ESISELVITYS 16ILS PORT OF HELSINKI Laivojen LNG-tankkausmahdollisuuksien selvittäminen Helsingin Sataman toiminta-alueella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESISELVITYS 16ILS1376 26.11.2012. PORT OF HELSINKI Laivojen LNG-tankkausmahdollisuuksien selvittäminen Helsingin Sataman toiminta-alueella"

Transkriptio

1 ESISELVITYS 16ILS PORT OF HELSINKI Laivojen LNG-tankkausmahdollisuuksien selvittäminen Helsingin Sataman toiminta-alueella

2 1 Copyright Pöyry Finland Oy Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 1 Yhteenveto Tämä selvitys on osa Euroopan unionin rahoituksella tehtävää hanketta LNG Itämeren satamissa ja selvityksen tavoitteena on selvittää laivojen LNG-tankkausmahdollisuuksia Helsingin sataman toiminta-alueella. Selvityksessä toimivimmaksi vaihtoehdoksi havaittiin laivasta laivaan (Ship-to-Ship) tapahtuva bunkraus lähinnä Helsingin usean toisistaan erillään olevan sataman ja niiden erilaisen rakenteen ja käytön vuoksi, mutta myös tämän vaihtoehdon joustavuuden vuoksi. Maista tapahtuva alusten bunkraus, jossa LNG syötetään alukseen kiinteästä tai kuljetettavasta säiliöstä, asettaa liikaa rajoitteita joustavalle alusbunkraukselle. Laivasta laivaan tapahtuva bunkraustapahtuma ei myöskään edellytä satamalta sen laiturirakenteisiin kohdistuvia investointeja. Tulevan LNG-terminaalin sijoitus minne tahansa Suomenlahden rannalla ei myöskään rajoittaisi tämän vaihtoehdon käyttöönottamista Helsingin satamissa. Bunkrausaluksen tyypin eri vaihtoehtoina voisivat olla Tukholmasta vuoden 2013 alussa saataviin kokemuksiin perustuen samanlainen muunnettu bunkerialustyyppi kiinteällä säiliörakenteella tai vaihdettavilla cryo-säiliökonteilla varustettu alustyyppi. Koska bunkraustoiminta ei kuulu sataman ydintoimintoihin, tulisi tämän toiminnon hoitamaan ulkopuolinen toimittaja. LNG:n käyttöönottoon alusten polttoaineena tulee merkittävästi vaikuttamaan eri polttoainevaihtoehtojen hintakehitys sekä myös mahdollisten alusten rikkipesureiden hinnoittelu ja toimivuus.

4 Sisältö 1 1 YLEISTÄ LNG:n ominaisuuksia LNG:n hinnan kehitys LNG:N KÄYTTÖ LAIVOJEN POLTTOAINEENA LNG:tä polttoaineena käyttävät laivat LNG terminaalit ja varastot Suomessa sekä lähialueilla LNG BUNKRAUKSEN TOTEUTUSMAHDOLLISUUDET HELSINGIN SATAMASSA Eri bunkrausvaihtoehdot Eri bunkrausvaihtoehtojen vertailu Länsi-Satama Etelä-Satama ja Katajanokka Vuosaaren satama VIRANOMAISTEN VAATIMUKSET Toiminnan laajuuden määrittely Ympäristölupa Vesilain mukainen lupa Maakaasun varastointilupa Rakennuslupa Standardit TURVALLISUUSVAATIMUKSET Suojaetäisyydet aluksella Suojaetäisyydet satamaan sijoitettavalle LNG-järjestelmälle POLTTOAINEKULJETUSTEN LIIKENNÖINTIMAHDOLLISUUDET LNG-kuljetukset Vaarallisten aineiden kuljetusrajoitukset Helsingissä LNG:n kuljetus rautateillä INFRAN VAATIMUKSET Käyttöhyödykkeet Sammutusjärjestelmät SUOSITUS TOTEUTETTAVASTA VAIHTOEHDOSTA JA PERUSTEET MENETELMÄN JA PAIKAN VALINNALLE EHDOTUS JATKOTOIMENPITEISTÄ... 36

5 2 Liitteet Ensimmäisistä Tukholmassa 2013 suoritettavista bunkauksista saatuja havaintoja Vaarallisten aineiden kuljetusrajoitukset Helsingissä Raskaan liikenteen rajoitukset Helsingissä 13019_Vaaralliset_aineet.pdf 5200_Raskas_liikenne_Helsingissa.pdf

6 1 YLEISTÄ 16ILS1376 Tämä selvitys on osa Euroopan unionin rahoituksella tehtävää hanketta LNG Itämeren satamissa. Euroopan komission päätöksessä hankkeen sisältö on määritetty seuraavasti: Toimi käsittää toteutettavuustutkimuksen, joka koskee mahdollisuutta rakentaa LNGinfrastruktuuria Helsingin satamaan, mukaan lukien Eteläsatama, Länsisatama ja Vuosaaren satama. Tutkimuksen tulokset ohjaavat tulevia investointeja ja suunnitelmia. Tutkimus kattaa kolme erilaista infrastruktuurivaihtoehtoa: satamaan rakennettava täyttöasema, bunkraus toisesta aluksesta/proomusta ja bunkraus säiliöautosta. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, miten satama voi tarjota LNG täyttöpalveluja ottaen huomioon kilpailukyvyn, joustavuuden, turvallisuuden, ympäristökysymykset ja tulevat haasteet. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan markkinapotentiaalia ja infrastruktuurin sijaintia. Tutkimuksen pohjalta laaditaan raportti, jossa esitetään yhteenveto, toteutusmahdollisuudet ja -periaatteet eri satama-alueilla, turvaetäisyydet, turvallisuusvaatimukset, viranomaisten vaatimukset, ympäristölupien tarve, liikennevaihtoehdot, ehdotus parhaasta täyttötavasta, infrastruktuurivaatimukset ja tulevia toimia koskeva ehdotus LNG:n ominaisuuksia LNG (Liquefied Natural Gas) on maakaasua, joka on nesteytetty jäähdyttämällä se normaalissa ilmanpaineessa -162 C:een. LNG on kirkas, väritön ja hajuton kryogeeninen neste. LNG ei ole myrkyllistä, korrodoivaa eikä karsinogeenista. Nesteenä LNG ei ole palava eikä räjähtävä, mutta kaasuna (maakaasu) se on palava. LNG:n tilavuus kasvaa noin kuusisataakertaiseksi, kun se höyrystetään maakaasuksi. LNG varastoidaan yleensä normaalissa ilmanpaineessa kylmänä nesteenä. Varastosäiliön lämpöhäviöiden seurauksena LNG:tä höyrystyy, jolloin muodostuu ns. boil off -kaasua (BOG). Höyrystyvän kaasun määrä on varastoitavan LNG:n määrästä noin 0,1 % vuorokaudessa. Höyrystymisestä johtuen LNG-säiliöiden täyttöaste saa olla korkeintaan 90 %. LNG:n koostumus vaihtelee riippuen maakaasun alkuperästä, mutta tyypillinen koostumus on: Metaani (CH 4 ) Muut hiilivedyt Typpi mol-% 7-9 mol-% 0-1 mol-% LNG:n jäähdytysprosessissa maakaasusta poistetaan epäpuhtaudet (mm. SO 2, CO 2, H 2 O) ja raskaat hiilivedyt (C 6+ ). LNG on maakaasua puhtaampaa ja sen metaanipitoisuus ja energiasisältö on korkeammat kuin maakaasussa.

7 4 Energiasisällöltään 1 m 3 LNG:tä vastaa 0,65 m 3 dieseliä. LNG:n ainearvoja: Kiehumispiste -162 ºC (metaani) Leimahduspiste -88 ºC (metaani) Syttymisrajat ilmassa: Alempi 5 vol-% Ylempi 15 vol-% Tiheys 420 kg/m 3 Itsesyttymislämpötila Sulamispiste 537 ºC (metaani) -182 ºC (metaani) Höyrynpaine 150 kpa (20 ºC) (vesi =2,3 kpa) Kaasun tiheys 0,56 (ilma = 1) Liukoisuus: Liukoisuus veteen vähäinen liukoisuus (24 mg/l, metaani) Rasvaliukoisuus ei tiedossa Jos LNG:tä vuotaa maahan, ympäristövaikutukset rajoittuvat vuotokohdan jäätymiseen. Nestemäinen LNG höyrystyy nopeasti maakaasuksi. Kylmänä maakaasu on ilmaa painavampaa, mutta noin -100 C se muuttuu ilmaa kevyemmäksi. Näin ollen mahdolliset vuodot haihtuvat nopeasti ilmakehään. Ilmaan höyrystyvä LNG muodostaa yleensä näkyvän pilven johtuen kondensoituvasta ilman kosteudesta. LNG on vettä kevyempää ja kelluu veden pinnalla. Jos LNG:tä vuotaa veteen, alkaa vuotanut neste välittömästi kiehua veden pinnalla haihtuen ilmakehään. Veteen ei jää mitään jälkeä vuodosta. Vuotokohdan välittömässä läheisyydessä LNG tai höyrystynyt maakaasu ei välttämättä ole syttyvää, mutta ilman kanssa sekoittuessaan vuotanut kaasu saavuttaa syttymisrajat (5-15 til.-%) yleensä jo lähellä vuotokohtaa.

8 5 1.2 LNG:n hinnan kehitys LNG:n hinnan ennustettavuus on vaikeaa kuten muidenkin energialähteiden hinnat. Hintakehityksen vaikuttavat niin LNG:n kysyntä kuin saatavuus. LNG markkinat ovat jakautuneet tällä hetkellä neljään alueeseen, joiden välillä LNG:n hinnassa on merkittäviä eroja. Alueet ovat Pohjois-Amerikka, Iso-Britannia, Manner-Eurooppa ja Koillis- Aasia. Kiina ja Intia ovat kasvavia markkinoita, jotka eivät vielä ole kehittyneet hinnaltaan omiksi markkina-alueiksi. Tammikuussa 2012 LNG:n hinnassa oli alueellisesti merkittäviä eroja. USA:ssa LNG:n noteerattu hinta oli 3 US$/mmBtu, Iso-Britanniassa 8 US$/mmBtu ja Japanissa 16 US$/mmBtu. Tämän jälkeen Euroopan ja Japanin hintaero on tasoittunut ja USA:ssa hinta on laskenut noin 2 US$/mmBtu. Skandinaviassa pienissä terminaaleissa LNG:n hinta on noin 16 US$/mmBtu. Alkuvuodesta 2012 LNG:n hinta nousi johtuen LNG:n kulutuksen noususta erityisesti Japanissa ydinreaktoreiden alasajoista johtuen ja LNG:n käytöstä korvaavana energialähteenä. Kesällä 2012 on otettu käyttöön mittavat LNG-tuotantolaitokset Australiassa ja Angolassa, joka ovat lisänneet LNG:n saatavuutta markkinoilla ja näin ollen hillinneet hintakehitystä. Japani on sekä maailman suurin LNG:n kuluttaja että tuoja ja kulutus on ollut kasvussa Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen Japanin energiatuotannon muuttuessa entistä enemmin maakaasu-, hiili- ja öljypohjaiseksi. Seuraavaksi suurimpia LNG:n tuojia ovat Etelä-Korea, Espanja ja Iso Britannia. Kaikesta vuonna 2011 kulutetusta maakaasusta 10 % käsiteltiin LNG:nä. Vuoden 2011 lopussa maakaasun nesteytyslaitosten yhteenlaskettu kapasiteetti oli 276 miljoonaa tonnia, joka vastaa noin 380 miljardia kuutiometriä maakaasua. Kaikkiaan 18 maata vie ja 25 maata tuo LNG:tä ja molempien määrä on kasvussa. Suurin LNG:n viejä on Qatar. Seuraavaksi suurimpia ovat Indonesia, Malesia ja Australia. Meriliikenteen päästörajoitusalueilla (ECA) LNG:n hinnan tulisi olla kilpailukykyinen muiden polttoainevaihtoehtojen kanssa. ECAn ulkopuolella LNG:n hinnan tulisi taas olla merkittävästi muita polttoainevaihtoehtoja edullisempi, jotta sen käyttö meriliikenteessä yleistyisi. LNG:n hintakehitykseen vaikuttaa merkittävästi jakeluketjun kehittäminen ja niihin liittyvistä investoinneista muodostuvat kustannukset. Kuva 1 Polttoaineiden hintakehitys Eurooppalaisissa satamissa (Germanischer Lloyd)

9 6 Kuva 2 Germanicher Lloydin arvio polttoaineiden hintakehityksestä. 2 LNG:N KÄYTTÖ LAIVOJEN POLTTOAINEENA Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO hyväksyi vuonna 2008 MARPOL 73/78 - yleissopimuksen uudistetun ilmansuojeluliitteen (Annex VI), joilla rajoitetaan alusliikenteen typpioksidi- (NO X ), rikkioksidi- (SO X ) ja hiukkaspäästöjä (PM). Kuva 3 WS1 LNG/FO Bunkerialus Rikkipäästöjen erityisalueilla (SECA, Sulphur Emission Control Area) rajoitukset ovat globaalia liikennettä tiukemmat. Itämeri, Pohjanmeri ja Englannin kanaali muodostavat SECA-alueen, joka on esitetty kuvassa 4. IMO:ssa hyväksyttiin vuonna 2010 USA:n ja Kanadan rannikoille 200 merimailin SECA-alue, joka astui voimaan Euroopan parlamentti hyväksyi rikkidirektiivin syyskuussa 2012, jolloin rikkipäästörajat astuvat voimaan vuoden 2015 alusta.

10 7 Kuva 4 Rikkipäästöjen eritysalue SECA Ilmansuojeluliite koskee kaikkia aluksia, joiden kantavuus on yli 400 GT. Polttoaineiden uudet rikkipitoisuusrajat: Globaali rikkipitoisuusraja % % SECA-alueillaorikkipitoisuus % MARPO 0.1% Raskaiden polttoöljylaatujen käytöstä joudutaan pääosin luopumaan, kun polttoaineen rikkipitoisuusraja on alle 1 %. Laivojen vaihtoehdot 0,1 % rajan astuessa voimaan ovat seuraavat: matalarikkisen polttoaineen käyttö (MDO tai MGO, joiden rikkipitoisuus alle 0,1 %) maakaasun käyttö (LNG) biopolttoaineiden käyttö rikkipesurin käyttö (pakokaasun puhdistus skrubberi-teknologian avulla, kun alus käyttää raskasta polttoainetta) Matalarikkisen polttoaineen sijaan aluksissa voidaan käyttää rikkipesureita pakokaasujen rikinoksidipäästöjen vähentämiseksi. Tällöin käytettävän polttoaineen rikkipitoisuutta ei ole rajoitettu. Eri polttoainevaihtoehdoista LNG:n käytön etuina ovat: ei SOx päästöjä

11 ei hiukkaspäästöjä 90 % alemmat NOx päästöt 8 25 % alemmat CO2 päästöt. LNG sopii polttoaineeksi moottoreihin, jotka on suunniteltu tai myöhemmin mukautettu kyseiselle polttoaineelle. Itämeren alueella ei ole vielä toimivaa LNG:n jakeluverkostoa, mutta useassa kohteessa kehitetään tarvittavia palveluja. Nykyisten LNG:n hintojen perusteella voidaan ennustaa, että LNG voi olla kilpailukykyinen vaihtoehto raskaalle polttoöljylle huomioiden polttoaineiden energiasisällöt sekä LNG:n jakeluverkoston luomisesta syntyvät kustannukset. Näin ollen LNG voi muodostua taloudellisesti houkuttelevaksi vaihtoehdoksi matalarikkiseen polttoaineeseen (MGO) verrattuna. Alusten muutoskulujen takaisinmaksuajaksi LNG-käytölle muunnettaessa on laskettu noin kaksi vuotta. Verrattaessa keskenään alusten muuntamista LNG-käyttöiseksi ja rikkipesurin käyttöönottoa, edullisemman vaihtoehdon määrittämiseen vaikuttavat ero LNG:n ja raskaan polttoöljyn hinnoissa, aluksen liikennöinnistä ECA-alueella tapahtuva osuus sekä aluksen koko. LNG-käytön arvellaan olevan taloudellisempi vaihtoehto viimeistään vuonna 2020, kun laivojen rikkipäästöjä rajoitetaan maailmanlaajuisesti. Eri polttoaineiden ainearvoja: Raskas polttoöljy MGO LNG Tiheys 0,95 t/m3 0,87 t/m 3 0,45 t/m 3 Lämpöarvo 11,3 MWh/t 11,8 MWh/t 10 MWh/m 3 13,8 MWh/t 6,2 MWh/m 3 Itsesyttymislämpötila ºC 600 C Säiliöauto/säiliökontti on tilavuudeltaan noin 40 m 3. Yhden säiliöautollisen energiasisältö eri polttoaineille on seuraava Raskas polttoöljy MGO LNG Energiasisältö/40 m MWh 410 MWh 248 MWh Jos laiva bunkraa nykyisin 100 tn (105 m 3 ) raskasta polttoöljyä, vastaava energiasisältö saadaan 82 tn:sta (182 m 3 ) LNG:tä eli bunkrattavat polttoainetilavuudet kasvavat. 2.1 LNG:tä polttoaineena käyttävät alukset Ensimmäinen LNG-käyttöinen alus (muu kuin LNG-tankkeri) on otettu käyttöön vuonna 2000 ja sen jälkeen alusten määrä on kasvanut nopeasti. Zeus Development Corporationin mukaan toukokuussa 2012 maailmanlaajuisesti on käytössä noin 350 LNG-käyttöistä alusta, joista noin 300 on LNG-tankkereita. Muita LNG-käyttöisiä aluksia on liikenteessä, rakenteilla tai tilattuna yhteensä 63 kappaletta ja lukumäärä

12 9 kasvaa joka kuukausi. Näistä aluksista Euroopassa operoi kaikkiaan 40, joista lähes 30 alusta on norjalaisia ja toimii Norjan aluevesillä. Rakenteilla olevista LNG-aluksistakin valtaosa on pieniä ja niistä noin 20 tulee purjehtimaan Norjan lipun alla, mutta mukana on myös isompia kansainvälisillä reiteillä toimivia aluksia. Kuva 5 Norjalaisella Eidesvik-varustamolla on kaikkiaan kolme LNG-käyttöistä rahtialusta (platform supply vessel). Kaikki alukset ovat 92 m pitkiä ja 21 m leveitä ja rahtitilaa on 1000 m 2. Tammikuussa 2013 valmistuva Turun ja Tukholman väliä liikennöivä LNG-käyttöinen matkustaja-alus Viking Grace tulee olemaan suurin LNG-käyttöinen alus maailmanlaajuisesti pois lukien LNG-tankkerit. Muita Norjan ulkopuolelle rakenteilla olevia aluksia on Australiassa rakenteilla oleva Uruguayhin toimitettava pikakatamaraani ja kaksi Meksikonlahden öljynporauslauttojen tukialusta, jotka on rakenteilla USA:ssa.

13 10 Kuva 6 DNV:n listaus käytössä olevista LNG-käyttöisistä laivoista (short sea trading fleet), jossa on 22 laivaa ja niistä 21 operoi Norjassa. Listaus on helmikuulta Kuva 7 DNV:n listaus tilatuista LNG-käyttöisistä laivoista. Listaus on helmikuulta Suomen Rajavartiolaitos on ollut hankkimassa uutta LNG-käyttöistä monitoimialusta, mutta hanke ei ole vielä sopimusvaiheessa.

14 11 Norjaan on suunniteltu yhteensä 14 LNG:tä varastoivaa ja bunkraavaa satamaa. Tällä hetkellä Norjassa neljässä satamassa voidaan bunkrata LNG:tä. LNG-käyttöisten laivojen määriä ovat ennustaneet useat eri asiantuntijat. Yhteistä kaikille ennusteille on arvio, että LNG-käyttöisten alusten määrään merkittävimmin vaikuttaa LNG:n hintakehitys. Erään ennusteen mukaan vuonna 2025 maailmanlaajuisesti olisi käytössä kaikkiaan noin 650 LNG-käyttöistä alusta ja LNG:n vuosikulutus laivojen polttoaineena olisi yhteensä 24 milj. tonnia. Samassa ennusteessa arvioidaan, että 25 % nykyistä LNG:n hintaa edullisempi polttoainehinta kasvattaisi alusten määrän lähes 2000:een. Vastaavasti, jos LNG:n hinta olisi 25 % nykyistä korkeampi, uusia aluksia tuskin tehtäisiin ollenkaan. Tanskalaisen arvion mukaan (Danish Maritime Authority) vuonna 2020 Pohjois-Euroopassa LNG:n vuosikulutus merenkulussa olisi jopa 4 milj. tonnia. Uusien rakennettavien alusten polttoainevaihtoehtoja analysoitaessa on arvioitu, että % vuoteen 2020 mennessä toimitettavista aluksilla olisi mahdollisuus käyttää LNG:tä polttoaineena. Tämä vastaa noin 1000 alusta. LNG-käyttöisissä aluksissa on yleensä mahdollisuus valita kahden polttoaineen väliltä (dual fuel). Kuva 8 Argonon on ensimmäinen LNG-käyttöinen kemikaalitankkeri maailmassa (6,100 dwt dual-fuelled chemical tanker). Kahden polttoaineen järjestelmä on suunniteltu käyttämään suhteessa 80/20 maakaasua ja dieseliä, jolloin Sox, NOX ja hiukkaspäästöt sekä kasvihuonekaasupäästöt saadaan pienennettyä. LNG varastoidaan kannelle sijoitetussa siirrettävässä säiliössä. Laivan polttoainesäiliökapasiteetti riittää Rotterdamista Baseliin ja takaisin ilman bunkrausta. Laivan polttoainesäiliön tulee olla luokkaa IMO Type C.

15 2.2 LNG terminaalit ja varastot Suomessa sekä lähialueilla Tällä hetkellä (2012) Suomessa ei ole LNG:n tuontiterminaalia. 16ILS1376 Gasum Oy:llä on maakaasun nesteytyslaitos Porvoon Kilpilahdessa, jossa venäläistä maakaasua nesteytetään LNG:ksi. Laitoksen kapasiteetti on 2,3 t LNG/h tai noin t/a. Laitoksella on kolme 700 m 3 LNG varastosäiliötä ja autolastausasema. Gasumilla on käytössään kaksi LNG-säiliöautoa. 12 Kuva 9 Gasumin LNG:n nesteytyslaitos Porvoon Kilpilahdessa, kuva: Gasum Gasum suunnittelee LNG-tuontiterminaalin rakentamista joko Porvoon Tolkkisiin, Inkoon Joddböleen tai molempiin. Lisäksi Gasum on julkaissut LNG-terminaalin rakentamisen Turun Pansioon, jonne on suunnitteilla noin m 3 :n varastosäiliö. Julkaistujen tietojen mukaan Pansion terminaalin on määrä valmistua vuonna Kuva 10 Gasumin suunnitelma Tolkkisiin sijoitettavasta LNG-terminaalista. Gasumin tavoittena on Porvoon tai Inkoon LNG-terminaalin valmistuminen täydellä tuonti-, varastointi- ja verkkoonsyöttökapasiteetilla vuoden 2018 loppuun mennessä.

16 13 Terminaali voidaan myös rakentaa ja ottaa käyttöön vaiheittain, jolloin LNG:n tuonti mm. meriliikenteen tarpeisiin voidaan aloittaa jo vuoden 2015 lopussa. Viron Muugaan on suunnitteilla LNG-terminaali. Terminaali on virolaisen Eleringin ja Tallinnan Sataman yhteishanke. Elering ja Tallinnan satama ovat solmineet Vopak LNG:n kanssa aiesopimuksen, ja ovat valmiit aloittamaan toteutettavuustutkimuksen, jonka tarkoituksena on selventää Muugan satamaan suunnitellun Tallinnan LNGterminaalin tekniset ja taloudelliset tekijät sekä sen tarve EU: n tukeen. Kuva 11 Eleringin ja Tallinnan sataman LNG-terminaalihankkeen sijoittuminen Muugaan Ruotsissa Nynäshamnissa on AGA:n LNG terminaali, joka on ollut toiminnassa vuodesta Nynäshamnissa on m 3 :n varastosäiliö. Viking Linen uudelle Turku-Tukholma-alukselle polttoaine tullaan tuomaan Nynäshamnin terminaalista. Kuva 12 LNG terminaali Nynäshamnissa Ruotsissa.

17 14 Pohjois-Euroopan merkittäviä LNG:n tuontiterminaaleja ovat Zeebrugge Belgiassa ja Rotterdam Hollannissa. Zeebruggen LNG-terminaali on ollut käytössä vuodesta 1987 ja Rotterdamin terminaali on otettu käyttöön syksyllä Hampurin satama ja Linde (osa AGA-konsernia) ovat toteuttamassa esisuunnitelmaa LNG:n käytöstä Hampurin satamassa. 3 LNG BUNKRAUKSEN TOTEUTUSMAHDOLLISUUDET HELSINGIN SATAMASSA 3.1 Eri bunkrausvaihtoehdot Alusten bunkraus LNG:llä voidaan toteuttaa erilaisilla järjestelmillä. Tässä selvitystyössä toteutusvaihtoehtoina tarkastellaan: 1. Bunkraus satamaan sijoitetusta välisäiliöstä laivaan 2. Bunkraus proomuun tai laivaan sijoitetusta välisäiliöstä laivaan 3. Bunkraus säiliöautosta laivaan Säiliöstä laivaan (Tank-to-Ship) Tässä vaihtoehdossa alusten bunkraus toteutetaan satama-alueelle sijoitetusta välisäilöstä. Välisäiliö on kaksoisvaippainen tyhjöeristetty painelaite. Säiliöllä ei ole ulkoista jäähdytystä, vaan LNG pidetään alhaisessa lämpötilassa (-162 o C) säiliörakenteen avulla. Säiliön lämpöhäviöiden seurauksena LNG:tä höyrystyy, jolloin muodostuu ns. boil off-kaasua (BOG). Höyrystyvän kaasun määrä on noin 0,1 % varastoitavan LNG:n tilavuudesta vuorokaudessa. Kuva 13 Välisäiliön täyttö säiliöautosta.

18 15 Välisäiliön ja bunkrauspisteen väliin tarvitaan kiinteä tyhjöeristetty putkisto (VIP) sekä bunkrattavan laivan putkistoon yhdistävä lastausvarsi tai bunkrausletku. Välisäiliön ja bunkrauspisteen välillä on kaksi putkea: toinen nestefaasia (LNG) varten ja toinen kaasufaasin (BOG) palautusta varten. Bunkrauksen aikana muodostuva sekä laivan polttoainesäiliössä muodostunut BOG palautetaan bunkrattaessa sataman välisäiliöön. Välisäiliön täytön yhteydessä BOG siirretään LNG:tä toimittavaan säiliöautoon tai laivaan ja edelleen LNG-terminaaliin. Vaihtoehtoisesti sataman LNG-järjestelmässä muodostuvaa BOG:a voidaan käyttää paikallisesti polttoaineena esim. työkoneissa tai muissa kulkuneuvoissa tai käyttää esimerkiksi lämmityskäytössä. LNG siirretään välisäiliöstä laivaan pumppaamalla. Järjestelmä on varustettu vähintään kahdella LNG:n bunkrauspumpulla. Ennen laivan bunkraamista siirtoputkisto jäähdytetään kierrättämällä LNG:tä putkistossa. Jäähdytyksen yhteydessä muodostuu normaalia enemmin BOG:a. Putkiston jäähdytysnopeus on noin 1 m/min. Kiinteän putkiston ja laivan välillä voidaan käyttää joko lastausvarsia tai tyhjöeristettyä letkua. Putkiston rinnalla säiliön ja laiturin välille tarvitaan kaapeliyhteys täytön seurantaa sekä pumppujen ohjausta varten. LNG-välivarasto ja putkisto varustetaan varoventtiileillä, jotka häiriötilanteessa purkavat kaasua ulospuhallusmastoon. Ulospuhallus tulee sijoittaa turvalliseen paikkaan purkautuvan kaasun syttymisvaaran takia. Kuva 14 Kiinteä bunkrausasema laiturilla Bunkrauslaitteisto, putkistot ja lastausvarret tai -letkut ovat kaikki kiinteästi asennettuja sataman alueelle. Tarvittavat prosessilaitteet Säiliö Ilmahöyrystin

19 LNG:n bunkrauspumppu LNG:n kiertopumppu 16ILS1376 Bunkraustyöhön tarvitaan 1-2 henkilöä laivan saapuessa laituriin. Helsingin Satamassa LNG:n varastointi ja sen operointi olisi ulkopuolisen toimijan vastuulla. Laivan bunkrauksen päättyessä putkisto tyhjennetään LNG:stä typen avulla. Yleensä LNG:tä käyttävissä laivoissa on typpipursotukseen tarvittavat laitteistot ja kaasusäiliö. Satamassa sijaitseva välisäiliö täytetään joko säiliöautoilla tai laivalla. Tässä selvityksessä on tarkasteltu laitteistoa, jossa satamaan sijoitettavan LNG-säiliön koko on alle 200 t (alle 450 m 3 ). Säiliö on kaksivaippainen tyhjöeristetty vaakasäilö, jolla ei ole ulkoista jäähdytystä, vaan LNG pidetään alhaisessa lämpötilassa säiliörakenteen avulla. Säiliössä syntyvä BOG:n määrä on maksimissaan noin 200 kg/d eli noin 270 Nm 3 /d. Vaihtoehtoisena ratkaisuna kiinteälle LNG-säiliölle uuden polttoaineen käytön aloitusvaiheessa nähtiin LNG-konttien käyttö. 40 ft kontin tilavuus on noin 40 m 3 ja kontit ovat vakiotuotteita nesteytettyjen kaasujen logistiikassa. Lisäksi kontit ovat meriliikenteessä ja satamissa vakiokäytössä olevia siirrettäviä yksiköitä. Vuosaaren satamassa on tarvittava kalusto konttien siirtelyyn. Muihin satamiin kontit voidaan kuljettaa rekoilla tai meriteitse Laivasta laivaan (Ship-to-Ship) Bunkraus laivasta voidaan toteuttaa joko proomulta tai omavoimaisesti kulkevasta aluksesta. Proomuvaihtoehdossa proomun päälle on asennettu vastaava säiliö kuin kiinteä satamaan asennettava välisäiliö säiliöstä laivaan tapahtuvassa bunkrauksessa tai siirrettäviä cryo-kontteja sekä LNG:n siirtoon tarvittava pumppaamo. Proomua hinataan tai pusketaan hinaajalla LNG terminaalin ja bunkrauskohteen välillä. Bunkrauslaiva on itsenäinen kaikissa jääolosuhteissa kulkeva lastialus. TraFin mukaan bunkrauslaiva on lastialus ja itsenäinen jäissä kulkeva alus, joka ajaa täyttöä varten satamaan. TraFin mukaan laiva on luokiteltava ja sillä pitää olla vähintään 3 hengen miehistö. Proomuun tai säiliöalukseen sijoitetaan LNG:n pumppauksessa tarvittavat putkistot, aggregaatit, paineilma-kompressorit, bunkraukseen tarvittava automaatiojärjestelmä, lastausvarsi tai -letku sekä muut tarvittavat varusteet (typpipatteri yms.). Laivasta laivaan bunkrattaessa toiminnot tapahtuvat laivan meren puolelta, jolloin bunkraus ei vaikuta laiturilla tapahtuviin toimintoihin.

20 17 Kuva 15 Laivasta laivaan bunkrattaessa toiminnot toteutetaan meren puolella Bunkraustapahtuman kestoa on arvioitu seuraavassa kuvassa. Kuva 16 Bunkrauksen kesto ajallisesti.

21 18 Kuva 17 Havainnekuva merellä tapahtuvasta bunkrauksesta Kuva: FKAB Bunkrausproomu tai -laiva on mobiili laitteisto, jolloin bunkraus ei ole sidottu tiettyyn pisteeseen satamassa. Lisäksi laiturialueelle ei tule kiinteitä putkistoja tai muita sataman operatiivista toimintaa rajoittavia rakenteita. Lisäksi LNG-putkisto on merkittävästi lyhyempi kuin satamassa sijaitsevasta välisäiliöstä laivaan bunkrattaessa. Itsenäinen kaikissa jääolosuhteissakin kulkeva alus on ketterä ja joustava kaikkien Helsingin satamien alusten bunkraukseen. Yhden bunkkerialuksen käyttö vaatisi aikatauluporrastuksen eri satamien välillä, mutta alusmäärien kasvaessa bunkausalusten määrää voitaisiin tarvittaessa lisätä tarvetta vastaavaksi. Proomu tai laiva operoisi LNG-terminaalin ja bunkraussataman välillä. Proomuun tai laivaan asennettu välisäiliö on tarvittaessa täytettävissä myös LNG-säiliöautoilla. Laiva voisi käyttää joustavasti eri LNG-terminaaleja (Gasumin terminaalit, muut mahdolliset terminaalit Suomessa, Viron terminaali(t)) säiliön täyttämiseen, jolloin voidaan kilpailuttaa LNG:n hankintaa. Alustavan arvion mukaan LNG-bunkrauslaivalla tarvittava miehistö olisi minimissään kolme henkilöä: kapteeni, perämies ja kansimies. Toistaiseksi maailmassa ei ole käytössä yhtään LNG:n bunkrausproomua tai -laivaa, jolloin kyseiselle sovellukselle ei ole vielä standardeja, ohjeita eikä viranomaismääräyksiä. Parhaillaan Norjassa muokataan autolautta Fjalirista AGA Gas AB:lle LNG bunkrausalusta, jota tullaan käyttämään Viking Linen uuden Viking Grace matkustajalaivan bunkraamiseen Tukholmassa. Kyseinen bunkrauslaiva hakee LNG:n Nynäshamnin LNG-terminaalista ja bunkraa Viking Gracen Tukholman satamassa. Viking Grace aloittaa liikennöinnin Turku-Tukholma reitillä tammikuussa 2013 ja laiva bunkraa LNG:tä alkuun vain Tukholmassa. Viking Linen suunnitelmana on bunkrata LNG:tä sekä Turussa että Tukholmassa, jolloin kerralla bunkrattava määrä on maksimissaan 120 t LNG:tä (noin 265 m 3 ).

22 Perustietoja Fjalir lautasta: kokonaispituus noin 49 m Leveys 11,25 m Syväys 4,2 m LNG säiliön koko noin 170 m 3 Luokitus: DnV +1A1 Tanker for LNG, E0, Ice C Toimitetaan tilaajalle: Q4 / Kuva 18 Fjalir autolauttana Norjassa Kuva 19 Fjalir muunnettuna LNG-bunkrausalukseksi

23 20 Bunkrausalus ja sen operointi Helsingin satamissa olisi ulkopuolisen toimijan vastuulla. Proomussa tai laivassa kiinteän säiliön sijaan on mahdollista käyttää varastosäiliönä LNG-cryokontteja, joista LNG voidaan pumpata laivan polttoainesäiliöön. Vaihtoehtoisesti cryo-kontit voidaan siirtää laivaan ja käyttää siellä siirrettävinä polttoainesäiliöinä. Kuva 20 40ft LNG cryo-säiliökontti kuljetusalustalla Säiliöautosta laivaan Bunkraus voidaan toteuttaa pumppaamalla LNG säiliöautosta laivaan. Säiliöauto toimii LNG terminaalin ja sataman välillä. Säiliöautossa on LNG:n pumppaamiseen tarvittava laitteisto, jolloin satamaan ei tarvita mitään kiinteitä rakenteita LNG:lle. Säiliöautot voivat joustavasti toimia eri satamissa ja eri laitureilla. Kuitenkin laivojen bunkraustilavuudet ovat sellaisia, että kerralla tarvitaan useiden säiliöautojen verran LNG:tä. Kuva 21 Laivan bunkraus säiliöautosta.

24 21 Kuva 22 Laivan bunkraus säiliöautosta Säiliöautosta bunkrattaessa toiminnot tapahtuvat laiturilla. Bunkrauksen aikana sen vaikutus muihin laiturilla tapahtuviin toimintoihin ja toimintojen yhdessä muodostavat riskit täytyy huomioida bunkrausta suunniteltaessa. LNG-säiliöauton purkunopeus on 40 m 3 /h. Yhden säiliöauton tyhjennysajaksi on arvioitu 75 minuuttia. Kuva 23 40ft LNG cryo-säiliökontti

25 22 Kuva 24 Gasumin LNG-säiliöauto. Gasumilla on tällä hetkellä kaksi LNG-säiliöautoa Suomessa. Rekka-autoissa kiinteän säiliön sijaan on mahdollista käyttää kuljetussäiliönä LNG-cryokontteja. 3.2 Eri bunkrausvaihtoehtojen vertailu Edut Haitat Säiliöstä laivaan (Tank-to-Ship) Tunnettu ja käytössä oleva järjestelmä maailmalla (Norjassa) Varastosäiliön koko ja pumppauskapasiteetti vapaasti valittavissa Kiinteät rakenteet satamaalueella (Säiliö, pumppaamo, putkisto, automaatio, turvallisuusasiat (alueen aitaus ja valvonta, Ex-alue) Kemikaalivarastoalue sataman alueelle Palvelee vain rajallista aluetta tai vaihtoehtoisesti vaatii laajan jakeluverkostoputkiston sataman alueelle eri laitureille Pitkä putkireitti säiliön ja laivan välillä. Putken jäähdytys ennen bunkrausta vaatii paljon aikaa ja samalla muodostuu paljon BOG:a. Bunkraus tapahtuu laiturin puolelta, EX-alue (turvallisuusnäkökulmat). Satamassa sijaitseva välisäiliö täytetään joko

26 autolla tai laivalla. 23 Laivasta laivaan (Ship-to-Ship) Laivaa pystytään hyödyntämään joustavasti eri satamissa, laitureissa ja eri kokoisille aluksille Ei kiinteitä rakenteita satamiin ja laitureille Bunkraus tapahtuu laivan meren puolella (ei häiritse laiturilla tapahtuvia toimintoja, turvallisuusseikat jne) - Maapuolen kiinteä turva-automaatio jää pois - Laiva hakee itsenäisesti omaan säiliöönsä LNG:tä terminaalista tai se voidaan tarvittaessa täyttää säiliöautoilla Toistaiseksi LNG:tä bunkraavia laivoja ei ole käytössä. Viking Linen uusi laiva bunkrataan säiliölaivasta Tukholmassa vuoden 2013 alusta lähtien. Sääolosuhteiden vaikutus bunkraavan laivan liikennöintiin (jäät, tuuli, ukkonen) Säiliöautosta laivaan Ei kiinteitä rakenteita satamaan. Säiliöauto on mobiili yksikkö, joka saadaan tarvittavaan satamaan bunkrattavan laivan viereen Säiliöauton kapasiteetti on rajallinen ja LNG:tä kuljettavien rekkojen määrä Suomessa on pieni LNG:n kuljettaminen satamiin (VAK-määräykset ja kuljetusreitit) Bunkraus tapahtuu laiturilta (vaikutukset laiturin käyttöön, liikenteeseen, EXalue)

27 3.3 Länsisatama 24 Kuva 25 Länsi-Satama vuonna 2010 Länsisatama sijaitsee Helsingin niemen lounaispuolella kahden kilometrin päässä Helsingin ydinkeskustasta. Länsisataman pohjois- ja luoteispuolella on Ruoholahden kaupunginosa. Länsisataman koillispuolella on Hietalahti ja Hietalahdenranta. Sataman itäpuolella on Hernesaari. Länsisataman liikenne on pääasiassa säännöllistä matkustajaliikennettä ja samat Tallinnan liikenteen alukset käyvät satamassa toistuvasti. Matkustaja-autolautoilla kulkee myös rahtiliikennettä rekka-autoina ja perävaunuina. Osa Tallinnan liikenteen aluksista on yöt Länsisatamassa laiturissa. Nykyisin Tallinnan liikenteen alukset bunkraavat pääasiassa Tallinnassa. Kesäisin Länsisataman Hernesaaren puoleisia laitureita käyttävät pääasiassa risteilyalukset. Konttiliikenteen siirryttyä Länsisatamasta Vuosaareen, vanhalle satama-alueelle on rakentumassa Jätkäsaaren asutusalue. Lisäksi asuinalueen laajentaminen Hernesaaressa on suunnitteilla. Näin ollen sataman käyttöön jää vain laiturialueet ja matkustaja- ja rahtiliikenteen vaatimat kulkureitit ja lähialueille tulee asuinalueet. Mahdollisia maateitse tapahtuvia LNG-kuljetuksia Länsisatamaan rajoittaa osittain kaupunkialueen rajoitukset vaarallisten aineiden kuljetuksille. Rahtiliikenteen siirryttyä Länsisatamasta Vuosaareen, rautatieyhteys Länsisatamaan on purettu.

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunta VÄLIAIKAINEN 2002/0259(COD) 10. helmikuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristöasioiden,

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu: 1/5 Etiketti 2.1: Palavat kaasut F+: Erittäin helposti syttyvää 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari, Lahti 15.10.2012 15.10.2012 1 Kotimaisen bioöljytuotannon huoltovarmuusvaikutuksia

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu: 1/5 Etiketti 2.2: Palamattomat, myrkyttömät kaasut. 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus 1.2.1

Lisätiedot

PÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä

PÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä sivu 1 / 5 Vastaanottaja Kimmo Tuominen Kärsämäentie 3 23 TURKU Tarkastuskohde Talouspörssi Paimio Jokipellontie 2 2153 PAIMIO Viite Ilmoituksenne 22.1.215 Asia Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely

Lisätiedot

Tulevien nestekaasusäädösten sisältö. Ylitarkastaja Urho Säkkinen

Tulevien nestekaasusäädösten sisältö. Ylitarkastaja Urho Säkkinen Tulevien nestekaasusäädösten sisältö Ylitarkastaja Urho Säkkinen Hallinnolliset asiat ja säilytystä koskevat rajoitukset kemikaaleja koskevassa hallintoasetuksessa Turvallisuuteen liittyvät asiat omassa

Lisätiedot

Rikkidirektiivin toimeenpano

Rikkidirektiivin toimeenpano Rikkidirektiivin toimeenpano Jorma Kämäräinen Johtava asiantuntija Meriympäristö ja turva-asiat Teollisuuden polttonesteet Tampere, 9.-10.9.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. LUENNON AIHEET

Lisätiedot

19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 1

19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 1 19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 1 LNG TERMINAALIVERKOSTO SUOMESSA GASUM LNG OY KEHITYSPÄÄLLIKKÖ VELI-HEIKKI NIIRANEN 19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 2 LNG-liiketoiminta Suomessa Gasum aloitti

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu: 1/5 Etiketti 2.2: Palamattomat, myrkyttömät kaasut. Etiketti 5.1: Sytyttävästi vaikuttavat (hapettavat) aineet O: Hapettava 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin

Lisätiedot

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass osa Gasum-konsernia johtava toimija Pohjoismaisilla LNG-markkinoilla Skangass perustettiin vuonna 2007 Suomessa Skangass alkoi toimia keväällä 2014

Lisätiedot

MERENKULUN POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS - TILANNEKATSAUS 21.12.2010. Liikenneministeri Anu Vehviläinen

MERENKULUN POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS - TILANNEKATSAUS 21.12.2010. Liikenneministeri Anu Vehviläinen MERENKULUN POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS - TILANNEKATSAUS 21.12.2010 Liikenneministeri Anu Vehviläinen Meriympäristön suojelua koskeva sääntely Tarvitaan kansainväliset säännökset, jotka koskevat kaikkia

Lisätiedot

Orion Oyj:n Turun tehtaan kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin merkittävä

Orion Oyj:n Turun tehtaan kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin merkittävä PÄÄTÖS 1 (4) Orion Oyj Hanna Nurmi PL 425 20101 TURKU Orion Oyj:n hakemus 10.1.2013 Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Orion Oyj:n Turun tehtaan kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin merkittävä muutos

Lisätiedot

Meriliikenteen pakokaasupäästöt Tilannepäivitys. Jukka-Pekka Jalkanen Lasse Johansson

Meriliikenteen pakokaasupäästöt Tilannepäivitys. Jukka-Pekka Jalkanen Lasse Johansson Meriliikenteen pakokaasupäästöt Tilannepäivitys Jukka-Pekka Jalkanen Lasse Johansson Ilmansuojelupäivät, Lappeenranta 18.-19.8.2015 Sisältö Meriliikenteen pakokaasupäästöt SO x, PM NO x Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

PORIN SATAMA OY KEMIKAALISATAMAN TOIMINTAOHJE VOIMASSA 1.6.2016 ALKAEN. v1.1 (23.5.2016)

PORIN SATAMA OY KEMIKAALISATAMAN TOIMINTAOHJE VOIMASSA 1.6.2016 ALKAEN. v1.1 (23.5.2016) PORIN SATAMA OY KEMIKAALISATAMAN TOIMINTAOHJE VOIMASSA 1.6.2016 ALKAEN v1.1 (23.5.2016) Sisällys 1 Sataman toimintaperiaate... 4 2 Yleistä... 4 2.1 Liikkuminen ja työskentely Kemikaalisataman alueella...

Lisätiedot

Kokkolan Satama Oy Rautateiden verkkoselostus 2018

Kokkolan Satama Oy Rautateiden verkkoselostus 2018 1 (5) Kokkolan Satama Oy Rautateiden verkkoselostus 2018 Julkaistu 9.12.2016 2 (5) Sisällysluettelo Yleistietoa... 3 Esittely... 3 Johdanto... 3 Tarkoitus... 3 Oikeudellinen merkitys... 3 Vastuut ja yhteystiedot...

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus mahdollisten

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Käsiteltävät kemikaalit 3. Tuotantomäärät 4. Olemassa

Lisätiedot

Laki laiva-apteekista

Laki laiva-apteekista Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: laiva-apteekista Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on varmistaa laivaväen mahdollisuus saada asianmukaista

Lisätiedot

Yleisötilaisuudet ja pyrotekniikka

Yleisötilaisuudet ja pyrotekniikka Yleisötilaisuudet ja pyrotekniikka Anu Puttonen vs. tarkastusinsinööri 1 Valvontavastuut Pelastuslaitos Poliisi Tukes Raja Luokan 2 ja 3 ilotulitteet (kuluttajailotulitteet) Yksityishenkilön järjestämä

Lisätiedot

Yleisötiedote MASTON Oy:n toiminnasta ja tehtaalla käytettävien kemikaalien turvallisuudesta

Yleisötiedote MASTON Oy:n toiminnasta ja tehtaalla käytettävien kemikaalien turvallisuudesta TURVALLISUUSSELVITYS 0/6 Yleisötiedote MASTON Oy:n toiminnasta ja tehtaalla käytettävien kemikaalien turvallisuudesta MASTON Oy Teollisuustie 10 02880 Veikkola YLEISTÄ Maston Oy valmistaa ja myy aerosolimaaleja

Lisätiedot

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto Turvallisuustiedote Neste Oyj, Nokian varasto LAKIPERUSTA & TEHDYT SELVITYKSET Pelastuslaitoksen ja laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavien toimijoiden tulee pelastuslain mukaan

Lisätiedot

Itämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen,

Itämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen, Itämeren tietoliikennekaapeli Lisätiedot: Juha Parantainen, Juha.Parantainen@lvm.fi Itämeren tietoliikennekaapeli YHTEENVETO Nykyisin Suomen yhteydet ulkomaille kulkevat yhtä reittiä Ruotsin ja Tanskan

Lisätiedot

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) 10.4.2014 L 107/39 KOMISSION ASETUS (EU) N:o 361/2014, annettu 9 päivänä huhtikuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/2009 yksityiskohtaisten soveltamissääntöjen säätämisestä

Lisätiedot

ITÄMEREN NECA-ALUEEN AIHEUTTAMAT KUSTANNUKSET MERENKULULLE

ITÄMEREN NECA-ALUEEN AIHEUTTAMAT KUSTANNUKSET MERENKULULLE ITÄMEREN NECA-ALUEEN AIHEUTTAMAT KUSTANNUKSET MERENKULULLE Jorma Kämäräinen Johtava asiantuntija Meriympäristö ja turva-asiat Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta Helsinki, 8.3.2016 Vastuullinen

Lisätiedot

Turun Satama Oy. Jätehuoltosuunnitelma (luonnos)

Turun Satama Oy. Jätehuoltosuunnitelma (luonnos) 15.9.2015 Turun Satama Oy Jätehuoltosuunnitelma (luonnos) TURUN SATAMA OY, Juhana Herttuan puistokatu 21, 20100 Turku, puh. 02 2674 111, faksi 02 2674 110 ÅBO HAMN AB, Hertig Johans parkgata 21, 20100

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

AKKREDITOITU TARKASTUSLAITOS ACCREDITED INSPECTION BODY INSTEAM OY

AKKREDITOITU TARKASTUSLAITOS ACCREDITED INSPECTION BODY INSTEAM OY I043/M05/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TARKASTUSLAITOS ACCREDITED INSPECTION BODY INSTEAM OY Tunnus Code Tarkastuslaitos Inspection body Osoite Address www www I043 Insteam Oy

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Yleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, Tammisaari

Yleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, Tammisaari Yleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, 10600 Tammisaari IDO Kylpyhuone Oy:n yleisötiedote 2016 Yrityksen yhteystiedot ja vastuuhenkilö: IDO Kylpyhuone Oy Wärtsilänkatu

Lisätiedot

Tulosyksikköohje

Tulosyksikköohje Vahvistus pvm 16.01.2014 Sivu 1(6) Tämä ohje kumoaa aikaisemmat sammutusjätevesien talteenotosta annetut ohjeet ja astuu voimaan välittömästi. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen toimialue: Vantaa, Nurmijärvi,

Lisätiedot

Rikin ja typen oksidipäästöjä sekä muiden uusien ympäristönsuojelua koskevien määräysten aiheuttamat kustannukset Suomeen suuntautuvalle merenkululle

Rikin ja typen oksidipäästöjä sekä muiden uusien ympäristönsuojelua koskevien määräysten aiheuttamat kustannukset Suomeen suuntautuvalle merenkululle Jorma Kämäräinen Johtava asiantuntija Meriympäristö ja turva-asiat Selvitys 1(37) 24.2.2016 TRAFI/58035/04.04.04.02/2016 Rikin ja typen oksidipäästöjä sekä muiden uusien ympäristönsuojelua koskevien määräysten

Lisätiedot

Kalsiumoksidin varaston perustaminen Haminan satamaan

Kalsiumoksidin varaston perustaminen Haminan satamaan PÄÄTÖS 1 (5) Baltic Bulk Oy Ulkosatamantie 15 64260 KASKINEN Baltic Bulk Oy:n Haminan varaston perustamislupahakemus Asia Päätös Kalsiumoksidin varaston perustaminen Haminan satamaan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto

Lisätiedot

RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET

RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO OSASTO B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA LIIKENNE JA MATKAILU RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kukkola Timo Räjähteiden säilytys räjähdeturvallisuussäädöksissä

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kukkola Timo Räjähteiden säilytys räjähdeturvallisuussäädöksissä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kukkola Timo 13.-14.10.2016 Räjähteiden säilytys räjähdeturvallisuussäädöksissä Rankkaa säädöstekstiä louhintaräjähteiden säilytyksestä Räjähteiden turvallisuussäädökset

Lisätiedot

LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA

LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Kuljetusketjun tulevaisuudennäkymät -seminaari Pori 1 ENERGIAN KOKONAISKULUTUS RAAKA-AINELÄHTEITTÄIN VUONNA 2011 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 (7) KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste Kauppanimi Artikla-no 3514 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt, joita ei

Lisätiedot

Nestekaasun käsittelyä ja varastointia koskevat erityismääräykset ovat. kauppa- ja teollisuusministeriön päätös nestekaasuasetuksen soveltamisesta

Nestekaasun käsittelyä ja varastointia koskevat erityismääräykset ovat. kauppa- ja teollisuusministeriön päätös nestekaasuasetuksen soveltamisesta Etusivu > Toimialat > Vaaralliset aineet > Uudet nestekaasumääräykset UUDET NESTEKAASUMÄÄRÄYKSET Muutoksia nestekaasumääräyksiin Nestekaasun teknistä käyttöä, käsittelyä ja varastointia koskevat määräykset

Lisätiedot

(EY) N:o 1907/2006 mukainen käyttöturvallisuustiedote

(EY) N:o 1907/2006 mukainen käyttöturvallisuustiedote (EY) N:o 1907/2006 mukainen käyttöturvallisuustiedote Loctite 55 Sivu 1 / 5 SDB-nro : 168432 V001.3 Viimeistelty, pvm.: 15.06.2011 Painatuspäivä: 03.08.2011 KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus moottoribensiinin, dieselöljyn ja eräiden muiden nestemäisten polttoaineiden laatuvaatimuksista Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2010 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti,

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja

Lisätiedot

Merenkulun ympäristönsuojelun toimenpiteet

Merenkulun ympäristönsuojelun toimenpiteet Merenkulun ympäristönsuojelun toimenpiteet Tuumasta toimeen Itämeren tilan parantamiseksi Merenhoidon sidosryhmätilaisuus 02.03.2015 Dosentti Anita Mäkinen Johtava asiantuntija Sisältö 1. Merenkulun ympäristöasioiden

Lisätiedot

PIENVENESATAMIEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA

PIENVENESATAMIEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA PIENVENESATAMIEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA 28.7.2011 Tampereen kaupunki Satamatoimisto PL 487 33101 TAMPERE 1 Sisällysluettelo 1) Lainsäädäntö ja valvonta... 3 1.1) Lait ja asetukset... 3 1.2) Valvontatoimenpiteet

Lisätiedot

Rautateiden verkkoselostus 2018

Rautateiden verkkoselostus 2018 Verkkoselostus 1 (5) Haminan terminaali Rautateiden verkkoselostus 2018 Neste Oyj, Haminan terminaali Verkkoselostus 2 (5) Sisällys 1 Yleistä... 3 1.1 Oikeudellinen merkitys... 3 1.2 Vastuut ja yhteystiedot...

Lisätiedot

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1.

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1. Oulunkaaren ympäristölautakunta 11 20.03.2015 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupunki, Livon kylä, Tervatöyräs, Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1, Metsähallitus, MT, Pohjanmaa-Kainuu OULYMP 11 ASIA

Lisätiedot

Vaarallisten kemikaalien käyttö ja varastointi varakattilalaitoksella

Vaarallisten kemikaalien käyttö ja varastointi varakattilalaitoksella PÄÄTÖS 1 (5) Suomen Teollisuuden Energiapalvelut - STEP Oy PL 9 28101 PORI STEP Oy:n lupahakemus 18.7.2014, täydennykset 29.8.2014 ja 2.9.2014 Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Vaarallisten kemikaalien

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle

Lausunto eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Lausunto eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle 18.3.2016 Asia: HE 122/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle alusten painolastivesien käsittelyä koskevan kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymisestä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.1.2017 COM(2017) 23 final 2017/0010 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY liitteen III muuttamisesta vaarallisuusominaisuuden

Lisätiedot

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta 10.09.2015 Pekka Hjon Agenda 1 Vallitseva tilanne maailmalla 2 Tulevaisuuden vaihtoehdot 3 Moottorinvalmistajan toiveet

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat. Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat. Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen aiheet: Sääntelyn foorumit Ajoneuvoasiat Massat ja mitat Päästöt

Lisätiedot

HW 3600. - roudansulatusta uudella tasolla

HW 3600. - roudansulatusta uudella tasolla HW 3600 HW 3600 - roudansulatusta uudella tasolla HW 3600 - liikkuva lämmöntuottaja ympärivuotiseen käyttöön Liikkuva lämmöntuottaja > 100 0 C Tällä liikkuvalla lämmöntuottajalla voit toimittaa 100 0 C

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaisesti

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaisesti Created on: 11.08.2010 1. Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistustiedot Tuotetiedot Aineen ja/tai seoksen käyttötapa Biokemiallinen tutkimus ja analyysit Valmistaja: Merck KGaA * 64271 Darmstadt

Lisätiedot

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi kouluttaa pk-yrityksiä Sisältö ATEX lainsäädännöstä ja sen erikoispiirteistä

Lisätiedot

PÖRSSI-ILTA, TAMPERE PAULIINA TENNILÄ, SIJOITTAJASUHDEJOHTAJA

PÖRSSI-ILTA, TAMPERE PAULIINA TENNILÄ, SIJOITTAJASUHDEJOHTAJA PÖRSSI-ILTA, TAMPERE PAULIINA TENNILÄ, SIJOITTAJASUHDEJOHTAJA 6.11.2012 Tämä on Wärtsilä POWER PLANTS 29% SHIP POWER 27% SERVICES 43% 2 Wärtsilä Liikevaihto ja kannattavuus MEUR 6000 16% 5000 4000 11,9%

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

MERIKARVIAN SATAMA. Satamamaksutaksa

MERIKARVIAN SATAMA. Satamamaksutaksa MERIKARVIAN SATAMA Satamamaksutaksa Satamamaksutaksaa koskevat yleiset määräykset 1. Satamamaksutaksan mukainen lasku on maksettava laskussa mainittuun eräpäivään mennessä. Viivästyskorko on korkolain

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Sivu: 1/5 KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 1.1 Tuotetunniste REF 740917.1 Kauppanimi Buffer AE (1000 ml) 1 x 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt

Lisätiedot

KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Kyseessä on uusi toiminta olemassa oleva

Lisätiedot

PÄÄTÖS 4.3.2013 13740/31/2011. A-Louhinta Oy. Rinnetie 70 21840 KARINAINEN. Hakemuksenne 23.12.2011

PÄÄTÖS 4.3.2013 13740/31/2011. A-Louhinta Oy. Rinnetie 70 21840 KARINAINEN. Hakemuksenne 23.12.2011 A-Louhinta Oy Rinnetie 70 21840 KARINAINEN Hakemuksenne 23.12.2011 Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Päätöstä koskeva toiminta Räjähteiden pysyvä varastointi, laajennuslupa A-Louhinta Oy Kyrö (Pöytyä),

Lisätiedot

N:o 526 LIITE B OSA II LUOKKIEN 1-9 VAARALLISTEN AINEIDEN KULEJTUKSIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET, JOTKA TÄYDENTÄVÄT TAI KORJAAVAT OSAN I MÄÄRÄYKSIÄ

N:o 526 LIITE B OSA II LUOKKIEN 1-9 VAARALLISTEN AINEIDEN KULEJTUKSIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET, JOTKA TÄYDENTÄVÄT TAI KORJAAVAT OSAN I MÄÄRÄYKSIÄ 1644 N:o 526 11 000-11 099 11 100-11 107 LIITE B OSA II LUOKKIEN 1-9 VAARALLISTEN AINEIDEN KULEJTUKSIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET, JOTKA TÄYDENTÄVÄT TAI KORJAAVAT OSAN I MÄÄRÄYKSIÄ Yleistä LUOKKA 1. RÄJÄHTEET

Lisätiedot

Baltic Bulk Oy saa perustaa poltetun kalkin (CaO) varaston Kaskisten syväsataman

Baltic Bulk Oy saa perustaa poltetun kalkin (CaO) varaston Kaskisten syväsataman PÄÄTÖS 1 (4) Baltic Bulk Oy Ulkosatamantie 15 64260 KASKINEN Perustamislupa Baltic Bulk Oy saa perustaa poltetun kalkin (CaO) varaston Kaskisten syväsataman alueelle. Baltic Bulk Oy:n on toimittava hakemuksessaan

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Kaavoitus ja erityistä vaaraa aiheuttavat laitokset - säädöstausta, Tukesin ohje

Kaavoitus ja erityistä vaaraa aiheuttavat laitokset - säädöstausta, Tukesin ohje Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Leena Ahonen Kaavoitus ja erityistä vaaraa aiheuttavat laitokset - säädöstausta, Tukesin ohje Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Espoo, Dipoli 13-14.2.2013 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos,

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Haju Stop 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. VAARAN YKSILÖINTI

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Haju Stop 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. VAARAN YKSILÖINTI KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt,

Lisätiedot

Naantalin kaupunki. Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten vaikutusten tarkastelu 141-C6961

Naantalin kaupunki. Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten vaikutusten tarkastelu 141-C6961 Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten 141-C6961 10.1.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 LASKENTOJEN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 TULOKSET... 3 2.1 Matkatuotokset...

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä 1 30.8.2016 1. PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään jätelain (646/2011) nojalla: 1 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Lisätiedot

RÄJÄHDYSVAARALLISIA TILOJA JA LAITTEITA KOSKEVAT STANDARDIT. Päivitetty

RÄJÄHDYSVAARALLISIA TILOJA JA LAITTEITA KOSKEVAT STANDARDIT. Päivitetty 1(6) Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuutta koskevan lain (390/) 135 :n mukaan turvatekniikan keskus julkaisee luettelon niistä standardeista, joita noudattaen katsotaan tämän

Lisätiedot

1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt, joita ei suositella 1.2.1 Käyttötarkoitus

Lisätiedot

Rautatietunnelien turvallisuutta koskeva lainsäädäntö

Rautatietunnelien turvallisuutta koskeva lainsäädäntö Rautatietunnelien turvallisuutta koskeva lainsäädäntö Pelastusylitarkastaja Mira Leinonen 4.2.2016 Taustaa rautatietunneleita koskeville normeille Rautatietunnelien turvallisuutta koskeva keskeisin lainsäädäntö

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Industrikitt

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Industrikitt Industrikitt Sivu 1 / 5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Industrikitt KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yrityksen tunnistetiedot Julkaisupäivämäärä 27.10.2006 1.1. Tuotetunniste Kauppanimi Industrikitt 1.2 Aineen

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi

LIITTEET. asiakirjaan. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 82 final ANNEXES 1 to 3 LIITTEET asiakirjaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ammattipätevyyksien tunnustamisesta sisävesiliikenteen alalla sekä

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 4278/11.01.00/2014 116 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan muutosta ja ympäristöluvan

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Sivu: 1/5 * 1 Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot Tuotetunniste Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt, joita ei suositella Aineen / valmisteen käyttö Hampaiden

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Päiväys: 16.03.2003 Edellinen päiväys: 26.04.2001

Päiväys: 16.03.2003 Edellinen päiväys: 26.04.2001 X KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE X KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE Päiväys: 16.03.2003 Edellinen päiväys: 26.04.2001 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

Lisätiedot

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta KANTELEEN VOIMA OY Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta Konsorttio / Kanteleen Voiman omistajat Oy Katternö Kraft Ab Herrfors, Pietarsaari, uusikaarlepyy, Ähtävä, Veteli, Tammisaari Kaakon Energia

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

HW 1800 (350) - voimapesä pikkuveljeksi HW 3600:lle

HW 1800 (350) - voimapesä pikkuveljeksi HW 3600:lle HW 1800 HW 1800 HW 1800 (350) - voimapesä pikkuveljeksi HW 3600:lle Liikkuva lämmöntuottaja - 100 0 C Tällä liikkuvalla lämmöntuottajalla voit toimittaa 100 0 C lämpöistä vettä. Kuljetuksen, kokoamisen,

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 Leikkuuöljy spray 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 Leikkuuöljy spray 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 Päiväys: 6.5.2013 Edellinen päiväys: 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi Tunnistenumero Laikas 1.2 Aineen

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Non-SOLAS-direktiivin soveltamisalaan kuuluvien kotimaan matkoilla liikennöivien matkustaja-alusten turvallisuus

Non-SOLAS-direktiivin soveltamisalaan kuuluvien kotimaan matkoilla liikennöivien matkustaja-alusten turvallisuus 1 (6) Antopäivä: 26.6.2014 Voimaantulopäivä: 1.8.2014 Voimassa: toistaiseksi Säädösperusta: Laki aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä (1686/2009), 15 :n 3 momentti ja 18 :n 1 momentti

Lisätiedot

Korjausvelkahankkeet ja muuta ajankohtaista vesiväylänpidosta. Vesiväyläpäivät 6.4.2016 6.4.2016

Korjausvelkahankkeet ja muuta ajankohtaista vesiväylänpidosta. Vesiväyläpäivät 6.4.2016 6.4.2016 Korjausvelkahankkeet ja muuta ajankohtaista vesiväylänpidosta Vesiväyläpäivät 6.4.2016 6.4.2016 Korjausvelkahankkeet Ns. korjausvelkapaketista vesiväylien kunnostukseen 10,5 M Saimaan kanavan alaporttien

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 23/2007/2 Dnro LSY 2007 Y 75

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 23/2007/2 Dnro LSY 2007 Y 75 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 23/2007/2 Dnro LSY 2007 Y 75 Annettu julkipanon jälkeen 30.5.2007 ASIA Helsingin Sataman ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus, joka

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.10.2014 COM(2014) 627 final 2014/0291 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä meriturvallisuuskomitean 94. istunnossa

Lisätiedot

KOTKA VTS MASTER'S GUIDE

KOTKA VTS MASTER'S GUIDE 1 (5) KOTKA VTS MASTER'S GUIDE Alusliikennepalvelut Alusliikennepalveluista säädetään Alusliikennepalvelulaissa 623/2005 ja Valtioneuvoston asetuksella alusliikennepalvelusta 763/2005 ja 1798/2009. ALUSLIIKENNEPALVELUUN

Lisätiedot

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää Oulunkaaren ympäristölautakunta 21 15.04.2014 Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää OULYMP 21 HAKIJA Juha Järvenpää Kalliosuontie 517

Lisätiedot

Non-SOLAS-direktiivin soveltamisalaan kuuluvien kotimaan matkoilla liikennöivien matkustaja-alusten turvallisuus

Non-SOLAS-direktiivin soveltamisalaan kuuluvien kotimaan matkoilla liikennöivien matkustaja-alusten turvallisuus 1 (6) Antopäivä: x.x.2012 Voimaantulopäivä: [1.1.2013] Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä (1686/2009), 15 :n 3 momentti ja 18 :n 1

Lisätiedot

Luettelo tunnusnumeroista 1801 (1) Huom. (2)

Luettelo tunnusnumeroista 1801 (1) Huom. (2) 3300 N:o 899 OSA III Lisäykset Lisäys VIII MÄÄRÄYKSET TUNNUSMERKINNÖISTÄ SEKÄ VAARALLISTEN AINEIDEN LUETTELO Säiliövaunujen, monisäiliövaunujen, irrotettavilla säiliöillä varustettujen vaunujen ja säiliökonttien,

Lisätiedot

PÄÄTÖS 1 (6) 27.3.2013 8079/342/2012. Adven Oy PL 162 01511 VANTAA. Adven Oy:n lupahakemus 25.10.2012. Visko Teepakin lämpökeskuksen rakentaminen

PÄÄTÖS 1 (6) 27.3.2013 8079/342/2012. Adven Oy PL 162 01511 VANTAA. Adven Oy:n lupahakemus 25.10.2012. Visko Teepakin lämpökeskuksen rakentaminen PÄÄTÖS 1 (6) Adven Oy PL 162 01511 VANTAA Adven Oy:n lupahakemus 25.10.2012 Asia Visko Teepakin lämpökeskuksen rakentaminen Kohde ja sen sijainti Adven Oy:n lämpökeskus Oy Visko Teepak Ab Hangon tehtaalla

Lisätiedot

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi)

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi) MUISTIO 7.5.2010 VTT-M-04216-10 Nils-Olof Nylund LIIKENNEPOLTTOAINEIDEN LAATUPORRASTUS LÄHIPÄÄSTÖJEN PERUSTEELLA Tausta Parafiinisen dieselpolttoaineen ja metaanin (maakaasu/biokaasu) voidaan kiistatta

Lisätiedot