Ravitsemustietojen laadun varmistaminen elintarvikeketjussa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ravitsemustietojen laadun varmistaminen elintarvikeketjussa"

Transkriptio

1 1/13 D.nro Evira/7016/0301/2014 LOPPURAPORTTI Ravitsemustietojen laadun varmistaminen elintarvikeketjussa 1. Hankkeen tavoitteet Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa turvallisuusvirasto Eviran Ravitsemustietojen laadun varmistaminen elintarvikeketjussa - hankkeella oli tavoitteena saada käyntiin tietokannan uudistaminen ja pahimmin vanhentuneiden tietojen päivitys käynnistettyä. Lisäksi hankkeen aikana oli tavoitteena kehittää ja ottaa käyttöön uusia analyysimenetelmiä, joiden avulla voidaan jatkossa päivittää lisää puutteellisia tietoja. Hankkeessa keskityttiin lihan sisältämän natriumin määrittämiseen, tärkeimpien jodin lähteiden analysoimiseen, ravintokuidun määrittämiseen yleisimmistä viljalaaduista sekä muutamasta käytetyimmästä vihanneksesta ja hedelmästä sekä tärkeimpien ruokakalojemme ravintosisältöön. Pakkausmerkintöjen laatimisessa tarvittavat tiedot elintarvikeraaka-aineiden natriumpitoisuuksista ja energiasisällön laskemiseen käytetyistä komponenteista THL:n ylläpitämässä elintarvikkeiden koostumustietopankki Fineli:ssä ovat osin vanhentuneita tai puuttuvat kokonaan. 2. Hankeosapuolet ja yhteistyö Hankkeen osapuolet olivat MMM, THL ja Evira. Osapuolet määrittelivät yhdessä, mitkä ravintoaineet ja elintarvikkeet Fineli-tietokannassa päivitetään tässä hankkeessa. Hankkeen tavoitteiden suunnittelussa oli mukana myös ohjausryhmä, johon osallistuivat edellisten lisäksi PTY ja ETL. Ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa. Eviran osuus oli näytteenotto, näytteiden analysointi ja tulosten raportointi niin, että ne ovat THL:n ylläpitämän koostumustietokannan (Fineli) käytettävissä. THL oli mukana näytteenottosuunnitelmien laatimisessa. Evirassa kehitettiin ja käyttöönotettiin myös uusi menetelmä natriumin ja jodin analysointiin sekä käyttöönotettiin uusi menetelmä ravintokuidun määrittämiseksi. 3. Hankkeen vaiheet 3.1. Näytteenoton suunnittelu Analysoitavat näytteet listattiin yhteistyössä hankkeen osapuolien kanssa. Näytteet ja ravintotekijät valittiin siten, että koostumustietokantaan kiireisimmin tarvittavat analyysitiedot saataisiin päivitettyä. Samalla huomioitiin Evirassa olemassa olevat näytteet ja analytiikkaosaaminen. Niiden näytteiden osalta, joita Evirassa ei ollut valmiina, Evira hankki näytteet markkinoilta.

2 2/ Näytteenotto Näytteenotto toteutettiin eri tavoin eri elintarvikeryhmissä, riippuen mahdollisuudesta hyödyntää muissa hankkeissa tehtyä näytteenottoa. Silakka Näytteet olivat RKTL:n yhteistyöstä, erikokoisia silakoita kahdelta eri vuodenajalta. Olemassa olevista näytteistä (10 kalaa per kokoluokka, sukupuoli, kalastusalue ja vuodenaika, yhteensä 60 näytettä) analysoitiin rasva, rasvahappokoostumus, D- ja E-vitamiini. Tuloksista laskettiin keskiarvot kevät- ja syyssilakalle. Tuhka ja proteiini analysoitiin kahdesta yhdistelmänäytteestä toinen syyskaloista ja toinen kevätkaloista. Kumpikin yhdistelmänäyte koostui kuudesta edellä mainitusta koko/sukupuoli/aluenäytteestä (kolme syksy- ja kolme kevätnäytettä). Jodi ja raskasmetallit analysoitiin kuudesta yhdistelmänäytteestä (kolme kevät- ja kolme syysnäytettä), joissa oli kussakin 2 edellä mainittua näytettä. Tuloksista laskettiin keskiarvot kevät- ja syyssilakalle. Siten yhdessä analysoitavassa näytteessä oli aina vähintään 20 kalaa ja lopullisessa keskiarvotuloksessa on mukana vähintään 60 kalaa (edustaen eri kokoluokkia). E-vitamiini analysoitiin tarkoitusta varten hankitusta yhdistelmänäytteestä, joka sisälsi 10 osanäytettä sekä tuoretta että pakastettua silakkaa. Lohi ja kirjolohi Näytteet olivat norjalainen kasvatettu lohi ja kotimainen kasvatettu kirjolohi. Tuontikirjolohta ei ollut näytteenottoaikaan saatavilla ja kotimaisen villilohen kulutus on niin pientä, ettei niitä analysoitu. Näytteet hankittiin pääkaupunkiseudun myymälöistä ja kalatukusta siten, että nimike sisälsi yksittäistä näytettä (kalaa). Kalojen syötävästä osasta muodostettiin kokoomanäyte, joka analysoitiin. Maito Näytteet hankittiin pääkaupunkiseudun kaupoista siten, että jokaista analysoitavaa nimikettä ostettiin 1-6 näytettä eri meijereiltä ja eri brändeiltä. Nimikkeitä oli 10 kpl kattaen kauppojen maitovalikoiman (rasvapitoisuus, laktoosipitoisuus, käsittely, tuotantotapa). Raakamaitonäytteet (6 tavanomaisesti tuotettua maitonäytettä ja 2 luomumaitoa) saatiin Valiolta. Äidinmaitonäytteet saatiin THL:stä, jossa niitä oli toisen hankkeen jäljiltä. Yksittäiset maitonäytteet yhdistettiin nimikkeittäin kokoomanäytteiksi, jotka analysoitiin. Maitoproteiini ja hera Nämä näytteet ovat teollisuuden raaka-aineita, eivät kuluttajatuotteita, joten niiden hankinta oli ongelmallisempaa. Näytteitä pyydettiin meijeriltä, mutta näytteitä ei saatu kattavasti. Valio toimitti näytteeksi heidän itsensä koostaman kokoomanäytteen heidän markkinoimistaan heravalmisteista. Tämä näyte analysoitiin. Edustavan heranäytteen saaminen osoittautui erittäin haastavaksi, koska kaikilla tuottajille on omia erilaisia tuotteitaan, joista osa on liikesalaisuuksia. Maitoproteiininäytteitä ei saatu lainkaan useista pyynnöistä huolimatta. Kananmuna ja liha Näytteet oli hankittu Eviraan THL:n kanssa aiemmin toteutetussa Fineli -päivityshankkeessa. Näytteet oli hankittu pääkaupunkiseudun myymälöistä siten, että jokaista nimikettä (tähän tutkimukseen otettiin mukaan 16 liha- ja 4 kananmuna-nimikettä) oli 12 yksittäistä näytettä, jotka yhdistettiin analysoitavaksi kokoomanäytteeksi. Näytteet valittiin siten, että ne edustavat kuluttajien valintoja. Kaupat valittiin kaupparyhmittäin myyntiosuuksien perusteella, ja näytteet valittiin kaupoista hyllymetrien perusteella. Toisaalta pyrittiin samalla varmistamaan eri tuottajien edustavuus kokoomanäytteessä, mikä tehtiin

3 3/13 valitsemalla saman kaupparyhmän myymälöissä eri tuottajia, jos mahdollista. Natrium analysoitiin raakalihanäytteistä (yhteensä 16), jotka olivat sekä sian-, naudan- että siipikarjan lihaa. Jauhot, hiutaleet ja leseet Vehnäjauho- (4 eri jauhatuskarkeutta), ruisjauho-, kaurahiutale-, vehnälese-, ruislese- ja kauralesenäytteet ostettiin pääkaupunkiseudun ruokakaupoista. Kaupat valittiin kaupparyhmittäin myyntiosuuksien perusteella, ja näytteet valittiin kaupoista hyllymetrien perusteella. Kutakin nimikettä (9) pyrittiin ostamaan 12 näytettä (S-ryhmä: 6 näytettä, K-ryhmä: 4 näytettä, Suomen lähikauppa: 1 näyte, muut: 1 näyte). Lesenäytteitä oli kaupoissa huonommin saatavilla, jonka vuoksi vehnäleseitä saatiin ostettua 10 yksittäistä näytettä ja ruisleseitä vain 5 näytettä saatavuuden perusteella edellä mainituista kaupparyhmistä. Yksittäiset näytteet yhdistettiin yhdeksi kokoomanäytteeksi, joka analysoitiin. Toisaalta pyrittiin samalla varmistamaan eri tuottajien edustavuus kokoomanäytteessä, mikä tehtiin valitsemalla saman kaupparyhmän myymälöissä eri tuottajia, jos mahdollista. Tomaatti, porkkana ja omena Näytteet hankittiin pääkaupunkiseudun myymälöistä siten, että joka myymälästä (12 eri myymälää kattaen kauppaketjut niiden markkinaosuuksien mukaan) hankittiin yksi näyte per nimike. Tällä tavoin saatiin tuottajia mahdollisimman kattavasti, koska yhdessä myymälässä on tyypillisesti vain muutama eri tuote valikoimassa. Eri myymälöissä on myös helpommin samasta tuotteesta eri erää saatavilla. Tomaatista analysoitiin kotimainen ja ulkomainen tomaatti erikseen. Ulkomaisia tomaatteja oli heikosti saatavilla, ja niitä voitiin ostaa vain 8 kaupasta. Omenoiden kohdalla analyysit tehtiin erikseen lajikekohtaisesti, niin että edustettuina olivat yksi ulkomainen punainen lajike (Royal Gala) ja yksi ulkomainen vihreä omenalajike (Granny Smith) Menetelmäkehitys Natrium Hankkeen aikana kehitettiin ja käyttöönotettiin menetelmä natriumin analysoimiseksi lihasta ja lihatuotteista. Menetelmä perustuu kapillaarielektroforeesiin (CE). Näyte uutetaan kuumaan veteen ja uute puhdistetaan ultrasuodatuksella. Natrium määritetään CE:llä käyttäen diodirividetektointia aallonpituudella 200 nm. Natrium määritettiin ulkoisen standardin avulla. Menetelmä soveltuu käytettäväksi elintarvikkeiden natriumin määrittämiseen näytteen pitoisuustasoilla, jotka ylittävät 0,5 mg/kg. Jodi Hankkeen aikana kehitettiin ja käyttöönotettiin menetelmä jodin analysoimiseksi maidosta, kananmunista, lihasta, kalasta ja juustosta. Menetelmä perustuu ICP-MS -tekniikkaan (Induktiivisesti kytketty plasmamassaspektrometria). Maito- ja kananmunanäytteet esikäsiteltiin liuottamalla näyte 0,5-prosenttiseen ammoniumhydroksidiin, seisottamalla yön yli ja ravistelemalla näytettä sen jälkeen kaksi tuntia. Liha-, kalaja juustonäytteet hajotettiin mikroaaltouunissa käyttäen reagenssina ammoniumhydroksidia. Molempien esikäsittelyiden jälkeen näytteet olivat 0,5-prosenttisessa ammoniumhydroksidiliuoksessa, joka toimi myös ICP_MS laitteiston huuhteluliuoksena. Menetelmällä pystytään määrittämään maidon ja kananmunan jodipitoisuudet, jotka ylittävät 0,02 mg/kg. Kalalle, lihalle ja juustolle määritysraja on 0,06 mg/kg. Jodimenetelmän laajennettu mittausepävarmuus matriisista riippuen on %.

4 4/13 Ravintokuitu Hankkeen aikana otettiin käyttöön ravintokuidun määrittämiseksi virallinen menetelmä AOAC Menetelmä on entsymaattis-gravimetrinen, ja sillä voidaan määrittää erikseen pitkäketjuinen veteen liukenematon ja pitkäketjuinen vesiliukoinen ravintokuitu sekä lyhytketjuiset oligosakkaridit. Pitkäketjuiset ravintokuidut määritetään punnitsemalla fraktiot ja oligosakkaridit HPLC-menetelmällä. Näiden kolmen fraktion yhteenlaskettu summa on kokonaisravintokuidun määrä. Menetelmä validoitiin jauhonäytteille, juuresnäytteille sekä vihanneksille ja hedelmille. Tällä menetelmällä analysoitavat ravintokuitukomponentit ovat ne, mitkä ravintokuidun uuden määritelmän mukaisesti lasketaan nykyään osaksi ravintokuitua (Codex Alimentarius Commission, 2009) Analysointi Kokoomanäytteet koostettiin näytteenotossa (3.2) kuvatuista yksittäisistä elintarvikkeista. Pyrkimyksenä oli yhdistää yksittäistä näytettä yhdeksi kokoomanäytteeksi, mutta joidenkin elintarvikkeiden kohdalla tästä jouduttiin tinkimään heikon saatavuuden takia. Kokoomanäytteet analysoitiin Evirassa pääosin kahtena rinnakkaisnäytteenä. Ravintokuituanalyysit tehtiin vähintään kolmena rinnakkaisnäytteenä. Esikäsittelynä oli homogenointi. Lisäksi ravintokuituanalytiikkaa varten kasvisnäytteet kylmäkuivattiin ja kaikki näytteet jauhettiin 0,5 mm:n seulan läpi Tulosten hyödyntäminen Tulokset on toimitettu THL:ään excel-taulukossa, josta ne ovat helposti siirrettävissä Fineli-tietokantaan. Analyysitietojen mukana Evira toimittaa pyydetyt tiedot menetelmistä, laadunvarmistuksesta ja näytteenotosta. 4. Tulokset ja niiden arviointi Silakka, lohi ja kirjolohi Taulukko 1. Kalanäytteiden peruskoostumus. Rasva (%) Tuhka (%) Proteiini (%) Kosteus (%) Silakka, kevät 4,79 1,96 16,55 - Silakka, syys 7,47 1,54 16,04 - Lohi, kasvatettu (Norja) 16,37 1,38 20,00 62,75 Kirjolohi, kasvatettu (kotimainen) 10,27 1,14 19,70 69,79

5 5/13 Taulukko 2. Kalanäytteiden vitamiini- ja rasvahappopitoisuudet ja rasvahappokoostumus. Vitamiinit Rasvahapot Rasvahappokoostumus, osuus (%) D-vitamiini E-vitamiini C20:5 EPA C22:6 DHA (µg/100g) (mg /100g) (mg/100g) (mg/100g) SFA MUFA PUFA TFA Silakka, kevät 16,62 0,95 a % 33 % 34 % 0,35 % Silakka, syys 14,50 0,95 a % 38 % 37 % 0,40 % Lohi, kasvatettu (Norja) 6,69 2, % 52 % 33 % 3,6 % Kirjolohi, kasvatettu (kotimainen) 5,10 2, % 48 % 37 % 3,0 % SFA=tyydyttyneet rasvahapot; MUFA=yksinkertaisesti tyydyttymättömät rasvahapot; PUFA= moninkertaisesti tyydyttymättömät rasvahapot; TFA=trans-rasvahapot; a = E-vitamiinitulos on analysoitu yhdistelmänäytteestä, joka sisältää sekä kevät- että syyssilakkaa. Silakan rasvapitoisuus Finelissä (6,5 g/100g) on kevät- ja syyssilakan rasvapitoisuuden (4,8 7,5 g/100g) välissä, joten keskiarvo vastaa hyvin Finelin arvoa. Proteiinipitoisuus (16,0 16,6 g/100g) on hiukan suurempi kuin Finelissä (14,8 g/100g). Lohi oli keskimäärin rasvaisempaa kuin kirjolohi, kun taas proteiinipitoisuudessa ei ollut eroa näiden lohikalojen välillä. Molempien kasvatettujen lohikalojen rasvapitoisuudet (kirjolohi 10,3 g/100g ja lohi 16,4 g/100g) olivat selvästi Finelissä ilmoitettuja (kokonainen kirjolohi 7,2 g/100g ja lohi 8,8 g/100g) suurempia. Samalla tavoin proteiinipitoisuudet (20 g/100g) olivat Finelissä ilmoitettuja (kokonainen kirjolohi 11 g/100g ja lohi 12 g/100g) suurempia. Sekä lohi että kirjolohi sisälsivät merkittävästi pitkäketjuisia omega-3-rasvahappoja eli ne ovat hyvien rasvahappojen lähteitä. Myös silakka sisälsi paljon omega-3-rasvahappoja kuten EPA ja DHA, etenkin rasvaisempi syyssilakka. Pitkäketjuisille omega-3-rasvahapoille ei ole saantisuositusta, mutta niiden vähimmäistarve on 0,5 energiaprosenttia. Analysoidut kalanäytteet sisälsivät yli kymmenkertaisesti ko. rasvahappoja (energiaprosentteina), joten näiden kalojen käyttäminen osana ruokavaliota auttaa pitämään ruokavalion rasvakoostumuksen terveellisenä. Vähempirasvaisessa kirjolohessa oli enemmän DHA:ta, mutta vähemmän EPA:a, kuin lohessa. Määritetyt rasvahappokoostumukset vastasivat pääpiirteissään Finelin arvoja kirjolohelle. Kun otetaan huomioon käytetyt korjauskertoimet (Finelissä ilmoitettu rasvahappojen määrä g:na muutettuna rasvahappoprosenteiksi), yksinkertaisesti tyydyttymättömien rasvahappojen osuus 48 % oli lähes sama kuin Finelin 50 % (2,7 g/100g), monityydyttymättömien osuus 37 % hieman suurempi kuin 32 % (1,7 g/100g) ja tyydyttyneiden osuus 16 % hieman pienempi kuin Finelin arvo 22 % (1,2 g/100g). DHA:n pitoisuus oli sama ja EPA:n pitoisuus hieman suurempi kuin Finelissä. Lohen rasvahappokoostumuksessa oli enemmän eroa saatujen analyysitulosten ja Finelin arvojen välillä. Yksinkertaisesti tyydyttymättömien rasvahappojen osuus oli kasvanut muiden rasvahappojen kustannuksella, mikä näkyi myös pienentyneinä EPA:n ja DHA:n pitoisuuksina. Erityisesti DHA:n pitoisuus oli pienentynyt 1464 mg/100g:sta arvoon 669 mg/100g. Kasvatettu lohi on kuitenkin hyvä pitkäketjuisten omega-3-rasvahappojen lähde ruokavaliossa. Tarkempi rasvahappotaulukko, joka sisältää kaikki yksittäiset rasvahapot, on toimitettu THL:lle. Lohikalojen E-vitamiinitulokset (2,0 2,1 mg/100g) olivat hieman suuremmat kuin Finelissä (1,5 mg/100g lohelle ja 0,9 mg/100g kirjolohelle). Silakan E-vitamiinipitoisuus 0,95 mg/100g oli selvästi Finelin arvoa (2 mg/100g) pienempi. Osa näytteestä oli pakastettua silakkaa, mikä on saattanut vaikuttaa tulokseen.

6 6/13 Toisaalta Ruotsin koostumustietopankki antaa raa an silakan pitoisuudeksi 0,8 mg/100g (http://www7.slv.se/naringssok/naringsamnen.aspx?livsmedelsid=1243), joten saatua tulosta voidaan pitää luotettavana. Kalat ovat tärkeimpiä ravinnon D-vitamiinin lähteitä. Tämän hankkeen D-vitamiinitulokset ovat hyvin samansuuntaisia kuin Finelissä ilmoitetut. Kevätsilakan tulos 16,62 µg/100g on lähempänä Finelissä ilmoitettua (17 µg/100g, Fineli 2013, versio 16) kuin syksyllä analysoidun silakan D-vitamiinipitoisuus. Lohen kohdalla kotimaisen kasvatetun kirjolohen D-vitamiinipitoisuus (5,1 µg/100g) on sama kuin Finelissä ja Norjan kasvatetun lohen pitoisuus on (6,69 µg/100g) selvästi näitä korkeampi. Koska kyseessä on rasvaliukoinen vitamiini, voisi norjalaisen lohen korkeampi rasvapitoisuus selittää erot osittain. Silakan kohdalla tämä teoria ei kuitenkaan pidä paikkaansa, koska siinä on keväällä enemmän D-vitamiinia, vaikka rasvaa on silloin vähemmän kuin syksyllä. Samoin kalalajien välinen ero D-vitamiinipitoisuudessa on käänteinen rasvapitoisuuteen: rasvaisemmissa lohikaloissa on vähemmän D-vitamiinia kuin vähärasvaisemmissa silakoissa. Kevät- ja syyssilakan pienillä koostumuseroilla ei luultavasti ole merkitystä Finelin käyttäjille, vaan järjestelmään riittää ko. arvojen keskiarvo. Suomessa suositellaan D-vitamiinilisän käyttöä ympärivuotisesti lapsille, raskaana oleville ja imettäville (7,5 10 µg/vrk) ja yli 60-vuotiaille (20 µg/vrk). Kalojen lisäksi maitotuotteet ovat hyviä D-vitamiinin lähteitä, mutta mikäli näitä ei käytetä säännöllisesti, suositellaan 7,5 µg/vrk D-vitamiinilisän käyttöä lokakuusta maaliskuuhun. Henkilöille, jotka eivät syö lainkaan maitotuotteita ja kalaa, suositellaan ympärivuotista D- vitamiinilisää. Tämän hankkeen tulokset vahvistavat yleistä käsitystä siitä, että mm. silakan ja lohen syöminen vähentää selvästi D-vitamiinilisien käytön tarvetta. Tulokset eivät anna aihetta arvioida uudestaan suositeltujen D-vitamiinilisien määriä. Hankkeessa määritettyjen tavoitteiden lisäksi samoista näytteistä analysoitiin raskasmetalleja. Myös nämä tulokset on toimitettu THL:ään. Taulukko 3. Kalanäytteiden raskasmetallipitoisuudet (mg/kg). Al Cr Mn Fe Co Ni Cu Zn As Se Cd Pb U Silakka, <0.01 <0.00 kevät <0.25 0,030 1,781 12,42 0,008 0,054 0,703 22,66 1,110 0,274 0, Silakka, syys <0.25 0,037 1,622 11,04 0,008 0,081 0,729 21,46 1,150 0,268 0,021 < < <0.01 Lohi - 0,040 < ,033 0,624 3,694 0,679 0, Kirjolohi - 0,035 0, ,096 0,772 3,653 0,688 0,151 < < Silakan rauta- ja seleenipitoisuudet olivat hieman suuremmat kuin Finelissä (Fe 9 mg/kg ja Se 0,17 mg/kg), kun taas lohen seleenipitoisuus oli pienempi ja kirjolohen suurempi kuin Finelissä (lohi 0,17 mg/kg ja kirjolohi 0,088 mg/kg).

7 7/13 Liha Taulukko 4. Lihanäytteiden natriumpitoisuudet. Na (mg/100g) Naudan jauheliha 58 Naudan keittoliha - etuselkä tai lapa 57 Naudan paistisuikale / E-lajitelma 5% 52 Naudan ulkofilee 39 Naudan sisäfilee 33 Sika-nautajauheliha 50 Porsaan lihasuikale / O- lajitelma 48 Rypsiporsaan lihasuikale 44 Viljaporsaan lihasuikaleet 48 Porsaan ulkofilee 42 Porsaan kasslerpaisti 39 Porsaan kyljys 39 Broilerin jauheliha 63 Broilerin koipi 70 Broilerin filee 34 Naudan maksa 60 Natriumpitoisuudet olivat jonkin verran pienempiä verrattuna Finelin arvoihin. Broilerinimikkeiden pitoisuudet erosivat eniten; broilerin fileen analyysitulos 34 mg/100g oli alle puolet Finelin arvosta (77 mg/100g). Tulokset tarkentavat nykyisiä osin laskennallisiin tietoihin perustuvia pitoisuuksia Finelitietokannassa ja mahdollistavat tarkemman suolapitoisuuden laskennan pakkausmerkintöihin. Kananmuna, maito ja hera (+ kalojen jodipitoisuudet) Lisääntynyt valmisruuan kulutus sekä muuttuneet säädökset rehujen jodipitoisuudesta ovat herättäneet huolta suomalaisten riittävästä jodin saannista. Jodioidun ruokasuolan lisäksi tärkeimpiä jodinlähteitä ovat maito ja kananmunat, joiden jodi on osin peräisin eläinten ruokinnasta. Kymmenen maitonäytteen joukossa oli tavallisten maitojen lisäksi laktoosittomia, vähälaktoosisia, iskukuumennettuja ja homogenoimattomia maitojuomia sekä luomumaitoja. Taulukko 5. Kananmuna-, maito- ja kalanäytteiden jodipitoisuudet. Jodi (μg/100g) Kananmuna, kokonainen 42 Kananmuna, omega kokonainen 19 Kananmuna, keltuainen 110 Kananmuna, valkuainen 4 Rasvaton maito 14 Kevytmaito 14 Täysmaito 14 Laktoositon kevytmaitojuoma 16 Laktoositon kevytmaitojuoma UHT 14 Vähälaktoosinen kevytmaito 15

8 8/13 Vähälaktoosinen kevytmaito UHT 15 Kevytmaito, luomu 18 Plus kevytmaito 14 Kevytmaito, luomu, homogenoitu 14 Pastöroimaton raakamaito, luomu 19 Pastöroimaton raakamaito 16 Äidinmaito 6 Herajauhe 58 Silakka, kevät 53 Silakka, syys 52 Lohi, kasvatettu (Norja) 6 Kirjolohi, kasvatettu (kotimainen) 6 Kananmunista analysoitiin erikseen keltuaisen ja valkuaisen sekä koko munan jodipitoisuus. Mittausten perusteella kananmunien jodi on pääasiallisesti keltuaisessa. Kokonaisten kananmunien jodipitoisuus oli 42 μg/100g ja keltuaisessa 110 μg/100g. Näin ollen 60 g painavassa kananmunassa on jodia noin 25 μg. Tavanomaisesti tuotetun kananmunan jodipitoisuus oli lähes sama kuin Finelissä ilmoitettu (44 μg/100g), mutta Omega-munan pitoisuus oli tästä vain puolet. Maitonäytteistä mitatut jodipitoisuudet eivät eronneet merkittävästi toisistaan. Syksyllä lypsettyjen maitojen jodipitoisuudet ovat μg/100g. Luomu-kevytmaidossa oli hieman enemmän jodia, 18 μg/100g. Jodin suositeltu päiväsaanti on 150 μg. Rasvattoman, kevyt-, täys- ja raakamaidon jodipitoisuudet (14 16 μg/100g) olivat hieman Finelin arvoja (16 17 μg/100g) pienemmät, kun taas vähälaktoosisen kevytmaidon ja laktoosittoman maitojuomat arvot vastasivat hyvin Finelin pitoisuuksia. Äidinmaidon jodipitoisuus oli vain puolet Finelin arvosta (13 μg/100g). Kaikista maitotuotteista ei ollut saatavilla rinnakkaisvalmisteita muilta tuottajilta kuin yhdeltä. Vaikka maitokokoomanäytteet koostuivat vain 1-6 yksittäisestä näytteestä, on huomioitava että kaupassa myytävä maito on tankkimaitoa muodostuen lukemattomien yksittäisten lehmien maidosta, joten jo yksi näyte on edustava. Sen sijaan vuodenaikojen mahdollinen vaikutus (rehun vaikutus) ei ole huomioituna, sillä kaikki näytteet hankittiin samaan aikaan lokakuussa. Maitoproteiinia ei voitu analysoida, koska emme saaneet näytteitä. Maitoproteiinia käytetään elintarviketeollisuudessa ainesosana. Voidaan olettaa, että maitoproteiinin vaikutus kokonaisjodinsaantiin on vähäinen. Silakan jodipitoisuus (52 53 μg/100g) oli hieman suurempi kuin kananmunan (40 μg/100g) ja merkittävästi suurempi kuin lohikalojen pitoisuudet (6 μg/100g). Silakan jodipitoisuus oli suurempi kuin Finelissä ilmoitettu pitoisuus (30 μg/100g), kun taas lohikalojen analysoidut pitoisuudet olivat selvästi pienempiä kuin Finelin arvot (kirjolohelle 16 μg/100g ja lohelle 42 μg/100g). Kasvatettujen lohikalojen kasvatusolosuhteet todennäköisesti vaikuttavat jodipitoisuuteen. Saaduilla päivitetyillä tuloksilla on merkitystä keskusteluihin ruokavalion jodilähteistä. Tämän tutkimuksen perusteella maidon lisäksi kananmuna ja silakka ovat hyviä jodin lähteitä. Hankkeessa määritettyjen tavoitteiden lisäksi täysmaidosta analysoitiin rasvahappokoostumus. Myös nämä tulokset on toimitettu THL:ään.

9 9/13 Taulukko 6. Täysmaidon rasvahappokoostumus. Rasvahappo Osuus rasvahapoista (%) C4:0 3,91 % C6:0 2,33 % C8:0 1,37 % C10:0 2,80 % C10:1 iso 0,27 % C12:0 3,36 % C13:0 0,11 % C14:0 iso 0,11 % C14:0 10,8 % C14:1 0,92 % C15:0 iso 0,24 % C15:0 anteiso 0,42 % C15:0 0,99 % C16:0 anteiso 0,24 % C16:0 30,8 % C16:1 1,38 % C17:0 iso 0,39 % C17:0 anteiso 0,37 % C17:0 0,77 % C17:1 trans n-7 0,18 % C18:0 10,3 % C18:1 trans n-7 1,19 % C18:1 n-9 18,5 % C18:1 n-7 1,62 % C18:2 n-6 1,48 % C18:3 0,50 % C18:2 CLA 0,50 % SFA 69 % MUFA 23 % PUFA 1,98 % TFA 1,88 % CLA=konjugoitunut linolihappo;sfa=tyydyttyneet rasvahapot; MUFA=yksinkertaisesti tyydyttymättömät rasvahapot; PUFA= moninkertaisesti tyydyttymättömät rasvahapot; TFA=trans-rasvahapot Määritetty rasvahappokoostumus vastasi pääpiirteissään Finelin arvoja täysmaidolle. Kun otetaan huomioon käytetyt korjauskertoimet (Finelissä ilmoitettu rasvahappojen määrä mg:na muutettuna rasvahappoprosenteiksi), linolihapon 1,48 % oli lähes sama kuin Finelin 1,43 % (44,663 mg/100g) ja alfalinoleenihapon 0,50 % hieman suurempi kuin Finelin 0,37 % (11,664 mg/100g). Tyydyttyneiden rasvahappojen (SFA) ja yksinkertaisesti tyydyttymättömien rasvahappojen summaosuudet (69 % ja 23 %) vastasivat samoin Finelin aiempia arvoja (70,6 % ja 22,5 %). Monityydyttymättömien ja transrasvahappojen osuudet pysyivät pienenä (alle 0,1 g/100g, mikä vastaa prosenttiosuutta 3,2 %). Maidon rasvahappokoostumukseen vaikuttavat monet seikat kuten ruokinta ja rotu, joten havaitut pienet erot voivat selittyä luonnollisella vaihtelulla. Muiden yksittäisten rasvahappojen osuudet vastasivat hyvin julkaisuista löytyviä arvoja.

10 10/13 Jauhot, hiutaleet ja leseet Finelin viljatuotteiden ravintokuitutuloksista suuri osa on tähän asti ollut laskennallisia ja analysoidut tulokset ovat peräisin ja -90-luvuilta. Tuolloin ravintokuidun määritelmä ei vielä kattanut kaikkia siihen nykyään sisällytettyjä komponentteja, ja osittain siksi analyysimenetelmätkin poikkesivat nykyisistä. Nyt käytetyllä menetelmällä saadaan analysoitua aikaisempaa tarkemmin kaikki ravintokuiduksi luokitellut komponentit. Tulokset muodostavat loogisen kokonaisuuden Fineliin, koska nyt on voitu samalla kertaa analysoida veteen liukenemattomat ja vesiliukoiset pitkäketjuiset ravintokuidut sekä oligosakkaridit, joiden summa on elintarvikkeen kokonaisravintokuitupitoisuus. Taulukko 7. Viljaperäisten elintarvikkeiden ravintokuitupitoisuudet. Tulokset on ilmoitettu taulukossa tuorepainoa kohden. IDF SDFP SDFS Kokonaisravintokuitu Kosteus (%) Erikoisvehnäjauho 1,4 1,3 0,8 3,5 12,5 Puolikarkea vehnäjauho 1,6 1,5 0,8 3,9 12,9 Hiivaleipäjauho 2,4 1,1 1,6 5,1 12,0 Grahamjauho 6,6 1,6 1,7 9,9 11,0 Vehnälese 40,3 2,0 2,4 44,7 7,3 Kaurahiutale 5,9 3,7 0,8 10,4 9,7 Kauralese 8,4 6,1 0,3 14,8 6,8 Ruisjauho 9,3 3,6 4,6 17,5 11,0 Ruislese 21,9 4,4 5,7 32,0 7,0 IDF = veteen liukenematon pitkäketjuinen ravintokuitu (insoluble dietary fibre), SDFP = vesiliukoinen pitkäketjuinen ravintokuitu (dietary fibre soluble in water but precipitated in 78% aqueous ethanol), SDFS = vesiliukoinen lyhytkerjuinen ravintokuitu, oligosakkaridit (dietary fibre soluble in water and not precipitated in 78% aqueous ethanol). Kokonaisravintokuitu = IDF + SDFP + SDFS. Tässä tutkimuksessa analysoiduista näytteistä eniten ravintokuitua on leseissä, ja pienimmät kokonaisravintokuitupitoisuudet saatiin vehnän ydinjauhoista (erikoisvehnäjauho ja puolikarkea vehnäjauho). Korkeimman kokonaisravintokuitupitoisuuden lisäksi vehnä- ja ruislese sisältävät myös eniten veteen liukenematonta kuitua. Veteen liukenemattomat kuidut lisäävät suolistossa ulostemassaa ja nopeuttavat sen kulkua elimistössä, jolloin ne parantavat vatsan toimintaa. Vesiliukoista ravintokuitua - glukaanin lähteenä. Vesiliukoisten ravintokuitujen on todettu alentavan seerumin kolesteroli- ja lipidipitoisuuksia sekä hidastavan veren glukoosipitoisuuden nousua. Runsaasti vesiliukoista kuitua on myös kaurahiutaleissa, ruisleseissä ja ruisjauhossa. Yleisesti ravintokuidusta tiedetään, että hitaasti paksusuolessa fermentoituvat kuidut suojaavat suolistosyöviltä tuottamalla lyhytketjuisia rasvahappoja, kuten voihappoa. Oligasakkarideja on löydetty merkittäviä määriä ruisjauhoista ja ruisleseistä, jonkin verran vehnäleseistä ja pienempiä määriä kaikista tutkituista viljatuotteista. Oligosakkaridit lisäävät paksusuolessa terveydelle hyödyllisten bifido- ja maitohappobakteerien kasvua, mikä lisää yleisesti mahan hyvinvointia. Tietyt viljat voivat olla merkittäviä oligosakkaridin lähteitä, mutta niiden sisältämien oligosakkaridien tarkempaa koostumusta ja pilkkoutumista elimistössä täytyy vielä selvittää jatkotutkimuksissa, jotta niiden terveysvaikutuksia ymmärrettäisiin paremmin.

11 11/13 Tulokset ovat yleisesti ottaen samankaltaisia kuin aikaisemmin Finelissä julkaistut, mutta joitakin selviä erojakin löytyy. Ruisjauhon kokonaisravintokuitupitoisuus (17,5 g/100g) on näiden tulosten mukaan huomattavasti aikaisemmin ilmoitettua (13,9 g/100g, Fineli 2013, versio 16) suurempi. Uusi korkeampi tulos selittyy lähes kokonaan oligosakkaridien määrällä, joita ei aikaisemmin ole laskettu kuuluvaksi ravintokuituun. Erikoisvehnäjauho on uusi, ennen Finelissä julkaisematon elintarvike. Erikoisvehnäjauho on valmistettu vehnän ydinosasta kuten puolikarkea vehnäjauhokin, ja ravintokuitutulokset ovat johdonmukaisesti lähellä toisiaan ja puolikarkean vehnäjauhon osalta lähellä Finelissä julkaistua arvoa. Hiivaleipäjauhossa näyttäisi olevan aikaisemmin ilmoitettua vähemmän veteen liukenematonta ravintokuitua (2,4 g/100g, Evira 2014 vs. 4,5 g/100g, Fineli 2013, versio 16), mutta kokonaisravintokuitupitoisuudet ovat lähes samat, koska hiivaleipäjauho sisältää lähes erotuksen verran oligosakkarideja. Samankaltainen muutos tuloksissa havaitaan myös grahamjauhossa. Porkkana, tomaatti ja omena Myös vihannesten kohdalla Finelin ravintokuitutulokset ovat suurelta osin laskennallisia sekä ravintokuidun määritelmään ja menetelmiin nähden vanhoja. Uuden analyysimenetelmän avulla tuloksia voidaan nyt päivittää ja varmentaa. Taulukko 8. Vihannesten ravintokuitupitoisuudet. Tulokset on laskettu tuorepainoa kohden. IDF SDFP SDFS Kokonaisravintokuitu Kosteus (%) Porkkana 1,8 0,6 0,0 2,4 88 Tomaatti 1,1 0,2 0,0 1,3 95 (kotimainen) Tomaatti 2,4 0,1 0,0 2,5 93 (ulkomainen) Vihreä omena 1,7 0,7 0,0 2,4 86 (kuorineen, ulkomainen) Vihreä omena 1,2 0,6 0,0 1,8 87 (kuorittu, ulkomainen) Punainen omena 1,5 0,2 0,0 1,7 87 (kuorineen, ulkomainen) Punainen omena (kuorittu, ulkomainen) 1,3 0,2 0,0 1,5 86 IDF = veteen liukenematon pitkäketjuinen ravintokuitu (insoluble dietary fibre), SDFP = vesiliukoinen pitkäketjuinen ravintokuitu (dietary fibre soluble in water but precipitated in 78% aqueous ethanol), SDFS = vesiliukoinen lyhytkerjuinen ravintokuitu, oligosakkaridit (dietary fibre soluble in water and not precipitated in 78% aqueous ethanol). Kokonaisravintokuitu = IDF + SDFP + SDFS. Tutkittujen kasvisten kokonaisravintokuitupitoisuudet vaihtelevat välillä 1,3 2,5 g/100g. Pitoisuudet ovat melko pieniä, mutta mm. porkkanaa, tomaattia ja omenaa kuitenkin pidetään tärkeinä ravintokuidun lähteinä niiden suuren käyttömäärän vuoksi. Suurin osa (71-96 %) niiden sisältämästä ravintokuidusta on veteen liukenematonta. Vesiliukoista ravintokuitua löytyi määrällisesti eniten porkkanasta ja vihreästä

12 12/13 omenasta. Oligosakkarideja löytyi vain hyvin pieniä määriä, jotka jäivät niukasti alle havaitsemisrajan ja niitä ei sen vuoksi ilmoiteta. Kokonaisravintokuitutulokset ja fraktioiden osuudet ovat samaa suuruusluokkaa kuin Finelissä julkaistut. Kotimaisen tomaatin ravintokuitupitoisuus on lähellä Finelissä ilmoitettua, mutta ulkomaisen tomaatin kokonaisravintokuitupitoisuus on selvästi näitä arvoja suurempi. Finelissä ei toistaiseksi ole eritelty kotimaista ja ulkomaista tomaattia. Finelissä ei myöskään ole erikseen tuloksia punaiselle ja vihreälle omenalle, joten tulosten suora vertailu on vaikeaa. Finelissä ilmoitetaan kuorineen analysoidun omenan kuitupitoisuuden olevan kuorittua pienempi, mikä luultavasti ei voi pitää paikkaansa. Finelin tuloksia luultavasti selittää tulosten käyttäminen eri tutkimuksista, joiden omenalajikkeet eivät ole vertailukelpoisia tässä suhteessa. Näiden analyysien perusteella voidaan sanoa kuorittujen omenoiden sisältävän vähemmän ravintokuitua kuin kuorimattomien. Uudet tulokset antavat tarkkaa ja yksityiskohtaista tietoa kuitufraktioiden osuuksista ja näin tarkentavat ja lisäävät merkittävästi Finelin julkaisemia ravintokuitutuloksia. Edellä esitetyt tulokset päivittävät tietämystä kyseisten elintarvikkeiden koostumuksesta. Tuloksista on hyötyä riskinarvioinnille ja Fineli-tietokannan kautta laajalle ryhmälle aina kuluttajista elintarviketeollisuuteen ja ravitsemussuunnittelusta tieteelliseen tutkimukseen ja pakkausmerkintöjen tekemiseen. Hankkeen tueksi tehtiin Evirassa yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa pro gradu tutkielma, jonka aiheena on tomaatin ravintokuitupitoisuuden määrittäminen ja menetelmän validointi. Tomaatin tiedetään sisältävän runsaasti entsyymejä, jotka aktivoituvat, kun tomaatti pilkotaan. Entsyymitoiminnan vaikutusta tomaatin ravintokuituanalyysin onnistumiseen tutkittiin kokeilemalla erilaisia esikäsittelyjä (kuumennus, seisotus, nopea pakastus) ja pieniä muunnoksia menetelmään. Esikäsittely vaikuttaa huomattavasti ravintokuidun jakautumiseen eri fraktioihin ja jonkin verran myös kokonaispitoisuuteen. Tutkimuksen perusteella päädyttiin siihen, että tomaatti (ja muut kasvikset) kannattaa pakastaa nopeasti pilkkomisen jälkeen entsyymitoiminnan estämiseksi ja analysoida ravintokuitu menetelmän AOAC mukaisesti. Hankkeen tuloksista on tehty posteri, joka esitetään Prahassa INDC-kongressissa (14th International Nutrition & Diagnostics Conference). Posterin tiivistelmä julkaistaan kongressikirjassa. 5. Jatkotoimet Tulokset ja taustatiedot on toimitettu THL:ään. Finelin analyysitulosten päivittämistä jatketaan muissa hankkeissa yhteistyössä THL:n, ministeriön (MMM) ja mahdollisuuksien mukaan muiden alan toimijoiden kanssa. Hankkeen aikana THL:n perustama Fineli -seurantaryhmä jatkaa toimintaansa ja vuonna 2010 tehdyn Finelin kehittämissuunnitelman päivittämistä.

13 13/13 6. Tiivistelmä Evirassa on päättynyt maa- ja metsätalousministeriön (MMM:n) rahoittama Ravitsemustietojen laadun varmistaminen elintarvikeketjussa hanke. Sen tarkoituksena oli saada käyntiin Fineli-tietokannan uudistaminen, tuottaa päivitettyä tietoa koostumustietopankkiin sekä kehittää ja käyttöönottaa uusia analyysimenetelmiä. Hankkeen osapuolia olivat MMM, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja turvallisuusvirasto Evira. Hankkeen vastuuhenkilönä toimi asti Kimmo Peltonen ja alkaen Tiina Putkonen. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat euroa, josta MMM:n rahoitus on enintään euroa. Hankkeessa määritettiin lihan sisältämä natrium, tuotettiin päivitettyä pitoisuustietoa tärkeimmistä jodin lähteistä (maito, kananmuna, kala), määritettiin ravintokuitu yleisimmistä viljalaaduista (vehnä, kaura, ruis) sekä muutamasta käytetyimmästä vihanneksesta (tomaatti, porkkana) ja hedelmästä (omena) sekä eräiden ruokakalojen (lohi, kirjolohi, silakka) ravintosisältö (rasva, proteiini, tuhka, kosteus, rasvahappokoostumus, D- ja E-vitamiini). Tulokset täydentävät ja päivittävät koostumustietopankkia näiden ravintoaineiden osalta. Hankkeen tavoitteet täyttyivät kaikilta osin. Hankkeen tuloksista on tehty posteri, joka esitetään Prahassa INDC-kongressissa (14th International Nutrition & Diagnostics Conference). Posterin tiivistelmä julkaistaan kongressikirjassa. Hankkeen tulokset on toimitettu THL:ään sopimuksen mukaisesti ja THL huolehtii Fineli-koostumustietopankin päivittämisestä. Tulokset tulevat Finelin kautta julkisiksi. Tiivistelmä toimitetaan lisäksi erillisenä tiedostona sähköpostitse osoitteisiin ja

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA IHMISEN PARHAAKSI LUOMUSEMINAARI 30.9.2016 AILA VANHATALO Kuva: Jarmo Juga MAITO JA MAITORASVA qmaito q tärkeä valkuaisen ja kalsiumin lähde q myös rasvan lähde 45

Lisätiedot

Ravitsemus- ja terveysväitteet

Ravitsemus- ja terveysväitteet Ravitsemus- ja terveysväitteet Ylitarkastaja Kaisa Kukkonen Tuoteturvallisuusyksikkö Lastenruoat ja niiden valvonta koulutus 30.10.2012 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1924/2006 elintarvikkeita

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Täysrehut pieneläimille

Täysrehut pieneläimille is the place for your Headline Page 1 Täysrehut pieneläimille JR FARM FARMI TÄYSREHU www.tujoma.fi is the place for your Headline Page 2 Sisältää ainulaatuisen Farm food koostumuksen jossa on mm. inuliiniä

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin?

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? 10 yleistä kysymystä leivästä Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? Onko leipä terveellistä? Kyllä Leipä sisältää paljon hyvää kuitua, hiilihydraattia,

Lisätiedot

Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet

Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet Ylitarkastaja Marjo Misikangas Tuoteturvallisuusyksikkö 22.1.2013 Esityksen sisältö: Elintarvikkeiden pakolliset pakkausmerkinnät

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

LAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE

LAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE Lounais-Hämeen Kansalliset Seniorit ry, Forssa LAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE Veli Hietaniemi Uudet liiketoimintamahdollisuudet Luonnonvarakeskus Johdanto Kuluttaja arvostaa elintarvikkeissa

Lisätiedot

Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio

Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio Mitä on laktoosi? Maidon luonnollinen hiilihydraatti, jota kutsutaan myös maitosokeriksi. Äidinmaidossa laktoosia n. 7 g/100 g, lehmänmaidossa n. 4,8 g/100

Lisätiedot

Monimuotoinen ravintokuitu elintarvikkeissa

Monimuotoinen ravintokuitu elintarvikkeissa Monimuotoinen ravintokuitu elintarvikkeissa elena Pastell Kemian laboratoriopalvelut Koostumus ja alkuperä LYNET-seminaari 31.1.2017: Ruoka on kemiaa Ravintokuitu elena Pastell, 31.1.2017 2 Ravintokuidun

Lisätiedot

Maitosektorin hintarakenteet Suomessa. Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi

Maitosektorin hintarakenteet Suomessa. Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Maitosektorin hintarakenteet Suomessa Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Huomioita & kysymyksiä ruokamarkkinoiden toimivuudesta Elintarvikkeiden hintataso, kehitys

Lisätiedot

Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio

Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio Mitä on laktoosi? Maitotuotteet sisältävät aina hiilihydraatteja, koska maidossa on luonnostaan laktoosia eli maitosokeria. Lehmänmaidossa on n. 4,8 % maitosokeria

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Key driverit Benella innovaation taustalla (yleensäkin innovoinnin taustalla) Haasteet joita lähdettiin ratkaisemaan Mitä saavutettiin? Mikä Benella oikein

Lisätiedot

Leivän ABC. Mielenkiintoisia tietoiskuja leivästä kiinnostuneille

Leivän ABC. Mielenkiintoisia tietoiskuja leivästä kiinnostuneille Leivän ABC Mielenkiintoisia tietoiskuja leivästä kiinnostuneille Kiinnostaako leipä? Leipää on monenlaista; tummaa, vaaleaa, rapeaa, pehmeää, juuresta valmistettua ja padassa paistettua. Mutta mitkä ovat

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

Terra - täysin uusi sarja pieneläimille

Terra - täysin uusi sarja pieneläimille Terra - täysin uusi sarja pieneläimille Terra sisältää parhaat luonnon raaka-aineet kunnioittaen eläimen luonnollisia syömistapoja. Terra täyttää eläimen ruokinnalliset tarpeet. KOOSTUMUS: Kasvisperäiset

Lisätiedot

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen

Lisätiedot

Hyvät eväät läpi lapsuuden

Hyvät eväät läpi lapsuuden Hyvät eväät läpi lapsuuden 1 ILTAPALA Taikasanoina monipuolisuus ja säännöllisyys Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ruokaajat tarjoavat lapselle sopivasti energiaa ja ravintoaineita kasvun ja kehittymisen

Lisätiedot

PAKKAUSMERKINNÄT PAKETTIIN! Mervi Louhivaara

PAKKAUSMERKINNÄT PAKETTIIN! Mervi Louhivaara PAKKAUSMERKINNÄT PAKETTIIN! Mervi Louhivaara MIHIN PAKKAUSMERKINNÄT LAITETAAN? Valmiiksi pakattuihin tuotteisiin Ei tarvitse jos: tuote pakataan loppukuluttajalle elintarvikkeen luovutuspaikassa (myymälä,

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö

Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö Seminaari väitteistä ja täydentämisestä 27.11.2013 Elintarvikeylitarkastaja Anna Lemström Maa- ja metsätalousministeriö Keskeinen lainsäädäntö 1. Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista 9.1.2013 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista Jussi Kaartinen Market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja, Satakunnan Osuuskauppa Luomu vastaa useisiin kuluttajatrendeihin

Lisätiedot

VALIO VALSA MAITOSUOLA AINUTLAATUINEN INNOVAATIO

VALIO VALSA MAITOSUOLA AINUTLAATUINEN INNOVAATIO VALIO VALSA MAITOSUOLA AINUTLAATUINEN INNOVAATIO SUOLA ON PITKÄN LINJAN PAHIS Suola on merkittävin kohonneen verenpaineen riskitekijä, ja se on suurin terveitä elinvuosia vähentävä tekijä maailmassa. Kohonnut

Lisätiedot

Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset

Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset Hannu Komulainen Tutkimusprofessori (emeritus) Terveydensuojeluosasto 21.11.2016 Ihminen ympäristössä:maaperä, 21.11.2016, Helsinki 1 Esityksen sisältö: Rajaukset

Lisätiedot

Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa

Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa FI 2013 Kaura Kauran viljelyllä ja rehukäytöllä on pitkät perinteet Suomessa. Yli neljäsosa Suomessa tuotetusta viljasta on a. Puhdas maaperä ja viileä ilmasto soveltuvat

Lisätiedot

Suomalaisten lasten raskasmetallialtistuksen. Johanna Suomi Riskinarviointi, Evira

Suomalaisten lasten raskasmetallialtistuksen. Johanna Suomi Riskinarviointi, Evira Suomalaisten lasten raskasmetallialtistuksen lähteet Johanna Suomi Riskinarviointi, Evira Raskasmetallit Tässä tutkimuksessa: Kadmium (Cd) Lyijy (Pb) Arseeni (ias, epäorgaaninen arseeni) Elohopea (ihg,

Lisätiedot

Allergeenit ja intoleransseja aiheuttavat aineet Haapavesi 12.3.2015. Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Soila Hiltunen

Allergeenit ja intoleransseja aiheuttavat aineet Haapavesi 12.3.2015. Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Soila Hiltunen Allergeenit ja intoleransseja aiheuttavat aineet Haapavesi 12.3.2015 Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Soila Hiltunen Elintarviketietoasetus- yhteenvetoa oleellisista muutoksista Tekstin vähimmäiskoko määritelty

Lisätiedot

Tullin elintarviketutkimukset 2013

Tullin elintarviketutkimukset 2013 Tullin elintarviketutkimukset 2013 Elintarvikevalvonnassa tutkittiin vuonna 2013 yhteensä 3137 tavaraerää. Eristä 52 % oli alkuperältään EU:n ulkopuolisista maista ja 44 % oli EU:n alueella tuotettuja

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 Luomu ammattikeittiöissä Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat Maittavan lihaisat Jahti&Vahti -koiranruoat Täysravinto paljon liikkuville koirille 32% Premium-luokan ruokaa koirallesi Suositut, nyt koostumukseltaan entistäkin lihaisemmat, Jahti&Vahti -koiranruoat

Lisätiedot

Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa

Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa Sanna Viljakainen Ylitarkastaja, TkT Tuoteturvallisuusyksikkö Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinsuojeluaineiden käyttö Käytetään

Lisätiedot

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista N:o L 55/22 \ FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 6. 3. 96 KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista (ETA:n kannalta

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 2009R0041 FI 10.02.2009 000.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B KOMISSION ASETUS (EY) N:o 41/2009, annettu 20 päivänä tammikuuta 2009,

Lisätiedot

Pohdi vierustoverin kanssa hetki, mitkä asiat vaikuttavat ostopäätökseen? Katsotko ostamasi tuotteen pakkausmerkintöjä, miksi/miksi et?

Pohdi vierustoverin kanssa hetki, mitkä asiat vaikuttavat ostopäätökseen? Katsotko ostamasi tuotteen pakkausmerkintöjä, miksi/miksi et? Kertaus Mistä saat: B-vitamiinia C-vitamiinia D-vitamiinia E-vitamiinia Magnesium Rauta Kalsium Jodi Seleeni https://www.youtube.com/watch?v=h0myvftie2u PAKKAUSMERKINNÄT POHDI pareittain Pohdi vierustoverin

Lisätiedot

Benecol Hedelmämix tehojuoma 6 x 65 ml

Benecol Hedelmämix tehojuoma 6 x 65 ml Benecol Hedelmämix tehojuoma 6 x 65 ml Soijapohjainen juoma saa pirteän makunsa hedelmämehuista Maidoton Laktoositon Täysin kasviperäinen Päivän kasvistanoliannos (2 g) yhdestä pullosta Suositellaan nautittavaksi

Lisätiedot

LEIPÄ ELINTARVIKKEENA

LEIPÄ ELINTARVIKKEENA LEIPÄ ELINTARVIKKEENA LEIPÄ Leipä on osa päivittäistä ruokavaliota Täysjyväleivästä saa runsaasti kuitua ja energiaa päivään Suomalaisten ruokaleivän kulutus oli vuonna 2014 n. 40 kg/hlö. (lähteet: Leipätiedotuksen

Lisätiedot

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Kauran tuotteistaminen Tuula Laukkanen 1 18/3/16 Fazer. All rights reserved Fazer Mylly osa Fazer konsernia Fazerin tarina alkoi vuonna 1891 Karl Fazerin avattua ensimmäisen

Lisätiedot

LEIPOMO- JA ELINTARVIKETEOLLISUUS- TUOTTEET 2016

LEIPOMO- JA ELINTARVIKETEOLLISUUS- TUOTTEET 2016 LEIPOMO JA ELINTARVIKETEOLLISUUS TUOTTEET 206 KAURA SUOMALAINEN SUPERRUOKA Euroopan elintarvikevirasto EFSA on myöntänyt kauralle kolme terveysväitettä. Kauran beetaglukaanin on osoitettu alentavan veren

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015

Luomun kuluttajabarometri 2015 Luomun Pasi Saarnivaara 25.9.2015 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy / Luomun Luomun kiinnostavuus Kuinka paljon sinua kiinnostaa? TOTAL 2015 (n=00) TOTAL 20 (n=43) 0% 20% 40% 60% 80% 0% Luomu eli luonnonmukainen

Lisätiedot

OVATKO LISÄAINEET TURVALLISIA?

OVATKO LISÄAINEET TURVALLISIA? OVATKO LISÄAINEET TURVALLISIA? Marina Heinonen professori (ravinnon turvallisuus) Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos tieteellinen asiantuntija HARHALUULOJA RUOKITAAN Ruoan turvallisuudesta liikkuu

Lisätiedot

Luomu Suomessa Päivitetty

Luomu Suomessa Päivitetty Luomu Suomessa 2015 Päivitetty 25.5.2016 Sisällys 2. Sisällys 3. Luomualan kehitys 4. Luomutilat 5. Puutarhatuotanto 6. Kasvintuotanto 7. Kotieläintilat 8. Kotieläintuotanto 9. Luomukeruu 10. Luomun valmistus

Lisätiedot

ELINTARVIKKEET ELT301 LISÄTIETOKYSYMYKSET JA VASTAUKSET

ELINTARVIKKEET ELT301 LISÄTIETOKYSYMYKSET JA VASTAUKSET ELINTARVIKKEET ELT301 LISÄTIETOKYSYMYKSET JA VASTAUKSET Kysymys 1 Liite 1, Positiot: 118 Sekamehutiiviste, täysmehupitoisuus 35 % 15 000 10,0 l 119 Sekamehutiiviste, täysmehupitoisuus 65 % 12 000 10,0

Lisätiedot

IPR JA SOPIMUKSET KANSAINVÄLISTYVÄSSÄ ELINTARVIKEALAN YRITYKSESSÄ 27.8.2015. IPR-lakimies, Eurooppatavaramerkkiasiamies Jani Kaulo

IPR JA SOPIMUKSET KANSAINVÄLISTYVÄSSÄ ELINTARVIKEALAN YRITYKSESSÄ 27.8.2015. IPR-lakimies, Eurooppatavaramerkkiasiamies Jani Kaulo IPR JA SOPIMUKSET KANSAINVÄLISTYVÄSSÄ ELINTARVIKEALAN YRITYKSESSÄ 27.8.2015 IPR-lakimies, Eurooppatavaramerkkiasiamies Jani Kaulo Aineettomat oikeudet eli IPR Yrityksen toiminimi Tavaramerkki Mallioikeus

Lisätiedot

Järkieväät - ruokaa aivoille!

Järkieväät - ruokaa aivoille! Järkieväät - ruokaa aivoille! Henna Lehikoinen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Kuva: tiede.fi Monet yleisesti terveyteen vaikuttavat asiat vaikuttavat myös aivojen hyvinvointiin Painonhallinta Liikunta

Lisätiedot

23 RYHMÄ ELINTARVIKETEOLLISUUDEN JÄTETUOTTEET JA JÄTTEET; VALMISTETTU REHU

23 RYHMÄ ELINTARVIKETEOLLISUUDEN JÄTETUOTTEET JA JÄTTEET; VALMISTETTU REHU 23 RYHMÄ ELINTARVIKETEOLLISUUDEN JÄTETUOTTEET JA JÄTTEET; VALMISTETTU REHU Huomautus. Nimikkeeseen 2309 kuuluvat muualle kuulumattomat tuotteet, jollaisia käytetään eläinten ruokintaan ja jotka on saatu

Lisätiedot

NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN!

NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN! NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN! SELVÄSTIKIN Olet ihminen, joka ymmärtää sen, että Sinä olet itsellesi se tärkein ihminen. Haluat saada kehosi kuntoon, jotta voit nauttia elämästäsi täysillä ja jaksat

Lisätiedot

Miten homemyrkkyjä hallitaan viljaketjussa? Stina Hakulin

Miten homemyrkkyjä hallitaan viljaketjussa? Stina Hakulin Miten homemyrkkyjä hallitaan viljaketjussa? 31.1.2013 Stina Hakulin Miten homemyrkkyjä hallitaan viljaketjussa? Miksi homemyrkkyjä on tärkeätä hallita viljaketjussa? Miten me seuraamme homemyrkkyjä? Analyysituloksia

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat Ruokafaktat - 0 10 % 20 % 30 % 40 % ilmastopäästöt Sähkönkäyttö Liikenne Fossiilisten polttoaineiden käyttö Teollisuustuotanto hiilidioksidi Metsäkato Maatalous Jätteet METAANI Ruoan ILMASTOPÄÄSTÖT Kauppa

Lisätiedot

AUTOKLINIKKATUTKIMUS RAVINTOMUUTTUJIA KOSKEVAT KOMMENTIT AK MUUTTUJA AU MUUTTUJA RUOANVALMISTUKSESSA KÄYTETTY RASVA

AUTOKLINIKKATUTKIMUS RAVINTOMUUTTUJIA KOSKEVAT KOMMENTIT AK MUUTTUJA AU MUUTTUJA RUOANVALMISTUKSESSA KÄYTETTY RASVA AUTOKLINIKKATUTKIMUS RAVINTOMUUTTUJIA KOSKEVAT KOMMENTIT AK MUUTTUJA AU MUUTTUJA V7049 MUUTTUJAN NIMI RUOANVALMISTUKSESSA KÄYTETTY RASVA KOMMENTTI Haastattelussa kysyttiin erikseen ruoanvalmistuksessa

Lisätiedot

Eviran raskasmetallianalyysit, erityisesti arseenin määrittäminen. Riskinarviointiseminaari

Eviran raskasmetallianalyysit, erityisesti arseenin määrittäminen. Riskinarviointiseminaari Eviran raskasmetallianalyysit, erityisesti arseenin määrittäminen Eviran raskasmetallitutkimukset Eviran kemian ja toksikologian tutkimusyksikössä tutkitaan raskasmetalleja elintarvikkeiden lisäksi myös

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 1638/210/2007 17.4.2007. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 1638/210/2007 17.4.2007. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarvikkeiden ja eläinlääkinnän valvontaosasto Tuoteturvallisuuden ja tuotemarkkinoinnin yksikkö ALTISTUMINEN KUMARIINILLE Kysely elintarviketeollisuudelle Kartottaakseen

Lisätiedot

KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLlT 1992

KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLlT 1992 KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLlT 1992 kaupunki Ympäristövirasto Raportti 9/1992 IjOulun Oulu KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLIT 1992 Oulun kaupungin ympäristövirasto jatkaa ympäristöhygienian

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Hyvä ravitsemus lapselle. Valio Oy

Hyvä ravitsemus lapselle. Valio Oy Hyvä ravitsemus lapselle Iloa ruoasta! Yhteinen ateria on oppimistilanne Lapsi ottaa isommista mallia Vanhemmat päättävät mitä tarjotaan, lapsi päättää itse kuinka paljon syö Ruokavalion monipuolisuus

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

Itämeren kala elintarvikkeena

Itämeren kala elintarvikkeena Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja

Lisätiedot

Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille

Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Lahti 21.4.2016/ Arja Lyytikäinen https://www.julkari.fi/handle/10024/129744 Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Hyvinvointioppiminen ja ruoka

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Ruoppausmassojen meriläjityksen kalatalousvaikutusten

Ruoppausmassojen meriläjityksen kalatalousvaikutusten Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further Turun Satama Ruoppausmassojen meriläjityksen kalatalousvaikutusten tarkkailu 2007 Mateen haitta ainepitoisuudet 82117732 6.3.2008 Turun Satama Ruoppausmassojen

Lisätiedot

Riskinarviointiseminaari Ajankohtaista riskinarvioinnista - Raskasmetallit ympäristössä ja elintarvikkeissa Vierasainevalvonta Suomessa

Riskinarviointiseminaari Ajankohtaista riskinarvioinnista - Raskasmetallit ympäristössä ja elintarvikkeissa Vierasainevalvonta Suomessa Riskinarviointiseminaari 6.11.2015 Ajankohtaista riskinarvioinnista - Raskasmetallit ympäristössä ja elintarvikkeissa Vierasainevalvonta Suomessa Kaija-Leena Saraste Evira/Elintarvikehygienia 06.11.2015

Lisätiedot

Ohje täydentämisilmoituksen tekemisestä

Ohje täydentämisilmoituksen tekemisestä Esittelijä Marjo Misikangas Sivu/sivut 1 / 6 Vitamiineilla ja kivennäisaineilla täydennetyn elintarvikkeen markkinoille saattaminen ja markkinoilta poistuminen Eviran ohjeet ilmoituksen tekemisestä Viranomaisen

Lisätiedot

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Päiväkotilapset, koululaiset, ikäihmisten kokopäivähoito ja kotipalvelulounas ikäihmisille. Noora Rajamäki Laillistettu

Lisätiedot

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA Sydäntä keventävää asiaa Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolestero- lipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa kertyä

Lisätiedot

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto 12.11.2012 laatia

Lisätiedot

Taustatietoa sianlihan kulutuksesta

Taustatietoa sianlihan kulutuksesta Taustatietoa sianlihan kulutuksesta Suomalaiset syövät n. 35 kg/hlö porsaanlihaa vuodessa. Porsaanliha edustaa n. 50 % lihan kokonaiskulutuksesta. Vain ¾ talouksista osti v 2009 kuluttajapakattua tuoretta

Lisätiedot

PROJEKTIYHTEENVETO SALMONELLAT JA LISTERIA VIIPALOIDUISSA JUUSTOISSA

PROJEKTIYHTEENVETO SALMONELLAT JA LISTERIA VIIPALOIDUISSA JUUSTOISSA PROJEKTIYHTEENVETO SALMONELLAT JA LISTERIA VIIPALOIDUISSA JUUSTOISSA 2015-2016 SALMONELLAT JA LISTERIA MONOCYTOGENES VIIPALOIDUISSA JUUSTOISSA 2015-2016 Kyseessä on Eviran käynnistämä viipaloitujen juustojen

Lisätiedot

Suomalaiset ravitsemussuositukset. - Jokaiselle löytyy tapa syödä hyvin

Suomalaiset ravitsemussuositukset. - Jokaiselle löytyy tapa syödä hyvin Suomalaiset ravitsemussuositukset - Jokaiselle löytyy tapa syödä hyvin Esityksen sisältö Ravitsemussuositusten tausta ja tavoitteet Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 Terveyttä ruuasta Liikunta Kestävät

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

PAIKALLISEN ELINTARVIKKEEN MATKAOPAS KAUPAN HYLLYLLE. 20.4., Salo Johanna Mattila Turun yliopiston Brahea-keskus

PAIKALLISEN ELINTARVIKKEEN MATKAOPAS KAUPAN HYLLYLLE. 20.4., Salo Johanna Mattila Turun yliopiston Brahea-keskus PAIKALLISEN ELINTARVIKKEEN MATKAOPAS KAUPAN HYLLYLLE 20.4., Salo Johanna Mattila Turun yliopiston Brahea-keskus Perusasiat kuntoon PTY:n tuotekortin avulla Yritys- ja tuotetiedot Tutustu jo olemassa olevaan

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 16.11.2012 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Liikettä Lahden alueen yrittäjille 26.5.2016 Laura Manner, ETM Ravitsemusasiantuntija Terveurheilija.fi 1 Luennon sisältö Ravitsemus osana terveyttä

Lisätiedot

Valio Oy. Hyvä ravitsemus lapselle

Valio Oy. Hyvä ravitsemus lapselle Hyvä ravitsemus lapselle Iloa ruoasta! Yhteinen ateria on oppimistilanne: lapsi ottaa isommista mallia Vanhemmat päättävät mitä tarjotaan, lapsi päättää itse kuinka paljon syö Ruokavalion monipuolisuus

Lisätiedot

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS ALZHEIMERIN TAUDIN OIREET Alzheimerin taudin ensimmäinen oire on yleensä päivittäisten tapahtumien unohtuminen. Usein muistetaan

Lisätiedot

Vastaus 1 Ei voi tarjota pakastetuotetta, mikäli on pyydetty tuoretuotteena. Pakastetuotteen hinnan voi ilmoittaa Exceltaulukon

Vastaus 1 Ei voi tarjota pakastetuotetta, mikäli on pyydetty tuoretuotteena. Pakastetuotteen hinnan voi ilmoittaa Exceltaulukon LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN Kysymykset ja vastaukset 1 (7) VALMIS- JA PUOLIVALMISRUOKATUOTTEET Tarjouspyyntö 26/2015, 25.11.2015 Kysymys 1 Voiko tarjota seuraavia tuoretuotteena pyydettyjä tuotteita

Lisätiedot

VESILIUKOISET VITAMIINIT

VESILIUKOISET VITAMIINIT SUOJARAVINTOAINEET ENERGIAN LISÄKSI TARVITSEMME RAVINTOAINEITA ELINTOIMINTOJEMME YLLÄPITÄMISEEN JA SÄÄTELYTEHTÄVIIN SUOJARAVINTOAINEET VITAMIINIT KIVENNÄISAINEET eli mineraalit VESILIUKOISET VITAMIINIT

Lisätiedot

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiinia muodostuu iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta ja lisäksi sitä saadaan ravinnosta. Käytännössä D-vitamiinia muodostuu riittävästi

Lisätiedot

Mikä on lisäaine ja mikä ei?

Mikä on lisäaine ja mikä ei? Lisäaineet Mikä on lisäaine ja mikä ei? Lisäaine on: Tuotteeseen aina tarkoituksella lisätty aine jonkin teknisen tarkoituksen takia. Lisäaineita eivät ole: Valmistusaineet tai mausteet, kuten esimerkiksi

Lisätiedot

JVi. Usein kysyttyä SISÄLLYSLUETTELO

JVi. Usein kysyttyä SISÄLLYSLUETTELO JVi Usein kysyttyä SISÄLLYSLUETTELO 1. Mitä on JVi? 2. Miksi joka päivä tulisi nauttia 120 ml JVi -juomaa? 3. Voinko käyttää JVi:tä muiden Nu Skin -tuotteiden kanssa? 4. Onko JVi SCS- (Skin Carotenoid

Lisätiedot

Kilpailukykyä ja kestävyyttä luomulla

Kilpailukykyä ja kestävyyttä luomulla Kilpailukykyä ja kestävyyttä luomulla Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila, Pro Luomu ry Twitter: @MarjaRiittaKott Pro Luomu ry Luomualan toimijoiden yhteistyöjärjestö, jonka tehtävänä on edistää luomun

Lisätiedot

Tullin elintarviketutkimukset 2014

Tullin elintarviketutkimukset 2014 Tullin elintarviketutkimukset 2014 Elintarvikevalvonnassa tutkittiin vuonna 2014 yhteensä 3329 tavaraerää. Eristä 51 % oli alkuperältään EU:n ulkopuolisista maista ja 46 % oli EU:n alueella tuotettuja

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Lähiruoka-tuottajatapaaminen. Polvijärvi

Luomu ammattikeittiöissä. Lähiruoka-tuottajatapaaminen. Polvijärvi Luomu ammattikeittiöissä Lähiruoka-tuottajatapaaminen Polvijärvi 6.2.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

Maito ravitsemuksessa

Maito ravitsemuksessa Maito ravitsemuksessa 1 Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maitotuotteiden käyttöön Maidon ravintoaineet Maitotuotteet sisältävät runsaasti kalsiumia Maitotuotteet ovat tärkeä D-vitamiinin lähde

Lisätiedot

Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin?

Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin? Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin? 20/20 seminaari 21.3.2013 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari Miska Kuusela

Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari Miska Kuusela Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari 17.2.2016 Miska Kuusela Hypoteesi Viljan tuottajan kannalta on etu*, jos kotimainen viljaa käyttävä teollisuus menestyy**, ja haitta,

Lisätiedot

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI SINIVALKOINEN JALANJÄLKI Kampanjatutkimus 9..06 Tutkimuksen käytännön toteuttaja: Taloustutkimus Oy Marko Perälahti Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisuuden ja paikallisuuden

Lisätiedot

1 (6) KOULUMAITOTUKEEN OIKEUTETUT TUOTTEET VALIO OY:n VALIKOIMASSA

1 (6) KOULUMAITOTUKEEN OIKEUTETUT TUOTTEET VALIO OY:n VALIKOIMASSA 1 (6) KOULUMAITOTUKEEN OIKEUTETUT TUOTTEET VALIO OY:n VALIKOIMASSA Voimassa 1.1.2015 alkaen. Korvaa 1.8.2014 päivitetyn listan. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksiin (EU) N:o 1308/2013 ja 1306/2013

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä Kuopion yliopisto, Ympäristötieteen laitos Päivi Roivainen KYT-seminaari 26.9.2008 KY, Ympäristötieteen laitos

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Raaka-aineiden alkuperätiedot

Raaka-aineiden alkuperätiedot 1 Raaka-aineiden alkuperätiedot Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Twitter: @IlkkaAlarotu Kulutuksen valtatrendit TERVEELLISYYS HELPPOUS SOSIAALINEN KANSSAKÄYMINEN AITOUS EETTISYYS JA EKOLOGISUUS

Lisätiedot

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa?

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Johanna Mäkelä, Kuluttajatutkimuskeskus Sari Forsman-Hugg, MTT ProAgrian ja MTT:n Sikatalouden seminaari 2.6.2010 Vantaa Miksi lihankulutus

Lisätiedot