Talous elpyy väliaikaisesti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talous elpyy väliaikaisesti"

Transkriptio

1 PTT-ennuste KANSANTALOUS 2/2013 ( ) Talous elpyy väliaikaisesti Suomen talouden supistuminen pysähtyi kevään aikana. Loppuvuoden kasvu on kuitenkin hapuilevaa ja koko vuoden tasolla talous supistuu 0,3 prosenttia. Ensi vuonna talouskasvu kiihtyy 2,3 prosenttiin paranevan maailmantalouden suhdanteen imussa. Suomen talous on kuitenkin kohtuullisesta ensi vuoden talouskasvusta huolimatta pienempi vuonna 2014 kuin se oli vuonna Maailmantalous kasvaa laajalla rintamalla. Yhdysvaltojen kasvun taustalla on ensi sijassa paraneva asuntomarkkinoiden tilanne. Euroalueen hajoamisen uhan poistuminen lisää yritysten investointeja ja rohkaisee eurooppalaisia kuluttamaan. Kiinassa hallitus kiihdyttää väliaikaisesti investointeja, jotta talouskasvu olisi hyvän työllisyyskehityksen edellyttämällä tasolla. Suomen vienti kasvaa paranevan kysynnän ja kustannuskurin ansiosta ensi vuonna enemmän kuin tuonti. Viennin kasvu saa kone- ja laiteinvestoinnit lisääntymään maltillisesti. Kuluttajien luottamusta tukee varovaisesti paraneva työllisyystilanne. Yksityisen kulutuksen kasvu on historiallisesti verrattuna hidasta, mutta nopeampaa kuin keskitetyn palkkaratkaisun pohjalta voisi päätellä. Menestyvissä yrityksissä palkankorotukset ovat yleistä tasoa selvästi korkeammat. Julkisen sektorin velkaantuminen jatkaa kasvuaan, mutta ei ylitä euroalueen 60 prosentin velkakriteeriä. Valtion velkaantumista hidastavat nopeutuvan talouskasvun lisäksi hyödykeverojen kiristäminen ja kuntien valtionosuuksien leikkaukset. Kuntien velkaantumisvauhtia vähentävät kunnallisverojen korotukset ja investointien karsiminen. Talouden väliaikainen elpyminen ei saa kuitenkaan olla tekosyy välttämättömien rakenteellisten uudistusten viivästyttämiselle. Maailmantaloudessa on monia piileviä riskejä ja eurokriisin loppunäytöstä ei ole vielä nähty. Euroalueen kriisienhallintamekanismit ovat edelleen vaillinaiset, ja Saksan rakenteellinen jähmettyminen uhkaa poistaa eurojunasta veturin. Suomen pitääkin edetä kaikilla rintamilla nopeasti, koska uusi talousmyrsky voi saapua maahan nopeasti. Parhaassa tapauksessa edessä on nopean talouskasvun vuosia, mutta aivan yhtä hyvin kasvu voi kadota jo ennen kuin se kunnolla pääsee vauhtiin. Lisätietoja: tutkimusjohtaja Markus Lahtinen p ekonomisti Janne Huovari p

2 TALOUS JA POLITIIKKA Päätösten viipyminen haittaa taloutta Maailmantalouden orastava kasvu voimistuu ensi vuonna. Kasvua on odotettavissa erityisesti Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Euroalueella kasvu ulottuu ainakin useimpiin kriisimaihin. Kotitalouksien ja pankkijärjestelmän ongelmat asettavat rajansa euroalueen ensi vuoden kasvulle. Normaalissa suhdannekierrossa ensi vuosi olisi alku useamman vuoden kasvulle. Tässä tilanteessa kaikki voi olla kuitenkin toisin, sillä maailmantalouden rakenteissa ja instituutioissa on paljon ongelmia. Maailman, euroalueen ja Suomen talousjärjestelmät ovat monin osin vanhentuneita ja kyvyttömiä vastaamaan globalisaation tuomiin haasteisiin. Globaalilla tasolla esimerkiksi pankkikriisien ehkäisy ja jälkihoito pitäisi hoitaa laajapohjaisella yhteistyöllä. Keskuspankit pystyvät ajoittain yhteistyöhön, mutta globaalit kriisienhallintamekanismit ovat vasta alkutekijöissään myös talouspolitiikan puolella. Nyt on aika tehdä päätöksiä euroalueella Eurokriisissä on edetty pienin askelin ilman selkeää visiota Euroopan tulevaisuudesta. Yhteisvaluutalle välttämättömiä instituutioita on hahmoteltu mutta suunnitelmat ovat alkutekijöissään. Esimerkiksi keskeisen pankkiunionin matka toimivaksi järjestelmäksi on vielä pitkä. Nykyisten kriisimaiden ja tulevaisuudessa talousongelmiin joutuvien maiden velkakehityksen hallinnasta ei ole vielä uskottavaa ratkaisua näköpiirissä. Varsinkaan suurten maiden ongelmia ei pystytä ratkaisemaan nykyisillä rakenteilla. Väliaikainen suhdannetilanteen paraneminen voi olla maailmantaloudelle petollista. Käänne parempaan voi lopulta johtaa puutteellisten instituutioiden takia aiempaa heikompaan tilanteeseen. Yhteistä maailmaa ja yhteistä Eurooppaa on perinteisesti rakennettu kriisien kautta. Väliaikaisesti helpottava kriisi voi jäädyttää välttämättömät uudistukset, koska tarvittavat uudistukset ovat suuria ja poliittisesti vaikeita. Jos näin käy, maailmantalouden tulevaisuus on myrskyisä. Erityisesti tämä koskee euroaluetta, jossa pahiten vahingoittuneet kansantaloudet eivät pysty ottamaan vastaan välitöntä uutta taantumaa. Eurokriisi ei ole ohi Eurokriisin seuraava näytös koskettaa pieniä talouksia. Tehtävälistalla ovat Kreikan velkasopeutus, Slovenian pankkikriisi, Portugalin alijäämätavoitteet ja Kyproksen horjuva talous. Euroalue pystyy nykyisillä järjestelmillä selviytymään tämän mittaluokan ongelmista. EKP:n ehdollinen mutta rajaton tuki ongelmamaille tukee selviytymistä. Talous kasvaa euroalueella ensi vuonna kohtuullisesti mutta kasvua ei pystytä ylläpitämään kovinkaan pitkään ilman perusteellista uudistumista. Uudistustarpeet liittyvät euroalueeseen itseensä, mutta monet ongelmat vaativat yksittäisiltä isoilta jäsenmailta uuden kurssin ottamista. Italian poliittinen järjestelmä ei nykyisellään kykene tekemään päätöksiä, joita maan kituva talouskasvu ja korkea velka edellyttävät. Espanjan työmarkkinat ajavat nuoret osaajat etsimään töitä muista maista. Saksan ongelmat eivät ole yhtä akuutteja. Saksan talousjärjestelmä ja poliittinen näköalattomuus ovat kuitenkin pahin uhka euroalueen kyvylle uudistua ja kasvaa pidemmällä aikavälillä. Keskeiset ennustemuuttujat vuosina e 2014e Mrd. euroa Määrän muutos, % Bruttokansantuote 192,5-0,8-0,3 2,3 Tuonti, tavarat ja palvelukset 79,8-1,0-2,0 2,5 Vienti, tavarat ja palvelukset 78,1-0,2 0,0 4,0 Kulutus 156,9 0,3 0,3 1,0 yksityinen 108,5 0,2 0,4 1,5 julkinen 48,3 0,6 0,1-0,2 Investoinnit 37,7-1,0-2,7 2,3 yksityiset 32,7-1,3-2,8 3,5 julkiset 5,0 0,9-2,0-5,0 Varaston muutos ja tilastovirhe 1-0,4-1,3-0,8 0,5 Inflaatio, kuluttajahintaindeksi, %-muutos 2,8 1,5 2,0 Ansiotaso, %-muutos 3,2 2,1 1,9 Työttömyysaste, % 7,7 8,2 8,0 Työllisyysaste 2, % 69,0 68,7 68,8 Yli/alijäämä, % BKT:seen Valtion -3,8-3,4-3,1 Kuntien -1,1-0,8-0,5 Koko julkisen sektorin -2,2-2,1-1,4 Vaihtotase, % BKT:een -1,8-0,8 0,1 e PTT:n ennuste 1 Kontribuutio BKT:n kasvuun, %-yksikköä 2 Työllisten osuus vuotiaista 2

3 Jähmettynyt Saksa Saksan taloutta ja työmarkkinoita on pidetty esimerkillisinä kasvun lähteinä. Saksassa suhdannevaihteluiden riskit on kuitenkin siirretty työntekijöiden kannettavaksi negatiivisten palkkaliukumien avulla. Saksa yrittää parantaa kilpailukykyä edelleen pelkästään kustannuskurin avulla. Samalla se laiminlyö kulutuksen sekä kasvun kannalta välttämättömät uudistukset ja investoinnit. Dynaaminen ja aidosti kasvamaan pystyvä talous tarvitsee uudistumiseen kykenevät työmarkkinat, ei pelkästään palkkajoustoja. Vahva vientimarkkinoiden korostaminen kotimaisen kysynnän kustannuksella ja jatkuva taipumus säästää pitävät talouden kyllä vakaana, mutta samalla ne tukahduttavat potentiaalisia kasvumahdollisuuksia. Tämä ei myöskään millään tavalla vahvista jo ennestään maltillisten saksalaiskuluttajien asemaa. Saksan järjestelmä palkkajoustoineen ei päästä talouskasvua täysin romahtamaan, mutta se ei myöskään sellaisenaan tuota tarpeeksi kasvua. Näillä eväillä Saksa ei pysty toimimaan euroalueen talouskasvun veturina. Suomen päätöksentekokykyä parannettava Maailmantalouden ja euroalueen rakenteelliset haasteet korostavat, että on tärkeää ratkaista Suomen omat päätöksenteko-ongelmat. Luottamus taloustilanteen paranemiseen on ollut erityisen heikkoa Suomessa. Kriisitietoisuus on saanut hallituksen ryhtymään toimiin ja päättämään suuntaviivoista, joilla Suomen julkisen talouden kestävyysvaje korjataan. Hallitus on toiminut oikein ja tarttunut vaikeisiin päätöksiin. Toimien periaatteellinen hyväksyminen on kuitenkin vasta ensimmäinen askel. Konkreettiset muutokset on vielä toteutettava. Suomalaisessa päätöksentekojärjestelmässä hallituksen vaikutusmahdollisuudet ovat valitettavan rajalliset. Työntekijä- ja työnantajajärjestöt tekevät päätökset kaikista työmarkkinoihin liittyvissä asioissa. Ne tekevät kuitenkin päätökset vain omista lähtökohdistaan, eivät koko yhteiskunnan parhaaksi. Järjestöjen liiallinen valta haittaa hallituksen mahdollisuuksia saada aikaan nopeita rakenteellisia uudistuksia. Nykyinen suomalainen päätöksenteko vaatii päättäjiltä yhteistä, mutta myös täydellisen synkkää, näkemystä tulevasta talouskehityksestä. Hyvän taloustilanteen aikana ei saada aikaiseksi vaikeita päätöksiä, vaikka silloin ne olisivat kaikkein kivuttomimmin toteutettavissa. Uhkakuvien lietsomisella on myös selvä negatiivinen vaikutus talouteen. Maailma muuttuu ja globaalissa taloudessa muutokset ovat entistä nopeampia. Perinteinen tapa pyrkiä konsensukseen ei vastaa vaatimuksia, joita globaali talous asettaa pienelle avoimelle taloudelle. Päätöksiä olisi pystyttävä tekemään huomattavasti nopeammin. Suomen päätöksentekojärjestelmä on remontoitava, jotta tässä maassa voidaan tehdä rakenteellisia uudistuksia. Työmarkkinajärjestöjen roolia on pienennettävä merkittävästi. On siirryttävä kolmikannasta ja konsensuksesta parlamentaariseen päätöksentekoon, jossa enemmistöhallitukset tekevät ratkaisut. Rakenneuudistus etenee kuin etana Rakenneuudistuspaketin toimenpiteisiin kuuluu työmarkkinoiden dynamiikkaa lisääviä uudistuksia. Myös kuntien tehtäviä aiotaan vähentää. Uudistukset eivät vaikuta kansantalouteen tällä ennustejaksolla, vaan vaikutuksia odotetaan pidemmällä aikavälillä. Kuntien tehtävien vähentäminen on rakenneuudistuspaketin nopeimmin vaikuttavia toimenpiteitä, vaikka se vaatiikin lakimuutoksia. Julkisten palveluiden tuottavuuden kasvu edellyttää pitkäjänteistä kehittämistä, muuten tuottavuuden kasvua tavoiteltaessa päädytään lähinnä heikentämään palveluiden laatua. Työurien pidentäminen alusta, keskeltä ja lopusta vaatii myös lakimuutoksia eikä vaikutuksia ole heti odotettavissa. Hallitus tavoittelee paketillaan myös rakenteellisen työttömyyden vähentämistä ja talouden tuotantopotentiaalin kasvattamista. Hallitus kaavailee välineeksi markkinoiden tehostamista sekä sääntelyn ja tukien karsimista. Jos näillä keinoilla tahdotaan saada aikaan toivottu vaikutus, täytyy uudistusten olla tuntuvia. Toivottavasti niitä saadaan aikaan. Eläkeiän noston kanssa on viivytelty jo aivan liian kauan eikä asiasta linjata edelleenkään, koska asia käsitellään eläkeuudistuksen yhteydessä. Työryhmätyö on parhaillaan käynnissä, päätöksiä on odotettavissa lähivuosina ja ne astuvat voimaan Aiempien eläkeuudistusten tapaan tälläkin kertaa käytetään siirtymäaikoja, jotka johtavat siihen, että varsinaisesti muutoksia alkaa tapahtua vasta reilusti vuoden 2017 jälkeen. 3

4 KANSAINVÄLINEN TALOUS Maailmantalous hapuilevassa kasvussa Maailmantalouden suhdannekierron pohja saavutettiin kevään aikana. Yhdysvaltojen kasvu vauhdittui toisella vuosineljänneksellä, ja Kiinan käynnistämät toimet talouskasvun tukemiseksi kiihdyttivät nopeasti Kiinan tuotannon kasvua. Euroalueen talous kääntyi kasvuun. Myös monissa euroalueen kriisimaissa koettiin kasvua toisella neljänneksellä. Kasvun käynnistyminen on heijastunut myös lyhyen aikavälin talousluottamukseen, joka on parantunut laajasti euroalueella. Euromaat tarvitsevat kipeästi talouskasvua Saksan vaalien jälkeen euroalueella joudutaan selvittämään useita ongelmia. Kreikan velkasopeutus, Portugalin valtiontalouden alijäämät, Slovenian pankkikriisi ja Kyproksen talouskriisi vaativat eurojohtajien huomiota. Jokaisen maan poliittiset johtajat tarvitsevat kuitenkin kipeästi talouskasvua, joten pienten euromaiden ongelmien ei anneta häiritä talouskasvulle välttämätöntä vakautta. Euroalueen talous kasvaa ensi vuonna 1,4 prosenttia. Kasvu ulottuu myös Etelä-Eurooppaan, jollei Italian ja Espanjan pankkisektoreilta tule kasvua tyrehdyttäviä uutisia. Suurten jäsenmaiden poliittiset ongelmat ja eurooppalaisen pankkisektorin haastava tilanne ovat kuitenkin myös jatkossa vakava uhka talouskasvulle. Ensi vuoden ajan edellä mainitut uhkat pysyvät kuitenkin joko hallinnassa tai ne eivät ainakaan välity koko euroalueen tasolle. Etelä-Euroopan pankit joutuvat ongelmiensa takia sopeuttamaan taseitaan ja pienentämään riskejään, mikä rajoittaa erityisesti pk-yritysten investointien kasvua Etelä-Euroopassa. Pääomien virtaaminen takaisin Etelä-Eurooppaan ja ennen kaikkea pois dollarimääräisistä velkakirjoista vahvistaa lyhyellä aikavälillä euroa. Ensi vuoden puolella Euroopan keskuspankin Yhdysvaltojen keskuspankkia keveämpi rahapolitiikka heikentää kuitenkin euroa maltillisesti. Yhdysvaltojen keskuspankki ajaa alas velkakirjojen osto-ohjelmansa, vaikkakin odotettua hitaammin. Saksa ei ole euroalueen talouskasvun veturi Saksan talous on kasvanut odotettua heikommin, mikä johtuu pääasiassa nettoviennin heikosta kehityksestä. Toisaalta myös teollisuuden investoinnit ovat olleet vähäisiä, mikä on heikentänyt Suomen vientimahdollisuuksia. Tänä vuonna Saksan talouskasvu jää 0,8 prosenttiin. Ensi vuonna Saksa saa kohtuudella kiinni maailmantalouden nousevista virtauksista ja talouskasvu kiihtyy kahteen prosenttiin. Kotimainen kysyntä pysyy kuitenkin edelleen heikkona. Kasvu voimistuu Suomen naapurimaissa Myös Ruotsissa talouskasvu on hidastunut selvästi alkuvuonna. Kun loppuvuoden odotetaan olevan hieman parempi, on tämän vuoden kasvu 1 prosentti. Ensi vuonna myös Ruotsin talous ottaa kiinni maailmantalouden kasvusta ja pääsee 2 prosentin kasvulukemiin. Erityisen riskitekijän Ruotsin talouskasvulle muodostaa keskuspankin rahapolitiikka, joka ylikorostaa makrovakautta. Politiikka on jo haitannut talouskasvua vahvistuneen valuutan ja vähenevän viennin kautta. Venäjän talouskasvu on alkuvuonna ollut merkittävästi heikompaa kuin odotettiin. Heikon taloudellisen kehityksen taustalla on ennemminkin eurokriisin vaikutusten laajeneminen myös Venäjälle kuin öljyn hinnan vaihtelut. Öljyn vakaa hintakehitys ei ole erityisesti tukenutkaan kasvua. Yksityinen kulutus on pitänyt kasvua yllä. Tuonnin ja erityisesti investointien huono kehitys tietää huonoa myös Suomen viennille. Heikon talouskehityksen kääntämiseksi Venäjän taloutta on elvytetty muun muassa julkisia investointeja lisäämällä ja yritysrahoituksen saatavuutta parantamalla. Tänä vuonna talous kasvaa Venäjällä 1,5 prosenttia ja ensi vuonna elvytystoimenpiteiden ja korkeamman öljyn hinnan kannustamana 4 prosenttia. Asuntomarkkinat kasvun lähteenä Yhdysvalloissa Asuntojen hinnat ovat Yhdysvalloissa kääntyneet nousuun. Samaan aikaan myymättömien asuntojen määrä on kutistunut selvästi normaalitilannetta pienemmäksi. Tämän seurauksena asuntorakentaminen tulee kasvamaan tulevan vuoden kuluessa merkittävästi. Vilkastuva asuntokauppa ja asuntojen hintojen nousu lisäävät omalta osaltaan myös kotitalouksien kulutusha- Bruttokansantuotteen vuosimuutos e 2014e Euroalue 3,0 0,4-4,4 2,0 1,5-0,6-0,2 1,4 Saksa 3,3 1,1-5,1 4,0 3,3 0,7 0,8 2,0 Ruotsi 3,3-0,6-5,0 6,6 3,7 0,7 1,0 2,0 USA 1,8-0,3-2,8 2,5 1,8 2,8 1,7 2,5 Venäjä 8,5 5,2-7,8 4,5 4,3 3,4 1,5 4,0 Kiina 14,2 9,6 9,2 10,4 9,3 7,8 7,5 7,0 Maailma 4,0 1,4-2,2 4,0 2,8 2,9 2,7 3,9 Lähde: IMF, ennuste PTT 4

5 lukkuutta. Säästämisaste pienenee, mutta se ei ole huolestuttavaa talouden kasvun kannalta, koska kotitalouksien velkaantuminen kokonaisuudessaan kuitenkin edelleen pienenee. Osavaltiot eivät enää supista toimintaansa, mutta liittovaltion poliittisen umpisolmun seurauksena juustohöylä pienentää julkista kulutusta. Juustohöylä ei ole järkevä tapa sopeuttaa julkista taloutta, mutta paranevassa suhdanteessa menetelmän ongelmat eivät realisoidu välittömästi. Yhdysvaltojen ensi vuoden kasvu on paljolti kiinni yritysten investoinneista. Kysyntätilanne paranee ja rahoituksen saatavuuskaan ei ole investointien este. Investoinnit kasvavat, mutta ainoastaan varovaisesti ottaen huomioon kysyntätilanteen paraneminen. Yritysten lyhyen aikavälin kannattavuuteen keskittyvät palkkiojärjestelmät ovat maltillisen kasvun keskeinen syy. Järjestelmät eivät kannusta yritysjohtoa ottamaan riskiä ja investoimaan uuteen teknologiaan. Öljyn hinta pysyy vakaana Yhdysvaltojen taloutta tukee myös liuskekaasun ja -öljyn kasvava merkitys taloudessa. Se vähentää Yhdysvaltojen energian tuontia ja laskee energian hintaa, mutta samanaikaisesti myös lisää kansantalouden tulonmuodostusta. Kaasun hinnanlasku jää kuitenkin Yhdysvaltain kotimarkkinailmiöksi lyhyellä aikavälillä, koska Yhdysvallat vie nesteytettyä kaasua ainoastaan vähäisiä määriä. Öljyn hintataso määräytyy edelleen maailmantalouden yleisen kehityksen, Lähi-idän kriisien ja Saudi-Arabian tarjonnan sääntelyn perusteella. Koska Lähi-idän epävakaan tilanteen ennustetaan edelleen jatkuvan nykyisen kaltaisena ja maailmantalouden kasvun kiihtyvän ensi vuonna, öljyn keskihinta on ensi vuonna Saudi-Arabian määrittämän dollarin hintahaarukan yläpäässä. Korot kääntyvät nopeaan kasvuun Pitkät korot kääntyivät nousuun sen jälkeen, kun Yhdysvaltojen keskuspankki ilmoitti valmistautuvansa vähentämään asteittain velkapapereiden ostoja. Yhdysvaltojen korkojen nousun seurauksena pääomat alkoivat virrata pois vaihtotaseeltaan alijäämäisten kehittyvien maiden velkakirjoista. Pääomat virtasivat osakemarkkinoille ja erityisesti väliaikaisesti vakautuneen euroalueen suuriin kriisimaihin. Saksan korot puolestaan seurasivat Yhdysvaltojen korkokehitystä ja kääntyivät selvään nousuun. Korot ovat jatkossakin kasvussa turvasatamissa, ja rahoitusmarkkinoiden ylireagointitaipumuksen seurauksena korkojen nousu voi olla yleisesti ennakoitua nopeampaa. Yhdysvaltojen keskuspankin päätös viivästyttää rahapolitiikan kiristämistä ei merkittävällä tavalla vaikuta ensi vuoden korkokehitykseen. Kiinan talous otti aikalisän Kiinan talouskasvun hidastuminen jäi väliaikaiseksi, koska Kiinan hallitus ryhtyi lyhyen aikavälin kasvua tukeviin toimenpiteisiin, joiden seurauksena investointien kasvu jälleen nopeutui. Kiinan hallituksen kannalta on olennaista pitää talouskasvu riittävän nopeana, jotta työttömyys ei kasva. Uuden hallituksen voikin olettaa pitävän talouskasvun lyhyellä aikavälillä noin seitsemässä prosentissa. Pitkällä aikavälillä investointien liian suuri osuus kasvusta heikentää Kiinan hallituksen mahdollisuuksia kontrolloida talouskasvua. Tänä ja ensi vuonna tilanne on kuitenkin vielä yksinvaltaisen Kiinan kommunistisen puolueen hallinnassa. 5

6 Espanja tienhaarassa Espanjan poliittinen kenttä on suhteellisen vakaa, ja vaalien jälkeen maassa pystytään muodostamaan vakaita enemmistöhallituksia. Myös taloudessa on valopilkkuja. Viennin osuus BKT:sta on kasvanut euroajan alun noin 25 prosentista jo noin 35 prosenttiin. Osuuden kasvun taustalla on BKT:n supistumisen lisäksi viennin kasvu. Espanjan vientiteollisuus on palkkojen laskun ja tuotannon tehostamisen seurauksena hyvin kilpailukykyinen. Espanjan talouden tämänkertainen pohjakosketus nähtiin todennäköisesti kevään aikana. Kilpailukykyisen vientisektorin avulla Espanjan vaihtotase on ylijäämäinen eli maa ei enää velkaannu ulkomaille. Vaihtotaseen ylijäämän taustalla on toinen puoli Espanjasta. Kotimainen kysyntä on romahtanut, jonka seurauksena tuonti on pienentynyt. Kotimarkkinat eivät vedä, joten teollisuustuotanto on viennin imusta huolimatta pienentynyt. Samoin työttömyys on lisääntynyt ja asuntojen hinnat jatkavat edelleen laskuaan. Pitkään jatkunut kriisi on ajanut kotitaloudet ahdinkoon. Kotimarkkinoiden ongelmien seurauksena pankkisektorin ongelmat ovat valtavat. Pankkeja on jouduttu pääomittamaan julkisella rahalla, mikä uhkaa syöstä valtion velan hallitsemattoman suureksi. Suuret alueelliset tulonsiirrot ovat kasvattaneet separatististen liikkeiden suosioita erityisesti Kataloniassa. Espanja onkin tullut tienhaaraan, jossa valittu suunta määrittää koko euroalueen tulevaisuuden. Kaikkein suurin uhka Espanjan tulevaisuudelle on tärkeimmän yhteiskuntasopimuksen rapautuminen valtaa pitävien vanhempien ikäluokkien yrittäessä selviytyä syvästä kriisistä. Työmarkkinoiden kurjuutta on jaettu hyvin epätasapuolisesti ja erityisesti nuoria syrjivällä tavalla. Nuorten vastaus työmarkkinoiden kahtiajakoon on ollut maastapako. Nuorten maastamuutolla on monia haitallisia seurauksia. Ensinnäkin tuottavuuskehitys hidastuu, koska yhä harvempi koulutettu nuori on tuomassa uutta tietotaitoa espanjalaisen yhteiskunnan käyttöön. Toisekseen työvoiman pienenevä määrä asettaa sosiaaliturvajärjestelmän suuren haasteen eteen, kun uusia nuoria maksajia on alati vähemmän edunsaajiin verrattuna. Espanjalaiset yritykset ovat löytäneet kansainvälisen menestyksen reseptin. Espanjan talouden ongelmat ovat kuitenkin paljon syvemmällä yhteiskunnan toiminnassa. Ilman perusteellista remonttia yhteiskunnan rakenteissa Espanjasta tulee EU:n työvoimareservi, joka paikkaa menestyneimpien maiden työvoiman puutetta. Tässä vaihtoehdossa myös koko yhteisvaluutta on uhattuna. KOTIMAINEN TUOTANTO Suomi saa maailmantalouden kasvusta kiinni Suomi on viime vuosina menettänyt kilpailukykyään palkkatason noustessa kilpailijamaita nopeammin. Suomi ei kuitenkaan ole menettänyt kykyään saada maailmantalouden kasvusta kiinni, kunhan kasvu alkaa. Suomen tuotannon nykyiset ongelmat ovat pääasiassa seurausta heikosta kansainvälisestä suhdanteesta ja yksittäisten alojen pahoista ongelmista. Tuotannon pohjakosketus saavutettiin tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Toisella neljänneksellä talous oli jo hienoisessa kasvussa. Viime vuoden lopun ja alkuvuoden tuotannon laskun jäljiltä BKT supistuu 0,3 prosenttia viime vuodesta. Ensi vuonna tuotanto kasvaa 2,3 prosenttia. Kansainvälinen suhdannenousu vetää vientiä ja sen vanavedessä yksityisiä investointeja. Matalista palkankorotuksista huolimatta myös kulutus on hienoisessa kasvussa. Julkinen kulutus ja julkiset investoinnit sen sijaan hidastavat talouskasvua. Vienti toipuu tuontia nopeammin Suomen vientikehityksessä ei ole ollut erityisemmin kehumista alkuvuoden osalta. Vienti on ollut hienoisessa laskussa. Ensi vuonna maailmantalouden tilan parantuessa myös Suomen vienti kääntyy noin 4 prosentin kasvuun ja kasvu on nopeampaa kuin tuonnin toipuminen. Suomen talous saakin hyvää vetoa maailmantalouden kasvusta. Itse asiassa nettovienti on selvästi positiivinen jo tänä vuonna. Ulkomaankaupan positiivinen vaikutus tuotantoon tulee siitä, että tuonti vähenee. Suomen viennin kilpailukyky on ollut huolen aiheena jo jonkin aikaa. Tämän syksyn palkkaratkaisu sekä yhteisöveron muutos ovat positiivisia asioita kilpailukyvyn kannalta, mutta niillä ei saada ihmeitä aikaan. Kilpailukyvyn muu- 6 Tyhjentyneet varastot alkavat täyttyä Merkittävä tekijä talouskasvun kannalta on myös varastojen muutos. Laskusuhdanteessa yritykset pienentävät varastojaan, mikä on näkynyt viime ja tänä vuonna. Varastojen muutoksen vaikutus BKT:n kasvuun on ollut prosentin luokkaa kumpanakin vuonna. Talouden rakennemuutoksen seurauksena osa varastojen pienenemisestä on luultavasti pysyvää, mutta siitä huolimatta ensi vuonna varastojen täyttämisellä on merkittävä vaikutus talouskasvuun.

7 tokseen vaikuttaa myös kilpailijamaiden tilanne. Heikko taloustilanne on hidastanut palkkojen nousua myös muissa maissa. Erityisesti euroalueen kriisimaat ovat parantaneet kilpailukykyään matalalla palkkatasolla. Myös Saksassa palkat ovat aina valmiina joustamaan tarvittaessa alaspäin. Investointivetoinen vienti toipuu Talouskasvu yleensä ja erityisesti investoinnit ovat olleet erittäin heikkoja Suomen tärkeimmissä vientimaissa Ruotsissa, Venäjällä ja Saksassa. Tämä on ollut myrkkyä Suomen metalliteollisuudelle. Edelleen alhainen korkotaso ja kasvava kysyntä saavat kuitenkin investoinnit maailmalla kasvuun. Suomen vientiteollisuus saa tästä kasvusta kiinni. Myös hyödykkeiden tuonti on laskenut viennin heikon tilanteen takia. Tavaratuonnin alkuvuoden lukemat johtuvat osittain Kiinan tuonnin merkittävästä laskusta. Kiinasta tuodaan paljon muun muassa koneiden ja laitteiden osia, joiden tuonnin ja viennin voidaan odottaa laskevan pysyvästi Suomen talouden rakenteellisen muutoksen edetessä. Toisaalta myös tavarakulutus on vähentynyt, mikä osittain selittää heikkoja tuontilukuja. Investoinneissa käänne parempaan ensi vuonna Talouden kääntymisestä parempaan on havaittavissa merkkejä, mutta positiiviset signaalit eivät näy yhtenäisesti yritysten investointihalukkuudessa. Haastava kilpailutilanne ja epävarmat kysyntänäkymät ovat siirtäneet yritysten investointipäätöksiä. Investoinnit laskevat vuonna 2013 yhteensä 2,7 prosenttia. Teollisuuden investoinneissa ei laajassa mittakaavassa näy vielä kasvupyrähdystä, vaikka talous näyttää kääntyvän kasvuun. Merkkejä paremmasta on kuitenkin havaittavissa. Investointien ennakoidaan kääntyvään nousuun vuonna 2014 ja kasvavan yhteensä 2,3 %. Yksittäisillä toimialoilla investointitahti on pysynyt epävarmuudesta huolimatta hyvänä. Erityisesti kone- ja laiteinvestointeja tekevässä metalliteollisuudessa uskoa parempaan huomiseen on riittänyt. Myös metsäteollisuus on palaamassa kohti normaalia investointitasoaan. Rakentamisen puolella investoinnit ovat sen sijaan laahanneet. Kaupan investointeja on hidastanut vaimentunut kulutuskysyntä sekä alan kohtaama kilpailu verkkokaupan yleistymisen myötä. Rahoitus pk-yritysten investointien esteenä Lainansaanti aiheuttaa erityisesti pk-yrityksille esteitä investointien toteuttamiselle, vaikka investointihalukkuutta olisikin. Pankit vaativat epävarmassa taloustilanteessa en- Kauppatase ylijäämäiseksi Tuonnin väheneminen nostaa tänä vuonna kauppataseen ylijäämäiseksi. Ensi vuonna viennin kasvu lisää ylijäämää hieman edelleen. Myös vaihtotaseen alijäämä alkaa supistua kauppataseen perässä. Vuonna 2014 vaihtotase on kutakuinkin tasapainossa. Viime vuonna vaihto- ja kauppataseen ero repesi tavallista suuremmaksi. Eron kasvu johtui lähinnä palveluiden tuonnin nopeasta kasvusta. Ennustevuosina vaihto- ja kauppataseen ero pienenee jonkin verran uudelleen. 7

8 Palkkaratkaisu toi paikallisen sopimisen Työmarkkinajärjestöt pääsivät näennäisen nopeasti sopuun työllisyys- ja kasvusopimuksesta. Sovittuja palkankorotuksia voi luonnehtia äärimmäisen maltillisiksi. Liitto- ja toimialakohtainen sopiminen olisi johtanut todennäköisesti huomattavasti korkeampiin korotuksiin monilla aloilla. On selvää, ettei julkisella sektorilla tulla näkemään yleiskorotusta suurempia palkankorotuksia niihin julkisella sektorilla ei yksinkertaisesti ole varaa. Tätä kuvastaa kunta-alan neuvotteluissa käyty ankara kädenvääntö ensi vuodelle sovitun 20 euron kuukausikorotuksen toteutumisesta. Liittokohtaisella kierroksella kunta-alan työntekijöille olisi tuskin ollut luvassa yhtään enempää. Nyt solmittua työllisyys- ja kasvusopimusta voi siten pitää leimallisesti julkisen sektorin sopimuksena. Ennustetun talouskasvun toteutuessa on kuitenkin selvää, etteivät menestyvien vientiyritysten palkankorotukset tule jäämään sopimuksen määrittelemälle tasolle. Sopimus tulee määrittämään vähimmäistason korotuksille. Kannattavuudeltaan hyvissä yrityksissä, joissa palkanmaksuvaraa on keskimääräistä enemmän, tullaan tekemään huomattavasti sopimustasoa korkeampia palkankorotuksia. Palkkojen määräytyminen tuleekin tapahtumaan sopimuskaudella entistä enemmän yritystasolla. Yrityskohtainen sopiminen johtaa eriytyvään palkkakehitykseen alojen sisällä. Tämä on selvä siirtymä sekä perinteisestä tupo-mallista että ala- ja liittokohtaisista sopimuksista elinkeinoelämän tavoitteleman paikallisen ja henkilökohtaisen sopimisen mallin suuntaan. Nyt solmittu sopimus yhtäältä laskee julkisen sektorin menopaineita ja toisaalta tarjoaa huonosti kannattaville yrityksille mahdollisuuden paikata puutteita kilpailukyvyssään. Sopimus hyödyttää yrityksiä, joiden kannattavuus on tällä hetkellä heikko. Edellä mainitun kaltaiset yritykset olisivat entisestään hävinneet kilpailukykyään tilanteessa, jossa palkkaratkaisut olisi tehty liittokohtaisina. Tässä mielessä sopimuksella on positiivisia vaikutuksia yritysten kilpailukyvyn ja työllisyyden kannalta. On myös todennäköistä, että sopimus tarjoaa työnantajapuolelle mallin, jonka pohjalta palkkaneuvotteluja tullaan käymään tulevaisuudessa. Jos tupo-aika jää näin taakse, joutuu myös eduskunta omaksumaan entistä vahvemman roolin työmarkkinajärjestelmän uudistuksissa. Tässä suhteessa kyse on tervetulleesta demokratian ja parlamentarismin vahvistumisesta. tistä hanakammin vakuuksia lainoille. Samaan aikaan rahoitukseen kohdistuvat sääntelytoimet heijastuvat suoraan yritysrahoitukseen. Viimeisimpien barometritietojen perusteella yritykset hakevat rahoitusta investointien lisäksi entistä enemmän käyttöpääomaksi. Onneksi teollisuudessa on havaittavissa myös laajennusinvestointeja. Talonrakentamisessa suvantovaihe Rakentamisen investoinneissa mennään huolestuttavaa vauhtia alaspäin. Asuntojen uudistuotannon aloitukset olivat poikkeuksellisen matalalla vuoden 2013 toisella neljänneksellä, joka tyypillisesti on vuoden vilkkain ajankohta. Selvästi laskeneet aloitukset heijastuvat vuoden 2014 tuotannon volyymeihin. Alkuvuoden hyvin menneessä korjausrakentamisessakin näyttää aiempaa heikommalta. Korjausrakentamisen kasvutrendissäkin saattaa olla notkahdus vuoden toisella puoliskolla. Taustalla on säästöpaineiden myötä hiljentynyt kysyntä. Notkahdukseen voi osaltaan vaikuttaa hallituksen peruskorjausavustuksen alkaminen vuoden 2014 alusta. Urakoita saatetaan siirtää suoraan ensi vuoden alkuun, jotta valtionavustus saadaan hyödynnettyä. Muun talonrakentamisen osalta tilanne on vielä asuntorakentamistakin huonompi. Liike- ja toimitilojen rakentaminen supistuu tilojen vajaakäytön sekä vaimeiden kysyntänäkymien seurauksena. Teollisuus- ja varastorakentamisen puolella tilanne ei ole aivan yhtä synkkä. Kaiken kaikkiaan talonrakentaminen supistuu vuonna Sekä asuinrakentaminen että muu talonrakentaminen kääntyvät kuitenkin varovaiseen kasvuun vuonna TYÖ JA KULUTUS Palkkaratkaisu auttaa työllisyyttä mutta heikentää kulutusta Työmarkkinajärjestöt sopivat historiallisen alhaisista palkkojen sopimuskorotuksista vuosille 2014 ja Sopimuskorotukset nostavat palkkoja vain noin puoli prosenttia kumpanakin vuonna. Palkat nousevat kuitenkin sopimuskorotuksia enemmän, sillä yritys- ja työntekijäkohtaiset korotukset nostavat palkkoja. Alhaiset sopimuskorotukset ovat omiaan kasvattamaan palkkaliukumia, varsinkin kun taloustilanne jonkin verran paranee. Yrityksissä, joiden tilanne on hyvä, palkat nousevat sopimuksia enemmän. Palkkaliukumat ovat viime vuosina olleet hyvin pieniä, vain noin puoli prosenttia. Normaalisti 2000-luvulla palkkaliukumat ovat kuitenkin olleet 1-1,5 prosenttia ja ensi vuonna palkkaliukumat nostavatkin palkkoja yli prosentin. Alhaisilla palkankorotuksilla on positiivinen vaikutus vientisektorin kilpailukykyyn ja yritysten kannattavuuteen. Sillä on kuitenkin myös negatiivinen vaikutus kotitalouksien ostovoimaan ja kulutukseen. Kunnat ja teollisuus vähentävät väkeä Työmarkkinauutisointia ovat hallinneet suuret irtisanomiset ja lomautukset, mutta viime vuoden tuotannon laskuun nähden työllisyystilanne on säilynyt yllättävänkin hyvänä. Teollisuuden työpaikat ovat toki vähentyneet joka vuosi finanssikriisin jälkeen ja lasku jatkuu myös tänä vuonna. 8

9 Työllisyyttä ovat vielä viime vuoteen asti ylläpitäneet julkisen sektorin työpaikat. Julkisen sektorin työpaikkakehityksessä on kuitenkin tapahtunut selkeä käänne. Kuntien tiukka taloustilanne alkaa näkyä myös työllisyydessä. Kunnat vähentävät työpaikkoja sekä eläköitymisen että irtisanomisten ja lomautusten avulla. Kunnat jarruttavat menojensa kasvua myös ensi vuonna ja rakenneuudistukset yrittävät laihduttaa kuntia myös tulevinakin vuosina. Odotukset uusista työpaikoista nojaavat yksityiseen sektoriin. Vientikysynnän elpyminen ja kilpailukyvyn paraneminen pysäyttävät teollisuuden työpaikkakadon. Tehty palkkaratkaisu näkyy lähinnä siten, että se estää työpaikkojen lisähäviämisen. Työpaikkojen kasvu tulee palveluista. Työvoiman väheneminen on hidastanut työttömyyden kasvua Työllisten määrän käännyttyä laskuun myös työvoiman tarjonta on vähentynyt. Tämä on pitänyt työttömyysasteen nousun maltillisena. Osittain työvoiman määrän väheneminen ja työttömyysasteen yllättävä lasku kesällä ovat kuitenkin seurausta poikkeuksellisista ja tilapäisistä tekijöistä. Kesällä työpaikkoja on hävinnyt erityisesti elektroniikkateollisuudessa sekä pankki- ja vakuutusalalla. Tämä ei ole kuitenkaan heijastunut työttömyyden kasvuna, vaan työvoiman määrä on vähentynyt erityisesti vuotiaiden ikäluokassa. Syynä työvoiman vähenemiseen on todennäköisesti heinäkuussa tullut muutos lomautettujen kirjaamiseen työvoimatutkimuksessa ja juuri irtisanottujen pidättäytyminen aktiivisesta työnhausta, jolloin heidät lasketaan työvoiman ulkopuolelle, ei työttömiksi. Tämän seurauksena työvoimatutkimuksessa työttömyys on vähentynyt samaan aikaan kuin työministeriön tilastoissa työttömien määrä on kasvanut. Loppuvuoden ja ensi vuoden aikana tilapäisesti työvoiman ulkopuolelle kirjatut palaavat kuitenkin työvoimaan. Tälle vuodelle keskimääräisen työttömyysasteen ennakoidaan nousevan 8,2 prosenttiin ja kääntyvän jälleen laskuun keskimäärin 8 prosentin tasolle ensi vuonna talouden positiivisen käänteen seurauksena. Palkkaratkaisu pitää tulojen kasvun hitaana Ensi vuoden alhaisia sopimuskorotuksia kompensoivat viime vuosia suuremmat liukumat, joten ansiotaso nousee kumpanakin vuonna noin 2 prosenttia. Tämä on kuitenkin selvästi normaalia vähemmän. Nimellinen ansiotaso on noussut vähemmän vain vuonna Palkkasumma kasvaa kuitenkin ensi vuonna selvästi tätä vuotta enemmän. Työllisyyden prosentin lasku vähentää kotitalouksien ostovoimaa selvästi. Ensi vuonna työllisyyden hienoinen kasvu puolestaan lisää kotitalouksien tuloja. Muut kuin palkkatulot kasvattavat kotitalouksien tuloja Muut kuin palkkatulot kasvavat kotitalouksien osalta vuonna 2014 selvästi palkkoja enemmän. Yritysten tuloskunnon paraneminen lisää osaltaan myös kotitalouksien tuloja, sillä yrittäjä- ja omaisuustulot kasvavat. Korkojen nousu lisää myös jonkin verran kotitalouksien korkotuloja. Myös valtion veroratkaisut lisäävät kotitalouksien ostovoimaa ensi vuonna. Tuloverotukseen ensi vuonna tehtävä asteikkotarkistus keventää kotitalouksien verotaakkaa. Toisaalta välilliset verot, kuntien veronkorotukset ja eläkemaksujen korotukset syövät ostovoimaa. Verot ja korot kiihdyttävät inflaatiota ensi vuonna Ensi vuonna tehtävät alkoholi- ja virvoitusjuomaverojen sekä sähkö- ja polttoaineverojen korotukset lisäävät inflaatiota noin 0,6 prosenttia eli suurin piirtein saman verran kuin tämän vuoden arvonlisäveron korotus. Muuten hintojen nousuvahti on hidastunut selvästi viimeisten vuo sien vauhdista. Vuonna 2013 inflaatio on keskimäärin 1,5 %. Ensi vuonna inflaation ennakoidaan kuitenkin nopeutuvan keskimäärin 2 prosenttiin. 9

10 Tänä vuonna erityisesti ruoan hinta on nostanut inflaatiota, runsaan viiden prosentin nousullaan alkuvuonna. Myös reseptilääkkeiden kallistuminen on nostanut inflaatiota. Vastaavasti asumisen sekä energian hintojen kehitys on hidastanut inflaatiota. Asumisen hinnoissa tilanne on kuitenkin ollut viime vuosina kaksijakoinen. Omistusasujat ovat hyötyneet ennätysalhaisesta korkotasosta kun taas vuokrat ovat nousseet selvästi yleistä hintojen nousuvauhtia nopeammin. Vuonna 2014 inflaatioajurien roolit vaihtuvat päinvastaisiksi. Ruoan hinnannousu hidastuu selvästi yleisen hinnannousun tasolle ja asuminen puolestaan kallistuu nousevan korkotason myötä. Muutoin liikenteen hintoihin suuria nousupaineita ei ole veromuutosten lisäksi odotettavissa, koska raakaöljy kallistuu vain hieman. Kotitalouksilla on edelleen varaa kuluttaa Matalista palkankorotuksista huolimatta kotitalouksien kulutus ei pysähdy kokonaan. Tänä vuonna kotitalouksien käytettävissä olevat tulot hintojen nousun jälkeen hieman vähenevät. Ensi vuonna reaalinen ostovoima kasvaa työllisyystilanteen parantuessa, tosin vain vajaan prosentin. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ylittävät kuitenkin edelleen niiden kulutusmenot. Kotitalouksilla on siis varaa lisätä kulutustaan enemmän kuin tulot antaisivat myöten. Tänä vuonna yksityinen kulutus kasvaakin reaalisesti, mutta vain 0,4 %. Ensi vuonna kulutus kasvaa 1,5 %, kun käytettävissä olevien reaalitulojen kasvun lisäksi myös työttömyysriski pienenee. Ensi vuonna säästämisaste tippuu kuitenkin nollaan, joten kovin montaa vuotta kulutuksen kasvu ei voi enää ylittää tulojen kasvua. JULKINEN TALOUS Julkinen talous säästökuurilla Valtiontalous pysyy vankasti alijäämäisenä, vaikka talous kääntyy kasvuun. Tänä vuonna alijäämä on 6,6 miljardia euroa. Vuonna 2014 alijäämä pienenee hieman ja on 6,2 miljardia euroa. Näillä näkyminen julkisen sektorin velka ei kuitenkaan ylitä 60 prosentin rajaa. 10

11 Verotulot kasvavat tänä vuonna enemmän kuin viime vuonna, sillä vuoden 2013 alusta toteutettu arvonlisäveron nosto on kasvattanut verotuloja. Vuonna 2014 puolestaan talouden kasvu ja välillisten verojen korotukset kasvattavat verotuloja. Yhteisövero laskee kuitenkin 20 prosenttiin ensi vuonna, mikä leikkaa verotulojen kasvua. Palkkaratkaisun tueksi sovittiin tarkistuksista ansiotulojen verotukseen, joten verotulot kasvavat tätä vuotta vähemmän. Valtiontalouden yli 6 miljardin alijäämässä riittää töitä vielä tuleville vuosille. Noin kolmasosan alijäämästä hoitaa talouskasvu ja sen myötä kasvavat verotulot. Toimenpiteitäkin tarvitaan. Kolmasosa voitaisiin saada aikaan veronkorotuksilla. Viimeinen kolmasosa alijäämästä on kurottava umpeen menoleikkauksilla. Velka jää alle 60 prosentin rajan Alijäämäisyys johtaa siihen, että velkaa otetaan edelleen lisää. Julkisen talouden kokonaiskuva ei kuitenkaan ole niin synkkä kuin valtakunnassa vallitseva kriisitietoisuus antaa ymmärtää. Kun talous kääntyy kasvuun, verotulot kasvavat ennakoitua nopeammin. Verotulojen kasvu auttaa julkisen talouden tasapainottamisessa. Suomella on edelleen yksi vähävelkaisimmista julkisista talouksista, eikä tähän ole tulossa muutosta. Vuonna 2014 koko julkisen talouden velka EMU-kriteereillä mitattuna jää alle 60 prosentin. Tästä huolimatta velan bkt-suhde ei käänny laskuun tämän hallituksen aikana. Jos hallitus aikoo pitää kiinni tavoitteestaan kääntää velan kasvu, sopeutustoimia on jatkettava edelleen. Paraneva taloustilanne ei myöskään saa olla tekosyy uudistusten viivästyttämiseksi. Toimet julkisen talouden tasapainottamiseksi ja koko talouden rakenteiden uudistamiseksi ovat välttämättömiä ja hyväksi työllisyydelle, tuloille ja julkisille palveluille. Kuntataloudessa äkkijarrutus Toistuvat alijäämät rasittavat kuntataloutta jo siinä määrin, että tällä hetkellä on meneillään äkkijarrutus. Kunnat vähentävät henkilöstöään, karsivat palveluitaan ja lykkäävät investointejaan. Kunnallisveroihin on tulossa jatkossakin tuntuvia korotuksia. Viime vuosi oli käännekohta monen kunnan taloudessa. Vuonna 2012 vuosikate oli negatiivinen 91 kunnassa ja kertynyttä alijäämää oli 84 kunnan taseessa. Negatiivisen vuosikatteen kuntien määrä on kasvanut merkittävästi. Valtion tekemät säästötoimet kurittavat kuntataloutta. Kuntien valtionosuuksiin tehdyt leikkaukset johtavat siihen, että valtionosuudet jumittavat jotakuinkin entisellä tasolla. Kuntatalous pysyy edelleen alijäämäisenä. Vuonna 2013 kuntien tulot kasvavat menoja enemmän. Käynnistyvä talouskasvu ja veronkorotukset kasvattavat verotuloja edelleen vuonna Kuntatalouden alijäämä pienenee tänä ja ensi vuonna, koska kunnat säästävät. Menojen kasvua vuonna 2014 hillitsee myös maltillinen palkkaratkaisu. Kuntatalouden kuuri jatkuu Hallituksen linjaaman rakenneuudistuksen tavoitteena on kuntatalouden tasapaino. Kuntien tehtäviä karsitaan, jotta kustannukset vähenisivät miljardilla eurolla. Veron korotuksilla, tuottavuutta parantamalla ja muilla toimilla on tarkoitus saada kasaan toinen miljardi. Julkinen talous viritetty Nokia-aikaan Nokia on ollut Suomessa merkittävä yhteisöveron maksaja, koska se on ollut hyvin kannattava yritys. Nokian hyvät ajat ovat kuitenkin ohitse. Menetettyjen työpaikkojen tilalle syntyy uusia työpaikkoja pienempiin yrityksiin. Nämä yritykset ovat kuitenkin vähemmän kannattavia, joten yhteisöverotulot eivät palaa samalle tasolle, jolla ne aikoinaan olivat. Tämä tulisi ottaa huomioon, kun julkisen sektorin kokoa ja palveluvalikoimaa uudistetaan. 11

12 ALUETALOUS Uudet työpaikat syntyvät maakunnissa Globaalissa taloudessa tuotannon on oltava kilpailukykyistä ja uusimpaan teknologiaan nojaavaa. Syntyvä tuotanto nojaa kuitenkin alueelliseen osaamiseen ja perinteisiin. Investoinnit luovat positiivisia näkymiä koko aluetaloudelle. Perinteinen metalli- ja konepajateollisuus sekä elektroniikkateollisuus hakevat nyt uusia toimintamuotoja. Maakuntatasolla tarkasteltuna näkymät ovat tänä vuonna olleet positiivisimmat Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa ja Pohjois-Savossa. Pohjois-Pohjanmaalla alkuvuoden työllisyyskehitys on ollut yllättävän positiivinen Nokiasta huolimatta. Kielteisimpiä näkymät tämän vuoden työllisyyden suhteen ovat Satakunnassa, Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Keski-Suomessa ja Kainuussa. Vuoden 2014 aikana maailmantalouden elpyminen ja kulutuksen maltillinen kasvu näkyvät taitekohtana työllisyyskehityksessä useimmissa maakunnissa. Työllisyyskehitys erkanee maakunnista riippuen niin, että pahimpien rakennemuutoksien alueilla työpaikkoja edelleen häviää. Toisaalta alhaisen työllisyysasteen alueilla itäisessä Suomessa työpaikkojen väheneminen taittuu. Kasvukeskuksiin ja teollisille alueille ennakoidaan maltillista kasvua. Julkisen sektorin työpaikat vähenevät, mutta nämä vaikutukset kohdistuvat samalla voimakkuudella kaikkiin maakuntiin. Työllisyyden muutos 2012/I-II /I-II Koko maa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjanmaa Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Uusimaa Lappi Pohjois-Karjala Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Satakunta Pirkanmaa Ahvenanmaa Päijät-Häme Etelä-Karjala Kymenlaakso Keski-Suomi Kainuu -8% -6% -4% -2% 0% 2% 4% Lähde: Tilastokeskus Tekijät: Veera Holappa, Janne Huovari, Valtteri Härmälä, Signe Jauhiainen, Leena Kerkelä,Markus Lahtinen ja Sami Pakarinen Kuvioiden lähde Macrobond, ellei muuta lähdettä ole mainittu PTT julkaisee kansantalouden ennusteen lisäksi myös metsäsektorin ja maa- ja elintarviketalouden ennusteet. 34. vuosikerta Julkaisija: Pellervon taloustutkimus PTT Päätoimittaja: Pasi Holm Toimitussihteeri: Anneli Hopponen Painopaikka: Punamusta Oy ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Tilaushinta: 50 euroa/vuosikerta Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Santra-Mari Salonen/Pellervo-Seura Simonkatu 6, Helsinki puh. (09) faksi (09) Sähköposti:

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Talvi 2016 22.12.2016 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 22.12.2016 Jukka Railavo Talousnäkymät Suomen talous kasvaa, mutta hitaasti. Kotimainen kysyntä on kasvun ajuri, vienti

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ. Aamukahvit 2012

OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ. Aamukahvit 2012 OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ Aamukahvit 2012 Talouskehitystä hallitsee finanssikriisi Useat maat ovat jo pitkään rahoittaneet julkista taloutta velalla. Velan määrässä on saavutettu katto. Kreikassa velkakatto

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu

Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu 30.9.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin MAAILMANTALOUS

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen 10.10.2016 Maailmantalouden mannerlaatat törmäilevät Vienti ei vedä ja investointeja ei näy ekonomistit

Lisätiedot

Talouden näkymät : Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia

Talouden näkymät : Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia Talouden näkymät 2010-2012: Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia Euro & talous erikoisnumero 2/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Ennusteen yleiskuva 2 Edessä kasvun väliaikainen hidastuminen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014 Pk-yritysbarometri Kevät 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 10.6.2016 1 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

MAAILMANTALOUDEN KÄÄNNE LYKKÄYTYY SUOMEN KASVU JÄÄ TÄNÄ VUONNA 0.5 PROSENTTIIN

MAAILMANTALOUDEN KÄÄNNE LYKKÄYTYY SUOMEN KASVU JÄÄ TÄNÄ VUONNA 0.5 PROSENTTIIN Ei julkisuuteen ennen 26.9.2012 klo 10.00 TIEDOTE SUHDANNE 2012/2: MAAILMANTALOUDEN KÄÄNNE LYKKÄYTYY SUOMEN KASVU JÄÄ TÄNÄ VUONNA 0.5 PROSENTTIIN Eurokriisin pitkittyminen lykkää maailmantalouden elpymistä,

Lisätiedot

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1.1 Kansainvälinen talous Suomen metsäteollisuuden kasvunäkymät ovat tänäkin vuonna pysyneet heikkoina. Vuoden 2000 loppupuolella Yhdysvalloista alkanut suhdanteiden

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, syksy 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Erkki Liikanen Suomen Pankki Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Säätytalo 1 Teemat Kehittyneiden maiden ml. euroalueen talouskehityksestä EKP:n rahapolitiikka kasvua tukevaa Kotimaan talouden lähiaikojen

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Kehysriihi

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Kehysriihi Suomen Pankki Talouden näkymistä Kehysriihi 1 Osakkeiden ja raaka-aineiden hinnat heiluneet alkuvuonna 140 120 100 Osakkeiden hinnat, euroalue* Osakkeiden hinnat, Yhdysvallat** Öljyn hinta*** Indeksi,

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 15.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan

Lisätiedot

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US

Lisätiedot

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander KANSANTALOUDEN ONGELMAT Suomen BKT on edelleen vuoden 2007 tason alapuolella Modernin historian

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Kuinka ratkaista eurokriisi?

Kuinka ratkaista eurokriisi? Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus. Paaluseminaari , Viking XPRS Sami Pakarinen. Suomen talous

Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus. Paaluseminaari , Viking XPRS Sami Pakarinen. Suomen talous Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus Paaluseminaari 2016 17.11.2016, Viking XPRS Sami Pakarinen Suomen talous Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden

Lisätiedot

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet LVI-treffit 14.10.2016 Sami Pakarinen Suomen talous vuosimuutos, % Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden keskiarvoja 4 3 2 1 0 2015

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on korkeintaan tyydyttävä Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä

Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä Suomen Pankki Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä Euro ja talous 1 Euroalueen talousnäkymistä ja EKP:n neuvoston rahapoliittisista päätöksistä viime torstaina 2 Euroalueen kasvunäkymät Euroalueen kasvun

Lisätiedot

Maailmantalouden vauhti kiihtyy?

Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Metsänomistajan talvipäivä, 30.1.2010 Timo Vesala, Rahoitusmarkkinaekonomisti timo.vesala@tapiola.fi, 09-4532458 3.2.2010 1 Agenda 1. Taloushistoria n.1980 2007 viidessä

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Mikä on muuttunut Venäjällä? Sanna Kurronen Toukokuu 2014

Mikä on muuttunut Venäjällä? Sanna Kurronen Toukokuu 2014 Mikä on muuttunut Venäjällä? Sanna Kurronen Toukokuu 2014 Putin uhoaa, mutta mikä on muuttunut? Mikä on muuttunut? Investointiympäristö on entistä kehnompi Luottolaman uhka on todellinen Putinin suosio

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2016 Rakennusteollisuus RT ry 11.10.2016 Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi Rakennusteollisuus RT:n

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1.1 Kansainvälinen talous Suomen metsäteollisuuden kasvunäkymät ovat tänä vuonna pysyneet heikkoina. Vuoden 2000 loppupuolella Yhdysvalloista alkanut suhdanteiden

Lisätiedot

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 26.1.2016 www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi Tehtävänä arvioida talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta talouspolitiikalle

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Marraskuu 2016 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne helpottamassa Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Pääjohtaja Erkki Liikanen 20.5.2011 Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu Hintakupla puhkeaa, luottotappiot kasvavat, taantuma

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Talouden näkymät ja Suomen haasteet

Talouden näkymät ja Suomen haasteet Talouden näkymät ja Suomen haasteet Juhlaseminaari Suomen talous ja tulevaisuus muuttuvassa maailmassa Raahesali 12.12.2012 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Finanssikriisi jättänyt pitkän

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Suomen taloudesta

Suomen taloudesta Suomen Pankki Suomen taloudesta 1 Eräissä keskeisissä talouspolitiikan kysymyksissä arviossa yhdentymistä 1. Julkisen talouden sopeutustoimien mittaluokka ja ajoitus 2. Kustannuskilpailukyvyn parantamisen

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on vahvistunut Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka Katsaus maan ja maaseudun tilanteeseen ja tulevaisuuteen Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka 31.1.2014 Lähtökohdat vuodelle

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Samu Kurri Suomen Pankki Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/216 29.9.216 Julkinen 1 Esityksen teemat Muutokset maailmantalouden kasvuennusteessa

Lisätiedot

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 BOFIT Venäjä-ennuste BOFIT Venäjä-ryhmä BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Jouni Vihmo, ekonomisti MaRan tiedotustilaisuus, Lasipalatsi 26.6.213 Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Toukokuu 2015 Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne pysyy edelleen heikkona Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on talvikautena

Lisätiedot

31C00300 Suomen talous ja talouspolitiikka. Matti Pohjola

31C00300 Suomen talous ja talouspolitiikka. Matti Pohjola 31C00300 Suomen talous ja talouspolitiikka Matti Pohjola 1. Kurssin osaamistavoitteet Kurssin suorittaneet a) tuntevat Suomen kansantalouden rakenteen ja talouspolitiikan instituutiot, b) tietävät, mitä

Lisätiedot