Venäjän kauppavaihto on kasvanut tänä vuonna kolmanneksen

Transkriptio

1 16 vuotta Venäjän kauppavaihto on kasvanut tänä vuonna kolmanneksen Venäjän tavaraviennin arvo oli lokakuussa 34,7 miljardia dollaria, joten vienti kasvoi vuositasolla 13,8 prosenttia ja kuukausitasolla 2,1 prosenttia. Tuonnin arvo oli 24,6 miljardia dollaria eli 27,9 prosenttia edellisvuotista suurempi ja 4,5 prosenttia enemmän kuin syyskuussa, kertoo Interfax talousministeriön antamiin tietoihin nojautuen. Tuonnin vientiä tuntuvasti nopeampi kasvutahti leikkasi hieman kauppataseen ylijäämää ja se jäi pienemmäksi kuin viime vuoden lokakuussa. Koko tammi-lokakuun jaksolla ylijäämä sen sijaan kasvoi vuositasolla 41,7 prosenttia. Kauppaa yli 500 miljardilla dollarilla Kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana Venäjän kauppavaihdon arvo oli 518,5 miljardia dollaria, joka oli 33,3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Vienti kasvoi jaksolla 35,0 prosenttia sen arvon noustessa 321,7 miljardiin dollariin. Tästä IVY-alueen ulkopuolisten markkinoiden vientiosuus oli 273,1 miljardia dollaria. Ulkokaupassa vienti kasvoi vuositasolla 36,2 prosenttia, kun IVY-viennin kasvu oli 28,7 prosenttia. Tuonnin arvo oli tammi-lokakuussa 196,8 miljardia dollaria, joka merkitsi 30,5 prosentin vuosilisäystä. Ulkokaupan osuus oli 168,4 miljardia dollaria eli 85,6 prosenttia koko tuonnista. Tämä tuonti kasvoi vuodessa 27,7 prosenttia ja tuonti IVY-maista puolestaan 50,3 prosenttia. Talousministeriön mukaan viennin arvoa kasvatti osin Venäjän tärkeimpien vientituotteiden maailmanmarkkinahintojen kallistuminen. Hintakehitys vahvisti vientiä Urals-öljyn hinta kallistui yksin lokakuussa vuositasolla 12,4 prosenttia, kun barrelihinta nousi 81,5 dollariin. Maakaasun Euroopan hinta 311 dollaria tuhannelta kuutiolta eli 33,9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Samanaikaisesti näiden energialähteiden vientivolyymit kehittyivät vaatimattomammin. Maakaasun määrä kasvoi 12,1 prosenttia, mutta raakaöljyn volyymi supistui 1,1 prosenttia ja bitumin 10 prosenttia. Lokakuussa myös kuparin, alumiinin ja nikkelin hinnat olivat kallistuneet vuodessa prosenttia. Teräksen maailmanmarkkinahinta sen sijaan halpeni 5,7 prosenttia. Venäjän tuonti on kasvanut lähes koko vuoden aikana, mutta suomalaisyritykset ovat päässeet mukaan tähän imuun vasta syksyllä. Syyskuussa Venäjän-vientimme kipusi 516 miljoonaan euroon ja koko tammi-syyskuun jaksolla päästiin 3,3 miljardin euron vientiin, joka merkitsi jo 12 prosentin parannusta vuoden 2009 tasoon verrattuna. TÄSSÄ NUMEROSSA: Venäjän kauppavaihto on kasvanut tänä vuonna kolmanneksen...1 EU ja Venäjä päättävät oman WTO-neuvottelukierroksensa...2 Venäjä ja Kiina solmivat lisää kauppasopimuksia...2 Venäjän tehdasteollisuudella ripeä vauhti...3 Venäjälle suoria investointeja viime vuoden tahtiin...3 Taantuma ja elvytys muokkasivat Venäjän suuryhtiöiden kärkeä...3 Venäjä satsaa Sotshin Formula-rataan kunnolla...4 Julkiset hankinnat tiukempaan valvontaan Venäjällä...5 Kesän kuivuus leikkasi Venäjän maataloustuotantoa...5 Ukrainan talous elpyy odotettua nopeammin...6 Avenir Group avasi toimiston Kiovassa...6 Kazakstanin hyvä talouskehitys jatkuu...6 Valko-Venäjän kauppatase heikkenee yhä...7 Öljyn koekuljetus Ukrainasta Valko- Venäjälle onnistui...7 Valko-Venäjä on saanut investoijat liikkelle...7 Puolan talouskehitys EU:n kärkitasoa...8 Varsovan pörssi vahvistuu...8 Keskuspankki paransi Viron kasvuennustetta...9

2 EU ja Venäjä päättävät oman WTOneuvottelukierroksensa EU ja Venäjä allekirjoittavat joulukuun 7. päivänä asiakirjan WTOjäsenyysneuvottelujen päättymisestä EU:n ja Venäjän huippukokouksen yhteydessä Brysselissä. EU ja Venäjä allekirjoittivat jo aiemmin muistion yhteisymmärryksestä, joka koskee Venäjän jäsenyyttä Maailman kauppajärjestössä. Kun Venäjä on päättänyt WTO-jäsenyyttä koskevat neuvottelut EU:n ja Yhdysvaltojen kanssa, on vielä ratkaistava muutamia monenkeskeisiä asiakohtia, joista on keskusteltava kaikkien WTO:n jäsenmaiden kanssa. Euroopan komission mukaan kysymys on muun muassa teknisestä säännöstelystä, maataloustuotteiden kaupasta ja investoinneista. Valko-Venäjän ja Kazakstanin kanssa jo tulliliiton perustanut Venäjä Toimitus/ Markkinointia on saanut vauhtia myös koko IVYalueen kattavan vapaakauppa-alueen perustamiseen. IVY:n pääministerineuvoston kokouksessa Pietarissa päätettiin, että työryhmä valmistelee vuoden loppuun mennessä allekirjoituskuntoon sopimuksen IVY-maiden vapaakauppa-alueesta. Suurista IVY-maista Ukraina on jo WTO:n jäsen ja lisäksi se on tänä vuonna solminut vapaakauppasopimuksen EFTA:n kanssa. Ukraina on toistaiseksi hangoitellut Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin tulliliittoon liittymistä vastaan, eikä se ole liioin ilmaissut kiinnostustaan IVY:n vapaakauppa-alueeseen. Ukrainan perusteluna on ollut se, ettei se tiedä miten muut vapaakauppajärjestelyt istuisivat maan omiin WTO-jäsenvelvoitteisiin. Venäjä ja Kiina solmivat lisää kauppasopimuksia Venäjän ja Kiinan marraskuun talousfoorumissa allekirjoitettiin 13 erityyppistä, yhteisarvoltaan kahdeksan miljardin dollarin sopimusta. Monet hankkeet edistävät modernisointia. Uutistoimisto Itar-Tassin mukaan foorumissa sovittiin muun muassa valmiusluoton avaamisesta Sberbankin ja Kiinan ulkomaankaupan pankin välillä, Kiinan kehityspankin luotosta VEB-pankille, RusAlin osakkuudesta kiinalaisessa Shenzhen North Investments -kauppayhtiössä sekä RusAlin ja Norincon yhteisestä alumiinintuotantohankkeesta. Venäläiset toivovat kiinalaisten investoivan jatkossa aktiivisemmin Venäjälle. Varapääministeri Alexander Zhukov vaatikin kiinalaisia osallistumaan valtionomaisuuden yksityistämiskohteiden tarjouskilpailuihin. Venäjän ja Kiinan välinen kauppa on nopeasti elpynyt. Tammi-kesäkuussa maiden välinen kauppavaihto kasvoi vuositasolla 56 prosenttia ja nousi 42 miljardiin dollariin. Siirtotyöläiset kotiuttavat jättisumman Venäjältä Siirtotyöläisten takia Venäjästä on tullut maailman neljänneksi suurin käteisvarojen vientimaa Yhdysvaltojen, Saudi Arabian ja Sveitsin jälkeen. Maailmanpankin Migration and Remittances Factbookin mukaan Venäjällä asuvat siirtotyöläiset lähettivät 2009 kotimaihinsa yhteensä 18,6 miljardin dollarin verran valuuttoja. Maailmanpankin raportti kertoo, että Venäjällä työskentelee pysyvämmin 12,3 miljoonaa ulkomaalaista, joka edustaa 8,7 prosenttia maan koko väkiluvusta. Venäjä vastaanottaakin toiseksi eniten siirtolaisia Yhdysvaltojen jälkeen. Venäjä on myös itse suuri työvoiman luovuttaja. Vuoden 2009 tietojen perusteella 11,1 miljoonaa venäläistä työskenteli pysyvämmin ulkomailla. Nämä ulkovenäläiset kotiuttivat puolestaan 5,4 miljardia dollaria omia käteisvarojaan. Venäjä oli kuitenkin vasta 19. ulkomailta lähetettyjen rahojen vertailussa. Maailmanpankin mukaan Venäjältä muutetaan nimenomaan Ukrainaan. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjältä on muuttanut Ukrainaan 3,7 miljoonaa kansalaista, kun taas Ukrainasta Venäjälle on muuttanut jopa hieman pienempi määrä eli 3,5 miljoonaa ihmistä. Venäjän ja Ukrainan välillä kulkeekin maailman toiseksi suurin rauhanomaisen muuttoliikkeen väylä Yhdysvaltojen ja Meksikon välisen liikenteen jälkeen. Idänkaupan Vientipalvelut/ Muut informaatiotuotteet vuosikerta Oy Compiler Ab Osuuskunnantie 50 B Helsinki Puh. 09) Fax (09) klaus. lehmuskallio@compiler.fi Klaus Lehmuskallio Kaija Pasila-Lehmuskallio Puh. (09) Fax (09) Compiler Trade Web Site Compiler enews Idänkaupan Vientipalvelut -eextra Suomalaisyritykset Venäjällä -tutkimus

3 3 Taantuma ja elvytys muokkasivat Venäjän suuryhtiöiden kärkeä Talouslehti Expert on saanut valmiiksi uusimman venäläisten yritysten Top 400 -listan. Viime vuotta koskevan selvityksen perusteella liikevaihdoltaan 20 suurimman yhtiön joukossa oli mm. 9 energia-alan yritystä, 4 metalliteollisuusjättiä, 2 pankkia ja 2 teleoperaattoria. Yhdeksässä yrityksessä oli julkisista omistusta (taulukossa tähtimerkki). Uusina yrityksinä 20 suurimman yhtiön joukkoon nousivat viime vuonna kaksi sähköalan yritystä sekä vähittäiskauppaketju. Pankit paransivat nopealla kasvulla asemiaan Expertin listalla. Tämä johtui suurelta osin valtion elvytysrahoituksen kanavoinnista talouteen valtion omistamien pankkien kautta. Sberbankin tulot lisääntyivät viime vuonna 40 % ja VTB:n 45 %. Tämän seurauksena pankeista tuli kärkilistauksen toiseksi suurin sektori öljy- ja kaasualan jälkeen. Öljy-yhtiöiden liikevaihto pieneni viime vuonna keskimäärin 7 % ja kaasuyhtiö Gazpromin 9 %. Gazpromin, Venäjän suurimman yhtiön liikevaihto oli viime vuonna noin miljardia ruplaa eli noin 68 miljardia euroa. Fortune-lehden maailman 500 liikevaihdoltaan suurimman yhtiön listalla Gazprom oli viime vuonna sijalla 50. Vähittäiskaupassa kehitys kulki kohti suurempia ja valtakunnallisempia yhtiöitä, mikä tapahtui yritysjärjestelyiden kautta. Vähittäiskaupan suurten yritysten liikevaihto kasvoi 6 % eli paljon hitaammin kuin taantumaa edeltäneinä vuosina. Venäjälle suoria investointeja viime vuoden tahtiin Keskuspankin tietojen mukaan Venäjä vastaanotti tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla suoria ulkomaisia investointeja noin 19 miljardin dollarin arvosta. Se oli kutakuinkin sama määrä kuin vuosi sitten. Ennen taantumaa vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla suorien ulkomaisten sijoitusten arvo oli yli kaksinkertainen eli 44 miljardia dollaria. Venäjältä puolestaan sijoitettiin ulkomaille 23 miljardia dollaria, mikä on runsas miljardi dollaria vähemmän kuin vuosi sitten ja 10 miljardia vähemmän kuin vuoden 2008 alkupuoliskolla. Rosstatin mukaan suoria sijoituksia tehtiin eniten Venäjän tehdasteollisuuteen, joka sai 37 % kaikista tämän tyyppisistä investoinneista. Kaivosteollisuuden osuus oli 17 % sekä tukku- ja vähittäiskaupan 15 %. Suurin sijoitusten lähdemaa oli edellisten vuosien tapaan Kypros, josta tuli 23 prosenttia suorista sijoituksista. Seuraavilla sijoilla olevien Saksan ja Alankomaiden osuudet olivat 16 % ja 12 %. Suomi oli 7. sijalla 4 prosentin osuudella. Suomalaisia sijoituksia tehtiin etenkin kumi- ja muoviteollisuuteen ja niiden osuus oli 48 %, mikä selittyy mm. Nokian Renkaiden tuotannollisilla investoinneilla. Puu- ja paperiteollisuuden osuus suomalaisinvestoinneista oli 23 %. Ulkomaisten investointien tilastoinnissa epävarmuuksia aiheuttaa mm. se, että pääomavirrat voivat kulkea kolmansissa maissa rekisteröityjen tytäryhtiöiden kautta. Kypros on kuulunut vuosia Venäjän suurimpiin suorien sijoitusten lähdemaihin, mikä johtuu saarelle rekisteröityneiden venäläisyritysten suuresta määrästä. Unctadin syyskuisen maailman investointinäkymiä vuosille luotailleen katsauksen mukaan Venäjän arvioidaan sijoittuvan jaksolla maailman viiden eniten suoria sijoituksia saavan maan joukkoon yhdessä Kiinan, Intian, Brasilian ja Yhdysvaltojen kanssa. Lähde: Suomen Pankki. BOFIT Viikkokatsaus: Seija Lainela Venäjän tehdasteollisuudella ripeä vauhti Venäjän teollisuustuotanto kasvoi tammi-lokakuussa vuositasolla 8,6 prosenttia. Lokakuussa tuotanto kasvoi vuosivertailussa 6,6 prosenttia ja kuukausitasolla 4,2 prosenttia. Kausitasoitettuna tuotanto lisääntyi lokakuussa 1,5 prosenttia syyskuuhun verrattuna. Rosstatin mukaan tehdasteollisuuden tuotanto nousi tammi-lokakuussa 12,3 prosenttia eli enemmän kuin maan koko teollisuustuotanto. Hitaammin kehittyi muun muassa mineraalituotanto, jonka vuosikasvu jäi 3,9 prosenttiin. Yhdyskuntapalvelujen eli sähkön, kaasun ja veden tuotanto lisääntyi puolestaan 5,0 prosenttia. Marraskuuta koskevien ennakkoarvioiden perusteella Venäjän talousministeriö korotti joulukuun alussa teollisuuden koko vuotta koskevan ennusteen 8,3 prosenttiin.

4 4 Venäjä satsaa Sotshin Formularataan kunnolla Venäjä sopi marraskuussa Formula 1 -osakilpailuoikeuksien saamisesta Sotshin kaupunkiin. Venäjä sai kilpailuoikeudet vuosille ja lisäksi sopimuksessa on viiden vuoden jatko-optio. Ensimmäiset formulaajot on tarkoitus järjestää heti Sotshissa vuonna 2014 järjestettävien talviolympialaisten jälkeen. Formularadan rakentaminen sovitetaan olympialaisten rakennussuunnitelmiin. Tarkoituksena on tehdä katurata, josta noin 60 prosentin osuus palvelee kisojen katuliikennettä ja myöhemmin kaupungin muita liikennetarpeita. Radan rakennustyöt organisoidaan siten, etteivät ne haittaa ja viivästytä samalla alueella tapahtuvia olympialaisten valmisteluja. Suunnitelmien mukaan F1-rata rakennetaan valtion budjettivaroista, mutta töiden valmistuttua valtio vetäytyy projektista. Varapääministeri Dmitri Kozakin ennakkoarvion mukaan radan rakentaminen tulee maksamaan miljoonaa dollaria. Suuryritykset rahoittajina Radan ja kilpailujen vaatimat lisärahoitukset tulevat suurilta venäläisiltä yhtiöiltä, jotka heti tuoreeltaan allekirjoittivat yhteistyösopimuksen. Rahoittajien joukossa ovat Lukoil, Bazovji element ja Megafon. Formularadan investointisumma on huomattava, sillä marraskuussa Sotshin olympialaisten järjestelykomitea kertoi kisabudjetin nousseen jo 1,1 miljardiin dollariin. Virgin Racing venäläisille Nikolai Fomenkon omistama Marussia Motors hankki marraskuussa enemmistöomistuksen Virgin Racing -formulatallista. Virgin tuli mukaan Formula ykkösiin kuluvan vuoden maaliskuussa. Tallin budjetti on noin 65 miljoonaa dollaria, mikä on autojen kuninkuusluokassa hyvin vähän. Virginin hankinta oli Marussialle sikäli luotevaa, että brittiläinen Cosworth toimittaa moottorit sekä Virginille että Marussian B1- ja B2 -tyyppien urheiluautoihin. Cosworth onkin jo tervehtinyt ilolla uuden omistajarahoittajan saamista Virginille. Marussian urheiluautot esiteltiin ensimmäisen kerran Frankfurtin autonäyttelyssä viime vuonna. Cosworthin V6-turbomoottoria ja vaihdejärjestelmää käyttävässä B1-mallissa on 420 hevosvoimaa ja auto kiihtyy nollasta sataan 3,8 sekunnissa. Marussian tehdas kykenee valmistamaan noin tuhat autoa vuodessa. Compiler News UUTISARKISTO arkistossa yli 5000 uutista vuosilta ETSI TIETOA! TUTUSTU!

5 Julkiset hankinnat tiukempaan valvontaan Venäjällä Hankkeiden valmistelua ja toteutusta Venäjällä, IVY-maissa, Intiassa ja Kiinassa Buslink Oy suunnittelee ja kehittää vientiin ja tuontiin liittyviä hankkeita itäisessä Euroopassa sekä osallistuu myös niiden alkuvaiheen toteutukseen. Toimialojamme ovat teollisuus, tukkukauppa ja vähittäiskauppa. Toimimme paikallisesti kohdemarkkinoilla. Helsingin ohella meillä on toimistot Pietarissa ja Kaunasissa. Meillä on eri maissa pysyvä yhteistyöverkosto, jolla vahvistamme resurssejamme projektikohtaisten tarpeiden mukaisesti. Buslinkin palvelulinjat ovat: Business Linkage Verkostoituminen, ulkoistaminen ja alihankinnat Adviser Service Start-up-järjestelyt, johdon konsultointi ja taloushallinnon organisointi Trade Services Markkinoinnin konsultointi sekä käytännön vienti- ja tuontipalvelut Yhteystiedot: Toimitusjohtaja Hannu Kemiläinen Buslink Oy Helsinki Puh: Fax Venäjällä julkisten hankintojen sääntely toimii vajavaisesti. Presidentti Dmitri Medevedev onkin nyt vaatinut hankintoja koskevan lainsäädännön uudistamista, kertoo RBC News. Medvedevin mukaan Venäjän julkisissa hankinnoissa liikkuu vuositasolla noin miljardin ruplan eli yli 24 miljardin euron edestä lahjusrahaa. Siksi julkisten hankintojen tarjouspyynnöt, tiedot käsittelyn etenemisestä ja päätökset on tuotava täyteen julkisuuteen. Medvedevin ratkaisu tähän olisi internetportaali, jossa hankintaa koskevien tietojen ohella olisi myös foorumit, joilla yritykset voisivat halutessaan esitellä tarjoustaan ja asiantuntijat voisivat toisaalta arvioida tarjouskilpailun lopputulosta ja ylipäätään koko hankinnan tarkoituksenmukaisuutta. Kovia tuomioita lahjonnasta Presidentti Medvedev vaatii myös kaikista lahjusrikoksista annettavien tuomioiden rankkaa koventamista. Koska edes vankeustuomion uhka ei näytä tarpeeksi tehoavan pitäisi seuraavaksi kokeilla sellaisia taloudellisia sanktioita, jotka todella pelottavat. Medvedevin alustavan ehdotuksen mukaan lahjuksen antajaa ja ottajaa pitäisi rangaista sakkomaksulla, joka olisi satakertainen lahjuksen määrään nähden. Kesän kuivuus leikkasi Venäjän maataloustuotantoa Venäjän maataloustuotanto on maatalousministeriön ennakkolaskelmien perusteella supistunut tänä vuonna 9-10 prosenttia. Viime vuonna tuotanto kasvoi 1,2 prosenttia. Maataloustuotannon lasku selittyy suurelta osin kuivuuden aiheuttamalla viljasadon epäonnistumisella. Kuivuus haittasi maatilaa, joiden yhteinen viljanviljelyala oli 13,3 miljoonaa hehtaaria eli vajaa kolmannes koko maan viljapelloista. Kuivuus aiheutti 41,7 miljardin ruplan eli noin miljardin euron välittömät vahingot. Viljasadon kuivapaino oli 60,3 miljoonaa tonnia, mikä jäi alle kotimaisen tarpeen. 5

6 Ukrainan talous elpyy odotettua nopeammin Ukrainan hallitus on onnistunut vakauttamaan maan makrotaloutta ja valtiontaloutta tavalla, joka vastaa suurimman kriisirahoittajan IMF:n vaatimuksia. Valuuttarahasto katsoo, että sen tähän asti valmiusluotosta maksamat erät ovat tuottaneet toivottuja tuloksia valtiontaloudessa ja auttaneet koko talouden elvytyksessä. Ukraina ylsikin tammi-lokakuun jaksolla 4,6 prosentin talouskasvuun ja lokakuussa bruttokansantuote kasvoi vuositasolla jo 5,7 prosenttia. Lokakuussa myös teollisuustuotanto kiihtyi 11,5 prosentin nousuun. Tilastoviraston mukaan myös Ukrainan vähittäiskauppa on viimein piristynyt. Tammi-syyskuussa kaupan myynti vastasi 46,8 miljardia Avenir Group avasi toimiston Kiovassa Venäjän johtaviin taloushallinnon ulkoistamispalveluiden tarjoajiin lukeutuva Avenir Group on aloittanut toimintansa Ukrainassa avaamalla toimiston Kiovassa. Avenir päätti asettua seuraavaan ison IVY-maan markkinoille laajennuttuaan Venäjällä Moskovan jälkeen jo Pietariin, Tveriin ja Jekaterinburgiin. Lisäksi Avenirilla on toimisto myös Helsingissä. Avenir teki Ukrainaan tuloa koskevan päätöksensä todettuaan ajankohdan olevan otollisen. Avenir Groupin johtava partneri Jon Hellevig sanoo, että Ukrainan talous ja markkinat ovat nyt selvästi vakautumassa. Arviomme mukaan maa on tästä eteenpäin valmis realisoimaan vahvaa taloudellista potentiaaliaan, Hellevig ennustaa. dollaria nousten näin edellisvuotisesta 5,1 prosenttia. Eräillä hallintoalueilla myynnin lisäys oli tätäkin tuntuvampi. Hallitus ei ole vielä päivittänyt koko vuotta 2010 koskevaa talouskasvuennustettaan, joka on toistaiseksi varovaiset 3,7 prosenttia. Tämäkin tulos merkitsisi melkoista elpymistä vuodesta 2009, jolloin maan talous taantui 15,1 prosenttia. Pääministeri Mykola Azarov on kuitenkin vakuuttunut, että koko vuoden osalta päästää 5,0 prosentin kasvuun ja ensi vuonna saavutetaan jo noin 10 prosentin taso. Hallituksen toimet ovat myös pysäyttäneet inflaation ja se jäänee tänä vuonna alle 10 prosentin. Hänen mukaansa impulssin paikallisen toimiston avaamiselle on antanut myös yrityksen Venäjällä olevien asiakkaiden toiveet saada Avenirilta palveluja myös Ukrainassa. Avenir pyrkii ymmärtämään ulkomaisten investoijien intressejä ja tarpeita uusilla markkinoilla sekä toisaalta toiminnan kytkeytymistä laajempiin kansainvälisiin yhteyksiin, Hellevig linjaa. Avenir tarjoaa Ukrainassa asiakkailleen kaikkia nykyisiä palvelumuotojaan. Ne ovat Hellevig, Klein & Usovin juridiset palvelut, Avenir Accountingin kirjanpito - ja laskentapalvelut, Adapt-To-Change -rekrytointi- ja HR-palvelut, Avenir IT Solutionsin konsultti- ja sovelluspalvelut sekä Avenir Managementin liikkeenjohdon konsulttipalvelut. Kazakstanin hyvä talouskehitys jatkuu Kazakstanin bruttokansantuote kasvoi tammi-lokakuussa vuositasolla 7,0 prosenttia. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla maan talous kasvoi 8,0 prosenttia. Kazakstanin hallitus on kuitenkin yhä varovainen ja pitää edelleen kiinni koko vuotta koskevasta 5,0 prosentin kasvuennusteestaan. Kazakstanin talouskasvua on pönkittänyt hyvin kehittynyt teollisuustuotanto. Paikallisen tilastoviraston mukaan teollisuustuotannon arvo vastasi tammi-lokakuussa noin 49,1 miljardia euroa. Se ylitti edellisvuotisen tuloksen 10,4 prosenttia. Tehdasteollisuus piti kovinta vauhtia Teollisuuden pääsektoreista nopeimpaan 18,7 prosentin kasvuun ylsi tehdasteollisuus. Sitä toimialana suuremmassa kaivannaistuotannossa vuosilisäys oli 5,4 prosenttia. Yhdyskuntapalveluiden eri osa-aluiella kasvu oli 5,5-6,5 prosenttia. Teollisuustuotanto kasvoi lähes koko maassa. Kasvuun päästiin 14 hallintoalueella ja tuotanto supistui ainoastaan läntisillä ja pohjoisilla alueilla. Myös tilastoviraston ulkomaankauppaa koskevat tiedot ovat myönteisiä. Tammi-syyskuussa viennin arvo kasvoi vuositasolla 47,2 prosenttia lähinnä öljyn ja metallien vientikysynnän varassa. Tuonti puolestaan väheni 10,7 prosenttia. Venäjä oli yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana Kazakstanin tärkein kauppakumppani. Venäjän osuus tuonnista oli 29,9 prosenttia ja viennistä 7,0 prosenttia. 6

7 7 Valko-Venäjän kauppatase heikkenee yhä Öljyn koekuljetus Ukrainasta Valko-Venäjälle onnistui Raakaöljyn koeluoteinen putkikuljetus Odessan satamasta Mozyrin jalostamolle Valko-Venäjälle onnistui hyvin. Ensimmäinen koe-erä käsitti tonnia ja se siirrettiin vajaakäytössä ollutta Odessa-Brody putkea pitkin ja siitä haaroittuvaa Druzhba-putkea myöten jalostamolle. Tähän asti Valko-Venäjältä Venezuelasta ostamaa öljyä on kuljetettu rautateitse Odessasta Mozyriin ja kuljetusreitti on toiminut myös tällä tavalla. Rautatiekuljetusten odotetaan nyt vähentyvän, koska Odessa- Brody-putki kykenee pienehköjen kunnostustöiden jälkeen kuljettamaan öljyä jopa 16 miljoonaa tonnia vuodessa. Valko-Venäjä on parhaillaan varmistamassa tuontiöljylleen myös varareittejä Baltian maiden satamien kautta; jatkokuljetukset satamista pitäisi hoitaa rautateitse. Valko-Venäjän ulkomaankauppa kasvoi tammi-lokakuussa 17,7 prosenttia, mutta tuonnin enemmyydestä johtuen kauppataseen vaje kasvoi entisestään, kertoo Belstat. Valko-Venäjän vienti kasvoi vuositasolla 17,0 prosenttia ja sen arvo nousi 19,8 miljardiin dollariin. Tuonti kasvoi puolestaan 18,2 prosenttia nousten 26,8 miljardiin dollariin. Ulkomaankaupan alijäämä kasvoi kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana 6,9 miljardiin dollariin. Valko-Venäjän kauppatase oli negatiivinen niin Venäjän, muiden IVYmaiden kuin ulkomarkkinoidenkin maiden kanssa. Valko-Venäjän viennin kasvu perustui menestymiseen Venäjällä ja koko IVY-alueella. Vienti IVY-maihin kasvoi vuositasolla 47,5 prosenttia, mutta ulkokaupassa vienti supistui 6,8 prosenttia. Tuonnissa kasvu sen sijaan painottui IVY:n ulkopuolisiin kauppakumppaneihin. Tämän tuonnin arvo oli 10,9 miljardia dollaria, joka oli 34,0 prosenttia enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Tuonti Venäjältä lisääntyi vain 5,1 prosenttia. Valko-Venäjän kauppatasetta on jo pitempään kuormittanut etenkin ulkomaisen tuontienergian kallistuminen. Energiahinnat ovat selvästi ylittäneet Valko-Venäjän omien vientituotteiden hintakehityksen. Valko-Venäjä on sopinut öljytoimituksista Venezuelan kanssa aina vuoteen 2013 saakka. Keväällä aloitettujen aloitettujen toimitusten määrä oli marraskuun loppuun mennessä 3,5 miljoonaa tonnia ja koko vuoden tavoite nousee neljään miljoonaan. Ukrainan kanssa Valko-Venäjä on sopinut öljyn putkikuljetuksista myös vuoden 2013 loppuun saakka. Ukraina voi hoitaa rinnalla rautatiekuljetuksia tarpeen mukaan. Odessa-Brody-putken käyttö ei haittaa Valko-Venäjän kautta tapahtuvia venäläisen öljyn siirtokuljetuksia Eurooppaan. Mozyr-Brody-2-putki pystyy rinnakkaisella toiminnalla kuljettamaan normaaliin tapaan öljyä Unkariin, Slovakiaan ja Tshekkiin. Ulos lähtevien kuljetusten kapasiteetti voidaan nostaa miljoonaan tonniin vuodessa. Valko-Venäjä on saanut investoijat liikkelle TILAA! Compiler enews -sähköpostimuistio AJANKOHTAISTA MARKKINOILTA Tiivis talous- ja markkinakatsaus kahden viikon välein sähköpostiisi. lmestynyt vuodesta Kustantaja Oy Compiler Ab. Tiedustele, pyydä näytenumero: Klaus Lehmuskallio: puh. (09) Valko-Venäjällä arvioidaan maahan tulevien ulkomaisten suorien investointien bruttosumman nousevan tänä vuonna 5,8 miljardiin dollariin, mikä olisi 21 prosenttia enemmän kuin vuonna Arvion esitti Valko-Venäjän investointifoorumissa Frankfurtissa puhunut talousministeri Nikolai Snopkov Kuluvan vuoden tammisyyskuussa ulkomaisten suorien investointien arvo kasvoi vuositasolla 8,0 prosenttia ja nousi 3,9 miljardiin dollariin. Samanaikaisesti Valko-Venäjälle tehtiin myös sekalaisia ulkomaisia investointeja 2,44 miljardin dollarin edestä. Nämä investoinnit koostuivat portfolioinvestoinneista, kauppaluotoista ja muista eristä. Viime vuonna Valko-Venälle tehtiin ennätysmäärä investointeja niiden kokonaissumman noustessa noin yhdeksään miljardiin dollariin. Talousministeriön mukaan Valko-Venäjällä on jo yli yritystä, joissa on ulkomaista pääomaa tai jotka ovat kokonaan ulkomaisessa omistuksessa. Niillä on jo nyt merkittävä asema etenkin vientiteollisuudessa. Venäjä-Ukraina-Valko-Venäjä- Katsakstan-Baltia-Puola

8 Puolan talouskehitys EU:n kärkitasoa Puolan talous kasvoi heinä-syyskuussa 4,2 prosenttia, kertoo tilastovirasto GUS. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna talous kasvoi 1,3 prosenttia. Talouden vahvistuminen ylitti riippumattomien ekonomistien ennusteet. Euroopan komissio pitää Puolan talousnäkymiä hyvinä. Komission viimeisimmässä ennusteessa maan talouden odotetaan kasvavan tänä vuonna 3,5 prosenttia, kun edellisessä ennusteessa tyydyttiin 2,7 prosentin kasvuun. Komissio odottaakin Puolan taloudenkiihtyvän kaksinkertaiseen kasvuvauhtiin EU-alueen keskiarvoon verrattuna. Euroopan komission Puolaa koskevat odotukset paranevat edelleen. Vuoden 2011 kasvuarvio on nyt nostettu 3,9 prosenttiin. EU-maista sen voisi löydä vain Viro. Vuodelle 2012 ennakoidaan vielä parempaa tulosta Varsovan pörssi vahvistuu ja kasvuarviona on 4,2 prosenttia. Komission myönteiset lähitulevaisuuden näkymät perustuvat useampaan tekijään. Ensinnäkin Puolan kotimainen kulutuskysyntä jatkaa vahvistumistaan. Toiseksi EU:n rakennerahastoista saatavat tuet elvyttävät investointeja ja kolmanneksi Euro jalkapalloturnauksen infrastruktuurityöt tarjoavat investointikohteita. Tärkeätä on myös suurimman kauppakumppanin Saksan talouden elpyminen, mikä merkitsee vientikysynnän vahvistumista. Puolan taloudella on silti entisiä rasitteita. Komission mukaan Puolan valtiotalouden alijäämä kaventuu hitaammin kuin mitä maan hallitus on luvannut ja on edelleen uhkaavan korkea vuonna MIkäli alijäämä ylittää EU:n normit käy euroon liittyminen käytännössä vaikeaksi. Varsova tähtää keskisen Itä-Euroopan finanssikeskukseksi. Kaupunki on 1,7 miljoonalla asukkaallaan väkirikkain pääkaupunki uusien EU-jäsenmaiden joukossa. Sinne onkin sijoittunut tärkeitä finanssialan instituutioita, pankkien pääkonttoreita ja ulkomaisten yhtiöiden tytäryrityksiä. Finanssikeskuspyrkimyksen ehdottomana perustana on kuitenkin elinvoimainen ja nopeasti kehittyvä Varsovan pörssi, jonka yksityistäminen on käynnissä. Se on eri mittareilla tarkasteltuna johtava pörssi keskisessä Itä-Euroopassa ja Wienin pörssin eräänlainen haastaja. Varsovan pörssin päälistalla käydään kauppaa jo 394 yhtiö osakkeilla ja yhtiöistä 25 on ulkomaisia. Päälistan yhtiöiden markkina-arvoksi lasketaan noin 800 miljardia zlotyä eli noin 196,6 miljardia euroa. Pörssin toisena markkinapaikkana on pk-yrityksille tarkoitettu NewConnect-lista, jolla on 172 yritystä. Listalla olevien yritysten kapitalisointiarvoksi lasketaan noin viisi miljardia zlotyä eli noin 1,23 miljardia euroa. Varsovan pörssi houkuttelee hyvin ulkomaisia ja kotimaisia yhtiöitä. Heinä-syyskuussa siihen listautui enemmän uusia yrityksiä kuin mihinkään toiseen eurooppalaiseen pörssiin. Varsovan pörssillä on myös kunnianhimoisia tavoitteita integroitua nykyistä kiinteämmin kansainväliseen finanssijärjestelmään. Pörssi otti tässä ensimmäisen askeleen, kun se viime kesänä solmi kumppanuussopimuksen NYSE Euronextin kanssa. Sopimukseen sisältyy myös teknologinen yhteistyö, mikä merkitsee Varsovan pörssin pääsyä NYSE:n Universal Trading Platformin (UTP) käyttäjäksi paitsi arvopaperikaupassa myös johdannaiskaupassa ja valuuttakaupassa. SEB arvioi aiempaa optimistisemmin Baltian maita Baltian maissa talouden asteittainen elpyminen jatkuu viennin vetämänä, todetaan ruotsalaisen SEB-pankin vastajulkaistussa Baltian suhdannekatsauksessa. SEB on alueen toiseksi suurin pankki. SEB:n analyytikkojen mukaan Baltian maiden taloustilanne on saatu nostettua syvästä taantumasta talouspolitiikan ansiosta, jota on leimannut ankarilla kustannussäästöillä toteutettu niin sanottu sisäinen devalvaatio sekä vientitoiminnan tukeminen. Katsauksen laatijat ovatkin päättyneet parantamaan Baltian maille aiemmin antamiaan talouskasvuennusteita. Viron kohdalla tämän vuoden ennuste nostettiin marraskuun lopulla 2,3 prosentista 2,5 prosenttiin ja Latvialle ennustetaan nyt hienoista 0,3 prosentin bruttokansantuotteen lisäystä, kun aiempi ennuste lupasi taloudelle 1,5 prosentin taantumista. Liettua huomioiden alueen talouskasvu olisi tänä vuonna keskimäärin 0,9 prosenttia. Ensi vuonna talouskasvu olisi Baltian maissa keskimäärin noin neljä prosenttia, SEB:n analyytikot ennakoivat. Jo vuonna 2012 tapahtuisi kuitenkin oleellinen käänne ja Baltian alueen talouskasvu olisi keskimäärin 4,5 prosenttia. Muihin vuoden 2012 talousennusteisiin suhteutettuna tämä tarkoittaisi, että Baltian alueella kasvutahti ylittäisi Pohjoismaiden, euromaiden ja OECD-maiden keskimääräisen kehityksen. 8