat voisivat saada kuormitusoikeuksia vähäarvoisten kalojen poistopyynnin avulla. Myös Itämeren ravinteiden kierrätys kalanrehuissa voisi olla mahdollista. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on viimeistelemässä maa- ja metsätalousministeriölle laajaa yhteistyötä vaatinutta raporttia, jossa selvitetään nettokuormitusjärjestelmän toteutumisedellytyksiä. Esiselvityksessä arvioitiin kuinka paljon vähäarvoista kalaa olisi poistettava, jotta se voisi kompensoida kalankasvatuksen kuormitusta. Lisäksi arvioitiin vähäarvoisen kalan kalastettavia määriä Saaristomerellä ja nettokuormitusjärjestelmän toteutettavuuden taloudellisia reunaehtoja. 10

15 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Tutkimuspäivät, Pori Päivämäärä Esitelmän nimi Kalastus rannikon elinvoimaisuuden turvaajana Tekijä(t) Markku Saiha Organisaatio Paapuuri Oy Yhteystiedot (osoite, puhelinnumero, sähköposti) Seljantie 36, Pori, puh , Tiivistelmä Otsikko sisältää oletuksen, että rannikollamme halutaan olevan elämää jatkossakin. Siis sellaista elämää kuin muutaman sadan vuoden aikana sinne on kehittynyt. Kalastus on tyylistä riippumatta ollut aina näkyvä osa rannikon kulttuuria ja elämänmenoa, ja ajoittain myös elinehto. Jotta tänään voitaisiin löytää ja kehittää rannikon elinkeinoja, on historia tunnettava. Ihmisen evoluutio on toiminut ehkä tehokkaimmin juuri meren vaikutuksen luomalla reuna-alueella, eikä kehitys ole vielä saavuttanut kliimaksiaan. Onneksi. Ennen pysyttiin elinvoimaisuutta mittaamaan yksinkertaisemmilla kriteereillä kuin nykyisin. Jos sitä ei ollut, ei ollut väestöäkään kun niin sanottu luonnollinen poistuma toimi ympäristön tukiverkkoa nopeammin. Jos taas innovaatiot yhdessä ahkerien käsien kanssa tuottivat hedelmällisen yhdistelmän, näkyvät tulokset useimmiten vielä tänäänkin. Innovatiivisuutta ja ahkeruutta muun hiljaisen tiedon ohella ei kuitenkaan voida mitata ja siirtää tämän päivän toimintamalliksi, vaan perusta on rakennettava muulla tavalla eli yhdistelemällä perinteen ohjausta ja uusia teknisiä sekä poliittisia mahdollisuuksia. Nyky-yhteiskunta korostaa tuottavuutta, eivätkä rannikon elinkeinot voi olla huomioimatta toimintaympäristöään. Työn toki täytyy olla lähtökohtaisesti kannattavaa, jotta suhde tekemiseen säilyy terveenä. Tietenkin tuotannosta irrotettu suora tuki voisi välineenä olla rannikolla eurooppalaisen ajattelun mukainen lisäelementti, sillä mukavampi olisi kaupunkilaisen kalastella kuin kalastaa. Malliin kuitenkin loppuisi vuosisatainen luonnollinen kehitys niin ihmisen kuin ympäristönkin kohdalla. Elinvoima on siis suorassa suhteessa elinmahdollisuuksiin ja taitoihin. Mahdollisuudet ovat toimintaympäristössä, joka toivottavasti edelleen sisältää sellaisia elementtejä, joita yrittäjä, merenkulkija, luonnontuntija, verkontekijä ja muuten vain selviytymään ohjautunut rannikon asukas, vaikka kalastaja, voi käyttää selviytyäkseen. Tulotuki edistää rusketusta, elinkeinon mahdollisuuksien tuki turvaa kehityksen ja pitää rannikkomme jatkossakin elävänä osana yhteiskuntaa. 11

16 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Tutkimuspäivät, Pori Päivämäärä Esitelmän nimi Kalankasvatus osana alue- ja kalataloutta Tekijä(t) Harri Kukka Organisaatio Suomen Kalankasvattajaliitto Yhteystiedot (osoite, puhelinnumero, sähköposti) Malmin Kauppatie 26, Helsinki, , Tiivistelmä Kalankasvatus on Suomen kalantuotannon tärkein osa. Sen menestys on koko kalatalouden pullonkaula. Mikäli Suomessa ei ole riittävää kotimaista kalaraaka-aineen tarjontaa, myös jalostus siirtyy ulkomaille. Kalankasvatus yhdessä kalastuksen kanssa tuo merkittävän lisän elintarviketuotannon huoltovarmuuteen, mutta se voisi olla paljon suurempi. Jos jättää huomiotta sellaiset elintarvikkeet, kuten kahvi tai banaanit, joita ei Suomessa voi tuottaa, ruokakorin kotimaisuusaste lienee lähellä 90 prosenttia. Kalatuotteissa se on alle 50 %, koska vesistöjen tuottomahdollisuuksia ei käytetä riittävässä määrin hyväksi. Kalankasvatuksen säilyminen elinvoimaisena Suomessa edellyttää kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamista. Kilpailukyvyssä olennaisen tärkeä seikka on kasvatuslaitosten yksikkökoko, joka vaikuttaa suoraan tuotetun kalan yksikköhintaan. Keskittämällä kasvatusta harvempiin ja suurempiin yksiköihin voidaan säästää monissa huolto- ja hoitokustannuksissa, kuten henkilöstö- ja polttoainekuluissa. Alan kokonaistuotannon lisääminen ja omistuksen keskittyminen suurempiin yrityksiin tuo tämän lisäksi säästöjä markkinointi- ja hallintokuluissa. Ruotsissa kirjolohta kasvattavan laitoksen keskimääräinen yksikkökoko on 15 prosenttia suurempi kuin Suomessa. Ero on edelleen kasvamaan päin, koska Ruotsissa perustetaan uusia laitoksia, jotka saavuttavat moninkertaisen vuosituotannon Suomen laitoksiin verrattuna. Vertailussa Norjaan tai muihin kalankasvatuksen suurmaihin ero on luonnollisesti vielä paljon suurempi. Kalankasvatuksen aluetaloudellinen merkitys on ymmärrettävästi suurinta Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla. Brändön ja Föglön kuntien hyvinvointi on riippuvainen kalankasvatuksesta, joka vastaa 20 prosentista kuntien työpaikoista ja verotuloista. Muuallakin rannikolla ala koetaan erittäin tärkeäksi, mistä kertoo esimerkiksi Uudenkaupungin kaupungin voimakas panostus kalankasvatuksen ja koko kalatalouden kehittämiseen. :n työssä kalankasvatuksen tutkiminen ja kehittäminen on saanut tärkeän osan. Silti niin tutkimuksessa kuin säännöllisessä tieto- ja tilastotuotannossa on edelleen runsaasti kehitettävää. Vuoropuhelulla elinkeinon ja hallinnon kanssa tutkimuslaitos voi löytää parhaat tavat tukea kalatalouselinkeinojen kehitystä. :n tehtäviin sopii myös tuottaa tietoa kansallisen edunvalvonnan tueksi esimerkiksi EU-politiikkaa varten sekä etsiä käytännönläheisiä ratkaisuja selviytyä EU:n uusista säädöksistä johtuvista uusista tilanteista. 12

17 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Tutkimuspäivät, Pori Päivämäärä Esitelmän nimi Itämeren kala elintarvikkeena Tekijä(t) Jari Setälä Organisaatio Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Yhteystiedot (osoite, puhelinnumero, sähköposti) Turun riistan- ja kalantutkimus, Itäinen pitkäkatu 3, Turku Tiivistelmä Itämerestä pyydetään noin 800 miljoonaa kiloa kalaa, josta valtaosa on silakkaa ja kilohailia. Noin puolet kokonaissaaliista käytetään elintarvikkeeksi. Pääosa Venäjän, Puolan ja Baltian maiden saaliista päätyy elintarvikkeeksi, kun taas suurin osa Tanskan ja Ruotsin saaliista käytetään kalajauhoksi. Itämeressä kasvatetun kalan osuus on vain pari prosenttia kalan saaliista. Suomen saalis on runsas 100 miljoonaa kiloa, josta 96 prosenttia on silakkaa ja kilohailia. Näistä lajeista käytetään Suomessa kolmannes ihmisravinnoksi. Kasvatetun kalan osuus on vajaa 10 prosenttia kotimaisesta Itämeren kalan tarjonnasta, mutta vastaavasta tuottaja-arvosta kasvatettu kala edustaa kahta kolmannesta. Suomessa elintarvikkeeksi käytetystä kalasta runsas neljännes on peräisin Itämerestä. Muu elintarvikekala on sisävesikalaa tai tuotua kalaa. Eniten tuodaan norjalaista lohta. Suomalaisten pyytämästä elintarvikesilakasta kolme neljännestä viedään ulkomaille. Kotimaassa silakan elintarvikekäyttö on vähentynyt. Vuonna 2006 elintarvikkeeksi käytettiin vajaa 8 miljoonaa kiloa. Tästä kaksi kolmannesta fileoitiin. Muun kalan kuin silakan ja kilohailin saalis käytetään pääosin ihmisravinnoksi. Näiden lajien vienti on vähäistä, mutta suomlaisten pyytämä turska ja vähän lohta puretaan Ruotsin tai Tanskan satamiin. Rannikolla ahvenkalojen saalis on kasvanut samalla kun siian ja kalastetun lohen saalis on vähentynyt. Lohen ja siian arvo on kuitenkin edelleen noin puolet muiden kalalajien kuin silakan ja kilohailin saaliista. Kaksi kolmannesta rannikkolajien saaliista myydään fileoituna. Suomessa kasvatetaan kirjolohta ja yhä enemmän myös siikaa. Kotimarkkinoiden kirjolohesta yli puolet on Itämeressä kasvatettua. Muu kasvatetaan sisävesillä tai tuodaan Ruotsista tai Norjasta. Kirjolohi on jalostusteollisuutemme tärkein raaka-aine. Siitä puolet fileoidaan. Kirjolohta myös savustetaan, kylmäsavustetaan, kraavataan tai siitä tehdään eineksiä. Kirjolohen vienti on 1990-luvulta vähentynyt. Pääosa siiasta kasvatetaan Itämeressä. Noin puolet kotimaisen tuoreen siian tarjonnasta on jo kasvatettua. Pääosa Itämeren kalasta myydään kotimaan kuluttajille vähittäiskaupan kautta. Kasvatettujen kalojen osuus suurkeittiösektorin myynnistä on vakaan tarjonnan vuoksi pyydettyjä kaloja suurempi. Suurkeittiöiden osuus kirjolohen tarjonnasta on lähes kolmannes kun se silakalla ja muilla kalastetuilla lajeilla on noin viidennes. 13

18 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Tutkimuspäivät, Pori Päivämäärä Esitelmän nimi Kalansyönnin terveysvaikutukset Tekijä(t) Olli Leino, Tuomisto Jouni Organisaatio Kansanterveyslaitos/ympäristöterveyden osasto Yhteystiedot (osoite, puhelinnumero, sähköposti) Puh Tiivistelmä Suomalaiset syövät paljon kalaa. Kala on jo pitkään mielletty osaksi terveellistä ruokavaliota, mutta kaloista löytyvät haitta-aineet ovat huolestuttaneet kuluttajia. Mitä tutkimukset kertovat asiasta. Kaloista löytyy useita kemikaaleja, kuten dioksiinit, PCB:t, elohopea ja bromatut palonestoaineet. Näiden tiedetään suurina annoksina aiheuttavan haitallisia vaikutuksia ihmiselle. Dioksiineja ja PCB:tä on tutkittu erityisesti syöpäriskinsä takia. Se on kuitenkin osoittautunut marginaalisen pieneksi ja tutkimus onkin keskittymässä muihin terveysvaikutuksiin, kuten hampaiden kiillevaurioihin. Elohopea aiheuttaa suurina annoksina oireita keskushermostoon. Sisävesien suurista petokaloista, kuten hauesta ja kuhasta, on mitattu suurimmat pitoisuudet. Nykyiset keskimääräiset syöntimäärät eivät kuitenkaan aiheuta vaaraa. Raskaana oleville ja lapsille suositellaan silti näiden lajien käytön välttämistä. Bromatut palonestoaineet ovat uusin haitta-aineryhmä jota kaloista on tutkittu ja tutkimustulokset ovat vielä alustavia. Niiden epäillään mahdollisesti aiheuttavan haitallisia vaikutuksia kilpirauhasen toimintaan ja keskushermostoon. Pitoisuudet Itämeressä ovat korkeat, mutta altistus vaikuttaisi kuitenkin olevan turvallisella tasolla. Pitkä lista haitta-aineita näyttää uhkaavalta, mutta kalasta löytyy myös lukuisa joukko terveydelle hyödyllisiä aineita. Näitä ovat mm. omega-3 rasvahapot ja D-vitamiini. Omega-3 rasvahapot suojelevat erityisesti sydän- ja verisuonitaudeilta, jotka suomalaisten kansantauteina aiheuttavat jatkuvasti suuria määriä kuolemia. Lisäksi näiden hyödyllisten rasvahappojen on todettu mm. auttavan lasten keskushermoston ja aivojen kehitystä. D-vitamiinin saanti ravinnosta on meille pohjolan asukkaille erityisen tärkeää, sillä pimeän talven aikana kehomme ei kykene sitä riittävästi itse valmistamaan. D-vitamiinin puute haurastuttaa luustoa ja on osasyynä kansantaloudellisesti merkittäviin tuki- ja liikuntaelimistön sairauksiin. Koska kala sisältää joukon haitallisia ja hyödyllisiä aineita, kiinnostavin kysymys onkin kokonaisvaikutukset. Kallistuuko vaaka hyötyjen vai haittojen puolelle? Väestötutkimukset sekä toksikologiapohjaiset laskennat molemmat osoittavat hyötyjen ylittävän potentiaaliset haitat reilusti. Juuri yleisten sydän- ja verisuonitautien määrän vähentäminen kalansyönnillä keikauttaa tasapainon selvästi hyötyjen puolelle. 14

19 Osallistujat Aalto, Outi Aaltonen, Jussi Abbors, Tom Aho, Teija Ahvonen, Anssi Airaksinen, Susanna Alapassi, Tarja Ankkuriniemi, Matti Aro, Eero Arvonen, Henrik Autti, Jyrki Auvinen, Heikki Bomberg, Jukka Bondestam, Orian Böhling, Paula Dernjatin, Anja Eklund, Jan Eriksson-Kallio, Anna Maria Erkamo, Esa Erkinaro, Jaakko Erävesi, Essi Eskelinen, Unto Eskelinen, Päivi Forsell, Sven Forsman, Leena Furuholm, Tapio Haantie, Jari Haataja, Teija Haikonen, Ari Hakala, Eero Hallikainen, Anja Halling, Folke Halminen, Veijo Hario, Martti Harjunpää, Hannu Heikinheimo, Outi Heikkinen, Tapani Heinimaa, Petri Helle, Eero Hernejärvi, Pekka Hilli, Tuija Hirvonen, Esa Hirvonen, Heikki Holsti, Heikki Honkanen, Asmo Horppila, Jukka Horsma, Aaro Huhmarniemi, Alpo Huippula, Ulla Huovinen, Teemu Huttula, Erkki Huusko, Ari Hyvärinen, Pekka Hyvönen, Markku Härmä, Meri Höglund, Ulf Iivari, Juha Iivari, Hanna Lounais-Suomen kalastusalue Uudenmaan TE-keskus Fiskeriverket BioMar Oy Kemijoki Oy MMM Tutkimusviestintä Paula Böhling Helsingin Kalansavustamo OY Vaasan hallinto-oikeus Evira Turun Kaupunki Porin kaupunki Kala- ja vesitutkimus Oy Keski-Pohjanmaan kalatalouskeskus Evira Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Pöyry Environment Oy Helsingin yliopisto Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys Helsingin yliopisto PVO-Vesivoima Oy Kemijoki Oy 15

20 Ikonen, Erkki Isomaa, Marleena Jaala, Erkki Jalli, Simo Jokikokko, Erkki Jordas, Kim Jori, Marko Juntunen, Teppo Jutila, Eero Järvenpää, Teuvo Järvinen, Olli Järvisalo, Otso Jääskä, Tero Kallio-Nyberg, Irma Kangasniemi, Ville Kannel, Risto Kantola, Tomi Karjalainen, Markku Karlsson, Olof Karlsson, Tom Karra, Jari Kaukoranta, Erkki Kaukoranta, Markku Kiljunen, Mikko Kinnunen, Anneli Kiuru, Tapio Koivurinta, Mikko Kolari, Irma Kolari, Ismo Koljonen, Saija Koljonen, Marja-Liisa Komulainen, Teppo Kontila, Petteri Konttinen, Erja Maarit Korpijärvi, Monika Korvonen, Pasi Koskenala, Timo Koskinen, Heikki Kuikka, Sakari Kuittinen, Eero Kukka, Harri Kunnasranta, Mervi Kurkela, Olli-Veikko Kurkilahti, Mika Kuuppo, Mailis Kytömaa, Leena Kääriä, Raisa Laaksonen, Tapio Lappalainen, Antti Latvala, Jyrki Lehtimaa, Raimo Lehtinen, Esa Lehtinen, Raimo Lehtiniemi, Maiju Lehtonen, Esa Lehtonen, Hannu Leino, Olli Lerche, Olof Leskelä, Ari Lilja, Juha Suomen Ammattikalastajaliitto Pyhäjärvi-instituutti Helsingin yliopisto Rehuraisio Oy Ålands landskapsregering Ålands landskapsregering Lounais-Suomen ympäristökeskus Jyväskylän yliopisto Uudenmaan TE-keskus ProAgria Pirkanmaa Turun ammattikorkeakoulu Vesi - Eko Oy Water Eco Ltd Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Kaakkois-Suomen TE-keskus Helsingin yliopisto Suomen Kalankasvattajaliitto Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö Turun ammattikorkeakoulu Velkuan kalastusalue Uudenmaan ympäristökeskus Lehtinen Raimo Tmi Merentutkimuslaitos Helsingin yliopisto Kansanterveyslaitos Raisioyhtymä 16

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen Tutkija Maiju Lehtiniemi HELCOM seurannan yhteydessä kerätty aikasarja vuodesta 1979 Eri merialueilta: -Varsinainen Itämeri -Suomenlahti -Pohjanlahti

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht. OPM-Cup 2013 Lopullinen tulosluettelo OPM cupin lisenssejä lunastettu 169 kpl. Harri Nikula teki kovat pohjat heti alkukaudesta, ja voittaa cupin Tuurin hauki kisassa suurin hauki 10435 g, Sami Aittokallion

Lisätiedot

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetso kiistan kohteena, tutkimuksen rooli Miksi merimetsoa on

Lisätiedot

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä

Lisätiedot

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015 SM-esikilpailu Lumijoki, 27.06.2015 Yksilökilpailut M 1. Kuitunen Lasse 21 Keski-Pohja 300 (20:06) 240 (-24m/+6m) 582 (97) 1122 2. Marttila Petri 1 Oulu 278 (23:41) 288 (-1m/-5m) 546 (91) 1112 3. Tapani

Lisätiedot

Classic Motocross Heinola Kierrosajat 35 Lahti Jukka (Classic A)

Classic Motocross Heinola Kierrosajat 35 Lahti Jukka (Classic A) 1 (129) 35 Lahti Jukka (Classic A) 1 3:12,46 0:24,17 2 2:48,29 0:00,00 1 2:38,80 2 2:40,66 0:00,00 3 2:45,05 0:04,39 4 8:44,45 6:03,79 1 2:36,81 2 2:42,99 0:02,31 3 2:41,95 0:01,27 4 2:42,56 0:01,88 5

Lisätiedot

Classic Motocross Cup Heinola Kierrosajat 1 Piippola Pauli (Classic A)

Classic Motocross Cup Heinola Kierrosajat 1 Piippola Pauli (Classic A) 16.8.2014 17:16:25 1 (134) 1 Piippola Pauli (Classic A) 1 2:22,60 0:19,74 2 2:02,86 0:00,00 3 2:54,59 0:51,73 16.8.2014 17:16:25 2 (134) 3 Väkeväinen Tom (Classic A) 1 2:09,60 2 2:33,70 0:09,43 3 2:24,27

Lisätiedot

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 12.6.2015 YmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen

Lisätiedot

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Jari Setälä Loppuseminaari 5.3.2013 RKTL Helsinki Taustaa: Kalatalouden rakennemuutos Kotimarkkinat - Kotimaisen kalan osuus suuri - Silakka

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve EU-kalat II EU kalat II Kalan syöntisuositusten uudistamistarve Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max Buzun Itämeri seminaari 27.5.2011 Tutkimusprofessori Anja Hallikainen, Evira Evira 2004 ja 2009: Poikkeukset

Lisätiedot

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen

Lisätiedot

OHJELMA. Keskiviikko 8.10.2014. 8.15 Rekisteröityminen 9.00 Tervetuloa tilaisuuteen! Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

OHJELMA. Keskiviikko 8.10.2014. 8.15 Rekisteröityminen 9.00 Tervetuloa tilaisuuteen! Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo Kalamarkkinat tiede- ja tekniikkapäivät rakennettujen vesien tilan parantamiseksi 8.-9.10.2014 Ravintola Koskenranta (os. Katariina Saksilaisen katu 9, Helsinki) OHJELMA 8.15 Rekisteröityminen 9.00 Tervetuloa

Lisätiedot

Jos olet ilmoittautunut vapaaehtoiseksi mutta nimesi puuttuu listalta ota yhteyttä suoraan ryhmäsi vetäjään. Sprintin toimitsijat Tilanne 9.9.

Jos olet ilmoittautunut vapaaehtoiseksi mutta nimesi puuttuu listalta ota yhteyttä suoraan ryhmäsi vetäjään. Sprintin toimitsijat Tilanne 9.9. Jos olet ilmoittautunut vapaaehtoiseksi mutta nimesi puuttuu listalta ota yhteyttä suoraan ryhmäsi vetäjään Sprintin toimitsijat Tilanne 9.9.2014 Nimi Helanterä Antero Laine Jukka Nuuttila Marja-Leena

Lisätiedot

Yleisurheiluveteraanien SM-viestit 2012, Turku PN Stadion 9.6.2012 KULTAA

Yleisurheiluveteraanien SM-viestit 2012, Turku PN Stadion 9.6.2012 KULTAA Yleisurheiluveteraanien SM-viestit 2012, Turku PN Stadion 9.6.2012 KULTAA M30 4 x 100 m 1. Varsinais-Suomen Veteraaniurheilijat 47,81 SE Mikko Kiuru Henri Heikkinen Jukka Mertanen Krister Laine M30 4 x

Lisätiedot

Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä

Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä KEHRA: koulutusristeily 9.2. 2011 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut 2/18/11 1 ammattikalastaja Lisää viraston

Lisätiedot

Classic Motocross Sipoo Kierrosajat 35 (54) Jukka Lahti (A)

Classic Motocross Sipoo Kierrosajat 35 (54) Jukka Lahti (A) 1 (118) 35 (54) Jukka Lahti (A) 1 0:36,56 2 2:49,70 0:00,00 3 2:51,92 0:02,22 1 0:14,71 2 2:46,62 0:00,37 3 2:46,25 0:00,00 4 2:55,04 0:08,79 5 2:55,30 0:09,05 6 2:48,96 0:02,71 1 0:15,91 2 2:51,75 0:00,00

Lisätiedot

Auli Sirviö 1963 yleinen Kangasala 333 Hanna Lilja 1986 yleinen Tiistenjoki 334 Eija Kestilä 1976 yleinen Jyväskylä 335 Erika Parviainen 1995 yleinen

Auli Sirviö 1963 yleinen Kangasala 333 Hanna Lilja 1986 yleinen Tiistenjoki 334 Eija Kestilä 1976 yleinen Jyväskylä 335 Erika Parviainen 1995 yleinen KUNTO+ NAISET kisailijan nimi syntymä vuosi ikäsarja paikkakunta kilpailija numero Helena Laaksonen 1966 yleinen Tampere 300 Tiina Penttilä-Metso 1966 yleinen triva, Nokia 301 Maria Laine 1982 yleinen

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

Itämeren hylkeet uutta yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien kanssa

Itämeren hylkeet uutta yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien kanssa Itämeren hylkeet uutta yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien kanssa Raisa Tiilikainen ja Esa Lehtonen RKTL Itämeren hylkeet yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien välillä Itämeren hyljekannat, varsinkin

Lisätiedot

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,

Lisätiedot

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,?

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,? TamRU:n hallitukset Kuvia hallituksista vuodesta 1959 vuoteen 2014. Tietoja lisätään, kun saadaan. Hallitus 1959 J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?,

Lisätiedot

Itä-Häme viikkokilpailu 5 Classic tulokset

Itä-Häme viikkokilpailu 5 Classic tulokset Itä-Häme viikkokilpailu 5 Classic 11.6.-15.6.2016 tulokset 1 SAARINEN, Jari Par 72 10 2 VIINIKAINEN, Jarkko 1 73 8 3 LESKINEN, Jouko 1 73 6 4 TIAINEN, Eetu 2 74 5 5 PULKKINEN, Jari 2 74 4 6 MUTANEN, Jyrki

Lisätiedot

VALITUIKSI TULLEET EHDOKKAAN VERTAUSLUKUJEN MUKAISESSA JÄRJESTYKSESSÄ JÄSENALUEITTAIN

VALITUIKSI TULLEET EHDOKKAAN VERTAUSLUKUJEN MUKAISESSA JÄRJESTYKSESSÄ JÄSENALUEITTAIN Sivu 1 OSUUSKAUPPA MAAKUNNAN EDUSTAJISTON VAALIT 1.3. - 16.3.2012 VALITUIKSI TULLEET EHDOKKAAN VERTAUSLUKUJEN MUKAISESSA JÄRJESTYKSESSÄ JÄSENALUEITTAIN JÄSENALUE 1: KAJAANI, PALTAMO, RISTIJÄRVI VALITUIKSI

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 KiU KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 JOUKKUEET: 1920 Luku Kiteenkylän pesäpallojoukkue Hakulinen Heikki Hakulinen Onni Hakulinen Simo Hakulinen Toivo Hakulinen Viljo Hirvonen Arvi Kosonen Juho Lipponen Toivo

Lisätiedot

Selkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi 25.9.2012 Reposaari

Selkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi 25.9.2012 Reposaari Selkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi 25.9.212 Reposaari Kuva: Gösta Sundman Kuvat työvaiheista ja Selkämeren silakan kanta-arvioinnin koordinointi : Jukka Pönni Silakan kanta-arvioissa

Lisätiedot

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija Junila Sandra Tampereen Talviuimarit 13:20 4. 26,53 1 Virta Sini Katismaan Avantouimarit 13:20 2. 32,13 2 B Miehet 20-29 v. Heinämäki Janne Apian

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN MESTARUUSKILPAILUT JOROINEN

ITÄ-SUOMEN MESTARUUSKILPAILUT JOROINEN TULOKSET..009 19:09 SARJA M Kainulainen Olavi PS 95 9 191 1 45 51 Mankinen Mika PS 89 95 184 5 Seppä Timo SS 91 90 181 Eskelinen 4 1 Jukka PS 95 81 17 5 59 Hassinen Ari PK 89 81 170 Kirjavainen 4 Mikko

Lisätiedot

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,

Lisätiedot

Silakkakannan tila. Jari Raitaniemi 28.2.2014 Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman

Silakkakannan tila. Jari Raitaniemi 28.2.2014 Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman Silakkakannan tila Jari Raitaniemi 28.2.214 Silakkapaja, Naantali Kuva: Gösta Sundman Kuvat työvaiheista ja Selkämeren silakan kanta-arvioinnin koordinointi : Jukka Pönni Itämeren silakkasaaliin kehitys

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

Itämeren lohikantojen tila

Itämeren lohikantojen tila Itämeren lohikantojen tila Lohi- ja vesiparlamentti, Tornio 11.11.2014 Tapani Pakarinen ja Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuvat: Ville Vähä Itämeren tilastoitu lohisaalis noin

Lisätiedot

ç PERUS KÄSITYKSET MUUTOSAJURIT (driving forces) RAVINNE KUORMITUS JÄRVIEN TILA JA KÄYTTÖ JÄRVIEN HOITO JA KUNNOSTUS KUNNOSTUS MENETELMÄT TEEMAT 1. TULEVAISUUSTILA 2. TULEVAISUUSTILA 3. TULEVAISUUSTILA

Lisätiedot

Mitä Itämeren hylkeet syövät?

Mitä Itämeren hylkeet syövät? Mitä Itämeren hylkeet syövät? Ja kuinka paljon? Tiedotusristeily kalastajille 5 helmikuu 2014 Karl Lundström, Sveriges lantbruksuniversitet (SLU) Mitkä ovat Itämeren hylkeet? Itämeren hylkeet Kirjohylje

Lisätiedot

5. Kyösti Korpiola ,1971,1973,1974 ( ,1967,1970, ,1968) ( ,1964) ( )

5. Kyösti Korpiola ,1971,1973,1974 ( ,1967,1970, ,1968) ( ,1964) ( ) 1. Timo Korpiola 68 1963 80 1967,1969,1970 (3. 1966) 93 1971 +93 1972 (3. Yleismestaruus 1963) 2. Max Jensen 80 1963,1964 Yleismestaruus 1963 (2. 1964) 3. Pauli Hissa +80 1963,1964 Yleismestaruus 1964

Lisätiedot

PELAAJAT JOUKKUEITTAIN

PELAAJAT JOUKKUEITTAIN PELAAJAT JOUKKUEITTAIN AMIGOS Kone MP HyZä Porski Tenuskebat Rockottajat Kotipojat Yhteensä 15 pelaajaa O M S Y J Intke Niko AMIGOS 0+0 0+0 0+0 0+0 0+1 0+1 6 0 2 2 0 Hassinen Mikko AMIGOS ei pel. ei pel.

Lisätiedot

PELAAJAT JOUKKUEITTAIN

PELAAJAT JOUKKUEITTAIN PELAAJAT JOUKKUEITTAIN AMIGOS Tenuskebat Kotipojat Porski Kone MP Rohellus Kone MP Porski Kotipojat Rohellus Tenuskebat Kone MP Porski Yhteensä 19 pelaajaa Semi Finaali O M S Y J Hassinen Mikko AMIGOS

Lisätiedot

2.00,2 Ilmo Siitari ,59 Henri Manninen ,0 Väinö Lestelä ,8 Tapio Nykänen ,8 Erkki Oikarinen -70

2.00,2 Ilmo Siitari ,59 Henri Manninen ,0 Väinö Lestelä ,8 Tapio Nykänen ,8 Erkki Oikarinen -70 100 m: 10,93 Tero Heikkinen -94 11,18 Hannu Hokkanen -84 11,1 Tapani Nykänen -80 11,44 Pasi Tervonen -90 11,2 Kalevi Vauhkonen -70 11,54 Jari Pynnönen -87 11,57 Reijo Erkkilä -84 11,4 Seppo Kupila -56

Lisätiedot

Kinkkupuulaaki 2014 Kinkkupuulaaki 2013

Kinkkupuulaaki 2014 Kinkkupuulaaki 2013 Kinkkupuulaaki 2016 Kinkkupuulaaki 2015 1. 0 1. Esa Luoma 88 2. 0 2. Kimmo Saarinen 84 3. 0 3. Hannu Haimi 80 4. 0 4. Petri Federley 79 5. 0 5. Pekka Pärssinen 78 6. 0 6. Päivi Jokinen 77 7. 0 Reetta Tuomainen

Lisätiedot

M35. Poliisien SM suunnistuskilpailut Raaseporissa. Lähtöluettelo. N:ro Lähtöaika Kilpailija Emit: Poliisilaitos:

M35. Poliisien SM suunnistuskilpailut Raaseporissa. Lähtöluettelo. N:ro Lähtöaika Kilpailija Emit: Poliisilaitos: Poliisien SM suunnistuskilpailut 22.8.2013 Raaseporissa Lähtöluettelo N:ro Lähtöaika Kilpailija Emit: Poliisilaitos: M 61 10:30 Risto Vesaluoma 97688 Jokilaaksojen poliisilaitos 62 10:32 Janne Vasenius

Lisätiedot

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat 1 (5) Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat Myönnetyt luvat 18.12.2015 Lappeenrannan 5. apteekki apteekkari, farmasian tohtori Hannu Tapani Taipale Loviisan apteekki apteekkari,

Lisätiedot

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke 16.5.2009 John Nurmisen Säätiö Säätiö perustettiin 1992. John Nurmisen Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Jari Setälä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Velmu-seminaari Helsinki 8.12.2011 RKTL - Tietoa kestäviin

Lisätiedot

English Sporting SM 2016, Pori. TULOKSET Y17 sarja

English Sporting SM 2016, Pori. TULOKSET Y17 sarja TULOKSET Y17 sarja 1 Rissanen Jarkko Y17 TorSA 98 2 Ojansuu Oliver Y17 SSG 91 3 Lindh Oliver Y17 SSG 86 4 Markkula Pekka Y17 SA 76 5 Mäkinen Ukko-Pekka Y17 (tyhjä) 73 6 Selen Anton Y17 SSG 68 TULOKSET

Lisätiedot

SAKU ry:n golfmestaruuskilpailut Rovaniemi

SAKU ry:n golfmestaruuskilpailut Rovaniemi SAKU ry:n golfmestaruuskilpailut Rovaniemi 2.-3.9.2016 Miehet pistebogey Hcp # Pelaaja Oppilaitos Slope Out In Tulos CBA +/- EGA 1 Koskinen Henry Turun ammatti-instituutti 32 14 21 35-0.5 Kyllä 2 Palsi

Lisätiedot

Toimialakohtaisten työryhmien ja alaryhmien jäsenet

Toimialakohtaisten työryhmien ja alaryhmien jäsenet Toimialakohtaisten työryhmien ja alaryhmien jäsenet 1. Sosiaali- ja terveysryhmä Aulis Laaksonen, pj. Pori Terttu Nordman Eija Kuokka Hanna-Leena Markki Harjavalta Jaana Karrimaa Eero Mattsson Pomarkku

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN RESERVILÄISTEN AMPUMAKILPAILU 6.9.2014 RISSALA. Korjatut tulokset 12.9.2014 HENKILÖKOHTAINEN KILPAILU

ITÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN RESERVILÄISTEN AMPUMAKILPAILU 6.9.2014 RISSALA. Korjatut tulokset 12.9.2014 HENKILÖKOHTAINEN KILPAILU ITÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN RESERVILÄISTEN AMPUMAKILPAILU 6.9.2014 RISSALA Korjatut tulokset 12.9.2014 HENKILÖKOHTAINEN KILPAILU # Nimi Kerho Tulos 1 Tero Toivanen KUORES 1 184 2 Jari Pihlainen IISRES 1 182

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin johtoryhmä / teemaryhmä

Alue-ennakoinnin johtoryhmä / teemaryhmä Alue-ennakoinnin johtoryhmä / teemaryhmä Aro Timo, kehittämispäällikkö, Porin kaupunki Aro-Heinilä Asko, suunnittelujohtaja, Rauman kaupunki Isokallio Matti, johtaja, Sataedu Karvonen Marja, ylijohtaja,

Lisätiedot

Bussiin nousulista ==============

Bussiin nousulista ============== 1/6 Bussiin nousulista ============== Grp. Metallin ao. 148 r.y. Päivitetty lista 28.1.2009 Virkistysviikonloppumatka Kuusamoon 31.1. - 1.2.2009 (la-su/2 pv) "Holiday Club Kuusamon tropiikki" Bussi nro

Lisätiedot

Virtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29. Sija Nimi Seura Loppuaika Ero

Virtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29. Sija Nimi Seura Loppuaika Ero Virtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29 Sija Nimi Seura Loppuaika Ero Kirkkovene miehet 10 km Joukkue ================================== 1. Kuopion Soutajat

Lisätiedot

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 14. 15.2.1970 LAHDESSA Lahden Kaleva 48 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Mauri Saarivaino Iisalmen Työväen Urheilijat 2. Hannu Miettinen Kuopion Riento 2. Jorma Pikkujämsä

Lisätiedot

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis

Lisätiedot

Kansainvälisten toimielimien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat

Kansainvälisten toimielimien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat EDUSKUNTA RIKSDAGEN Kansainvälisten toimielimien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat 1991 2014 Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta 1991 Suominen, Ilkka /kok Sasi, Kimmo /kok 11.04.1991 Metsämäki,

Lisätiedot

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 19. 20.1.1980 TAMPEREELLA Tampereen Työväen Nyrkkeilijät

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 19. 20.1.1980 TAMPEREELLA Tampereen Työväen Nyrkkeilijät TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 19. 20.1.1980 TAMPEREELLA Tampereen Työväen Nyrkkeilijät 51 kg 67 kg 1. Antti Juntumaa Oulun Tarmo 1. Rainer Tapio Rovaniemen Reipas 2. Jukka Arola Otanmäen Työv.Urh. 2. Kalevi

Lisätiedot

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT Kala-LCA:n päivitys Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT KalaLCA Suomen kalankasvatuksen elinkaaritarkastelun päivittäminen Osallistuneet tutkijat MTT Frans Silvenius, Sirpa Kurppa,

Lisätiedot

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta

Lisätiedot

edellisestä kuukaudesta

edellisestä kuukaudesta Päivitetty 31.10.2008 A-osake Muutos edellisestä kuukaudesta B-osake Muutos edellisestä kuukaudesta B-uudet Muutos edellisestä kuukaudesta Osakkeiden määrä Osuus Osuus äänistä 1 Koskenkorva Matti Olavi

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1. Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen europarlamenttivaaleja varten

LOIMAAN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1. Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen europarlamenttivaaleja varten LOIMAAN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen europarlamenttivaaleja varten Kh 39 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 - - - - - Kaupunginjohtajan

Lisätiedot

Tulos vertailulukujärjestyksessä

Tulos vertailulukujärjestyksessä 1 / 5 I Vaalipiiri 1 Viitasalo Mikko 10 Kokoomus 975 5197,00 valittu 2 Leppiniemi Raili 12 Sitoutumattomat 1674 3262,00 valittu 3 Rautava Risto 8 Kokoomus 737 2598,50 valittu 4 Heinäluoma Eero 16 SDP 1299

Lisätiedot

ISTUMALENTOPALLON SUOMEN CUP 2015

ISTUMALENTOPALLON SUOMEN CUP 2015 ISTUMALENTOPALLON SUOMEN CUP 2015 Homenokka-turnauksessa Istumalentopallon Suomen Cupia on pelattu vuodesta 1985 TULOKSET ry 31. SUOMEN CUP Jyväskylässä 26.-27.9.2015 L O P P U T U L O K S E T NAISTEN

Lisätiedot

Ehdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi näkökohtia

Ehdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi näkökohtia Ehdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2017 - näkökohtia 27.9.2016 MmV, Eduskunta Tapani Pakarinen Kilohailikannan saalis, vuosiluokkien runsaus, kalastuskuolevuus

Lisätiedot

N10 1 Tiisa Paukku AlvajRy - - - - - 20-20 16-56 2 Pinja Kilpeläinen - - - - - - - 16 20-36

N10 1 Tiisa Paukku AlvajRy - - - - - 20-20 16-56 2 Pinja Kilpeläinen - - - - - - - 16 20-36 RIDE CYCLE STORE CUP 2012 Tulokset 10/10 osakilpailun jälkeen, sarjoissa N/M10-14 ja joukkuekilpailussa 9/9 osakilpailun jälkeen Pisteet määräytyvät seuraavasti: 20, 16, 14, 12, 10, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2,

Lisätiedot

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Vaelluskalojen kestävä kalastus Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien

Lisätiedot

(Lähti: 1 Keskeytti: 0 Hylätty: 0) 1 1. Hulkkonen Mikko Pihkan 41.00

(Lähti: 1 Keskeytti: 0 Hylätty: 0) 1 1. Hulkkonen Mikko Pihkan 41.00 H6 (Lähti: 6 Keskeytti: 0 Hylätty: 0) 6. Sorsa Aleksi Pihkan 23.2 2. Hakuli Tommi KeU 24.02 +50 3. Pietiläinen Aleksi Pihkan 26.54 +3.42 4. Koikkalainen Severi Pihkan 2.46 +4.34 5. Koivisto Antton KeU

Lisätiedot

yleisurheilu_saappaanheitto_tulokset

yleisurheilu_saappaanheitto_tulokset Sakun Kesäkisat Vierumäki 8/31/2041 yleisurheilu_saappaanheitto_tulokset TULOKSET M 100 m Tuuli: -0,1 1. Ilari Teerikangas Ammattiopisto Luovi 12,55 2. Teemu Lehmusto Suomen Urheiluopisto 13,13 3. Matti

Lisätiedot

Hämeen aluemestaruuskilpailut

Hämeen aluemestaruuskilpailut Orimattila 04. - 17:51:29 10m Ilmakivääri 40 ls, sarja N 1. Noora Etula LAS 96 99 94 98 387 2. Katariina Laine HlAS 95 97 92 99 383 19x 3. Saana Tattari HlAS 95 98 95 95 383 17x 10m Ilmakivääri 40 ls,

Lisätiedot

L-S AMkisat ilmapistooli ja -kivääri 2011

L-S AMkisat ilmapistooli ja -kivääri 2011 Turku 05. - 10m Ilmakivääri 40 ls, sarja N 1. Hanna Pitkänen KaA 99 98 98 99 394 28x 2. Elin Liewendahl ÅSSF 99 96 99 100 394 25x 3. Jenni Leppänen V-SA 94 97 97 97 385 4. Hanna Nivus KaA 94 97 96 97 384

Lisätiedot

Pohjanlahden lohikantojen tila

Pohjanlahden lohikantojen tila Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama

Lisätiedot

MOOTTORIPYÖRÄ- JA -KELKKAURHEILUN MM-, WC- EM- JA EC-MITALIT SUOMESSA

MOOTTORIPYÖRÄ- JA -KELKKAURHEILUN MM-, WC- EM- JA EC-MITALIT SUOMESSA SUOMEN MOOTTORILIITTO ry MOOTTORIPYÖRÄ- JA -KELKKAURHEILUN MM-, WC- EM- JA EC-MITALIT SUOMESSA 1958 EM 2. Maarata Aulis Tuominen 1959 EM 2. Maarata Antti Pajari 1961 EM 1. Maarata Timo Laine 1962 EM 3.

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS 27.2.2010 Kuopio, Puijo TULOKSET

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS 27.2.2010 Kuopio, Puijo TULOKSET Lapset alle 6, STL 0,5 km (v) 1. Oskari Kotiaho Vantaan Taksiautoilijat ry 4.11 2. Veera Yletyinen Kuopion Taksiautoilijat ry 6.33 Lapset alle 8, STL 0,5 km (v) 1. Elias Korhonen Ristijärven Taksiautoilijat

Lisätiedot

Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä. Petri Rannikko

Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä. Petri Rannikko Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä Petri Rannikko KALATALOUDEN TOMINTARYHMÄ - MMM hyväksynyt rahoitettavaksi 9 ryhmää - EU:n laajuista, viime ohjelmakaudella yli 300 ryhmää 21 maassa,

Lisätiedot

SIJA NIMI NRO SEURA JOUKKUE PISTEET

SIJA NIMI NRO SEURA JOUKKUE PISTEET Miehet 1 Etelä-Aho Teemu 265 Lakeuden Urheilukalastajat 3265 2 Niittymaa Ari 52 Viialan perhokalastajat x 3030 3 Ollikainen Juha-Pekka 35 Mikkelin Kalamiehet Mi1 2970 4 Kervinen Esa 169 Iisalmen pilkkijät

Lisätiedot

Tulos EK 2:n jälkeen

Tulos EK 2:n jälkeen VI Seinäjoki Ralli 17. 18.9.2016 EK 1, YLEISKILPAILUN TULOKSET Historic Etelä Pohjanmaan UA Hotelli Sorsanpesä EK1, 11.06km, nopein: 107km/h 1 23 Frilander Mikko 16 6:12,0 2 21 Ala Varvi Erkki 16 6:14,2

Lisätiedot

LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015

LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015 LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015 MIEHET 100 m 11,10 Joonas Kokko 2015 200 m 22,55 Joonas Kokko 2015 400 m 48,53 Jukka Latva-Rasku -97 800 m 1.51,78 Pekka Passinen -94 1000 m 2.26,94 Ville Hautala -91 1500

Lisätiedot

S E U R A E N N Ä T Y K S E T

S E U R A E N N Ä T Y K S E T S E U R A E N N Ä T Y K S E T Pojat 9 40m 6.20 se, pe Elmer Vauhkonen 2015 30.8. Lapinlahti 60m 8.86 pe Elmer Vauhkonen 2015 12.8. Iisalmi 100m 14.58 pe Elmer Vauhkonen 2015 30.8. Lapinlahti 150m 21.76

Lisätiedot

Ottelu Päiväys Klo Kotijoukkue Vierasjoukkue

Ottelu Päiväys Klo Kotijoukkue Vierasjoukkue Sairaalaturnaus 16.4.2011 Turku Impivaaran jäähalli OTTELUT LOHKOITTAIN 16.4.2011 Ottelu Päiväys Klo Kotijoukkue Vierasjoukkue LOHKO 1 Impivaara 1 Tulos 6 16.4.2011 08:00 Jyväskylä - Etelä-Karjala 4-4

Lisätiedot

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016 Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot 2015 Pirkko Söderkultalahti Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot

Lisätiedot

Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vaelluskalaseminaari 22.9.2011 Itämeren nykyiset lohijoet Itämeren alue: - 30 luonnonlohijokea + 10-20 muuta jokea joissa

Lisätiedot

Kuopion Keilailuliitto 06.07.2016 Rauhalahti Bowling

Kuopion Keilailuliitto 06.07.2016 Rauhalahti Bowling Sivu 1 1. Sami Päiväniemi Veljmiehet 742 (3) + 732 (3) 1474 (6) 2. Samuli Haverinen Veljmiehet 750 (54) + 681 (54) 1431 (108) 3. Joonas Jehkinen Mainarit 719 (0) + 702 (0) 1421 (0) 4. Tomas Käyhkö Mainarit

Lisätiedot

Pilkkikilpailut v Vilkjärvi. NAISET 1 Pirjo Huopainen 2500gr 2 Martta Huuskonen 1585gr 3 Varpu Korhonen 925gr

Pilkkikilpailut v Vilkjärvi. NAISET 1 Pirjo Huopainen 2500gr 2 Martta Huuskonen 1585gr 3 Varpu Korhonen 925gr Pilkkikilpailut v. 2007 29.12.2007 Vilkjärvi 1 Pirjo Huopainen 2500gr 2 Martta Huuskonen 1585gr 3 Varpu Korhonen 925gr 1 Juha Pohjonen 2520gr 2 Matti Hiltunen 1855gr 3 Timo Tujula 1750gr 4 Mika Kärmeniemi

Lisätiedot

Selkämeren kalasto ja kalastus

Selkämeren kalasto ja kalastus Selkämeren kalasto ja kalastus Muuttuva Selkämeri seminaari Kuuskajaskari 25.5.211 Juha Hyvärinen Kalastomuutokset Selkämeren eteläosassa kalataloudellisen velvoitetarkkailun tuloksia viimeisten 3 vuoden

Lisätiedot

RASTI 1. Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10

RASTI 1. Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10 RASTI 1 Suomenmestaruuskilpailu 1999 Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10 Kilpailijat Pisteet Rangaistukset Aika Ls Tulokset No Nimi Lk. Joukkue PP

Lisätiedot

SAKU TALVIKISAT 15.3.2013, SASTAMALA YKSILÖMATKAT

SAKU TALVIKISAT 15.3.2013, SASTAMALA YKSILÖMATKAT SAKU TALVIKISAT 15.3.2013, SASTAMALA YKSILÖMATKAT 1 Nyl 3km P 1 Kaisu Salminen Keski-Pohjanmaan koulutu 11.00.00 2 Nina Pajari Ammattiopisto Lappia 11.00.30 3 Terhi Lehtola Haapaveden ammattiopisto 11.01.00

Lisätiedot

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 3 4.2.216, Viking Gabriella Uusi kalastusasetus ja kuhan alamitta kuhan yleinen

Lisätiedot

PANK ry:n toimielimet 2016

PANK ry:n toimielimet 2016 PANK ry:n toimielimet 2016 HALLITUS Ville Alatyppö ville.alatyppo@hel.fi Kuntaliitto/Helsingin kaupunki, pj. Lars Forstén lars.forsten@lemminkainen.com INFRA ry/asfalttijaosto/lemminkäinen Infra Oy, vpj

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33 Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Meurasalo Antti Pohjois-Savon RT Y 193 98 95 4 10 5 2 Tiihonen Tommi

Lisätiedot

Salo, urheiluveteraanien kansalliset kilpailut M30 100m (0,2 m/s) 1) Ville Ryhänen Esbo IF 12,85

Salo, urheiluveteraanien kansalliset kilpailut M30 100m (0,2 m/s) 1) Ville Ryhänen Esbo IF 12,85 Salo, urheiluveteraanien kansalliset kilpailut 18.5.2013 M30 100m (0,2 m/s) 1) Ville Ryhänen Esbo IF 12,85 M35 100m (0,2 m/s) 1) Christoffer Sarin Esbo IF 13,13 M40 100m (0,2 m/s) 1) Petri Tauriainen PeU

Lisätiedot

SM2016 Esikisat / PSM

SM2016 Esikisat / PSM SM2016 Esikisat / PSM Vaala, 27.02.2016 Yksilökilpailut M 1. Ollakka Jukka 48 Ou 272 (35:24) 278 (-8m/+3m) 558 (93) 1108 2. Leinonen Henri 44 KP 248 (39:28) 274 (-7m/-6m) 582 (97) 1104 3. Lalli Teuvo 41

Lisätiedot

TULOKSET SM-PILKKI 2009 28.2.2009 Voionmaan opisto

TULOKSET SM-PILKKI 2009 28.2.2009 Voionmaan opisto TULOKSET SM-PILKKI 2009 28.2.2009 Voionmaan opisto TKEK = Työväen Kala- ja Eräkerho Kirkkonummi = Kirkkonummen Kala- ja Metsämiehet H-linna = Hämeenlinnan Kala ja Erä ry TEM = Tesoman Erämiehet ry TULOKSET

Lisätiedot

TUUSULAN TENNISKESKUKSEN SALIBANDY -SARJA ; PELAAJAT JOUKKUEITTAIN KEVÄT 2014

TUUSULAN TENNISKESKUKSEN SALIBANDY -SARJA ; PELAAJAT JOUKKUEITTAIN KEVÄT 2014 TUUSULAN TENNISKESKUKSEN SALIBANDY -SARJA ; PELAAJAT JOUKKUEITTAIN KEVÄT 2014 BALLS ON FIRE SB Aamu Peliveikot SB 97 RiVe Itella Korso SB 97 SB Aamu Yhteensä 19 pelaajaa 0 M S Y J Asumaniemi Mikko BALLS

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot