Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan jäsenlehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan jäsenlehti"

Transkriptio

1 IA Itella Posti Oy Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan jäsenlehti / Toiminnanjohtajan kynästä s. Uusi metsälaki lisää vapautta ja vastuuta s. Uudet kotisivut avattu s. Maratoonarista metsänomistajaksi s. Maakunnan ostajien näkemyksiä puukaupasta s. Mhy-konkari ansaituille vapaille s. Metsäsuunnitelma metsänomistajan arvopaperi Ismo Pekkarinen/kuvaliiteri.fi s. Metsänhoitomaksusta päätettiin viimeisen kerran s.

2 Toiminnanjohtajan kynästä Hyvää puumarkkinavuotta Mennyt vuosi oli puukaupallisesti hyvä. Maailmantalouden epävarmoista uutisista huolimatta puukauppaa tehtiin niin Suomessa kuin Pohjois- Karjalassakin lähes ennätykselliseen tahtiin. Viime vuosien puukauppaa on leimannut keskustelu puumarkkinoiden toimimattomuudesta. Välillä on ollut pulaa puusta ja välillä puunostajista. Viime vuonna keskustelun sävy kuitenkin muuttui. saivat puunsa myytyä ja puunostajat saivat riittävästi jalostettavaa raaka-ainetta. Myös puunhintataso pysyi vakaana eikä hinnoista ollut suurta erimielisyyttä puukaupan osapuolten kesken. Voidaan siis todeta, että markkinat toimivat hyvin. Myös puukaupan tasaisuus yllätti. Puukauppaa tehtiin heti alkuvuodesta lähtien ja se pysyi tasaisena kesälomakautta lukuun ottamatta. Viime vuonna sääolosuhteet mahdollistivat pitkän ja hyvän talvikorjuukelin, joka teki tilaa myös talvileimikoille. Tänä vuonna tilanne on taas toinen, kun näyttää, ettei talvea edes tule. Edellytykset hyvälle ja tasaiselle puukauppavuodelle vaikuttaisivat olevan olemassa. Sahatavaran lähiajan markkinat näyttävät valoisilta. Sahateollisuuteen on joiltakin tahoilta aavisteltu jopa supersykliä. Myös sellun markkinatilanne on hyvä. Lisäksi pieniläpimittaiselle puulle on suunnitteilla lisää käyttöä myös Pohjois-Karjalaan jo toteutetun Fortumin pyrolyysilaitoksen lisäksi. Puuntuonti aiheuttaa kuitenkin huolta metsänomistajien keskuudessa. Puuta tuodaan maahamme jälleen jatkuvasti kasvavin määrin. Samaan aikaan metsissämme olisi vara lisähakkuisiin. Voin vain toivoa, että kasvava puun tuonti ei johda nyt kotimaisen puun ostorajoituksiin. Hyvin toimivat puumarkkinat kannattaa pitää käynnissä. Tämä on meidän kaikkien etu. Lähiaikojen puumarkkinanäkymät jatkuvat siis tasaisina. Metsänomistajien kannattaa tarjota puuta aktiivisesti markkinoille. Parhaan tuloksen puukaupoissa saavuttaa kilpailuttamalla leimikon ja käyttämällä metsänhoitoyhdistyksen ammattiapua. Toimihenkilömme ovat parhaita paikallisia puukaupan asiantuntijoita ja valmiita palvelemaan puukauppa-asioissa. Menestyksellistä puukauppavuotta ja tervetuloa metsäverokoulutuksiin! Pekka Nuutinen toiminnanjohtaja Edunvalvontaa ei voi ulkoistaa Tämän vuoden alussa uusiutunut Metsälaki antaa metsänomistajalle runsaasti uusia mahdollisuuksia omaisuutensa käytölle. Suurin muutos on, että uudistushakattavan puuston ikärajat ja järeysvaatimukset poistuvat kokonaan. Uudistushakkuille tai liian harvaksi hakatuille kasvatushakkuille jää edelleen velvoite uuden metsän aikaansaamiselle. Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvattaminen on sallittua samoin kuin siihen tähtäävien pienaukkojen (alle, ha) tekeminen ilman uudistamisvelvoitetta. Metsänhoitoyhdistyslain muutos vuoden alussa poistaa metsänhoitoyhdistyksiltä oikeuden kantaa metsänhoitomaksua, jolla tähän saakka on toteutettu metsänomistajien neuvonta ja koulutus sekä metsätalouden yleinen edistäminen. Lakimuutos tarkoittaa käytännössä sitä, että tämän vuoden syksyllä verottajalta metsänomistajalle tuleva metsänhoitomaksulappu on viimeinen. Jatkossa mhy perii jäseniltään vuosittaisen jäsenmaksun. Kolmas ja oikeastaan metsäedunvalvonnan kannalta tärkein asia ei ole lakimuutos, vaan Maa- ja Metsätalousyrittäjien Keskusliiton eli tuttavallisemmin MTK:n järjestöuudistus. Uudistus sai startin vuoden Liittokokouksen päätöksen mukaisesti, ja maalissa ollaan vuoden alkuun mennessä. Keskeinen muutos metsänomistajan kannalta on metsäedunvalvonnan muuttuminen siten, että metsänhoitoyhdistykset voivat halutessaan (ei siis ole pakko) liittyä MTK:n jäseniksi, jolloin puolestaan mhy:n jäsenenä oleva metsänomistaja saa MTK:n jäsenetujen lisäksi koko metsäedunvalvontaketjun Puun juurelta Brysseliin saakka käyttöönsä. Edunvalvontatyötä tehdään monessa tasossa. Paikallista ja osin maakunnallista edunvalvontaa tehdään metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöiden, ennen kaikkea metsäasiantuntijoiden toimesta. Arkadianmäen ja Brysselin -tason edunvalvonta on sitten puhtaasti MTK:n toimihenkilöiden ja johtavien luottamushenkilöiden heiniä. Siihen eivät mhy:n rahkeet ja osaaminen millään riitä. Miksi metsänomistajan kannattaa jatkossakin olla metsänhoitoyhdistyksen jäsen, vaikka siihen ei olisi mitään pakkoa? Eikö se riitä, että on markkinointikoulutukset käynyt firman ostomies lupaamassa yheksää hyvää ja kaheksaa kaunista? Vanhan sanonnan mukaan: Sen lauluja laulat, kenen leipää syöt! Tätä voisi suomentaa niin, että kun se ostomies saa palkkansa ja bonuksensa siltä firmalta, niin sen firman puolia se sitten työssänsä pitää, eikä metsänomistajan! Jouko Jaatinen

3 Uusi metsälaki lisää metsänomistajan vapautta ja vastuuta Metsälaki muuttui vuoden alusta. Uusi metsälaki antaa metsänomistajille aiempaa enemmän valinnanvapautta metsänkasvatukseen. Kasvatusmenetelmä valitaan metsänkäyttöilmoituksessa, joka on tehtävä vähintään päivää ennen hakkuuta. Siinä ilmoitetaan Metsäkeskukselle toteutetaanko kasvatushakkuu perinteisenä tasaikäisratkaisuna vai eriikäisrakenteeseen tähtäävänä hakkuuna. Valinta kasvatusmenetelmästä, mutta myös vastuu kasvatusmenetelmän valinnan tuloksista on metsänomistajalla. Eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus mahdollista Eri-ikäisrakenteisessa metsässä on nimensä mukaisesti eri-ikäisiä puita ilman taimikko-, nuori kasvatusmetsä- yms. kehitysvaiheita. Hakkuissa poistetaan yksittäisiä suuria, kypsiä puita. Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksen tavoitteena on suurten puiden alla kasvaneiden pienempien puiden elpyminen ja kasvun nopeuttaminen. Tavoitteena on myös uusien taimien syntyminen, joista osa kasvaa aikanaan suuriksi hakkuukelpoisiksi puiksi. Jatkuvan uudistumisen takia metsät joudutaan eriikäisrakenteisessa kasvatuksessa harventamaan hyvin harvoiksi, jotta uusien puiden syntyminen ja kasvu on mahdollista. Valopuulajit mänty ja koivu eivät kehity ja kasva muiden puiden alla, kuten varjopuulajina tunnettu kuusi. Uuden metsälain mahdollistama eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus vaatii paljon ammattitaitoa ja huolellisuutta. Menetelmä soveltuu parhaiten alueille, missä jo kasvaa eri-ikäisiä, -kokoisia ja elpymiskykyisiä puita ja missä puiden taimettuminen on ennustettavissa. Esimerkiksi latvustoltaan kaksikerroksellisilla turv la, eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus onnistuu todennäköisemmin kuin latvustoltaan yksikerroksellisilla, heinittyvillä kivennäismailla. Kokemuksia eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksesta tai kannattavuudesta on vähän. Uudistushakkuiden rajoitukset poistuvat Yksi uuden metsälain keskeisimmistä muutoksista koskee uudistushakkuiden ikä- ja järeysvaatimuksista luopumista. Vuodelta 99 olevassa aiemmassa metsälaissa uudistushakkuut olivat mahdollisia vasta, kun puusto oli riittävän iäkästä tai järeää. Uuden metsälain mukaan uudistaminen voidaan tehdä ilman ikä- tai järeysrajoitteita. Taloudellisesti on toki järkevää odottaa puuston järeytymistä, vaikka laki ei enää rajoita uudistushakkuiden ajoittamista. Metsän arvo kasvaa selvästi tukkipuuston määrän lisääntyessä. Uusia kymppipykälän elinympäristöjä Metsälain tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt, nk. kymppipykälän kohteet ovat luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön kannalta tavallista metsämaata arvokkaampia kohteita. Niitä ovat metsälain mukaan lähteiden, purojen ja norojen sekä alle, hehtaarin suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt, luonnontilaiset suot, rehevät lehtolaikut, soiden keskellä olevat kangasmetsäsaarekkeet, korkeat jyrkänteet, rotkot ja kurut sekä puuntuotannollisesti vähätuottoiset hietikot, kalliot, kivikot ja louhikot. Nämä kohteet säilyvät uudessa metsälaissa elinympäristöinä, missä voidaan tehdä vain varovaisia metsän hoito- ja käyttötoimenpiteitä, jotta elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään tai niitä vahvistetaan. Uudessa metsälaissa erityisen tärkeiden elinympäristöjen joukkoon on lisätty muurain-, metsäkorte- ja lähdekorvet. Maanomistaja voi saada ympäristötukea tai poikkeusluvan Metsäkeskukselta elinympäristökohteen käsittelyyn, jos käyttörajoitusten aiheuttama menetys on yli neljä prosenttia metsäkiinteistön puuston arvosta tai yli euroa. Uudistamisvelvoite säilyy Metsänuudistamisvelvoite säilyy metsälaissa. Metsänomistaja on velvollinen metsänuudistamiseen jos hakkuussa syntynyt avoin alue on yli, hehtaaria. Samalla käsittelyalueella olevat alle, hehtaarin aukot voidaan lukea kasvatushakkuisiin kuuluviksi. Metsänomistaja on velvollinen metsänuudistamiseen myös kasvatushakkuiden jälkeen, mikäli kasvatuskelpoisen puuston määrä hakkuiden seurauksena alittaa säännösten edellyttämän vähimmäismäärän. Kasvatuskelpoisen puuston nk. pohjapinta-alan on oltava Pohjois- Karjalan olosuhteissa vähintään - neliömetriä hehtaarilla riippuen kasvupaikan ravinteisuudesta ja siitä sijaitseeko metsä eteläosassa (Kitee, Rääkkylä, Liperi, Polvijärvi, Kontiolahti ja Joensuu) vai pohjoisosassa (Juuka, Nurmes, Valtimo, Lieksa ja Ilomantsi) maakuntaa. Uudistaminen voi tapahtua viljellen tai luontaisesti, mikäli luontainen uudistaminen on kasvupaikalla mahdollista. Uudistamisen varmistamiseksi on toteutettava tarvittaessa taimien kasvua haittaavan pensaiden ja puuston raivaus, heinäntorjunta sekä maanmuokkaus, sekä järjesteltävä vesitalous ja tarvittava täydennysviljely. Myös muusta taimikon jälkihoidosta on huolehdittava. Uuden metsän perustamistoimenpiteet on saatettava loppuun kolmen vuoden kuluessa puunkorjuusta kuten aiemmankin metsälain aikaan. Uudistaminen katsotaan tapahtuneeksi kun kasvatettava puusto on saavuttanut, metrin keskipituuden. Uudistamisaika on maksimissaan vuotta maakunnan etelä-osassa ja vuotta pohjois-osassa. Minimitiheydet ovat havupuuvaltaisissa taimikoissa ja lehtipuuvaltaisissa taimikoissa kasvatuskelpoista tainta hehtaarilla koko maakunnassa. Uudessa metsälaissa uudistamisvelvoite on poistettu vähätuottoisilta ojitetuilta soilta, missä runkopuun kasvu on alle kuutiometri hehtaarilla vuodessa sekä ennallistettavilta alun perin avoimilta soilta ja perinneympäristöiltä. Metsälain tärkein päämäärä on huolehtia metsän uudistamisesta ja kasvukyvystä, jotta kestävän metsätalouden edellytykset säilyvät jatkossakin. Anssi Niskanen aluejohtaja Mikko Korhonen johtava esittelijä

4 Metsäteollisuuden markkinanäkymät Uudet kotisivut on avattu Metsänhoitoyhdistykset kautta maan ovat saaneet uudet upeat kotisivut. Sivut löytyvät vanhan tutun osoitteen lisäksi myös osoitteesta Oman yhdistyksesi pääset valitsemaan kätevästi etusivun valikosta. Tämän jälkeen sivusto vuodelle Talouden elpymisessä on edelleen isoja kysymysmerkkejä Vuonna talouskasvu kiihtyy PTT:n arvion mukaan reiluun kahteen prosenttiin paranevan maailmantalouden suhdanteen imussa. Suomen bruttokansantuote on kuitenkin ensi vuonna kohtuullisesta talouskasvusta huolimatta edelleen pienempi kuin se oli vuonna. Suomen vienti kasvaa PTT:n ennusteen mukaan paranevan kysynnän ja kustannuskurin ansiosta ensi vuonna enemmän kuin tuonti. Viennin kasvu lisää kone- ja laiteinvestointeja maltillisesti. Kuluttajien luottamusta tukee varovaisesti paraneva työllisyystilanne. Maailmantaloudessa on kuitenkin monia piileviä riskejä, sekä taloudellisia että poliittisia, eikä eurokriisiäkään ole vielä ratkaistu. Kotimaassa julkisen sektorin velkaantuminen vaikeuttaa talouden elpymistä. Metsäteollisuuden vientitulojen ennakoidaan kasvavan Vuonna paino- ja kirjoituspaperin tuotanto ja vientimäärä supistuvat Suomessa PTT:n arvion mukaan kolmisen prosenttia vuodesta. Paino- ja kirjoituspaperin kysyntä vientimarkkinoilla jatkaa alenemistaan. Paperin keskimääräinen vientihinta nousee PTT:n ennusteen mukaan prosenttia vuonna. Paperin hintakehityksen kääntäminen selvästi nousevaksi edellyttää edelleen paperikoneiden sulkemisia. Kartongin tuotanto- ja vientimäärät puolestaan nousevat prosenttia vuonna. Kartongin keskimääräinen vientihinta nousee samoin prosenttia vuonna. Sellun keskihinta laskee vuonna PTT:n mukaan - prosenttia maailmanlaajuisesti lisääntyvän sellukapasiteetin myötä. Sellun tuotantomäärän PTT arvioi säilyvän vuonna vuoden tasolla, vientimäärä kasvaa prosenttia. PTT ennustaa sahatavaran tuotannon lisääntyvän kolme prosenttia vuonna. Kotimaan toimitukset pysyttelevät vuoden tasolla. Viennin PTT arvioi kasvavan ensi vuonna prosenttia. Kasvun painopiste säilyy Euroopan ulkopuolisilla markkinoilla. Euroopassa rakentamisen kasvu jatkuu vaatimattomana. Sahatavaran kokonaiskysynnän kasvun myötä Suomen sahatavaran keskivientihinta nousee prosenttia vuonna. Sahateollisuus nousee PTT:n arvion mukaan voitolliseksi käyntiasteiden nousun myötä. Puutuoteteollisuuden tulosta nostaa myös vanerintuotannon positiivinen tulos. Puukauppaan, markkinahakkuisiin, kantohintoihin ja metsätalouden kannattavuuteen ei ennakoida suuria muutoksia vuonna Vuonna metsäteollisuuden tukin, kuidun ja sahahakkeen käyttö nousee PTT:n arvion mukaan vajaalla miljoonalla kuutiometrillä noin miljoonaan kuutiometriin. Tästä kotimaisen puun osuus on miljoonaa kuutiometriä. Vuonna energiapuun käyttömäärä kasvaa PTT:n ennusteen mukaan edelleen ja yltää noin miljoonaan kuutiometriin. Puukauppa yksityismetsistä lisääntyy PTT:n ennusteen mukaan noin prosentilla vuodesta sahatavaran kysynnän nousun seurauksena. Vuonna markkinahakkuut yksityismetsissä kasvavat prosenttia ja ylittävät miljoonaa kuutiometriä. Ainespuun tuonnin PTT arvioi vuonna kasvavan prosenttia. Metsäteollisuustuotteiden tuotanto- ja vientimarkkinanäkymät heijastuvat puun hintakehitykseen. Puun nimellinen vuotuinen keskikantohinta nousee PTT:n mukaan prosenttia vuonna. Puun reaalihinta pysyttelee siten suurin piirtein vuoden tasolla. PTT arvioi hintamuutoksen olevan samansuuruinen kaikilla puutavaralajeilla. Bruttokantorahatulot yltävät PTT:n ennusteen mukaan vuonna, miljardiin euroon. Yksityismetsien hehtaarikohtaisen nettokantorahatulon PTT ennakoi nousevan prosenttia. Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Metsälinja a Oman yhdistyksesi pääset valitsemaan kätevästi etusivun valikosta. Tämän jälkeen sivusto muistaa sinut ja vie osoitteesta mhy.fi suoraan oman yhdistyksesi etusivulle. Ylävalikosta näet yhdistyksesi tarjoamien palveluiden kuvaukset mutta myös perustietoa ja ajankohtaista metsänomistamisesta. Toivomme uusien sivujen auttavan sinua löytämään entistä paremmin etsimäsi ja helpottavan asiointiasi metsänomistajien oman yhdistyksen kanssa. Palautetta uusista sivuista kuten myös muita viestejä meille voit lähettää etusivulta tai yhteystiedot-sivulta. Uusilla sivuilla kerrotaan selkeämmin yhdistyksen palveluista ja jäsenpalveluista. Uutuutena löydät sivuilta myös yhdistysten jäsenetuja ja alkaen hinnastoja eri metsätyölajeille. Etusivun valikosta löydät tietoa puukaupasta, metsänhoidosta, palveluista, metsänomistamisesta sekä ajankohtaisista asioista. Alavalikoista pääset tutustumaan tarkemmin palveluihimme sekä ottamaan suoraan yhteyttä asiantuntijoihimme. a

5 Kuvat: Hannele Ärväs Myös metsurin koulutuksen hankkinut, maratoonari ja metsänhoitoyhdistyksen sihteeri Marja Vartiainen nauttii metsätöistä ja metsässä liikkumisesta. Maratoonarista metsänomistajaksi Pohjois-Karjalan Metsänhoitoyhdistyksen toimiston puhelimessa vastaa reipas naisääni. Yhdistyksen sihteeri Marja Vartiainen on auttanut löytämään vastauksia metsänomistajien kysymyksiin yli kolmenkymmentä vuotta. Viimeiset kolme vuotta hän on työskennellyt Joensuun konttorissa, sitä ennen Kiteellä, missä myös omat metsät humisevat. Savu tuoksuu laavupaikan nuotiossa ja mäntytaimikko ravistelee sadepisaroita tuulessa. Marja Vartiainen on metsässä kotonaan säällä kuin säällä. Viime aikoina työn alla ollut taimikko on juuri saatu raivattua ja syksyn viimeiset marjat on säilötty talven varalle. Nyt on aika katsella omia metsäpalstoja sillä silmällä, missä seuraavaksi pitäisi aloittaa työt. - Mitä metsästä otat, on se laitettava takaisin tavalla tai toisella, vähintään istuttamalla uudet taimet, Marja Vartiainen tuumii. Metsä on kokonaisuus, jonka hoitamista Vartiaisen perheessä suunnitellaan pitkälle tulevaisuuteen. - Aikaa se ottaa, mutta käytetyn ajan saa myöhemmin tuplana takaisin, Marja hymyilee ja kohentelee tulta makkaranpaistoa varten. Laavulla ja hiihtäessä unohtuvat arjen asiat. Ja juostessa, jos selkä antaa myöten. Juoksu tuli Marja Vartiaiselle läheiseksi harrastukseksi jo parikymppisenä miehen suunnistus- ja ampumaharrastuksen myötä. - Mietin, että miksen minäkin lähtisi lenkille, koska mies treenasi säännöllisesti. Ensimmäisellä lenkillä jaksoin juosta neljä sataa metriä, hän hymyilee pilke silmäkulmassa. Siitä alkaen metsiä pitkin tuli juostua tosissaan. Silloin Kiteen pururadat ja kylätiet kävivät myös konkreettisesti tutuiksi. Vähitellen juoksuharrastus muuttui vakavaksi. Itselleen mieleenpainuvimman juoksun Marja teki Helsingin MM-kisoissa vuonna 9. Hän juoksi silloin kuudenneksitoista, ajalla.9.. Suunnitelmallista metsänhoitoa Oman työn myötä metsässä liikkuessa tulee aina katsottua puita tietyllä silmällä. Olisi hassua, jos ei tietäisi, mitä omissa metsissä tapahtuu. - Puu kasvaa niin eri tavalla paikasta ja olosuhteista riippuen. Raivaamaton metsä ihan särkee minulla silmään, Marja Vartiainen toteaa. Marja Vartiainen on kaupallisen tutkinnon lisäksi hankkinut myös metsurin koulutuksen. - Puoliso Soini Vartiainen ja pariskunnan metsäalalla työskentelevät pojat päivittivät itse metsäsuunnitelman opiskeluaikoinaan. Nuorempi Vartiaisten pojista työskentelee metsänhoitoesimiehenä ja vanhem- Laavu on hyvä taukopaikka raivauksen lomassa. Marja Vartiaisen metsäkahvit keitetään kunnon nokipannulla. pi metsäsuunnittelutehtävissä. Metsänhoitoyhdistykseltä Vartiaiset ostavat muokkaus- ja nuoren metsän hoitopalveluita sekä hyvälaatuisia taimia. Taimien istutus hoidetaan itse omalla porukalla. Kirvesmiehen tyttärenä Marja Vartiainen on nähnyt puun muuntuvan moneksi. Lapsuuden koti oli vanhempien yhdessä rakentama ja rakennettu puusta. Vartiaisten lähistöllä sijaitsevan kesämökin hirret kaadettiin omista metsistä. Mökki toimii hyvänä hengähdyspaikkana vapaa-ajalla ja taukotupana metsätöitä tehdessä. Marjan lapsuuden perheellä ei ollut omaa metsää, mutta marjastaminen ja sienestäminen sekä metsissä liikkuminen tulivat hyvin tutuiksi. Varsinaiseen metsänhoitoon hän perehtyi puolison kotitilalla. Vartiaisten metsät uudistuvat pääsääntöisesti istuttamalla. - Siten syntyy tasalaatuisempaa puustoa, mutta sopivilla paikoilla annetaan luonnon toki hoitaa taimikoituminen, Marja Vartiainen toteaa. - Kuten tässä laavun lähistöllä, Marja Vartiainen jatkaa ja katselee taimikkoa mielissään. Raivaussahan käyttö on minulle niin mieleistä, että nykyään metsään tulee lähdettyä, aina kun vaan aikaa on. Siinä tulee sopivasti liikuntaa ja näkee kättensä jäljen, hän hymyilee. Metsäelämää Lähistöllä parasta aikaa kokoontuvien metsästysseuran miesten suunnitelmat ja hirvien liikkeet ovat nekin Marjalla hyvin tiedossa. - Hirvet siirtyvät talveksi täältä vähän kauemmaksi, hän huomauttaa. Onneksi, sillä lähitaimikot ovat juuri siinä vaiheessa, että niihin ei tarvitsisi hirvien kajota. Vartiaisen perheessä liikutaan metsässä rentoutumismielessä. - Kerran kävelimme tässä lähellä ja huomasimme supikoiran kaivaneen hiekkatöyrääseen kolon. Menimme katsomaan, mutta kolosta pistikin esiin karhun pää. Tuli sitten kierrettyä vähän pidempi lenkki ja hyvä niin, sillä kun mieheni veli kävi myöhemmin samoilla kulmilla, hän huomasi jäljistä, että karhulla oli ollut siinä pesällä myös kaksi pentua, Marja Vartiainen kertoo. Sienestys ja marjastus on metsänomistajalle hyvä harrastus. Ja koiran kanssa kulkeminen. - Tänä vuonna ei tullut herkkutatteja kovin hyvin, mutta kyllä niitä hirvipaistin tai jääpaistin lisukkeeksi riittää. Suurin osa sienistä on suolattuna ja vähän myös pakastettuna. Puolukkaa on Vartiaisella survoksena ja tuoremehuna. Mustikkaa kerätään aina. Edellisvuotista metsävadelmaa on vielä varastossa, mutta hillaa käytiin keräämässä omilta mailta tänäkin vuonna vanhemman pojan vinkkien pohjalta. Polttopuut Vartiaiset ottavat omista metsistä. Uunissa ja mökin takassa käytetään sekapuuta, mutta savusaunaan kelpaa vain leppä. - Metsä ottaa aikaa, mutta antaa aina enemmän tilalle, Marja Vartiainen tiivistää. Teksti: Virpi Kurjenlento Marja Vartiaisen metsänhoidon vinkit: oma metsä tutuksi mieti aina, miten voit palauttaa sen, mitä metsästä olet ottanut ajan tasalla pidetty metsäsuunnitelma on hyvä tuki rohkeasti raivaamaan uuden metsänomistajan kannattaa ottaa yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen kysy aina neuvoa, tyhmiä kysymyksiä ei ole

6 m Puunmyyntisuunnitelmien puumäärät kumulatiivisesti Pohjois-Karjala (liitto): Kaikki hakkuutavat MTK / Repun hintainfo /.. Puukauppa vilkasta Pohjois- Karjalassa vuonna Vuonna puukauppoja tehtiin Pohjois-Karjalassa 9 prosenttia edellisvuotta enemmän. Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat yksityismetsistä puuta yli,9 miljoonaa kuutiometriä. Puukauppa käynnistyi alkuvuotena edellisvuosia vilkkaammin ja oli kävi kiivaimmillaan keväällä kelirikkokauden aikaan. Hiljaisen kesälomakauden jälkeen puukauppa piristyi jälleen hiljalleen syksyä kohti. Puunhinnat pysyivät suhteellisen vakaina koko vuoden, jonka vuoksi puukauppa tehtiin vilkkaasti. Pohjois-Karjalassa myrskyt eivät aiheuttaneet metsissä suurempia yhtenäisiä myrskytuhoja, ainoastaan pienialaisia paikallisia tuhoja oli koko maakunnan alueella. Myrskytuhoilla ei ollut merkittävää vaikutusta puukauppaan. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan leimausmäärä kasvoi edellisestä vuodesta prosenttia ja oli, miljoonaa kuutiometriä. Puun hintataso Puunmyyntisuunnitelma kannattaa teettää ajoissa Metsänomistaja, jos suunnittelet puukauppaa niin ota yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen. Oman metsäasiantuntijasi kanssa voit yhdessä suunnitella sopivan leimikon valmiiksi puunmyyntiä varten. Puunmyyntisuunnitelman laatiminen on metsänhoitoyhdistyksen jäsenille maksuton palvelu. Metsäasiantuntijaltasi saat samalla ajankohtaista tietoa paikallisesta puumarkkinatilanteesta sekä ostajien puuntarpeesta. Puumarkkinatilanteet vaihtelevat nopeastikin, joten valmis leimikko on mahdollista kilpailuttaa sopivana ajankohtana ja näin saat leimikollesi parhaan mahdollisen hinnan. Puukaupan kilpailutus kannattaa Puukaupan toimeksiannossa metsäasiantuntijasi kilpailuttaa puunmyyntierän puolestasi pyytämällä kaikilta alueen puunostajilta tarjouksen määräaikaan mennessä. Tarjousten vertailussa ostajat asetetaan paremmuusjärjestykseen ostajien tarjoamien yksikköhintojen ja toteutuneita tukinkatkontatietoja hyväksi käyttäen. Tarjousten vertailu esitellään metsäomistajalle puukaupan päätöksen tekoa varten. Puukaupan kokonaispalvelussa metsäasiantuntijasi hoitaa myös korjuunvalvonnan puolestasi. Risto Kannassalmi Yksityismetsien kantohinnat Pohjois-Karjalassa Mänty- Kuusi- Koivu- Mänty- Kuusitukki tukki tukki kuitu kuitu Uudistushakkuu,,,9,, Ensiharvennus,,9,,, Harvennushakkuu,,9,,, Hakkuutavat yhteensä,, 9,,, Lähde: Lähde: Mhy Pohjois-Karjalan Mhy hintaseuranta /m 9 /m 9 9 Kuitupuun kantohintakehitys viikoittain Pohjois-Karjala (liitto): Pystykauppa, Kaikki hakkuutavat (Sisältää erikoispuutavaralajit) Tukkipuun kantohintakehitys viikoittain Pohjois-Karjala (liitto): Pystykauppa, Kaikki hakkuutavat (Sisältää erikoispuutavaralajit) 9 Mäntykuitu Kuusikuitu Koivukuitu 9 viikon liukuva keskiarvo 9 9 viikon liukuva keskiarvo Mäntytukki Kuusitukki 9 9 MTK / Repun hintainfo / MTK / Repun hintainfo /..

7 Kysyimme maakunnan ostajien näkemyksiä viime vuoden ja tämän vuoden puukauppanäkymistä. Kysymykset:. Miten puukauppamarkkinoilla vuosi sujui - Kuinka kysyntä ja Pohjois-Karjalan puunostajien näkemyksiä - puukaupasta hinta vastasivat toisiaan?. Millaiset ovat näkymät puumarkkinoilla vuonna?. Millaiset ovat näkymät puutavaralajeittain vuodelle?. Vieläkö leimikoita sopii vuoden talvikorjuuseen? Janne Nissinen, piiripäällikkö Metsä Group Jari Takkinen, aluepäällikkö Harvestia Oy Kimmo Laukkanen, Metsäasiakaspäällikkö UPM POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN OSTAJIEN NÄKEMYKSET - PUUKAUPASTA Kysymys. Puukauppa on sujunut hyvin elokuusta Kysymys. Puukauppaa käytiin ennätystasaisesti Kysymys. - Kokonaistarjonta oli hyvä läpi vuo- Kysymys. Hyvää viime vuodessa oli se, että alkaen. Vuosi oli tasai- läpi koko vuoden. Tarjonta säilyi reipden, joskin ajoittain oli tarjonnassa puukauppoja tehtiin tasaisemmin läpi nen puukauppavuosi, Kysyntä tarjontaa jota siivitti voimakkaampaa vielä poikkeuksellisen hyvät korjuuolo- kauppaa käytiin vilkkaasti. Suuri kii- - Välillä pienoinen puute havutukeiskaupan sujuminen tasaiseen tahtiin paana aina loppuvuoteen saakka ja puutetta erityisesti mäntytukista vuoden kuin edellisenä vuonna. Puusuhteet Kysyntä aina lokakuulle ja tarjonta saakka. tasapainossa Tämä tos aktiivisille metsänomistajille puukauppavuodesta! Hyvästä ky- näkyi meillä myös selkeästi lisääntyneenä ta nosti luonnollisesti hintaa, mutta toi markkinoille samalla tarjontaa. niin määrällisesti kuin hinnallisesti on hyvä ja tarpeellinen asia. osuuspääomiin sijoittamisena. Tehtaiden Kysyntä puuhuolto tarjontaa saatiin pienempää hoidettua hyvin ja töiden toteutus oli hyvässä vauhdissa Metsä Group myös / metsänhoitopalveluissa. Janne Nissinen synnästä huolimatta hinnat sahatavaramarkkinoilla eivät kuitenkaan nousseet samassa suhteessa kantohintojen kanssa, Harvestia mikä näkyi Oy/Jari tuotannon Takkinen heikko- Kysymys. - Kesäkorjuukelpoiset päätehakkuuleimikot ovat UPM kysyttyjä / Kimmo Laukkanen Kysymys. Tehtaiden puunkäytöt ovat näillä näkymin aiempien Stora Enso vuosien / Riku tasolla Koskinen ja ko- Pahimmat myrskytuulet onneksi sina kannattavuutena. - Talvikorjuun ostomahdollisuutta ei timaisella puulla on hyvä kysyntä. POHJOIS-KARJALAN vuuttivat Pohjois-Karjalan. Kysyntä tarjontaa MAAKUNNAN voimakkaampaa OSTAJIEN NÄKEMYKSET pystytä - ostamaan PUUKAUPASTA läheskään tarjonnan Stora Enson ostotarve Itä-Suomessa Kysymys. mukaisia määriä. on normaalilla, edellisten vuosien tasolla. Kysymys Kysyntä. ja tarjonta tasapainossa Alkaneesta vuodesta odotetaan kysynnän ja tarjonnan osalta tasaista. Kysymys. Näkymät puumarkkinoilla Kysyntä tarjontaa ovat aina-voimakkaampakin alkuvuoden osalta kohtuullisen Etenkin havutukeilla ja koivukuidulla Kysymys. Kysyntä selkeät. Kauppaa tarjontaa käydään pienempää alkuvuonna Puutavaralajit kesä- ja Kysyntä kelirikkokohteista ja tarjonta tulevaa tasapainossa joka Puutavaralajit metsänomistajien kannattaa hyö- Puutavaralajit lutuimmat Puutavaralajit puutavaralajit, mutta muil- vallitsee tällä hetkellä hyvä kysyntä, Tukit ja koivukuitu ovat edelleen ha- Metsä kevättä Group ja kesää / Janne silmällä Nissinen pitäen. Sulan dyntää. Harvestia Uudistunut Oy/Jari metsälaki Takkinentuo uusia vaihtoehtoja UPM / Kimmo Laukkanen lakin lajeilla Stora Enso on kysyntää. / Riku Koskinen Pääpaino maan POHJOIS-KARJALAN Mäntytukki Kysyntä aikana korjattavat tarjontaa harvennus- pienempää MAAKUNNAN ja Mäntytukki OSTAJIEN ja lisää NÄKEMYKSET vastuuta metsienkäsittelyyn, Mäntytukki - PUUKAUPASTA ostossa suuntautuu Mäntytukki ensi kevään ja ke- Kuusitukkitarjoten samalla met- Kuusitukki sän puuhuollon Kuusitukki turvaamiseen. Halu- uudistushakkuukohteet Kuusitukki ovat ostoslistan kärjessä. Metsä Group Vuoden / Janne alku Nissinen näyttää sänomistajille Harvestia uusia Oy/Jari työkaluja Takkinen laiskan UPM / Kimmo Laukkanen tuimpia kohteita Stora ovat Enso järeät, / Riku kesäkorjuukelpoiset Koskinen siis tasaisen vakaalta, Kysyntä normaalilta tarjontaa puukauppavuodelta. voimakkaampaa pääoman vapauttamiseen ja kannat- päätehakkuuleimikot. Mäntykuitupuu Toisaalta muutoktavuuden Mäntykuitupuu parantamiseen metsätalou- Mäntykuitupuu Metsäenergiaa Mäntykuitupuu ostetaan valikoivasti. set puukauppamarkkinoilla Kysyntä ja tarjonta ovat mahdollisia. Kuusikuitupuu Nämä muutokset tulevat aina Kuusikuitupuu Kuusikuitupuu Kuusikuitupuu tasapainossa dessa. Puutavaralajit lopputuotemarkkinoiden Koivukuitupuu ja yleisen taloudellisen Kysyntä Kysymys Puutavaralajit. Puutavaralajit Puutavaralajit Mäntytukki tilanteen tarjontaa kautta. Oman pienempää Koivukuitupuu Koivukuitupuu Koivukuitupuu leimansa Energiapuu vuoden puukauppamark- Energiapuu Energiapuu Energiapuu Mäntytukki Mäntytukki Mäntytukki kinoille Kuusitukki Puutavaralajit Metsä voi lyödä Group viime / Janne kesänä Nissinen yleistyneet Kuusitukki Puutavaralajit Harvestia Oy/Jari Takkinen Kuusitukki Puutavaralajit UPM / Kimmo Laukkanen Kuusitukki Puutavaralajit Stora Enso / Riku Koskinen kirjanpainajatuhot, joiden leviämistä Mäntytukki tulevana kesänä vuoden Mäntytukki - Joissakin tapauksissa Mäntytukki voi sopia pää- Mäntytukki Kysymys. Mäntykuitupuu myrskyt Kuusitukki ovat edesauttaneet. Mäntykuitupuu Kuusitukki tehakkuumänniköitä Mäntykuitupuu Kuusitukkija -kuusikoita, Mäntykuitupuu Kuusitukki Kuusikuitupuu Kuusikuitupuu mutta Kuusikuitupuu talviharvennuksille ei valitettavasti ole enää tilaa. Kuusikuitupuu Kysymys. Koivukuitupuu Mäntykuitupuu Koivukuitupuu Mäntykuitupuu Koivukuitupuu Mäntykuitupuu Koivukuitupuu Mäntykuitupuu Energiapuu Kuusikuitupuu Puutavaralajit Energiapuu Kuusikuitupuu Puutavaralajit Energiapuu Kuusikuitupuu Puutavaralajit Energiapuu Kuusikuitupuu Puutavaralajit Koivukuitupuu Mäntytukki Koivukuitupuu Mäntytukki Koivukuitupuu Mäntytukki Koivukuitupuu Mäntytukki Kysymys. Energiapuu Kuusitukki Energiapuu Kuusitukki Energiapuu Kuusitukki Tämä talvi jää Energiapuu selvästi Kuusitukki lyhyemmäksi kuin edellinen hyvä talvikausi. Sik- Kysymys. si puhtaiden talviharvennuskohteiden Mäntykuitupuu Sopivia havutukkivaltaisia Mäntykuitupuu päätehakkuuleimikoita Mäntykuitupuu hankkimismahdollisuudet Mäntykuitupuu ovat rajalli- Kuusikuitupuu mahtuu vielä kulu- Kuusikuitupuu set. Kuntatasolla Kuusikuitupuu tilanne vaihtelee, jo- Kuusikuitupuu van talven korjuuohjelmaan. Varmista ten tarkempi pitäjäkohtainen tilanne Koivukuitupuu mahdollisuudet Koivukuitupuu paikalliselta Harvestian Koivukuitupuu kannattaa tarkistaa Koivukuitupuu paikallisilta metsäasiantuntijoiltamme. Energiapuu hankintaesimieheltä. Energiapuu Energiapuu Energiapuu POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN OSTAJIEN NÄKEMYKSET - PUUKAUPASTA Riku Koskinen, aluejohtaja Itä- Suomen hankinta-alue Stora Enso Kysymys. Talviharvennuskohteita kuluvan talven korjuuseen ei voida ostaa. Paikallisesti voi olla kysyntää talvella korjattaville mäntytukkivaltaisille uudistushakkuuleimikoille. POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN OSTAJIEN NÄKEMYKSET - PUUKAUPASTA Markkinatilanne puutavaralajeittain Kysyntä tarjontaa voimakkaampaa Kysyntä ja tarjonta tasapainossa Kysyntä tarjontaa pienempää Metsä Group / Janne Nissinen Harvestia Oy/Jari Takkinen UPM / Kimmo Laukkanen

8 hoitoyhdistys laatii tila-arviot myytävistä kiinteistöistä. Tilojen markkinointi ja asiakaspalvelu on keskitetty LKV-yhtiölle, jonka palveluksessa on neljätoista toimihenkilöä. Näin palvelut ovat helposti saatavilla koko Pohjois-Karjalan maakunnan ja Uukuniemen alueella. KAUPPA EI OLE AINOA VAIHTOEHTO Karjalan Metsätilat Oy LKV:n toiminta lähtee asiakkaan tarpeista. Metsätilan myyntiä suunniteltaessa on mahdollista huomata tilalla olevan aivan uusia, ennen tiedostomattomia mahdollisuuksia. Tällöin metsätilan kehittäminen esimerkiksi metsähoidollisin ja puukaupallisin menetelmin voi olla hyvä vaihtoehto. LKV-toimintaa hoitava henkilö on Karjalan välitystoiminnan Metsätilat lisäksi Oy on metsäalan metsäkiinteistöjen ammattilainen, jolla on sekä verotuksen että puumarkkinoiden välitykseen asiantuntemus. erikoistunut yhtiö, joka toimii Pohjois-Karjalan sekä Uukuniemen alueella. LAAJA ASIAKASKUNTA Metsätiloista kiinnostuneet ostajat ovat usein kyselleet Toiminnan myytävinä tarkoituksena olevia kiinteistöjä on täydentää metsänhoitoyhdistykseltä, vaikkei välitystoimintaa ole markkinoitu. metsänhoitoyhdistyksen Tämä on osoitus siitä, tarjoamia että ostajat palveluja luottavat ja yhdistyksen asiantuntemukseen. Karjalan Metsätilat avustaa Oy:llä on metsänomistajia valmiina laaja asiakaskunta, heidän metsäomaisuuden suurin osa maakunnan metsänomistajista on asiakkaitamme. hoidossa. KAIKKI VARMA PALVELUT JA TURVALLINEN SAMASTA PALVELU OSOITTEESTA Karjalan Kun olet Metsätilat myymässä Oy tilaasi, toimii saat yhteistyössä meiltä asiantuntevaa Metsänhoitoyhdistys palvelua. Olemme Pohjois-Karjalan apunasi kanssa. kaupan Metsänhoitoyhdistys kaikissa vaiheissa arvioista laatii kauppaan tila-arviot asti myytävistä sekä laadimme kiinteistöistä. tarvittavat Tilojen asiakirjat. markkinointi Neuvomme ja asiakaspalvelu ja avustamme on myös keskitetty SPV (sukupolvenvaihdos) LKV-yhtiölle, jonka - asioissa. palveluksessa on neljätoista toimihenkilöä. Näin palvelut ovat helposti saatavilla koko Pohjois-Karjalan maakunnan ja Uukuniemen alueella. ASIANTUNTIJAT PALVELEVAT PAIKALLISISSA TOIMISTOISSA KAUPPA Risto Kannassalmi, EI OLE AINOA LKV VAIHTOEHTO Jukka Behm, LKV Pertti Ryynänen, LKV Toimitusjohtaja, vastaava hoitaja Rääkkylä, puh. 9 Nurmes, puh. 9 Karjalan Metsätilat Oy LKV:n toiminta lähtee asiakkaan tarpeista. Metsätilan myyntiä suunniteltaessa on mahdollista huomata tilalla olevan aivan uusia, ennen tiedostomattomia SPV asiantuntija mahdollisuuksia. Joensuu, puh. Toimialue: Rääkkylä Toimialue: Valtimo, Juuka Tällöin Mika Lappalainen, metsätilan kehittäminen LKV esimerkiksi Joona Turunen, metsähoidollisin LKV ja puukaupallisin menetelmin voi olla hyvä Joensuu, vaihtoehto. puh. LKV-toimintaa hoitava Lieksa, henkilö puh. on välitystoiminnan 9 lisäksi Timo Puustinen, metsäalan ammattilainen, Toimialue: jolla Joensuu on sekä verotuksen että puumarkkinoiden Toimialue: Lieksa asiantuntemus. Ilomantsi, puh. LKV SPV asiantuntija LAAJA Arto Soikkeli, ASIAKASKUNTA LKV Jukka Rantonen, LKV Joensuu, puh. 9 Nurmes, puh. 9 Markku Piironen, LKV Metsätiloista kiinnostuneet ostajat ovat usein kyselleet myytävinä olevia kiinteistöjä metsänhoitoyhdistykseltä, vaikkei välitystoimintaa ole markkinoitu. Tämä on osoitus Toimialue: siitä, että Liperi, ostajat Outokumpu luottavat Toimialue: Kontiolahti Toimialue: Nurmes Liperi, puh. yhdistyksen Raino Valtonen, asiantuntemukseen. LKV Karjalan Sami Suihko, Metsätilat LKV Oy:llä on valmiina laaja asiakaskunta, suurin osa Tuupovaara, maakunnan puh. metsänomistajista on Ilomantsi, asiakkaitamme. puh. Anssi Kolehmainen, LKV Toimialue: Tohmajärvi, Pyhäselkä, Toimialue: Ilomantsi Eno, puh. Tuupovaara VARMA JA TURVALLINEN PALVELU Toimialue: Eno, Kiihtelysvaara Kun olet myymässä tilaasi, saat meiltä Aija asiantuntevaa Koistinen, LKV palvelua. Olemme apunasi kaupan kaikissa vaiheissa arvioista kauppaan asti sekä laadimme tarvittavat asiakirjat. Neuvomme Lisätietoja ja kohteistamme avustamme myös Jouni Mutanen, KED Liperi, puh. Kitee, puh. 9 Toimialue: Polvijärvi SPV Toimialue: (sukupolvenvaihdos) Kitee, Kesälahti, Uukuniemi - asioissa. ASIANTUNTIJAT PALVELEVAT PAIKALLISISSA TOIMISTOISSA Risto Kannassalmi, LKV Toimitusjohtaja, vastaava hoitaja Joensuu, puh. Mika Lappalainen, LKV Joensuu, puh. Toimialue: Joensuu Jukka Behm, LKV Rääkkylä, puh. 9 Toimialue: Rääkkylä Joona Turunen, LKV Lieksa, puh. 9 Toimialue: Lieksa Pertti Ryynänen, LKV Nurmes, puh. 9 Turvallinen Toimialue: Valtimo, metsän Juuka SPV asiantuntija ammattilainen välittää. Timo Puustinen, LKV Ilomantsi, puh. SPV asiantuntija Karjalan Metsätilat Oy Kuurnankatu b Joensuu Markku Piironen, puh. LKV Arto Soikkeli, LKV Jukka Rantonen, LKV Joensuu, puh. 9 Nurmes, puh. 9 Toimialue: Kontiolahti Toimialue: Nurmes Liperi, puh. Joensuu, Hoilola n., ha Toimialue: Liperi, Outokumpu Raino Pääosin Valtonen, nuoria metsiä LKV ja taimikoita Sami sisältävä Suihko, metsätila. LKV Hyvät metsästys mahdollisuudet. Tuupovaara, Puustoa on puh. n. m. Hintanäkemys Ilomantsi, puh. /tarjous viimeistään Anssi... Kolehmainen, LKV Toimialue: Raino Valtonen Tohmajärvi, puh. Pyhäselkä, Toimialue: Ilomantsi Eno, puh. Tuupovaara Toimialue: Eno, Kiihtelysvaara Nurmes, Savikylä n., ha Aija Koistinen, LKV Jouni Metsätila Mutanen, rehevillä KED metsäpohjilla ja Liperi, kasvavilla puh. puustoilla. Metsät heti harvennettavissa. Tilalla Kitee, purkukuntoiset puh. 9 hirsirakennukset. Toimialue: Puustoa on Polvijärvi n. m. Hintanäkemys Lisätietoja /tarjous kohteistamme Toimialue: viimeistään Kitee,... Kesälahti, Uukuniemi Jukka Rantonen puh. 9 Nurmes, Nurmeskylä n., ha Metsätilan kaksi hyväpuustoista palstaa, joissa heti hakattavaa puustoa. Toiselle palstalle metsätie ja toiselle valmis ajoura tieoikeudella. Puustoa on n. m. Hintanäkemys / tarjous viimeistään... Jukka Rantonen puh. 9 Valtimo, Rasimäki n., ha Kaksipalstainen metsätila, jossa varttuneiden ja uudistuskypsien metsien osuus lähes 9 %. Maantien varressa olevalla pihapalstalla pitkään asumattomana ollut purkukuntoinen asuintalo. Puustoa on n. m. Hintanäkemys /tarjous viimeistään... Jukka Rantonen puh. 9 TAPAHTUI SYKSYLLÄ Eino-, Oskari- ja Seija-myrsk kaatoivat metsiä Marras-joulukuussa myrskytuulet puhalsivat poikkeuksellisen voimakkaasti Etelä- ja Lounais-Suomessa ulottuen myös Savoon ja Keski-Suomeen saakka. Pohjois-Karjala välttyi onneksi taas kerran suuremmilta tuhoilta. Toiminnanjohtaja Pekka Nuutisen mukaan mitään laaja-alaisempia tuhoja ei ole tullut tietoon. Tuulenkaatoja on eniten aukkojen reunoilla sekä lähiaikoina harvennetuissa metsissä. Nuutinen kehottaa metsänomistajia tarkastamaan tilanteen oman metsänsä osalta. - Jos metsä on vakuutettu, kannattaa ottaa yhteyttä vakuutusyhtiöön tarkempien ohjeiden saamiseksi. Isommissa vahingoissa vakuutusyhtiö pyytää vahinkoarviota. Myrskytuhopuitten korjuu on vaarallista ja kannattaa jättää ammattilaisten tehtäväksi. Puunkorjuun järjes- Metsäasiantuntijat tutustumassa Brack laikkumätästäjään Metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöt tutustuivat koulutuspäivän aikan seen mätästäjään. Keväällä Mhy Pohjois-Karjalan käyttöön tuleva Brack omaisesti maanmuokkaukseen, joka takaa taimille ja siemenille parhaa tyypeillä. Ilomantsi, Kuuksenvaara n., ha Mäntyvaltainen tila, joka muodostuu kahdesta lähekkäin olevasta palstasta. Rehevillä kivennäismailla kuusta ja koivua. Tilan taimikoista huomattava osa hoidettu. Puustoa on n. m, josta välitön hakkuumahdollisuus n. m. Hintanäkemys /tarjous. Sami Suihko puh. Joensuu, Pirttivaara, määräala n. 9, ha Myytävä määräala on erillinen palsta. Tila sopiva soranottoon (murskausmahdollisuus). Tilalla on nuorta metsää ja taimikkoa. Puustoa on n. m. Hintanäkemys /tarjous. Timo Puustinen puh. Kontiolahti, Kontiolahti n., ha Mäntyvaltaista varttunutta kasvatusmetsää ja hoidettuja kuusentaimikoita. Harvennushakkuumahdollisuuksia lähitulevaisuudessa. Hintanäkemys /tarjous. Arto Soikkeli puh. 9 Joensuu, Hoilola, määräala tontti n., ha Lomarakennuspaikka rauhallisen Kanajärven rannalla Joensuun Hoilolassa. Tontilla järven lähellä noin -vuotiasta puustoa ja lopuosa taimikkoa. Hintapyyntö. Raino Valtonen puh. Joensuu, Hoilola, määräala tontti n., ha Lomarakennuspaikka rauhallisen Kanajärven rannalla Joensuun Hoilolassa. Tontilla noin -vuotiasta mäntyvaltaista puustoa. Hintapyyntö. Raino Valtonen puh. Lisätietoja kohteistamme Metsätiloista on jatkuvasti kysyntää, jos mietitte ostamista tai myymistä tervetuloa keskustelemaan asiantuntijoidemme kanssa paikallisiin toimistoihin! Pääkaupunkiseudun metsänomistajien vietettiin.. Helsingissä. Illan aikana puheenvuoroja ajankohtaisista Hakkarainen, kenttäpäällikkö Pertti Harinen sekä kuvassa esitelmää pitä punkiseudun metsänomistajien tupailta järjestetään mahdollisesti jo ke

9 9 yt a vedettävään Bracken kaksirivie-laikkumätästäjä soveltuu erint kasvuedellytykset kaikilla maatämiseksi kannattaa olla yhteydessä metsäasiantuntijoihimme, Nuutinen toteaa. Jos vahingoittuneita puita on yli kahdenkymmenen puun ryhmä, tulee ne lain mukaan poistaa hyönteistuhojen ehkäisemiseksi viimeistään ensi kesänä. Erityisesti kuusikoissa kirjanpainajatuhot uhkaavat kasvavia metsiä, joten asiaan kannattaa suhtautua vakavasti. Naisten raivaussahakurssit Naisten suosittuja raivaussahakursseja järjestettiin syksyllä Joensuussa, Lieksassa sekä Ilomantsissa. Päivän aikana käytiin läpi raivaussahauksen perusteita, sahan rakennetta ja huoltoa sekä työturvallisuusasioita. Ilomantsissa.. järjestetyn kurssin osallistujat pääsivät aamupäivän teoriaosuuden jälkeen testaamaan käytännön taitoja Mottimajan Tapio Kärkkäisen sekä Mhy:n metsäasiantuntijoiden Joona Turusen sekä Pekka Kyykallion opastuksella. en tupailtaa metsäasioista käyttivät MTK:n metsäjohtaja Juha vä metsälakimies Tuomo Pesälä. Seuraava pääkauväällä.

10 Kuva: Anna-Mari Tyyrilä Tuomo Parviainen (vas.), Kauko Sorjonen ja Pertti Harinen kokoustamassa 9-luvun lopulla. Pertti Harinen on nähnyt ja kokenut monet muutokset metsäalalla työvuosiensa aikana. Mhy-konkari ansaituille vapaille Pertti Harinen sai ensimmäisen tilinsä käpyjen keruusta, ja jo ennen sitä hän muistaa olleensa isänsä mukana metsätöissä alle kouluikäisenä. Metsistä muodostuikin Harisen elämänura. Eivätkä metsät jätä rauhaan nytkään hänen siirtyessään eläkevapaille. Metsäalalle kouluttautuminen ei ollut varsinaisesti suunniteltu juttu. - Lehti-ilmoituksesta näin, että metsäoppilaitoksissa oli opiskelijoiden haku meneillään. Tulin valituksi Kotkaan, josta valmistuin metsäteknikoksi. Metsätalousinsinööriksi jatkoin Joensuussa. Ensimmäinen työpaikka oli tarjolla Kuopiossa, metsähallituksen Etelä-Suomen piirikuntakonttorissa. Työ oli metsäsuunnittelua, eli kesät vierähtivät valtion mailla, ja viikonlopuiksi pääsi kotiin. Liperiin Harinen asettui Pohjois-Karjalan piirimetsälautakunnassa oli avoinna suunnittelijan paikka. Esikoinen oli syntymässä, ja halusimme lähemmäs kotiseutuja. Erikoinen piirre oli, että tuolloin metsänhoitoyhdistys maksoi osan suunnittelijan palkasta, vaikka hän olikin toisen leivissä. Noista ajoista lähtien Harinen on toiminut yksityismetsätalouden palveluksessa. Muutamaa vuotta myöhemmin alkoi näihin päiviin saakka kestänyt työura mhy:n palveluksessa. Ensiksi metsänhoidonneuvojana ja vuodesta 9 toiminnanjohtajana. Yhdistysten viimeisimmän fuusion jälkeen työtuoli sijoittui Joensuuhun, ja titteli muuttui kenttäpäälliköksi. Yhden mhy:n malli toimii Fuusioista Pertti Harisella on pelkkää hyvää sanottavaa, vaikka ainakin ensimmäiset yhdistymiset mietityttivät osaa metsänomistajista, ehkä pelottivatkin. Ensiksi lyöttäytyivät yhteen esimerkiksi Liperi, Polvijärvi ja Outokumpu, ja syntyi Länsi-Karjalan mhy. Kun pienemmistä fuusioista oli kertynyt ilmeisen positiivisia kokemuksia, koko Pohjois-Karjalan käsittävän mhy:n perustaminen ei juurikaan enää herättänyt soraääniä. - Yhdistyksiä oli siis aluksi, nyt on tämä yksi. Ainakin paperisota on helpottunut: aiemmin piti tehdä toimintasuunnitelmat, toimintakertomukset ja tilinpäätökset, nyt selvitään yksillä pumaskoilla. Yhden yhdistyksen mallista on hyötyä myös ensi vuonna, kun metsänhoitomaksu lakkaa. Yhdistys on tuolloin perinteinen yhdistys, joka kerää jäsenmaksut jäseniltään. - Metsänomistaja päättää, haluaako olla mukana vai ei. Ratkaisuja jäsenmaksun perimisestä ja sen kautta saatavista hyödyistä ei vielä ole. Visio on, että osan palveluista saa jäsenmaksua vastaan, ehkäpä laaditaan jäsenhinnasto, Harinen miettii. Joka tapauksessa yhdistys voi tarjota palveluja kenelle tahansa. Oletettavaa on, että ei-jäsenet maksavat palveluista korkeamman hinnan. Tiedossa ei ole myöskään hallintotapa. Onko se mhy:n valtuusto kuten nykyisin vai kenties jäsenkokous, joka olisi avoin kaikille. - Mutta sen tietää jo nyt, että maahamme syntyy erilaisia malleja, erilaisia käytäntöjä, Harinen sanoo. Oman haasteensa tuo kilpailu metsäkeskuksen kanssa. Kun se eriytti viranomaispuolen ja liiketoimintapuolen, metsäkeskus ja mhy alkoivat kilpailla samoista sieluista. - Mhy:llä on kuitenkin etulyöntiasema, sillä meillä on noin 9-prosenttinen asiakaskunta valmiina. Ja mhy:hän on tarkoituksella puolueellinen, metsänomistajien puolella. Valkoisista kartoista digitaali-aikaan Paljon on muuttunut Harisen työvuosien aikana. - Esimerkiksi alkuvuosina meillä oli metsässä mukana ns. valkoiset kartat eli peruskartat, joiden perusteella leimikot rajattiin. Se oli työlästä, Harinen muistaa hyvin. Tiedon kerääminen metsistä on mullistunut täysin. Nyt kaikki aineisto on digitaalisessa muodossa. - Kun ensimmäiset ilmakuvat tulivat, kuviot hahmotettiin niille, vahvennettiin tussikynillä ja siirrettiin sitten kelmuille. Joensuussa toimiston väki piirsi kartat valmiiksi. Veikko Asikainen (vas.), Erkki Pietarinen ja Pertti Harinen metsäretkellä Ruunaan Metsämieskodilla 9-luvulla. - Kesäisin täydensimme kuviotietoja, sitten lähetimme ne Tapioon tallennettaviksi, sieltä tuli virhelista korjattavaksi, ja vasta sitten saimme käsiimme lopulliset paperit. Näin syntyivät metsäsuunnitelmat. Metsänomistajille on jo useita vuosia tarjottu tietokonepohjaisia suunnitelmia, joita voi itse muokata metsissä tapahtuneiden muutoksien mukaan. Ne eivät kuitenkaan ole vielä lyöneet itseään läpi, vaikka ovatkin lisääntyneet. - Monet metsänomistajat tykkäävät edelleen perinteisistä paperisista suunnitelmista. Onneksi ne ovat tulleet selkeämmiksi; välillä suunnitelmissa oli liikaa tietoa. Mitä lakimuutokset tuovatkaan tullessaan? Harisen mukaan on vaikea arvioida, miten valmisteilla olevat uudet metsä- ja metsänhoitoyhdistyslait muuttavat metsien käsittelyä. - Vaikka uudistamisläpimitat poistuvat, en usko, että kuitumetsiä ryhdytään hakkaamaan. Sehän olisi rahan haaskuuta. Metsien uudistamisvelvoite säilyy. Viranomaiset saattavat käydä tarkastamassa uudistettuja alueita vuoden kuluttua, jolloin taimikon pitäisi olla vähintään puolimetristä. - Metsät kasvavat joka tapauksessa enemmän kuin puulle on käyttöä. Toista se oli vielä --luvuilla. Luontokohteiden entistä tarkempi huomioon ottaminen on Harisen mielestä hyvä asia. Kiitosta saa myös sertifiointi, sillä puun alkuperä kiinnostaa sitä

11 enemmän, mitä pidemmälle puuta jalostetaan. - Pienet puunostajat kyselevät todistuksia myös puiden osalta esimerkiksi silloin, kun viilukoivua tai tyvimäntyä ollaan viemässä Keski-Eurooppaan, Harinen mainitsee. Puulle on käyttöä jatkossakin Näinä aikoina eläköityvä Harinen jättää perinnöksi paitsi työnsä, myös muutamia toiveita metsänomistajille. - Kun metsänomistajat ikääntyvät, olisi hyvä tehdä päätökset metsien tulevaisuudesta ajoissa. Nyt on paljon tyhjäkäyntiä, mikä tarkoittaa myös tuoton menetyksiä. Harinen kiittelee viime vuonna päättynyttä sukupolvenvaihdoshanketta, joka oli hänen mielestään ylivoimaisesti paras projekti, jossa mhy on ollut mukana. Vaikka hanke päättyy, työ tiloilla jatkuu edelleen. - Sukupolvenvaihdos voidaan toteuttaa hyvin monella tavalla, kun edunjättäjä on vielä oikeustoimikelpoinen. Huonoin vaihtoehto on, että metsien kohtalo selviää vasta kuolinpesän selvityksessä, Harinen painottaa. Toinen mieltä painava asia on kestävän metsätalouden rahoitus. - Kemeran muutoksista on puhuttu ja puhuttu, mutta valmista ei ole tullut. Työn pitäisi olla pitkäjänteistä, kun ajatellaan vaikkapa urakoitsijoiden kalliita konehankintoja. Ja kolmanneksi: - Metsänomistajien kannattaa luottaa tulevaisuuteen ja hoitaa metsiään. Kyllä puulle on käyttöä ja uusia vaihtoehtoja keksitään lisää! Oikeita töitä, harrastuksia ja lapsukaisia Entä mitä suunnitelmia eläkevuosille? - Nyt pääse oikeisiin töihin suorittavalle puolelle, Harista naurattaa. Perheellä on metsiä Rääkkylässä ja Tohmajärvellä. Vaikka rästitöitä ei metsissä olekaan, rehevillä mailla riittää aina tekemistä. Pitkäaikaiselle metsästysharrastukselle jää myös enemmän aikaa. Joulun alla Harista muistettiin Pohjois-Karjalan Vuoden Erämies palkinnolla. - Ja nyt on sitten enemmän aikaa myös lastenlapsille. Muutoin ei mielessä ole suurempia suunnitelmia. Antoisia eläkepäiviä! Pertti Harinen ikä: synnyinkunta: Rääkkylä asuinkunta: koulutus: ammatti: perhe: näinä aikoina vuotta Liperi metsätalousinsinööri Anna-Mari Tyyrilä kenttäpäällikkö Pohjois-Karjalan mhy:ssä vaimo, kolme aikuista poikaa, kolme lapsenlasta ja lisää luvassa Metinfo Boorin puute koivikossa. Lannoitusta tehdään sekä metsän terveyden että tuoton vuoksi. Lannoituksen oikea-aikaisuus on tärkeää niin kustannusten hallinnan kuin kasvuhäiriöiden ehkäisyn vuoksi. Terveyslannoitus Boorin puute on ehkä tunnetuin ravinnehäiriö, mutta myös muita ravinne-epätasapainosta aiheutuvia puuston kasvuhäiriötä esiintyy. Boorinpuutteesta kärsivät yleisimmin viljavien maiden kuusikot, mutta myös koivu hyötyy boorilisästä. Kuusikoissa boorinpuute ilmenee monilatvaisuutena sekä pelkän tyven paksuuskasvuna pituuskasvun loppuessa. Varsinkin turv la puustoa voi vaivata myös kaliumin ja fosforin puute. Ravinne-epätasapaino ilmenee neulaston värimuutoksina. Lisäksi neulasista voi teettää ravinneanalyysin, mikäli silmämääräisesti ei pystytä määrittämään mikä lannoite olisi paras valita kohteelle. Kasvuhäiriöiden ennaltaehkäisy on parasta metsänhoitoa, mutta viimeistään siinä vaiheessa kun ensimmäiset merkit kehityshäiriöistä ilmenevät on syytä tarttua toimeen. Terveyslannoituksen vaikutus alkaa vuoden parin sisällä lannoitteen levittämisestä ja vaikutuksen huomaa silmissä. Kuka ei usko terveyslannoittamiseen, kokeileminen on paras keino muuttaa käsitystä. Kasvatuslannoitus Kun halutaan metsästä lisää tuottoa, kasvatuslannoitus on hyvä sijoitus. Kasvatuslannoituksen tuotto on parhaimmillaan -%, riippuen kohteesta. Lannoituksen ajankohta on harvennuksen jälkeen, jolloin lannoittaminen kohdistuu kasvatettaviin puihin. Kun puustosta on jo valmiiksi karsiutunut alaoksisto, ei ole riskiä, että lannoittaminen kasvattaisi pelkästään oksistoa. Kasvatuslannoite vaikuttaa metsän kasvuun - vuoden ajan. Lannoituksen tuotto perustuu kasvun paranemiseen, arvokasvun eli tukkiosan lisääntymiseen, hakkuutulojen aikaistumiseen, puun laadun paranemiseen ja kiertoajan lyhenemiseen. Kasvatus- ja terveyslannoituksella voidaan myös lykätä kunnostusojituksen tarvetta. Ajoissa tehty suometsän ensiharvennus yhdistettynä lannoitukseen lisää puuston kasvua ja sitä kautta puusto käyttää enemmän vettä, eikä vesi pääse vaivaamaan juurakkoa. Puuston järeydyttyä toiseen harvennukseen voidaan hakata ojalinjat auki ja tehdä tarvittaessa kunnostusojitus. Suunnitteilla olevat hankkeet metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan alueella Toteutumassa olevista hankkeista voi kysellä omalta metsäneuvojalta. Hankkeita yhdistellään mahdollisuuksien mukaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi, jolloin hehtaarikohtaisia levityskustannuksia saadaan pienennettyä. Polvijärven alueella tulevana maastokautena lentolevityksiä tehdään mm. Pyörökankaan sekä Teerivaaran suunnilla. Lannoitteet levitetään joko helikopterilevityksenä tai maalevityksenä metsätraktorilla. Yhtenäiset ja kuviorajoilta selkeät kuviot on järkevä levittää ilmalevityksenä, samalta varastopaikalta lennetään kahden kilometrin säteellä oleville kohteille. Pienemmät ja hajallaan olevat kohteet kannattaa tehdä maalevityksenä. Annika Kontkanen NYT ON AIKA SUUNNITELLA LANNOITUKSET! Metsän terveyslannoitukset ovat nyt alkaen ja kasvatuslannoitukset Boorin puute kuusella. Lannoituksesta metsälle terveyttä ja tuottoa Hinnat sisältävät lannoitteet sekä levityksen. Ota yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi, me palvelemme!, e/ha + alv %, e/ha + alv % Metinfo harrastukset: metsästys, kenneltoiminta Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala ry

12 Metsänomistajan kannattaa aina teettää metsäsuunnitelma metsätiloistaan. Metsäsuunnitelma kertoo metsien sen hetkisen tilan sekä tarvittavat hoito- ja hakkuutoimenpiteet. Suunnitelmallinen metsänhoitotoimenpiteiden toteuttaminen tarkoittaa parempaa metsäntuottoa. Hyvin hoidetun ja tuottavan metsätilan hinta myös mahdollisessa tilakaupassa on aina korkeampi kuin hoitamattoman tilan. Metsäsuunnitelma on myös metsäneuvonnan työväline Ajantasaisen metsäsuunnitelman pohjalta on aina helpompaa lähteä kartoittamaan metsätilan tarjoamia puukauppa - ja hoitotyö mahdollisuuk- Metsäsuunnitelma metsänomistajan arvopaperi Puolet kerätyistä marjoista annetaan verokarhulle. Eihän se nyt niin mene! Metsänhoitoyhdistyksestä kuulet kiertelemättä, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia sinulla metsänomistajana on. Samalta tiskiltä saat myös apua ja vinkkejä metsäverotukseen. Kysy lisää metsäverotuksesta ja muista palveluistamme lähimmästä metsänhoitoyhdistyksestä. Yhteystiedot löydät osoitteesta Metsänhoitoyhdistykset, MTK ja Metsänomistajien liitot. Kukaan ei tee metsänomistajien eteen niin paljon kuin me. sia. Metsäsuunnitelmaa tulisikin pitää metsäomaisuuden huolto- ja pankkikirjana, joka kertoo sen hetkisen tilanteen. Metsäsuunnitelman avulla on metsätilan tulot ja menot helpompi jaksottaa omalle taloudelle sopivaan tahtiin. Metsäteollisuuden ostotavoitteet ja metsänhoidollinen tarve eivät useinkaan ole sama asia. Teollisuus pyrkii ostamaan lähinnä avohakkuuleimikoita, koska korjuukustannukset ovat matalat ja pieneltä alueelta saadaan paljon puuta. Puunostajien kysyntä kohdistuu järeisiin metsiin jäävät metsänhoidollisesti välttämättömät ensiharvennukset monesti lapsipuolen asemaan firman miehen kanssa neuvotellessa. Metsänhoitoyhdistyksen tekemässä metsäsuunnitelmassa hakkuut suunnitellaan metsän ja maanomistajan ehdoilla. Metsänomistajana olet ratkaisevassa asemassa sen suhteen kuinka hyvin metsäsuunnitelma vastaa omia tavoitteitasi. Tuo rohkeasti esille omia näkökulmiasi metsienkäsittelystä sekä toiveitasi esim. riistan huomioimisesta. Suunnitelmaa laativa asiantuntija pyrkii huomioimaan kaikki näkökulmat koostaessaan sinun suunnitelmaasi. Metsäsuunnitelmasta turvaa taloudenpitoon Puustotietojen ajantasaisuus antaa metsänomistajalle hyvän kuvan hänen metsäomaisuutensa arvosta. Isojen tai yllättävien menojen varalta on hyvä olla tietoinen missä ne perämetsät vielä huojuvat pystyssä. Tällöin voidaan hyvinkin nopeasti kohdistaa puukauppa metsänomistajan tarpeiden mukaiseen alueeseen ja hakkuutapaan. Myös äkillisissä elämän myrskyissä metsäsuunnitelma nopeuttaa asioiden vireille saamista. Esim. äkillinen kuolemantapaus voi aiheuttaa hyvinkin nopeasti tarpeen saada tila-arvio metsäomaisuudesta. Myös monet muut taloudelliset syyt voivat johtaa tila-arvion tarpeeseen, kuten lainan vakuus, jälkiverot jne. Uusi, luotettava, metsäsuunnitelma Kohti hiilenmustaa energiapolitiikkaa EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka poukkoilee. Vain reilut neljä vuotta sen jälkeen, kun EU pääsi sopuun historiallisesta -paketista, komissio harkitsee paketin avaamista. On täysin mahdollista, että uusiutuvan energian erillistavoitteesta EU:ssa luovutaan ja EU sitoutuu ainoastaan yhteen yleistavoitteeseen eli kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Uusiutuvan energian saamat tuet tuntuvat harmittavan Euroopassa niin paljon, että uusiutuvaan energiaan tehdyt investoinnit ollaan valmiita uhraamaan, vaikka kivihiilen kulutus on ympäristöystävällisessä EU:ssa vahvassa kasvussa. EU:ssa maksettiin vuonna komission omien arvioiden mukaan erilaisia vero- ja investointitukia ydinvoimalle ja fossiilisille polttoaineille yhteensä miljardia euroa. Uusiutuvien energiamuotojen tuki oli kyseisenä vuonna puolet tästä eli miljardia euroa. Voi siis oikeutetusti kysyä, että mistä lähtökohdista EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaa tehdään ja kuka vetelee taustalla naruista? Kotimaassakin toki osataan. Syöttötariffijärjestelmien rakentamisen aikaan ajatuksena oli säilyttää toimijoille vaihtoehtoisena järjestelmänä vanha tukijärjestelmä. Tämän tarkoituksena oli huolehtia sellaista sähköntuottajista, jotka eivät syöttötariffeihin halua tai pääse sekaantumaan. Kataisen hallitus kuitenkin romutti vanhan järjestelmän ensi töikseen. Seuraavana ener- antaa hyvät tiedot tilan arvon määrittämiseen. Jos maastossa on tarvetta käydä, se on monesti vain tarkentava käynti jossa arvioitsija tarkistaa jotain tiettyä kuviota tai esim. tukkiosuuden paikkansa pitävyyttä. Miksi tilata metsäsuunnitelma, eikö metsaan.fi riitä? gialinjauksenaan hallitus korotti turpeen verotusta, jonka seurauksena yhdessä hiilen ja päästöoikeuksien markkinahintojen romahduksen seurauksena kivihiilestä on tullut lauhdetuotannossa halvin polttoaine sisämaata myöten. Kivihiilen kulutus onkin noussut vuodessa yli %. Turpeen veron korotuksen seurauksena puulle maksettavaa syöttötariffia jouduttiin valtiontukisäännösten takia laskemaan. Näin puun kilpailukyky suhteessa kivihiileen on heikentynyt oleellisesti. Jo tehtyjen päätösten seurauksena tilanne tulee edelleen pahenemaan, kun turpeen verotusta edelleen kiristetään. Ympäristö, vaihtotase tai työllisyys ei kiittele siitä, että puuta korvataan kivihiilellä. Kun tauti leviää yhdistettyyn sähkön- ja lämmön tuotantoon, voidaan puhua pienimuotoisesta itse aiheutetusta kansallisesta ympäristökatastrofista, josta vaihtotaseen heikkenemisenä maksetaan vielä kohtuuton hinta. Uusimmassa energiapolitiikkaa linjaavassa esityksessään hallitus korotti tuulivoimatavoitetta kolmasosalla aikaisempaan varsin kunnianhimoiseen tavoitteeseensa verrattuna. Tuulivoimatavoitteista vasta murto-osa hankkeista on saatu etenemään massiivisista tukilupauksista huolimatta. Edellisen hallituksen bioenergiaratkaisu oli jo sinänsä avokätinen tuulelle % kaikista tuista ja vain % tavoitteesta. Nyt alkaa olla käsillä se hetki, että paketti on avattava. Turpeen ja Metsaan.fi ei ole metsäsuunnitelma. Se on valtion viranomaistyönä koostettu tietopalvelu joka sisältää laserkeilauksella tuotettua metsikkötietoa. Laserkeilaus ei vielä ole kattavasti tehty koko maan alueella, alueilla joita ei vielä ole keilattu perustuvat metsaan.fi palvelun tiedot vanhoihin metsäsuunnitelmiin. Tilat, joilla ei ole voimassaolevaa suunnitelmaa, eivät saa esim. kemera-tukia täysimääräisinä vaan alennettuina. Metsään.fi palvelu ei korvaa metsäsuunnitelmaa, eikä Metsäkeskuksen Julkiset palvelut - yksikkö huomioi kyseiseen palveluun kuulumista kemera-tukea korottavana seikkana. Kyseistä palveluahan markkinoidaankin metsänomistajien asiointipalveluna, jossa metsikkötietoja on nähtävissä. Metsäsuunnitelma laaditaan kymmenvuotiskaudelle. Metsaan.fi palvelun kustannukset nykyisellä hintatasolla ovat tuolta ajalta, e + alv. Keskimääräiselle hehtaarin metsätilalle se tarkoittaa hehtaari kustannuksena, e/ ha + alv. Metsänhoitoyhdistyksen laatiman metsäsuunnitelman hinta on vastaavanlaiselle tilalle, e + alv. Uusi jäsenetu Metsänhoitoyhdistyksen jäsenille Mhy Pohjois-Karjalan jäsenet saavat oman metsäsuunnitelmansa maksutta SilvaNetti verkkopalveluun. SilvaNetti on kätevä Internet-pohjainen metsäsuunnitelma, jossa on samat tiedot kuin perinteisessä paperisessa suunnitelmassakin. Silvanetin etuina ovat käytön ja tietojen löytämisen helppous. SilvaNetin kautta metsänomistaja voi tehdä laskelmia puukaupoista ja hoitotöistä, myös yhteydenotto omaan metsäasiantuntijaan hoituu kätevästi sen kautta. Voit käydä tutustumassa SilvaNetti -palveluun osoitteessa Käyttäjätunnus:Metsämaa Salasana: Mustikka Tilaa nyt uusi metsäsuunnitelma omalta metsäasiantuntijaltasi. Suunnitelman laadinnan hinta on,e perusmaksu +,e/ha + alv %. Kustannukset ovat verovähennyskelpoisia. Jussi Kettunen puun välinen kiikkulauta on purettava. Tuuleen suunnattuja tukia on siirrettävä puun energiakäytön tukemiseen. Se parantaisi sekä työllisyyttä, että valtiontaloutta. Samassa yhteydessä on syytä korjata ns. sahojen syöttötariffiin jäänyt valuvika. Puun energiakäyttö on näihin asti kasvanut tavoitteiden mukaisesti, vaikka poliittisella pelikentällä ei käytännön tekojen muodossa puun energiakäytölle ole juuri vastuun kantajia löytynyt. Tulevat kaksi talvea osoittavat onko jatkuuko puunkäytön kasvu vai onnistutaanko kasvu-ura kääntämään poliittisin päätöksin näivettymisen tieksi. Vähintä mitä poliittisilta päättäjiltä tässä tilanteessa voi toivoa on, että linjauksissa osataan varautua myös tilanteisiin, joissa Euroopan talous ei käy kuumana, eikä päästökauppa ohjaa aidosti puhtaampaan energian tuotantoon. Mikko Tiirola, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, MTK r.y.

13 Palat paikoilleen ja kokonaisuus kuntoon valtakirjalla puukauppaa vuonna tehneiden kesken arvottiin taulutelevisio VALTAKIRJALLA VALTAKIRJALLA PUUKAUPPAA PUUKAUPPAA VUONNA VUONNA TEHNEIDEN TEHNEIDEN KESKEN ARVOTTIIN KESKEN ARVOTTIIN TAULUTELEVISIO TAULUTELEVISIO Arvonta Arvonta suoritettiin suoritettiin Mhy Pohjois-Karjalan Mhy Pohjois-Karjalan Joensuun Joensuun toimistossa toimistossa.... ja ja voittaja on voittaja Outi Nissinen on Outi Nissinen Nurmeksesta. Nurmeksesta. Parhaimmat Parhaimmat onnittelut onnittelut voittajalle! voittajalle! Kun muuttaa yhtä palaa, menee usein koko paletti sekaisin tai sitten ihan oikealle paikalleen. Joskus paletti on jo valmiiksi niin sekava, että on järkevämpää laittaa yhden palan sijasta kaikki uusiksi samalla kertaa. Olen remontoinut ja seurannut sivusta uuden asuntoni kunnostamista jo koko viime syksyn, eikä loppua ihan vielä näy. Kun vanha asunto uudistetaan, ei välttämättä auta vetää vain pintaa toisensa päälle, vaikka sitä konstia edelliset asukkaat olivatkin kokeilleet ansiokkaasti useiden vuosikymmenten ajan. Tapetteja, kaakeleita ja jopa sähköjohtoja oli laiteltu kerroksittain päällekkäin ja niitä oli oikein herttaista purkaa. Tällä kertaa ulkokuoren sijasta lähti nimittäin ihan kaikki putkista sähköjohtoihin. Paletti oli siis aivan sekaisin ja alussa ja yli puolivälissäkin projektia oli sellainen olo, että lopun aamenta ei näy koskaan eikä missään. Mutta nyt on jo valoa ikkunoissa ja katossa ja voin jo varmasti sanoa, että tämä homma oli kaikkien niiden hampaankiristysten ja väsymyskiukkujen arvoinen. Näin vuoden alkumetreillä onkin hyvä aika sorkkia joko sitä yhtä palaa tai laittaa koko touhu uuteen uskoon. Varmasti moni onkin jo aloitellut remontoimaan elämäänsä jollakin saralla. Joku lupaa liikkua enemmän, toinen lupaa levätä enemmän, kolmas luo kokonaan uuden elämän, mutta yhtä kaikki pienetkin palaset vaikuttavat varmasti kokonaispeliin. Ihminen joka lisää liikuntaa, saa siihen ruumiinsa totutettuaan varmasti lisää energiaa, vaikka alussa tilanne tuntuisikin olevan päinvastainen. Se, joka onkin enemmän levon tarpeessa ja oppii pitämään välillä oikeasti rentoja päiviä, tuntee tämän varmasti kehossaan niinä aktiivisempina päivinä. POHJOIS-KARJALA Itse olen oikeastaan tänä vuonna päätynyt levon kannalle. On pakko antaa itselle armoa treenien suhteen, jos keho alkaa käydä liian kovilla. Oikean ja täydellisen lepopäivän pitäminen on ollut aina minulle todella haastavaa, mutta nyt olen sitäkin opetellut. Lepopäivä treeneistä ei nimittäin tarkoita sitä, että voi vaikkapa remontoida aamusta iltaan, vaan sitä, että ihan oikeasti löytää itsensä röhnöttämästä sen verran tiiviisti, että takamus tekee painojäljen sohvaan. Levon kunnollinen sekoittaminen harjoituspalettiin saa välillä sisäisen harjoitusnarkomaanin huutamaan, että olen laiska, mutta onneksi sydän tietää, että pääkin on välillä vähän sekaisin. Olen myös muuttanut toista pientä osaa harjoittelussani. Minun on nimittäin tarkoitus muokata jossain vaiheessa metsäseikkailu-uraani väärään moodiin joutunutta vatsalihastoimintaani niin, että alavatsatkin aktivoituisivat.. paremmin. Samalla lantioni nousee enemmän eteen ja pakaratkin aktivoituvat voimakkaammin. Toiveissa on tietysti, että selkäni voi paremmin ja että vauhtia tulee ihan hulluna lisää, kun saan kaikki lihakset toimimaan. Pienenä pelkona on toki myös se, että kun juoksuasento muuttuu, niin voi olla, että joku toinen osa paletista meneekin vähän sotkuun. Mutta katsellaan. Kun rauhassa ottaa, niin luultavasti hommat pelittävät niin, että keho on entistä ehompi. Onneksi lihakset ja pää oppivat näilläkin vuosilla uusia tapoja, kun vaan opettaa niitä niistä vanhoista ja pahoista tarpeeksi hyvin pois. Keväällä ja kesällä viimeistään onkin sitten sadonkorjuun aika. Ensi kesänä MM-kisamme pidetään Pohjois-Italiassa, jossa toivottavasti näen sitten, miten tällaisten pienten osasten muokkaaminen vaikuttaa kokonaiskuvaan. Voi olla, että uudistetun kodin lisäksi MM-kisojen lähtöviivalla on myös jokseenkin uudeksi remontoitu nainen ja remontti on vieläpä hyvin toteutettu. Kisametsissä ja katuviidakoissa kaahailee uusi minä, jonka juoksutyyli edustaa enemmän ylvästä tiikeriä kuin vanhaa kotikissaa. Hyvää vuotta, Yritystunnukset Mustavalko Liikemerkki värillinen / musta Liikemerkki värillinen / hopea Minna Kauppi Vahvat KESLA uutuudet! Kotimainen KESLA-kuormainja perävaunuyhdistelmä nyt hopea = % musta ERIKOISHINTAAN 9 9,- Alv % KESLA -kuormain KESLA -perävaunu -yhdistelmä,- Alv % VAHVA takasiltakuormaaja KESLA T ulottuvuus, m sähköinen esiohjaus jarruriipuke, ProG -koura 9,- Alv % Hinta voimassa.. saakka. Kampanjatuote poikkeaa kuvan tuotteesta.

14 Toimihenkilöuutiset Outokummun toimistossa palvelee toistaiseksi metsäasiantuntija Aku Kokkonen puh Kiteen toimistolla metsäsuunnitelmia tekee Kimmo Vartiainen, puh. Omistatko metsää? Saatat olla Pertti Harinen siirtyy lomien kautta eläkkeelle... Metsäomistajat Pohjois-Karjalan TAPAHTUMAKALENTERI METSÄVERO - koulutukset Joensuu.., Kitee.., Lieksa.., Nurmes.., Polvijärvi.. kts. tarkemmin erillinen ilmoitus Kevään metsätaitokisat 9.. Syksyn metsätaitokisat 9.. -viikot Naisten metsäpäivän retki.-.9. Monelle meistä on kertynyt arkista omaisuutta, jota emme ajattele varallisuutena. Jos sinun salavarallisuutesi koostuu vihreästä kullasta, me autamme puukaupparahojen sijoittamisessa, metsän vakuuttamisessa, metsätilakaupoissa ja metsätilan sukupolvenvaihdokseen liittyvissä asioissa. Lisätietoja osoitteessa op.fi/metsavarallisuus LEHMON KOIVU KY Ostamme järeitä koivuleimikoita Viilu-, vaneri- ja sahakoivua P.S. Myös tyvimäntyä Matti Niemeläinen Koivukuja 9, Lehmo, puh. () 9 matkap. 9, fax () 9 PuuMatti MITTAUS- JA METSÄPALVELU TERVETULOA Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan METSÄVERO-KOULUTUKSIIN JOENSUU.. klo.-. Paikka: Karelia AMK Sirkkala auditorio, Sirkkalantie A KITEE.. klo.-. Paikka: P-K Ammattiop. Puhos auditorio, Koivikontie LIEKSA.. klo.-. Paikka: Lieksan lukion audiotorio, Koulukatu NURMES.. klo.-. Paikka: Nurmestalo, Hannikaisen sali Kötsintie POLVIJÄRVI.. klo. -. Paikka: Lomakeskus Huhmari, Huhmarisentie Ilmoittautuminen kahvitarjoilujen vuoksi viimeistään pe.. puh. 9 tai Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala ry Kuurnankatu b, Joensuu Laita ammattimies metsään: Taimikoiden perkaukset/ harvennukset Nuoren metsän hoito/ muut metsurin työt Puuston istutukset Rajojen aukaisut GPS-mittaukset jopa cm:n tarkkuudella (toiminut aiemmin kartoittajana ja mittamiehenä maanmittauslaitoksella) METSÄVEROTÄRPIT Tärkeät päivämäärät:.. Maa- ja metsätalouden veroilmoitukset asiakkailla Metsäveroilmoitusten palautuspäivät:.. Alv-velvolliset metsänomistajat.. Liikkeen- ja ammatinharjoittajat.. tai.. muut kuin alv-velvolliset kts. palautuspäivät veroilmoitusohjeista, palauta lomakkeet verotoimistoon tai sähköisesti Vinkkejä: Ota yhteyttä luotettavaan metsäntuntijaan: Matti Jyrkinen puh. Purolantie, Kulho - Lue täyttöohjeet huolellisesti - Järjestä metsätalouden menojen ja tulojen kuitit (tositteet) aikajärjestykseen (kansioon) - Tee muistiinpanot vihkoon tai taulukkolaskentaohjelmaan kassaperiaatteen mukaisesti - Laske erilleen nettomenot ja alvit, laske summat - Tee sama tuloille - Täytä veroilmoitus- ja alv-lomakkeet, allekirjoita ja palauta - Lisätietoja Tule Metsänhoitoyhdistyksen metsäveroiltaan harjoittelemaan lomakkeen täyttöä.. Joensuussa,.. Kiteellä,.. Lieksassa,.. Nurmeksessa tai.. Polvijärvellä - Metsäveroilloissa saa lisätietoa metsävähennyksestä, matkakuluista, kemera-töiden tulojen ja menojen kirjaami sesta, varauksista, vuosimenoista, hankintatyöstä... - Ota yhteyttä oman alueesi metsäasiantuntijaan ja pyydä neuvoja sekä palvelua häneltä Yhteystiedot löydät tämän lehden takakannesta. Lisätietoa metsäveroilloista:

15 YHTEYSTIETOJEN PALVELUKORTTI Tällä palvelukortilla voitte tehdä osoitteenmuutoksen tai pyytää yhteydenottoa. Osoitteenmuutos tai puhelinnumero Toivon että otatte yhteyttä metsäasioissa En omista enää metsää NIMI: Vanha osoite: UUSI OSOITE: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Metsän sijaintikunta: Sähköpostiosoite: Suositut ja hyvätuottoiset taimet suomalaiseen metsään kasvattaa Pohjan Taimi. Kysy lisää omasta metsänhoitoyhdistyksestäsi! POHJAN TAIMI Juuan taimitarha, 9 Juuka P. 99, f Hyvä metsänomistaja, ilmoitathan yhteys - ja osoitetietojen muutoksista myös metsänhoitoyhdistykseen. Ilmoita myös, jos metsätilan omistussuhteessa tapahtuu muutos, perikunta lakkautuu tai tila myydään. Nämä tiedot eivät välity automaattisesti käyttöömme. Näin voimme palvella teitä oikeaan osoitteeseen. Kiitos! Vastaanottaja maksaa postimaksun Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala Tunnus Info: VASTAUSLÄHETYS Metsänhoitoyhdistys Pohjois- Karjalan valtuusto kokoontui syyskokoukseensa hotelli Kimmeliin joulukuun. päivä. Kokous oli siinä mielessä historiallinen, että metsänhoitomaksusta päätettiin viimeistä kertaa. Metsänhoitoyhdistyslain muutoksesta johtuen metsänhoitomaksu poistuu ja jatkossa valtuustossa päätetään yhdistyksen jäsenmaksusta. Valtuusto vahvisti hallituksen esityksen mukaisesti maksuksi entisen,, e/hehtaari. Perusmaksu on,9 euroa. Puun kysynnän ennakoidaan pysyvän hyvänä Tilannekatsauksessaan toiminnanjohtaja Pekka Nuutinen käsitteli mm. puumarkkinoita. Puukauppa on käynyt maakunnassa paremmin kuin vuosiin. Metsänhoitoyhdistyksen laatimien puunmyyntisuunnitelmien määrä lähenteli kahta miljoonaa kuutiota, joka on nykymuotoisen yhdistyksen historian korkein. Selviä piristymisen merkkejä vuodelle on näkyvissä etenkin sahatavaramarkkinoilla. Niin vientihintojen kuin määrienkin on ennustettu kohoavan muutamia prosentteja. Kemiallisen teollisuuden osalta tilanne on kaksijakoinen. Paperin kysynnän odotetaan edelleenkin laskevan, sen sijaan puupohjaisten pakkausmateriaalien menekki kasvaa. Vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio Valtuusto vahvisti hallituksen esitysten mukaisesti toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle. Toimintasuunnitelmassa varaudutaan uuden metsänhoitoyhdistysja metsälain sekä MTK:n järjestöuudistuksen asettamiin haasteisiin. Asiakas- ja jäsensuhdetta tiivistetään yhteydenottokampanjalla, jota jatketaan. Samalla tarjotaan palveluja, jotta metsien käyttöastetta pystyttäisiin entisestään kohottamaan. Talousarviossa liikevaihdossa pyritään säilyttämään n. miljoonan euron taso. Henkilöstökuluissa säästetään euroa edellisvuodesta. teli uutta, vuoden vaihteessa voimaan tullutta metsälakia. Uusi laki antaa metsänomistajille paljon enemmän vaihtoehtoja metsiensä käsittelyyn. Puuston ikään ja keskiläpimittaan perustuvista rajoituksista metsien käsittelyssä on luovuttu. Lisäksi on tullut lievennyksiä runkolukuihin, puuston pohjapinta-aloihin ja eri puulajien kasvatuskelpoisuuteen liittyviin rajoituksiin. Lisäksi yläharvennukset ja jatkuva kasvatus ovat tasavertaisia metsänkasvatuksen vaihtoehtoja. Uudistamisvelvoite säilyy Metsänhoitomaksusta päätettiin viimeisen kerran Metsänkäsittelyyn lisää vaihtoehtoja Johtava esittelijä Mikko Korhonen Metsäkeskuksesta esit- Kokousväki kyseli Mikko Korhoselta, onko uusi metsälaki niin väljä, että pystytäänkö sitä mitenkään rikkomaan? vaikeaa se on, kunhan muistaa tehdä metsänkäyttöilmoituksen sekä pysyy poissa :n kohteita. Aivan miten tahansa ei uudenkaan lain aikana voida toimia. Kestävän metsätalouden harjoittamisen edellytykset halutaan turvata jatkossakin. Uudistushakkuun jälkeen metsä on uudistettava kuten ennenkin. Uudistusvelvoite voi tulla myös tapauksissa, joissa kasvatushakkuussa tai erirakenteisten metsien käsittelyssä pohjapinta-ala tai runkoluku alittaa lain minimirajat. Pertti Harinen Kustantaja: Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan jäsenlehti / Päätoimittaja: Hannele Ärväs Toimituskunta: Pertti Harinen, Pekka Nuutinen, Jussi Kettunen, Annika Kontkanen Ilmoitukset: Marja Vartiainen Sivunvalmistus:LiperLaser Oy, Liperi Paino: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Painos:. kpl

16 JOENSUUN TOIMISTO JOENSUUN TOIMISTO Kuurnankatu b, Joensuu Kuurnankatu Puh. 9 b, Joensuu Puh. 9 Pekka Nuutinen Mika Lappalainen Pekka toiminnanjohtaja Nuutinen Mika kenttäpäällikkö, LappalainenLKV toiminnanjohtaja puh. kenttäpäällikkö, puh. LKV puh. puh. Risto Kannassalmi Hannele Ärväs kenttäpäällikkö, LKV markkinointisihteeri Risto Kannassalmi Hannele Ärväs puh. puh. kenttäpäällikkö, LKV markkinointisihteeri puh. Anna-Maija puh. Sirkka Portimo Laakkonen palkkasihteeri Anna-Maija toimistopäällikkö Sirkka puh. Portimo 9 Laakkonen puh. palkkasihteeri toimistopäällikkö puh. 9 puh. Marja Vartiainen toimistosihteeri puh. 9 Marja Vartiainen toimistosihteeri puh. 9 Mauri Hytönen Arto Soikkeli, LKV (Kontiolahden kk, (Lehtoi, Selkie, Mönni, Jakokoski, Romo, Onttola, Kulho, Joensuu, Hytönen Iiksenvaara, Arto Röksä Soikkeli, ja osa Kontio- LKV Mauri (Kontiolahden Mulo, Vouvinkylä) kk, (Lehtoi, lahtea) Selkie, Mönni, puh. Jakokoski, Romo, 9 Onttola, puh. Kulho, Joensuu, Iiksenvaara, Röksä ja osa Kontiolahtea) Mulo, Vesa Vouvinkylä) Kuusela Jani Paajanen (Kiihtelysvaara, Heinävaara, Keskijärvi, (Romppala, Venejoki, Varparanta ja osa puh. puh. 9 Hammaslahti) Kontiolahtea) Vesa Kuusela Jani Paajanen puh. 9 puh. (Kiihtelysvaara, Heinävaara, Keskijärvi, (Romppala, Venejoki, Varparanta ja osa Hammaslahti) Kontiolahtea) LIPERIN TOIMISTO puh. 9 puh. Varolantie, Liperi LIPERIN Jukka Behm, TOIMISTO LKV Pekka Miinalainen (Leppälahti, Kaatamo, Risti-Korpivaara) eteläinen Kiiessalo) (Liperi pohjoinen ja Varolantie, Liperi puh. 9 puh. Jukka Aija Koistinen, Behm, LKV LKV Pekka Markku Miinalainen Piironen, (Leppälahti, (Kuorevaara, Kaatamo, Sotkuma, Risti-Korpivaara) Käsämä, eteläinen (Suvisranta, Kiiessalo) Törisevä, Sola, (Liperi LKV pohjoinen ja puh. Vaivio) 9 puh. Sysmä, Harmaasalo, puh. Viinijärvi, Kompero) Aija Koistinen, LKV Markku puh. Piironen, Sakari Tikka (Kuorevaara, korjuupalveluesimies Sola, LKV Sotkuma, puh. Käsämä, 9 (Suvisranta, Törisevä, Vaivio) Sysmä, Harmaasalo, puh. Viinijärvi, Kompero) OUTOKUMMUN TOIMISTO puh. Sakari Kummunkatu Tikka, Outokumpu korjuupalveluesimies puh. 9 Anneli Könönen poissa toistaiseksi, sijaisena Aku Kokkonen OUTOKUMMUN (Rikkaranta, Maljasalmi, TOIMISTO Jäätsalo, Viuruniemi, Kummunkatu Varislahti), Outokumpu puh Anneli POLVIJÄRVEN Könönen poissa TOIMISTO toistaiseksi, sijaisena Polvijärventie Aku Kokkonen, Polvijärvi (Rikkaranta, Maljasalmi, Jäätsalo, Viuruniemi, Varislahti) puh. Annika Kontkanen 9 99 Kimmo Leppänen (Horsmanaho, Saarivaara, Pyöräkangas, Lipasvaara, (Kinahmo, Ruvaslahti, Marton- POLVIJÄRVEN Haapovaara, Teerivaara, Kokonvaara) TOIMISTO vaara, Kirkonkylä) Polvijärventie, puh. Polvijärvi 9 9 puh. Annika RÄÄKKYLÄN KontkanenTOIMISTO Kimmo Leppänen (Horsmanaho, Kinnulantie, Saarivaara, Pyöräkangas, Lipasvaara, Marton- (Kinahmo, Rääkkylä Ruvaslahti, Haapovaara, Teerivaara, Ilkka Pakarinen Kokonvaara) puh. 9 9 vaara, Kirkonkylä) puh. (Rääkkylän kunnan alueet ja Ikolansaari) puh. RÄÄKKYLÄN TOIMISTO Kinnulantie, Rääkkylä Tervetuloa paikalliseen toimistoon, me palvelemme! Tervetuloa paikalliseen toimistoon, KITEEN TOIMISTO KITEEN TOIMISTO Olkontie, Kitee Olkontie, Kitee Pertti Karjalainen Jouni Mutanen, KED Pertti (Kiteenkylä, Karjalainen Loukunvaara, Misola, Lou- (Muljula, Suoparsaari, Piimäjärvi, Suorlah- Jouni (Muljula, Mutanen, Piimäjärvi, KED (Kiteenkylä, kunvaara, Rokkala, Riihijärvi, Misola, Suoparsaari, ti, Särkijärvi, Suorlahti, Särkijärvi, Ham- Hammaskallio, Haarajärvi, Närsäkkälä, Kontiola, Rokkala, Riihijärvi, Piimäjärvi) Ruppovaara) Närsäkkälä, Kontiola, maskallio, Haarajärvi, puh. puh. 9 Piimäjärvi) Ruppovaara) puh. Heikki Uuksulainen puh. Kimmo Vartiainen 9 (Kantosyrjä, Kiteenlahti, Päätye, Uuksulainen Potos- Kimmo puh. Vartiainen Metsäsuunnittelija Heikki (Kantosyrjä, kavaara, Kunonniemi, Kiteenlahti, Satulavaara, Päätye, Säyne- Potos- puh. Metsäsuunnittelija kavaara, järvi) Kunonniemi, Satulavaara, puh. Säynejärvi) puh. KESÄLAHDEN TOIMISTO Kesälahdentie A, 9 Kesälahti KESÄLAHDEN TOIMISTO Kesälahdentie Timo Heiskanen A, 9 Osmo Kesälahti Timonen (Kesälahti, Marjoniemi, Sarvisalo, Totkun- Varmo, Varmonniemi, (Purujärvi, Suitsa, Timo niemi, Heiskanen Villala) Osmo Kokonlahti, Timonen Kumpu, (Kesälahti, puh. Marjoniemi, Sarvisalo, Totkun- Varmo, (Purujärvi, Marttinansaari, Suitsa, Matri, Niukkala, Varmonniemi, Uukuniemi) Vesa Vänttinen puh. niemi, Villala) Kokonlahti, Kumpu, (Niinikumpu, Tasapää, puh. Heinoniemi, Marttinansaari, Matri, Leinävaara, Puhos, Niukkala, Uukuniemi) Vesa Puhossalo, Vänttinen Asikonsaari, Villala) Tasa- puh. (Niinikumpu, pää, puh. Heinoniemi, 9 Leinävaara, Puhos, Puhossalo, Asikonsaari, Villala) TOHMAJÄRVEN TOIMISTO Kirkkotie, Tohmajärvi puh. 9 Pirketta Heinonen Terho Multanen TOHMAJÄRVEN (Värtsilä, Petravaara, TOIMISTO (Onkamo, Tikkala, Kirkkotie Kemie itä,, Peionniemi, Kantosyrjä ja kola, Riikola, Kemie Tohmajärvi Murtoi, Akkala, Jouh- Järventaus) länsi, Saario, Vatala Pirketta puh. Heinonen 9 Terho ja Kutsu) Multanen (Värtsilä, Petravaara, (Onkamo, puh. Tikkala, 9 Kemie Olli Soininen itä, Peionniemi, (Kiihtelysvaaran Kantosyrjä kk ja kola, Riikola, Kemie Murtoi, Akkala, Jouh- Järventaus) etelä, Palo, Uskali, länsi, Saario, Vatala Oskola ja Huhtilampi) puh. 9 ja Kutsu) puh. puh. 9 Olli TUUPOVAARAN Soininen TOIMISTO (Kiihtelysvaaran kk Riikolantie, Tuupovaara etelä, Palo, Uskali, Oskola ja Huhtilampi) puh. Päivi-Elina Huttunen (Tuupovaara pohjoi- Raino Valtonen, LKV TUUPOVAARAN (Tuupovaara eteläinen eli Kinnasniemi, Kovero, Kortevaara, TOIMISTO nen eli Konnunniemi, Riikolantie, Tuupovaara Luutalahti, Öllölä, Sonkajanranta, Herajärvi, Pirttijärvi ja Hoilola, Saarivaara, Saarioinen) Kokinvaara) Päivi-Elina puh. Huttunen (Tuupovaara pohjoi- 9 Raino puh. Valtonen, LKV (Tuupovaara eteläinenen eli Konnunniemi, JUUAN eli Kinnasniemi, TOIMISTOKovero, Kortevaara, Luutalahti, Kauppakuja Öllölä,, 9 Sonkajanranta, Juuka Herajärvi, Pirttijärvi ja Hoilola, Saarivaara, Saarioinen) Reijo Heiskanen Kokinvaara) Henri Leppänen puh. (Nunnalahti, Timovaara, Larinsaari, Polvaara, Rahola, Vaikko, 9 puh. (Matara, Kajoo, Petrovela etelä ja Juuan Polvela pohjoinen, JUUAN TOIMISTO kylä etelä) Juuan kylä länsi ja Kauppakuja puh., 9 9 Juuka Halivaara) puh. Pekka Kajoksinen Reijo (Tuopanjoki, Heiskanen Ahmovaara, Koli, Hattusaa- Timo- (Matara, (Vuokko, Kajoo, Paalasmaa, Petro- Henri Jari Kotipohja Leppänen (Nunnalahti, vaara, ri ja Järvenpohja) Larinsaari, Polvela puh. etelä ja Juuan Polvela puh. pohjoinen, vaara, Juuan Rahola, kylä pohj.) Vaikko, kylä etelä) Juuan kylä länsi ja puh. 9 Halivaara) puh. Pekka Kajoksinen ENON TOIMISTO ENON Kauppatie TOIMISTO, Eno Kauppatie, Eno Anssi Kolehmainen, Eero Pelkonen Anssi LKV (Enonsalo, Kolehmainen, Siikavaara-Pahkavaara, Kuis- Eero (Eno Pelkonen pohjoinen eli LKV (Enonsalo, Siikavaara-Pahkavaara, Kuis- Ahveninen, (Eno Ahveninen, pohjoinen Kuusijärvi, Pielisjoki, eli ma, Luhtapohja, Tyrjänsaari, Tyrjä, Kivilahti, Kuusijärvi, Pielisjoki, Sar- Sarvinki, Pirttivaara ja ma, Luhtapohja, Tyrjänsaari, Tyrjä, Kivilahti, Haapalahti) Löytöjärvi, Aittovaara, Revonkylä) vinki, Pirttivaara ja Löytöjärvi, Aittovaara, puh. puh. Haapalahti) Revonkylä) puh. puh. LIEKSAN TOIMISTO Kuhmonkatu, Lieksa LIEKSAN TOIMISTO Kuhmonkatu, Lieksa Juhani Lehikoinen Joona Turunen, LKV (Vieki, Kylänlahti, (Hattuvaara, Ruunaa, Juhani Vaaralahti-Koriseva, Lehikoinen Joona Uusikylä, Turunen, Nurmijärvi LKV ja Porosaari) ja Kontiovaara) (Vieki, Kylänlahti, (Hattuvaara, Ruunaa, puh. 9 puh. 9 Vaaralahti-Koriseva, Uusikylä, Nurmijärvi ja Olavi Porosaari) Reittu ja Kontiovaara) puh. (Sarkkila, Vuonislahti, 9 puh. 9 Kelvä, Salonkylä, Jaakonvaara, Reittu Haapalahti, Olavi (Sarkkila, Eno pohjoinen) Vuonislahti, Kelvä, puh. Salonkylä, Jaakonvaara, Haapalahti, Eno ILOMANTSIN pohjoinen) TOIMISTO puh. Kalevalantie, 9 Ilomantsi ILOMANTSIN TOIMISTO Pekka Kyykallio Sami Suihko, LKV Kalevalantie (Kuuksenvaara,, Nuorajärvi, Hattuvaara, tö, Maukkula, Marjo- 9 (Ilomantsin Ilomantsiympäris- Käenkoski, Putkela, vaara, Ostronsaari, Pekka Ilaja ja Kyykallio Naarvansalo) Sami Melaselkä Suihko, ja Patrikka) LKV (Kuuksenvaara, puh. Nuorajärvi, Hattuvaara, tö, Maukkula, Marjo- (Ilomantsin puh. ympäris- Käenkoski, Timo Puustinen, Putkela, LKV vaara, Ostronsaari, Ilaja (Tokrajärvi, ja Naarvansalo) Kakonaho, Huhus, Sonkaja) Melaselkä ja Patrikka) puh. puh. puh. Timo Puustinen, LKV NURMEKSEN TOIMISTO (Tokrajärvi, Kakonaho, Porokylänkatu Huhus, Sonkaja), Nurmes puh. Jussi Kettunen Pertti Ryynänen NURMEKSEN (Höljäkkä, Lipinlahti, TOIMISTO korjuupalveluesimies, LKV Kynsiniemi, Pielisen Porokylänkatu saaristo pois lukien, puh. Nurmes 9 Porosaari) puh. 9 Jukka Rantonen, LKV Jussi Kettunen Pertti Ryynänen (Nurmeskylä länsi, (Höljäkkä, Pekka Tervashonka Lipinlahti, korjuupalveluesimies, Särkivaara LKV ja Salmen- Jokikylä, Savikylä, Pielisen (Nurmeskylä saaristo itä, pois lukien Petäiskylä, Porosaari) Mujejärvi, puh. kylä) 9 puh. Saramo ja 9 Kuohatin puh. 9 as.alue) Jukka Rantonen, LKV Pekka Tervashonka (Nurmeskylä länsi, (Nurmeskylä VALTIMON itä, TOIMISTO Jokikylä, Savikylä, Petäiskylä, Keskuskatu Mujejärvi,, Särkivaara, Valtimo Salmenkylä ja Kynsiniemi) Saramo ja Kuohatin as.alue) puh. 9 puh. Mika Baas Martti Hirvonen (Valtimo, Pajukoski, (Halmejärvi, Koiravaara, Koppelo, Rumo Karhunpää ja Ylikylä) VALTIMON puh. TOIMISTO ja Rumon yht.metsä) Keskuskatu, Valtimo puh. PÄÄKAUPUNKISEUDUN Mika METSÄNOMISTAJIEN Baas Martti Hirvonen (Valtimo, Pajukoski, (Halmejärvi, Koiravaara, Koppelo, Rumo Karhunpää PALVELUTOIMISTO ja Ylikylä) puh. Simonkatu (Maalaisten ja Rumon talo) yht.metsä) Helsinki puh. Tuomo Pesälä metsälakimies Puhelinpäivystys metsään liittyvissä lakiasioissa maanantaisin klo9-. Puh (, /min +pvm/mpm) PÄÄKAUPUNKISEUDUN METSÄNOMISTAJIEN PALVELUTOIMISTO Simonkatu Kati Häkkinen (Maalaisten metsäneuvoja talo) Helsinki puh. 9 Tuomo Pesälä metsälakimies Puhelinpäivystys metsään liittyvissä laki-

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.2007

Lisätiedot

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Metsäneuvoja Kati Nieminen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja/omistajat Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien

Lisätiedot

Energiapuun laadukas korjuu 20.05.2011

Energiapuun laadukas korjuu 20.05.2011 Energiapuun laadukas korjuu 20.05.2011 Metsäliitto Osuuskunta Petri Toivanen 1 Joensuun piiri 2011 Piirin esikunta: Piiripäällikkö Apulaiskorjuupäällikkö Toimistonhoitaja Jäsenpalveluesimies 50-100% metsänhoitoesimies

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Suomen metsäkeskus Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Esityksen sisältö Metsään.fi palvelu Uusi metsälaki 28.11.2012 Metsään.fi sähköinen asiointipalvelu Palvelu avattu metsänomistajille

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn

Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn 37. Päättäjien Metsäakatemia Vieremällä 24.9.2014 Markku Remes, edistämispalvelujen päällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Pohjois-Savo Metsälaki

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 9.6.2006 825 Puukauppa piristyi toukokuussa kuusitukki ennätyshinnoissa

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2004 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.6.2004 727 Puun hintojen lasku pysähtynyt Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa tammikuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.2.2006 806 Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa Metsäteollisuus

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014 Erirakenteinen metsänkasvatus Tiina Ojansivu 21.10.2014 Metsälain muutokset kasvatushakkuissa Erirakenteinen metsänkasvatus hyväksyttiin metsänkasvatusmenetelmäksi. Poiminta- ja pienaukkohakkuut katsotaan

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

Hakkuut ja uudistamisvelvoite

Hakkuut ja uudistamisvelvoite Hakkuut ja uudistamisvelvoite Tasa- ja eri-ikäisrakenteinen metsätalous Kasvatushakkuut Uudistushakkuut Puuston uudistamisvelvoitteen syntyminen ja sisältö Puunkorjuun toteutus, korjuuvauriot Suojametsät

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2009

Puukauppa, toukokuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 23/2009 Puukauppa, toukokuu 2009 8.6.2009 Martti Aarne Toukokuun puukauppa 0,35 miljoonaa kuutiometriä Puukaupan hiljaiselo jatkui

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6. Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus Turvaamme

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 35. Metsäakatemian maastokohde Luumäellä 25.9.2013 Toiminnanjohtaja Jarmo Haimila Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteinen

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Puukauppa Syyskuu 2007. Tukkipuun hinnat loivassa laskussa 16.10.2007 887

Puukauppa Syyskuu 2007. Tukkipuun hinnat loivassa laskussa 16.10.2007 887 A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puukauppa Syyskuu 2007 Toimittaja: Mika Mustonen 16.10.2007 887 Tukkipuun hinnat loivassa laskussa Puukauppa

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 1/2015 TILASTO: Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola TILASTO Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

7.6.2013. Kuhmon kaupunki PL 15 88901 KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh. 044 7255 258 E-mail: mika.hakkarainen@kuhmo.fi MYYNTITARJOUS TARJOUS

7.6.2013. Kuhmon kaupunki PL 15 88901 KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh. 044 7255 258 E-mail: mika.hakkarainen@kuhmo.fi MYYNTITARJOUS TARJOUS 7.6.213 Kuhmon kaupunki PL 15 8891 KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh. 44 7255 258 E-mail: mika.hakkarainen@kuhmo.fi MYYNTITARJOUS TARJOUS Myyntitarjoukseni Metsähallituksen puolesta Kuhmon kaupungissa

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022

Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022 Sivu 1 Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022 Omistaja Metsänomistaja Malli Osoite Metsätie 1, 00100 HELSINKI Puhelin 050-1234567 Sähköposti matti.metsanomistaja@metsa.fi Metsäsuunnitelman pinta-alat: Metsämaa

Lisätiedot

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014

Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014 Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014 1 Metsälain muutoksen taustaa Vuoden alusta voimaan tullut metsälain muutos mahdollistaa metsänomistajien

Lisätiedot

http://www.paijannemhy.fi/kiinteistonvalitys/273-kankaanpaa

http://www.paijannemhy.fi/kiinteistonvalitys/273-kankaanpaa Laukaa, Lievestuore n. 13 ha http://www.paijannemhy.fi/kiinteistonvalitys/273-kankaanpaa 1 / 3 30.3.2015 10:02 (/) Etusivu (/) / Kiinteistönvälitys ) / Laukaa, Lievestuore n. 13 ha Kunta Laukaa Kylä Lievestuore

Lisätiedot

Puun hintojen nousun vauhdittama puukauppa jatkui vilkkaana marraskuussa.

Puun hintojen nousun vauhdittama puukauppa jatkui vilkkaana marraskuussa. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puukauppa marraskuu 2004 Toimittaja: Mika Mustonen 17.12.2004 751 Hintojen nousu piristi puukauppaa Puun

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ 1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja

Lisätiedot

Metsäarvio. ~ metsänhoitoyhdistys. Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus

Metsäarvio. ~ metsänhoitoyhdistys. Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus ~ metsänhoitoyhdistys Metsäarvio 1(2) Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus Pinta-ala ja tietolähde Maaperätiedot Kasvupaikat Arviokäynti Kuvaus arviomenetelmästä Kehitysluokkien rakenne Puustotiedot

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004. Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna 2004. Pekka Ollonqvist 18.2.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004. Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna 2004. Pekka Ollonqvist 18.2. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004 Toimittajat: Martti Aarne Pekka Ollonqvist 18.2.2005 760 Reaalisten

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna

Lisätiedot

Itämeren alueen puumarkkinat tulevaisuuden ennakointia Riitta Hänninen ja Jari Viitanen etunimi.sukunimi@metla.fi

Itämeren alueen puumarkkinat tulevaisuuden ennakointia Riitta Hänninen ja Jari Viitanen etunimi.sukunimi@metla.fi Itämeren alueen puumarkkinat tulevaisuuden ennakointia Riitta Hänninen ja Jari Viitanen etunimi.sukunimi@metla.fi Itämeren alueen puumarkkinat seminaari Helsinki 14.2.212 Sisällys Lopputuotemarkkinoiden

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Ajankohtaista metsäpolitiikassa. Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 25.11.2015

Ajankohtaista metsäpolitiikassa. Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 25.11.2015 Ajankohtaista metsäpolitiikassa Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 25.11.2015 1 Taustaa Jo tehdyt uudistukset Hallitusohjelma ja KMS 2025 Muuta 2 Puuston kasvun

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM ja Biofore UPM on vastuullinen metsäalan edelläkävijä, joka yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa Suomeen uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta.

Lisätiedot

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Seinäjoki 10.4.2014 johtava esittelijä Pekka Hovila Metsätalouden ohjauskeinot NORMIOHJAUS TALOUDELLINEN OHJAUS INFORMAATIO- OHJAUS Metsälaki Metsätuholaki

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 214 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/215 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Anna-Kaisa Rämö PTT Yhteistutkimus PTT ja Metla MEMO jatkotyöryhmän kokous 4.5.2012 Aineisto Perusjoukko: Kaikki vähintään 5 ha metsää Manner-Suomen

Lisätiedot

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsäekonomistiklubi 9.2.2009 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Lähtökohtia Metsäkeskuksilla sillanrakentajan rooli

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Metsänlannoitus on hyvä sijoitus. www.yara.fi/metsa

Metsänlannoitus on hyvä sijoitus. www.yara.fi/metsa Metsänlannoitus on hyvä sijoitus www.yara.fi/metsa Miksi metsää kannattaa lannoittaa? Enemmän puuta seuraavassa hakkuussa Lyhyempi kiertoaika ja harvennusväli Puun laatu paranee Metsä sitoo enemmän hiilidioksidia

Lisätiedot

Jari Viitanen ja Riitta Hänninen. etunimi.sukunimi@metla.fi

Jari Viitanen ja Riitta Hänninen. etunimi.sukunimi@metla.fi Venäjä, Suomi ja metsä teollisuuden markkinanäkymät Jari Viitanen ja Riitta Hänninen etunimi.sukunimi@metla.fi Metsäsektorin liiketoimintamahdollisuudet Venäjällä, Joensuu 26.1.211 Esityksen sisältö Suomen

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä

Lisätiedot

Helena Reiman, Suomen metsäkeskus

Helena Reiman, Suomen metsäkeskus Keski-Suomi on metsämaakunta! Hyvät metsävarat Aktiivinen toimintaympäristö Merkittävää taloudellista hyvinvointia Moni-ilmeinen luonto 31.8.2012 Sisä-Suomen metsäpäivä Helena Reiman, Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Sini Eräjää, 24.1.2013 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. (Työryhmämuistio 2012)

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus 1 Metsäinventointi uudistuu Vanha tapa: aluesuunnittelu kuljetaan jalkaisin

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Luonnovaraja biotalouden. tutkimus 2/2015. 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola. TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014

Luonnovaraja biotalouden. tutkimus 2/2015. 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola. TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014 Luonnovaraja biotalouden tutkimus 2/2015 TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 2/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun

Lisätiedot

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin 26.3.2013 Lahti UPM Metsä Samuli Hujo metsäasiakaspäällikkö Toimintaympäristön muutokset 1. Sähköisten palvelujen yleistyminen, datanatiivit

Lisätiedot

Metsikkötietojen päivityskäytännöt

Metsikkötietojen päivityskäytännöt Metsikkötietojen päivityskäytännöt Metsikkötietojen ajantasaistusseminaari 21.4.2009/Jari Yli-Talonen Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan,

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot