Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan jäsenlehti

Transkriptio

1 IA Itella Posti Oy Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan jäsenlehti / Toiminnanjohtajan kynästä s. Uusi metsälaki lisää vapautta ja vastuuta s. Uudet kotisivut avattu s. Maratoonarista metsänomistajaksi s. Maakunnan ostajien näkemyksiä puukaupasta s. Mhy-konkari ansaituille vapaille s. Metsäsuunnitelma metsänomistajan arvopaperi Ismo Pekkarinen/kuvaliiteri.fi s. Metsänhoitomaksusta päätettiin viimeisen kerran s.

2 Toiminnanjohtajan kynästä Hyvää puumarkkinavuotta Mennyt vuosi oli puukaupallisesti hyvä. Maailmantalouden epävarmoista uutisista huolimatta puukauppaa tehtiin niin Suomessa kuin Pohjois- Karjalassakin lähes ennätykselliseen tahtiin. Viime vuosien puukauppaa on leimannut keskustelu puumarkkinoiden toimimattomuudesta. Välillä on ollut pulaa puusta ja välillä puunostajista. Viime vuonna keskustelun sävy kuitenkin muuttui. saivat puunsa myytyä ja puunostajat saivat riittävästi jalostettavaa raaka-ainetta. Myös puunhintataso pysyi vakaana eikä hinnoista ollut suurta erimielisyyttä puukaupan osapuolten kesken. Voidaan siis todeta, että markkinat toimivat hyvin. Myös puukaupan tasaisuus yllätti. Puukauppaa tehtiin heti alkuvuodesta lähtien ja se pysyi tasaisena kesälomakautta lukuun ottamatta. Viime vuonna sääolosuhteet mahdollistivat pitkän ja hyvän talvikorjuukelin, joka teki tilaa myös talvileimikoille. Tänä vuonna tilanne on taas toinen, kun näyttää, ettei talvea edes tule. Edellytykset hyvälle ja tasaiselle puukauppavuodelle vaikuttaisivat olevan olemassa. Sahatavaran lähiajan markkinat näyttävät valoisilta. Sahateollisuuteen on joiltakin tahoilta aavisteltu jopa supersykliä. Myös sellun markkinatilanne on hyvä. Lisäksi pieniläpimittaiselle puulle on suunnitteilla lisää käyttöä myös Pohjois-Karjalaan jo toteutetun Fortumin pyrolyysilaitoksen lisäksi. Puuntuonti aiheuttaa kuitenkin huolta metsänomistajien keskuudessa. Puuta tuodaan maahamme jälleen jatkuvasti kasvavin määrin. Samaan aikaan metsissämme olisi vara lisähakkuisiin. Voin vain toivoa, että kasvava puun tuonti ei johda nyt kotimaisen puun ostorajoituksiin. Hyvin toimivat puumarkkinat kannattaa pitää käynnissä. Tämä on meidän kaikkien etu. Lähiaikojen puumarkkinanäkymät jatkuvat siis tasaisina. Metsänomistajien kannattaa tarjota puuta aktiivisesti markkinoille. Parhaan tuloksen puukaupoissa saavuttaa kilpailuttamalla leimikon ja käyttämällä metsänhoitoyhdistyksen ammattiapua. Toimihenkilömme ovat parhaita paikallisia puukaupan asiantuntijoita ja valmiita palvelemaan puukauppa-asioissa. Menestyksellistä puukauppavuotta ja tervetuloa metsäverokoulutuksiin! Pekka Nuutinen toiminnanjohtaja Edunvalvontaa ei voi ulkoistaa Tämän vuoden alussa uusiutunut Metsälaki antaa metsänomistajalle runsaasti uusia mahdollisuuksia omaisuutensa käytölle. Suurin muutos on, että uudistushakattavan puuston ikärajat ja järeysvaatimukset poistuvat kokonaan. Uudistushakkuille tai liian harvaksi hakatuille kasvatushakkuille jää edelleen velvoite uuden metsän aikaansaamiselle. Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvattaminen on sallittua samoin kuin siihen tähtäävien pienaukkojen (alle, ha) tekeminen ilman uudistamisvelvoitetta. Metsänhoitoyhdistyslain muutos vuoden alussa poistaa metsänhoitoyhdistyksiltä oikeuden kantaa metsänhoitomaksua, jolla tähän saakka on toteutettu metsänomistajien neuvonta ja koulutus sekä metsätalouden yleinen edistäminen. Lakimuutos tarkoittaa käytännössä sitä, että tämän vuoden syksyllä verottajalta metsänomistajalle tuleva metsänhoitomaksulappu on viimeinen. Jatkossa mhy perii jäseniltään vuosittaisen jäsenmaksun. Kolmas ja oikeastaan metsäedunvalvonnan kannalta tärkein asia ei ole lakimuutos, vaan Maa- ja Metsätalousyrittäjien Keskusliiton eli tuttavallisemmin MTK:n järjestöuudistus. Uudistus sai startin vuoden Liittokokouksen päätöksen mukaisesti, ja maalissa ollaan vuoden alkuun mennessä. Keskeinen muutos metsänomistajan kannalta on metsäedunvalvonnan muuttuminen siten, että metsänhoitoyhdistykset voivat halutessaan (ei siis ole pakko) liittyä MTK:n jäseniksi, jolloin puolestaan mhy:n jäsenenä oleva metsänomistaja saa MTK:n jäsenetujen lisäksi koko metsäedunvalvontaketjun Puun juurelta Brysseliin saakka käyttöönsä. Edunvalvontatyötä tehdään monessa tasossa. Paikallista ja osin maakunnallista edunvalvontaa tehdään metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöiden, ennen kaikkea metsäasiantuntijoiden toimesta. Arkadianmäen ja Brysselin -tason edunvalvonta on sitten puhtaasti MTK:n toimihenkilöiden ja johtavien luottamushenkilöiden heiniä. Siihen eivät mhy:n rahkeet ja osaaminen millään riitä. Miksi metsänomistajan kannattaa jatkossakin olla metsänhoitoyhdistyksen jäsen, vaikka siihen ei olisi mitään pakkoa? Eikö se riitä, että on markkinointikoulutukset käynyt firman ostomies lupaamassa yheksää hyvää ja kaheksaa kaunista? Vanhan sanonnan mukaan: Sen lauluja laulat, kenen leipää syöt! Tätä voisi suomentaa niin, että kun se ostomies saa palkkansa ja bonuksensa siltä firmalta, niin sen firman puolia se sitten työssänsä pitää, eikä metsänomistajan! Jouko Jaatinen

3 Uusi metsälaki lisää metsänomistajan vapautta ja vastuuta Metsälaki muuttui vuoden alusta. Uusi metsälaki antaa metsänomistajille aiempaa enemmän valinnanvapautta metsänkasvatukseen. Kasvatusmenetelmä valitaan metsänkäyttöilmoituksessa, joka on tehtävä vähintään päivää ennen hakkuuta. Siinä ilmoitetaan Metsäkeskukselle toteutetaanko kasvatushakkuu perinteisenä tasaikäisratkaisuna vai eriikäisrakenteeseen tähtäävänä hakkuuna. Valinta kasvatusmenetelmästä, mutta myös vastuu kasvatusmenetelmän valinnan tuloksista on metsänomistajalla. Eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus mahdollista Eri-ikäisrakenteisessa metsässä on nimensä mukaisesti eri-ikäisiä puita ilman taimikko-, nuori kasvatusmetsä- yms. kehitysvaiheita. Hakkuissa poistetaan yksittäisiä suuria, kypsiä puita. Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksen tavoitteena on suurten puiden alla kasvaneiden pienempien puiden elpyminen ja kasvun nopeuttaminen. Tavoitteena on myös uusien taimien syntyminen, joista osa kasvaa aikanaan suuriksi hakkuukelpoisiksi puiksi. Jatkuvan uudistumisen takia metsät joudutaan eriikäisrakenteisessa kasvatuksessa harventamaan hyvin harvoiksi, jotta uusien puiden syntyminen ja kasvu on mahdollista. Valopuulajit mänty ja koivu eivät kehity ja kasva muiden puiden alla, kuten varjopuulajina tunnettu kuusi. Uuden metsälain mahdollistama eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus vaatii paljon ammattitaitoa ja huolellisuutta. Menetelmä soveltuu parhaiten alueille, missä jo kasvaa eri-ikäisiä, -kokoisia ja elpymiskykyisiä puita ja missä puiden taimettuminen on ennustettavissa. Esimerkiksi latvustoltaan kaksikerroksellisilla turv la, eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus onnistuu todennäköisemmin kuin latvustoltaan yksikerroksellisilla, heinittyvillä kivennäismailla. Kokemuksia eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksesta tai kannattavuudesta on vähän. Uudistushakkuiden rajoitukset poistuvat Yksi uuden metsälain keskeisimmistä muutoksista koskee uudistushakkuiden ikä- ja järeysvaatimuksista luopumista. Vuodelta 99 olevassa aiemmassa metsälaissa uudistushakkuut olivat mahdollisia vasta, kun puusto oli riittävän iäkästä tai järeää. Uuden metsälain mukaan uudistaminen voidaan tehdä ilman ikä- tai järeysrajoitteita. Taloudellisesti on toki järkevää odottaa puuston järeytymistä, vaikka laki ei enää rajoita uudistushakkuiden ajoittamista. Metsän arvo kasvaa selvästi tukkipuuston määrän lisääntyessä. Uusia kymppipykälän elinympäristöjä Metsälain tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt, nk. kymppipykälän kohteet ovat luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön kannalta tavallista metsämaata arvokkaampia kohteita. Niitä ovat metsälain mukaan lähteiden, purojen ja norojen sekä alle, hehtaarin suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt, luonnontilaiset suot, rehevät lehtolaikut, soiden keskellä olevat kangasmetsäsaarekkeet, korkeat jyrkänteet, rotkot ja kurut sekä puuntuotannollisesti vähätuottoiset hietikot, kalliot, kivikot ja louhikot. Nämä kohteet säilyvät uudessa metsälaissa elinympäristöinä, missä voidaan tehdä vain varovaisia metsän hoito- ja käyttötoimenpiteitä, jotta elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään tai niitä vahvistetaan. Uudessa metsälaissa erityisen tärkeiden elinympäristöjen joukkoon on lisätty muurain-, metsäkorte- ja lähdekorvet. Maanomistaja voi saada ympäristötukea tai poikkeusluvan Metsäkeskukselta elinympäristökohteen käsittelyyn, jos käyttörajoitusten aiheuttama menetys on yli neljä prosenttia metsäkiinteistön puuston arvosta tai yli euroa. Uudistamisvelvoite säilyy Metsänuudistamisvelvoite säilyy metsälaissa. Metsänomistaja on velvollinen metsänuudistamiseen jos hakkuussa syntynyt avoin alue on yli, hehtaaria. Samalla käsittelyalueella olevat alle, hehtaarin aukot voidaan lukea kasvatushakkuisiin kuuluviksi. Metsänomistaja on velvollinen metsänuudistamiseen myös kasvatushakkuiden jälkeen, mikäli kasvatuskelpoisen puuston määrä hakkuiden seurauksena alittaa säännösten edellyttämän vähimmäismäärän. Kasvatuskelpoisen puuston nk. pohjapinta-alan on oltava Pohjois- Karjalan olosuhteissa vähintään - neliömetriä hehtaarilla riippuen kasvupaikan ravinteisuudesta ja siitä sijaitseeko metsä eteläosassa (Kitee, Rääkkylä, Liperi, Polvijärvi, Kontiolahti ja Joensuu) vai pohjoisosassa (Juuka, Nurmes, Valtimo, Lieksa ja Ilomantsi) maakuntaa. Uudistaminen voi tapahtua viljellen tai luontaisesti, mikäli luontainen uudistaminen on kasvupaikalla mahdollista. Uudistamisen varmistamiseksi on toteutettava tarvittaessa taimien kasvua haittaavan pensaiden ja puuston raivaus, heinäntorjunta sekä maanmuokkaus, sekä järjesteltävä vesitalous ja tarvittava täydennysviljely. Myös muusta taimikon jälkihoidosta on huolehdittava. Uuden metsän perustamistoimenpiteet on saatettava loppuun kolmen vuoden kuluessa puunkorjuusta kuten aiemmankin metsälain aikaan. Uudistaminen katsotaan tapahtuneeksi kun kasvatettava puusto on saavuttanut, metrin keskipituuden. Uudistamisaika on maksimissaan vuotta maakunnan etelä-osassa ja vuotta pohjois-osassa. Minimitiheydet ovat havupuuvaltaisissa taimikoissa ja lehtipuuvaltaisissa taimikoissa kasvatuskelpoista tainta hehtaarilla koko maakunnassa. Uudessa metsälaissa uudistamisvelvoite on poistettu vähätuottoisilta ojitetuilta soilta, missä runkopuun kasvu on alle kuutiometri hehtaarilla vuodessa sekä ennallistettavilta alun perin avoimilta soilta ja perinneympäristöiltä. Metsälain tärkein päämäärä on huolehtia metsän uudistamisesta ja kasvukyvystä, jotta kestävän metsätalouden edellytykset säilyvät jatkossakin. Anssi Niskanen aluejohtaja Mikko Korhonen johtava esittelijä

4 Metsäteollisuuden markkinanäkymät Uudet kotisivut on avattu Metsänhoitoyhdistykset kautta maan ovat saaneet uudet upeat kotisivut. Sivut löytyvät vanhan tutun osoitteen lisäksi myös osoitteesta Oman yhdistyksesi pääset valitsemaan kätevästi etusivun valikosta. Tämän jälkeen sivusto vuodelle Talouden elpymisessä on edelleen isoja kysymysmerkkejä Vuonna talouskasvu kiihtyy PTT:n arvion mukaan reiluun kahteen prosenttiin paranevan maailmantalouden suhdanteen imussa. Suomen bruttokansantuote on kuitenkin ensi vuonna kohtuullisesta talouskasvusta huolimatta edelleen pienempi kuin se oli vuonna. Suomen vienti kasvaa PTT:n ennusteen mukaan paranevan kysynnän ja kustannuskurin ansiosta ensi vuonna enemmän kuin tuonti. Viennin kasvu lisää kone- ja laiteinvestointeja maltillisesti. Kuluttajien luottamusta tukee varovaisesti paraneva työllisyystilanne. Maailmantaloudessa on kuitenkin monia piileviä riskejä, sekä taloudellisia että poliittisia, eikä eurokriisiäkään ole vielä ratkaistu. Kotimaassa julkisen sektorin velkaantuminen vaikeuttaa talouden elpymistä. Metsäteollisuuden vientitulojen ennakoidaan kasvavan Vuonna paino- ja kirjoituspaperin tuotanto ja vientimäärä supistuvat Suomessa PTT:n arvion mukaan kolmisen prosenttia vuodesta. Paino- ja kirjoituspaperin kysyntä vientimarkkinoilla jatkaa alenemistaan. Paperin keskimääräinen vientihinta nousee PTT:n ennusteen mukaan prosenttia vuonna. Paperin hintakehityksen kääntäminen selvästi nousevaksi edellyttää edelleen paperikoneiden sulkemisia. Kartongin tuotanto- ja vientimäärät puolestaan nousevat prosenttia vuonna. Kartongin keskimääräinen vientihinta nousee samoin prosenttia vuonna. Sellun keskihinta laskee vuonna PTT:n mukaan - prosenttia maailmanlaajuisesti lisääntyvän sellukapasiteetin myötä. Sellun tuotantomäärän PTT arvioi säilyvän vuonna vuoden tasolla, vientimäärä kasvaa prosenttia. PTT ennustaa sahatavaran tuotannon lisääntyvän kolme prosenttia vuonna. Kotimaan toimitukset pysyttelevät vuoden tasolla. Viennin PTT arvioi kasvavan ensi vuonna prosenttia. Kasvun painopiste säilyy Euroopan ulkopuolisilla markkinoilla. Euroopassa rakentamisen kasvu jatkuu vaatimattomana. Sahatavaran kokonaiskysynnän kasvun myötä Suomen sahatavaran keskivientihinta nousee prosenttia vuonna. Sahateollisuus nousee PTT:n arvion mukaan voitolliseksi käyntiasteiden nousun myötä. Puutuoteteollisuuden tulosta nostaa myös vanerintuotannon positiivinen tulos. Puukauppaan, markkinahakkuisiin, kantohintoihin ja metsätalouden kannattavuuteen ei ennakoida suuria muutoksia vuonna Vuonna metsäteollisuuden tukin, kuidun ja sahahakkeen käyttö nousee PTT:n arvion mukaan vajaalla miljoonalla kuutiometrillä noin miljoonaan kuutiometriin. Tästä kotimaisen puun osuus on miljoonaa kuutiometriä. Vuonna energiapuun käyttömäärä kasvaa PTT:n ennusteen mukaan edelleen ja yltää noin miljoonaan kuutiometriin. Puukauppa yksityismetsistä lisääntyy PTT:n ennusteen mukaan noin prosentilla vuodesta sahatavaran kysynnän nousun seurauksena. Vuonna markkinahakkuut yksityismetsissä kasvavat prosenttia ja ylittävät miljoonaa kuutiometriä. Ainespuun tuonnin PTT arvioi vuonna kasvavan prosenttia. Metsäteollisuustuotteiden tuotanto- ja vientimarkkinanäkymät heijastuvat puun hintakehitykseen. Puun nimellinen vuotuinen keskikantohinta nousee PTT:n mukaan prosenttia vuonna. Puun reaalihinta pysyttelee siten suurin piirtein vuoden tasolla. PTT arvioi hintamuutoksen olevan samansuuruinen kaikilla puutavaralajeilla. Bruttokantorahatulot yltävät PTT:n ennusteen mukaan vuonna, miljardiin euroon. Yksityismetsien hehtaarikohtaisen nettokantorahatulon PTT ennakoi nousevan prosenttia. Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Metsälinja a Oman yhdistyksesi pääset valitsemaan kätevästi etusivun valikosta. Tämän jälkeen sivusto muistaa sinut ja vie osoitteesta mhy.fi suoraan oman yhdistyksesi etusivulle. Ylävalikosta näet yhdistyksesi tarjoamien palveluiden kuvaukset mutta myös perustietoa ja ajankohtaista metsänomistamisesta. Toivomme uusien sivujen auttavan sinua löytämään entistä paremmin etsimäsi ja helpottavan asiointiasi metsänomistajien oman yhdistyksen kanssa. Palautetta uusista sivuista kuten myös muita viestejä meille voit lähettää etusivulta tai yhteystiedot-sivulta. Uusilla sivuilla kerrotaan selkeämmin yhdistyksen palveluista ja jäsenpalveluista. Uutuutena löydät sivuilta myös yhdistysten jäsenetuja ja alkaen hinnastoja eri metsätyölajeille. Etusivun valikosta löydät tietoa puukaupasta, metsänhoidosta, palveluista, metsänomistamisesta sekä ajankohtaisista asioista. Alavalikoista pääset tutustumaan tarkemmin palveluihimme sekä ottamaan suoraan yhteyttä asiantuntijoihimme. a

5 Kuvat: Hannele Ärväs Myös metsurin koulutuksen hankkinut, maratoonari ja metsänhoitoyhdistyksen sihteeri Marja Vartiainen nauttii metsätöistä ja metsässä liikkumisesta. Maratoonarista metsänomistajaksi Pohjois-Karjalan Metsänhoitoyhdistyksen toimiston puhelimessa vastaa reipas naisääni. Yhdistyksen sihteeri Marja Vartiainen on auttanut löytämään vastauksia metsänomistajien kysymyksiin yli kolmenkymmentä vuotta. Viimeiset kolme vuotta hän on työskennellyt Joensuun konttorissa, sitä ennen Kiteellä, missä myös omat metsät humisevat. Savu tuoksuu laavupaikan nuotiossa ja mäntytaimikko ravistelee sadepisaroita tuulessa. Marja Vartiainen on metsässä kotonaan säällä kuin säällä. Viime aikoina työn alla ollut taimikko on juuri saatu raivattua ja syksyn viimeiset marjat on säilötty talven varalle. Nyt on aika katsella omia metsäpalstoja sillä silmällä, missä seuraavaksi pitäisi aloittaa työt. - Mitä metsästä otat, on se laitettava takaisin tavalla tai toisella, vähintään istuttamalla uudet taimet, Marja Vartiainen tuumii. Metsä on kokonaisuus, jonka hoitamista Vartiaisen perheessä suunnitellaan pitkälle tulevaisuuteen. - Aikaa se ottaa, mutta käytetyn ajan saa myöhemmin tuplana takaisin, Marja hymyilee ja kohentelee tulta makkaranpaistoa varten. Laavulla ja hiihtäessä unohtuvat arjen asiat. Ja juostessa, jos selkä antaa myöten. Juoksu tuli Marja Vartiaiselle läheiseksi harrastukseksi jo parikymppisenä miehen suunnistus- ja ampumaharrastuksen myötä. - Mietin, että miksen minäkin lähtisi lenkille, koska mies treenasi säännöllisesti. Ensimmäisellä lenkillä jaksoin juosta neljä sataa metriä, hän hymyilee pilke silmäkulmassa. Siitä alkaen metsiä pitkin tuli juostua tosissaan. Silloin Kiteen pururadat ja kylätiet kävivät myös konkreettisesti tutuiksi. Vähitellen juoksuharrastus muuttui vakavaksi. Itselleen mieleenpainuvimman juoksun Marja teki Helsingin MM-kisoissa vuonna 9. Hän juoksi silloin kuudenneksitoista, ajalla.9.. Suunnitelmallista metsänhoitoa Oman työn myötä metsässä liikkuessa tulee aina katsottua puita tietyllä silmällä. Olisi hassua, jos ei tietäisi, mitä omissa metsissä tapahtuu. - Puu kasvaa niin eri tavalla paikasta ja olosuhteista riippuen. Raivaamaton metsä ihan särkee minulla silmään, Marja Vartiainen toteaa. Marja Vartiainen on kaupallisen tutkinnon lisäksi hankkinut myös metsurin koulutuksen. - Puoliso Soini Vartiainen ja pariskunnan metsäalalla työskentelevät pojat päivittivät itse metsäsuunnitelman opiskeluaikoinaan. Nuorempi Vartiaisten pojista työskentelee metsänhoitoesimiehenä ja vanhem- Laavu on hyvä taukopaikka raivauksen lomassa. Marja Vartiaisen metsäkahvit keitetään kunnon nokipannulla. pi metsäsuunnittelutehtävissä. Metsänhoitoyhdistykseltä Vartiaiset ostavat muokkaus- ja nuoren metsän hoitopalveluita sekä hyvälaatuisia taimia. Taimien istutus hoidetaan itse omalla porukalla. Kirvesmiehen tyttärenä Marja Vartiainen on nähnyt puun muuntuvan moneksi. Lapsuuden koti oli vanhempien yhdessä rakentama ja rakennettu puusta. Vartiaisten lähistöllä sijaitsevan kesämökin hirret kaadettiin omista metsistä. Mökki toimii hyvänä hengähdyspaikkana vapaa-ajalla ja taukotupana metsätöitä tehdessä. Marjan lapsuuden perheellä ei ollut omaa metsää, mutta marjastaminen ja sienestäminen sekä metsissä liikkuminen tulivat hyvin tutuiksi. Varsinaiseen metsänhoitoon hän perehtyi puolison kotitilalla. Vartiaisten metsät uudistuvat pääsääntöisesti istuttamalla. - Siten syntyy tasalaatuisempaa puustoa, mutta sopivilla paikoilla annetaan luonnon toki hoitaa taimikoituminen, Marja Vartiainen toteaa. - Kuten tässä laavun lähistöllä, Marja Vartiainen jatkaa ja katselee taimikkoa mielissään. Raivaussahan käyttö on minulle niin mieleistä, että nykyään metsään tulee lähdettyä, aina kun vaan aikaa on. Siinä tulee sopivasti liikuntaa ja näkee kättensä jäljen, hän hymyilee. Metsäelämää Lähistöllä parasta aikaa kokoontuvien metsästysseuran miesten suunnitelmat ja hirvien liikkeet ovat nekin Marjalla hyvin tiedossa. - Hirvet siirtyvät talveksi täältä vähän kauemmaksi, hän huomauttaa. Onneksi, sillä lähitaimikot ovat juuri siinä vaiheessa, että niihin ei tarvitsisi hirvien kajota. Vartiaisen perheessä liikutaan metsässä rentoutumismielessä. - Kerran kävelimme tässä lähellä ja huomasimme supikoiran kaivaneen hiekkatöyrääseen kolon. Menimme katsomaan, mutta kolosta pistikin esiin karhun pää. Tuli sitten kierrettyä vähän pidempi lenkki ja hyvä niin, sillä kun mieheni veli kävi myöhemmin samoilla kulmilla, hän huomasi jäljistä, että karhulla oli ollut siinä pesällä myös kaksi pentua, Marja Vartiainen kertoo. Sienestys ja marjastus on metsänomistajalle hyvä harrastus. Ja koiran kanssa kulkeminen. - Tänä vuonna ei tullut herkkutatteja kovin hyvin, mutta kyllä niitä hirvipaistin tai jääpaistin lisukkeeksi riittää. Suurin osa sienistä on suolattuna ja vähän myös pakastettuna. Puolukkaa on Vartiaisella survoksena ja tuoremehuna. Mustikkaa kerätään aina. Edellisvuotista metsävadelmaa on vielä varastossa, mutta hillaa käytiin keräämässä omilta mailta tänäkin vuonna vanhemman pojan vinkkien pohjalta. Polttopuut Vartiaiset ottavat omista metsistä. Uunissa ja mökin takassa käytetään sekapuuta, mutta savusaunaan kelpaa vain leppä. - Metsä ottaa aikaa, mutta antaa aina enemmän tilalle, Marja Vartiainen tiivistää. Teksti: Virpi Kurjenlento Marja Vartiaisen metsänhoidon vinkit: oma metsä tutuksi mieti aina, miten voit palauttaa sen, mitä metsästä olet ottanut ajan tasalla pidetty metsäsuunnitelma on hyvä tuki rohkeasti raivaamaan uuden metsänomistajan kannattaa ottaa yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen kysy aina neuvoa, tyhmiä kysymyksiä ei ole

6 m Puunmyyntisuunnitelmien puumäärät kumulatiivisesti Pohjois-Karjala (liitto): Kaikki hakkuutavat MTK / Repun hintainfo /.. Puukauppa vilkasta Pohjois- Karjalassa vuonna Vuonna puukauppoja tehtiin Pohjois-Karjalassa 9 prosenttia edellisvuotta enemmän. Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat yksityismetsistä puuta yli,9 miljoonaa kuutiometriä. Puukauppa käynnistyi alkuvuotena edellisvuosia vilkkaammin ja oli kävi kiivaimmillaan keväällä kelirikkokauden aikaan. Hiljaisen kesälomakauden jälkeen puukauppa piristyi jälleen hiljalleen syksyä kohti. Puunhinnat pysyivät suhteellisen vakaina koko vuoden, jonka vuoksi puukauppa tehtiin vilkkaasti. Pohjois-Karjalassa myrskyt eivät aiheuttaneet metsissä suurempia yhtenäisiä myrskytuhoja, ainoastaan pienialaisia paikallisia tuhoja oli koko maakunnan alueella. Myrskytuhoilla ei ollut merkittävää vaikutusta puukauppaan. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan leimausmäärä kasvoi edellisestä vuodesta prosenttia ja oli, miljoonaa kuutiometriä. Puun hintataso Puunmyyntisuunnitelma kannattaa teettää ajoissa Metsänomistaja, jos suunnittelet puukauppaa niin ota yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen. Oman metsäasiantuntijasi kanssa voit yhdessä suunnitella sopivan leimikon valmiiksi puunmyyntiä varten. Puunmyyntisuunnitelman laatiminen on metsänhoitoyhdistyksen jäsenille maksuton palvelu. Metsäasiantuntijaltasi saat samalla ajankohtaista tietoa paikallisesta puumarkkinatilanteesta sekä ostajien puuntarpeesta. Puumarkkinatilanteet vaihtelevat nopeastikin, joten valmis leimikko on mahdollista kilpailuttaa sopivana ajankohtana ja näin saat leimikollesi parhaan mahdollisen hinnan. Puukaupan kilpailutus kannattaa Puukaupan toimeksiannossa metsäasiantuntijasi kilpailuttaa puunmyyntierän puolestasi pyytämällä kaikilta alueen puunostajilta tarjouksen määräaikaan mennessä. Tarjousten vertailussa ostajat asetetaan paremmuusjärjestykseen ostajien tarjoamien yksikköhintojen ja toteutuneita tukinkatkontatietoja hyväksi käyttäen. Tarjousten vertailu esitellään metsäomistajalle puukaupan päätöksen tekoa varten. Puukaupan kokonaispalvelussa metsäasiantuntijasi hoitaa myös korjuunvalvonnan puolestasi. Risto Kannassalmi Yksityismetsien kantohinnat Pohjois-Karjalassa Mänty- Kuusi- Koivu- Mänty- Kuusitukki tukki tukki kuitu kuitu Uudistushakkuu,,,9,, Ensiharvennus,,9,,, Harvennushakkuu,,9,,, Hakkuutavat yhteensä,, 9,,, Lähde: Lähde: Mhy Pohjois-Karjalan Mhy hintaseuranta /m 9 /m 9 9 Kuitupuun kantohintakehitys viikoittain Pohjois-Karjala (liitto): Pystykauppa, Kaikki hakkuutavat (Sisältää erikoispuutavaralajit) Tukkipuun kantohintakehitys viikoittain Pohjois-Karjala (liitto): Pystykauppa, Kaikki hakkuutavat (Sisältää erikoispuutavaralajit) 9 Mäntykuitu Kuusikuitu Koivukuitu 9 viikon liukuva keskiarvo 9 9 viikon liukuva keskiarvo Mäntytukki Kuusitukki 9 9 MTK / Repun hintainfo / MTK / Repun hintainfo /..

7 Kysyimme maakunnan ostajien näkemyksiä viime vuoden ja tämän vuoden puukauppanäkymistä. Kysymykset:. Miten puukauppamarkkinoilla vuosi sujui - Kuinka kysyntä ja Pohjois-Karjalan puunostajien näkemyksiä - puukaupasta hinta vastasivat toisiaan?. Millaiset ovat näkymät puumarkkinoilla vuonna?. Millaiset ovat näkymät puutavaralajeittain vuodelle?. Vieläkö leimikoita sopii vuoden talvikorjuuseen? Janne Nissinen, piiripäällikkö Metsä Group Jari Takkinen, aluepäällikkö Harvestia Oy Kimmo Laukkanen, Metsäasiakaspäällikkö UPM POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN OSTAJIEN NÄKEMYKSET - PUUKAUPASTA Kysymys. Puukauppa on sujunut hyvin elokuusta Kysymys. Puukauppaa käytiin ennätystasaisesti Kysymys. - Kokonaistarjonta oli hyvä läpi vuo- Kysymys. Hyvää viime vuodessa oli se, että alkaen. Vuosi oli tasai- läpi koko vuoden. Tarjonta säilyi reipden, joskin ajoittain oli tarjonnassa puukauppoja tehtiin tasaisemmin läpi nen puukauppavuosi, Kysyntä tarjontaa jota siivitti voimakkaampaa vielä poikkeuksellisen hyvät korjuuolo- kauppaa käytiin vilkkaasti. Suuri kii- - Välillä pienoinen puute havutukeiskaupan sujuminen tasaiseen tahtiin paana aina loppuvuoteen saakka ja puutetta erityisesti mäntytukista vuoden kuin edellisenä vuonna. Puusuhteet Kysyntä aina lokakuulle ja tarjonta saakka. tasapainossa Tämä tos aktiivisille metsänomistajille puukauppavuodesta! Hyvästä ky- näkyi meillä myös selkeästi lisääntyneenä ta nosti luonnollisesti hintaa, mutta toi markkinoille samalla tarjontaa. niin määrällisesti kuin hinnallisesti on hyvä ja tarpeellinen asia. osuuspääomiin sijoittamisena. Tehtaiden Kysyntä puuhuolto tarjontaa saatiin pienempää hoidettua hyvin ja töiden toteutus oli hyvässä vauhdissa Metsä Group myös / metsänhoitopalveluissa. Janne Nissinen synnästä huolimatta hinnat sahatavaramarkkinoilla eivät kuitenkaan nousseet samassa suhteessa kantohintojen kanssa, Harvestia mikä näkyi Oy/Jari tuotannon Takkinen heikko- Kysymys. - Kesäkorjuukelpoiset päätehakkuuleimikot ovat UPM kysyttyjä / Kimmo Laukkanen Kysymys. Tehtaiden puunkäytöt ovat näillä näkymin aiempien Stora Enso vuosien / Riku tasolla Koskinen ja ko- Pahimmat myrskytuulet onneksi sina kannattavuutena. - Talvikorjuun ostomahdollisuutta ei timaisella puulla on hyvä kysyntä. POHJOIS-KARJALAN vuuttivat Pohjois-Karjalan. Kysyntä tarjontaa MAAKUNNAN voimakkaampaa OSTAJIEN NÄKEMYKSET pystytä - ostamaan PUUKAUPASTA läheskään tarjonnan Stora Enson ostotarve Itä-Suomessa Kysymys. mukaisia määriä. on normaalilla, edellisten vuosien tasolla. Kysymys Kysyntä. ja tarjonta tasapainossa Alkaneesta vuodesta odotetaan kysynnän ja tarjonnan osalta tasaista. Kysymys. Näkymät puumarkkinoilla Kysyntä tarjontaa ovat aina-voimakkaampakin alkuvuoden osalta kohtuullisen Etenkin havutukeilla ja koivukuidulla Kysymys. Kysyntä selkeät. Kauppaa tarjontaa käydään pienempää alkuvuonna Puutavaralajit kesä- ja Kysyntä kelirikkokohteista ja tarjonta tulevaa tasapainossa joka Puutavaralajit metsänomistajien kannattaa hyö- Puutavaralajit lutuimmat Puutavaralajit puutavaralajit, mutta muil- vallitsee tällä hetkellä hyvä kysyntä, Tukit ja koivukuitu ovat edelleen ha- Metsä kevättä Group ja kesää / Janne silmällä Nissinen pitäen. Sulan dyntää. Harvestia Uudistunut Oy/Jari metsälaki Takkinentuo uusia vaihtoehtoja UPM / Kimmo Laukkanen lakin lajeilla Stora Enso on kysyntää. / Riku Koskinen Pääpaino maan POHJOIS-KARJALAN Mäntytukki Kysyntä aikana korjattavat tarjontaa harvennus- pienempää MAAKUNNAN ja Mäntytukki OSTAJIEN ja lisää NÄKEMYKSET vastuuta metsienkäsittelyyn, Mäntytukki - PUUKAUPASTA ostossa suuntautuu Mäntytukki ensi kevään ja ke- Kuusitukkitarjoten samalla met- Kuusitukki sän puuhuollon Kuusitukki turvaamiseen. Halu- uudistushakkuukohteet Kuusitukki ovat ostoslistan kärjessä. Metsä Group Vuoden / Janne alku Nissinen näyttää sänomistajille Harvestia uusia Oy/Jari työkaluja Takkinen laiskan UPM / Kimmo Laukkanen tuimpia kohteita Stora ovat Enso järeät, / Riku kesäkorjuukelpoiset Koskinen siis tasaisen vakaalta, Kysyntä normaalilta tarjontaa puukauppavuodelta. voimakkaampaa pääoman vapauttamiseen ja kannat- päätehakkuuleimikot. Mäntykuitupuu Toisaalta muutoktavuuden Mäntykuitupuu parantamiseen metsätalou- Mäntykuitupuu Metsäenergiaa Mäntykuitupuu ostetaan valikoivasti. set puukauppamarkkinoilla Kysyntä ja tarjonta ovat mahdollisia. Kuusikuitupuu Nämä muutokset tulevat aina Kuusikuitupuu Kuusikuitupuu Kuusikuitupuu tasapainossa dessa. Puutavaralajit lopputuotemarkkinoiden Koivukuitupuu ja yleisen taloudellisen Kysyntä Kysymys Puutavaralajit. Puutavaralajit Puutavaralajit Mäntytukki tilanteen tarjontaa kautta. Oman pienempää Koivukuitupuu Koivukuitupuu Koivukuitupuu leimansa Energiapuu vuoden puukauppamark- Energiapuu Energiapuu Energiapuu Mäntytukki Mäntytukki Mäntytukki kinoille Kuusitukki Puutavaralajit Metsä voi lyödä Group viime / Janne kesänä Nissinen yleistyneet Kuusitukki Puutavaralajit Harvestia Oy/Jari Takkinen Kuusitukki Puutavaralajit UPM / Kimmo Laukkanen Kuusitukki Puutavaralajit Stora Enso / Riku Koskinen kirjanpainajatuhot, joiden leviämistä Mäntytukki tulevana kesänä vuoden Mäntytukki - Joissakin tapauksissa Mäntytukki voi sopia pää- Mäntytukki Kysymys. Mäntykuitupuu myrskyt Kuusitukki ovat edesauttaneet. Mäntykuitupuu Kuusitukki tehakkuumänniköitä Mäntykuitupuu Kuusitukkija -kuusikoita, Mäntykuitupuu Kuusitukki Kuusikuitupuu Kuusikuitupuu mutta Kuusikuitupuu talviharvennuksille ei valitettavasti ole enää tilaa. Kuusikuitupuu Kysymys. Koivukuitupuu Mäntykuitupuu Koivukuitupuu Mäntykuitupuu Koivukuitupuu Mäntykuitupuu Koivukuitupuu Mäntykuitupuu Energiapuu Kuusikuitupuu Puutavaralajit Energiapuu Kuusikuitupuu Puutavaralajit Energiapuu Kuusikuitupuu Puutavaralajit Energiapuu Kuusikuitupuu Puutavaralajit Koivukuitupuu Mäntytukki Koivukuitupuu Mäntytukki Koivukuitupuu Mäntytukki Koivukuitupuu Mäntytukki Kysymys. Energiapuu Kuusitukki Energiapuu Kuusitukki Energiapuu Kuusitukki Tämä talvi jää Energiapuu selvästi Kuusitukki lyhyemmäksi kuin edellinen hyvä talvikausi. Sik- Kysymys. si puhtaiden talviharvennuskohteiden Mäntykuitupuu Sopivia havutukkivaltaisia Mäntykuitupuu päätehakkuuleimikoita Mäntykuitupuu hankkimismahdollisuudet Mäntykuitupuu ovat rajalli- Kuusikuitupuu mahtuu vielä kulu- Kuusikuitupuu set. Kuntatasolla Kuusikuitupuu tilanne vaihtelee, jo- Kuusikuitupuu van talven korjuuohjelmaan. Varmista ten tarkempi pitäjäkohtainen tilanne Koivukuitupuu mahdollisuudet Koivukuitupuu paikalliselta Harvestian Koivukuitupuu kannattaa tarkistaa Koivukuitupuu paikallisilta metsäasiantuntijoiltamme. Energiapuu hankintaesimieheltä. Energiapuu Energiapuu Energiapuu POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN OSTAJIEN NÄKEMYKSET - PUUKAUPASTA Riku Koskinen, aluejohtaja Itä- Suomen hankinta-alue Stora Enso Kysymys. Talviharvennuskohteita kuluvan talven korjuuseen ei voida ostaa. Paikallisesti voi olla kysyntää talvella korjattaville mäntytukkivaltaisille uudistushakkuuleimikoille. POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN OSTAJIEN NÄKEMYKSET - PUUKAUPASTA Markkinatilanne puutavaralajeittain Kysyntä tarjontaa voimakkaampaa Kysyntä ja tarjonta tasapainossa Kysyntä tarjontaa pienempää Metsä Group / Janne Nissinen Harvestia Oy/Jari Takkinen UPM / Kimmo Laukkanen

8 hoitoyhdistys laatii tila-arviot myytävistä kiinteistöistä. Tilojen markkinointi ja asiakaspalvelu on keskitetty LKV-yhtiölle, jonka palveluksessa on neljätoista toimihenkilöä. Näin palvelut ovat helposti saatavilla koko Pohjois-Karjalan maakunnan ja Uukuniemen alueella. KAUPPA EI OLE AINOA VAIHTOEHTO Karjalan Metsätilat Oy LKV:n toiminta lähtee asiakkaan tarpeista. Metsätilan myyntiä suunniteltaessa on mahdollista huomata tilalla olevan aivan uusia, ennen tiedostomattomia mahdollisuuksia. Tällöin metsätilan kehittäminen esimerkiksi metsähoidollisin ja puukaupallisin menetelmin voi olla hyvä vaihtoehto. LKV-toimintaa hoitava henkilö on Karjalan välitystoiminnan Metsätilat lisäksi Oy on metsäalan metsäkiinteistöjen ammattilainen, jolla on sekä verotuksen että puumarkkinoiden välitykseen asiantuntemus. erikoistunut yhtiö, joka toimii Pohjois-Karjalan sekä Uukuniemen alueella. LAAJA ASIAKASKUNTA Metsätiloista kiinnostuneet ostajat ovat usein kyselleet Toiminnan myytävinä tarkoituksena olevia kiinteistöjä on täydentää metsänhoitoyhdistykseltä, vaikkei välitystoimintaa ole markkinoitu. metsänhoitoyhdistyksen Tämä on osoitus siitä, tarjoamia että ostajat palveluja luottavat ja yhdistyksen asiantuntemukseen. Karjalan Metsätilat avustaa Oy:llä on metsänomistajia valmiina laaja asiakaskunta, heidän metsäomaisuuden suurin osa maakunnan metsänomistajista on asiakkaitamme. hoidossa. KAIKKI VARMA PALVELUT JA TURVALLINEN SAMASTA PALVELU OSOITTEESTA Karjalan Kun olet Metsätilat myymässä Oy tilaasi, toimii saat yhteistyössä meiltä asiantuntevaa Metsänhoitoyhdistys palvelua. Olemme Pohjois-Karjalan apunasi kanssa. kaupan Metsänhoitoyhdistys kaikissa vaiheissa arvioista laatii kauppaan tila-arviot asti myytävistä sekä laadimme kiinteistöistä. tarvittavat Tilojen asiakirjat. markkinointi Neuvomme ja asiakaspalvelu ja avustamme on myös keskitetty SPV (sukupolvenvaihdos) LKV-yhtiölle, jonka - asioissa. palveluksessa on neljätoista toimihenkilöä. Näin palvelut ovat helposti saatavilla koko Pohjois-Karjalan maakunnan ja Uukuniemen alueella. ASIANTUNTIJAT PALVELEVAT PAIKALLISISSA TOIMISTOISSA KAUPPA Risto Kannassalmi, EI OLE AINOA LKV VAIHTOEHTO Jukka Behm, LKV Pertti Ryynänen, LKV Toimitusjohtaja, vastaava hoitaja Rääkkylä, puh. 9 Nurmes, puh. 9 Karjalan Metsätilat Oy LKV:n toiminta lähtee asiakkaan tarpeista. Metsätilan myyntiä suunniteltaessa on mahdollista huomata tilalla olevan aivan uusia, ennen tiedostomattomia SPV asiantuntija mahdollisuuksia. Joensuu, puh. Toimialue: Rääkkylä Toimialue: Valtimo, Juuka Tällöin Mika Lappalainen, metsätilan kehittäminen LKV esimerkiksi Joona Turunen, metsähoidollisin LKV ja puukaupallisin menetelmin voi olla hyvä Joensuu, vaihtoehto. puh. LKV-toimintaa hoitava Lieksa, henkilö puh. on välitystoiminnan 9 lisäksi Timo Puustinen, metsäalan ammattilainen, Toimialue: jolla Joensuu on sekä verotuksen että puumarkkinoiden Toimialue: Lieksa asiantuntemus. Ilomantsi, puh. LKV SPV asiantuntija LAAJA Arto Soikkeli, ASIAKASKUNTA LKV Jukka Rantonen, LKV Joensuu, puh. 9 Nurmes, puh. 9 Markku Piironen, LKV Metsätiloista kiinnostuneet ostajat ovat usein kyselleet myytävinä olevia kiinteistöjä metsänhoitoyhdistykseltä, vaikkei välitystoimintaa ole markkinoitu. Tämä on osoitus Toimialue: siitä, että Liperi, ostajat Outokumpu luottavat Toimialue: Kontiolahti Toimialue: Nurmes Liperi, puh. yhdistyksen Raino Valtonen, asiantuntemukseen. LKV Karjalan Sami Suihko, Metsätilat LKV Oy:llä on valmiina laaja asiakaskunta, suurin osa Tuupovaara, maakunnan puh. metsänomistajista on Ilomantsi, asiakkaitamme. puh. Anssi Kolehmainen, LKV Toimialue: Tohmajärvi, Pyhäselkä, Toimialue: Ilomantsi Eno, puh. Tuupovaara VARMA JA TURVALLINEN PALVELU Toimialue: Eno, Kiihtelysvaara Kun olet myymässä tilaasi, saat meiltä Aija asiantuntevaa Koistinen, LKV palvelua. Olemme apunasi kaupan kaikissa vaiheissa arvioista kauppaan asti sekä laadimme tarvittavat asiakirjat. Neuvomme Lisätietoja ja kohteistamme avustamme myös Jouni Mutanen, KED Liperi, puh. Kitee, puh. 9 Toimialue: Polvijärvi SPV Toimialue: (sukupolvenvaihdos) Kitee, Kesälahti, Uukuniemi - asioissa. ASIANTUNTIJAT PALVELEVAT PAIKALLISISSA TOIMISTOISSA Risto Kannassalmi, LKV Toimitusjohtaja, vastaava hoitaja Joensuu, puh. Mika Lappalainen, LKV Joensuu, puh. Toimialue: Joensuu Jukka Behm, LKV Rääkkylä, puh. 9 Toimialue: Rääkkylä Joona Turunen, LKV Lieksa, puh. 9 Toimialue: Lieksa Pertti Ryynänen, LKV Nurmes, puh. 9 Turvallinen Toimialue: Valtimo, metsän Juuka SPV asiantuntija ammattilainen välittää. Timo Puustinen, LKV Ilomantsi, puh. SPV asiantuntija Karjalan Metsätilat Oy Kuurnankatu b Joensuu Markku Piironen, puh. LKV Arto Soikkeli, LKV Jukka Rantonen, LKV Joensuu, puh. 9 Nurmes, puh. 9 Toimialue: Kontiolahti Toimialue: Nurmes Liperi, puh. Joensuu, Hoilola n., ha Toimialue: Liperi, Outokumpu Raino Pääosin Valtonen, nuoria metsiä LKV ja taimikoita Sami sisältävä Suihko, metsätila. LKV Hyvät metsästys mahdollisuudet. Tuupovaara, Puustoa on puh. n. m. Hintanäkemys Ilomantsi, puh. /tarjous viimeistään Anssi... Kolehmainen, LKV Toimialue: Raino Valtonen Tohmajärvi, puh. Pyhäselkä, Toimialue: Ilomantsi Eno, puh. Tuupovaara Toimialue: Eno, Kiihtelysvaara Nurmes, Savikylä n., ha Aija Koistinen, LKV Jouni Metsätila Mutanen, rehevillä KED metsäpohjilla ja Liperi, kasvavilla puh. puustoilla. Metsät heti harvennettavissa. Tilalla Kitee, purkukuntoiset puh. 9 hirsirakennukset. Toimialue: Puustoa on Polvijärvi n. m. Hintanäkemys Lisätietoja /tarjous kohteistamme Toimialue: viimeistään Kitee,... Kesälahti, Uukuniemi Jukka Rantonen puh. 9 Nurmes, Nurmeskylä n., ha Metsätilan kaksi hyväpuustoista palstaa, joissa heti hakattavaa puustoa. Toiselle palstalle metsätie ja toiselle valmis ajoura tieoikeudella. Puustoa on n. m. Hintanäkemys / tarjous viimeistään... Jukka Rantonen puh. 9 Valtimo, Rasimäki n., ha Kaksipalstainen metsätila, jossa varttuneiden ja uudistuskypsien metsien osuus lähes 9 %. Maantien varressa olevalla pihapalstalla pitkään asumattomana ollut purkukuntoinen asuintalo. Puustoa on n. m. Hintanäkemys /tarjous viimeistään... Jukka Rantonen puh. 9 TAPAHTUI SYKSYLLÄ Eino-, Oskari- ja Seija-myrsk kaatoivat metsiä Marras-joulukuussa myrskytuulet puhalsivat poikkeuksellisen voimakkaasti Etelä- ja Lounais-Suomessa ulottuen myös Savoon ja Keski-Suomeen saakka. Pohjois-Karjala välttyi onneksi taas kerran suuremmilta tuhoilta. Toiminnanjohtaja Pekka Nuutisen mukaan mitään laaja-alaisempia tuhoja ei ole tullut tietoon. Tuulenkaatoja on eniten aukkojen reunoilla sekä lähiaikoina harvennetuissa metsissä. Nuutinen kehottaa metsänomistajia tarkastamaan tilanteen oman metsänsä osalta. - Jos metsä on vakuutettu, kannattaa ottaa yhteyttä vakuutusyhtiöön tarkempien ohjeiden saamiseksi. Isommissa vahingoissa vakuutusyhtiö pyytää vahinkoarviota. Myrskytuhopuitten korjuu on vaarallista ja kannattaa jättää ammattilaisten tehtäväksi. Puunkorjuun järjes- Metsäasiantuntijat tutustumassa Brack laikkumätästäjään Metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöt tutustuivat koulutuspäivän aikan seen mätästäjään. Keväällä Mhy Pohjois-Karjalan käyttöön tuleva Brack omaisesti maanmuokkaukseen, joka takaa taimille ja siemenille parhaa tyypeillä. Ilomantsi, Kuuksenvaara n., ha Mäntyvaltainen tila, joka muodostuu kahdesta lähekkäin olevasta palstasta. Rehevillä kivennäismailla kuusta ja koivua. Tilan taimikoista huomattava osa hoidettu. Puustoa on n. m, josta välitön hakkuumahdollisuus n. m. Hintanäkemys /tarjous. Sami Suihko puh. Joensuu, Pirttivaara, määräala n. 9, ha Myytävä määräala on erillinen palsta. Tila sopiva soranottoon (murskausmahdollisuus). Tilalla on nuorta metsää ja taimikkoa. Puustoa on n. m. Hintanäkemys /tarjous. Timo Puustinen puh. Kontiolahti, Kontiolahti n., ha Mäntyvaltaista varttunutta kasvatusmetsää ja hoidettuja kuusentaimikoita. Harvennushakkuumahdollisuuksia lähitulevaisuudessa. Hintanäkemys /tarjous. Arto Soikkeli puh. 9 Joensuu, Hoilola, määräala tontti n., ha Lomarakennuspaikka rauhallisen Kanajärven rannalla Joensuun Hoilolassa. Tontilla järven lähellä noin -vuotiasta puustoa ja lopuosa taimikkoa. Hintapyyntö. Raino Valtonen puh. Joensuu, Hoilola, määräala tontti n., ha Lomarakennuspaikka rauhallisen Kanajärven rannalla Joensuun Hoilolassa. Tontilla noin -vuotiasta mäntyvaltaista puustoa. Hintapyyntö. Raino Valtonen puh. Lisätietoja kohteistamme Metsätiloista on jatkuvasti kysyntää, jos mietitte ostamista tai myymistä tervetuloa keskustelemaan asiantuntijoidemme kanssa paikallisiin toimistoihin! Pääkaupunkiseudun metsänomistajien vietettiin.. Helsingissä. Illan aikana puheenvuoroja ajankohtaisista Hakkarainen, kenttäpäällikkö Pertti Harinen sekä kuvassa esitelmää pitä punkiseudun metsänomistajien tupailta järjestetään mahdollisesti jo ke

9 9 yt a vedettävään Bracken kaksirivie-laikkumätästäjä soveltuu erint kasvuedellytykset kaikilla maatämiseksi kannattaa olla yhteydessä metsäasiantuntijoihimme, Nuutinen toteaa. Jos vahingoittuneita puita on yli kahdenkymmenen puun ryhmä, tulee ne lain mukaan poistaa hyönteistuhojen ehkäisemiseksi viimeistään ensi kesänä. Erityisesti kuusikoissa kirjanpainajatuhot uhkaavat kasvavia metsiä, joten asiaan kannattaa suhtautua vakavasti. Naisten raivaussahakurssit Naisten suosittuja raivaussahakursseja järjestettiin syksyllä Joensuussa, Lieksassa sekä Ilomantsissa. Päivän aikana käytiin läpi raivaussahauksen perusteita, sahan rakennetta ja huoltoa sekä työturvallisuusasioita. Ilomantsissa.. järjestetyn kurssin osallistujat pääsivät aamupäivän teoriaosuuden jälkeen testaamaan käytännön taitoja Mottimajan Tapio Kärkkäisen sekä Mhy:n metsäasiantuntijoiden Joona Turusen sekä Pekka Kyykallion opastuksella. en tupailtaa metsäasioista käyttivät MTK:n metsäjohtaja Juha vä metsälakimies Tuomo Pesälä. Seuraava pääkauväällä.

10 Kuva: Anna-Mari Tyyrilä Tuomo Parviainen (vas.), Kauko Sorjonen ja Pertti Harinen kokoustamassa 9-luvun lopulla. Pertti Harinen on nähnyt ja kokenut monet muutokset metsäalalla työvuosiensa aikana. Mhy-konkari ansaituille vapaille Pertti Harinen sai ensimmäisen tilinsä käpyjen keruusta, ja jo ennen sitä hän muistaa olleensa isänsä mukana metsätöissä alle kouluikäisenä. Metsistä muodostuikin Harisen elämänura. Eivätkä metsät jätä rauhaan nytkään hänen siirtyessään eläkevapaille. Metsäalalle kouluttautuminen ei ollut varsinaisesti suunniteltu juttu. - Lehti-ilmoituksesta näin, että metsäoppilaitoksissa oli opiskelijoiden haku meneillään. Tulin valituksi Kotkaan, josta valmistuin metsäteknikoksi. Metsätalousinsinööriksi jatkoin Joensuussa. Ensimmäinen työpaikka oli tarjolla Kuopiossa, metsähallituksen Etelä-Suomen piirikuntakonttorissa. Työ oli metsäsuunnittelua, eli kesät vierähtivät valtion mailla, ja viikonlopuiksi pääsi kotiin. Liperiin Harinen asettui Pohjois-Karjalan piirimetsälautakunnassa oli avoinna suunnittelijan paikka. Esikoinen oli syntymässä, ja halusimme lähemmäs kotiseutuja. Erikoinen piirre oli, että tuolloin metsänhoitoyhdistys maksoi osan suunnittelijan palkasta, vaikka hän olikin toisen leivissä. Noista ajoista lähtien Harinen on toiminut yksityismetsätalouden palveluksessa. Muutamaa vuotta myöhemmin alkoi näihin päiviin saakka kestänyt työura mhy:n palveluksessa. Ensiksi metsänhoidonneuvojana ja vuodesta 9 toiminnanjohtajana. Yhdistysten viimeisimmän fuusion jälkeen työtuoli sijoittui Joensuuhun, ja titteli muuttui kenttäpäälliköksi. Yhden mhy:n malli toimii Fuusioista Pertti Harisella on pelkkää hyvää sanottavaa, vaikka ainakin ensimmäiset yhdistymiset mietityttivät osaa metsänomistajista, ehkä pelottivatkin. Ensiksi lyöttäytyivät yhteen esimerkiksi Liperi, Polvijärvi ja Outokumpu, ja syntyi Länsi-Karjalan mhy. Kun pienemmistä fuusioista oli kertynyt ilmeisen positiivisia kokemuksia, koko Pohjois-Karjalan käsittävän mhy:n perustaminen ei juurikaan enää herättänyt soraääniä. - Yhdistyksiä oli siis aluksi, nyt on tämä yksi. Ainakin paperisota on helpottunut: aiemmin piti tehdä toimintasuunnitelmat, toimintakertomukset ja tilinpäätökset, nyt selvitään yksillä pumaskoilla. Yhden yhdistyksen mallista on hyötyä myös ensi vuonna, kun metsänhoitomaksu lakkaa. Yhdistys on tuolloin perinteinen yhdistys, joka kerää jäsenmaksut jäseniltään. - Metsänomistaja päättää, haluaako olla mukana vai ei. Ratkaisuja jäsenmaksun perimisestä ja sen kautta saatavista hyödyistä ei vielä ole. Visio on, että osan palveluista saa jäsenmaksua vastaan, ehkäpä laaditaan jäsenhinnasto, Harinen miettii. Joka tapauksessa yhdistys voi tarjota palveluja kenelle tahansa. Oletettavaa on, että ei-jäsenet maksavat palveluista korkeamman hinnan. Tiedossa ei ole myöskään hallintotapa. Onko se mhy:n valtuusto kuten nykyisin vai kenties jäsenkokous, joka olisi avoin kaikille. - Mutta sen tietää jo nyt, että maahamme syntyy erilaisia malleja, erilaisia käytäntöjä, Harinen sanoo. Oman haasteensa tuo kilpailu metsäkeskuksen kanssa. Kun se eriytti viranomaispuolen ja liiketoimintapuolen, metsäkeskus ja mhy alkoivat kilpailla samoista sieluista. - Mhy:llä on kuitenkin etulyöntiasema, sillä meillä on noin 9-prosenttinen asiakaskunta valmiina. Ja mhy:hän on tarkoituksella puolueellinen, metsänomistajien puolella. Valkoisista kartoista digitaali-aikaan Paljon on muuttunut Harisen työvuosien aikana. - Esimerkiksi alkuvuosina meillä oli metsässä mukana ns. valkoiset kartat eli peruskartat, joiden perusteella leimikot rajattiin. Se oli työlästä, Harinen muistaa hyvin. Tiedon kerääminen metsistä on mullistunut täysin. Nyt kaikki aineisto on digitaalisessa muodossa. - Kun ensimmäiset ilmakuvat tulivat, kuviot hahmotettiin niille, vahvennettiin tussikynillä ja siirrettiin sitten kelmuille. Joensuussa toimiston väki piirsi kartat valmiiksi. Veikko Asikainen (vas.), Erkki Pietarinen ja Pertti Harinen metsäretkellä Ruunaan Metsämieskodilla 9-luvulla. - Kesäisin täydensimme kuviotietoja, sitten lähetimme ne Tapioon tallennettaviksi, sieltä tuli virhelista korjattavaksi, ja vasta sitten saimme käsiimme lopulliset paperit. Näin syntyivät metsäsuunnitelmat. Metsänomistajille on jo useita vuosia tarjottu tietokonepohjaisia suunnitelmia, joita voi itse muokata metsissä tapahtuneiden muutoksien mukaan. Ne eivät kuitenkaan ole vielä lyöneet itseään läpi, vaikka ovatkin lisääntyneet. - Monet metsänomistajat tykkäävät edelleen perinteisistä paperisista suunnitelmista. Onneksi ne ovat tulleet selkeämmiksi; välillä suunnitelmissa oli liikaa tietoa. Mitä lakimuutokset tuovatkaan tullessaan? Harisen mukaan on vaikea arvioida, miten valmisteilla olevat uudet metsä- ja metsänhoitoyhdistyslait muuttavat metsien käsittelyä. - Vaikka uudistamisläpimitat poistuvat, en usko, että kuitumetsiä ryhdytään hakkaamaan. Sehän olisi rahan haaskuuta. Metsien uudistamisvelvoite säilyy. Viranomaiset saattavat käydä tarkastamassa uudistettuja alueita vuoden kuluttua, jolloin taimikon pitäisi olla vähintään puolimetristä. - Metsät kasvavat joka tapauksessa enemmän kuin puulle on käyttöä. Toista se oli vielä --luvuilla. Luontokohteiden entistä tarkempi huomioon ottaminen on Harisen mielestä hyvä asia. Kiitosta saa myös sertifiointi, sillä puun alkuperä kiinnostaa sitä

11 enemmän, mitä pidemmälle puuta jalostetaan. - Pienet puunostajat kyselevät todistuksia myös puiden osalta esimerkiksi silloin, kun viilukoivua tai tyvimäntyä ollaan viemässä Keski-Eurooppaan, Harinen mainitsee. Puulle on käyttöä jatkossakin Näinä aikoina eläköityvä Harinen jättää perinnöksi paitsi työnsä, myös muutamia toiveita metsänomistajille. - Kun metsänomistajat ikääntyvät, olisi hyvä tehdä päätökset metsien tulevaisuudesta ajoissa. Nyt on paljon tyhjäkäyntiä, mikä tarkoittaa myös tuoton menetyksiä. Harinen kiittelee viime vuonna päättynyttä sukupolvenvaihdoshanketta, joka oli hänen mielestään ylivoimaisesti paras projekti, jossa mhy on ollut mukana. Vaikka hanke päättyy, työ tiloilla jatkuu edelleen. - Sukupolvenvaihdos voidaan toteuttaa hyvin monella tavalla, kun edunjättäjä on vielä oikeustoimikelpoinen. Huonoin vaihtoehto on, että metsien kohtalo selviää vasta kuolinpesän selvityksessä, Harinen painottaa. Toinen mieltä painava asia on kestävän metsätalouden rahoitus. - Kemeran muutoksista on puhuttu ja puhuttu, mutta valmista ei ole tullut. Työn pitäisi olla pitkäjänteistä, kun ajatellaan vaikkapa urakoitsijoiden kalliita konehankintoja. Ja kolmanneksi: - Metsänomistajien kannattaa luottaa tulevaisuuteen ja hoitaa metsiään. Kyllä puulle on käyttöä ja uusia vaihtoehtoja keksitään lisää! Oikeita töitä, harrastuksia ja lapsukaisia Entä mitä suunnitelmia eläkevuosille? - Nyt pääse oikeisiin töihin suorittavalle puolelle, Harista naurattaa. Perheellä on metsiä Rääkkylässä ja Tohmajärvellä. Vaikka rästitöitä ei metsissä olekaan, rehevillä mailla riittää aina tekemistä. Pitkäaikaiselle metsästysharrastukselle jää myös enemmän aikaa. Joulun alla Harista muistettiin Pohjois-Karjalan Vuoden Erämies palkinnolla. - Ja nyt on sitten enemmän aikaa myös lastenlapsille. Muutoin ei mielessä ole suurempia suunnitelmia. Antoisia eläkepäiviä! Pertti Harinen ikä: synnyinkunta: Rääkkylä asuinkunta: koulutus: ammatti: perhe: näinä aikoina vuotta Liperi metsätalousinsinööri Anna-Mari Tyyrilä kenttäpäällikkö Pohjois-Karjalan mhy:ssä vaimo, kolme aikuista poikaa, kolme lapsenlasta ja lisää luvassa Metinfo Boorin puute koivikossa. Lannoitusta tehdään sekä metsän terveyden että tuoton vuoksi. Lannoituksen oikea-aikaisuus on tärkeää niin kustannusten hallinnan kuin kasvuhäiriöiden ehkäisyn vuoksi. Terveyslannoitus Boorin puute on ehkä tunnetuin ravinnehäiriö, mutta myös muita ravinne-epätasapainosta aiheutuvia puuston kasvuhäiriötä esiintyy. Boorinpuutteesta kärsivät yleisimmin viljavien maiden kuusikot, mutta myös koivu hyötyy boorilisästä. Kuusikoissa boorinpuute ilmenee monilatvaisuutena sekä pelkän tyven paksuuskasvuna pituuskasvun loppuessa. Varsinkin turv la puustoa voi vaivata myös kaliumin ja fosforin puute. Ravinne-epätasapaino ilmenee neulaston värimuutoksina. Lisäksi neulasista voi teettää ravinneanalyysin, mikäli silmämääräisesti ei pystytä määrittämään mikä lannoite olisi paras valita kohteelle. Kasvuhäiriöiden ennaltaehkäisy on parasta metsänhoitoa, mutta viimeistään siinä vaiheessa kun ensimmäiset merkit kehityshäiriöistä ilmenevät on syytä tarttua toimeen. Terveyslannoituksen vaikutus alkaa vuoden parin sisällä lannoitteen levittämisestä ja vaikutuksen huomaa silmissä. Kuka ei usko terveyslannoittamiseen, kokeileminen on paras keino muuttaa käsitystä. Kasvatuslannoitus Kun halutaan metsästä lisää tuottoa, kasvatuslannoitus on hyvä sijoitus. Kasvatuslannoituksen tuotto on parhaimmillaan -%, riippuen kohteesta. Lannoituksen ajankohta on harvennuksen jälkeen, jolloin lannoittaminen kohdistuu kasvatettaviin puihin. Kun puustosta on jo valmiiksi karsiutunut alaoksisto, ei ole riskiä, että lannoittaminen kasvattaisi pelkästään oksistoa. Kasvatuslannoite vaikuttaa metsän kasvuun - vuoden ajan. Lannoituksen tuotto perustuu kasvun paranemiseen, arvokasvun eli tukkiosan lisääntymiseen, hakkuutulojen aikaistumiseen, puun laadun paranemiseen ja kiertoajan lyhenemiseen. Kasvatus- ja terveyslannoituksella voidaan myös lykätä kunnostusojituksen tarvetta. Ajoissa tehty suometsän ensiharvennus yhdistettynä lannoitukseen lisää puuston kasvua ja sitä kautta puusto käyttää enemmän vettä, eikä vesi pääse vaivaamaan juurakkoa. Puuston järeydyttyä toiseen harvennukseen voidaan hakata ojalinjat auki ja tehdä tarvittaessa kunnostusojitus. Suunnitteilla olevat hankkeet metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan alueella Toteutumassa olevista hankkeista voi kysellä omalta metsäneuvojalta. Hankkeita yhdistellään mahdollisuuksien mukaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi, jolloin hehtaarikohtaisia levityskustannuksia saadaan pienennettyä. Polvijärven alueella tulevana maastokautena lentolevityksiä tehdään mm. Pyörökankaan sekä Teerivaaran suunnilla. Lannoitteet levitetään joko helikopterilevityksenä tai maalevityksenä metsätraktorilla. Yhtenäiset ja kuviorajoilta selkeät kuviot on järkevä levittää ilmalevityksenä, samalta varastopaikalta lennetään kahden kilometrin säteellä oleville kohteille. Pienemmät ja hajallaan olevat kohteet kannattaa tehdä maalevityksenä. Annika Kontkanen NYT ON AIKA SUUNNITELLA LANNOITUKSET! Metsän terveyslannoitukset ovat nyt alkaen ja kasvatuslannoitukset Boorin puute kuusella. Lannoituksesta metsälle terveyttä ja tuottoa Hinnat sisältävät lannoitteet sekä levityksen. Ota yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi, me palvelemme!, e/ha + alv %, e/ha + alv % Metinfo harrastukset: metsästys, kenneltoiminta Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala ry

12 Metsänomistajan kannattaa aina teettää metsäsuunnitelma metsätiloistaan. Metsäsuunnitelma kertoo metsien sen hetkisen tilan sekä tarvittavat hoito- ja hakkuutoimenpiteet. Suunnitelmallinen metsänhoitotoimenpiteiden toteuttaminen tarkoittaa parempaa metsäntuottoa. Hyvin hoidetun ja tuottavan metsätilan hinta myös mahdollisessa tilakaupassa on aina korkeampi kuin hoitamattoman tilan. Metsäsuunnitelma on myös metsäneuvonnan työväline Ajantasaisen metsäsuunnitelman pohjalta on aina helpompaa lähteä kartoittamaan metsätilan tarjoamia puukauppa - ja hoitotyö mahdollisuuk- Metsäsuunnitelma metsänomistajan arvopaperi Puolet kerätyistä marjoista annetaan verokarhulle. Eihän se nyt niin mene! Metsänhoitoyhdistyksestä kuulet kiertelemättä, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia sinulla metsänomistajana on. Samalta tiskiltä saat myös apua ja vinkkejä metsäverotukseen. Kysy lisää metsäverotuksesta ja muista palveluistamme lähimmästä metsänhoitoyhdistyksestä. Yhteystiedot löydät osoitteesta Metsänhoitoyhdistykset, MTK ja Metsänomistajien liitot. Kukaan ei tee metsänomistajien eteen niin paljon kuin me. sia. Metsäsuunnitelmaa tulisikin pitää metsäomaisuuden huolto- ja pankkikirjana, joka kertoo sen hetkisen tilanteen. Metsäsuunnitelman avulla on metsätilan tulot ja menot helpompi jaksottaa omalle taloudelle sopivaan tahtiin. Metsäteollisuuden ostotavoitteet ja metsänhoidollinen tarve eivät useinkaan ole sama asia. Teollisuus pyrkii ostamaan lähinnä avohakkuuleimikoita, koska korjuukustannukset ovat matalat ja pieneltä alueelta saadaan paljon puuta. Puunostajien kysyntä kohdistuu järeisiin metsiin jäävät metsänhoidollisesti välttämättömät ensiharvennukset monesti lapsipuolen asemaan firman miehen kanssa neuvotellessa. Metsänhoitoyhdistyksen tekemässä metsäsuunnitelmassa hakkuut suunnitellaan metsän ja maanomistajan ehdoilla. Metsänomistajana olet ratkaisevassa asemassa sen suhteen kuinka hyvin metsäsuunnitelma vastaa omia tavoitteitasi. Tuo rohkeasti esille omia näkökulmiasi metsienkäsittelystä sekä toiveitasi esim. riistan huomioimisesta. Suunnitelmaa laativa asiantuntija pyrkii huomioimaan kaikki näkökulmat koostaessaan sinun suunnitelmaasi. Metsäsuunnitelmasta turvaa taloudenpitoon Puustotietojen ajantasaisuus antaa metsänomistajalle hyvän kuvan hänen metsäomaisuutensa arvosta. Isojen tai yllättävien menojen varalta on hyvä olla tietoinen missä ne perämetsät vielä huojuvat pystyssä. Tällöin voidaan hyvinkin nopeasti kohdistaa puukauppa metsänomistajan tarpeiden mukaiseen alueeseen ja hakkuutapaan. Myös äkillisissä elämän myrskyissä metsäsuunnitelma nopeuttaa asioiden vireille saamista. Esim. äkillinen kuolemantapaus voi aiheuttaa hyvinkin nopeasti tarpeen saada tila-arvio metsäomaisuudesta. Myös monet muut taloudelliset syyt voivat johtaa tila-arvion tarpeeseen, kuten lainan vakuus, jälkiverot jne. Uusi, luotettava, metsäsuunnitelma Kohti hiilenmustaa energiapolitiikkaa EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka poukkoilee. Vain reilut neljä vuotta sen jälkeen, kun EU pääsi sopuun historiallisesta -paketista, komissio harkitsee paketin avaamista. On täysin mahdollista, että uusiutuvan energian erillistavoitteesta EU:ssa luovutaan ja EU sitoutuu ainoastaan yhteen yleistavoitteeseen eli kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Uusiutuvan energian saamat tuet tuntuvat harmittavan Euroopassa niin paljon, että uusiutuvaan energiaan tehdyt investoinnit ollaan valmiita uhraamaan, vaikka kivihiilen kulutus on ympäristöystävällisessä EU:ssa vahvassa kasvussa. EU:ssa maksettiin vuonna komission omien arvioiden mukaan erilaisia vero- ja investointitukia ydinvoimalle ja fossiilisille polttoaineille yhteensä miljardia euroa. Uusiutuvien energiamuotojen tuki oli kyseisenä vuonna puolet tästä eli miljardia euroa. Voi siis oikeutetusti kysyä, että mistä lähtökohdista EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaa tehdään ja kuka vetelee taustalla naruista? Kotimaassakin toki osataan. Syöttötariffijärjestelmien rakentamisen aikaan ajatuksena oli säilyttää toimijoille vaihtoehtoisena järjestelmänä vanha tukijärjestelmä. Tämän tarkoituksena oli huolehtia sellaista sähköntuottajista, jotka eivät syöttötariffeihin halua tai pääse sekaantumaan. Kataisen hallitus kuitenkin romutti vanhan järjestelmän ensi töikseen. Seuraavana ener- antaa hyvät tiedot tilan arvon määrittämiseen. Jos maastossa on tarvetta käydä, se on monesti vain tarkentava käynti jossa arvioitsija tarkistaa jotain tiettyä kuviota tai esim. tukkiosuuden paikkansa pitävyyttä. Miksi tilata metsäsuunnitelma, eikö metsaan.fi riitä? gialinjauksenaan hallitus korotti turpeen verotusta, jonka seurauksena yhdessä hiilen ja päästöoikeuksien markkinahintojen romahduksen seurauksena kivihiilestä on tullut lauhdetuotannossa halvin polttoaine sisämaata myöten. Kivihiilen kulutus onkin noussut vuodessa yli %. Turpeen veron korotuksen seurauksena puulle maksettavaa syöttötariffia jouduttiin valtiontukisäännösten takia laskemaan. Näin puun kilpailukyky suhteessa kivihiileen on heikentynyt oleellisesti. Jo tehtyjen päätösten seurauksena tilanne tulee edelleen pahenemaan, kun turpeen verotusta edelleen kiristetään. Ympäristö, vaihtotase tai työllisyys ei kiittele siitä, että puuta korvataan kivihiilellä. Kun tauti leviää yhdistettyyn sähkön- ja lämmön tuotantoon, voidaan puhua pienimuotoisesta itse aiheutetusta kansallisesta ympäristökatastrofista, josta vaihtotaseen heikkenemisenä maksetaan vielä kohtuuton hinta. Uusimmassa energiapolitiikkaa linjaavassa esityksessään hallitus korotti tuulivoimatavoitetta kolmasosalla aikaisempaan varsin kunnianhimoiseen tavoitteeseensa verrattuna. Tuulivoimatavoitteista vasta murto-osa hankkeista on saatu etenemään massiivisista tukilupauksista huolimatta. Edellisen hallituksen bioenergiaratkaisu oli jo sinänsä avokätinen tuulelle % kaikista tuista ja vain % tavoitteesta. Nyt alkaa olla käsillä se hetki, että paketti on avattava. Turpeen ja Metsaan.fi ei ole metsäsuunnitelma. Se on valtion viranomaistyönä koostettu tietopalvelu joka sisältää laserkeilauksella tuotettua metsikkötietoa. Laserkeilaus ei vielä ole kattavasti tehty koko maan alueella, alueilla joita ei vielä ole keilattu perustuvat metsaan.fi palvelun tiedot vanhoihin metsäsuunnitelmiin. Tilat, joilla ei ole voimassaolevaa suunnitelmaa, eivät saa esim. kemera-tukia täysimääräisinä vaan alennettuina. Metsään.fi palvelu ei korvaa metsäsuunnitelmaa, eikä Metsäkeskuksen Julkiset palvelut - yksikkö huomioi kyseiseen palveluun kuulumista kemera-tukea korottavana seikkana. Kyseistä palveluahan markkinoidaankin metsänomistajien asiointipalveluna, jossa metsikkötietoja on nähtävissä. Metsäsuunnitelma laaditaan kymmenvuotiskaudelle. Metsaan.fi palvelun kustannukset nykyisellä hintatasolla ovat tuolta ajalta, e + alv. Keskimääräiselle hehtaarin metsätilalle se tarkoittaa hehtaari kustannuksena, e/ ha + alv. Metsänhoitoyhdistyksen laatiman metsäsuunnitelman hinta on vastaavanlaiselle tilalle, e + alv. Uusi jäsenetu Metsänhoitoyhdistyksen jäsenille Mhy Pohjois-Karjalan jäsenet saavat oman metsäsuunnitelmansa maksutta SilvaNetti verkkopalveluun. SilvaNetti on kätevä Internet-pohjainen metsäsuunnitelma, jossa on samat tiedot kuin perinteisessä paperisessa suunnitelmassakin. Silvanetin etuina ovat käytön ja tietojen löytämisen helppous. SilvaNetin kautta metsänomistaja voi tehdä laskelmia puukaupoista ja hoitotöistä, myös yhteydenotto omaan metsäasiantuntijaan hoituu kätevästi sen kautta. Voit käydä tutustumassa SilvaNetti -palveluun osoitteessa Käyttäjätunnus:Metsämaa Salasana: Mustikka Tilaa nyt uusi metsäsuunnitelma omalta metsäasiantuntijaltasi. Suunnitelman laadinnan hinta on,e perusmaksu +,e/ha + alv %. Kustannukset ovat verovähennyskelpoisia. Jussi Kettunen puun välinen kiikkulauta on purettava. Tuuleen suunnattuja tukia on siirrettävä puun energiakäytön tukemiseen. Se parantaisi sekä työllisyyttä, että valtiontaloutta. Samassa yhteydessä on syytä korjata ns. sahojen syöttötariffiin jäänyt valuvika. Puun energiakäyttö on näihin asti kasvanut tavoitteiden mukaisesti, vaikka poliittisella pelikentällä ei käytännön tekojen muodossa puun energiakäytölle ole juuri vastuun kantajia löytynyt. Tulevat kaksi talvea osoittavat onko jatkuuko puunkäytön kasvu vai onnistutaanko kasvu-ura kääntämään poliittisin päätöksin näivettymisen tieksi. Vähintä mitä poliittisilta päättäjiltä tässä tilanteessa voi toivoa on, että linjauksissa osataan varautua myös tilanteisiin, joissa Euroopan talous ei käy kuumana, eikä päästökauppa ohjaa aidosti puhtaampaan energian tuotantoon. Mikko Tiirola, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, MTK r.y.

13 Palat paikoilleen ja kokonaisuus kuntoon valtakirjalla puukauppaa vuonna tehneiden kesken arvottiin taulutelevisio VALTAKIRJALLA VALTAKIRJALLA PUUKAUPPAA PUUKAUPPAA VUONNA VUONNA TEHNEIDEN TEHNEIDEN KESKEN ARVOTTIIN KESKEN ARVOTTIIN TAULUTELEVISIO TAULUTELEVISIO Arvonta Arvonta suoritettiin suoritettiin Mhy Pohjois-Karjalan Mhy Pohjois-Karjalan Joensuun Joensuun toimistossa toimistossa.... ja ja voittaja on voittaja Outi Nissinen on Outi Nissinen Nurmeksesta. Nurmeksesta. Parhaimmat Parhaimmat onnittelut onnittelut voittajalle! voittajalle! Kun muuttaa yhtä palaa, menee usein koko paletti sekaisin tai sitten ihan oikealle paikalleen. Joskus paletti on jo valmiiksi niin sekava, että on järkevämpää laittaa yhden palan sijasta kaikki uusiksi samalla kertaa. Olen remontoinut ja seurannut sivusta uuden asuntoni kunnostamista jo koko viime syksyn, eikä loppua ihan vielä näy. Kun vanha asunto uudistetaan, ei välttämättä auta vetää vain pintaa toisensa päälle, vaikka sitä konstia edelliset asukkaat olivatkin kokeilleet ansiokkaasti useiden vuosikymmenten ajan. Tapetteja, kaakeleita ja jopa sähköjohtoja oli laiteltu kerroksittain päällekkäin ja niitä oli oikein herttaista purkaa. Tällä kertaa ulkokuoren sijasta lähti nimittäin ihan kaikki putkista sähköjohtoihin. Paletti oli siis aivan sekaisin ja alussa ja yli puolivälissäkin projektia oli sellainen olo, että lopun aamenta ei näy koskaan eikä missään. Mutta nyt on jo valoa ikkunoissa ja katossa ja voin jo varmasti sanoa, että tämä homma oli kaikkien niiden hampaankiristysten ja väsymyskiukkujen arvoinen. Näin vuoden alkumetreillä onkin hyvä aika sorkkia joko sitä yhtä palaa tai laittaa koko touhu uuteen uskoon. Varmasti moni onkin jo aloitellut remontoimaan elämäänsä jollakin saralla. Joku lupaa liikkua enemmän, toinen lupaa levätä enemmän, kolmas luo kokonaan uuden elämän, mutta yhtä kaikki pienetkin palaset vaikuttavat varmasti kokonaispeliin. Ihminen joka lisää liikuntaa, saa siihen ruumiinsa totutettuaan varmasti lisää energiaa, vaikka alussa tilanne tuntuisikin olevan päinvastainen. Se, joka onkin enemmän levon tarpeessa ja oppii pitämään välillä oikeasti rentoja päiviä, tuntee tämän varmasti kehossaan niinä aktiivisempina päivinä. POHJOIS-KARJALA Itse olen oikeastaan tänä vuonna päätynyt levon kannalle. On pakko antaa itselle armoa treenien suhteen, jos keho alkaa käydä liian kovilla. Oikean ja täydellisen lepopäivän pitäminen on ollut aina minulle todella haastavaa, mutta nyt olen sitäkin opetellut. Lepopäivä treeneistä ei nimittäin tarkoita sitä, että voi vaikkapa remontoida aamusta iltaan, vaan sitä, että ihan oikeasti löytää itsensä röhnöttämästä sen verran tiiviisti, että takamus tekee painojäljen sohvaan. Levon kunnollinen sekoittaminen harjoituspalettiin saa välillä sisäisen harjoitusnarkomaanin huutamaan, että olen laiska, mutta onneksi sydän tietää, että pääkin on välillä vähän sekaisin. Olen myös muuttanut toista pientä osaa harjoittelussani. Minun on nimittäin tarkoitus muokata jossain vaiheessa metsäseikkailu-uraani väärään moodiin joutunutta vatsalihastoimintaani niin, että alavatsatkin aktivoituisivat.. paremmin. Samalla lantioni nousee enemmän eteen ja pakaratkin aktivoituvat voimakkaammin. Toiveissa on tietysti, että selkäni voi paremmin ja että vauhtia tulee ihan hulluna lisää, kun saan kaikki lihakset toimimaan. Pienenä pelkona on toki myös se, että kun juoksuasento muuttuu, niin voi olla, että joku toinen osa paletista meneekin vähän sotkuun. Mutta katsellaan. Kun rauhassa ottaa, niin luultavasti hommat pelittävät niin, että keho on entistä ehompi. Onneksi lihakset ja pää oppivat näilläkin vuosilla uusia tapoja, kun vaan opettaa niitä niistä vanhoista ja pahoista tarpeeksi hyvin pois. Keväällä ja kesällä viimeistään onkin sitten sadonkorjuun aika. Ensi kesänä MM-kisamme pidetään Pohjois-Italiassa, jossa toivottavasti näen sitten, miten tällaisten pienten osasten muokkaaminen vaikuttaa kokonaiskuvaan. Voi olla, että uudistetun kodin lisäksi MM-kisojen lähtöviivalla on myös jokseenkin uudeksi remontoitu nainen ja remontti on vieläpä hyvin toteutettu. Kisametsissä ja katuviidakoissa kaahailee uusi minä, jonka juoksutyyli edustaa enemmän ylvästä tiikeriä kuin vanhaa kotikissaa. Hyvää vuotta, Yritystunnukset Mustavalko Liikemerkki värillinen / musta Liikemerkki värillinen / hopea Minna Kauppi Vahvat KESLA uutuudet! Kotimainen KESLA-kuormainja perävaunuyhdistelmä nyt hopea = % musta ERIKOISHINTAAN 9 9,- Alv % KESLA -kuormain KESLA -perävaunu -yhdistelmä,- Alv % VAHVA takasiltakuormaaja KESLA T ulottuvuus, m sähköinen esiohjaus jarruriipuke, ProG -koura 9,- Alv % Hinta voimassa.. saakka. Kampanjatuote poikkeaa kuvan tuotteesta.

14 Toimihenkilöuutiset Outokummun toimistossa palvelee toistaiseksi metsäasiantuntija Aku Kokkonen puh Kiteen toimistolla metsäsuunnitelmia tekee Kimmo Vartiainen, puh. Omistatko metsää? Saatat olla Pertti Harinen siirtyy lomien kautta eläkkeelle... Metsäomistajat Pohjois-Karjalan TAPAHTUMAKALENTERI METSÄVERO - koulutukset Joensuu.., Kitee.., Lieksa.., Nurmes.., Polvijärvi.. kts. tarkemmin erillinen ilmoitus Kevään metsätaitokisat 9.. Syksyn metsätaitokisat 9.. -viikot Naisten metsäpäivän retki.-.9. Monelle meistä on kertynyt arkista omaisuutta, jota emme ajattele varallisuutena. Jos sinun salavarallisuutesi koostuu vihreästä kullasta, me autamme puukaupparahojen sijoittamisessa, metsän vakuuttamisessa, metsätilakaupoissa ja metsätilan sukupolvenvaihdokseen liittyvissä asioissa. Lisätietoja osoitteessa op.fi/metsavarallisuus LEHMON KOIVU KY Ostamme järeitä koivuleimikoita Viilu-, vaneri- ja sahakoivua P.S. Myös tyvimäntyä Matti Niemeläinen Koivukuja 9, Lehmo, puh. () 9 matkap. 9, fax () 9 matti.niemelainen@nic.fi PuuMatti MITTAUS- JA METSÄPALVELU TERVETULOA Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan METSÄVERO-KOULUTUKSIIN JOENSUU.. klo.-. Paikka: Karelia AMK Sirkkala auditorio, Sirkkalantie A KITEE.. klo.-. Paikka: P-K Ammattiop. Puhos auditorio, Koivikontie LIEKSA.. klo.-. Paikka: Lieksan lukion audiotorio, Koulukatu NURMES.. klo.-. Paikka: Nurmestalo, Hannikaisen sali Kötsintie POLVIJÄRVI.. klo. -. Paikka: Lomakeskus Huhmari, Huhmarisentie Ilmoittautuminen kahvitarjoilujen vuoksi viimeistään pe.. puh. 9 tai marja.vartiainen@mhy.fi Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala ry Kuurnankatu b, Joensuu Laita ammattimies metsään: Taimikoiden perkaukset/ harvennukset Nuoren metsän hoito/ muut metsurin työt Puuston istutukset Rajojen aukaisut GPS-mittaukset jopa cm:n tarkkuudella (toiminut aiemmin kartoittajana ja mittamiehenä maanmittauslaitoksella) METSÄVEROTÄRPIT Tärkeät päivämäärät:.. Maa- ja metsätalouden veroilmoitukset asiakkailla Metsäveroilmoitusten palautuspäivät:.. Alv-velvolliset metsänomistajat.. Liikkeen- ja ammatinharjoittajat.. tai.. muut kuin alv-velvolliset kts. palautuspäivät veroilmoitusohjeista, palauta lomakkeet verotoimistoon tai sähköisesti Vinkkejä: Ota yhteyttä luotettavaan metsäntuntijaan: Matti Jyrkinen puh. matti.jyrkinen@puumatti.fi Purolantie, Kulho - Lue täyttöohjeet huolellisesti - Järjestä metsätalouden menojen ja tulojen kuitit (tositteet) aikajärjestykseen (kansioon) - Tee muistiinpanot vihkoon tai taulukkolaskentaohjelmaan kassaperiaatteen mukaisesti - Laske erilleen nettomenot ja alvit, laske summat - Tee sama tuloille - Täytä veroilmoitus- ja alv-lomakkeet, allekirjoita ja palauta - Lisätietoja Tule Metsänhoitoyhdistyksen metsäveroiltaan harjoittelemaan lomakkeen täyttöä.. Joensuussa,.. Kiteellä,.. Lieksassa,.. Nurmeksessa tai.. Polvijärvellä - Metsäveroilloissa saa lisätietoa metsävähennyksestä, matkakuluista, kemera-töiden tulojen ja menojen kirjaami sesta, varauksista, vuosimenoista, hankintatyöstä... - Ota yhteyttä oman alueesi metsäasiantuntijaan ja pyydä neuvoja sekä palvelua häneltä Yhteystiedot löydät tämän lehden takakannesta. Lisätietoa metsäveroilloista:

15 YHTEYSTIETOJEN PALVELUKORTTI Tällä palvelukortilla voitte tehdä osoitteenmuutoksen tai pyytää yhteydenottoa. Osoitteenmuutos tai puhelinnumero Toivon että otatte yhteyttä metsäasioissa En omista enää metsää NIMI: Vanha osoite: UUSI OSOITE: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Metsän sijaintikunta: Sähköpostiosoite: Suositut ja hyvätuottoiset taimet suomalaiseen metsään kasvattaa Pohjan Taimi. Kysy lisää omasta metsänhoitoyhdistyksestäsi! POHJAN TAIMI Juuan taimitarha, 9 Juuka P. 99, f Hyvä metsänomistaja, ilmoitathan yhteys - ja osoitetietojen muutoksista myös metsänhoitoyhdistykseen. Ilmoita myös, jos metsätilan omistussuhteessa tapahtuu muutos, perikunta lakkautuu tai tila myydään. Nämä tiedot eivät välity automaattisesti käyttöömme. Näin voimme palvella teitä oikeaan osoitteeseen. Kiitos! Vastaanottaja maksaa postimaksun Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala Tunnus Info: VASTAUSLÄHETYS Metsänhoitoyhdistys Pohjois- Karjalan valtuusto kokoontui syyskokoukseensa hotelli Kimmeliin joulukuun. päivä. Kokous oli siinä mielessä historiallinen, että metsänhoitomaksusta päätettiin viimeistä kertaa. Metsänhoitoyhdistyslain muutoksesta johtuen metsänhoitomaksu poistuu ja jatkossa valtuustossa päätetään yhdistyksen jäsenmaksusta. Valtuusto vahvisti hallituksen esityksen mukaisesti maksuksi entisen,, e/hehtaari. Perusmaksu on,9 euroa. Puun kysynnän ennakoidaan pysyvän hyvänä Tilannekatsauksessaan toiminnanjohtaja Pekka Nuutinen käsitteli mm. puumarkkinoita. Puukauppa on käynyt maakunnassa paremmin kuin vuosiin. Metsänhoitoyhdistyksen laatimien puunmyyntisuunnitelmien määrä lähenteli kahta miljoonaa kuutiota, joka on nykymuotoisen yhdistyksen historian korkein. Selviä piristymisen merkkejä vuodelle on näkyvissä etenkin sahatavaramarkkinoilla. Niin vientihintojen kuin määrienkin on ennustettu kohoavan muutamia prosentteja. Kemiallisen teollisuuden osalta tilanne on kaksijakoinen. Paperin kysynnän odotetaan edelleenkin laskevan, sen sijaan puupohjaisten pakkausmateriaalien menekki kasvaa. Vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio Valtuusto vahvisti hallituksen esitysten mukaisesti toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle. Toimintasuunnitelmassa varaudutaan uuden metsänhoitoyhdistysja metsälain sekä MTK:n järjestöuudistuksen asettamiin haasteisiin. Asiakas- ja jäsensuhdetta tiivistetään yhteydenottokampanjalla, jota jatketaan. Samalla tarjotaan palveluja, jotta metsien käyttöastetta pystyttäisiin entisestään kohottamaan. Talousarviossa liikevaihdossa pyritään säilyttämään n. miljoonan euron taso. Henkilöstökuluissa säästetään euroa edellisvuodesta. teli uutta, vuoden vaihteessa voimaan tullutta metsälakia. Uusi laki antaa metsänomistajille paljon enemmän vaihtoehtoja metsiensä käsittelyyn. Puuston ikään ja keskiläpimittaan perustuvista rajoituksista metsien käsittelyssä on luovuttu. Lisäksi on tullut lievennyksiä runkolukuihin, puuston pohjapinta-aloihin ja eri puulajien kasvatuskelpoisuuteen liittyviin rajoituksiin. Lisäksi yläharvennukset ja jatkuva kasvatus ovat tasavertaisia metsänkasvatuksen vaihtoehtoja. Uudistamisvelvoite säilyy Metsänhoitomaksusta päätettiin viimeisen kerran Metsänkäsittelyyn lisää vaihtoehtoja Johtava esittelijä Mikko Korhonen Metsäkeskuksesta esit- Kokousväki kyseli Mikko Korhoselta, onko uusi metsälaki niin väljä, että pystytäänkö sitä mitenkään rikkomaan? vaikeaa se on, kunhan muistaa tehdä metsänkäyttöilmoituksen sekä pysyy poissa :n kohteita. Aivan miten tahansa ei uudenkaan lain aikana voida toimia. Kestävän metsätalouden harjoittamisen edellytykset halutaan turvata jatkossakin. Uudistushakkuun jälkeen metsä on uudistettava kuten ennenkin. Uudistusvelvoite voi tulla myös tapauksissa, joissa kasvatushakkuussa tai erirakenteisten metsien käsittelyssä pohjapinta-ala tai runkoluku alittaa lain minimirajat. Pertti Harinen Kustantaja: Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan jäsenlehti / Päätoimittaja: Hannele Ärväs Toimituskunta: Pertti Harinen, Pekka Nuutinen, Jussi Kettunen, Annika Kontkanen Ilmoitukset: Marja Vartiainen Sivunvalmistus:LiperLaser Oy, Liperi Paino: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Painos:. kpl

16 JOENSUUN TOIMISTO JOENSUUN TOIMISTO Kuurnankatu b, Joensuu Kuurnankatu Puh. 9 b, Joensuu Puh. 9 Pekka Nuutinen Mika Lappalainen Pekka toiminnanjohtaja Nuutinen Mika kenttäpäällikkö, LappalainenLKV toiminnanjohtaja puh. kenttäpäällikkö, puh. LKV puh. puh. Risto Kannassalmi Hannele Ärväs kenttäpäällikkö, LKV markkinointisihteeri Risto Kannassalmi Hannele Ärväs puh. puh. kenttäpäällikkö, LKV markkinointisihteeri puh. Anna-Maija puh. Sirkka Portimo Laakkonen palkkasihteeri Anna-Maija toimistopäällikkö Sirkka puh. Portimo 9 Laakkonen puh. palkkasihteeri toimistopäällikkö puh. 9 puh. Marja Vartiainen toimistosihteeri puh. 9 Marja Vartiainen toimistosihteeri puh. 9 Mauri Hytönen Arto Soikkeli, LKV (Kontiolahden kk, (Lehtoi, Selkie, Mönni, Jakokoski, Romo, Onttola, Kulho, Joensuu, Hytönen Iiksenvaara, Arto Röksä Soikkeli, ja osa Kontio- LKV Mauri (Kontiolahden Mulo, Vouvinkylä) kk, (Lehtoi, lahtea) Selkie, Mönni, puh. Jakokoski, Romo, 9 Onttola, puh. Kulho, Joensuu, Iiksenvaara, Röksä ja osa Kontiolahtea) Mulo, Vesa Vouvinkylä) Kuusela Jani Paajanen (Kiihtelysvaara, Heinävaara, Keskijärvi, (Romppala, Venejoki, Varparanta ja osa puh. puh. 9 Hammaslahti) Kontiolahtea) Vesa Kuusela Jani Paajanen puh. 9 puh. (Kiihtelysvaara, Heinävaara, Keskijärvi, (Romppala, Venejoki, Varparanta ja osa Hammaslahti) Kontiolahtea) LIPERIN TOIMISTO puh. 9 puh. Varolantie, Liperi LIPERIN Jukka Behm, TOIMISTO LKV Pekka Miinalainen (Leppälahti, Kaatamo, Risti-Korpivaara) eteläinen Kiiessalo) (Liperi pohjoinen ja Varolantie, Liperi puh. 9 puh. Jukka Aija Koistinen, Behm, LKV LKV Pekka Markku Miinalainen Piironen, (Leppälahti, (Kuorevaara, Kaatamo, Sotkuma, Risti-Korpivaara) Käsämä, eteläinen (Suvisranta, Kiiessalo) Törisevä, Sola, (Liperi LKV pohjoinen ja puh. Vaivio) 9 puh. Sysmä, Harmaasalo, puh. Viinijärvi, Kompero) Aija Koistinen, LKV Markku puh. Piironen, Sakari Tikka (Kuorevaara, korjuupalveluesimies Sola, LKV Sotkuma, puh. Käsämä, 9 (Suvisranta, Törisevä, Vaivio) Sysmä, Harmaasalo, puh. Viinijärvi, Kompero) OUTOKUMMUN TOIMISTO puh. Sakari Kummunkatu Tikka, Outokumpu korjuupalveluesimies puh. 9 Anneli Könönen poissa toistaiseksi, sijaisena Aku Kokkonen OUTOKUMMUN (Rikkaranta, Maljasalmi, TOIMISTO Jäätsalo, Viuruniemi, Kummunkatu Varislahti), Outokumpu puh Anneli POLVIJÄRVEN Könönen poissa TOIMISTO toistaiseksi, sijaisena Polvijärventie Aku Kokkonen, Polvijärvi (Rikkaranta, Maljasalmi, Jäätsalo, Viuruniemi, Varislahti) puh. Annika Kontkanen 9 99 Kimmo Leppänen (Horsmanaho, Saarivaara, Pyöräkangas, Lipasvaara, (Kinahmo, Ruvaslahti, Marton- POLVIJÄRVEN Haapovaara, Teerivaara, Kokonvaara) TOIMISTO vaara, Kirkonkylä) Polvijärventie, puh. Polvijärvi 9 9 puh. Annika RÄÄKKYLÄN KontkanenTOIMISTO Kimmo Leppänen (Horsmanaho, Kinnulantie, Saarivaara, Pyöräkangas, Lipasvaara, Marton- (Kinahmo, Rääkkylä Ruvaslahti, Haapovaara, Teerivaara, Ilkka Pakarinen Kokonvaara) puh. 9 9 vaara, Kirkonkylä) puh. (Rääkkylän kunnan alueet ja Ikolansaari) puh. RÄÄKKYLÄN TOIMISTO Kinnulantie, Rääkkylä Tervetuloa paikalliseen toimistoon, me palvelemme! Tervetuloa paikalliseen toimistoon, etunimi.sukunimi@mhy.fi KITEEN TOIMISTO KITEEN TOIMISTO Olkontie, Kitee Olkontie, Kitee Pertti Karjalainen Jouni Mutanen, KED Pertti (Kiteenkylä, Karjalainen Loukunvaara, Misola, Lou- (Muljula, Suoparsaari, Piimäjärvi, Suorlah- Jouni (Muljula, Mutanen, Piimäjärvi, KED (Kiteenkylä, kunvaara, Rokkala, Riihijärvi, Misola, Suoparsaari, ti, Särkijärvi, Suorlahti, Särkijärvi, Ham- Hammaskallio, Haarajärvi, Närsäkkälä, Kontiola, Rokkala, Riihijärvi, Piimäjärvi) Ruppovaara) Närsäkkälä, Kontiola, maskallio, Haarajärvi, puh. puh. 9 Piimäjärvi) Ruppovaara) puh. Heikki Uuksulainen puh. Kimmo Vartiainen 9 (Kantosyrjä, Kiteenlahti, Päätye, Uuksulainen Potos- Kimmo puh. Vartiainen Metsäsuunnittelija Heikki (Kantosyrjä, kavaara, Kunonniemi, Kiteenlahti, Satulavaara, Päätye, Säyne- Potos- puh. Metsäsuunnittelija kavaara, järvi) Kunonniemi, Satulavaara, puh. Säynejärvi) puh. KESÄLAHDEN TOIMISTO Kesälahdentie A, 9 Kesälahti KESÄLAHDEN TOIMISTO Kesälahdentie Timo Heiskanen A, 9 Osmo Kesälahti Timonen (Kesälahti, Marjoniemi, Sarvisalo, Totkun- Varmo, Varmonniemi, (Purujärvi, Suitsa, Timo niemi, Heiskanen Villala) Osmo Kokonlahti, Timonen Kumpu, (Kesälahti, puh. Marjoniemi, Sarvisalo, Totkun- Varmo, (Purujärvi, Marttinansaari, Suitsa, Matri, Niukkala, Varmonniemi, Uukuniemi) Vesa Vänttinen puh. niemi, Villala) Kokonlahti, Kumpu, (Niinikumpu, Tasapää, puh. Heinoniemi, Marttinansaari, Matri, Leinävaara, Puhos, Niukkala, Uukuniemi) Vesa Puhossalo, Vänttinen Asikonsaari, Villala) Tasa- puh. (Niinikumpu, pää, puh. Heinoniemi, 9 Leinävaara, Puhos, Puhossalo, Asikonsaari, Villala) TOHMAJÄRVEN TOIMISTO Kirkkotie, Tohmajärvi puh. 9 Pirketta Heinonen Terho Multanen TOHMAJÄRVEN (Värtsilä, Petravaara, TOIMISTO (Onkamo, Tikkala, Kirkkotie Kemie itä,, Peionniemi, Kantosyrjä ja kola, Riikola, Kemie Tohmajärvi Murtoi, Akkala, Jouh- Järventaus) länsi, Saario, Vatala Pirketta puh. Heinonen 9 Terho ja Kutsu) Multanen (Värtsilä, Petravaara, (Onkamo, puh. Tikkala, 9 Kemie Olli Soininen itä, Peionniemi, (Kiihtelysvaaran Kantosyrjä kk ja kola, Riikola, Kemie Murtoi, Akkala, Jouh- Järventaus) etelä, Palo, Uskali, länsi, Saario, Vatala Oskola ja Huhtilampi) puh. 9 ja Kutsu) puh. puh. 9 Olli TUUPOVAARAN Soininen TOIMISTO (Kiihtelysvaaran kk Riikolantie, Tuupovaara etelä, Palo, Uskali, Oskola ja Huhtilampi) puh. Päivi-Elina Huttunen (Tuupovaara pohjoi- Raino Valtonen, LKV TUUPOVAARAN (Tuupovaara eteläinen eli Kinnasniemi, Kovero, Kortevaara, TOIMISTO nen eli Konnunniemi, Riikolantie, Tuupovaara Luutalahti, Öllölä, Sonkajanranta, Herajärvi, Pirttijärvi ja Hoilola, Saarivaara, Saarioinen) Kokinvaara) Päivi-Elina puh. Huttunen (Tuupovaara pohjoi- 9 Raino puh. Valtonen, LKV (Tuupovaara eteläinenen eli Konnunniemi, JUUAN eli Kinnasniemi, TOIMISTOKovero, Kortevaara, Luutalahti, Kauppakuja Öllölä,, 9 Sonkajanranta, Juuka Herajärvi, Pirttijärvi ja Hoilola, Saarivaara, Saarioinen) Reijo Heiskanen Kokinvaara) Henri Leppänen puh. (Nunnalahti, Timovaara, Larinsaari, Polvaara, Rahola, Vaikko, 9 puh. (Matara, Kajoo, Petrovela etelä ja Juuan Polvela pohjoinen, JUUAN TOIMISTO kylä etelä) Juuan kylä länsi ja Kauppakuja puh., 9 9 Juuka Halivaara) puh. Pekka Kajoksinen Reijo (Tuopanjoki, Heiskanen Ahmovaara, Koli, Hattusaa- Timo- (Matara, (Vuokko, Kajoo, Paalasmaa, Petro- Henri Jari Kotipohja Leppänen (Nunnalahti, vaara, ri ja Järvenpohja) Larinsaari, Polvela puh. etelä ja Juuan Polvela puh. pohjoinen, vaara, Juuan Rahola, kylä pohj.) Vaikko, kylä etelä) Juuan kylä länsi ja puh. 9 Halivaara) puh. Pekka Kajoksinen ENON TOIMISTO ENON Kauppatie TOIMISTO, Eno Kauppatie, Eno Anssi Kolehmainen, Eero Pelkonen Anssi LKV (Enonsalo, Kolehmainen, Siikavaara-Pahkavaara, Kuis- Eero (Eno Pelkonen pohjoinen eli LKV (Enonsalo, Siikavaara-Pahkavaara, Kuis- Ahveninen, (Eno Ahveninen, pohjoinen Kuusijärvi, Pielisjoki, eli ma, Luhtapohja, Tyrjänsaari, Tyrjä, Kivilahti, Kuusijärvi, Pielisjoki, Sar- Sarvinki, Pirttivaara ja ma, Luhtapohja, Tyrjänsaari, Tyrjä, Kivilahti, Haapalahti) Löytöjärvi, Aittovaara, Revonkylä) vinki, Pirttivaara ja Löytöjärvi, Aittovaara, puh. puh. Haapalahti) Revonkylä) puh. puh. LIEKSAN TOIMISTO Kuhmonkatu, Lieksa LIEKSAN TOIMISTO Kuhmonkatu, Lieksa Juhani Lehikoinen Joona Turunen, LKV (Vieki, Kylänlahti, (Hattuvaara, Ruunaa, Juhani Vaaralahti-Koriseva, Lehikoinen Joona Uusikylä, Turunen, Nurmijärvi LKV ja Porosaari) ja Kontiovaara) (Vieki, Kylänlahti, (Hattuvaara, Ruunaa, puh. 9 puh. 9 Vaaralahti-Koriseva, Uusikylä, Nurmijärvi ja Olavi Porosaari) Reittu ja Kontiovaara) puh. (Sarkkila, Vuonislahti, 9 puh. 9 Kelvä, Salonkylä, Jaakonvaara, Reittu Haapalahti, Olavi (Sarkkila, Eno pohjoinen) Vuonislahti, Kelvä, puh. Salonkylä, Jaakonvaara, Haapalahti, Eno ILOMANTSIN pohjoinen) TOIMISTO puh. Kalevalantie, 9 Ilomantsi ILOMANTSIN TOIMISTO Pekka Kyykallio Sami Suihko, LKV Kalevalantie (Kuuksenvaara,, Nuorajärvi, Hattuvaara, tö, Maukkula, Marjo- 9 (Ilomantsin Ilomantsiympäris- Käenkoski, Putkela, vaara, Ostronsaari, Pekka Ilaja ja Kyykallio Naarvansalo) Sami Melaselkä Suihko, ja Patrikka) LKV (Kuuksenvaara, puh. Nuorajärvi, Hattuvaara, tö, Maukkula, Marjo- (Ilomantsin puh. ympäris- Käenkoski, Timo Puustinen, Putkela, LKV vaara, Ostronsaari, Ilaja (Tokrajärvi, ja Naarvansalo) Kakonaho, Huhus, Sonkaja) Melaselkä ja Patrikka) puh. puh. puh. Timo Puustinen, LKV NURMEKSEN TOIMISTO (Tokrajärvi, Kakonaho, Porokylänkatu Huhus, Sonkaja), Nurmes puh. Jussi Kettunen Pertti Ryynänen NURMEKSEN (Höljäkkä, Lipinlahti, TOIMISTO korjuupalveluesimies, LKV Kynsiniemi, Pielisen Porokylänkatu saaristo pois lukien, puh. Nurmes 9 Porosaari) puh. 9 Jukka Rantonen, LKV Jussi Kettunen Pertti Ryynänen (Nurmeskylä länsi, (Höljäkkä, Pekka Tervashonka Lipinlahti, korjuupalveluesimies, Särkivaara LKV ja Salmen- Jokikylä, Savikylä, Pielisen (Nurmeskylä saaristo itä, pois lukien Petäiskylä, Porosaari) Mujejärvi, puh. kylä) 9 puh. Saramo ja 9 Kuohatin puh. 9 as.alue) Jukka Rantonen, LKV Pekka Tervashonka (Nurmeskylä länsi, (Nurmeskylä VALTIMON itä, TOIMISTO Jokikylä, Savikylä, Petäiskylä, Keskuskatu Mujejärvi,, Särkivaara, Valtimo Salmenkylä ja Kynsiniemi) Saramo ja Kuohatin as.alue) puh. 9 puh. Mika Baas Martti Hirvonen (Valtimo, Pajukoski, (Halmejärvi, Koiravaara, Koppelo, Rumo Karhunpää ja Ylikylä) VALTIMON puh. TOIMISTO ja Rumon yht.metsä) Keskuskatu, Valtimo puh. PÄÄKAUPUNKISEUDUN Mika METSÄNOMISTAJIEN Baas Martti Hirvonen (Valtimo, Pajukoski, (Halmejärvi, Koiravaara, Koppelo, Rumo Karhunpää PALVELUTOIMISTO ja Ylikylä) puh. Simonkatu (Maalaisten ja Rumon talo) yht.metsä) Helsinki puh. Tuomo Pesälä metsälakimies Puhelinpäivystys metsään liittyvissä lakiasioissa maanantaisin klo9-. Puh (, /min +pvm/mpm) PÄÄKAUPUNKISEUDUN METSÄNOMISTAJIEN PALVELUTOIMISTO Simonkatu Kati Häkkinen (Maalaisten metsäneuvoja talo) Helsinki puh. 9 palvelutoimisto@mhy.fi Tuomo Pesälä metsälakimies Puhelinpäivystys metsään liittyvissä laki-