SIIKAJOKI MAANKÄYTTÖSTRATEGIA SIIKAJOEN KUNTA. AIRIX Ympäristö Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIIKAJOKI MAANKÄYTTÖSTRATEGIA SIIKAJOEN KUNTA. AIRIX Ympäristö Oy"

Transkriptio

1 SIIKAJOKI MAANKÄYTTÖSTRATEGIA AIRIX Ympäristö Oy Sepänkatu 9 A 7, Oulu Puh Fax SIIKAJOEN KUNTA

2

3 SISÄLLYS 1. JOHDANTO PROSESSI LÄHTÖKOHDAT Historiaa Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Siikajoen kaavatilanne NYKYTILANNE Väestö ja asuminen Liikenne Elinkeinot Palvelut Kuntatalous Virkistys Lähtötietoanalyysi Asiantuntijahaastattelut Muut lähtökohdat VISIO JA MAANKÄYTTÖSTRATEGISET TAVOITTEET Ohjausryhmän ja kunnanvaltuuston työlle asettamat tavoitteet Muut tavoitteet STRATEGIA Maankäytön strategia Toimenpiteet Asuminen Elinkeinot Palvelut Liikenne Virkistys Talous Muuta Vaikutusten arviointi Maankäyttöstrategian riskit Seuranta LÄHTEET...29

4

5 1. JOHDANTO Siikajoen ja Ruukin kunnat yhdistyivät alkaen yhdeksi Siikajoen kunnaksi. Kuntien yhdistymisen kautta pyritään parantamaan alueen asukkaiden elinolosuhteita ja elinkeinojen toimintamahdollisuuksia sekä edistämään kunnan toimintakykyä, toiminnan taloudellisuutta ja palvelujen järjestämistä alueen asukkaille. Yhdistyminen tuo uudelle kunnalle monenlaisia haasteita liittyen työvoimaan, palvelujen järjestämiseen, painopistealueiden hakemiseen ja kunnan kehittämiseen. Yksi kehittämisteema on maankäyttö ja sen suunnittelu. Vanhojen kuntien, Siikajoen ja Ruukin, maankäytölliset painotukset ovat olleet osittain erilaisia; Siikajoella on vahvistettu asumisen alueita, Ruukissa taas painotettu vahvemmin yritystoiminnan edellytyksiä. Kuntien yhdistymistilanteessa on nähty tärkeäksi saattaa tavoitteet yhteen. Työkaluksi on valittu maankäyttöstrategia, jossa on tarkoituksena luoda uuden kunnan maankäytölliset puitteet. Lähtökohtina huomioidaan myös mm. palvelujen järjestämisen problematiikka oleellisena tekijänä maankäytölle. Palvelurakenne on tärkeä asia kunnan taloudellisen tehokkuuden kannalta. Tässä työssä pyritään kuitenkin pitkällä tähtäimellä kunnan elinvoiman kehittämiseen Siikajoella määritellyn elinkeinojen ja asumisen kehittämisohjelman mukaisesti. Lopputulokseksi saadaan maankäyttöohjelma, johon on kirjattu lähtökohdat, tavoitteet sekä strategia ja toimenpideehdotukset tavoitteiden saavuttamiseksi. 2. PROSESSI Maankäyttöstrategia on prosessina monipuolinen ja vuorovaikutukseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Työ on aloitettu perustietojen keräämisellä ja nykytilanteen arvioinnilla. Tässä vaiheessa on tavoitteiden pohjaksi haastateltu alueen ulkopuolisia asiantuntijoita. Lähtökohtien perusteella on analysoitu Siikajoen tulevaa kehitystä. Maankäyttöstrategian tavoitteet on muodostettu vapaamuotoisella ja innovatiivisella tavalla. Tavoitteet kerättiin ns. eläytymismenetelmän avulla, jossa ohjausryhmän jäsenet kirjoittivat tulevaisuuden tarinoita annetun kehystarinan pohjalta. Kirjoitusten perusteella johdettiin Siikajoen maankäyttöstrategian visio. Strategia luotiin tavoitteiden pohjalta rakennettujen rakennemallien ja niiden vertailun kautta. Rakennemallit ja niiden vertailu löytyvät tämän raportin liitteestä (liite I). Maankäyttöstrategian työstämiseen ovat työryhmän ja ohjausryhmän lisäksi osallistuneet Siikajoen valtuutetut. Valtuutetuille on järjestetty valtuustoseminaari sekä rakennemalli että työn loppuvaiheessa. Valmis strategia on hyväksytty Siikajoen kunnanhallituksessa ( 603) ja valtuustossa ( 151). Maakuntakaava Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asiantuntijahaastattelut Eläytymismenetelmä Suunnittelutyötä on ohjannut ohjausryhmä, jonka jäsenet ovat Pekka Aittooja, Ulla Alaaho, Timo Jaakkola, Mikko Karhumaa, Keijo Mustonen, Sami Nyman, Merja Ojanperä, Pekka Rautio ja Kaisu Tuomi. Työn laatimisesta on vastannut AIRIX Ympäristö Oy:ssä FM Johanna Lehto sekä DI Tapio Tuuttila ja FM Kimmo Vähäjylkkä. Väestö, asuminen Alueen lähtökohdat Virkistys Liikenne Elinkeinot, palvelut Tavoitteiden ja visio päättäminen VE1 VE2 VE3 vertailu Valittu malli, strategia ja toteuttamisohjelma OHJAUSRYHMÄN KOKOUKSET VALTUUSTO SEMINAARI VALTUUSTO SEMINAARI Lähtökohdat Tavoitevaihe Rakennemallivaihe Strategiavaihe 12/200701/ / / /2008 5

6 3. LÄHTÖKOHDAT Siikajoki sijaitsee PohjoisPohjanmaalla Siikajoen laaksossa ja merenrannalla. Siikajoki on osa Raahen seutukuntaa yhdessä Raahen, Pyhäjoen ja Vihannin kanssa. Naapurikunnat ovat Raahe, Vihanti, Rantsila, Lumijoki ja Liminka sekä Hailuoto. Siikajoki sijaitsee Oulun ja Raahen välissä, etäisyyttä Ouluun on noin 60 km (45 min) ja Raaheen noin 25 km. Junayhteys Ouluun kestää Siikajoen matkustajaliikenteen pysähdysasemalta Ruukista alle puoli tuntia. Siikajoen kunta on syntynyt, kun Ruukin ja Siikajoen kunnat lakkautettiin, ja tilalle perustettiin uusi kunta Siikajoki alkaen. Ruukin kunta on syntynyt vuonna 1973 Paavolan ja Revonlahden yhdistyessä. Uusi Siikajoki on vahva ja kehittyvä maaseutukunta. Siikajoen pintaala on km 2. Alueella erityistä on jääkauden jälkeen alkanut maankohoaminen, joka jatkuu edelleen noin 8 mm vuosivauhdilla. Rantaviiva muuttuu jatkuvasti ja merestä kohoava maa muuttuu rantaniityksi. Alavat rantaalueet ovat arvokkaita lintuvesiä. 3.1 Historiaa Ruukki on paljastunut jääkauden jälkeen siten, että rantaviiva oli 4000 vuotta sitten Revonlahden Lahtirannalla kulkien Isonmaanperän kautta Paavolan tienoille ja sieltä Hummastinvaaralle. Seutua ovat asuttaneet aikoinaan lappalaiset, jotka lähtivät pirkkalaisten ja hämäläisten tieltä. 1500luvun alussa Siikajokilaakson ainoaksi kyläksi mainitaan Revonlahti, vaikkakin Siikajoella sanotaan olleen vahvaa asutusta (yli 40 taloa) jo 1540luvulla, kun veroluetteloita alettiin pitämään. Savolaisia alueelle tuli 1540luvulla, ja peltoviljely alkoi kehittyä. Siikajokivarteen on jäänyt myös karjalaisia kulkukauppiaita, laukkuryssiä. Ruukista Revonlahdelle vievä vanha tie on nimeltään Siikasavontie. Ruukin yritystoiminnan juuret ulottuvat vuoteen 1672, jolloin Pietari Brahe, tuolloin maan korkein virkamies, perusti Ruukinkosken pohjoisrannalle potaskatehtaan. Potaskaa (kaliumkarbonaattia) tehtiin koivun tuhkasta, ja käytettiin lasin ja saippuan valmistukseen. Ruukin sanotaan pitkään eläneen savesta, puusta ja hiekasta. Rautatie Ruukkiin valmistui Oulun läänin ensimmäinen ajanmukainen vesi ja viemärilaitos valmistui Ruukkiin Siikajoella on runsaasti vanhaa rakennuskantaa. 3.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista vuonna Alueidenkäyttötavoitteiden tarkistus on käynnissä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tuodaan alueiden suunnitteluun maakuntakaavan kautta. Tavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen, jotka ovat: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Näistä kaksi viimeistä eivät koske Siikajokea. Siikajoen maankäyttöstrategian kannalta tärkeitä kohtia tavoitteissa ovat: 6

7 Toimiva aluerakenne: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä huomioidaan hajaasutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia, pysyviä asukkaita. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta edistetään hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttämällä taajamia. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä varaamalla riittävät alueet elinkeinotoiminnoille. Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä pyritään vähentämään liikennetarvetta, parantamaan liikenneturvallisuutta ja edistämään joukkoliikenteen edellytyksiä. Keskusta alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen ja vapaaajan alueina. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu ja muita vapaaajan toimintoja suunnattava mahdollisuuksien mukaan tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuurin hyväksikäyttöä. Alueidenkäytön suunnittelussa on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta. Kulttuuri ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden välillä edistetään mahdollisuuksien mukaan. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisemaalueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään liikenne ja kuljetustarpeen vähentämiseen sekä liikenneturvallisuuden ja ympäristöystävällisten liikennemuotojen käyttöedellytysten parantamiseen. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja verkostoja. 3.3 Maakuntakaava Seuraavassa on esitetty strategian kannalta merkittävimpiä maakuntakaavamerkintöjä määräyksineen. Määräyksistä on poimittu strategian kannalta tärkeimpiä kohtia. Siikajoki kuuluu Raahen kaupunkimaaseutu vuorovaikutusalueeseen, jossa tulee kehittää kaupungin ja maaseudun vuorovaikutukseen perustuvaa elinkeinotoimintaa, etätyötä ja asumista. Asutus, palvelut ja työpaikat on pyrittävä ohjaamaan olemassa oleviin kuntakeskuksiin ja kyliin, uudisrakentaminen yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti. Siikajoki on osa Siikajokilaakson maaseudun kehittämisen kohdealuetta, jossa tulee kehittää erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Lomaasutuksen ja matkailupalvelujen kehittämisellä tuetaan maaseudun säilymistä asuttuna. Vanha Siikajoki sekä vanhan Ruukin kunnan suojelualueet kuuluvat luonnon monikäyttöalueeseen, jolla osoitetaan virkistyskäytön kannalta kehitettäviä, arvokkaita luontokohteita sisältäviä aluekokonaisuuksia. Alueelle tulee muodostaa reitistöjä. Lisäksi Siikajoen varrella ja merenrannalla kulkee viheryhteystarve, jolla osoitetaan tavoitteellista ulkoilun runkoreitistöä viheralueineen. Revonlahdelta Siikajoenkylälle ja edelleen Karinkantaan sekä kantatieltä 86 Luohualle kulkee kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittävä tie tai reitti, jonka käyttöä matkailussa ja virkistyksessä pyritään soveltuvin osin edistämään kuitenkin kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot sekä linjaus huomioiden. Siikajoella on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti (Siikajoen suu ja MankilaSipola) ja maakunnallisesti 7

8 tärkeitä alueita sekä valtakunnallisesti tärkeitä kohteita. Lisäksi alueelta löytyy perinnemaisemakohteita (Säärenpää/Heikkilä ja YliPatokosken joenrantalaidun) ja muinaisjäännöskohteita. Siikajoella on pohjavesialueita, tärkeitä pohjavesivyöhykkeitä sekä Natura 2000verkoston alueita ja luonnonsuojelualueita. Lisäksi Siikajoelta löytyy arvokkaita harjualueita. Siikajoen kylistä Ruukki, Siikajoenkylä, Revonlahti ja Paavola ovat taajamatoimintojen alueita, joilla tulee huomioida taajamien toiminnallinen ja taajamakuvallinen kehittäminen sekä yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. Alueet ovat asumisen, palvelujen, teollisuus ja muiden työpaikkaalueiden sijoittumis ja laajentumisalueita. turvata tasapuoliset mahdollisuudet rantaalueiden käyttöön varaamalla riittävästi rantaa yleiseen virkistykseen. Lomaasutuksen kasvuun tulee varautua. Tavoitteena on hyvien vapaaajan ympäristöjen muodostaminen tasapuolisesti eri käyttäjäryhmille. Vakituisen asumisen ja lomaasutuksen sijoittumisessa suositaan kyläkeskusten, taajamien ja matkailukeskusten läheisyyttä. Suunnitelmallisella asuntorakentamisella tuetaan erityisesti maaseudun asutuksen ja palvelujen säilymistä. 3.4 Siikajoen kaavatilanne Siikajoen vuoden 2007 kaavoituskatsauksen mukaan kunnassa on voimassa seuraavat kaavat (löytyvät myös internetistä, > kaavakartat): Tuomioja, Luohua, Saarikoski ja Karinkanta ovat maaseutuasutuksen kannalta tärkeitä kyläkeskuksia, joiden asemaa on pyrittävä vahvistamaan sovittamalla yhteen asumisen, alkutuotannon ja muun elinkeinotoiminnan tarpeet sekä kehittämällä kylän ydinaluetta. Maakuntakaavan mukaan hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden säilyminen tuotantokäytössä on turvattava. Maaseutua kehitettäessä on pyrittävä sovittamaan yhteen asutuksen tavoitteet ja maatalouden, mukaan lukien karjatalouden, toimintaedellytykset. Metsätaloutta suunniteltaessa tulee edistää metsien monipuolista hyödyntämistä yhteensovittamalla eri käyttömuotojen ja luonnon monimuotoisuuden tavoitteita. Lisäksi tulee 8

9 4. NYKYTILANNE Väestö vuonna 2006 Väestö vuonna 2025, ennuste Nykytilanteen analyysissä on arvioitu mennyttä kehitystä, nykytilannetta ja tulevaisuutta väestönkehityksen, väestön ikärakenteen, muuttoliikkeen, työpaikka ja työllisyyskehityksen, asumisen ja palvelujen sekä kuntatalouden näkökulmasta. Nykytilanteen analyysiä hyödynnetään aluerakenteen linjauksia pohdittaessa. 16 % 22 % 25 % % Väestö ja asuminen Siikajoen väestömäärä vuonna 2007 oli Väkimäärä on laskenut neljällä hengellä vuodesta Tätä ennen väkimäärä on kasvanut edellisvuodesta. Kasvu ei ole ollut suurta, mutta suunta on ollut hyvä, sillä väestönkasvu on kunnan tavoitteena. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestömäärä tulee jatkossa kasvamaan, vaikkakaan 1990luvun taitteen tilannetta ei tulla saavuttamaan. Ennusteen mukaan Siikajoella on asukasta vuonna Kunnan nykyinen väestörakenne mahdollistaisi vielä suuremman väestönkasvun. Tämä on esitetty omavaraislaskelmassa, joka huomioi pelkästään syntyvyyden ja kuolleisuuden (ei muuttoliikettä). Sen mukaan väkiluku nousisi yli 6 500:een vuonna Siikajoen väestönkehitys (kaikki kunnat yhteensä) Lähde: Tilastokeskus, ennuste päivitetty toukokuussa 2007 Mennyt kehitys Ennuste (TK) Omavaraislaskelma (TK) Asukkaista miehiä on 52 %, naisia 48 %. Ikärakenteen osalta tilanne kunnassa on tällä hetkellä hyvä; lasten osuus väestöstä on suurempi kuin koko maassa keskimäärin, vanhusten taas pienempi. Sen sijaan vuonna 2025 ennusteen mukaan vanhuksia on neljännes väestöstä. Lasten osuuden pysyessä ennallaan työikäisten määrä vähenee. 62 % Lähde: Tilastokeskus, ennuste päivitetty toukokuussa 2007 Tarkasteltaessa väestön kehitystä ikäryhmittäin huomataan, että eläköityvien, eli 65 74vuotiaiden määrä tulee kasvamaan huomattavasti nykyisestä. Määrä tulee lähes kaksinkertaistumaan vuoteen 2025 mennessä. Myös yli 74vuotiaiden määrä kasvaa huomattavasti, lähes 50 %. Positiivista on myös ennuste, jonka mukaan lasten ja nuorten määrät tulevat kasvamaan hieman, sekä alle 7vuotiaiden että 718vuotiaiden määrien ennustetaan kasvavan noin 3 %. Sen sijaan työikäisen väestön määrä vähenee lähes 10 %. Kehitys tuo ongelmia kuntaan, sillä runsas lasten ja vanhusten osuus väestöstä tietää kasvavaa palvelutarvetta vähemmällä veronmaksajien määrällä. Toisinsanoen kunnan huoltosuhde heikkenee, väestöllisesti nykyisestä 0,71:stä 0,99:ään. Ikäryhmien suhteiden muuttuessa myös palvelutarve ja kunnan tulot muuttuvat. Tämä tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa entistä vähemmällä työssäkäyvien ja verotulojen määrällä tulee huolehtia entistä suuremmasta joukosta. Tulevaisuudessa ikääntyneiden oletetaan kuitenkin olevan toimeentuleva ja aktiivinen ryhmä. He käyttävät palveluita, ja tarvitsevat uudenlaisia asumismahdollisuuksia, esimerkiksi tuettua keskustaasumista. Ikääntyvien ryhmän kasvaessa sosiaali ja terveyspalvelujen sekä julkisen liikenteen kysynnän voidaan odottaa kasvavan, samoin kuin muiden palvelujen ja lähivirkistyksen kysynnän. 53 % 9

10 Siikajoki 16vuotiaat 718vuotiaat Työikäiset 6574vuotiaat Yli 74vuotiaat Väestö = vuotiaat vuotiaat Työikäiset vuotiaat Yli 74vuotiaat Väestö Lähde:Tilastokeskus

11 Asuminen Siikajoella on keskittynyt taajamiin ja kyliin. Siikajoen rantaalueet ovat kunnan maiseman keskeisiä elementtejä, ja luovat asumisen vetovoimatekijän. Taajamatyyppistä rakentamista on Siikajoenkylän, Revonlahden, Ruukin ja Paavolan kylissä, maaseutumaisia kyliä ovat Saarikoski, Luohua, Tuomioja ja Karinkanta. Lisäksi kunnasta löytyvät seuraavat pienemmät kyläalueet: Heinolahti, Jauhoniemi, Kivijärvi, Kuivaniemi, Merikylä, Relletti, Ylipää. Kunnan taajamaaste on alhainen, noin 50 %. 4.2 Liikenne Siikajoella on merenrantaa noin 60 km ja jokivartta yhteensä noin 120 km. Vanhastaan koko kunnan läpi kulkeva Siikajoki on toiminut tärkeänä sahateollisuuden tukinuittojen kuljetusväylänä. Vuonna 1886 Ouluun saakka jatkettu Pohjanmaan rata kulkee Ruukin kautta. Eräänä tuon ajan perintönä on Ruukissa kunnanviraston molemminpuolin kaksi rautaista niitattua siltaa. Vanhempi siirrettiin nykyiselle paikalleen rautatiesillaksi, ja "Huokausten silta" on nykyisin kevyemmän liikenteen käytössä. Ruukissa on Pohjanmaan radan matkustajaliikenteen asema, Ruukista rata haarautuu pääradan lisäksi Raahen Rautaruukin tehtaalle. Kunnan päätiet ovat valtatie 8 (Kasitie) ja kantatie 86. Lähin lentoasema on Oulunsalossa. Jokivarressa on tieyhteys merenrannasta molemmin puolin jokea, mutta se on paikoin huonokuntoinen. Liikennöitävyys onkin tärkeä kunnan tulevaisuuden kannalta. Valta, kanta, seutu ja yhdysteiden vuoden keskimääräinen ajoneuvoliikenne (ajon./vrk). (lähteenä Tiehallinto, Oulun tiepiiri, liikennemääräkartta 2006) Siikajoella on useita satamia, joista merisatamia ovat Merikylä, Tauvo ja Varessäikkä. Siikajokisuussa on Tunelin piensatama. Liikennemääräkartan perusteella voidaan sanoa, että valtatie 8 on kunnan tärkein autoliikenteen väylä. Raskasta liikennettä 8tiellä kulkee keskimäärin 510 ajoneuvoa vuorokaudessa, mikä on yli 10 % koko liikennemäärästä. Tämän tien merkityksen voidaan olettaa tulevaisuudessa entisestään korostuvan Tiehallinnon liikennemääräennusteiden ja liikennesuunnitelmien perusteella. Siikajoen eteläosat ovat vilkkaasti liikennöityjä, mutta Siikajoen alajuoksu ei sijoitu suurten liikennevirtojen varrelle. 11

12 4.3 Elinkeinot Siikajoen työpaikkatilaston mukaan Siikajoki on hyvin alkutuotantopainotteinen, sillä lähes joka neljäs työpaikka on maa ja metsätaloudessa. Teollisuutta on noin 10 % ja yhteiskunnallisissa palveluissa on kolmannes työpaikoista. Yhteensä työpaikkoja on (tieto vuodelta 2005, Tilastokeskus). Työpaikkojen määrä on 2000luvun alussa pysynyt lähes samana vuosittain, mutta vuodesta 2004 vuoteen 2005 on tapahtunut selvää laskua. Siikajoella on näkynyt 2000luvun alussa ICTpuolen lama. Ruukissa suurin kasvu on ollut jalostuksen työpaikoissa, Siikajoella työpaikkamäärä on kasvanut julkisissa ja yksityisissä palveluissa. Raahen Rautaruukin merkitys alueen työllistäjänä on suuri, terästehtaalla käy töissä noin 100 kuntalaista. Pendelöinti on alueella muutenkin runsasta, Siikajoen työllisestä työvoimasta noin 67 %:lla on työpaikka omassa kunnassa. Eniten pendelöidään Raaheen (19,7 % työllisistä), myös Ouluun ja Kempeleeseen kuljetaan runsaasti. Lähialueista Vihantiin ja Rantsilaan kulkee myös yli 10 henkeä. Siikajoelle tulopendelöintiä tulee pääosin Raahesta ja Oulusta. Pendelöinti voi olla kunnalle epäedullista, mikäli alueen työntekijät maksavat veronsa muihin kuntiin. Yrityskannan kehitys % Työpaikat % 9 % 5 % 6 % 24 % 1 % 10 % 0 % 8 % (AB) Maa ja metsätalous (C) Kaivostoiminta ja louhinta (D) Teollisuus (E) Sähkö, kaasu ja vesihuolto (F) Rakentaminen (GH) Kauppa, majoitus ja rav.toiminta (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik. (JK) Rahoitus, vakuutus, ym. toim. (LQ) Yhteiskunnalliset palvelut Toimiala tuntematon Vanhassa Ruukin kunnassa on panostettu järjestelmällisesti yritystoimintaan, erityisesti Yrityspuiston kehittämiseen. Vanhassa Siikajoen kunnassa taas on painotettu asumisen merkitystä, joten Siikajoen alajuoksulla ei ole varattu maaalueita yritystoiminnan tarpeisiin. Vanhoissa kunnissa työpaikat ovat kehittyneet seuraavasti: Ruukki Siikajoki Vuoden 2006 tilastojen perusteella Ruukissa oli 194 yritystä ja Siikajoella 60, joiden lisäksi maatiloja oli Ruukissa 242 ja Siikajoella 79. Vuonna 2007 aktiivitilojen määrä uudessa kunnassa on ollut 314. Ruukissa tilojen keskikoko oli 56 ha, Siikajoella 63 ha. Ruukki sai vuonna 2005 kunnilta ja PohjoisPohjanmaan TEkeskukselta suoria tulotukia maataloudelle 9,1 milj., Siikajoki 3,9 milj.. Siikajoella toimii saha ja puutavarateollisuuden (MsjWood Oy), metalli ja konepajateollisuuden (FinnBlast Oy, MariCompRuukki Oy, RekoKone Oy), eristevalmistuksen (Ruukin EPS Oy) ja muiden alojen yrityksiä (mm. Incap Furniture Oy). Ruukin Yrityspuisto on vanhimpia teollisia alueita Pohjois Suomessa, jonne huomattava osa kunnan teollisuudesta on keskittynyt. Ruukin Yrityspuiston alueella toimii mm. eristevalmistuksen, huonekaluvalmistuksen ja puualan yrityksiä. 12

13 Siikajoella tuotetaan vesivoimaa Pöyryn ja Ruukinkosken voimalaitoksissa. Ruukissa on runsaasti mansikanviljelyä ja luomuviljelyä. Myös laajoja turvetuotantoalueita sijoittuu kuntaan. Siikajoen erikoisuus ovat suuret eläintuotantoyksiköt. Kylistä erityisesti Luohua ja Saarikoski ovat maaseutuvaltaisia. Tauvossa taas on satama ja matkailutoimintaa. Ruukissa toimii maaseutuopisto ja sen osana PohjoisSuomen hevosurheilukeskus. Ruukissa on maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, joka on noussut MTT:n toimipaikkaverkostossa valtakunnallisesti merkittäväksi maakunnissa toimivista tutkimusasemista. Kehitteillä on Maaseudun osaamiskeskus. Tällä hetkellä alueella toimii osaamisverkosto Oras, joka on maaseutuyritysneuvonnan toimintamalli, maaseudun alueellinen kehittämisen veturi. Osaamisverkoston yhteydessä on MTT:n tutkimuskeskuksessa maaseutuprofessuuri. Lisäksi kuntaan on sijoittunut Norsun eli Nouseva rannikkoseutu ry:n toiminta. Ruukissa on toiminut pakolaisten vastaanottokeskus, joka on lakkautettu Siikajoella työttömyys oli työvoimahallinnon tilastojen mukaan 8,2 % kesäkuussa Tilanne on parempi kuin PohjoisPohjanmaalla keskimäärin (9,6 %), mutta huonompi kuin koko maassa keskimäärin (7,6 %). Siikajoella muuttoliike ja eläköityminen eivät ole olleet kovin voimakkaita viime vuosina. Tämä selittää osaltaan työttömien määrää. Työpaikkaomavaraisuus oli vanhassa Siikajoen kunnassa 62,5 % vuonna 2004, vanhassa Ruukin kunnassa taas peräti 92,4 %. Siikajoella on työvoimaa henkilöä. Työmarkkinoiden ongelmaksi nousee enenevässä määrin työvoimapula, joka näkyy jo pienissäkin yrityksissä. Työvoimapulan ratkaiseminen vaatii seudullista yhteistyötä ja hankkeita. Paavolasta löytyy myös vanhuspalveluja Paavolakodista. Näissä kolmessa kylässä on myös päivittäistavarakauppa. Ruukissa on lisäksi Maaseututalo, jossa ovat maaseutu ja lomatoimistot. Uuden Siikajoen keskus on Ruukki, jossa on kunnan päävirasto. Vanhan Siikajoen keskuksesta Siikajoenkylästä löytyy kunnallisten palvelujen sivupiste. Tärkein työpaikka ja teollisuusalue kunnassa on Ruukin yrityspuisto. 4.5 Kuntatalous Ruukki ja Siikajoki ovat yhdistyneet vuoden 2007 alussa, joten kuntataloustietoja on saatavilla vuodelta 2007 (www.kunnat.net). Vuosikate oli negatiivinen, 94 /asukas, ja verotulot olivat /asukas. Lainakanta oli /asukas. Siikajoen kuntaan on tehty taloussuunnitelma , jonka valtuusto on hyväksynyt joulukuussa Sen mukaan vuoden 2007 tulos muodostuu runsaasti ylijäämäiseksi. Valtuusto on hyväksynyt keväällä 2007 talouden tasapainottamisen viisivuotisohjelman, jona aikana vanhojen kuntien noin 2,26 miljoonan euron alijäämä katetaan. Tulevina vuosina taloussuunnittelussa ykkösasiana on pitkäaikaisen velkamäärän pienentäminen ja omavaraisuuden vahvistaminen. Ensimmäisen toimintavuoden perusteella kunnalla ei ole ylivoimaisia ongelmia hyvin toimivan kuntaorganisaation aikaansaamiseksi. Uudelle suunnitelmakaudelle ajoittuu kuitenkin mm. palvelurakenteen uudistuksia. 4.4 Palvelut Siikajoella on kattava kouluverkosto. Peruskoulun luokkaasteet 16 sekä esiopetus löytyvät Siikajoenkylältä, Revonlahdelta, Ruukista, Paavolasta ja Luohuan kylältä. Koulujen yhteydessä on myös kirjaston palvelut. Peruskoulun luokkaasteita 79 opetetaan Siikajoenkylällä ja Ruukissa. Ruukissa on myös lukio sekä toisen asteen opetusta maaseutuopistossa. Päiväkoti tai ryhmäperhepäiväkoti löytyy taajamamaisilta kyliltä Siikajoenkylältä, Revonlahdelta, Ruukista ja Paavolasta. Terveyspalveluja tarjotaan Siikajoenkylällä ja Ruukissa, joissa on myös vanhuspalveluja. 13

14 14

15 4.6 Virkistys Siikajoella on useita mielenkiintoisia virkistys ja muita käyntikohteita. Kunnasta kuitenkin puuttuu reitistöjä, jotka yhdistäisivät nämä kohteet. Reitistöjä on kartoitettu mm. matka kylämaisemaan hankkeessa, jossa on esitetty suositellut pyöräilytiet pysähtymiskohteineen, yrityksineen ja tapahtumineen. Ruukin virkistyspalvelut: PohjoisSuomen hevosurheilukeskus maaseutuopiston yhteydessä sekä Hietamaan ulkoilualue, jossa on myös uimapaikka. Siikajoenkylän virkistyspalvelut: Siikajoenkylällä on 18reikäinen golfkenttä, moottorirata sekä ratsutila. Siikajoenkylän urheilualuetta kutsutaan Urheilumaaksi, ja siellä on yleisurheilualue, tenniskenttä ja talvella jääkaukalo. Kulttuurikohteista Siikajoenkylältä löytyy Meijerisaari, vanhimman asutuksen alue sekä kotiseutupolku. Läheltä löytyy myös Kaunakaupunki, jo 1800luvulla muodostunut hyvin tiheä mökkiasutus. Siikajokivarren alajuoksulla on Suoluontoopastuskeskus. Kunnan muut virkistyspalvelut: Paavolassa on taidetalo Raijala. Muita merkittäviä nähtävyyksiä Siikajoella ovat VartinKivivaaran mäkialueet ja Kirkkokukkulan alue. Papinkankaalla on useita muinaisjäännöksiä (pyyntikuoppia). Kunnassa sijaitsee myös Hummastinjärven maankohoamissuosarja, joka on syntynyt maankohoamisen ja alavien maiden soistumisen seurauksena. Se on erikoinen ja koko maailmasakin ainutlaatuinen. Sarjassa on meren rannikolla juuri syntymässä olevia soita ja korkealla (noin 30 metriä meren pinnasta) noin 4000 vuotta kehittyneitä soita. Edustavimmille maankohoamissoiden alueelle on muodostettu luonnonsuojelualue. Tauvo on merenrannalla sijaitseva lomaasutuksellekin merkittävä paikka. Tauvossa on laajat hiekkarannat ja uintimahdollisuudet, ja aluetta pidetään hyvänä surffaukselle. Tauvossa on hyvät lintuvedet ja kalastusmahdollisuudet. Kylien virkistyspalvelut: Karinkannan lähellä on Varessäikän kala ja virkistysvenesatama, uimaranta ja avantouintipaikka. Luohuassa on tanssipaikka sekä talvisin jäärata. Saarikoskella on vanhan koulun lähellä urheilukenttä, pururata ja uimaranta. Siikajoessa useita koskia (mm. Kärnänkoski, Kaijankoski, Nikolankoski, Patokoski, Pekkalankoski, Rialankoski ja Ukkolankoski). Virkistykseen liittyvät myös alueen useat saaret. Lähde: Siikajoella oli 783 kesämökkiä vuonna Mökkien määrä on vähentynyt vuodesta 2000, tämä voi johtua siitä, että mökkejä on muutettu vakituisiksi asunnoiksi. Lomaasuntoalueita on kaavoitettuna Tauvoon ja merenrantaan. 15

16 4.7 Lähtötietoanalyysi Ohjausryhmä on laatinut lähtötietojen pohjalta Siikajoen nelikenttäanalyysin: VAHVUUDET maaseutumaisuus sijainti (Oulu ja Raahe, lentokenttä ja satama) nauhamaisuus: kehittäminen, väljyys, palvelujen keskittäminen maisemat jokivarsi yrittäjäystävällinen kulttuuri, perinteet sosiaalinen ympäristö: asukkaat, luottamushenkilöt (kyläyhdistykset) maatalous: tilojen ympäristön hoito maatalous: energian tuotanto merenrannikko MAHDOLLISUUDET Oulun kasvu (Limingan ja Lumijoen yli ) pendelöinti rataverkko kuntamarkkinointi, aktiivisuus Siikajoen hyödynnys, harrastusmahdollisuudet (matkailu, kalastus, metsästys, virkistyskäyttö) seudulliset, isot elinkeinohankkeet maaseutumainen asuminen (väljyys, kustannukset) erikoiskasvintuotanto 4.8 Asiantuntijahaastattelut HEIKKOUDET maaseutumaisuutta ei hyödynnetty asumisessa pienten, kunnan sisäisten teiden heikko kunto sisäiset etäisyydet harrastusmahdollisuudet elinkeinorakenne (verotulot) kuntakeskus ei ole pääkulkusuuntien varrella UHKAT valtakunnallinen keskittämispolitiikka isojen työnantajien tulevaisuus seutukunnassa kunnan verotulojen kehittyminen (pieneneminen) valtionosuuksien kehittyminen (väheneminen) taloudellisten näkökulmien ylikorostuminen oman edun tavoittelu Asiantuntijahaastattelut on tehty maankäyttöstrategiatyön alkuvaiheessa. Haastattelut tehtiin, jotta saataisiin kunnan ulkopuolista kehittämisnäkökulmaa työhön. Haastatellut ovat: Liisa KoskiAhonen (PohjoisPohjanmaan ympäristökeskus) Toivo Muilu (Oulun yliopisto) Risto Pietilä (Raahen seudun yrityspalvelut) Ilkka Yliniemi (PohjoisPohjanmaan liitto) Haastattelut tehtiin siten, että asiantuntijoiden kanssa keskusteltiin Siikajoen ja yleisemminkin PohjoisPohjanmaan maaseutualueiden tilanteesta nelikenttäanalyysin pohjalta. Vastauksista on koottu Siikajoen SWOTanalyysi, joka on haastateltavien mukaan seuraavanlainen: VAHVUUDET sijainti luonto teollinen perinne ja yrityspuisto maatalous kulttuuriympäristö MAHDOLLISUUDET Oulun kasvu onnistunut kuntaliitos maaseutu kulttuuriympäristö luonnonvarat tutkimusyksiköt osaamis ja aluekeskusohjelmat avoimuus ja suvaitsevaisuus väljyys ja vapaus yritysmyönteisyys (vanhan Ruukin kunnan perinne) palvelujen ja kaavoituksen avulla väestönkasvu lomaasutus (mm. Tauvo) viemäröinnin kehittäminen (asutuksen kannalta) rautatieyhteys HEIKKOUDET suuri pintaala harva asutus tiestön huono kunto osassa kuntaa useita vanhoja kuntakeskuksia Ruukki pieni suhteessa kunnan kokoon maatalouden vahva asema UHKAT ilmaston lämpeneminen kunnan vetovoimaisuuden kehittymisen puuttuminen kunnan koon asettamat rajoitukset Rautaruukin tulevaisuus energian ja polttoaineen hintakehitys elinkeinotoiminnan yksipuolistuminen moninapaistuminen, asutuksen sirpaloituminen ympäriinsä kuntien moniarvoisuuden vaarantuminen seutukunnan toiminta Asiantuntijoiden mukaan Tilastokeskuksen väestöennuste kasvusta voi toteutua, mutta maltillisena kasvuna. Väestönlasku on viime vuosina tasaantunut, kiivain muuttoliike kaupunkeihin on ohi ja Siikajoelta löytyy nuorta väestöä. Väestönkehitys vaatii kuitenkin aktiivista politiikkaa, mm. kuntamarkkinointia ja palvelutason ylläpitoa. Siikajoen asumismahdollisuuksien osalta vastaajat näkivät tärkeänä mahdollisuutta asua hajaasutusalueilla. PohjoisPohjanmaalla voidaan laskea, että jopa 30 % väestöstä asuu edelleen maalla. Asutuksen väljyys 16

17 on vahvuus: kunnan asumisen suunnittelussa voisi olla kaksi kärkeä, toinen maaseutuasuminen, toinen taajamien kehittäminen. Tulee kuitenkin pohtia eri alueiden kehittämistä ja sitä, mihin panostetaan eniten. Hajaasutuksella ei tarkoiteta asutuksen ripottelua sinne tänne. Hajaasutukselle tulisi myös miettiä omantyylisiä muotoja, ja mm. hevosalan ympärille tarvitaan asumisvaihtoehtoja, jotka mahdollistavat eläinten pidon omakotitalojen läheisyydessä. Kestävän kehityksen kannalta maaseutuasumista pidetään joissain yhteyksissä parempana kuin taajamaasutusta, koska hajaasutusalueilla on mahdollisuus hajautettuun energiantuotantoon ja luonnonläheiseen elämäntyyliin. Maaseutualueiden palvelujen taso ja tuottamistapa tulisi miettiä kunnalle sopivaksi niin, että asuminen eri puolilla mahdollistuu. Etäisyydet Siikajoella eivät ole liian pitkiä. Lasten ja vanhusten palvelut ovat erityisen tärkeitä, koska näillä väestöryhmillä ei ole käytettävissään autoja. Elinkeinoiltaan Siikajoki nähdään maaseutumaisena. Kunnassa on suuria tiloja, ja maatalous on tärkeää myös maisemien kannalta. Alkutuotannon asema tulee luultavasti säilymään myös tulevaisuudessa. Maatalouden jalostustoiminta ja luomuviljelyn mahdollisuudet voisivat tuoda kuntaan työpaikkoja. Maatalous kuitenkin kaipaa innovaatioita mm. tuotteisiin. Myös hevosala on kasvuala, voidaan laskea, että hevosta tuovat yhden työpaikan kuntaan. Puuala on toinen Siikajoelle luonteva elinkeino. Kunnassa luonnonvarojen hyödynnys ja jalostaminen olisi mahdollisuus, samoin turpeen käyttö. Ruukin yrityspuisto on hyvä ja toimiva kokonaisuus, jonka kehittämistä ei tule lopettaa. Ruukissa toiminut vastaanottokeskus on luultavasti edesauttanut sitä, että kunnassa on valmiuksia hyödyntää ulkomaista työvoimaa. Kehittämisessä tulee kuitenkin aina muistaa, että hyödynnetään alueen omia lähtökohtia ja valmiuksia. Siikajoen vahvuuksiin voidaan laskea myös kuuluminen osaamis ja aluekeskusohjelmiin. Kunnassa sijaitsee MTT, maaseutuopisto ja Nouseva rannikkoseutu ry. MTT:n osalta toiminnan pääpainot ovat peruna ja nautakarjatutkimuksessa sekä laajaalaisessa maaseutututkimuksessa. Kysymykseksi tulee, onko näiden instanssien osaamispotentiaalia hyödynnetty riittävästi. Liikenneyhteyksiltään Siikajoen sijainti on hyvä. Kasitien kehittämistä on tehty jo pitkään, muutenkin yhteyksien kunnossapito on tärkeää. Junaliikennettä kunnassa tulee pitää yllä ainakin niin, että Pohjanmaan radan matkustajaliikenteen yksi pysähdyspaikka on tulevaisuudessakin Ruukki. Muuten junaliikenteen kehittämisen esteeksi tulee asukaspohjan pienuus, samoin kuin muunkin joukkoliikenteen. Joukkoliikenteen kehittämisen ongelma on vähäisen väestön lisäksi hajaasutus. Toisaalta mikäli lentoliikenteessä tapahtuu globaaleja muutoksia, voi junaliikenteen merkitys kasvaa. Työmatkaliikenteeseen tulisi miettiä vaihtoehtoja, yksityisautoilu säilyy mikäli globaalit tekijät eivät nosta polttoaineen hintaa liian korkeaksi. Kunnassa, kuten koko seutukunnassa, matkailutoiminta on pienimuotoista, ja tulee luultavasti säilymään sellaisena, mikäli alueelle ei tule yksittäistä innovatiivista yrittäjää. Alueen mahdollisuuksiin lukeutuvat golf ja hevosala. Matkailulle ei alueella ole esteitä, esim. Tauvossa on potentiaalia lomaasutukselle. Uuden toimialan kehittäminen vaatisi kuitenkin suuria panostuksia. Pienimuotoista maaseutumatkailua on kehitetty mm. eri hankkeissa. Alue voi hyödyntää Oulun läheisyyttä mm. tarjoamalla ohjelmapalveluja osana Oulun tarjontaa. Elämysmatkailuun voisi kuulua kalastus ja metsästysmahdollisuudet, mm. hirvenmetsästys. 4.9 Muut lähtökohdat Maatalouden ja maaseudun tulevaisuus (lähteenä Suomen maaseutu Maaseudun kehittämistyön toimintaympäristön tulevaisuus): Maatalous keskittyy alueellisesti ja tilakohtaisesti sekä polarisoituu Alueiden erilaistuminen ja erikoistuminen etenee Maaseudun elinkeinorakenne monipuolistuu ja maatilasidonnaisuus vähenee edelleen Passiiviset harvaan asutut alueet autioituvat edelleen ilman voimakasta kehitystyötä Mikro ja pkyrittäjyys lisääntyvät erityisesti palvelusektorilla; palveluiden ulkoistaminen ja ikääntymisen aiheuttama hoivaalan kasvaminen Kansalaistoiminnan roolit ja toimintatavat muuttuvat Kestävä kehitys kaikissa neljässä muodossaan lisääntyy kaiken toiminnan perustana Uusiutuvien luonnonvarojen ja bioenergian merkitys kasvaa Energian hinta nousee Kansainvälistyminen kasvaa; ulkomainen työvoima lisääntyy Verkostoituminen lisääntyy Tietotekniikka kehittyy Väestö ikääntyy Liikkuminen lisääntyy; matkailu, pendelöinti Nuorten MeWe yksilöllisyys yhteisöllisesti¹ lisääntyy Tehokkuusvaatimus kiihtyy Laatu ja ympäristötietoisuus ja vaatimus lisääntyvät (sekä tekninen laatu että mielikuva) Koulutustaso nousee ¹) The MeWeGeneration tutkimuksen luoma kuva tulevaisuuden nuorista, joille on tärkeätä yksilöllisyys ja yhteisöllisyys samanaikaisesti. 17

18 5. VISIO JA MAANKÄYTTÖSTRATEGISET TAVOITTEET 5.1 Ohjausryhmän ja kunnanvaltuuston työlle asettamat tavoitteet NYKYTILANNE TAVOITE 2025 Asukasmäärä Vapaaajanasuntojen 783 lisääntyy kaavoituksen myötä määrä Ikärakenne Alle 15v 22 % / työikäiset 62 % / yli 65v 16% Alle 15v 22 % / työikäiset 58 % / yli 65v 20 % Työpaikat Työlliset työpaikkaomavaraisuuden nosto (seutukunnassa) Pendelöinti Raaheen 230 kasvaa sekä Ouluun että Raaheen Yritysten määrä 254 nousee Maatilojen määrä 321 tilakoon kasvu, määrä voi laskea Matkailukapasiteetti Matkailu vähäistä virkistysmahdollisuuksien kehittäminen tukee myös matkailuelinkeinoa Ohjausryhmä on päättänyt työlle seuraavat tavoitteet, jotka on koottu teemoittain: Asumisen alueet Siikajoella vahvistetaan olevaa rakennetta ja helminauhaa eli neljää pääkylää (Siikajoenkylä, Revonlahti, Ruukki ja Paavola) Pääkylille määritetään roolit Muista kylistä esille nousevat Karinkanta, Tauvo, Tuomioja, Luohua, Saarikoski, kylillä tärkeää maatalous Lisäksi Siikajoella kiinnitetään huomioita väljän maaseutuasumisen mahdollistamiseen sekä erilaisten asumisvaihtoehtojen tarjoamiseen Asukkaiksi tavoitellaan pendelöijiä ja paluumuuttajia Lomaasumista kehitetään: tärkeitä Tauvo, Luohuan Järvelänjärven lomakylä, Revonlahden niemi (myös pysyvää asutusta), Varessäikkä, lomaasutusta osoitetaan myös jokivarteen osittain Elinkeinot Tärkein oleva ja kehitettävä alue Yrityspuisto Yrityspuiston tila on rajallinen, joten myös muita elinkeinoalueita tarvitaan (8tien varsi, Revonlahti) Siikajoella maatalouden asema säilyy vahvana: vaikka tilojen määrä voi laskea, tilakoko kasvaa Matkailuelinkeinoa tuetaan virkistysmahdollisuuksia kehittämällä Palvelut Kunnalliset palvelut keskittyvät Ruukkiin ja Siikajoenkylälle (virasto ja terveyspalvelut) Koulu ja päivähoitopalvelut säilytetään myös muilla kylillä, joissa niitä tarjolla tälläkin hetkellä Uudet palvelut sijoitetaan pääkulkusuuntien varrelle (erityisesti kiinnitetään huomiota työssäkäyviin, jotta palvelut saavutettavina kodin ja työpaikan välillä) Liikenne Tulevaisuudessa rautatien merkitys korostuu: energian hinta, kuljetukset, radan muuttaminen kaksiraiteiseksi tärkeää erityisesti elinkeinoelämän kannalta Rautatieyhteys on tärkeä myös henkilöliikenteen osalta, kehittäminen olevien yhteyksien lisäksi Raaheen mahdollista Tiestön kuntoon tulee kiinnittää huomiota, nykyinen tieverkko on pääosin säilytettävä, uusia tieyhteyksiä voidaan tehdä vasta kun nykyinen tiestö on hyvällä tasolla Joukkoliikennettä kehitettävä, erityisesti ikääntyvän väestön ja lasten liikkumismahdollisuudet on turvattava Talous Tavoitteena on, että kunnan vuositulos on vähintään plusmiinusnolla Virkistysmahdollisuudet Kunta ylläpitää lähivirkistysmahdollisuuksia kylillä (jääkiekkokaukalot, pururadat jne.) Olevat satamat otetaan osaksi virkistyskäyttöä Joen virkistysmahdollisuudet: mm. kalastusmahdollisuudet (kunnostussuunnitelma) huomioidaan Siikajoenkylällä tärkeää on golf, joka tuo alueelle myös matkailua 18

19 Merenrannan mahdollisuudet huomioidaan, alueelle on mahdollista tuoda pienimuotoista matkailua Natura 2000alueet ja suoalueet otetaan osaksi virkistyskäyttöä, tulevaisuudessa osoitetaan reitistöjä erämaihin pysähtymispisteineen Kunnan historiaa hyödynnetään (tukee maatilamatkailua, on omaehtoista) Hevosharrastus tuo osaltaan reitistötarpeita Muita huomioitavia paikkoja ja alueita ovat Hietamaa, Kirkkokukkula, Tönkyräkangas, Varessäikkä, Tauvo Reitistöistä tulee huomioida eri kulkumuodot: moottorikelkkareitit (uria on), mönkijäreitistöt, pyöräily ja kävelyreitistöt Muuta Kunnan kehittämisessä huomioidaan oleva infrastruktuuri: liikenneyhteydet, vesi ja viemäröinti Jokivarren asumisen tiivistäminen vaatii viemäröintiä (erityisesti alajuoksulla) Tavoitteiden pohjalta ohjausryhmä on päättänyt Siikajoelle vision vuodelle 2025: Vuonna 2025 Siikajoki on vireä kunta, jonka asukasmäärä on kasvanut reilulla 300 hengellä. Asukasmäärää on nostettu tarjoamalla asumiselle monenlaisia vaihtoehtoja. Kunnan työpaikkaomavaraisuus on kasvanut, mutta pendelöinti Ouluun ja Raaheen sekä muihin alueen tärkeisiin työpaikkoihin on edelleen voimakasta. Yrityspuisto on kehittynyt ja se tuottaa toimitiloja yrityksille koko kunnan alueella. Maataloudessa tilojen määrä on vähentynyt, mutta tilakoot ja työllistävyys kasvaneet. Matkailussa Siikajoki tarjoaa elämyksiä kuntalaisille sekä osin muualta maakunnasta tuleville asukkaille ja matkailijoille. Kunnan useat virkistysmahdollisuudet on tunnistettu ja hyödynnetty sekä varjeltu liialta asuin ja työpaikkarakentamiselta. Kunnan palveluvarustus on hyvä, mikä osaltaan houkuttelee asukkaita. Sähköinen asiointi on korkealla tasolla, ja joukkoliikenteessä kehitetty valtakunnallisestikin tunnustettuja malleja. 5.2 Muut tavoitteet Visio 2013 (elinkeinojen ja asumisen kehittämisohjelma ): Yrityspuiston toimintaedellytykset ovat vahvistuneet ja se voi rakentaa yritysten tarvitsemia toimitiloja koko kunnan alueelle. Maatilojen lukumäärän vähenemisestä huolimatta tilakoko on kasvanut ja ne työllistävät alihankkijoina entistä enemmän ulkopuolisia henkilöitä ja yrityksiä. Siikajoen kunta tunnetaan kauniista maaseutumaisista rakennuspaikoistaan, joita on kaavoitettu myös vetovoimaiseen jokivarteen. Kylät ovat elinvoimaisia ja viihtyisiä. Sähköinen asiointi on järjestetty nykyaikaisella ja helppokäyttöisellä tavalla, mikäli kiinteitä palvelupisteitä ei ole käytettävissä. Uuden Siikajoen vahvuus on sijainti Oulun ja Raahen välillä. Vetovoimatekijöitä ovat monipuolinen asuinympäristö, luonnon antamat mahdollisuudet ja hyvät peruspalvelut. Kehittymistä voi perustaa elinkeinopolitiikan kokemukseen, maaseudun kehittämistoimiin ja identiteettiin. Väljät rakennuspaikat houkuttelevat asukkaita, seutukunnan sisäinen kilpailu ei kuulu kunnan tavoitteisiin. Tarkoituksena on säilyttää keskustaajamien lisäksi kylät elinvoimaisina. Uuden Siikajoen väestötavoitteena on ensisijaisesti kääntää muuttotase positiiviseksi. Asumisen osalta tavoitteena on antaa vaihtoehtoja maaseutuasumisen muodossa mm. Raahessa työssäkävijöille. Kunnassa on tarkoitus toteuttaa tonttipörssi. Kunnassa panostetaan pysyvän asumisen lisäksi lomaasumiseen, erityisesti Tauvossa. Uudessa kunnassa panostetaan maatilatalouden ja muun maaseudulle sopivan yritystoiminnan kehittämiseen. Siikajoella maatalouden merkitys on erittäin suuri. Uuden kunnan perustehtävä on yritystoiminnalle suotuisten edellytysten luominen. Tähän pyritään maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen avulla, jota vahvistetaan julkisilla palveluilla ja hyvällä asumisella. Tavoitteena vuoteen 2013 mennessä on työpaikkojen nettokasvu. Kasvua pyritään saamaan vuositasolla kaikille toimialoille, myös alkutuotantoon. Suurimmat odotukset kohdistuvat yrityspuistoon. Yritysten määrän kasvaessa kunnan on huolehdittava palvelujen riittävyydestä. Yritysneuvontaa järjestetään Maaseututalossa ja Raahen seutukunnan yrityspalvelupisteessä. Työvoimapulaan haetaan ratkaisua seudun yhteisissä toimissa ja hankkeissa. 19

20 Maataloudessa tilojen lukumäärän ja maatalouden suoran työllistävän vaikutuksen odotetaan vähenevän, mutta tulovirrat eivät vähene samassa suhteessa. Maatalouden tuloilla on suuri merkitys myös tulevaisuudessa. Odotetaan, että suuret ja erikoistuneet tilat ulkoistavat tehtäviään, mikä luo työtilaisuuksia monille urakointi ja työpalveluyrittäjille. Tilojen välisen yhteistyön ja yhteishankintojen odotetaan lisääntyvän. Maa ja elintarviketalouden Ruukin tutkimusaseman (MTT) ja Ruukin maaseutuopiston säilyminen alueella on tärkeää kunnalle myös tulevaisuudessa. Tärkeitä toimialoja ovat myös puuraakaaineen hyödyntäminen ja matkailu. Matkailussa yritysten lukumäärää voidaan jonkin verran kasvattaa, mutta pääpaino on olevien yritysten toiminnan vahvistamisessa, palvelujen tuotteistamisessa ja verkostoitumisessa. 6. STRATEGIA Strategista maankäytön suunnitelmaa ei ole määritelty maankäyttö ja rakennuslaissa (MRL), mutta se luo pohjaa alueen kehittämiselle ja erityisesti kaavoitukselle. Maankäytön strategiakartalla on esitetty yleispiirteinen kuvaus toivotusta aluerakenteesta ja tulevasta maankäytöstä. Siikajoen tilanteessa on kuvattu tulevaa maankäyttöä keskittyen kuntaliitoksen mukanaan tuomiin haasteisiin ja tavoitteisiin. Maankäytön strategiakartta on raportin liitteenä. 6.1 Maankäytön strategia Kuntien yhdistymissopimuksen mukaisesti pyritään kehittämään palveluita. Tarkoituksena on lisätä kustannustehokkuutta, vähentää haavoittuvuutta, parantaa toimintavarmuutta ja laatua, hyödyntää kolmatta sektoria, yrittäjyyttä ja julkisyhteisöjä, ylläpitää joukkoliikennettä ja henkilöjunaliikennettä sekä turvata yritystoiminnan ja maaseutuasumisen edellytykset. Talouden osalta taas päätavoitteena on kunnan veropohjan vahvistaminen, talouden tasapainon saavuttaminen ja velkaantumisen pysäyttäminen. Tätä tavoitellaan vahvistamalla työllisyyttä ja yritystoimintaa sekä edistämällä maaseutuasumista. Maatalouden strategiaprojekti on asettanut Suomen maatalouden kansallisiksi tavoitteiksi kuluvalle vuosikymmenelle kuluttajalähtöisen toiminnan vahvistamisen koko elintarvikeketjussa maatalouden kannattavuuden ja toimintaedellytysten turvaamisen EU:n maatalouspolitiikan kehittämisen tasapuolisemmaksi sekä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävämmäksi maatalous ja maaseutupolitiikan vuorovaikutuksen tehostamisen maatalouden rakenteen parantamisen markkinoiden toimivuuden parantamisen (lähde: MMM. Suomen maatalouden strategia vuoteen 2010.) 20

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS) ISO- JA PIENI VATJUJÄRVI HAAPAVESI OSAYLEISKAAVA kaava-alueen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS) 2.1.2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Tulevaisuuden käsikirja. Siikajoki 2030.

Tulevaisuuden käsikirja. Siikajoki 2030. Siikajoen kuntasuunnitelma Tulevaisuuden käsikirja. Siikajoki 2030. Mäkelininkatu 17 A, 90100 Oulu Puh.010 2414 600 Fax 010 2414 601 etunimi.sukunimi@airix.fi www.airix.fi SISÄLLYS: 1. JOHDANTO... 4 1.1

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,

Lisätiedot

HANHIKIVEN YDINVOIMAMAAKUNTAKAAVA PYHÄJOKI- RAAHE

HANHIKIVEN YDINVOIMAMAAKUNTAKAAVA PYHÄJOKI- RAAHE POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVAN MUUTOSLUONNOS HANHIKIVEN YDINVOIMAMAAKUNTAKAAVA PYHÄJOKI- RAAHE MAAKUNTAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Nämä merkinnät ja määräykset liittyvät 18.12.2008 päivättyihin kaavaluonnoskarttoihin

Lisätiedot

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa: LIITE Ruoveden kunnan kaavoituskatsaus 2016 MAAKUNTAKAAVOJEN TARKASTELU Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaava n sekä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille Hyvä asukas tai maanomistaja! Alavieskaan ollaan tekemässä keskusta-alueen osayleiskaavaa. Alueen kaavoitustarve

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040 HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040 ALOITUSVAIHEEN YLEISÖTILAISUUS 27.8.2014 STRATEGINEN YLEISKAAVA NÄYTTÄÄ KEHITYKSEN SUUNNAN MUTTA EI YKSITYISKOHTAISIA MAANKÄYTÖN RATKAISUJA = KUNNAN MAANKÄYTÖN STRATEGISET

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 07.10.2015 Seitap Oy 2015 Seitap

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat

Lisätiedot

Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos

Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos Tavoitteet (Kaavan Oj 15 tavoitteiden päivitys) Kh 30.5.2016 82 Kh liite 1 Kate 11.5.2016 40 Kate om Asia 75/10.02.03/2016 Kaavan laatijat:

Lisätiedot

SIIKAJOKI Jokivarsi Osayleiskaava

SIIKAJOKI Jokivarsi Osayleiskaava SIIKAJOKI Jokivarsi Osayleiskaava MRL 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10/2011 Suunnittelualue Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS 14.4.2016 Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi

Lisätiedot

Liite 16 1 HANKKEEN SOVELTUMINEN VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN

Liite 16 1 HANKKEEN SOVELTUMINEN VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN Liite 16 1 HANKKEEN SOVELTUMINEN VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN 1.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Seuraavissa taulukoissa on käyty läpi tätä hanketta koskevat

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Laukaan kunnan Rakennemalli

Laukaan kunnan Rakennemalli Laukaan kunnan Rakennemalli Rakennemalliehdotus 30.4.2015 Rakennemalli Rakennemallin pohjaksi on laadittiin 3 erilaista vaihtoehtoa, joista ohjausryhmä valitsi lausuntokierroksen jälkeen VE 2 Herneenpalko

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Luonnonvarat ja liikenne Merkinnät, määräykset ja suositukset 19.1.2015 Kaavaehdotus Hyväksytty maakuntahallituksessa 3.11.2014 1 Rakentamisrajoitus Maakuntakaavan MRL

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA OHJELMA 16:00 Avaus ja esittely Prosessi, Strateginen yleiskaava? Lähtökohtia ja tavoitteita Rakennemallit ja vertailu

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVAN SELOSTUS. Rakenneyleiskaava 2016

ÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVAN SELOSTUS. Rakenneyleiskaava 2016 ÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVAN SELOSTUS Rakenneyleiskaava 2016 VALITTU RAKENNEMALLI Uuden Äänekosken tuleva aluerakenne rakenneyleiskaava 2016 on muodostettu vaihtoehtoisten rakennemallien ja niiden vertailun

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 LÄHTÖKOHDAT Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 3 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 4 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, 10-405-23-89 Kuusikallio Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa

Lisätiedot

Rakennemallit valtuustoseminaarissa

Rakennemallit valtuustoseminaarissa 2011 Rakennemallit valtuustoseminaarissa 29.4.2011 Raportti III b 10.8.2011 Sisältö Yleiset kysymykset ja yleiskaavan tavoitteet... 3 Rakennemallien vertailu... 6 2 Yleiskaavan rakennemallit esiteltiin

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja 24.2.2013 Yleiskaavoitus 2 Rakennemalli kuvaa Kouvolan kaupunginvaltuuston hyväksymää maankäytön kehittämisen tahtotilaa ei ole juridinen kaava 14.3.2013 Konsernipalvelut,

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Maankäyttö, asuminen ja liikenne kuntajakoselvitysalueella

Maankäyttö, asuminen ja liikenne kuntajakoselvitysalueella Maankäyttö, asuminen ja liikenne kuntajakoselvitysalueella Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys 15.10.2010 Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys Toimintaympäristön muutoshaasteet Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien toimintaympäristön muutokseen vaikuttavat lukuisat tekijät. Kaupunkien

Lisätiedot

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT 19.10.2012 Vaihtoehtojen muodostamisperiaatteet Rakennemallivaihtoehdot ovat kärjistettyjä kuvauksia tulevaisuuden mahdollisista

Lisätiedot