Ravitsemustietojen laadun varmistaminen elintarvikeketjussa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ravitsemustietojen laadun varmistaminen elintarvikeketjussa"

Transkriptio

1 1/13 D.nro Evira/7016/0301/2014 LOPPURAPORTTI Ravitsemustietojen laadun varmistaminen elintarvikeketjussa 1. Hankkeen tavoitteet Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa turvallisuusvirasto Eviran Ravitsemustietojen laadun varmistaminen elintarvikeketjussa - hankkeella oli tavoitteena saada käyntiin tietokannan uudistaminen ja pahimmin vanhentuneiden tietojen päivitys käynnistettyä. Lisäksi hankkeen aikana oli tavoitteena kehittää ja ottaa käyttöön uusia analyysimenetelmiä, joiden avulla voidaan jatkossa päivittää lisää puutteellisia tietoja. Hankkeessa keskityttiin lihan sisältämän natriumin määrittämiseen, tärkeimpien jodin lähteiden analysoimiseen, ravintokuidun määrittämiseen yleisimmistä viljalaaduista sekä muutamasta käytetyimmästä vihanneksesta ja hedelmästä sekä tärkeimpien ruokakalojemme ravintosisältöön. Pakkausmerkintöjen laatimisessa tarvittavat tiedot elintarvikeraaka-aineiden natriumpitoisuuksista ja energiasisällön laskemiseen käytetyistä komponenteista THL:n ylläpitämässä elintarvikkeiden koostumustietopankki Fineli:ssä ovat osin vanhentuneita tai puuttuvat kokonaan. 2. Hankeosapuolet ja yhteistyö Hankkeen osapuolet olivat MMM, THL ja Evira. Osapuolet määrittelivät yhdessä, mitkä ravintoaineet ja elintarvikkeet Fineli-tietokannassa päivitetään tässä hankkeessa. Hankkeen tavoitteiden suunnittelussa oli mukana myös ohjausryhmä, johon osallistuivat edellisten lisäksi PTY ja ETL. Ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa. Eviran osuus oli näytteenotto, näytteiden analysointi ja tulosten raportointi niin, että ne ovat THL:n ylläpitämän koostumustietokannan (Fineli) käytettävissä. THL oli mukana näytteenottosuunnitelmien laatimisessa. Evirassa kehitettiin ja käyttöönotettiin myös uusi menetelmä natriumin ja jodin analysointiin sekä käyttöönotettiin uusi menetelmä ravintokuidun määrittämiseksi. 3. Hankkeen vaiheet 3.1. Näytteenoton suunnittelu Analysoitavat näytteet listattiin yhteistyössä hankkeen osapuolien kanssa. Näytteet ja ravintotekijät valittiin siten, että koostumustietokantaan kiireisimmin tarvittavat analyysitiedot saataisiin päivitettyä. Samalla huomioitiin Evirassa olemassa olevat näytteet ja analytiikkaosaaminen. Niiden näytteiden osalta, joita Evirassa ei ollut valmiina, Evira hankki näytteet markkinoilta.

2 2/ Näytteenotto Näytteenotto toteutettiin eri tavoin eri elintarvikeryhmissä, riippuen mahdollisuudesta hyödyntää muissa hankkeissa tehtyä näytteenottoa. Silakka Näytteet olivat RKTL:n yhteistyöstä, erikokoisia silakoita kahdelta eri vuodenajalta. Olemassa olevista näytteistä (10 kalaa per kokoluokka, sukupuoli, kalastusalue ja vuodenaika, yhteensä 60 näytettä) analysoitiin rasva, rasvahappokoostumus, D- ja E-vitamiini. Tuloksista laskettiin keskiarvot kevät- ja syyssilakalle. Tuhka ja proteiini analysoitiin kahdesta yhdistelmänäytteestä toinen syyskaloista ja toinen kevätkaloista. Kumpikin yhdistelmänäyte koostui kuudesta edellä mainitusta koko/sukupuoli/aluenäytteestä (kolme syksy- ja kolme kevätnäytettä). Jodi ja raskasmetallit analysoitiin kuudesta yhdistelmänäytteestä (kolme kevät- ja kolme syysnäytettä), joissa oli kussakin 2 edellä mainittua näytettä. Tuloksista laskettiin keskiarvot kevät- ja syyssilakalle. Siten yhdessä analysoitavassa näytteessä oli aina vähintään 20 kalaa ja lopullisessa keskiarvotuloksessa on mukana vähintään 60 kalaa (edustaen eri kokoluokkia). E-vitamiini analysoitiin tarkoitusta varten hankitusta yhdistelmänäytteestä, joka sisälsi 10 osanäytettä sekä tuoretta että pakastettua silakkaa. Lohi ja kirjolohi Näytteet olivat norjalainen kasvatettu lohi ja kotimainen kasvatettu kirjolohi. Tuontikirjolohta ei ollut näytteenottoaikaan saatavilla ja kotimaisen villilohen kulutus on niin pientä, ettei niitä analysoitu. Näytteet hankittiin pääkaupunkiseudun myymälöistä ja kalatukusta siten, että nimike sisälsi yksittäistä näytettä (kalaa). Kalojen syötävästä osasta muodostettiin kokoomanäyte, joka analysoitiin. Maito Näytteet hankittiin pääkaupunkiseudun kaupoista siten, että jokaista analysoitavaa nimikettä ostettiin 1-6 näytettä eri meijereiltä ja eri brändeiltä. Nimikkeitä oli 10 kpl kattaen kauppojen maitovalikoiman (rasvapitoisuus, laktoosipitoisuus, käsittely, tuotantotapa). Raakamaitonäytteet (6 tavanomaisesti tuotettua maitonäytettä ja 2 luomumaitoa) saatiin Valiolta. Äidinmaitonäytteet saatiin THL:stä, jossa niitä oli toisen hankkeen jäljiltä. Yksittäiset maitonäytteet yhdistettiin nimikkeittäin kokoomanäytteiksi, jotka analysoitiin. Maitoproteiini ja hera Nämä näytteet ovat teollisuuden raaka-aineita, eivät kuluttajatuotteita, joten niiden hankinta oli ongelmallisempaa. Näytteitä pyydettiin meijeriltä, mutta näytteitä ei saatu kattavasti. Valio toimitti näytteeksi heidän itsensä koostaman kokoomanäytteen heidän markkinoimistaan heravalmisteista. Tämä näyte analysoitiin. Edustavan heranäytteen saaminen osoittautui erittäin haastavaksi, koska kaikilla tuottajille on omia erilaisia tuotteitaan, joista osa on liikesalaisuuksia. Maitoproteiininäytteitä ei saatu lainkaan useista pyynnöistä huolimatta. Kananmuna ja liha Näytteet oli hankittu Eviraan THL:n kanssa aiemmin toteutetussa Fineli -päivityshankkeessa. Näytteet oli hankittu pääkaupunkiseudun myymälöistä siten, että jokaista nimikettä (tähän tutkimukseen otettiin mukaan 16 liha- ja 4 kananmuna-nimikettä) oli 12 yksittäistä näytettä, jotka yhdistettiin analysoitavaksi kokoomanäytteeksi. Näytteet valittiin siten, että ne edustavat kuluttajien valintoja. Kaupat valittiin kaupparyhmittäin myyntiosuuksien perusteella, ja näytteet valittiin kaupoista hyllymetrien perusteella. Toisaalta pyrittiin samalla varmistamaan eri tuottajien edustavuus kokoomanäytteessä, mikä tehtiin

3 3/13 valitsemalla saman kaupparyhmän myymälöissä eri tuottajia, jos mahdollista. Natrium analysoitiin raakalihanäytteistä (yhteensä 16), jotka olivat sekä sian-, naudan- että siipikarjan lihaa. Jauhot, hiutaleet ja leseet Vehnäjauho- (4 eri jauhatuskarkeutta), ruisjauho-, kaurahiutale-, vehnälese-, ruislese- ja kauralesenäytteet ostettiin pääkaupunkiseudun ruokakaupoista. Kaupat valittiin kaupparyhmittäin myyntiosuuksien perusteella, ja näytteet valittiin kaupoista hyllymetrien perusteella. Kutakin nimikettä (9) pyrittiin ostamaan 12 näytettä (S-ryhmä: 6 näytettä, K-ryhmä: 4 näytettä, Suomen lähikauppa: 1 näyte, muut: 1 näyte). Lesenäytteitä oli kaupoissa huonommin saatavilla, jonka vuoksi vehnäleseitä saatiin ostettua 10 yksittäistä näytettä ja ruisleseitä vain 5 näytettä saatavuuden perusteella edellä mainituista kaupparyhmistä. Yksittäiset näytteet yhdistettiin yhdeksi kokoomanäytteeksi, joka analysoitiin. Toisaalta pyrittiin samalla varmistamaan eri tuottajien edustavuus kokoomanäytteessä, mikä tehtiin valitsemalla saman kaupparyhmän myymälöissä eri tuottajia, jos mahdollista. Tomaatti, porkkana ja omena Näytteet hankittiin pääkaupunkiseudun myymälöistä siten, että joka myymälästä (12 eri myymälää kattaen kauppaketjut niiden markkinaosuuksien mukaan) hankittiin yksi näyte per nimike. Tällä tavoin saatiin tuottajia mahdollisimman kattavasti, koska yhdessä myymälässä on tyypillisesti vain muutama eri tuote valikoimassa. Eri myymälöissä on myös helpommin samasta tuotteesta eri erää saatavilla. Tomaatista analysoitiin kotimainen ja ulkomainen tomaatti erikseen. Ulkomaisia tomaatteja oli heikosti saatavilla, ja niitä voitiin ostaa vain 8 kaupasta. Omenoiden kohdalla analyysit tehtiin erikseen lajikekohtaisesti, niin että edustettuina olivat yksi ulkomainen punainen lajike (Royal Gala) ja yksi ulkomainen vihreä omenalajike (Granny Smith) Menetelmäkehitys Natrium Hankkeen aikana kehitettiin ja käyttöönotettiin menetelmä natriumin analysoimiseksi lihasta ja lihatuotteista. Menetelmä perustuu kapillaarielektroforeesiin (CE). Näyte uutetaan kuumaan veteen ja uute puhdistetaan ultrasuodatuksella. Natrium määritetään CE:llä käyttäen diodirividetektointia aallonpituudella 200 nm. Natrium määritettiin ulkoisen standardin avulla. Menetelmä soveltuu käytettäväksi elintarvikkeiden natriumin määrittämiseen näytteen pitoisuustasoilla, jotka ylittävät 0,5 mg/kg. Jodi Hankkeen aikana kehitettiin ja käyttöönotettiin menetelmä jodin analysoimiseksi maidosta, kananmunista, lihasta, kalasta ja juustosta. Menetelmä perustuu ICP-MS -tekniikkaan (Induktiivisesti kytketty plasmamassaspektrometria). Maito- ja kananmunanäytteet esikäsiteltiin liuottamalla näyte 0,5-prosenttiseen ammoniumhydroksidiin, seisottamalla yön yli ja ravistelemalla näytettä sen jälkeen kaksi tuntia. Liha-, kalaja juustonäytteet hajotettiin mikroaaltouunissa käyttäen reagenssina ammoniumhydroksidia. Molempien esikäsittelyiden jälkeen näytteet olivat 0,5-prosenttisessa ammoniumhydroksidiliuoksessa, joka toimi myös ICP_MS laitteiston huuhteluliuoksena. Menetelmällä pystytään määrittämään maidon ja kananmunan jodipitoisuudet, jotka ylittävät 0,02 mg/kg. Kalalle, lihalle ja juustolle määritysraja on 0,06 mg/kg. Jodimenetelmän laajennettu mittausepävarmuus matriisista riippuen on %.

4 4/13 Ravintokuitu Hankkeen aikana otettiin käyttöön ravintokuidun määrittämiseksi virallinen menetelmä AOAC Menetelmä on entsymaattis-gravimetrinen, ja sillä voidaan määrittää erikseen pitkäketjuinen veteen liukenematon ja pitkäketjuinen vesiliukoinen ravintokuitu sekä lyhytketjuiset oligosakkaridit. Pitkäketjuiset ravintokuidut määritetään punnitsemalla fraktiot ja oligosakkaridit HPLC-menetelmällä. Näiden kolmen fraktion yhteenlaskettu summa on kokonaisravintokuidun määrä. Menetelmä validoitiin jauhonäytteille, juuresnäytteille sekä vihanneksille ja hedelmille. Tällä menetelmällä analysoitavat ravintokuitukomponentit ovat ne, mitkä ravintokuidun uuden määritelmän mukaisesti lasketaan nykyään osaksi ravintokuitua (Codex Alimentarius Commission, 2009) Analysointi Kokoomanäytteet koostettiin näytteenotossa (3.2) kuvatuista yksittäisistä elintarvikkeista. Pyrkimyksenä oli yhdistää yksittäistä näytettä yhdeksi kokoomanäytteeksi, mutta joidenkin elintarvikkeiden kohdalla tästä jouduttiin tinkimään heikon saatavuuden takia. Kokoomanäytteet analysoitiin Evirassa pääosin kahtena rinnakkaisnäytteenä. Ravintokuituanalyysit tehtiin vähintään kolmena rinnakkaisnäytteenä. Esikäsittelynä oli homogenointi. Lisäksi ravintokuituanalytiikkaa varten kasvisnäytteet kylmäkuivattiin ja kaikki näytteet jauhettiin 0,5 mm:n seulan läpi Tulosten hyödyntäminen Tulokset on toimitettu THL:ään excel-taulukossa, josta ne ovat helposti siirrettävissä Fineli-tietokantaan. Analyysitietojen mukana Evira toimittaa pyydetyt tiedot menetelmistä, laadunvarmistuksesta ja näytteenotosta. 4. Tulokset ja niiden arviointi Silakka, lohi ja kirjolohi Taulukko 1. Kalanäytteiden peruskoostumus. Rasva (%) Tuhka (%) Proteiini (%) Kosteus (%) Silakka, kevät 4,79 1,96 16,55 - Silakka, syys 7,47 1,54 16,04 - Lohi, kasvatettu (Norja) 16,37 1,38 20,00 62,75 Kirjolohi, kasvatettu (kotimainen) 10,27 1,14 19,70 69,79

5 5/13 Taulukko 2. Kalanäytteiden vitamiini- ja rasvahappopitoisuudet ja rasvahappokoostumus. Vitamiinit Rasvahapot Rasvahappokoostumus, osuus (%) D-vitamiini E-vitamiini C20:5 EPA C22:6 DHA (µg/100g) (mg /100g) (mg/100g) (mg/100g) SFA MUFA PUFA TFA Silakka, kevät 16,62 0,95 a % 33 % 34 % 0,35 % Silakka, syys 14,50 0,95 a % 38 % 37 % 0,40 % Lohi, kasvatettu (Norja) 6,69 2, % 52 % 33 % 3,6 % Kirjolohi, kasvatettu (kotimainen) 5,10 2, % 48 % 37 % 3,0 % SFA=tyydyttyneet rasvahapot; MUFA=yksinkertaisesti tyydyttymättömät rasvahapot; PUFA= moninkertaisesti tyydyttymättömät rasvahapot; TFA=trans-rasvahapot; a = E-vitamiinitulos on analysoitu yhdistelmänäytteestä, joka sisältää sekä kevät- että syyssilakkaa. Silakan rasvapitoisuus Finelissä (6,5 g/100g) on kevät- ja syyssilakan rasvapitoisuuden (4,8 7,5 g/100g) välissä, joten keskiarvo vastaa hyvin Finelin arvoa. Proteiinipitoisuus (16,0 16,6 g/100g) on hiukan suurempi kuin Finelissä (14,8 g/100g). Lohi oli keskimäärin rasvaisempaa kuin kirjolohi, kun taas proteiinipitoisuudessa ei ollut eroa näiden lohikalojen välillä. Molempien kasvatettujen lohikalojen rasvapitoisuudet (kirjolohi 10,3 g/100g ja lohi 16,4 g/100g) olivat selvästi Finelissä ilmoitettuja (kokonainen kirjolohi 7,2 g/100g ja lohi 8,8 g/100g) suurempia. Samalla tavoin proteiinipitoisuudet (20 g/100g) olivat Finelissä ilmoitettuja (kokonainen kirjolohi 11 g/100g ja lohi 12 g/100g) suurempia. Sekä lohi että kirjolohi sisälsivät merkittävästi pitkäketjuisia omega-3-rasvahappoja eli ne ovat hyvien rasvahappojen lähteitä. Myös silakka sisälsi paljon omega-3-rasvahappoja kuten EPA ja DHA, etenkin rasvaisempi syyssilakka. Pitkäketjuisille omega-3-rasvahapoille ei ole saantisuositusta, mutta niiden vähimmäistarve on 0,5 energiaprosenttia. Analysoidut kalanäytteet sisälsivät yli kymmenkertaisesti ko. rasvahappoja (energiaprosentteina), joten näiden kalojen käyttäminen osana ruokavaliota auttaa pitämään ruokavalion rasvakoostumuksen terveellisenä. Vähempirasvaisessa kirjolohessa oli enemmän DHA:ta, mutta vähemmän EPA:a, kuin lohessa. Määritetyt rasvahappokoostumukset vastasivat pääpiirteissään Finelin arvoja kirjolohelle. Kun otetaan huomioon käytetyt korjauskertoimet (Finelissä ilmoitettu rasvahappojen määrä g:na muutettuna rasvahappoprosenteiksi), yksinkertaisesti tyydyttymättömien rasvahappojen osuus 48 % oli lähes sama kuin Finelin 50 % (2,7 g/100g), monityydyttymättömien osuus 37 % hieman suurempi kuin 32 % (1,7 g/100g) ja tyydyttyneiden osuus 16 % hieman pienempi kuin Finelin arvo 22 % (1,2 g/100g). DHA:n pitoisuus oli sama ja EPA:n pitoisuus hieman suurempi kuin Finelissä. Lohen rasvahappokoostumuksessa oli enemmän eroa saatujen analyysitulosten ja Finelin arvojen välillä. Yksinkertaisesti tyydyttymättömien rasvahappojen osuus oli kasvanut muiden rasvahappojen kustannuksella, mikä näkyi myös pienentyneinä EPA:n ja DHA:n pitoisuuksina. Erityisesti DHA:n pitoisuus oli pienentynyt 1464 mg/100g:sta arvoon 669 mg/100g. Kasvatettu lohi on kuitenkin hyvä pitkäketjuisten omega-3-rasvahappojen lähde ruokavaliossa. Tarkempi rasvahappotaulukko, joka sisältää kaikki yksittäiset rasvahapot, on toimitettu THL:lle. Lohikalojen E-vitamiinitulokset (2,0 2,1 mg/100g) olivat hieman suuremmat kuin Finelissä (1,5 mg/100g lohelle ja 0,9 mg/100g kirjolohelle). Silakan E-vitamiinipitoisuus 0,95 mg/100g oli selvästi Finelin arvoa (2 mg/100g) pienempi. Osa näytteestä oli pakastettua silakkaa, mikä on saattanut vaikuttaa tulokseen.

6 6/13 Toisaalta Ruotsin koostumustietopankki antaa raa an silakan pitoisuudeksi 0,8 mg/100g (http://www7.slv.se/naringssok/naringsamnen.aspx?livsmedelsid=1243), joten saatua tulosta voidaan pitää luotettavana. Kalat ovat tärkeimpiä ravinnon D-vitamiinin lähteitä. Tämän hankkeen D-vitamiinitulokset ovat hyvin samansuuntaisia kuin Finelissä ilmoitetut. Kevätsilakan tulos 16,62 µg/100g on lähempänä Finelissä ilmoitettua (17 µg/100g, Fineli 2013, versio 16) kuin syksyllä analysoidun silakan D-vitamiinipitoisuus. Lohen kohdalla kotimaisen kasvatetun kirjolohen D-vitamiinipitoisuus (5,1 µg/100g) on sama kuin Finelissä ja Norjan kasvatetun lohen pitoisuus on (6,69 µg/100g) selvästi näitä korkeampi. Koska kyseessä on rasvaliukoinen vitamiini, voisi norjalaisen lohen korkeampi rasvapitoisuus selittää erot osittain. Silakan kohdalla tämä teoria ei kuitenkaan pidä paikkaansa, koska siinä on keväällä enemmän D-vitamiinia, vaikka rasvaa on silloin vähemmän kuin syksyllä. Samoin kalalajien välinen ero D-vitamiinipitoisuudessa on käänteinen rasvapitoisuuteen: rasvaisemmissa lohikaloissa on vähemmän D-vitamiinia kuin vähärasvaisemmissa silakoissa. Kevät- ja syyssilakan pienillä koostumuseroilla ei luultavasti ole merkitystä Finelin käyttäjille, vaan järjestelmään riittää ko. arvojen keskiarvo. Suomessa suositellaan D-vitamiinilisän käyttöä ympärivuotisesti lapsille, raskaana oleville ja imettäville (7,5 10 µg/vrk) ja yli 60-vuotiaille (20 µg/vrk). Kalojen lisäksi maitotuotteet ovat hyviä D-vitamiinin lähteitä, mutta mikäli näitä ei käytetä säännöllisesti, suositellaan 7,5 µg/vrk D-vitamiinilisän käyttöä lokakuusta maaliskuuhun. Henkilöille, jotka eivät syö lainkaan maitotuotteita ja kalaa, suositellaan ympärivuotista D- vitamiinilisää. Tämän hankkeen tulokset vahvistavat yleistä käsitystä siitä, että mm. silakan ja lohen syöminen vähentää selvästi D-vitamiinilisien käytön tarvetta. Tulokset eivät anna aihetta arvioida uudestaan suositeltujen D-vitamiinilisien määriä. Hankkeessa määritettyjen tavoitteiden lisäksi samoista näytteistä analysoitiin raskasmetalleja. Myös nämä tulokset on toimitettu THL:ään. Taulukko 3. Kalanäytteiden raskasmetallipitoisuudet (mg/kg). Al Cr Mn Fe Co Ni Cu Zn As Se Cd Pb U Silakka, <0.01 <0.00 kevät <0.25 0,030 1,781 12,42 0,008 0,054 0,703 22,66 1,110 0,274 0, Silakka, syys <0.25 0,037 1,622 11,04 0,008 0,081 0,729 21,46 1,150 0,268 0,021 < < <0.01 Lohi - 0,040 < ,033 0,624 3,694 0,679 0, Kirjolohi - 0,035 0, ,096 0,772 3,653 0,688 0,151 < < Silakan rauta- ja seleenipitoisuudet olivat hieman suuremmat kuin Finelissä (Fe 9 mg/kg ja Se 0,17 mg/kg), kun taas lohen seleenipitoisuus oli pienempi ja kirjolohen suurempi kuin Finelissä (lohi 0,17 mg/kg ja kirjolohi 0,088 mg/kg).

7 7/13 Liha Taulukko 4. Lihanäytteiden natriumpitoisuudet. Na (mg/100g) Naudan jauheliha 58 Naudan keittoliha - etuselkä tai lapa 57 Naudan paistisuikale / E-lajitelma 5% 52 Naudan ulkofilee 39 Naudan sisäfilee 33 Sika-nautajauheliha 50 Porsaan lihasuikale / O- lajitelma 48 Rypsiporsaan lihasuikale 44 Viljaporsaan lihasuikaleet 48 Porsaan ulkofilee 42 Porsaan kasslerpaisti 39 Porsaan kyljys 39 Broilerin jauheliha 63 Broilerin koipi 70 Broilerin filee 34 Naudan maksa 60 Natriumpitoisuudet olivat jonkin verran pienempiä verrattuna Finelin arvoihin. Broilerinimikkeiden pitoisuudet erosivat eniten; broilerin fileen analyysitulos 34 mg/100g oli alle puolet Finelin arvosta (77 mg/100g). Tulokset tarkentavat nykyisiä osin laskennallisiin tietoihin perustuvia pitoisuuksia Finelitietokannassa ja mahdollistavat tarkemman suolapitoisuuden laskennan pakkausmerkintöihin. Kananmuna, maito ja hera (+ kalojen jodipitoisuudet) Lisääntynyt valmisruuan kulutus sekä muuttuneet säädökset rehujen jodipitoisuudesta ovat herättäneet huolta suomalaisten riittävästä jodin saannista. Jodioidun ruokasuolan lisäksi tärkeimpiä jodinlähteitä ovat maito ja kananmunat, joiden jodi on osin peräisin eläinten ruokinnasta. Kymmenen maitonäytteen joukossa oli tavallisten maitojen lisäksi laktoosittomia, vähälaktoosisia, iskukuumennettuja ja homogenoimattomia maitojuomia sekä luomumaitoja. Taulukko 5. Kananmuna-, maito- ja kalanäytteiden jodipitoisuudet. Jodi (μg/100g) Kananmuna, kokonainen 42 Kananmuna, omega kokonainen 19 Kananmuna, keltuainen 110 Kananmuna, valkuainen 4 Rasvaton maito 14 Kevytmaito 14 Täysmaito 14 Laktoositon kevytmaitojuoma 16 Laktoositon kevytmaitojuoma UHT 14 Vähälaktoosinen kevytmaito 15

8 8/13 Vähälaktoosinen kevytmaito UHT 15 Kevytmaito, luomu 18 Plus kevytmaito 14 Kevytmaito, luomu, homogenoitu 14 Pastöroimaton raakamaito, luomu 19 Pastöroimaton raakamaito 16 Äidinmaito 6 Herajauhe 58 Silakka, kevät 53 Silakka, syys 52 Lohi, kasvatettu (Norja) 6 Kirjolohi, kasvatettu (kotimainen) 6 Kananmunista analysoitiin erikseen keltuaisen ja valkuaisen sekä koko munan jodipitoisuus. Mittausten perusteella kananmunien jodi on pääasiallisesti keltuaisessa. Kokonaisten kananmunien jodipitoisuus oli 42 μg/100g ja keltuaisessa 110 μg/100g. Näin ollen 60 g painavassa kananmunassa on jodia noin 25 μg. Tavanomaisesti tuotetun kananmunan jodipitoisuus oli lähes sama kuin Finelissä ilmoitettu (44 μg/100g), mutta Omega-munan pitoisuus oli tästä vain puolet. Maitonäytteistä mitatut jodipitoisuudet eivät eronneet merkittävästi toisistaan. Syksyllä lypsettyjen maitojen jodipitoisuudet ovat μg/100g. Luomu-kevytmaidossa oli hieman enemmän jodia, 18 μg/100g. Jodin suositeltu päiväsaanti on 150 μg. Rasvattoman, kevyt-, täys- ja raakamaidon jodipitoisuudet (14 16 μg/100g) olivat hieman Finelin arvoja (16 17 μg/100g) pienemmät, kun taas vähälaktoosisen kevytmaidon ja laktoosittoman maitojuomat arvot vastasivat hyvin Finelin pitoisuuksia. Äidinmaidon jodipitoisuus oli vain puolet Finelin arvosta (13 μg/100g). Kaikista maitotuotteista ei ollut saatavilla rinnakkaisvalmisteita muilta tuottajilta kuin yhdeltä. Vaikka maitokokoomanäytteet koostuivat vain 1-6 yksittäisestä näytteestä, on huomioitava että kaupassa myytävä maito on tankkimaitoa muodostuen lukemattomien yksittäisten lehmien maidosta, joten jo yksi näyte on edustava. Sen sijaan vuodenaikojen mahdollinen vaikutus (rehun vaikutus) ei ole huomioituna, sillä kaikki näytteet hankittiin samaan aikaan lokakuussa. Maitoproteiinia ei voitu analysoida, koska emme saaneet näytteitä. Maitoproteiinia käytetään elintarviketeollisuudessa ainesosana. Voidaan olettaa, että maitoproteiinin vaikutus kokonaisjodinsaantiin on vähäinen. Silakan jodipitoisuus (52 53 μg/100g) oli hieman suurempi kuin kananmunan (40 μg/100g) ja merkittävästi suurempi kuin lohikalojen pitoisuudet (6 μg/100g). Silakan jodipitoisuus oli suurempi kuin Finelissä ilmoitettu pitoisuus (30 μg/100g), kun taas lohikalojen analysoidut pitoisuudet olivat selvästi pienempiä kuin Finelin arvot (kirjolohelle 16 μg/100g ja lohelle 42 μg/100g). Kasvatettujen lohikalojen kasvatusolosuhteet todennäköisesti vaikuttavat jodipitoisuuteen. Saaduilla päivitetyillä tuloksilla on merkitystä keskusteluihin ruokavalion jodilähteistä. Tämän tutkimuksen perusteella maidon lisäksi kananmuna ja silakka ovat hyviä jodin lähteitä. Hankkeessa määritettyjen tavoitteiden lisäksi täysmaidosta analysoitiin rasvahappokoostumus. Myös nämä tulokset on toimitettu THL:ään.

9 9/13 Taulukko 6. Täysmaidon rasvahappokoostumus. Rasvahappo Osuus rasvahapoista (%) C4:0 3,91 % C6:0 2,33 % C8:0 1,37 % C10:0 2,80 % C10:1 iso 0,27 % C12:0 3,36 % C13:0 0,11 % C14:0 iso 0,11 % C14:0 10,8 % C14:1 0,92 % C15:0 iso 0,24 % C15:0 anteiso 0,42 % C15:0 0,99 % C16:0 anteiso 0,24 % C16:0 30,8 % C16:1 1,38 % C17:0 iso 0,39 % C17:0 anteiso 0,37 % C17:0 0,77 % C17:1 trans n-7 0,18 % C18:0 10,3 % C18:1 trans n-7 1,19 % C18:1 n-9 18,5 % C18:1 n-7 1,62 % C18:2 n-6 1,48 % C18:3 0,50 % C18:2 CLA 0,50 % SFA 69 % MUFA 23 % PUFA 1,98 % TFA 1,88 % CLA=konjugoitunut linolihappo;sfa=tyydyttyneet rasvahapot; MUFA=yksinkertaisesti tyydyttymättömät rasvahapot; PUFA= moninkertaisesti tyydyttymättömät rasvahapot; TFA=trans-rasvahapot Määritetty rasvahappokoostumus vastasi pääpiirteissään Finelin arvoja täysmaidolle. Kun otetaan huomioon käytetyt korjauskertoimet (Finelissä ilmoitettu rasvahappojen määrä mg:na muutettuna rasvahappoprosenteiksi), linolihapon 1,48 % oli lähes sama kuin Finelin 1,43 % (44,663 mg/100g) ja alfalinoleenihapon 0,50 % hieman suurempi kuin Finelin 0,37 % (11,664 mg/100g). Tyydyttyneiden rasvahappojen (SFA) ja yksinkertaisesti tyydyttymättömien rasvahappojen summaosuudet (69 % ja 23 %) vastasivat samoin Finelin aiempia arvoja (70,6 % ja 22,5 %). Monityydyttymättömien ja transrasvahappojen osuudet pysyivät pienenä (alle 0,1 g/100g, mikä vastaa prosenttiosuutta 3,2 %). Maidon rasvahappokoostumukseen vaikuttavat monet seikat kuten ruokinta ja rotu, joten havaitut pienet erot voivat selittyä luonnollisella vaihtelulla. Muiden yksittäisten rasvahappojen osuudet vastasivat hyvin julkaisuista löytyviä arvoja.

10 10/13 Jauhot, hiutaleet ja leseet Finelin viljatuotteiden ravintokuitutuloksista suuri osa on tähän asti ollut laskennallisia ja analysoidut tulokset ovat peräisin ja -90-luvuilta. Tuolloin ravintokuidun määritelmä ei vielä kattanut kaikkia siihen nykyään sisällytettyjä komponentteja, ja osittain siksi analyysimenetelmätkin poikkesivat nykyisistä. Nyt käytetyllä menetelmällä saadaan analysoitua aikaisempaa tarkemmin kaikki ravintokuiduksi luokitellut komponentit. Tulokset muodostavat loogisen kokonaisuuden Fineliin, koska nyt on voitu samalla kertaa analysoida veteen liukenemattomat ja vesiliukoiset pitkäketjuiset ravintokuidut sekä oligosakkaridit, joiden summa on elintarvikkeen kokonaisravintokuitupitoisuus. Taulukko 7. Viljaperäisten elintarvikkeiden ravintokuitupitoisuudet. Tulokset on ilmoitettu taulukossa tuorepainoa kohden. IDF SDFP SDFS Kokonaisravintokuitu Kosteus (%) Erikoisvehnäjauho 1,4 1,3 0,8 3,5 12,5 Puolikarkea vehnäjauho 1,6 1,5 0,8 3,9 12,9 Hiivaleipäjauho 2,4 1,1 1,6 5,1 12,0 Grahamjauho 6,6 1,6 1,7 9,9 11,0 Vehnälese 40,3 2,0 2,4 44,7 7,3 Kaurahiutale 5,9 3,7 0,8 10,4 9,7 Kauralese 8,4 6,1 0,3 14,8 6,8 Ruisjauho 9,3 3,6 4,6 17,5 11,0 Ruislese 21,9 4,4 5,7 32,0 7,0 IDF = veteen liukenematon pitkäketjuinen ravintokuitu (insoluble dietary fibre), SDFP = vesiliukoinen pitkäketjuinen ravintokuitu (dietary fibre soluble in water but precipitated in 78% aqueous ethanol), SDFS = vesiliukoinen lyhytkerjuinen ravintokuitu, oligosakkaridit (dietary fibre soluble in water and not precipitated in 78% aqueous ethanol). Kokonaisravintokuitu = IDF + SDFP + SDFS. Tässä tutkimuksessa analysoiduista näytteistä eniten ravintokuitua on leseissä, ja pienimmät kokonaisravintokuitupitoisuudet saatiin vehnän ydinjauhoista (erikoisvehnäjauho ja puolikarkea vehnäjauho). Korkeimman kokonaisravintokuitupitoisuuden lisäksi vehnä- ja ruislese sisältävät myös eniten veteen liukenematonta kuitua. Veteen liukenemattomat kuidut lisäävät suolistossa ulostemassaa ja nopeuttavat sen kulkua elimistössä, jolloin ne parantavat vatsan toimintaa. Vesiliukoista ravintokuitua - glukaanin lähteenä. Vesiliukoisten ravintokuitujen on todettu alentavan seerumin kolesteroli- ja lipidipitoisuuksia sekä hidastavan veren glukoosipitoisuuden nousua. Runsaasti vesiliukoista kuitua on myös kaurahiutaleissa, ruisleseissä ja ruisjauhossa. Yleisesti ravintokuidusta tiedetään, että hitaasti paksusuolessa fermentoituvat kuidut suojaavat suolistosyöviltä tuottamalla lyhytketjuisia rasvahappoja, kuten voihappoa. Oligasakkarideja on löydetty merkittäviä määriä ruisjauhoista ja ruisleseistä, jonkin verran vehnäleseistä ja pienempiä määriä kaikista tutkituista viljatuotteista. Oligosakkaridit lisäävät paksusuolessa terveydelle hyödyllisten bifido- ja maitohappobakteerien kasvua, mikä lisää yleisesti mahan hyvinvointia. Tietyt viljat voivat olla merkittäviä oligosakkaridin lähteitä, mutta niiden sisältämien oligosakkaridien tarkempaa koostumusta ja pilkkoutumista elimistössä täytyy vielä selvittää jatkotutkimuksissa, jotta niiden terveysvaikutuksia ymmärrettäisiin paremmin.

11 11/13 Tulokset ovat yleisesti ottaen samankaltaisia kuin aikaisemmin Finelissä julkaistut, mutta joitakin selviä erojakin löytyy. Ruisjauhon kokonaisravintokuitupitoisuus (17,5 g/100g) on näiden tulosten mukaan huomattavasti aikaisemmin ilmoitettua (13,9 g/100g, Fineli 2013, versio 16) suurempi. Uusi korkeampi tulos selittyy lähes kokonaan oligosakkaridien määrällä, joita ei aikaisemmin ole laskettu kuuluvaksi ravintokuituun. Erikoisvehnäjauho on uusi, ennen Finelissä julkaisematon elintarvike. Erikoisvehnäjauho on valmistettu vehnän ydinosasta kuten puolikarkea vehnäjauhokin, ja ravintokuitutulokset ovat johdonmukaisesti lähellä toisiaan ja puolikarkean vehnäjauhon osalta lähellä Finelissä julkaistua arvoa. Hiivaleipäjauhossa näyttäisi olevan aikaisemmin ilmoitettua vähemmän veteen liukenematonta ravintokuitua (2,4 g/100g, Evira 2014 vs. 4,5 g/100g, Fineli 2013, versio 16), mutta kokonaisravintokuitupitoisuudet ovat lähes samat, koska hiivaleipäjauho sisältää lähes erotuksen verran oligosakkarideja. Samankaltainen muutos tuloksissa havaitaan myös grahamjauhossa. Porkkana, tomaatti ja omena Myös vihannesten kohdalla Finelin ravintokuitutulokset ovat suurelta osin laskennallisia sekä ravintokuidun määritelmään ja menetelmiin nähden vanhoja. Uuden analyysimenetelmän avulla tuloksia voidaan nyt päivittää ja varmentaa. Taulukko 8. Vihannesten ravintokuitupitoisuudet. Tulokset on laskettu tuorepainoa kohden. IDF SDFP SDFS Kokonaisravintokuitu Kosteus (%) Porkkana 1,8 0,6 0,0 2,4 88 Tomaatti 1,1 0,2 0,0 1,3 95 (kotimainen) Tomaatti 2,4 0,1 0,0 2,5 93 (ulkomainen) Vihreä omena 1,7 0,7 0,0 2,4 86 (kuorineen, ulkomainen) Vihreä omena 1,2 0,6 0,0 1,8 87 (kuorittu, ulkomainen) Punainen omena 1,5 0,2 0,0 1,7 87 (kuorineen, ulkomainen) Punainen omena (kuorittu, ulkomainen) 1,3 0,2 0,0 1,5 86 IDF = veteen liukenematon pitkäketjuinen ravintokuitu (insoluble dietary fibre), SDFP = vesiliukoinen pitkäketjuinen ravintokuitu (dietary fibre soluble in water but precipitated in 78% aqueous ethanol), SDFS = vesiliukoinen lyhytkerjuinen ravintokuitu, oligosakkaridit (dietary fibre soluble in water and not precipitated in 78% aqueous ethanol). Kokonaisravintokuitu = IDF + SDFP + SDFS. Tutkittujen kasvisten kokonaisravintokuitupitoisuudet vaihtelevat välillä 1,3 2,5 g/100g. Pitoisuudet ovat melko pieniä, mutta mm. porkkanaa, tomaattia ja omenaa kuitenkin pidetään tärkeinä ravintokuidun lähteinä niiden suuren käyttömäärän vuoksi. Suurin osa (71-96 %) niiden sisältämästä ravintokuidusta on veteen liukenematonta. Vesiliukoista ravintokuitua löytyi määrällisesti eniten porkkanasta ja vihreästä

12 12/13 omenasta. Oligosakkarideja löytyi vain hyvin pieniä määriä, jotka jäivät niukasti alle havaitsemisrajan ja niitä ei sen vuoksi ilmoiteta. Kokonaisravintokuitutulokset ja fraktioiden osuudet ovat samaa suuruusluokkaa kuin Finelissä julkaistut. Kotimaisen tomaatin ravintokuitupitoisuus on lähellä Finelissä ilmoitettua, mutta ulkomaisen tomaatin kokonaisravintokuitupitoisuus on selvästi näitä arvoja suurempi. Finelissä ei toistaiseksi ole eritelty kotimaista ja ulkomaista tomaattia. Finelissä ei myöskään ole erikseen tuloksia punaiselle ja vihreälle omenalle, joten tulosten suora vertailu on vaikeaa. Finelissä ilmoitetaan kuorineen analysoidun omenan kuitupitoisuuden olevan kuorittua pienempi, mikä luultavasti ei voi pitää paikkaansa. Finelin tuloksia luultavasti selittää tulosten käyttäminen eri tutkimuksista, joiden omenalajikkeet eivät ole vertailukelpoisia tässä suhteessa. Näiden analyysien perusteella voidaan sanoa kuorittujen omenoiden sisältävän vähemmän ravintokuitua kuin kuorimattomien. Uudet tulokset antavat tarkkaa ja yksityiskohtaista tietoa kuitufraktioiden osuuksista ja näin tarkentavat ja lisäävät merkittävästi Finelin julkaisemia ravintokuitutuloksia. Edellä esitetyt tulokset päivittävät tietämystä kyseisten elintarvikkeiden koostumuksesta. Tuloksista on hyötyä riskinarvioinnille ja Fineli-tietokannan kautta laajalle ryhmälle aina kuluttajista elintarviketeollisuuteen ja ravitsemussuunnittelusta tieteelliseen tutkimukseen ja pakkausmerkintöjen tekemiseen. Hankkeen tueksi tehtiin Evirassa yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa pro gradu tutkielma, jonka aiheena on tomaatin ravintokuitupitoisuuden määrittäminen ja menetelmän validointi. Tomaatin tiedetään sisältävän runsaasti entsyymejä, jotka aktivoituvat, kun tomaatti pilkotaan. Entsyymitoiminnan vaikutusta tomaatin ravintokuituanalyysin onnistumiseen tutkittiin kokeilemalla erilaisia esikäsittelyjä (kuumennus, seisotus, nopea pakastus) ja pieniä muunnoksia menetelmään. Esikäsittely vaikuttaa huomattavasti ravintokuidun jakautumiseen eri fraktioihin ja jonkin verran myös kokonaispitoisuuteen. Tutkimuksen perusteella päädyttiin siihen, että tomaatti (ja muut kasvikset) kannattaa pakastaa nopeasti pilkkomisen jälkeen entsyymitoiminnan estämiseksi ja analysoida ravintokuitu menetelmän AOAC mukaisesti. Hankkeen tuloksista on tehty posteri, joka esitetään Prahassa INDC-kongressissa (14th International Nutrition & Diagnostics Conference). Posterin tiivistelmä julkaistaan kongressikirjassa. 5. Jatkotoimet Tulokset ja taustatiedot on toimitettu THL:ään. Finelin analyysitulosten päivittämistä jatketaan muissa hankkeissa yhteistyössä THL:n, ministeriön (MMM) ja mahdollisuuksien mukaan muiden alan toimijoiden kanssa. Hankkeen aikana THL:n perustama Fineli -seurantaryhmä jatkaa toimintaansa ja vuonna 2010 tehdyn Finelin kehittämissuunnitelman päivittämistä.

13 13/13 6. Tiivistelmä Evirassa on päättynyt maa- ja metsätalousministeriön (MMM:n) rahoittama Ravitsemustietojen laadun varmistaminen elintarvikeketjussa hanke. Sen tarkoituksena oli saada käyntiin Fineli-tietokannan uudistaminen, tuottaa päivitettyä tietoa koostumustietopankkiin sekä kehittää ja käyttöönottaa uusia analyysimenetelmiä. Hankkeen osapuolia olivat MMM, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja turvallisuusvirasto Evira. Hankkeen vastuuhenkilönä toimi asti Kimmo Peltonen ja alkaen Tiina Putkonen. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat euroa, josta MMM:n rahoitus on enintään euroa. Hankkeessa määritettiin lihan sisältämä natrium, tuotettiin päivitettyä pitoisuustietoa tärkeimmistä jodin lähteistä (maito, kananmuna, kala), määritettiin ravintokuitu yleisimmistä viljalaaduista (vehnä, kaura, ruis) sekä muutamasta käytetyimmästä vihanneksesta (tomaatti, porkkana) ja hedelmästä (omena) sekä eräiden ruokakalojen (lohi, kirjolohi, silakka) ravintosisältö (rasva, proteiini, tuhka, kosteus, rasvahappokoostumus, D- ja E-vitamiini). Tulokset täydentävät ja päivittävät koostumustietopankkia näiden ravintoaineiden osalta. Hankkeen tavoitteet täyttyivät kaikilta osin. Hankkeen tuloksista on tehty posteri, joka esitetään Prahassa INDC-kongressissa (14th International Nutrition & Diagnostics Conference). Posterin tiivistelmä julkaistaan kongressikirjassa. Hankkeen tulokset on toimitettu THL:ään sopimuksen mukaisesti ja THL huolehtii Fineli-koostumustietopankin päivittämisestä. Tulokset tulevat Finelin kautta julkisiksi. Tiivistelmä toimitetaan lisäksi erillisenä tiedostona sähköpostitse osoitteisiin ja

Erityisnäytteenotto, esimerkkinä Fineli

Erityisnäytteenotto, esimerkkinä Fineli Erityisnäytteenotto, esimerkkinä Fineli Näytteenottokoulutus 19. 20.11.2016 Mikä on Fineli? Elintarvikkeiden koostumustietokanta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ylläpitää perustettu vuonna 1984

Lisätiedot

Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto

Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto Maitotuotteita on arvosteltu suhteellisen korkean tyydyttyneiden rasvahappopitoisuuden vuoksi, jotka liitetään sydänja verisuonitauteihin Viime aikoina maito on tunnustettu

Lisätiedot

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke Pellavansiemenen terveysvaikutukset Kooste Lähteenä käytetty artikkelia TarpilaA, WennbergT. TarpilaS: Flaxseedas a functionalfood. Current Topics in Neutraceutical Research 2005 (3);3:167-188 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Teknologinen. Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri. Lihan laatutekijät

Teknologinen. Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri. Lihan laatutekijät Eettinen laatu - eläinten hyvinvointi - ympäristövaikutukset Mikrobiologinen Laatu: - tuoteturvallisuus - säilyvyys Teknologinen Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri Lihan

Lisätiedot

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA Marika Karulinna LIHA Koira on lihansyöjä, joten sen ravinnon perustana kuuluu olla liha Punaisesta lihasta saa rautaa Vaaleat lihat ovat usein rasvattomampia poikkeuksiakin

Lisätiedot

Elivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe,

Elivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, Elivo Ravintolisät Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, joka on kehitetty kotimaisten eri alojen asiantuntijoiden kanssa huomioiden suomalaisten kuluttajien tarpeet. Elivo-tuotteet löydät apteekista

Lisätiedot

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Terveellinen kaura Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013 Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Mikä on Leipätiedotus? Leipomoalan yhteinen tiedotusyksikkö Perustettu 1961 Rahoitus Perusbudjetti jäsenmaksuista

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood

Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood Otto Kaukonen Tuotekehityspäällikkö Raisio Group Kotimainen kaura on superruokaa Kauran terveysvaikutukset

Lisätiedot

KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA

KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA Biokemian ja elintarvikekemian laitos RAPORTTI 1 (8) Projekti: Siian laatu kalan tarjontaketjussa Dnro: 4682/3516/05 Hankenro: 534589 Raportin laatija: Jukka Pekka Suomela KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla?

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Johdanto omega-3-rasvahappoihin Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Rasvat ja öljyt koostuvat rasvahapoista Erityyppisiä rasvahappoja: 1. Tyydyttyneet rasvahapot, yleisimmät: palmitiini- (C16:0)

Lisätiedot

Kasvista kansalaisjärjestöjen pöytään?

Kasvista kansalaisjärjestöjen pöytään? Kasvista kansalaisjärjestöjen pöytään? ElintarvikeMIPS-tutkimuksen tuloksia FIN-MIPS Kotitalous -tutkimusprojekti KotiMIPS projekti FIN-MIPS Kotitalous tutkimusprojektin puitteissa tutustuttiin suomalaisen

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

Luonnollisen läheltä

Luonnollisen läheltä Luonnollisen läheltä Se tulee läheltä. MAITOKOLMION MAITO ON AITOA LÄHIMAITOA Maitokolmion maito tuotetaan lähitiloilla melkein naapurissa. Se kerätään viikon jokaisena päivänä, pakataan ja lähetetään

Lisätiedot

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT Kala-LCA:n päivitys Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT KalaLCA Suomen kalankasvatuksen elinkaaritarkastelun päivittäminen Osallistuneet tutkijat MTT Frans Silvenius, Sirpa Kurppa,

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

www.vomoghundemat.fi

www.vomoghundemat.fi www.vomoghundemat.fi Vom og Hundemat on norjalainen koirien tuoreruokatuote. Se valmistetaan norjalaisista eläinperäisistä raaka-aineista, kuten broileri, naudan sisäelimet, pötsi, lohi, naudan maksa ja

Lisätiedot

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom

Lisätiedot

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva

Lisätiedot

KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET

KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET LIITE 1. VIHANNEKSIEN RAVINTOKOOSTUMUS KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET Taulukko 1. Lehtivihannesten, sipulien, juuresten, palkokasvien ja mukulakasvien energiapitoisuudet. KASVISTEN ENERGIA KJ Kcal PITOISUUDET

Lisätiedot

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla Hyviä valintoja pakkauksia lukemalla Ravintosisältötaulukko Ravintosisältötaulukossa ilmoitetaan paljonko elintarvike sisältää - ravintoaineita sataa grammaa (100 g) tai - nesteiden kohdalla sataa millilitraa

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA. 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista!

TUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA. 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista! TUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista! Tutkimukset osana tuotteistusta Mitä ja miksi Tavoitteena tasalaatuisuus Tueksi laatukriteereille! Limousin naudanlihan

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

Maitosektorin hintarakenteet. Tiedotustilaisuus 9.6.2015 Kuluttajatutkimuskeskus, Metsätalo Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori, Jyrki Niemi

Maitosektorin hintarakenteet. Tiedotustilaisuus 9.6.2015 Kuluttajatutkimuskeskus, Metsätalo Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori, Jyrki Niemi Maitosektorin hintarakenteet Tiedotustilaisuus 9.6.2015 Kuluttajatutkimuskeskus, Metsätalo Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori, Jyrki Niemi Kuluttajahintakehitys maitotuotteissa ja muissa tuotteissa vuosina

Lisätiedot

Terveydeksi kalaa. Nappaa onkeen monta hyvää syytä nauttia kalaa!

Terveydeksi kalaa. Nappaa onkeen monta hyvää syytä nauttia kalaa! Terveydeksi kalaa Nappaa onkeen monta hyvää syytä nauttia kalaa! Kala on pohjoisen ruokakulttuurin helmi Kala on pohjoisen ruokakulttuurin aarre ja terveellisen ravitsemuksen korvaamaton osa. Villiä tai

Lisätiedot

Luomun hintavertailu ammattikeittiöissä

Luomun hintavertailu ammattikeittiöissä Luomun hintavertailu ammattikeittiöissä Ilari Paananen 12.11.2013 Laurea ammattikorkeakoulu oy Lähtökohta lisätä luomun käyttöä julkisissa ruokapalveluissa huomioida pohjoismaiset ravitsemussuositukset

Lisätiedot

Elintarvikkeen ravintoarvomerkintä (=ravintoarvoilmoitus)

Elintarvikkeen ravintoarvomerkintä (=ravintoarvoilmoitus) Elintarvikkeen ravintoarvomerkintä (=ravintoarvoilmoitus) Elintarviketietoasetus Artiklat 29 35, 54 55, Liitteet liite V, XIII-XV ) Ravintoarvomerkintä (Elintarviketietoasetus, art. 29) Ravintoarvomerkintää

Lisätiedot

Ravitsemus- ja terveysväitteet

Ravitsemus- ja terveysväitteet Ravitsemus- ja terveysväitteet Ylitarkastaja Kaisa Kukkonen Tuoteturvallisuusyksikkö Lastenruoat ja niiden valvonta koulutus 30.10.2012 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1924/2006 elintarvikkeita

Lisätiedot

Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet

Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet Ylitarkastaja Marjo Misikangas Tuoteturvallisuusyksikkö 22.1.2013 Esityksen sisältö: Elintarvikkeiden pakolliset pakkausmerkinnät

Lisätiedot

Juusto ravitsemuksessa

Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Rakennusaineita luustolle Hammasystävällistä Sopii erityisruokavalioihin Juustojen koostumus vaihtelee Tuorejuusto valmistustavan mukaan Kypsytetty juusto

Lisätiedot

Täysrehut pieneläimille

Täysrehut pieneläimille is the place for your Headline Page 1 Täysrehut pieneläimille JR FARM FARMI TÄYSREHU www.tujoma.fi is the place for your Headline Page 2 Sisältää ainulaatuisen Farm food koostumuksen jossa on mm. inuliiniä

Lisätiedot

Fineli-tiedostojen sisältämät ravintotekijät

Fineli-tiedostojen sisältämät ravintotekijät Fineli-tiedostojen sisältämät ravintotekijät Release 16 (9.12.2013) FINE68-tiedosto: ALC alkoholi G ASH tuhka (kivennäisaineet) G CAROTENS karotenoidit UG CARTB beetakaroteeni UG CHOCDF hiilihydraatti

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain (23/2006) 9 :n nojalla:

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain (23/2006) 9 :n nojalla: Sivu 1/6 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 588/2009 elintarvikkeiden ravintoarvomerkinnöistä Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain

Lisätiedot

D-vitamiinin tarve ja saanti

D-vitamiinin tarve ja saanti D-vitamiinin tarve ja saanti Onko D-vitaminoimaton luomumaito terveysriski? D-vitamiini Ravintoaine ja hormonin esiaste Puutos aiheuttaa riisitautia ja osteomalasiaa Yksi kansainvälinen yksikkö (IU, international

Lisätiedot

Holistic Food For Dogs

Holistic Food For Dogs Holistic Food ForFor Dogs Dogs Holistic Food Holistic Food For Dogs 100% GUARANTEED TASTE & NUTRITION E arthborn Holistic on pitkälle kehitetty luonnonmukainen ravinto koirille. Earthborn Holistic -ruuan

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla. www.kuluttajaliitto.fi

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla. www.kuluttajaliitto.fi Hyviä valintoja pakkauksia lukemalla Ravintosisältötaulukko Ravintosisältötaulukossa ilmoitetaan paljonko elintarvike sisältää - ravintoaineita sataa grammaa (100 g) tai - nesteiden kohdalla sataa millilitraa

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

Maitosektorin hintarakenteet Suomessa. Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi

Maitosektorin hintarakenteet Suomessa. Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Maitosektorin hintarakenteet Suomessa Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Huomioita & kysymyksiä ruokamarkkinoiden toimivuudesta Elintarvikkeiden hintataso, kehitys

Lisätiedot

Elintarvikkeet Vegaanitko oikeassa?

Elintarvikkeet Vegaanitko oikeassa? Elintarvikkeet Vegaanitko oikeassa? Kotimaisten elintarvikkeiden materiaalipanokset FIN-MIPS Kotitalous tutkimusprojekti KotiMIPS projekti FIN-MIPS Kotitalous tutkimusprojektin puitteissa tutustuttiin

Lisätiedot

Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014

Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014 Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014 Laura Rantalainen, ravitsemussuunnittelija Servica - Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä SERVICA - ITÄ-SUOMEN HUOLTOPALVELUT LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Tavallisimmat ongelmat Suomessa Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Key driverit Benella innovaation taustalla (yleensäkin innovoinnin taustalla) Haasteet joita lähdettiin ratkaisemaan Mitä saavutettiin? Mikä Benella oikein

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

KASVISSYÖJIEN RUOKAVALION LAATU

KASVISSYÖJIEN RUOKAVALION LAATU KASVISSYÖJIEN RUOKAVALION LAATU Energiaravintoaineet sekä vitamiinit ja kivennäisaineet www.puolikiloa.fi 2 Tiivistelmä ja huomiota Diaesityksessä on mukana kolme tutkimusta: brittiläinen EPIC- Oxford,

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN 16 Kalan kulutus 2000 2011 (kg/hlö/vuosi) 14 12 10 8 6 Kaikki kala Tuontikala Kotimainan kala Silakka 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Sisältö Atrialta vaihtoehtoja arkeen ja juhlaan Tuotekehitystä kuluttajan tarpeisiin Hyvää ruokaa,

Lisätiedot

PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA

PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA Essi Skaffari, Helsingin yliopisto D-VITAMIINI D-vitamiinilla on keskeinen merkitys

Lisätiedot

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö

Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö Seminaari väitteistä ja täydentämisestä 27.11.2013 Elintarvikeylitarkastaja Anna Lemström Maa- ja metsätalousministeriö Keskeinen lainsäädäntö 1. Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Infopäivät Kyyttö - ISK. Eeva Vornanen/Juha Kantanen

Infopäivät Kyyttö - ISK. Eeva Vornanen/Juha Kantanen Infopäivät Kyyttö - ISK Eeva Vornanen/Juha Kantanen Kyyttökarja Kyyttö - itäsuomalainen nautarotu kuuluu perinteiseen suomenkarjarotuun ISK, johon kuuluu lisäksi lapinlehmä PSK ja länsisuomalainen LSK

Lisätiedot

Terra - täysin uusi sarja pieneläimille

Terra - täysin uusi sarja pieneläimille Terra - täysin uusi sarja pieneläimille Terra sisältää parhaat luonnon raaka-aineet kunnioittaen eläimen luonnollisia syömistapoja. Terra täyttää eläimen ruokinnalliset tarpeet. KOOSTUMUS: Kasvisperäiset

Lisätiedot

PAKKAUSMERKINNÄT PAKETTIIN! Mervi Louhivaara

PAKKAUSMERKINNÄT PAKETTIIN! Mervi Louhivaara PAKKAUSMERKINNÄT PAKETTIIN! Mervi Louhivaara MIHIN PAKKAUSMERKINNÄT LAITETAAN? Valmiiksi pakattuihin tuotteisiin Ei tarvitse jos: tuote pakataan loppukuluttajalle elintarvikkeen luovutuspaikassa (myymälä,

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä elintarvikkeita koskevista vaatimuksista

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä elintarvikkeita koskevista vaatimuksista 264/2012 Dokumentin versiot Viitetiedot På svenska Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä elintarvikkeita koskevista vaatimuksista Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa

Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa FI 2013 Kaura Kauran viljelyllä ja rehukäytöllä on pitkät perinteet Suomessa. Yli neljäsosa Suomessa tuotetusta viljasta on a. Puhdas maaperä ja viileä ilmasto soveltuvat

Lisätiedot

Raportti Sivu 1 (7) K1301600 2BQWOKQ8N98 Vahanen Oy Projekti TT 1099 Kyösti Nieminen Tilausnumero Sisäänkirjattu 2013-11-13 Linnoitustie 5 Raportoitu 2013-11-21 02600 ESPOO Materiaalin analysointi Asiakkaan

Lisätiedot

Rasvat ruoanvalmistuksessa. Rakenne

Rasvat ruoanvalmistuksessa. Rakenne Rasvat ruoanvalmistuksessa Rakenne Kaikissa ruoissa on rasvaa, myös rasvattomissa kuten kasviksissa, rasva on välttämätön solujen rakennusaine Rakenne: triglyseridejä, joissa rasvahappokoostumus vaihtelee

Lisätiedot

Suomalaisten lasten altistuminen raskasmetalleille. Johanna Suomi

Suomalaisten lasten altistuminen raskasmetalleille. Johanna Suomi Suomalaisten lasten altistuminen raskasmetalleille Johanna Suomi Projektin tavoitteet 1-, 3- ja 6-vuotiaat suomalaislapset Neljä raskasmetallia (Cd, As, Hg, Pb) Suomalaiset elintarvikkeet ja tuontielintarvikkeet

Lisätiedot

Väitteiden omavalvonta väitteiden edellyttämät merkinnät

Väitteiden omavalvonta väitteiden edellyttämät merkinnät Väitteiden omavalvonta väitteiden edellyttämät merkinnät Ylitarkastaja Marjo Misikanas Tuoteturvallisuusyksikkö Ravitsemus- ja terveysväiteseminaari 13.12.2011 Omavalvonnassa ja valvonnassa huomioitava

Lisätiedot

Hyvät eväät läpi lapsuuden

Hyvät eväät läpi lapsuuden Hyvät eväät läpi lapsuuden 1 ILTAPALA Taikasanoina monipuolisuus ja säännöllisyys Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ruokaajat tarjoavat lapselle sopivasti energiaa ja ravintoaineita kasvun ja kehittymisen

Lisätiedot

Vitamiini- ja kivennäisaineanalytiikka, Tullin tekemä täydennettyjen elintarvikkeiden valvonta Seminaari väitteistä ja täydentämisestä, 27.11.

Vitamiini- ja kivennäisaineanalytiikka, Tullin tekemä täydennettyjen elintarvikkeiden valvonta Seminaari väitteistä ja täydentämisestä, 27.11. Vitamiini- ja kivennäisaineanalytiikka, Tullin tekemä täydennettyjen elintarvikkeiden valvonta Seminaari väitteistä ja täydentämisestä, Tullikemisti Terhi Andersson Tullilaboratorio Esityksen sisältö Taustaa

Lisätiedot

Benecol Hedelmämix tehojuoma 6 x 65 ml

Benecol Hedelmämix tehojuoma 6 x 65 ml Benecol Hedelmämix tehojuoma 6 x 65 ml Soijapohjainen juoma saa pirteän makunsa hedelmämehuista Maidoton Laktoositon Täysin kasviperäinen Päivän kasvistanoliannos (2 g) yhdestä pullosta Suositellaan nautittavaksi

Lisätiedot

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen

Lisätiedot

Pellava. Hyvinvoinnin siemen

Pellava. Hyvinvoinnin siemen Pellava Hyvinvoinnin siemen 1 Hyvinvoinnin siemen Pellavansiemenissä on runsaasti kuitua. Pellavansiemen sisältää hyvinvoinnin aineksia: öljyä, proteiinia ja kuitua. Pellava sisältää myös muun muassa kaliumia,

Lisätiedot

Maito ravitsemuksessa

Maito ravitsemuksessa Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA HAE-JÄRJESTÖLLE

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA HAE-JÄRJESTÖLLE KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA HAE-JÄRJESTÖLLE Katja Karppinen Laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM Ravitsemusterapeuttien osuuskunta VitaMiinat 26.4.2015 Ruokakolmio antaa suuntaviivat monipuolisen ja terveyttä

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve EU-kalat II EU kalat II Kalan syöntisuositusten uudistamistarve Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max Buzun Itämeri seminaari 27.5.2011 Tutkimusprofessori Anja Hallikainen, Evira Evira 2004 ja 2009: Poikkeukset

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

LEIPOMOTUOTTEET Tuotenumero Pakkau s-koko ME (gr / kpl) Kulutus yks. LEIPOMOTUOTTEET arvio Leipä tuoreena,tänään leivottuna: Sämpylä 12000 1 kpl Annosleipä tumma 4800 1 kpl Annosleipä vaalea 4800 1 kpl

Lisätiedot

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista 9.1.2013 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista Jussi Kaartinen Market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja, Satakunnan Osuuskauppa Luomu vastaa useisiin kuluttajatrendeihin

Lisätiedot

Allergeenit ja intoleransseja aiheuttavat aineet Haapavesi 12.3.2015. Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Soila Hiltunen

Allergeenit ja intoleransseja aiheuttavat aineet Haapavesi 12.3.2015. Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Soila Hiltunen Allergeenit ja intoleransseja aiheuttavat aineet Haapavesi 12.3.2015 Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Soila Hiltunen Elintarviketietoasetus- yhteenvetoa oleellisista muutoksista Tekstin vähimmäiskoko määritelty

Lisätiedot

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri

Lisätiedot

Premium-luokan koiranruokasarja D

Premium-luokan koiranruokasarja D Premium-luokan koiranruokasarja D TM Lihaisaa laatua koirallesi. Laaturuokaa koirallesi Jahti&Vahti! Haluamme koirasi elämänlaadun pysyvän korkeana ja kauan. Siksi ruokien huippulaatu on meille aidosti

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Juho Lindman Helsingin kauppakorkeakoulun tutkija 23.10.2009 Juho Lindman Sisällysluettelo 1. Talouskriisin vaikutukset 2. Palkankorotusten todellinen vaikutus ruuan

Lisätiedot

Pohdi vierustoverin kanssa hetki, mitkä asiat vaikuttavat ostopäätökseen? Katsotko ostamasi tuotteen pakkausmerkintöjä, miksi/miksi et?

Pohdi vierustoverin kanssa hetki, mitkä asiat vaikuttavat ostopäätökseen? Katsotko ostamasi tuotteen pakkausmerkintöjä, miksi/miksi et? Kertaus Mistä saat: B-vitamiinia C-vitamiinia D-vitamiinia E-vitamiinia Magnesium Rauta Kalsium Jodi Seleeni https://www.youtube.com/watch?v=h0myvftie2u PAKKAUSMERKINNÄT POHDI pareittain Pohdi vierustoverin

Lisätiedot

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat Maittavan lihaisat Jahti&Vahti -koiranruoat Täysravinto paljon liikkuville koirille 32% Premium-luokan ruokaa koirallesi Suositut, nyt koostumukseltaan entistäkin lihaisemmat, Jahti&Vahti -koiranruoat

Lisätiedot

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Vitamiinit A-vitamiini Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Välttämätön näköaistimuksen syntyyn hämärässä, solujen kasvuun ja erilaistumiseen sekä ihmisen lisääntymiseen.

Lisätiedot

Luomulle on kysyntää!

Luomulle on kysyntää! 3.12.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomulle on kysyntää! S-ryhmä/PKO Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Olli Kurppa Prismajohtaja/Ptostopäällikkö PKO Luomu

Lisätiedot

Lihaisaa laatua koirallesi. Premium-luokan koiranruokasarja

Lihaisaa laatua koirallesi. Premium-luokan koiranruokasarja TM Lihaisaa laatua koirallesi. Premium-luokan koiranruokasarja Suomen suosituin premium-koiranruoka. Koiran elämänlaatu, terveys ja pitkä ikä ovat vaalimisen arvoisia asioita. Siksi ravinnon korkea laatu

Lisätiedot

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Luomumarkkinoiden ja liiketoiminnan nykytila Sinikka Mynttinen, Aalto yliopiston Pienyrityskeskus 4.3.2014 Kansainväliset luomumarkkinat Luomumarkkinoiden kehitys Euroopassa ja

Lisätiedot

VENÄJÄN FEDERAATION HALLITUS

VENÄJÄN FEDERAATION HALLITUS [Venäjän federaation vaakuna] VENÄJÄN FEDERAATION HALLITUS ASETUS n:o 625 MOSKOVASSA 25. päivänä kesäkuuta 2015 Muutokset Venäjän federaation hallituksen 7. elokuuta päivättyyn asetukseen n:o 778 Venäjän

Lisätiedot

Hyvä ruoka syntyy laadukkaista ja tuoreista. Suosi aterioillasi paljon ravintoaineita sisältäviä. Erilaiset ruokavalinnat ja elintarvikkeiden

Hyvä ruoka syntyy laadukkaista ja tuoreista. Suosi aterioillasi paljon ravintoaineita sisältäviä. Erilaiset ruokavalinnat ja elintarvikkeiden Hyvinsyömisen taito Maukas liharuoka kuuluu arkeen ja se kruunaa juhlan. Liha on aterian sydän, jonka ympärille muu ateriakokonaisuus kootaan. Liha on myös voimaruokaa, josta saa lähes kaiken: proteiinit,

Lisätiedot

19 RYHMÄ VILJASTA, JAUHOISTA, TÄRKKELYKSESTÄ TAI MAIDOSTA VALMISTETUT TUOTTEET; LEIPOMATUOTTEET

19 RYHMÄ VILJASTA, JAUHOISTA, TÄRKKELYKSESTÄ TAI MAIDOSTA VALMISTETUT TUOTTEET; LEIPOMATUOTTEET 9 9 RYHMÄ VILJASTA, JAUHOISTA, TÄRKKELYKSESTÄ TAI MAIDOSTA VALMISTETUT TUOTTEET; LEIPOMATUOTTEET Huomautuksia. Tähän ryhmään eivät kuulu: a) elintarvikevalmisteet (lukuun ottamatta nimikkeen 902 täytettyjä

Lisätiedot

ESIPUHE... 4 PORONLIHAN KOOSTUMUS... 5

ESIPUHE... 4 PORONLIHAN KOOSTUMUS... 5 07/2007 Niemi Milla Helsingin yliopisto Elintarviketeknologian laitos milla.niemi@helsinki.fi + 35840 7240330 KIRJALLISUUSKATSAUS: PORONLIHAN JA PORONMAIDON KOOSTUMUS 1 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 4 PORONLIHAN

Lisätiedot