Seurantaraportti 2014

Transkriptio

1 1 Inhimillisyys, monikulttuurisuus, avoimuus ja läpinäkyvyys, kohtuullisuus, turvallisuus Kouvolan kaupungin maahanmuutto-ohjelma Seurantaraportti 2014 Tuija Väyrynen, maahanmuuttokoordinaattori Maahanmuuttoasioiden neuvosto

2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Kouvolan kaupungin maahanmuutto-ohjelma... 3 Yleistä... 3 Maahanmuutto-ohjelman kansalliset lähtökohdat... 3 Keskeisiä käsitteitä... 4 Maahanmuutto... 5 Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut... 7 Kotoutumista edistävät toimenpiteet... 8 Kotoutumis- ja kielikoulutus... 8 Yhteisöpalvelut... 9 Varhaiskasvatus... 9 Perusopetus Toisen asteen koulutus Nuorisotyö Liikunta, kulttuuri ja harrastustoiminta kotoutumisen tukena Kolmas sektori ja seurakunnat Asuminen ja julkinen liikenne Terveyspalvelut Työllisyyden ja yrittäjyyden tukeminen Lopuksi

3 Kouvolan kaupungin maahanmuutto-ohjelma Yleistä Kouvolan kaupungin maahanmuutto-ohjelma määrittelee kaupungin maahanmuuttotyön vision, strategian ja keskeiset tavoitteet. Ohjelman tavoitteena on vakiinnuttaa kaupungin maahanmuuttopalvelut ja sen henkilökunta sekä ulottaa maahanmuutto- ja monikulttuurisuustyö kaupungin eri toimialat läpäiseväksi toiminnaksi. Kouvolan kaupunki haluaa maahanmuutto-ohjelmallaan rakentaa monikulttuurista kansalaisyhteiskuntaa ja edistää etnistä yhdenvertaisuutta. Maahanmuutto-ohjelma tukee maahanmuuttajien työllistymistä, kotoutumista ja eri väestöryhmien hyviä suhteita. Kouvolalla on vahvaa kansainvälistä osaamista ja siksi maahanmuuttotyö ja maahanmuuttajien kotoutuminen ovat osa kansainvälisyystoimintaa. 3 Kouvolan kaupungin maahanmuutto-ohjelma hyväksyttiin valtuustossa ja samalla perustettiin maahanmuuttotoimikunta valvomaan sen toteutumista. Vuoden 2012 lopussa maahanmuuttotoimikunta lakkasi toimimasta, kun valtuustokausi päättyi. Toimikunnan tilalle perustettiin maahanmuuttoasioiden neuvosto, johon nimettiin edustajia palveluketjuista, yhdistyksistä sekä maahanmuuttajista. Maahanmuuttoasioiden neuvosto on kokoontunut 4 kertaa vuoden 2014 aikana. Maahanmuutto-ohjelman kansalliset lähtökohdat Maahanmuuttotyössä eri viranomaisten välillä on lain säätelemä työnjako. Tärkeimmät maahanmuuttajien kotouttamiseen osallistuvat paikallisviranomaiset ovat kunnat, jotka tarjoavat maahanmuuttajille sekä peruspalveluja että erityisiä kotoutumispalveluja ja työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot). Kunnat suunnittelevat ja kehittävät alueellaan maahanmuuttajien kotoutumista edistäviä toimia ja palveluita, ja vastaavat näiden seurannasta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla (ELY-keskukset) on alueellinen vastuu maahanmuutto- ja kotouttamisasioista. ELY-keskukset ohjaavat TE-toimistoja maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvissä asioissa ja tukevat kuntia kotouttamisohjelmien valmistelussa ja toteutuksessa. Lisäksi ne sopivat kuntien kanssa kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden kuntapaikoista. Vuoden 2011 loppuun saakka ELY-keskuksia ohjasi kotouttamisasioissa sisäasiainministeriö ja vuoden 2012 alusta lukien Työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriö suunnittelee, kehittää ja ohjaa maahanmuuttajien kotouttamista. Kotoutumispalveluja

4 kehitetään myös eri hankkeissa, muun muassa Osallisena Suomessa -kokeilussa sekä käytännönläheisissä kotoutumista edistävissä hankkeissa varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, toisen asteen koulutuksessa ja vanhuspalveluissa. Monet järjestöt ja vapaaehtoistyöntekijät tekevät aktiivisesti erilaista kotouttamistyötä. Maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjaus- ja neuvontatyötä sekä kotoutumisen ohjaamisen työtä on kehitetty valtakunnallisesti mm. ALPO- ja MATTO-hankkeissa. Nämä hankkeet päättyivät vuoden 2014 lopulla ja niiden myötä kehittämistyö siirtyi vuonna 2014 perustettuun valtakunnalliseen Kotouttamisen osaamiskeskukseen, joka toimii TEM:in alaisuudessa. Kotouttamisen ohjaamiskeskus tuottaa kunnille yhteistä materiaalia ja julkaisee sitä sivustolla. 4 Keskeisiä käsitteitä Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) tuli voimaan Laki edellyttää, että kunnat tekevät pakolaisten vastaanotosta sopimuksen ELY-keskuksen kanssa ja että niillä on voimassa oleva kotouttamisohjelma. Kouvolassa tämä ohjelma tunnetaan nimeltä Kouvolan kaupungin maahanmuutto-ohjelma. Vuoden 2014 aikana on aloitettu maahanmuuttoohjelman päivitys aikuisväestön lautakunnan toimeenpanemana. Päivitys valmistuu alkuvuodesta Laki kotoutumisen edistämisestä määrittelee kunnan tehtäviksi maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksen ja neuvonnan, maahanmuuttajien alkukartoitusten ja kotoutumissuunnitelmien teon ja seurannan. Lisäksi kunnilla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä sekä sen suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille. Lisäksi kunnan on huolehdittava siitä, että maahanmuuttajille tässä laissa tarkoitetut toimenpiteet ja palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kunnan on huolehdittava oman henkilöstönsä osaamisen kehittämisessä kotouttamisessa. Maahanmuuttajille tarkoitettuja toimenpiteitä ja palveluja voidaan järjestää myös kuntien välisenä yhteistyönä. (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/ ) Maahanmuuttaja on yleisnimitys ulkomaalaissyntyisestä henkilöstä, joka muuttaa Suomeen vähintään vuodeksi. Pakolainen on henkilö, joka nauttii kansainvälistä suojelua oman maansa ulkopuolella. Pakolaisella on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, poliittisen mielipiteen, kansallisuuden tai tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen vuoksi. Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee turvaa vieraasta valtiosta. Turvapaikanhakija voi saada YK:n pakolaissopimuksen mukaisen turvapaikan tai oleskeluluvan suojelun tarpeesta.

5 Kiintiöpakolainen on henkilö, jolla on maahantulleessaan YK:n (UNHCR) myöntämä pakolaisasema. Suomen pakolaiskiintiö on 750 hlöä/ vuosi. Hätätapaus on kiintiöpakolainen, joka joudutaan siirtämään kolmanteen maahan terveydellisestä tai muusta kiireellisestä syystä. Vuonna 2011 maailmassa oli pakolaista, jotka luokiteltiin UNHCR:n mukaan hätätapauksiksi. Määrä on ollut kasvava. 5 Maahanmuutto Paluumuuttaja on henkilö, jolla on suomalaiset sukujuuret tai muuten läheinen yhteys Suomeen (esim.inkerinsuomalaiset). Työperäinen maahanmuuttaja on henkilö, joka muuttaa Suomeen työhön. Kotouttaminen on kotoutumisen monialaista edistämistä ja tukemista viranomaisten ja muiden tahojen toimenpiteillä ja palveluilla. Kotouttamisen tavoite on antaa maahanmuuttajalle yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia taitoja ja tietoja samalla kun tuetaan hänen mahdollisuuksiaan oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen. Viranomaisten on tarvittaessa järjestettävä tulkkaus sellaisella kielellä, jota asiakas ymmärtää. Suomen kielen koulutuksien järjestäminen ja niihin ohjaaminen on yksi esimerkki kotouttavista toimenpiteistä. Kotoutuminen on maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä. Kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan on henkilökohtainen prosessi, joka etenee jokaisen henkilön kohdalla omaa tahtiaan. Kotoutumista voidaan tukea eri tavoin. S2-kieli tarkoittaa opiskelumaailmassa termiä suomi toisena kotimaisena kielenä. Omaehtoinen muutto kuntaan on kyseessä silloin, kun oleskeluluvan saanut turvapaikan hakija muuttaa kuntaan vastaanottokeskuksen avustamana. Itsenäinen muutto kuntaan on kyseessä silloin, kun oleskeluluvan saanut turvapaikan hakija järjestää asuntonsa itse ja muuttaa haluamaansa kuntaan esimerkiksi yksityismajoitukseen. Tilastokeskuksen mukaan Suomeen muutti vuoden 2014 aikana henkeä. Maahanmuuttoja oli yhtä paljon kuin vuonna Maasta muutto sen sijaan kasvoi edellisvuodesta. Kymenlaakson väkiluku väheni 890 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio koko maassa Etelä-Savon jälkeen. Maakuntien välisestä muutosta suurin muuttotappio oli Kymenlaakson maakunnissa. Suomesta lähtömuutto oli pitkään tänne suuntautunutta tulomuuttoa suurempaa, mutta nykyiseltään muuttoliikkeen vaikutus Suomen väestönkasvuun on keskeinen. Esimerkiksi vuonna 2012 vieraskielisten osuus koko maan väestönlisäyksestä oli 87 %. Maahanmuuttajat

6 ovat ikärakenteeltaan selvästi kantaväestöä nuorempia. Maahanmuutto on noussut jo luonnollista väestönkasvua kaksi kertaa merkittävämmäksi tekijäksi väestönlisäyksessä. Maahanmuutto on usealla alueella joko dynaamisin tai ainoa väestönkehityksen positiivinen osatekijä. (Kotouttamisen seurannan kokonaiskatsaus 2013/TEM) Maahanmuuttoviraston mukaan vuonna 2014 turvapaikkaa Suomesta haki 3651 henkilöä, mikä on hieman enemmän kuin vuonna Turvapaikkayksikkö myönsi hakemusten perusteella yhteensä 1346 oleskelulupaa. Ulkomaan kansalaisten osuus Suomen väestöstä oli vuonna 2012 yhteensä 3,6 % ja vieraskielisiä 4,9 % väestöstä. Luvut kuvaavat Suomessa vakituisesti asuvia ulkomaalaisia, eivätkä sisällä Suomen kansalaisuuden saaneita eivätkä turvapaikanhakijoita. 6 Tilastotietojen mukaan maahanmuuton yleisimmät syyt olivat 2012 ensimmäisen oleskeluluvan saannin perusteella perheside (34 %), opiskelu (32 %), työntekijä ja elinkeinoharjoittaja (29 %), paluumuutto ja ent. Suomen kansalainen (3 %) ja muu peruste (2 %). Samat maahantuloperusteet näkyvät myös Maahanmuuttoviraston vuoden 2014 raportissa. Työntekijöiden oleskelulupahakemukset ovat jälleen kasvussa vuoden 2009 notkahduksen jälkeen. Vuonna 2013 opiskelu nousi ensimmäistä kertaa toiseksi yleisimmäksi hakuperusteeksi ohi työnteon. (Maahanmuuton vuosikatsaus 2012, SM, 2013, 16 s. Maahanmuuttoviraston myöntämät ensimmäiset oleskeluluvat hakuperusteittain vuonna 2014) Kouvolan maahanmuuttajien määrä on kasvanut tasaisesti. Vuoden 2010 lopussa ulkomaan kansalaisten määrä oli yhteensä 1714 ja vuoden 2011 lopussa Vuoden 2012 lopussa Kouvolassa oli 2170 ulkomaan kansalaista ja vuoden 2013 lopussa heitä oli yhteensä 2260 henkilöä ja vuoden 2014 lopulla yhteensä Maahanmuuttajien määrä on kansallista sekä alueellista tasoa keskimääräistä alhaisempaa. Näistä suurimmat yksittäiset ulkomaan kansalaisten ryhmät olivat Kouvolassa venäläiset 697, virolaiset 423 ja somalialaiset 285. Pakolaisten muutto Kouvolaan hidastui vuonna 2014 ollen kokonaisuudessaan 75 henkilöä, kun se oli suurimmillaan vuotta aiemmin 2012, jolloin Kouvolaan muutti 141 pakolaista. Suurimmat yksittäiset pakolaisten Kouvolaan muuton syyt olivat perheenyhdistäminen sekä itsenäinen muutto kaupunkiin. UNHCR:n kiintiöpakolaisia tuli Kouvolaan vuonna 2013 yhteensä 18 henkeä ja vuonna 2014 yhteensä 15 henkeä. Kiintiöpakolaiset olivat kongolaisia.

7 Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolassa maahanmuuttajien palvelut järjestetään peruspalveluina sekä erityispalveluina siltä osin kuin on tarpeellista. Maahanmuuttopalvelut vastaavat aikuissosiaalityön rinnalla erityispalvelua tarjoavana yksikkönä maahanmuuttajien kotoutumisen suunnittelusta, alkuvaiheen ohjauksesta ja neuvonnasta, kiintiöpakolaisten vastaanoton järjestelyistä, lakisääteisten alkukartoitusten teosta, pakolaisperheiden kotoutumista tukevasta sosiaalityöstä, maahanmuuttorekisterin ylläpidosta laskennallisten korvausten hakemista varten, tulkkikeskusyhteistyöstä sekä muusta maahanmuuton erityiskysymyksiin liittyvästä toiminnasta. Kaikessa toiminnassa palvelun tavoitteena on se, että maahanmuuttajat oppivat selviytymään alkuvaiheen tuen avulla itsenäisesti suomalaisessa yhteiskunnassa ja ottamaan vastuuta oman elämänsä hallinnasta ja oman paikkansa löytymisestä Suomessa. 7 Kouvolan maahanmuuttopalveluiden kustannukset katetaan valtion maksamista pakolaisten laskennallisista korvauksista ja hankerahoituksilla. Laskennalliset korvaukset on tarkoitettu pakolaisten kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Muutoin kotoutumista tuetaan normaalien valtionosuuksien ja hankerahoitusten kautta. Kouvolan kaupungin sosiaali-, terveys- ja sivistyspalvelujen organisaatio uudistui vuoden 2013 alussa asiakaslähtöiseksi prosessiorganisaatioksi. Maahanmuuttopalveluiden yksikkö sijoittuu uudessa organisaatiossa aikuisväestön lautakunnan aikuisväestön toimintaedellytysten vahvistamisen palveluketjun aktiivisen elämän vahvistamisen palvelukokonaisuuteen ja siellä arkielämän tuen palveluun. Maahanmuuttopalveluiden vakiinnuttamista on tuettu perustamalla alkaen maahanmuuttokoordinaattorin virka. Maahanmuuttokoordinaattorin tehtäviin kuuluu Kouvolan maahanmuuttotyön, palveluiden ja kotouttamistoiminnan koordinointi, maahanmuuttoasioiden asiantuntijatehtävät ja eri palvelujen yhteistyön edistäminen, tiedottaminen, ohjaus ja neuvonta maahanmuuttoon, palveluihin ja kotoutumiseen liittyvissä kysymyksissä sekä kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö maahanmuuttoon liittyvissä asioissa. Maahanmuuttokoordinaattori toimii maahanmuuttopalveluiden lähiesimiehenä. Maahanmuuttopalveluissa työskentelee lisäksi sosiaalityöntekijä, asiakasneuvoja ja neljä ohjaajaa. Kotoutumistoimenpiteiden tavoitteena on työllistyminen kolmessa vuodessa. Kaikkien maahanmuuttajien kohdalla tämä tavoite ei toteudu, sillä tulijoiden joukossa on eläkeikäisiä, vajaakuntoisia ja muita, jotka tarvitsevat pidemmän ajan kuntoutuakseen tai joiden työllistyminen ei ole mahdollista. Kannustamalla maahanmuuttajia omatoimisuuteen ja yrittäjyyteen, parantamalla työharjoittelumahdollisuuksia sekä tukemalla työnantajia

8 uskotaan maahanmuuttajien nykyistä varhaisemman työllistymisen olevan mahdollista. Maahanmuuttopalvelut on tiivistänyt yhteistyötä Kaakkois-Suomen TE-toimiston kanssa ja kehittänyt yhteistoimintamallia alkukartoitusten ja kotoutumissuunnitelmien teossa siten, että kotoutumisajalla olevat asiakkaat pääsisivät heti alussa juuri niiden toimenpiteiden pariin, jotka edistävät parhaiten heidän kotoutumistaan. 8 Kotoutumista edistävät toimenpiteet Kotoutumis- ja kielikoulutus Kouvolassa järjestetään maahanmuuttajien opetusta useissa eri oppilaitoksissa. Aikuisikäisten kielikoulutusta tarjoavat eniten Kouvolan aikuiskoulutuskeskus sekä Kymenlaakson opisto. Maahanmuuttajille suunnattua koulutusta järjestetään myös Valkealan opistolla sekä Kouvolan iltalukiossa. Iltalukiossa sekä Valkealan Kristillisellä opistolla järjestetään oppi-iän ylittäneille maahanmuuttajille peruskouluopetusta. Ammattiin valmentavaa koulutusta ovat järjestäneet sekä Kouvolan seudun ammattiopisto KSAO että Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia on järjestänyt maksullista suomen kielen koulutusta räätälöidysti mm. eri ammattiryhmille, erityisesti korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille. Kansalaisopisto on järjestänyt suomen kielen opetusta muutamia tunteja viikossa. Kotoutumiskoulutusta on järjestetty vuonna 2014 eniten työvoimakoulutuksena tai omaehtoisena koulutuksena. Lakimuutosten myötä ammatillisen koulutuksen osuus maahanmuuttajakoulutuksista on lisääntynyt. Luku- ja kirjoitustaidottomien koulutusta on järjestetty kunnan tukemana sekä Kymenlaakson opiston toimesta että Pakolaisrahaston ja kunnan rahoittaman Kototuki-hankkeen ERF17121 kautta. KSAO on tarjonnut projektikoulutuksena opiskeluvalmiuksia ja elämänhallintaa tukevaa koulutusta nuorisotakuun piirissä oleville maahanmuuttajille. Koulutustarjonta on ollut syksyllä 2013 laajempaa kuin koskaan aiemmin maahanmuutto-ohjelman toteutusaikana. Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluiden vuoden 2013 kesäkuusta vuoden 2014 kesäkuuhun kestäneen hankkeen aikana pilotoitiin toiminnallisia kielikoulutusryhmiä luku- ja kirjoitustaidottomina Suomeen tulleille pakolaisille ja hankkeessa tuotettiin lisäksi DVD- sekä kirjallista oppimateriaalia luku- ja kirjoitustaidottomien pakolaisten suomen kielen opiskelun tueksi tai itseopiskeluun. Hankkeen rahoittivat EU:n pakolaisrahasto (ERF) sekä Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut.

9 Yhteisöpalvelut Kouvolan kaupungin yhteisöpalveluiden tehtävänä on tiivistää kaupungin ja kolmannen sektorin toimijoiden (yhdistykset, seurakunnat ym.) yhteistyötä. Yhteisöpalvelut ovat tukeneet alueen yhdistysten toimintaa monikulttuurisuustyön saralla. 9 Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea lasta ja lapsen perhettä kasvamaan kahden kulttuurin kansalaisiksi. Monikulttuurisuuden tulee voida näkyä varhaiskasvatuksen arjessa lasten leikkeinä, lauluina, tavaroina, tapoina ja tarinoina. Päivähoidossa tehdään vanhempien kanssa lapsen varhaiskasvatusuunnitelma sekä Suomi toisena kielenä- opetuksen suunnitelma. Kielitason arvioinnissa käytetään Pienten kielireppu-tasolta toiselle suomi toisena kielenä oppimisen seurantaa. Toiminnassa painottuvat pedagoginen pienryhmätoiminta, kuvakirjat, sanoittaminen, lukeminen, sadutus, kuvien käyttäminen ja tukiviittomat. Maahanmuuttajalasten varhaiskasvatuksen koordinoinnista vastaavat palveluvastaava ja Utunmäen päiväkodin johtaja. Myös avoin varhaiskasvatus tarjoa palveluita maahanmuuttajaperheille. Kaupungin perhepuistoissa perheillä on mahdollisuus osallistua maksuttomaan monipuoliseen ja virkistävään toimintaan, mahdollisuus tavata muita perheitä, saada vahvistusta vanhemmuuteensa sekä ohjausta eri palveluihin. Maahanmuuttajalasten määrä on kasvanut maahanmuuton myötä. Kasvu näkyy päiväkotipuolella erityisesti Utunmäen ja Eskolanmäen päiväkotien alueella. Kouvolan alueen päiväkodeissa toteutetaan monikulttuuristen lasten määrää kartoittavaa kyselytutkimusta. Kyselyn perusteella monikulttuurisia lapsia on lähes kaikissa alueen toimintayksiköissä vuonna 2013 yhteensä 115 ja vuonna 2014 yhteensä 190. Alle 3-vuotiaita monikulttuurisista lapsista oli yhteensä 42, 3-6-vuotiaita yhteensä 115 ja eskari-ikäisiä yhteensä 29. Kaikista näistä oli pakolaistaustaisia yhteensä 22 lasta.

10 Perusopetus Kouvolan alueen kouluissa oli vuonna 2013 perusopetuksessa yhteensä 261 maahanmuuttajataustaista lasta (E1 10). Kaikissa kouluissa oli ainakin yksi S2-lapsi (S2= suomi toisena kielenä). 10 Vuonna 2014 valmistavan opetuksen ryhmissä oli yhteensä 51 oppilasta, mikä on 14 oppilasta enemmän kuin edellisenä vuotena. Valmistavan opetuksen ryhmät ovat alle vuoden Suomessa olleille lapsille. Valmistavan opetuksen opetussuunnitelmaan sisältyy integroimissuunnitelma, jonka mukaisesti lapset tutustuvat oman ikäryhmänsä opetukseen jo valmistavan opetuksen varhaisessa vaiheessa. Maahanmuuttajaopetuksen resurssikeskus tarjoaa apua opetukseen joka koululle. Lisäksi maahanmuuttajaopetuksen tukena ovat koulun oppilashuolto, tulkkaus, asianmukaiset materiaalit, oman äidinkielen opetus (venäjä, arabia, somali ja dari), koulun kerhotoiminta sekä perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta. Kotoutumisen haasteita perusopetuksen osalta ovat lasten ja aikuisten lukutaidottomuus, suomen kielen oppimisen vaikeudet ja koulujen osaamattomuus kohdata monikulttuuristen perheiden huoltajia. Koulun tarjoamaa informaatiota on usein vaikea ymmärtää silloin, kun suomalaisen kulttuurin ja koululaitoksen tuntemus on perheissä vähäistä. Lisähaastetta tuottaa valmistavan opetuksen jälkeinen nivelvaihe, jolloin kaikki eivät pysty suunnitelmien mukaisesti integroitumaan tavallisiin opetusryhmiin. Muita arkipäivän haasteita on tuottanut maahanmuuttajalasten vaikeus löytää ystäviä koulusta muun muassa valtaväestön asenteiden vuoksi. Suuri haaste on myös kehittää Kouvolassa pakolaistaustaisten lasten psykososiaalista tukea ja mahdollisesti jopa terapiaa. Toisinaan peruspalveluihin on jouduttu hakemaan erityisiä järjestelyitä koko perheen kotoutumisen tukemiseksi. Toisen asteen koulutus Nuorten lukio- ja ammatillinen koulutus on panostanut siihen, että koulutustarjonnasta löytyisi vaihtoehtoja myös maahanmuuttajanuorille. Sekä Kouvolan seudun ammattiopisto KSAO että Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ovat järjestäneet alueella opetukseen valmentavia koulutuksia sekä panostaneet oppilaanohjaukseen ja opiskelun tukemiseen niiden oppilaiden kohdalla, joilla voi olla vaikeuksia selvitä suomenkielisestä opetuksesta.

11 Nuorisotyö Monikulttuurinen nuorisotyö on toiminut erityisnuorisopalveluiden Motiimin katon alla. Vuosille laadittua monikulttuurisen nuorisotyön ohjelmaa ei ole päivitetty, mutta sen linjauksia on edelleen noudatettu. Monikulttuurinen nuorisotyö on pyritty järjestämään siten, että maahanmuuttajanuoret on otettu mukaan intergroivasti muuhun nuorisotyöhön. 11 Nuorisokeskus Anjalalla on vahvat perinteet lapsi- ja nuorisotyön järjestämisestä sekä kansainvälisestä nuorisotyöstä. Keskuksessa järjestetään leirejä ja muuta toimintaa niin suomalaisille kuin maahanmuuttajanuorille. Keskuksella on myös maahanmuuttajanuorten kotoutumista tukeva hanke. Nuorisokeskus Anjalan vetämän Monikulttuurinen Kouvola hankkeen tavoitteena on ollut vahvistaa lasten ja nuorten ymmärrystä muista kulttuureista ja maahanmuuttajien taustoista sekä luoda sen puitteissa Nuorisokeskus Anjalaan monikulttuurista toimintaa. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on aloittanut vuonna 2014 nuorisoraatitoiminnan. Myös maahanmuuttajanuorille on järjestetty nuorisoraateja yhteistyössä kaupungin maahanmuuttopalveluiden sekä Monikulttuurikeskus Saagan kanssa. Nuorisoraadeista saatua tietoa käytetään palveluiden kehittämiseen ja viesti nuorten maahanmuuttajien tarpeista menee ELY:n kautta myös ministeriöön. Liikunta, kulttuuri ja harrastustoiminta kotoutumisen tukena Kouvolan kaupunki on mukana MaaLi-hankkeessa, joka pyrkii tehostamaan maahanmuuttajien pääsyä liikuntaharrastusten pariin. Useat seurat ovat mielellään ottamassa maahanmuuttajia mukaan seuransa urheilu- ja vapaaehtoistoimintaan. Tämä tukee kotoutumista. Kirjastossa on järjestetty maahanmuuttajille Juttutupa toimintaa sekä tilattu erikielistä kirjallisuutta siirtokokoelmina. Maahanmuuttajia on ohjattu käyttämään kirjaston palveluita. Kirjastossa on aloittanut Kototuki-hankkeen aikana pilotoitu Lukupiiri-toiminta, jonka vetovastuu on maahanmuuttopalveluissa sekä vapaaehtoisilla.

12 Kolmas sektori ja seurakunnat SPR on järjestänyt vuoden 2014 aikana ystävä-, tukihenkilö- ja vertaistukitoimintaa. Useille kiintiöpakolaisperheille on saatu tukihenkilöitä SPR:n kautta. Keväällä 2014 SPR järjesti yhteistyössä Pakolaisrahaston ja Kouvolan kaupungin rahoittaman Kototuki ERF17121B hankkeen kanssa tukihenkilökoulutuksen, jonka aikana koulutettiin tukihenkilöitä haavoittuvassa asemassa olevien pakolaisperheiden arjen tueksi. Lisäksi SPR on järjestänyt kerhotoimintaa ja naisten toimintaa sekä kansainvälistä klubitoimintaa maahanmuuttajille. Maahanmuuttajille on myös tarjoutunut mahdollisuuksia osallistua itse vapaaehtoisena SPR:n toimintaan. 12 Kouvolan korttelikotiyhdistyksen kanssa on tehty sopimus kotoutumista edistävästä yhteistyöstä. Korttelikodit toimivat asuinympäristönsä olohuoneina ja tarpeen mukaan niissä on voitu tukea myös maahanmuuttajaperheiden kotoutumista omaan asuinympäristöönsä sekä tarjottu apua muun muassa pyykkitupavuorojen käytön opiskeluun. Kansainvälinen kohtauspaikka ry. on järjestänyt maahanmuuttajille monipuolista toimintaa Monikulttuurikeskus Saagassa. Saagassa toimii myös Työn perään hanke, jonka myötä on edistetty maahanmuuttajien työllistymistä. Tiloissa sijaitsee myös muutamien maahanmuuttajataustaisten yrittäjien yritystoimintaa, kuten ravintola, parturi ja räätäli. Kouvolan ev.lut. seurakunnan diakoniatyö on jatkanut maahanmuuttotyötä osa-aikaisesti Kouvola kodiksemme hankkeen päätyttyä vuoden 2012 lopussa. Maahanmuuttajat ovat voineet saada diakoniatyöltä apua muun muassa kriisien ja surutyön läpikäymiseen. Lapsiperheille on tarjottu mahdollisuutta osallistua seurakuntien kerho- ja leiritoimintaan. Maahanmuuttopalvelut ja diakoniatyö ovat tehneet yhteistyötä maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi. Kouvolan alueen vapaat seurakunnat, helluntaiseurakunta ja adventtiseurakunta ovat palvelleet aktiivisesti alueen maahanmuuttajia ja ottaneet heitä avosylin vastaan toimintaansa. Kouvolassa asuu myös katolisen seurakunnan ja ortodoksiseurakunnan edustajia, joille on tarjottu mahdollisuutta osallistua oman seurakuntansa toimintaan ja löytää sitä kautta omaa ystäväverkostoa. Muslimeilla on yhteinen rukoushuone Kansainvälinen kohtauspaikka ry:n ylläpitämässä Monikulttuurikeskus Saagassa.

13 Asuminen ja julkinen liikenne Maahanmuuttajat eivät keskity ainoastaan Kouvolan Asunnot Oy:n omistamiin kiinteistöihin vaan myös yksityiseltä sektorilta on avautunut mahdollisuus vuokrata asuntoja. Haasteena on edelleen ollut sekä yksiöiden saaminen yksinäisille maahanmuuttajille että suurten asuntojen löytäminen isoille perheille. Asumisen ohjauksen tarve on kasvanut vilkkaan muuttamisen sekä yksityisten taloyhtiöiden erilaisten asumiskäytäntöjen vuoksi. Asumisen ohjaukseen on panostettu maahanmuuttopalveluissa kotikäyntejä lisäämällä sekä asumisen ohjauksen materiaalia kehittämällä. Vuoden 2014 aikana on aloitettu yhteistyö Suomen Pakolaisavun asukassovittelun kanssa toimivien yhteistyömuotojen kehittämiseksi Kouvolassa. 13 Terveyspalvelut Maahanmuuttajat ovat keskittyneet Kouvolan alueella muutamille vuokrataloalueille. Tähän ovat vaikuttaneet sekä maahanmuuttajien oma tahtotila, kuten myös vuokra-asuntojen aluekohtainen saatavuus. Monet haluaisivat asua mahdollisimman lähellä keskustaa ja palveluita. Matkustaminen Kouvolan reuna-alueilta keskustaan voi olla hankalaa kielitaidottomuuden tai aikataulujen yhteensovittamisen vuoksi. Tämä hankaluus vähenee sen myötä, kun kielitaito ja maan tuntemus karttuu. Julkisen liikenteen ongelmakohtia ovat olleet muun muassa varhaiset aamut, jolloin useampi maahanmuuttajaäiti on ollut liikkeellä lastenvaunujen kera, eikä bussissa ole ollut tilaa kaikille. Nämä tilanteet ovat vaikeuttaneet muun muassa kielikoulutuksiin ajoissa pääsyä ja niihin on pyritty löytämään ohjauksellisia ratkaisuja. Maahanmuuttajien terveyspalvelut järjestetään pääsääntöisesti peruspalveluina. Kouvolan kaupungin terveyskeskuksessa työskentelee maahanmuuttajien terveydenhoitaja, jonka päätehtävä on hoitaa keskitetysti Kouvolaan tulevien pakolaistaustaisten ja kiintiöpakolaisten sekä inkerinsuomalaisten paluumuuttajien terveystarkastukset ja ohjaus jatkohoitoon sekä käyttämään kunnan peruspalveluita. Terveydenhoitajan toimi vakinaistettiin marraskuussa Tämä helpottaa pakolaisten ja paluumuuttajien terveyden alkukartoitusten ja kirjausten systemaattisuutta sekä pakolaisuudesta aiheutuvien vammojen tai sairauksien kartoitusta myös erityiskorvattavuuden kannalta. Terveydenhoitaja pitää tiiviisti yhteyttä Kouvolan neuvoloihin ja varhaiskasvatukseen sekä kouluihin ja maahanmuuttopalveluihin. Pakolaisten alkuhaastattelut ja terveystarkastukset on tärkeää hoitaa systemaattisesti muun muassa siksi, että useat pakolaiset tulevat alueilta,

14 joissa heillä ei ole ollut mahdollisuutta edes perusterveydenhuoltoon tai rokotuksiin. Muut maahanmuuttajat asioivat normaalisti alueensa terveyspalveluissa tarpeen mukaan, mutta näistä käynneistä ei ole erikseen tilastoa saatavilla. Maahanmuuttopalvelut on tehnyt aktiivista yhteistyötä terveydenhuollon kanssa sekä kehittänyt maahanmuuttajien ohjausta kotipalvelun, vammaispalvelun, neuvoloiden sekä sairaaloiden kanssa. 14 Työllisyyden ja yrittäjyyden tukeminen Maahanmuutto-ohjelman tavoitteisiin on kirjattu: työllistyminen kolmen vuoden sisällä maahantulosta ja pääseminen 1 kk sisällä maahanmuutosta kielikoulutukseen. Näistä tavoitteista ei tehdä suoraa seurantaa minkään Suomen viranomaisen taholta, joten tilastotietoa ei ole saatavilla vuoden 2014 osalta. Maahanmuuttajien työttömyysaste on Kouvolassa lähes kolminkertainen valtaväestöön nähden. Työikäisestä maahanmuuttajaväestöstä oli työttöminä noin 40 %, kun vastaava luku suomalaisväestön keskuudessa oli 14,8 %. Vaikean työllisyystilanteen vuoksi usean on ollut muutettava toiselle paikkakunnalle työn perässä. Kouvolassa oli vuoden 2014 aikana useita maahanmuuttajien työllistymistä tukevia hankkeita. Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia hallinnoi KORKO2- hanketta. Hanke on suunnattu tehostamaan korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä. KORKO2-hanke järjesti vuoden 2014 syksyllä Kotkassa Maahanmuuttajien työmessut, joka keräsi satoja osallistujia Kouvolasta ja Kotkasta. Kouvolan aikuiskoulutuskeskuksessa on alkanut marraskuussa 2013 ensimmäinen ESRhankkeena toteutettava maahanmuuttajien yrityshautomo. Kansainvälinen kohtauspaikka aloitti maahanmuuttajien työllistymistä tukevan Työn perään hankkeen syyskuussa. Monikulttuurikeskus Saagassa on työskennellyt vapaaehtoisia, tukityöllistettyjä sekä työkokeilussa olevia henkilöitä. Lopuksi Maahanmuutto-ohjelmaa on nyt toteutettu viiden vuoden ajan vuosina Kouvolassa on tänä aikana toiminut MYTTY-niminen verkosto, jonka sähköpostilistan kautta maahanmuuttotyöhön liittyvät postit ovat päässeet laajaan jakeluun. Verkosto on kokoontunut säännöllisesti useita kertoja vuodessa ja vaihtanut ajankohtaisia tietoja. Tämä on parantanut maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisen hyväksi tehtävää työtä ja sen

15 suunnittelua. Mytty-verkosto on laajentunut jo yli 40 henkeen. Kouvolan Palmenian yksikkö ylläpiti verkostoa vuoden 2014 loppuun asti, mutta yksikön toiminnan lakattua Kouvolasta, verkoston vetovastuu siirtyi Kouvolan kaupungin kirjastolle. Maahanmuutto-ohjelmaa valmisteltaessa tehtiin myös toimenpideohjelma maahanmuuttopalveluiden kehittämiseksi. Pitkäjänteinen kehittämistyö on tuonut parannuksia kuntalaisten palveluihin sekä helpottanut työn arkea. Lähes kaikilla tahoilla on pysytty niissä tavoitteissa, joita ennen vuotta 2010 asetettiin. Tulkkikeskusyhteistyö Kotkan tulkkikeskuksen kanssa on helpottanut kaupungin työntekijöiden tulkkivarausten tekoa ja parantanut asiakkaiden palvelua. Maahanmuuttajat ovat päässeet tarvittaessa toimistoajan ulkopuolella sosiaali- ja kriisikeskuksen palveluiden piiriin. Sen sijaan Kouvolan kaupungin henkilöstön systemaattinen koulutus monikulttuurisuusasioista sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman teko ei ole vielä alkanut ohjelman mukaisesti, mutta ohjelma tullaan tekemään vuoden 2015 aikana. 15 Kaupungissa on toteutettu maahanmuuttopalveluiden yksikkö ja maahanmuuttokoordinaattorin virka. Lisäksi on laadittu varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen maahanmuuttajaopetuksen suunnitelmat, koulutettu hankkeiden kautta henkilöstöä, osallistuttu useisiin projekteihin sekä vakinaistettu maahanmuuttajien terveydenhoitaja ja tehostettu yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Samaan aikaan kaupunki on käynyt läpi isoa organisaatiomuutosta. Vuosien aikana on pyritty kehittämään paikkakunnalle kotoutumista alueen eri toimijoiden kanssa ja tätä toimintaa jatketaan myös tulevina vuosina.