ESISELVITYS 16ILS PORT OF HELSINKI Laivojen LNG-tankkausmahdollisuuksien selvittäminen Helsingin Sataman toiminta-alueella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESISELVITYS 16ILS1376 26.11.2012. PORT OF HELSINKI Laivojen LNG-tankkausmahdollisuuksien selvittäminen Helsingin Sataman toiminta-alueella"

Transkriptio

1 ESISELVITYS 16ILS PORT OF HELSINKI Laivojen LNG-tankkausmahdollisuuksien selvittäminen Helsingin Sataman toiminta-alueella

2 1 Copyright Pöyry Finland Oy Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 1 Yhteenveto Tämä selvitys on osa Euroopan unionin rahoituksella tehtävää hanketta LNG Itämeren satamissa ja selvityksen tavoitteena on selvittää laivojen LNG-tankkausmahdollisuuksia Helsingin sataman toiminta-alueella. Selvityksessä toimivimmaksi vaihtoehdoksi havaittiin laivasta laivaan (Ship-to-Ship) tapahtuva bunkraus lähinnä Helsingin usean toisistaan erillään olevan sataman ja niiden erilaisen rakenteen ja käytön vuoksi, mutta myös tämän vaihtoehdon joustavuuden vuoksi. Maista tapahtuva alusten bunkraus, jossa LNG syötetään alukseen kiinteästä tai kuljetettavasta säiliöstä, asettaa liikaa rajoitteita joustavalle alusbunkraukselle. Laivasta laivaan tapahtuva bunkraustapahtuma ei myöskään edellytä satamalta sen laiturirakenteisiin kohdistuvia investointeja. Tulevan LNG-terminaalin sijoitus minne tahansa Suomenlahden rannalla ei myöskään rajoittaisi tämän vaihtoehdon käyttöönottamista Helsingin satamissa. Bunkrausaluksen tyypin eri vaihtoehtoina voisivat olla Tukholmasta vuoden 2013 alussa saataviin kokemuksiin perustuen samanlainen muunnettu bunkerialustyyppi kiinteällä säiliörakenteella tai vaihdettavilla cryo-säiliökonteilla varustettu alustyyppi. Koska bunkraustoiminta ei kuulu sataman ydintoimintoihin, tulisi tämän toiminnon hoitamaan ulkopuolinen toimittaja. LNG:n käyttöönottoon alusten polttoaineena tulee merkittävästi vaikuttamaan eri polttoainevaihtoehtojen hintakehitys sekä myös mahdollisten alusten rikkipesureiden hinnoittelu ja toimivuus.

4 Sisältö 1 1 YLEISTÄ LNG:n ominaisuuksia LNG:n hinnan kehitys LNG:N KÄYTTÖ LAIVOJEN POLTTOAINEENA LNG:tä polttoaineena käyttävät laivat LNG terminaalit ja varastot Suomessa sekä lähialueilla LNG BUNKRAUKSEN TOTEUTUSMAHDOLLISUUDET HELSINGIN SATAMASSA Eri bunkrausvaihtoehdot Eri bunkrausvaihtoehtojen vertailu Länsi-Satama Etelä-Satama ja Katajanokka Vuosaaren satama VIRANOMAISTEN VAATIMUKSET Toiminnan laajuuden määrittely Ympäristölupa Vesilain mukainen lupa Maakaasun varastointilupa Rakennuslupa Standardit TURVALLISUUSVAATIMUKSET Suojaetäisyydet aluksella Suojaetäisyydet satamaan sijoitettavalle LNG-järjestelmälle POLTTOAINEKULJETUSTEN LIIKENNÖINTIMAHDOLLISUUDET LNG-kuljetukset Vaarallisten aineiden kuljetusrajoitukset Helsingissä LNG:n kuljetus rautateillä INFRAN VAATIMUKSET Käyttöhyödykkeet Sammutusjärjestelmät SUOSITUS TOTEUTETTAVASTA VAIHTOEHDOSTA JA PERUSTEET MENETELMÄN JA PAIKAN VALINNALLE EHDOTUS JATKOTOIMENPITEISTÄ... 36

5 2 Liitteet Ensimmäisistä Tukholmassa 2013 suoritettavista bunkauksista saatuja havaintoja Vaarallisten aineiden kuljetusrajoitukset Helsingissä Raskaan liikenteen rajoitukset Helsingissä 13019_Vaaralliset_aineet.pdf 5200_Raskas_liikenne_Helsingissa.pdf

6 1 YLEISTÄ 16ILS1376 Tämä selvitys on osa Euroopan unionin rahoituksella tehtävää hanketta LNG Itämeren satamissa. Euroopan komission päätöksessä hankkeen sisältö on määritetty seuraavasti: Toimi käsittää toteutettavuustutkimuksen, joka koskee mahdollisuutta rakentaa LNGinfrastruktuuria Helsingin satamaan, mukaan lukien Eteläsatama, Länsisatama ja Vuosaaren satama. Tutkimuksen tulokset ohjaavat tulevia investointeja ja suunnitelmia. Tutkimus kattaa kolme erilaista infrastruktuurivaihtoehtoa: satamaan rakennettava täyttöasema, bunkraus toisesta aluksesta/proomusta ja bunkraus säiliöautosta. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, miten satama voi tarjota LNG täyttöpalveluja ottaen huomioon kilpailukyvyn, joustavuuden, turvallisuuden, ympäristökysymykset ja tulevat haasteet. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan markkinapotentiaalia ja infrastruktuurin sijaintia. Tutkimuksen pohjalta laaditaan raportti, jossa esitetään yhteenveto, toteutusmahdollisuudet ja -periaatteet eri satama-alueilla, turvaetäisyydet, turvallisuusvaatimukset, viranomaisten vaatimukset, ympäristölupien tarve, liikennevaihtoehdot, ehdotus parhaasta täyttötavasta, infrastruktuurivaatimukset ja tulevia toimia koskeva ehdotus LNG:n ominaisuuksia LNG (Liquefied Natural Gas) on maakaasua, joka on nesteytetty jäähdyttämällä se normaalissa ilmanpaineessa -162 C:een. LNG on kirkas, väritön ja hajuton kryogeeninen neste. LNG ei ole myrkyllistä, korrodoivaa eikä karsinogeenista. Nesteenä LNG ei ole palava eikä räjähtävä, mutta kaasuna (maakaasu) se on palava. LNG:n tilavuus kasvaa noin kuusisataakertaiseksi, kun se höyrystetään maakaasuksi. LNG varastoidaan yleensä normaalissa ilmanpaineessa kylmänä nesteenä. Varastosäiliön lämpöhäviöiden seurauksena LNG:tä höyrystyy, jolloin muodostuu ns. boil off -kaasua (BOG). Höyrystyvän kaasun määrä on varastoitavan LNG:n määrästä noin 0,1 % vuorokaudessa. Höyrystymisestä johtuen LNG-säiliöiden täyttöaste saa olla korkeintaan 90 %. LNG:n koostumus vaihtelee riippuen maakaasun alkuperästä, mutta tyypillinen koostumus on: Metaani (CH 4 ) Muut hiilivedyt Typpi mol-% 7-9 mol-% 0-1 mol-% LNG:n jäähdytysprosessissa maakaasusta poistetaan epäpuhtaudet (mm. SO 2, CO 2, H 2 O) ja raskaat hiilivedyt (C 6+ ). LNG on maakaasua puhtaampaa ja sen metaanipitoisuus ja energiasisältö on korkeammat kuin maakaasussa.

7 4 Energiasisällöltään 1 m 3 LNG:tä vastaa 0,65 m 3 dieseliä. LNG:n ainearvoja: Kiehumispiste -162 ºC (metaani) Leimahduspiste -88 ºC (metaani) Syttymisrajat ilmassa: Alempi 5 vol-% Ylempi 15 vol-% Tiheys 420 kg/m 3 Itsesyttymislämpötila Sulamispiste 537 ºC (metaani) -182 ºC (metaani) Höyrynpaine 150 kpa (20 ºC) (vesi =2,3 kpa) Kaasun tiheys 0,56 (ilma = 1) Liukoisuus: Liukoisuus veteen vähäinen liukoisuus (24 mg/l, metaani) Rasvaliukoisuus ei tiedossa Jos LNG:tä vuotaa maahan, ympäristövaikutukset rajoittuvat vuotokohdan jäätymiseen. Nestemäinen LNG höyrystyy nopeasti maakaasuksi. Kylmänä maakaasu on ilmaa painavampaa, mutta noin -100 C se muuttuu ilmaa kevyemmäksi. Näin ollen mahdolliset vuodot haihtuvat nopeasti ilmakehään. Ilmaan höyrystyvä LNG muodostaa yleensä näkyvän pilven johtuen kondensoituvasta ilman kosteudesta. LNG on vettä kevyempää ja kelluu veden pinnalla. Jos LNG:tä vuotaa veteen, alkaa vuotanut neste välittömästi kiehua veden pinnalla haihtuen ilmakehään. Veteen ei jää mitään jälkeä vuodosta. Vuotokohdan välittömässä läheisyydessä LNG tai höyrystynyt maakaasu ei välttämättä ole syttyvää, mutta ilman kanssa sekoittuessaan vuotanut kaasu saavuttaa syttymisrajat (5-15 til.-%) yleensä jo lähellä vuotokohtaa.

8 5 1.2 LNG:n hinnan kehitys LNG:n hinnan ennustettavuus on vaikeaa kuten muidenkin energialähteiden hinnat. Hintakehityksen vaikuttavat niin LNG:n kysyntä kuin saatavuus. LNG markkinat ovat jakautuneet tällä hetkellä neljään alueeseen, joiden välillä LNG:n hinnassa on merkittäviä eroja. Alueet ovat Pohjois-Amerikka, Iso-Britannia, Manner-Eurooppa ja Koillis- Aasia. Kiina ja Intia ovat kasvavia markkinoita, jotka eivät vielä ole kehittyneet hinnaltaan omiksi markkina-alueiksi. Tammikuussa 2012 LNG:n hinnassa oli alueellisesti merkittäviä eroja. USA:ssa LNG:n noteerattu hinta oli 3 US$/mmBtu, Iso-Britanniassa 8 US$/mmBtu ja Japanissa 16 US$/mmBtu. Tämän jälkeen Euroopan ja Japanin hintaero on tasoittunut ja USA:ssa hinta on laskenut noin 2 US$/mmBtu. Skandinaviassa pienissä terminaaleissa LNG:n hinta on noin 16 US$/mmBtu. Alkuvuodesta 2012 LNG:n hinta nousi johtuen LNG:n kulutuksen noususta erityisesti Japanissa ydinreaktoreiden alasajoista johtuen ja LNG:n käytöstä korvaavana energialähteenä. Kesällä 2012 on otettu käyttöön mittavat LNG-tuotantolaitokset Australiassa ja Angolassa, joka ovat lisänneet LNG:n saatavuutta markkinoilla ja näin ollen hillinneet hintakehitystä. Japani on sekä maailman suurin LNG:n kuluttaja että tuoja ja kulutus on ollut kasvussa Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen Japanin energiatuotannon muuttuessa entistä enemmin maakaasu-, hiili- ja öljypohjaiseksi. Seuraavaksi suurimpia LNG:n tuojia ovat Etelä-Korea, Espanja ja Iso Britannia. Kaikesta vuonna 2011 kulutetusta maakaasusta 10 % käsiteltiin LNG:nä. Vuoden 2011 lopussa maakaasun nesteytyslaitosten yhteenlaskettu kapasiteetti oli 276 miljoonaa tonnia, joka vastaa noin 380 miljardia kuutiometriä maakaasua. Kaikkiaan 18 maata vie ja 25 maata tuo LNG:tä ja molempien määrä on kasvussa. Suurin LNG:n viejä on Qatar. Seuraavaksi suurimpia ovat Indonesia, Malesia ja Australia. Meriliikenteen päästörajoitusalueilla (ECA) LNG:n hinnan tulisi olla kilpailukykyinen muiden polttoainevaihtoehtojen kanssa. ECAn ulkopuolella LNG:n hinnan tulisi taas olla merkittävästi muita polttoainevaihtoehtoja edullisempi, jotta sen käyttö meriliikenteessä yleistyisi. LNG:n hintakehitykseen vaikuttaa merkittävästi jakeluketjun kehittäminen ja niihin liittyvistä investoinneista muodostuvat kustannukset. Kuva 1 Polttoaineiden hintakehitys Eurooppalaisissa satamissa (Germanischer Lloyd)

9 6 Kuva 2 Germanicher Lloydin arvio polttoaineiden hintakehityksestä. 2 LNG:N KÄYTTÖ LAIVOJEN POLTTOAINEENA Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO hyväksyi vuonna 2008 MARPOL 73/78 - yleissopimuksen uudistetun ilmansuojeluliitteen (Annex VI), joilla rajoitetaan alusliikenteen typpioksidi- (NO X ), rikkioksidi- (SO X ) ja hiukkaspäästöjä (PM). Kuva 3 WS1 LNG/FO Bunkerialus Rikkipäästöjen erityisalueilla (SECA, Sulphur Emission Control Area) rajoitukset ovat globaalia liikennettä tiukemmat. Itämeri, Pohjanmeri ja Englannin kanaali muodostavat SECA-alueen, joka on esitetty kuvassa 4. IMO:ssa hyväksyttiin vuonna 2010 USA:n ja Kanadan rannikoille 200 merimailin SECA-alue, joka astui voimaan Euroopan parlamentti hyväksyi rikkidirektiivin syyskuussa 2012, jolloin rikkipäästörajat astuvat voimaan vuoden 2015 alusta.

10 7 Kuva 4 Rikkipäästöjen eritysalue SECA Ilmansuojeluliite koskee kaikkia aluksia, joiden kantavuus on yli 400 GT. Polttoaineiden uudet rikkipitoisuusrajat: Globaali rikkipitoisuusraja % % SECA-alueillaorikkipitoisuus % MARPO 0.1% Raskaiden polttoöljylaatujen käytöstä joudutaan pääosin luopumaan, kun polttoaineen rikkipitoisuusraja on alle 1 %. Laivojen vaihtoehdot 0,1 % rajan astuessa voimaan ovat seuraavat: matalarikkisen polttoaineen käyttö (MDO tai MGO, joiden rikkipitoisuus alle 0,1 %) maakaasun käyttö (LNG) biopolttoaineiden käyttö rikkipesurin käyttö (pakokaasun puhdistus skrubberi-teknologian avulla, kun alus käyttää raskasta polttoainetta) Matalarikkisen polttoaineen sijaan aluksissa voidaan käyttää rikkipesureita pakokaasujen rikinoksidipäästöjen vähentämiseksi. Tällöin käytettävän polttoaineen rikkipitoisuutta ei ole rajoitettu. Eri polttoainevaihtoehdoista LNG:n käytön etuina ovat: ei SOx päästöjä

11 ei hiukkaspäästöjä 90 % alemmat NOx päästöt 8 25 % alemmat CO2 päästöt. LNG sopii polttoaineeksi moottoreihin, jotka on suunniteltu tai myöhemmin mukautettu kyseiselle polttoaineelle. Itämeren alueella ei ole vielä toimivaa LNG:n jakeluverkostoa, mutta useassa kohteessa kehitetään tarvittavia palveluja. Nykyisten LNG:n hintojen perusteella voidaan ennustaa, että LNG voi olla kilpailukykyinen vaihtoehto raskaalle polttoöljylle huomioiden polttoaineiden energiasisällöt sekä LNG:n jakeluverkoston luomisesta syntyvät kustannukset. Näin ollen LNG voi muodostua taloudellisesti houkuttelevaksi vaihtoehdoksi matalarikkiseen polttoaineeseen (MGO) verrattuna. Alusten muutoskulujen takaisinmaksuajaksi LNG-käytölle muunnettaessa on laskettu noin kaksi vuotta. Verrattaessa keskenään alusten muuntamista LNG-käyttöiseksi ja rikkipesurin käyttöönottoa, edullisemman vaihtoehdon määrittämiseen vaikuttavat ero LNG:n ja raskaan polttoöljyn hinnoissa, aluksen liikennöinnistä ECA-alueella tapahtuva osuus sekä aluksen koko. LNG-käytön arvellaan olevan taloudellisempi vaihtoehto viimeistään vuonna 2020, kun laivojen rikkipäästöjä rajoitetaan maailmanlaajuisesti. Eri polttoaineiden ainearvoja: Raskas polttoöljy MGO LNG Tiheys 0,95 t/m3 0,87 t/m 3 0,45 t/m 3 Lämpöarvo 11,3 MWh/t 11,8 MWh/t 10 MWh/m 3 13,8 MWh/t 6,2 MWh/m 3 Itsesyttymislämpötila ºC 600 C Säiliöauto/säiliökontti on tilavuudeltaan noin 40 m 3. Yhden säiliöautollisen energiasisältö eri polttoaineille on seuraava Raskas polttoöljy MGO LNG Energiasisältö/40 m MWh 410 MWh 248 MWh Jos laiva bunkraa nykyisin 100 tn (105 m 3 ) raskasta polttoöljyä, vastaava energiasisältö saadaan 82 tn:sta (182 m 3 ) LNG:tä eli bunkrattavat polttoainetilavuudet kasvavat. 2.1 LNG:tä polttoaineena käyttävät alukset Ensimmäinen LNG-käyttöinen alus (muu kuin LNG-tankkeri) on otettu käyttöön vuonna 2000 ja sen jälkeen alusten määrä on kasvanut nopeasti. Zeus Development Corporationin mukaan toukokuussa 2012 maailmanlaajuisesti on käytössä noin 350 LNG-käyttöistä alusta, joista noin 300 on LNG-tankkereita. Muita LNG-käyttöisiä aluksia on liikenteessä, rakenteilla tai tilattuna yhteensä 63 kappaletta ja lukumäärä

12 9 kasvaa joka kuukausi. Näistä aluksista Euroopassa operoi kaikkiaan 40, joista lähes 30 alusta on norjalaisia ja toimii Norjan aluevesillä. Rakenteilla olevista LNG-aluksistakin valtaosa on pieniä ja niistä noin 20 tulee purjehtimaan Norjan lipun alla, mutta mukana on myös isompia kansainvälisillä reiteillä toimivia aluksia. Kuva 5 Norjalaisella Eidesvik-varustamolla on kaikkiaan kolme LNG-käyttöistä rahtialusta (platform supply vessel). Kaikki alukset ovat 92 m pitkiä ja 21 m leveitä ja rahtitilaa on 1000 m 2. Tammikuussa 2013 valmistuva Turun ja Tukholman väliä liikennöivä LNG-käyttöinen matkustaja-alus Viking Grace tulee olemaan suurin LNG-käyttöinen alus maailmanlaajuisesti pois lukien LNG-tankkerit. Muita Norjan ulkopuolelle rakenteilla olevia aluksia on Australiassa rakenteilla oleva Uruguayhin toimitettava pikakatamaraani ja kaksi Meksikonlahden öljynporauslauttojen tukialusta, jotka on rakenteilla USA:ssa.

13 10 Kuva 6 DNV:n listaus käytössä olevista LNG-käyttöisistä laivoista (short sea trading fleet), jossa on 22 laivaa ja niistä 21 operoi Norjassa. Listaus on helmikuulta Kuva 7 DNV:n listaus tilatuista LNG-käyttöisistä laivoista. Listaus on helmikuulta Suomen Rajavartiolaitos on ollut hankkimassa uutta LNG-käyttöistä monitoimialusta, mutta hanke ei ole vielä sopimusvaiheessa.

14 11 Norjaan on suunniteltu yhteensä 14 LNG:tä varastoivaa ja bunkraavaa satamaa. Tällä hetkellä Norjassa neljässä satamassa voidaan bunkrata LNG:tä. LNG-käyttöisten laivojen määriä ovat ennustaneet useat eri asiantuntijat. Yhteistä kaikille ennusteille on arvio, että LNG-käyttöisten alusten määrään merkittävimmin vaikuttaa LNG:n hintakehitys. Erään ennusteen mukaan vuonna 2025 maailmanlaajuisesti olisi käytössä kaikkiaan noin 650 LNG-käyttöistä alusta ja LNG:n vuosikulutus laivojen polttoaineena olisi yhteensä 24 milj. tonnia. Samassa ennusteessa arvioidaan, että 25 % nykyistä LNG:n hintaa edullisempi polttoainehinta kasvattaisi alusten määrän lähes 2000:een. Vastaavasti, jos LNG:n hinta olisi 25 % nykyistä korkeampi, uusia aluksia tuskin tehtäisiin ollenkaan. Tanskalaisen arvion mukaan (Danish Maritime Authority) vuonna 2020 Pohjois-Euroopassa LNG:n vuosikulutus merenkulussa olisi jopa 4 milj. tonnia. Uusien rakennettavien alusten polttoainevaihtoehtoja analysoitaessa on arvioitu, että % vuoteen 2020 mennessä toimitettavista aluksilla olisi mahdollisuus käyttää LNG:tä polttoaineena. Tämä vastaa noin 1000 alusta. LNG-käyttöisissä aluksissa on yleensä mahdollisuus valita kahden polttoaineen väliltä (dual fuel). Kuva 8 Argonon on ensimmäinen LNG-käyttöinen kemikaalitankkeri maailmassa (6,100 dwt dual-fuelled chemical tanker). Kahden polttoaineen järjestelmä on suunniteltu käyttämään suhteessa 80/20 maakaasua ja dieseliä, jolloin Sox, NOX ja hiukkaspäästöt sekä kasvihuonekaasupäästöt saadaan pienennettyä. LNG varastoidaan kannelle sijoitetussa siirrettävässä säiliössä. Laivan polttoainesäiliökapasiteetti riittää Rotterdamista Baseliin ja takaisin ilman bunkrausta. Laivan polttoainesäiliön tulee olla luokkaa IMO Type C.

15 2.2 LNG terminaalit ja varastot Suomessa sekä lähialueilla Tällä hetkellä (2012) Suomessa ei ole LNG:n tuontiterminaalia. 16ILS1376 Gasum Oy:llä on maakaasun nesteytyslaitos Porvoon Kilpilahdessa, jossa venäläistä maakaasua nesteytetään LNG:ksi. Laitoksen kapasiteetti on 2,3 t LNG/h tai noin t/a. Laitoksella on kolme 700 m 3 LNG varastosäiliötä ja autolastausasema. Gasumilla on käytössään kaksi LNG-säiliöautoa. 12 Kuva 9 Gasumin LNG:n nesteytyslaitos Porvoon Kilpilahdessa, kuva: Gasum Gasum suunnittelee LNG-tuontiterminaalin rakentamista joko Porvoon Tolkkisiin, Inkoon Joddböleen tai molempiin. Lisäksi Gasum on julkaissut LNG-terminaalin rakentamisen Turun Pansioon, jonne on suunnitteilla noin m 3 :n varastosäiliö. Julkaistujen tietojen mukaan Pansion terminaalin on määrä valmistua vuonna Kuva 10 Gasumin suunnitelma Tolkkisiin sijoitettavasta LNG-terminaalista. Gasumin tavoittena on Porvoon tai Inkoon LNG-terminaalin valmistuminen täydellä tuonti-, varastointi- ja verkkoonsyöttökapasiteetilla vuoden 2018 loppuun mennessä.

16 13 Terminaali voidaan myös rakentaa ja ottaa käyttöön vaiheittain, jolloin LNG:n tuonti mm. meriliikenteen tarpeisiin voidaan aloittaa jo vuoden 2015 lopussa. Viron Muugaan on suunnitteilla LNG-terminaali. Terminaali on virolaisen Eleringin ja Tallinnan Sataman yhteishanke. Elering ja Tallinnan satama ovat solmineet Vopak LNG:n kanssa aiesopimuksen, ja ovat valmiit aloittamaan toteutettavuustutkimuksen, jonka tarkoituksena on selventää Muugan satamaan suunnitellun Tallinnan LNGterminaalin tekniset ja taloudelliset tekijät sekä sen tarve EU: n tukeen. Kuva 11 Eleringin ja Tallinnan sataman LNG-terminaalihankkeen sijoittuminen Muugaan Ruotsissa Nynäshamnissa on AGA:n LNG terminaali, joka on ollut toiminnassa vuodesta Nynäshamnissa on m 3 :n varastosäiliö. Viking Linen uudelle Turku-Tukholma-alukselle polttoaine tullaan tuomaan Nynäshamnin terminaalista. Kuva 12 LNG terminaali Nynäshamnissa Ruotsissa.

17 14 Pohjois-Euroopan merkittäviä LNG:n tuontiterminaaleja ovat Zeebrugge Belgiassa ja Rotterdam Hollannissa. Zeebruggen LNG-terminaali on ollut käytössä vuodesta 1987 ja Rotterdamin terminaali on otettu käyttöön syksyllä Hampurin satama ja Linde (osa AGA-konsernia) ovat toteuttamassa esisuunnitelmaa LNG:n käytöstä Hampurin satamassa. 3 LNG BUNKRAUKSEN TOTEUTUSMAHDOLLISUUDET HELSINGIN SATAMASSA 3.1 Eri bunkrausvaihtoehdot Alusten bunkraus LNG:llä voidaan toteuttaa erilaisilla järjestelmillä. Tässä selvitystyössä toteutusvaihtoehtoina tarkastellaan: 1. Bunkraus satamaan sijoitetusta välisäiliöstä laivaan 2. Bunkraus proomuun tai laivaan sijoitetusta välisäiliöstä laivaan 3. Bunkraus säiliöautosta laivaan Säiliöstä laivaan (Tank-to-Ship) Tässä vaihtoehdossa alusten bunkraus toteutetaan satama-alueelle sijoitetusta välisäilöstä. Välisäiliö on kaksoisvaippainen tyhjöeristetty painelaite. Säiliöllä ei ole ulkoista jäähdytystä, vaan LNG pidetään alhaisessa lämpötilassa (-162 o C) säiliörakenteen avulla. Säiliön lämpöhäviöiden seurauksena LNG:tä höyrystyy, jolloin muodostuu ns. boil off-kaasua (BOG). Höyrystyvän kaasun määrä on noin 0,1 % varastoitavan LNG:n tilavuudesta vuorokaudessa. Kuva 13 Välisäiliön täyttö säiliöautosta.

18 15 Välisäiliön ja bunkrauspisteen väliin tarvitaan kiinteä tyhjöeristetty putkisto (VIP) sekä bunkrattavan laivan putkistoon yhdistävä lastausvarsi tai bunkrausletku. Välisäiliön ja bunkrauspisteen välillä on kaksi putkea: toinen nestefaasia (LNG) varten ja toinen kaasufaasin (BOG) palautusta varten. Bunkrauksen aikana muodostuva sekä laivan polttoainesäiliössä muodostunut BOG palautetaan bunkrattaessa sataman välisäiliöön. Välisäiliön täytön yhteydessä BOG siirretään LNG:tä toimittavaan säiliöautoon tai laivaan ja edelleen LNG-terminaaliin. Vaihtoehtoisesti sataman LNG-järjestelmässä muodostuvaa BOG:a voidaan käyttää paikallisesti polttoaineena esim. työkoneissa tai muissa kulkuneuvoissa tai käyttää esimerkiksi lämmityskäytössä. LNG siirretään välisäiliöstä laivaan pumppaamalla. Järjestelmä on varustettu vähintään kahdella LNG:n bunkrauspumpulla. Ennen laivan bunkraamista siirtoputkisto jäähdytetään kierrättämällä LNG:tä putkistossa. Jäähdytyksen yhteydessä muodostuu normaalia enemmin BOG:a. Putkiston jäähdytysnopeus on noin 1 m/min. Kiinteän putkiston ja laivan välillä voidaan käyttää joko lastausvarsia tai tyhjöeristettyä letkua. Putkiston rinnalla säiliön ja laiturin välille tarvitaan kaapeliyhteys täytön seurantaa sekä pumppujen ohjausta varten. LNG-välivarasto ja putkisto varustetaan varoventtiileillä, jotka häiriötilanteessa purkavat kaasua ulospuhallusmastoon. Ulospuhallus tulee sijoittaa turvalliseen paikkaan purkautuvan kaasun syttymisvaaran takia. Kuva 14 Kiinteä bunkrausasema laiturilla Bunkrauslaitteisto, putkistot ja lastausvarret tai -letkut ovat kaikki kiinteästi asennettuja sataman alueelle. Tarvittavat prosessilaitteet Säiliö Ilmahöyrystin

19 LNG:n bunkrauspumppu LNG:n kiertopumppu 16ILS1376 Bunkraustyöhön tarvitaan 1-2 henkilöä laivan saapuessa laituriin. Helsingin Satamassa LNG:n varastointi ja sen operointi olisi ulkopuolisen toimijan vastuulla. Laivan bunkrauksen päättyessä putkisto tyhjennetään LNG:stä typen avulla. Yleensä LNG:tä käyttävissä laivoissa on typpipursotukseen tarvittavat laitteistot ja kaasusäiliö. Satamassa sijaitseva välisäiliö täytetään joko säiliöautoilla tai laivalla. Tässä selvityksessä on tarkasteltu laitteistoa, jossa satamaan sijoitettavan LNG-säiliön koko on alle 200 t (alle 450 m 3 ). Säiliö on kaksivaippainen tyhjöeristetty vaakasäilö, jolla ei ole ulkoista jäähdytystä, vaan LNG pidetään alhaisessa lämpötilassa säiliörakenteen avulla. Säiliössä syntyvä BOG:n määrä on maksimissaan noin 200 kg/d eli noin 270 Nm 3 /d. Vaihtoehtoisena ratkaisuna kiinteälle LNG-säiliölle uuden polttoaineen käytön aloitusvaiheessa nähtiin LNG-konttien käyttö. 40 ft kontin tilavuus on noin 40 m 3 ja kontit ovat vakiotuotteita nesteytettyjen kaasujen logistiikassa. Lisäksi kontit ovat meriliikenteessä ja satamissa vakiokäytössä olevia siirrettäviä yksiköitä. Vuosaaren satamassa on tarvittava kalusto konttien siirtelyyn. Muihin satamiin kontit voidaan kuljettaa rekoilla tai meriteitse Laivasta laivaan (Ship-to-Ship) Bunkraus laivasta voidaan toteuttaa joko proomulta tai omavoimaisesti kulkevasta aluksesta. Proomuvaihtoehdossa proomun päälle on asennettu vastaava säiliö kuin kiinteä satamaan asennettava välisäiliö säiliöstä laivaan tapahtuvassa bunkrauksessa tai siirrettäviä cryo-kontteja sekä LNG:n siirtoon tarvittava pumppaamo. Proomua hinataan tai pusketaan hinaajalla LNG terminaalin ja bunkrauskohteen välillä. Bunkrauslaiva on itsenäinen kaikissa jääolosuhteissa kulkeva lastialus. TraFin mukaan bunkrauslaiva on lastialus ja itsenäinen jäissä kulkeva alus, joka ajaa täyttöä varten satamaan. TraFin mukaan laiva on luokiteltava ja sillä pitää olla vähintään 3 hengen miehistö. Proomuun tai säiliöalukseen sijoitetaan LNG:n pumppauksessa tarvittavat putkistot, aggregaatit, paineilma-kompressorit, bunkraukseen tarvittava automaatiojärjestelmä, lastausvarsi tai -letku sekä muut tarvittavat varusteet (typpipatteri yms.). Laivasta laivaan bunkrattaessa toiminnot tapahtuvat laivan meren puolelta, jolloin bunkraus ei vaikuta laiturilla tapahtuviin toimintoihin.

20 17 Kuva 15 Laivasta laivaan bunkrattaessa toiminnot toteutetaan meren puolella Bunkraustapahtuman kestoa on arvioitu seuraavassa kuvassa. Kuva 16 Bunkrauksen kesto ajallisesti.

21 18 Kuva 17 Havainnekuva merellä tapahtuvasta bunkrauksesta Kuva: FKAB Bunkrausproomu tai -laiva on mobiili laitteisto, jolloin bunkraus ei ole sidottu tiettyyn pisteeseen satamassa. Lisäksi laiturialueelle ei tule kiinteitä putkistoja tai muita sataman operatiivista toimintaa rajoittavia rakenteita. Lisäksi LNG-putkisto on merkittävästi lyhyempi kuin satamassa sijaitsevasta välisäiliöstä laivaan bunkrattaessa. Itsenäinen kaikissa jääolosuhteissakin kulkeva alus on ketterä ja joustava kaikkien Helsingin satamien alusten bunkraukseen. Yhden bunkkerialuksen käyttö vaatisi aikatauluporrastuksen eri satamien välillä, mutta alusmäärien kasvaessa bunkausalusten määrää voitaisiin tarvittaessa lisätä tarvetta vastaavaksi. Proomu tai laiva operoisi LNG-terminaalin ja bunkraussataman välillä. Proomuun tai laivaan asennettu välisäiliö on tarvittaessa täytettävissä myös LNG-säiliöautoilla. Laiva voisi käyttää joustavasti eri LNG-terminaaleja (Gasumin terminaalit, muut mahdolliset terminaalit Suomessa, Viron terminaali(t)) säiliön täyttämiseen, jolloin voidaan kilpailuttaa LNG:n hankintaa. Alustavan arvion mukaan LNG-bunkrauslaivalla tarvittava miehistö olisi minimissään kolme henkilöä: kapteeni, perämies ja kansimies. Toistaiseksi maailmassa ei ole käytössä yhtään LNG:n bunkrausproomua tai -laivaa, jolloin kyseiselle sovellukselle ei ole vielä standardeja, ohjeita eikä viranomaismääräyksiä. Parhaillaan Norjassa muokataan autolautta Fjalirista AGA Gas AB:lle LNG bunkrausalusta, jota tullaan käyttämään Viking Linen uuden Viking Grace matkustajalaivan bunkraamiseen Tukholmassa. Kyseinen bunkrauslaiva hakee LNG:n Nynäshamnin LNG-terminaalista ja bunkraa Viking Gracen Tukholman satamassa. Viking Grace aloittaa liikennöinnin Turku-Tukholma reitillä tammikuussa 2013 ja laiva bunkraa LNG:tä alkuun vain Tukholmassa. Viking Linen suunnitelmana on bunkrata LNG:tä sekä Turussa että Tukholmassa, jolloin kerralla bunkrattava määrä on maksimissaan 120 t LNG:tä (noin 265 m 3 ).

22 Perustietoja Fjalir lautasta: kokonaispituus noin 49 m Leveys 11,25 m Syväys 4,2 m LNG säiliön koko noin 170 m 3 Luokitus: DnV +1A1 Tanker for LNG, E0, Ice C Toimitetaan tilaajalle: Q4 / Kuva 18 Fjalir autolauttana Norjassa Kuva 19 Fjalir muunnettuna LNG-bunkrausalukseksi

23 20 Bunkrausalus ja sen operointi Helsingin satamissa olisi ulkopuolisen toimijan vastuulla. Proomussa tai laivassa kiinteän säiliön sijaan on mahdollista käyttää varastosäiliönä LNG-cryokontteja, joista LNG voidaan pumpata laivan polttoainesäiliöön. Vaihtoehtoisesti cryo-kontit voidaan siirtää laivaan ja käyttää siellä siirrettävinä polttoainesäiliöinä. Kuva 20 40ft LNG cryo-säiliökontti kuljetusalustalla Säiliöautosta laivaan Bunkraus voidaan toteuttaa pumppaamalla LNG säiliöautosta laivaan. Säiliöauto toimii LNG terminaalin ja sataman välillä. Säiliöautossa on LNG:n pumppaamiseen tarvittava laitteisto, jolloin satamaan ei tarvita mitään kiinteitä rakenteita LNG:lle. Säiliöautot voivat joustavasti toimia eri satamissa ja eri laitureilla. Kuitenkin laivojen bunkraustilavuudet ovat sellaisia, että kerralla tarvitaan useiden säiliöautojen verran LNG:tä. Kuva 21 Laivan bunkraus säiliöautosta.

24 21 Kuva 22 Laivan bunkraus säiliöautosta Säiliöautosta bunkrattaessa toiminnot tapahtuvat laiturilla. Bunkrauksen aikana sen vaikutus muihin laiturilla tapahtuviin toimintoihin ja toimintojen yhdessä muodostavat riskit täytyy huomioida bunkrausta suunniteltaessa. LNG-säiliöauton purkunopeus on 40 m 3 /h. Yhden säiliöauton tyhjennysajaksi on arvioitu 75 minuuttia. Kuva 23 40ft LNG cryo-säiliökontti

25 22 Kuva 24 Gasumin LNG-säiliöauto. Gasumilla on tällä hetkellä kaksi LNG-säiliöautoa Suomessa. Rekka-autoissa kiinteän säiliön sijaan on mahdollista käyttää kuljetussäiliönä LNG-cryokontteja. 3.2 Eri bunkrausvaihtoehtojen vertailu Edut Haitat Säiliöstä laivaan (Tank-to-Ship) Tunnettu ja käytössä oleva järjestelmä maailmalla (Norjassa) Varastosäiliön koko ja pumppauskapasiteetti vapaasti valittavissa Kiinteät rakenteet satamaalueella (Säiliö, pumppaamo, putkisto, automaatio, turvallisuusasiat (alueen aitaus ja valvonta, Ex-alue) Kemikaalivarastoalue sataman alueelle Palvelee vain rajallista aluetta tai vaihtoehtoisesti vaatii laajan jakeluverkostoputkiston sataman alueelle eri laitureille Pitkä putkireitti säiliön ja laivan välillä. Putken jäähdytys ennen bunkrausta vaatii paljon aikaa ja samalla muodostuu paljon BOG:a. Bunkraus tapahtuu laiturin puolelta, EX-alue (turvallisuusnäkökulmat). Satamassa sijaitseva välisäiliö täytetään joko

26 autolla tai laivalla. 23 Laivasta laivaan (Ship-to-Ship) Laivaa pystytään hyödyntämään joustavasti eri satamissa, laitureissa ja eri kokoisille aluksille Ei kiinteitä rakenteita satamiin ja laitureille Bunkraus tapahtuu laivan meren puolella (ei häiritse laiturilla tapahtuvia toimintoja, turvallisuusseikat jne) - Maapuolen kiinteä turva-automaatio jää pois - Laiva hakee itsenäisesti omaan säiliöönsä LNG:tä terminaalista tai se voidaan tarvittaessa täyttää säiliöautoilla Toistaiseksi LNG:tä bunkraavia laivoja ei ole käytössä. Viking Linen uusi laiva bunkrataan säiliölaivasta Tukholmassa vuoden 2013 alusta lähtien. Sääolosuhteiden vaikutus bunkraavan laivan liikennöintiin (jäät, tuuli, ukkonen) Säiliöautosta laivaan Ei kiinteitä rakenteita satamaan. Säiliöauto on mobiili yksikkö, joka saadaan tarvittavaan satamaan bunkrattavan laivan viereen Säiliöauton kapasiteetti on rajallinen ja LNG:tä kuljettavien rekkojen määrä Suomessa on pieni LNG:n kuljettaminen satamiin (VAK-määräykset ja kuljetusreitit) Bunkraus tapahtuu laiturilta (vaikutukset laiturin käyttöön, liikenteeseen, EXalue)

27 3.3 Länsisatama 24 Kuva 25 Länsi-Satama vuonna 2010 Länsisatama sijaitsee Helsingin niemen lounaispuolella kahden kilometrin päässä Helsingin ydinkeskustasta. Länsisataman pohjois- ja luoteispuolella on Ruoholahden kaupunginosa. Länsisataman koillispuolella on Hietalahti ja Hietalahdenranta. Sataman itäpuolella on Hernesaari. Länsisataman liikenne on pääasiassa säännöllistä matkustajaliikennettä ja samat Tallinnan liikenteen alukset käyvät satamassa toistuvasti. Matkustaja-autolautoilla kulkee myös rahtiliikennettä rekka-autoina ja perävaunuina. Osa Tallinnan liikenteen aluksista on yöt Länsisatamassa laiturissa. Nykyisin Tallinnan liikenteen alukset bunkraavat pääasiassa Tallinnassa. Kesäisin Länsisataman Hernesaaren puoleisia laitureita käyttävät pääasiassa risteilyalukset. Konttiliikenteen siirryttyä Länsisatamasta Vuosaareen, vanhalle satama-alueelle on rakentumassa Jätkäsaaren asutusalue. Lisäksi asuinalueen laajentaminen Hernesaaressa on suunnitteilla. Näin ollen sataman käyttöön jää vain laiturialueet ja matkustaja- ja rahtiliikenteen vaatimat kulkureitit ja lähialueille tulee asuinalueet. Mahdollisia maateitse tapahtuvia LNG-kuljetuksia Länsisatamaan rajoittaa osittain kaupunkialueen rajoitukset vaarallisten aineiden kuljetuksille. Rahtiliikenteen siirryttyä Länsisatamasta Vuosaareen, rautatieyhteys Länsisatamaan on purettu.

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 1 LNG MERENKULUN POLTTOAINE TOMMY MATTILA 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 2 LNG on vaihtoehto kaasun logistiikkaan Kaasu voidaan toimittaa käyttökohteisiin: Kaasuna putkiverkostoa

Lisätiedot

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA.

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. Uudet tuulet puhaltavat Itämeren meriliikenteessä. Luonnonkaasu on nopeasti vallannut uusia käyttöalueita ympäristönormien kiristyessä ja perinteisten polttoaineiden

Lisätiedot

22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1

22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1 22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1 FINNGULF LNG NESTEYTETYN MAAKAASUN TUONTITERMINAALI SUOMEEN 22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 2 Asiat 1. Muutokset Suomen energia- ja polttoainemarkkinoilla

Lisätiedot

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 1 LNG:N JAKELUN JA TOIMITUSKETJUN KEHITTÄMINEN TOMMY MATTILA 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 2 LISÄARVOA SUOMELLE 2011 Liikevaihto 1 260 milj. euroa Liikevoitto 92 milj. euroa

Lisätiedot

LNG POLTTOAINEENA TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

LNG POLTTOAINEENA TOMMY MATTILA SKANGASS.FI LNG POLTTOAINEENA TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass on osa Gasum konsernia Skangass on perustettu 2007. Gasum osti 51% Skangassista keväällä 2014. Gasumin LNG liiketoiminnot siirtyvät kaupan myötä Skangassin

Lisätiedot

24.5.2013 Gasum Tommy Mattila

24.5.2013 Gasum Tommy Mattila 24.5.2013 Gasum Tommy Mattila 1 LNG MERENKULUN JA TEOLLISUUDEN POLTTOAINEENA GASUMIN LNG-HANKKEET TOMMY MATTILA 24.5.2013 Gasum Tommy Mattila 2 LNG on vaihtoehto kaasun logistiikkaan Kaasu voidaan toimittaa

Lisätiedot

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI FINNGULF LNG LNG TERMINAALI YVA-selostus 19.8.2015 Gasum Gasumin vuosi 2014 Liikevaihto 1 079 milj. euroa Liikevoitto 5,1 milj. euroa Taseen loppusumma 1 621 milj. euroa Investoinnit 51,5 milj. euroa Gasumin

Lisätiedot

Ratkaisemassa Itämeren laivojen rikkipäästöongelmaa

Ratkaisemassa Itämeren laivojen rikkipäästöongelmaa Ratkaisemassa Itämeren laivojen rikkipäästöongelmaa Tiimi Tapio Pitkäranta Toimitusjohtaja Tek.lis., Dipl.ins Valtteri Maja Tekniikka ja tuotekehitys Tekn. yo. Antti Bergholm Liiketoiminnan kehitys Dipl.ins.,

Lisätiedot

Nesteytetty maakaasu puhdasta energiaa maalla ja merellä

Nesteytetty maakaasu puhdasta energiaa maalla ja merellä Nesteytetty maakaasu puhdasta energiaa maalla ja merellä 15.11.2013 Päivitetty 7.2.2014 Nesteytetty maakaasu on ympäristölle ystävällinen Nesteytetty maakaasu (liquified natural gas, LNG) koostuu pääosin

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR

FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR Alueellisen kaasuinfrastruktuurin kehittäminen 13.8.2014 in vuosi 2013 Liikevaihto 1 147,5 milj. euroa Liikevoitto 36,8 milj. euroa Taseen loppusumma 768,6 milj. euroa Investoinnit

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunta VÄLIAIKAINEN 2002/0259(COD) 10. helmikuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristöasioiden,

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu: 1/5 Etiketti 2.1: Palavat kaasut F+: Erittäin helposti syttyvää 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

Lisätiedot

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 LNG-terminaaliverkosto Suomeen - HAMINA Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Miksi LNG-terminaali Haminaan? Kaasun

Lisätiedot

19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 1

19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 1 19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 1 LNG TERMINAALIVERKOSTO SUOMESSA GASUM LNG OY KEHITYSPÄÄLLIKKÖ VELI-HEIKKI NIIRANEN 19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 2 LNG-liiketoiminta Suomessa Gasum aloitti

Lisätiedot

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari, Lahti 15.10.2012 15.10.2012 1 Kotimaisen bioöljytuotannon huoltovarmuusvaikutuksia

Lisätiedot

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINTAA ON TEHTÄVÄ JO TÄNÄÄN ENERGIATEKNOLOGIOILLA PÄÄSTÖT ALAS TOMMY MATTILA 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 2 Gasumin vuosi 2013 Liikevaihto

Lisätiedot

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote JOENSUUN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Joensuun voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu: 1/5 Etiketti 2.2: Palamattomat, myrkyttömät kaasut. 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus 1.2.1

Lisätiedot

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass osa Gasum-konsernia johtava toimija Pohjoismaisilla LNG-markkinoilla Skangass perustettiin vuonna 2007 Suomessa Skangass alkoi toimia keväällä 2014

Lisätiedot

Rikkidirektiivin toimeenpano

Rikkidirektiivin toimeenpano Rikkidirektiivin toimeenpano Jorma Kämäräinen Johtava asiantuntija Meriympäristö ja turva-asiat Teollisuuden polttonesteet Tampere, 9.-10.9.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. LUENNON AIHEET

Lisätiedot

Verkostoidu Porin seudulla -hanke

Verkostoidu Porin seudulla -hanke Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto Satamatoimintaa hyödyntävälle Teollisuudelle Kaupalle Logistiikka-alan yrityksille Rakentuu olemassa olevan teollisuuden ja teollisuusklustereiden ympärille Satakunta

Lisätiedot

Finncont Oy, Virrat henkilöstöä n. 130 liikevaihto n. 20 milj. Perustettu v. 1974. Räätälöityjä ratkaisuja 40 vuotta

Finncont Oy, Virrat henkilöstöä n. 130 liikevaihto n. 20 milj. Perustettu v. 1974. Räätälöityjä ratkaisuja 40 vuotta Teollisuuden polttonesteet -seminaari 9.-10.9.2015, Tampere Työmaiden ja maatilojen siirrettävät (ja varasto-) säiliöt käyttökelpoiset vaihtoehdot eri kohteisiin Timo Linjamaa, myyntipäällikkö, vakiotuotteet

Lisätiedot

BIOLAIVAT KY UUTTA SUOMALAISTA INNOVATIIVISTA VARUSTAMOTOIMINTAA

BIOLAIVAT KY UUTTA SUOMALAISTA INNOVATIIVISTA VARUSTAMOTOIMINTAA BIOLAIVAT KY UUTTA SUOMALAISTA INNOVATIIVISTA VARUSTAMOTOIMINTAA BIOLAIVAT KY BIOLAIVAT KY VISIO JA SEN TOTEUTTAMINEN Suomessa EU:n ja oman kotoisen valtiovallan ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan

Lisätiedot

ONKO VARUSTAMOILLA JATKOSSA MAHDOLLISUUKSIA TARJOTA TEOLLISUUDELLE KILPAILUKYKYISIÄ ULKOMAANKAUPAN KULJETUKSIA? Hans Langh

ONKO VARUSTAMOILLA JATKOSSA MAHDOLLISUUKSIA TARJOTA TEOLLISUUDELLE KILPAILUKYKYISIÄ ULKOMAANKAUPAN KULJETUKSIA? Hans Langh ONKO VARUSTAMOILLA JATKOSSA MAHDOLLISUUKSIA TARJOTA TEOLLISUUDELLE KILPAILUKYKYISIÄ ULKOMAANKAUPAN KULJETUKSIA? Hans Langh Turun kauppakamarin LIIKENNEPÄIVÄT 2013 7.10.2013 1 Langh -yritykset 2 Langh Ship

Lisätiedot

PORIN SATAMA OY KEMIKAALISATAMAN TOIMINTAOHJE VOIMASSA 1.6.2016 ALKAEN. v1.1 (23.5.2016)

PORIN SATAMA OY KEMIKAALISATAMAN TOIMINTAOHJE VOIMASSA 1.6.2016 ALKAEN. v1.1 (23.5.2016) PORIN SATAMA OY KEMIKAALISATAMAN TOIMINTAOHJE VOIMASSA 1.6.2016 ALKAEN v1.1 (23.5.2016) Sisällys 1 Sataman toimintaperiaate... 4 2 Yleistä... 4 2.1 Liikkuminen ja työskentely Kemikaalisataman alueella...

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

LNG merenkulun tulevaisuuden polttoaine? Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Kaasua Satakunta -hankkeen loppuseminaari 11.12.

LNG merenkulun tulevaisuuden polttoaine? Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Kaasua Satakunta -hankkeen loppuseminaari 11.12. LNG merenkulun tulevaisuuden polttoaine? Kaasua Satakunta -hankkeen loppuseminaari 11.12.2012 Dosentti Anita Mäkinen Trafi, Sääntely, Kansainväliset suhteet ja yhteistyö Vastuullinen liikenne. Yhteinen

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu: 1/5 Etiketti 2.2: Palamattomat, myrkyttömät kaasut. Etiketti 5.1: Sytyttävästi vaikuttavat (hapettavat) aineet O: Hapettava 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

Meriliikenteen pakokaasupäästöt Tilannepäivitys. Jukka-Pekka Jalkanen Lasse Johansson

Meriliikenteen pakokaasupäästöt Tilannepäivitys. Jukka-Pekka Jalkanen Lasse Johansson Meriliikenteen pakokaasupäästöt Tilannepäivitys Jukka-Pekka Jalkanen Lasse Johansson Ilmansuojelupäivät, Lappeenranta 18.-19.8.2015 Sisältö Meriliikenteen pakokaasupäästöt SO x, PM NO x Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Orion Oyj:n Turun tehtaan kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin merkittävä

Orion Oyj:n Turun tehtaan kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin merkittävä PÄÄTÖS 1 (4) Orion Oyj Hanna Nurmi PL 425 20101 TURKU Orion Oyj:n hakemus 10.1.2013 Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Orion Oyj:n Turun tehtaan kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin merkittävä muutos

Lisätiedot

MERENKULUN POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS - TILANNEKATSAUS 21.12.2010. Liikenneministeri Anu Vehviläinen

MERENKULUN POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS - TILANNEKATSAUS 21.12.2010. Liikenneministeri Anu Vehviläinen MERENKULUN POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS - TILANNEKATSAUS 21.12.2010 Liikenneministeri Anu Vehviläinen Meriympäristön suojelua koskeva sääntely Tarvitaan kansainväliset säännökset, jotka koskevat kaikkia

Lisätiedot

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Ympäristöoikeustieteen seuran syyspäivät 6.9.2013 OTM Meri-Katriina Kanervisto Esityksen sisältö 1. Maakaasun asema Suomen energiakentässä 2. Tavoitteet

Lisätiedot

Trafi: Kohti hyvinvointia ja vastuullista liikennettä

Trafi: Kohti hyvinvointia ja vastuullista liikennettä Vienti- ja tuontilogistiikan haasteet 13.10.2011 IMO 2015 EU Rikkidirektiivi Tuomas Routa Ylijohtaja Jorma Kämäräinen Merenkulun ylitarkastaja Trafi: Kohti hyvinvointia ja vastuullista liikennettä "Trafilla

Lisätiedot

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla Yleisellä tasolla uhka-arviota on käsitelty Monialaisiin Merionnettomuuksiin Varautumisen yhteistoimintasuunnitelmassa. Suomenlahden meripelastuslohkolla

Lisätiedot

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Hannu Kononen, Turvallisuusinsinööri, Tukes 15.5.2008 STAHA ATEX työryhmän 6.

VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Hannu Kononen, Turvallisuusinsinööri, Tukes 15.5.2008 STAHA ATEX työryhmän 6. VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Turvallisuusinsinööri, Tukes työryhmän 6. kokoontuminen PL 123 (LÖNNROTINKATU 37) 00181 HELSINKI WWW.TUKES.FI PUHELIN 010 6052 000 ETUNIMI.SUKUNIMI@TUKES.FI

Lisätiedot

Finnsteve Vuosaaren satamassa. Vuosaaren satama. Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio!

Finnsteve Vuosaaren satamassa. Vuosaaren satama. Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio! Finnsteve Vuosaaren satamassa Vuosaaren satama Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio! 1 Suomen ulkomaankaupan keskus Säännöllisen linjaliikenteen suuryksikköjen satamapalveluihin erikoistunut

Lisätiedot

Suomen Turvallisuusneuvonantajat. Laatu ja turvallisuus auditointi

Suomen Turvallisuusneuvonantajat. Laatu ja turvallisuus auditointi Suomen Turvallisuusneuvonantajat Laatu ja turvallisuus auditointi Yritys: Tarkastelun kohde: Auditoija: Päiväys: 1.1 Vastuuhenkilöt 1.1.1 Onko kemikaalien maakuljetuksille nimetty turvallisuusneuvonantaja?

Lisätiedot

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Vienti- ja tuontilogistiikan haasteet seminaari, Tampereen Messu- ja urheilukeskus, 13.10.2011, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuusko auringonlaskun

Lisätiedot

LNG-toimintaohjelma 2013 2017. - nesteytetyn maakaasun käyttöönotto laivaliikenteessä

LNG-toimintaohjelma 2013 2017. - nesteytetyn maakaasun käyttöönotto laivaliikenteessä LNG-toimintaohjelma 2013 2017 - nesteytetyn maakaasun käyttöönotto laivaliikenteessä 2 LNG-toimintaohjelma 2013 2017 Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla on valmisteltu luonnos LNG -toimintaohjelmaksi,

Lisätiedot

Rikin ja typen oksidipäästöjä sekä muiden uusien ympäristönsuojelua koskevien määräysten aiheuttamat kustannukset Suomeen suuntautuvalle merenkululle

Rikin ja typen oksidipäästöjä sekä muiden uusien ympäristönsuojelua koskevien määräysten aiheuttamat kustannukset Suomeen suuntautuvalle merenkululle Jorma Kämäräinen Johtava asiantuntija Meriympäristö ja turva-asiat Selvitys 1(37) 24.2.2016 TRAFI/58035/04.04.04.02/2016 Rikin ja typen oksidipäästöjä sekä muiden uusien ympäristönsuojelua koskevien määräysten

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus mahdollisten

Lisätiedot

ITÄMEREN NECA-ALUEEN AIHEUTTAMAT KUSTANNUKSET MERENKULULLE

ITÄMEREN NECA-ALUEEN AIHEUTTAMAT KUSTANNUKSET MERENKULULLE ITÄMEREN NECA-ALUEEN AIHEUTTAMAT KUSTANNUKSET MERENKULULLE Jorma Kämäräinen Johtava asiantuntija Meriympäristö ja turva-asiat Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta Helsinki, 8.3.2016 Vastuullinen

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Viking Grace 22.5.2014. Urho Säkkinen

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Viking Grace 22.5.2014. Urho Säkkinen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Viking Grace 22.5.2014 Urho Säkkinen Valvontahavaintoja Valvonta satunnaisotokseen perustuvaa tai kentältä saatuun palautteeseen Pienehköt asiat jääneet hoitamatta

Lisätiedot

Turun Satama Oy. Jätehuoltosuunnitelma (luonnos)

Turun Satama Oy. Jätehuoltosuunnitelma (luonnos) 15.9.2015 Turun Satama Oy Jätehuoltosuunnitelma (luonnos) TURUN SATAMA OY, Juhana Herttuan puistokatu 21, 20100 Turku, puh. 02 2674 111, faksi 02 2674 110 ÅBO HAMN AB, Hertig Johans parkgata 21, 20100

Lisätiedot

KRUUNUVUORENSELÄN LAUTTALINJA JULKISELLE LIIKENTEELLE

KRUUNUVUORENSELÄN LAUTTALINJA JULKISELLE LIIKENTEELLE Stadin Rantaryhmä 18.4.2010 KRUUNUVUORENSELÄN LAUTTALINJA JULKISELLE LIIKENTEELLE Taustaa Tämä pieni esiselvitys on tehty asiantuntijavoimin, realistiseksi vaihtoehdoksi Kruunuvuorenselän yli suunnitteilla

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA

LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Kuljetusketjun tulevaisuudennäkymät -seminaari Pori 1 ENERGIAN KOKONAISKULUTUS RAAKA-AINELÄHTEITTÄIN VUONNA 2011 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET

RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO OSASTO B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA LIIKENNE JA MATKAILU RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

MITEN LNG MUUTTAA SUOMEN JA POHJOISMAIDEN ENERGIAMARKINAA MIKÄ MUUTTUU?

MITEN LNG MUUTTAA SUOMEN JA POHJOISMAIDEN ENERGIAMARKINAA MIKÄ MUUTTUU? MITEN LNG MUUTTAA SUOMEN JA POHJOISMAIDEN ENERGIAMARKINAA MIKÄ MUUTTUU? TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass osa Gasum-konsernia johtava toimija Pohjoismaisilla LNG-markkinoilla Skangass perustettiin vuonna

Lisätiedot

Nestemäisten lämmityspolttoaineiden tulevaisuus. Lämmitysteknikkapäivä 2013

Nestemäisten lämmityspolttoaineiden tulevaisuus. Lämmitysteknikkapäivä 2013 Nestemäisten lämmityspolttoaineiden tulevaisuus Lämmitysteknikkapäivä 2013 Titusville, Pennsylvania 150 vuotta sitten Poraussyvyys 21 m, tuotanto 25 barrelia vuorokaudessa 9 toukokuuta 2012 2 Meksikonlahti

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Laki laiva-apteekista

Laki laiva-apteekista Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: laiva-apteekista Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on varmistaa laivaväen mahdollisuus saada asianmukaista

Lisätiedot

LIITE C KULJETUS HENKILÖITÄ KULJETTAVASSA AJONEUVOSSA, MAASTOSSA JA MOOTTORIKELKKAILUREITILLÄ

LIITE C KULJETUS HENKILÖITÄ KULJETTAVASSA AJONEUVOSSA, MAASTOSSA JA MOOTTORIKELKKAILUREITILLÄ 300 000 LIITE C 2453 KULJETUS HENKILÖITÄ KULJETTAVASSA AJONEUVOSSA, MAASTOSSA JA MOOTTORIKELKKAILUREITILLÄ Soveltamisala 300 001 (1) Vaarallisten aineiden kuljetus henkilöitä kuljettavissa ajoneuvoissa,

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.

Lisätiedot

Merenkulun ympäristönsuojelun toimenpiteet

Merenkulun ympäristönsuojelun toimenpiteet Merenkulun ympäristönsuojelun toimenpiteet Tuumasta toimeen Itämeren tilan parantamiseksi Merenhoidon sidosryhmätilaisuus 02.03.2015 Dosentti Anita Mäkinen Johtava asiantuntija Sisältö 1. Merenkulun ympäristöasioiden

Lisätiedot

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kohti älykästä energiajärjestelmää Mistä älykäs, fiksu energiajärjestelmä koostuu? Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Älykkään energiajärjestelmän

Lisätiedot

RIKKISÄÄNTELY JA UUDET POLTTOAINEET

RIKKISÄÄNTELY JA UUDET POLTTOAINEET RIKKISÄÄNTELY JA UUDET POLTTOAINEET Parhaat käytännöt, toimintamallit ja vaikutusten mittaaminen Pohjois-Pohjanmaan näkökulmasta Riitta Pöntynen Paula Lempiäinen Kuva: Oulun Satama Oyj Päivitetty 12.5.2015

Lisätiedot

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Kestävästi parempaa kannattavuutta Liikevaihto 2014 85 M Liikevoitto 2014 16,0 M Henkilöstö 226 2 Asiakaskuntamme

Lisätiedot

Nesteytetty maakaasu.

Nesteytetty maakaasu. Nesteytetty maakaasu Uusi tekniikka avaa uusia markkinoita. Nesteytetty maakaasu. 2 Nesteytetty maakaasu Nesteytetty maakaasu 3 Nesteytetty maakaasu - LNG. Turvallinen ja ympäristöystävällinen energialähde.

Lisätiedot

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Lolan Eriksson Hallitusneuvos Liikenne- ja viestintäministeriö Matala murtovesiallas, jossa vesi vaihtuu hitaasti

Lisätiedot

KEMIKAALIT. valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset. 28.2.2008 Yritysneuvojat Kemikaalit

KEMIKAALIT. valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset. 28.2.2008 Yritysneuvojat Kemikaalit KEMIKAALIT valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset KEMIKAALILAINSÄÄDÄNNÖN VALVONTA Teollinen käsittely ja varastointi Ympäristön suojelu Terveyden suojelu ja työsuojelu Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Huom. Kansainvälisten ADR/RID-määräysten mukaan toimivaltaisen viranomaisen on poistettava tämä kansilehti ennen raportin lähettämistä eteenpäin.

Huom. Kansainvälisten ADR/RID-määräysten mukaan toimivaltaisen viranomaisen on poistettava tämä kansilehti ennen raportin lähettämistä eteenpäin. 1 (5) ONNETTOMUUSILMOITUS / VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUS Vaarallisten aineiden kuljetuksessa vaaraa aiheuttaneesta tapahtumasta liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen vaarallisten aineiden kuljetuksesta

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Kaasuauto. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere. www.kvlakk.fi. Jussi Sireeni. www.kvlakk.fi

Kaasuauto. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere. www.kvlakk.fi. Jussi Sireeni. www.kvlakk.fi Kaasuauto Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere Miksi kaasua autoihin? Maa- ja biokaasu on edullinen polttoaine verrattuna öljyjalosteisiin jopa 40% säästöä polttoainekustannuksissa

Lisätiedot

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 1 (6) Huhtikuu 2012 Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Tornion Röyttän LNG-terminaalin asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Tornion Röyttän LNG-terminaalin asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tornion kaupunki 9.6.2015 OAS Tornion Röyttän LNG-terminaalin asemakaavan muutos 2 (9) 9.6.2015 SISÄLLYS 1 ASEMAKAAVAN TARKOITUS JA TAVOITTEET... 3 2 OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

AGA Kaasualan neuvottelupäivät 22.- 23.5.2013. Viking Grace

AGA Kaasualan neuvottelupäivät 22.- 23.5.2013. Viking Grace AGA Kaasualan neuvottelupäivät 22.- 23.5.2013 Viking Grace Pasi Moisio, Brussels Projektipäällikkö 2012-08-09 LNG Agenda Taustaa Logistiikka Hyväksymisprosessi Riskianalyysi SEAGAS LNG DDC kytkentä AGA

Lisätiedot

Maakaasun mahdollisuudet Pohjoisessa

Maakaasun mahdollisuudet Pohjoisessa Maakaasun mahdollisuudet Pohjoisessa Toimeksiantajat Oulun kaupunki/oulun kauppakamari/barentskeskus Toteutus Iin Micropolis Oy Selvitystyön toimeksianto Maakaasun jakelu- ja käyttömahdollisuuksien selvittäminen

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät 13.14.9.2011, Tallinna Gasum Oy, Liikennepalvelut, Liiketoimintayksikön päällikkö Jussi

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

21.5.2015. Maija-Riitta Kontio

21.5.2015. Maija-Riitta Kontio 21.5.2015 Maija-Riitta Kontio Porvoon Kilpilahti Maija-Riitta kontio 1.6.2015 Konsultointivyöhyke Neste Oyj 2 km Borealis Polymers Oy 2 km StyroChem Finland Oy 1,5 km Innogas Oy AB Kulloo 1,5 km Oy Aga

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

Alusten radiolaitteet

Alusten radiolaitteet Alusten radiolaitteet TRAFI/5379/03.04.01.00/2014 Erityisasiantuntija Jami Metsärinne Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Muutos ja voimaantulo Vuonna 2011 annetun määräyksen toimivuudesta on kerätty

Lisätiedot

Autosuojan paloturvallisuus

Autosuojan paloturvallisuus 2013 Autosuojan paloturvallisuus Päijät-Hämeen pelastuslaitos 19.4.2013 1 Sisältö 2 Soveltamisala... 2 3 Käsitteet... 2 4 Käyttötapa... 2 4.1 Autosuojan käyttäminen... 2 5 Pienet alle 60 m2 autosuojat...

Lisätiedot

Kalsiumoksidin varaston perustaminen Haminan satamaan

Kalsiumoksidin varaston perustaminen Haminan satamaan PÄÄTÖS 1 (5) Baltic Bulk Oy Ulkosatamantie 15 64260 KASKINEN Baltic Bulk Oy:n Haminan varaston perustamislupahakemus Asia Päätös Kalsiumoksidin varaston perustaminen Haminan satamaan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto

Lisätiedot

Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä

Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä Yritysneuvojien ympäristökoulutus Hotelli Haaga, Haaga- sali valvonta ja säädökset tunnistaminen varastoinnin vaatimukset 1 TOIMINNANHARJOITTAJAN VELVOLLISUUDET huolehtimisvelvollisuus

Lisätiedot

Vaarallisten kemikaalien käyttö ja varastointi varakattilalaitoksella

Vaarallisten kemikaalien käyttö ja varastointi varakattilalaitoksella PÄÄTÖS 1 (5) Suomen Teollisuuden Energiapalvelut - STEP Oy PL 9 28101 PORI STEP Oy:n lupahakemus 18.7.2014, täydennykset 29.8.2014 ja 2.9.2014 Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Vaarallisten kemikaalien

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Kokemuksia rikkipesurista

Kokemuksia rikkipesurista Hans Langh Kokemuksia rikkipesurista Merilogistiikka ja ympäristö Meriliikenne, talous ja ympäristö 1 Langh -yritykset 2 Nykyiset 5 laivaa Laura, Hjördis ja Marjatta 1996, 6500 dwt, 466 TEU Outokummun

Lisätiedot

MS+ Maaseutuliikenne, lisäpisteet vähimmäiskriteerien päälle (laatuvertailu mukana)

MS+ Maaseutuliikenne, lisäpisteet vähimmäiskriteerien päälle (laatuvertailu mukana) MAASEUTU JA SEUTULIIKENTEIDEN LINJA AUTOJEN KALUSTOVAATIMUKSET (LL, 20.3.) MS Maaseutuliikenne, vähimmäiskriteerit* (vain hintavertailu) Liikenteen tyypittely Maaseutumaiset olosuhteet, reitit pääosin

Lisätiedot

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot