Talous elpyy väliaikaisesti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talous elpyy väliaikaisesti"

Transkriptio

1 PTT-ennuste KANSANTALOUS 2/2013 ( ) Talous elpyy väliaikaisesti Suomen talouden supistuminen pysähtyi kevään aikana. Loppuvuoden kasvu on kuitenkin hapuilevaa ja koko vuoden tasolla talous supistuu 0,3 prosenttia. Ensi vuonna talouskasvu kiihtyy 2,3 prosenttiin paranevan maailmantalouden suhdanteen imussa. Suomen talous on kuitenkin kohtuullisesta ensi vuoden talouskasvusta huolimatta pienempi vuonna 2014 kuin se oli vuonna Maailmantalous kasvaa laajalla rintamalla. Yhdysvaltojen kasvun taustalla on ensi sijassa paraneva asuntomarkkinoiden tilanne. Euroalueen hajoamisen uhan poistuminen lisää yritysten investointeja ja rohkaisee eurooppalaisia kuluttamaan. Kiinassa hallitus kiihdyttää väliaikaisesti investointeja, jotta talouskasvu olisi hyvän työllisyyskehityksen edellyttämällä tasolla. Suomen vienti kasvaa paranevan kysynnän ja kustannuskurin ansiosta ensi vuonna enemmän kuin tuonti. Viennin kasvu saa kone- ja laiteinvestoinnit lisääntymään maltillisesti. Kuluttajien luottamusta tukee varovaisesti paraneva työllisyystilanne. Yksityisen kulutuksen kasvu on historiallisesti verrattuna hidasta, mutta nopeampaa kuin keskitetyn palkkaratkaisun pohjalta voisi päätellä. Menestyvissä yrityksissä palkankorotukset ovat yleistä tasoa selvästi korkeammat. Julkisen sektorin velkaantuminen jatkaa kasvuaan, mutta ei ylitä euroalueen 60 prosentin velkakriteeriä. Valtion velkaantumista hidastavat nopeutuvan talouskasvun lisäksi hyödykeverojen kiristäminen ja kuntien valtionosuuksien leikkaukset. Kuntien velkaantumisvauhtia vähentävät kunnallisverojen korotukset ja investointien karsiminen. Talouden väliaikainen elpyminen ei saa kuitenkaan olla tekosyy välttämättömien rakenteellisten uudistusten viivästyttämiselle. Maailmantaloudessa on monia piileviä riskejä ja eurokriisin loppunäytöstä ei ole vielä nähty. Euroalueen kriisienhallintamekanismit ovat edelleen vaillinaiset, ja Saksan rakenteellinen jähmettyminen uhkaa poistaa eurojunasta veturin. Suomen pitääkin edetä kaikilla rintamilla nopeasti, koska uusi talousmyrsky voi saapua maahan nopeasti. Parhaassa tapauksessa edessä on nopean talouskasvun vuosia, mutta aivan yhtä hyvin kasvu voi kadota jo ennen kuin se kunnolla pääsee vauhtiin. Lisätietoja: tutkimusjohtaja Markus Lahtinen p ekonomisti Janne Huovari p

2 TALOUS JA POLITIIKKA Päätösten viipyminen haittaa taloutta Maailmantalouden orastava kasvu voimistuu ensi vuonna. Kasvua on odotettavissa erityisesti Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Euroalueella kasvu ulottuu ainakin useimpiin kriisimaihin. Kotitalouksien ja pankkijärjestelmän ongelmat asettavat rajansa euroalueen ensi vuoden kasvulle. Normaalissa suhdannekierrossa ensi vuosi olisi alku useamman vuoden kasvulle. Tässä tilanteessa kaikki voi olla kuitenkin toisin, sillä maailmantalouden rakenteissa ja instituutioissa on paljon ongelmia. Maailman, euroalueen ja Suomen talousjärjestelmät ovat monin osin vanhentuneita ja kyvyttömiä vastaamaan globalisaation tuomiin haasteisiin. Globaalilla tasolla esimerkiksi pankkikriisien ehkäisy ja jälkihoito pitäisi hoitaa laajapohjaisella yhteistyöllä. Keskuspankit pystyvät ajoittain yhteistyöhön, mutta globaalit kriisienhallintamekanismit ovat vasta alkutekijöissään myös talouspolitiikan puolella. Nyt on aika tehdä päätöksiä euroalueella Eurokriisissä on edetty pienin askelin ilman selkeää visiota Euroopan tulevaisuudesta. Yhteisvaluutalle välttämättömiä instituutioita on hahmoteltu mutta suunnitelmat ovat alkutekijöissään. Esimerkiksi keskeisen pankkiunionin matka toimivaksi järjestelmäksi on vielä pitkä. Nykyisten kriisimaiden ja tulevaisuudessa talousongelmiin joutuvien maiden velkakehityksen hallinnasta ei ole vielä uskottavaa ratkaisua näköpiirissä. Varsinkaan suurten maiden ongelmia ei pystytä ratkaisemaan nykyisillä rakenteilla. Väliaikainen suhdannetilanteen paraneminen voi olla maailmantaloudelle petollista. Käänne parempaan voi lopulta johtaa puutteellisten instituutioiden takia aiempaa heikompaan tilanteeseen. Yhteistä maailmaa ja yhteistä Eurooppaa on perinteisesti rakennettu kriisien kautta. Väliaikaisesti helpottava kriisi voi jäädyttää välttämättömät uudistukset, koska tarvittavat uudistukset ovat suuria ja poliittisesti vaikeita. Jos näin käy, maailmantalouden tulevaisuus on myrskyisä. Erityisesti tämä koskee euroaluetta, jossa pahiten vahingoittuneet kansantaloudet eivät pysty ottamaan vastaan välitöntä uutta taantumaa. Eurokriisi ei ole ohi Eurokriisin seuraava näytös koskettaa pieniä talouksia. Tehtävälistalla ovat Kreikan velkasopeutus, Slovenian pankkikriisi, Portugalin alijäämätavoitteet ja Kyproksen horjuva talous. Euroalue pystyy nykyisillä järjestelmillä selviytymään tämän mittaluokan ongelmista. EKP:n ehdollinen mutta rajaton tuki ongelmamaille tukee selviytymistä. Talous kasvaa euroalueella ensi vuonna kohtuullisesti mutta kasvua ei pystytä ylläpitämään kovinkaan pitkään ilman perusteellista uudistumista. Uudistustarpeet liittyvät euroalueeseen itseensä, mutta monet ongelmat vaativat yksittäisiltä isoilta jäsenmailta uuden kurssin ottamista. Italian poliittinen järjestelmä ei nykyisellään kykene tekemään päätöksiä, joita maan kituva talouskasvu ja korkea velka edellyttävät. Espanjan työmarkkinat ajavat nuoret osaajat etsimään töitä muista maista. Saksan ongelmat eivät ole yhtä akuutteja. Saksan talousjärjestelmä ja poliittinen näköalattomuus ovat kuitenkin pahin uhka euroalueen kyvylle uudistua ja kasvaa pidemmällä aikavälillä. Keskeiset ennustemuuttujat vuosina e 2014e Mrd. euroa Määrän muutos, % Bruttokansantuote 192,5-0,8-0,3 2,3 Tuonti, tavarat ja palvelukset 79,8-1,0-2,0 2,5 Vienti, tavarat ja palvelukset 78,1-0,2 0,0 4,0 Kulutus 156,9 0,3 0,3 1,0 yksityinen 108,5 0,2 0,4 1,5 julkinen 48,3 0,6 0,1-0,2 Investoinnit 37,7-1,0-2,7 2,3 yksityiset 32,7-1,3-2,8 3,5 julkiset 5,0 0,9-2,0-5,0 Varaston muutos ja tilastovirhe 1-0,4-1,3-0,8 0,5 Inflaatio, kuluttajahintaindeksi, %-muutos 2,8 1,5 2,0 Ansiotaso, %-muutos 3,2 2,1 1,9 Työttömyysaste, % 7,7 8,2 8,0 Työllisyysaste 2, % 69,0 68,7 68,8 Yli/alijäämä, % BKT:seen Valtion -3,8-3,4-3,1 Kuntien -1,1-0,8-0,5 Koko julkisen sektorin -2,2-2,1-1,4 Vaihtotase, % BKT:een -1,8-0,8 0,1 e PTT:n ennuste 1 Kontribuutio BKT:n kasvuun, %-yksikköä 2 Työllisten osuus vuotiaista 2

3 Jähmettynyt Saksa Saksan taloutta ja työmarkkinoita on pidetty esimerkillisinä kasvun lähteinä. Saksassa suhdannevaihteluiden riskit on kuitenkin siirretty työntekijöiden kannettavaksi negatiivisten palkkaliukumien avulla. Saksa yrittää parantaa kilpailukykyä edelleen pelkästään kustannuskurin avulla. Samalla se laiminlyö kulutuksen sekä kasvun kannalta välttämättömät uudistukset ja investoinnit. Dynaaminen ja aidosti kasvamaan pystyvä talous tarvitsee uudistumiseen kykenevät työmarkkinat, ei pelkästään palkkajoustoja. Vahva vientimarkkinoiden korostaminen kotimaisen kysynnän kustannuksella ja jatkuva taipumus säästää pitävät talouden kyllä vakaana, mutta samalla ne tukahduttavat potentiaalisia kasvumahdollisuuksia. Tämä ei myöskään millään tavalla vahvista jo ennestään maltillisten saksalaiskuluttajien asemaa. Saksan järjestelmä palkkajoustoineen ei päästä talouskasvua täysin romahtamaan, mutta se ei myöskään sellaisenaan tuota tarpeeksi kasvua. Näillä eväillä Saksa ei pysty toimimaan euroalueen talouskasvun veturina. Suomen päätöksentekokykyä parannettava Maailmantalouden ja euroalueen rakenteelliset haasteet korostavat, että on tärkeää ratkaista Suomen omat päätöksenteko-ongelmat. Luottamus taloustilanteen paranemiseen on ollut erityisen heikkoa Suomessa. Kriisitietoisuus on saanut hallituksen ryhtymään toimiin ja päättämään suuntaviivoista, joilla Suomen julkisen talouden kestävyysvaje korjataan. Hallitus on toiminut oikein ja tarttunut vaikeisiin päätöksiin. Toimien periaatteellinen hyväksyminen on kuitenkin vasta ensimmäinen askel. Konkreettiset muutokset on vielä toteutettava. Suomalaisessa päätöksentekojärjestelmässä hallituksen vaikutusmahdollisuudet ovat valitettavan rajalliset. Työntekijä- ja työnantajajärjestöt tekevät päätökset kaikista työmarkkinoihin liittyvissä asioissa. Ne tekevät kuitenkin päätökset vain omista lähtökohdistaan, eivät koko yhteiskunnan parhaaksi. Järjestöjen liiallinen valta haittaa hallituksen mahdollisuuksia saada aikaan nopeita rakenteellisia uudistuksia. Nykyinen suomalainen päätöksenteko vaatii päättäjiltä yhteistä, mutta myös täydellisen synkkää, näkemystä tulevasta talouskehityksestä. Hyvän taloustilanteen aikana ei saada aikaiseksi vaikeita päätöksiä, vaikka silloin ne olisivat kaikkein kivuttomimmin toteutettavissa. Uhkakuvien lietsomisella on myös selvä negatiivinen vaikutus talouteen. Maailma muuttuu ja globaalissa taloudessa muutokset ovat entistä nopeampia. Perinteinen tapa pyrkiä konsensukseen ei vastaa vaatimuksia, joita globaali talous asettaa pienelle avoimelle taloudelle. Päätöksiä olisi pystyttävä tekemään huomattavasti nopeammin. Suomen päätöksentekojärjestelmä on remontoitava, jotta tässä maassa voidaan tehdä rakenteellisia uudistuksia. Työmarkkinajärjestöjen roolia on pienennettävä merkittävästi. On siirryttävä kolmikannasta ja konsensuksesta parlamentaariseen päätöksentekoon, jossa enemmistöhallitukset tekevät ratkaisut. Rakenneuudistus etenee kuin etana Rakenneuudistuspaketin toimenpiteisiin kuuluu työmarkkinoiden dynamiikkaa lisääviä uudistuksia. Myös kuntien tehtäviä aiotaan vähentää. Uudistukset eivät vaikuta kansantalouteen tällä ennustejaksolla, vaan vaikutuksia odotetaan pidemmällä aikavälillä. Kuntien tehtävien vähentäminen on rakenneuudistuspaketin nopeimmin vaikuttavia toimenpiteitä, vaikka se vaatiikin lakimuutoksia. Julkisten palveluiden tuottavuuden kasvu edellyttää pitkäjänteistä kehittämistä, muuten tuottavuuden kasvua tavoiteltaessa päädytään lähinnä heikentämään palveluiden laatua. Työurien pidentäminen alusta, keskeltä ja lopusta vaatii myös lakimuutoksia eikä vaikutuksia ole heti odotettavissa. Hallitus tavoittelee paketillaan myös rakenteellisen työttömyyden vähentämistä ja talouden tuotantopotentiaalin kasvattamista. Hallitus kaavailee välineeksi markkinoiden tehostamista sekä sääntelyn ja tukien karsimista. Jos näillä keinoilla tahdotaan saada aikaan toivottu vaikutus, täytyy uudistusten olla tuntuvia. Toivottavasti niitä saadaan aikaan. Eläkeiän noston kanssa on viivytelty jo aivan liian kauan eikä asiasta linjata edelleenkään, koska asia käsitellään eläkeuudistuksen yhteydessä. Työryhmätyö on parhaillaan käynnissä, päätöksiä on odotettavissa lähivuosina ja ne astuvat voimaan Aiempien eläkeuudistusten tapaan tälläkin kertaa käytetään siirtymäaikoja, jotka johtavat siihen, että varsinaisesti muutoksia alkaa tapahtua vasta reilusti vuoden 2017 jälkeen. 3

4 KANSAINVÄLINEN TALOUS Maailmantalous hapuilevassa kasvussa Maailmantalouden suhdannekierron pohja saavutettiin kevään aikana. Yhdysvaltojen kasvu vauhdittui toisella vuosineljänneksellä, ja Kiinan käynnistämät toimet talouskasvun tukemiseksi kiihdyttivät nopeasti Kiinan tuotannon kasvua. Euroalueen talous kääntyi kasvuun. Myös monissa euroalueen kriisimaissa koettiin kasvua toisella neljänneksellä. Kasvun käynnistyminen on heijastunut myös lyhyen aikavälin talousluottamukseen, joka on parantunut laajasti euroalueella. Euromaat tarvitsevat kipeästi talouskasvua Saksan vaalien jälkeen euroalueella joudutaan selvittämään useita ongelmia. Kreikan velkasopeutus, Portugalin valtiontalouden alijäämät, Slovenian pankkikriisi ja Kyproksen talouskriisi vaativat eurojohtajien huomiota. Jokaisen maan poliittiset johtajat tarvitsevat kuitenkin kipeästi talouskasvua, joten pienten euromaiden ongelmien ei anneta häiritä talouskasvulle välttämätöntä vakautta. Euroalueen talous kasvaa ensi vuonna 1,4 prosenttia. Kasvu ulottuu myös Etelä-Eurooppaan, jollei Italian ja Espanjan pankkisektoreilta tule kasvua tyrehdyttäviä uutisia. Suurten jäsenmaiden poliittiset ongelmat ja eurooppalaisen pankkisektorin haastava tilanne ovat kuitenkin myös jatkossa vakava uhka talouskasvulle. Ensi vuoden ajan edellä mainitut uhkat pysyvät kuitenkin joko hallinnassa tai ne eivät ainakaan välity koko euroalueen tasolle. Etelä-Euroopan pankit joutuvat ongelmiensa takia sopeuttamaan taseitaan ja pienentämään riskejään, mikä rajoittaa erityisesti pk-yritysten investointien kasvua Etelä-Euroopassa. Pääomien virtaaminen takaisin Etelä-Eurooppaan ja ennen kaikkea pois dollarimääräisistä velkakirjoista vahvistaa lyhyellä aikavälillä euroa. Ensi vuoden puolella Euroopan keskuspankin Yhdysvaltojen keskuspankkia keveämpi rahapolitiikka heikentää kuitenkin euroa maltillisesti. Yhdysvaltojen keskuspankki ajaa alas velkakirjojen osto-ohjelmansa, vaikkakin odotettua hitaammin. Saksa ei ole euroalueen talouskasvun veturi Saksan talous on kasvanut odotettua heikommin, mikä johtuu pääasiassa nettoviennin heikosta kehityksestä. Toisaalta myös teollisuuden investoinnit ovat olleet vähäisiä, mikä on heikentänyt Suomen vientimahdollisuuksia. Tänä vuonna Saksan talouskasvu jää 0,8 prosenttiin. Ensi vuonna Saksa saa kohtuudella kiinni maailmantalouden nousevista virtauksista ja talouskasvu kiihtyy kahteen prosenttiin. Kotimainen kysyntä pysyy kuitenkin edelleen heikkona. Kasvu voimistuu Suomen naapurimaissa Myös Ruotsissa talouskasvu on hidastunut selvästi alkuvuonna. Kun loppuvuoden odotetaan olevan hieman parempi, on tämän vuoden kasvu 1 prosentti. Ensi vuonna myös Ruotsin talous ottaa kiinni maailmantalouden kasvusta ja pääsee 2 prosentin kasvulukemiin. Erityisen riskitekijän Ruotsin talouskasvulle muodostaa keskuspankin rahapolitiikka, joka ylikorostaa makrovakautta. Politiikka on jo haitannut talouskasvua vahvistuneen valuutan ja vähenevän viennin kautta. Venäjän talouskasvu on alkuvuonna ollut merkittävästi heikompaa kuin odotettiin. Heikon taloudellisen kehityksen taustalla on ennemminkin eurokriisin vaikutusten laajeneminen myös Venäjälle kuin öljyn hinnan vaihtelut. Öljyn vakaa hintakehitys ei ole erityisesti tukenutkaan kasvua. Yksityinen kulutus on pitänyt kasvua yllä. Tuonnin ja erityisesti investointien huono kehitys tietää huonoa myös Suomen viennille. Heikon talouskehityksen kääntämiseksi Venäjän taloutta on elvytetty muun muassa julkisia investointeja lisäämällä ja yritysrahoituksen saatavuutta parantamalla. Tänä vuonna talous kasvaa Venäjällä 1,5 prosenttia ja ensi vuonna elvytystoimenpiteiden ja korkeamman öljyn hinnan kannustamana 4 prosenttia. Asuntomarkkinat kasvun lähteenä Yhdysvalloissa Asuntojen hinnat ovat Yhdysvalloissa kääntyneet nousuun. Samaan aikaan myymättömien asuntojen määrä on kutistunut selvästi normaalitilannetta pienemmäksi. Tämän seurauksena asuntorakentaminen tulee kasvamaan tulevan vuoden kuluessa merkittävästi. Vilkastuva asuntokauppa ja asuntojen hintojen nousu lisäävät omalta osaltaan myös kotitalouksien kulutusha- Bruttokansantuotteen vuosimuutos e 2014e Euroalue 3,0 0,4-4,4 2,0 1,5-0,6-0,2 1,4 Saksa 3,3 1,1-5,1 4,0 3,3 0,7 0,8 2,0 Ruotsi 3,3-0,6-5,0 6,6 3,7 0,7 1,0 2,0 USA 1,8-0,3-2,8 2,5 1,8 2,8 1,7 2,5 Venäjä 8,5 5,2-7,8 4,5 4,3 3,4 1,5 4,0 Kiina 14,2 9,6 9,2 10,4 9,3 7,8 7,5 7,0 Maailma 4,0 1,4-2,2 4,0 2,8 2,9 2,7 3,9 Lähde: IMF, ennuste PTT 4

5 lukkuutta. Säästämisaste pienenee, mutta se ei ole huolestuttavaa talouden kasvun kannalta, koska kotitalouksien velkaantuminen kokonaisuudessaan kuitenkin edelleen pienenee. Osavaltiot eivät enää supista toimintaansa, mutta liittovaltion poliittisen umpisolmun seurauksena juustohöylä pienentää julkista kulutusta. Juustohöylä ei ole järkevä tapa sopeuttaa julkista taloutta, mutta paranevassa suhdanteessa menetelmän ongelmat eivät realisoidu välittömästi. Yhdysvaltojen ensi vuoden kasvu on paljolti kiinni yritysten investoinneista. Kysyntätilanne paranee ja rahoituksen saatavuuskaan ei ole investointien este. Investoinnit kasvavat, mutta ainoastaan varovaisesti ottaen huomioon kysyntätilanteen paraneminen. Yritysten lyhyen aikavälin kannattavuuteen keskittyvät palkkiojärjestelmät ovat maltillisen kasvun keskeinen syy. Järjestelmät eivät kannusta yritysjohtoa ottamaan riskiä ja investoimaan uuteen teknologiaan. Öljyn hinta pysyy vakaana Yhdysvaltojen taloutta tukee myös liuskekaasun ja -öljyn kasvava merkitys taloudessa. Se vähentää Yhdysvaltojen energian tuontia ja laskee energian hintaa, mutta samanaikaisesti myös lisää kansantalouden tulonmuodostusta. Kaasun hinnanlasku jää kuitenkin Yhdysvaltain kotimarkkinailmiöksi lyhyellä aikavälillä, koska Yhdysvallat vie nesteytettyä kaasua ainoastaan vähäisiä määriä. Öljyn hintataso määräytyy edelleen maailmantalouden yleisen kehityksen, Lähi-idän kriisien ja Saudi-Arabian tarjonnan sääntelyn perusteella. Koska Lähi-idän epävakaan tilanteen ennustetaan edelleen jatkuvan nykyisen kaltaisena ja maailmantalouden kasvun kiihtyvän ensi vuonna, öljyn keskihinta on ensi vuonna Saudi-Arabian määrittämän dollarin hintahaarukan yläpäässä. Korot kääntyvät nopeaan kasvuun Pitkät korot kääntyivät nousuun sen jälkeen, kun Yhdysvaltojen keskuspankki ilmoitti valmistautuvansa vähentämään asteittain velkapapereiden ostoja. Yhdysvaltojen korkojen nousun seurauksena pääomat alkoivat virrata pois vaihtotaseeltaan alijäämäisten kehittyvien maiden velkakirjoista. Pääomat virtasivat osakemarkkinoille ja erityisesti väliaikaisesti vakautuneen euroalueen suuriin kriisimaihin. Saksan korot puolestaan seurasivat Yhdysvaltojen korkokehitystä ja kääntyivät selvään nousuun. Korot ovat jatkossakin kasvussa turvasatamissa, ja rahoitusmarkkinoiden ylireagointitaipumuksen seurauksena korkojen nousu voi olla yleisesti ennakoitua nopeampaa. Yhdysvaltojen keskuspankin päätös viivästyttää rahapolitiikan kiristämistä ei merkittävällä tavalla vaikuta ensi vuoden korkokehitykseen. Kiinan talous otti aikalisän Kiinan talouskasvun hidastuminen jäi väliaikaiseksi, koska Kiinan hallitus ryhtyi lyhyen aikavälin kasvua tukeviin toimenpiteisiin, joiden seurauksena investointien kasvu jälleen nopeutui. Kiinan hallituksen kannalta on olennaista pitää talouskasvu riittävän nopeana, jotta työttömyys ei kasva. Uuden hallituksen voikin olettaa pitävän talouskasvun lyhyellä aikavälillä noin seitsemässä prosentissa. Pitkällä aikavälillä investointien liian suuri osuus kasvusta heikentää Kiinan hallituksen mahdollisuuksia kontrolloida talouskasvua. Tänä ja ensi vuonna tilanne on kuitenkin vielä yksinvaltaisen Kiinan kommunistisen puolueen hallinnassa. 5

6 Espanja tienhaarassa Espanjan poliittinen kenttä on suhteellisen vakaa, ja vaalien jälkeen maassa pystytään muodostamaan vakaita enemmistöhallituksia. Myös taloudessa on valopilkkuja. Viennin osuus BKT:sta on kasvanut euroajan alun noin 25 prosentista jo noin 35 prosenttiin. Osuuden kasvun taustalla on BKT:n supistumisen lisäksi viennin kasvu. Espanjan vientiteollisuus on palkkojen laskun ja tuotannon tehostamisen seurauksena hyvin kilpailukykyinen. Espanjan talouden tämänkertainen pohjakosketus nähtiin todennäköisesti kevään aikana. Kilpailukykyisen vientisektorin avulla Espanjan vaihtotase on ylijäämäinen eli maa ei enää velkaannu ulkomaille. Vaihtotaseen ylijäämän taustalla on toinen puoli Espanjasta. Kotimainen kysyntä on romahtanut, jonka seurauksena tuonti on pienentynyt. Kotimarkkinat eivät vedä, joten teollisuustuotanto on viennin imusta huolimatta pienentynyt. Samoin työttömyys on lisääntynyt ja asuntojen hinnat jatkavat edelleen laskuaan. Pitkään jatkunut kriisi on ajanut kotitaloudet ahdinkoon. Kotimarkkinoiden ongelmien seurauksena pankkisektorin ongelmat ovat valtavat. Pankkeja on jouduttu pääomittamaan julkisella rahalla, mikä uhkaa syöstä valtion velan hallitsemattoman suureksi. Suuret alueelliset tulonsiirrot ovat kasvattaneet separatististen liikkeiden suosioita erityisesti Kataloniassa. Espanja onkin tullut tienhaaraan, jossa valittu suunta määrittää koko euroalueen tulevaisuuden. Kaikkein suurin uhka Espanjan tulevaisuudelle on tärkeimmän yhteiskuntasopimuksen rapautuminen valtaa pitävien vanhempien ikäluokkien yrittäessä selviytyä syvästä kriisistä. Työmarkkinoiden kurjuutta on jaettu hyvin epätasapuolisesti ja erityisesti nuoria syrjivällä tavalla. Nuorten vastaus työmarkkinoiden kahtiajakoon on ollut maastapako. Nuorten maastamuutolla on monia haitallisia seurauksia. Ensinnäkin tuottavuuskehitys hidastuu, koska yhä harvempi koulutettu nuori on tuomassa uutta tietotaitoa espanjalaisen yhteiskunnan käyttöön. Toisekseen työvoiman pienenevä määrä asettaa sosiaaliturvajärjestelmän suuren haasteen eteen, kun uusia nuoria maksajia on alati vähemmän edunsaajiin verrattuna. Espanjalaiset yritykset ovat löytäneet kansainvälisen menestyksen reseptin. Espanjan talouden ongelmat ovat kuitenkin paljon syvemmällä yhteiskunnan toiminnassa. Ilman perusteellista remonttia yhteiskunnan rakenteissa Espanjasta tulee EU:n työvoimareservi, joka paikkaa menestyneimpien maiden työvoiman puutetta. Tässä vaihtoehdossa myös koko yhteisvaluutta on uhattuna. KOTIMAINEN TUOTANTO Suomi saa maailmantalouden kasvusta kiinni Suomi on viime vuosina menettänyt kilpailukykyään palkkatason noustessa kilpailijamaita nopeammin. Suomi ei kuitenkaan ole menettänyt kykyään saada maailmantalouden kasvusta kiinni, kunhan kasvu alkaa. Suomen tuotannon nykyiset ongelmat ovat pääasiassa seurausta heikosta kansainvälisestä suhdanteesta ja yksittäisten alojen pahoista ongelmista. Tuotannon pohjakosketus saavutettiin tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Toisella neljänneksellä talous oli jo hienoisessa kasvussa. Viime vuoden lopun ja alkuvuoden tuotannon laskun jäljiltä BKT supistuu 0,3 prosenttia viime vuodesta. Ensi vuonna tuotanto kasvaa 2,3 prosenttia. Kansainvälinen suhdannenousu vetää vientiä ja sen vanavedessä yksityisiä investointeja. Matalista palkankorotuksista huolimatta myös kulutus on hienoisessa kasvussa. Julkinen kulutus ja julkiset investoinnit sen sijaan hidastavat talouskasvua. Vienti toipuu tuontia nopeammin Suomen vientikehityksessä ei ole ollut erityisemmin kehumista alkuvuoden osalta. Vienti on ollut hienoisessa laskussa. Ensi vuonna maailmantalouden tilan parantuessa myös Suomen vienti kääntyy noin 4 prosentin kasvuun ja kasvu on nopeampaa kuin tuonnin toipuminen. Suomen talous saakin hyvää vetoa maailmantalouden kasvusta. Itse asiassa nettovienti on selvästi positiivinen jo tänä vuonna. Ulkomaankaupan positiivinen vaikutus tuotantoon tulee siitä, että tuonti vähenee. Suomen viennin kilpailukyky on ollut huolen aiheena jo jonkin aikaa. Tämän syksyn palkkaratkaisu sekä yhteisöveron muutos ovat positiivisia asioita kilpailukyvyn kannalta, mutta niillä ei saada ihmeitä aikaan. Kilpailukyvyn muu- 6 Tyhjentyneet varastot alkavat täyttyä Merkittävä tekijä talouskasvun kannalta on myös varastojen muutos. Laskusuhdanteessa yritykset pienentävät varastojaan, mikä on näkynyt viime ja tänä vuonna. Varastojen muutoksen vaikutus BKT:n kasvuun on ollut prosentin luokkaa kumpanakin vuonna. Talouden rakennemuutoksen seurauksena osa varastojen pienenemisestä on luultavasti pysyvää, mutta siitä huolimatta ensi vuonna varastojen täyttämisellä on merkittävä vaikutus talouskasvuun.

7 tokseen vaikuttaa myös kilpailijamaiden tilanne. Heikko taloustilanne on hidastanut palkkojen nousua myös muissa maissa. Erityisesti euroalueen kriisimaat ovat parantaneet kilpailukykyään matalalla palkkatasolla. Myös Saksassa palkat ovat aina valmiina joustamaan tarvittaessa alaspäin. Investointivetoinen vienti toipuu Talouskasvu yleensä ja erityisesti investoinnit ovat olleet erittäin heikkoja Suomen tärkeimmissä vientimaissa Ruotsissa, Venäjällä ja Saksassa. Tämä on ollut myrkkyä Suomen metalliteollisuudelle. Edelleen alhainen korkotaso ja kasvava kysyntä saavat kuitenkin investoinnit maailmalla kasvuun. Suomen vientiteollisuus saa tästä kasvusta kiinni. Myös hyödykkeiden tuonti on laskenut viennin heikon tilanteen takia. Tavaratuonnin alkuvuoden lukemat johtuvat osittain Kiinan tuonnin merkittävästä laskusta. Kiinasta tuodaan paljon muun muassa koneiden ja laitteiden osia, joiden tuonnin ja viennin voidaan odottaa laskevan pysyvästi Suomen talouden rakenteellisen muutoksen edetessä. Toisaalta myös tavarakulutus on vähentynyt, mikä osittain selittää heikkoja tuontilukuja. Investoinneissa käänne parempaan ensi vuonna Talouden kääntymisestä parempaan on havaittavissa merkkejä, mutta positiiviset signaalit eivät näy yhtenäisesti yritysten investointihalukkuudessa. Haastava kilpailutilanne ja epävarmat kysyntänäkymät ovat siirtäneet yritysten investointipäätöksiä. Investoinnit laskevat vuonna 2013 yhteensä 2,7 prosenttia. Teollisuuden investoinneissa ei laajassa mittakaavassa näy vielä kasvupyrähdystä, vaikka talous näyttää kääntyvän kasvuun. Merkkejä paremmasta on kuitenkin havaittavissa. Investointien ennakoidaan kääntyvään nousuun vuonna 2014 ja kasvavan yhteensä 2,3 %. Yksittäisillä toimialoilla investointitahti on pysynyt epävarmuudesta huolimatta hyvänä. Erityisesti kone- ja laiteinvestointeja tekevässä metalliteollisuudessa uskoa parempaan huomiseen on riittänyt. Myös metsäteollisuus on palaamassa kohti normaalia investointitasoaan. Rakentamisen puolella investoinnit ovat sen sijaan laahanneet. Kaupan investointeja on hidastanut vaimentunut kulutuskysyntä sekä alan kohtaama kilpailu verkkokaupan yleistymisen myötä. Rahoitus pk-yritysten investointien esteenä Lainansaanti aiheuttaa erityisesti pk-yrityksille esteitä investointien toteuttamiselle, vaikka investointihalukkuutta olisikin. Pankit vaativat epävarmassa taloustilanteessa en- Kauppatase ylijäämäiseksi Tuonnin väheneminen nostaa tänä vuonna kauppataseen ylijäämäiseksi. Ensi vuonna viennin kasvu lisää ylijäämää hieman edelleen. Myös vaihtotaseen alijäämä alkaa supistua kauppataseen perässä. Vuonna 2014 vaihtotase on kutakuinkin tasapainossa. Viime vuonna vaihto- ja kauppataseen ero repesi tavallista suuremmaksi. Eron kasvu johtui lähinnä palveluiden tuonnin nopeasta kasvusta. Ennustevuosina vaihto- ja kauppataseen ero pienenee jonkin verran uudelleen. 7

8 Palkkaratkaisu toi paikallisen sopimisen Työmarkkinajärjestöt pääsivät näennäisen nopeasti sopuun työllisyys- ja kasvusopimuksesta. Sovittuja palkankorotuksia voi luonnehtia äärimmäisen maltillisiksi. Liitto- ja toimialakohtainen sopiminen olisi johtanut todennäköisesti huomattavasti korkeampiin korotuksiin monilla aloilla. On selvää, ettei julkisella sektorilla tulla näkemään yleiskorotusta suurempia palkankorotuksia niihin julkisella sektorilla ei yksinkertaisesti ole varaa. Tätä kuvastaa kunta-alan neuvotteluissa käyty ankara kädenvääntö ensi vuodelle sovitun 20 euron kuukausikorotuksen toteutumisesta. Liittokohtaisella kierroksella kunta-alan työntekijöille olisi tuskin ollut luvassa yhtään enempää. Nyt solmittua työllisyys- ja kasvusopimusta voi siten pitää leimallisesti julkisen sektorin sopimuksena. Ennustetun talouskasvun toteutuessa on kuitenkin selvää, etteivät menestyvien vientiyritysten palkankorotukset tule jäämään sopimuksen määrittelemälle tasolle. Sopimus tulee määrittämään vähimmäistason korotuksille. Kannattavuudeltaan hyvissä yrityksissä, joissa palkanmaksuvaraa on keskimääräistä enemmän, tullaan tekemään huomattavasti sopimustasoa korkeampia palkankorotuksia. Palkkojen määräytyminen tuleekin tapahtumaan sopimuskaudella entistä enemmän yritystasolla. Yrityskohtainen sopiminen johtaa eriytyvään palkkakehitykseen alojen sisällä. Tämä on selvä siirtymä sekä perinteisestä tupo-mallista että ala- ja liittokohtaisista sopimuksista elinkeinoelämän tavoitteleman paikallisen ja henkilökohtaisen sopimisen mallin suuntaan. Nyt solmittu sopimus yhtäältä laskee julkisen sektorin menopaineita ja toisaalta tarjoaa huonosti kannattaville yrityksille mahdollisuuden paikata puutteita kilpailukyvyssään. Sopimus hyödyttää yrityksiä, joiden kannattavuus on tällä hetkellä heikko. Edellä mainitun kaltaiset yritykset olisivat entisestään hävinneet kilpailukykyään tilanteessa, jossa palkkaratkaisut olisi tehty liittokohtaisina. Tässä mielessä sopimuksella on positiivisia vaikutuksia yritysten kilpailukyvyn ja työllisyyden kannalta. On myös todennäköistä, että sopimus tarjoaa työnantajapuolelle mallin, jonka pohjalta palkkaneuvotteluja tullaan käymään tulevaisuudessa. Jos tupo-aika jää näin taakse, joutuu myös eduskunta omaksumaan entistä vahvemman roolin työmarkkinajärjestelmän uudistuksissa. Tässä suhteessa kyse on tervetulleesta demokratian ja parlamentarismin vahvistumisesta. tistä hanakammin vakuuksia lainoille. Samaan aikaan rahoitukseen kohdistuvat sääntelytoimet heijastuvat suoraan yritysrahoitukseen. Viimeisimpien barometritietojen perusteella yritykset hakevat rahoitusta investointien lisäksi entistä enemmän käyttöpääomaksi. Onneksi teollisuudessa on havaittavissa myös laajennusinvestointeja. Talonrakentamisessa suvantovaihe Rakentamisen investoinneissa mennään huolestuttavaa vauhtia alaspäin. Asuntojen uudistuotannon aloitukset olivat poikkeuksellisen matalalla vuoden 2013 toisella neljänneksellä, joka tyypillisesti on vuoden vilkkain ajankohta. Selvästi laskeneet aloitukset heijastuvat vuoden 2014 tuotannon volyymeihin. Alkuvuoden hyvin menneessä korjausrakentamisessakin näyttää aiempaa heikommalta. Korjausrakentamisen kasvutrendissäkin saattaa olla notkahdus vuoden toisella puoliskolla. Taustalla on säästöpaineiden myötä hiljentynyt kysyntä. Notkahdukseen voi osaltaan vaikuttaa hallituksen peruskorjausavustuksen alkaminen vuoden 2014 alusta. Urakoita saatetaan siirtää suoraan ensi vuoden alkuun, jotta valtionavustus saadaan hyödynnettyä. Muun talonrakentamisen osalta tilanne on vielä asuntorakentamistakin huonompi. Liike- ja toimitilojen rakentaminen supistuu tilojen vajaakäytön sekä vaimeiden kysyntänäkymien seurauksena. Teollisuus- ja varastorakentamisen puolella tilanne ei ole aivan yhtä synkkä. Kaiken kaikkiaan talonrakentaminen supistuu vuonna Sekä asuinrakentaminen että muu talonrakentaminen kääntyvät kuitenkin varovaiseen kasvuun vuonna TYÖ JA KULUTUS Palkkaratkaisu auttaa työllisyyttä mutta heikentää kulutusta Työmarkkinajärjestöt sopivat historiallisen alhaisista palkkojen sopimuskorotuksista vuosille 2014 ja Sopimuskorotukset nostavat palkkoja vain noin puoli prosenttia kumpanakin vuonna. Palkat nousevat kuitenkin sopimuskorotuksia enemmän, sillä yritys- ja työntekijäkohtaiset korotukset nostavat palkkoja. Alhaiset sopimuskorotukset ovat omiaan kasvattamaan palkkaliukumia, varsinkin kun taloustilanne jonkin verran paranee. Yrityksissä, joiden tilanne on hyvä, palkat nousevat sopimuksia enemmän. Palkkaliukumat ovat viime vuosina olleet hyvin pieniä, vain noin puoli prosenttia. Normaalisti 2000-luvulla palkkaliukumat ovat kuitenkin olleet 1-1,5 prosenttia ja ensi vuonna palkkaliukumat nostavatkin palkkoja yli prosentin. Alhaisilla palkankorotuksilla on positiivinen vaikutus vientisektorin kilpailukykyyn ja yritysten kannattavuuteen. Sillä on kuitenkin myös negatiivinen vaikutus kotitalouksien ostovoimaan ja kulutukseen. Kunnat ja teollisuus vähentävät väkeä Työmarkkinauutisointia ovat hallinneet suuret irtisanomiset ja lomautukset, mutta viime vuoden tuotannon laskuun nähden työllisyystilanne on säilynyt yllättävänkin hyvänä. Teollisuuden työpaikat ovat toki vähentyneet joka vuosi finanssikriisin jälkeen ja lasku jatkuu myös tänä vuonna. 8

9 Työllisyyttä ovat vielä viime vuoteen asti ylläpitäneet julkisen sektorin työpaikat. Julkisen sektorin työpaikkakehityksessä on kuitenkin tapahtunut selkeä käänne. Kuntien tiukka taloustilanne alkaa näkyä myös työllisyydessä. Kunnat vähentävät työpaikkoja sekä eläköitymisen että irtisanomisten ja lomautusten avulla. Kunnat jarruttavat menojensa kasvua myös ensi vuonna ja rakenneuudistukset yrittävät laihduttaa kuntia myös tulevinakin vuosina. Odotukset uusista työpaikoista nojaavat yksityiseen sektoriin. Vientikysynnän elpyminen ja kilpailukyvyn paraneminen pysäyttävät teollisuuden työpaikkakadon. Tehty palkkaratkaisu näkyy lähinnä siten, että se estää työpaikkojen lisähäviämisen. Työpaikkojen kasvu tulee palveluista. Työvoiman väheneminen on hidastanut työttömyyden kasvua Työllisten määrän käännyttyä laskuun myös työvoiman tarjonta on vähentynyt. Tämä on pitänyt työttömyysasteen nousun maltillisena. Osittain työvoiman määrän väheneminen ja työttömyysasteen yllättävä lasku kesällä ovat kuitenkin seurausta poikkeuksellisista ja tilapäisistä tekijöistä. Kesällä työpaikkoja on hävinnyt erityisesti elektroniikkateollisuudessa sekä pankki- ja vakuutusalalla. Tämä ei ole kuitenkaan heijastunut työttömyyden kasvuna, vaan työvoiman määrä on vähentynyt erityisesti vuotiaiden ikäluokassa. Syynä työvoiman vähenemiseen on todennäköisesti heinäkuussa tullut muutos lomautettujen kirjaamiseen työvoimatutkimuksessa ja juuri irtisanottujen pidättäytyminen aktiivisesta työnhausta, jolloin heidät lasketaan työvoiman ulkopuolelle, ei työttömiksi. Tämän seurauksena työvoimatutkimuksessa työttömyys on vähentynyt samaan aikaan kuin työministeriön tilastoissa työttömien määrä on kasvanut. Loppuvuoden ja ensi vuoden aikana tilapäisesti työvoiman ulkopuolelle kirjatut palaavat kuitenkin työvoimaan. Tälle vuodelle keskimääräisen työttömyysasteen ennakoidaan nousevan 8,2 prosenttiin ja kääntyvän jälleen laskuun keskimäärin 8 prosentin tasolle ensi vuonna talouden positiivisen käänteen seurauksena. Palkkaratkaisu pitää tulojen kasvun hitaana Ensi vuoden alhaisia sopimuskorotuksia kompensoivat viime vuosia suuremmat liukumat, joten ansiotaso nousee kumpanakin vuonna noin 2 prosenttia. Tämä on kuitenkin selvästi normaalia vähemmän. Nimellinen ansiotaso on noussut vähemmän vain vuonna Palkkasumma kasvaa kuitenkin ensi vuonna selvästi tätä vuotta enemmän. Työllisyyden prosentin lasku vähentää kotitalouksien ostovoimaa selvästi. Ensi vuonna työllisyyden hienoinen kasvu puolestaan lisää kotitalouksien tuloja. Muut kuin palkkatulot kasvattavat kotitalouksien tuloja Muut kuin palkkatulot kasvavat kotitalouksien osalta vuonna 2014 selvästi palkkoja enemmän. Yritysten tuloskunnon paraneminen lisää osaltaan myös kotitalouksien tuloja, sillä yrittäjä- ja omaisuustulot kasvavat. Korkojen nousu lisää myös jonkin verran kotitalouksien korkotuloja. Myös valtion veroratkaisut lisäävät kotitalouksien ostovoimaa ensi vuonna. Tuloverotukseen ensi vuonna tehtävä asteikkotarkistus keventää kotitalouksien verotaakkaa. Toisaalta välilliset verot, kuntien veronkorotukset ja eläkemaksujen korotukset syövät ostovoimaa. Verot ja korot kiihdyttävät inflaatiota ensi vuonna Ensi vuonna tehtävät alkoholi- ja virvoitusjuomaverojen sekä sähkö- ja polttoaineverojen korotukset lisäävät inflaatiota noin 0,6 prosenttia eli suurin piirtein saman verran kuin tämän vuoden arvonlisäveron korotus. Muuten hintojen nousuvahti on hidastunut selvästi viimeisten vuo sien vauhdista. Vuonna 2013 inflaatio on keskimäärin 1,5 %. Ensi vuonna inflaation ennakoidaan kuitenkin nopeutuvan keskimäärin 2 prosenttiin. 9

10 Tänä vuonna erityisesti ruoan hinta on nostanut inflaatiota, runsaan viiden prosentin nousullaan alkuvuonna. Myös reseptilääkkeiden kallistuminen on nostanut inflaatiota. Vastaavasti asumisen sekä energian hintojen kehitys on hidastanut inflaatiota. Asumisen hinnoissa tilanne on kuitenkin ollut viime vuosina kaksijakoinen. Omistusasujat ovat hyötyneet ennätysalhaisesta korkotasosta kun taas vuokrat ovat nousseet selvästi yleistä hintojen nousuvauhtia nopeammin. Vuonna 2014 inflaatioajurien roolit vaihtuvat päinvastaisiksi. Ruoan hinnannousu hidastuu selvästi yleisen hinnannousun tasolle ja asuminen puolestaan kallistuu nousevan korkotason myötä. Muutoin liikenteen hintoihin suuria nousupaineita ei ole veromuutosten lisäksi odotettavissa, koska raakaöljy kallistuu vain hieman. Kotitalouksilla on edelleen varaa kuluttaa Matalista palkankorotuksista huolimatta kotitalouksien kulutus ei pysähdy kokonaan. Tänä vuonna kotitalouksien käytettävissä olevat tulot hintojen nousun jälkeen hieman vähenevät. Ensi vuonna reaalinen ostovoima kasvaa työllisyystilanteen parantuessa, tosin vain vajaan prosentin. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ylittävät kuitenkin edelleen niiden kulutusmenot. Kotitalouksilla on siis varaa lisätä kulutustaan enemmän kuin tulot antaisivat myöten. Tänä vuonna yksityinen kulutus kasvaakin reaalisesti, mutta vain 0,4 %. Ensi vuonna kulutus kasvaa 1,5 %, kun käytettävissä olevien reaalitulojen kasvun lisäksi myös työttömyysriski pienenee. Ensi vuonna säästämisaste tippuu kuitenkin nollaan, joten kovin montaa vuotta kulutuksen kasvu ei voi enää ylittää tulojen kasvua. JULKINEN TALOUS Julkinen talous säästökuurilla Valtiontalous pysyy vankasti alijäämäisenä, vaikka talous kääntyy kasvuun. Tänä vuonna alijäämä on 6,6 miljardia euroa. Vuonna 2014 alijäämä pienenee hieman ja on 6,2 miljardia euroa. Näillä näkyminen julkisen sektorin velka ei kuitenkaan ylitä 60 prosentin rajaa. 10

11 Verotulot kasvavat tänä vuonna enemmän kuin viime vuonna, sillä vuoden 2013 alusta toteutettu arvonlisäveron nosto on kasvattanut verotuloja. Vuonna 2014 puolestaan talouden kasvu ja välillisten verojen korotukset kasvattavat verotuloja. Yhteisövero laskee kuitenkin 20 prosenttiin ensi vuonna, mikä leikkaa verotulojen kasvua. Palkkaratkaisun tueksi sovittiin tarkistuksista ansiotulojen verotukseen, joten verotulot kasvavat tätä vuotta vähemmän. Valtiontalouden yli 6 miljardin alijäämässä riittää töitä vielä tuleville vuosille. Noin kolmasosan alijäämästä hoitaa talouskasvu ja sen myötä kasvavat verotulot. Toimenpiteitäkin tarvitaan. Kolmasosa voitaisiin saada aikaan veronkorotuksilla. Viimeinen kolmasosa alijäämästä on kurottava umpeen menoleikkauksilla. Velka jää alle 60 prosentin rajan Alijäämäisyys johtaa siihen, että velkaa otetaan edelleen lisää. Julkisen talouden kokonaiskuva ei kuitenkaan ole niin synkkä kuin valtakunnassa vallitseva kriisitietoisuus antaa ymmärtää. Kun talous kääntyy kasvuun, verotulot kasvavat ennakoitua nopeammin. Verotulojen kasvu auttaa julkisen talouden tasapainottamisessa. Suomella on edelleen yksi vähävelkaisimmista julkisista talouksista, eikä tähän ole tulossa muutosta. Vuonna 2014 koko julkisen talouden velka EMU-kriteereillä mitattuna jää alle 60 prosentin. Tästä huolimatta velan bkt-suhde ei käänny laskuun tämän hallituksen aikana. Jos hallitus aikoo pitää kiinni tavoitteestaan kääntää velan kasvu, sopeutustoimia on jatkettava edelleen. Paraneva taloustilanne ei myöskään saa olla tekosyy uudistusten viivästyttämiseksi. Toimet julkisen talouden tasapainottamiseksi ja koko talouden rakenteiden uudistamiseksi ovat välttämättömiä ja hyväksi työllisyydelle, tuloille ja julkisille palveluille. Kuntataloudessa äkkijarrutus Toistuvat alijäämät rasittavat kuntataloutta jo siinä määrin, että tällä hetkellä on meneillään äkkijarrutus. Kunnat vähentävät henkilöstöään, karsivat palveluitaan ja lykkäävät investointejaan. Kunnallisveroihin on tulossa jatkossakin tuntuvia korotuksia. Viime vuosi oli käännekohta monen kunnan taloudessa. Vuonna 2012 vuosikate oli negatiivinen 91 kunnassa ja kertynyttä alijäämää oli 84 kunnan taseessa. Negatiivisen vuosikatteen kuntien määrä on kasvanut merkittävästi. Valtion tekemät säästötoimet kurittavat kuntataloutta. Kuntien valtionosuuksiin tehdyt leikkaukset johtavat siihen, että valtionosuudet jumittavat jotakuinkin entisellä tasolla. Kuntatalous pysyy edelleen alijäämäisenä. Vuonna 2013 kuntien tulot kasvavat menoja enemmän. Käynnistyvä talouskasvu ja veronkorotukset kasvattavat verotuloja edelleen vuonna Kuntatalouden alijäämä pienenee tänä ja ensi vuonna, koska kunnat säästävät. Menojen kasvua vuonna 2014 hillitsee myös maltillinen palkkaratkaisu. Kuntatalouden kuuri jatkuu Hallituksen linjaaman rakenneuudistuksen tavoitteena on kuntatalouden tasapaino. Kuntien tehtäviä karsitaan, jotta kustannukset vähenisivät miljardilla eurolla. Veron korotuksilla, tuottavuutta parantamalla ja muilla toimilla on tarkoitus saada kasaan toinen miljardi. Julkinen talous viritetty Nokia-aikaan Nokia on ollut Suomessa merkittävä yhteisöveron maksaja, koska se on ollut hyvin kannattava yritys. Nokian hyvät ajat ovat kuitenkin ohitse. Menetettyjen työpaikkojen tilalle syntyy uusia työpaikkoja pienempiin yrityksiin. Nämä yritykset ovat kuitenkin vähemmän kannattavia, joten yhteisöverotulot eivät palaa samalle tasolle, jolla ne aikoinaan olivat. Tämä tulisi ottaa huomioon, kun julkisen sektorin kokoa ja palveluvalikoimaa uudistetaan. 11

12 ALUETALOUS Uudet työpaikat syntyvät maakunnissa Globaalissa taloudessa tuotannon on oltava kilpailukykyistä ja uusimpaan teknologiaan nojaavaa. Syntyvä tuotanto nojaa kuitenkin alueelliseen osaamiseen ja perinteisiin. Investoinnit luovat positiivisia näkymiä koko aluetaloudelle. Perinteinen metalli- ja konepajateollisuus sekä elektroniikkateollisuus hakevat nyt uusia toimintamuotoja. Maakuntatasolla tarkasteltuna näkymät ovat tänä vuonna olleet positiivisimmat Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa ja Pohjois-Savossa. Pohjois-Pohjanmaalla alkuvuoden työllisyyskehitys on ollut yllättävän positiivinen Nokiasta huolimatta. Kielteisimpiä näkymät tämän vuoden työllisyyden suhteen ovat Satakunnassa, Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Keski-Suomessa ja Kainuussa. Vuoden 2014 aikana maailmantalouden elpyminen ja kulutuksen maltillinen kasvu näkyvät taitekohtana työllisyyskehityksessä useimmissa maakunnissa. Työllisyyskehitys erkanee maakunnista riippuen niin, että pahimpien rakennemuutoksien alueilla työpaikkoja edelleen häviää. Toisaalta alhaisen työllisyysasteen alueilla itäisessä Suomessa työpaikkojen väheneminen taittuu. Kasvukeskuksiin ja teollisille alueille ennakoidaan maltillista kasvua. Julkisen sektorin työpaikat vähenevät, mutta nämä vaikutukset kohdistuvat samalla voimakkuudella kaikkiin maakuntiin. Työllisyyden muutos 2012/I-II /I-II Koko maa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjanmaa Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Uusimaa Lappi Pohjois-Karjala Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Satakunta Pirkanmaa Ahvenanmaa Päijät-Häme Etelä-Karjala Kymenlaakso Keski-Suomi Kainuu -8% -6% -4% -2% 0% 2% 4% Lähde: Tilastokeskus Tekijät: Veera Holappa, Janne Huovari, Valtteri Härmälä, Signe Jauhiainen, Leena Kerkelä,Markus Lahtinen ja Sami Pakarinen Kuvioiden lähde Macrobond, ellei muuta lähdettä ole mainittu PTT julkaisee kansantalouden ennusteen lisäksi myös metsäsektorin ja maa- ja elintarviketalouden ennusteet. 34. vuosikerta Julkaisija: Pellervon taloustutkimus PTT Päätoimittaja: Pasi Holm Toimitussihteeri: Anneli Hopponen Painopaikka: Punamusta Oy ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Tilaushinta: 50 euroa/vuosikerta Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Santra-Mari Salonen/Pellervo-Seura Simonkatu 6, Helsinki puh. (09) faksi (09) Sähköposti: santra-mari.salonen@pellervo.fi

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu

Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Meri Obstbaum Suomen Pankki Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Euro ja talous 5/2018 18.12.2018 1 Euro ja talous 5/2018 Pääkirjoitus Ennuste 2018-2021 Kehikot Julkisen talouden arvio Työn tuottavuuden

Lisätiedot

HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018

HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 Talouden näkymät Hallituksen talousarvioesityksessä Suomen talouskasvun arvioidaan olevan tänä vuonna 2,9 prosenttia.

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Talvi 2017 Tiedotustilaisuus 19.12.2017 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 19.12.2017 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Noususuhdanne jatkuu tulevina vuosina. Maailmantaloudessa

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

ENNUSTEEN ARVIOINTIA

ENNUSTEEN ARVIOINTIA ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

JOHNNY ÅKERHOLM

JOHNNY ÅKERHOLM JOHNNY ÅKERHOLM 16.1.2018 Taantumasta kasvuun uudistuksia tarvitaan Suomen talouden elpyminen jatkui kansainvälisen talouden vanavedessä vuonna 2017, ja bruttokansantuote kasvoi runsaat 3 prosenttia. Kasvua

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Kevät 2019 Tiedotustilaisuus 4.4.2019 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 4.4.2019 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Nousukauden lopulla: Työllisyys on korkealla ja työttömyys

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Kevät 2018 Tiedotustilaisuus 13.4.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 13.4.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Kasvu jatkuu yli 2 prosentin vuosivauhdilla. Maailmantaloudessa

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Maailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019

Maailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019 Olli Rehn Suomen Pankki Maailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019 Teknologiateollisuuden hallitus 17.1.2019 17.1.2019 1 Maailmantalouden kasvu jatkuu, mutta ei niin vahvana kun vielä kesällä ennustettiin

Lisätiedot

Talouden näkymät vuosina

Talouden näkymät vuosina Talouden näkymät vuosina 211 213 Euro & talous 5/211 Pääjohtaja Erkki Liikanen Talouskasvu hidastuu Suomessa tuntuvasti 18 Talouden elpyminen pysähtyy Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko)

Lisätiedot

Suomen talous korkeasuhdanteessa

Suomen talous korkeasuhdanteessa Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Suomen talous korkeasuhdanteessa Euro & talous 3/2018 19.6.2018 1 E & t -julkaisu 3/2018 Pääkirjoitus Suhdanne-ennuste 2018 2020 Kehikot Ennusteen oletukset,

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Euro & talous 4/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 28.9.2017 Teemat Maailmantalouden ja euroalueen

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Syksyn 2013 talousennuste: Asteittaista elpymistä ulkoisista riskeistä huolimatta

Syksyn 2013 talousennuste: Asteittaista elpymistä ulkoisista riskeistä huolimatta EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel 5. marraskuuta 2013 Syksyn 2013 talousennuste: Asteittaista elpymistä ulkoisista riskeistä huolimatta Viime kuukausina on ollut näkyvissä rohkaisevia merkkejä

Lisätiedot

Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät

Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Esityksen runko 1. Suhdannetilanne 2. Pidemmän aikavälin kasvunäkymät

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Kevät 2017 28.4.2017 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 28.4.2017 Jukka Railavo Talousnäkymät Suomen talouskasvu jatkuu vakaana. Maailmantalouden kasvu nopeutumassa. Kasvun perusta

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Suomen talouden ennuste: hidastuvaa kasvua kansainvälisen epävarmuuden varjossa

Suomen talouden ennuste: hidastuvaa kasvua kansainvälisen epävarmuuden varjossa Meri Obstbaum Suomen Pankki Suomen talouden ennuste: hidastuvaa kasvua kansainvälisen epävarmuuden varjossa Euro ja talous -tiedotustilaisuus 11.6.2019 11.6.2019 1 Euro ja talous 3/2019 Pääkirjoitus Ennuste

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Talvi 2016 22.12.2016 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 22.12.2016 Jukka Railavo Talousnäkymät Suomen talous kasvaa, mutta hitaasti. Kotimainen kysyntä on kasvun ajuri, vienti

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Talouden näkymät 2010-2012 Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 BKT ja kysyntäerät Tavaroiden ja palveluiden vienti Kiinteät bruttoinvestoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus

Lisätiedot

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Syksy 2018 Tiedotustilaisuus 14.9.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 14.9.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Talous on nyt suhdanteen huipulla. Työllisyys on

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet

Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet Juha Kilponen Suomen Pankki Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet 18.12.2017 18.12.2017 Julkinen 1 Talouden yleiskuva Kasvu laajentunut vientiin, ja tuottavuuden kasvu

Lisätiedot

Suhdanne 2/2017. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2017. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2017 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 19.09.2017 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Vuosien 2017-2019 näkymät: tiivistelmä Euroalueen ja

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE

TALOUSENNUSTE TALOUSENNUSTE 2019 2020 10.4.2019 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Hannu Karhunen Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Elina Pylkkänen Heikki Taimio ENNUSTEEN KESKEISIÄ

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Kasvu jatkuu laajalla rintamalla PTT ennuste Kansantalous 2017 syksy

Kasvu jatkuu laajalla rintamalla PTT ennuste Kansantalous 2017 syksy Kasvu jatkuu laajalla rintamalla 26.9.217 PTT ennuste Kansantalous 217 syksy Kasvu jatkuu laajalla rintamalla Suomen talous on laaja-alaisessa kasvussa. Viennin kasvun taustalla kilpailukyvyn paraneminen

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Euro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät

Euro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät Euro & talous 1/211 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät Pääjohtaja 1 Aiheet Ajankohtaista tänään Maailmantalouden ennuste Suomen talouden näkymät vuosina 211-213 2 Ajankohtaista

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Talvi 2018 Tiedotustilaisuus 17.12.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 17.12.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Talouden korkeasuhdanne on taittumassa. Työllisyys

Lisätiedot

Euroopan ja Suomen talouden näkymät

Euroopan ja Suomen talouden näkymät Suomen Pankki Euroopan ja Suomen talouden näkymät 1 10 Maailmantalouden kasvu jatkuu, mutta aiempaa vaimeampana ei niin vahvana kun vielä kesällä ennustettiin ei niin laaja-alaisena kuin 2017( 2018) ei

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Hanna Freystätter Vanhempi neuvonantaja, Suomen Pankki Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Euro ja talous 1/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 30.3.2017 Julkinen 1 Teemat

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Tulo- ja kustannuskehitys

Tulo- ja kustannuskehitys Liite 1. Tulo- ja kustannuskehitys Talousneuvosto 19.8.2013 Jukka Pekkarinen Tukuseto asetettu vuosiksi 2013-2016 Toimikunnan määräaikaisraportoinnissa neljä painoaluetta: 1. Ostovoima (ansiot, hinnat,

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Suhdanne 1/2017. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2017. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2017 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2017 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Vuosien 2017-2019 näkymät: tiivistelmä Maailmantaloudessa on noususuhdanne. Euroalueenkin kasvu pysyy

Lisätiedot

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN TUNNETUT HAASTEET Talouden pitkittynyt lama Vientiteollisuuden vakavat vaikeudet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE

TALOUSENNUSTE TALOUSENNUSTE 2017 2018 4.4.2017 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Riikka Savolainen Heikki Taimio VALUUTTAKURSSIT

Lisätiedot

Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu

Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu 30.9.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin MAAILMANTALOUS

Lisätiedot

Talouden näkymät TUOTANNON KASVU KÄYNNISTYY VAIN VAIVOIN

Talouden näkymät TUOTANNON KASVU KÄYNNISTYY VAIN VAIVOIN 5 214 Talouden näkymät TUOTANNON KASVU KÄYNNISTYY VAIN VAIVOIN Suomen kokonaistuotannon kehitys jatkuu vuosina 214 216 vaatimattomana. Bruttokansantuote supistuu,2 % vuonna 214, ja vaikka tuotanto alkaa

Lisätiedot

Komissio ennustaa taloudelle nollakasvua vuosina

Komissio ennustaa taloudelle nollakasvua vuosina EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Komissio ennustaa taloudelle nollakasvua vuosina 2011 2013 Bryssel 10. marraskuuta 2011 EU:n talouden elpyminen on pysähtynyt. Voimakkaasti heikentynyt luottamus vaikuttaa

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Kesä 2019 Tiedotustilaisuus 17.6.2019 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 17.6.2019 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Talouden kasvu jää viime vuosia maltillisemmaksi.

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ. Aamukahvit 2012

OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ. Aamukahvit 2012 OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ Aamukahvit 2012 Talouskehitystä hallitsee finanssikriisi Useat maat ovat jo pitkään rahoittaneet julkista taloutta velalla. Velan määrässä on saavutettu katto. Kreikassa velkakatto

Lisätiedot

Missä mennään taloudessa? Talous tutuksi -koulutus Helsinki & Oulu

Missä mennään taloudessa? Talous tutuksi -koulutus Helsinki & Oulu Missä mennään taloudessa? Talous tutuksi -koulutus Helsinki & Oulu 18.9.2019 Olli Rehn Suomen Pankki Epävarmuus varjostaa maailmantalouden näkymiä Eurooppa - Brexit Lähi-itä - Saudi-Arabian öljyntuotanto

Lisätiedot

Talouskatsaus

Talouskatsaus Talouskatsaus 20.5.2019 Sisältö Kansainvälinen talous Maailmantalous 3 USA 4 Eurooppa 5 Kiina 6 Venäjä 7 Suomen talouden näkymät Graafi Ennakoivat suhdanneindikaattorit 8 BKT 9 Vienti 10 Investoinnit 11

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Ennuste vuosille (kesäkuu 2019)

Ennuste vuosille (kesäkuu 2019) ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2019 2021 (kesäkuu 2019) 11.6.2019 11:00 EURO & TALOUS 3/2019 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2019 2021 kesäkuussa 2019. Kesäkuu 2019 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen 10.10.2016 Maailmantalouden mannerlaatat törmäilevät Vienti ei vedä ja investointeja ei näy ekonomistit

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

Pellervon Päivä Talousennusteet mitä yritysjohto voi niistä oppia. Raija Volk Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT

Pellervon Päivä Talousennusteet mitä yritysjohto voi niistä oppia. Raija Volk Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Pellervon Päivä 2007 Talousennusteet mitä yritysjohto voi niistä oppia Raija Volk Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Talouden tila ja uhkat keskipitkällä aikavälillä Julkisen talouden liikkumavara

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Kesä 2017 Tiedotustilaisuus 21.6.2017 Talousnäkymät Video: Valtiovarainministeriö ennustaa riippumattomasti ja harhattomasti 2 Reaalitalouden ennuste 21.6.2017 Jukka Railavo, finanssineuvos

Lisätiedot

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2020 18.12.2017 11:00 EURO & TALOUS 5/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2020 joulukuussa 2017. Tässä esitetyt luvut voivat poiketa hieman

Lisätiedot

EK:n Talouskatsaus. Huhtikuu 2019

EK:n Talouskatsaus. Huhtikuu 2019 EK:n Talouskatsaus Huhtikuu 2019 Sisältö Kansainvälinen talous Maailmantalous 3 USA 4 Eurooppa 5 Kiina 6 Venäjä 7 Suomen talouden näkymät Graafi Ennakoivat suhdanneindikaattorit 8 BKT 9 Vienti 10 Investoinnit

Lisätiedot

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2021 18.12.2018 11:00 EURO & TALOUS 5/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2021. Joulukuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin,

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Suomen talouden näkymät 2017-2019 13.6.2017 Julkinen 1 Kansainvälisen talouden ympäristö kasvulle suotuisampi Suomen vientikysyntä vahvistuu maailman reaalitalouden

Lisätiedot

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015 Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen MAAILMAN JA SUOMEN TALOUS Halventuneet öljy ja euro vauhdittavat taloutta Rakennusteollisuus RT 5.5.2015 3 Euroalueen

Lisätiedot

Talouden näkymät : Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia

Talouden näkymät : Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia Talouden näkymät 2010-2012: Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia Euro & talous erikoisnumero 2/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Ennusteen yleiskuva 2 Edessä kasvun väliaikainen hidastuminen

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Maaliskuu 2017 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkuu hyvänä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Luento 11. Työllisyys ja finanssipolitiikka

Luento 11. Työllisyys ja finanssipolitiikka Luento 11 Työllisyys ja finanssipolitiikka Finanssipolitiikka ja suhdannevaihtelut Kokonaiskysynnässä voimakkaita suhdanneluonteisia vaihteluja kotimaisen kysynnän vaihtelujen ja erityisesti investointien

Lisätiedot

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa?

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa? Talouskatsaus missä tilassa maa makaa? Lapin EK-foorumi 26.5.2015 Rovaniemi Penna Urrila Aiheita: Maailmantalouden näkymät toukokuussa 2015 Miksi Suomen kituminen jatkuu? Julkisessa taloudessa iso urakka

Lisätiedot