Elintarvikehuoltoa tukevan varmuusvarastoinnin arviointi. Työryhmän raportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elintarvikehuoltoa tukevan varmuusvarastoinnin arviointi. Työryhmän raportti"

Transkriptio

1 Elintarvikehuoltoa tukevan varmuusvarastoinnin arviointi Työryhmän raportti 2009

2

3 ELINTARVIKEHUOLTOA TUKEVAN VARMUUSVARASTOINNIN ARVIOINTI

4 Työ- ja elinkeinoministeriölle Työ- ja elinkeinoministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida Suomen elintarvikehuollon varmuusvarastojen tasoa ja riittävyyttä nykyisessä maailmanmarkkinatilanteessa. Työryhmän tuli työssään ottaa huomioon muun muassa maataloustuotteiden tuotantoa ja kysyntää koskevat ennusteet ja näiden vaikutukset Euroopan unionin tuotantoon sekä Suomen elintarvikkeiden huoltovarmuuteen. Erityistä huomiota tuli kiinnittää eläinrehujen valkuaisen ja muiden tuotantopanosten saatavuuden turvaamiseen. Työryhmässä oli elintarvikehuoltoketjun kannalta keskeisten ministeriöiden ja elintarvikesektorin sekä varmuusvarastointia hallinnoivan Huoltovarmuuskeskuksen asiantuntijaedustus. Työryhmän tuli saada työnsä valmiiksi mennessä. Työryhmän toimiaikaa jatkettiin saakka. Työryhmän kokoonpano oli seuraava Puheenjohtaja toimitusjohtaja Ilkka Kananen, Huoltovarmuuskeskus Jäsenet Sihteeri kaupallinen neuvos Eero Jäntti, työ- ja elinkeinoministeriö ylitarkastaja Ulla Karhu, työ- ja elinkeinoministeriö maatalousneuvos Taina Vesanto, maa- ja metsätalousministeriö osastopäällikkö Hannu Pelttari, Huoltovarmuuskeskus logistiikkapäällikkö Raija Viljanen, Huoltovarmuuskeskus johtaja Pasi Lähdetie, Raisio Oyj, elintarvikehuoltosektori johtaja Simo Tiainen, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, elintarvikehuoltosektori valmiusasiamies Juha Mantila, Huoltovarmuuskeskus Työryhmä kuuli seuraavia asiantuntijoita: professori Jyrki Niemi, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, aiheesta maataloustuotannon muutokset ; johtaja Kaisa Karttunen, Scanagri Finland Oy, aiheesta kansallinen ruokastrategia ; maatalousekonomisti Kyösti Arovuori, Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos, aiheesta maatalouden tuotantopanokset ; johtaja Ensio Hytönen, Hankkija- Maatalous Oy, aiheesta maatalouden tuotantopanokset ja valmiuspäällikkö Viljo Holopainen, Elintarviketeollisuuspooli, aiheesta elintarviketeollisuuden rakenne ja tuotannon haavoittuvuus. 2

5 Saatuaan tehtävänsä päätökseen työryhmä luovuttaa muistionsa kunnioittaen työ- ja elinkeinoministeriölle. Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2009 Ilkka Kananen Eero Jäntti Ulla Karhu Taina Vesanto Hannu Pelttari Raija Viljanen Pasi Lähdetie Simo Tiainen Juha Mantila 3

6 SISÄLLYSLUETTELO 1 LÄHTÖKOHDAT 5 2 ELINTARVIKEHUOLLON TOIMINTAYMPÄRISTÖ Globaalin maataloustuotannon kehityssuunnat Tuotantopanosten maailmanmarkkinat EU ja sen maatalouspolitiikka Huoltovarmuusajattelu ja varautuminen kansainvälisesti 17 3 SUOMEN ELINTARVIKEHUOLTOVARMUUS Tuotanto-omavaraisuus ja sen kehitys Tuotantopanosriippuvuudet Kone- ja laitehuolto Infrastruktuuririippuvuudet (vesi, energia, työvoima, logistiikka, ICT) 26 4 ELINTARVIKEHUOLTOA TUKEVAT HUOLTOVARMUUSJÄRJESTELYT SUOMESSA Vilja, siemenet, kasvinjalostustoiminta Tuotantopanokset Energia 29 5 ELINTARVIKEHUOLLON HAAVOITTUVUUDET JA RISKIT Alkutuotanto Jalostus Logistiikka ja elintarvikkeiden huoltovarmuus 33 6 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 34 4

7 1. Lähtökohdat Valtioneuvosto vahvistaa huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain (1390/1992) nojalla maan huoltovarmuuden tavoitteet. Tavoitteet tarkistetaan noin viiden vuoden välein. Voimassa olevat tavoitteet on vahvistettu (539/2008). Yleistavoitteena on kansainvälisiin markkinoihin sekä kansallisiin toimenpiteisiin ja voimavaroihin perustuva huoltovarmuus. Varautumistoimenpiteillä turvataan yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämätön infrastruktuuri ja kriittisen tuotannon jatkuminen kaikissa tilanteissa. Toimivat markkinat, kansalliset ja kansainväliset yritykset ja verkostot tuottavat merkittävän osan huoltovarmuudesta. Yli kansallisten rajojen hajautetut järjestelmät voivat lisäksi toimia joissakin olosuhteissa toistensa varajärjestelminä. Kaikkia keskeisiä toimintoja ei ole edes mahdollista turvata enää kansallisin järjestelyin. Kansallista huoltovarmuutta on sen vuoksi tarpeen täydentää ja vahvistaa Euroopan unionin jäsenyyden ja muun kehittyvän kansainvälisen huoltovarmuusyhteistyön avulla. Vakavimpiin kriiseihin on kuitenkin aina varauduttava kansallisin toimenpitein. Varautumisen lähtökohtiin ja tavoitteisiin vaikuttavat uhkakuvat ja yhteiskunnan riskit. Vakavin uhka huoltovarmuudelle on edelleen tilanne, jossa mahdollisuus tuottaa tai hankkia ulkomailta huoltovarmuuden kannalta kriittisiä tavaroita ja palveluita on väliaikaisesti vaikeutunut. Taloutemme riippuvuus ulkomaisista verkostoista ja logististen järjestelmien toimivuudesta on kasvanut. Laajamittaisempi kansainvälisen kaupan häiriintyminen edellyttää kuitenkin syvää ja pitkäkestoista kansainvälistä kriisiä, mitä on pidettävä epätodennäköisenä. Muita keskeisiä yhteiskunnan taloudellista toimintakykyä vaarantavia uhkia ovat sähköisen infrastruktuurin häiriintyminen, energiansaannin keskeytyminen, väestön terveyden ja toimintakyvyn vakava häiriintyminen sekä erilaiset laajavaikutteiset vakavat suuronnettomuudet, luonnononnettomuudet ja ympäristökatastrofit. Huoltovarmuuden taso mitoitetaan niin, että väestön elinmahdollisuudet ja toimintakyky sekä yhteiskunnan toimivuus voidaan pitää yllä normaaliolojen vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa mukaan luettuna puolustustila. Varautumisen yleisenä lähtökohtana ei enää pidetä 12 kuukautta kestävää kriisitilannetta, jonka yli on selviydyttävä perushuoltotasolla, vaan yhteiskunnan kriittiset järjestelmät, tuotanto ja palvelut on pyrittävä pitämään jatkuvasti toimintakykyisenä. Tämä on selkeä periaatteellinen muutos vuoden 2002 huoltovarmuustavoitteisiin verrattuna. Poikkeuksen muodostavat energia- ja elintarvikehuolto. Tuontiin perustuvan energian saantihäiriön varalta ja kansainvälisten sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi pidetään varmuusvarastoissa tuontipolttoaineita siten, että käytössä on keskimäärin viiden kuukauden normaalikulutusta vastaavat tuontipolttoainevarastot. Elintarvikehuollossa ajallinen tavoite on huoltovarmuuspäätöksen painopistealueista korkein. Elintarvikehuoltovarmuuden perustana sen mukaan on kotimaisen alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden toiminnan jatkuvuus. Euroopan unionin maatalouspolitiikkaan on pyrittävä vaikuttamaan siten, että kotimaisella elintarviketeollisuudella on riittävä kotimainen raaka-aineperusta. Perustavoitteena on, että maataloustuotteiden saatavuus turvataan yhden heikon kotimaisen satokauden varalta. Leipäviljaa pidetään varmuusvarastoissa eri puolilla maata vuoden normaalikulutusta vastaava määrä. Kasvipohjaista valkuaista varmuusvarastoidaan määrä, jolla voidaan turvata kotieläintuotannon rehuhuollon sopeuttamista valkuaisen saantihäiriöiden varalta. Siemenviljaa tai laatuominaisuuksiltaan siemeneksi soveltuvaa viljaa varastoidaan

8 tonnia ja nurmikasvien siemeniä määrä, jolla voidaan kattaa yhden epäonnistuneen siementuotantovuoden vajausta. Muista elintarvikkeiden huoltoketjun edellyttämistä materiaalisista tuotantopanoksista pidetään maataloustuotannon ja elintarvikkeiden jalostuksen ja jakelun huoltovarmuutta täydentävät varmuusvarastot. Huoltovarmuuspäätöksessä lisäksi edellytetään, että elintarvikehuollon varmuusvarastojen tasoa arvioidaan ja tarvittaessa tarkistetaan sen voimassaolon aikana. 6

9 2. Elintarvikehuollon toimintaympäristö Maailman väestönkasvu ja taloudellinen kasvu ovat kasvattaneet elintarvikkeiden, viljan ja lannoitteiden kysyntää. Maailman viljavarastot kasvoivat vielä 1990-luvun lopulla, mutta sen jälkeen viljantuotanto ei ole vastannut kysyntää vuotta 2004 lukuun ottamatta. Kehityksen seurauksena maailman viljavarastot ovat alentuneet alimmalle tasolle vuosikymmeniin. Noin 2 kuukauden käyttöä vastaava varastojen taso oli viimeksi luvulla. Elintason nousu kehitysmaissa ja Aasiassa sekä lihan kulutuksen kasvu vaikuttaa merkittävimmin elintarvikkeiden kysyntään tulevina vuosikymmeninä. Markkinat ovat tulleet entistä herkemmiksi häiriötekijöille ja huoltovarmuuden merkitys on kasvanut. 2.1 Globaalin maataloustuotannon kehityssuunnat Kasvaneen kysynnän myötä myös maataloustuotanto on kasvanut voimakkaasti. Tuotannon kasvusta huolimatta maailman viljavarastot ovat alentuneet ja viljan tuotanto henkeä kohden on pudonnut. Keskeiset tuotannon tekijät, hehtaarisato ja käytettävissä oleva maatalousmaa ovat rajoittaneet tuotannon kasvua. Käytettävissä oleva maatalousmaa suhteutettuna väestöön on lähes puolittunut neljässä vuosikymmenessä. FAO:n mukaan 1960-luvun tasosta 1,45 ha/henkilö on pudottu tasolle 0,78 ha/henkilö vuonna 2003 (kuva 1). Kuva 1. Maatalousmaa hehtaareina/henkilö Lähde Chatman House 2009, FAOSTAT Hehtaarisatojen nousu on kompensoinut maatalousmaan suhteellista vähentymistä, mutta tämä kehitys on hidastunut. Maailman vehnäntuotannon hehtaarisato oli 1970-luvulla peräti 33,4 % korkeampi kuin edellisellä vuosikymmenellä. Vastaavasti 2000-luvun alkupuolella nousu on ollut enää 8,7 % 1990-luvun tasoa korkeampi. FAO arvioi kuitenkin maataloustuotannon kasvun jatkuvan voimakkaana perinteisissä viejämaissa ja kehitysmaiden tuotannon kasvavan siinä määrin, että tuotanto vastaa kysyntää ja varastojen alenemiskehityksen ennustetaan pysähtyvän. Maataloustuotteiden hinnannousu vuonna 2007 Maataloustuotteiden kansainvälisillä markkinoilla tapahtui voimakas hintareaktio vuoden 2007 aikana. Viljan ja rehuvalkuaisen hinta kaksinkertaistui muutamassa kuukaudessa ja tämä osaltaan nosti myös muiden maataloustuotteiden, kuten liha- ja maitotuotteiden 7

10 hintoja. Viljamarkkinoiden ja erityisesti vehnän maailmanmarkkinahinnan nousu oli erityisen voimakas (kuva 2). Kuva 2 vehnän maailmanmarkkinahinnan kehitys Lähde Jyrki Niemi (MTT), CBOT Myös polttoaine- ja kuljetuskustannukset nousivat voimakkaasti. Samaan aikaan tapahtui myös muissa raaka-ainehinnoissa ja panostuotteissa, kuten maatalouden lannoitteissa ja torjunta-aineissa voimakas hinnannousu. Maailmanlaajuinen hintareaktio välittyi myös Suomeen (kuva 3). Kuva 3 vehnän ja ohran hintakehitys Lähde Jyrki Niemi (MTT), Tike 8

11 Maataloustuotteiden hinnannousun taustatekijät Maataloustuotteiden voimakkaalle hintojen nousulle vuonna 2007 on useita selityksiä, mm. kasvanut kysyntä ja varastojen aleneminen sekä yleinen talouden ylikuumentuminen ja sijoitustoiminnan kasvanut kiinnostus raaka-ainepörsseihin. Kulutusennusteet tuleville vuosille yhdessä voimakkaasti kasvaneiden bioenergiaohjelmien myötä toivat epävarmuutta markkinoille, kun samaan aikaan suurilla viljan viejämailla oli ollut vaikeuksia kasvattaa tuotantoa. Australia oli mm. kärsinyt useina vuosina peräkkäin kuivuudesta. Talouden yleinen ylikuumentuminen, öljyn ja raaka-aineiden nopea hinnannousu lisäsivät kustannuksia ja nämä tekijät nostivat osaltaan myös viljan hintaa. Myös rahtikustannukset kaksinkertaistuivat muutamassa kuukaudessa. Muutamat keskeiset viljan viejämaat asettivat viljalle tuontirajoituksia turvatakseen omat kotimarkkinansa. Epävarmuus markkinoilla heijastui viljakauppaan ja mielenkiinto viljaan sijoitusmielessä kasvoi maailman viljapörsseissä. Viljasta tuli houkutteleva sijoitus- ja keinottelukohde, mikä voimisti hinnannousua. Kun samaan aikaan useat merkittävät viljan viejämaat rajoittivat vientiään, lisäsi se viljamarkkinoiden volatiliteettia. Maailmankaupan hintareaktio vaikutti kansallisiin viljamarkkinoihin ja se välittyi myös Suomeen, vaikka kotimarkkinoilla viljasta olikin ylitarjontaa. Maataloustuotteiden pitkän aikavälin hinnankehitys ja tuotannon taso Pitkällä aikavälillä viljojen hintakehitys on ollut aleneva ja tämä on heijastunut myös elintarvikkeiden hintoihin. Länsimaissa väestön elintarvikkeisiin käyttämä osuus suhteessa muuhun kulutukseen on ollut jatkuvasti aleneva. Viljan maailmanmarkkinahinnat ovat palanneet takaisin vuoden 2007 nousua edeltäneelle tasolle. Viljan tuotanto on suhteellisen hintajoustamatonta ja kasvavassakaan kysyntätilanteessa ja hintojen noustessa tuotanto ei reagoi nopeasti. Maailmankaupassa liikkuu ainoastaan noin 15 prosenttia viljan vuosituotannosta. Maailmankaupan osuuden nousu viljan vuosituotannosta on ollut hidasta 1960-luvun noin 6 prosentin tasosta. Tällöin suhteellisen pienilläkin tarjonnassa tapahtuvilla muutoksilla saattaa olla suuri hintavaikutus, jos varastotilanne ja yleinen talouden kehitys vahvistavat reaktiota. Markkinakaudella 2008/2009 viljan tuotannon ennustetaan ylittävän kulutuksen ja maailman viljavarastojen taso kääntyy hienoiseen nousuun. Viljan maailmankaupan ennustetaan kasvavan edelleen hitaasti, mutta valkuaiskasvien viennin ennustetaan kasvavan voimakkaasti. Maataloustuotteiden hintakehitys on vahvasti sidoksissa varastojen muutoksiin. Tässä kehityksessä suurimman volyymin omaavat viljat toimivat kehityksen veturina. Esimerkiksi 1990-luvun lopulla viljantuotanto ylitti useina vuosina peräkkäin kulutuksen johtaen viljavarastojen kasvuun ja vehnän hinta painui ennätyksellisen alhaalle luvulla varastojen tason aleneminen nosti hintatasoa vuosia lukuun ottamatta, jolloin viljavarastojen hetkellinen kasvu romahdutti alkaneen hintakehityksen. Vastaava ilmiö koettiin ennennäkemättömän voimakkaana vuosien aikana, mitä taloudessa tapahtunut kehitys osaltaan kiihdytti. Maailman viljavastojen tason ennustetaan säilyvän alhaisella, noin 2 kk:n kulutusta vastaavalla tasolla. Viljakaupan asiantuntijoiden mukaan tämä varastotaso on ns. herkkyysrajalla jolloin tarjonnassa tapahtuvat muutokset välittyvät nopeasti hintoihin. Tällöin riski nopeisiin hintapiikkeihin on edelleen olemassa. FAO ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) arvioivat vuoteen 2017 ulottuvassa maataloustuotantoa koskevassa katsauksessaan maailman väestönkasvun nousun hidastuvan. Vuosina väestönkasvu oli 1,23 % vuodessa ja vuosina

12 sen ennustetaan olevan 1,12 % vuodessa. Voimakkaimman väestönkasvun (yli 2 % / vuosi) ennustetaan tapahtuvan Afrikassa ja vastaavasti Aasian ja Amerikan väestönkasvu tulee hidastumaan noin 1 % vuositasolle. Euroopan väestön ennustetaan säilyvän lähes nykyisellään. Vastaavaan väestönkasvun hidastumista koskevaan ennusteeseen on päätynyt myös United States Department of Agriculture (USDA) vuoteen 2018 ulottuvassa maataloustuotteiden katsauksessaan. FAO on vuosiin 2015/2030 ulottuvassa katsauksessaan ennustanut maataloustuotteiden vuosittaisen kysynnän kasvun hidastuvan 2,2 prosentista 1,5 prosenttiin. Kehitysmaiden oma tuotanto tulee kasvamaan, mutta useat viljan ja elintarvikkeiden tuonnista riippuvaiset maat tulevat edelleen säilymään suurina tuojina, ja nettoviejät Yhdysvallat, Australia ja EU tulevat säilyttämään asemansa viejämaina. Myös USDA toteaa katsauksessaan, että perinteisten viejämaiden, kuten Argentiinan, Australian, Kanadan, EU:n ja Yhdysvaltojen merkitys tulee säilymään maailmankaupassa suurena tulevana vuosikymmenenä. Vehnän osalta USDA arvioi Kanadan ja Yhdysvaltojen osuuden kuitenkin alenevan hieman, Argentiinan ja EU:n osuuden ennustetaan kasvavan. Näiden lisäksi Ukrainan ja Venäjän osuus tulee kasvamaan. Rehuviljojen tärkeimmät lajit ovat maissi noin 75 prosentin osuudella ja ohra 17 prosentin osuudella. Yhdysvallat tulee säilyttämään maailman suurimman maissin viejän asemansa markkinakauden 2008/2009 laskusta huolimatta ja maan osuus maissin viennistä tulee säilymään yli 50 prosentin. Argentiina tulee säilyttämään toiseksi suurimman viejän asemansa. Brasilian, Ukrainan ja EU:n ennustetaan kasvattavan osuuttaan maissin viennistä. Ohran suurimmat viejämaat EU, Australia ja Kanada tulevat säilyttämään asemansa ja näiden lisäksi Ukraina ja Venäjä kasvattavat vientiään. EU:n ohran viennin USDA ennustaa kasvavan yli 30 prosenttia ja tällöin EU kohoaisi merkittävimmäksi ohran viejäksi. Vehnän ja rehuviljan kysynnän kasvuksi FAO ja OECD ennustavat noin 300 milj. tn vuodesta 2005 vuoteen 2017, mikä vastaa 19 prosentin kysynnän kasvua. Tuotanto tulee kasvamaan vastaavasti noin 290 milj. tn. Tarjonta kasvaisi tällöin ennusteen mukaan 18 prosenttia. Viljantuotanto riisi mukaan lukien kasvoi FAO:n tilastojen mukaan aikavälillä noin 14 prosenttia, joten markkinoiden kasvu hidastuisi näiden ennusteiden mukaan. Vehnän ja rehuviljan varastot alenevat edelleen noin 7 prosenttia. EU:n kysyntä tulee säilymään lähes ennallaan ja kysynnän kasvuksi ennustetaan vain noin 1 prosentti aikavälillä EU:n tuotanto tulisi kuitenkin kasvamaan 13 prosenttia. Tuotanto Yhdysvalloissa tulee kasvamaan nopeammin, noin 25 prosenttia, kun vastaavasti Australian ja Kanadan tuotanto kasvaa vain noin 6 prosenttia. Kysynnän kasvun tasaantuessa ja maataloustuotannon noustessa vuosien ja taantumasta maataloustuotteiden hinta tulee kehittymään USDA:n, FAO:n ja OECD:n mukaan maltillisesti (kuva 4). Kun varastojen taso tulee kuitenkin säilymään alhaisena, on seurauksena se, että markkinakauden 2007/2008 tapaisten hinnanmuutosten riski on kuitenkin olemassa. Valkuais- ja öljykasvien varastotaso tulee säilymään alhaisena ja näiden tuotteiden kysyntä ja maailmanmarkkinat tulevat kasvamaan viljoja nopeammin. Hintatason ennustetaankin näiden osalta palaavan vuoden kauden 2007/2008 tasolle tulevan vuosikymmenen kuluessa. 10

13 Kuva 4. Raaka-ainehintojen kehitys. Lähde OECD ja FAO Vuosien 2015/2030 ennusteessaan FAO ennustaa viljan kulutuksen rehukäyttöön kasvavan kolmasosasta puoleen vuosittain kulutettavasta viljasta. Rehuviljan kulutuksen kasvun on usein arvioitu uhkaavan viljan tarjontaa elintarvikekäyttöön tulevina vuosikymmeninä. FAO arvioi kehityksellä olevan myös myönteisiä puolia elintarvikehuollon kannalta. Rehuviljan kysynnän kasvu kannustaa viljantuotannon lisäämiseen myös alueilla, joilla sitä ei muutoin olisi tuotettu lainkaan. Suuri tuotantokapasiteetti muodostaa FAO:n näkemyksen mukaan myös puskurikapasiteettia elintarvikekriisien varalla erityisesti kehitysmaissa. Kriisitilanteissa hinnat nousevat ja karjankasvattajat joutuvat hakemaan vaihtoehtoisia ratkaisuja ruokintaan ja mahdollisesti sopeuttamaan kotieläintuotantoa, mikä vapauttaisi lisää viljaa elintarvikekäyttöön. Maidontuotannon lisääntyminen ja siihen liittyvä karjankasvatus mahdollistaa maataloustuotannon levittäytymisen alueille, joilla ei katsottu olevan edellytyksiä kilpailukykyiseen viljan tuotantoon maailmanmarkkinoille. Myös lihantuotannon painopisteen siirtyminen karjankasvatuksesta siipikarjaan parantaa viljan hyötysuhdetta rehulähteenä lihantuotannossa. 2.2 Tuotantopanosten maailmanmarkkinat Lannoitteet Maailman lannoitteiden kysyntä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Kysynnän nousuvauhdiksi vuonna 2008 kansainvälinen lannoiteteollisuusyhdistys (IFA) oli arvioinut 11

14 4,1 prosenttia. Lannoitteiden kysynnän kasvu on seurausta maatalousraaka-aineiden voimakkaasta hinnannoususta ja tuotantomäärien nopeasta kasvusta. Bioenergian tuotannon kasvu on vaikuttanut osaltaan myös lannoitteiden kulutukseen. Se on kuitenkin nykyisellään varsin pieni osa kulutuksesta. FAO on vuodelle 2012 ulottuvassa lannoitealaa koskevassa katsauksessaan todennut bioenergian tuotantoon käytettävän peltopinta-alan olevan noin 14 miljoonaa hehtaaria, mikä edustaa yhtä prosenttia peltopinta-alasta. IFA:n arvion mukaan bioenergian tuotantoon käytettävät lannoitteet edustivat noin 2,4 prosenttia kokonaiskysynnästä 2007/2008. USDA ja Food and Agricultural Policy Research Institute (FAPRI) arvioivat bioenergiatuotannon kasvun laantuvan voimakkaan alun jälkeen. Lannoitteiden kysynnän kasvuun vaikuttaakin todennäköisesti voimakkaammin tarve kasvattaa maataloustuotantoa ihmisravinnoksi ja rehuksi kotieläintalouteen. Viljelyalan kasvu onkin ollut voimakasta keskeisillä tuotantoalueilla, kuten Argentiina, Brasilia, Indonesia, Kiina, Intia, Malesia, Venäjä ja Ukraina. Myös EU, USA ja Oseanian tuottajavaltiot kasvattavat tuotantoaan. Toisaalta useissa länsimaissa on ympäristösyistä johtuen jouduttu alentamaan lannoitustasoja. Lannoitekysynnän kasvu tulee tasaantumaan ja se on IFA:n ennusteen mukaan markkinakauteen 2012/2013 keskimäärin 3,1 prosenttia vuodessa. FAO:n ennusteen mukaan typen, fosforin ja kaliumin kysyntä kasvaa 1,4-2,4 prosenttia vuosittain tulevana viitenä vuotena ja kasvun painopiste on Aasiassa. IFA:n ennusteen mukaan Aasia ja Latinalainen Amerikka yhdessä kattavat yli 80 prosenttia maailman lannoitekysynnän kasvusta. Länsi- ja Keski-Euroopassa kasvu on ainoastaan noin 0,5 prosenttia vuodessa, Itä-Euroopan ja Aasian länsiosien kasvuksi ennustetaan noin 5,4 prosenttia. Aasia on jo nykyisellään merkittävin lannoitteiden markkina-alue. Maanosien osuus typpilannoitteiden maailmakaupasta on seuraava: Afrikka 3,4 % Pohjois-Amerikka 13,5 % Latinalainen- Amerikka 6,3 % Länsi- Aasia 3,5 % Etelä- Aasia 19,6 % Itä- Aasia 38,3 % Keski-Eurooppa 2,7 % Länsi- Eurooppa 8,4 % Itä-Eurooppa ja Länsi- Aasia 3,0 % Oseania 1,4 % Lannoiteteollisuuden kyky vastata voimakkaasti kasvaneeseen kysyntään on ollut riittävä, vaikka joillakin markkina-alueilla markkinatilanne on ollut tiukka, mm. Aasiassa ja Oseaniassa. Myös Länsi-Euroopassa on ollut alituotantoa lannoitteista, vaikka Eurooppa kokonaisuutena on ollut ylijäämäinen luvun lopun ja 2000 luvun alun tienoilla lannoiteteollisuuden investoinnit olivat alhaalla. Vuoden 2002 aikana kehityssuunta saavutti pohjan ja tämän jälkeen alkaneet lannoiteteollisuuden lisäinvestoinnit vaativat kuitenkin 3-10 vuotta tuottaakseen täysimääräisesti lannoitteita markkinoille. Lannoiteteollisuuden raaka-aineet eivät ole FAO:n ja IFA:n ennusteiden mukaan tuotantoa rajoittava tekijä, vaikkakin uusien lähteiden käyttöönotto näkyy tarjonnassa viiveellä. Typpilannoitteiden tarjonta kasvaa voimakkaasti Aasiassa, erityisesti Kiinassa. Kasvua on ehkä odotettavissa USA:ssa ja sen ennustetaan säilyvän ennallaan Euroopassa. Maailman typpilannoitteiden tuotannon tämänhetkinen ja tulevana viisivuotisjaksona kasvava ylijäämä 12

15 on kuitenkin pieni ottaen huomioon mahdolliset laskentavirheet ja mahdolliset tuotannon katkokset. Kalilannoitteiden osalta tilanne on lähes vastaava typen kanssa. Fosforilannoitteiden osalta tilanne säilyy kireänä vuoteen 2012, vaikka tarjonnan ennustetaan kehittyvän suotuisasti. FAO ennusteen mukaan keskeisten lannoiteraakaaineiden tuotantotase kehittyy vuoteen 2012 mennessä seuraavasti: Maailma ( 1000 tn.) - NH3 ylijäämä kasvaa Fosfori ylijäämä kasvaa Kalium ylijäämä kasvaa Afrikka ( 1000 tn.) - NH3 ylijäämä kasvaa Fosfori ylijäämä kasvaa Kalium alijäämä kasvaa ( ) Amerikka ( 1000 tn.) - NH3 alijäämä kasvaa ( ) - Fosfori alijäämä kasvaa (0 418) - Kalium ennallaan Aasia ( 1000 tn.) - NH3 alijäämästä ylijäämäiseksi ( ) Fosfori alijäämä alenee ( ) - Kalium alijäämä kasvaa ( ) Eurooppa ( 1000 tn.) - NH3 ylijäämä kasvaa ( Länsi- Eurooppa kuitenkin säilyy alijäämäisenä ja ylijäämä tulee Itä- Euroopasta, Keski- Euroopan pieni ylijäämä alenee) - Fosfori ylijäämä pienenee ( Länsi- Eurooppa säilyy kuitenkin alijäämäisenä ja ylijäämä tulee Itä-Euroopasta, Keski- Euroopan pieni ylijäämä alenee) - Kalium ylijäämä kasvaa ( Keski- Eurooppa säilyy alijäämäisenä ja ylijäämä tulee Itä- Euroopasta) Oseania ( 1000 tn.) - NH3 alijäämä kasvaa ( ) - Fosfori alijäämä säilyy ennallaan ( ) - Kalium alijäämä säilyy ennallaan ( ) Eurooppa tulee olemaan typpi- ja kaliumlannoitteiden osalta nettoviejä ja tulee säilyttämään nettoviejän asemansa myös fosforilannoitteiden osalta. Ylijäämä tulee kuitenkin Itä- Euroopan ja Länsi-Aasian alueilta. Merkittävät viljan tuottajamaat Amerikassa ja Oseaniassa tulevat säilymään lannoitetuotannon osalta alijäämäisinä. Noiden alueiden alijäämä kyetään kattamaan Itä-Euroopan ja Aasian kasvavalla tuotannolla. 13

16 Torjunta-aineet Torjunta-aineiden valmistus on keskittynyttä. Tärkeimpiä monikansallisia yhtiöitä torjuntaaineiden valmistuksessa ovat Basf, Bayer Crop Science, Dow AgroSciencies, Dupont, FMC, Monsanto, Sumitomo ja Syngenta. Suurimpia torjunta-aineiden viejämaita maailmassa ovat Kiina, Yhdysvallat, Ranska ja Saksa. Suurimpia tuojamaita ovat vastaavasti Ranska, Kanada, Brasilia, Saksa, Thaimaa ja Italia. Ylivoimaisesti suurin torjunta-aineryhmä maailmankaupassa ovat rikkakasvien torjuntaaineet noin 50 prosentin osuudella kaupan arvosta. Sekä tuhoeläinten torjunta-aineiden että kasvitautien torjunta-aineiden osuus on noin 25 prosenttia. Torjunta-aineiden kaupassa vuosittaiset erot ovat varsin suuret (kuva 5). Kuva 5. Torjunta-aineiden maailmankaupan kehitys Lähde Croplife Alueelliset erot kysynnässä saattavat muuttua nopeasti torjuntatarpeen muutosten myötä. Esimerkiksi vuonna 2004 kasvitautien torjunta-aineiden kysyntä kasvoi yli 27 prosenttia. Suurin tekijä kysynnän kasvulle oli soijapavun viljelyalan lisääntyminen lähes kymmenellä prosentilla ja samanaikaisesti kasvitautien normaalia laajempi esiintyminen Brasiliassa. Sateinen kasvukausi Euroopassa ja viljanviljelyalan voimakas kasvu Venäjällä ja Ukrainassa kasvattivat niin ikään torjunta-aineiden kysyntää vuonna Myös Euroopassa rikkakasvien torjunta-aineet ovat suurin tuoteryhmä kaupan volyymistä. Vuonna 2007 rikkakasvien torjunta-aineiden osuus oli noin 45 prosenttia myynnistä, kasvitautien torjunta-aineet noin 40 prosenttia ja tuhohyönteisten torjunta-aineiden osuus noin 15 prosenttia. Valkuaisraaka-aineet Maailmankaupassa tärkeimmät öljy- ja valkuaiskasvit ovat soija ja rapsi, jotka yhdessä kattavat noin 70 prosenttia tuotannosta. Yksistään soijan osuus on noin 57 prosenttia, ja se on merkittävin valkuaisraaka-aineen lähde. Euroopan öljy- ja valkuaisteollisuuden järjestön (FEDIOL) tilaston mukaan öljykasvien tuotanto vuonna 2005 oli 386 milj. tn. Tuotannon kasvu oli vuodesta 2000 lähes 80 milj. tn, eli noin 20 prosenttia. Suurimmat tuottajamaat 14

17 ovat Yhdysvallat, Brasilia ja Argentiina, joiden yhteenlaskettu tuotanto kattaa yli 80 prosenttia soijan tuotannosta (kuva 6). Kuva 6. Soijan ja rapsin tuotanto. Lähde FEDIOL EU on merkittävä rapsin tuottaja. Kattaakseen kotimarkkinoiden kysynnän EU on kuitenkin suuri nettotuoja. EU on Kiinan jälkeen maailman toiseksi suurin soijan tuoja (kuva 7). Käyttämästään rapsin siemenestä EU joutuu tuomaan noin 30 prosenttia. EU:n omavararaisuusaste rehuvalkuaisen suhteen on ollut markkinakaudella 2005/2006 noin 23 prosenttia. Tästä soijarouheen omavaraisuus oli vain 2 prosenttia ja rypsi-/rapsirouheen omavaraisuus 72 prosenttia. Kuva 7. Soijan ja rapsin vienti ja tuonti. Lähde FEDIOL 15

18 Soijan ja soijatuotteiden kysynnän ja maailmankaupan kasvun ennustetaan jatkuvan voimakkaana. Keskeisten viejämaiden asema tulee säilymään vahvana, ja niiden arvioidaan kykenevän kasvattamaan tuotantoaan kasvavaa kysyntää vastaavaksi. Valkuaiskasvien tuotanto maailmanmarkkinoille on viljoja keskittyneempää, ja yhdessä tiukan markkinatilanteen kanssa reaktiot kysynnän ja tarjonnan äkillisiin muutoksiin tulevat olemaan viljoja voimakkaampia. 2.3 EU ja sen maatalouspolitiikka Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan yhtenä perustavoiteena oli yhteisöä luotaessa vahvistaa Euroopan elintarviketuotannon asemaa. Yhteisellä maatalouspolitiikalla on kyetty takaamaan kilpailukykyinen maataloustuotanto maailmanmarkkinoilla sekä kasvattamaan tuotantoa tuotantomääriin sidotuilla tuilla. Vientitukien avulla EU onkin ollut maataloustuotteiden markkinoilla vahva viejä. Kansainvälinen paine WTO neuvotteluissa on ollut kova EU:n tukijärjestelmien suuntaan erityisesti kehitysmaista, jotka katsovat voimakkaasti tuetun viennin uhkaavan heidän oman maataloustuotantonsa toimintaedellytyksiä. Erityisen haitallisina on nähty EU:n vientituet sekä kaikki sellainen tuki joka kannustaa ylituotantoon samoin kuin EU:n rajasuojan taso. Kehitys kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa on johtanut siihen, että EU on joutunut maatalouspolitiikassaan alentamaan vientitukiaan ja rajasuojaansa asteittain. EU on tehnyt myös päätöksen WTO:n neuvotteluihin liittyen luopua vientitukien käytöstä vuodesta 2013 lähtien. Kehitys on johtanut myös tukien irrottamiseen tuotannosta ja siten myös ylituotannon leikkaamiseen. Samalla myös kansainvälisesti vertailtavat kokonaistukitasot ovat alentuneet. EU:n arvioidaan kuitenkin jatkossakin pysyvän vahvana toimijana maataloustuotteiden vientimarkkinoilla. Uusien jäsenmaiden (EU-10) liittyessä Euroopan unioniin vuonna 2004 EU:n viljelyala kasvoi noin 30 prosenttia ja maataloustyövoima noin 52 prosenttia. Uusien jäsenmaiden aikaansaama tuotannon lisäys oli noin 20 prosenttia viljantuotannosta, noin 17 prosenttia valkuaiskasvituotannosta, prosenttia lihantuotannosta ja noin 15 prosenttia maidontuotannosta. Luvut kuvaavat hyvin uusien jäsenmaiden maataloustuotannon käyttämätöntä potentiaalia. Bulgarian ja Romanian liittyminen Euroopan unioniin vuonna 2007 lisäsi edelleen EU:n tuotantopotentiaalia. EU:n laajentuminen itään maatalouden tuotantopotentiaaliltaan suuriin maihin on tuonut EU:lle runsaasti lisää tuotantokapasiteettia, josta vasta osa on täysitehoisesti käytössä. Samalla se on tuonut myös paineita EU:n maatalouspolitiikalle. Tavoitteena on EU:n maatalouden budjettiosuuden asteittainen alentaminen. Tämä luo riskitekijöitä ja epävarmuutta Suomen kaltaisten vanhojen jäsenmaiden tukipolitiikkaan. Maataloustuen merkitys maatalouden tulonmuodostuksesta on Suomessa epäsuotuisista luonnonoloista johtuen suurempi kuin muissa EU:n jäsenmaissa. Suomi poikkeaa muista jäsenmaista myös siinä, että yli puolet maataloustuista on kansallisesti rahoitettuja ja vain noin 45 prosenttia tulee EU:n maatalousbudjetista. Tuotannosta irrotettu tilatuki, joka perustuu historiallisiin viitemääriin, näyttelee suurinta osaa EU:n maatalousbudjetista. EU:n täysin maksamaa tilatukea täydentävät LFA- ja ympäristötuki sekä kansalliset erityistuet. Asteittainen, tuotannon tasoa turvaavista kiintiöjärjestelmistä luopuminen ja tuotannon keskittyminen tehokkaimman tuotannon alueille sekä valtiontukia koskevan sääntelyn kiristyminen, joka luo paineita kansallisten tukien vähentämiselle tuovat haasteita Suomessa 16

19 harjoitettavalle maatalouspolitiikalle, joita osin LFA-uudistukset ja herkille alueille suunnattavat erityistuet voivat osin kompensoida. Suomen asema Euroopan unionin yhteisillä maataloustuotemarkkinoilla on samankaltainen kuin EU:n asema maailmanmarkkinoilla. Euroopan unioni on korkeiden tuotantokustannusten alue maailmanmarkkinoilla, kuten Suomi on EU:n alueella. Kansainvälisellä tasolla EU:n asema on rinnasteista siihen mikä on Suomen asema EU:ssa. Sokeriuudistus on tästä eräs esimerkki. Maatalouden rakennemuutos Suomessa tulee edelleen jatkumaan. Suurimpina haasteina nähdään tuotannon keskittyminen, maatalouden teollistuminen, tilamäärä- ja kokomuutokset sekä viljelyalaan kohdistuvat muutokset. Maaseudun asuttuna pitäminen käy yhä haasteellisemmaksi ja osin sen seurauksena myös osaavan maatalousväestön määrä vähenee. Erityinen huomio on syytä kohdistaa viljelijäväestön ammattitaitoon. Muutokset tuotannon määrään oletetaan kuitenkin jäävän suhteellisen pieniksi tärkeimmissä tuotantosuunnissa. 2.4 Huoltovarmuusajattelu ja varautuminen kansainvälisesti Kansainvälisesti vertaillen on vaikea löytää Suomen järjestelmää vastaavaa laajaa varautumisjärjestelmää, joka sisältäisi kriittisten tuotantopanosten varastoinnin ja yhteiskuntaan integroidun varautumissuunnittelun. Suuret elintarvikkeiden viejämaat luottavat tuotantokapasiteettiinsa ja asettavat tarvittaessa vientirajoituksia turvatakseen kotimarkkinansa. Useat elintarvikkeiden tuojamaat joutuvat turvautumaan maailmankaupan toimivuuteen ja osin tästä johtuen ajavat mahdollisimman vapaata ja avointa kauppaa. Euroopan unionin jäsenmaat luottavat pääsääntöisesti vahvoihin yhteisömarkkinoihin. Useissa maissa huoltovarmuusjärjestelyjen katsotaan aiheuttavan uhkan markkinoiden vapaalle toiminnalle. Iso-Britanniassa tehty laaja elintarviketuotantoa käsittelevä katsaus (Food Matters 2008) painottaa kehittyvien talouksien elintarviketuotannon kehittämisen ja avoimen kaupankäynnin kehittämisen tärkeyttä elintarviketarjonnan turvaamiseksi. Aiemmin mittavia varastoja ylläpitänyt Norja on purkanut ne lähes kokonaan. Ruotsi on tehnyt tämän aikaisemmin. Kuitenkin esimerkiksi Sveitsissä ja Saksassa on kansallisia erityisjärjestelyjä huoltovarmuuden turvaamiseksi. Sveitsi Sveitsissä on Euroopan mittakaavassa laajamittainen varastointijärjestelmä. Perusperiaatteiltaan se on useilta osin yhteneväinen Suomen varastointijärjestelmien kanssa. Varastointi toteutetaan valtion ja yksityissektorin välisenä yhteistyönä, ja kustannusten kattamiseen tarvittavat varat peritään maahantuotavien tuotteiden hinnassa olevasta veroluonteisesta maksusta. Yritykset vastaavat varastoitavista tuotteista ja hoitavat tarvittavan kierrätyksen. Varastojen tulee sijaita Sveitsin maaperällä. Sveitsin varastointi kattaa Suomen tavoin kriittisen infrastruktuurin ja teollisuuden tarpeisiin varastoitavia tuotteita, kuten metalleja ja tekstiilejä sekä perustuotannon turvaamiseksi lääkkeitä, elintarvikkeiden raaka-aineita ja polttonesteitä. Varastointi muistuttaa Suomen turvavarastointi- ja velvoitevarastointijärjestelmää, eli yritykset omistavat varastoitavat tuotteet. Suomessa elintarvikeketjun turvaamiseen varastoidut tuotteet (vilja, siemenet, torjunta-aineet, rehuraaka-aineet ja ammoniakki) kuuluvat varmuusvarastoitaviin tuotteisiin ja valtio omistaa kyseiset tuotteet. Sveitsin varastojen taso suhteessa normaalikäyttöön vuosille : 17

20 - polttonesteet 4,5 kk - lentopetroli 3 kk - elintarvikeöljy/-rasvat, sokeri 4 kk - kahvi 3 kk - vehnä 4 kk - rehut 2-4 kk - lannoitteet 1/3 kasvukauden tarpeesta - antibiootit 4-6 kk - viruslääkkeet 25 % väestöstä Varastoitavia tuotteita voidaan vapauttaa markkinoille ainoastaan varastoinnista vastaavan ministeriön päätöksellä, jos uhkana on koko valtiota koskettava kriisi tai kansainväliset sopimukset sitä edellyttävät (esim. kansainvälinen energiasopimus). Saksa Saksassa viljan varmuusvarastointi hoidetaan valtion tarjouskilpailun perusteella tekemien ostojen ja myyntien kautta. Valtio omistaa varastot ja huolehtii myös niiden kierrättämisestä. Ostot ja myynnit ajoittuvat tavallisesti hyvinkin epätasaisesti, ja tämän vuoksi varastomäärässä saattaa tapahtua suuria vaihteluja satovuosien välillä. Järjestelmä aiheuttaa markkinahäiriöitä, mutta varmuusvarastomäärä (viljat, palkokasvit ja riisi) on alle 2 prosenttia vuotuisen viljasadon määrästä. Saksan varmuusvarastomäärä on alhainen, koska viljantuotanto on ylijäämäistä ja keskeisen sijaintinsa vuoksi Saksa luottaa yhteisömarkkinoiden ja maailmanmarkkinoiden toimintaan. 18

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8. Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.2016 Novel protein sources for food security (ScenoProt) Taustaa

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA

AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA 8.12.2016 KATI LASSI Öljynpuristamomme Kirkkonummella Kotimainen rypsi ja rapsi tärkeimmät raaka-aineemme Öljy tuotetaan puristamalla, prosessi täysin kemikaaliton Puristuskapasiteetti

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 DLA viljakaupassa Kokonaisvolyymi yli 4 miljoonaa tonnia Vienti ylittää miljoona tonnia Oman rehuteollisuuden

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakauppa Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 3 Toiminta-alue Jäsenrakenne Tanska 13 Ruotsi 16 Norja 1 Suomi 1 Baltia 3 Tukiyritykset Osuuskuntien kärki Euroopassa Osuuskunnat Euroopassa 2011 EUR

Lisätiedot

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Valtakunnallinen siemen- ja viljantuotantoseminaari Varsinais-Suomen kylvösiemenyhdistys Loimaan ammatti- ja aikuisopisto Minna Oravuo, vilja-asiamies, MTK EU:n viljamarkkinat

Lisätiedot

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT MAPTEN Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009 Jyrki Niemi, Ellen Huan-Niemi & Janne Niemi MTT ja VATT Politiikkavaikutuksia tarkastellaan tutkimuksessa

Lisätiedot

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt. Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa kotieläintaloudessa on oikein tapahtunut viime vuosina

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Luomukinkeritilaisuudet 2016

Luomukinkeritilaisuudet 2016 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Luomukinkeritilaisuudet 2016 Elinvoimainen maatilatalous - ELINA Lahti 28.1.2016 Tammela 3.2.2016 ProAgria Etelä-Suomi Luomumarkkinoista Pienet tuotantoalat, pienet markkinat,

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla. Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander

Ajankohtaista viljamarkkinoilla. Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander Ajankohtaista viljamarkkinoilla Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander Kansainvälinen viljaneuvosto eli IGC, Maailman vehnätase-ennuste +12% Lähde: IGC eli Kansainvälinen Viljaneuvosto

Lisätiedot

21.1.2016. Odotukset viljakaupassa kevät ja kesä -16 Korpisaari Rautakesko Oy 19. ja 20.1.2016

21.1.2016. Odotukset viljakaupassa kevät ja kesä -16 Korpisaari Rautakesko Oy 19. ja 20.1.2016 Odotukset viljakaupassa kevät ja kesä -16 Korpisaari Rautakesko Oy 19. ja 20.1.2016 Maailman satoennuste on hyvä, vaikka jäädäänkin ennätyksestä 2012/13 2013/14 2014/15 2015/16 Milj. tonnia Ennuste Tuotanto

Lisätiedot

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä 14.3.2012 Ilmo Aronen, Raisioagro Oy Kaikki eläimet tarvitsevat lisävalkuaista Lisävalkuaisella tarkoitetaan rehuvalkuaista,

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Timo Karhula MTT Taloustutkimus Kuminasta kilpailukykyä Kymmenellä askeleella keskisato nousuun seminaarit 25 ja 27.3.2014 Kumina Asema maailmalla Viennin arvo

Lisätiedot

Vilja- ja öljykasviketjujen strategiaraportin päivitys Csaba Jansik

Vilja- ja öljykasviketjujen strategiaraportin päivitys Csaba Jansik Vilja- ja öljykasviketjujen strategiaraportin päivitys 21 Csaba Jansik I I Viljan hinnat Suomessa EUR/t 26 25 24 23 22 21 2 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 IV VVI V VI IX XXI X I I IV VVI

Lisätiedot

TEHOA OMAVARAISEEN VALKUAISTUOTANTOON seminaarin avaus Esko Poutiainen emeritusprofessori Uusikaupunki 16.2.2011 Kuopio 21.2.2011

TEHOA OMAVARAISEEN VALKUAISTUOTANTOON seminaarin avaus Esko Poutiainen emeritusprofessori Uusikaupunki 16.2.2011 Kuopio 21.2.2011 TEHOA OMAVARAISEEN VALKUAISTUOTANTOON seminaarin Esko Poutiainen emeritusprofessori Uusikaupunki 16.2.2011 Kuopio 21.2.2011 Maailman nälkäkartta 2 Maapallon väestön sijoittuminen 3 Nälkäisten määrä ei

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

Kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta: OMAVARA-hankkeen ensimmäiset tulokset. Pirjo Peltonen-Sainio ja OMAVARA-tutkimusryhmä

Kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta: OMAVARA-hankkeen ensimmäiset tulokset. Pirjo Peltonen-Sainio ja OMAVARA-tutkimusryhmä Kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta: OMAVARA-hankkeen ensimmäiset tulokset Pirjo Peltonen-Sainio ja OMAVARA-tutkimusryhmä Tausta Rehuvalkuainen yhä kasvava globaali haaste: Väestön kasvu Elintason nousu

Lisätiedot

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Suomen maatalouden perusongelma Maatalouden

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA Kalajoki 8.1.2016 Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy BOREAL ON KOTIMAINEN KASVIJALOSTUSYRITYS Viljat: ohra, kaura, kevätvehnä, syysvehnä, ruis

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu ISO 9001 -sertifioitu Kylvöaikomukset 2010 Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010 Petri Pethman Työnro. 77723 Johdanto Tutkimus on jatkoa vilja-alan yhteistyöryhmän aiempina vuosina Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari Miska Kuusela

Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari Miska Kuusela Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari 17.2.2016 Miska Kuusela Hypoteesi Viljan tuottajan kannalta on etu*, jos kotimainen viljaa käyttävä teollisuus menestyy**, ja haitta,

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. OPETUSMATERIAALI PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Innovaatiotyöpaja Katariina Manni, HAMK 12.02.2016, Jokioinen Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Lyhytnimi: Valkuaisfoorumi Hankkeen toteuttajat Päätoteuttaja Hämeen

Lisätiedot

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna Kaisa Kuoppala Erikoistutkija Luonnonvarakeskus (Luke) Papuilta, Jokioisten Martat, 16.3.2016 YK:n yleiskokouksen nimeämä, FAO:n organisoima http://iyp2016.org/

Lisätiedot

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI)

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Gloener-, Sekki- ja Biovaiku- hankkeiden loppuseminaari 6.3. 29 Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen MTT Kasvintuotannon tutkimus

Lisätiedot

Itämeren kala elintarvikkeena

Itämeren kala elintarvikkeena Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

Maitotalouden tila ja tulevaisuus Suomessa

Maitotalouden tila ja tulevaisuus Suomessa Meijeritieteellinen Seura ry:n vuosiseminaari teemana Maitotalouden tila ja tulevaisuus Suomessa Tieteiden talo Kirkkokatu 6, Helsinki 11.11.2015 in memoriam Meijeriopin professori (1964-1989) Matti Antila

Lisätiedot

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference Mallasohrakatsaus Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012 Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy Viking Malt 2012 340 000 tn kapasiteetti 3 mallastamoa, SE, FIN ja LIT Pääkonttori

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Timo Karhula MTT Taloustutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina ja käytössä oleva maatalousmaa Kumina

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi NURMISEMINAARI 2013 Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi 18.1.2013 1. EUROT, Maatalouden ostopanosten hinnat ovat nousseet maataloustuotteiden

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Viljelykierrolla kannattavuutta Kasvintuotannon tulos 2015: kevätviljat selvällä miinuksella Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Syysrapsi ensimmäistä kertaa laskelmissa v. 2015: hyvä tulos selittyy

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan ruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan Kehityspäällikkö Eija Valkonen Hankkija Oy Rehuliiketoiminta rehujen valmistuksen yleiset tuotantosäännöt 1. Luonnonmukaisten rehujen valmistus on pidettävä ajallisesti

Lisätiedot

Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille

Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille Lauri Hetemäki Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän kokous, Valtioneuvoston linna, 30.3.2010 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Tuottavaa luomua, Hollola Ylitarkastaja Evira Tämä esitys Viranomainen (Evira, ELY-keskukset) ei anna lainsäädäntöä, eli viranomaisen keinot ovat Ohjeistus

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Siipikarjatilojen kannattavuus

Siipikarjatilojen kannattavuus Siipikarjatilojen kannattavuus Timo Karhula Luonnonvarakeskus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 31.3.2016 Siipikarjasektori ja hallinnollinen taakka Tuotantomäärät, tuottaja-

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Tukisarka2015 koulutukset Nautatilat

Tukisarka2015 koulutukset Nautatilat Tukisarka2015 koulutukset Nautatilat 9.4.2015 Kotieläin- ja pinta-alatukien/korvausten muutos 2013-2020 Rahoitus Tukityyppi 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Muutos 2013-2015 EU CAP 545 530 524 524

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Helsinki, Toimitusjohtaja Heikki Takanen

Toimitusjohtajan katsaus. Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Helsinki, Toimitusjohtaja Heikki Takanen Toimitusjohtajan katsaus Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Helsinki, 27.3.2006 Toimitusjohtaja Heikki Takanen 2 1 Lähtökohdat vuodelle 2005 Tavoite Toiminnallisen tuloksen parantaminen lupausten

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010 Atria Oyj 1.1. 31.3. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 28.4. Atria-konserni Katsaus Milj. Liikevaihto 305,9 310,7 1.316,0 Liikevoitto 1,0-0,4 27,5 Liikevoitto-% 0,3-0,1 2,1 Voitto ennen veroja -1,8-5,5

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot