MAATALOUSTUOTTAJAIN ETELÄ-POHJANMAAN LIITON VUOSIKERTOMUS 2012

Transkriptio

1 MAATALOUSTUOTTAJAIN ETELÄ-POHJANMAAN LIITON VUOSIKERTOMUS 2012

2 MAATALOUSTUOTTAJAIN ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO MTK-Etelä-Pohjanmaa r.y. Toimisto avoinna ma pe klo (kesäaikana ma pe ) Osoite: Huhtalantie 2, SEINÄJOKI Puh. (06) vaihde, Fax. (06) Sähköposti: tai Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Toiminnanjohtaja Kenttäpäällikkö Emäntä Johanna Kankaanpää Verhorannantie Alastaipale koti/fax, Maanviljelijä Harri Takala Ylistarontie Kosolankylä , Agronomi Yrjö Ojaniemi Kuortaneentie 1240, Tiistenjoki Puh /työ, Agrologi Markku Mäki-Mantila Pojanluomantie 626, Pojanluoma Puh /työ, Järjestöagrologi Agrologi Miia Kaappola (vanhenpainvapaalla Kauppilantie 266, Ilmajoki ) Puh /työ, Järjestöagrologi Agrologi Hanna Helander Rämäläntie 40, Hanhikoski Puh /työ, Järjestöagrologi Agrologi Karoliina Streefkerk ( ) Joupinraja 39 As.2, Seinäjoki Puh /työ, Toimistosihteeri Seija Vierula Puolukkapolku 9, Peräseinäjoki Puh /työ, Yhdistysten vuoden Agrologi Timo Kankaanpää alueasiamies Nikkolantie 265, Ilmajoki Länsi-Suomi Syksyllä 2012 Alahärmässä järjestettiin 5-6 luokkalaisille maatila- ja makupäivä. Kuvassa lapset tutustuvat eri kasvilajeihin Näsin lampolan tiloissa. (Kuva: Hanna Helander) Paino: I-print Oy

3 Vuosikertomus 2012

4 SISÄLLYSLUETTELO Puheenjohtajan puheenvuoro TALOUSELÄMÄ Yleinen taloudellinen tilanne Maataloustuotanto suomessa Sääolot... 4 Viljelyala... 5 Sadot ja laatu... 6 Kotieläintuotanto... 7 Maataloustuotteiden markkinat ja hinnat... 7 Maatalouden tulo- ja kannattavuuskehitys... 8 Vuoden 2012 ennuste... 9 Tilastotietoa maataloudesta Metsätalous MAATALOUSTUOTTAJAIN ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO Toimialue Jäsenet Hallinto, edustajat ja toimihenkilöt Liiton ja tuottajayhdistysten jäsenmäärät vuoden 2012 lopussa LIITON TOIMINTA Yleistä Kokoukset Yleiset kokoukset Johtokunnan kokoukset Johtokunnan sidosryhmätapaamiset ym Kirjelmät ja lausunnot ym Valiokuntien kokoukset Toimihenkilöiden ja toimiston toiminta Muut toiminta Järjestötyö Maataloustuottajayhdistysten toiminta Maaseutunuorten toiminta Kurssit ja koulutus MTK:n ansiomerkit Liiton talous TUOTTAJAIN KAUPALLISET JÄRJESTÖT Atrialaisten yhtiöiden vuosi Maidontuotanto ja maitomarkkinat Munakunta MAANOMISTAJIEN ARVIOINTIKESKUS OY:N TOIMINTA VUONNA MAATALOUSYRITTÄJIEN ELÄKELAITOS OSOITE- JA HENKILÖHAKEMISTO v Liiton johtokunta MTK:n valtuuskunnan eteläpohjalaiset edustajat Maataloustuottajain yhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit Maaseutunuoret MELA-asiamiehet 2013 mtk-etelä-pohjanmaan alueella Jäsenrekisterin hoitajat = muu kuin mty:n sihteeri Tuottajain tilitoimistot Kuluttajavastaavat Yrittäjävastaavat MTK:N JÄSENEDUT LIITON TOIMINTASUUNNITELMA v

5 PUHEENJOHTAJAN PUHEENVUORO Kulunut vuosi 2012 aiheutti runsaine sateineen meille viljelijöille paljon ylimääräistä työtä ja stressiä. Alkukeväästä lumentuloon saakka oli tunne, että mikään työ ei tullut ajallaan valmiiksi. Sato oli mitä oli ja liian paljon jäi korjaamatta syksyn runsaiden sateiden takia. Viime syksynä nousikin voimakkaasti keskusteluun voimassa oleva satovahinkojen korvausjärjestelmä ja sen vastaaminen nykytilojen tarpeisiin. Järjestelmälle etsitään uusia mahdollisesti paremmin toimivia malleja, mutta se vie aikaa eikä malleja ole aivan helppo löytää. Kuten edellisenäkin syksynä myös viime syksynä kuumin edunvalvonnallinen asia oli lannanlevityspäivämäärien joustamattomuus. Ympäristöhallinto ei antanut minkäänlaista mahdollisuutta joustaa nitraattidirektiivin päivämääristä. Se aiheutti tilatasolla suuria hankaluuksia, melkeinpä mahdottomia ongelmia, joita jokainen parhaan kykynsä mukaan ratkoi. Sama lantaongelma jatkuu edelleen, sillä monella tilalla on jo nyt säiliö täynnä ja pelloilla lunta ja routaa. Vastassa saattaa olla mielenkiintoinen kevät, sillä maa on viime syksyn jäljiltä märkää eikä kukaan tiedä millainen kevään tulo on vastassa. Kestävätkö pellot lannanlevityskalustoa paremmin kuin syksyllä? Eu:sta odotettiin marraskuun lopulla päätöstä tulevan kauden rahoituskehykseksi. Huippukokous ei saanut kuitenkaan päätöstä aikaiseksi, vaan se siirtyi alkuvuoteen Tästä syystä ei myöskään cap uudistuksen sisällön valmistelu edennyt kovinkaan paljon. MTK teki lujasti töitä koko vuoden Suomelle tärkeiden päämäärien edistämiseksi. Hankalaksi kompastuskiveksi nousi syksyllä uuteen cap- ohjelmaan suunniteltu hiilirikkaiden maiden ensimmäisen kynnön kielto. Käytännössä tämä olisi tarkoittanut turvemaiden raivauskieltoa. Tullessaan voimaan ko. kielto pysäyttäisi monen kotieläintilan kehittämisen myös Etelä-Pohjanmaalla. Eipä maakunnassa paljonkaan muuta maata ole enää pelloksi raivattavissa kuin turvemaita. Tämän esityksen kumoamiseksi MTK ja osa Suomen MEP:stä tekivät lujasti töitä vedoten mm. EU:n tasapuolisuus pykälään, jonka mukaan päätösten ja säädösten on kohdeltava jäsenmaita tasapuolisesti. Turvemaiden kyntökielto ei olisi koskenut kuin Suomea, Ruotsia, Irlantia ja ehkä Baltian maita. Nyt tiedämme, että kyseinen ehdotus kaatui niin EU:n maatalousvaliokunnan kuin parlamentinkin äänestyksessä, hyvä niin. Vuosi 2012 jää mieleen myös onnistuneena kuluttajatyön vuotena. Maakunnallisesti onnistuminen näkyy sairaanhoitopiirin hankintarenkaan uutena päätöksenä hankkia maitotuotteet jatkossa kotimaiselta toimijalta renkaan alueen keittiöihin. Valtakunnallisesti MTK:n syksyllä koko maassa järjestämä tempaus Reilumman kaupan puolesta tuotti todella hyvän ja positiivisen tuloksen. Tuottajien tempaus myydä elintarvikkeita tuottajahinnalla nosti elintarvikeketjun rahavirran jakaantumisen myös kuluttajien tietoisuuteen. Tahtotila tehdä elintarvikeketju joustavammaksi ja sitä kautta nostaa tuottajan saamaa tuottajahintaa on parantunut huomattavasti. Yhtenä osoituksena tästä on kilpailulain muutoksen eteneminen hallitukselta eduskunnan päätettäväksi varsin nopeassa tahdissa. Viimesyksyisen onnistuneen toritapahtuman innoittamana on hyvä jatkaa edunvalvontatyötä kaikkien MTK:n jäsenten hyväksi ja tekemistä kyllä riittää kuluvallekin vuodelle. Johanna Kankaanpää puheenjohtaja MTK-Etelä-Pohjanmaa 3

6 1. TALOUSELÄMÄ 1.1. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE Yleinen taloudellinen tilanne heijastuu väistämättä maaja metsätalouteen ja koko elintarviketalouteen. Elintarvikeketjun eri osissa vaikutukset voivat toisaalta olla eri aikaisia tai jopa eri suuntaisia. Euroopan Unionin jäsenyys ja EU:n yhteinen maatalouspolitiikka ovat luoneet tilanteen, jossa erityisesti Suomen maatalous on hyvin riippuvainen poliittisista päätöksistä ja sektoria koskettavista rahoitus- ja budjettipäätöksistä. Finanssikriisin liittyvät valtiontalouden ongelmat, budjettileikkaukset, talouskurin kiristykset, EU-budjetin leikkauspaineet jne. iskevät siten välittömästi kipeästi myös maatalouteen. Maailmantalouden ajautuessa kriisistä toiseen MTK on pyrkinyt tuomaan kuitenkin esille, että maa- ja metsätaloussektorin tuotanto luo aitoa lisäarvoa suomalaiseen yhteiskuntaan ja antaa mahdollisuuden hyödyntää kestävästi omia uusiutuvia luonnonvaroja ja käyttää maassamme olevaa osaamista ja resursseja. Sektoriin epäedullisesti vaikuttavat poliittiset päätökset heikentävät mahdollisuuksia luoda uutta vihreää kasvua ja johtavat kansantaloudessamme negatiiviseen kierteeseen. Kertomusvuoden 2012 maailmantaloutta ja erityisesti Euroopan euromaiden taloutta leimasi edelleenkin pitkään jatkunut finanssikriisi. Kriisi alkoi kesällä 2007 USA:ssa rahoitus/luottokriisinä ja johti syyskuussa 2008 investointipankki Lehman Brothersin konkurssiin. Rahoitusmarkkinoille syntyi suuri epävarmuus, mikä johti luottolamaan ja heijastui nopeasti reaalitalouteen kysynnän ja tuotannon supistumisena. Finanssikriisin seurauksena maailmantalous notkahti syvälle vuosina Vuonna 2010 maailmantalous nousi nopeasti lamasta, mutta aktiviteetin kasvu hidastui uudelleen v ja jatkoi edelleen vaimenemistaan v Elpyminen ensimmäistä notkahduksesta selittyy suurelta osin hallitusten massiivisista elvytystoimista ja muista kriisitoimenpiteistä. Elvytystoimien päättyminen, julkisten talouksien vakauttamistarpeet, yksityisen kysynnän hauraus ja yleinen epävarmuus johtivat kasvun hidastumiseen uudelleen. Euroalueen tuotanto kasvoi finanssikriisin ensimmäisen vaiheen jälkeen sekä vuonna 2010 että 2011, mutta kääntyi uudelleen laskuun kertomusvuonna Koko euroalue ajautui taantumaan vuonna Kertomusvuonna finanssikriisin ratkaisuun tähtäävät toimenpiteet olivat hallitsevia Euroopan Unionin toiminnassa. Euroalueen ongelmien ratkaisemiseksi kehitettiin erilaisia toimenpiteitä ja mekanismeja. Kertomusvuoden lopussa Suomellakin oli erilaista tukipaketeista ym. aiheutuvina sitoumuksina tai vastuina EVMpääomaosuudet, ERVV-takaukset, Kahdenväliset lainat (Kreikka ja Islanti), ERVM-tukilainat, EU-maksutasetuki ja IMF-rahoitus. Valtiovarainministeriö listasi kertomusvuoden keskeisimmiksi toimenpiteiksi mm. direktiivin luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisukehyksestä, EVM:n perustamisesta tehdyn sopimuksen, luottolaitosten vakavaraisuuden valvonnasta ja pankkiviranomaisesta annetun asetuksen, rahaliitton vakautta, ohjausta ja yhteensovittamista koskevan uuden sopimuksen ja lain pankkiverosta. Finanssikriisin jatkuminen ja siihen liittyvät kriisitoimet pitivät kertomusvuonna Suomessa yllä värikästä poliittista keskustelua. Tukipaketit herättivät suuria tunteita; hallitus vakuutteli eurooppalaisen yhteisvastuun tärkeyttä ja oppositio kyseenalaisti tukipakettien tehoa ja tarkoituksenmukaisuutta. Pysyvien kriisimekanismien luomisen ja yhteisvastuullisuuden lisääntymisen epäiltiin vievän väistämättä myös pankkiunionin ja liittovaltiomallin suuntaan. Kritiikkiä annettiin myös sijoittajavastuun alimitoittamisesta ja siitä, että paketit ruokkivat mahdollisuutta rahastaa epävarmuudella. Suomen talouden kehitys oli kertomusvuonna 2012 tilastojen valossa kaksijakoinen. Vuoden alussa bruttokansantuote oli vielä selvässä kasvussa, mutta keväällä tuotanto kääntyi laskevalle uralle, jota jatkui vuoden lopulle saakka. Siten kertomusvuoden 2012 bruttokansantuote supistui Suomessa 0,2 prosenttia. Tuotannon määrän alentuminen koski kaikkia tuotannonaloja palveluita lukuun ottamatta. Teollisuustuotanto alentui 1,5 prosenttia, rakentaminen 2,3 prosenttia ja maa- ja metsätalous 1,1 prosenttia. Palvelut kasvoivat 0,5 prosenttia. Kansantalouden kysyntää piti yllä kulutus, sillä yksityinen kulutus kasvoi 1,6 prosenttia ja julkinen kulutuskin liki prosentin. Vuosi 2012 oli vaikea Suomen vientiteollisuudelle ja vienti aleni edellisestä vuodesta noin puolitoista prosenttia. Vaimeat reaalitalouden näkymät sekä kohtalaisen korkealla pysyvä epävarmuus vaikuttivat myös investointeja alentavasti. Huolimatta vaimeasta talouskehityksestä työllisyys kasvoi vuositasolla 0,4 prosenttia ja työttömyysaste aleni kymmenyksen, 7,7 prosenttiin. Työllisyystilanne lähti kuitenkin heikkenemään kertomusvuoden loppupuolella. Vuonna 2012 kuluttajahintojen nousu (inflaatio) oli 2,8 prosenttia (vuonna 2011 luku oli 3,4 prosenttia). Ansiotasoindeksi nousi 3,5 prosenttia. (Lähde: Tilastokeskus, Valtiovarainministeriö ja Pellervon Taloudellinen Tutkimuslaitos) 1.2. MAATALOUSTUOTANTO SUOMESSA Sääolot Kertomusvuosi 2012 oli hyvin sateinen. Vaikka vuoden keskilämpötila oli lähellä keskimääräistä, kesän hellepäivien lukumäärä jäi puoleen tavanomaisesta. Sademäärissä oli suuria paikallisia vaihteluita, mutta sademäärät olivat kasvukauden aikana monin paikoin jopa 1,5 2,5 -kertaisia tavanomaiseen kuukausikeskiarvoihin verrattuna. Syyskuussa kuukausittaisen sademäärän lukemat rikkoivat useilla mittausasemilla pitkän aikavälin (1981 4

7 Sademäärät olivat syksyllä poikkeuksellisia. Kuva Ylistaron Malkakosken patoalueelta; padosta ei toki ole tietoakaan. 2012) ennätykset. Sateet jatkuivat runsaina lokakuussa, jolloin myös rikottiin ennätyksiä. Esimerkiksi Ylistaron Pelmaan mittausasemalla saatiin lokakuun sademääräksi 115 mm, mikä on mittauspaikalla pitkän aikavälin ennätys. Runsaiden sateiden vuoksi sadonkorjuuaika oli todella vaikea. Paikallisia tulvia oli jo elokuussa, mutta suurimmat tulvat tulivat sitten lokakuun puolella. Lokakuun alussa ( ) rikottiin Länsi-Suomessa paikallisia vuorokausisade-ennätyksiä. Eräillä paikoilla saatiin muutamassa päivässä jopa yli kaksi kertaa koko lokakuun tavanomainen sademäärä. Rankoista sateista oli seurauksena myös pahoja tulvia. Tulvahaittoja oli erityisesti Kyrönjoella ja sen eteläpuolella, mm. Kauhajoella, Ilmajoella, Kurikassa, Jalasjärvellä ja Kristiinankaupungissa. Myös Laihianjoella Rudon alueella tulvavesi nousi uhkaamaan asutusta. Myös Lapuanjoella oli ongelmia, mutta ei niin vakavia kuin Kyrönjoen suunnalla. Tulvavesiä ohjattiin monin paikoin pengerrysalueilta pelloille poikkeuksellisen tilanteen vuoksi. Asutuksen suojaamiseksi jouduttiin rakentamaan monin paikoin hätäpenkereitä. Kauhajoella tulvien takia jouduttiin myös evakuoimaan ihmisiä. Tulvat olivatkin lokakuun alun yksi kotimaisista pääuutisista. Kasvukausi alkoi maan eteläosissa ja myös Etelä-Pohjanmaalla huhtikuun loppupuolella. Sateet, viileä sää ja peltojen märkyys viivästyttivät kevätkylvöjen aloittamista koko maassa. Kylvöt etenivät koko maassa hyvin hitaasti ja kylvöjä tehtiin monin paikoin vielä pitkällä kesäkuun puolella. Normaaliin kevääseen verrattuna jäljessä oltiin 5-10 vuorokautta. Toisaalta paikalliset erot ja myös yksittäisten tilojen ja lohkojen väliset erot olivat kylvöjen edistymisessä suuria. Sateinen ja viileä sää hidastivat viljelykasvien kehitystä kesän aikana. Juhannuksen tienoilla viljojen kehitys oli vajaan viikon verran jäljissä keskimääräisestä. Nurmi- kasvien sadon muodostusta sateet ja märkyys ei niinkään haitannut, joten ensimmäinen säilörehusato saatiin korjattu määrältään ja laadultaan normaalisti. Peltojen ojituksen toimivuus ja maan rakenne korostuivat heti kasvukauden alkupuoliskolla. Sateet haittasivat toisen säilörehusadon korjuuta ja toivat ongelmia myös laiduntamiseen. Myöhässä olleen kasvukauden ja sateisen kesän vuoksi puinnit käynnistyivät koko maassa hyvin hitaasti ja tavanomaista myöhemmin. Monin paikoin viljojen puintiin päästiin vasta syyskuun puolella ja puinnit jatkuivatkin enemmän tai vähemmän huonolla menestyksellä aina lumen tuloon saakka. Etelä-Pohjanmaalla terminen kasvukausi päättyi tilastojen mukaan Etelä-Pohjanmaalla rypsejä puitiin vielä marraskuussa pakkasten tehtyä peltoja kantaviksi. Viljojen puintikosteudet olivat korkeat ja kuivatusajat pitkiä. Vaikea syksy merkitsi myös viljojen itävyyden huomattavaa heikentymistä. Peltojen märkyys johti monilla tiloilla myös suuriin ongelmiin lannan syyslevityksessä. Viljelyala Syksyllä 2011 kylvettiin syysviljoja (vehnä ja ruis) kylvettiin vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuonna 2012 kasvussa oleva syysvehnäala jäi noin 40 % ja ruisala noin 20 % alhaisemmaksi kuin vuotta vuonna Syksyllä 2010 alkanut viljan hintojen nousu näkyi selvästi kevään 2012 kylvöaloissa. Kevätvehnän, ohran ja kauran viljelyalat kasvoivat edellisvuodesta. Viljalla oli yhteensä noin 1,15 miljoonaa hehtaaria eli noin 58 % viljellystä alasta (ilman kesantoa). Kesantojen, luonnonhoitopeltojen ja viherlannoitusnurmien yhteisala pieneni noin hehtaaria ja oli noin hehtaaria eli noin 12 % koko käytössä olevasta peltoalasta. 5

8 Syksyn puinnit venyivät kertomusvuonna todella pitkälle. Sen vuoksi myös kyntötöitä tehtiin vielä lumentulon jälkeenkin. Öljykasvien viljelyala pieneni edelleen edellisvuodesta. Öljykasvien viljelyala oli kertomusvuonna enää noin hehtaaria, mikä oli enää vain noin 44 % vuoden 2010 ennätyspinta-alasta. Nurmikasvien viljelyala väheni hieman edellisestä vuodesta ja oli yhteensä hehtaaria. Sokerijuurikkaan viljelyala supistui edelleen ja oli vajaat hehtaaria. Sokerijuurikasala on ollut viimeksi näin pieni 1950-luvulla. Enimmillään sokerijuurikasta on viljelty reilusti yli hehtaarilla 2000-luvun alkuvuosina. Eri viljelykasvien viljelyalat selviävät vuosikertomuksen luvun 1.2 lopussa olevista taulukoista. Sadot ja laatu Sateisesta kasvukaudesta ja vaikeista korjuuolosuhteista huolimatta vuoden 2012 viljan kokonaissato, 3,7 miljardia kiloa, oli samansuuruinen kuin vuonna Korjatun viljasadon laatu ja määrä olivat myös suhteellisen hyvät, vaikka kasvukausi oli myöhässä, viileä ja sateinen. Ennakko-odotuksia paremmat hehtaarisadot turvasivat kokonaissadon määrän. Satovahingot verottivat suhteellisesti eniten rypsiä, hernettä ja perunaa. Sateisesta kasvukaudesta huolimatta korjatun sadon laatu oli myönteinen yllätys. Myöhään jatkuneet puinnit eivät laskeneet leipäviljan sakolukua merkittävästi. Viljalajien valkuaispitoisuudet jäivät keskimääräistä matalammiksi. Ohran ja kauran hehtolitrapainot olivat korkeat. Kaurassa ongelmia aiheuttivat korkeat hometoksiinilukemat (DON-arvot). Hometoksiinit vaikeuttavat kauran rehu- ja elintarvikekäyttöä, mutta myös käyttöä kylvösiemeneksi. Ennakkonäytteiden perusteella vuoden 2012 märkä syksy ja huonot puintiolosuhteet heikensivät kaikkien viljojen itävyyksiä. Alustavien itävyysnäytteiden mukaan osassa siemenistä itävyys jää jopa alle 50 prosentin. Pahimmat itävyysongelmat koskevat vehnää ja kauraa. Huono itävyys käynnisti järjestelyt, joilla haettiin mahdollisuutta myydä seuraavana kasvukautena myös siementä, joka ei täytä normaalia 85 prosentin viljan itävyysvaatimusta. Suomi lähetti EU:n komissiolle kertomusvuoden joulukuussa asiaa koskevan poikkeuspyyntöhakemuksen. Vehnän kokonaistuotanto aleni 7 % ja oli kertomusvuonna vajaat 910 miljoonaa kiloa. Sekä syysvehnän että kevätvehnän hehtaarisadot olivat hieman edellisvuotta korkeammat, joten kokonaissadon pienentyminen selittyy lähinnä syysvehnänalan voimakkaalla supistumisella (-40 %), sillä kevätvehnäala säilyi lähes ennallaan. Syysvehnän satovahingot jäivät hyvin pieniksi, mutta kevätvehnän kylvöalasta täysin tuhoutuneeksi ilmoitettiin noin 4 %. Vuonna 2012 rukiin tuotanto väheni edellisvuodesta lähes 20 % ja oli noin 66 miljoonaa kiloa. Rukiin hehtaarisato oli hieman korkeampi kuin edellisvuotena. Rypsin kokonaistuotanto laski noin 90 miljoonasta kilosta 50 miljoonaan kiloon. Rajua pudotusta selittävät sekä viljelyalan pienentyminen (kolmanneksella) ja se, että noin viidennes viljelyalasta tuhoutui tai jäi puimatta. Rapsin kokonaistuotanto laski noin 25 miljoonasta kilosta 24 miljoonaan kiloon. Vuoden 2012 perunasato pieneni supistuneen viljelyalan, merkittävien satovahinkojen ja heikkojen hehtaarisatojen vuoksi noin 30 %. Sato on yksi tilastointihistorian huonoimmista, noin 489 miljoonaa kiloa. Myös sokerijuurikkaan kokonaissato supistui. Viljelyala jatkoi pitkään kestänyttä laskuaan ja hehtaarisadot pienenivät edellisestä vuodesta. Noin 420 miljoonan kilon sokerijuurikassato oli lähes 40 % heikompi kuin vuonna Herneen kokonaistuotanto väheni lähes 30 % edellisestä vuodesta noin 8,5 miljoonaan kiloon. Tuotannon pienenemiseen vaikuttivat lähes viidenneksen heikentynyt hehtaarisato ja suhteellisen suuret satovahingot, sillä noin 13 % herneen kylvöalasta ilmoitettiin tuhoutuneen kokonaan. Säilörehun kokonaissato, korjuuala ja hehtaarisato olivat edellisen vuoden tasoa. Esikuivatun säilörehun tuotanto kasvoi hieman, mutta tuoresäilötyn rehun tuotanto pieneni 7 %. Myös kuivaheinän tuotanto laski hieman vuodesta

9 Vaikka kasvukausi oli haasteellinen, oli korjatun sadon laatu siitä huolimatta hyvä. Kotieläintuotanto Meijereiden vastaanottama maitomäärä oli kertomusvuonna miljoonaa litraa, mikä on vain hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Luomumaidon tuotanto lisääntyi kuudetta vuotta peräkkäin ja kasvua oli noin 20 %. Luomumaidon tuotannon osuus (reilu 37 miljoonaa litraa) oli kuitenkin vain vajaat 2 %. Maidon tuotantomäärä mahtui Suomen maakiintiöön (2 510,7 milj litraa). EU on tehnyt Suomen maakiintiöön korotuksia kiintiövuodesta 2004/5 lähtien jo noin 190 miljoonaa kiloa. AB-alueella maidontuotanto laski 1,0 % ja C-tukialueella nousi +0,2 %. Tuotanto mahtui kuitenkin pohjoisen tuen rajoitteeseen. Maidontuottajien määrä väheni noin kuusi prosenttia kertomusvuoden aikana (-650 tuottajaa). Kertomusvuoden joulukuussa maidontuottajia oli noin Koko vuoden keskimääräinen lypsylehmien määrä laski vuoden aikana kpl (-0,4 %), lehmäluvun ollessa kertomusvuonna keskimäärin kpl. Lihaa tuotettiin kertomusvuonna yhteensä noin 382 miljoonaa kiloa, mikä on reilun prosentin vähemmän kuin edellisvuonna. Sian- ja naudanlihan tuotanto väheni, kun taas siipikarjanlihan tuotanto lisääntyi. Naudanlihaa tuotettiin vuonna 2012 runsaat 80 miljoonaa kiloa, mikä on vajaa kolme prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Viime vuoden tuotantomäärä on 2000-luvun toiseksi vähäisin. Nautoja teurastettiin teurastamoissa vajaat kappaletta, mikä on reilun prosentin vähemmän kuin vuonna Sonnin keskimääräinen ruhopaino aleni lähes seitsemällä kilolla 337 kiloon ja hiehon neljällä kilolla 244 kiloon. Sianlihantuotannon alentuminen jatkui kertomusvuonna ja tuotanto väheni 193 miljoonaan kiloon. Sianlihaa tuotettiin vajaa viisi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Tuotanto on vähentynyt yhtäjaksoisesti jo neljä vuotta peräkkäin. Lihasian keskimääräinen ruhopaino nousi kilolla 88 kiloon. Sikamarkkinoiden kriisi näkyi emakoiden vähentämisenä ja lihasikojen kasvatuksen vähenemisenä sekä myös tilamäärän vähenemisenä. Siipikarjanlihan tuotanto kohosi kertomusvuonna uuteen ennätykseensä lähinnä broilerinlihan tuotannon kasvun siivittämänä. Siipikarjanlihaa tuotettiin reilu 107 miljoonaa kiloa eli kuusi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Siipikarjanlihasta broilerinlihan osuus on 90 prosenttia. Siipikarjanlihan tuotanto on lisääntynyt 2000-luvun alusta lähes 70 prosenttia. Kananmunia tuotettiin vuonna 2012 runsaat 62 miljoonaa kiloa eli lähes saman verran kuin vuonna Alkuvuodesta munantuotannossa tapahtui kuitenkin suuri notkahdus, mikä selittyy suurelta osin häkkiuudistuksella. Alkuvuoden ensimmäisellä puoliskolla kananmunien tuotanto väheni yhdeksän prosenttia. Tämän vuoksi kananmunien kysyntä ylittikin alkuvuodesta tarjonnan ja pääsiäisen aikaan kananmunista oli paikoin pulaa. Toisella vuosipuoliskolla tuotanto kuitenkin lähti nousuun ja loka-joulukuussa kananmunia tuotettiin 16 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Häkkikanaloissa tuotettujen kananmunien määrä väheni 9 prosentilla, kun taas lattiakanaloissa tuotettujen kananmunien määrä kasvoi 20 prosentilla ja luomukanaloissa tuotettujen 45 prosentilla. Kananmunista häkkikanaloissa tuotettiin yhteensä 63 prosenttia, lattiakanaloissa 33 prosenttia ja luomukanaloissa 4 prosenttia. Vuoden 2012 alussa voimaan tullut EU-direktiivi kielsi kanojen pitämisen perinteisissä häkeissä ja kaikki häkkikananmunat on siitä lähtien tuotettu virikehäkeissä. Maataloustuotteiden markkinat ja hinnat Suomen markkinoilla perusongelma on viime vuosina ollut, että maatalouden tuottajahintoihin ei ole saatu sellaisia korotuksia, että korotuksilla olisi pystytty kattamaan maatalouden tuotantokustannusten nousu. Viime vuosina tuottajahinnoissa on tosin tapahtunut sekä nousuja että laskuja, mutta maatilojen tilannetta ei voi 7

10 arvioida pelkkien tuottajahintojen perusteella, sillä maatalouden tuotantopanosten hintojen kehitys vaikuttaa ratkaisevasti tilatason lopputulokseen. Kertomusvuonna 2012 nousujohteinen hintakehitys jatkui maataloustuotteiden tuottajahinnoissa. Miltei kaikkien maataloustuotteiden nimelliset tuottajahinnat nousivat korkeammalle kuin koskaan aiemmin EU-jäsenyyden aikana. Poikkeuksena olivat maito ja mallasohra, joiden hinnat jäivät huippuvuotta 2008 matalimmiksi. Myös ruokaperunan keskihinta oli heikompi kuin vuonna Vuoden 1994 (ennen EU-jäsenyyttä olleisiin) nimellisiin hintoihin verrattuna kertomusvuoden hinnat olivat edelleenkin huomattavasti alemmat. Kun tuottajahintojen kehitystä verrataan tuotantokustannusten hintakehitykseen, voidaan todeta tuottajahintojen kehityksen jääneen kuitenkin 2000-luvulla selvästi kustannuskehityksen jalkoihin. Tuottajahintaindeksi (vuosi 2000=100) sai vuonna 2012 pisteluvun 134 (ei sisällä turkiksia), kun vastaavasti tuotantopanosten hintaindeksi sai pisteluvun 152. Tuottajahinnat ovat siis nousseet vuodesta 2000 lähtien nimellisesti 34% ja tuotantopanosten hinnat 52%. Kasvinviljelytuotteiden hintaindeksi (2000=100) oli kertomusvuonna keskimäärin 150, mutta kotieläintuotteiden (ilman turkiksia) vain 127, mikä osin selittää edelleen jatkunutta kotieläintalouden kustannus- ja kannattavuuskriisiä. Viime vuosien viljan hinnan nousu on miltei kirinyt kiinni 2000-luvulla tapahtuneen keskimääräisen kustannusten nousun, mutta on vastaavasti heijastunut eläinten rehujen hintoihin ja lisännyt näin kotieläintilojen kustannuksia. Viljan, rypsin ja rapsin tuottajahinnat ovat nousseet kolme vuotta peräkkäin, ja kertomusvuonna ne kohosivat EU-ajan hintahuippuun. Poikkeuksena oli mallasohra, jonka hinta jäi runsaan kymmenyksen matalammaksi kuin vuonna Kertomusvuonna rehuohran tuottajahinta oli keskimäärin 190 euroa tonnilta eli 14 prosenttia korkeampi kuin vuonna Rukiin hinta nousi viljoista eniten (+15 %). Siitä maksettiin tuottajille keskimäärin 214 euroa tonnilta. Maltillisinta hintakehitys oli leipävehnällä: siitä maksettiin 199 euroa tonnilta eli kolme prosenttia edellisvuotta enemmän. Vuonna 2012 ruokaperunamarkkinoilla oli jälleen suuria hintavaihteluita. Alkuvuonna tuottajahinta oli matala, senttiä kilolta. Syksyn heikot perunasadot käänsivät tuottajahinnan reippaaseen nousuun. Joulukuussa ruokaperunasta maksettiin tuottajille 29 senttiä kilolta eli lähes kolme kertaa niin paljon kuin keväällä. Hintavaihteluiden vuoksi viime vuoden keskihinta jäi kuitenkin 16 prosenttia edellisvuotta heikommaksi. Maidon tuottajahinta on noussut toista vuotta peräkkäin, samalla kun tuotanto on ollut lievässä laskussa. Viime vuonna maidosta maksettiin tuottajille keskimäärin 42,60 senttiä litralta eli viitisen prosenttia enemmän kuin vuonna Luku ei sisällä jälkitilejä eikä maidon tuotantotukia. Nousujohteisesta hintakehityksestä huolimatta maidon tuottajahinta ei aivan yltänyt vuoden 2008 huippuhintaan. Maitomarkkinoilla markkinatilannetta kiristi eri maitotuotteiden tuonnin voimakas lisääntyminen. Kertomusvuonna tuonnin osuus oli juustoista jo 47 % ja jugurteista 28 %. Tuontijuustojen määrä vastaa jo noin 620 miljoonan maitolitran määrää, mikä on todella suuri verrattuna esimerkiksi kotimaisina maitonesteinä kulutettuun 850 miljoonaan litraan. Markkinatilannetta kuitenkin helpotti maitotuotteiden kokonaiskulutuksen kasvu. Kermojen kulutus kasvoi noin 7 % ja voin kulutus runsaat 9 %. Kertomusvuonna naudan tuottajahinnat nousivat 11 % vuodesta Keskimääräinen naudan tuottajahinta oli 2,81 euroa kilolta. Sonnin keskihinta oli 3,22 /kg, hiehon 2,67 /kg ja lehmän 2,00 /kg. Sonnin (O2) hinta alitti EU-keskihinnan 5 %, lehmän (P2) 17 % ja hiehon (O3) 16 %. Naudan nimelliset tuottajahinnat ovat nousseet lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 2002 alkaen. Naudanlihan omavaraisuus painui noin 80 prosentin tasolle. Tuonti lisääntyi liki neljänneksen, vienti oli vähäistä ja liki puolittui edellisvuodesta. Sian hinta oli kertomusvuonna keskimäärin 1,67 /kg, mikä oli 11 % ja 17 senttiä enemmän kuin edellisvuonna. Porsaan hinta nousi 12 %. Ero EU-keskihintaan oli vuositasolla - 4 senttiä ja 3 % (E-luokka). Loppuvuodesta sian hintataso ylitti EU-keskitason, mikä toi valoa muuten pitkään jatkuneeseen sikatalouden alavireisyyteen. Vuonna 2012 sianlihan kulutus alitti tuotannon ensimmäistä kertaa yli 50 vuoteen. Tuonnin osuus kulutuksesta nousi 18 prosenttiin (14 % vuonna 2011). Vastaavasti jouduttiin kotimaista tuotantoa viemään. Broilerinlihan tuottajahinta oli 1,39 euroa kilolta eli 6 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Markkinatilannetta on vauhdittanut kulutuksen tasainen kasvu. Vuonna 2012 siipikarjanlihan kulutus kasvoi 3 %. Karitsanlihan hinta nousi lihoista eniten (+15 %). Siitä maksettiin tuottajille keskimäärin 3,50 euroa kilolta. Kananmunien nimelliset tuottajahinnat ovat olleet nousussa viimeiset kolme vuotta. Vuonna 2012 A-luokan kananmunista maksettiin tuottajille keskimäärin 1,21 euroa kilolta. Eniten edellisvuodesta nousivat häkkimunien tuottajahinnat (+ 20 %). Voimakasta nousua selittää osaltaan se, että perinteiset kanahäkit oli korvattava kalliimmilla virikehäkeillä viimeistään vuoden 2012 alusta alkaen. Kertomusvuonna yli 60 prosenttia kananmunista tuotettiin virikehäkeissä. Lattiakanaloissa tuotettujen munien hinnat nousivat 15 prosenttia ja luomumunien 14 prosenttia edellisvuodesta. (Lähteet: MMM/Tike, Tilastokeskus ja Ilmatieteen laitos). Maatalouden tulo- ja kannattavuuskehitys Maatalouden kannattavuuskirjanpidosta saatavat uusimmat tiedot ovat vuodelta 2011 ja ne on julkaistu tammikuussa Tuloksista on saatavissa tietoja maatilojen tuloista, kustannuksista ja kannattavuudesta. Vuoden 2011 tulosten mukaan yrittäjäperheen työlle ja pääomalle korvaukseksi jäävä yrittäjätulo laski vuonna 2011 viisi prosenttia, euroon. Yrittäjätulo lasketaan vähentämällä kokonaistuotosta tuotan- 8

11 tokustannukset ilman yrittäjäperheen työstä ja omasta pääomasta aiheutuvia palkka- ja korkovaatimuskustannuksia. Yrittäjätulo jää siis korvaukseksi yrittäjäperheen tunnin työpanokselle sekä euron omalle pääomalle. Maatalous- ja puutarhayritysten myyntituotot kasvoivat 8 prosenttia, euroon. Kun tähän lisätään euron tuet, saatiin kokonaistuotoksi euroa, jossa nousua oli viisi prosenttia. Ostorehu- ja polttoainekustannukset nousivat 20 prosenttia sekä sähkö- ja lannoitekustannukset ja palkkamenot noin kymmenen prosenttia. Näiden yhteinen osuus tuotantokustannuksista on 22 prosenttia. Kokonaisuutena tuotantokustannus nousi 2,9 prosenttia, euroon. Kokonaistuoton ja tuotantokustannusten erotuksena saatava tappio on euroa tilaa kohti vuodessa. Maatilojen työtuntimäärä laski hieman, kuten myös korkotaso. Tämän seurauksena yrittäjien oman työn palkkavaatimus ja omalle pääomalle tavoiteltu korkovaatimus laskivat hieman. Jos yrittäjätulosta vähennetään oman pääoman korkokustannus 5,3 prosentin mukaan ja jaetaan näin jäävä vuosityöansio työtuntimäärällä, jää työtuntiansioksi 2,6 euroa. Vuonna 2009 luku oli 3,7 euroa ja vuonna 2010 vain 1,2 euroa. Kannattavuuskerroin saadaan, kun yrittäjätulo jaetaan palkkavaatimuksen ja oman pääoman korkovaatimuksen summalla. Yrittäjätulo laski, mutta samoin laski palkka- ja korkovaatimuskustannus. Näin kannattavuuskerroin jäi kutakuinkin edellisvuoden tasolla, 0,47:ään. Yrittäjä saavutti siis 47 prosenttia sekä 14,1 euron tuntipalkkatavoitteesta että 5,3 prosentin korkovaatimuksesta eli yrittäjä sai 6,6 euroa työtunnille ja 2,4 prosentin koron omalle pääomalle. Maatalouden kannattavuuskerroin jää tuottajahintojen suotuisasta kehityksestä huolimatta vuonna 2012 hyvin alhaisiin lukemiin. Kannattavuuskerroin osoittaa, kuinka yrittäjätulo kattaa yrittäjäperheen oman työn palkkavaatimuskustannuksen ja oman pääoman korkovaatimuksen. Kannattavuuskertoimen ennustetaan jäävän keskimäärin lukemaan 0,55. Tuotantosuunnista kannattavimman, siipikarjatalouden, kannattavuuskerroin kohoaa ennusteen mukaan vuonna 2012 yli yhden, jolloin viljelijä saavuttaisi palkkavaatimuksen ja oman pääoman korkovaatimuksen. Viljanviljelyn kannattavuuskerroin on 0,50, lypsykarjatalouden 0,66 ja sikatalouden 0,37. Sikatalouden kannattavuus näyttäisi laskevan ennusteen mukaan edellisvuodesta. Ennuste on kuitenkin erittäin herkkä viljan ja lihan sekä tuotantopanosten hintojen muutoksille. Vuoden 2012 ennustetulokset perustuvat 940 kannattavuuskirjanpitotilalle tehtyihin yrityskohtaisiin ennusteisiin, joissa otetaan huomioon panos- ja tuottajahintamuutokset, tukimuutokset sekä alueittaiset keskisatomuutokset kasveittain Tiken tuoreimman ennakkosatoarvion mukaan. Tilat tuottavat samat tuotteet samoilla tuotantopanoksilla kuin aiempana vuonna. Yksittäisten tilojen tulokset painotetaan kuvaamaan noin suurimman maatalous- ja puutarhayrityksen keskiarvotuloksia. Painotuksessa huomioidaan vuodelle 2012 ennustettu tilakoon kasvu. Yksityiskohtaiset ennustetulokset on nähtävissä MTT:n Taloustohtori -sivustolla maa- ja puutarhatalous-verkkopalvelussa ( taloustohtori). Lähde: MTT Taloustutkimus. Maatalouden ostopanosten hinnat ovat nousseet maataloustuotteiden hintoja enemmän Vuoden 2012 ennuste MTT:n Taloustohtori -palvelussa oleva ennuste vuoden 2012 tulo- ja kannattavuusluvuista on laadittu tammikuussa Ennusteen mukaan viljan ja kotieläintuotteiden hinnannousu ei riitä kohentamaan olennaisesti maatalouden kannattavuutta. Ainoastaan siipikarjanlihan tuotannossa kannattavuusluvut nousevat merkittävästi. MTT ennustaa, että vuonna 2012 maatalousyrityksissä kannattavuustavoitteista saavutetaan 55 prosenttia (=kannattavuuskertoimen lukema). Maatalous- ja puutarhayritysten keskimääräisen kokonaistuoton ennustetaan nousevan vuonna 2012 seitsemän prosenttia, euroon. Tuottajahintojen nousu kasvattaa maatilojen myyntituottoja noin 11 %. Yrittäjätulo nousee noin 20 % euroon. Kokonaistuoton ja tuotantokustannusten erotuksena saatava yrittäjänvoitto on edelleenkin negatiivinen, euroa. Tappio on hieman pienempi kuin edellisvuotena. Vuosi 2000=100, tarkastelu vuosineljänneksittäin. Lähde: Tilastokeskus Maatalouden yrittäjätulon ja palkansaajien ansiotason kehitys (reaaliset indeksit v = 100) Maatilojen yrittäjätulo Palkansaajien ansiotaso 9

12 TILASTOTIETOA MAATALOUDESTA Milj. l 3500 MAIDON TUOTANTO JA KULUTUS NESTEENÄ MITATTUNA Milj.kg 140 NAUDANLIHAN TUOTANTO JA KULUTUS TUOTANTO TUOTANTO 2500 KULUTUS KULUTUS Milj. kg 220 SIANLIHAN TUOTANTO JA KULUTUS Milj. kg 100 KANANMUNIEN TUOTANTO JA KULUTUS TUOTANTO 90 TUOTANTO KULUTUS KULUTUS REHUVILJOJEN HA-SADOT KG/HA OHRA KAURA REHUVILJOJEN KOKONAISSADOT MILJ. KG OHRA KAURA SEOSVILJA LEIPÄVILJOJEN KOKONAISSADOT MILJ. KG SYYSVEHNÄ KEVÄTVEHNÄ RUIS LEIPÄVILJOJEN HA-SADOT KG/HA SYYSVEHNÄ KEVÄTVEHNÄ RUIS ERIKOISKASVIEN KOKONAISSADOT ERIKOISKASVIEN HA-SADOT MILJ. KG 1600 PERUNA SOKERIJUURIKAS ÖLJYKASVIT KG/HA PERUNA SOKERIJUURIKAS ÖLJYKASVIT

13 MAATALOUDEN TUOTANTOPANOSTEN HINTAINDEKSIT perusvuosi Kokonaisindeksi Investoinnit koneet ja kalusto rakennukset Tarvikkeet ja palvelut lannoitteet rehut TUOTTAJAHINNAT Ruis, mylly euro / t 131,19 131,19 126,57 124,88 120,90 118,41 139,81 192,19 207,02 138,24 159,87 186,90 214,10 Vehnä, mylly euro / t 134,55 132,87 131,79 125,66 119,80 106,21 110,50 159,90 189,14 133,78 146,03 192,28 198,60 Rehuohra euro / t 119,41 109,32 106,00 105,57 106,51 99,51 102,00 145,80 160,71 94,51 113,40 165,84 189,82 Rehukaura euro / t 117,73 111,00 104,38 92,21 87,32 87,13 107,26 149,73 137,80 86,57 118,49 167,94 184,23 Maito 1)* snt / l 33,22 34,01 34,80 35,50 35,02 33,33 33,44 35,09 42,99 38,82 36,85 40,50 42,60 Kananmunat euro/kg 0,82 0,69 0,79 0,80 0,74 0,60 0,62 0,77 0,92 0,87 0,88 0,96 1,16 Naudanliha (sonnit) euro/kg 2,42 2,47 2,37 2,28 2,27 2,41 2,50 2,59 2,80 2,84 2,78 2,95 3,22 Sianliha (lihasiat) euro/kg 1,33 1,54 1,42 1,19 1,24 1,33 1,30 1,36 1,49 1,45 1,41 1,50 1,67 Siipikarjanliha (broileri) euro/kg 1,11 1,17 1,20 1,17 1,17 1,14 1,09 1,14 1,30 1,24 1,20 1,31 1,39 1) snt/l, keskipitoinen maito, ilman tuotantotukea *) ilman jälkitiliä Markkamääräiset arvot ajalta ennen on euroiksi kiinteällä kurssilla, 1 euro=5,94573 markkaa TUOTOSMÄÄRÄT, milj.kg Naudanliha 1) 91,4 89,8 90,7 95,8 93,3 86,7 87,2 88,6 81,9 82,1 83,0 83,5 81,2 Sianliha 1) 172,8 173,7 184,2 193,1 198,5 203,6 208,3 213,3 217,1 205,8 203,2 201,9 192,9 Siipikarjanliha 64,4 75,7 82,6 83,7 87,0 87,0 88,0 95,4 100,9 94,9 96,3 101,5 107,4 Muu liha 1,2) 1,1 1,0 1,0 0,8 0,7 0,7 0,9 1,0 1,0 1,0 1,1 1,4 1,4 Kananmunat 59,0 65,5 54,7 56,2 58,0 58,2 56,7 57,0 58,3 53,9 61,5 62,8 62,2 Maito 3) 2450,1 2455,9 2458,3 2399,7 2377,7 2362,3 2342,7 2287,0 2243,6 2264,1 2268,2 2233,7 2229,8 1) lihan tuotantoluvuissa mukana kotiteurastukset 2) lammas, hevonen 3) maito milj.litraa ml. suoramyynti ja käyttö maatiloilla KOKONAISSADOT, milj. kg Syysvehnä Kevätvehnä Ruis Ohra Kaura Peruna Sokerijuurikas Kuivaheinä Säilörehu HEHTAARISADOT, kg Syysvehnä Kevätvehnä Ruis Ohra Kaura Peruna Sokerijuurikas Kuivaheinä

14 VILJELYALAT, 1000 ha Syysvehnä 40,0 29,2 22,5 34,5 47,8 11,7 20,2 36,0 22,8 16,4 22,3 39,4 23,2 Kevätvehnä 109,5 115,4 151,5 157,1 187,7 203,4 172,1 167,9 196,7 201,9 191,5 217,4 219,1 Ruis 44,6 29,0 30,4 30,7 31,0 14,3 21,8 31,7 23,6 16,4 25,2 27,1 21,3 Ohra 559,0 547,2 522,6 530,7 564,6 594,8 564,4 550,1 613,2 600,7 448,3 465,4 502,9 Kaura 399,9 422,7 451,1 425,5 371,8 345,9 353,6 361,5 372,9 342,6 296,0 323,7 352,7 Seosvilja 16,7 16,2 15,8 15,9 17,0 16,3 18,8 19,5 20,7 23,3 26,3 27,9 32,0 Herne 5,2 5,4 5,0 4,1 4,0 3,8 4,2 4,4 3,3 4,2 6,2 4,8 4,7 Peruna 32,2 30,0 29,8 28,7 29,3 28,9 28,1 27,6 26,5 26,4 25,1 24,9 22,7 Sokerijuurikas 32,2 31,1 30,6 28,8 30,7 31,3 23,9 16,0 13,6 14,8 14,6 14,1 11,6 Öljykasvit 52,5 73,1 67,5 75,0 82,6 76,9 107,9 90,2 64,5 81,0 158,1 92,0 68,8 Kuivaheinä 159,5 157,5 117,9 101,2 92,8 107,2 125,6 103,1 102,5 86,1 106,1 102,9 95,3 Säilörehu 376,4 380,9 397,1 398,8 414,8 397,5 385,5 438,1 451,6 450,3 451,7 471,7 471,1 Laidun 117,9 94,2 95,3 102,3 86,9 91,5 87,9 89,8 80,6 78,7 77,3 75,0 73,3 Muu nurmi 33,1 31,7 27,5 27,3 25,5 24,1 25,6 22,9 20,6 25,3 24,2 17,1 20,2 Muut kasvit 23,9 24,9 26,6 30,0 35,1 44,8 64,0 63,5 54,5 56,9 70,9 67,3 59,2 Viljelty ala yhteensä 2005,7 1990,0 1992,9 1991,7 2022,8 1993,4 2005,4 2023,8 2068,9 2026,8 1946,4 1973,3 1980,5 Kesanto 181,1 201,9 210,7 220,4 195,9 241,2 253,3 231,5 188,5 229,8 307,0 275,7 267,3 VILJELTY JA KESANTO YHT. 2186,8 2191,9 2203,6 2212,1 2218,8 2234,6 2258,7 2255,3 2257,4 2256,6 2253,3 2249,0 2247, METSÄTALOUS Kertomusvuonna 2012 markkinahakkuut olivat Metsäntutkimuslaitoksen ennakkotietojen mukaan yhteensä 53 miljoonaa kuutiometriä (+1 %). Yksityismetsissä hakkuut lisääntyivät vajaalla prosentilla ja metsäyhtiöiden ja valtion metsissä yli 3 prosentilla. Vaikka yksityismetsien puukauppa vuonna 2012 vilkastuikin, puumäärä jäi kuitenkin 10 prosenttia pienemmäksi kuin keskimäärin edeltäneellä kymmenvuotiskaudella. Vuonna 2012 Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat puuta yksityismetsistä kaikkiaan 28,2 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli lähes 3 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kasvu painottui mäntytukkiin (+20 %) ja kuusitukkiin (+16 %) kuitupuutavaralajien volyymien lisääntyessä 4 12 prosenttia. Hankintapuun osuus yksityismetsien puukaupasta oli edellisvuoden tapaan 18 prosenttia. Koska Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset kattavat reilut 80 prosenttia yksityismetsien puukaupasta, on arvioitavissa, että koko yksityismetsien puukaupan määrä oli noin 34 miljoonaa kuutiometriä vuonna Vuoden 2012 nimellinen kantohintataso oli viime vuonna 4 prosenttia alempi kuin vuonna 2011 ja palasi siten vuoden 2010 tasolle. Reaalihinnoilla tarkasteltuna kantohintojen keskimääräinen vuosimuutos oli 7 prosenttia (deflatointi tukkuhintaindeksillä). Toteutunut kantohintataso oli reaalisesti alimmillaan sitten 1990-luvun alun lamavuosien. Korkeimmillaan keskimääräinen kantohintataso oli vuonna 2007, jolloin se oli reaalisesti lähes kolmanneksen korkeampi kuin vuonna Mäntytukista maksettiin reaalisesti keskimäärin 6 prosenttia ja kuusitukista 8 prosenttia vähemmän kuin vuonna Kuusikuitupuun kantohinta aleni 10 prosentilla edellisvuodesta, kun taas mänty- ja koivukuitupuulla lasku jäi 5 prosenttiin. Vuonna 2012 reaaliset kantohinnat laskivat edellisvuodesta kaikilla Suomen metsäkeskuksen toimialueilla. Suurimmat muutokset tapahtuivat maan länsiosissa. Laskun kohdentumista näille alueille selittää osin vuoden 2011 lopun myrskytuhopuu, josta tehtiin kauppaa vuoden 2012 alkukuukausina. Määrän ja hinnan yhteisvaikutuksena bruttokantorahatulot laskivat kertomusvuonna reaalisesti 6 prosenttia edellisvuodesta (deflatoitu tukkuhintaindeksillä). Yksityismetsätalouden bruttokantorahatulot olivat 1,4 miljardia euroa ( 6 %), ja metsäteollisuuden ja valtion yhteensä 0,33 miljardia euroa ( 2 %). Sekä yksityismetsätalouden että metsäteollisuuden ja valtion tuloissa kuusitukista ja -kuitupuusta saadut tulot laskivat suhteellisesti eniten. Kymmenen edeltäneen vuoden keskiarvoon verrattuna kantorahatulot olivat lähes 15 prosenttia alemmat. Yksityismetsien hehtaarikohtainen liiketulos laski ennakkotietojen mukaan 83 euroon hehtaarilta. Edellisvuoteen verrattuna tulos oli reaalisesti 8 euroa hehtaarilta huonompi (deflatoitu elinkustannusindeksillä). Länsi-Suomessa liiketulos oli 100 euroa ( 10 %), Itä-Suomessa 130 euroa ( 6 %) ja Pohjois-Suomessa 28 euroa ( 9 %) hehtaarilta. Kaikilla alueilla liiketulos jäi selvästi (15 23 %) alle kymmenen vuoden keskiarvon. Kantohintojen aleneminen pudotti puuntuotannon sijoitustuoton negatiiviseksi 3 prosenttiin. (Lähde: Metsäntutkimuslaitos). 12

15 2. MAATALOUSTUOTTAJAIN ETELÄ- POHJANMAAN LIITTO TOIMIALUE Maataloustuottajain Etelä-Pohjanmaan liiton toimialue käsittää perinteisen suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan, jonka alueella toimii 32 maataloustuottajain yhdistystä JÄSENET 1. Kunniajäsenet Martta Ahonen emäntä Evijärvi Antti Franssila agrologi Alajärvi Reino Penttilä maanviljelysneuvos Nurmo Simo Vaismaa toiminnanjohtaja Isokyrö 2. Maataloustuottajain yhdistykset (32) Maataloustuottajain Alahärmän, Alajärven, Alavuden, Evijärven, Ilmajoen, Isojoen, Isonkyrön, Jalasjärven, Jurvan, Karijoen, Kauhajoen, Kauhavan, Kortesjärven, Kuortaneen, Kurikan, Laihian, Lappajärven, Lapuan, Kristiinan, Leh timäen, Nurmon, Peräseinäjoen, Seinäjoen, Soinin, Teuvan, Tiis tenjoen, Töysän, Vimpelin, Vähänkyrön, Ylihärmän, Ylistaron ja Ähtärin yhdistykset. 3. Manttaalikunnat (26) Alahärmän, Alajärven, Alavuden, Evijärven, Isojoen, Isonkyrön, Jalasjärven, Jurvan, Karijoen, Kauhajoen, Kauhavan, Kuortaneen, Kurikan, Laihian, Lappajärven, Lapuan, Lehtimäen, Nurmon, Peräseinäjoen, Teuvan, Töysän, Vimpelin, Vähänkyrön, Ylihärmän, Y listaron ja Ähtärin manttaalikunnat. 4. Osuusmeijerit (2) Evijärven ja Härmän Seudun Osuusmeijerit. 5. Osuuskunnat (3) Itikka Osuuskunta, Osuuskunta Maitosuomi ja Meijeriosuuskunta Milka 6. Muut yhteisöjäsenet (2) Evijärven Peruna Oy ja Tapiola-ryhmä 13

16 2.3. HALLINTO, EDUSTAJAT JA TOIMIHENKILÖT 1. Johtokunta Tehtävässä vuodesta Puheenjohtaja: Johanna Kankaanpää, Ähtäri 2006 (johtok. 2000) Varapuheenjohtaja: Harri Takala, Yihärmä 2011 (johtok. 2007) Jäsenet: Kai Kytölä, Jalasjärvi 2008 Sami Yli-Rahnasto, Kauhajoki 2000 Timo Kankaanpää, Ilmajoki 2008 Veli-Pekka Aila, Ylistaro 2012 Jyrki Malm, Karijoki 2007 Marja-Leena Laakso, Vimpeli 2007 Jussi Kangas, Lapua Maitovaliokunta Puheenjohtaja: Kai Kytölä Jäsenet: Juha Vuorela, Jarmo Tohni, Jari Laukkonen, Marianne Hanhimäki, Mervi Piispanen, Jyrki Malm, Juhani Pitkäranta Asiantuntijat: Antti Tukeva Sihteeri: Yrjö Ojaniemi 3. Lihavaliokunta Puheenjohtaja Sami Yli-Rahnasto Jäsenet: Tero Ojala, Esa Kaarto, Antti Yliluoma, Kari Yli- Ojanperä, Mauno Ylinen Asiantuntijat: sikakerho: Tero Ojala, nautakerho: Heikki Vehkaoja, lammaskerho: Juha Annala, broilerasiantuntija: Matti Kangas, Kananmuna: Pasi Pärnänen Sihteeri: Markku Mäki-Mantila 4. Sosiaalipoliittinen valiokunta Puheenjohtaja: Markku Jaakkola Jäsenet: Pertti Saarinen, Arja Nokso, Asko Ojala, Marja- Leena Laakso Sihteeri: Miia Kaappola 5. Maaseutunuortenvaliokunta Puheenjohtaja: Antti Yli-Hynnilä Varapuheenjohtaja: Toni Harju Jäsenet: Jaakko Karhu, Janne Autio, Jouni Kleimola, Pasi Ketelä Johtokunnan edustaja: Jussi Kangas MTK:n Johtok.Maas.nuorten edustaja: Timo Kankaanpää Sihteerit: Miia Kaappola ja Hanna Helander 6. Kuluttajatyöryhmä Puheenjohtaja: Tommi Laine Jäsenet: Inkeri Niemitalo, Milla Mattila, Liisa Vuorela, Päivi Koskela, Marja-Leena Laakso, Jussi Kangas, Tuire Ala- Prinkkilä Sihteerit: Seija Vierula ja Hanna Helander 7. Yrittäjävaliokunta Puheenjohtaja: Jari Kamunen Jäsenet: Johanna Kankaanpää, Juho Anttikoski, Hannu Uitto, Ari Hyvölä, Veli-Matti Koskela, Arto Huhtala Sihteeri: Markku Mäki-Mantila 8. Viljavaliokunta Puheenjohtaja: Harri Takala Jäsenet: Esa Similä, Seppo Kivijärvi, Kari Vaismaa, Jussi Kangas, Veli-Pekka Aila, Timo Kankaanpää, Jussi Hantula Asiantuntija: Henri Honkala Sihteeri: Markku Mäki-Mantila 9. Työvaliokunta Puheenjohtaja: Johanna Kankaanpää Varapuheenjohtaja: Harri Takala Jäsenet: Kai Kytölä, Timo Kankaanpää Sihteeri: Yrjö Ojaniemi 10. Pohjanmaan ympäristö- ja maapoliittinen valiokunta Puheenjohtaja: Jari Laukkonen Varapuheenjohtaja: Heikki Syri Jäsenet: Tapio Luomala, Heimo Pirttimäki, Martin Jakas, Henrik Östman Asiantuntija: Lauri Pakka Sihteeri: Yrjö Ojaniemi MTK-Etelä-Pohjanmaan ja ProAgria Etelä- Pohjanmaan yhteiset valiokunnat: 11. Kasvintuotantovaliokunta Puheenjohtaja: Harri Takala Jäsenet: Reijo Toppari, Timo Erkkilä, Johanna Tuurinkoski, Jarmo Vainionpää, Mika Kuusisto, Petri Huttunen, Kari Vaismaa, Esa Similä, Arjo Kangas Sihteeri: Henri Honkala 12. Perunavaliokunta Puheenjohtaja: Jarmo Kattelus Jäsenet: Timo Hautaviita, Jarmo Vainionpää, Mauno Ylinen, Jukka Nurmi, Jouni Alavillamo, Jussi Tuomisto, Ossi Paakki, Henri Honkala Sihteeri: Katja Anttila 13. Edustajat MTK:n valtuuskunta Jari Laukkonen, Kauhava (Kortesjärvi) Johanna Kangastie, Kuortane Matti Kangas, Lapua Hannu Uitto, Laihia Johanna Kankaanpää, Ähtäri, puheenjohtaja varalla Hannu Sippola, Kauhava Päivi Koskela, Kauhajoki Jaakko Ranto, Ilmajoki Pertti Vesala, Evijärvi Harri Takala, Ylihärmä, varapuheenjohtaja 14

17 MTK:n johtokunta, II Puheenjohtaja Mauno Ylinen, Kauhava (Alahärmä) Lännen Tehtaat Oy yhtiökokousedustaja varalla Markku Mäki-Mantila, Ilmajoki Jussi Hantula, Seinäjoki MTK:n johtokunta Nuorten edustaja MTK:n Säätiön hallintoneuvosto Timo Kankaanpää, Ilmajoki Yrjö Ojaniemi, Lapua MTK:n valiokunnat - peruna Timo Hautaviita, Karijoki - MTK:n JK edustaja Mauno Ylinen, Kauhava (Alahärmä) - tärkkelysperunajaosto - Evijärven Peruna Vesa Savola, Lappajärvi - Lapuan Peruna Ilpo Ulvinen, Lapua - MTK:n JK edustaja Mauno Ylinen, Kauhava (Alahärmä) - vilja Harri Takala, Kauhava (Ylihärmä) - MTK:n JK edustaja Timo Kankaanpää, Ilmajoki - kylvösiemenjaosto Seppo Kivijärvi, Evijärvi - MTK:n JK edustaja Timo Kankaanpää, Ilmajoki - mallasohrajaosto Esa Similä, Laihia - öljykasvijaosto Kari Vaismaa, Isokyrö - sokerijuurikas Jussi Hantula, Seinäjoki - tuotantotalous Arto Huhtala, Jalasjärvi - vero Hannu Uitto, Laihia - maaseutuyrittäjä Jari Kamunen, Kuortane - kananmuna Pasi Pärnänen, Seinäjoki (Peräseinäjoki) - liha - Atrian edustaja Esa Kaarto, Vähäkyrö - MTK:n JK edustaja Mauno Ylinen, Kauhava (Alahärmä) - sikajaosto Tero Ojala, Ilmajoki - siipikarjalihajaosto - Itikan edustaja Matti Kangas, Lapua - Atrian edustaja Juha Kiviniemi, Jalasjärvi - Atrian edustaja Rauno Lähteenmaa, Ilmajoki - Suomen Broileryhdistys Petri Yli-Soini, Seinäjoki (Nurmo) - lammasjaosto - MTK:n JKedust. Timo Kankaanpää, Ilmajoki - sosiaali Miia Kaappola, Ilmajoki Jari Laukkonen, Kauhava (Kortesjärvi) - Maaseutunuorten - MTK:n JK edustaja Timo Kankaanpää, Ilmajoki Maanomistajien Arviointikeskus Oy yhtiökokousedustaja varalla As. Oy Lakeudentorni yhtiökokousedustaja varalla Yrjö Ojaniemi, Lapua Timo Kankaanpää, Ilmajoki Yrjö Ojaniemi, Lapua Markku Mäki-Mantila, Ilmajoki Ilkka Oy yhtiökokousedustaja varalla Atria Oyj yhtiökokousedustaja varalla Raision Tehtaat Oy yhtiökokousedustaja varalla Markku Mäki-Mantila, Ilmajoki Yrjö Ojaniemi, Lapua Johanna Kankaanpää, Ähtäri Kai Kytölä, Jalasjärvi Johanna Kankaanpää, Ähtäri Harri Takala, Kauhava (Ylihärmä) Anvia (Vaasan Läänin Puhelin) Oy yhtiökokousedustaja Yrjö Ojaniemi, Lapua varalla Markku Mäki-Mantila, Ilmajoki E-P:n Elinkeinotalo yhtiökokousedustaja varalla Yrjö Ojaniemi, Lapua Markku Mäki-Mantila, Ilmajoki Hirvenkaatolupien neuvottelukunta Timo Kankaanpää, Ilmajoki Markku Mäki-Mantila, Ilmajoki Muut mahdolliset varalla Yrjö Ojaniemi, Lapua Markku Mäki-Mantila, Ilmajoki Alueellinen Riistaneuvosto Timo Kankaanpää, Ilmajoki - ympäristö- ja maapoliittinen Sokerijuurikasneuvottelukunta Yrjö Kortesmäki, Seinäjoki Pohjanmaan alueen Ympäristö- ja maapoliittinen valiokunta Jari Laukkonen, Kortesjärvi 14. Tilintarkastajat - KHT Tatu Huhtala, Ernst&Young Oy - KHT Marja Huhtala, Ernst&Young Oy varalla - Tilintarkastusyhteisö Ernst&Young Oy 15. Toimihenkilöt Yrjö Ojaniemi Markku Mäki-Mantila agronomi, toiminnanjohtaja järjestöagrologi kenttäpäällikkö Miia Kaappola järjestöagrologi Vanhempain vapaalla Seija Vierula toimistosihteeri Hanna Helander järjestöagrologi Karoliina Streefkerk järjestöagrologi (Kaappolan sijaisena) 15

18 2.4. MTK-ETELÄ-POHJANMAAN LIITON JA TUOTTAJAYHDISTYSTEN JÄSENMÄÄRÄT VUODEN 2012 LOPUSSA MTK Jäsenrekisteri Tilalukumäärät 1/7/2013 Peltoa Tiloja Viljelijöitä Perheen- Muita Jäseniä Muutos Yhdistys 0,01-9, , , , , > Metsätilat Yhteensä yhteensä jäseniä henkilöj. yht. ed. vuod. ALAHÄRMÄN YHDISTYS ALAJÄRVEN YHDISTYS ALAVUDEN YHDISTYS EVIJÄRVEN YHDISTYS ILMAJOEN YHDISTYS ISOJOEN YHDISTYS ISONKYRÖN YHDISTYS JALASJÄRVEN YHDISTYS JURVAN YHDISTYS KARIJOEN YHDISTYS KAUHAJOEN YHDISTYS KAUHAVAN YHDISTYS KORTESJÄRVEN YHDISTYS KUORTANEEN YHDISTYS KURIKAN YHDISTYS LAIHIAN YHDISTYS LAPPAJÄRVEN YHDISTYS LAPUAN YHDISTYS KRISTIINAN YHDISTYS LEHTIMÄEN YHDISTYS NURMON YHDISTYS PERÄSEINÄJOEN YHDISTYS SEINÄJOEN YHDISTYS SOININ YHDISTYS TEUVAN YHDISTYS TIISTENJOEN YHDISTYS TÖYSÄN YHDISTYS VIMPELIN YHDISTYS VÄHÄNKYRÖN YHDISTYS YLIHÄRMÄN YHDISTYS YLISTARON YHDISTYS ÄHTÄRIN YHDISTYS Yhteensä Puhtaat metsätilat on eritelty omana ryhmänään. Ryhmässä muut henkilöjäsenet on mukana muiden henkilöjäsenten lisäksi yhdistysten kunnia-, opiskelija- ja yhteisöjäsenet. Vuonna 2012 liiton alueella oli tukia hakeneita aktiivitiloja 7432 kpl. 16

19 3. LIITON TOIMINTA 3.1 YLEISTÄ Vuosi 2012 oli liiton 95. toimintavuosi. Liitto juhlikin 95-vuotista taivaltaan kutsumalla luottamushenkilöitä ja sidosryhmien edustajia Elinkeinotalolle iltatilaisuuteen. Kertomusvuoden kuluessa tapahtui paljon sekä maatalouspolitiikassa että muillakin MTK:n jäsenkunnan kannalta keskeisillä sektoreilla. Tärkeitä vuoden 2011 edunvalvonta-asioita olivat erityisesti EU-maatalouspolitiikan uudistukseen liittyneet monet kysymykset ja käsittelyvaiheet. Kertomusvuonna esille nousivat erityisesti EU-budjetin rahoitusraamin valmistelu ja sisältökysymyksistä loppuvuodesta mm. turvemaiden kyntökielto, täydentävät ehdot, ympäristötukijärjestelmän jatko, viherryttäminen ja tuotantoon sidottujen tukien käyttömahdollisuus. Muita vuoden 2012 edunvalvontakysymyksiä olivat mm. valtion budjettivalmistelu, tuottajan asema markkinoilla ja elintarvikeketjun toimivuus sekä erilaiset ympäristökysymykset. Erityisesti maakunnallisina edunvalvonta- ja järjestöasioina vuonna 2012 korostuivat maa- ja ympäristöpolitiikkaan ja suojeluun liittyvät kysymykset, kauppatempaukset ja kuluttajatyö, julkiset ruokahankinnat ja hankintarenkaiden toiminta. Lisäksi aikaisempien vuosien tapaan liitto toimi aktiivisesti maakunnassa mm. maaseutuohjelmien, maakuntakaavoituksen, vesienhoito-ohjelmien ja ilmastokysymysten ym valmistelussa. Vuosi 2012 oli MTK:n liittokokousvuosi. Liittokokous pidettiin työkokouksena kesäkuun lopussa Savonlinnassa. Liittokokousasiakirjojen valmistelu ja laajemminkin MTK-järjestön kehittämiseen liittyvä työskentely sitoivat paljon resursseja järjestön kaikilla tasoilla. Liittokokouksen jälkeen järjestöasioissa keskeisiä kysymyksiä olivat yhdistysten vuoden valmistelu (toteutetaan vuonna 2013) ja MTK:n metsäjäsenyyteen ja metsänhoitoyhdistysten tulevaan asemaan liittyvien kysymysten käsittely. Muista kertomusvuonna tapahtuneista asioista ja ilmiöistä historiaan jäävät mm. sateinen kesä ja erittäin sateinen syksy. Sateiden vuoksi sadonkorjuu kesti pitkään ja olosuhteet olivat erittäin hankalat. Sateista seurasi myös poikkeuksellisia tulvia liiton toimialueella. Märästä syksystä seurasi myös lannanlevitysongelmia. Muita liiton ja koko järjestön toimintaan vaikuttaneita asioita olivat syksyllä 2012 järjestetyt kunnallisvaalit ja loka-marraskuussa postivaalina toteutetut metsänhoitoyhdistysten vaalit. Muita kertomusvuonna tapahtuneita asioita olivat mm. Lähivakuutuksen ja Tapiolan yhdistyminen, Kauhavan varuskunnan lakkauttamispäätökset, hallituksen kuntauudistusesitykset, sosiaali- ja terveyshallinnon muutosesitykset, Euroopan talouskriisin jatkuminen edelleen ja siihen liittyneet lukemattomat tukipaketit ja hätäratkaisut. Yleisen taloudellisen tilanteen kehityksestä ja maaja metsätalouden tuotantotilanteesta sekä toimintaympäristön tilanteesta kertomusvuonna kerrotaan tarkemmin vuosikertomuksen osassa 1. EU:n maatalouspolitiikka EU:n maatalouspolitiikan seuraavan, vuosia koskevan uudistuksen valmistelu oli käynnissä koko kertomusvuoden. Valmistelu tulee jatkumaan vuosina ja uudistus tulee voimaan aikaisintaan vuonna Vielä kertomusvuoden kesällä komissio Kertomusvuoden tulvat jäävät monelle mieleen. Kuvassa syystulvan kastelemaa lakeutta Ilmajoelta. 17

20 piti kiinni alkuperäisestä aikataulusta, että uudistus olisi astunut voimaan jo 2014 alusta. Syksyn mittaan kuitenkin näytti yhä varmemmalta, että uudistusta joudutaan lykkäämään. Maaseudun Tulevaisuus uutisoikin asiasta jo marraskuun lopulla ja virallinen komission ilmoitus asiasta saatiin tammikuussa Tuottajaliitto seurasi EU-uudistuksen valmistelua tiiviisti ja asiaa käsiteltiin mm yhdistysten kokouskierroksella. Liitto piti myös yhteyttä sekä kansallisiin että EU-tason päättäjiin asian tiimoilta ja piti myös maakunnallisia sidosryhmiä informoituna valmistelun etenemisestä. EU:n komission lakiesitykset annettiin jo lokakuussa 2011, jonka jälkeen vuoden 2012 aikana Euroopan parlamentti valmisteli omia lausuntojaan paketista. Euroopan parlamentin CAP -lausuntoluonnokset julkaistiin kesäkuussa. Näihin jätettiin heinäkuun puolivälin takarajaan mennessä yli muutosesitystä. Muutosesitysten pohjalta raportöörit ja eri puolueryhmät valmistelivat asiaan liittyviä kompromissiesityksiä. Parlamentin maatalousvaliokunta lykkäsi alun perin marraskuuksi suunnitellun raporttien hyväksynnän vuoden 2013 puolelle EU:n rahoituskehysneuvottelujen viivästymisen vuoksi. EU-maatalousuudistuksen sisältökysymyksistä kotimaiseen keskusteluun nousi loppuvuodesta 2012 erityisesti ns. turvemaiden kyntökielto. MTK ja tuottajaliitot katsoivat, että kielto olisi kohtalokas tilojen kehittämiselle. Asiaa käsiteltiin järjestön eri tasoilla ja kotimaisia päättäjiä yritettiin saada ymmärtämään asian tärkeys. Suomen virallista kantaa kysymykseen valmisteltiin eduskunnan kolmessa valiokunnassa, mutta ainoastaan maa- ja metsätalousvaliokunta vaati kieltoa kumottavaksi. Ympäristövaliokunnassa ja suuressa valiokunnassa enemmistö kannatti turvemaiden kyntökieltoa. EU-parlamentin äänestyksissä asian käsittely siirtyi vuoden 2013 puolelle. Kertomusvuonna EU:ssa valmisteltiin päätöstä EU:n tulevaksi rahoituskehykseksi vuosille Valmistelun pohjalla oli komission vuonna 2011 antama esitys, jonka mukaan maatalousbudjetti olisi jäädytetty vuoden 2013 tasolle. Reaalinen leikkaus olisi ollut laskelmien mukaan 12%. Jäsenmaiden kannat jakautuivat ns. nettosaajien ja nettomaksajien välillä. Nettomaksajat, johon ryhmään myös Suomi kuului, halusivat pienentää merkittävästi komission ehdottamaa budjettia. Marraskuussa huippukokous (jäsenmaiden pääministerit) kokoontuivat käsittelemään uutta kompromissiesitystä, jossa rahoitusta olisi leikattu noin 4 prosenttia lisää. MTK oli huolissaan siitä, että tiukka budjettilinja voisi johtaa erityisesti maaseudun kehittämisvarojen leikkaukseen ja pienentää siten entisestään Suomen saamaa EU-rahoitusta. Suomelle marraskuun huippukokouksessa oli tarjolla merkittävä lisäkirjekuori maaseudun kehittämisvaroihin. Marraskuun lopun huippukokouksessa ei kuitenkaan päästy sopuun asiasta, vaan päätös asiasta venyi vuoden 2013 puolelle. Budjettikehysneuvottelut Kevään 2012 aikana MTK vetosi hallitukseen, että maatalous ja maaseudun elinkeinot jätetään budjettileikkausten ja kiristysten ulkopuolelle. Myös MTK-Etelä- Pohjanmaa vetosi päättäjiin ÖSP:n kanssa yhteisessä kannanotossa. Hallitus päätti budjettipäätöksistä maaliskuussa. Päätökset olivat tuottajajärjestölle suuri pettymys, sillä niissä leikattiin merkittävästi maatalouden suoria tukia ja sosiaaliturvaa. MTK moitti kehyspäätöksiä ja totesi mm., että kehysriihipäätökset luovat hallitukselle suuret paineet onnistua EU:n maatalouspolitiikan rahoitusratkaisuissa.. MTK paheksui, että kansallisten viljelijätukien toistuvat leikkaukset pudottavat maatalouden tuloja, minkä lisäksi viljelijäperheet joutuvat muiden kotitalouksien tavoin hallituksen menoleikkausten ja veronkorotusten maksumiehiksi. Lisäksi MTK muistutti, että ratkaisussa ei toteutettu vihreän kasvun mahdollisuuksia, jotka olisivat tarjonneet huonossa taloustilanteessa Suomelle kasvua, vaurautta ja lisää työpaikkoja. Syksyn budjettiriihi Kertomusvuoden syksyllä budjettiriihen valmistelussa MTK pyrki vielä vaikuttamaan hallituksen kehyspäätöksien mukaisiin budjettilinjauksiin. Vuoden 2013 valtion tulo- ja menoarviossa leikkaukset ja kiristykset kuitenkin toteutuivat pääosin kehyspäätösten mukaisesti. Kansallista tukea leikattiin 544 miljoonasta eurosta 511 miljoonaan euroon. Tämän lisäksi maataloudelta peritään takaisin aikaisemmin maksettu väliaikainen kriisituki noin 10 milj. euroa. Budjettimäärärahojen leikkaukset jouduttiin ottamaan huomioon loppuvuodesta käydyissä vuoden 2013 kansallisen tuen neuvotteluissa. Lisäksi maatilojen hyvinvointia koskevissa budjettiluvuissa oli lukuisia heikennyksiä. Kansallisen tuen ratkaisu Kertomusvuoden 2012 lopulla tuottajajärjestöt ja valtio kävivät neuvotteluja vuoden 2013 kansallisesta tuesta. Lähtökohdat neuvotteluille olivat huonot, sillä kansallisen tuen määrärahan leikkaus oli 30 miljoonaa euroa ja liikkumavara oli muutenkin pieni. Sika- ja siipikarjasektorilla ratkaisua rajoitti 141-päätöksen mukaiset leikkaukset. Ratkaisussa valtio päätti yksipuolisesti sika- ja siipikarjatukien leikkauksesta AB-alueella komission päätöksen mukaisesti ja leikkasi C-alueen tukea 2/3-osaa AB-alueen leikkauksesta. MTK ei hyväksynyt ratkaisua tältä osin. Muiden tukien osalta muutokset olivat hyvin pieniä eli käytännössä tuet maksetaan saman tasoisina kuin vuonna Neuvotteluissa sovittiin lisäksi tekstikirjauksina tavoitteista, että kriisissä olevien tuotantosektoreiden tilannetta pyritään parantamaan jatkossa käytettävissä olevilla välineillä. Lopulliset päätökset vuoden 2013 kansallisista tuista hallitus antoi vuoden 2013 tammikuussa. Investointituet ja Makeran tilanne Vuoden 2012 lopulla tehtiin ratkaisuja vuoden 2013 investointitukia koskevasta lainsäädännöstä. Rahoituskohteet ja tukitasot säilyivät pääosin ennallaan. Muutoksia tuli uusiutuvan energian käytön edistämiseksi tarkoitettuun lämpökeskusten tukeen. Jatkossa 35 prosentin enimmäistuki hyväksyttävistä kustannuksista voidaan myöntää kokonaan avustuksena, kun se aiemmin on 18