Julkaisun on kääntänyt suomeksi Pirjo Peurasaari-Tohmola

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkaisun on kääntänyt suomeksi Pirjo Peurasaari-Tohmola"

Transkriptio

1 POLTTOPISTEESSÄ Norrbottenin energiavoimavarat Joulukuu 2007 Pohjautuu Joakim Lundgrenin IIASA:ssa, Itävallassa saavuttamiin tuloksiin sekä suorittamiin analyyseihin Julkaisun on kääntänyt suomeksi Pirjo Peurasaari-Tohmola

2 Alkupuhe Energiajärjestelmiä koskevista yksityiskohtaisista analyyseistä on tullut suosittu työkalu energiastrategioiden muodostamisessa. Sellaiset energiajärjestelmäanalyysit eivät tunne aika- tai maantieteellisiä rajoituksia, mistä johtuen niitä voi soveltaa sekä lyhyt- että kauaskantoisiin analyyseihin sekä paikallisista että globaaleista energiajärjestelmistä. Tunnusomaista energiajärjestelmäanalyyseille on, että otetaan huomioon enemmän kuin jokin tietty tarkka tarkastelun kohde: se ei siis koskaan siis pysähdy analyysiin ainoastaan energiastrategisista seurauksista. Muutkin osat, kuten talous, ympäristö ja vaikutukset muihin sektoreihin ovat aina mukana analyyseissä. Vaikka järjestelmäanalyyseistä on tullut laajalti hyväksytty työkalu, on tärkeää että kysymyksenasettelut niissä muodostetaan tavalla, jotka kattavat itse ongelman ja riittävät heille, keiden intressejä koskevat järjestelmämuutokset, jotka tutkimus kattaa. Otetaan esimerkiksi kysymys alueellisesta energiajärjestelmästä, kuten se, jota kuvataan tässä tutkimuksessa, jolla on kytkös uhkaan ilmastonmuutoksesta joka on yksi tärkeimmistä aikamme energiaan liittyvistä kysymyksistä. Pitäisikö tämän uhkan näytellä jotain osaa yhden Ruotsin läänin alueellisessa tutkimuksessa, jonka vaikutus globaaliin ilmastoon on häviävän pieni? Siihen kysymykseen voi vastata monella eri tapaa. Ihan ensimmäiseksi on mietittävä, mitä suuria ongelmia voidaan ratkaista, jos osapuolet, joiden toiminnalla on ihan pieni vaikutus eivät katso että heidän tarvitsee osallistua ratkaisuun, ja siten torjuvat ajatuksen yhteistyöstä tässä kysymyksessä. On olemassa useita argumentteja miksi kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää alueellisella ja paikallisella tasolla Norrbottenin kaltaisessa läänissä. Yksinkertaisesti taloudellinen näkökulma on, että Norrbotten voi kehittää puhdasta energiateknologiaa ja komponentteja, joista saadaan hyötyä läänin luonnolliselle edulle omistaa paljon uusiutuvaa energiaa sekä biopolttoainevaroja. Tämä voi osoittautua hyvin kannattavaksi siksi, että tarve vähentää kasvihuonekaasupäästöjä tulee yhä pakottavammaksi ja perinteisten fossiilisten resurssien saatavuus pienenee (ja ne kallistuvat) niin että ne kilpailevat uusiutuvan energian kanssa. Huolimatta siitä, mitkä ne tekijät ovat, jotka edesauttavat ja tukea uusiutuvan energian kehittämistä, on tärkeää ensin tehdä kokonaisarviointi eduista järjestelmälähtökohdista kehittämällä ja analysoimalla eri skenaarioita tavalla, joita sovelletaan tässä raportissa. Tahdon sen vuoksi onnitella Tohtori Joakim Lundgrenia, joka on konkretisoinut ja määritellyt kysymyksen niin kattavalla ja muistiin palauttavalla tavalla. Päättäjien on nyt aika tutustua raportin tuloksiin ja muodostaa tulevaisuuden energiastrategia Norrbottenille pohjautuen havaintoihin, joita he saavat tämän tutkimuksen sisällöstä. Tohtori Leo Schrattenholzer Wienissä Itävallassa 30. marraskuuta 2007 Tohtori Leo Schrattenholzer on Environmentally Compatible Energy Systems (ECS) -projektin entinen johtaja IIASA:ssa, jossa myös Joakim Lundgren toimi ollessaan Itävallassa. Tri Schrattenholzerilla on pitkä kokemus sekä paikallisten että globaalien energiaskenaarioiden luomisesta energiataloudellisin mallein. Nykyisin hän yksi kahdesta International Energy Workshopin (IEW) johtajasta - IEW on energia-analyytikkojen verkosto. Hän oli myös yksi muiden IPCC:n ilmastoraporttien pääkirjoittajista. Yksi projektin Polttopiste Norrbottenin energiavoimavarat tarkoituksista oli tuoda esille yksi populääritieteellinen raportti, joka pohjautuu tutkimukseeni International Institute of Applied System

3 Analysis -laitoksessa, IIASA:ssa, Laxenburgissa, Wienin ulkopuolella, Itävallassa. Tutkimus suoritettiin IIASA:ssa ajalla maaliskuu 2006 huhtikuu Tahtoisin tässä kiittää Kempelstiftelseniä, joka rahoitti oleskeluni IIASA:ssa Post-Doc- stipendillä, sekä Luleån teknillistä yliopistoa, joka salli minun olla virkavapaalla vuoden ajan ja sitten palata työhöni. Vuosi IIASA:ssa oli erittäin opettavainen ja sain käydä lukemattomia mielenkiintoisia keskusteluja ja vuoropuheluita merkittävien tutkijoiden kanssa kaikkialta maailmasta. Tahtoisin antaa suuret kiitokset kollegoilleni Leo Schrattenholzerille, Nebojsa Nakicenovicille, Keywan Riahille, Manfred Strubeggerille, Arnulf Grüblerille, Ilkka Kepolle, Hal Turtonille, Shilpa Rao-Kkirbekkille, Gerhard Totschnigille, Yaroslav Minullinille, Gerald Silverbergille, Pat Wagnerille, Angela Dowdsille, Bing Zhulle, Patrick Nussbaumerille, Atsumasa Sakaille, Takahira Shigalle, Volker Kreylle, Alaa At- Khatibille, Tomohiko Arakille, Kee-Yung Namille, Taiyo Ozakille, Peter Kolbelle ja Tieju Malle IIASA:n osastoilla Environmentally Compatible Energy Strategies (ECS) ja Energy (ENE) hienosta vuodesta. Tahtoisin lisäksi kiittää Vegard Skirbekkiä World Population Program -osastolta sekä Oskar Franklinia ja Sylvain Leducia Forestry-osastolta vuoden aikana saamastani arvokkaasta avusta. Walter Haslinger ja Lara Carvalho Austrian Bioenergy Centrestä ja Julia Löwenstein Austropapierilta ansaitsevat kiitokset antoisista keskusteluista. Työ projektissa Polttopisteessä Norrbottenin energiavoimavarat, on ollut erittäin mielenkiintoista. Tahdon erityisesti kiittää projektikollegoitani Fred Nordströmiä, Tord Petterssonia ja Maria Lindahlia Nenetissä sekä Hassan Salmania ETC Piteåssa hyvästä yhteistyöstä sekä Bo Nordellia LTU:ssa hänen avustaan luonnonlämmön ja luonnonkylmän varastointia ja käyttöä koskevista tiedoista. Tahdon lisäksi koko tutkimusryhmän puolesta kiittää tutkimuksen rahoittajaa (Rakennerahastoa) Strukturfonden för Mål 1 Norra Norrland, Norrbottenin lääninhallitusta sekä Norrbottenin läänin maakäräjiä sekä projektin ohjausryhmää (Ewa Hedqvist Petersen, Anita Lindfors ja Roger Hermansson), viiteryhmää (Rikard Gebart, Kajsa Andersson,Gunnar Eikeland, Karolina Petterson ja Anna Lindberg) ja REMISSryhmä (Hillevi Wiss Kullebjörk, Berit Öström, Riitta Björk, Gunnar Nilsson, Johan Eriksson, Jeanette Nilsson ja Ulrika Roova). Joakim Lundgren Luleåssa 29. marraskuuta 2007 Maailmankaikkeudessa voidaan kaiken sanoa muodostuvan energiasta Albert Einstein, fysiikan Nobelin palkinnon saaja vuodelta 1921, osoitti että massa ja energia ovat yhden ja saman asian kaksi eri muotoa. Sen hän esitti kaavassaan E=mxc2, jossa m tarkoittaa massaa ja c on valonnopeus. Energiaperiaatteeksi kutsutaan sääntöä, jonka mukaan energiaa ei voi luoda eikä hävittää. Sitä voi vain muuttaa yhdestä muodosta toiseen. Sähköenergiaa on tapana mitata kilowattitunteina (kwh). Yksi 40 W hehkulamppu, joka palaa 25 tuntia kuluttaa yhden kilowattitunnin (40 W x 25 h = 1000 Wh = kwh = Kansainvälinen energiayksikkö on joule (J). 1 kwh = 3,6 MJ (miljoonaa joulea). Uusiutuva ja uusiutumaton energia Voimme jaotella energian uusiutuvaan kuten vesivoima, aurinkovoima, tuulivoima ja bioenergia, ja uusiutumattomaan kuten ydinvoima, öljy, hiili ja maakaasu. Uusituvat energialähteet ovat energiaa,

4 jota syntyy jatkuvasti uudelleen, kun taas uusiutumattomat energiamuodot uusiutuvat äärimmäisen hitaasti. Tarvitsemme energiaa lämmittämiseen, jäähdyttämiseen ja valoksi. Tarvitsemme energiaa ruuanlaittoon, tuotteiden valmistamiseen sekä tuotteiden ja ihmisten kuljettamiseen. Saadaksemme hyödynnettävässä muodossa olevaa energiaa, meidän tulee muuttaa sitä energiaa, jota energian lähteet tarjoavat. Usein energian tulee läpikäydä koko ketju muutoksia ja kuljetusta ennen kuin sitä voi hyväksikäyttää. Kuljetuksessa ja muuttamisessa myös joutuu hukkaan energiaa. Vaikutusyksiköitä ja energiayksiköitä Vaikutusyksiköitä Vaikutus tarkoittaa energiaa per ajanyksikkö. Vaikutus ilmaistaan watteina (W) 1 kw (kilowatti) = W 1 MG (megawatti) = 1000 kw 1 GW (gigawatti) = kw Energiayksiköt Energia on vaikutus kertaa aika 1 Wh = 1 watti tunnissa, wattitunti 1 kwh = 1 kw tunnissa, kitowattitunti1 MWh (megawattitunti) = kwh 1 GWh (gigawattitunti) = kwh 1 TWh (terawattitunti) = kwh Polttoaineiden keskimääräiset energiasisällöt Polttoaine Yksikkö GJ/ yksikkö MWh/ yksikkö Polttoöjly 1 EO1 m3 35,9 10 Maakaasu 1000 m3 38,9 10,8 Pelletit m3 STJÄLPT MÅTT 12,6 3,5 Pelletit tonni 16,8 4,7 Hake, 30 kosteus% m3 3,2 0,9 Hake, 30 kosteus% tonni 13,3 3,7 Hake, 50 kosteus% m3 2,9 0,8 Hake, 50 kosteus% tonni 8,3 2,3 Kuusihalko, hyvin pinottu, 25 kosteus% m3 13,3 1,4 Kuusihalko, hyvin pinottu, 25 kosteus% tonni 13,3 3,7 Energiaviranomainen, 2007 Sisältö Tiivistelmä ja johtopäätökset Johdanto Skenaariot Kaikille sektoreille yhteisesti Asuminen Palvelut (mukaan lukien tuotteiden kuljetus) Teollisuus Yksityinen liikenne Maatalous Energiamahdollisuudet/vaihtoehdot Poltettavat, uusiutuvat polttoaineet sekä jätteet Puupolttoaine

5 Pohdintaa Peltopolttoaine Musta lipeä Muut Hukkalämpö Luonnonkylmä Vesivoima Tuulivoima Aurinkoenergia Tiivistelmä ja johtopäätökset

6 Joakim Lundgren on tutkimuksissaan tutkimuslaitos IIASA:ssa Itävallassa (International Institute for Applied System Analysis) yrittänyt peilata Norrbottenin edellytyksiä ja mahdollisuuksia vapautua fossiilisista polttoaineista vuoteen 2025 mennessä. Hän on mm. tarkastellut minkä energiavalintojen edessä läänin viranomaiset, yrittäjät ja kansalaiset seisovat tänään sekä minne ne valinnat, joita nyt teemme, vievät meidät tulevaisuudessa. Koska samoin kuin nyt energiahuolto on seurausta aiemmin tehdyistä päätöksistä, niin myös vuonna 2025 tulee olemaan. Erona on se, että tulevaisuuden energiahuoltoon voimme vielä vaikuttaa. On tärkeää ajatella, että energia-alalla on perinteisesti vaikuttanut, ja edelleen vaikuttaa, ihmiset kaikilla päättävillä tasoilla. Samanaikaisesti tiedämme, että tapa jolla valitsemme tuottaa, jakaa, varastoida ja käyttää energiaa loppupeleissä vaikuttaa meihin kaikkiin, jopa muiden maiden asukkaisiin ja vielä syntymättömiinkin ihmisiin. Koska monilla energiapäätöksillä vaikutetaan vuotta tulevaisuuteen tai ylikin, on ensiarvoisen tärkeää, että osallisiksi otetaan kaikki osapuolet, joita asia koskee. Se tarkoittaa, että kysymys energiahuolto on jopa tasa-arvo- ja solidaarisuuskysymys. Joakim Lundgren muistuttaa, että olemme suurten muutosten alla. Valtaosa, elleivät kaikki, johtavat ilmasto- ja ympäristöasiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että meneillään olevat ilmastomuutokset ovat seurausta inhimillisestä toiminnasta yhdistettynä fossiilisten energialähteiden käyttöön. Jo nykyisin on havaittavissa globaaleja ilmastovaikutuksia johtuen alueellisesti pienistä ilmastomuutoksista. Nämä ongelmat, kuten myös ilmastonmuutosten lukumäärät jatkavat kasvamistaan, mikäli suurimääräinen kasvihuonekaasujen päästäminen jatkuu. Samanaikaisesti maailman öljyvarastot hupenevat. Osaksi siksi, että osa maista rakentaa edelleen kasvavaan fossiilisten polttoaineiden kulutuksen varaan, mutta myös siksi, että oikein suuria öljykenttälöytöjä ei ole tehty viime aikoina. Öljyn hintakehitys on suoraa seurausta tästä. Öljy tuskin koskaan kokonaan loppuu. Siitä vain tulee niin kallista, että sitä käytetään vain eksklusiivisiin tuotteisiin. Hiili- ja maakaasuvarastot ovat myös rajalliset, mikä tarkoittaa että niidenkin hinnat kohoavat räjähdysmäisesti kysynnän kasvaessa. Joakim Lundgrenin tutkimukset osoittavat että Norrbottenissa on runsaasti uusiutuvaa energiaa, varsinkin metsäpolttoainetta, vesivoimaa, tuulivoimaa ja luonnonkylmää. Norrbottenissa on myös suuri energiatiheys, joka tarkoittaa että läänissä on korkea energiankulutus per tuotettu hyöty (tutkimuksessa laskettu BRP-kruunuina, jossa BRP tarkoittaa bruttoaluetuottoa). Se riippuu pääasiassa siitä, että suuri osa teollisuudesta on energiaa vaativaa raaka-aineiden jalostusta. Norrbottenissa energian kulutus on n. 140 MWh per henkilö vuodessa, mikä on kolme kertaa enemmän kuin keskivertoruotsalainen kuluttaa vuodessa ja 40 % enemmän kuin mitä keskivertoamerikkalainen kuluttaa samassa ajassa. Sen lisäksi norrbottenilainen kuluttaa keskimäärin kwh enemmän sähköä kuin ruotsalaiset keskimäärin, samanaikaisesti kun hän käyttää paljon energiaa myös autolla matkustamiseen. Korkeasta energiankulutuksesta johtuen norrbottenilaiset kuluttavat enemmän fossiilisia polttoaineita kuin ruotsalaiset keskimäärin, mistä puolestaan johtuu että Norrbottenissa on korkea hiilidioksidin päästömäärä per henkilö. Norrbottenin korkeaa energian kulutusta selitetään mm. raskaalla ja energiaintensiivisellä perusteollisuudella sekä osittain kylmällä ilmastolla ja pitkillä kuljetusmatkoilla. Tämän ajattelun ei tosin tulisi estää mitenkään energian ja resurssien kulutuksen tehostamista. Sitä tulisi pitää haasteena alueelle ja sen toimijoille kaikkien energia ja resurssinhukkamuotojen eliminoimiselle.

7 Norrbottenilla ei ole strategiaa sille, kuinka tulevaisuudessa energiajärjestelmä muodostettaisiin siten, että se toimisi parhaalla mahdollisella tavalla huomioon ottaen väestönkehitys, turvallisuus, ympäristö ja talous. Joakim Lundgren toivoo, että hänen tutkimuksensa loisi hyvän pohjan alueellisen energiastrategian luomiseksi Norrbotteniin huomioon ottaen: - Uuden teollisuuden luominen Norrbotteniin, joka soisi uusia työpaikkoja - Lisääntynyt paikallisten, uusiutuvien energiamuotojen käyttö ja luopuminen nykyisestä öljyn käytöstä - Elävän ja kestävän maaseudun eduksi tulisi käyttää lisääntyvissä määrin paikallisesti tuotetta, energiaviljaa - Orgaanisen jätteen lisääntynyt käyttö ja mielenkiinto sitä kohtaan - Energian tehostunut käyttö alueella, sekä pienentynyt ympäristön kuormitus paikallisesti, alueellisesti ja maailmanlaajuisesti - Sopeutuminen tulevaisuuden ilmastomuutoksiin. Joakim Lundgrenin työ on pääosin muodostunut Norrbottenin energian kulutuksen tulevaisuuden skenaarioiden luomisesta ja analysoinnista. Hänen katseensa on suuntautunut kohti vuotta Hän on hyödyntänyt tutkimuksessaan mm. kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n mallia (International Atomic Energy Agency) laskiessaan energian tarvetta tämä lyhennetään MAED-2 (Model for Analysis of Energy Demand). Joakim Lundgren on myös yrittänyt luoda kuvan norrbottenilaisesta uusiutuvien energiamuotojen ja resurssien varastosta vuonna Tutkimus sisältää rajatun määrän pohdintaa siitä, kuinka energiaraaka-ainevarastoja voidaan hyödyntää tulevaisuuden tarpeiden kattamisessa ja etupäässä biopolttoaineen tarpeen kattamisessa. Tärkeimmät johtopäätökset ja lopputulokset Joakim Lundgrenin tutkimuksessa paljastavat, että: - Kaikki skenaariot/ ennusteet osoittavat, että energian tarve Norrbottenissa kasvaa vuoteen 2025 mennessä. Kasvu liittyy oleellisesti teollisuussektorin lisääntyneeseen energian tarpeeseen. - Kaikki ennusteet osoittavat fossiilisten polttoaineiden käytön kasvavan vuoteen 2025 mennessä, mikä on suoraa seurausta Luleån SSAB:n ennustetusta tuotannon kasvusta - prosessi pohjautuu fossiilisten polttoaineiden käyttöön. - Asuntojen ja palvelusektorin lämmitystarve pienenee vuoteen 2025 mennessä, kun taas samanaikaisesti kotitalouksien sähkökäyttö kasvaa. - Tulisi olla suhteellisen yksinkertaista FASA UT jatkuva öljynkulutus asumissektorilla. - Aurinkolämpö voisi tarjota arvokkaan lisän lämpimän veden lämmitykseen aurinkoisena puolivuotiskautena. - BAU-skenaariot (BAU tarkoittaa business-as-usual ja kuvastaa kehitystä, jossa norrbottenilaiset käytöksessään ja arvostuksissaan jatkavat entiseen malliin)osoittavat lisääntynyttä polttoaineen kulutustarvetta kun taas vihreät skenaariot (jotka kuvastavat sellaista kehitystä, että norrbottenilaiset elävät rauhallisemmalla tempolla sekä aiempaa paremmin ympäristötietoisina) osoittavat hienoista vähentymistä. - Positiivisen katsantokannan mukaan biopolttoaineiden kulutus tulevaisuudessa, jossa niiden lasketaan olevan 27 % BAU-skenaarioissa kokonaispolttoaineenkulutuksesta vuonna 2025, kun taas vihreissä skenaarioissa vastaava luku on 75 %, voi biopolttoaineen kulutus kasvaa tämän päivän tasolta 1,5 GWh vuodessa GWh vuonna Norrbottenissa on potentiaalia tulla tulevaisuudessa biopolttoaineesta omavaraiseksi sekä sen nettoviejäksi. Norrbotten kykenisi kattamaan suuren osan tulevaisuuden polttoainetarpeestaan täydenluokan mustan lipeän kaasuunnuttamislaitoksella Smurfit Kappassa Piteåssa, joka tuottaa DME:tä (Dimetyylieetteriä) tai metanolia sekä toisella laitoksella, joka tuottaa biodieseliä mäntyöljystä samassa kunnassa.

8 - Metanolintuotanto SSAB:n koksikaasusta on mielenkiintoinen ratkaisu alueelliseen polttoainetuotantoon, vaikkakin silloin olisikin kyse fossiilipolttoainepohjaisesta polttoaineesta. Mikäli koksikaasu sekoitetaan kaasuun, jota syntyy biomassaa kaasuunnuttamalla, aikaansaadaan seos, joka tuottaa hyvin metanolia. - Norrbottenilla on erinomaiset edellytykset käyttää sekä varastoida luonnonlämpöä ja luonnonkylmää suurissa määrin tulevaisuuden lämmön ja kylmän tarpeesta selviytymiseksi. - Ennustetuilla ilmastomuutoksilla Norrbottenissa katsotaan olevan suotuisat vaikutukset läänin energiahuollolle vuonna Lisääntyneen vesikapasiteetin uskotaan lisäävän sähköntuotantoa vesivoimalla. Kasvavat ulkolämpötilat uskotaan edesauttavan biomassan lisääntymiseen ja vähentävän lämmitystarvetta. Ilmastomuutosten negatiivisia vaikutuksia ovat lisääntyvät metsäpalot ja voimakkaat myrskyt, sekä lisääntyneet haaveririskit läänin voimalaitoksissa. DAMMAR - Norrbotten voisi olla tulevaisuudessa nykyistä suurempi sähkön viejä (n. 60 % nykyisin tuotetusta sähköstä viedään). Tuulivoima voisi tuoda mukavan useiden TWh lisän uusiutuvaa sähköä vuodessa. Jopa vesivoima voisi tuoda 3 TWh lisän tehostamistoimenpiteiden ja lisääntyneen vesimassan johdosta. Kysymys on siitä viedäänkö koko potentiaalisesta tulevaisuuden sähkölisä vai käytetäänkö osa siitä muuten kuin sähkön vientituottoon. - Metsäpolttoaineen kysyntä ja siten oletettavasti myös hinta kohoaa. Vaikka Norrbottenissa on huomattavat metsävarat, olisi tärkeää laajentaa biomassan resurssipohjaa esim. viljelemällä energiakasvilajeja paketoiduilla viljelysmailla sekä hyödyntää tehokkaammin metsäjätettä ja muita potentiaalisia biopolttoaineita kuten esim. hevosenlantaa. Joakim Lundgrenin tutkimus osoittaa, että läänillä on hyvät mahdollisuudet saavuttaa visio fossiilisista polttoaineista vapaana Norrbottenina, mikäli laskusta jätetään pois teollisuussektori. Tosin se saattaa kestää muutamia vuosia 2025 jälkeen, koska muutoin voi olla vaikeaa täysin korvata fossiiliset polttoaineet uusiutuvilla polttoaineilla. Ja se vaatii tapahtuakseen suuren, tietoisen panostuksen poliittisilta ohjauskeinoilta kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Eli siis historia toistaa itseään. Kokonaisenergiankulutus Kokonais- ja lopullinen energiankulutus jaoteltuna energialähteesiin ja sektoreihin vuonna 2004, sekä neljä energiaskenaariota (-) BAU, (+) BAU, (-) Vihreä ja (+) Vihreä vuonna BAU on lyhenne sanoista business-as-usual ja kuvaa kehitystä vuoteen 2025, joka jatkuu samoilla urilla kuin tähänkin saakka, kun taas Vihreä kuvaa kehitystä, jota luonnehtii rauhallisempi tempo ja lisääntynyt ympäristötietoisuus. (-) kuvaa jatkuvaa negatiivista väestökehitystä kun taas (+) kuvastaa trendimuutosta.

9

10

11 Johdanto Globaalin lämpenemisen uhka voidaan torjua vain toimimalla. Ja meidän täytyy toimia nyt. Kaikkien tulee kantaa kortensa kekoon omista mahdollisuuksistaan ja lähtökohdistaan käsin. Etunenässä alueiden, joissa on suuret uusiutuvat energiavarat, suuri hyvinvointi sekä suuri osaaminen energia- ja ilmastosaralla. Norrbotten on esimerkki sellaisesta alueesta. Suurimman uhkan kestävälle, solidaariselle ja turvalliselle energiahuollolle muodostamme me itse. Jo nykyään on nähtävissä, että ilmastokysymys kattaa koko kartan inhimillistä torjumiskäyttäytymistä. Tyypillisintä on apatia. Se, mikä estää meitä tekemästä mitään tilanteen muuttamiseksi. Se verhoutuu joskus sen taakse, viittauksiin siitä, mitä ihminen itse on jo tehnyt tai mitä muut naapurit, päättäjät ja ihmiset muualla maailmassa jättävät tekemättä. Täällä on olemassa myös niitä, jotka itsepintaisesti pitävät kiinni siitä, että yhdistetty tutkimusasiantuntijuus YK:n ilmastopaneelissa (IPCC, Intergovernmental Panel on Climate Change) voi olla väärässä. Että on olemassa edelleen pienen pieni mahdollisuus, että voimavarojen tuhlailemisemme, sekä öljy-, hiili- ja maakaasutuhlauksemme, elämäntapamme ei oikeastaan olekaan niin tuhoavaa globaalille ympäristölle, mihin yhä useammat viittaavat. Juuri tässä kohdassa muutamat meistä valitsevat kääntää kasvonsa yhteen kootulle, selkeälle ja kovalle asiantuntijatarjonnalle - sen sijaan he kuuntelevat joitain yksittäisiä ääniä, jotka väittävät uhkan olevan kyllä liioiteltua ja sanovat ettei se kaikki ehkä olekaan niin vaarallista. Mutta mikäli YK:n ilmastopaneeli kuitenkin olisi oikeassa? Se kertoo, että viimeisten 50 vuoden aikana ihmisen päästämät kasvihuonekaasut ovat 90 % varmuudella aiheuttaneet suurimmaksi osaksi maailmanlaajuisen ilmaston lämpenemisen. Pahimmissa skenaarioissa maapallon keskilämpötila voi nousta jopa 6,4 Celsiusastetta vuoteen 2100 mennessä. Sekä että on olemassa vastatoimenpiteitä, joilla ei ole minkäänlaisia negatiivisia vaikutuksia taloudelle eikä hyvinvoinnille, joita voitaisiin soveltaa jo nykyään. Toimenpiteitä, jotka voisivat luoda uuden, kestävän kasvun. Joakim Lundgrenin tutkimukset Projekti Polttopisteessä Norrbottenin energiavoimavarat, toteutettiin vuonna 2007 yhteistoimintaprojektina, jossa olivat osallisina Norrbottenin Energiatoimisto AB (Nenet), Luleån teknillisen yliopiston (LTU) energiatekniikan osasto ja Energiatekniikan keskus (ETC) Piteåssa. Projektin rahoittajina toimivat Rakennerahasto (Strukturfonden Mål 1 Norra Norrland) Norrbottenin lääninhallitus ja Norrbottenin läänin maakuntakäräjät. Tämä dokumentti pohjautuu laajalti Joakim Lundgrenin, LTU:n energiatekniikan osaston tutkijan, esiin tuomiin, valitsemiin ja esittämiin tietoihin. Tulokset ja johtopäätökset ovat etupäässä ja yksinomaan hänen omiaan, vaikkakin niitä ovat tarkastelleet ja hyväksyneet muutkin asiantuntijatahot työn kulun aikana. Joakim Lundgrenin työttä on ollut kaksi selkeää tavoitetta: 1. Arvioida uusiutuvien energiaresurssien saatavuus Norrbottenissa, nk. varasto. 2. Luoda ja esittää skenaarioita Norrbottenin energian kulutukselle vuoteen 2025 mennessä. Kulutukseen sisältyy vain se energia, jota käytämme oikeasti ja josta hyödymme. Tuotantoprosessissa syntyvä hukkaenergia sekä muuntoprosessissa syntyvä hukkaenergia eivät kuulu tutkimuksen piiriin.

12 Raportti sisältää koko joukon ehdotuksia siitä, kuinka Norrbottenin energiavoimavaroja voidaan käyttää hyväksi tulevaisuuden energiantarpeen (energian tuotannon) kattamiseksi. Se tarkoittaa, että kuinka valitsemme kerätä, sekoittaa ja tarjota energiaa. Tuotannossa on mukana myös hukkaenergiat. Energian tuotanto on kyllä epätäydellisesti selvitetty tässä tutkimuksessa ja sen tulisi kuulua jatkotutkimuksen piiriin. Siihen sisältyy myös tulevaisuudessa tärkeä kysymys Norrbottenin mahdollisuuksista tehokkaaseen ja pihisti resursseja käyttävää energiakotitalouteen, joka sisältää suuren mahdollisuus kasvavaan kannattavuuteen ja pienentyneeseen ympäristön kuormittamiseen. Varsinkin teollisuudessa. Energiaa kestävään kasvuun Turvallinen väylä kestävään, hintansa väärtiin ja laatuvarmaan energiaan on perusedellytys hyvälle elämälle ihmisille ja elinkeinoelämälle Norrbottenissa. Läänin energiasektori satsaa suuria summia ja on tärkeä moottori taloudelliselle sekä sosiaaliselle kehitykselle. Energiasektori tulisi sen vuoksi nähdä samoin kuin kuljetusväylät ja IT-viestintäkin, infrastruktuurisena kulmakivenä kunnan kasvulle. Alueellinen yhteistoiminta Norrbottenissa (Norrbottenin lääninhallitus, maakäräjät ja kunnanvaltuusto) ovat osoittaneet että energiahuolto on prioroitu kasvukysymys. Viittauksena muihin alueisiin EU:ssa, jotka ovat ansiokkaasti satsanneet lisääntyneeseen uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiseen sekä energiatehokkaaseen tekniikkaan, yhteistoimintaosapuolet ovat sanoneet, että Norrbotten ottaa käyttöönsä alueellisen energiastrategian, joka on hyvin ankkuroitu lääniin. Tämän työn suuri haaste on toimijaosapuolten mukaan tunnistaa panostusalueet Norrbottenissa, joihin resursseja tulisi kohdentaa ja mitkä olisivat pitkällä tähtäimellä viisaita ja alueelle kannattavia toimenpiteitä. IIASA Norrbottenissa on olemassa Nenetin, LTU:n energiatekniikan osaston ja ETC:n välillä jo useita vuosia sitten aloitettua energiamuotojen tutkimus- ja kehitysyhteistyötä, sekä alueellista kasvua. Joakim vietti suuren osan ajastaan Itävallassa, IIASA:ssa vuosian IIASA on kansainvälinen, riippumaton tutkimusinstituutti, jossa kehitetään työkaluja tutkimuksiin suurista, globaaleista ympäristökysymyksistä jotka liittyvät kauaskantoisiin ilmastomuutoksiin, demografioihin (tieteenhaara väestön jakaantumisesta, suuruudesta ja paikallistumisesta) ja energiajärjestelmiin. IIASA:n tutkimus kattaa maan käytön, rajat ylittävät ilmastosaasteet sekä yleiset riskitekijät. Instituutissa, jonka omistaa viranomais- tai vastaavista koostuva yhtymä 19 maasta, toimii n. 70 tutkijaa ja lisäksi yhtä monesta hengestä koostuva yleishenkilökunta. Kempe-säätiö rahoitti Lundgrenin oleskelun IIASA:ssa. Hänen tutkimuksensa keskittyi alueellisiin edellytyksiin ja mahdollisuuksiin aikaan saada fossiilisista polttoaineista vapaa Norrbotten vuoteen 2025 mennessä (pois lukien teollisuus). Lundgrenin tutkimukset pohjautuvat edelleen lääninhallituksen laatimaan raporttiin Energia ja tulevaisuus Norrbottenissa (2001). Norrbottenilta puuttuu toistaiseksi kauaskantoinen ja laajalti ankkuroitu strategia siitä kuinka tulevaisuuden energiatarpeemme katetaan taloudellisesti ja ympäristönäkökulmista hyvällä tavalla. Tätä strategiaa voidaan kuvata tienosoitukseksi kohti ennalta määrättyyn maaliin. On vaikea asettaa realistisia tavoitteita Norrbottenin tulevaisuuden energiahuollolle ilman että on yritetty vakavissaan ennustaa tulevaa energiantarvetta. ja juuri tämä on ollut Lundgrenin työn päätavoite IIASA:ssa.

13 Selvitettäessä tulevaa energiantarvetta on aluksi tarkoituksenmukaista katsastaa mitä uusiutuvia polttoaine- ja energiaresursseja alue omaa sekä miettiä, miten niitä hyödynnetään parhaiten norrbottenilaisten hyväksi. Tutkimuksen lähtökohtana on Norrbottenin energia- ja luontovarannot. Lundgren on myös tutkinut, kuinka meneillään olevat ilmastomuutokset voivat lamaannuttaa Norrbottenin ja miten siinä tapauksessa vaikuttaa läänin tuleviin edellytyksiin eri energiamuotojen tuotantoon ja käyttöön. Lundgrenin tutkimuksen tuloksia täydennetään tässä osittain muilla tutkimuksilla. Yksi näistä tutkimuksista tarkastelee läänin mahdollisuuksia varastoida ja käyttää luonnonkylmää ja -lämpöä. Tätä tutkimusta johti Bo Nordell LTU:n arkkitehtuurin ja infrastruktuurien osastolla. Lundgrenia ovat avustaneet myös Nenetin henkilökunta sekä Hassan Salman ETC:stä. Lyhyesti projektista Polttopisteessä Norrbottenin energiavoimavarat Projektin tarkoituksena on tehdä tunnetuksi ja saattaa tietoon Joakim Lundgrenin IIASA:ssa tekemän tutkimukset päättäjille, yrittäjille sekä Norrbottenin suurelle yleisölle ja siten luoda hyvä pohja alueelliselle strategiatyölle koskien energia- ja kasvukysymyksiä Norrbottenissa. Projektilla oli 4 osatavoitetta: 1. Kehittää IT-pohjainen malli alueellisten energia- ja ilmastotasapainojen päivittämiseksi. 2. Tuottaa julkinen, laatuluokiteltu yhteenveto Joakim Lundgrenin IIASA:ssa saamista tuloksista ja johtopäätöksistä. 3. Näiden tulosten ja johtopäätösten markkinointi sekä tiedon levitys. 4. Loppuseminaarin läpivienti. Energiaskenaarioista Tulevaisuusskenaariot voivat auttaa meitä ymmärtämään mitkä tekijät ohjaavat kehitystä ja osoittaa ne kauaskantoiset seuraukset, mitä tänään tekemillämme päätöksillä ja valinnoillamme on. Ne voivat jopa auttaa meitä valmistautumaan muuttuvassa maailmassa. Esimerkiksi yritysmaailmassa on tavallista, että otetaan avuksi skenaarioita, joihin tukeudutaan tehdessä tärkeitä ja kauaskantoisia päätöksiä epävarmoissa tilanteissa. Joakim Lundgren on luonut 4 erilaista skenaariota koskien Norrbottenin energiankulutuksen kehittymistä vuoteen On tietenkin täysin mahdotonta tehdä täysin oikeellisia ennusteita tulevaisuuden energiankulutuksesta. Skenaario tulee nähdä havainnollistuksena siitä, mille tulevaisuus voi näyttää. Katsojan tulee aina itse arvioida skenaarion uskottavuus. Nämä 4 energiaennustetta on otettu esille IAEA:n mallin MAED-2 avulla. Malli arvioi tulevaisuuden energiantarvetta eri kehitysnäkökulmista suhteessa sosioekonomiaan, tekniikkaan ja demografiaan. Samaiset 4 energiaennustetta ottavat huomioon ennustetut ilmastomuutokset, taloudellisen ja teknisen kehityksen sekä muutokset elämäntyylissämme.

14 Väestökehitys Kuvatut kaksi väestöskenaariota (+) ja (-) kehittyvät neljäksi energian kulutusskenaarioksi: (+) BAU, (-) BAU, (+) Vihreä ja (-) Vihreä. Väestöennusteista Tässä tutkimuksessa esitetyt neljä energiaennustetta pohjautuvat kahteen väestöennusteeseen, viiteennusteeseen ja optimiennusteeseen, kehityksestä vuoteen 2025 saakka. Mallit on luotu väestömallilla PDE (Population-Development-Environment), joka on kehitetty IIASA:ssa. Mallissa Norrbotten on jaettu 11 osa-alueeseen, jossa yhden alueen muodostavat Luleå, Piteå, Älvsbyn ja Boden ja ne muut 10 aluetta vastaavat läänin muita kymmentä kuntaa. Nämä kaksi väestöennustetta pohjautuvat seuraaviin edellytyksiin: Viite-ennusteeseen, joka jatkossa merkataan (-)-merkillä, koska se sisältää jatkuvan negatiivisen väestökehityksen Norrbottenissa. - Syntyvyys (lasten syntyvyys) oletetaan jatkuvan tasolla 1,76 lasta per nainen. Tämä luku on keskiarvo aikavälillä 2000 ja Miesten ja naisten keskimääräinen elinikä jatkuu tasolla 76,6 miehet ja 81,6 naiset. - Negatiivinen muuttoliikenne Norrbottenissa jatkuu negatiivisena samaan tahtiin kuin vuosina , jolloin nettomuutto oli miestä ja naista. Optimiennusteeseen, joka jatkossa merkataan (+)-merkillä, koska se sisältää trendimuutoksen kehityksessä, joka tarkoittaisi positiivista väestökehitystä: - Syntyvyys kasvaa lineaarisesti tasolle 1,85 lasta per nainen vuonna Keskimääräinen ihmisten keski-ikä nousee miehillä 78,2 ja naisilla 82,6 vuoteen vuonna Negatiivinen muuttoliikenne muuttui vuonna 2005 siten, että vuosina Norrbotten saisi muuttoylijäämää miestä ja naista.

15 Väestönkehitys Norrbottenissa vuoteen 2025 saakka ennusteiden (+) ja (-) mukaan. Kaaviossa esitetään myös lääninhallituksen väestöennusteet (0-vaihtoehto ja perusvaihtoehto) vuoteen 2015 sekä pitkänajan selvityksen (LU) projektio vuoteen BAT:sta BAT (BRP ruotsiksi) on lyhenne sanasta bruttoaluetuotto, joka mittaa kokonaistaloudellista toimintaa jollain tietyllä alueella vuoden aikana (vrt. BKT eli bruttokansantuote). BAT heijastaa alueen tuotteiden ja palveluiden kokonaiskulutusta, bruttoinvestointeja sekä vientiä miinus tuontia. BAT-luvussa ovat mukana seuraavat talouden alat: - teollisuus tuotanto, mineraalien muokkaus ja rakennustoiminta - palvelut kiinteistöt ja yrityspalvelut, tukku- ja vähittäiskauppa, hotelli- ja ravintolapalvelut, kuljetus, varastointi, liikenneyhteydet, rahoitustoiminta, julkishallinto ja puolustus, koulutus, terveyden- ja sairaanhoito, sosiaalitoimi, eläinlääkäritoiminta, puhtaanapito, kulttuuri ja urheilu. - maanviljely plus metsänhoito ja kalastustoiminta - energia sähkö-, kaasu-, lämpö- ja vesihuolto.

16 Alojen osuus BAT:sta Norrbottenissa vuonna 2004, SCB:n alaluokituksen mukaan. BAU-ennusteet vs. vihreät ennusteet Lyhenne BAU tarkoittaa business-as-usual ja kuvaa kehitystä, jossa norrbottenilaisten käyttäytyminen ja arvomaailma jatkaa samoilla radoilla kuin tähänkin saakka. Vihreät energiaennusteet kuvastavat, kuinka energiankulutus kehittyy, mikäli norrbottenilaisten käytöstä ja arvomaailmaa kuvastaisivatkin rauhallisempi tempo ja lisääntynyt ympäristötietoisuus.

17 Kaikissa skenaarioissa uskotaan talouden kasvavan Norrbottenissa. Vihreässä viite-ennusteessa, (-) Vihreä, odotetaan kasvun jatkuvan samaa tahtia suurin piirtein kuin ajanjaksolla Muissa malleissa odotetaan kasvun olevan suurempaa. Seuraavat seikat koskevat tutkimuksen BAU-ennusteita: - tekninen kehitys jatkuu samanlaisena kuin tähänkin saakka - elämäntyyli säilyy muuttumattomana koskien matkustamista ja asumista jne. - norrbottenilaiset työskentelevät yhtä paljon kuin nykyäänkin. Seuraavat seikat koskevat tutkimuksen vihreitä ennusteita: - teknisen kehityksen tahti kasvaa - matkustamista ja asumista yms. koskeva ympäristötietoisuus kasvaa - norrbottenilaiset alkavat arvostaa enemmän vapaa-aikaa eli työaika lyhenee Norrbottenin bruttoaluetuoton kehitys vuoteen 2025 mennessä neljän ennusteen mukaan. Tutkimuksen piiriin kuuluvista sektoreista Joakim Lundgren on valinnut luoda energiaennusteet tarkastellen tarvetta seuraavilla sektoreilla: Asuminen Palvelut (miinus tavaroiden kuljetus) Teollisuus Yksityisliikenne Maanviljely Hän on valinnut ne tekijät joka sektorilta, jotka vaikuttavat energiantarpeeseen eniten ja analysoinut ne yksi kerrallaan.

18 Ilmastonmuutosennusteista YK:n ilmastopaneelin (IPCC, Intergovernmental Panel on Climate Change) totesi 2007, että maanpinnan keskilämpötila on noussut 0,8 Celsius-astetta 1800-luvun puolivälistä lähtien, sekä että sen oletetaan kohoavan edelleen 1,1-6,4 astetta 2090-luvun loppuun mennessä. Joakim Lundgren on hyödyntänyt ilmastomalleja, jotka on tuottanut Rossby Centre SMHI:ssä (Swedish Meteorological and Hydrological Institute). Hän toteaa kyllä, että skandinaavisten karttojen esitykset ennustetuista ilmastonmuutoksista ovat paremmat kuin globaaleissa vastineissa, mutta nekään eivät ole riittävän hyviä siihen, että niistä voisi vetää tarkkoja johtopäätöksiä koskien Norrbottenin tulevaa ilmastoa. Ilmastoennusteet osoittavat mm., että vuoden keskilämpötila Norrbottenissa voi kohota 1-3 Celsiusastetta vuosivälillä , viitejaksoon verrattuna. Tuon suuruusluokan lämpötilakasvun odotetaan johtavan aiempaa pienempään lukumäärään astepäiviä ja siten pienempään lämmitystarpeeseen. Astepäivällä mitataan kuinka kylmä vuosi on verrattuna normaalivuoteen ja luku lasketaan lämpötilaerotuksena +17 Celsius-astetta ja vallitseva ulkolämpötila. Lämpimämpien talvien myötä viljelyvuodenaika pitenee, mikä mahdollistaa biomassan kasvun lisääntymisen. Kaikkien vuodenaikojen uskotaan tulevaisuudessa olevan kosteampia kuin nykyään, varsinkin talvikuukausien. Ilmastoennusteet eivät tosin osoita mitään selviä muutoksia läänin talviolosuhteisiin.

19 Neljän vuodenajan keskilämpötilan ennustettu muutos Skandinaviassa ajanjaksolla verrattuna vertausajanjaksoon Ylin vasen kartta osoittaa muutoksen keskilämpötilassa joulu-helmikuussa, keskimmäinen maalis-toukokuussa, ylin oikea kesä-elokuussa ja alempi kuvio syys-marraskuussa. Tulos on saatu yhdessä RCA3-mallilla sekä globaalilla ilmastomallilla EC- HAM4 ja IPCC:n emissioennusteella A2 (Rossby Centre, SMHI, 2007). Ennusteet Kaikille sektoreille yhteisesti Kaikissa neljässä ennusteessa Norrbottenin energiankulutus jatkaa kasvamistaan vuoteen 2025 saakka, mikä etupäässä liittyy siihen tuotannonkasvuun, jota oletetaan tapahtuvan läänin perusteollisuudessa. BAU-ennusteissa kasvu on % vuoden 2004 tasosta, kun taas vihreissä ennusteissa kasvu nousee %. Tämä tuottaa energiankulutusarvon MWh per henkilö vuonna 2025 BAU-ennusteissa ja MWh vihreissä ennusteissa. Vuonna 2000 kohosi energiankulutus sataan MWh per henkilö

20 Norrbottenissa. Vuonna 2004 se oli jo kohonnut 140 MWh per henkilö ja vuosi. Vertailuarvoina voidaan mainita, että keskivertoamerikkalainen kuluttaa tänä päivänä 100 MWh per henkilö ja vuosi, keskivertokiinalainen 10 MWh ja keskivertoruotsalainen 64 MWh per henkilö ja vuosi. Fossiiliset polttoaineet ovat ja pysyvät vielä aika kauan aikaa. Tosiseikka on, että niiden kulutus kasvaa joka ennusteessa. Siihen vaikuttaa etupäässä hiilen ja koksin käyttö SSAB:ssa Luleåssa, minkä odotetaan edelleen SSAB:n kasvavan tuotannon kasvun vuoksi. Biopolttoaineiden käytön arvioidaan kuitenkin kasvavan päivän 5,6 TWh/ vuosi suuruusluokasta 11,1-12,8 TWh vuodessa BAU-ennusteissa ja 7,7-8,5 TWh vuodessa vihreissä ennusteissa. Lopullinen energiankulutus (GWh) Norrbottenissa neljän ennusteen mukaan vuonna 2025.

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin ja sähks hköverkon sopeutumiseen Suomessa FINADAPT 340 Veera Peltomaa & Miia Laurikainen 01.04.2008 Taustaa & menetelmät Tutkimuksen tavoitteena kartoittaa

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

TONNI, INNO ja ONNI. Inno

TONNI, INNO ja ONNI. Inno TONNI, INNO ja ONNI Tonni, Inno ja Onni ovat VTT:n laatimia tulevaisuusskenaarioita vuoteen 2050. Skenaarioiden lähtökohtana on ollut kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto miten tähän outoon tilanteen on tultu? Hiilitaseet metsässä Entä kannot? Fokus

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi 11.4.2013 Jari Varjotie, CEO Uusi innovatiivinen konsepti energian tuottamiseen SAVOSOLAR kokoalumiininen direct

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

Nestemäisten lämmityspolttoaineiden tulevaisuus. Lämmitysteknikkapäivä 2013

Nestemäisten lämmityspolttoaineiden tulevaisuus. Lämmitysteknikkapäivä 2013 Nestemäisten lämmityspolttoaineiden tulevaisuus Lämmitysteknikkapäivä 2013 Titusville, Pennsylvania 150 vuotta sitten Poraussyvyys 21 m, tuotanto 25 barrelia vuorokaudessa 9 toukokuuta 2012 2 Meksikonlahti

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Low Carbon Finland 25 -platform Päätösseminaari, 4.11.214, Finlandia-talo Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ENERGIAMURROS Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ESITTELY Sähkötekniikan diplomi-insinööri, LUT 1990 - Vaihto-opiskelijana Aachenin teknillisessä korkeakoulussa 1988-1989 - Diplomityö

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2013

Energian hankinta ja kulutus 2013 Energia 2014 Energian hankinta ja kulutus 2013 Energian kokonaiskulutus edellisvuoden tasolla vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä.

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä. Viite: HE Energiatodistuslaki (HE 161/ 2012 vp) 7.12.2012 Energiatodistusten edellyttämät toimenpiteet, kustannukset ja vaikutukset todistusten tarvitsijoiden näkökulmasta Energiatodistukset: tarvittavat

Lisätiedot

Tiedä tai arvaa 1. Kysymysten oikeat vastaukset löytyvät tämän esitteen viimeiseltä aukeamalta!

Tiedä tai arvaa 1. Kysymysten oikeat vastaukset löytyvät tämän esitteen viimeiseltä aukeamalta! Tiedä tai arvaa 1 1. Turvetta käytetään Suomessa a) Etelä-Suomen sähköntuotantoon b) sähkön ja lämmön yhteistuotantoon c) Pohjois-Suomen sähköntuotantoon 2. Biokaasua syntyy a) voimalaitoksilla polttoaineen

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus

Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus Aurinkoteknillinen yhdistys ry Tominnanjohtaja C.Nyman/Soleco Oy 2.10.2014 Aurinkoteknillinen yhdistys ry 35v Perustettu v 1979 edistämään aurinkoenergian

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Matti Lehtonen, 8.10.2015 Rakennusten energiaseminaari Uusiutuvan energian haaste: vaihteleva ja vaikeasti ennustettava tuotantoteho Tuulivoimatuotanto Saksassa

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Haasteista mahdollisuuksia

Haasteista mahdollisuuksia Haasteista mahdollisuuksia Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio 2050 Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry 1 Kuntien ilmastokonferenssi 6.5.2010 Tulevaisuudesta päätetään nyt Pääomaintensiivistä ja

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot