Asia: Lausunto Ekokem oy:n jätteen energiakäyttöhankkeen (Riihimäki) ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (ns. Ekokem 2)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asia: Lausunto Ekokem oy:n jätteen energiakäyttöhankkeen (Riihimäki) ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (ns. Ekokem 2)"

Transkriptio

1 1 LIITE 2 Piirin lausunnot yva-vaiheesta, jossa esitetty tarkemmin suunnitellun laitoksen vaikutuksista jätesuunnitelman toteuttamiseen, energian tarpeesta, tuotosta sekä sähkölinjasta ym. Lausunto Hämeen ympäristökeskukselle Ekokem oy:n jätteen energiakäyttöhankkeen (ns. Ekokem 2, Riihimäki) ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta sekä Lausunto Ekokemin 2 jätteenpolttolaitoksen yvasta (ohjelmasta) lausunnot löytyvät verkosta osoitteesta (vuoden 2009 kannanotot) ************************************************************************ Hämeen ympäristökeskus Viite: kuulutus HAM-2008-R JOT/30A/2009 Asia: Lausunto Ekokem oy:n jätteen energiakäyttöhankkeen (Riihimäki) ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (ns. Ekokem 2) Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry on Suomen luonnonsuojeluliiton maakunnallinen piirijärjestö. Piirin toimialueena on Etelä-Suomen lääni. Koska esillä oleva hanke vaikuttaa piirin alueella, piiri katsoo olevansa asianosainen. 1. Yleistä Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri pitää YVA-selostusta kohtuullisen hyvänä, mutta osa sen perusteista on kestämättömiä. Sen ei täytä valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteita. Tällaisen laitoksen käyttöaika on kymmeniä vuosia. Arvioitaessa energiatarvetta tulisi huomioida pitkän aikavälin ennusteet ja jo tiedossa olevat säädösmuutokset, jotka tulevat vaikuttamaan asiaan. YVA-selostuksen esittelytilaisuudessa tuli esiin, että asiassa on tehty paljon selvityksiä, mutta kaikkea ei ole otettu mukaan aineistoon. Koska muutoinkin esittelytilaisuudessa tuli esille, että Ekokem oli arvioinut eräitä lähtökohtatilanteita ja vaikutuksia itselleen optimaalisella tavalla, heräsi sellainen epäilys, että vastaavasti Ekokemille epäedullisia selvityksiä olisi voinut jäädä julkaisematta tai huomiotta (esimerkiksi poikkeustilanteiden päästöt ilmaan). Tilaisuudessa todettiin, että laskelmat on tehty kaikille aineille normaali- ja poikkeustilanteessa. Laskelmia ei kuitenkaan esitetä selostuksessa. Ilman laskelmia on mahdotonta arvioida, onko jonkin aineen kohdalla poikkeustilanteiden päästöt sellaisia, että niihin pitäisi ottaa kantaa tai antaa niiden rajoittamiseksi erityisehtoja. Piiri vaatii kaikkien tehtyjen selvitysten julkaisemista asian arviomiseksi. 2. Vaihtoehdot Nollavaihtoehtona on esitetty hankkeen toteuttamatta jättäminen. Nollavaihtoehdon haitat on arvioitu sellaisten pahimpien mahdollisten toteutustapojen mukaisesti, joiden toteutuminen ei ole

2 2 lainsäädännön ja hyväksyttyjen strategioiden mukaista. Nollavaihtoehdossa olisi tullut käyttää vertailukohtana sellaisia ratkaisuja, jotka ovat EU:n ilmastotavoitteiden ja Suomen lainsäädännön ja strategioiden, kuten VALTSUn, mukaisia. Nollavaihtoehdossa on todettu, että korvaava energia tuotetaan osin fossiilisilla polttoaineilla. Perusoletuksena on, että Riihimäen ja Hyvinkään alueella tarvitaan lisää kaukolämpöä. Jo nyt tiedossa olevat rakennusmääräysten kiristyminen ja EU:n ministereiden päätös plusenergiataloihin siirtymisestä (lähde: _en.pdf) merkitsevät sitä, että kaukolämmön tarve lähtee laskuun ennen vuotta Samaa olettaa Energiateollisuus ry:n selvitys Suomessa. Nollavaihtoehtoa ei siis tarvittaisi kaukolämmön vaan sähkön vuoksi. Koska Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian käyttöä, vaihtoehtona tulisi olla esimerkiksi energiapuun käyttö. Jos vaihtoehdossa 1 oletetaan saatavan jäte lähialueelta eikä pitkiä kuljetuksia tarvita, vastaavasti energiapuu pitää olettaa saatavan lähialueelta. Molemmissa tilanteissa pitää käyttää yhtä optimistisia (auki kirjattuja) oletuksia. Koska nollavaihtoehto voi sisältää ainoastaan sähkön tuotannon, sen sijoituspaikkaa valittaessa voidaan huomioida polttoainekuljetusten minimointi. Nollavaihtoehto olisi voitu rakentaa myös mädättämällä tuotetun biokaasun ja sen käyttöä ajatellen. Vaihtoehdossa 1 jäte poltetaan, mutta mädättämällä siitä saataisiin kaasua, jonka optimaalisella käytöllä kokonaispäästöt pienenisivät selvästi. Kaasua voisi käyttää myös liikennepolttoaineena ja ykkösvaihtoehdon tuottama sähköä voitaisiin tuottaa tuulella. Tällä lailla jätteiden hyötykäyttö tuottaisi paljon paremman lopputuloksen esimerkiksi ilmastopästöjen osalta, kuin mitä nollavaihtoehdon arvioinnissa on oletettu. Nollavaihtoehdon vertailussa oletetaan liikenteen pysyvän ennallaan. Jos mädättämällä tuotettua kaasua voidaan käyttää liikennepolttoaineena, liikenteen ennallaan pysyminenkin tuottaa nollavaihtoehdossa vähemmän päästöjä kuin muissa vaihtoehdoissa. Nollavaihtoehdossa oletetaan päästöjen ilmaan ja ilmastovaikutusten kasvavan, mutta todellisuudessa asia on päin vastoin. Hajuhaitoissa on vastaava virhe, nollavaihtoehto on arvioitu pessimistisesti ja muut vaihtoehdot optimistisesti. 3. Energian tarve ja tuotto Jätteenpolttoa perustellaan kaukolämmön tarpeella. Sen tarve kuitenkin tulee kääntymään laskuun jo ennen vuotta Laitoksen rakentaminen pääsee käyntiin arviolta vuonna 2016 (valituskierroksen jälkeen). Laitos valmistuisi siinä vaiheessa, kun kaukolämmön tarve on todennäköisesti jo kääntynyt laskuun. Laitoksen elinkaaren aikana suurin osa sen tuottamasta lisälämmöstä joudutaan lauhduttamaan eli se on tarpeetonta. Laitoksen sähköntuotannon tuottosuhteeksi on oletettu 19%. Sekin voi olla liian optimistinen oletus. Vaikka se pitäisikin paikkansa, sähköntuotannolle optimoitu energiapuuta polttava laitos voi päästä yli 35%:n hyötysuhteeseen. Se tarkoittaisi suunnilleen puolta pienempää polttoainemäärää. Jätteen vähäinen energiasisältö tarkoittaa, että kuljetuksissa tilavuus on rajoittava seikka, ei tonnimäärä. Se lisää kuljetusten määrää. Tuottamalla sama sähkömäärä puulla päästään puolta pienempään kuljetustarpeeseen. Vastaavasti voitaisiin tehdä oletus, että korvaava sähkö tehdään tuulivoimalla, jolloin liikenteen tarve laskee oleellisesti edelleen. Liikenteen tarvitsema energia tulisi ottaa huomioon koko hankkeen energiataseessa. 4. Yksityiskohtaisia havaintoja 4.1. Poltettavan jätteen saatavuus Ekokem olettaa, että se saa poltettavat jätteet läheltä. Kun huomioidaan jo nyt olemassa oleva ja tulossa oleva jätteenpolttokapasiteetti Etelä-Suomessa, lähialueelta ei voida saada sellaista jätemäärää, mikä täyttäisi laitoksen kapasiteetin. YVA-selostuksen esittelytilaisuudessa Ekokemin

3 3 edustajat totesivat, että asiassa vaikuttaa markkinatalous ja kokonaiskustannukset. Jos Ekokem ottaa vastaan jätteet niin edullisesti, että kaikki lähiympäristön jätteet tuodaan Ekokemille, muut polttolaitokset joutuvat tuomaan jätteet kauempaa. Silloin Ekokemin polttolaitos välillisesti lisää jätteenkuljetusmatkoja. Lähempänä valtakunnan rajaa olevat laitokset joutuvat silloin tuomaan jätettä ulkomailta. Jätteenpolton kapasiteetin lisääminen johtaa väistämättä kuljetusmatkojen pidentymiseen. Jätelaki myös kieltää kauempaa tuotavat jätteet ( 3. luku, 6, (10) jätteet on käsiteltävä jossakin lähimmistä asianmukaisista jätteen käsittelypaikoista; ). Valtakunnallinen jätestrategia tähtää jätteiden vähentämiseen, niiden hyödyntämisen lisäämiseen ja vasta viimeisenä vaihtoehtona on kierrätyskelvottoman jätteen poltto. Oletusarvona ei tule pitää sellaista vaihtoehtoa, että Suomi rikkoo EU:n määräyksiä ja että Suomessa lakeja ei noudatettaisi. Määräysten noudattamista on pidettävä lähtökohtana. Poltettavan jätteen määrä tulee vähenemään, kun noudatetaan lainsäädäntöä ja jätesuunnitelmia. Tämä tulee entisestään lisäämään pitkiä kuljetusmatkoja. Etelä- ja Läsi-Suomen jätesuunnitelmaluonnoksen SOVA:ssa on arvioitu tulevan jätesuunnitelman toimenpiteitä. Se toteaa muun muassa, että "Polttoon ohjataan sellaisia biohajoavia jätteitä, joita ei voida kierrättää tai ehkäistä. Jäteperäisten liikennepolttoaineiden käyttöä edistetään. Lisäksi biojätteestä valmistetun kompostituotteen käyttöä lisätään erityisesti julkisessa rakentamisessa." Kyseessä oleva laitos ei täten toteuttaisi jätesuunnitelmaa vaan estäisi sen toteutumista Ongelmajätteiden poltto Laitoksessa suunnitellaan poltettavan myös ongelmajätteitä. Jätelain mukaan jätteet on lajiteltava ja pidettävä erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa. Lainaus laista, 3.luku, 6: 7) jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen taikka jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista; 8) erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin paitsi, jos se on jätteiden hyödyntämisen tai käsittelyn kannalta välttämätöntä ja se voidaan tehdä aiheuttamatta terveydelle tai ympäristölle vaaraa tai haittaa; Ongelmajätteitä ei saa sekoittaa muihin jätteisiin. Tässä tapauksessa ei voi vedota kohdan 8 poikkeusmahdollisuuteen, koska toiminta ei ole käsittelyn kannalta välttämätöntä, jätettä ei hyödynnetä ja YVA-selostuksen mukaan jätteen poltosta on haittaa (esim savukaasupäästöt). Energiakäyttöä ei voi tässä tapauksessa pitää jätteen hyödyntämisenä, koska kaukolämmön tarvetta ei ole ja sähkön tuottosuhde on muihin tuottomuotoihin nähden negatiivinen. Kohdan 8 mukaan vähäinenkin haitan tuotto riittää perusteeksi sille, että ongelmajätteitä ei saa sekoittaa muihin jätteisiin. Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri pitää outona sitä, että yhtiö suhtautuu lainsäädännön vaatimuksiin väheksyvästi. Ongelmajätteiden polttaminen muuttaa lisäksi kaikki laitoksen tuhkan ongelmajätteeksi. Se vähäinenkin hyötykäyttömahdollisuus, mikä tuhkalla muutoin olisi, estyy kokonaan suunnitellun ongelmajätteen sekoittamisen vuoksi. Vaikka Ekokemillä olisi nyt tilaa sijoittaa ongelmajätetuhka loppusijoitukseen, pidemmällä aikavälillä loppusijoitus tulee ongelmalliseksi. Jo pelkästään ongelmajätteeksi muuttuva tuhkan määrä on sellainen haitta, joka estää em kohdan 8 mukaan ongelmajätteen sekoittamisen muihin jätteisiin Lietteen poltto Lietteen poltto tuottaa erittäin vähän energiaa. Lietteen käsittely saattaa kuluttaa enemmän energiaa kuin mitä siitä polttamalla saadaan (vrt. sähkön alhainen tuottoprosentti ja sähkön käyttö lietteen käsittelyssä). Lietteen polttoa voidaan siis pitää pelkkänä lietteen hävittämisenä. Lietteestä saadaan paljon enemmän energiaa hyödynnettäväksi, mikäli lietettä käytetään mädätysprosessissa biokaasun tuotantoon. Vaihtoehtovertailussa nollavaihtoehdon hyötyihin tulisi lisätä se energialisä, mikä

4 4 lietteestä saadaan optimaalisella käytöllä ja vaihtoehdossa 1 haittoihin tulisi lisätä prosessin monimutkaistuminen ja hallinnan komplisoituminen, mikäli lietettä poltetaan. Hallinnan komplisoituminen saattaa vaikeuttaa muun polton optimointia ja päästöjen minimointia Hajupäästöt ja päästöt ilmaan YVA-selostuksessa on esitetty kuvia rikkidioksidin vuorokausipitoisuuksista. Kuvioiden muodosta voinee olettaa, että ne ovat keskimääräisiä tilanteita eivätkä ota huomioon tuulen vaikutusta päästökuvioon. Keskimääräinen tuuli saattaa olla vakio vuorokausien mittaisia jaksoja. Silloin vuorokausipitoisuuksien rajat muuttuvat oleellisesti. Typpioksidien kohdalla todetaan, että korkeimmat vuorokausipitoisuudet sijoittuvat metrin etäisyydelle laitoksesta koilliseen vallitsevan tuulen suunnan mukaan. Mikäli tuulee koillisesta joitakin vuorokausia, vuorokausipitoisuuksien maksimit ovat lounaispuolella. Keskiarvon keskiarvo ei anna oikeaa kuvaa asiasta. Päästöistä pitäisi olla sellaiset arviot, joissa tuuli on epäsuotuisin mahdollinen ja samanaikaisesti päästöt suurimmat mahdolliset vuorokausipäästöt. Sellaisella laskennalla nähdään huonoin mahdollinen tilanne. Jos laitokselle määritetään suurin vuorokausikeskiarvo, kyseistä arvoa ei saa ylittää minään vuorokautena, ei myöskään huonoimmassa tilanteessa. Vastaavasti määritettäessä 99 prosentin tai jokin muu raja-arvo, sellaista ei saa ylittää edes huonoimmissa olosuhteissa. Päästökuvioiden määrittely keskimääräisille sääolosuhteille ei siis ole riittävä Melu Melulaskenta näyttää suoritetun teknisesti hyvin, mutta lähtöarvot on valittu optimaalisesti ja liikaa keskiarvoihin perustuen. Melulaskenta perustuu arvioituihin liikennemääriin. Niissä käytetään keskimääräistä vuorokautista liikennemäärää. Jos arvioidaan laitoksen vuodessa tarvitsemaa jätemäärää ja keskimääräistä auton kokoa, saadaan vuositasolla tarvittava ajoneuvomäärä. Se puolestaan voidaan jakaa vuorokausien lukumäärällä. YVA-selostuksessa ei ole kerrottu, millaisia oletusarvoja keskimääräisiä liikennemääriä laskettaessa on käytetty. Näyttäisi kuitenkin siltä, että suuruusluokka on oikea. Todellisuudessa liikennemäärät lienevät suurempia, koska oletuksena on saattanut olla isojen, täyteen lastattujen autojen käyttö. Lisäksi auton kantokykyä tonneina ei välttämättä voi käyttää laskentaperusteena, koska jotkin jätelajit ovat kevyitä ja auton tilavuus asettaa kuormalle rajoituksia ennen painorajaa. Autojen vuorokautista määrää laskettaessa vuosimäärää ei voi jakaa luvulla 360. Jätteiden kuljetus painottuu arkipäiviin. Lisäksi jätteitä kuljetetaan vaihteleva määrä eri aikoina vuodesta. Mikäli polttolaitos tuottaa pääasiassa kaukolämpöä, kesällä jätteitä kuluu vähemmän kuin talvella. Tällaisista tekijöistä johtuen liikenne voi joinain päivinä olla yli kaksinkertainen keskimääräiseen verrattuna. Melurajat lasketaan päivä- ja yöajan ekvivalenttitasoina. Jos melurajaksi asetetaan päivän ajalle 55 db(ekv), se tarkoittaa, että minään päivänä klo 7-22 ei kyseistä arvoa saa ylittää. Mikäli laskennassa käytetään vuotuiseen keskiarvoon perustuvaa liikennemäärää, tulos ei kerro totuutta. Kun sellaisella laskentatavalla saadaan johonkin kohtaa 55 db(ekv) melutaso, meluraja todennäköisesti ylittyy puolena päivistä ja alittuu toisena puolena. Joidenkin laitosten lupaehdoissa on todettu, että raja saa ylittyä esim viitenä vuorokautena vuodessa. Kun tällaiseen arvoon pyritään, pitää laskennassa käyttää sellaisia liikennearvioita, jotka vastaavat vaihtelevan liikennevilkkauden mukaan noin vilkkaita päiviä. Liikennemäärien pitää siis olettaa olevan sopivalla tavalla jakautuneita (esim Poisson-jakauma) ja melualueita laskettaessa on käytettävä 2,5%:n todennäköisyydellä esiintyvä vilkas päivä (2,5% tulee oletuksesta, että liikennettä on 200 päivää ja viitenä päivää saa olla ylityksiä). Melukaaviot päättyvät liian suppealle alalle, erityisesti laskenta-alueen länsipäässä. Laitoksen aiheuttama liikenne ei lähde nyt piirretyn melualueen rajalta. On todennäköistä, että laitoksen

5 5 aiheuttama liikenne on lähes saman suuruista laitoksen ja moottoritien välissä. Melun kannalta ongelmallisimmat kohdat ovat siellä, missä asutus ja melulle herkimmät laitokset ovat lähinnä tietä. Kuvassa (1) näkyy, että melulle altistuvia kohteita on Uramon ja Kirjauksen kaupunginosissa. Aluesairaalan sijainti on sellainen, että liikennemelu Lahdentieltä saattaa kantautua sairaalalle asti. Meluselvityksessä tulisi näkyä myös, nostaako laitoksesta johtuva Lahdentien liikenteen kasvu melutason sairaala-alueella yli ohjearvojen. Muitakin häiriintyviä kohteita saattaa olla. (Kuva 1. ) Helsingissä Leo Stranius puheenjohtaja Ursula Immonen toiminnanjohtaja ************************************************************ Hämeen ympäristökeskukselle Viitaten kuulutukseenne HAM-2008-R , JOT/80A/2008 Lausunto Ekokem Oy:n "Jätteen energiakäytön laajennuksen" ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta YVA-ohjelman "Hankkeiden kuvaus" -osion mukaan YVA:ssa käsitellään seuraavat hankkeet: Hanke Jätevoimala 2 sisältää jätevoimala 2:n, esikäsittelyhallin, vastaanotto- ja välivarastointitilojen sekä kulkuteiden rakentamisen. Hanke Leiju-uuni sisältää jätteenpolttolaitos 1:n yhteyteen rakennettavan pystymallisen putkikattilan tai pelkän polttokammion, jossa poltetaan CCA-puuta, lietteitä ja muita jätteitä. Hanke CCA-puun murskaus sisältää CCA-puun murskaamisen jätteenpolttolaitos 1:n murskaimella. Hanke Sähkölinja sisältää 110 kv:n sähkölinjan rakentamisen Hikiän sähköasemalta Ekokemin alueelle. Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri keskittyy tässä lausunnossa pääasiassa Jätevoimala 2:ta käsittelevään hankkeeseen. Piirin lausunnossa Ekokem-Palvelu Oy:n Kuulojan jätehankkeesta on osittain käsitelty asioita, jotka liittyvät olennaisesti myös käsillä olevaan YVA-ohjelmaan ja toivomme, että siinäkin lausunnossa olevat mielipiteet otetaan huomioon alla esitetyn lisäksi. Nämä hankeet kuuluvat osittain samaan hankekokonaisuuteen. Kuulemisilmoitus YVA-prosessin yhtenä päätarkoituksena on mahdollistaa kansalaisten osallistuminen. Siksi on tärkeää, että YVA-ohjelman kuulemisilmoitus ja varsinkin sen otsikko kertovat hankkeen olennaisen sisällön. Otsikosta "Jätteen energiakäytön laajennuksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma" ei käy ilmi, että hankkeen olennaisin osa on jätteenpolttolaitoksen rakentaminen. Jätteen energiakäytön laajentaminen voi tarkoittaa esimerkiksi olemassa olevan

6 6 jätteenpolttolaitoksen tuottaman energian käytön lisäämistä tai vaikkapa biokaasulaitoksen rakentamista, Silloin niiden voidaan katsoayleisesti olevan ympäristön kannalta hyviä, päästöjä vähentäviä hankkeita. Sen sijaan uuden jätteenpolttolaitoksen voidaan olettaa lisäävän päästöjä. Kansalaisten pitää voida luottaa siihen, että ympäristöviranomaisen kuulemisilmoitus otsikosta lähtien paljastaa hankkeen olennaisen sisällön. Arviointiohjelman sisällöstä Ympäristöministeriön YVA-ohjeen mukaan arviointiohjelmassa tulee ensin mahdollisimman kattavasti ja systemaattisesti esitellä hankkeen tarkoituksen ja tarpeen toteuttavia vaihtoehtoja sekä tämän jälkeen esittää varsinaiseen arviointiin sisällytettävät vaihtoehdot. Vaihtoehtojen valintaan vaikuttaneet rajauskriteerit pitää esittää ja kunkin vaihtoehdon poisjättäminen tai mukaan ottaminen on perusteltava valintakriteereillä. Kuten seuraavasta ilmenee, YVA-ohjelma ei ole ympäristöministeriön YVA-ohjeiden mukainen. Hankkeen tarkoitus YVA-ohjelman mukaan hankkeen tarkoitus on - tuottaa Riihimäen ja Hyvinkään kaukolämmön perusteho - lisätä merkittävästi sähkön tuotantoa - hyödyntää kaatopaikoille nykyisin sijoitettavan jätteen sisältämä energia mahdollisimman vähän rasittavalla tavalla Näin ollen ympäristöministeriön YVA-ohjeen mukaisesti arviointiohjelmassa olisi tullut siis esitellä kattavasti ja systemaattisesti A) vaihtoehdot, joilla voidaan tuottaa Riihimäen ja Hyvinkään kaukolämmön perusteho, B) vaihtoehdot, joilla voidaan lisätä merkittävästi sähkön tuotantoa ja C) vaihtoehdot, joilla voidaan hyödyntää kaatopaikoille sijoitettavan jätteen sisältämä energia mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavalla tavalla. Kohdassa A kaukolämmön perustehon tuottamisen vaihtoehtoina olisi tullut esitellä ainakin seuraavat: - lähtökohdaksi on otettava realistinen arvio kaukolämmön perustehon tarpeesta: tarve vähenee vuodesta 2020 alkaen, ja vastaavasti vähenee olemassa olevan polttolaitoksen energian kysyntä (rakennusten energiankulutus laskee ja yhä suurempi osa myös kerrostaloista ottaa käyttöön maa- ja aurinkolämpöä) ja kaukolämmön perusteho tuotetaan olemassa olevilla laitoksilla - kaukolämmön perustehon tuottamisessa korvataan fossiilista alkuperää olevaa jätettä aidosti uusiutuvilla energianlähteillä (olemassa olevan jätteenpolttolaitoksen energiasta jopa 70 % on fossiilista alkuperää - lähinnä muovia ja tämä korvataan esim. puulla) Kohdassa B sähkön tuotannon lisäämiseksi olisi tullut esitellä ainakin seuraava vaihtoehto: - rakennetaan voimala, jossa saadaan sähkön osuus pystytään nostamaan huomattavasti suunniteltua korkeammaksi (arinapolttolaitoksessa sähkön osuudeksi saadaan enimmilläänkin vain %) Kohdassa C kaatopaikoille sijoitettavan jätteen sisältämän energian hyödyntämiseksi mahdollisimman vähän rasittavalla tavalla olisi tullut esitellä ainakin seuraavat vaihtoehdot: - biojätteestä tuotetaan uudessa biokaasulaitoksessa liikennepolttoainetta, puhdas puu poltetaan joko olemassa olevassa jätteenpolttolaitoksessa tai muissa voimalaitoksissa, muovista ja likaisesta pahvista ja paperista tehdään etanolia uudessa laitoksessa - jätteet poltetaan olemassa olevissa rinnakkaispolttolaitoksissa, joita eteläisessäkin Suomessa toimii jo useita ja joiden energiantuotannon tehokkuus on huomattavasti jätteen massapolttolaitoksia parempi (tässä vaihtoehdossa vältytään uusien laitosten rakentamisen ympäristöhaitoilta ja kustannuksilta) - jätteet poltetaan hankkeessa suunniteltua polttolaitosta tehokkaammin toimivassa jätteen massapolttolaitoksessa (esim. YTV:n ja Vantaan Energian suunnitteleman massapolttolaitoksen väitetään tuottavan tavanomaista arinapolttolaitosta enemmän sähköä ja olevan vähäpäästöinen)

7 7 Vaihtoehtojen vaikutusta tulee YM:n ohjeen mukaan tarkastella koko elinkaaren ajalta, joten tarkastelujakson pitää olla ainakin 30 vuotta. Tämän kaltaisen energiantuotantohankkeen vaikutusten kannalta olennaisina asioina tulee tarkastella mm. - mahdollisuuksiin tuottaa kaukolämpöä ja sähköä aidosti uusiutuvalla energialla - tuottaa energiaa huomattavasti jätteenpolttoa tehokkaammalla tavalla CHP-tuotantona - säädellä lämmön tuotantoa vuosittaisen tarpeen mukaisesti - vähentää kannattavasti ja ympäristön kannalta haitattomasti (ei siis esim. lauhduttamalla lisää) lämmön tuotantoa kaukolämmön tarpeen vähentyessä Hankkeen tarve Hankkeen tarve perustuu YVA-ohjelman mukaan siihen, että Hyvinkään ja Riihimäen alueen kaukolämmön tarve kasvaa. YVA-ohjelman mukaan niin Hyvinkäällä kuin Riihimäelläkin kaukolämmön tarve on kasvanut viime vuosina keskimäärin 1,5-3 %. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan alueen kaukolämmön tarve on pysynyt ennallaan ja jopa hiukan vähentynyt viime vuosina huolimatta vilkkaasta uusien kohteiden liittymisestä kaukolämmön piiriin. Tähän saakka Hyvinkään kaukolämmön perusteho tuotettiin Fortumin maakaasuvoimalaitoksella Hyvinkäällä. Kuitenkin Hyvinkään ja Riihimäen kaukolämpöyhtiöiden ryhdyttyä ostamaan jätteenpolttolaitoksen lämpöä täysin käyttökunnossa oleva voimala purettiin ja siirrettiin ulkomaille. Kaasuvoimalassa sähkön osuus voi nousta yli 50 %:iin ja voimalan tuotantoa voidaan säätää tarpeen mukaan. Tilalle saatiin jätteen arinapolttolaitos, jonka tuotannosta sähkön osuus on vain noin 20 % ja jonka energiantuotantoa ei voida säätää. Jätteenpolttolaitoksen tulo johti tilanteeseen, josta suomalaisessa jätteenpolton BREF-oppaassa varoitetaan: laitos estää käyttöikänsä, noin 30 vuoden aikana toteuttamasta Riihimäen ja Hyvinkään alueella tehokasta sähkön ja lämmön yhteistuotantojärjestelmää. Yleensä kaupunkien lämmitysvoimalaitokset mitoitetaan tuottamaan kaukolämmön perustehoa, joka vastaa noin puolet kaupungin lämpökuorman huipputehosta. Erillistuotannon osuudeksi jää yleensä noin 20 % tarvittavasta kaukolämmöstä. Riihimäen ja Hyvinkään kaukolämmön perusteho pystytään tuottamaan jo olemassa olevalla voimalaitoksella. Uudelle jätteenpolttolaitokselle ei näin ole tarvetta. Hyvinkäällä käytettiin vuonna 2003 yhteensä 322,6 GWh kaukolämpöä ja sen jälkeen vuosikulutus on pysynyt GWh:ssa. Esimerkiksi vuonna 2007 kulutus laski hieman edellisvuodesta, vaikka kaukolämpöön liittyi 52 uutta asiakasta. Myös Riihimäellä kulutus laski vuonna 2007 prosentin verran 173 GWh:iin, vaikka kaukolämpöön liittyi 50 uutta asiakasta. Energiateollisuus ry:n tutkimuksessa on arvioitu, että kaukolämmön tarve kääntyy Suomessa laskuun vuonna Lämmitystarve vähenee ilmaston lämpenemisen myötä ja merkittävästi myös edelleen tiukentuvien rakennusten energiatehokkuutta koskevien määräysten vuoksi. Vuonna 2007 Ekokemin tuottama sähkö ei kattanut edes omaa käyttöä, mutta Ekokem ilmoittaa syöttävänsä jätevoimala I:n sähköä valtakunnanverkkoon. Tuotetusta lämmöstäkin suurin osa kului hukkaan ja omaan tarpeeseen (oma käyttö 95,5 GWh, hukka 41,8 GWh, suoranainen lauhdutus 85,7 GWh). Lauhdutetun lämmön määrä oli jopa kaksi kolmasosaa kaukolämmöksi päätyneen lämmön määrästä. Kaukolämmöksi myyntiin vain 130 GWh, eli reilusti alle puolet tuotetusta lämmöstä. Lämpöä lauhdutetaan paljon, koska lämpöä syntyy tasaisesti ympäri vuoden, mutta lämmölle ei ole käyttöä kesäaikana. Uusi jätteenpolttolaitos lisää osaltaan vuosittain lauhdutettavan lämmön määrää. Kun hanketta perustellaan energiantuotanto- ja kaukolämmöntuotantohankkeena tulee arviointia varten esittää selkeästi koko laitoskokonaisuuden ja sen eri yksiköiden (olemassa olevien ja uusien) lämmön tuotanto, lämpöhukat, lämmön lauhdutus, omassa toiminnassa hyödynnettävän lämmön määrä ja kaukolämmöksi myytävän lämmön määrä ennen hanketta ja hankkeen jälkeen. YVAohjelmasta tällainen esitys puuttui. YVA-ohjelman mukaan hankkeen tarkoitus on lisätä merkittävästi sähkön tuotantoa. Ekokemin

8 8 sähköntuotanto vuonna 2007 riitti vain 89 %:iin sen omien laitosten sähkön tarpeesta. Ekokem onkin siis sähkön nettokäyttäjä, ei nettotuottaja, vaikka jätteenpolttolaitosta oli perusteltu mm. sillä, että se tuottaa sähköä valtakunnan verkkoon. Myös väitettyä sähkön tuotannon määrän merkittävää lisäystä voidaan epäillä. YVA-ohjelmasta käy ilmi, että olemassa olevan polttolaitoksen sähkötehoa nostetaan vaihtamalla turbiinia. Siinä ei kuitenkaan esitetä kuinka laitoskokonaisuuden energian (sähkön ja lämmön) tuotanto ja oma kulutus muuttuvat kokonaisuuden osalta ja laitosyksiköittäin. Jos hankkeen ansiosta saadaan vähän sähköä laitoskokonaisuuden ulkopuoliseen käyttöön ja jos uuden jätteenpolttolaitoksen tuottamasta lämmöstä vain osalle pystytään osoittamaan ulkopuolista käyttöä, ei hanke täytä sille YVA-ohjelmassa esitettyä tarvetta eikä toteuta sille esitettyjä tavoitteita. Hanke lisää merkittävästi päästöjä ja kustannuksia edistämättä energiantuotantoa. Jätteenpolttolaitos ei ole tarpeen kaatopaikalle nyt päätyvän palavan jätteen hyödyntämiseksi energiana. Jo Ekokemin nykyinen jätteenpolttolaitos on pakottanut ohjaamaan kaiken lähialueilla eli Kiertokapulan kuntien alueella syntyvän, tähän saakka kaatopaikalle päätyneen yhdyskuntajätteen polttoon. Lisäksi toinen puoli olemassa olevassa polttolaitoksessa poltettavasta jätteestä on hankittava muualta. Nyt yhdyskuntajätettä tuodaan Riihimäelle poltettavaksi jopa Raaseporista ja Turusta saakka. Tämä on energiataloudellisesti järjetöntä. Tutkimusten mukaan noin 70 % kaatopaikalle sekalaisena päätyvästä yhdyskuntajätteestä on kierrätyskelpoista. Tarkasteltavat vaihtoehdot YVA-ohjelmassa esitetään tarkasteltavaksi kaksi vaihtoehtoa. 0-vaihtoehdossa polttolaitos jätetään toteuttamatta, jätteet sijoitetaan aluksi kaatopaikalle ja myöhemmin palava jäte poltetaan jonkun muun toimijan energiantuotantolaitoksessa. 0-vaihtoehdon tulee kuitenkin perustua lainsäädäntöön, jätemääräyksiin ja todennäköiseen jätemäärien ja jätteenkäsittelyrakenteiden kehitykseen. Pelkän kaatopaikkasijoittamisen jatkaminen ei käy, sillä jätedirektiivi, kaatopaikkamääräykset, jätelaki, jätesuunnitelmat sekä tuottajavastuumääräykset velvoittavat ehkäisemään jätteen syntyä ja ohjaamaan jätteet ensisijaisesti kierrätykseen. Yhdyskuntajätteen kierrätysaste on Suomessa ja Ekokemin ympäristössäkin alle 40 %. Direktiivi velvoittaa nostamaan sen 50 %:iin ja rakennusjätteen kierrätysasteen 70 %:iin. EU tulee nostamaan myös pakkausjätteiden kierrätystavoitteita ja asettamaan tavoitteet jätteiden synnyn ehkäisylle. Lisäksi eri vaihtoehdoissa on otettava huomioon, että raaka-aineiden hintakehitys, luonnonvarojen saatavuus, ilmastotavoitteet jne. muuttavat tilannetta merkittävästi jo kymmenessä vuodessa. Pidemmällä tähtäimellä mm. teknologian kehitys erityisesti jäte- ja energiateknologiassa voidaan olettaa rivakaksi. Pelkästään jätteenpolttolaitoksen kaltaiseen vuotta sitovaan vaihtoehtoon sitoutuminen ei ota huomioon sen paremmin nähtävissä olevia kehityskulkuja kuin innovaatioiden mahdollisuuttakaan. Vaihtoehtoina on siis syytä tarkastella erilaisia "käsiä sitomattomia" tapoja toteuttaa jätteiden ehkäisy ja hyödyntäminen. Vaihtoehdoissa luotavia rakenteita tulee voida käyttää muuhunkin kuin jätteiden käsittelyyn tilanteessa, jossa jätteitä ei enää riitä. Vaihtoehtojen tulee toteuttaa YVA-ohjelmassa hankkeelle esitetyt tarkoitukset, jotka ovat: - tuottaa Riihimäen ja Hyvinkään kaukolämmön perusteho - lisätä merkittävästi sähkön tuotantoa - hyödyntää kaatopaikoille nykyisin sijoitettavan jätteen sisältämä energia mahdollisimman vähän rasittavalla tavalla Esitetty 0-vaihtoehtoa ei ole perusteltu eikä se ei täytä edellä ilmoitettuja ohjelman valintakriteereitä. Jos tämänmuotoinen 0-vaihtoehto siitä huolimatta otetaan vertailuun, se tulee määritellä huomattavasti tarkemmin: kuinka paljon, mitä ja mistä kertyviä jätteitä sijoitettaisiin kaatopaikalle, kuinka paljon, mitä ja mistä kertyviä jätteitä poltettaisiin missä ja miten jne. Edellä kohdassa hankkeen tarkoitus on esitetty hankkeen tarkoitukset toteuttavia vaihtoehtoja, joita on syytä vertailla YVA:ssa.

9 9 Vertailussa on arvioitava, kuinka vaihtoehdoissa toteutuvat jätelain ja jätedirektiivin kierrätys- ja ehkäisyvelvoitteet. Laskelmissa on otettava huomioon - jätemäärien kehittyminen mm. viime vuosien kehityksen, jätteiden synnyn ehkäisylle asetettavien tavoitteiden perusteella ja luonnonvarojen käytön vähentämistarpeen kiristyessä - nykyisten ja odotettavissa olevan lainsäädännön ja määräysten vaikutus kierrätysvelvoitteisiin - eteläisessä Suomessa toimivan ja tulossa olevan jätteenkäsittelykapasiteetin vaikutus polttoon saatavissa olevaan jätemäärään. Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen Vaikutuksia luonnonvarojen hyödyntämiseen aiotaan tarkastella kaatopaikkatilan pienenemisen, neitseellisten polttoaineiden korvaamisen sekä tuhkan hyödyntämisen mahdollisuuksien, toteutumisen ja vaikutusten osalta. Tältä osin viittaamme Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin lausuntoon Ekokem-Palvelun Kuulojan jätehankkeesta. Poltettavat jätteet Laitoksessa poltettaisiin tonnia kotitalous-, yritys-, teollisuus- ja rakennusjätettä. YVA-ohjelman mukaan jätevoimala 2:ssa poltettaisiin samoja jäteluokkia kuin nykyisessä jätevoimala 1:ssä poltetaan, mutta YVA-ohjelmassa ei luetella poltettavia jätteitä jäteluokittain. YVA-ohjelmassa olisi ollut olennaista kertoa myös se, että jätevoimala 2:ssa saa ympäristöluvan mukaan polttaa mm. yhdyskuntajätteeseen sekoittaen lähes kaikkiin ongelmajäteluokkiin kuuluvia jätteitä. Poltettavaksi suunniteltu jäte koostuu nyt kaatopaikalle päätyvästä jätteestä. Kaatopaikalle päätyvästä yhdyskuntajätteestä 70 % on kierrätyskelpoista jätettä, jolle on olemassa kattavat kierrätysjärjestelmät. Näin laitos ei toteuta yhdyskuntajätteen osalta sen paremmin jätelakia kuin valtakunnallisen jätesuunnitelmaakaan. VALTSUn mukaan vain kierrätyskelvottoman yhdyskuntajätteen polttoa tulee edistää. Hankkeessa tulee arvioida poltettavaksi suunnitellun jätteen kierrätyskelpoisuus jätteentuottajaryhmittäin ja jätejakeittain. VALTSUn tavoite energiahyödyntämiseen ohjattavan yhdyskuntajätteen määrästä on jo ylittynyt, sillä Suomessa on jo yli miljoona tonnia jätteenpolttokapasiteettia. YVA:ssa tulee selvittää poltettavien jätteiden osalta lisäksi muun muassa seuraavat asiat - miten uudessa voimalassa voidaan vähentää päästöjen ja poltossa syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta mm. rajaamalla poltettavista jätteistä pois ongelmajätteet, renkaat, autohajottamojen jätteet ja kyllästetty puu - miten polttohanke vaikuttaa mahdollisuuksiin järjestää, ylläpitää ja lisätä jätteiden kierrätystä (EU:n jätedirektiivin mukaan yhdyskuntajätteiden kierrätysaste on aluksi nostettava 50 %:iin, rakennus- ja purkujätteiden 70 %:iin ja tuottajavastuu kierrätysvelvoitteineen aiotaan laajentaa uusiin tuoteryhmiin) - miten polttohanke vaikuttaa mm. ELSUssa jätteiden synnyn ehkäisylle asetettavien tavoitteiden ja myöhemmin annettavien EU-tavoitteiden toteuttamismahdollisuuksiin - miten muiden samoja jätteitä tavoittelevien tahojen toiminta vaikuttaa hakkeeseen, kun raaka- ja polttoaineiden hintojen nousu lisää kierrätyksen kilpailukykyä ja kun tuet esim. liikennepolttoainetuotannolle ja biokaasun tuotannolle ohjaavat jätettä polton sijasta biokaasun ja etanolin tuotantolaitoksiin Liittyminen muihin hankkeisiin YVA:ssa tulee selvittää ja vertailla, miten vaihtoehdot toteuttavat muiden muassa seuraavat jätedirektiivin, jätelainsäädännön ja/tai valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteet - vain kierrätykseen soveltumattomat jätteet ohjataan polttoon - yhdyskuntajätteiden kierrätystavoite EU:ssa aluksi 50 %, kiristyy myöhemmin - rakennusjätteen kierrätystavoite 70 % - EU:n tulossa olevat tavoitteet jätteiden synnyn ehkäisylle

10 10 Lisäksi tulee selvittää elinkaaritarkastelua käyttävillä päästölaskelmilla ainakin seuraavat: - miten vaihtoehdot vastaavat tavoitteeseen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 % vuoteen 2050 mennessä - miten vaihtoehdot edistävät tavoitetta vähentää jätteistä ja liikenteestä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä YVA-ohjelmassa annetaan ymmärtää, että hankkeet (jätteenpolttolaitoshanke mukaan luettuna) lisäävät myös jätteiden hyödyntämistä materiaalina. YVA:ssa tulee esittää laskelmat siitä, kuinka eri vaihtoehdot vaikuttavat Ekokemille käsittelyyn tulevan jätteen kierrätysasteeseen; Kuinka suuri osa Ekokemin Riihimäellä vastaanottamasta jätteestä päätyy kierrätykseen ennen hankkeiden toteutusta ja toteutuksen jälkeen? Lisäksi on esitettävä laskelmat vaihtoehtojen vaikutuksesta eri jätejakeiden (yhdyskuntajäte, rakennusjäte, teollisuuden jätteet) kierrätysasteeseen sillä alueella, jolta laitokselle tuotavat jätteet kerätään. Mahdollisuudet lisätä kierrätysastetta jätteenpolttolaitokselle tuotavien jätejakeiden osalta on selvitettävä. Arvioitaessa vaihtoehtojen vaikutuksia eri jätejakeiden kierrätykseen ja ehkäisyyn tulee poltettavaksi aiottujen (siis niiden, jotka Ekokemin polttolaitoshankkeessa joutuisivat polttoon, mutta muissa vaihtoehdoissa eivät) jätejakeiden osalta esittää ainakin seuraavat tiedot: - nykyinen kierrätysaste ja nyt alueella syntyvä kaatopaikalle päätyvän jätteen määrä (jätejakeittain) sekä tämän määrän kehitys olettaen, että yleinen materiaalitehokkuuden lisääntyminen ja EU:n jätteiden synnyn ehkäisyn tavoitteet vähentävät syntyvän jätteen määrää esimerkiksi 2 % vuodessa vuodesta 2017 alkaen - kierrätyskelpoisen jätteen osuus jäljelle jäävästä jätemäärästä - polttoon saatavissa olevan kierrätyskelvottoman palavan jätteen määrä, kun kunkin jätejakeen kierrätysaste on nostettu tavoitetasolle ja jätteen syntyä on ehkäisty vähintään 2 % vuodessa. Laskelmassa on otettava huomioon myös se, että EU:ssa suunnitellaan laajennettavan tuottajavastuun järjestelmää uusiin tuoteryhmiin, mikä lisää kierrätysvelvoitteita. Savukaasupäästöt Niin uuden jätteenpolttolaitoksen kuin koko Ekokemin laitosalueen aiheuttamat savukaasujen mukana tulevat päästöt on ilmoitettava kokonaismäärinä eikä vain leviämismallinnuksina. Hiilidioksidi-, hiukkas- ja typpipäästöihin tulee laskea myös liikenteen päästöt. Näistä päästöistä on esitettävä myös koko Ekokemin toimintojen ja sen aiheuttaman liikenteen yhteispäästöt. Jätteenpolttolaitoksen ja sen aiheuttaman liikenteen sekä muun toiminnan yhteispäästöt on laskettava polttolaitoksen ulkopuolella hyödynnettäväksi menevää energiayksikköä kohti. Lisäksi päästöjen osalta vaihtoehtojen vertailu tulee tapahtua todellisuudessa hyödynnettävää energiayksikköä kohti lasketuilla päästömäärillä. Pelkästään tuotettujen energiamääriin vertailu ei paljasta päästöjen määrää käyttöön saatavan energiamäärän suhteen.erot tuotetun energian hyödyntämisessä voivat olla suuret. YVAssa on esitettävä jätteenpolton osalta eri päästönhallintajärjestelmillä saavutettavissa olevat päästötasot. Siinä on etsittävä tehokkaimmin päästöjä estävä ja vähentävä kokonaisuus polttotekniikalle ja savukaasujen puhdistusjärjestelmälle. Vertailuun on otettava mm. märkäpuhdistus. Esimerkiksi CCA-puulle käytettäväksi esitetty puolikuiva savukaasujen puhdistus ei edusta edes jätteenpoltossa BAT:ia eikä täytä BAT-velvoitetta uuteen, taajaman läheisyydessä tapahtuvaan ongelmajätteiden polttoon tarkoitetun laitoksen päästöjen puhdistajana. Erityisen tärkeää on löytää YVA-prosessissa tehokkaimmat mahdolliset menetelmät estää ja vähentää arseeni-, elohopea- ja dioksiinipäästöjä. Ne nousevat suuriksi alueella poltettavan ja poltettavaksi suunnitellun jätteen laadun vuoksi ja aiempien päästöylitysten vuoksi. Riskit päästörajojen ylityksiin ja keinot estää riskien toteutuminen on tunnistettava jo YVA-vaiheessa. YVA:ssa olisi YSL:n BAT-velvoitteiden mukaista etsiä menetelmiä ja teknologiaa. Vain ne takaavat, että päästöt ilmaan jäävät saksalaisten polttolaitosten tavoin alle sadasosaan direktiivin ja jätteenpolttoasetuksen päästörajoista. Vaikutukset ihmisen terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen

11 11 Hankkeella voi olla suuria vaikutuksia Vantaanjoen veden tilaan. Yhteensä CCA-puutonnin varastointi ja käsittely osin taivasalla jätteenpolttolaitosalueella ja Kuulojan alueella sekä tämän puumäärän polttaminen lisää arseenipäästöjä ilmaan ja alueelta kertyviin vesiin normaalitilanteessakin merkittävästi. Yhdistettynä Riihimäen jäteveden käsittelyn ongelmiin tulvatilanteessa ja Riihimäen tulva-alttiuteen voidaan suurella todennäköisyydellä odottaa jopa ihmisten terveyden vaarantavia arseenipäästömääriä Vantaanjoen vesistöön sekä läheisiin pohjavesiin. Paras keino arseenikuorman ja arseenipäästöriskin vähentämiseksi on luopua arseenipölkkyjen polttamisesta Riihimäellä tai ainakin vähentää alueella käsiteltävien ja poltettavien pölkkyjen määrää merkittävästi. YVA:ssa tulee tarkastella muita sijaintivaihtoehtoja Suomen arseenipölkkyjen käsittelylle. Koko maan kattavasti toimivilla Ekokemillä ja verkkoyhtiöillä (jotka ovat vastuussa käytetyistä pylväistä) on hyvät mahdollisuudet yhdessä löytää vaihtoehtoisia käsittely- ja polttopaikkoja. Sähkölinjan rakentaminen Sähkölinjan rakentamistarvetta Hikiän sähköasemalta Ekokemin alueelle ei perustella mitenkään. Ohjelmasta ei selviä eri vaihtoehtojen lähtökohdat. Esimerkiksi karttaesityksestä ei käy selville olemassa olevien linjojen sijainti eikä edes tekstissä mainittujen paikkojen sijainti. Ekokem on ilmoittanut syöttäneensä valtakunnan verkkoon viime vuonna valmistuneen jätteenpolttolaitoksensa tuottaman sähkön, joten Ekokemiltä lähtevä verkkoyhteys ilmeisesti toimii hyvin isommallekin sähköntuotannolle. Hikiän sähköasemalta on jo kaksi 110 kv:n linjaa lähelle Ekokemin laitoksia ja uuden 110 kv:n linjan toteuttaminen koko Hikiä -Ekokem -matkalle vaikuttaa turhalta. Se ei olennaisesti paranna edes sähkön siirron varmuutta. Uutta linjaa ei tarvita, kun ulkopuoliseen käyttöön ohjattavan sähkön tuotanto lisääntyy Ekokemin laitoksilla vain vähän, kuten YVA-ohjelmasta ja Ekokem Oy:n tilastoista voidaan päätellä. Sähkön kulutus on Suomessa vähentynyt vuodessa merkittävästi. Sähkön tarpeen oletetaan laskevan puunjalostusteollisuuden alasajon myötä edelleen joten mihinkään yleiseen tarpeeseenkaan linjaa ei tarvita. Uuden linjan vetäminen muualle kuin olemassa olevan linjan viereen tuhoaa suuren alueen luontoa turhaan. Tarkasteltaviksi linjan toteutusvaihtoehdoiksi tulee ottaa vain sellaiset linjaukset, joissa tuhotaan mahdollisimman vähän neitseellistä luontoa. YVA:ssa on yllä olevan perusteella ja joka tapauksessa tärkeää selvittää myös hankkeen toteuttamatta jättämisen vaihtoehdon vaikutukset. CCA-puun murskaus Ekokemin verkkosivujen mukaan yhtiö on jo aiemmin ottanut Riihimäen laitoksella vastaan ja esikäsitellyt CCA-pylväitä poltettavaksi. Onko se tapahtunut ilman ympäristölupaa, jos yhtiö vasta nyt hakee lupaa murskaukseen ryhtymiseksi? Ohjelmassa esitetään ainoana vaihtoehtona CCA-puun murskaamista Riihimäellä. Ekokemillä on kuitenkin jätteenkäsittelykeskuksia eri puolilla maata. CCA-puun käsittelyä ja polttamista ei tulisi sijoittaa Riihimäelle, jossa se olisi lähellä asutusta, virkistysalueita, riskialttiita suojelualueita ja Vantaanjoen kertymäaluetta. YVA:ssa olisi syytä tarkastella vaihtoehtoisia paikkoja CCA-puun murskaukselle ja myös polttamiselle. Vertailuun on otettava sijoituspaikkoja, jotka aiheuttavat Riihimäelle sijoittamista vähemmän vaaraa asutukselle, virkistykselle ja luonnolle. Muulta osin CCA-puun käsittelystä viittaamme Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin lausuntoon Ekokem-Palvelu Oy:n Kuulojan jätehankkeen YVA-ohjelmasta..

12 12 Arviointimenettelyn ja osallistumisen järjestäminen Ekokem aikoo yhdistää Kuulojan aluetta koskevan YVA-käsittelyn käsillä olevan hankkeen YVAkäsittelyyn ja järjestää kaksi kuulemistilaisuutta. Jotta kuulemistilaisuuksissa ja kuulemisessa saataisiin sidosryhmien ja asukkaiden perustellut kannat näiden kahden hankkeen yhteisvaikutuksista esiin, on ennen kuulemisia ja asukaskyselyä tuotettava selkeä kokonaisesitys hankkeiden toteutuksesta ja yhteisvaikutuksista. Koska hankkeet koskettavat laajaa aluetta - koko Etelä-Suomea - on kaikki kuulemismateriaalit syytä esittää myös verkossa. Samasta syystä mielipiteitä ja ennakkokysymyksiä yleisötilaisuuksiin on voitava jättää myös kaikille avoimella verkkosivustolla. Hankkeet ovat erittäin merkittäviä koko Etelä-Suomen jätteiden käsittelyä ajatellen. Jätteitä ei riitä kaikille niistä kisaaville. Isot polttohankkeet estävät kierrätyksen. Ekokemin jätteenpolttohanke kilpailee samoista jätteistä mm. suunniteltujen YTV:n, Tampereen seudun ja Turun jätteenpolttohankkeiden, olemassa olevien rinnakkaispolttolaitosten sekä kierrätysyritysten kanssa. Ekokem-Palvelu Oy:n saastuneiden maiden käsittelyhanke puolestaan kilpailee paikalla käsittelyä harjoittavien yritysten ja muiden saastuneiden maiden käsittely-yritysten kanssa. Lausunnon antajat ja suuri yleisö tarvitsevat tietoa tarjolla olevista jätelain hierarkian ensisijaisia vaihtoehtoja toteuttavista vaihtoehdoista (ensin ehkäisy, sitten kierrätys, sitten energiahyödyntäminen). Siksi on syytä perustaa vaikkapa YVA-viranomaisen nettisivustolle paikka, jossa asianomaiset tahot voivat esitellä suunnitelmiaan ja hankkeitaan eteläisen Suomen jätteiden suhteen. Hyvän pohjan nettisivustolle muodostavat Etelä-Suomen alueellista jätesuunnitelmaa varten kerätyt tiedot alueella syntyvistä jätteistä ja niiden nykyisestä hyödyntämisestä ja käsittelystä. Helsingissä, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry. Ursula Immonen toiminnanjohtaja Leo Stranius puheenjohtaja

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting SISÄLLYS Jätteen energiahyödyntämisen nykytila Kierrätystavoitteet ja kaatopaikkakielto

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2016 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kierrätyskelpoista uuniin ja lämpöä harakoille?

Kierrätyskelpoista uuniin ja lämpöä harakoille? Kierrätyskelpoista uuniin ja lämpöä harakoille? Elämä, EU ja jätteet 21.5.2007 Helsingin työväenopisto, Suomen luonnonsuojeluliitto ja luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri Erja Heino tutkija Suomen luonnonsuojeluliitto

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008 P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto Euroopassa Jätemäärät Suomessa Valtakunnallinen Jätesuunnitelma YTV-alueen tilanne Valtioneuvosto hyväksynyt Valtakunnallisen

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa EU-edunvalvontapäivä EU:n kiertotalouspaketti Komissiolta 2.7.2014 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa tiedonanto Direktiiviehdotukset mm. jätedirektiivin

Lisätiedot

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari 4.6.2014 Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte osana jätehuoltoa ja sen tavoitteita Tekstiilien uudelleenkäyttö ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 1 14.5.2012 Eero Parkkola etunimi.sukunimi@ramboll.fi 14.5.2012 JÄTEVOIMALAN YVA YVA-MENETTELYN KULKU Arviointimenettelyn

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEENPOLTON KAPASITEETTI Jätteiden

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Yleisötilaisuus 8.9.2015 Leena Eerola Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus. Leena Eerola 8.9.2015 1 Hankkeen toimijat Hankkeesta vastaava:

Lisätiedot

Esityksen laatija 7/4/09 JÄTTEEN POLTON VAIKUTUS KIERRÄTYKSEEN

Esityksen laatija 7/4/09 JÄTTEEN POLTON VAIKUTUS KIERRÄTYKSEEN Esityksen laatija 7/4/09 JÄTTEEN POLTON VAIKUTUS KIERRÄTYKSEEN 30.10.2014 Hyvä ympäristö ei synny sattumalta. Se on yhteinen juttu. Kiertokapula Oy:n tehtävänä on huolehtia mahdollisimman ympäristöystävällisesti

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioidaan hankkeen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia jotka kohdistuvat (laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä

Lisätiedot

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke KOHTI KIERTOTALOUTTA ketterästi ja kunnianhimoisesti Ekokemin liiketoiminta-alueet Mitä Ekokem tekee? 1 Kehitämme jätteitä vähentäviä ja hyödyntäviä ratkaisuja asiakkaidemme

Lisätiedot

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille KOKOEKO Kuopio 24.2.2011 Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on noin 2,8 milj.tonnia. Teollisuus 22 % Rakentaminen 31 % Yhdyskuntajäte

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

Biokaasulaitosten YVAmenettely

Biokaasulaitosten YVAmenettely Biokaasulaitosten YVAmenettely Jyväskylä 9.9.2004 Tekes STREAMS Programme Juhani Suvilampi FT Watrec Oy Juhani Suvilampi Watrec Oy 1 Watrec Oy tarjoaa asiantuntemustaan teollisuudelle sekä jätehuollon

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Arvio yhdyskuntajätteen koostumuksesta (2012) Lähde: Tilastokeskus 2012, Jätelaitosyhdistys

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-

Lisätiedot

Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen Keskustelutilaisuus Ylitarkastaja Sirje Stén

Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen Keskustelutilaisuus Ylitarkastaja Sirje Stén Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023 Keskustelutilaisuus 30.5.2017 Ylitarkastaja Sirje Stén 1 Valtakunnallinen jätesuunnitelma Strateginen suunnitelma jätehuollon

Lisätiedot

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS KAATOPAIKAT Tavoitteena hygienian parantaminen Luotiin terveydenhuollon jatkoksi Jätteiden hautaaminen

Lisätiedot

Oikaisuvaatimus - YTV:n hallituksen päätös 19.12.2008 195: Jätteen energiahyötykäyttöpalvelun toimittajan valinta YTV:n hallitukselle

Oikaisuvaatimus - YTV:n hallituksen päätös 19.12.2008 195: Jätteen energiahyötykäyttöpalvelun toimittajan valinta YTV:n hallitukselle Oikaisuvaatimus - YTV:n hallituksen päätös 19.12.2008 195: Jätteen energiahyötykäyttöpalvelun toimittajan valinta YTV:n hallitukselle OIKAISUVAATIMUS Asia: YTV:N HALLITUKSEN PÄÄTÖS 19.12.2008 195: Jätteen

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content

Lisätiedot

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto TAUSTA Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitusta halutaan vähentää Energiahyötykäyttö lisääntynyt Orgaanisen

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Östersundomin maa-aines-yva

Östersundomin maa-aines-yva Östersundomin maa-aines-yva Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) lähtökohdat, taustat ja alustavat vaihtoehdot Muokattu 13.5.2015 Ympäristösi parhaat tekijät Hankkeen tausta ja lähtökohdat 2 Östersundomin

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

Jätehuollon näkymät ja haasteet. Markku Salo

Jätehuollon näkymät ja haasteet. Markku Salo Jätehuollon näkymät ja haasteet Markku Salo yhdyskuntajäte jätteen kuljetus kaatopaikkakielto biojäte energiahyödyntäminen siirtokuormaus mädätys LCA tuottajavastuu arinakattila kaasutus leijupeti jätekeskus

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden ohjelma

Yleisötilaisuuden ohjelma Yleisötilaisuuden ohjelma 1) Tilaisuuden avaus 2) YVA-menettely ja YVA-selostuksen sisältö - Yhteysviranomaisen edustaja 3) Kemijärven biojalostamohankkeen tilannekatsaus - Boreal Bioref Oy 4) Hankkeeseen

Lisätiedot

Lähienergialiiton kevätkokous

Lähienergialiiton kevätkokous Lähienergialiiton kevätkokous 23.5.2017 Tarja Hellstén tarja.hellsten@vantaanenergia.fi 050 390 3300 Julkinen Vantaan Energia Oy TUOTAMME Tuotamme kaukolämpöä ja sähköä jätevoimalassa ja Martinlaakson

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

1 ASIA 2 HANKKEESTA VASTAAVA 3 HANKKEEN KUVAUS 4 AIEMMAT SELVITYKSET. PÄÄTÖS Dnro PSA 2007 R

1 ASIA 2 HANKKEESTA VASTAAVA 3 HANKKEEN KUVAUS 4 AIEMMAT SELVITYKSET. PÄÄTÖS Dnro PSA 2007 R PÄÄTÖS Dnro PSA 2007 R 5 531 31.5.2007 1 ASIA Päätös ympäristövaikutusten arvioinnin soveltamisesta Jätekukko Oy:n kyllästetyn puun vastaanotto ja käsittelyhankkeesta 2 HANKKEESTA VASTAAVA Jätekukko Oy

Lisätiedot

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER) VALTSU:n painopistealueetsähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) Tarja-Riitta Blauberg /YM VALTSUn sidosryhmätilaisuus 23.9.2015 SYKEssä 1 VALTSUn painopistealueet Yhdyskuntajäte Biohajoava jäte Rakennusjäte

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristövaikutusten arviointi Kaupunginhallitus 166 24.04.2012 LAUSUNTO TALVIVAARAN KAIVOKSEN LAAJENNUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA 67/1/112/2012 KHALL 166 Ympäristönsuojelusihteeri 18.4.2012 Kainuun elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus

Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus Jyväskylä 25.9.2017 Kutsuvierastilaisuus biokaasualan toiminnanharjoittajille ja viranomaisille Järjestäjät: Keski-Suomen liitto ja Suomen Biokaasuyhdistys

Lisätiedot

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Orgaanisen jätteen hyödyntämisen vaihtoehdot materiana ja energiana, Jokioinen 16.11.2010, Biolaitosyhdistys Risto Saarinen,

Lisätiedot

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen Kiertotalous & WtE Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen 25.10.2016 L. Pirhonen 1 Sisältö Kiertotalous ja kierrätystavoitteet Millaisilla tavoilla kierrätysaste olisi mahdollista saavuttaa?

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä 4.4.2011

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä 4.4.2011 KUUSAMON KULTAKAIVOSHANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Ohjausryhmä 4.4.2011 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) tarkoituksena on varmistaa, että ympäristövaikutukset

Lisätiedot

Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Oulun kaupungin liikelaitos Toiminta-alueella

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa

Jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa Jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa Heini Postila a, Maria Lauronen a, Sari Piippo b a Vesi- ja ympäristötekniikka, Oulun yliopisto b Energia- ja

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Biojätteen synnyn ehkäisy tavoitteita ja kokemuksia

Biojätteen synnyn ehkäisy tavoitteita ja kokemuksia Biojätteen synnyn ehkäisy tavoitteita ja kokemuksia Biojätteen ehkäisyllä järkevään jätepolitiikkaan - seminaari Helsingissä 25.1.2011 Erja Heino Tutkija MTT, W-fuel-hanke erja.heino@mtt.fi OECD ja EU

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Kuntien ympäristösuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Tommi Kaartinen, VTT 2 Taustaa Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista voimaan

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS

UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS YVA-ohjelman julkistaminen 28.8.2013 MATERIAALINKÄSITTELYKESKUS HANKKEEN ESITTELY JORMA MIKKONEN Ympäristöhuollon tulevaisuuden trendit Niiden vaikutus Lounais-Suomeen

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä Jäteselviytyjät 2013 Tietokilpailu Koulun nimi Paikkakunta Luokka Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) 1. 2. 3. pisteet yhteensä / 90 pistettä 1. Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Miksi jätteitä

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä ReUSE seminar Ulla-Maija Mroueh VTT Technical Research Centre of Finland Rakennusosien uudelleenkäytön sääntely Miten jäte-

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj KULUTUSYHTEISKUNNASTA KIERRÄTYSYHTEISKUNNAKSI

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Oulun Energia YVA-hanke. Yleisötilaisuus 18.3.2014

Oulun Energia YVA-hanke. Yleisötilaisuus 18.3.2014 Oulun Energia YVA-hanke Yleisötilaisuus 18.3.2014 Oulun Energian uuden voimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointi Arviointiohjelman sisältö: Hankkeen tausta ja perustelut Hankkeen kuvaus: vaihtoehdot,

Lisätiedot

KOKOEKO-SEMINAARI öljynerotinjätteiden käsittely. Pekka Hyvärinen 3.10.2007

KOKOEKO-SEMINAARI öljynerotinjätteiden käsittely. Pekka Hyvärinen 3.10.2007 KOKOEKO-SEMINAARI öljynerotinjätteiden käsittely ESITYKSEN PÄÄKOHDAT Ekokem-yhtöt Öljynerotinjärjestelmän toiminta Erotinjätteiden luokitus Erotinjätteiden käsittely Iisalmen Keräysöljy Oy Suomen vanhimpia

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (6) 232 Lausunnon antaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Helsingin Sataman meriläjityksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Viite:

Lisätiedot

NOKIAN VESI OY JA PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY KOUKKUJÄRVEN BIORATKAISUN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI. YVA-ohjelman yleisötilaisuus

NOKIAN VESI OY JA PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY KOUKKUJÄRVEN BIORATKAISUN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI. YVA-ohjelman yleisötilaisuus NOKIAN VESI OY JA PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY KOUKKUJÄRVEN BIORATKAISUN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI YVA-ohjelman yleisötilaisuus 30.11.2016, Nokia YVA-OHJELMA Arvioitavat vaihtoehdot Hankkeen tekninen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätelaki 1072/ 1993 VNP (861/1997) muutettu VNA:lla (202/2006) 1 Jätehuollon järjestämistä koskevat yleiset huolehtimisvelvollisuudet, Jätelaki 6 Jäte on hyödynnettävä,

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Luonnos. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma. vuoteen 2020 SUOMEN YMPÄRISTÖ 00 I 2009 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS

Luonnos. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma. vuoteen 2020 SUOMEN YMPÄRISTÖ 00 I 2009 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS SUOMEN YMPÄRISTÖ 00 I 2009 Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2020 Luonnos Hämeen ympäristökeskus, Kaakkois.Suomen ympäristökeskus, Lounais-Suomen ympäristökeskus, Länsi-Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

Hallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta

Hallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta Hallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta Ympäristövaliokunta 18.5.2015 Ympäristöneuvos Riitta Levinen Eduskunnan lausumat EV 360/2010 vp 1. Eduskunta

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Lausunto Turun Seudun Jätehuolto Oy:n jätteen energiahyötykäytön ympäristövaikutusten

Lausunto Turun Seudun Jätehuolto Oy:n jätteen energiahyötykäytön ympäristövaikutusten Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 327/11.01.00.02/2013 16 Lausunto Turun Seudun Jätehuolto Oy:n jätteen energiahyötykäytön ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Terveystarkastaja Kirsi Puola

Lisätiedot

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys 1 1.1 Energiajäte pois kaatopaikoilta... 3 1.2 Energiajätteen polttolaitos Itä-Suomeen...

Lisätiedot

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä STHS 40. koulutuspäivät 16.2.2016 Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä pentti.rantala@live.fi 1 Pirkanmaan Jätehuolto Oy kuntien omistama yhtiö toimialueella asuu noin 420 000 asukasta 2 jätteenkäsittelykeskusta

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Osakeyhtiö perustettu 1.1.2015, sitä ennen liikelaitoksena vuodesta 1995 Oulun kaupungin 100 %:sti omistama

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

BH60A0000 Ympäristötekniikan perusteet M. Horttanainen, R. Soukka, L. Linnanen Nimi:

BH60A0000 Ympäristötekniikan perusteet M. Horttanainen, R. Soukka, L. Linnanen Nimi: Tentissä saa olla käsinkirjoitetut muistiinpanot mukana. Mitään monistettua tai tulostettua materiaalia ei saa olla tentissä. Laskimen käyttö on kielletty. Tenttikysymysten vastaukset on kirjoitettava

Lisätiedot