Elintarvikehuoltoa tukevan varmuusvarastoinnin arviointi. Työryhmän raportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elintarvikehuoltoa tukevan varmuusvarastoinnin arviointi. Työryhmän raportti"

Transkriptio

1 Elintarvikehuoltoa tukevan varmuusvarastoinnin arviointi Työryhmän raportti 2009

2

3 ELINTARVIKEHUOLTOA TUKEVAN VARMUUSVARASTOINNIN ARVIOINTI

4 Työ- ja elinkeinoministeriölle Työ- ja elinkeinoministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida Suomen elintarvikehuollon varmuusvarastojen tasoa ja riittävyyttä nykyisessä maailmanmarkkinatilanteessa. Työryhmän tuli työssään ottaa huomioon muun muassa maataloustuotteiden tuotantoa ja kysyntää koskevat ennusteet ja näiden vaikutukset Euroopan unionin tuotantoon sekä Suomen elintarvikkeiden huoltovarmuuteen. Erityistä huomiota tuli kiinnittää eläinrehujen valkuaisen ja muiden tuotantopanosten saatavuuden turvaamiseen. Työryhmässä oli elintarvikehuoltoketjun kannalta keskeisten ministeriöiden ja elintarvikesektorin sekä varmuusvarastointia hallinnoivan Huoltovarmuuskeskuksen asiantuntijaedustus. Työryhmän tuli saada työnsä valmiiksi mennessä. Työryhmän toimiaikaa jatkettiin saakka. Työryhmän kokoonpano oli seuraava Puheenjohtaja toimitusjohtaja Ilkka Kananen, Huoltovarmuuskeskus Jäsenet Sihteeri kaupallinen neuvos Eero Jäntti, työ- ja elinkeinoministeriö ylitarkastaja Ulla Karhu, työ- ja elinkeinoministeriö maatalousneuvos Taina Vesanto, maa- ja metsätalousministeriö osastopäällikkö Hannu Pelttari, Huoltovarmuuskeskus logistiikkapäällikkö Raija Viljanen, Huoltovarmuuskeskus johtaja Pasi Lähdetie, Raisio Oyj, elintarvikehuoltosektori johtaja Simo Tiainen, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, elintarvikehuoltosektori valmiusasiamies Juha Mantila, Huoltovarmuuskeskus Työryhmä kuuli seuraavia asiantuntijoita: professori Jyrki Niemi, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, aiheesta maataloustuotannon muutokset ; johtaja Kaisa Karttunen, Scanagri Finland Oy, aiheesta kansallinen ruokastrategia ; maatalousekonomisti Kyösti Arovuori, Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos, aiheesta maatalouden tuotantopanokset ; johtaja Ensio Hytönen, Hankkija- Maatalous Oy, aiheesta maatalouden tuotantopanokset ja valmiuspäällikkö Viljo Holopainen, Elintarviketeollisuuspooli, aiheesta elintarviketeollisuuden rakenne ja tuotannon haavoittuvuus. 2

5 Saatuaan tehtävänsä päätökseen työryhmä luovuttaa muistionsa kunnioittaen työ- ja elinkeinoministeriölle. Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2009 Ilkka Kananen Eero Jäntti Ulla Karhu Taina Vesanto Hannu Pelttari Raija Viljanen Pasi Lähdetie Simo Tiainen Juha Mantila 3

6 SISÄLLYSLUETTELO 1 LÄHTÖKOHDAT 5 2 ELINTARVIKEHUOLLON TOIMINTAYMPÄRISTÖ Globaalin maataloustuotannon kehityssuunnat Tuotantopanosten maailmanmarkkinat EU ja sen maatalouspolitiikka Huoltovarmuusajattelu ja varautuminen kansainvälisesti 17 3 SUOMEN ELINTARVIKEHUOLTOVARMUUS Tuotanto-omavaraisuus ja sen kehitys Tuotantopanosriippuvuudet Kone- ja laitehuolto Infrastruktuuririippuvuudet (vesi, energia, työvoima, logistiikka, ICT) 26 4 ELINTARVIKEHUOLTOA TUKEVAT HUOLTOVARMUUSJÄRJESTELYT SUOMESSA Vilja, siemenet, kasvinjalostustoiminta Tuotantopanokset Energia 29 5 ELINTARVIKEHUOLLON HAAVOITTUVUUDET JA RISKIT Alkutuotanto Jalostus Logistiikka ja elintarvikkeiden huoltovarmuus 33 6 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 34 4

7 1. Lähtökohdat Valtioneuvosto vahvistaa huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain (1390/1992) nojalla maan huoltovarmuuden tavoitteet. Tavoitteet tarkistetaan noin viiden vuoden välein. Voimassa olevat tavoitteet on vahvistettu (539/2008). Yleistavoitteena on kansainvälisiin markkinoihin sekä kansallisiin toimenpiteisiin ja voimavaroihin perustuva huoltovarmuus. Varautumistoimenpiteillä turvataan yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämätön infrastruktuuri ja kriittisen tuotannon jatkuminen kaikissa tilanteissa. Toimivat markkinat, kansalliset ja kansainväliset yritykset ja verkostot tuottavat merkittävän osan huoltovarmuudesta. Yli kansallisten rajojen hajautetut järjestelmät voivat lisäksi toimia joissakin olosuhteissa toistensa varajärjestelminä. Kaikkia keskeisiä toimintoja ei ole edes mahdollista turvata enää kansallisin järjestelyin. Kansallista huoltovarmuutta on sen vuoksi tarpeen täydentää ja vahvistaa Euroopan unionin jäsenyyden ja muun kehittyvän kansainvälisen huoltovarmuusyhteistyön avulla. Vakavimpiin kriiseihin on kuitenkin aina varauduttava kansallisin toimenpitein. Varautumisen lähtökohtiin ja tavoitteisiin vaikuttavat uhkakuvat ja yhteiskunnan riskit. Vakavin uhka huoltovarmuudelle on edelleen tilanne, jossa mahdollisuus tuottaa tai hankkia ulkomailta huoltovarmuuden kannalta kriittisiä tavaroita ja palveluita on väliaikaisesti vaikeutunut. Taloutemme riippuvuus ulkomaisista verkostoista ja logististen järjestelmien toimivuudesta on kasvanut. Laajamittaisempi kansainvälisen kaupan häiriintyminen edellyttää kuitenkin syvää ja pitkäkestoista kansainvälistä kriisiä, mitä on pidettävä epätodennäköisenä. Muita keskeisiä yhteiskunnan taloudellista toimintakykyä vaarantavia uhkia ovat sähköisen infrastruktuurin häiriintyminen, energiansaannin keskeytyminen, väestön terveyden ja toimintakyvyn vakava häiriintyminen sekä erilaiset laajavaikutteiset vakavat suuronnettomuudet, luonnononnettomuudet ja ympäristökatastrofit. Huoltovarmuuden taso mitoitetaan niin, että väestön elinmahdollisuudet ja toimintakyky sekä yhteiskunnan toimivuus voidaan pitää yllä normaaliolojen vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa mukaan luettuna puolustustila. Varautumisen yleisenä lähtökohtana ei enää pidetä 12 kuukautta kestävää kriisitilannetta, jonka yli on selviydyttävä perushuoltotasolla, vaan yhteiskunnan kriittiset järjestelmät, tuotanto ja palvelut on pyrittävä pitämään jatkuvasti toimintakykyisenä. Tämä on selkeä periaatteellinen muutos vuoden 2002 huoltovarmuustavoitteisiin verrattuna. Poikkeuksen muodostavat energia- ja elintarvikehuolto. Tuontiin perustuvan energian saantihäiriön varalta ja kansainvälisten sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi pidetään varmuusvarastoissa tuontipolttoaineita siten, että käytössä on keskimäärin viiden kuukauden normaalikulutusta vastaavat tuontipolttoainevarastot. Elintarvikehuollossa ajallinen tavoite on huoltovarmuuspäätöksen painopistealueista korkein. Elintarvikehuoltovarmuuden perustana sen mukaan on kotimaisen alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden toiminnan jatkuvuus. Euroopan unionin maatalouspolitiikkaan on pyrittävä vaikuttamaan siten, että kotimaisella elintarviketeollisuudella on riittävä kotimainen raaka-aineperusta. Perustavoitteena on, että maataloustuotteiden saatavuus turvataan yhden heikon kotimaisen satokauden varalta. Leipäviljaa pidetään varmuusvarastoissa eri puolilla maata vuoden normaalikulutusta vastaava määrä. Kasvipohjaista valkuaista varmuusvarastoidaan määrä, jolla voidaan turvata kotieläintuotannon rehuhuollon sopeuttamista valkuaisen saantihäiriöiden varalta. Siemenviljaa tai laatuominaisuuksiltaan siemeneksi soveltuvaa viljaa varastoidaan

8 tonnia ja nurmikasvien siemeniä määrä, jolla voidaan kattaa yhden epäonnistuneen siementuotantovuoden vajausta. Muista elintarvikkeiden huoltoketjun edellyttämistä materiaalisista tuotantopanoksista pidetään maataloustuotannon ja elintarvikkeiden jalostuksen ja jakelun huoltovarmuutta täydentävät varmuusvarastot. Huoltovarmuuspäätöksessä lisäksi edellytetään, että elintarvikehuollon varmuusvarastojen tasoa arvioidaan ja tarvittaessa tarkistetaan sen voimassaolon aikana. 6

9 2. Elintarvikehuollon toimintaympäristö Maailman väestönkasvu ja taloudellinen kasvu ovat kasvattaneet elintarvikkeiden, viljan ja lannoitteiden kysyntää. Maailman viljavarastot kasvoivat vielä 1990-luvun lopulla, mutta sen jälkeen viljantuotanto ei ole vastannut kysyntää vuotta 2004 lukuun ottamatta. Kehityksen seurauksena maailman viljavarastot ovat alentuneet alimmalle tasolle vuosikymmeniin. Noin 2 kuukauden käyttöä vastaava varastojen taso oli viimeksi luvulla. Elintason nousu kehitysmaissa ja Aasiassa sekä lihan kulutuksen kasvu vaikuttaa merkittävimmin elintarvikkeiden kysyntään tulevina vuosikymmeninä. Markkinat ovat tulleet entistä herkemmiksi häiriötekijöille ja huoltovarmuuden merkitys on kasvanut. 2.1 Globaalin maataloustuotannon kehityssuunnat Kasvaneen kysynnän myötä myös maataloustuotanto on kasvanut voimakkaasti. Tuotannon kasvusta huolimatta maailman viljavarastot ovat alentuneet ja viljan tuotanto henkeä kohden on pudonnut. Keskeiset tuotannon tekijät, hehtaarisato ja käytettävissä oleva maatalousmaa ovat rajoittaneet tuotannon kasvua. Käytettävissä oleva maatalousmaa suhteutettuna väestöön on lähes puolittunut neljässä vuosikymmenessä. FAO:n mukaan 1960-luvun tasosta 1,45 ha/henkilö on pudottu tasolle 0,78 ha/henkilö vuonna 2003 (kuva 1). Kuva 1. Maatalousmaa hehtaareina/henkilö Lähde Chatman House 2009, FAOSTAT Hehtaarisatojen nousu on kompensoinut maatalousmaan suhteellista vähentymistä, mutta tämä kehitys on hidastunut. Maailman vehnäntuotannon hehtaarisato oli 1970-luvulla peräti 33,4 % korkeampi kuin edellisellä vuosikymmenellä. Vastaavasti 2000-luvun alkupuolella nousu on ollut enää 8,7 % 1990-luvun tasoa korkeampi. FAO arvioi kuitenkin maataloustuotannon kasvun jatkuvan voimakkaana perinteisissä viejämaissa ja kehitysmaiden tuotannon kasvavan siinä määrin, että tuotanto vastaa kysyntää ja varastojen alenemiskehityksen ennustetaan pysähtyvän. Maataloustuotteiden hinnannousu vuonna 2007 Maataloustuotteiden kansainvälisillä markkinoilla tapahtui voimakas hintareaktio vuoden 2007 aikana. Viljan ja rehuvalkuaisen hinta kaksinkertaistui muutamassa kuukaudessa ja tämä osaltaan nosti myös muiden maataloustuotteiden, kuten liha- ja maitotuotteiden 7

10 hintoja. Viljamarkkinoiden ja erityisesti vehnän maailmanmarkkinahinnan nousu oli erityisen voimakas (kuva 2). Kuva 2 vehnän maailmanmarkkinahinnan kehitys Lähde Jyrki Niemi (MTT), CBOT Myös polttoaine- ja kuljetuskustannukset nousivat voimakkaasti. Samaan aikaan tapahtui myös muissa raaka-ainehinnoissa ja panostuotteissa, kuten maatalouden lannoitteissa ja torjunta-aineissa voimakas hinnannousu. Maailmanlaajuinen hintareaktio välittyi myös Suomeen (kuva 3). Kuva 3 vehnän ja ohran hintakehitys Lähde Jyrki Niemi (MTT), Tike 8

11 Maataloustuotteiden hinnannousun taustatekijät Maataloustuotteiden voimakkaalle hintojen nousulle vuonna 2007 on useita selityksiä, mm. kasvanut kysyntä ja varastojen aleneminen sekä yleinen talouden ylikuumentuminen ja sijoitustoiminnan kasvanut kiinnostus raaka-ainepörsseihin. Kulutusennusteet tuleville vuosille yhdessä voimakkaasti kasvaneiden bioenergiaohjelmien myötä toivat epävarmuutta markkinoille, kun samaan aikaan suurilla viljan viejämailla oli ollut vaikeuksia kasvattaa tuotantoa. Australia oli mm. kärsinyt useina vuosina peräkkäin kuivuudesta. Talouden yleinen ylikuumentuminen, öljyn ja raaka-aineiden nopea hinnannousu lisäsivät kustannuksia ja nämä tekijät nostivat osaltaan myös viljan hintaa. Myös rahtikustannukset kaksinkertaistuivat muutamassa kuukaudessa. Muutamat keskeiset viljan viejämaat asettivat viljalle tuontirajoituksia turvatakseen omat kotimarkkinansa. Epävarmuus markkinoilla heijastui viljakauppaan ja mielenkiinto viljaan sijoitusmielessä kasvoi maailman viljapörsseissä. Viljasta tuli houkutteleva sijoitus- ja keinottelukohde, mikä voimisti hinnannousua. Kun samaan aikaan useat merkittävät viljan viejämaat rajoittivat vientiään, lisäsi se viljamarkkinoiden volatiliteettia. Maailmankaupan hintareaktio vaikutti kansallisiin viljamarkkinoihin ja se välittyi myös Suomeen, vaikka kotimarkkinoilla viljasta olikin ylitarjontaa. Maataloustuotteiden pitkän aikavälin hinnankehitys ja tuotannon taso Pitkällä aikavälillä viljojen hintakehitys on ollut aleneva ja tämä on heijastunut myös elintarvikkeiden hintoihin. Länsimaissa väestön elintarvikkeisiin käyttämä osuus suhteessa muuhun kulutukseen on ollut jatkuvasti aleneva. Viljan maailmanmarkkinahinnat ovat palanneet takaisin vuoden 2007 nousua edeltäneelle tasolle. Viljan tuotanto on suhteellisen hintajoustamatonta ja kasvavassakaan kysyntätilanteessa ja hintojen noustessa tuotanto ei reagoi nopeasti. Maailmankaupassa liikkuu ainoastaan noin 15 prosenttia viljan vuosituotannosta. Maailmankaupan osuuden nousu viljan vuosituotannosta on ollut hidasta 1960-luvun noin 6 prosentin tasosta. Tällöin suhteellisen pienilläkin tarjonnassa tapahtuvilla muutoksilla saattaa olla suuri hintavaikutus, jos varastotilanne ja yleinen talouden kehitys vahvistavat reaktiota. Markkinakaudella 2008/2009 viljan tuotannon ennustetaan ylittävän kulutuksen ja maailman viljavarastojen taso kääntyy hienoiseen nousuun. Viljan maailmankaupan ennustetaan kasvavan edelleen hitaasti, mutta valkuaiskasvien viennin ennustetaan kasvavan voimakkaasti. Maataloustuotteiden hintakehitys on vahvasti sidoksissa varastojen muutoksiin. Tässä kehityksessä suurimman volyymin omaavat viljat toimivat kehityksen veturina. Esimerkiksi 1990-luvun lopulla viljantuotanto ylitti useina vuosina peräkkäin kulutuksen johtaen viljavarastojen kasvuun ja vehnän hinta painui ennätyksellisen alhaalle luvulla varastojen tason aleneminen nosti hintatasoa vuosia lukuun ottamatta, jolloin viljavarastojen hetkellinen kasvu romahdutti alkaneen hintakehityksen. Vastaava ilmiö koettiin ennennäkemättömän voimakkaana vuosien aikana, mitä taloudessa tapahtunut kehitys osaltaan kiihdytti. Maailman viljavastojen tason ennustetaan säilyvän alhaisella, noin 2 kk:n kulutusta vastaavalla tasolla. Viljakaupan asiantuntijoiden mukaan tämä varastotaso on ns. herkkyysrajalla jolloin tarjonnassa tapahtuvat muutokset välittyvät nopeasti hintoihin. Tällöin riski nopeisiin hintapiikkeihin on edelleen olemassa. FAO ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) arvioivat vuoteen 2017 ulottuvassa maataloustuotantoa koskevassa katsauksessaan maailman väestönkasvun nousun hidastuvan. Vuosina väestönkasvu oli 1,23 % vuodessa ja vuosina

12 sen ennustetaan olevan 1,12 % vuodessa. Voimakkaimman väestönkasvun (yli 2 % / vuosi) ennustetaan tapahtuvan Afrikassa ja vastaavasti Aasian ja Amerikan väestönkasvu tulee hidastumaan noin 1 % vuositasolle. Euroopan väestön ennustetaan säilyvän lähes nykyisellään. Vastaavaan väestönkasvun hidastumista koskevaan ennusteeseen on päätynyt myös United States Department of Agriculture (USDA) vuoteen 2018 ulottuvassa maataloustuotteiden katsauksessaan. FAO on vuosiin 2015/2030 ulottuvassa katsauksessaan ennustanut maataloustuotteiden vuosittaisen kysynnän kasvun hidastuvan 2,2 prosentista 1,5 prosenttiin. Kehitysmaiden oma tuotanto tulee kasvamaan, mutta useat viljan ja elintarvikkeiden tuonnista riippuvaiset maat tulevat edelleen säilymään suurina tuojina, ja nettoviejät Yhdysvallat, Australia ja EU tulevat säilyttämään asemansa viejämaina. Myös USDA toteaa katsauksessaan, että perinteisten viejämaiden, kuten Argentiinan, Australian, Kanadan, EU:n ja Yhdysvaltojen merkitys tulee säilymään maailmankaupassa suurena tulevana vuosikymmenenä. Vehnän osalta USDA arvioi Kanadan ja Yhdysvaltojen osuuden kuitenkin alenevan hieman, Argentiinan ja EU:n osuuden ennustetaan kasvavan. Näiden lisäksi Ukrainan ja Venäjän osuus tulee kasvamaan. Rehuviljojen tärkeimmät lajit ovat maissi noin 75 prosentin osuudella ja ohra 17 prosentin osuudella. Yhdysvallat tulee säilyttämään maailman suurimman maissin viejän asemansa markkinakauden 2008/2009 laskusta huolimatta ja maan osuus maissin viennistä tulee säilymään yli 50 prosentin. Argentiina tulee säilyttämään toiseksi suurimman viejän asemansa. Brasilian, Ukrainan ja EU:n ennustetaan kasvattavan osuuttaan maissin viennistä. Ohran suurimmat viejämaat EU, Australia ja Kanada tulevat säilyttämään asemansa ja näiden lisäksi Ukraina ja Venäjä kasvattavat vientiään. EU:n ohran viennin USDA ennustaa kasvavan yli 30 prosenttia ja tällöin EU kohoaisi merkittävimmäksi ohran viejäksi. Vehnän ja rehuviljan kysynnän kasvuksi FAO ja OECD ennustavat noin 300 milj. tn vuodesta 2005 vuoteen 2017, mikä vastaa 19 prosentin kysynnän kasvua. Tuotanto tulee kasvamaan vastaavasti noin 290 milj. tn. Tarjonta kasvaisi tällöin ennusteen mukaan 18 prosenttia. Viljantuotanto riisi mukaan lukien kasvoi FAO:n tilastojen mukaan aikavälillä noin 14 prosenttia, joten markkinoiden kasvu hidastuisi näiden ennusteiden mukaan. Vehnän ja rehuviljan varastot alenevat edelleen noin 7 prosenttia. EU:n kysyntä tulee säilymään lähes ennallaan ja kysynnän kasvuksi ennustetaan vain noin 1 prosentti aikavälillä EU:n tuotanto tulisi kuitenkin kasvamaan 13 prosenttia. Tuotanto Yhdysvalloissa tulee kasvamaan nopeammin, noin 25 prosenttia, kun vastaavasti Australian ja Kanadan tuotanto kasvaa vain noin 6 prosenttia. Kysynnän kasvun tasaantuessa ja maataloustuotannon noustessa vuosien ja taantumasta maataloustuotteiden hinta tulee kehittymään USDA:n, FAO:n ja OECD:n mukaan maltillisesti (kuva 4). Kun varastojen taso tulee kuitenkin säilymään alhaisena, on seurauksena se, että markkinakauden 2007/2008 tapaisten hinnanmuutosten riski on kuitenkin olemassa. Valkuais- ja öljykasvien varastotaso tulee säilymään alhaisena ja näiden tuotteiden kysyntä ja maailmanmarkkinat tulevat kasvamaan viljoja nopeammin. Hintatason ennustetaankin näiden osalta palaavan vuoden kauden 2007/2008 tasolle tulevan vuosikymmenen kuluessa. 10

13 Kuva 4. Raaka-ainehintojen kehitys. Lähde OECD ja FAO Vuosien 2015/2030 ennusteessaan FAO ennustaa viljan kulutuksen rehukäyttöön kasvavan kolmasosasta puoleen vuosittain kulutettavasta viljasta. Rehuviljan kulutuksen kasvun on usein arvioitu uhkaavan viljan tarjontaa elintarvikekäyttöön tulevina vuosikymmeninä. FAO arvioi kehityksellä olevan myös myönteisiä puolia elintarvikehuollon kannalta. Rehuviljan kysynnän kasvu kannustaa viljantuotannon lisäämiseen myös alueilla, joilla sitä ei muutoin olisi tuotettu lainkaan. Suuri tuotantokapasiteetti muodostaa FAO:n näkemyksen mukaan myös puskurikapasiteettia elintarvikekriisien varalla erityisesti kehitysmaissa. Kriisitilanteissa hinnat nousevat ja karjankasvattajat joutuvat hakemaan vaihtoehtoisia ratkaisuja ruokintaan ja mahdollisesti sopeuttamaan kotieläintuotantoa, mikä vapauttaisi lisää viljaa elintarvikekäyttöön. Maidontuotannon lisääntyminen ja siihen liittyvä karjankasvatus mahdollistaa maataloustuotannon levittäytymisen alueille, joilla ei katsottu olevan edellytyksiä kilpailukykyiseen viljan tuotantoon maailmanmarkkinoille. Myös lihantuotannon painopisteen siirtyminen karjankasvatuksesta siipikarjaan parantaa viljan hyötysuhdetta rehulähteenä lihantuotannossa. 2.2 Tuotantopanosten maailmanmarkkinat Lannoitteet Maailman lannoitteiden kysyntä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Kysynnän nousuvauhdiksi vuonna 2008 kansainvälinen lannoiteteollisuusyhdistys (IFA) oli arvioinut 11

14 4,1 prosenttia. Lannoitteiden kysynnän kasvu on seurausta maatalousraaka-aineiden voimakkaasta hinnannoususta ja tuotantomäärien nopeasta kasvusta. Bioenergian tuotannon kasvu on vaikuttanut osaltaan myös lannoitteiden kulutukseen. Se on kuitenkin nykyisellään varsin pieni osa kulutuksesta. FAO on vuodelle 2012 ulottuvassa lannoitealaa koskevassa katsauksessaan todennut bioenergian tuotantoon käytettävän peltopinta-alan olevan noin 14 miljoonaa hehtaaria, mikä edustaa yhtä prosenttia peltopinta-alasta. IFA:n arvion mukaan bioenergian tuotantoon käytettävät lannoitteet edustivat noin 2,4 prosenttia kokonaiskysynnästä 2007/2008. USDA ja Food and Agricultural Policy Research Institute (FAPRI) arvioivat bioenergiatuotannon kasvun laantuvan voimakkaan alun jälkeen. Lannoitteiden kysynnän kasvuun vaikuttaakin todennäköisesti voimakkaammin tarve kasvattaa maataloustuotantoa ihmisravinnoksi ja rehuksi kotieläintalouteen. Viljelyalan kasvu onkin ollut voimakasta keskeisillä tuotantoalueilla, kuten Argentiina, Brasilia, Indonesia, Kiina, Intia, Malesia, Venäjä ja Ukraina. Myös EU, USA ja Oseanian tuottajavaltiot kasvattavat tuotantoaan. Toisaalta useissa länsimaissa on ympäristösyistä johtuen jouduttu alentamaan lannoitustasoja. Lannoitekysynnän kasvu tulee tasaantumaan ja se on IFA:n ennusteen mukaan markkinakauteen 2012/2013 keskimäärin 3,1 prosenttia vuodessa. FAO:n ennusteen mukaan typen, fosforin ja kaliumin kysyntä kasvaa 1,4-2,4 prosenttia vuosittain tulevana viitenä vuotena ja kasvun painopiste on Aasiassa. IFA:n ennusteen mukaan Aasia ja Latinalainen Amerikka yhdessä kattavat yli 80 prosenttia maailman lannoitekysynnän kasvusta. Länsi- ja Keski-Euroopassa kasvu on ainoastaan noin 0,5 prosenttia vuodessa, Itä-Euroopan ja Aasian länsiosien kasvuksi ennustetaan noin 5,4 prosenttia. Aasia on jo nykyisellään merkittävin lannoitteiden markkina-alue. Maanosien osuus typpilannoitteiden maailmakaupasta on seuraava: Afrikka 3,4 % Pohjois-Amerikka 13,5 % Latinalainen- Amerikka 6,3 % Länsi- Aasia 3,5 % Etelä- Aasia 19,6 % Itä- Aasia 38,3 % Keski-Eurooppa 2,7 % Länsi- Eurooppa 8,4 % Itä-Eurooppa ja Länsi- Aasia 3,0 % Oseania 1,4 % Lannoiteteollisuuden kyky vastata voimakkaasti kasvaneeseen kysyntään on ollut riittävä, vaikka joillakin markkina-alueilla markkinatilanne on ollut tiukka, mm. Aasiassa ja Oseaniassa. Myös Länsi-Euroopassa on ollut alituotantoa lannoitteista, vaikka Eurooppa kokonaisuutena on ollut ylijäämäinen luvun lopun ja 2000 luvun alun tienoilla lannoiteteollisuuden investoinnit olivat alhaalla. Vuoden 2002 aikana kehityssuunta saavutti pohjan ja tämän jälkeen alkaneet lannoiteteollisuuden lisäinvestoinnit vaativat kuitenkin 3-10 vuotta tuottaakseen täysimääräisesti lannoitteita markkinoille. Lannoiteteollisuuden raaka-aineet eivät ole FAO:n ja IFA:n ennusteiden mukaan tuotantoa rajoittava tekijä, vaikkakin uusien lähteiden käyttöönotto näkyy tarjonnassa viiveellä. Typpilannoitteiden tarjonta kasvaa voimakkaasti Aasiassa, erityisesti Kiinassa. Kasvua on ehkä odotettavissa USA:ssa ja sen ennustetaan säilyvän ennallaan Euroopassa. Maailman typpilannoitteiden tuotannon tämänhetkinen ja tulevana viisivuotisjaksona kasvava ylijäämä 12

15 on kuitenkin pieni ottaen huomioon mahdolliset laskentavirheet ja mahdolliset tuotannon katkokset. Kalilannoitteiden osalta tilanne on lähes vastaava typen kanssa. Fosforilannoitteiden osalta tilanne säilyy kireänä vuoteen 2012, vaikka tarjonnan ennustetaan kehittyvän suotuisasti. FAO ennusteen mukaan keskeisten lannoiteraakaaineiden tuotantotase kehittyy vuoteen 2012 mennessä seuraavasti: Maailma ( 1000 tn.) - NH3 ylijäämä kasvaa Fosfori ylijäämä kasvaa Kalium ylijäämä kasvaa Afrikka ( 1000 tn.) - NH3 ylijäämä kasvaa Fosfori ylijäämä kasvaa Kalium alijäämä kasvaa ( ) Amerikka ( 1000 tn.) - NH3 alijäämä kasvaa ( ) - Fosfori alijäämä kasvaa (0 418) - Kalium ennallaan Aasia ( 1000 tn.) - NH3 alijäämästä ylijäämäiseksi ( ) Fosfori alijäämä alenee ( ) - Kalium alijäämä kasvaa ( ) Eurooppa ( 1000 tn.) - NH3 ylijäämä kasvaa ( Länsi- Eurooppa kuitenkin säilyy alijäämäisenä ja ylijäämä tulee Itä- Euroopasta, Keski- Euroopan pieni ylijäämä alenee) - Fosfori ylijäämä pienenee ( Länsi- Eurooppa säilyy kuitenkin alijäämäisenä ja ylijäämä tulee Itä-Euroopasta, Keski- Euroopan pieni ylijäämä alenee) - Kalium ylijäämä kasvaa ( Keski- Eurooppa säilyy alijäämäisenä ja ylijäämä tulee Itä- Euroopasta) Oseania ( 1000 tn.) - NH3 alijäämä kasvaa ( ) - Fosfori alijäämä säilyy ennallaan ( ) - Kalium alijäämä säilyy ennallaan ( ) Eurooppa tulee olemaan typpi- ja kaliumlannoitteiden osalta nettoviejä ja tulee säilyttämään nettoviejän asemansa myös fosforilannoitteiden osalta. Ylijäämä tulee kuitenkin Itä- Euroopan ja Länsi-Aasian alueilta. Merkittävät viljan tuottajamaat Amerikassa ja Oseaniassa tulevat säilymään lannoitetuotannon osalta alijäämäisinä. Noiden alueiden alijäämä kyetään kattamaan Itä-Euroopan ja Aasian kasvavalla tuotannolla. 13

16 Torjunta-aineet Torjunta-aineiden valmistus on keskittynyttä. Tärkeimpiä monikansallisia yhtiöitä torjuntaaineiden valmistuksessa ovat Basf, Bayer Crop Science, Dow AgroSciencies, Dupont, FMC, Monsanto, Sumitomo ja Syngenta. Suurimpia torjunta-aineiden viejämaita maailmassa ovat Kiina, Yhdysvallat, Ranska ja Saksa. Suurimpia tuojamaita ovat vastaavasti Ranska, Kanada, Brasilia, Saksa, Thaimaa ja Italia. Ylivoimaisesti suurin torjunta-aineryhmä maailmankaupassa ovat rikkakasvien torjuntaaineet noin 50 prosentin osuudella kaupan arvosta. Sekä tuhoeläinten torjunta-aineiden että kasvitautien torjunta-aineiden osuus on noin 25 prosenttia. Torjunta-aineiden kaupassa vuosittaiset erot ovat varsin suuret (kuva 5). Kuva 5. Torjunta-aineiden maailmankaupan kehitys Lähde Croplife Alueelliset erot kysynnässä saattavat muuttua nopeasti torjuntatarpeen muutosten myötä. Esimerkiksi vuonna 2004 kasvitautien torjunta-aineiden kysyntä kasvoi yli 27 prosenttia. Suurin tekijä kysynnän kasvulle oli soijapavun viljelyalan lisääntyminen lähes kymmenellä prosentilla ja samanaikaisesti kasvitautien normaalia laajempi esiintyminen Brasiliassa. Sateinen kasvukausi Euroopassa ja viljanviljelyalan voimakas kasvu Venäjällä ja Ukrainassa kasvattivat niin ikään torjunta-aineiden kysyntää vuonna Myös Euroopassa rikkakasvien torjunta-aineet ovat suurin tuoteryhmä kaupan volyymistä. Vuonna 2007 rikkakasvien torjunta-aineiden osuus oli noin 45 prosenttia myynnistä, kasvitautien torjunta-aineet noin 40 prosenttia ja tuhohyönteisten torjunta-aineiden osuus noin 15 prosenttia. Valkuaisraaka-aineet Maailmankaupassa tärkeimmät öljy- ja valkuaiskasvit ovat soija ja rapsi, jotka yhdessä kattavat noin 70 prosenttia tuotannosta. Yksistään soijan osuus on noin 57 prosenttia, ja se on merkittävin valkuaisraaka-aineen lähde. Euroopan öljy- ja valkuaisteollisuuden järjestön (FEDIOL) tilaston mukaan öljykasvien tuotanto vuonna 2005 oli 386 milj. tn. Tuotannon kasvu oli vuodesta 2000 lähes 80 milj. tn, eli noin 20 prosenttia. Suurimmat tuottajamaat 14

17 ovat Yhdysvallat, Brasilia ja Argentiina, joiden yhteenlaskettu tuotanto kattaa yli 80 prosenttia soijan tuotannosta (kuva 6). Kuva 6. Soijan ja rapsin tuotanto. Lähde FEDIOL EU on merkittävä rapsin tuottaja. Kattaakseen kotimarkkinoiden kysynnän EU on kuitenkin suuri nettotuoja. EU on Kiinan jälkeen maailman toiseksi suurin soijan tuoja (kuva 7). Käyttämästään rapsin siemenestä EU joutuu tuomaan noin 30 prosenttia. EU:n omavararaisuusaste rehuvalkuaisen suhteen on ollut markkinakaudella 2005/2006 noin 23 prosenttia. Tästä soijarouheen omavaraisuus oli vain 2 prosenttia ja rypsi-/rapsirouheen omavaraisuus 72 prosenttia. Kuva 7. Soijan ja rapsin vienti ja tuonti. Lähde FEDIOL 15

18 Soijan ja soijatuotteiden kysynnän ja maailmankaupan kasvun ennustetaan jatkuvan voimakkaana. Keskeisten viejämaiden asema tulee säilymään vahvana, ja niiden arvioidaan kykenevän kasvattamaan tuotantoaan kasvavaa kysyntää vastaavaksi. Valkuaiskasvien tuotanto maailmanmarkkinoille on viljoja keskittyneempää, ja yhdessä tiukan markkinatilanteen kanssa reaktiot kysynnän ja tarjonnan äkillisiin muutoksiin tulevat olemaan viljoja voimakkaampia. 2.3 EU ja sen maatalouspolitiikka Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan yhtenä perustavoiteena oli yhteisöä luotaessa vahvistaa Euroopan elintarviketuotannon asemaa. Yhteisellä maatalouspolitiikalla on kyetty takaamaan kilpailukykyinen maataloustuotanto maailmanmarkkinoilla sekä kasvattamaan tuotantoa tuotantomääriin sidotuilla tuilla. Vientitukien avulla EU onkin ollut maataloustuotteiden markkinoilla vahva viejä. Kansainvälinen paine WTO neuvotteluissa on ollut kova EU:n tukijärjestelmien suuntaan erityisesti kehitysmaista, jotka katsovat voimakkaasti tuetun viennin uhkaavan heidän oman maataloustuotantonsa toimintaedellytyksiä. Erityisen haitallisina on nähty EU:n vientituet sekä kaikki sellainen tuki joka kannustaa ylituotantoon samoin kuin EU:n rajasuojan taso. Kehitys kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa on johtanut siihen, että EU on joutunut maatalouspolitiikassaan alentamaan vientitukiaan ja rajasuojaansa asteittain. EU on tehnyt myös päätöksen WTO:n neuvotteluihin liittyen luopua vientitukien käytöstä vuodesta 2013 lähtien. Kehitys on johtanut myös tukien irrottamiseen tuotannosta ja siten myös ylituotannon leikkaamiseen. Samalla myös kansainvälisesti vertailtavat kokonaistukitasot ovat alentuneet. EU:n arvioidaan kuitenkin jatkossakin pysyvän vahvana toimijana maataloustuotteiden vientimarkkinoilla. Uusien jäsenmaiden (EU-10) liittyessä Euroopan unioniin vuonna 2004 EU:n viljelyala kasvoi noin 30 prosenttia ja maataloustyövoima noin 52 prosenttia. Uusien jäsenmaiden aikaansaama tuotannon lisäys oli noin 20 prosenttia viljantuotannosta, noin 17 prosenttia valkuaiskasvituotannosta, prosenttia lihantuotannosta ja noin 15 prosenttia maidontuotannosta. Luvut kuvaavat hyvin uusien jäsenmaiden maataloustuotannon käyttämätöntä potentiaalia. Bulgarian ja Romanian liittyminen Euroopan unioniin vuonna 2007 lisäsi edelleen EU:n tuotantopotentiaalia. EU:n laajentuminen itään maatalouden tuotantopotentiaaliltaan suuriin maihin on tuonut EU:lle runsaasti lisää tuotantokapasiteettia, josta vasta osa on täysitehoisesti käytössä. Samalla se on tuonut myös paineita EU:n maatalouspolitiikalle. Tavoitteena on EU:n maatalouden budjettiosuuden asteittainen alentaminen. Tämä luo riskitekijöitä ja epävarmuutta Suomen kaltaisten vanhojen jäsenmaiden tukipolitiikkaan. Maataloustuen merkitys maatalouden tulonmuodostuksesta on Suomessa epäsuotuisista luonnonoloista johtuen suurempi kuin muissa EU:n jäsenmaissa. Suomi poikkeaa muista jäsenmaista myös siinä, että yli puolet maataloustuista on kansallisesti rahoitettuja ja vain noin 45 prosenttia tulee EU:n maatalousbudjetista. Tuotannosta irrotettu tilatuki, joka perustuu historiallisiin viitemääriin, näyttelee suurinta osaa EU:n maatalousbudjetista. EU:n täysin maksamaa tilatukea täydentävät LFA- ja ympäristötuki sekä kansalliset erityistuet. Asteittainen, tuotannon tasoa turvaavista kiintiöjärjestelmistä luopuminen ja tuotannon keskittyminen tehokkaimman tuotannon alueille sekä valtiontukia koskevan sääntelyn kiristyminen, joka luo paineita kansallisten tukien vähentämiselle tuovat haasteita Suomessa 16

19 harjoitettavalle maatalouspolitiikalle, joita osin LFA-uudistukset ja herkille alueille suunnattavat erityistuet voivat osin kompensoida. Suomen asema Euroopan unionin yhteisillä maataloustuotemarkkinoilla on samankaltainen kuin EU:n asema maailmanmarkkinoilla. Euroopan unioni on korkeiden tuotantokustannusten alue maailmanmarkkinoilla, kuten Suomi on EU:n alueella. Kansainvälisellä tasolla EU:n asema on rinnasteista siihen mikä on Suomen asema EU:ssa. Sokeriuudistus on tästä eräs esimerkki. Maatalouden rakennemuutos Suomessa tulee edelleen jatkumaan. Suurimpina haasteina nähdään tuotannon keskittyminen, maatalouden teollistuminen, tilamäärä- ja kokomuutokset sekä viljelyalaan kohdistuvat muutokset. Maaseudun asuttuna pitäminen käy yhä haasteellisemmaksi ja osin sen seurauksena myös osaavan maatalousväestön määrä vähenee. Erityinen huomio on syytä kohdistaa viljelijäväestön ammattitaitoon. Muutokset tuotannon määrään oletetaan kuitenkin jäävän suhteellisen pieniksi tärkeimmissä tuotantosuunnissa. 2.4 Huoltovarmuusajattelu ja varautuminen kansainvälisesti Kansainvälisesti vertaillen on vaikea löytää Suomen järjestelmää vastaavaa laajaa varautumisjärjestelmää, joka sisältäisi kriittisten tuotantopanosten varastoinnin ja yhteiskuntaan integroidun varautumissuunnittelun. Suuret elintarvikkeiden viejämaat luottavat tuotantokapasiteettiinsa ja asettavat tarvittaessa vientirajoituksia turvatakseen kotimarkkinansa. Useat elintarvikkeiden tuojamaat joutuvat turvautumaan maailmankaupan toimivuuteen ja osin tästä johtuen ajavat mahdollisimman vapaata ja avointa kauppaa. Euroopan unionin jäsenmaat luottavat pääsääntöisesti vahvoihin yhteisömarkkinoihin. Useissa maissa huoltovarmuusjärjestelyjen katsotaan aiheuttavan uhkan markkinoiden vapaalle toiminnalle. Iso-Britanniassa tehty laaja elintarviketuotantoa käsittelevä katsaus (Food Matters 2008) painottaa kehittyvien talouksien elintarviketuotannon kehittämisen ja avoimen kaupankäynnin kehittämisen tärkeyttä elintarviketarjonnan turvaamiseksi. Aiemmin mittavia varastoja ylläpitänyt Norja on purkanut ne lähes kokonaan. Ruotsi on tehnyt tämän aikaisemmin. Kuitenkin esimerkiksi Sveitsissä ja Saksassa on kansallisia erityisjärjestelyjä huoltovarmuuden turvaamiseksi. Sveitsi Sveitsissä on Euroopan mittakaavassa laajamittainen varastointijärjestelmä. Perusperiaatteiltaan se on useilta osin yhteneväinen Suomen varastointijärjestelmien kanssa. Varastointi toteutetaan valtion ja yksityissektorin välisenä yhteistyönä, ja kustannusten kattamiseen tarvittavat varat peritään maahantuotavien tuotteiden hinnassa olevasta veroluonteisesta maksusta. Yritykset vastaavat varastoitavista tuotteista ja hoitavat tarvittavan kierrätyksen. Varastojen tulee sijaita Sveitsin maaperällä. Sveitsin varastointi kattaa Suomen tavoin kriittisen infrastruktuurin ja teollisuuden tarpeisiin varastoitavia tuotteita, kuten metalleja ja tekstiilejä sekä perustuotannon turvaamiseksi lääkkeitä, elintarvikkeiden raaka-aineita ja polttonesteitä. Varastointi muistuttaa Suomen turvavarastointi- ja velvoitevarastointijärjestelmää, eli yritykset omistavat varastoitavat tuotteet. Suomessa elintarvikeketjun turvaamiseen varastoidut tuotteet (vilja, siemenet, torjunta-aineet, rehuraaka-aineet ja ammoniakki) kuuluvat varmuusvarastoitaviin tuotteisiin ja valtio omistaa kyseiset tuotteet. Sveitsin varastojen taso suhteessa normaalikäyttöön vuosille : 17

20 - polttonesteet 4,5 kk - lentopetroli 3 kk - elintarvikeöljy/-rasvat, sokeri 4 kk - kahvi 3 kk - vehnä 4 kk - rehut 2-4 kk - lannoitteet 1/3 kasvukauden tarpeesta - antibiootit 4-6 kk - viruslääkkeet 25 % väestöstä Varastoitavia tuotteita voidaan vapauttaa markkinoille ainoastaan varastoinnista vastaavan ministeriön päätöksellä, jos uhkana on koko valtiota koskettava kriisi tai kansainväliset sopimukset sitä edellyttävät (esim. kansainvälinen energiasopimus). Saksa Saksassa viljan varmuusvarastointi hoidetaan valtion tarjouskilpailun perusteella tekemien ostojen ja myyntien kautta. Valtio omistaa varastot ja huolehtii myös niiden kierrättämisestä. Ostot ja myynnit ajoittuvat tavallisesti hyvinkin epätasaisesti, ja tämän vuoksi varastomäärässä saattaa tapahtua suuria vaihteluja satovuosien välillä. Järjestelmä aiheuttaa markkinahäiriöitä, mutta varmuusvarastomäärä (viljat, palkokasvit ja riisi) on alle 2 prosenttia vuotuisen viljasadon määrästä. Saksan varmuusvarastomäärä on alhainen, koska viljantuotanto on ylijäämäistä ja keskeisen sijaintinsa vuoksi Saksa luottaa yhteisömarkkinoiden ja maailmanmarkkinoiden toimintaan. 18

ELINTARVIKEHUOLTOA TUKEVAN VARMUUSVARASTOINNIN ARVIOINTI

ELINTARVIKEHUOLTOA TUKEVAN VARMUUSVARASTOINNIN ARVIOINTI ELINTARVIKEHUOLTOA TUKEVAN VARMUUSVARASTOINNIN ARVIOINTI Työ- ja elinkeinoministeriölle Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 17.10.2008 työryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida Suomen elintarvikehuollon varmuusvarastojen

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014 Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 1 Maailman viljatase 2013/14 2010/11 2011/12 2012/13 2013/14* Milj. tonnia Tuotanto 1751 1851 1790 1946 Kulutus 1784 1855

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUOTANTOEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN OSANA ELINTARVIKEHUOLLON VARAUTUMISTA

MAATALOUDEN TUOTANTOEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN OSANA ELINTARVIKEHUOLLON VARAUTUMISTA MAATALOUDEN TUOTANTOEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN OSANA ELINTARVIKEHUOLLON VARAUTUMISTA Agronomiliiton seniorivaliokunta ja agroseniorit 14.4.2015 Juha Mantila Valmiusasiamies www.nesa.fi ELINTARVIKEHUOLLON

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013

NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013 NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013 31.1.2013 Jukka Virolainen MMM/markkinayksikkö MARKKINAKEHITYS MAAILMALLA 800 700 600 679 Maailman vehnätase (IGC) Tuotanto Kulutus Varastot Viejien varastot 696 693 690

Lisätiedot

Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät

Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät Perttu Pyykkönen Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos Laatuviljaseminaari 10.3.2009 Hollola TEEMAT Markkinanäkymät Rakennekehitys Rahoituskriisin ja laman vaikutus

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Välineitä viljamarkkinoiden seurantaan. Sadonkorjuuseminaari 2011 - Lahti 30.9.2011 Kati Lassi, Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR)

Välineitä viljamarkkinoiden seurantaan. Sadonkorjuuseminaari 2011 - Lahti 30.9.2011 Kati Lassi, Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) Välineitä viljamarkkinoiden seurantaan Sadonkorjuuseminaari 2011 - Lahti 30.9.2011 Kati Lassi, Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) 1 Sisältö Viljan hintaan vaikuttavia tekijöitä Mitä seurata markkinoilla?

Lisätiedot

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009 Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40

Lisätiedot

Sadonkorjuujuhlat. Muutoksessa. Vilja-asiamies Max Schulman, MTK

Sadonkorjuujuhlat. Muutoksessa. Vilja-asiamies Max Schulman, MTK Sadonkorjuujuhlat Viljamarkkinat Muutoksessa Vilja-asiamies Max Schulman, MTK Viljamarkkinat muutoksessa Viljamarkkinat ennen Nykytilanne y Muuttuvat maailman markkinat Eurooppa muutoksen kourissa Itämeren

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa Jarkko Niemi MTT taloustutkimus OMAVARA-hankkeen loppuseminaari, Raisio 19.3.2013 Valkuaisrehumarkkinat Kotimaisen valkuaisen rehukäyttö ja sen

Lisätiedot

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja OMAVARA miksi? Kotimaisen valkuaisomavaraisuuden parantaminen globaalimuutosten paineessa Väestön kasvu Elintason nousu

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

Missä mennään viljamarkkinoilla

Missä mennään viljamarkkinoilla Missä mennään viljamarkkinoilla Somero 12.2.2014 Tarmo Kajander Hankkija Vilja- ja raaka-aineryhmä Valkuaisen ja viljan hinnat nousevia HINTAVAIHTELU KASVANUT ja JATKUU Sato 2013/2014: Maailman viljatase

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit

Lisätiedot

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Tulokehitys karannut maatiloilta 1400 1200 Maataloustulo (Milj. ) Tulo/tila ( /vuosi) Yleinen ansiotaso ( /vuosi) 40 000 35 000

Lisätiedot

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen Elintarvikehuoltosektorin poolit Alkutuotanto pooli Kauppa- ja jakelupooli Elintarviketeollisuuspooli KOVAtoimikunta 14 aluetta Toimikunta

Lisätiedot

Laatuviljaseminaari. Mallasohran markkinanäkymät ja tuotanto kasvukaudella 2009/10. Minna Oravuo, Viking Malt Oy

Laatuviljaseminaari. Mallasohran markkinanäkymät ja tuotanto kasvukaudella 2009/10. Minna Oravuo, Viking Malt Oy Laatuviljaseminaari Mallasohran markkinanäkymät ja tuotanto kasvukaudella 2009/10 Minna Oravuo, Viking Malt Oy Polttimo Oy, Viking Malt ja Senson Huippuvuosi 2008 Haasteellinen vuosi 2009 Mallasohra Mallas

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv ivä johdatus päivp ivän n aiheisiin Juha Lappalainen, MTK Keski-Suomi (Markkinoiden osalta tilanne/näkemys 8.2.2012, joka voi muuttua) Viljamarkkinoiden ajankohtaispäivä.

Lisätiedot

Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa. Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä

Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa. Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Kansainvälinen markkina Viljamarkkinat korkealla tasolla Viljan markkinahinnat ovat tänään historiallisesti korkealla

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Valtakunnallinen siemen- ja viljantuotantoseminaari Varsinais-Suomen kylvösiemenyhdistys Loimaan ammatti- ja aikuisopisto Minna Oravuo, vilja-asiamies, MTK EU:n viljamarkkinat

Lisätiedot

MALLASOHRAN MARKKINATILANNE. Mallasohra -seminaari 29.3.2011, Tampere MMM/VYR Jukka Virolainen

MALLASOHRAN MARKKINATILANNE. Mallasohra -seminaari 29.3.2011, Tampere MMM/VYR Jukka Virolainen MALLASOHRAN MARKKINATILANNE Mallasohra -seminaari 29.3.211, Tampere MMM/VYR Jukka Virolainen SUOMEN TUOTANTO 29 21 - Vuonna 29 viljelijöiden lukumäärä oli 6 64 ja 21 väheni tasolle 3 942-5 vuoden keskiarvo:

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla

Ajankohtaista viljamarkkinoilla Ajankohtaista viljamarkkinoilla 4.3.2011 Jukka Heinonen Hankkija-Maatalous Oy Kasvinviljely, Länsi-Suomi Viljamarkkinoista Suomen viljamarkkinat osana maailmanmarkkinaa Kysynnän ja tarjonnan vaihtelut

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 DLA viljakaupassa Kokonaisvolyymi yli 4 miljoonaa tonnia Vienti ylittää miljoona tonnia Oman rehuteollisuuden

Lisätiedot

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt. Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa kotieläintaloudessa on oikein tapahtunut viime vuosina

Lisätiedot

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakauppa Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 3 Toiminta-alue Jäsenrakenne Tanska 13 Ruotsi 16 Norja 1 Suomi 1 Baltia 3 Tukiyritykset Osuuskuntien kärki Euroopassa Osuuskunnat Euroopassa 2011 EUR

Lisätiedot

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT MAPTEN Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009 Jyrki Niemi, Ellen Huan-Niemi & Janne Niemi MTT ja VATT Politiikkavaikutuksia tarkastellaan tutkimuksessa

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

Nurmisiementen käyttöarviosta 25.2.2013. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.2013 2

Nurmisiementen käyttöarviosta 25.2.2013. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.2013 2 25.2.213 Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilastot sekä arvio käytöstä Oiva Niemeläinen, MTT, Kasvintuotanto Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.213 Huittinen Nurmisiementen käyttöarviosta

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

20.3.2013. Kuva: Matti Teittinen

20.3.2013. Kuva: Matti Teittinen Kansallinen siementuotannon tuki päättyi 21. (Timotein siementuen alasajo meneillään.) EU:n siemen ja lisäysmateriaalilainsäädännön uudistuminen. Sertifioidun siemenen alhainen käyttöaste. Kuva: Matti

Lisätiedot

21.1.2016. Odotukset viljakaupassa kevät ja kesä -16 Korpisaari Rautakesko Oy 19. ja 20.1.2016

21.1.2016. Odotukset viljakaupassa kevät ja kesä -16 Korpisaari Rautakesko Oy 19. ja 20.1.2016 Odotukset viljakaupassa kevät ja kesä -16 Korpisaari Rautakesko Oy 19. ja 20.1.2016 Maailman satoennuste on hyvä, vaikka jäädäänkin ennätyksestä 2012/13 2013/14 2014/15 2015/16 Milj. tonnia Ennuste Tuotanto

Lisätiedot

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa Oiva Niemeläinen, MTT, Nurmisiementuotanto osaksi viljelykiertoa 27.2.214 Aineistosta lyhyesti EVIRAn siementen sertifiointimäärät ja

Lisätiedot

Viljatutkimus 10/2007

Viljatutkimus 10/2007 Viljatutkimus 10/2007 Tutkimus toteutettiin sähköisenä web-kyselynä koko maassa 9.10-28.10.2007 välisenä aikana Farmit Website Oy:n toimesta yhteistyössä Innolink Research Oy:n kanssa. Toimeksiantaja oli

Lisätiedot

Lihasektorin hintarakenteet

Lihasektorin hintarakenteet Lihasektorin hintarakenteet Ruokamarkkinoiden toimivuus ja elintarvikkeiden hinnanmuodostus Suomessa tutkimushanke Tiedotustilaisuus 10.6.2014 Jyrki Niemi, Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori Tutkimushanke:

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla. Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander

Ajankohtaista viljamarkkinoilla. Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander Ajankohtaista viljamarkkinoilla Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander Kansainvälinen viljaneuvosto eli IGC, Maailman vehnätase-ennuste +12% Lähde: IGC eli Kansainvälinen Viljaneuvosto

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187) Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v

Lisätiedot

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS Satoennuste 0 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.0.0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Satoennuste 0 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 00 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

TEHOA OMAVARAISEEN VALKUAISTUOTANTOON seminaarin avaus Esko Poutiainen emeritusprofessori Uusikaupunki 16.2.2011 Kuopio 21.2.2011

TEHOA OMAVARAISEEN VALKUAISTUOTANTOON seminaarin avaus Esko Poutiainen emeritusprofessori Uusikaupunki 16.2.2011 Kuopio 21.2.2011 TEHOA OMAVARAISEEN VALKUAISTUOTANTOON seminaarin Esko Poutiainen emeritusprofessori Uusikaupunki 16.2.2011 Kuopio 21.2.2011 Maailman nälkäkartta 2 Maapallon väestön sijoittuminen 3 Nälkäisten määrä ei

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus Puheenjohtaja Jaakko Rauramo Puolustustaloudellinen suunnittelukunta 1.3.2005 Huoltovarmuuden turvaamisen periaate Väestön toimeentulo Välttämättömän talouden jatkuvuus

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Viljamarkkinatilanne. Salo 12.2.15 Tarmo Kajander

Viljamarkkinatilanne. Salo 12.2.15 Tarmo Kajander Viljamarkkinatilanne Salo 12.2.15 Tarmo Kajander Viljakauppa Hankkija Oy:ssä Kesän 2014 viljan myyntimäärät olivat todella suuria Syksyn 2014 sato määrällisesti hyvä Rehuvehnää paljon vielä myymättä Toimitus

Lisätiedot

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa Jukka Hollo, Tilasiemen Oy Tilasiemenpakkaajat Tilasiemen Oy Tilasiemenen osuus luomusiementuotannossa runsas kolmannes Yhdellä numerolla pärjää: 010 217 6777 Netissä

Lisätiedot

Maitosektorin hintarakenteet Suomessa. Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi

Maitosektorin hintarakenteet Suomessa. Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Maitosektorin hintarakenteet Suomessa Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Huomioita & kysymyksiä ruokamarkkinoiden toimivuudesta Elintarvikkeiden hintataso, kehitys

Lisätiedot

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Johdanto Sika- ja siipikarjatalouteen yritysten taloudelliset tulokset vaihtelevat

Lisätiedot

Kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta: OMAVARA-hankkeen ensimmäiset tulokset. Pirjo Peltonen-Sainio ja OMAVARA-tutkimusryhmä

Kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta: OMAVARA-hankkeen ensimmäiset tulokset. Pirjo Peltonen-Sainio ja OMAVARA-tutkimusryhmä Kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta: OMAVARA-hankkeen ensimmäiset tulokset Pirjo Peltonen-Sainio ja OMAVARA-tutkimusryhmä Tausta Rehuvalkuainen yhä kasvava globaali haaste: Väestön kasvu Elintason nousu

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä

Lisätiedot

Venäjän asettamien pakotteiden sisältö 15.8.2014

Venäjän asettamien pakotteiden sisältö 15.8.2014 Venäjän tuontikiellon vaikutukset ja jatkotoimet (Sisältää tausta-aineistoa) Pohjois-Karjalan kansanedustajat Marita ja Asko Miettisen maitotilalla Joensuussa 15.8.2014 MTK Pohjois-Karjala Venäjän asettamien

Lisätiedot

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Ajankohtaista maitosektorilta 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Tilanne maitomarkkinoilla Loppuvuodesta 2014 markkinanäkymä oli erittäin synkkä Tammi- ja helmikuun myönteinen kehitys EU:n maitotuotemarkkinoilla

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Viljasektorin hintarakenteet

Viljasektorin hintarakenteet Viljasektorin hintarakenteet Ruokamarkkinoiden toimivuus ja elintarvikkeiden hinnanmuodostus Suomessa tutkimushanke Tiedotus 12.12.2014 Jyrki Niemi, Ari Peltoniemi, Perttu Pyykkönen Viljasektorin hintamarginaaliprosentit

Lisätiedot

RAUTATIELIIKENNE OSANA LOGISTISTA JÄRJESTELMÄÄ HUOLTOVARMUUDEN TURVAAMISESSA

RAUTATIELIIKENNE OSANA LOGISTISTA JÄRJESTELMÄÄ HUOLTOVARMUUDEN TURVAAMISESSA RAUTATIELIIKENNE OSANA LOGISTISTA JÄRJESTELMÄÄ HUOLTOVARMUUDEN TURVAAMISESSA HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät taloudelliset

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Lannoitemarkkinat keväällä 2015 VYR viljelijäseminaari. Hämeenlinna 27. tammikuuta 2015 Yara Suomi/Tero Hemmilä

Lannoitemarkkinat keväällä 2015 VYR viljelijäseminaari. Hämeenlinna 27. tammikuuta 2015 Yara Suomi/Tero Hemmilä Lannoitemarkkinat keväällä 2015 VYR viljelijäseminaari Hämeenlinna 27. tammikuuta 2015 Yara Suomi/Tero Hemmilä Sisältö Yara Suomessa Lannoitteiden hintakehitykseen vaikuttavat tekijät Lannoitteiden kysyntä

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Riitta Hänninen ja Lauri Hetemäki Talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutus KMO 2015 toteutumiseen seminaari, maa- ja metsätalousministeriö 3.11.2009.

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu ISO 9001 -sertifioitu Kylvöaikomukset 2010 Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010 Petri Pethman Työnro. 77723 Johdanto Tutkimus on jatkoa vilja-alan yhteistyöryhmän aiempina vuosina Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

TARPEET JA TOIVEET. Kaija Viljanen 14.3.2012 Avena Nordic Grain Oy SUUNNANNÄYTTÄJÄ ELINTARVIKEÖLJYISSÄ JA VALKUAISREHUISSA

TARPEET JA TOIVEET. Kaija Viljanen 14.3.2012 Avena Nordic Grain Oy SUUNNANNÄYTTÄJÄ ELINTARVIKEÖLJYISSÄ JA VALKUAISREHUISSA ALITUOTANTOKASVIT TEOLLISUUDESSA, TARPEET JA TOIVEET Kaija Viljanen 14.3.2012 Avena Nordic Grain Oy MILDOLA SUOMALAINEN SUUNNANNÄYTTÄJÄ ELINTARVIKEÖLJYISSÄ JA VALKUAISREHUISSA Avena Nordic Grain Oy: vilja-

Lisätiedot

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Maitosektorin hintarakenteet. Tiedotustilaisuus 9.6.2015 Kuluttajatutkimuskeskus, Metsätalo Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori, Jyrki Niemi

Maitosektorin hintarakenteet. Tiedotustilaisuus 9.6.2015 Kuluttajatutkimuskeskus, Metsätalo Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori, Jyrki Niemi Maitosektorin hintarakenteet Tiedotustilaisuus 9.6.2015 Kuluttajatutkimuskeskus, Metsätalo Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori, Jyrki Niemi Kuluttajahintakehitys maitotuotteissa ja muissa tuotteissa vuosina

Lisätiedot

Ajankohtaista tuotantoehdoissa Luomusiementuotanto. Luomuiltapäivä

Ajankohtaista tuotantoehdoissa Luomusiementuotanto. Luomuiltapäivä Ajankohtaista tuotantoehdoissa Luomusiementuotanto Luomuiltapäivä Yksimahaisten ruokinta poikkeus käyttää tavanomaista rehua päättyy 31.12.2011 tämän vuoden ajan voidaan käyttää enintään 5 % päiväannoksesta

Lisätiedot

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät

Lisätiedot

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna Kaisa Kuoppala Erikoistutkija Luonnonvarakeskus (Luke) Papuilta, Jokioisten Martat, 16.3.2016 YK:n yleiskokouksen nimeämä, FAO:n organisoima http://iyp2016.org/

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuudesta

Luomutuotannon kannattavuudesta Luomutuotannon kannattavuudesta Kauko Koikkalainen, tutkija Luomuinstituutti, 31.3.2015, Mikkeli Esityksen sisältö Vähän perusteita Vähän maatalouspolitiikkaa Toteutunutta kannattavuutta kannattavuuskirjanpitoaineiston

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

VILJAVUOSI 2012-2013 Julkaisupäivämäärä 22.11.2013

VILJAVUOSI 2012-2013 Julkaisupäivämäärä 22.11.2013 VILJAVUOSI 2012-2013 Julkaisupäivämäärä 22.11.2013 Tike tilastoijana TERVETULOA TUTUSTUMAAN UUTEEN VILJAVUOSI 2012-2013 -VERKKOJULKAISUUN! Tike on yksi Suomen neljästä tilastoviranomaisesta. Tike tuottaa

Lisätiedot