Asia: Lausunto Ekokem oy:n jätteen energiakäyttöhankkeen (Riihimäki) ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (ns. Ekokem 2)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asia: Lausunto Ekokem oy:n jätteen energiakäyttöhankkeen (Riihimäki) ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (ns. Ekokem 2)"

Transkriptio

1 1 LIITE 2 Piirin lausunnot yva-vaiheesta, jossa esitetty tarkemmin suunnitellun laitoksen vaikutuksista jätesuunnitelman toteuttamiseen, energian tarpeesta, tuotosta sekä sähkölinjasta ym. Lausunto Hämeen ympäristökeskukselle Ekokem oy:n jätteen energiakäyttöhankkeen (ns. Ekokem 2, Riihimäki) ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta sekä Lausunto Ekokemin 2 jätteenpolttolaitoksen yvasta (ohjelmasta) lausunnot löytyvät verkosta osoitteesta (vuoden 2009 kannanotot) ************************************************************************ Hämeen ympäristökeskus Viite: kuulutus HAM-2008-R JOT/30A/2009 Asia: Lausunto Ekokem oy:n jätteen energiakäyttöhankkeen (Riihimäki) ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (ns. Ekokem 2) Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry on Suomen luonnonsuojeluliiton maakunnallinen piirijärjestö. Piirin toimialueena on Etelä-Suomen lääni. Koska esillä oleva hanke vaikuttaa piirin alueella, piiri katsoo olevansa asianosainen. 1. Yleistä Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri pitää YVA-selostusta kohtuullisen hyvänä, mutta osa sen perusteista on kestämättömiä. Sen ei täytä valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteita. Tällaisen laitoksen käyttöaika on kymmeniä vuosia. Arvioitaessa energiatarvetta tulisi huomioida pitkän aikavälin ennusteet ja jo tiedossa olevat säädösmuutokset, jotka tulevat vaikuttamaan asiaan. YVA-selostuksen esittelytilaisuudessa tuli esiin, että asiassa on tehty paljon selvityksiä, mutta kaikkea ei ole otettu mukaan aineistoon. Koska muutoinkin esittelytilaisuudessa tuli esille, että Ekokem oli arvioinut eräitä lähtökohtatilanteita ja vaikutuksia itselleen optimaalisella tavalla, heräsi sellainen epäilys, että vastaavasti Ekokemille epäedullisia selvityksiä olisi voinut jäädä julkaisematta tai huomiotta (esimerkiksi poikkeustilanteiden päästöt ilmaan). Tilaisuudessa todettiin, että laskelmat on tehty kaikille aineille normaali- ja poikkeustilanteessa. Laskelmia ei kuitenkaan esitetä selostuksessa. Ilman laskelmia on mahdotonta arvioida, onko jonkin aineen kohdalla poikkeustilanteiden päästöt sellaisia, että niihin pitäisi ottaa kantaa tai antaa niiden rajoittamiseksi erityisehtoja. Piiri vaatii kaikkien tehtyjen selvitysten julkaisemista asian arviomiseksi. 2. Vaihtoehdot Nollavaihtoehtona on esitetty hankkeen toteuttamatta jättäminen. Nollavaihtoehdon haitat on arvioitu sellaisten pahimpien mahdollisten toteutustapojen mukaisesti, joiden toteutuminen ei ole

2 2 lainsäädännön ja hyväksyttyjen strategioiden mukaista. Nollavaihtoehdossa olisi tullut käyttää vertailukohtana sellaisia ratkaisuja, jotka ovat EU:n ilmastotavoitteiden ja Suomen lainsäädännön ja strategioiden, kuten VALTSUn, mukaisia. Nollavaihtoehdossa on todettu, että korvaava energia tuotetaan osin fossiilisilla polttoaineilla. Perusoletuksena on, että Riihimäen ja Hyvinkään alueella tarvitaan lisää kaukolämpöä. Jo nyt tiedossa olevat rakennusmääräysten kiristyminen ja EU:n ministereiden päätös plusenergiataloihin siirtymisestä (lähde: _en.pdf) merkitsevät sitä, että kaukolämmön tarve lähtee laskuun ennen vuotta Samaa olettaa Energiateollisuus ry:n selvitys Suomessa. Nollavaihtoehtoa ei siis tarvittaisi kaukolämmön vaan sähkön vuoksi. Koska Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian käyttöä, vaihtoehtona tulisi olla esimerkiksi energiapuun käyttö. Jos vaihtoehdossa 1 oletetaan saatavan jäte lähialueelta eikä pitkiä kuljetuksia tarvita, vastaavasti energiapuu pitää olettaa saatavan lähialueelta. Molemmissa tilanteissa pitää käyttää yhtä optimistisia (auki kirjattuja) oletuksia. Koska nollavaihtoehto voi sisältää ainoastaan sähkön tuotannon, sen sijoituspaikkaa valittaessa voidaan huomioida polttoainekuljetusten minimointi. Nollavaihtoehto olisi voitu rakentaa myös mädättämällä tuotetun biokaasun ja sen käyttöä ajatellen. Vaihtoehdossa 1 jäte poltetaan, mutta mädättämällä siitä saataisiin kaasua, jonka optimaalisella käytöllä kokonaispäästöt pienenisivät selvästi. Kaasua voisi käyttää myös liikennepolttoaineena ja ykkösvaihtoehdon tuottama sähköä voitaisiin tuottaa tuulella. Tällä lailla jätteiden hyötykäyttö tuottaisi paljon paremman lopputuloksen esimerkiksi ilmastopästöjen osalta, kuin mitä nollavaihtoehdon arvioinnissa on oletettu. Nollavaihtoehdon vertailussa oletetaan liikenteen pysyvän ennallaan. Jos mädättämällä tuotettua kaasua voidaan käyttää liikennepolttoaineena, liikenteen ennallaan pysyminenkin tuottaa nollavaihtoehdossa vähemmän päästöjä kuin muissa vaihtoehdoissa. Nollavaihtoehdossa oletetaan päästöjen ilmaan ja ilmastovaikutusten kasvavan, mutta todellisuudessa asia on päin vastoin. Hajuhaitoissa on vastaava virhe, nollavaihtoehto on arvioitu pessimistisesti ja muut vaihtoehdot optimistisesti. 3. Energian tarve ja tuotto Jätteenpolttoa perustellaan kaukolämmön tarpeella. Sen tarve kuitenkin tulee kääntymään laskuun jo ennen vuotta Laitoksen rakentaminen pääsee käyntiin arviolta vuonna 2016 (valituskierroksen jälkeen). Laitos valmistuisi siinä vaiheessa, kun kaukolämmön tarve on todennäköisesti jo kääntynyt laskuun. Laitoksen elinkaaren aikana suurin osa sen tuottamasta lisälämmöstä joudutaan lauhduttamaan eli se on tarpeetonta. Laitoksen sähköntuotannon tuottosuhteeksi on oletettu 19%. Sekin voi olla liian optimistinen oletus. Vaikka se pitäisikin paikkansa, sähköntuotannolle optimoitu energiapuuta polttava laitos voi päästä yli 35%:n hyötysuhteeseen. Se tarkoittaisi suunnilleen puolta pienempää polttoainemäärää. Jätteen vähäinen energiasisältö tarkoittaa, että kuljetuksissa tilavuus on rajoittava seikka, ei tonnimäärä. Se lisää kuljetusten määrää. Tuottamalla sama sähkömäärä puulla päästään puolta pienempään kuljetustarpeeseen. Vastaavasti voitaisiin tehdä oletus, että korvaava sähkö tehdään tuulivoimalla, jolloin liikenteen tarve laskee oleellisesti edelleen. Liikenteen tarvitsema energia tulisi ottaa huomioon koko hankkeen energiataseessa. 4. Yksityiskohtaisia havaintoja 4.1. Poltettavan jätteen saatavuus Ekokem olettaa, että se saa poltettavat jätteet läheltä. Kun huomioidaan jo nyt olemassa oleva ja tulossa oleva jätteenpolttokapasiteetti Etelä-Suomessa, lähialueelta ei voida saada sellaista jätemäärää, mikä täyttäisi laitoksen kapasiteetin. YVA-selostuksen esittelytilaisuudessa Ekokemin

3 3 edustajat totesivat, että asiassa vaikuttaa markkinatalous ja kokonaiskustannukset. Jos Ekokem ottaa vastaan jätteet niin edullisesti, että kaikki lähiympäristön jätteet tuodaan Ekokemille, muut polttolaitokset joutuvat tuomaan jätteet kauempaa. Silloin Ekokemin polttolaitos välillisesti lisää jätteenkuljetusmatkoja. Lähempänä valtakunnan rajaa olevat laitokset joutuvat silloin tuomaan jätettä ulkomailta. Jätteenpolton kapasiteetin lisääminen johtaa väistämättä kuljetusmatkojen pidentymiseen. Jätelaki myös kieltää kauempaa tuotavat jätteet ( 3. luku, 6, (10) jätteet on käsiteltävä jossakin lähimmistä asianmukaisista jätteen käsittelypaikoista; ). Valtakunnallinen jätestrategia tähtää jätteiden vähentämiseen, niiden hyödyntämisen lisäämiseen ja vasta viimeisenä vaihtoehtona on kierrätyskelvottoman jätteen poltto. Oletusarvona ei tule pitää sellaista vaihtoehtoa, että Suomi rikkoo EU:n määräyksiä ja että Suomessa lakeja ei noudatettaisi. Määräysten noudattamista on pidettävä lähtökohtana. Poltettavan jätteen määrä tulee vähenemään, kun noudatetaan lainsäädäntöä ja jätesuunnitelmia. Tämä tulee entisestään lisäämään pitkiä kuljetusmatkoja. Etelä- ja Läsi-Suomen jätesuunnitelmaluonnoksen SOVA:ssa on arvioitu tulevan jätesuunnitelman toimenpiteitä. Se toteaa muun muassa, että "Polttoon ohjataan sellaisia biohajoavia jätteitä, joita ei voida kierrättää tai ehkäistä. Jäteperäisten liikennepolttoaineiden käyttöä edistetään. Lisäksi biojätteestä valmistetun kompostituotteen käyttöä lisätään erityisesti julkisessa rakentamisessa." Kyseessä oleva laitos ei täten toteuttaisi jätesuunnitelmaa vaan estäisi sen toteutumista Ongelmajätteiden poltto Laitoksessa suunnitellaan poltettavan myös ongelmajätteitä. Jätelain mukaan jätteet on lajiteltava ja pidettävä erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa. Lainaus laista, 3.luku, 6: 7) jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen taikka jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista; 8) erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin paitsi, jos se on jätteiden hyödyntämisen tai käsittelyn kannalta välttämätöntä ja se voidaan tehdä aiheuttamatta terveydelle tai ympäristölle vaaraa tai haittaa; Ongelmajätteitä ei saa sekoittaa muihin jätteisiin. Tässä tapauksessa ei voi vedota kohdan 8 poikkeusmahdollisuuteen, koska toiminta ei ole käsittelyn kannalta välttämätöntä, jätettä ei hyödynnetä ja YVA-selostuksen mukaan jätteen poltosta on haittaa (esim savukaasupäästöt). Energiakäyttöä ei voi tässä tapauksessa pitää jätteen hyödyntämisenä, koska kaukolämmön tarvetta ei ole ja sähkön tuottosuhde on muihin tuottomuotoihin nähden negatiivinen. Kohdan 8 mukaan vähäinenkin haitan tuotto riittää perusteeksi sille, että ongelmajätteitä ei saa sekoittaa muihin jätteisiin. Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri pitää outona sitä, että yhtiö suhtautuu lainsäädännön vaatimuksiin väheksyvästi. Ongelmajätteiden polttaminen muuttaa lisäksi kaikki laitoksen tuhkan ongelmajätteeksi. Se vähäinenkin hyötykäyttömahdollisuus, mikä tuhkalla muutoin olisi, estyy kokonaan suunnitellun ongelmajätteen sekoittamisen vuoksi. Vaikka Ekokemillä olisi nyt tilaa sijoittaa ongelmajätetuhka loppusijoitukseen, pidemmällä aikavälillä loppusijoitus tulee ongelmalliseksi. Jo pelkästään ongelmajätteeksi muuttuva tuhkan määrä on sellainen haitta, joka estää em kohdan 8 mukaan ongelmajätteen sekoittamisen muihin jätteisiin Lietteen poltto Lietteen poltto tuottaa erittäin vähän energiaa. Lietteen käsittely saattaa kuluttaa enemmän energiaa kuin mitä siitä polttamalla saadaan (vrt. sähkön alhainen tuottoprosentti ja sähkön käyttö lietteen käsittelyssä). Lietteen polttoa voidaan siis pitää pelkkänä lietteen hävittämisenä. Lietteestä saadaan paljon enemmän energiaa hyödynnettäväksi, mikäli lietettä käytetään mädätysprosessissa biokaasun tuotantoon. Vaihtoehtovertailussa nollavaihtoehdon hyötyihin tulisi lisätä se energialisä, mikä

4 4 lietteestä saadaan optimaalisella käytöllä ja vaihtoehdossa 1 haittoihin tulisi lisätä prosessin monimutkaistuminen ja hallinnan komplisoituminen, mikäli lietettä poltetaan. Hallinnan komplisoituminen saattaa vaikeuttaa muun polton optimointia ja päästöjen minimointia Hajupäästöt ja päästöt ilmaan YVA-selostuksessa on esitetty kuvia rikkidioksidin vuorokausipitoisuuksista. Kuvioiden muodosta voinee olettaa, että ne ovat keskimääräisiä tilanteita eivätkä ota huomioon tuulen vaikutusta päästökuvioon. Keskimääräinen tuuli saattaa olla vakio vuorokausien mittaisia jaksoja. Silloin vuorokausipitoisuuksien rajat muuttuvat oleellisesti. Typpioksidien kohdalla todetaan, että korkeimmat vuorokausipitoisuudet sijoittuvat metrin etäisyydelle laitoksesta koilliseen vallitsevan tuulen suunnan mukaan. Mikäli tuulee koillisesta joitakin vuorokausia, vuorokausipitoisuuksien maksimit ovat lounaispuolella. Keskiarvon keskiarvo ei anna oikeaa kuvaa asiasta. Päästöistä pitäisi olla sellaiset arviot, joissa tuuli on epäsuotuisin mahdollinen ja samanaikaisesti päästöt suurimmat mahdolliset vuorokausipäästöt. Sellaisella laskennalla nähdään huonoin mahdollinen tilanne. Jos laitokselle määritetään suurin vuorokausikeskiarvo, kyseistä arvoa ei saa ylittää minään vuorokautena, ei myöskään huonoimmassa tilanteessa. Vastaavasti määritettäessä 99 prosentin tai jokin muu raja-arvo, sellaista ei saa ylittää edes huonoimmissa olosuhteissa. Päästökuvioiden määrittely keskimääräisille sääolosuhteille ei siis ole riittävä Melu Melulaskenta näyttää suoritetun teknisesti hyvin, mutta lähtöarvot on valittu optimaalisesti ja liikaa keskiarvoihin perustuen. Melulaskenta perustuu arvioituihin liikennemääriin. Niissä käytetään keskimääräistä vuorokautista liikennemäärää. Jos arvioidaan laitoksen vuodessa tarvitsemaa jätemäärää ja keskimääräistä auton kokoa, saadaan vuositasolla tarvittava ajoneuvomäärä. Se puolestaan voidaan jakaa vuorokausien lukumäärällä. YVA-selostuksessa ei ole kerrottu, millaisia oletusarvoja keskimääräisiä liikennemääriä laskettaessa on käytetty. Näyttäisi kuitenkin siltä, että suuruusluokka on oikea. Todellisuudessa liikennemäärät lienevät suurempia, koska oletuksena on saattanut olla isojen, täyteen lastattujen autojen käyttö. Lisäksi auton kantokykyä tonneina ei välttämättä voi käyttää laskentaperusteena, koska jotkin jätelajit ovat kevyitä ja auton tilavuus asettaa kuormalle rajoituksia ennen painorajaa. Autojen vuorokautista määrää laskettaessa vuosimäärää ei voi jakaa luvulla 360. Jätteiden kuljetus painottuu arkipäiviin. Lisäksi jätteitä kuljetetaan vaihteleva määrä eri aikoina vuodesta. Mikäli polttolaitos tuottaa pääasiassa kaukolämpöä, kesällä jätteitä kuluu vähemmän kuin talvella. Tällaisista tekijöistä johtuen liikenne voi joinain päivinä olla yli kaksinkertainen keskimääräiseen verrattuna. Melurajat lasketaan päivä- ja yöajan ekvivalenttitasoina. Jos melurajaksi asetetaan päivän ajalle 55 db(ekv), se tarkoittaa, että minään päivänä klo 7-22 ei kyseistä arvoa saa ylittää. Mikäli laskennassa käytetään vuotuiseen keskiarvoon perustuvaa liikennemäärää, tulos ei kerro totuutta. Kun sellaisella laskentatavalla saadaan johonkin kohtaa 55 db(ekv) melutaso, meluraja todennäköisesti ylittyy puolena päivistä ja alittuu toisena puolena. Joidenkin laitosten lupaehdoissa on todettu, että raja saa ylittyä esim viitenä vuorokautena vuodessa. Kun tällaiseen arvoon pyritään, pitää laskennassa käyttää sellaisia liikennearvioita, jotka vastaavat vaihtelevan liikennevilkkauden mukaan noin vilkkaita päiviä. Liikennemäärien pitää siis olettaa olevan sopivalla tavalla jakautuneita (esim Poisson-jakauma) ja melualueita laskettaessa on käytettävä 2,5%:n todennäköisyydellä esiintyvä vilkas päivä (2,5% tulee oletuksesta, että liikennettä on 200 päivää ja viitenä päivää saa olla ylityksiä). Melukaaviot päättyvät liian suppealle alalle, erityisesti laskenta-alueen länsipäässä. Laitoksen aiheuttama liikenne ei lähde nyt piirretyn melualueen rajalta. On todennäköistä, että laitoksen

5 5 aiheuttama liikenne on lähes saman suuruista laitoksen ja moottoritien välissä. Melun kannalta ongelmallisimmat kohdat ovat siellä, missä asutus ja melulle herkimmät laitokset ovat lähinnä tietä. Kuvassa (1) näkyy, että melulle altistuvia kohteita on Uramon ja Kirjauksen kaupunginosissa. Aluesairaalan sijainti on sellainen, että liikennemelu Lahdentieltä saattaa kantautua sairaalalle asti. Meluselvityksessä tulisi näkyä myös, nostaako laitoksesta johtuva Lahdentien liikenteen kasvu melutason sairaala-alueella yli ohjearvojen. Muitakin häiriintyviä kohteita saattaa olla. (Kuva 1. ) Helsingissä Leo Stranius puheenjohtaja Ursula Immonen toiminnanjohtaja ************************************************************ Hämeen ympäristökeskukselle Viitaten kuulutukseenne HAM-2008-R , JOT/80A/2008 Lausunto Ekokem Oy:n "Jätteen energiakäytön laajennuksen" ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta YVA-ohjelman "Hankkeiden kuvaus" -osion mukaan YVA:ssa käsitellään seuraavat hankkeet: Hanke Jätevoimala 2 sisältää jätevoimala 2:n, esikäsittelyhallin, vastaanotto- ja välivarastointitilojen sekä kulkuteiden rakentamisen. Hanke Leiju-uuni sisältää jätteenpolttolaitos 1:n yhteyteen rakennettavan pystymallisen putkikattilan tai pelkän polttokammion, jossa poltetaan CCA-puuta, lietteitä ja muita jätteitä. Hanke CCA-puun murskaus sisältää CCA-puun murskaamisen jätteenpolttolaitos 1:n murskaimella. Hanke Sähkölinja sisältää 110 kv:n sähkölinjan rakentamisen Hikiän sähköasemalta Ekokemin alueelle. Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri keskittyy tässä lausunnossa pääasiassa Jätevoimala 2:ta käsittelevään hankkeeseen. Piirin lausunnossa Ekokem-Palvelu Oy:n Kuulojan jätehankkeesta on osittain käsitelty asioita, jotka liittyvät olennaisesti myös käsillä olevaan YVA-ohjelmaan ja toivomme, että siinäkin lausunnossa olevat mielipiteet otetaan huomioon alla esitetyn lisäksi. Nämä hankeet kuuluvat osittain samaan hankekokonaisuuteen. Kuulemisilmoitus YVA-prosessin yhtenä päätarkoituksena on mahdollistaa kansalaisten osallistuminen. Siksi on tärkeää, että YVA-ohjelman kuulemisilmoitus ja varsinkin sen otsikko kertovat hankkeen olennaisen sisällön. Otsikosta "Jätteen energiakäytön laajennuksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma" ei käy ilmi, että hankkeen olennaisin osa on jätteenpolttolaitoksen rakentaminen. Jätteen energiakäytön laajentaminen voi tarkoittaa esimerkiksi olemassa olevan

6 6 jätteenpolttolaitoksen tuottaman energian käytön lisäämistä tai vaikkapa biokaasulaitoksen rakentamista, Silloin niiden voidaan katsoayleisesti olevan ympäristön kannalta hyviä, päästöjä vähentäviä hankkeita. Sen sijaan uuden jätteenpolttolaitoksen voidaan olettaa lisäävän päästöjä. Kansalaisten pitää voida luottaa siihen, että ympäristöviranomaisen kuulemisilmoitus otsikosta lähtien paljastaa hankkeen olennaisen sisällön. Arviointiohjelman sisällöstä Ympäristöministeriön YVA-ohjeen mukaan arviointiohjelmassa tulee ensin mahdollisimman kattavasti ja systemaattisesti esitellä hankkeen tarkoituksen ja tarpeen toteuttavia vaihtoehtoja sekä tämän jälkeen esittää varsinaiseen arviointiin sisällytettävät vaihtoehdot. Vaihtoehtojen valintaan vaikuttaneet rajauskriteerit pitää esittää ja kunkin vaihtoehdon poisjättäminen tai mukaan ottaminen on perusteltava valintakriteereillä. Kuten seuraavasta ilmenee, YVA-ohjelma ei ole ympäristöministeriön YVA-ohjeiden mukainen. Hankkeen tarkoitus YVA-ohjelman mukaan hankkeen tarkoitus on - tuottaa Riihimäen ja Hyvinkään kaukolämmön perusteho - lisätä merkittävästi sähkön tuotantoa - hyödyntää kaatopaikoille nykyisin sijoitettavan jätteen sisältämä energia mahdollisimman vähän rasittavalla tavalla Näin ollen ympäristöministeriön YVA-ohjeen mukaisesti arviointiohjelmassa olisi tullut siis esitellä kattavasti ja systemaattisesti A) vaihtoehdot, joilla voidaan tuottaa Riihimäen ja Hyvinkään kaukolämmön perusteho, B) vaihtoehdot, joilla voidaan lisätä merkittävästi sähkön tuotantoa ja C) vaihtoehdot, joilla voidaan hyödyntää kaatopaikoille sijoitettavan jätteen sisältämä energia mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavalla tavalla. Kohdassa A kaukolämmön perustehon tuottamisen vaihtoehtoina olisi tullut esitellä ainakin seuraavat: - lähtökohdaksi on otettava realistinen arvio kaukolämmön perustehon tarpeesta: tarve vähenee vuodesta 2020 alkaen, ja vastaavasti vähenee olemassa olevan polttolaitoksen energian kysyntä (rakennusten energiankulutus laskee ja yhä suurempi osa myös kerrostaloista ottaa käyttöön maa- ja aurinkolämpöä) ja kaukolämmön perusteho tuotetaan olemassa olevilla laitoksilla - kaukolämmön perustehon tuottamisessa korvataan fossiilista alkuperää olevaa jätettä aidosti uusiutuvilla energianlähteillä (olemassa olevan jätteenpolttolaitoksen energiasta jopa 70 % on fossiilista alkuperää - lähinnä muovia ja tämä korvataan esim. puulla) Kohdassa B sähkön tuotannon lisäämiseksi olisi tullut esitellä ainakin seuraava vaihtoehto: - rakennetaan voimala, jossa saadaan sähkön osuus pystytään nostamaan huomattavasti suunniteltua korkeammaksi (arinapolttolaitoksessa sähkön osuudeksi saadaan enimmilläänkin vain %) Kohdassa C kaatopaikoille sijoitettavan jätteen sisältämän energian hyödyntämiseksi mahdollisimman vähän rasittavalla tavalla olisi tullut esitellä ainakin seuraavat vaihtoehdot: - biojätteestä tuotetaan uudessa biokaasulaitoksessa liikennepolttoainetta, puhdas puu poltetaan joko olemassa olevassa jätteenpolttolaitoksessa tai muissa voimalaitoksissa, muovista ja likaisesta pahvista ja paperista tehdään etanolia uudessa laitoksessa - jätteet poltetaan olemassa olevissa rinnakkaispolttolaitoksissa, joita eteläisessäkin Suomessa toimii jo useita ja joiden energiantuotannon tehokkuus on huomattavasti jätteen massapolttolaitoksia parempi (tässä vaihtoehdossa vältytään uusien laitosten rakentamisen ympäristöhaitoilta ja kustannuksilta) - jätteet poltetaan hankkeessa suunniteltua polttolaitosta tehokkaammin toimivassa jätteen massapolttolaitoksessa (esim. YTV:n ja Vantaan Energian suunnitteleman massapolttolaitoksen väitetään tuottavan tavanomaista arinapolttolaitosta enemmän sähköä ja olevan vähäpäästöinen)

7 7 Vaihtoehtojen vaikutusta tulee YM:n ohjeen mukaan tarkastella koko elinkaaren ajalta, joten tarkastelujakson pitää olla ainakin 30 vuotta. Tämän kaltaisen energiantuotantohankkeen vaikutusten kannalta olennaisina asioina tulee tarkastella mm. - mahdollisuuksiin tuottaa kaukolämpöä ja sähköä aidosti uusiutuvalla energialla - tuottaa energiaa huomattavasti jätteenpolttoa tehokkaammalla tavalla CHP-tuotantona - säädellä lämmön tuotantoa vuosittaisen tarpeen mukaisesti - vähentää kannattavasti ja ympäristön kannalta haitattomasti (ei siis esim. lauhduttamalla lisää) lämmön tuotantoa kaukolämmön tarpeen vähentyessä Hankkeen tarve Hankkeen tarve perustuu YVA-ohjelman mukaan siihen, että Hyvinkään ja Riihimäen alueen kaukolämmön tarve kasvaa. YVA-ohjelman mukaan niin Hyvinkäällä kuin Riihimäelläkin kaukolämmön tarve on kasvanut viime vuosina keskimäärin 1,5-3 %. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan alueen kaukolämmön tarve on pysynyt ennallaan ja jopa hiukan vähentynyt viime vuosina huolimatta vilkkaasta uusien kohteiden liittymisestä kaukolämmön piiriin. Tähän saakka Hyvinkään kaukolämmön perusteho tuotettiin Fortumin maakaasuvoimalaitoksella Hyvinkäällä. Kuitenkin Hyvinkään ja Riihimäen kaukolämpöyhtiöiden ryhdyttyä ostamaan jätteenpolttolaitoksen lämpöä täysin käyttökunnossa oleva voimala purettiin ja siirrettiin ulkomaille. Kaasuvoimalassa sähkön osuus voi nousta yli 50 %:iin ja voimalan tuotantoa voidaan säätää tarpeen mukaan. Tilalle saatiin jätteen arinapolttolaitos, jonka tuotannosta sähkön osuus on vain noin 20 % ja jonka energiantuotantoa ei voida säätää. Jätteenpolttolaitoksen tulo johti tilanteeseen, josta suomalaisessa jätteenpolton BREF-oppaassa varoitetaan: laitos estää käyttöikänsä, noin 30 vuoden aikana toteuttamasta Riihimäen ja Hyvinkään alueella tehokasta sähkön ja lämmön yhteistuotantojärjestelmää. Yleensä kaupunkien lämmitysvoimalaitokset mitoitetaan tuottamaan kaukolämmön perustehoa, joka vastaa noin puolet kaupungin lämpökuorman huipputehosta. Erillistuotannon osuudeksi jää yleensä noin 20 % tarvittavasta kaukolämmöstä. Riihimäen ja Hyvinkään kaukolämmön perusteho pystytään tuottamaan jo olemassa olevalla voimalaitoksella. Uudelle jätteenpolttolaitokselle ei näin ole tarvetta. Hyvinkäällä käytettiin vuonna 2003 yhteensä 322,6 GWh kaukolämpöä ja sen jälkeen vuosikulutus on pysynyt GWh:ssa. Esimerkiksi vuonna 2007 kulutus laski hieman edellisvuodesta, vaikka kaukolämpöön liittyi 52 uutta asiakasta. Myös Riihimäellä kulutus laski vuonna 2007 prosentin verran 173 GWh:iin, vaikka kaukolämpöön liittyi 50 uutta asiakasta. Energiateollisuus ry:n tutkimuksessa on arvioitu, että kaukolämmön tarve kääntyy Suomessa laskuun vuonna Lämmitystarve vähenee ilmaston lämpenemisen myötä ja merkittävästi myös edelleen tiukentuvien rakennusten energiatehokkuutta koskevien määräysten vuoksi. Vuonna 2007 Ekokemin tuottama sähkö ei kattanut edes omaa käyttöä, mutta Ekokem ilmoittaa syöttävänsä jätevoimala I:n sähköä valtakunnanverkkoon. Tuotetusta lämmöstäkin suurin osa kului hukkaan ja omaan tarpeeseen (oma käyttö 95,5 GWh, hukka 41,8 GWh, suoranainen lauhdutus 85,7 GWh). Lauhdutetun lämmön määrä oli jopa kaksi kolmasosaa kaukolämmöksi päätyneen lämmön määrästä. Kaukolämmöksi myyntiin vain 130 GWh, eli reilusti alle puolet tuotetusta lämmöstä. Lämpöä lauhdutetaan paljon, koska lämpöä syntyy tasaisesti ympäri vuoden, mutta lämmölle ei ole käyttöä kesäaikana. Uusi jätteenpolttolaitos lisää osaltaan vuosittain lauhdutettavan lämmön määrää. Kun hanketta perustellaan energiantuotanto- ja kaukolämmöntuotantohankkeena tulee arviointia varten esittää selkeästi koko laitoskokonaisuuden ja sen eri yksiköiden (olemassa olevien ja uusien) lämmön tuotanto, lämpöhukat, lämmön lauhdutus, omassa toiminnassa hyödynnettävän lämmön määrä ja kaukolämmöksi myytävän lämmön määrä ennen hanketta ja hankkeen jälkeen. YVAohjelmasta tällainen esitys puuttui. YVA-ohjelman mukaan hankkeen tarkoitus on lisätä merkittävästi sähkön tuotantoa. Ekokemin

8 8 sähköntuotanto vuonna 2007 riitti vain 89 %:iin sen omien laitosten sähkön tarpeesta. Ekokem onkin siis sähkön nettokäyttäjä, ei nettotuottaja, vaikka jätteenpolttolaitosta oli perusteltu mm. sillä, että se tuottaa sähköä valtakunnan verkkoon. Myös väitettyä sähkön tuotannon määrän merkittävää lisäystä voidaan epäillä. YVA-ohjelmasta käy ilmi, että olemassa olevan polttolaitoksen sähkötehoa nostetaan vaihtamalla turbiinia. Siinä ei kuitenkaan esitetä kuinka laitoskokonaisuuden energian (sähkön ja lämmön) tuotanto ja oma kulutus muuttuvat kokonaisuuden osalta ja laitosyksiköittäin. Jos hankkeen ansiosta saadaan vähän sähköä laitoskokonaisuuden ulkopuoliseen käyttöön ja jos uuden jätteenpolttolaitoksen tuottamasta lämmöstä vain osalle pystytään osoittamaan ulkopuolista käyttöä, ei hanke täytä sille YVA-ohjelmassa esitettyä tarvetta eikä toteuta sille esitettyjä tavoitteita. Hanke lisää merkittävästi päästöjä ja kustannuksia edistämättä energiantuotantoa. Jätteenpolttolaitos ei ole tarpeen kaatopaikalle nyt päätyvän palavan jätteen hyödyntämiseksi energiana. Jo Ekokemin nykyinen jätteenpolttolaitos on pakottanut ohjaamaan kaiken lähialueilla eli Kiertokapulan kuntien alueella syntyvän, tähän saakka kaatopaikalle päätyneen yhdyskuntajätteen polttoon. Lisäksi toinen puoli olemassa olevassa polttolaitoksessa poltettavasta jätteestä on hankittava muualta. Nyt yhdyskuntajätettä tuodaan Riihimäelle poltettavaksi jopa Raaseporista ja Turusta saakka. Tämä on energiataloudellisesti järjetöntä. Tutkimusten mukaan noin 70 % kaatopaikalle sekalaisena päätyvästä yhdyskuntajätteestä on kierrätyskelpoista. Tarkasteltavat vaihtoehdot YVA-ohjelmassa esitetään tarkasteltavaksi kaksi vaihtoehtoa. 0-vaihtoehdossa polttolaitos jätetään toteuttamatta, jätteet sijoitetaan aluksi kaatopaikalle ja myöhemmin palava jäte poltetaan jonkun muun toimijan energiantuotantolaitoksessa. 0-vaihtoehdon tulee kuitenkin perustua lainsäädäntöön, jätemääräyksiin ja todennäköiseen jätemäärien ja jätteenkäsittelyrakenteiden kehitykseen. Pelkän kaatopaikkasijoittamisen jatkaminen ei käy, sillä jätedirektiivi, kaatopaikkamääräykset, jätelaki, jätesuunnitelmat sekä tuottajavastuumääräykset velvoittavat ehkäisemään jätteen syntyä ja ohjaamaan jätteet ensisijaisesti kierrätykseen. Yhdyskuntajätteen kierrätysaste on Suomessa ja Ekokemin ympäristössäkin alle 40 %. Direktiivi velvoittaa nostamaan sen 50 %:iin ja rakennusjätteen kierrätysasteen 70 %:iin. EU tulee nostamaan myös pakkausjätteiden kierrätystavoitteita ja asettamaan tavoitteet jätteiden synnyn ehkäisylle. Lisäksi eri vaihtoehdoissa on otettava huomioon, että raaka-aineiden hintakehitys, luonnonvarojen saatavuus, ilmastotavoitteet jne. muuttavat tilannetta merkittävästi jo kymmenessä vuodessa. Pidemmällä tähtäimellä mm. teknologian kehitys erityisesti jäte- ja energiateknologiassa voidaan olettaa rivakaksi. Pelkästään jätteenpolttolaitoksen kaltaiseen vuotta sitovaan vaihtoehtoon sitoutuminen ei ota huomioon sen paremmin nähtävissä olevia kehityskulkuja kuin innovaatioiden mahdollisuuttakaan. Vaihtoehtoina on siis syytä tarkastella erilaisia "käsiä sitomattomia" tapoja toteuttaa jätteiden ehkäisy ja hyödyntäminen. Vaihtoehdoissa luotavia rakenteita tulee voida käyttää muuhunkin kuin jätteiden käsittelyyn tilanteessa, jossa jätteitä ei enää riitä. Vaihtoehtojen tulee toteuttaa YVA-ohjelmassa hankkeelle esitetyt tarkoitukset, jotka ovat: - tuottaa Riihimäen ja Hyvinkään kaukolämmön perusteho - lisätä merkittävästi sähkön tuotantoa - hyödyntää kaatopaikoille nykyisin sijoitettavan jätteen sisältämä energia mahdollisimman vähän rasittavalla tavalla Esitetty 0-vaihtoehtoa ei ole perusteltu eikä se ei täytä edellä ilmoitettuja ohjelman valintakriteereitä. Jos tämänmuotoinen 0-vaihtoehto siitä huolimatta otetaan vertailuun, se tulee määritellä huomattavasti tarkemmin: kuinka paljon, mitä ja mistä kertyviä jätteitä sijoitettaisiin kaatopaikalle, kuinka paljon, mitä ja mistä kertyviä jätteitä poltettaisiin missä ja miten jne. Edellä kohdassa hankkeen tarkoitus on esitetty hankkeen tarkoitukset toteuttavia vaihtoehtoja, joita on syytä vertailla YVA:ssa.

9 9 Vertailussa on arvioitava, kuinka vaihtoehdoissa toteutuvat jätelain ja jätedirektiivin kierrätys- ja ehkäisyvelvoitteet. Laskelmissa on otettava huomioon - jätemäärien kehittyminen mm. viime vuosien kehityksen, jätteiden synnyn ehkäisylle asetettavien tavoitteiden perusteella ja luonnonvarojen käytön vähentämistarpeen kiristyessä - nykyisten ja odotettavissa olevan lainsäädännön ja määräysten vaikutus kierrätysvelvoitteisiin - eteläisessä Suomessa toimivan ja tulossa olevan jätteenkäsittelykapasiteetin vaikutus polttoon saatavissa olevaan jätemäärään. Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen Vaikutuksia luonnonvarojen hyödyntämiseen aiotaan tarkastella kaatopaikkatilan pienenemisen, neitseellisten polttoaineiden korvaamisen sekä tuhkan hyödyntämisen mahdollisuuksien, toteutumisen ja vaikutusten osalta. Tältä osin viittaamme Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin lausuntoon Ekokem-Palvelun Kuulojan jätehankkeesta. Poltettavat jätteet Laitoksessa poltettaisiin tonnia kotitalous-, yritys-, teollisuus- ja rakennusjätettä. YVA-ohjelman mukaan jätevoimala 2:ssa poltettaisiin samoja jäteluokkia kuin nykyisessä jätevoimala 1:ssä poltetaan, mutta YVA-ohjelmassa ei luetella poltettavia jätteitä jäteluokittain. YVA-ohjelmassa olisi ollut olennaista kertoa myös se, että jätevoimala 2:ssa saa ympäristöluvan mukaan polttaa mm. yhdyskuntajätteeseen sekoittaen lähes kaikkiin ongelmajäteluokkiin kuuluvia jätteitä. Poltettavaksi suunniteltu jäte koostuu nyt kaatopaikalle päätyvästä jätteestä. Kaatopaikalle päätyvästä yhdyskuntajätteestä 70 % on kierrätyskelpoista jätettä, jolle on olemassa kattavat kierrätysjärjestelmät. Näin laitos ei toteuta yhdyskuntajätteen osalta sen paremmin jätelakia kuin valtakunnallisen jätesuunnitelmaakaan. VALTSUn mukaan vain kierrätyskelvottoman yhdyskuntajätteen polttoa tulee edistää. Hankkeessa tulee arvioida poltettavaksi suunnitellun jätteen kierrätyskelpoisuus jätteentuottajaryhmittäin ja jätejakeittain. VALTSUn tavoite energiahyödyntämiseen ohjattavan yhdyskuntajätteen määrästä on jo ylittynyt, sillä Suomessa on jo yli miljoona tonnia jätteenpolttokapasiteettia. YVA:ssa tulee selvittää poltettavien jätteiden osalta lisäksi muun muassa seuraavat asiat - miten uudessa voimalassa voidaan vähentää päästöjen ja poltossa syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta mm. rajaamalla poltettavista jätteistä pois ongelmajätteet, renkaat, autohajottamojen jätteet ja kyllästetty puu - miten polttohanke vaikuttaa mahdollisuuksiin järjestää, ylläpitää ja lisätä jätteiden kierrätystä (EU:n jätedirektiivin mukaan yhdyskuntajätteiden kierrätysaste on aluksi nostettava 50 %:iin, rakennus- ja purkujätteiden 70 %:iin ja tuottajavastuu kierrätysvelvoitteineen aiotaan laajentaa uusiin tuoteryhmiin) - miten polttohanke vaikuttaa mm. ELSUssa jätteiden synnyn ehkäisylle asetettavien tavoitteiden ja myöhemmin annettavien EU-tavoitteiden toteuttamismahdollisuuksiin - miten muiden samoja jätteitä tavoittelevien tahojen toiminta vaikuttaa hakkeeseen, kun raaka- ja polttoaineiden hintojen nousu lisää kierrätyksen kilpailukykyä ja kun tuet esim. liikennepolttoainetuotannolle ja biokaasun tuotannolle ohjaavat jätettä polton sijasta biokaasun ja etanolin tuotantolaitoksiin Liittyminen muihin hankkeisiin YVA:ssa tulee selvittää ja vertailla, miten vaihtoehdot toteuttavat muiden muassa seuraavat jätedirektiivin, jätelainsäädännön ja/tai valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteet - vain kierrätykseen soveltumattomat jätteet ohjataan polttoon - yhdyskuntajätteiden kierrätystavoite EU:ssa aluksi 50 %, kiristyy myöhemmin - rakennusjätteen kierrätystavoite 70 % - EU:n tulossa olevat tavoitteet jätteiden synnyn ehkäisylle

10 10 Lisäksi tulee selvittää elinkaaritarkastelua käyttävillä päästölaskelmilla ainakin seuraavat: - miten vaihtoehdot vastaavat tavoitteeseen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 % vuoteen 2050 mennessä - miten vaihtoehdot edistävät tavoitetta vähentää jätteistä ja liikenteestä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä YVA-ohjelmassa annetaan ymmärtää, että hankkeet (jätteenpolttolaitoshanke mukaan luettuna) lisäävät myös jätteiden hyödyntämistä materiaalina. YVA:ssa tulee esittää laskelmat siitä, kuinka eri vaihtoehdot vaikuttavat Ekokemille käsittelyyn tulevan jätteen kierrätysasteeseen; Kuinka suuri osa Ekokemin Riihimäellä vastaanottamasta jätteestä päätyy kierrätykseen ennen hankkeiden toteutusta ja toteutuksen jälkeen? Lisäksi on esitettävä laskelmat vaihtoehtojen vaikutuksesta eri jätejakeiden (yhdyskuntajäte, rakennusjäte, teollisuuden jätteet) kierrätysasteeseen sillä alueella, jolta laitokselle tuotavat jätteet kerätään. Mahdollisuudet lisätä kierrätysastetta jätteenpolttolaitokselle tuotavien jätejakeiden osalta on selvitettävä. Arvioitaessa vaihtoehtojen vaikutuksia eri jätejakeiden kierrätykseen ja ehkäisyyn tulee poltettavaksi aiottujen (siis niiden, jotka Ekokemin polttolaitoshankkeessa joutuisivat polttoon, mutta muissa vaihtoehdoissa eivät) jätejakeiden osalta esittää ainakin seuraavat tiedot: - nykyinen kierrätysaste ja nyt alueella syntyvä kaatopaikalle päätyvän jätteen määrä (jätejakeittain) sekä tämän määrän kehitys olettaen, että yleinen materiaalitehokkuuden lisääntyminen ja EU:n jätteiden synnyn ehkäisyn tavoitteet vähentävät syntyvän jätteen määrää esimerkiksi 2 % vuodessa vuodesta 2017 alkaen - kierrätyskelpoisen jätteen osuus jäljelle jäävästä jätemäärästä - polttoon saatavissa olevan kierrätyskelvottoman palavan jätteen määrä, kun kunkin jätejakeen kierrätysaste on nostettu tavoitetasolle ja jätteen syntyä on ehkäisty vähintään 2 % vuodessa. Laskelmassa on otettava huomioon myös se, että EU:ssa suunnitellaan laajennettavan tuottajavastuun järjestelmää uusiin tuoteryhmiin, mikä lisää kierrätysvelvoitteita. Savukaasupäästöt Niin uuden jätteenpolttolaitoksen kuin koko Ekokemin laitosalueen aiheuttamat savukaasujen mukana tulevat päästöt on ilmoitettava kokonaismäärinä eikä vain leviämismallinnuksina. Hiilidioksidi-, hiukkas- ja typpipäästöihin tulee laskea myös liikenteen päästöt. Näistä päästöistä on esitettävä myös koko Ekokemin toimintojen ja sen aiheuttaman liikenteen yhteispäästöt. Jätteenpolttolaitoksen ja sen aiheuttaman liikenteen sekä muun toiminnan yhteispäästöt on laskettava polttolaitoksen ulkopuolella hyödynnettäväksi menevää energiayksikköä kohti. Lisäksi päästöjen osalta vaihtoehtojen vertailu tulee tapahtua todellisuudessa hyödynnettävää energiayksikköä kohti lasketuilla päästömäärillä. Pelkästään tuotettujen energiamääriin vertailu ei paljasta päästöjen määrää käyttöön saatavan energiamäärän suhteen.erot tuotetun energian hyödyntämisessä voivat olla suuret. YVAssa on esitettävä jätteenpolton osalta eri päästönhallintajärjestelmillä saavutettavissa olevat päästötasot. Siinä on etsittävä tehokkaimmin päästöjä estävä ja vähentävä kokonaisuus polttotekniikalle ja savukaasujen puhdistusjärjestelmälle. Vertailuun on otettava mm. märkäpuhdistus. Esimerkiksi CCA-puulle käytettäväksi esitetty puolikuiva savukaasujen puhdistus ei edusta edes jätteenpoltossa BAT:ia eikä täytä BAT-velvoitetta uuteen, taajaman läheisyydessä tapahtuvaan ongelmajätteiden polttoon tarkoitetun laitoksen päästöjen puhdistajana. Erityisen tärkeää on löytää YVA-prosessissa tehokkaimmat mahdolliset menetelmät estää ja vähentää arseeni-, elohopea- ja dioksiinipäästöjä. Ne nousevat suuriksi alueella poltettavan ja poltettavaksi suunnitellun jätteen laadun vuoksi ja aiempien päästöylitysten vuoksi. Riskit päästörajojen ylityksiin ja keinot estää riskien toteutuminen on tunnistettava jo YVA-vaiheessa. YVA:ssa olisi YSL:n BAT-velvoitteiden mukaista etsiä menetelmiä ja teknologiaa. Vain ne takaavat, että päästöt ilmaan jäävät saksalaisten polttolaitosten tavoin alle sadasosaan direktiivin ja jätteenpolttoasetuksen päästörajoista. Vaikutukset ihmisen terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen

11 11 Hankkeella voi olla suuria vaikutuksia Vantaanjoen veden tilaan. Yhteensä CCA-puutonnin varastointi ja käsittely osin taivasalla jätteenpolttolaitosalueella ja Kuulojan alueella sekä tämän puumäärän polttaminen lisää arseenipäästöjä ilmaan ja alueelta kertyviin vesiin normaalitilanteessakin merkittävästi. Yhdistettynä Riihimäen jäteveden käsittelyn ongelmiin tulvatilanteessa ja Riihimäen tulva-alttiuteen voidaan suurella todennäköisyydellä odottaa jopa ihmisten terveyden vaarantavia arseenipäästömääriä Vantaanjoen vesistöön sekä läheisiin pohjavesiin. Paras keino arseenikuorman ja arseenipäästöriskin vähentämiseksi on luopua arseenipölkkyjen polttamisesta Riihimäellä tai ainakin vähentää alueella käsiteltävien ja poltettavien pölkkyjen määrää merkittävästi. YVA:ssa tulee tarkastella muita sijaintivaihtoehtoja Suomen arseenipölkkyjen käsittelylle. Koko maan kattavasti toimivilla Ekokemillä ja verkkoyhtiöillä (jotka ovat vastuussa käytetyistä pylväistä) on hyvät mahdollisuudet yhdessä löytää vaihtoehtoisia käsittely- ja polttopaikkoja. Sähkölinjan rakentaminen Sähkölinjan rakentamistarvetta Hikiän sähköasemalta Ekokemin alueelle ei perustella mitenkään. Ohjelmasta ei selviä eri vaihtoehtojen lähtökohdat. Esimerkiksi karttaesityksestä ei käy selville olemassa olevien linjojen sijainti eikä edes tekstissä mainittujen paikkojen sijainti. Ekokem on ilmoittanut syöttäneensä valtakunnan verkkoon viime vuonna valmistuneen jätteenpolttolaitoksensa tuottaman sähkön, joten Ekokemiltä lähtevä verkkoyhteys ilmeisesti toimii hyvin isommallekin sähköntuotannolle. Hikiän sähköasemalta on jo kaksi 110 kv:n linjaa lähelle Ekokemin laitoksia ja uuden 110 kv:n linjan toteuttaminen koko Hikiä -Ekokem -matkalle vaikuttaa turhalta. Se ei olennaisesti paranna edes sähkön siirron varmuutta. Uutta linjaa ei tarvita, kun ulkopuoliseen käyttöön ohjattavan sähkön tuotanto lisääntyy Ekokemin laitoksilla vain vähän, kuten YVA-ohjelmasta ja Ekokem Oy:n tilastoista voidaan päätellä. Sähkön kulutus on Suomessa vähentynyt vuodessa merkittävästi. Sähkön tarpeen oletetaan laskevan puunjalostusteollisuuden alasajon myötä edelleen joten mihinkään yleiseen tarpeeseenkaan linjaa ei tarvita. Uuden linjan vetäminen muualle kuin olemassa olevan linjan viereen tuhoaa suuren alueen luontoa turhaan. Tarkasteltaviksi linjan toteutusvaihtoehdoiksi tulee ottaa vain sellaiset linjaukset, joissa tuhotaan mahdollisimman vähän neitseellistä luontoa. YVA:ssa on yllä olevan perusteella ja joka tapauksessa tärkeää selvittää myös hankkeen toteuttamatta jättämisen vaihtoehdon vaikutukset. CCA-puun murskaus Ekokemin verkkosivujen mukaan yhtiö on jo aiemmin ottanut Riihimäen laitoksella vastaan ja esikäsitellyt CCA-pylväitä poltettavaksi. Onko se tapahtunut ilman ympäristölupaa, jos yhtiö vasta nyt hakee lupaa murskaukseen ryhtymiseksi? Ohjelmassa esitetään ainoana vaihtoehtona CCA-puun murskaamista Riihimäellä. Ekokemillä on kuitenkin jätteenkäsittelykeskuksia eri puolilla maata. CCA-puun käsittelyä ja polttamista ei tulisi sijoittaa Riihimäelle, jossa se olisi lähellä asutusta, virkistysalueita, riskialttiita suojelualueita ja Vantaanjoen kertymäaluetta. YVA:ssa olisi syytä tarkastella vaihtoehtoisia paikkoja CCA-puun murskaukselle ja myös polttamiselle. Vertailuun on otettava sijoituspaikkoja, jotka aiheuttavat Riihimäelle sijoittamista vähemmän vaaraa asutukselle, virkistykselle ja luonnolle. Muulta osin CCA-puun käsittelystä viittaamme Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin lausuntoon Ekokem-Palvelu Oy:n Kuulojan jätehankkeen YVA-ohjelmasta..

12 12 Arviointimenettelyn ja osallistumisen järjestäminen Ekokem aikoo yhdistää Kuulojan aluetta koskevan YVA-käsittelyn käsillä olevan hankkeen YVAkäsittelyyn ja järjestää kaksi kuulemistilaisuutta. Jotta kuulemistilaisuuksissa ja kuulemisessa saataisiin sidosryhmien ja asukkaiden perustellut kannat näiden kahden hankkeen yhteisvaikutuksista esiin, on ennen kuulemisia ja asukaskyselyä tuotettava selkeä kokonaisesitys hankkeiden toteutuksesta ja yhteisvaikutuksista. Koska hankkeet koskettavat laajaa aluetta - koko Etelä-Suomea - on kaikki kuulemismateriaalit syytä esittää myös verkossa. Samasta syystä mielipiteitä ja ennakkokysymyksiä yleisötilaisuuksiin on voitava jättää myös kaikille avoimella verkkosivustolla. Hankkeet ovat erittäin merkittäviä koko Etelä-Suomen jätteiden käsittelyä ajatellen. Jätteitä ei riitä kaikille niistä kisaaville. Isot polttohankkeet estävät kierrätyksen. Ekokemin jätteenpolttohanke kilpailee samoista jätteistä mm. suunniteltujen YTV:n, Tampereen seudun ja Turun jätteenpolttohankkeiden, olemassa olevien rinnakkaispolttolaitosten sekä kierrätysyritysten kanssa. Ekokem-Palvelu Oy:n saastuneiden maiden käsittelyhanke puolestaan kilpailee paikalla käsittelyä harjoittavien yritysten ja muiden saastuneiden maiden käsittely-yritysten kanssa. Lausunnon antajat ja suuri yleisö tarvitsevat tietoa tarjolla olevista jätelain hierarkian ensisijaisia vaihtoehtoja toteuttavista vaihtoehdoista (ensin ehkäisy, sitten kierrätys, sitten energiahyödyntäminen). Siksi on syytä perustaa vaikkapa YVA-viranomaisen nettisivustolle paikka, jossa asianomaiset tahot voivat esitellä suunnitelmiaan ja hankkeitaan eteläisen Suomen jätteiden suhteen. Hyvän pohjan nettisivustolle muodostavat Etelä-Suomen alueellista jätesuunnitelmaa varten kerätyt tiedot alueella syntyvistä jätteistä ja niiden nykyisestä hyödyntämisestä ja käsittelystä. Helsingissä, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry. Ursula Immonen toiminnanjohtaja Leo Stranius puheenjohtaja

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari 4.6.2014 Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte osana jätehuoltoa ja sen tavoitteita Tekstiilien uudelleenkäyttö ja

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEENPOLTON KAPASITEETTI Jätteiden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER) VALTSU:n painopistealueetsähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) Tarja-Riitta Blauberg /YM VALTSUn sidosryhmätilaisuus 23.9.2015 SYKEssä 1 VALTSUn painopistealueet Yhdyskuntajäte Biohajoava jäte Rakennusjäte

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

1 ASIA 2 HANKKEESTA VASTAAVA 3 HANKKEEN KUVAUS 4 AIEMMAT SELVITYKSET. PÄÄTÖS Dnro PSA 2007 R

1 ASIA 2 HANKKEESTA VASTAAVA 3 HANKKEEN KUVAUS 4 AIEMMAT SELVITYKSET. PÄÄTÖS Dnro PSA 2007 R PÄÄTÖS Dnro PSA 2007 R 5 531 31.5.2007 1 ASIA Päätös ympäristövaikutusten arvioinnin soveltamisesta Jätekukko Oy:n kyllästetyn puun vastaanotto ja käsittelyhankkeesta 2 HANKKEESTA VASTAAVA Jätekukko Oy

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Kuntien ympäristösuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Tommi Kaartinen, VTT 2 Taustaa Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista voimaan

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristövaikutusten arviointi Kaupunginhallitus 166 24.04.2012 LAUSUNTO TALVIVAARAN KAIVOKSEN LAAJENNUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA 67/1/112/2012 KHALL 166 Ympäristönsuojelusihteeri 18.4.2012 Kainuun elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj KULUTUSYHTEISKUNNASTA KIERRÄTYSYHTEISKUNNAKSI

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen Kiertotalous & WtE Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen 25.10.2016 L. Pirhonen 1 Sisältö Kiertotalous ja kierrätystavoitteet Millaisilla tavoilla kierrätysaste olisi mahdollista saavuttaa?

Lisätiedot

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätelaki 1072/ 1993 VNP (861/1997) muutettu VNA:lla (202/2006) 1 Jätehuollon järjestämistä koskevat yleiset huolehtimisvelvollisuudet, Jätelaki 6 Jäte on hyödynnettävä,

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Luonnos. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma. vuoteen 2020 SUOMEN YMPÄRISTÖ 00 I 2009 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS

Luonnos. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma. vuoteen 2020 SUOMEN YMPÄRISTÖ 00 I 2009 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS SUOMEN YMPÄRISTÖ 00 I 2009 Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2020 Luonnos Hämeen ympäristökeskus, Kaakkois.Suomen ympäristökeskus, Lounais-Suomen ympäristökeskus, Länsi-Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

NOKIAN VESI OY JA PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY KOUKKUJÄRVEN BIORATKAISUN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI. YVA-ohjelman yleisötilaisuus

NOKIAN VESI OY JA PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY KOUKKUJÄRVEN BIORATKAISUN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI. YVA-ohjelman yleisötilaisuus NOKIAN VESI OY JA PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY KOUKKUJÄRVEN BIORATKAISUN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI YVA-ohjelman yleisötilaisuus 30.11.2016, Nokia YVA-OHJELMA Arvioitavat vaihtoehdot Hankkeen tekninen

Lisätiedot

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä STHS 40. koulutuspäivät 16.2.2016 Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä pentti.rantala@live.fi 1 Pirkanmaan Jätehuolto Oy kuntien omistama yhtiö toimialueella asuu noin 420 000 asukasta 2 jätteenkäsittelykeskusta

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Hallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta

Hallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta Hallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta Ympäristövaliokunta 18.5.2015 Ympäristöneuvos Riitta Levinen Eduskunnan lausumat EV 360/2010 vp 1. Eduskunta

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY YVA-ohjelman yleisötilaisuus Anna-Katri Räihä, Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Tavoitteena

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy Lähes nollaenergiarakennus 13.5.2013 RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy 29.5.2013 2 Motivointi lähes nollaenergiarakennuksille (EPBD) Rakennukset

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta Ympäristöjaosto 103 19.11.2015 Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta 409/14.06/2015 Ympäristöjaosto 19.11.2015 103 Valmistelu: ympäristöpäällikkö Risto Pöykiö Liitetiedostolla

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Biokaasua Varsinais-Suomessa -seminaari 16.2.2016 Eljas Hietamäki Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

materiaalitehokkuuden näkökulmasta

materiaalitehokkuuden näkökulmasta IE-direktiivi ja jätedirektiivi materiaalitehokkuuden näkökulmasta Laura Karvonen, Ulla Lassi ja Toivo Kuokkanen Analytiikkapäivät Kokkola Esityksen sisältö Materiaalitehokkuuden määritelmä Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.1.2016 Viite 1510024178 RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO RAUMAN KAUPUNKI MELUARVIO Päivämäärä 15.1.2016

Lisätiedot

Valtakunnallinen jätesuunni.elu, seuranta ja 1lastoin1. Jätehuollon kevätpäivä Sirje Stén, ympäristöministeriö

Valtakunnallinen jätesuunni.elu, seuranta ja 1lastoin1. Jätehuollon kevätpäivä Sirje Stén, ympäristöministeriö Valtakunnallinen jätesuunni.elu, seuranta ja 1lastoin1 Jätehuollon kevätpäivä 22.5.2014 Sirje Stén, ympäristöministeriö Valtakunnallinen jätesuunni.elu Jätesuunni.elu perustuu jätedirek1iviin. Kullakin

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Puujätteet kierrätykseen seminaari

Puujätteet kierrätykseen seminaari Puujätteet kierrätykseen seminaari 27.5.2015 Kyllästetyn puun Kerääminen ja hyödyntäminen Tommi Tähkälä, DEMOLITE Oy KESTOPUUTEOLLISUUS ry toimialajärjestö, perustettu 1950 TEHTÄVÄT viranomaisyhteistyö

Lisätiedot

Lausunto Turun Seudun Jätehuolto Oy:n jätteen energiahyötykäytön ympäristövaikutusten

Lausunto Turun Seudun Jätehuolto Oy:n jätteen energiahyötykäytön ympäristövaikutusten Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 327/11.01.00.02/2013 16 Lausunto Turun Seudun Jätehuolto Oy:n jätteen energiahyötykäytön ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Terveystarkastaja Kirsi Puola

Lisätiedot

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 27.4.2016 Kauttua Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Mineraalien kaivu 59 % Rakentaminen 19 % Palvelut ja kotitaloudet 3 % Teollisuus

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle

Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle Ampumaradat ja viranomaisohjauksen tulevaisuuden näkymät Messukeskus,11. maaliskuuta 2011 Outi Pyy/Suomen ympäristökeskus OSA C LUPAVIRANOMAISELLE

Lisätiedot

KÄSITTEET, MÄÄRITELMÄT JA TILASTOINTI PUUJÄTTEIDEN UUDELLEENKÄYTTÖÖN VALMISTELUSTA, KIERRÄTYKSESTÄ JA HYÖDYNTÄMISESTÄ

KÄSITTEET, MÄÄRITELMÄT JA TILASTOINTI PUUJÄTTEIDEN UUDELLEENKÄYTTÖÖN VALMISTELUSTA, KIERRÄTYKSESTÄ JA HYÖDYNTÄMISESTÄ Eero Myller Projektipäällikkö Lassila & Tikanoja KÄSITTEET, MÄÄRITELMÄT JA TILASTOINTI PUUJÄTTEIDEN UUDELLEENKÄYTTÖÖN VALMISTELUSTA, KIERRÄTYKSESTÄ JA HYÖDYNTÄMISESTÄ Puujätteet kiertoon seminaari 27.5.2015

Lisätiedot

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto Samuli.Honkapuro@lut.fi Tel. +358 400-307 728 1 Vähäpäästöinen yhteiskunta

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

PÄÄTÖS (epävirallinen) Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S

PÄÄTÖS (epävirallinen) Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S H Ä M E E N PÄÄTÖS (epävirallinen) Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Dnro....................... Nro YSO/92/07 Annettu julkipanon jälkeen 20.8.2007 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen ympäristöluvan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 4278/11.01.00/2014 116 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan muutosta ja ympäristöluvan

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Tuulivoimalamelun haittojen arviointi suunnittelussa ja valvonnassa. Kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Tuulivoimalamelun haittojen arviointi suunnittelussa ja valvonnassa. Kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, Etelä-Savon maakuntaliitto Tuulivoimalamelun haittojen arviointi suunnittelussa ja valvonnassa Kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, Etelä-Savon maakuntaliitto Tuulivoimalan ääni roottorin lapojen aerodynaaminen ääni ja koneiston

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Hanketta koskevat luvat

Hanketta koskevat luvat Helsinki Helsingfors Dnro Dnr 31.8.2009 UUS-2008-R-22-531 PL 50 01531 Vantaa Viite / Hänvisning Veromiehenkylän maa-ainesten ottohankeet Asia / Ärende PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIME- NETTELYN

Lisätiedot

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Forest Energy 2020 -vuosiseminaari 8.10.2013, Joensuu Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Kestävyyskriteerit kiinteille biomassoille? Komission

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Kyseessä on uusi toiminta olemassa oleva

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS

PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS Kaavaselostus, liite 2: Epaala-Pälkänevedentie, meluselvitys Vastaanottaja Pälkäneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 5.8.2011 PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS PÄLKÄNEEN

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari 30.10.2013, Oulu Esityksen sisältö Yleistä tuulivoimasta ja tuulivoimarakentamisesta Maakunnalliset selvitykset Tuulivoiman hankekehitys Metsähallituksen rooli

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

>> Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa

>>  Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa Riikinvoima Oy lyhyesti 100 % kunnallinen osakeyhtiö, osakkaina Varkauden Aluelämpö ja kahdeksan itä-suomalaista jätehuoltoyhtiötä Osakkaat huolehtivat noin 640 000

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Anni Mikkonen

Kommenttipuheenvuoro. Anni Mikkonen Kommenttipuheenvuoro Anni Mikkonen 30.9.2014 Tuulivoimatilanne Suomessa suhteessa tavoitteisiin Tilanne 31.12.2013 448 MW Tuotanto 777 GWh/a (2013) Suomen energia- ja ilmastostrategia 2020 tavoite: 6 TWh

Lisätiedot