RASKAUSAJAN RAVITSEMUKSEN TIETOLÄHTEET

Transkriptio

1 RASKAUSAJAN RAVITSEMUKSEN TIETOLÄHTEET Kaisa Kuukkanen Opinnäytetyö Helmikuu 2007 Matkailu-, ravitsemis-, ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) KUUKKANEN, Kaisa Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 83 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli Suomi Työn nimi Salainen saakka RASKAUSAJAN RAVITSEMUKSEN TIETOLÄHTEET Koulutusohjelma Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma Työn ohjaaja MERTANEN, Enni Toimeksiantaja(t) Ravitsemussuunnittelija Eeva Nykänen, Jyväskylän kaupunki, sosiaali- ja terveyspalvelut Tiivistelmä Toimeksiannon tavoitteena oli selvittää ongelmakohdat, joihin raskaana olevat naiset törmäävät etsiessään tietoa raskausajan ruokavaliosta. Tutkimuksessa selvitettiin odottavien äitien tietoisuutta raskausajan ruokavaliosta sekä millaisia tietolähteitä he käyttävät etsiessään tietoa raskausajan ruokavaliosta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sähköistä kyselylomaketta. Kysely toteutettiin välisenä aikana. Kyselyyn pääsi vastaamaan vauva-aiheisten keskustelupalstojen kautta. Vastauksia kertyi 877 kappaletta. Kyselyn tulosten avulla voidaan informaatiota raskausajan ruokavaliosta kehittää entistä parempaan suuntaan. Kyselyn tulosten perusteella vastaajat luottivat eniten neuvolasta saatuun tietoon. Myös internetin suosio tiedonetsintävälineenä on noussut. Tuloksista nousi esille kuitenkin puutteitta ja eroavaisuuksia eri tietolähteiden välillä. Tuloksien mukaan tieto tietyistä ruoka-aineista vaihteli paljon ja niistä kaivattiin enemmän informaatiota. Toiveissa oli, että raskausajan ruokavaliosta saataisiin yhtenäistä tietoa valtakunnallisesti. Odottavat äidit antoivat erittäin arvokasta tietoa erilaisten tietolähteiden käytöstä ja niiden luotettavuudesta. Informaation ja tiedon lisääminen nykyisten ravitsemussuositusten lisäksi osoittautui vastaajien mielestä erittäin tärkeäksi. Tulosten pohjalta pystytään kehittämään tietopakettia ravitsemuksesta, ja näin pystytään tukemaan raskaana olevia naisia entistä paremmin odotusaikana. Tietoa lisäämällä on mahdollista tukea entistä paremmin oikeaoppista ravitsemusta. Avainsanat (asiasanat) Kysely, raskaus, ravitsemus, ruokavalio Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES School of Tourism and Services Management DESCRIPTION Author(s) KUUKKANEN, Kaisa Type of Publication Bachelor s Thesis Pages 83 Language Finnish Confidential Until Title SOURCES OF INFORMATION ON NUTRITION DURNIG THE PREGNANCY Degree Programme Degree Programme in Service Management Tutor(s) MERTANEN, Enni Assigned by Clinical and Public Health Nutritionist Eeva Nykänen, City of Jyväskylä Social and Healt Services Abstract The aim of this study was to highlight problems THAT pregnant women may come across whilst searching information regarding their nutritional needs during pregnancy. The purpose study was to profile expectant mothers knowledge about diet during pregnancy and to study what kind of resources they use to find this information. The study was conducted as an online questionnaire. Between 23 November and 7 December The questionnaire could be filled in through various online baby discussion forums and in total 877 replies were received. The findings of this study will be used to improve the expectant mothers knowledge about their diet during pregnancy. The findings of this study showed that pregnant women trusted mostly the information received from their antenatal clinic. The popularity of using the internet as an information source has increased greatly. According to the study the sources of information differ and some lack necessary information. Information about certain food products was found to differ in different sources and many that filled in the online questionnaire wanted more information to be available. Many wished this study would lead to a consistent level of information on a nation-wide level. Expectant mothers gave extremely valuable information regarding the use of different methods of information available and the reliability of such sources. Gaining more information in addition to current recommendations was found very important. The findings of this study can be used to improve information about nutrition during pregnancy and provide better support for pregnant women during their pregnancy. The balanced diet during pregnancy can be supported better by improving the information available to pregnant women. Keywords questionnaire, pregnancy, diet, nutrition

4 SISÄLTÖ 1 1 JOHDANTO RASKAUSAJAN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Miten tulisi syödä? Proteiinit ja rasvat Rauta Folaatti eli foolihappo Vitamiinit Kalsium Painon nousu ja sen ongelmat Liian vähäinen painon nousu Liiallinen painon nousu ja lihavuus Raskausdiabetes Raskausajan erityissuositukset Maksa Kala Sokeri Lakritsi ja salmiakki Listeria Kahvi Suola ELINTAVAT JA RAVITSEMUSPULMAT Alkoholi Tupakka Kofeiini Lääkkeet Liikunta ja harrastukset Ravitsemuspulmat ERILAISET TIETOLÄHTEET Neuvola Internet Vanhemmat ja sukulaiset Kirjat ja lehdet TUTKIMUSPROSESSI Tutkimusongelma...21

5 2 5.2 Kohderyhmä Kyselyn toteutus ja aineiston analysointi Tutkimuksen luotettavuus KYSELYN TULOKSET Vastaajien taustatiedot Tietolähteiden käyttö Eri www-sivustojen luotettavuus Eri tietolähteiden väliset erot Ruokailutottumuksien muutokset Vastaajien arvio tietolähteistä POHDINTA Tulosten luotettavuus Johtopäätökset Kehitysehdotukset...55 LÄHTEET...57 LIITTEET Liite 1. Kyselylomake...59 Liite 2. Kaikki vastaukset kysymykseen Liite 3. Ruoasta saatu listeria tappoi kaksi loppuvuonna...81 Liite 4. Mitä ruokaa kahdelle...82 TAULUKKO TAULUKKO 1. Yhteenveto ruokavalion rajoituksista prosentteina...40 KUVIOT KUVIO 1. Vastaajien ikäjakauma (n=877)...25 KUVIO 2. Vastaajien raskausviikko (n=877)...26 KUVIO 3. Tärkein tietolähde (n=877)...28 KUVIO 4. Toiseksi tärkein tietolähde (n=877)...28 KUVIO 5. Kolmanneksi tärkein tietolähde (n=877)...28 KUVIO 6. Tietolähteet ikäluokittain, alle 21-vuotiaat (n=58)...29 KUVIO 7. Tietolähteet ikäluokittain, vuotiaat (n=345)...29 KUVIO 8. Tietolähteet ikäluokittain, vuotiaat (n=325)...30 KUVIO 9. Tietolähteet ikäluokittain, vuotiaat (n=119)...30 KUVIO 10. Tietolähteet ikäluokittain, yli 35-vuotiaat (n=30)...30

6 3 KUVIO luotettavuus (n=132)...31 KUVIO luotettavuus (n=59)...32 KUVIO luotettavuus (n=265)...32 KUVIO luotettavuus (n=61)...33 KUVIO luotettavuus (n=90)...34 KUVIO 16. Keskustelupalstojen luotettavuus (n=34)...34 KUVIO 17. Tietolähteiden eroavaisuudet (n=830)...35 KUVIO 18. Yleisimmät erot tietolähteiden välillä (n=157)...36 KUVIO 19. Ruokailutottumusten muutos raskauden aikana (n=866)...38 KUVIO 20. Ruokailutottumusten muutoksia (n=659)...39 KUVIO 21. Tiedon määrä listeriasta (n=870)...40 KUVIO 22. Tietolähteet listeriasta (n=877)...42 KUVIO 23. Tiedon määrä maksasta (n=863)...42 KUVIO 24. Tietolähteet maksasta (n=877)...44 KUVIO 25. Tiedon määrä ravintolisistä (n=870)...45 KUVIO 26. Tietolähteet ravintolisistä (n=877)...46 KUVIO 27. Tiedon määrä alkoholista (n=866)...47 KUVIO 28. Tietolähteet alkoholista (n=877)...48 KUVIO 29. Tiedon määrä tupakasta (n=858)...48 KUVIO 30. Tietolähteet tupakasta (n=877)...49

7 4 1 JOHDANTO Kaksi punaista viivaa. Se tunne, kun elämä muuttuu yhden vessakäynnin yhteydessä, on sanoin kuvaamaton. Se tarkoittaa, että minusta tulee äiti. Olen nyt vastuussa itseni lisäksi myös uudesta elämästä. Mitäpä äiti ei lapsensa eteen tekisi -lause tuntuu heti ymmärrettävältä, ja omaa elämäntyyliä tarkastellaan kriittisesti. Ensimmäinen asia, jonka äiti voi tehdä lapsensa hyväksi, on perehtyä siihen, kuinka voi varmistaa parhaan mahdollisen kasvualusta pienelle ihmeelle, joka kasvaa äidin kohdussa. Opinnäytetyöni aihe tuli omakohtaisista kokemuksista raskausaikana, jolloin törmäsin erilaisiin tietoihin ja ongelmiin tutustuessani raskauden aikaiseen ravitsemukseen. Toimeksiantajana toimi ravitsemussuunnittelija Eeva Nykänen. Toimeksiannon tarkoituksena oli selvittää, mitä lähteitä raskaana olevat naiset käyttävät etsiessään tietoa raskausajan ruokavaliosta sekä saadun tiedon laatua vastaajien näkökulmasta. Näiden kysymysten avulla toivottiin saatavan informaatiota mahdollisista kehittämistoimenpiteistä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sähköistä kyselyä internetissä. Kyselyn päämääränä oli selvittää, mistä odottavat äidit saavat tietoa ruokailusta ja ravitsemuksesta raskauden aikana. Sen pohjalta pystyttäisiin paneutumaan ongelmakohtiin, kehittämään toimivampia menetelmiä ruokavalio-ohjaukseen ja parantamaan tiedon luotettavuutta. Kysely laitettiin keskustelupalstoille, joissa odottavat äidit pystyivät vaihtamaan kuulumisiaan toisten odottavien äitien kanssa. Vastauksia kertyi yhteensä 877 kappaletta. Vastausprosenttia ei pystytty laskemaan, koska on mahdotonta ennustaa keskustelupalstojen kävijämääriä. Kyselyn yhteenvetona saatuja tuloksia voidaan hyödyntää parantamalla entisestään luotettavan tiedon saantia eri lähteiden kautta. Kyselystä saadun aineiston avulla laaditaan suunnitelmia, joiden pohjalta voidaan parantaa odottavien äitien tietoisuutta raskausajan ravitsemuksesta. Kyselyn tulokset osoittivat, että vielä voitaisiin antaa tarkempia ohjeita raskausajan ruokavaliosta.

8 2 RASKAUSAJAN RAVITSEMUSSUOSITUKSET 5 Raskaus on mahtavaa aikaa. Yhdeksän kuukauden aikana tulee paljon uusia asioita elämään ja raskaus valmistaa naista uuden perheenjäsenen tuloon. Odottavalla äidillä on suuri vastuu lapsen kehityksessä. Kun äiti huolehtii itsestään, hän huolehtii myös samalla syntymättömästä lapsestaan. Yleensä, kun raskaus on todettu, äidit muuttavat ruokailutottumuksiaan ja elämäntapojaan siten, että pystyvät turvaamaan lapsen normaalin kehityksen. 2.1 Miten tulisi syödä? Uuden elämän alku muuttaa useiden perheiden ruokailutottumuksia pysyvästi. Vanhemmat haluavat turvata lapsen kehittymisen heti alkumetreiltä lähtien. Äidin hyvä terveys ja ruokavalio vaikuttavat sikiöön paljon. Hyvällä ruokavaliolla äiti pitää huolen itsestään, turvaa sikiön kasvua ja kehitystä sekä ehkäisee ravitsemuspulmien syntymistä. Sillä on positiivista vaikutusta myös imetyksen onnistumiseen ja synnytyksestä toipumiseen. Äidin ravitsemuksen tulisi koostua täysjyväviljavalmisteista sekä kasviksista, marjoista ja hedelmistä. Nämä muodostavat ruokavalion perustan. Liha ja kala sekä maitovalmisteet täydentävät kokonaisuutta. Kasvimargariinia ja öljyä käytetään kohtuullisesti. (Hasunen ym. 2004, 71.) Nykyisessä ruokakylläisessä maailmassa odottavat äidit repsahtavat helposti napostelemaan jotain pikkuherkkuja pitkin päivää. Säännöllisten ruoka-aikojen ja järkevien ruokarajojen asettaminen on eduksi äidille ja lapselle sekä muulle perheelle. Säännölliset ruoka-ajat tuovat lapsen arkeen ennustettavuutta ja turvallisuuden tunnetta. (Korpela-Kosonen 2005.) Odottavan äidin pitäisi syödä pieniä aterioita useita kertoja päivässä. Näin varmistetaan, että lapsi saa ravinnosta kaiken tarvitsemansa kasvaakseen. Jos äiti syö yhden tuhdin aterian päivässä, on vaikeaa saada ateriaan mahtumaan kaikkea, mikä on lapselle ja äidille tarpeellisia. Nykypäivänä ruokailu on hyvin epäsäännöllistä. Epäterveellisten välipalojen, makeiden juomien ja makeisten nauttiminen on lisääntynyt.

9 6 Raskausaikana odottavat äidit törmäävät moniin erilaisiin ravitsemussuosituksiin. Eräiden ruokien, ruoka-aineiden ja juomien nauttimista pitää välttää, tai rajoituksiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Tällä pyritään turvaamaan sikiön kasvu ja normaali kehitys. Sanonta, että raskausaikana saa syödä kahden edestä, ei ihan pidä paikkaansa. Totta on, että äidin tulisi syödä kaksin verroin terveellisemmin, mutta ei missään nimessä kaksinkertaista ruokamäärää. Ylimääräinen energia, joka tulee ruoan mukana, varastoituu ja aiheuttaa liikakiloja. Raskaana olevan energian tarve lisääntyy raskausaikana keskimäärin 300 kilokaloria vuorokaudessa. Tämä vastaa yhtä päällystettyä voileipää, lasillista maitoa ja yhtä hedelmää vuorokaudessa. Raskauden loppuvaiheessa yleensä liikunnan määrä vähenee, jolloin myös energian tarve pienenee. (Korpela-Kosonen 2005.) Vitamiinien ja kivennäisaineiden tärkeys korostuu raskausaikana. Erityisesti raudan, folaatin ja D-vitamiinin tarve lisääntyy %. Samanaikaisesti kuitenkin ravintoaineiden imeytyminenkin tehostuu. Yliannostuksen vaara on olemassa, joten kivennäisaineita ja vitamiineja tulisi annostella ohjeiden mukaisesti. Ne mineraalit ja vitamiinit, jotka puuttuvat äidiltä, puuttuvat myös lapselta. (Hasunen ym. 2005, 30.) Proteiinit ja rasvat Proteiini on elimistön rakennusaine. Sitä tarvitaan raskausaikana äidin ja sikiön kudosten kasvun turvaamiseksi. Raskausaikana proteiinin tarve kasvaa noin 30 grammaa päivässä, jolloin päivittäisen saannin tulee olla noin 80 grammaa. (Niska 2005.) Yleisesti ottaen äidit saavat riittävästi proteiinia normaalista ruoasta. Yleisin proteiiniin lähde on liha. Vegaaniäitien tulisi varmistaa riittävä proteiinin saanti syömällä palkokasveja, viljavalmisteita ja muita proteiinipitoisia ruoka-aineita. Välttämättömien rasvahappojen, linolihapon ja alfalinoleenihapon tarve kasvaa raskauden aikana. Niiden saannin voi varmistaa käyttämällä päivittäin leipärasvana rasiamargariinia ja ruoanvalmistuksessa ja salaatinkastikkeissa kasviöljyä. Pehmeä kasvirasvan lisäksi kalan rasva on eduksi sikiön hermoston ja näkökyvyn kehittymisessä. (Korpela-Kosonen 2005.)

10 2.1.2 Rauta 7 Raudan tarve lisääntyy raskausaikana moninkertaisesti. Äidin verimäärä kasvaa odotusaikana keskimäärin 1,5 litraa, jolloin myös raudan terve kasvaa. Sikiö tarvitsee rautaa omiin rautavarastoihin, istukka tarvitsee rautaa, ja odottava äiti tarvitsee rautaa veren lisääntyneeseen punasolumassaan. Raudan puute aiheuttaa äidille väsymystä, huonokuntoisuutta ja anemiaa. Lisäksi raudan puute heikentää sikiön kasvua, lisää kuolleisuutta ja lapsen ennenaikaista syntymää. Ruokavalio tyydyttää raskauden ajan raudan tarpeesta noin puolet, ja toinen puoli on saatava äidin rautavarastoista tai rautavalmisteesta. Mikäli rautavalmistetta ei käytetä, rautavarastot tyhjenevät kokonaan raskauden aikana. Rautavarastojen uudelleen täyttymiseen kuluu noin kaksi vuotta. (Hasunen ym. 2004, 75.) Hyviä raudan lähteitä ovat muun muassa liha ja vilja. C- vitamiinit edistävät raudan imeytymistä, joten rautapitoisen ruoan yhteydessä olisi hyvä syödä C-vitamiinipitoisia hedelmiä, kasviksia tai marjoja. Tee, kaakao, leseet, viljan fytaatit sekä maidon ja juuston kalsium puolestaan vähentävät raudan imeytymistä. Raudan riittävyyttä voi arvioida karkeasti äidin ruoan nauttimisen ja hemoglobiiniarvojen perusteella. (Niska 2005.) Veren hemoglobiinin tulisi olla raskauden aikana yli 110 grammaa litraa kohti. Jos alkuraskauden hemoglobiinitaso on matala, aloitetaan rautalääkitys 12. raskausviikon jälkeen. Myöhemmin havaittava matala arvo antaa aiheen lääkityksen välittömään aloittamiseen. (Hasunen ym. 2004, 75.) Folaatti eli foolihappo Folaatti on B-ryhmän vitamiini, ja se on tärkeä solujen jakautumisessa ja verisolujen muodostumisessa. Suomalaisen ravintosuositusten mukaan ihminen saa tarvitsemansa folaatin ruoastaan, mutta silti suurin osan raskaana olevista naisista saa folaattia alle suositusten. Folaattia on runsaasti kypsentämättömissä kasviksissa, kuten erilaisissa kaaleissa (erityisesti parsakaali), kiinankaalissa, lantussa, pinaatissa, tomaatissa, paprikassa ja salaatissa sekä hedelmissä ja marjoissa, kuten appelsiinissa ja mansikassa. Kasviksia, marjoja ja hedelmiä tulisi syödä vähintään 5 6 annosta vuorokaudessa. Kuumennuksessa folaatti tuhoutuu, joten kasvikset ja vihannekset tulisi syödä tuoreina. Mikäli äiti ei saa ravinnosta tarpeeksi folaattia, tulisi nauttia lisäksi foolihappo-

11 8 valmistetta 1. Ravitsemussuositus on 0,4 milligrammaa folaattia päivässä. Tämän saa normaalista ravitsemussuositusten mukaisesta ruoasta. Mikäli äiti ei syö ravitsemussuositusten mukaisesti, voidaan rinnalle ottaa foolihappovalmiste. Näin turvataan äidin ja lapsen folaatin saanti. Folaatin puutteella voi olla osuutta hermostoputken sulkeutumishäiriöiden synnyssä. Hermostoputken sulkeutumishäiriö syntyy alkuraskaudessa ensimmäisten viikkojen aikana. Siksi foolihappotäydennys on aloitettava tarvittaessa jo ennen raskautta. (Hasunen ym. 2004, ) Vitamiinit A-vitamiini on keskeinen normaalille kasvulle ja kehitykselle ja hyväksi myös näkökyvylle. A-vitamiinit ovat tärkeitä energiantuotannossa ja aineenvaihdunnassa. A-vitamiinin tärkeydestä huolimatta liiallinen A-vitamiinin saanti on haitallista raskauden aikana. A-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, joka varastoituu maksaan. A-vitamiinia saadaan muun muassa kananmunista, maitotaloustuotteista ja rasvaisesta kalasta. A-vitamiinin esiaste on beetakaroteeni. Tarpeen vaatiessa elimistö muuttaa beetakaroteenin A-vitamiiniksi. Beetakaroteenia saadaan keltaisista ja oransseista vihanneksista ja hedelmistä, sekä tumman vihreistä vihanneksista. (Helin ja Pakeman 2004, ) C-vitamiini on tärkeä erityisesti sidekudoksille ja luustolle. Se edistää myös raudan imeytymistä suolistossa. Odottavan äidin kannattaakin syödä paljon tuoreita hedelmiä ja vihanneksia. C-vitamiini on vesiliukoinen, joten yliannostuksen vaaraa ei ole. Ylimääräinen C-vitamiini kulkeutuu virtsaan ja sitä kautta poistuu elimistöstä. (Kumpula ym. 2005, 32.) D-vitamiini on tärkeä luuston muodostumisessa. D-vitamiini auttaa kalsiumia imeytymään luustoon, ja siksi se on erittäin tärkeä odottavalle äidille ja vatsassa kasvavalle vauvalle. Auringon valon vaikutuksesta iholla muodostuu D- vitamiinia. Talviaikaan D-vitamiinin muodostuminen on vähäisempää, eikä pelkästään ruokavaliosta saatava D-vitamiini riitä raskaana olevalle naiselle. Lokakuusta maaliskuuhun tulisikin jokaisen odottavan äidin syödä D- vitamiinilisää 10 µg vuorokaudessa. Parhaat D-vitamiinin lähteet ravinnossa 1 Ravinnossa esiintyvää vitamiinia kutsutaan folaatiksi. Foolihappo on synteettinen valmiste, jota on täydennetyissä elintarvikkeissa ja ravintolisissä.

12 ovat kala sekä vitaminoidut maitovalmisteet ja margariinit. (Hasunen ym. 2004, ) Kalsium Kalsiumin peruslähteenä pidetään maitoa ja maitovalmisteita. Kohdussa kehittyvä lapsi tarvitsee kalsiumia, jotta rustot alkavat muuttua luuksi. Raskausaikana kalsiumin imeytyminen tehostuu luonnostaan, mutta D-vitamiinilisää nautittaessa imeytyminen tehostuu entisestään. Odottavan äidin kalsiumin tarve on milligrammaa vuorokaudessa. Sen saa helposti päivän mittaan esimerkiksi nauttimalla nestemäisiä maitovalmisteita 4 lasillista (8 desilitraa) sekä juustoja 3 4 viipaletta (noin 30 grammaa) päivässä. (Helin ja Pakeman 2004, 79.) 2.2 Painon nousu ja sen ongelmat Painon nousu raskausaikana on hyvin yksilöllistä ja riippuu paljon odottavan äidin painoindeksistä (BMI) 2. Normaalipainoisella naisella, jonka painoindeksi on 20 25,9, paino nousee raskauden aikana keskimäärin 12,5 kilogrammaa. Ylipainoisilla naisilla sopiva painon nousu olisi 6 8 kiloa. Liian vähäinen painon nousu raskausaikana voi johtaa lapsen kasvun hidastumiseen. (Hasunen ym. 2004, 80.) Liian vähäinen painon nousu Alipainoisen (BMI<18,5) tai hyvin nuoren äidin tulisi kiinnittää erityistä huomiota ravitsemukseen odotusaikana. Mikäli paino nousee alle kilon kuussa raskauden keski- ja loppuvaiheella, on painon nousu riittämätön ja saattaa aiheuttaa sikiön kasvun hidastumisen. Monesti valmisruoat kasviksilla, maidolla ja leivällä täydennettyinä ovat käytännöllisiä ratkaisuja. Voileipäaterioistakin saa maitovalmisteilla ja vihanneksilla täydennettynä ravitsevia. Ruokavaliossa tulee olla riittävästi hyvälaatuista rasvaa (vähintään grammaa vuorokaudessa). Monivitamiini-kivennäisainevalmiste voi olla tarpeen. Alipainoisella naisella vähäisen painon nousun syynä voivat olla liian pienet ateriat ja liialli- 2 BMI eli Painoindeksi (kg/m2) = paino (kg)/pituus x pituus (m)

13 10 nen energian kulutus. Nuoret äidit pelkäävät lihovansa paljon raskauden aikana ja tämän takia jättävät aterioita väliin ja korvaavat niitä pienillä välipaloilla. Myös liiallinen rasvan rajoittaminen voi olla syynä painon niukkaan nousuun. Teiniäitien tulisi syödä enemmän, koska heidän oma kehityksensä on vielä kesken ja se vaatii energiaa raskauden lisäksi. Riittävän syömisen esteenä voi raskauden alussa olla pahoinvointi, josta jonkin asteisena kärsii valtaosa naisista. Raskauden lopulla taas väsymys ja täyttymisen tunne aterian jälkeen voivat vähentää syömistä. (Hasunen ym. 2004,81.) Liiallinen painon nousu ja lihavuus Ylipainoisilla, joiden painoindeksi on yli 26, ravinnon määrään ja laatuun kiinnitetään erityistä huomiota raskausaikana. Ylipainoisella liiallinen painonnousu voi johtaa komplikaatioihin ja raskausdiabetekseen. Painon nousu ei saisi ylittää yli 18 kiloa koko raskausaikana. Paino ei kuitenkaan saisi laskea. Painonnousua hillitään, jos se ylittää suositellun määrän. Naisilla, joilla on ollut paljon erilaisia laihdutusyrityksiä ja painonvaihteluita, yksipuolinen ja vähäinen syöminen ovat saattaneet huonontaa ravitsemustilaa. Tällöin tulee ruokavalio ottaa huomioon entistäkin paremmin. Monien lihavien naisten lihavuus on alkanut raskaudesta. Mitä enemmän paino nousee raskauden aikana, sitä enemmän sitä todennäköisesti jää pysyvästi. Yleensä yhdestä raskaudesta jää pysyvästi painoa lisää noin kaksi kiloa. Syömistottumusten muuttamisessa auttaa esimerkiksi, kun kirjataan ylös kaikki syöminen viikon ajalta ja sitten katsotaan, mitä voitaisiin vaihtaa vähäenergisempiin ruokiin. Jo pelkästään viinerin vaihtaminen pullaan, suklaan vaihtaminen hedelmiin ja mehujen vaihtaminen veteen hillitsee painon nousua. Myös liikkuminen tukee yksilöllisesti sopivaa painon nousua. Jo pelkästään hyötyliikunta auttaa nostamaan kuntoa ja kuluttamaan energiaa. Hyvä esimerkki on hissin vaihtaminen rappusiin. (Hasunen ym. 2004, 81.) Raskausdiabetes Gestaatiodiabeteksella eli raskausdiabeteksella tarkoitetaan raskauden aikaista sokeriaineenvaihdunnan häiriötä. Diabeteksen ehkäisyssä keskeistä on lihavuuden ehkäisy, terveellisten ruokatottumusten edistäminen ja liikunnan lisääminen. Äitiysneuvolalla on tärkeä diabeteksen ehkäisytehtävä, joka tulee

14 11 kohdistaa jo alkuraskaudessa kaikkiin ylipainoisiin naisiin. Riskiryhmään kuuluvat kaikki ylipainoiset, yli 40-vuotiaat, aikaisempi raskausdiabetes tai edellisessä raskaudessa yli grammaa painava lapsi. Raskausdiabetesta esiintyy noin 2 %:lla raskaana olevista naisista. Niillä naisilla, joilla on ollut raskausdiabetes, on myöhemmin vaara altistua tyypin 2 diabetekseen. Tavoitteena on, ettei paino nousisi raskauden aikana enempää kuin 6 8 kiloa. Energiansaannin rajoittamisella pyritään ehkäisemään verensokeriarvojen nousu ja glukoosin siedon heikkeneminen raskauden edetessä sekä lapsen suurikokoisuus. Painon nousun lisäksi tulisi raskausdiabetesta sairastavan tarkistaa ruokailutottumuksiaan. Erityisesti rasvaisten ja runsaasti energiaa sisältävien ruokien tilalle suositellaan kasviksia, marjoja, hedelmiä ja leipää. Kuitupitoiset ruokaaineet tasoittavat verensokerin nousua aterialla. Piilorasvan saantia vähennetään valitsemalla rasvattomia ja vähärasvaisia valmisteita. Leivällä ja ruoanvalmistuksessa käytetään kohtuullisesti pehmeää rasvaa. Hyvin makeita juomia ja ruokia tulisi välttää, jottei verensokeri pääse nousemaan. (Hasunen ym. 2004, 82.) 2.3 Raskausajan erityissuositukset Terveellinen ravinto on elintärkeää odottavalle äidille. Eräät ruoka-aineet kuitenkin voivat vahingoittaa lasta ja sen kehittymistä. Raskausaikana pyritään välttämään ruoka-aineiden kautta välittyviä mahdollisia mikrobiologisia riskejä ja ympäristöriskejä. Myös haitallisten ravintoaineiden liikasaantia on syytä välttää. Tästä syystä tiettyjen ruoka-aineiden syöntiä tulisi rajoittaa raskauden aikana tai välttää niiden syöntiä kokonaan Maksa Maksa sisältää runsaasti A-vitamiina ja raskasmetalleja. A-vitamiinin liiallinen saanti saattaa aiheuttaa sikiölle epämuodostumia ja keskenmenon riski kasvaa. Naudan, sian ja broilerin maksan ja maksaruokien syömistä tulee välttää kokonaan raskauden aikana. A-vitamiinin saannin voi turvata kasviksilla ja hedelmillä, jotka sisältävät A-vitamiinin esiastetta, beetakaroteenia. Se on haitatonta suurinakin määrinä nautittuna. (Hasunen ym. 2004, 71.)

15 2.3.2 Kala 12 Kala on terveellistä, ja siitä saa hyödyllisiä rasvahappoja, kuten Omega-3 rasvahappoja. Suositus on, että kalaa tulisi syödä raskausaikana kaksi kertaa viikossa. Kala-aterioille on hyvä valita vaihtelevasti kasvatettua kalaa, kuten kirjolohta ja taimenta tai muikkua, siikaa, puna-ahventa tai seitiä. Hauki sisältää paljon elohopeaa, joten se tulisi jättää kokonaan pois ruokavaliosta raskauden aikana. Samoin on suositeltavaa välttää sisävesialueen isokokoisen ahvenen, kuhan ja mateen runsasta ja yksipuolista syöntiä niissä todettujen korkeiden saastepitoisuuksien vuoksi. Itämeren alueen isoa silakkaa (yli 17 senttimetriä) tai lohta voi syödä 1 2 kertaa kuukaudessa. Nämä säännökset aiheuttavat monille raskaana oleville naisille pulmatilanteen, jolloin tärkeät kala-ateriat saatetaan jättää pois ruokavaliosta. (Hasunen ym. 2004, ) Sokeri Sokerin liikasaanti raskauden aikana voi aiheuttaa sikiön liiallista kasvua. Tämä näkyy syntyneiden lapsien suurikokoisuutena. Myös äidille liiallinen sokeri voi aiheuttaa liiallista painon nousua. Raskauden aikana voidaan käyttää turvallisesti joitakin makeutusaineita. Aspartaami ja asesulfaami ovat tavallisimmin käytettyjä energiattomia makeutusvaihtoehtoja. Aspartaamin turvalliseksi arvioitu enimmäiskäyttömäärä ei tavanomaisessa ruokavaliossa ylity. Asesulfaamin käytölle ei ole asetettu erityisrajoituksia. Sakariinin ja syklamaatin käyttöä raskausaikana tulisi välttää kokonaan. Markkinoille on tullut nyt myös uusia energiattomia makeutusaineita, joita voidaan käyttää raskausaikana. Näitä ovat muun muassa taumatiini, neohesperitiini DC, sukraloosi ja asesulfaamiaspartaamisuola. (Hasunen ym. 2004, 72.) Lakritsi ja salmiakki Lakritsin ja salmiakin syönti tulisi minimoida noin 50 grammaan päivässä. Kuitenkin suosituksena on, että salmiakkia ja lakritsia tulisi syödä vain satunnaisesti. Salmiakin ja lakritsin sisältämä glykyrritsiini voi aiheuttaa muun muassa turvotusta ja verenpaineen nousua. (Hasunen ym. 2004, 72.) Listeria Listeroosi on vakava listeria monocytogenes -bakteerin aiheuttama sairaus. Erityisen alttiita vakaville infektioille ovat vastustuskyvyltään heikentyneet

16 13 henkilöt. Heihin kuuluvat myös raskaana olevat naiset. Listeria monocytogenes -bakteeri aiheuttaa yleensä flunssan kaltaisia oireita. Listeria voi aiheuttaa vakaviakin seurauksia, kuten keskenmenon tai vastasyntyneen aivokalvontulehduksen. Riskisryhmään kuuluu % väestöstä. Kuolleisuus listeroosiin on %. (Evira 2006.) Vuoden 2006 lopulla listeriaan sairastui 12 ihmistä eri puolilla Suomea. Sairastuneista kaksi menehtyi. Suurin osa sairastuneista kuului riskiryhmään. Edellisvuonna yhä useampi sairastui listerian aiheuttamaan vakavaan verenmyrkytykseen tai aivokalvontulehdukseen verrattuna aikaisempiin vuosiin. Mikäli listeria pääsee tuotantoketjuun, se saattaa lisääntyä kuumentamattomissa elintarvikkeissa, joilla on pitkä myyntiaika. Näihin kuuluvat muun muassa tyhjiöpakatut kalatuotteet ja pastöroimattomat tuorejuustot, joita pidetään listeriavaaran takia riskielintarvikkeina. Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA suosittelee, että tyhjiöpakattujen kalatuotteiden myyntiaika olisi alle 15 vuorokautta. (Helsingin sanomat 2007.) (liite 3). Listeriaa voi esiintyä tyhjiöpakatuissa graavisuolatuissa ja kylmäsavustetuissa kala-valmisteissa. Erilaiset pateet ja mätivalmisteet voivat sisältää listeriaa. Pastöroimaton maito, siitä valmistetut juustot ja erilaiset pehmeät juustot (kuten tuore- ja homejuustot) voivat sisältää listeriaa. Niitä tulisi välttää raskauden aikana. Listeriaa esiintyy maaperässä, joten raakana syötävät kasvikset ja vihannekset tulisi pestä ja kuoria kunnolla ennen syömistä. Kuumennus tappaa listeria-bakteerin, joten kypsennettyinä valmisruoat ja pakastevihannekset ovat turvallisia. Liha tulisi myös kuumentaa kauttaaltaan yli 70-asteiseksi listeriavaaran välttämiseksi. Suomessa kaikki juustot valmistetaan pastöroidusta maidosta, joten riski saada listeria on hyvin pieni. (Hasunen ym. 2004, 73.) Kahvi Monet äidit tuntevat vastenmielisyyttä kahviin raskauden aikana, mikä luonnostaan vähentää kahvinjuontia. Kahvi aiheuttaa myös usein närästystä. Raskauden aikana vältetään myös muiden runsaasti kofeiinia sisältävien juomien, kuten kola- ja energiajuomien käyttöä. (Hasunen ym. 2004, 73.)

17 2.3.7 Suola 14 Suolan käytön vähentämiselle on hyvä perusteet raskausaikana. Runsas suolan saanti nostaa verenpainetta, rasittaa munuaisia ja voi raskauden loppuvaiheessa aiheuttaa nesteen kertymistä elimistöön. Raskauden aikaiset mieliteot voivat kohdistua suolaisiin elintarvikkeisiin, kuten meetvurstiin tai suolakurkkuihin. Mielitekoa tulisi pyrkiä hallitsemaan tai rajoittamaan, jottei suolaa pääse kertymään ylettömiä määriä elimistöön. (Hasunen ym. 2004, 73.) 3 ELINTAVAT JA RAVITSEMUSPULMAT Elintapoihin kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota raskausaikana. Päihteet ja sikiölle vaaralliset nautintoaineet tulisi jättää pois, jotta lapsen kehitys ei vaarantuisi. Äidin tulee huolehtia, ettei kuormita itseään tai lasta erilaisilla ympäristötekijöillä tai liiallisella stressillä. Elintapamuutokset eivät kuitenkaan tarkoita sitä, ettei mistään normaaleista asioista saisi nauttia. Liikunnan harrastaminen edistää lapsen hyvinvointia samalla, kun äiti on hyvässä kunnossa. Liikunnan tärkeys korostuu raskausaikana. Kuitenkin pitää muistaa, etteivät kaikki liikuntamuodot sovi raskauden aikana. 3.1 Alkoholi Ravitsemussuositusten mukaan alkoholia ei pitäisi käyttää lainkaan raskauden aikana (Nyström 2004). Runsas alkoholin käyttö raskauden aikana voi vahingoittaa lasta pysyvästi. Alkoholi kulkeutuu istukan läpi sikiöön, joka saa siitä saman promillemäärän kuin äitikin. Sikiö ei kuitenkaan pysty pilkkomaan alkoholin sisältämiä myrkkyjä samalla tavalla kuin äidin elimistö pystyy. (Kumpula, Sariola & Jääskeläinen 2005.) Sikiön sydämen rytmi ja napanuoran verenvirtaus voivat heikentyä alkoholin vaikutuksesta. Sydänäänikäyrästä voidaan nähdä, kuinka sikiön poikkeuksellinen sydämenrytmi muuttuu normaaliksi, kun äidin (ja sikiön) veren alkoholipitoisuus laskee. Jatkuvan runsaan alkoholin käytön seurauksena on sikiön ravinnon saannin heikkeneminen ja ennen pitkää myös hapenpuute. (Halmesmäki 2002, 10.)

18 15 Jo muutama päivittäinen alkoholiannos kaksinkertaistaa keskenmenoriskin. Annos on yksi (33 senttilitraa) pullo keskiolutta, 12 senttilitraa mietoa viiniä tai 4 senttilitraa väkevää juomaa (Lindroos, L. 2005). Yli 10 alkoholiannosta viikossa lisää selvästi kehityshäiriöiden määrää. Satunnainenkin humalakäyttö ensimmäisten raskauskuukausien aikana voi aiheuttaa sikiövaurioita ja fetaalialkoholisyndrooman (FAE, FAS) vaaran. FAS on oireyhtymä, jota tavataan raskauden aikana alkoholin toksisille vaikutuksille altistuneilla lapsilla. Syndroomalle ovat tyypillisiä raskauden aikainen ja sen jälkeinen kasvuhäiriö, pienipäisyys, kasvon alueen epämuodostumat ja muut neurologiset oireet. Täydellisenä syndrooma esiintyy noin kuudella prosentilla alkoholistiäitien lapsista. FAE on lievempi muoto täydellisestä oireyhtymästä. FAE esiintyy noin puolella alkoholistien lapsista. (Koponen 2002.) 3.2 Tupakka Tupakointi raskauden aikana on vaarallista äidille ja lapselle. Tupakoivien äitien pitäisi lopettaa tupakointi heti, kun raskaus on todettu, mieluummin jo ennen raskautta. Tupakointi voi aiheuttaa keskenmenon, pienikokoisena syntymisen, tai lapsi voi syntyä kuolleena. Raskausaikana tupakoivien äitien lapsilla saattaa esiintyä keuhkotulehduksia ja astmaa koko loppuelämänsä ajan. Tupakointi on haitallista koko raskauden ajan. Mitä varhaisemmassa vaiheessa tupakointi lopetetaan, sitä paremmin äiti ja vauva voivat. Kun äiti tupakoi raskaana ollessaan, hän hengittää sisäänsä häkää. Veressä häkä valtaa osan hapelle tarkoitetusta paikasta. Sikiön veri sitoo häkää kaksi kertaa niin paljon kuin äidin veri. Lisäksi häkä pysyy sikiön veressä kauemmin kuin äidin veressä. Tupakoivan äidin sikiön liikkeet heikkenevät ja lapsen sydän alkaa lyödä nopeammin. Samalla hengitysliikkeet vähenevät, ja sikiö vääntelehtii avuttomana kohdussa. (Kumpula ym. 2005, ) Tupakointi haittaa veren virtausta istukassa ja rajoittaa sikiön ravinnonsaantia. Nikotiini imeytyy istukan kautta sikiöön ja aiheuttaa kohdun, istukan ja napaverisuonten supistumisen ja aiheuttaa akuutin hapenpuutteen. Tupakasta tuleva häkä ja syanidi sekä sikiön hapenpuute lisäävät nikotiinin aiheuttamien hermostovaurioiden riskiä. Nikotiinin vaikutuksesta sikiön sydämen lyönti kiihtyy

19 16 ja hengitysliikkeet vähenevät. Synnytyksen jälkeen lapset saattavat olla ärtyneitä ja itkuisia. Tämä johtuu sikiön vierotusoireista. Tupakoivien äitien lapsilla saattaa synnytyksessä olla veren nikotiinipitoisuus yhtä korkea kuin äidin, jopa korkeampi. Nikotiini on vaarallista myös lapsen hermostolle ja hidastaa hermo- ja aivosolujen jakautumista. Nämä eivät kuitenkaan ole ainoat ongelmat joita tupakointi tuo tullessaan. Se saattaa rajoittaa painon nousua ja pituuskasvua ja hidastaa lukemisen ja matemaattisten taitojen kehittymistä. Myös yliaktiivisuus ja keskittymishäiriöt ovat yleisempiä tupakoivien äitien lapsilla. Sikiön suurimmat kasvuhäiriön aiheuttajat ovat häkäkaasun ja nikotiinin lisäksi tupakansavun syanidi, kadmium ja lyijy. (Vierola 1996.) 3.3 Kofeiini Suomalaiset ovat tunnetusti kovia kahvinjuojia ja kahvista voi tulla lievästi riippuvainen. Kofeiinilla on lievä stimuloiva vaikutus keskushermostoon. 300 milligrammaa kofeiinia päivässä on turvallinen määrä myös sikiölle. Tämä vastaa noin 3 kupillista (yksi kuppi on 1,5 desilitraa) päivässä. (Hasunen, Kalavainen, Keinonen, Lagström, Lyytikäinen, Nurttila, Peltola & Talvia 2004, 73.) 3.4 Lääkkeet Raskauden aikana tulisi välttää mahdollisimman paljon käsikauppalääkkeitä. Nuhalääkkeet ja eräät särkylääkkeet, esimerkiksi ibuporfeeni tai aspiriini, läpäisevät istukan. Tällöin lääkkeet vaikuttavat myös lapseen ja elintoiminnot saattavat heikentyä. Parasetamolivalmisteet ovat tutkitusti turvallisia, koska ne eivät läpäise istukkaa. Panadol on yleisin parasetamolivalmiste, jota käytetään raskauden aikana nuhaan, kuumeeseen ja särkyyn. 3.5 Liikunta ja harrastukset Kohtuullisen rasittavaa liikuntaa tulisi harrastaa raskauden aikana vähintään 30 minuuttia päivässä. Kävely, uiminen, pyöräily tai jooga on hyviä keinoja pitää kuntoa yllä raskausaikana. Liikunnan on osoitettu lievittävän jännitystä,

20 17 parantavan mielialaa, lisäävän energiaa ja vähentävän vatsan ja nilkkojen turvotusta ja ummetusta. Verenkiertoasi parantamalla varmistat myös lapsesi parhaan mahdollisen hapensaannin. Liikunnalla saa myös ylimääräiset kalorit kuriin ja vältetään liiallinen painon nousu. (Hautala 2005.) Raskauden aikana ei suositella harrastettavan erilaisia taistelulajeja, jalkapalloa tai muita kontaktilajeja, johon liittyy kaatumisen tai vatsan seutuun kohdistuvien iskujen vaara. Aerobic ja muut harrastukset, joissa hypitään, olisi hyvä jättää pois raskauden ajaksi. 3.6 Ravitsemuspulmat Yleisin ravitsemusongelma tulee vastaan heti ensimmäisten raskausviikkojen aikana. Pahoinvointia ilmenee joissain määrin hyvin suurella osalla odottavista äideistä. Pahoinvointi johtuu tyhjästä vatsasta. Ruoka ei kuitenkaan välttämättä pysy sisällä ja tämä aiheuttaa vieläkin pahempaa oloa. Aamupahoinvointia voi helpottaa esimerkiksi juomalla lasin mehua tai syömällä jotain pientä ennen vuoteesta nousua. Päivällä pahoinvointia voivat lisätä liian pitkät ruokailuvälit. Välipalat aterioiden välillä estävät vatsan tyhjenemisestä aiheutuvaa pahoinvointia. Pahoinvoinnista huolimatta tulisi huolehtia riittävästä juomisesta ja ravinnon saannista. Näin vältetään painon laskua ja kuivumista. Oloa helpottavat keinot ovat usein yksilöllisiä ja jokaisen on kokeillen etsittävä itselleen sopivat tavat. Äidin elämää voi hankaloittaa raskauden aikana myös ummetus, närästys ja täyttymisen tunne. Syynä voi olla sikiön aiheuttama paine ruoansulatuskanavassa, ruokavalio ja ruoan sulatuksen muuttuminen. Liikunta, runsas juominen ja kuitupitoinen ruoka vähentävät ummetuksen vaaraa. Ummetukseen voi syynä olla myös vahvan teen juominen. Täysviljat, puurot, ruisleipä, luumut lisäävät ulostemassaa ja pehmentävät ulostetta. Rasvainen, käristetty, voimakkaasti maustettu ruoka ja kahvi lisäävät närästystä. Sitä voivat pahentaa myös jotkut kasvikset kuten kaalit, paprika ja kurkku. Täyttymisen tunne loppuraskaudesta voi haitata normaalien aterioiden syömistä. Aterioiden keventäminen ja keitettyjen tai uunissa kypsennettyjen vähärasvaisten ruokalajien suosiminen auttavat. Pääaterian voi myös jakaa pieniin kerta-annoksiin ja lisätä välipaloja. Vesi on paras janojuoma. Vettä tulisi juoda päivässä vähintään 8