Yleiset lähtökohdat Taloudelliset lähtökohdat 1 Mikkelin toimintaympäristö 4 Väestö Työ Asuminen Kaupungin talous ja riskienhallinta 10

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yleiset lähtökohdat Taloudelliset lähtökohdat 1 Mikkelin toimintaympäristö 4 Väestö Työ Asuminen Kaupungin talous ja riskienhallinta 10"

Transkriptio

1

2 Sisällysluettelo Yleiset lähtökohdat Taloudelliset lähtökohdat 1 Mikkelin toimintaympäristö 4 Väestö Työ Asuminen Kaupungin talous ja riskienhallinta 10 n rakenne, sitovuus ja seuranta 13 Henkilöstö 16 Strategiaosa Kaupungin strategia 21 Kaupunkitason tavoitteet 25 Kaupunkikonserni Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja yhteisöt 29 Omistajapolitiikka ja konserniohjaus 31 Tytäryhteisöjen sitovat tavoitteet 33 Käyttötalousosa 45 Toimielinten palvelusuunnitelmat, tavoitteet ja sitovat määrärahat: Keskusvaalilautakunta 46 Tarkastuslautakunta 46 Kaupunginvaltuusto 46 Konsernipalvelut 47 Ympäristölautakunta 52 Seudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta 55 Tuotantolautakunta (Mikkelin palv.tuot.yksikkö) 59 Sivistystoimi Kasvatus- ja opetuslautakunta 74 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta 81 Tekninen lautakunta 89 Maaseutu- ja tielautakunta 97 Rakennuslautakunta 100 Liikelaitokset ja taseyksiköt Liikelaitoksien ja taseyksiköiden sitovat tavoitteet, tunnusluvut, tuloslaskelma, rahoituslaskelma, investoinnit Otavan Opiston liikelaitos 105 Etelä-Savon työterveys liikelaitos 107 Mikkelin Vesiliikelaitos 109

3 Tilakeskus taseyksikkö 112 Etelä-Savon pelastuslaitos taseyksikkö 116 Laskelmaosa Tuloslaskelma perusteluineen 120 Rahoituslaskelma perusteluineen 127 Investointiesitykset perusteluineen 132

4 Taloudelliset lähtökohdat Talouden kehitysnäkymät Euroalueen ja EU:n kasvu on pysähtynyt ja kääntyy lievään taantumaan vuonna Kasvua hidastavat pankki- ja velkakriisin heikentämä luottojen tarjonta ja korkealla pysyvä epävarmuus, julkisten talouksien mittavat vakautustarpeet, teollisuusmaiden vientikysynnän heikkous sekä kasvava ja pitkittyvä työttömyys. Euroopan vahvimpiin talouksiin kuuluvat Ruotsi ja Saksa yltävät tänä ja ensi vuonna vain 1-2 prosentin kasvuvauhtiin. Talous- ja rahoituskriisin kanssa painivien maiden taloudet supistuvat kuluvana vuonna ja alkavat vaiheittain kääntyä hitaaseen kasvuun vuoden lopulla. Vuonna 2012 euroalueen inflaation pysyy yli 2 prosentissa, johtuen mm. kalliina pysyvän energian ja verojen korotusten vuoksi. Inflaatiovauhti hidastuu vähän alle 2 prosenttiin vuonna. Pidemmän aikavälin inflaatioodotukset useissa teollisuusmaissa ovat maltilliset, alle 2 prosenttia. Lyhyet että pitkät korot pysyvät poikkeuksellisen matalina paitsi kriisimaissa ja aloittavat normalisoitumisen vasta vuoden aikana. Suomen vienti kasvoi vuonna 2011 vielä 2,6 prosenttia ja tuonti 5,7 prosenttia. Vienti alenee hieman vuonna 2012 ja kääntyy nousuun vasta vuoden aikana, kun epävarmuus maailmankaupassa vähenee ja lähtee kasvuun ja samalla myös euroalue pääsee kasvuun. Vuonna viennin on arvioitu kasvavan 2,5 prosenttia. Vuoden 2014 kuluessa vientikysyntä vahvistuu investointien lisääntyessä maailmalla ja viennin arvioidaan kasvavan lähes 5 prosenttiin. Bruttokansantuotteesta viennin osuus jää noin 41 prosenttiin vuonna. Vuonna tuonti taas kääntyy 2,2 prosentin nousuun viennin vetämänä. Vuonna 2014 tuonnin kasvu nopeutuu reiluun 4 prosenttiin, kun viennin kasvun lisäksi myös kotimaiset investoinnit lähtevät käyntiin. Vuoden 2011 aikana kotitalouksien reaalitulot eivät lisääntyneet lainkaan. Reaalitulojen kasvua vähensi yksityisen kulutuksen hintojen nousun nopeutuminen. Hintojen nousua kiihdytti arvonlisäveron ja energiaverotuksen korotukset. Samanaikaisesti yksityisen kulutuksen määrän kasvu nopeutui 2,5 prosenttiin, mutta samalla kotitalouksien säästämisaste jatkoi laskuaan tavanomaista korkeammalta tasolta. Vuonna 2012 talouskasvu on ollut lähes kokonaan yksityisen kulutuksen varassa ja kulutuksen kasvun arvioidaan jäävän vaatimattomaksi ja hidastuvan 1,7 prosenttiin. Euroalueen velkakriisin vaikutukset kuluttajien luottamukseen näyttäisi vähenevän, mutta kotitalouksien reaalitulot eivät vuonna lisäänny. Hintatason nousua kiihdyttää välillisen verotuksen kiristäminen. Kotitalouksien ostovoiman kehitystä heikentävät arvonlisäverotuksen noston lisäksi se, että valtion ansiotuloveroasteikkoihin ei tehdä lainkaan inflaatiotarkistusta vuosien osalta. Reaaliansiot kasvavat vuonna ,9 prosenttiin ja vuonna 0,2 prosenttiin. Kotitalouksien velkaantuneisuus on noussut yhtäjaksoisesti 1990-luvun loppupuolelta lähtien. Velkojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin oli vuoden 2011 lopulla 115,6 %, mikä vastaa keskimääräistä eurooppalaista tasoa. Velan nopea kasvu on johtunut pääosin asuntoluottojen kysynnän kasvusta. Viimeisen 10 vuoden aikana asuntoluottojen kysyntä on kasvanut 11 prosenttia vuodessa. Kuntien talous Taloudellisen kasvun on yleisesti ennustettu hidastuva ja talouden ajautuminen taantumaan näyttää todennäköiseltä. Edessä on pitkä hitaan kasvun aika, mikä ilmenee kuntataloudessa mm. verotulojen aiempaa vaatimattomampana kasvuna. Kuntien kulutuksen määrän arvioidaan kasvavan lähivuosina keskimäärin prosentin vauhtia seuraten väestön ikärakenteen ja määrän muutoksen aiheuttamaa laskennallista peruspalvelujen kysynnän muutosta. Reaalista kasvua ennakoidaan olevan lähinnä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kulutusmenojen ennakoidaan nousevan vuonna 2012 noin 4 prosenttia ja vuonna noin 3,5 prosenttia ja sen jälkeen vuosittain keskimäärin vajaat 4 prosenttia. Koska menojen ennakoidaan kasvavan nopeammin kuin tulojen, kuntatalous on edelleen heikkenemässä. Alijäämän arvioidaan kasvavan 0,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna Palkkojen raamisopimus on voimassa 26 kuukautta ja sopimuskausi päättyy Koko sopimuskauden kustannusvaikutus on lähes 4,5 prosenttia kaikilla sopimusaloilla. Jatkossakin kuntatalouden palkanmaksuvara riippuu lähinnä yleisen talouskehityksen parantumisesta ja kuntien omien verotulojen kasvusta. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan tänä vuonna 3,2 prosenttia. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Kunta-alan palkkasumma kasvanee hieman enemmän. Vuonna kunta-alan ansiotasoindeksi kohonnee 2,3 prosenttiin. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumman kasvu ennustetaan vuonna jäävän ansiotason muutoksen tasolle. 1

5 Kuntien investointipaineet ovat suuret johtuen mm. peruskorjaustarpeista, kasvukeskusten suurista hankkeista sekä meneillään olevista rakenneuudistuksista. Kuntien investointisuunnitelmien toteutuminen riippuu kuitenkin pitkälti kuntatalouden taloustilanteesta ja lainarahan hinnasta. Ennustejaksolla kuntien investointien volyymin arvioidaan pysyvän ennallaan tiukan taloustilanteen vuoksi. Ennustejaksolla investointimenojen nimelliseksi kasvuksi arvioidaan keskimäärin vajaa 3 prosenttia vuodessa. Valtionvarainministeriön ennusteen mukaan paikallishallinnon alijäämä vuonna 2016 olisi lähes2,1 mrd. euroa, mikä merkitsisi 2 prosenttiyksikön nousupainetta kunnallisveroprosenttiin koko maan tasolla, mikäli alijäämä katettaisiin vain veroprosenttia korottamalla. Kuntien bruttovelka on tasoltaan noin kolminkertaistunut vuodesta 2000 lähtien. Vastaavasti velan suhde bruttokansantuotteeseen on kaksinkertaistunut samalla ajanjaksolla. Jos tulojen ja menojen kehitys on edellä kuvatun mukaista, kuntatalous velkaantuu kiihtyvällä vauhdilla. Kun korkotaso lähtee keskipitkällä aikavälillä nousuun, kiristää se kuntataloutta ja erityisesti pahimmin velkaantuneiden kuntien liikkumavaraa entisestään. Kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat huolestuttavat. Kuntatalouteen on syntymässä poikkeuksellisen syvä ja kuntatalouden kestävyyttä vaarantava epätasapaino, mikäli alijäämien syvenemiskierrettä ei saada ajoissa katkaistua. Näkymiä heikentää entisestään se, että väestön ikääntymisestä kuntatalouteen kohdistuvat paineet jatkavat kasvuaan myös pidemmällä aikavälillä. Kuntien talouden kestävä tervehdyttäminen edellyttää, että kunnissa ryhdytään nopeisiin menojen kasvua hillitseviin toimiin jo kuluvan vuoden aikana. Tulevalla taloussuunnitelmakaudella pääpainon tulee olla menojen kasvua hillitsevissä rakenteellisissa toimissa. Henkilöstömenot muodostavat valtaosan kuntatalouden menoista, joten erityisesti palkkamenojen kasvun hillitseminen on välttämätöntä. Kuntien verotulot Työttömyys on työvoimatutkimuksen mukaan jatkanut lievää laskuaan ja työttömyysaste alenee vuonna 2012 hyvän alkuvuoden ansiosta 7,6 prosenttiin. Työttömyyden ennakoidaan kuitenkin loppuvuodesta lisääntyvän siten, että vuodenvaihteessa työttömyysaste on jo lähes 8 prosenttia. Työttömyyden lisääntyminen näkyy jo Työnvälitystilastossa, jonka mukaan työttömien määrä suhteessa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan alkoi lisääntyä huhtikuusta 2012 alkaen. Työttömyysasteen ennakoidaan vuonna kohoavan 8,1 prosenttiin ja vuonna 2014 laskee 7,9 prosenttiin. Työmarkkinoiden rakenneongelmat hidastavat myös työttömyyden paranemista kasvun käynnistyttyä. Kun huomioidaan kaikki vaikutukset ansiotasoon vuonna 2012, nimellinen ansiotasoindeksi kohoaa 3,5 prosenttiin ja vuonna ansiotasoindeksin nousun taas hidastuu, kun raamisopimukseen kuuluva toinen korotus on ensimmäistä korotusta matalampi ja muiden ansioita kasvattavien tekijöiden arvioidaan pysyvän tämän vuoden kaltaisina. Vuonna 2012 kuntien verotulot kasvavat vuoteen 2011 verrattuna hitaammin. Vuonna tilitysten ennakoidaan lähtevän maltilliseen kasvuun. Kunnallisveron tuotoksi on arvioitu 17,6 mrd.euroa vuonna, joka olisi noin 4,2 prosenttia enemmän kuin vuonna Kunnallisveron keskeisimmän veropohjan muodostavat palkkatulot, joiden kasvu hidastuu edellisvuoden 4,5 prosentista 3,4 prosenttiin. Ansiotuloverotukseen ei ole tulossa muutoksia vuosina 2014 ja hallitus ehdottaa yhteisöveroon sekä tuottoa lisääviä että vähentäviä perustemuutoksia, joiden vaikutus kuntatalouteen kompensoidaan muuttamalla kuntien jako-osuutta siten, että kuntien verotuotto ei muutu. Veroperustemuutokset vuodelle alentavat kunnallisveron tuottoa noin 12 milj. euroa. Hallitus esittää kunnille kompensoitavan veroperusteiden muutosten aiheuttamana menetyksenä peruspalvelujen valtionosuuteen tehtävänä noin 12 milj. euron lisäyksenä, joten veroperustemuutoksilla ei ole vaikutusta kuntien kokonaistuloihin. Yhteisöveron kehitykseen liittyy lähiaikoina suurta epävarmuutta lähinnä yleisen taloudellisen kehityksen johdosta, mutta myös kuntien jako-osuutta koskevien päätöksen vuoksi. Kuntien yhteisöveron määrään vaikuttavat sekä yritysten tuloskehitys että kunnille yhteisöveron tuotosta jaettava osuus. Kuntien yhteisöverotuotto arvioidaan alentuvan sekä tilapäisen jako-osuuden korotuksen puolittumisen sekä yritysten heikentyneen tuloskehityksen seurauksena. Yhteisöverokertymän ennustetaan pysyvän vuonna samalla tasolla kuin vuonna Valtionvarainministeriö ennustaa, että kuntien verotulot lisääntyisivät 4 prosenttia vuonna. Vuosina kuntien verotulojen kasvuksi arvioidaan keskimäärin 3,9 prosenttia. Vuonna 2016 verotulojen kasvu hidastuu, kun yhteisöveron jako-osuuden korotuksen päättyminen vähentää kuntien yhteisöverotuottoa arviolta 300 milj. eurolla. Vuoden kuntien yhteisöveron jako-osuuteen vaikuttavat lisäksi vuonna käyttöön tuleva yritysten Yle-vero. Yle-vero maksetaan ja tilitetään kokonaisuudessaan valtiolle yhteisöveron yhteydessä ja siten se laskee kuntien jakoosuutta yhteisöverontuottoon. Kunnat ja kuntayhtymät eivät ole verovelvollisia Yle-veron osalta. Tämä muutos on huomioitu laskettaessa Verontilityslakiin päivitettyjä lakisääteisiä jako-osuuksia. 2

6 Kuntien valtionosuudet Valtionvarainministeriön laskelmien mukaan valtionosuudet kasvaisivat vain yhden prosentti. Valtionosuuksien kasvua hidastavat valtiontalouden sopeutustoimet: peruspalvelujen valtionosuutta alennetaan 125 milj. eurolla ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia vuonna, mikä vähentää kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuksia 50 milj. eurolla. Kun valtionosuuksienkin kasvu hidastuu edellisvuodesta, kuntien tulojen kokonaiskasvu jää alle 3 prosenttiin, mikä on merkittävästi hitaampaa kuin viime vuosina keskimäärin. Valtionosuuksien leikkaukset jatkuvat myös vuosina Valtionosuusleikkaus on 125 milj. euroa vuonna 2014 ja 250 milj. euroa vuonna Vuonna vähennys on 23,26 /as, 46,53 /as vuonna 2014 ja 93,06 /as vuonna Hallitusohjelman mukaisesti valtionosuutta vähennetään vuodesta 2012 lähtien 631 milj. eurolla eli 118 euroa/as ja yhteenlaskettuna hallituskauden aikana tehtävät menosäästöt valtionosuuksiin ovat milj. euroa eli 211,51 euroa/as. Asukaskohtaiset muutokset on laskettu vuodenvaihteen 2010/2011 asukasluvulla. Kuntataloutta vahvistaa kuitenkin yhteisöveron korotetun jako-osuuden jatkaminen vuoteen 2015 asti. Kuntapalveluiden lisäykset Kuntien tehtävät laajenevat erityisesti vanhushuollon osalta. Vanhuspalvelulaki tulee voimaan Henkilöstömitoitusten mahdolliset tarkistukset siirtyvät vuodelle Kevään kehysratkaisussa alennettiin sosiaali- ja terveydenhuoltoon osoitettuja kehittämisvaroja aiemmin sovitusta 145 miljoonasta 125 miljoonaan vuonna Kehysriihessä nämä varat palautettiin niin, että 10 miljoonaa euroa kohdistetaan vanhuspalveluihin ja 10 miljoonaa euroa omaishoidon kehittämiseen. Vanhuspalvelulain toteuttamisen kokonaiskustannuksiksi vuoden 2015 tasossa arvioidaan hallituksen esityksessä 151 miljoonaa euroa, josta valtion osuus olisi 86 miljoonaa, eli 54,3 prosenttia. Vanhuspalvelulain toteutumisen vuositason kustannusten luotettava arviointi on kuitenkin vielä hyvin vaikeata. Lähteet: Taloudellinen katsaus, lokakuu 2012, valtionvarainministeriö, Kuntataloustiedote 3/2011, Kuntaliitto. 3

7 Mikkelin toimintaympäristö VÄESTÖ Seuraavassa taulukossa on kaupungin väestökehitys Tilastokeskuksen uuden väestöennusteen mukaan. Taulukkoon on yhdistetty Mikkelin, Ristiinan ja Suomenniemen ennusteet % % % % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,9 Yhteensä Ennusteen mukaan kaupungin kokonaisväestö säilyy pitemmälläkin aikaperspektiivillä suunnilleen ennallaan. Kaupungin oma tavoite on, että väestö kasvaa 250 hengellä vuosittain. Viime vuonna Mikkelin väestö kasvoi 156 henkeä, Ristiinan väheni 61 henkeä ja Suomenniemen väheni 20 henkeä. Yhteensä kolmen kunnan väestö kasvoi 75 henkeä. Vuonna 2012 väestön lisäys on elokuun loppuun mennessä 38 henkeä. Ennusteen mukaan päivähoito- ja peruskouluikäisten määrässä tapahtuu verraten vähän muutosta. Työikäisten osuus vähenee ennusteen mukaan viidellä prosenttiyksiköllä. Vanhemmissa ikäryhmissä näkyy ns. suurten ikäluokkien vaikutus. Yli 75 vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa nykyisestä 9,7 prosentista v prosenttiin ja v prosenttiin. Kaupungin ikärakenne tilastoalueittain Yhteensä Mikkeli Asila Rahula Sairila Parkkila Heinälahti Olkkolanniemi Rantakylä Vuolinko Otava Soikkala Korpijärvi Vanhamäki Vanhala Harjumaa Ihastjärvi Hiirola

8 Kalvitsa Rämälä Haukivuori Ydinkeskusta Keskustan reuna-alueet Saksala Peitsari Oravinmäki Lähemäki Tupala Visulahti Launiala Tuppurala Pursiala Urpola Laajalampi Pitkäjärvi Salosaari Moisio Nuijamies Kirjala Lehmuskylä Tuskun teollisuusalue Tusku-Karjalanharju Kaukola Kalevankangas Siekkilä Emola Rokkala Savisilta Kirkonkylä Kähkölä Pitkälahti Kokkosenlahti Hauhala Tuntematon Ristiina Tuntematon Suomenniemi Suomenniemi Luotolahti Karkaus Kiesilä Tuntematon

9 TYÖ Kuntien työpaikat jakaantuvat Tilastokeskuksen uuden toimialaluokituksen mukaan toimialoittain seuraavasti: Vuoden 2010 työpaikkatiedot, Mikkeli, tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto (sis. muutoksen v:sta 2009 vuoteen 2010 sekä muuttuneen kuntarakenteen, ei siis tarkastelua uuden Mikkelin osalta vuodesta 2009 vuoteen 2010) Mikkeli, Ristiina ja Suomenniemi yhteensä v Nykyinen Mikkeli v muutos muutos-% Kaikki toimialat yhteensä ,7 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous ,7 B Kaivostoiminta ja louhinta ,8 C Teollisuus ,3 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta ,1 E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito ,8 F Rakentaminen ,4 G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus ,0 H Kuljetus ja varastointi ,3 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta ,8 J Informaatio ja viestintä ,6 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta ,7 L Kiinteistöalan toiminta ,0 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta ,2 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta ,2 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus ,6 P Koulutus ,9 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut ,8 R Taiteet, viihde ja virkistys ,1 S Muu palvelutoiminta ,6 T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palve ,0 X Toimiala tuntematon ,7 Kehitystrendinä on, että maa- ja metsätalouden, teollisuuden ja rakentamisen työpaikat ovat vähenemässä ja erilaiset palvelusektorin, erityisesti yrityksiä palvelevat työpaikat ovat lisääntymässä. Tosin viimeksi kuluneen vuoden aikana näissäkin on ollut selvä notkahdus. Kun Mikkeli, Ristiina ja Suomenniemi yhdistyvät vuoden alussa, niin Mikkelin teolliset työpaikat lisääntyvät vuoden 2010 työssäkäyntitilaston tarkastelun perusteella noin 800:lla eli neljänneksellä. 6

10 Vuonna 2011 Mikkelin kaupungin työttömyysaste oli 10,2 %, missä laskua oli vuoteen 2010 verrattuna 0,6 prosenttiyksikköä. Työttömyysaste oli vuonna 2011 Etelä-Savossa keskimäärin 10,7 %. Vuonna 2012 Mikkelin työttömyysaste on ollut noin kaksi prosenttiyksikköä valtakunnan tasoa korkeampi eli 11,1 % ja vuonna työttömyysasteen ennustetaan pysyvän samalla tasolla. Nuoria alle 25-vuotiaita oli työttömänä elokuussa noin 400 eli saman verran kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaisia työttömiä oli syyskuussa 723, kun vuosi sitten heitä oli 616 henkeä. Tammi-elokuussa 2012 ilmoitettiin uudessa Mikkelissä (Ristiina, Suomenniemi, Mikkeli) työnvälitykseen yhteensä 550 työpaikkaa vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Eniten vähenivät työnvälitykseen tulleet hallinto- ja tukipalvelutoiminnan työpaikat, -312 paikkaa ja -24 %, rakentamisen työpaikat -51 paikkaa ja -46 %, kaupan alan työpaikat 169 ja -32 % sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen paikat -56 paikkaa ja -15 %. Mikkelin kaupunki kohdistaa omaa työllisyydenhoitoaan edelleenkin erityisesti nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin. Muutokset palkkatuen kohdentamisessa antavat paremmat mahdollisuudet osoittaa työtä tutkinnon suorittaneille nuorille ja työmarkkinatuen kuntaosuuslaskutuksessa oleville. Näitä tavoitteita määrittää vahvasti nuorten yhteiskuntatakuu sekä pitkäaikaistyöttömyyden hallinnan kuntakokeilu, jossa Mikkeli on yksi kokeilukunnista. Mikkelin kaupungilla käynnissä olevalla työpajatoiminnan kehittämisellä ja koko työllisyydenhoidon rakenteen uudistamisella tähdätään työllisyysasteen myönteiseen kehittymiseen, pitkäaikaistyöttömyyden alenemiseen ja nuorten työllisyysasteen nousemiseen. Mikäli taloussuhdanteet eivät vaikuta työmarkkinoihin radikaalisti, niin vuoden aikana on oletettavaa, että työmarkkinatuen kuntaosuuslaskutuksessa olevien määrä saadaan laskuun. Tähän vaikuttaa paljon myös se, millä tavoin Etelä-Savon TE-toimistolla on palkkatukea osoitettavissa järjestöjen työllistämishankkeisiin ja kaupungin omaan työllistämiseen. Kuntakokeilukuntana Mikkeli saattaa saada etua valtion työllistämismäärärahajaossa. Mikkelissä työllisyydenhoito yhdistyy elinkeinopolitiikkaan, ja tätä linjausta vahvistetaan edelleen. Keskeisenä päämääränä on muun muassa vahvistaa kärkialueiden työllisyyttä (digitaalisuus, bioenergia, ympäristöturvallisuus ja matkailu), sekä tukea uutta yritystoimintaa ja yritysten kasvua sekä auttaa myös nuoria sijoittumaan kärkialueiden yrityksiin ja organisaatioihin. Mikkelin seudun kehitysnäkymät työllisyydessä kuvataan vielä alla. Seutu on tarkastelunäkökulmana luonteva, koska muun muassa Reitin toiminta on seudullista. Mikkelin seutukunnan kehitysnäkymät Etelä-Savon ELY keskuksen tilaston mukaan Mikkelin seutukunnan kehitysnäkymät seuraavan vuoden aikana näyttävät pysyvän hyvin ennallaan ja mitään suurta kasvua ei ole näkyvissä. Mikkeli, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaa, Ristiina, Puumala (++) Paljon parempi,(+) Parempi, (0) Ennallaan/nykytasolla,(-) Heikompi,(--) Paljon heikompi Tilanne nyt verrattuna vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Tilanne 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen Alueen vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet Alueen tulevaisuuden haasteet ovat samat kuin valtakunnallisesti: Euroopan ja muun maailman taloustilanteen kehitys vaikuttaa viiveellä yritysten kysynnän kehitykseen. Työmarkkinoiden työvoimatarpeisiin on pääsääntöisesti pystytty vastaamaan. Vaadittavaa osaamista on lisätty erilaisilla koulutustarjonnoilla. Mikkelin seudun vetovoima on vaikuttanut siihen, että seudulle sijoittumisesta kiinnostuneita yrityksiä on ollut sijoitusneuvotteluissa myös vuoden 2012 alkupuoliskolla. Työvoiman saatavuus ei ole ollut esteenä yritysten sijoittumiselle. Yhteistyö eri toimijoiden kesken toimii hyvin myös näissä uusien työpaikkojen ja yritysten hankintatilanteissa. Tätä työtä on jatkettava. Julkisen sektorin rooli työllistäjänä on edelleen muutoksessa (sekä kunta että valtio). Logististen 7

11 yhteyksien parantuminen, mm. uudet junavuorot Etelä-Suomesta edesauttavat myös elinkeinoelämää. Yleinen tunnelma alueella Alkuvuoden varsin positiivinen vire työmarkkinoilla on kesän aikana kääntynyt heikommaksi, työvoiman kysyntä on hiipunut. Mikkelissä erityisesti keskustan kehittämistyö on vaikuttanut positiivisesti palvelualan työllisyystilanteeseen ja vireyttänyt muutenkin kaupunkikuvaa ja seutukuntaa. Näyttäisi kuitenkin siltä, että myös palvelualoilla työpaikkojen ilmoittaminen avoimeksi on vähenemään päin viime vuoteen verrattuna. Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanne ja näkymät Teollisuuden osalta on merkkejä paremmasta, koska isompia lomautuksia on keskeytetty ja ko. yrityksiin on rekrytoitu uutta työvoimaa. Elintarviketeollisuuden puolella on uusien markkina-alueiden valtaamista ja viennin kehittämistä. Kauppa ja palvelut työllistävät hyvin. Seudun yrittäjien ikärakenne on korkea, kuten seudun väestönkin. Näin ollen yrityskannan omistajanvaihdoskehitys on vilkasta. Uusien yritysten perustaminen on starttirahapäätösten perusteella jonkin verran edellisvuotta vähäisempää. Työttömyyden määrä ja rakenne Työttömyys on seudulla lievässä kasvussa. Myös nuorisotyöttömyys on edellisvuotta korkeampi. Seudulla oli kesäkuun lopussa 543 alle 25-vuotiasta työtöntä, joka on lähes 50 työtöntä enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Taantumaa edeltäneestä tilanteesta työttömien nuorten määrä on lähes 200 suurempi. Nuorten yhteiskuntatakuun täysimääräinen toimeenpano vaatii eri toimijoiden yhteisiä ponnisteluja. Myös pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt. Mikkeli pääsi mukaan hallitusohjelman kuntakokeilu-paikkakunnaksi. Tällä kokeilulla etsitään uusia ratkaisumalleja rakenteellisen työttömyyden alentamiseen. Työvoiman kysyntä ja osaavan työvoiman saatavuus Työvoimaa on vielä kohtuullisen hyvin saatavissa, vaikka työkykyisten ja ammattitaitoisten työnhakijoiden reservi ei olekaan suuri. Sosiaali- ja terveysalalla on tiettyjä rekrytointivaikeuksia, mm. lähihoitajien väheneminen. Aikaisemmin lähihoitajia löytyi hyvin koko seudun alueella, nyt on vaikeuksia täyttää pienillä paikkakunnilla olevia työpaikkoja. Seudulla koulutetaan maahanmuuttajia kysytyille aloille mm. siivoojiksi ja kokeiksi, mutta heidän työllistymisensä on vaikeaa. Näyttää siltä, että työyhteisöt edellyttävät mm. parempaa kielitaitoa kuin työ sinänsä. ASUMINEN Suomessa oli vuonna 2011 yli miljoona yhden hengen asuntokuntaa. Yhden hengen asuntokuntien määrä kasvoi edellisvuodesta asuntokunnalla. Suurin osa yksinasuvista on vuotiaita. Heidän osuutensa kaikista yksinasuvista oli 42 prosenttia vuonna Yli 65-vuotiaita oli yksinasuvista runsas kolmannes. Sen sijaan alle 35- vuotiaiden asuntokuntia oli yksinasuvista 24 prosenttia. Alle 35-vuotiaiden osuus kaikista yksinasuvista on pysynyt samansuuruisena koko 2000-luvun. Suomessa oli vuoden 2011 lopulla yhteensä asuntokuntaa. Asuntokuntien määrä lisääntyi edellisvuodesta asuntokunnalla. Suurin osa asuntokuntien määrän kasvusta johtuu yksin- ja kaksinasuvien määrän kasvusta. Asuntokuntien lukumäärä Mikkelissä on lisääntynyt lähes joka ryhmässä, vain neljä- ja kuusihenkilöä käsittävät asuntokunnat ovat vähentyneet. Yhden ja kahden henkilön asuntokunnat ovat lisääntyneet suhteellisesti eniten. Asuntokuntien (henkiöiden) lukumäärä vuoden 2011 lopussa oli , kun se edellisen vuoden lopussa oli

12 Asuntokunnat 1 henk. 2 henk 3 henk. 4 henk. 5 henk. 6 henk. 7+ henk. yhteensä Tilastokeskus - Statistikcentralen Asuminen asuntotyypin mukaan Mikkeli 2010 Kaikki asuntokunnat, hlöt Omistusasunto Vuokra-asunto Asumisoikeusasunto 371 Muu tai tuntematon hallintaperuste Asuntojen hintakehitys Omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2012 toisella neljänneksellä koko maassa keskimäärin 1,5 prosenttia edellisvuodesta. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna omakotitalojen hinnat nousivat koko maassa keskimäärin 0,5 prosenttia. Vuoden 2012 toisella neljänneksellä pientalotonttien hinnat nousivat koko maassa 7,6 prosenttia edellisvuodesta. Pientalotontin keskimääräinen neliöhinta koko maassa oli 18,3 euroa ja keskimääräinen tontin pinta-ala oli neliömetriä. Suuralueittain tarkasteltuna omakotitalojen hinnat laskivat edellisvuodesta eniten Pohjois-Suomessa, 5,2 prosenttia. Itä-Suomessa hinnat nousivat 1,3 prosenttia. Vastaavasti pientalotonttien hinnat nousivat Pohjois- Suomessa 11,2 prosenttia ja laskivat Itä-Suomessa 11,2 prosenttia. Vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat laskivat heinäkuussa koko maassa 0,5 prosenttia edelliseen kuukauteen verrattuna. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 0,7 prosenttia ja muualla maassa laskua oli 0,3 prosenttia. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat nousivat koko maassa 1,2 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 2,4 prosenttia ja muualla maassa hinnat pysyivät lähes ennallaan. Vanhojen osakehuoneistojen velattomat neliöhinnat, heinäkuu 2012 Alue: Koko maa Pääkaupunkiseutu (PKS) Muu Suomi (koko maa - PKS) Itä-Suomi Rakentaminen 2012 Mikkelissä on elokuun 2012 loppuun mennessä valmistunut asuinrakennuksia yhteensä 73 kpl, joista pientaloja 62 kpl, rivi- ja ketjutaloja 9 kpl ja asuinkerrostaloja 2 kpl. Asuntojen lukumäärä oli yhteensä 137 kpl. Vuonna 2011 vastaavasti asuinrakennuksia valmistui 108 kpl, joista pientaloja 99 kpl, rivi- ja ketjutaloja 6 kpl ja asuinkerrostaloja 3 kpl. Asuntojen lukumäärä oli 218 kpl. 9

13 Kaupungin talous ja riskienhallinta Mikkelin, Ristiinan ja Suomenniemen yhdistymisestä johtuen vertailua edellisiin vuosiin ei voida tehdä, koska mm. kuntien välinen palveluiden osto eliminoituu vasta toimintakatteessa. Yhdistetyn Mikkelin toimintamenojen kasvu vuonna on ennusteeseen 7/2012 verrattuna noin 4 prosenttia. Toimintakatteen arvioidaan kasvavan 1,3 prosenttia. Verotulojen arvioidaan kasvavan 5,4 prosenttia, josta verokorotuksen vaikutus on 1,4 prosenttia. Kaupungin lainamäärä nousee noin 177,7 miljoonaan euroon, mutta asukaskohtainen lainamäärä alenee ja on euroa/ asukas. Huolimatta maltillisesta menojen kasvusta tuloslaskelman vuosikate on 18,9 milj. euroa ja tilikauden ylijäämä poistojen jälkeen on euroa. Tuloslaskelman perusteella voidaan todeta, että kaupungin nykyinen tulotaso ei jatkossa riitä nykyisten laajuisten palvelujen ylläpitämiseen. Lähivuosien suuri tehtävä on sovittaa menojen kasvu hyvin matalaan tulojen kasvun sallimaan liikkumavaraan. Tällöin olennaista on välttää uusia toimintojen laajennuksia ja pysyviä menojen lisäyksiä. Kaupungin ja liikelaitosten yhteenlasketut investoinnit ovat 26,5 milj. euroa ja nettoinvestoinnit 15,8 milj. euroa. Investointitasoa on jouduttu pudottamaan edellisten vuosien investointisuunnitelmista. Investointeihin on sisällytetty Mikkelin, Ristiinan ja Suomenniemen yhdistymissopimuksessa sovitut investoinnit. Investoinnit painottuvat suurimmalta osalta peruskorjaus- ja korvausinvestointeihin. Suurimmat investoinnit vuonna ovat Ristiinan terveyskeskus/vaarinsaari peruskorjaus, Ristiinan koulukeskuksen peruskorjaus ja Haukivuoren yhtenäiskoulun peruskorjauksen aloittaminen. Kiinteistö Oy Porrassalmenkatu 17 rakentamisen yhteydessä tehdään kulkuyhteys satamasta torille uusinvestointina ja Ilmarisenpuisto/alueen lähiliikuntapaikan laajennusinvestointi liittyen päiväkoti Vilttihatun valmistumiseen. Satamalahti-projektin hankesuunnittelun aloitetaan ja Satamalahdesta on tulevaisuudessa tarkoitus rakentaa käyntikortti Mikkelille. Mikkelissä on tavoitteena, että investointien tulorahoitus riittää kattamaan investoinnit ja investointien tulorahoituksen tunnusluvun on oltava vähintään 100 prosenttia aina kunakin talousarvion suunnitelmakautena (huomioiden myös edellisen tilinpäätöksen tilanne). Kaupungin poistoaikoja lyhennetään kuntaliiton suositusten mukaisesti vuodesta alkaen siten, että poistot vastaavat vuotuisia investointeja. Lainamäärä nousee vuoden lopussa noin 179,2 milj. euroon. Lainamäärässä on mukana yhdistyvien kuntien lainat. Mikkelin velkatilanne lähenee kuntien keskimääräistä velkamäärää ja Mikkelin kokonaistuottojen (toimintatuotot, verot ja valtionosuudet) kasvaessa ja velkamäärän pysyessä ennallaan kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus (tulot/ velkamäärä) alenee. Velkaantumisen tavoitteeksi asetetaan se, että Mikkelin suhteellinen velkaantuneisuus alenee suunnitelmakaudella Mikkelin investointitaso on sopeutettu 20 milj. euron poistotasoon ja lainamäärä asukasta kohden pysyy taloussuunnitelmakaudella 2016 nykyisellä vuoden 2012 tasolla ollen euroa/ asukas. Tuloslaskelma (1000 ) Yhdistetty TP 2011 Yhdistetty TA 2012 Ennuste yhd.kunta 7/2012 TA TS 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatulot Toimintamenot Valmistus omaan käyttöön Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron lisäys/vähennys Varausten lisäys/vähennys Tilkauden yli/-alijäämä

14 Tulojen ja menojen perusteet ja talousarvion painopisteet Verotulojen arvioidaan kasvavan 9,5 milj. euroa (5,4 prosenttia), josta veronkorotusvaikutus on 1,4 prosenttia. Kuntaliiton arvio uuden Mikkelin verotasosta on 182 milj.euroa. Laskelmat on tehty oheisten veroprosenttien pohjalta. Yhdistyvien kuntien veroprosentit 2012 Mikkeli 2012 Ristiina 2012 Suomenniemi TA yhdistetty Mikkeli Kunnallisveroprosentti 19,50 % 20,00 % 19,50 % 19,75 % Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 % 1,00 % 1,00 % 1,00 % Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,42 % 0,60 % 0,65 % 0,50 % Muiden asuinrakennusten veroprosentti 0,90 % 1,15 % 1,25 % 1,10 % Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 % 2,00 % 1,00 % 3,00 % Yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentti 0,00 % 0,80 % 1,00 % 0,00 % Voimalaitoksen kiinteistöveroprosentti 2,50 % 1,35 % 1,00 % 2,50 % Kuntaliiton ennusteen mukaan valtionosuuksien arvioidaan kasvavan Mikkelissä 1,5 milj. euroa (1,5 prosenttia) yhdistettyjen kuntien ennusteeseen 7/2012 verrattuna. Kuntaliitto on huomioinut laskelmassa peruspalvelubudjetin tuomat muutokset valtionosuuksiin. Peruspalvelubudjetin mukaan tulevina vuosina kuntien valtionosuudet vähenisivät asteittain edelleen vuoteen 2015 saakka 0,7 prosenttia - 0,1 prosenttia. Vuonna vähennys on 23,26 /as, 46,53 /as vuonna 2014 ja 93,06 /as vuonna Hallitusohjelman mukaisesti valtionosuutta vähennettiin vuodesta 2012 lähtien 631 milj. eurolla eli 118 euroa/as. Yhteenlaskettuna hallituskauden aikana tehtävät menosäästöt valtionosuuksiin ovat milj. euroa eli 211,51 euroa/as. Valtionvarainministeriö on laskenut asukaskohtaiset muutokset vuodenvaihteen 2010/2011 asukasluvulla. Kuntien omarahoitusosuus on kunnan peruspalvelujen osalta 3.135,80 euroa/asukas ja lukio, ammatillinen, AMK osalta 367,74 euroa/asukas. Peruspalvelubudjetin mukaan verotulot ja valtionosuudet kasvavat yhteensä kunnissa keskimäärin noin 3 prosenttia. Hallitusohjelman mukaan osana kuntarakenneuudistusta myös valtionosuusjärjestelmää uudistetaan yksinkertaisemmaksi ja selkeämmäksi. Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen etenee kuntarakenneuudistuksen yhteydessä. Toimintatulot kasvavat 13,4 milj. euroa (8,9 prosenttia) ja menojen kasvu on 16,8 milj. euroa (4 prosenttia) yhdistettyjen kuntien ennusteeseen 7/2012 verrattuna ja nettomenot kasvavat vain 1,3 prosenttia. Yhdistettyjen kuntien tilinpäätöksissä 2011 ja talousarviossa 2012 on kuntien välinen palvelujen myynti ja osto mukana, joten luvut eivät anna täysin oikeansuuntaista vertailua uuden Mikkelin tuloista ja menoista. raamissa kuntien välinen kauppa eliminoitiin sekä osa päällekkäisistä hallinnon kustannuksista. Taksat ja maksut yhtenäistetään yhdistymisen yhteydessä koskemaan koko uutta kuntaa. Yhtenäistämisen vaikutusta on vaikea arvioida. Toimintamenojen kasvu toimialoittain (1 000 ) Ristiinan ja Suomenniemen kuntien organisaatiot poikkeavat Mikkelin kaupungin organisaatiosta ja varhaiskasvatus siirretään kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisuuteen ja tästä syystä toimintamenojen kasvu voidaan esittää vain Mikkeli yhteensä. Vertailulukuina on Mikkelin, Ristiinan ja Suomenniemen yhdistetyt tilinpäätökset 2011 ja talousarviot Toimintamenojen kasvu (1000 ) Yhdistetty TP 2011 Yhdistetty TA 2012 TA Kasvu Kasvu % Mikkelin kaupunki yhteensä ,6 Muita kuin kuntien yhdistymisestä johtuvia organisaatiomuutoksia vuoden talousarvio sisältää ympäristölautakunnassa Kangasniemen kunnan liittyminen ympäristöpalveluihin, maaseutu- ja tielautakunnassa Pieksämäen kaupungin liittyminen maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueeseen, varhaiskasvatuksen siirto kasvatus- ja opetuslauta- 11

15 kunnan alaisuuteen ja Puumalan kunnan liittyminen sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueeseen. Rakennuslautakunta hoitaa jatkossa jäteviranomaistehtäviä. Yhdistymishallituksen hyväksyi lautakunnille talousarvioraamin. Yhdistymishallituksen asettamien talousarvioraamin lähtökohtana oli, että toimintakate on -270 milj. euroa. Raamivalmistelun yhteydessä ei vielä ollut tietoa kaikista yhdistyvien kuntien menoista, kuten Tilakeskuksen perimien vuokrien tasosta Ristiinan ja Suomenniemen kiinteistöjen osalta. esityksen toimintakate on 268 milj. euroa. Suurimmat sopeuttamiset on tehty sosiaali- ja terveystoimen ja sivistyspalveluiden menoihin sekä poistamalla päällekkäisiä hallinnon menoja. Suurimmat omaisuuden myynteihin liittyvät erät ovat vuoden 2012 aikana aloitettu Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymän kiinteistöjärjestelyt 6,3 milj.euroa sekä maan myyntulot 2,8 milj. euroa. Yhdistymisavustuksesta 4,3 milj. eurosta (vv ) on budjetoitu tulevalle vuodelle 1,7 milj. euroa. Vuoden toiminnan riskinä taloudessa on kuntien yhdistymisen vaikutuksien arvioinnin onnistuminen määrärahoissa riittävällä tarkkuudella. Kuntien heikkenevästä taloustilanteesta johtuen toiminnan tasapainottamiseksi on laadittu myös Mikkelin kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelma, jonka toteutuksesta päätetään talousarvion yhteydessä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden määrärahojen riittävyyden takaamiseksi pitää päästä vaikuttamaan erikoissairaanhoidon kustannuksiin. Terveydenhuollon osalta erityinen huomio tulee kiinnittää erikoissairaanhoitoon, jossa psykiatrian osalta kustannukset ovat noin 4,1 milj. euroa keskiarvoa suuremmat. Psykiatrian osalta sekä avohoidon että laitoshoidon kustannukset ovat huomattavasti keskimääräistä suuremmat. Erikoissairaanhoidon osalta ensivaiheessa pyritään kehittämään psykiatrian toimintamallia ja vuosina pyritään yhdistämään Pankalammen terveysaseman ja vuodeosastojen toiminta erikoissairaanhoidon yhteyteen. Näillä järjestelyillä voidaan saavuttaa tukitoimintojen ja palveluprosessien osalta merkittäviä hyötyjä. Vuosi on nykyisen strategian viimeinen toteutusvuosi ja kaikkien toimialojen tuloskorteilla on laadittu toiminnalliset tavoitteet sekä palvelusuunnitelma, jonka mukaan toimintaa kehitetään ja tuotetaan. Tavoitteet ovat sitovia kaupunginvaltuustoon nähden. Mikkelin kaupungin tavoitteena on tulla ensimmäiseksi digitaaliseksi kaupungiksi Suomessa ja tämän lupauksen lunastamiseksi lautakuntien tavoitteissa näkyy sähköisten palvelujen kehittäminen. Vuoden aikana laaditaan erillinen kehittämisohjelma Digital-Mikkelin toteuttamiseksi. Riskienhallinta Kaupunginhallitus määrittää sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyvät menettelytavat. Kaupunginhallitus ja muu konsernijohto vastaavat siitä, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty. Kaupunki perustaa omistajaohjausjohtajan viran, missä keskeisiä tehtäviä ovat konserniohjaus sekä sisäinen valvonta ja riskien hallinta. Vuoden aikana on tarkoitus määritellä kaupungin oma sisäisen valvonnan toimintatapa ja riskienkartoitusjärjestelmä. Toimielimet noudattavat toiminnassaan sisäisen valvonnan ohjeita. Kaupungin merkittävimmät riskit liittyvät heikkoon yleiseen taloustilanteeseen, joka aiheuttaa palvelutuotannon rahoitusvaikeuksia. Verotulojen ja valtionosuuksien kasvu näyttää suunnitelmakaudella verrattain alhaiselta ja kaupungin on varauduttava 2 prosenttiin tulokasvuun ja pyrittävä 1,5 prosentin menokasvuun tulevina vuosina. Keskeinen keino riskin hallitsemiseksi on kaupungin elinvoimaisuuden lisääminen, muuttovoitto ja työpaikkojen luonti kasvun luonti. Henkilöstön eläköitymisen korkea määrä aiheuttaa riskiä palvelutuotannon jatkuvuuden näkökulmasta. Henkilöstöstrategia jalkautetaan sekä henkilöstösuunnittelua ja seurantaa parannetaan vuoden aikana. Riskienhallintaa toteutetaan muun muassa hyvällä suunnittelulla ja vuoden 2012 aikana on otettu käyttöön ennakkoarviointimenettely suurimmissa kehittämistoimenpiteissä, jonka perusteella voidaan ottaa päätöksenteossa eri vaihtoehdot huomioon. Erikoissairaanhoidon kustannusten suuri kasvu on riski kaupungille, koska erikoissairaanhoidon kustannusten vuotuinen nousutaso käyttää kokonaan kaupungin luontaisen verotulojen kasvun. Sosiaali- ja terveystoimen ja erikoissairaanhoidon yhteistoiminnan ja yhteensopivien palveluketjujen kehittäminen on edellytys sille, että kustannusten nousu voidaan hillitä koko sosiaali- ja terveystoimessa. Riskienhallinnan tilaa seurataan talousarviovuoden aikana ja siitä raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä. Riskienhallinta menettelyä kehitetään kokonaisvaltaisesti vuonna. 12

16 n rakenne, sitovuus ja seuranta n rakenne Kunnan talousarviosta ja suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Tämän lisäksi talousarviosta ja suunnitelmasta antaa ohjeita ja suosituksia Kuntaliitto. Kunnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Tältä osin sitovia ohjeita ja lausuntoja kunnille antaa työ- ja elinkeinoministeriön alainen kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. n sisältö on laadittu ottaen huomioon soveltuvin osin mainitut säännökset ja ohjeet. ssa on strategiaosa, konserni, käyttötalousosa, laskelmaosa, jossa esitetään koko kaupungin tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja investoinnit. noudattaa samaan rakennetta kuin toimintakertomus. Strategiaosa sisältää kaupungin vision ja strategian sekä kaupunkitason sitovat tavoitteet. Strategiaosassa esitetään myös strategiset hankkeet. Konsernissa, esitetään yleisperustelut tulevalle omistajapolitiikalle sekä kaupungin tytäryhtiöitä koskevat sitovat tavoitteet sekä tunnusluvut. Käyttötalousosassa esitetään lautakuntien ja liikelaitoksien sekä taseyksiköiden palvelusuunnitelmat, sitovat tavoitteet sekä määrärahat. Kuntaliitoksesta johtuen vertailukelpoisia vuoden 2011 tilinpäätöstietoja ja talousarvio 2012 tietoja ei voida esittää, koska kuntien organisaatiot ovat olleet erilaiset. Laskelmaosassa esitetään koko kaupungin tuloslaskelma, rahoituslaskelma sekä investoinnit perusteluineen. n sitovuus Kaupunginvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta ja muita kaupungin viranomaisia. n yleiset lähtökohdat n yleiset lähtökohdat ovat informaatiota, jota ei ole tarkoitettu sitovaksi talousarvion osaksi. Strategiaosa Strategiaosassa valtuuston asettama strategia vuosille on sitova. Vuosi on nykyisen strategian viimeinen toteuttamisvuosi. Vuodelle on koko kaupungin tuloskortissa esitetty sitovia tavoitteet, joissa toimielinten on onnistuttava. Konserniosa Konsernissa tytäryhteisöille kaupunginvaltuuston asettamat tavoitteet ovat sitovia. Käyttötalousosa Käyttötalousosassa esitetään lautakuntien, liikelaitoksien ja taseyksiköiden kaupunginvaltuustoon nähden sitovat tavoitteet ja määrärahat. Määrärahoissa lautakuntia sitovat tulot sekä menot. Kohderahoitteisena yksikkönä toimii konsernipalveluissa ruoka- ja puhtauspalvelut, jota sitoo yksikön nettotulos. Tavoitteiden sitovuudesta seuraa, että niistä poikkeaminen tai niiden tarkistaminen edellyttää valtuuston hyväksymistä. Määrärahasitovuus tarkoittaa, ettei rahan käyttö saa ylittää valtuuston kyseiseen toimintaan myöntämiä varoja. Jos määräraha ei riitä menoon, on toimielimen haettava valtuustolta lisämäärärahaa. Toimielin ei ole velvollinen käyttämään määrärahaa kokonaisuudessaan, mikäli toiminnalle asetetut tavoitteet muutoin saavutetaan. ta on noudatettava myös tuloissa siten, että vähintään arvioitu tulojen määrä toteutuu. Nettomääräinen toimintakate on samalla tavalla sitova kuin määrärahakin. Olennaiset vajaukset tuloissa on käsiteltävä menonylitysten tapaan valtuustossa lisätalousarvioissa tai erillisenä asiana. Liikelaitoksille on toiminnalliset tavoitteiden lisäksi sitovaa korvaus peruspääomasta, liikeylijäämä sekä vakituisen henkilökunnan määrä. Liikelaitoksien tuloslaskelmat, rahoituslaskelmat ja investointisuunnitelmat ovat ohjeellisia, 13

17 mutta niiden oleellisista poikkeamista on tiedotettava valtuustolle. Tuloslaskelman rahoitustuotoissa ja kuluissa kaupunginvaltuustoon nähden sitovia eriä ovat korkotulojen ja menojen netto sekä rahoitustulojen ja menojen netto. Taseyksiköistä Tilakeskuksen investoinnit ovat sitovia hanketasolla, lukuun ottamatta muutos/peruskorjaustöitä. Vuotuista kokonaismäärää ei saa ylittää ilman kaupunginvaltuuston lupaa. Tilakeskuksen sitovia eriä ovat myös pääomakorvaus sekä liikeylijäämä sekä henkilökunnan määrä. Tilakeskuksen tilikauden ylijäämän käytöstä peruskorjausinvestointeihin päätetään vuosittain kaupungin investointiohjelman yhteydessä. Kaupungin investointiohjelmaa on tarkastettu poistotasoa vastaavaksi ja Tilakeskuksen ylijäämä käytetään vuoden investointiohjelman toteutukseen ja Tilakeskuksen toiminnan rahoittamiseen, huomioiden Tilakeskuksen lainamäärä ja että se ei kasva vuoden 2012 tasosta. Etelä-Savon pelastuslaitokselle toiminnalliset tavoitteet ovat sitovia valtuustoon nähden. Laskelmaosa Tuloslaskelma Tuloslaskelman sitovuus valtuustoon nähden on velvoite toimia valtuuston hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Taloussuunnitelman muiden vuosien sitovuus poikkeaa talousarviosta. Niihin kohdistuvat menoarviot eivät oikeuta vielä varojen käyttöön. Toimielinten ja viranhaltioiden pitää kuitenkin toimia suunnitelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Rahoituslaskelma ja lainanottovaltuudet Rahoituslaskelmassa sitova erä on kaupungin lainamäärä. Kaupungin kokonaislainamäärä on talousarvion mukaisesti enintään 179,3 milj. euroa (3 287 euroa/ asukas) vuoden lopussa +/-antolainauksen muutokset. Uusista antolainauksista konsernille ja liikelaitoksille päättää aina kaupunginvaltuusto tapauskohtaisesti. Kaupungin lainanottovaltuudet ovat seuraavat vuonna : 1. Kaupunginjohtajalla on oikeus ottaa 25 milj.euroa pitkäaikaista talousarviolainaa vuonna. Kaupunginjohtaja ja talousjohtaja voivat tehdä nostettaviin lainoihin ja olemassa oleviin lainoihin viitekoronvaihtosopimuksia pääomaltaan kunkin lainamäärän suuruisesti. 2. Kaupunginjohtajalla on oikeus suojata lainoja kiinteisiin lainoihin tai tehdä erillisiä pitkäaikaisia korkojen suojauksia sekä nykyiseen lainakantaan että tulevaan lainakantaan yhteensä 50 milj.euron määrällä vuonna. Suojauksia tehdään 50 miljoonan määrään saakka vain, jos se on rahoitusmarkkinatilanteessa perusteltua. Suojauksia tehdään talousarvion rahoituslaskelmassa määriteltyjen suojaustasojen puitteissa. Kaupunginjohtajalla ja talousjohtajalla on oikeudet tehdä eo. suojaukset puhelimitse, minkä pohjalta kaupunginjohtaja tekee päätöksen. Investoinnit Emokaupungin investointimäärärahat ovat sitovia bruttomäärältään. Kunnallistekniikan määrärahojen hankekohtaisesta käytöstä päättää tekninen lautakunta. Vuoden alusta perustetaan teknisen lautakunnan jaosto, joka toimii Tilakeskuksen johtoryhmänä. Kaupunginhallitukselle tuodaan päätettäväksi Tilakeskuksen investointien päätösvalta, toimintasääntö ja johtosääntö. Kaupunginvaltuusto päättää kaupungin ja Tilakeskuksen investointikohteiden käyttötarkoituksen muutoksesta. Muut ohjeet Yleiset vastuut määrärahoista Jokaisen lauta- ja johtokunnan sekä tulosalueen on valvottava, ettei vahvistetussa talousarviossa myönnettyjä menomäärärahoja ylitetä. Määrärahojen käyttöön liittyy myös velvoite toteuttaa toimintaa yhteistyössä eri toimielinten kanssa ja hakea tällä tavoin kaupungin kokonaistalouden kannalta edullisempia ja tehokkaampia ratkaisuja palvella kuntalaisia. Kunkin tulosalueen tai tulosyksikön päällikkö on vastuussa määrärahojen riittävyydestä sekä tulojen kertymisestä. Laskut tulee aina hyväksyä siltä menokohdalta, jolle ne kuuluvat, eikä siltä menokohdalta, jolla olisi vielä määrärahaa jäljellä. Vain pakottavassa tapauksessa anotaan lisämäärärahaa kaupunginvaltuustolta. Lisämäärärahaa on anottava ennen määrärahan ylittymistä. Määräraha-anomukseen on aina sisällytettävä esitys myös lisämäärärahatarpeen rahoittami- 14

18 sesta ja sen merkityksestä vuosikatteen kehitykseen, velkaantumiseen tms. Talouspalveluilta on aina pyydettävä lausunto ennen määrärahaesityksen käsittelyä. Seurantavastuu Toiminnassa on noudatettava kaupunginhallituksen hyväksymiä sisäisen valvonnan ja tarkastuksen ohjeita. Tilivelvollisella on henkilökohtainen vastuu sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja jatkuvasta ylläpidosta johtamansa toiminnan osalta. Kuntalain 75 :n mukaan tilintarkastuskertomukseen on sisällytettävä lausunto sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä esitys vastuuvapauden myöntämisestä ja mahdollisesta muistutuksesta, joka voidaan kohdistaa vain tilivelvollisiin. Kuntalain tarkoittamia tilivelvollisia ovat mm. kaupunginhallituksen, lautakuntien, johtokuntien ja toimikuntien jäsenet, kaupunginjohtaja ja toimielinten ja yksiköiden johtavat viranhaltijat. Tilivelvollisuus merkitsee, että viranhaltijan toiminta tulee valtuuston arvioitavaksi, viranhaltijaan voidaan kohdistaa tilintarkastuskertomuksessa muistutus ja viranhaltijalle voidaan myöntää vastuuvapaus. Pysyväisohjeet Kaupunginhallitus on antanut seuraavat talouden hoitoon liittyvät erillisohjeet: Hankintaohje Kh 480/ Perinnän toimintatapaohje Kassanhoito- ja alitilitysohje Kh 22/ Avustukset Kaupunginhallitus ja asianomaiset lautakunnat päättävät talousarvion tultua hyväksytyksi myönnettävät avustukset määrärahojensa puitteissa. Tulosyksikkö, jonka määrärahoihin yleishyödyllisten tai muiden yhteisöjen avustus sisältyy voi maksaa avustuksen vasta sen jälkeen, kun yhteisön tilinpäätöstiedot, toimintakertomus sekä tilintarkastuskertomus vuodelta 2012 on saatu. Mikäli avustus on myönnetty jotakin määrättyä tarkoitusta varten, on avustuksen myöntäneen tulosyksikön pyydettävä yksilöity tiliselvitys avustuksen käytöstä. Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta Lautakuntien, johtokunnan ja kaupunginhallituksen alaisten tulosalueiden tulee laatia valtuuston hyväksymän talousarvion mukaiset käyttötaloussuunnitelmat. Käyttösuunnitelmassa ei muuteta enää kaupunginvaltuuston hyväksymiä määrärahoja, vaan käyttösuunnitelmassa toimielin ottaa kantaa viranhaltijoiden toimivaltaan ja laskujen hyväksymiseen. Käyttösuunnitelma on vahvistettava viimeistään mennessä. Vuonna hallintokuntien toimintaa ja taloutta seurataan vähintään kolme kertaa vuodessa. Seurannan ajantasaisuus, oikeellisuus ja sen ohjausvaikutukset ovat keskeisiä tekijöitä valtuustolle annettavissa seurantaraporteissa. Kaupunginhallitukselle raportoidaan talouden kehityksestä kuukausittain. Seurannassa raportoidaan vain talouden toteutumisesta ja toiminnallisten muutoksista, jotka ovat jo tiedossa. Talouden seurantaraportti tilanteesta toimii lähtökohtana seuraavan vuoden talousarvion valmistelussa ja tässä seurannassa raportoidaan myös toiminnalliset tavoitteet ja tunnusluvut. Seurannassa tilanteesta esitetään talouden seuranta ja myös mahdolliset määrärahan ylitykset. Konsernin tytäryhteisöjen tavoitteiden toteutuminen raportoidaan syys-marraskuussa ja tämän perusteella laaditaan yhteistyössä tytäryhteisöjen kanssa seuraavan vuoden tavoitteet. 15

19 Henkilöstö Vuoden talousarviossa palkat ja palkkiot ovat 122,3 milj. euroa. Yhdistettyjen kuntien 7/2012 seurannassa palkat ja palkkiot ovat 115,6 milj.euroa. Henkilöstömenojen kasvu vuoden 2012 ennusteesta on 5,7 prosenttia. Palkankorotusvaraukseksi on budjetoitu 1,5 prosenttia. Kunta-alan ansiotasoindeksi arvioidaan nousevan 2,3 prosenttiin. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumman kasvun ennustetaan vuonna jäävän ansiotason muutoksen tasolle. Tulevalla taloussuunnitelmakaudella pääpainon tulee olla menojen kasvua hillitsevissä rakenteellisissa toimissa. Henkilöstömenot muodostavat valtaosan kuntatalouden menoista, joten erityisesti palkkamenojen kasvun hillitseminen on välttämätöntä. Vuoden talousarvion saavuttaminen vaatii onnistunutta henkilöstöstrategian toteuttamista. Henkilösivumenojen on laskettu olevan vuonna 22,14 prosenttia (2012; 22,01 prosenttia). Maatalouslomittajien tapaturmavakuutusmaksu on 4,99 prosenttia (muilla 0,34 prosenttia) Vuonna työnantajalta perittävä palkkaperusteinen maksu nousee 0,2 prosenttiyksikköä ja varhe-maksu pysyy keskimäärin ennallaan suhteessa palkkasummaan. Varhe-maksun määrä kuitenkin vaihtelee jäsenyhteisöittäin maksun piirin kuuluvien eläkkeiden alkavuuden mukaan. Eläkemenoperusteisella maksulla katetaan se osa kunnallisen eläkejärjestelmän rahoitustarpeesta, joka ylittää palkkaperusteisen ja varhemaksun tuoton. Se on riippumaton talousarviovuoden palkoista ja perustuu niihin maksussa oleviin eläkkeisiin, jotka ovat karttuneet ennen vuotta Vuoden varhaiseläkemenoperusteinen maksu (varhe-maksu) perustuu eläkemenoihin, jotka aiheutuvat alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä, työttömyyseläkkeistä ja yksilöllisistä varhaiseläkkeistä sekä kuntoutustuista. KUEL-omavastuuksia on budjetoitu 9,60 prosenttia ja KUEL-varhemaksuksia 2 prosenttia ko. prosentit sisältyvät henkilösivumenoprosentteihin. Henkilösivumenot on laskettu seuraavasti: KuELmaksu (palkkaperusteinen) 16,55 % Kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksu 2,12 % Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 3,06 % Tapaturmavakuutusmaksu 0,34 % Muut sos.vakuutusmaksut (ryhmähenkivakuutus) 0,07 % Yhteensä keskimäärin 22,14 % Henkilöstömäärän kehitys Suunniteltu henkilöstön määrä vuonna on henkilöä. Suunnitelmat sisältävät vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön sekä liikelaitokset ja taseyksiköt. Vuoden 2011 tilinpäätöksen verrattuna henkilöstön määrä oli henkilöä, joten kasvua on 420 henkilöä (13,6 prosenttia). Vuoden 2012 lopussa arvioidaan henkilöstömäärän olevan henkilöä. Suurta kasvua selittää mm. Ristiinan ja Suomenniemen henkilöstö siirtyminen kuntien yhdistymisen johdosta Mikkelin kaupungille sekä Puumalan kunnan sosiaalitoimen yhdistyminen sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueeseen. Henkilöstömäärän kasvua analysoidaan tarkemmin erillisessä henkilöstösuunnitelmassa. Henkilömäärä yhteensä Toimielimen ilmoituksen mukaan Tilanne Toteutuma Hlöstömäärmäärmäärmäärä Hlöstö- Hlöstö- Hlöstö- arvio Konsernipalvelut Vakituiset yht Hallintopalvelut Henkilöstöpalvelut Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut Talouspalvelut Ruoka- ja puhtauspalvelut

20 Tilanne Toteutuma Hlöstömäärmäärmäärmäärä Hlöstö- Hlöstö- Hlöstö- arvio Määräaikaiset yht Hallintopalvelut Henkilöstöpalvelut Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut Talouspalvelut Ruoka- ja puhtauspalvelut Ympäristölautakunta Vakituiset Määräaikaiset Etelä-Savon pelastuslaitos Vakituiset Määräaikaiset Etelä-Savon Työterveys liikelaitos Vakituiset Määräaikaiset Mikkelin Vesiliikelaitos Vakituiset Määräaikaiset Otavan Opiston liikelaitos Vakituiset Määräaikaiset Sosiaali- ja terveystoimi Seudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta Johdon tukipalvelut Vakituiset Määräaikaiset Tuotantolautakunta Vakituiset yht Sosiaalipalvelut (ent. perhepalvelut ja psykososiaaliset palvelut) Terveyspalvelut Vanhusten palvelut Johtamisen tukipalvelut Määräaikaiset yht Sosiaalipalvelut (ent. perhepalvelut ja psykososiaaliset palvelut) Terveyspalvelut Vanhusten palvelut Johtamisen tukipalvelut

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

45 27.09.2011 63 23.11.2011 71 14.12.2011

45 27.09.2011 63 23.11.2011 71 14.12.2011 Sastamalan Tilakeskuksen Sastamalan Tilakeskuksen Sastamalan Tilakeskuksen 45 27.09.2011 63 23.11.2011 71 14.12.2011 Tilakeskuksen talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2012-2015 - liikelaitoksen talousarvion

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Kulut kaupunkilaisten tarpeiden mukaan Kuluvan vuoden budjetti on laadittu pitäen lähtökohtana

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi Ylöjärvi TILASTOJA 2015 www.ylojarvi.fi 2 YLÖJÄRVI LYHYESTI Ylöjärven kunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärvestä tuli kaupunki vuonna 2004. Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärveen vuoden 2007 alusta, Kurun

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II JWe 9.8.2012 Ei hyviä uutisia Euro-alueelta Tuotannon kehitys 1990 = 100 Vienti ei vedä

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 Kaupunginhallitus 4.11.2014 Kaupunginvaltuusto 10.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO Asukasluvun kehitys 2 Työttömyysasteen

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Kehysesitys 2016-18 Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Taloussuunnitelman ja arvion valmisteluprosessista Kehyspäätöksen tekovaiheessa paljon asioita auki Valtion valmisteluaikataulu myöhentynyt; hallituksen

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus Kaupunginhallitus 268 17.10.2012 Kaupunginhallitus 280 23.10.2012 Kaupunginhallitus 282 29.10.2012 Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot