Jyväskylän Energia Oy TILINPÄÄTÖS 2014

Transkriptio

1 Jyväskylän Energia Oy TILINPÄÄTÖS 2014

2 Sisällys Tilinpäätös Hallituksen toimintakertomus Tuloslaskelmat Taseet Rahoituslaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot Muun sähköliiketoiminnan tuloslaskelma Muun sähköliiketoiminnan tase Vesiliiketoiminnan tuloslaskelmat Vesiliiketoiminnan taseet Vesiliiketoiminnan rahoituslaskelmat Luettelo kirjanpitokirjoista Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus Tilintarkastajan tilinpäätösmerkintä Tasekirja on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä (KPL 2:10). Tilikauden tositeaineisto on säilytettävä vähintään 6 vuotta sen vuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt. Tilinpäätöksen toteutti: Opus Capita Group Oy

3 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Tilikauden olennaiset tapahtumat Vuosi 2014 oli Ilmatieteen laitoksen mukaan toiseksi lämpimin vuodesta 1900 alkavien tilastojen historiassa. Lämpimät säät heikensivät Jyväskylän Energia -konsernin myyntiä ja tulosta lämmön myynnin, sähkön myynnin, sähkön siirron ja sähkön tuotannon tuotealueilla. Lisäksi lämpimät säät alensivat sähkön markkinahintaa, mikä edelleen heikensi sähkön tuotannon tulosta. Sähkön markkinahinta oli pääosan vuotta niin matalalla, että lauhdesähköä ei kannattanut tehdä. Voimalaitosten käyttöasteiden jäädessä matalaksi myös hyötysuhde heikkenee, mikä nostaa tuotantokustannuksia. Osaltaan tuotantomäärää vähensivät myös ennakoimattomat tuotantokatkot, joista merkittävimpien taustalla olivat Keljonlahden kattilan höyryputkeen tullut vuoto toukokuussa ja generaattorin staattoriin tullut vika lokakuussa. Generaattori saatiin takaisin sähkön tuotantoon vasta helmikuussa Puun osuus konsernin polttoainekäytöstä nousi jälleen uuteen ennätykseen 50,5 %:iin koko polttoainekäytöstä. Puun osuutta on teknisesti edelleen mahdollista kasvattaa tulevina tilikausina, mikäli se on taloudellisesti järkevää. Aikaisempina tilikausina olleesta polttoainepulasta päästiin eroon Keljonlahden hiililaitteiden valmistuttua, ja samalla puun ja hiilen hankintaa lisättiin. Energian tuotanto jäi kuitenkin ennusteita pienemmäksi, minkä seurauksena polttoainevarastot kasvoivat merkittävästi. Hiilen hankinnassa Keljonlahdelle oli ongelmia kuljetuksissa ja purkamisessa, joista tuli lisäkustannuksia. 3 Helmikuussa hallitus päätti investoida Rauhalahden voimalaitoksen savukaasujen puhdistuslaitteisiin IED-direktiivin vaatimusten takia. Samalla päätettiin uudistaa laitosta muiltakin osin, jotta sen käyttöä voidaan jatkaa vähintään vuoteen 2030 saakka. Muita tavanomaisesta poikkeavia investointeja päätettiin tehdä osallistumalla Suomen Hyötytuuli Oy:n kahteen uuteen tuulipuistohankkeeseen. in kuuluvien yhtiöiden hallituksissa ei tapahtunut muutoksia. Jyväskylän Energia Oy:n hallituksessa olivat seuraavat henkilöt: pj. Markku Aarnos (13), vpj. Veijo Koskinen (9), Anna-Leena Sahindal (13), Heidi Nieminen (12), Vesa Kupari (12), Marja Komppa (12), Pasi Hakkarainen (12), Petri Nyberg (13), Pirkko Selin (12), henkilöstön edustaja Risto Ryymin (12) ja henkilöstön varaedustaja Katja Hannikainen (12). Hallitus kokoontui tilikauden aikana 13 kertaa. Edellä henkilöiden nimien perässä mainitut luvut kertovat henkilön osallistumiskertojen määrän hallituksen kokouksiin. Hallituksen sihteerinä toimi talousjohtaja Pasi Jalonen. Kaupunkiomistajan asettamana controllerina hallituksessa oli kaupunginlakimies Tiina Mikkola. n johtoryhmä jatkoi kokoonpanolla: toimitusjohtaja Tuomo Kantola, asiakkuusjohtaja Tapo Lehtoranta, verkkojohtaja Kari Kautto, tuotantojohtaja Tero Saarno, kehitys- ja viestintäjohtaja Satu Kuusinen ja talousjohtaja Pasi Jalonen. Tero Saarno siirtyi lokakuussa toisen työnantajan palvelukseen.

4 n strategian uudistamistyö aloitettiin tilikauden aikana, ja se jatkuu vuonna Yksi strategialähtöisistä kehitysprojekteista oli puhelinpalvelun parantaminen, joka onnistui lyhentämään vastausaikoja merkittävästi. Jyväskylän Energia oli myös mukana Jyväskylän asuntomessuilla kehittämässä ja esittelemässä uusia talotekniikan ratkaisuja. Asiakkaiden palvelua parannettiin lisäksi ottamalla uusi häiriötiedotusjärjestelmä kaikille tuotealueille (sähkö, lämpö, vesi). YT-neuvotteluita tilikauden aikana käytiin energiantuotannon ja verkkojen organisaatioissa. Energiantuotannossa päätettiin yhtenäistää Keljonlahden ja Rauhalahden voimalaitosten vuorot, jolloin henkilöstön käyttö laitosten välillä helpottuu. Tähän tavoitteeseen liittyy merkittävä henkilöstön koulutustarve. Neuvotteluissa päädyttiin myös vähentämään henkilöstöä. Vähentäminen tapahtuu osin eläköitymisten ja osin irtisanomisten kautta. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Keljonlahden generaattorin korjaus valmistui helmikuussa 2015, ja laitos on tuottanut sähköä normaalisti siitä alkaen. Maaliskuussa 2015 sovittiin 100 M :n uudesta lainasta, jolla maksetaan pois yksi erääntyvä taselaina ja lyhennetään lyhytaikaisia yritystodistuksia. Vesihuoltoliiketoiminta Uusi vesihuoltolaki tuli voimaan Laki asetti uudet vaatimukset veden, jäteveden ja huleveden eriyttämiselle kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä. Jyväskylän Energiassa uudet vaatimukset ja muutostarpeet oli ennakoitu ja kirjanpidollinen eriyttäminen oli jo valmiina. Tilinpäätökseen vesihuollon tuloslaskelman, taseen ja rahoituslaskeman eriyttäminen tehtiin nyt ensimmäisen kerran. Jyväskylän Energian vesimaksutulot kattavat vedentuotannon ja vedenjakelun aiheuttamat kustannukset. Vesiverkkoihin ja vedentuotantoon vuonna 2014 tehdyt investoinnit 14,7 M on kyetty rahoittamaan ensimmäisen kerran vesiliiketoiminnan historiassa liiketoiminnan tuotoilla. Talousveden laatu on täyttänyt talousvesiasetuksen määräykset. Jyväskylän Energia julkaisee verkkosivuillaan vesihuollon hintatiedot. Verkkosivuilla ja yhteiskuntavastuuraportilla julkaistaan tarkemmat tiedot veden ja jäteveden laadusta. 4 Uudet veden ja jäteveden toiminta-alueet ovat tulleet lainvoimaiseksi Vesihuollon suurimmat rakennusprojektit 2014 olivat Aholaidan jätevesipumppaamo ja sen käyttöönotto, Kangasvuoren ylävesisäiliö ja paineenkorotukset (2 kpl) ja niiden käyttöönotto ja Tikkakosken vesihuollon aluesaneeraukset I ja II vaihe. Lisäksi SSP:n (=Sanitation safety plan) osalta teollisuusjätevesiprojekti saatiin valmiiksi. Vesihuollon merkittävin nykyinen urakointisopimus päättyy helmikuussa 2015, joten iso osa tulevan uuden sopimuskauden kilpailuttamisen taustatyöstä tehtiin 2014 aikana. Jyväskylän Energian hulevesimaksutulot eivät kata kaikkia hulevesiviemäröinnin järjestämisen kustannuksia. Huleveden järjestämisestä on aloitettu sopimusneuvottelut kaupungin kanssa vesihuoltolain muutoksiin liittyen. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Puun osuuden lisääminen energiantuotannossa on ollut yksi keskeisimmistä viime vuosien panostusalueista. Puun osuuden kasvattaminen on edelleen strategisesti tärkeää. Poliittinen ilmapiiri on kuitenkin asettamassa puun käytön lisäämiselle mahdollisia rajoitteita, ja viime kädessä puun

5 osuuden polttoainevirrasta ratkaisevat taloudelliset tekijät. Puu on tällä hetkellä edullisin polttoaine lämmöntuotannossa, mutta kivihiili on edullisin sähkön tuotannossa. Yhteistuotanto-laitoksissa edullisuusjärjestys riippuu polttoaineen hinnan lisäksi mm. lämmön ja sähkön tuotannon suhteesta, polttoaineveroista, päästöoikeuksien hinnasta ja logistiikasta. Monesta muuttujasta johtuen edullisuusjärjestys voi muuttua nopeastikin, ja tavoitteena on myös säilyttää liikkumavara eri polttoainesuhteiden käytössä. Öljyn käytön väheneminen ja lisääntynyt sähkön ja lämmön yhteistuotantokapasiteetti ovat pienentäneet energiantuotannon muuttuvia kustannuksia. Kiinteiden polttoaineiden hintojen ja käytön kustannusten lähinnä verojen nousu oli voimakasta vuosina On oletettavissa, että nousu jatkuu edelleen pitkällä tähtäimellä, mutta ainakin tilapäisesti nousu on hidastunut etenkin kivihiilen ja turpeen osalta. Kasvavia kustannuksia ei ole täysimääräisesti viety myyntihintoihin viime vuosina, koska kaukolämmön hintakilpailukyky halutaan turvata pitkällä aikavälillä ja yhtiötä sitoo kaupungin valtuuston asettama tavoite pitää kaukolämmön hinta lähellä suurten kaupunkien keskiarvohintoja. Katetaso onkin viime vuosina heikentynyt. Lähivuosina nykyinen katetaso pystyttäneen pitämään, mutta myyntihintojen noston varaan rakentuvaa katetason paranemista ei odoteta. Energiantuotannon kannattavuuden toinen olennainen tekijä katetason lisäksi on laitosten käyttöaste. Käyttöasteeseen vaikuttaa energian kysyntä, jonka kehitys riippuu lyhyellä aikavälillä eniten sähkön markkinahinnasta ja lämpötilasta. Sähkön markkinahintaa heiluttavat mm. päästöoikeuksien markkinahinta, Pohjoismaiden vesitilanne, polttoaineiden hinnat, tuettu sähkön tuotanto, sähkön tuonti ja vienti sekä ydinvoimaloiden käyttötilanne. Lähivuosien sähkön hintaennusteet näyttävät varsin matalaa hintakehitystä. Pidemmällä aikavälillä laitosten käyttöasteeseen vaikuttavat mm. kaukolämpökuorman kehittyminen ja tuotantolaitoksiin tehtävät investoinnit. Kaukolämpökuorman kehittyminen riippuu kaukolämmön hintakilpailukyvystä suhteessa muihin lämmitystekniikoihin, rakennusten energiatehokkuuden noususta ja kaupungin kasvusta. n vaikutusmahdollisuuksien piirissä näistä muuttujista ovat lähinnä kaukolämmön hintakilpailukyky ja energiantuotantoon tehtävät investoinnit, joista huolehtimalla käyttöastetta pyritään jatkuvasti parantamaan. 5 Vesiliiketoiminta ja konsernin kaikki verkkoliiketoiminnat ovat luonteeltaan vakaata, matalahkon tuottotason liiketoimintaa. Sähkö- ja kaukolämpöverkot ovat hyvässä kunnossa, ja niiden tuottotaso näyttää vakaalta. Sähköverkon sallitun tuottotason määrittelee Energiavirasto. JE:n omistaman sähköverkon sallittu tuottotaso on laskenut voimakkaasti kolmen viime vuoden aikana. Keskeiset syyt siihen ovat matala markkinakorkotaso ja JE:n sähköverkon arvon putoaminen Energiaviraston laskelmissa. Selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta Voimalaitostuhkien hyötykäytön selvittämistä jatkettiin. JE:n omassa, syyskuussa päättyneessä Tekes-hankkeessa tavoitteena on tuottaa tutkimuksen ja mallinnuksen kautta riittävä perustieto teollisen mittakaavan prosessin suunnittelemiseksi voimalaitosten tuhkissa havaittujen ja hyödynnettävissä olevien arvokkaiden raaka-aineiden talteen ottamiseksi ja kierrättämiseksi teollisuuden tarpeisiin. Talteenottoprosessi perustui JE:n saamaan kotimaiseen patenttiin, jolle haettiin kansallisia patenttisuojia Euroopan lisäksi 17 maassa. Hankkeen lopputuloksena prosessikokonaisuus mallinnettiin sekä sille tehtiin prosessitekninen mitoitus ja esisuunnittelu. Samalla määritettiin prosessin jatkokehityksen kannalta olennaiset puutteet ja haasteet. Edelleen yrityskonsortion osana osallistuttiin kahteen yhteishankkeeseen, joissa tavoitteena on pienentää kaatopaikoille sijoitettavan tuhkan määrää, vähentää neitseellisten raaka-aineiden käyttöä, kehittää

6 uusia menetelmiä tuhkan ja kuonan käsittelyyn ja vahvistaa yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. osallistui myös tuhkien REACH-rekisteröinnin suorittaneen seostuhkakonsortion ohjausryhmätyöskentelyyn. EU:n ilmasto- ja energiapaketin sekä energiapolitiikan muutosten vaikutusten analysointia konsernin liiketoimintaan jatkettiin ja syvennettiin osana konsernin strategiaprosessia ja strategian uudistamista. Valtakunnalliset latausoperaattorin Liikennevirta Oy:n toimintaa käynnistettiin yhdessä muiden omistajien kanssa. Osana yrityskonsortiota osallistuttiin Älykäs sähköinen liikenne hankkeeseen, missä tavoitteena on keskittyä vaikuttavuudeltaan tärkeimpien ja kaupallisesti potentiaalisimpien asiakastarpeiden palvelemiseen, kuten mm. latauspalveluiden toteutus ja liiketoiminnan kehittäminen energiayhtiöille, lataus-, kulutus- ja ajoneuvotietojen hyödyntäminen kuluttajapalveluissa, energiajärjestelmien tasapainon ylläpito ja luotettavuuden parantaminen sekä energia- ja liikennetehokkuuden parantaminen älyliikenneratkaisujen avulla. Jyväskylän sähköautojen latausverkoston yleissuunnitelman tekeminen aloitettiin yhteistyössä Jyväskylän kaupungin, Jyväs-Parkki Oy:n ja JE-Siirto Oy:n kanssa. Aurinkoenergian tuotantomahdollisuuksia ja kannattavuutta selvitettiin osana Jyväskylän Kangas -hanketta. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista liiketoiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Tilikauden aikana jatkettiin panostuksia konsernin kokonaisvaltaiseen, suunnitelmalliseen ja erityisesti ennakoitavien riskien hallintaan osana liiketoiminnan strategista ja operatiivista johtamista. Yhtiön omistaja Jyväskylän kaupunki toimitti yhtiölle uutta ohjeistusta sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyen, ja yhtiön hallitus kävi kaupungin ohjeistuksen läpi. Yhtiön johto reagoi uuteen ohjeistukseen päivittämällä konsernin riskipolitiikan ja sisäisen tarkastuksen toimintaohjeet. Lisäksi konsernin riskikartoitukset päivitettiin. Hallitus piti riskiseminaarin, jossa käytiin läpi ja hyväksyttiin päivitetyt riskienhallinnan dokumentit. Myös sähkön tuotannon riskikäsikirjaa päivitettiin. 6 Riskienhallinta keskittyy erityisesti konsernin kriittisiin menestystekijöihin: energian hankinnan kilpailukyvyn turvaamiseen, polttoainehankinnoissa onnistumiseen, liiketoimintaprosessien tekniseen toimintavalmiuteen, työturvallisuuteen, kyberturvallisuuteen, kustannustehokkuuteen, osaamisen varmistamiseen sekä tehokkaaseen markkinointiin ja myyntiin. Vahinkoriskeihin on varauduttu vakuuttamalla tuotannon keskeytykset ja erilaiset onnettomuustilanteet. n merkittävimmät riskit kaukolämmön ja sähkön osalta ovat turpeen, kivihiilen ja puun hinta ja saatavuus sekä niiden poliittinen kohtelu, polttoainelogistiikka, tuotannon ennakoimattomat keskeytykset, tuotantokoneiston rikkoutuminen, päästöoikeuksien hintakehitys, sähkön markkinahinnan vaihtelu sekä kaukolämmön kilpailukyky. Puupolttoaineiden hiilineutraalisuus tulee jatkossa mahdollisesti joltain osin loppumaan, jolloin puu ei olisi enää päästöoikeuksista vapaata polttoainetta. Lisäksi liiketoimintaan liittyy säätiloista johtuva ennakoitavuusriski. Veden suurimmat riskit ovat vesihuoltoverkoston huono kunto, vesijohtoverkoston saastumisriski, vedenjakelun keskeytyminen sekä viemäritulvat ja ylivuodot.

7 Korkea velkaantumisaste ja siitä aiheutuvat korkokulut muodostavat rahoitus- ja maksuvalmiusriskin sekä rajoittavat yhtiön tuloksentekomahdollisuuksia ja taseen rakenteen vahvistamista. Korkotason nousuun on varauduttu konsernin rahoituksen riskikäsikirjan mukaisin toimenpitein. Velkaantuminen aiheuttaa riskin korvausinvestointien ja liiketoiminnan uudistamisen rahoitusmahdollisuuksille. Tilikauden aikana realisoitui joitakin merkittäviä riskejä. Keljonlahden generaattorivaurio, ongelmat hiililogistiikassa, sekä polttoainevarastojen merkittävä kasvu olivat kaikki ennalta tunnistettuja riskejä. Keljonlahden generaattorivaurion uusiutumisriski on kasvanut. Kaupunginvaltuuston takauspäätöksestä tehty valitus liittyy ennalta tunnistettuihin rahoitusriskeihin. Arvio taloudellisesta asemasta ja tuloksesta n tilikauden tappio oli 10,8 M. Edelliseen tilikauteen verrattuna tulos parani 0,6 M ja liikevoitto 2,5 M. Suurimmat liikevoittoa parantaneet tekijät olivat turpeen hinnan lasku ja kaukolämmön ja veden hinnankorotukset. Tulosta painoivat tappiolle mm. lämmin talvi, sähkön alhainen markkinahinta, konsernin taseessa olevien päästöoikeuksien ja liikearvon arvonalennus-kirjaukset ja Keljonlahden generaattorivaurio. Kaupunkiomistajan osuus maksetuista koroista oli 12,5 M. n viime vuosina tekemät merkittävät investoinnit energiantuotantokapasiteettiin ovat kasvattaneet poistoja, leasingkuluja ja korkokuluja, ja nämä rasittavat konsernin tulosta vielä vuosia. n kyky tehdä tulosta on vaatimaton seuraavat vuodet. Tuloksen kääntäminen positiiviseksi nykyisellä kulurakenteella on mahdollista, mikäli vetoapua tulee kylmästä talvesta tai sähkön markkinahinnan noususta. Lämpimän talven ja alhaisen sähkön markkinahinnan yhdistelmä tekee positiivisen tuloksen saavuttamisen vaikeaksi vielä arviolta 1-2 tilikautena. Kassavirran odotetaan myös jäävän negatiiviseksi mittavien investointien myötä vielä Polttoainevarastot kasvoivat tilikaudella 2014 ennätyssuuriksi ja niitä tullaan purkamaan tulevien tilikausien aikana, mikä osaltaan vapauttaa kassavirtaa. 7 n omavaraisuusaste on parantunut omistajan sijoittaman SVOP:n ansiosta, mutta edelleen omavaraisuusaste on heikko. Huonolla tasolla on myös vieraan pääoman korkea määrä suhteessa liikevaihtoon ja kannattavuuteen.

8 Tunnusluvut liiketoiminnasta sekä taloudellisesta asemasta ja tuloksesta Tunnuslukuja JE-konserni Liikevaihto t Liikevoitto t Liikevoitto % 4,8 3,2 8 Oman pääoman tuotto % neg neg neg Omavaraisuusaste % 6,3 8,4 1,1 Tunnuslukuja, emoyhtiö Liikevaihto t Liikevoitto t Liikevoitto % 6,1 2,4 7,4 Oman pääoman tuotto % neg neg neg Omavaraisuusaste % 14,9 16,2 7,4 n tunnuslukuja Liikevaihto liiketoiminnoittain t Lämpö Sähkö Vesi Muut Investoinnit liiketoiminnoittain t Lämpö ja sähkö Vesi Muut Muut tunnusluvut liiketoiminnasta Energian myynti, konserni Lämpö (GWh) Sähkö (GWh) Vesiliiketoiminta Veden tuotanto m Veden talousmyynti m Veden tukkumyynti m Jäteveden laskutus m

9 Henkilöstö Keskimääräiset henkilöstömäärät Palkkasummat t Koko konsernin henkilöstö ja toimitusjohtaja ovat kannustinjärjestelmän piirissä. Kannustinjärjestelmän rakenteen ja kaikille yhteisen mittarin (konsernin käyttökate) on päättänyt hallitus. Toimintojen vetäjät asettavat toimintokohtaisesti muut kannustinjärjestelmän tavoitteet ja mittarit. Kannustinjärjestelmän mittarit liittyvät kannattavuuteen, tuottavuuteen ja esim. kehityshankkeissa onnistumiseen, ja ne ovat erilaisia eri toiminnoille ja henkilöstöryhmille. Mittareiden toteuman hyväksyy toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan osalta hallitus. Kannustinjärjestelmän perusteella konsernissa ja emoyhtiössä maksettiin kannustinpalkkioita tilikaudelta n kannustinpalkkioiden kokonaismäärä oli , josta emoyhtiön osuus Ympäristötekijät JE-konsernin ympäristövastuut hoidetaan sertifioidun ISO ympäristöjärjestelmän mukaisesti. Ympäristöpolitiikkaamme ohjaavat hallituksen hyväksymät periaatteet: 9 Vähennämme ja ehkäisemme toimintaamme liittyviä haitallisia ympäristövaikutuksia Edistämme järkevää energia- ja vesivarojen käyttöä Energian hankintamme perustuu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ensisijaisesti seudullisiin, uusiutuviin polttoaineisiin sekä lämmön ja sähkön yhteistuotantoon. JE-konserniin kuuluvilla yhtiöillä on kaikki energia- ja vesiliiketoimintaan liittyvät ympäristöluvat. Sertifioidun järjestelmämme mukaan noudatamme kaikkia voimassaolevia ympäristölainsäädännön ja viranomaismääräysten vaatimuksia. Toimintavuoden aikana ei tapahtunut merkittäviä poikkeamia ympäristöpolitiikan linjauksista. julkaisee erillisen yhteiskuntavastuuraportin yhtiön kotisivuilla. Osakeyhtiötä koskevat toimintakertomustiedot Yhtiön osakkeet Yhtiössä on 30 osaketta, joilla kaikilla on sama äänioikeus ja sama oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. Hallituksen esitys voittovarojen jakamiseksi Hallitus esittää yhtiökokoukselle, ettei osinkoa jaeta ja tilikauden tappio ,46 siirretään edellisien kausien voitto-/tappiovarojen tilille.

10 Tuloslaskelmat Liite LIIKEVAIHTO , , , ,09 Muut liiketoiminnan tuotot , , , ,06 Materiaalit ja palvelut Aineet ja tarvikkeet Ostot tilikauden aikana , , , ,43 Varastojen lisäys (-), vähennys (+) , , , ,80 Ulkopuoliset palvelut , , , ,00 Materiaalit ja palvelut yhteensä , , , ,23 Henkilöstökulut 3 Palkat ja palkkiot , , , ,76 Henkilösivukulut , , , ,86 Henkilöstökulut yhteensä , , , ,62 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,41 Arvonalentumiset , ,20 Liiketoiminnan muut kulut , , , ,20 10 LIIKEVOITTO , , , ,69 Rahoitustuotot- ja -kulut 6 Korko- ja rahoitustuotot , , , ,05 Korko- ja rahoituskulut , , , ,25 Rahoitustuotot- ja -kulut yhteensä , , , ,20 VOITTO/TAPPIO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ , , , ,51 Satunnaiset erät , ,00 VOITTO/TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA , , , ,51 Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys (-), vähennys (+) 7 Tuloverot , , ,50 Laskennallisen verovelan muutos , , , ,92 TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO , , , ,41

11 Taseet Vastaavaa 1/2 Liite PYSYVÄT VASTAAVAT 8 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , , , ,06 Liikearvo , , , ,98 Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet yhteensä , , , , , , , ,17 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , , , ,75 Rakennukset ja rakennelmat , , , ,55 Verkostot , , , ,69 Koneet ja laitteet , , , ,11 Koneet ja kalusto , , , ,89 Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä , , , , , , , , , , , ,72 11 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä Osuudet omistusyhteysyrityksissä , , , , , ,40 Muut osakkeet ja osuudet , , , ,38 Sijoitukset yhteensä , , , ,26 Pysyvät vastaavat yhteensä , , , ,15

12 Taseet Vastaavaa 2/2 Liite VAIHTUVAT VASTAAVAT 9 Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , , , ,59 Vaihto-omaisuus yhteensä , , , ,59 Saamiset Pitkäaikaiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Saamiset omistusyhteysyrityksiltä , , , , , ,80 Saamiset muilta , , , ,13 Pitkäaikaiset saamiset yhteensä , , , ,33 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset , , , ,78 Saamiset saman konsernin yrityksiltä Saamiset omistusyhteysyrityksiltä , , , , , , , ,09 Muut saamiset 465, ,04 465,26 0,00 Siirtosaamiset , , , ,40 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä , , , ,32 12 Rahat ja pankkisaamiset , , , ,89 Vaihtuvat vastaavat yhteensä , , , ,13 VASTAAVAA YHTEENSÄ , , , ,28

13 Taseet Vastattavaa Liite OMA PÄÄOMA 10 Osakepääoma , , , ,79 Ylikurssirahasto , , , ,18 SVOP-rahasto , , , ,47 Edellisten tilikausien voitto/tappio , , , ,78 Tilikauden voitto/tappio , , , ,41 Oma pääoma yhteensä , , , ,63 VÄHEMMISTÖOSUUDET , ,00 KONSERNIRESERVI , ,40 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero , ,25 VIERAS PÄÄOMA 11 Liittymismaksut , , , ,47 13 Pitkäaikainen Joukkovelkakirjalainat , , , ,00 Heikomman etuoikeuden omaava laina , , , ,88 Lainat rahoituslaitoksilta , , , ,00 Laskennallinen verovelka , ,45 Muut velat , ,60 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä , , , ,88 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta , , , ,00 Ostovelat , , , ,45 Velat saman konsernin yrityksille , , , ,18 Muut velat , , , ,62 Siirtovelat , , , ,80 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä , , , ,05 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , , , ,28

14 Rahoituslaskelmat 1/ Liiketoiminnan rahavirta: Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä , , , ,51 Oikaisut: Muut oikaisut 4 746,23 Käyttöomaisuuden myyntivoitot/-tappiot ,74 Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,41 Rahoitustuotot ja -kulut , , , ,20 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta , , , ,10 Käyttöpääoman muutos Lyhytaik. liikesaamisten lisäys(-)/vähennys(+) , , , ,99 Vaihto-omaisuuden lisäys(-)/vähennys(+) , , , ,80 Lyhytaik. korottomien velkojen lisäys(+)/väh.(-) , , , ,93 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja , , , ,96 Maksetut korot ja maksut liiketoim. rahoituskuluista , , , ,25 Saadut korot liiketoiminnasta , , , ,34 Maksetut välittömät verot 1 625, ,80 Rahavirta ennen satunnaisia eriä , , , ,05 Liiketoiminnan rahavirta (A) , , , ,05 14

15 Rahoituslaskelmat 2/2 Investointien rahavirta: Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyöd. luovutustulot , , , , ,00 Investoinnit muihin sijoituksiin , , , ,00 Luovutustulot muista sijoituksista 1 000,00 Myönnetyt lainat , ,00 Lainasaamisten takaisinmaksut , , , ,14 Saadut korot investoinneista , ,71 Investointien rahavirta (B) , , , ,01 Rahoituksen rahavirta: Pitkäaikaisten lainojen nostot , ,00 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut , , , ,00 Maksetut ja saadut konserniavustukset , ,40 Liittymismaksujen lisäys 1 320, , , ,00 Lyhytaikaisten lainojen nostot , , , ,00 Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut , , , ,00 Rahoituksen rahavirta (C) , , , ,40 15 Rahavarojen muutos lisäys(+)/vähennys(-) , , , ,56 Rahavarat , , , ,42 Sulautumisessa siirtyneet rahavarat ,59 Rahavarat , , , ,86 Rahavarat sisältävät konsernitilin varat, jotka taseessa sisältyvät saamisiin saman konsernin yrityksiltä.

16 Liitetiedot Jyväskylän Energia Oy Jyväskylän Energia Oy on Jyväskylän kaupungin tytäryhtiö (100 %). Jäljennös Jyväskylän kaupunki -konsernin tilinpäätöksestä on saatavissa osoitteesta: Jyväskylän kaupunki Talouskeskus Liikelaitos, Heikinkatu 3, Jyväskylä. Jäljennös Jyväskylän Energia -konsernin tilinpäätöksestä on saatavissa osoitteesta: Jyväskylän Energia Oy, Kivääritehtaankatu 6, 2. kerros, Jyväskylä. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet tilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Jyväskylän Energia Oy sekä tytäryhtiöt (100 %) JE-Siirto Oy ja Jyväskylän Energiantuotanto Oy sekä Jyväskylän Voima Oy (79,7 %). Vähemmistöosuudet on erotettu omasta pääomasta ja tuloksesta sekä esitetty omana eränään. JE-Infra Oy (omistusosuus 100 %) sulautui Jyväskylän Energia Oy:öön tytäryhtiösulautumisella. Yhtiöllä ei ollut liiketoimintaa. Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n osakkeiden ostosta v syntyneestä konserniliikearvosta kohdistettiin päästöoikeuksiin ,58 euroa ja liikearvoon ,10 euroa. Päästöoikeuksia poistetaan käytön mukaan. Vuonna 2014 päästöoikeuksista kirjattiin käytön mukaan poistoa ,79 euroa sekä arvonalennusta ,61 euroa, joka on vuoden 2015 markkinhinnan ylittävä osa. 16 liikearvon poistoaika on 12 vuotta. Vuotuinen poisto on ,06 euroa. Tilikaudella 2014 on vuotuisen poiston lisäksi alaskirjattu jäljelle jäänyt konserniliikearvo. n sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja sisäiset katteet on eliminoitu. tilinpäätöksessä poistoerot on jaettu omassa pääomassa esitettäväksi eräksi ja laskennalliseksi verovelaksi. Osakkuusyritykset on merkitty hankintamenon mukaisina taseeseen.

17 Liitetiedot 2/13 Käyttöomaisuus ja poistot Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuuden taloudellisen pitoajan perusteella. Poistoajat ovat: Vuotta Aineettomat oikeudet 10 Aineettomiin oikeuksiin sisältyvät päästöoikeudet käytön mukaan Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Leasingomaisuuteen kohdistuvat menot 15 Leasingsopimuksen ennakkokorot 10 Muut pitkävaikutteiset menot 5 Rakennukset ja rakennelmat Aluerakennelmat 40 Tuotannon ja jakelun laitteet Verkostot 25 Höyryputki 6 Siirrettävät lämpökeskukset 10 Mittauslaitteet 5-10 Kaukokäyttölaitteet 5 Koneet ja kalusto 25 % menojäännöspoisto Vesiliiketoiminnan hankinnasta syntynyt liikearvo poistetaan 10 vuodessa, koska liikearvon tuloa tuottavan ajan katsotaan olevan vähintään 10 vuotta. 17 Rauhalahden voimalaitoksen poistoaikaa on jatkettu vuoteen 2020 asti voimalaitoksen arvioidun taloudellisen käyttöajan perusteella. Jyväskylän Energia Oy hankki Jyväskylän Voima Oy:n osakkeita tilikaudella Hankinnasta syntyi konsernireserviä ,00 euroa. Hankinnalla saatiin suurempi osuus voimalaitoksen tuotantokapasiteetistä, joten konsernireservi tuloutetaan 10 seuraavan vuoden aikana. Jyväskylän Voima Oy:n pitkävaikutteisiin menoihin on aktivoitu voimalaitoksen valmistumisen yhteydessä vuosina 2010 ja 2011 yleiskuluja ,18, jotka kohdistuvat leasingomaisuuteen. Jyväskylän Voima Oy:n vuonna 2012 valmistuneen bioaseman ja vuonna 2013 valmistuneen hiililaitteiston rakennusaikaiset leasingsopimusten ennakkokorot on aktivoitu voimalaitoksen koneisiin ja laitteisiin. Rauhalahden voimalaitoksen puhdistuslaitoksen rakentamiseen liittyvän leasingsopimuksen kertynyt ennakkokorko on aktivoitu projektin kuluihin. Rakennusurakka on kesken. Vaihto-omaisuus Polttoöljyvarastot on arvostettu FIFO-periaatteen mukaan. Puupolttoainevarasto on arvostettu hankintahinnalla. Kivihiilivarasto on arvostettu hankintahinnan keskihinnalla. Aine- ja tarvikevarastot on arvostettu muuttuvalla keskihinnalla. Keskeneräiset tilaustyöt on arvostettu hankintahinnalla.

18 Liitetiedot 3/13 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1 LIIKEVAIHTO TOIMIALOITTAIN Sähkön myynti , , , ,68 Sähkön siirto , ,84 Lämmön ja höyryn myynti , , , ,26 Veden myynti , , , ,63 Polttoainemyynti , , ,93 Liittymismaksut , , , ,76 Tilauspalvelujen myynti , , , ,41 Muut myyntiin liittyvät tulot , , , ,42 Liikevaihto yhteensä , , , ,09 LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN Suomi , , , ,09 2 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Vuokratulot , , , ,41 Käyttöomaisuuden myyntivoitot ,74 Tukipalveluiden myynti , ,51 Päästöoikeuksien myynti , ,00 Avustukset / tuet , , , ,64 Vakuutuskorvaus , , , ,52 Muut tulot , , , ,98 Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä , , , , HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot , , , ,76 Henkilösivukulut Eläkekulut , , , ,99 Lakisääteiset henkilösivukulut , , , ,87 Henkilöstökulut tuloslaskelmassa , , , ,62 Aktivoidut palkat ja palkkiot 2 716, ,98 Aktivoidut henkilösivukulut 586, ,59 Henkilöstökulut yhteensä , , , ,62 Toimitusjohtajien ja hallitusten palkat ja palkkiot , , , ,86 Henkilöstön lukumäärä Työntekijät keskimäärin Toimihenkilöt keskimäärin Henkilöstö keskimäärin

19 Liitetiedot 4/13 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 4 SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT Liikearvo , , , ,08 Päästöoikeudet , ,64 Muut aineettomat oikeudet 7 131, , , ,11 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,05 Rakennukset ja rakennelmat , , , ,62 Koneet ja laitteet , , , ,42 Verkostot , , , ,74 Koneet ja kalusto , , , ,39 Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä , , , ,41 Lisäpoisto, päästöoikeuksien arvonalentumisista , ,00 reservin tuloutus , ,80 5 MUUT LIIKETOIMINNAN KULUT Vapaaehtoiset henkilöstökulut , , , ,08 Vuokrat , , , ,73 Toimitilakulut , , , ,53 Hallintokulut , , , , , , , ,20 19 Tilintarkastajan palkkio Tilintarkastuspalkkiot , , , ,06 Muut palkkiot 1 000, , , , , ,06 6 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista Muilta , , , ,18 Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä , ,36 Emoyhteisöltä 336,63 336,63 Muilta , , , ,51 Korko- ja muut rahoitustuotot yhteensä , , , ,05 Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille 63,31 Emoyhteisölle , , , ,94 Muille , , , ,31 Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä , , , ,25 Satunnaiset erät avustus , ,00

20 Liitetiedot 5/13 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 7 TILINPÄÄTÖSSIIRROT Poistoeron muutos Aineettomat hyödykkeet -262,10-262,30 Rakennukset , ,29 Verkot , ,78 Koneet ja laitteet , ,34 Koneet ja kalusto , ,21 Poistoeron muutos yhteensä , ,92 VÄLITTÖMÄT VEROT Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot , , ,50 Laskennallisen verovelan muutos , ,17 Välittömät verot yhteensä , , ,50 8 PYSYVÄT VASTAAVAT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Hankintameno , , , ,94 Lisäykset tilikauden aikana , , , ,30 Hankintamenot , , , ,24 Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot , , , ,83 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot , , , ,24 Arvonalennus , ,00 Kirjanpitoarvo , , , ,17 20 Aineettomat hyödykkeet yhteensä , , , ,17 Aineettomiin oikeuksiin sisältyy konsernissa päästöoikeusvarallisuutta ,80 euroa. AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet Hankintameno , , , ,49 Lisäykset tilikauden aikana 1 950, , , ,26 Kirjanpitoarvo , , , ,75 Rakennukset ja rakennelmat Hankintameno , , , ,94 Lisäykset tilikauden aikana , , , ,83 Hankintamenot , , , ,77 Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot , , , ,60 Tilikauden suunntelman mukaiset poistot , , , ,62 Kirjanpitoarvo , , , ,55