TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS"

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 212

2 SISÄLLYS 3 Haminan Energian vuosi Toimitusjohtajan katsaus 8 Varatoimitusjohtajan katsaus 12 Suomen energiavuosi Energialiiketoiminta 16 Verkostoliiketoiminta 18 Tietohallinto 2 Yhteiskuntavastuu 24 Hallituksen toimintakertomus 26 Hallitus 28 Tilinpäätös 46 Review by the Managing Director 5 Yhteystiedot Haminan Energia Oy on monipuolinen energia-alan palvelutuotantoon erikoistunut yritys, joka on 1 % Haminan kaupungin omistuksessa. Toimintamme selkärangan muodostavat sähkön-, maakaasun-, kaukolämmön ja tiedonsiirtoverkot, niiden ylläpito ja operointi sekä kaukolämmön ja prosessiteolllisuuden erilaisten energiapalveluiden tuotanto. 3

3 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 4 Ilmastonmuutoksen torjumiseen on käytettävä kaikki keinot: energiansäästö, energiatehokkuus, uusiutuvat energiat, ydinvoima ja kaasu. ENERGIAINVESTOINTIEN TULEVAISUUS Julkisuudessa on esitetty hyvinkin kärjekkäitä kannanottoja eri sähköntuotantohankkeista. Etenkin tuulivoima-, turve- ja ydinvoimahankkeet saavat hyvin palstatilaa. Hankkeiden vaikutuksia ja kannattavuutta on kyseenalaistettu. Mistä tässä on oikein kysymys? Euroopassa on alan toimijoilla valtava epätietoisuus tulevista energiainvestoinneista ja niiden suunnasta. Ei ole selvää, mikä Euroopan Unionin tasolla tulee olemaan lopullinen suhtautuminen fossiilisiin polttoaineisiin, uusiutuvaan energiaan ja ydinvoimaan. Uusiutuvien energiamuotojen lisääminen ja päästöttömään tuotantoon siirtyminen ovat hyväksyttyjä ja kannatettavia tavoitteita, mutta niiden toteutumisen esteeksi näyttää kasaantuvan sekä tekniset että taloudelliset seikat. Esille on nostettu myös biopolttoaineiden eettiset ja sosiaaliset vaikutukset, kestävä kehitys ja maankäyttö- ja ruokaketjun kysymykset. Dohan ilmastokokous ei esimerkiksi pystynyt sitouttamaan osapuolia jatkouralle päästöjen hillitsemisessä, vaan ratkaisu siirrettiin vuoteen 215. Päästökauppaan ei olla myöskään tyytyväisiä. Taloustilanteen takia hinnat eivät ole EU:n tavoittelemalla tasolla, ja nykyinen hintataso ohjaa lisääntyvään kivihiilen käyttöön. Sinänsä mekanismi toimii juuri niin kuin se on suunniteltukin. Talouden ja vähennystavoitteiden välistä ongelmaa kuvaa hyvin parhaillaan EU:n sisällä käytävä keskustelu huutokaupattavien päästöoikeuksien määrästä. Päästöoikeuksien alhaista hintatasoa yritetään nostaa siirtämällä osa huutokaupattavasta määrästä jakson loppupuolelle, mutta menettelystä ei ole päästy yksimielisyyteen. Suuret energiakonsernit ovat linjanneet uudelleen tuotantoinvestointejaan, omistuksiaan ja toimintojaan eri maissa. Varsin huolestuttavaa on Suomen kannalta, että maailmanlaajuinen ja suurin yksityisomistuksessa oleva energiayhtiö E.ON katsoi parhaaksi vetäytyä kaikesta energiaomistuksestaan Suomessa. Suomi ei ole enää kiinnostava sijoituskohde. Iso-Britanniassa on melko selkeä linjaus tulevaisuuteen. Sähkön tuotanto tullaan perustamaan päästöttömiin tuotantomuotoihin, tuulivoimaan ja ydinvoimaan, joille molemmille tullaan myöntämään takuuhinta tai tuotantotukea. Kaasun osuus tulee olemaan näitä tuotantomuotoja tukeva. Saksa on panostanut vahvasti uusiutuviin energioihin, mutta syöttötariffimaksut ovat kohonneet kohtuuttoman korkeaksi kustannukseksi sähkönkäyttäjille. Vuodelle 213 on Saksassa ennakoitu taas tuntuvia korotuksia sähkön hintaan. Ydinvoimaa korvaavan tuotannon rakentaminen ja siirtäminen vaatii myös valtavia investointeja laitoksiin ja verkkoihin. Kasvavaa aurinko- ja tuulituotantoa tukemaan on rakennettava fossiilista tuotantoa. Saksan tulos päästöjen osalta vuodelta 212 ei ole mairitteleva; päästöt kasvoivat 1,6 prosenttia. Saksassa on myös kasvava sosiaalinen paine valittua tukipolitiikkaa vastaan. Maassa on satojatuhansia kotitalouksia, jotka eivät tälläkään hetkellä kykene maksamaan sähkölaskujaan. EU:n sisällä on siis hyvin erilaisia näkemyksiä tulevasta energiapolitiikasta. Kun poliittiseen epävarmuuteen vielä kytketään epävarmuus taloustilanteesta, rahoituksesta ja talouden tulevaisuudesta, on vyyhti valmis. Taloustilannehan on ajanut sähkön hinnan todella alas. Kun esimerkiksi vuonna 28 pörssisähkön hinta liikkui 8 /MWh paikkeilla, oli viime vuoden keskihinta hieman alle 37 /MWh. Laskua vuodesta 211 oli neljännes. Asioiden kärjekäs käsittely julkisuudessa johtuu siitä, että eri sidosryhmät valitettavasti käyttävät tätä sekavaa tilannetta hyväkseen omien ajatustensa ja etujensa ajamisessa. Ilmeisimmin tämä on näkynyt kaavoituksessa, lupakäsittelyssä ja julkisessa vaikuttamisessa. Halutaan vain jarruttaa asioita ja ajaa omaa näkökohtaa unohtaen tärkeä kokonaisuuden tavoite. Nyt täytyisi keskittyä kirkasotsaisesti meille kaikille tärkeään haasteeseen, ilmastonmuutoksen hillintään. Sen torjumiseen on käytettävä kaikki keinot: energiansäästö, energiatehokkuus, uusiutuvat energiat, ydinvoima ja kaasu. On viimeinen hetki tunnustaa tosiasiat ja antaa vähän periksi omista eduista. Myös EU:n ja valtionhallinnon tulee harjoittaa pitkäjänteistä ja ennakoivaa energiapolitiikkaa, sekä tukea ja edistää valittua linjaa hallinnollisin ja lainsäädännöllisin päätöksin. ENERGIAN HINNAT ENNUSTEISSA Öljyn asema tulee olemaan vakaa vielä pitkälle tulevaisuuteen. Vaikka EU- ja Suomi ajavat voimakkaasti öljyriippumatonta tulevaisuutta, tulee öljy säilyttämään vakaan aseman Aasiassa ja muilla kehittyvillä markkinoilla vielä vuosia. Aasian kysyntä ja arabimaiden levottomuus ovat pitäneet öljyn hinnan korkealla kun taasen kivihiili ja muut polttoaineet ovat laskeneet. Öljyn hinnan ennakoidaan olevan korkealla myös tulevaisuudessa. Öljymarkkinat voivat kokea myös radikaalin muutoksen 22-luvulla Irakin tuotannon elpyessä ja liuskeöljyn tehdessä USA:sta omavaraisen. Hintakehitykseen arvioidaan liittyvän myös voimakkaita heilahteluja. Sähkön hintatason ennustaminen tulevaisuuteen on haasteellista. Euroopan taloustilanteen aiheuttama teollisuuden alhainen käyttöaste ja hyvä pohjoismainen tilanne on ajanut hinnat todella alas. Toisaalta vanhan kapasiteetin poistuminen, siirtyminen uusiutuviin energioihin, päästöjen vähennystoimet olemassa olevissa laitoksissa sekä uusien laitosten kustannukset ennakoivat sähkön hinnan kovaakin nousua tulevaisuudessa. Ennuste on, että sähkön perushinta nousee huomattavasti korkeammalle nykyisestä. Lisäksi hinnat tulevat vaihtelemaan voimakkaasti sekä ajallisesti että alueellisesti. Vaihtelun aiheuttaa tuulija aurinkoenergian ajallinen vaihtelu sekä siirtoverkostojen välityskyky. Uudet tuotantotekniikat, niin öljyn kuin kaasunkin osalta, tulevat mullistamaan markkinoita. Kaasun osalta LNG:n (nesteytetty maakaasu) tekniikan ja hintatason voimakas kehittyminen mullistaa kaasumarkkinat tulevaisuudessa. Esimerkiksi USA:n markkinat ovat muuttaneet ennen öljystä ja kaasusta riippuvaisen maan omavaraiseksi ja vientiin pystyväksi. Muutoksella tulee olemaan suuret talouspoliittiset vaikutukset myös Euroopan alueella. VERKKO-OMAISUUS JA KEHITTÄMINEN Vuoden 211 lopun isot myrskytuhot herättivät laajan yhteiskunnallisen keskustelun sähköverkoston tilasta. Viranomaiset ovat lähteneet kiristämään lainsäädännöllä niin sähkökatkojen korvausvelvollisuutta kuin verkostojen häiriöalttiuden poistamista kaapelointiastetta nostamalla.

4 Kaapelointiasteen nosto ja johtojen sijoittaminen tienvarsiin on varmaan toimiva keino häiriöiden eliminoimiseksi, mutta valmistelevilta viranomaisilta on taas unohtunut se tosiasia, että sähkönkäyttäjät tulevat maksamaan tämänkin kalliin ratkaisun. On ennakoitu, että vaatimukset nostavat kaapeloimattoman verkon kustannuksia useilla kymmenillä prosenteilla. Onneksi Haminassa on verkkoon panostettu pitkäjänteisesti, ja samaa ongelmaa ei meillä ole. Samanlainen kallis ratkaisu tehtiin vaatimalla etäluettavat mittarit kaikkiin sähkönkäyttöpaikkoihin vuoden 213 loppuun mennessä, vaikka aikataulu oli liian kireä ja tekniikka vielä kehittymätön. Tavoitteena on kilpailun lisääminen sähkömarkkinoilla. Onko ratkaisu alentanut sähkönkäyttäjien kustannuksia ja lisännyt kilpailua? Sähköverkkojen toimintavarmuusongelma ei riipu siitä, miten paljon verkkoja on kaapeloitu, ja mihin niitä on sijoitettu. Ongelma johtuu verkko-omaisuuden hoidosta, tai pikemminkin hoitamattomuudesta. Sähköverkkotoiminnan kohtuullisuuden valvontamalli on keskittynyt ainoastaan tehokkuuden maksimointiin ja toimijalle käsittämättömien valvontaparametrien ja verrokkiryhmien luomiseen. On kehitetty monimutkaiset tehokkuusmallinnukset pääomakustannuksineen ja riskipreemioineen. Tehokkuusvaatimus haluaa operatiivisten kustannusten (henkilöstö ja varautuminen) karsimista. Tämä johtaa helposti myös toimintojen ulkoistukseen ja suuriin palvelukokonaisuuksiin. Meillä Suomessa on valitettavasti riittävästi esimerkkejä huonosti hoidetusta kilpailutuksesta ja pitkistä toimitusketjuista. Kohtuullisen tuoton valvonnassa saadaan melkoisten laskentaoperaatioiden jälkeen verkkoyhtiölle suurin sallittu tuotto verkostoon sijoitetulle pääomalle. Sallittu tuotto on vuonna 213 ruhtinaalliset 3,19 prosenttia! Tämän jälkeen ihmetellään, miksi verkko-omaisuutta ei hoideta, tai miksi Vattenfall, E.ON ja Fortum ovat päättäneet luopua sähkönsiirtoverkostoista Suomessa. Harvassa pörssiyhtiössä toimitusjohtaja voi esittää investointeja tuolla tuottoasteella esittäen myös sähkönjakelutoiminnan riskit. Keskustelu ja päätökset tulisi pikaisesti siirtää tuoton valvonnasta verkostojen todelliseen laatutasoon, paikalliseen palvelukykyyn ja mahdollistaa verkkoyhtiön taloudelliset panostukset jakelun kokonaisvaltaiseen laatuun. Laatu ei ole pelkästään sitä, että kaapeloidaan verkkoa. Lukijaa täytyy tässä vaiheessa rauhoitella; Haminassa on pitkäjänteisesti panostettu verkko-omaisuuden laatuun ja uskottu toimitusvarmuus oman, paikallisen henkilöstön käsiin. TOIMIVATKO SÄHKÖMARKKINAT? Pohjoismaissa pyritään avaamaan yhteiset sähkön vähittäismarkkinat vuonna 215. Tällä hetkellä käydään keskustelua markkinamallin valinnasta. Pohjoismaisten energiavalvojien yhteistyöjärjestö NordREG on julkaissut huhtikuussa 211 kaksi raporttia, joista toinen käsittelee markkinatoimijoiden rooleja ja vastuita asiakasrajapinnassa, ja toinen laskutuksen järjestämistä. Tarkoituksena on avata sähkön yhteiset vähittäismarkkinat 215. Pohjoismaisten energiaviranomaisten laskutusraportin keskeinen ehdotus on, että asiakas saisi tulevaisuudessa vain yhden sähkölaskun, vaikka hänellä olisi kaksi sopimusta, yksi sähkön myyjän ja toinen jakeluverkkoyhtiön kanssa. Asiakasrajapintaraportin ehdotuksen mukaan asiakkaan ensisijainen kontaktitaho olisi sähkönmyyjä. Suunta on väärä, sillä ehdotetulla yhteispohjoismaisella myyjävetoisella markkinamallilla ei pystytä saavuttamaan sille alun perin asetettuja tavoitteita. Samalla vaarannetaan nykyisen vähittäismarkkinamallin, jossa on useita pieniä toimijoita, tuomat edut. Tällä hetkellä huomio on kiinnittynyt vääriin asioihin, sillä joka tapauksessa verot ja siirtomaksut mukaan luettuna vähittäismarkkinoiden sähkön hinnasta jopa yli 95 prosenttia määräytyy tukkumarkkinahintojen mukaisesti. Molempien NordREG:n raporttien ehdotukset heikentäisivät merkittävästi asiakaspalvelua. Pakolliseen yhteiseen laskutusjärjestelmään siirtyminen poistaisi asiakkaiden arvostaman, läheisen kuluttajan ja verkkoyhtiön välisen suhteen. Lisäksi voidaan kysyä, olisiko myyjillä aitoa halua ja kykyä palvella asiakasta paikallisissa asioissa järjestelmässä, jossa sähkönmyyjä olisi ainoa kontakti loppukäyttäjille. Esitykset myös suosivat suuria sähköntoimittajia, sillä sähkönmyyjille asetettava tarve olla yhteydessä lukuisiin jakeluverkkoyhtiöihin vaatii hallintoresursseja, joita pienillä toimijoilla ei ole. Esityksen toteutuminen myös heikentäisi kilpailua. Mallin vaatimat alkuvaiheen investointitarpeet yhdistettynä välttämättömiin vakavaraisuus- ja vakuusvaatimuksiin voisivat johtaa helposti siihen, että markkinoilla olisi jatkossa vain kourallinen toimijoita. Täytyy muistaa, että Suomessa on yli 7 sähkönmyyjää, ja sähkön loppukäyttäjähinnat ovat Euroopan alimpia. Uudistukset heikentäisivät asiakaspalvelua, keskittäisivät markkinoita ja lisäisivät hallinnollisia kustannuksia. Tämän sijaan tulisi keskittyä oikeaan ongelmaan: luomaan Suomeen toimivia sähkömarkkinoita. Suomalaiset maksavat sähköstä enemmän kuin ruotsalaiset ja norjalaiset, yhteisestä sähkömarkkinasta huolimatta. Sähkön kalleus johtuu tukkusähköstä maksettavan hinnan eroista. Kalliimpi tukkumarkkinasähkö johtaa välillisesti korkeampaan kotitalouksien sähkön hintaan asiakkailla. Tukkumarkkinoiden kehittäminen onkin erityisen tärkeää; siirtorajoitusten vähentäminen ja aluehintojen lähentäminen ja poistaminen ovat tässä keskeisessä roolissa. En näe tarpeelliseksi korjata sitä, mikä ei ole rikki. Uudistusten taustaoletus siitä, että nykyisten vähittäismarkkinoiden kilpailu ei toimi, on väärä. Sähkön hankintakustannukset olivat suomalaisille sähkönkäyttäjille viime vuoden tammi-marraskuussa 341 miljoonaa euroa suuremmat kuin Tukholman alueella tukkumarkkinoiden ongelmien takia. Hintaerot ovat kasvaneet selvästi vuoden 212 aikana. Syynä on Suomen eriytyminen yhteisistä markkinoista. Suomalaiset sähkönkäyttäjät eivät hyödy Ruotsin ja Norjan halvasta vesivoimalla tuotetusta sähköstä maiden välisten siirtoyhteyksien vikojen ja riittämättömyyden takia. Vuoden 212 aikana pelkästään siirtoyhteyksien vikaantumisista aiheutui sähkönkäyttäjille yli 25 miljoonan euron menetykset. Tilanne on huonontunut selvästi viime vuosina. Ennen vuotta 211 Suomen ja Ruotsin aluehinnat seurasivat toisiaan yli 7-prosenttisesti lukuun ottamatta vuosia 23 ja 24. Maiden väliset hintaerot pysyivät kyseisenä aikavälinä haarukan +/-1 euroa megawattituntia kohden sisällä. Tämän jälkeen ero on revähtänyt, sillä vuoden 212 tammi-marraskuussa Suomen ja Tukholman hinta-alueen päivähinnat ovat olleet samoja vain noin 3 prosenttia ajasta ja hintaero on ollut jopa 1 euroa megawattituntia kohden. Ratkaisuna ongelmiin olisi ennen kaikkea se, että kantaverkkoyhtiöt Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa varmistaisivat sähkön siirtoyhteyksien tehokkaan käytön ja turvaisivat niiden riittävyyden. On myös tärkeää lisätä sähköntuotannon omavaraisuutta Suomessa ja taata sekä erikokoisten että erityyppisten sähköntuottajien toimintaedellytykset. Toimiviin sähkömarkkinoihin tähtää myös paikallisten sähköyhtiöiden valmistelema Fennovoiman ydinvoimalaitos. TUULIVOIMAAN LISÄÄMINEN HAASTEELLISTA Tuulivoiman kehittäminen Kymenlaaksossa on kohdannut melkoista vastatuulta. Sama vastatuuli on myös ravistellut paikallisen tuulivoimavalmistajan nurkkia. Tällä hetkellä noin 25 voimalan rakennushankkeet ovat pysähdyksissä, mikä tarkoittaa noin miljardiluokan investointia lisättynä vuosittaisilla käyttö- ja kunnossapitotoimilla. Huolimatta Tarastin työryhmän lupaamista pikaisista toimista ei ongelmia ole valitettavasti vielä pystytty ratkaisemaan niin, että investoinnit voitaisiin toteuttaa. Suurin este tällä hetkellä on voimaloiden vaikutus puolustusvoimien tutkiin. Puolustusvoimathan ovat estäneet voimaloiden rakentamisen vedoten siihen, että voimalat aiheuttavat häiriöitä tutkiin ja estävät näin ilmatilan valvonnan. Ongelmaa on pyritty ratkaisemaan yhdessä Puolustusvoimien ja Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa kompensaatioratkaisun löytämiseksi. Yhteinen halu ongelman ratkaisuun on hyvä osapuolten kesken. Suurimmaksi ongelmaksi tulee ratkaisun rahoitus, johon toivon maan hallitukselta päätöstä ja niiden lupausten lunastamista, joihin se uusiutuvan energian edistämisessä on sitoutunut. Toinen suuri este on päätöksistä ja luvista tehtyjen valitusten käsittely, tai oikeastaan käsittelemättömyys. Suomalaiseen demokratiaan kuuluu oikeutetusti kansalaisten oikeus vaikuttaa hankkeisiin ja valittaa viranomaisten tekemistä päätöksistä ja annetuista luvista. Oikeusjärjestelmään ei sen sijaan saa kuulua, että toiminnanharjoittaja joutuu odottamaan lainvoimaisuuden käsittelyä useita vuosia tärkeän investoinnin toteuttamiseksi. Hallitusohjelman mukainen YVA-, kaava- ja lupamenettelyjen päällekkäisyyksien purkaminen ja nopeuttaminen ei ole edennyt hallitusohjelmassa kirjattujen tavoitteiden mukaisesti. Päinvastoin, tuulivoimarakentamiselta edellytetään yhä uusia vaatimuksia ja selvityksiä, jotka vaikeuttavat ja pitkittävät lupaprosesseja. TULEVAISUUDEN TIENVIIVAT Hallituksen helmikuussa hyväksymä energia- ja ilmastostrategian päivitys pohjautuu vahvasti uusiutuvien energiamuotojen; metsäbiomassan ja tuulivoiman kasvattamiseen. Merkittävä osa on myös ydinvoiman lisärakentamisella. Perusskenaariossa ydinvoiman osuus kasvaa 2,5-kertaiseksi vuoteen 23 mennessä. Strategiapäivityksessä linjataan muun muassa Suomen kantoja EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaan vuoden 22 jälkeen, energiatehokkuuteen, varautumiseen, päästöjen lisävähennyksiin, uusiutuvan energian edistämisen edellyttämiin lisätoimiin, turpeen käyttöön, eurooppalaiseen ja kansalliseen energiamarkkinakehitykseen, sähkönhankinnan omavaraisuuden turvaamiseen ja kaukolämpöön liittyviin kysymyksiin. Strategiassa on linjattu myös vuoteen 225 saakka ulottuvia puhtaan energian toimenpiteitä, joilla voidaan edelleen vähentää energiantuotannon ja asumisen sekä liikenteen päästöjä, sekä samalla luoda uutta teknologiavientiä. Hallituksen mukaan EU:n nykyinen, vuodelle 22 asetettu päästövähennystavoite ei ole riittävä ns. kahden asteen lämpenemistavoitteen kanssa. Suomi tukee EU:n päätöstä, jonka mukaan se on valmis kiristämään päästövähennystavoitettaan 3 prosenttiin vuodelle 22, jos muut teollisuusmaat sitoutuvat vastaaviin päästövähennyksiin, ja keskeiset nopeasti kasvavat taloudet osallistuvat mahdollisuuksiensa mukaan riittäviin päästövähennystoimiin. Hiilineutraalin yhteiskunnan luomiseksi hallitus aloittaa tiekartan laatimisen kohti vuotta 25 energiatehokkuuden nostamiseksi ja uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämiseksi. Tavoitteena on tällä tavoin vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 8 prosenttia vuoteen 25 mennessä. Tavoite tarkoittaa päästötöntä sähköntuotantoa. EU on valmistelemassa direktiiviä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta. Direktiivin EU-alueella tulee olla kattava latausverkko sähköautoille sekä LNG-(nesteytetty maakaasu) ja CNG-(paineistettu maakaasu) ajoneuvoille. Lisäksi EU-satamissa tulee olla LNG-tankkausmahdollisuus. Kattavan verkoston tulisi olla valmis vuoteen 22 mennessä. VUOSI 212 TULOKSEN VALOSSA Kulunut vuosi oli taloudellisesti onnistunut. Yhtiön liikevaihto kasvoi 4 prosenttia ja nousi 37,9 miljoonaan euroon. Yhtiön tulos ennen tilinpäätöseriä ja veroja oli 2,4 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua 3,6 prosenttia. Liiketoimintastrategiana on ollut kasvattaa yhtiö monialaiseksi energiayhtiöksi, minkä tuloksena on ollut liikevaihdon ja tuloksen jatkuva paraneminen. Tuloksesta ja liiketoiminnoista on seikkaperäisempi kuvaus hallituksen toimintakertomuksessa. VUODEN 212 TÄRKEIMMÄT PANOSTUKSET Vuoden 212 tärkein energia-alan puheenaihe oli sähköverkkojen laadun ja toimintavarmuuden kehittäminen. Yhtiö on aloittanut sähköverkostojen laajamittaisen saneerausohjelman vuonna 28, ja ohjelma saatetaan loppuun vuoden 215 aikana. Tähän liittyen jatkettiin keskijänniteverkon saneerausohjelmaa, sekä aloitettiin Kirstakiven 11kV sähköaseman rakennustyöt. Aseman valmistuttua Haminan sähkönjakelun toimitusvarmuus on uudella tasolla. Biokaasulaitoksen suunnittelu ja luvanhankintamenettely Virolahden Vahterikonkankaalle aloitettiin 212 ja investointipäätös tehtäneen vuoden 213 aikana. Fennovoima-ydinvoimahankkeen valmistelua on jatkettu, ja yhtiö on mukana myös Olkiluoto 4 -hankkeen valmistelussa. WiMAX-verkon laajentamista jatkettiin haja-asutusalueilla, jossa se korvaa poistuvia lankaverkon yhteyksiä. Painopiste investoinneissa on kuituverkko, mikä mahdollistaa muun muassa ajanmukaiset TVpalvelut. Yhtiön tutkimus- ja tuotekehityspanostus keskittyi edellisvuosien tapaan tuulivoiman tuotantotekniikkaan, biokaasutustekniikkaan, energiansäästö- ja energiatehokkuusmenetelmiin sekä eri tiedonsiirtotekniikoihin. Merkittävimmät mahdollisuudet nähdään tuulivoimatuotannon laajentamisessa sekä tuulivoiman teknisessä kehityksessä, eri biomassojen käytössä biokaasutuotantoon, biokaasun jalostamisessa liikennekäyttöön sekä tiedonsiirtoverkon käytössä eri sovelluksissa. Yhtiö osallistui myös moniin maakunnallisiin energiatehokkuus- ja uuden energiateknologian kehityshankkeisiin. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Yhtiö on panostanut voimakkaasti tuulivoiman lisärakentamiseen Haminan alueella. Kevään 213 aikana ratkeaa puolustusvoimien ja valtionhallinnon kanta mahdolliseen tutkakompensaatioon, ja sen jälkeen voidaan ratkaista, onko yhtiöllä mahdollisuutta rakentaa tuulivoimaa alueelle. Hankkeet ovat edelleen toteuttamiskelpoiset ja toisivat todella kaivattua työllisyyttä ja elinvoimaa paikkakunnalle. Fennovoiman ydinvoimahanke ja sen kannattavuus ratkeaa myös vuoden 213 aikana. E.ON:n jättäydyttyä pois hankkeesta tarkastellaan laitoskonsepti ja toimittajataho uudelta näkökannalta. Hankkeella on edelleen hyvät toteutumisedellytykset. Kaasumarkkinat näyttävät erityisen lupaavilta uusien tuotantomenetelmien ja LNG-teknologian kehittymisen myötä. Hinnaltaan ja logistiikaltaan kilpailukykyinen LNG tuo uuden ulottuvuuden kaasumarkkinoihin Suomessa ja avaa mahdollisuuksia niin voimantuotantoon kuin meri- ja maantieliikenteeseen. Liikennekäytössä biokaasu on ehdoton ykkönen niin kustannuksiltaan kuin päästöjen minimoinnissa. Yhtiö on aloittanut biokaasun jakelun liikenteelle Haminassa helmikuun 213 alussa, ja yhtiön kaasukäyttöinen ajoneuvokalusto kulkee nyt päästöttömästi biokaasulla. Myös sähköautot kuuluvat EU:n ja Suomen tulevaan strategiaan. Yleistyessään sähköautot avaavat uusia mahdollisuuksia yhtiön sähkönmyyntiliiketoiminnoille. Yhtiö hankki käyttöönsä Haminan ensimmäisen sähköauton alkuvuonna 213. Energiaverkkojen luotettavuudelle ja laadulle tullaan asettamaan tulevaisuudessa yhä tiukempia ehtoja. Haminan Energian verkkojen laatu ja käytettävyys on ollut aina esimerkillistä luokkaa, eikä uusista velvoitteista tule aiheutumaan yhtiölle taloudellisia tai teknisiä vaatimuksia. Yhtiön asiakaspalveluohjelmisto uusitaan vuoden 213 aikana. Tämän jälkeen asiakkaillemme voidaan tarjota nykyaikaiset tuotteet ja on-line-palvelut. Vuosi 212 oli toiminnallisesti erittäin onnistunut haasteellisesta taloustilanteesta huolimatta. Tästä lämmin kiitos asiakkaille, sidosryhmille ja omalle henkilökunnalle. Timo Toikka toimitusjohtaja

5 VARATOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 8 Vuosi 212 oli sävyltään harmaa monessakin mielessä. Maailman talous on rämpinyt jo useamman vuoden kriisistä toiseen. Talouden kasvua on odotettu sekä ennustettu, selkeää käännettä parempaan ei vain ole ollut näköpiirissä. Kulunut vuosi oli pitkälti negatiivisten uutisten hallitsema. Edellisen vuodenvaihteen aikaan saimme kokea talvimyrskyn vaikutukset Suomessa. Myrskyn aiheuttamat keskeytykset sähkönjakelussa sai vuoden alussa median liikkeelle, ja verkonhaltijat joutuivat keskustelun polttopisteeseen. Julkisuus sai myös poliittiset päättäjät antamaan lausuntoja sekä lupauksia lainsäädäntötoimenpiteistä. Luonnollisesti maaseutuverkkojen kunto ja rakenne nousivat keskustelussa päällimmäisiksi aiheiksi. Maakaapelointi myös haja-asutusalueilla nousi voimakkaasti pinnalle eri tahojen vaatimuksissa, ja on ilmeisesti toteutumassa tavalla tai toisella. Muutamat suuret toimijat sen sijaan näyttävät päätyneen verkko-omaisuutensa myyntiin saneerausinvestointien sijaan. Jakeluverkoissa oleva korjausvelka on kasvamassa liian suureksi samalla kun julkinen paine verkostosaneerauksille lisääntyy kaiken aikaa. Vuoden 213 alkaessa Suomessa käydään kiivasta keskustelua sähkönkulutuksen ennusteista tuleville vuosille. Hallitus on julkaisemassa energia- ja ilmastoraporttia, joka on lämmittänyt keskusteluilmapiiriä jo luonnosvaiheessa. Eri tahoilla on aika paljon poikkeavat näkemykset tulevasta sähkönkäytön kehityksestä. Oman värinsä keskusteluun tuovat myös näkemykset ydinvoimarakentamisen tarpeellisuudesta. Kaikki me tiedämme, miten haasteellista tulevaisuuden ennustaminen on. Kun puhutaan metsäteollisuuden supistumisen mukanaan tuomasta energiankäytön pienenemisestä, ei saa unohtaa, että samalla häviää myös energiantuotantoa. Paperiteollisuudessa alas ajettu, tai tulevaisuudessa alas ajettava tuotanto on ympäristöystävällistä, biopohjaista energiantuotantoa, joka vaikuttaa niiden asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttamiseen, joihin olemme jo poliittisesti sitoutuneet. Vuonna 29 hallituksen eduskunnalle julkaisemassa energia- ja ilmastopoliittisessa selonteossa on Suomen tavoitteeksi asetettu kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 8 prosentilla vuoden 199 tasosta vuoteen 25 mennessä. Nyt hallituksen energia- ja ilmastoraportissa todetaan ydinvoiman ja puun osuuksien kaksinkertaistuvan energiantuotannossa vuoteen 25 mennessä verrattuna vuoden 21 tasoon. Vastaavasti hiilen osuus puolittuu, maakaasun osuus laskee 4 prosenttia, myös turpeen osuus laskee 25 prosenttia. Haasteita siis riittää. Tilastojen valossa vuosi 212 todisti kuitenkin, että vaikka teollisuuden sähkönkäyttö supistui 4 prosenttia, kasvoi sähkön muu käyttö kaikesta huolimatta 5 prosenttia, kokonaiskulutuksen kasvun ollessa 1,1 prosenttia. Lämpötilakorjattu sähkönkäytön kokonaiskasvu oli,3 prosenttia, ilmenee Energiateollisuus ry:n Energiavuosi 212 -tiedoista. Suomi kulutti sähköä vuonna ,2 terawattituntia. Vuoden sähkön kulutushuippu, 14,5 gigawattia, osui helmikuun alkuun. Kulutuksesta nettotuonnin osuus oli 2,5 prosenttia ja oman tuotannon osuus 79,5 prosenttia. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon osuus kulutuksesta oli 27 prosenttia, ydinvoiman osuus 26 prosenttia, vesivoiman noin 2 prosenttia sekä hiilen ja muun lauhdevoiman osuus oli noin 7 prosenttia. Tuulivoiman osuus jäi vaatimattomaksi ollen vain,6 prosenttia. Loppukulutus katettiin tuonnilla, joka oli 17,4 terawattituntia. Näin paljon ei hankinnasta ole koskaan aiemmin katettu tuonnilla, joka kasvoi edellisvuodesta 26 prosenttia. Vuodesta 28 lähtien teollisuuden energian käyttö on vähitellen pienentynyt, mutta kuitenkin sähkön käyttö edelleen kasvaa. Sama trendi jatkuu myös muualla, ilmiö on maailmanlaajuinen. Suomessa käytävä keskustelu sähkön tuotannon riittävyydestä on välillä liian populistista. Meidän on joka tapauksessa otettava huomioon myös ikääntyvä tuotantokapasiteetti, joka poistuu ennen pitkää markkinoilta, joko päästötavoitteiden tai ikääntymisensä vuoksi. Tämä lisättynä teollisuuden oman tuotannon vähenemiseen johtaa väistämättä siihen, että sähkön tuotannon uusinvestointeja tarvitaan. Kun lisäksi otetaan huomioon ne ilmasto- ja päästövelvoitteet, joihin olemme sitoutuneet, on ydinvoiman lisärakentamisella selkeästi tilaus yhteiskunnassa. Puun käyttö energiantuotannossa kasvaa varmasti, kuten hallituksen raportissa todetaan. Maakaasun ja biokaasun osalta tilanne voi poiketa hallituksen raportista, se muuttaa myös muiden raaka-aineiden keskinäisiä suhteita tuotannon raaka-ainepaletissa. Tuulivoiman tuotannon osuuden kasvaessa tulemme tarvitsemaan myös nopeasti käynnistyvää säätövoimaa, ja se tullaan tulevaisuudessa rakentamaan maakaasukäyttöiseksi.

6 Tulevaisuudessa Tervasaaren asuntoalue lämpenee talviaikana osittain Haminanlahden merenpohjan sedimenttiin varastoituneella lämmöllä. 1 Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt pienenivät vuonna 212 kolmanneksen. Kasvanut sähkön tuonti ja oman vesivoiman runsas käyttö leikkasivat päästöjä. Sähköntuotannon päästöt hiilestä, maakaasusta ja turpeesta olivat viime vuonna 8,7 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, mikä on 32 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Vähennys johtui sähkön tuonnin huomattavasta kasvusta ja sitä seuranneesta sähkön erillistuotannon pienenemisestä. Oma osansa päästöjen vähenemisessä oli myös kotimaan vesivoimatuotannolla, jota oli peräti 16,6 terawattituntia. Suomessa tuotettu sähkö oli viime vuonna 73-prosenttisesti kasvihuonekaasupäästötöntä. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli 41 prosenttia sähköntuotannosta. Ympäristöystävällistä energiantuotantoa tarvitaan edelleen lisää. Tällä hetkellä näyttää vain siltä, että tuotannon rakentaminen on suurissa vaikeuksissa lupakäytäntöjen vuoksi. Rakennuslupien saaminen takkuilee riippumatta siitä, mikä energiantuotanto on kyseessä. Lupaviranomaisten käytäntöjen yhtenäistämisestä on keskusteltu paljon, ja lupamenettelyt varmasti yhdenmukaistuvat tulevaisuudessa. Viimeisen vuoden aikana Suomessa on noussut ehkä eniten julkisuuteen keskustelu puolustusvoimien tutkakysymyksestä. Pelkästään Kymenlaaksossa on jäissä miljardihankkeet, joilla olisi erittäin suuri merkitys alueen työllisyyteen ja elinvoimaisuuteen. Kukaan ei aseta kyseenalaiseksi kireää taloustilannetta, mutta yhteistuumin ja eri tahojen myötävaikutuksella voisi kuvitella kompromissienkin löytyvän. Energiasektorin valjastaminen puolustushallinnon materiaalihankintojen rahoittajaksi ei ehkä ole se oikea tapa. Kysymyksessähän pitäisi olla ennen kaikkea valtion budjettimäärärahoilla tehtävästä hankinnasta. Selvitystyötä asian ratkaisemiseksi tehdään, mutta edistyminen on hidasta ja alueellinen eriarvoisuus silmiinpistävä. Onhan kyseessä kuitenkin verovaroista jaettava korotettu tuotantotuki, joka päättyy vuonna 215. Uusiutuvan energian syöttötariffeilla on Energiamarkkinaviraston mukaan saatu aikaan asetettujen tavoitteiden mukaisia tuloksia. Uusiutuvalla energialla tuotetaan aina vain suurempi osa Suomen käyttämästä energiasta. Energiamarkkinavirastossa arvioidaan metsähake- ja tuulisähkön olevan toivotulla kasvu-uralla. Viraston antaman arvion mukaan tukia maksettiin viime vuonna noin 55 miljoonaa euroa, ja summa kasvaa kuluvana vuonna. Vuonna 212 syöttötariffin piiriin hyväksyttiin 5 metsähakelaitosta ja 15 tuulivoimalaa, sekä yksi biokaasuvoimalaitos vuoden lopussa. Suurin osa maksetuista tuista, noin 45 miljoonaa euroa, meni metsähakelaitoksille. Syöttötariffijärjestelmän avulla pyritään Energiamarkkinaviraston mukaan korvaamaan fossiilisia polttoaineita uusiutuvalla energialla ja samalla varmistamaan metsähakkeen kilpailukyky yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa. Saksa, joka on uusiutuvan energiantuotannon edelläkävijöitä maailmassa, on joutunut tilanteeseen, missä energianhinta on nousemassa niin tavalliselle kuluttajalle kuin teollisuudellekin kohtuuttoman kalliiksi. Näin Saksassa käytössä olevat uusiutuvan energian tuotantotuet ovat muodostuneet myös poliittiseksi pelivälineeksi tulevissa vaaleissa. Saksassa kiistellään jo toteutuneista sekä kuluvana vuonna vielä tulossa olevista energianhinnan korotuksista. Saksassa käytössä oleva uusiutuvan energiantuotannon kompensointimalli perustuu niin sanottuun syöttöhintaan, joka on huomattavasti markkinahintaa korkeampi. Sähkön käyttäjät maksavat syöttöhinnasta osansa, ja verkkoyhtiö on velvoitettu ottamaan vastaan kaiken tuotetun ekosähkön. Aurinkosähkön ja tuulivoiman osuuden kasvun vuoksi kuluttajan maksama osuus ympäristötuesta on noussut parissa vuodessa reilusta kahdesta eurosta yli viiteen euroon. Saksassa yritykset ovat myös alkaneet etsiä mahdollisuuksia siirtyä omavaraiseen energiahuoltoon, jossa valtion määräämät tukiaiset eivät nosta yrityksen käyttämän sähkön hintaa. Uusiutuvien energiamuotojen tuesta johtuva korkea sähkön hinta johtaa siihen, että yhä useammat suuret yritykset haluavat irtautua normaalista sähköhuollosta, eivätkä siten ole rahoittamassa valittuja energiapoliittisia ratkaisuja. Saksassa tehdyt ratkaisut kuvaavat hyvin, minkälaiseksi tulevaisuus uusiutuvien energiamuotojen kohdalla saattaa muodostua. Energiamuotojen kehittyminen edellyttää yhteiskunnalta panostamista, mutta usein unohdetaan, että panokset kerätään joka tapauksessa kuluttajilta. Kaikilla tukimuodoilla on myös kääntöpuolensa. Suomessa maakaasun energiaveromuutokset ovat johtaneet jo vuoden 211 jälkeen maakaasun käytön vähentymiseen voimantuotannossa ja teollisuuden polttoaineena. Tilanne on ollut nähtävissä, kun suurten kaupunkien energiatehokkaat sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset ovat toimineet vajaateholla samanaikaisesti, kun hiiltä käyttävien laitosten käyttö on lisääntynyt parantuneen kannattavuuden vuoksi. Kilpailukyky ratkaisee, mitä polttoainetta käyttävää tuotantoyksikköä ajetaan. Suomessa ei näillä näkymin päästä eroon kivihiilen käytöstä, jonka käyttö on viime vuosien aikana kääntynyt nousuun. Kivihiilen hinta on alentunut ja maakaasun verotus on noussut suhteessa enemmän kuin hiilen heikentäen siten maakaasun kilpailukykyä. Vuonna 212 kivihiilellä tuotettiin yhdistetyssä lämmön- ja sähköntuotannossa 14,2 terawattituntia energiaa. Kivihiilellä tuotetun energian määrä on kasvanut yli 1 prosenttia viimeisen neljän vuoden aikana. Kivihiili korvaa yhä useammin myös turvetta voimalaitosten käytössä johtuen pysyväksi muodostuneesta turvepulasta. Tuotantolaitoksiin on tehty suuria investointeja, jotka mahdollistavat kivihiilen käytön turpeen sijaan. Sateista johtuvan turvepulan lisäksi turpeen tuotanto on ollut vaikeuksissa uusien tuotantoalueiden ympäristölupien vuoksi. Maakaasu kiinteistön lämmityspolttoaineena on saanut haastajan. Maalämmön käyttö on voimakkaassa kasvussa. Maakaasun verotusmuutokset ovat vaikuttaneet tähänkin kilpailutilanteeseen maakaasun asemaa heikentävästi. Maalämmön voimakkaan kasvun voi nähdä myös positiivisena asiana, ja kilpailutilanne tulee ottaa haasteena. Maakaasulla on edelleen olemassa sen omat vahvuudet käytön helppouden, saatavuuden ja ilmastopäästöjen osalta. Haminan Energia on panostanut maalämmön käytön tutkimukseen jo monia vuosia, ja tulemme myös omassa toiminnassamme hyödyntämään maalämpöä. Joskus tulevaisuudessa Tervasaaren asuntoalue talviaikana lämpenee osittain Haminanlahden merenpohjan sedimenttiin varastoituneella lämmöllä, ja vastaavasti kesäaikana asunnot pysyvät miellyttävän viileinä samaisen sedimenttikerroksen avulla. Toivotamme maalämmön tervetulleeksi myös haminalaisten kiinteistöjen lämmitykseen, ja toivomme sen tuovan hyötyä ja hyvinvointia alueelle. Haminassa ei ole koskaan kaavamääräyksillä vaikutettu kiinteistöjen lämmitysratkaisujen valintaan, eikä siihen tule puuttua jatkossakaan. Toivomme asiakkaittemme eduksi, että maalämpötoimittajien laskelmat osoittautuvat myös käytännössä niin edullisiksi kuin ne myyntitilanteessa on osoitettu. Tuulivoimaloiden rakentaminen Suomessa on jäänyt pahasti jälkeen sille asetetuista tavoitteista. Kannusteeksi tarkoitettu syöttötariffi ei auta, mikäli tuulivoiman rakentamisen esteitä ei kyetä tehokkaammin poistamaan ja lupaprosessien läpimenoa nopeuttamaan. Tuulivoimaloille maksetaan tuotantotukena tavoitehinnan ja sähkön markkinahinnan välinen erotus. Tavoitehintatasoksi on määritelty 15,3 /MWh vuoden 215 loppuun saakka ja sen jälkeen 83,5 /MWh. Kaikkiaan tukea maksetaan 12 vuoden ajan. Vuoden 212 lopussa energiamarkkinaviraston syöttötariffijärjestelmään oli hyväksytty 15 tuulivoimalaitosta, joiden yhteenlaskettu tuotantokapasiteetti oli noin 19 MVA. Se on vasta noin 8 prosenttia tuulivoimatuotannon 25 MVA:n tavoitteesta. Tuulivoiman tuotannolle asetettu tavoite, johon olemme sitoutuneet, on kuusi terawattituntia. Tavoite on haasteellinen, kun ottaa huomioon, että vuonna 211 sitä tuotettiin,5 TWh. Vuoden 212 tilasto ei ole vielä käytettävissä. Uusia hankkeita on runsaasti vireillä, ja tavoite näyttää siinä valossa saavutettavissa olevalta. Rakentamisen esteitä on kuitenkin kyettävä poistamaan ja lupaprosessien läpimenoaikoja nopeuttamaan, muuten uskottavuus koko tuulivoima-alaan on koetuksella. Tuulivoimaloiden melukysymykset aiheuttavat runsaasti päänvaivaa sekä valvontaviranomaisille, että alan toimijoille. Merkillepantavaa näyttää olevan käytännön mittaustulosten spekulatiivinen käsittely. Voimalan lupaehdoissa vaadituilla raja-arvoilla ei ole merkitystä, kun vaaditaan toistuvia tutkimuksia ja mittauksia haluttujen tulosten saavuttamiseksi. Mittauksia on tehty myös rakennusten sisällä, mutta rakennusten rakenteiden erilaisuutta ei ole huomioitu mitenkään. Lienee kohtuullista olettaa, että riippuu myös rakenteesta, miten erilaiset äänet tunkeutuvat sen läpi. Yhtenäisten raja-arvojen määrittäminen rakennusten sisällä sallittaville äänille edellyttäisi myös rakenteiden äänieristysominaisuuksien määrittelyä. Vuosi 212 oli työntäyteinen, ja vuoden aikana saimme aikaan paljon hyödyllisiä asioita. Vuodelle asetetut tavoitteet täyttyivät tuulivoimaa lukuun ottamatta kohtuullisesti. Kiitokset jälleen kaikille yhteistyökumppaneillemme ja erityisesti omalle henkilökunnalle kuluneesta vuodesta 212. Pekka Raukko Varatoimitusjohtaja

7 12 Sähkön hankinta energialähteittäin 212 (85,2 TWh) Sähkön tuotanto energialähteittäin 212 (67,7 TWh) Sähkön kokonaiskulutus 212 (85,2 TWh) Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet 212 (58, TWh) Nettotuonti 2,5 % Vesivoima 19,5 % Ydinvoima 25,9 % Jäte,9 % Turve 4,9 % Kivihiili 8,1 % Öljy,4 % Biomassa 11,8 % Maakaasu 7,4 % Tuuli,6 % Kivihiili 1,2 % Öljy,5 % Vesivoima 24,5 % Tuulivoima,7 % Turve 6,2 % Biomassa 14,9 % Jäte 1,1 % Ydinvoima 32,6 % Maakaasu 9,3 % Uusiutuvat: 41 %, Hiilidioksidivapaat: 73 % Asuminen ja maatalous 28 % Palvelut ja rakentaminen 23 % Häviöt 3 % Metsäteollisuus 24 % Kemianteollisuus 8 % Metallinjalostus 9 % Muu teollisuus 5 % Kivihiili 25 % Maakaasu 28 % Turve 17 % Uusiutuvat 23 % Sekundäärilämpö 2 % Öljy 4 % Muut 1 % Lähde: Energiateollisuus ry Suomen Kaasuyhdistys ry SUOMEN ENERGIAVUOSI 212 SÄHKÖKATSAUS Vuonna 212 Suomi kulutti sähköä 85,2 terawattituntia (TWh). Kulutuksesta katettiin 17,4 terawattituntia nettotuonnilla, mikä on 2,5 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Nettotuonti kasvoi edellisvuodesta 26 prosenttia. Näin paljon ei hankinnasta ole koskaan aiemmin katettu tuonnilla. Korkeaan tuontiasteeseen vaikutti mm. vesisähkön hyvä tilanne pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Esimerkiksi tuonti Ruotsista kasvoi 179 prosenttia. Samanaikaisesti tuonti Venäjältä laski 59 prosenttia. Kotimaisella tuotannolla katettiin sähkönkulutuksesta 79,5 prosenttia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) kattoi kulutuksesta 27 prosenttia, ydinvoima 26 prosenttia, vesivoima lähes 2 sekä hiili- ja muu lauhdutusvoima vajaat 7 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli,6 prosenttia. Suomessa tuotettu sähkö oli viime vuonna 73-prosenttisesti kasvihuonekaasupäästötöntä. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli 41 prosenttia sähköntuotannosta. Sähkön kokonaiskulutus kasvoi 1,1 prosenttia edellisvuodesta. Lämpötilakorjattuna sähkönkulutus pysyi kuitenkin lähes ennallaan (kasvua,3 prosenttia). Etenkin paljon energiaa käyttävän prosessiteollisuuden vientivaikeudet ja hiipunut tuotanto aiheutti teollisuuden sähkönkulutukseen 4 prosentin laskun. Kulutuslukemana ilmaisten teollisuus käytti sähköä 39 terawattituntia. Muu sähkönkulutus nousi noin 5 prosentin verran. Sähkön kulutushuippu, megawattia, oli , jolloin kotimainen sähköntuotantokapasiteetti oli lähes kokonaan käytössä. Vuonna 212 Suomesta myös vietiin sähköä Viroon. 1,5 TWh:n vientimäärä on yli kolminkertainen edellisvuoteen nähden. Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt hiilestä, maakaasusta ja turpeesta olivat 32 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Vähennys johtui sähkön nettotuonnin kasvusta sekä kotimaisesta vesivoimatuotannosta. Sähkön markkinahinnat olivat vuonna 212 hyvän vesitilanteen ansiosta maltillisella tasolla. Keskimäärin markkinasähkön hinta oli Suomessa viime vuonna 3,7 snt/kwh, lähes 25 prosenttia alempi kuin vuonna 211 keskimäärin. Vesitilanteen ohella hintoja laskivat päästöoikeuksien alhaiset hinnat ja taloustilanteesta johtunut sähkön heikko kysyntä. Suomen aluehinta Nord Pool Spot -sähköpörssissä oli ajoittain selvästi korkeampi kuin systeemihinta. Tämä johtui mm. vesivoiman suuresta tarjonnasta Norjassa siirtoyhteyksien kapasiteettiin nähden. Myös Ruotsin ja Suomen välisten siirtoyhteyksien vikaantumiset sekä Venäjän tuonnin vaihtelu nostivat Suomen aluehintaa. KAUKOLÄMPÖKATSAUS Kaukolämpöä myytiin vuoden aikana 33,6 miljardia TWh. Kaukolämmön myynti nousi 8 prosenttia edellisvuoteen verraten. Lämpökorjattu kaukolämmön kulutus kasvoi noin yhden prosentin. Asuntojen osuus myynnistä oli 55 prosenttia. Kaukolämmöllä lämpiäviä asuntoja oli vuoden lopussa 1,3 miljoonaa, ja niissä asui 2,7 miljoonaa ihmistä. Myös valtaosa julkisista rakennuksista lämpiää kaukolämmöllä. Kaukolämmön toimitusvarmuus on 99,98 prosenttia. Kaukolämpöä tuotettiin sähkön kanssa yhteistuotantona hieman edellisvuotta enemmän, mutta sen osuus kokonaistuotannosta laski ennätyksellisen alhaiseen 69 prosenttiin. Kaukolämmön kanssa yhteistuotannossa tuotettiin 13,5 TWh sähköä. Yhteistuotantolämmön määrän pieneneminen johtui pääosin sähkön alhaisesta hinnasta sähkömarkkinoilla: yhteistuotantovoimalaitoksilla ei kannattanut tuottaa sähköä etenkään maakaasulla. Kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt olivat 7 miljoonaa tonnia. Päästöt lisääntyivät edellisvuodesta 5,2 prosenttia. Nousu johtuu edellistä vuotta suuremmasta tuotannosta ja siitä, että osa maakaasusta korvattiin kivihiilellä. Maakaasulla tuotettiin kaukolämmöstä ja yhteistuotantosähköstä kuitenkin vielä 28 prosenttia, osuuden lasku edellisvuoteen on noin 3 prosenttia. Kivihiilen osuus tuotannosta oli 25 prosenttia ja turpeen 17 prosenttia. Puun ja puutähteen, sekä muiden kotimaisten uusiutuvien energialähteiden, kuten biokaasun sekä teollisuuden sekundaarilämmön käyttö lisääntyi ja niiden osuus nousi 25 prosenttiin. Kylmä talvi lisäsi öljyn käyttöä, sen osuus oli neljä prosenttia. Kaukolämmön verollinen keskihinta oli 6,7 senttiä kilowattitunnilta. Hinta nousi noin 2,5 prosenttia edellisestä vuodesta. Polttoaineiden valmisteverot säilyivät ennallaan edellisen vuoden rajujen korotusten jälkeen. Turpeen ja maakaasun valmisteverot nousivat jälleen tämän vuoden (213) alussa. Lisäkorotuksista on päätetty jo myös vuodelle 215. Myös arvonlisäveron korotus yhdellä prosenttiyksiköllä nostaa kaukolämmön kustannuksia. Noin 29 prosenttia kaukolämmön keskimääräisestä hinnasta oli veroja. Kaukolämmön hintatasoon vaikuttavia tekijöitä ovat mm. käytetyt polttoaineet ja niiden valmisteverot, järjestelmän koko ja taajaman rakenne, tuotantomuoto ja tuotantolaitosten ikä sekä päästökaupan kustannukset. KAASUKATSAUS Maakaasua käytettiin Suomessa vuoden 212 aikana yhteensä 35, miljardia kilowattituntia (35, TWh) eli kaasun käyttö väheni 1 prosenttia edellisestä vuodesta. Kaasun käyttöä vähensivät kaasun heikko kilpailukyky yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä teollisuuden vähentynyt käyttö talouden taantumassa. Maakaasun kilpailukyky oli vuoden alkupuoliskolla huono. Maakaasun hinta on sidottu mm. öljyn maailmanmarkkinahintaan, joka on pysynyt korkealla tasolla talouden alamäestä huolimatta. Kaasun kilpailukykyä heikensi myös alhainen päästöoikeuden hinta. Yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa kaasu kilpailee etenkin hiilen kanssa, kun kaukolämmön tuotantoon on monessa kaupungissa mahdollisuus käyttää joko hiiltä tai kaasua. Valinta kallistuu yleensä edullisempaan vaihtoehtoon. Hiili oli vuonna 212 kaasua edullisempaa, kun lasketaan yhteen polttoaineen ja päästöoikeuden hinta. Maakaasun kilpailukyky hiileen nähden parani vuoden 212 jälkipuoliskolla, kun kaasun hinnannousu taittui. Sähköntuotannossa kaasun käyttö ei kuitenkaan lisääntynyt, koska pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta oli saatavilla runsaasti edullista vesivoimaa. Kylmän säätyypin takia kaasun käyttö kääntyi kuitenkin kasvuun vuoden lopulla ja oli vuoden viimeisellä neljänneksellä 14 prosenttia vuoden takaista suurempi. Maakaasuverkkoa käytetään myös biometaanin eli jalostetun biokaasun siirtoverkostona. Biometaani on uusiutuvaa kotimaista polttoainetta, joka vastaa koostumukseltaan maakaasua. Vuonna 212 biometaanin syöttö maakaasuverkkoon oli 4,6 miljoonaa kilowattituntia (4,6 GWh). Biometaania käytetään pääasiassa liikenteen polttoaineena, ja sen osuus kaasun myynnistä liikenteeseen oli noin 17 prosenttia. Kaasun kokonaismyynti julkisilla jakeluasemilla kasvoi neljänneksen edelliseen vuoteen verrattuna. Maakaasun paikallisjakelun kehittyminen jatkui, ja asiakasmäärät olivat kasvusuunnassa. Esimerkiksi Vihdin Nummelassa uudisrakennusalueelle on rakennettu kaasun jakeluverkosto, ja moni uudisrakentaja valitsi lämmitystavakseen kaasun. Suomessa kaasu on ollut perinteisesti voimalaitosten ja teollisuuden polttoaine, mutta kaasun käytössä ollaan Suomessakin menossa kohti eurooppalaista suuntaa, jossa kaasu on kotitalouksien hyödyke siinä missä esimerkiksi sähkö tai vesi.

8 ENERGIALIIKETOIMINTA 14 Kaasumarkkinat näyttävät erityisen lupaavilta uusien tuotantomenetelmien ja LNG-teknologian kehittymisen myötä. SÄHKÖ Sähkönkulutus oli Suomessa huipussaan v. 27. Taantuman alkaessa v. 28 kulutus laski lähes 1 terawattituntia (TWh) vuodessa vuoteen 29 mennessä. Vuosina sähkönkulutus Suomessa on ollut tasaisempaa. Teollisuuden kulutus laski neljä prosenttia, mutta muu kulutus kasvoi yli viisi prosenttia. Vuonna 212 sähköä kului Suomessa 85,2 TWh, josta tuontisähkön osuus oli 2,5 prosenttia, kotimaassa tuotettiin siis 79,5 prosenttia kulutuksesta. Sähkön nettotuonnin osuus oli suurin koskaan Suomessa kulutetusta sähköstä. Sähkökulutus kasvoi 1,1 prosenttia vuoteen 211 verrattuna, mutta lämpötilakorjattuna kasvua oli vain,3 prosenttia. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP) osuus kulutuksesta oli 27 prosenttia, ydinvoiman 26 prosenttia, vesivoiman lähes 2 sekä hiili- ja muu lauhdutusvoiman vajaat 7 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli,6 prosenttia. Haminan sähköverkon alueella sähkönkulutus oli 171 gigawattituntia (GWh). Kulutus kasvoi noin 2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Haminan Energian sähkönmyynti oli 119 GWh, jossa laskua noin 14 prosenttia. Hyvä vesitilanne piti sähkön markkinahinnat maltillisella tasolla. Sähkön hinta Nord Pool Spot -sähköpörssissä oli Suomen hinta-alueella keskimäärin 37 /MWh. Norjasta ja Ruotsista Suomeen johtavien siirtoyhteyksien rajallisuudesta johtuen aluehinta oli Suomessa yli 5 /MWh kalliimpi kuin systeemihinta. LUONNONKAASU ON MAA- JA BIOKAASUA Suomessa sähkön maltillinen aluehinta alensi maakaasun kilpailukykyä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Myös teollisuudessa maakaasun käyttö väheni. Yhdessä nämä vähensivät maakaasun käyttöä 11 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Yhteensä kaasua kului Suomessa 35, TWh. Kaukolämmön tuotannossa maakaasu oli edelleen merkittävin polttoaine. Liikennekäytössä luonnonkaasun käyttö lisääntyi. Gasum Oy:n mukaan luonnonkaasun myynti kasvoi julkisilla tankkausasemilla 24 % edellisvuodesta. Biokaasu on osoittautunut kilpailukykyiseksi liikennepolttoaineeksi joten Haminan Energia aloittaa biokaasun myynnin liikennekäyttöön vuoden 213 aikana. Suomessa maakaasun hinta on seurannut vuodesta 21 raskaan polttoöljyn, hiilen ja kotimarkkinoiden sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollon hintoja seuraavia indeksejä. Suurin vaikutus maakaasun hintaan on ollut raskaalla polttoöljyllä, jonka hinnan nousu johti maakaasun hinnan nousuun vuoden 212 kesään saakka. Vuoden 213 aikana Gasum valmistelee uutta hinnoittelujärjestelmää, joka tulee käyttöön vuonna 214. Tulevaisuudessa maakaasu pysyy kilpailukykyisenä energialähteenä sekä lämmön- ja sähköntuotannossa että liikenteessä. Suomen maakaasun jakeluverkosto liitetään Baltian verkostoon ja sitä kautta Eurooppaan. Lisäksi Baltiaan tai Suomeen rakennetaan nesteytetyn maakaasun (LNG) vastaanottoterminaali, josta maakaasua jaetaan verkoston kautta niin Suomeen kuin Baltiaan. Tällöin Suomi ei ole pelkästään Venäjältä tuotavan maakaasun varassa, ja maakaasun tuontia pystytään kilpailuttamaan paremmin. Yhdysvalloissa alkaneen liuskekaasutuotannon myötä maailman merillä seilaa LNG-laivoja täynnä edullista maakaasua. Vuonna 212 Haminassa käytettiin maakaasua 384 GWh, ja kulutus kasvoi liki kaksi prosenttia. KAUKOLÄMPÖ JA TEOLLISUUS Kaukolämpöä kulutettiin Suomessa kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna 211. Myös lämpötilakorjattuna lämmön kulutus kasvoi, mutta vain noin yhdellä prosentilla. Kaukolämmön myynti oli 33,6 terawattituntia (TWh) vuonna 212. Maakaasulla tuotetun kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön osuus oli 28 prosenttia. Kivihiilen osuus oli 25 prosenttia. Turpeen osuus polttoaineiden käytöstä oli 17 prosenttia. Puun ja puutähteen sekä muiden kotimaisten uusiutuvien energialähteiden, kuten biokaasun sekä teollisuuden sekundaarilämmön käyttö osuus oli 25 prosenttia. Öljyn osuus oli neljä prosenttia. Haminassa kaikki kaukolämpö tuotetaan maakaasulla. Kaukolämpöverkkoa laajennettiin Haminan keskustan alueella. Kaukolämmön myynti oli 26,2 GWh vuonna 212, jossa kasvua oli 1 prosenttia. Teollisuuden lämmönkäyttö kehittyi myös positiivisesti. Kasvu oli noin 9,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Yhteensä teollisuudelle lämpöä myytiin eri tuotteina 71,7 GWh. KEHITTYMISSUUNNAT Haminan öljysataman alueen kasvusta ja kehittämisestä saatiin vuoden 212 aikana positiivisia uutisia. Haminan Energia toimii jo alueella teollisuuden lämmön toimittajana, joten luonnollisesti jatkamme myös omia kehittämis- ja tehostamisselvityksiä sataman alueella. Tuulivoiman tuotantoon ei vuonna 212 saatu lisää voimaloita laitetoimittajan ongelmista johtuen. Summan alueella on mahdollisuus jatkaa nopeasti kahden uuden tuulivoimalan rakentamista, koska niitä varten on perusinfra jo valmiina. Haminan, Virolahden ja Miehikkälän alueiden tuulivoiman lisärakentamista varten on vuoden 212 aikana jatkettu selvitystöitä. Puolustusvoimien tutkaselvitys Kaakkois-Suomen alueella valmistuu kevään 213 aikana. Maakaasuverkossa jaetaan jo vuonna 213 biokaasua liikennekäyttöön. Haminan Energian ensimmäisen biokaasulaitoksen suunnitelmat ja kannattavuuslaskelmat valmistuvat kevään 213 aikana. Niiden valmistuttua investointipäätös uudesta biokaasulaitoksesta on tarkoitus tehdä vuoden 213 kuluessa.

9 VERKOSTOLIIKETOIMINTA 16 Haminassa sähköverkon käyttövarmuuden ja siirtokapasiteetin riittävyyden turvaamiseksi on tehty pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä jo vuosia. Vuosi 212 alkoi voimakkaalla kritiikillä jakeluverkon haltijoita kohtaan. Hannu- ja Tapani-myrskyt olivat aiheuttaneet laajoja sähkökatkoja asiakkaille. Verkkoyhtiöt saivat negatiivista julkisuutta puutteellisesta tiedottamisesta ja siitä, etteivät ne vastanneet puhelimeen. Vuodenvaihteen myrskyt käynnistivät laajan julkisen keskustelun jakeluverkon häiriöiden syistä ja vahinkojen korvaamisesta. Myös työ- ja elinkeinoministeriö osallistui keskusteluun. Ministeriön ylijohtaja lupasi, että valtio antaa keppiä ja porkkanaa, mutta ei suoraan euroja. Julkiseen keskusteluun nostettiin miljardi-investoinnit ja niiden toteuttamisen mukanaan tuomat urakat. Sähköverkon maakaapelointi myös haja-asutusalueilla tuli pinnalle eri tahojen vaatimuksissa, ja on ilmeisesti toteutumassa tavalla tai toisella. Tulisiko alalla kuitenkin hieman jarruttaa ja pohtia menneen vuosikymmenen tapahtumia. Voisiko olla mahdollista toteuttaa tarvittavat investoinnit pienemmällä pääomalla kuin mitä kansainvälisten sijoittajien omistamat verkonrakennusyhtiöt julkisuudessa ilmoittavat. Olisiko aika pohtia myös tapaa, jolla tänä päivänä verkostoja ylläpidetään. Muutamat suuret toimijat näyttävät päätyneen verkko-omaisuutensa myyntiin saneerausinvestointien sijaan. Jakeluverkoissa oleva korjausvelka on kasvamassa liian suureksi samalla kun julkinen paine verkostosaneerauksille lisääntyy. Haminassa sähköverkon käyttövarmuuden ja siirtokapasiteetin riittävyyden turvaamiseksi on tehty pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä jo vuosien ajan. Samalla kun siirtokapasiteettia nostetaan, on saneerauksilla myös systemaattisesti korvattu käyttöikänsä lopulla olevia kaapeliyhteyksiä. Verkon saneeraus sekä käyttö- ja kunnossapitotoimenpiteet ovat olleet onnistuneita ja sähköverkon vuotuinen keskeytysaika kestää hyvin valtakunnallisen vertailun. Kaupunkisähköyhtiöiden joukossa olemme edelleen kärkisijoilla. Työ edellyttää jatkuvien investointien ohella systemaattista ennakoivan kunnossapidon ja verkostotarkastusten suunnittelua ja asianmukaista dokumentointia. Kaapelointiaste ei ole se viisasten kivi, vaikka näin meille julkisuudessa toistuvasti väitetään. Kaapelointiasteesta puhuminen vain tarkoituksellisesti kääntää keskustelun vikaraiteille. Parhaan taloudellisen tuloksen yritykselle takaa edelleenkin luotettava ja laadukas, oikein mitoitettu energiansiirtoverkko, joka myös toimii kaikissa olosuhteissa. Energiamarkkinavirasto julkaisi joulukuussa vuoden 211 lopussa päättyneen sähköverkkoliiketoiminnan valvontajakson raportin. Raportissa tarkasteltiin erityisesti jakeluverkkoliiketoiminnan taloudellista ja teknistä kehitystä sekä valvonnan vaikutuksia toisen valvontajakson päätyttyä. Valvontajaksoa leimasivat sähkön kysyntään vaikuttanut taloustaantuma sekä jakson jälkimmäisellä puoliskolla verkonhaltijoita ja kuluttajia koetelleet myrskyt. Vuonna 212 myrskytuhojen seurauksena verkkoyhtiöt maksoivat yli 46 miljoonaa euroa vakiokorvauksia lähes 4 :lle asiakkaalle. Energiamarkkinavirasto on arvioinut laskennalliseksi sähkönjakelun keskeytysten aiheuttamaksi haitaksi lähes 45 miljoonaa euroa vuonna 211. Haminan Energian verkkoalueella pitkiä keskeytyksiä ei ole ollut eikä vakiokorvauksia ole jouduttu maksamaan. Verkon kunto on pystytty pitämään hyvänä ja investointitaso riittävänä. Sekä sähkö- että maakaasuverkkojen osalta energiamarkkinalain mukainen sallittu tuotto oli alijäämäinen myös toisen valvontajakson jälkeen. Yhtiön siirtotuotteiden hinnoittelu on maltillinen, ja asiakkaiden siirtotuotteista maksamat hinnat pidetään kohtuullisena myös tulevaisuudessa. Verkostojen investointitason ylläpitäminen riittävänä siten, ettei korjausvelkaa pääse syntymään, varmistaa kohtuullisen siirtohinnoittelun myös tulevaisuudessa. Etäluettavien energiamittareiden vaihto sujui odotetusti vuoden 212 aikana. Viranomaisen asettama velvoite on saada etäluennan piiriin vuoden 213 loppuun mennessä 8 prosenttia kuluttaja-asiakkaista. Vuoden 212 loppuun mennessä Haminan Energian verkkoalueella kaikista sähköverkon käyttöpaikoista 43 prosenttiin oli vaihdettu etäluettava energiamittari. Vastaavasti velvoitteen piiriin kuuluvista käyttöpaikoista etäluennan piirissä oli 54 prosenttia käyttöpaikoista. Asiakaslaskutus reaaliaikaisella kulutustiedolla aloitetaan kevään aikana. Mittareiden vaihto suoritetaan oman organisaation voimin, työ on erinomaisesti aikataulussaan. Mittaustiedon hallintajärjestelmän uusiminen on myös saatettu loppuun. Yhteistyökumppanimme on uusinut luentajärjestelmän, jonka käyttöönotto suoritettiin onnistuneesti. Haminan Energian verkkoalueella sähkömittareiden etäluenta toteutetaan langattomalla luentajärjestelmällä. Energiamarkkinavirasto sai kuluneen vuoden aikana runsaasti yhteydenottoja, joissa tiedusteltiin etäluettavien energiamittareiden luennan mahdollisesti aiheuttamasta säteilystä. Kuluttajat ovat olleet huolissaan kiinteistön sisälle asennettavien etäluettavien mittareiden aiheuttamista terveysriskeistä. Energiamarkkinavirasto puolestaan on kysynyt asiassa Säteilyturvakeskuksen näkemystä. STUKin verkkosivuilta löytyy asiasta tietoa. Langattoman etäluennan aiheuttamaa säteilyn määrä on verrattavissa tilanteeseen, jossa matkapuhelimella lähetetään tekstiviesti. Tekniikka ja Talous -lehti uutisoi kesäkuussa Euroopan tietosuojavaltuutetun varoittaneen etäluettavien sähkömittareiden voivan olla uhka ihmisen yksityisyydelle. Epäillään, että kuluttajan toimia ja käyttäytymistä voidaan tarkkailla reaaliaikaisesti tuntiluennan kautta; milloin kuluttaja lomailee, mikä hänen vuorokausirytminsä on, tai saako kuluttaja kenties dialyysihoitoa. Asioilla siis yleisesti ottaen on puolensa. Tulee kuitenkin ottaa huomioon, että reaaliaikaisuus tarkoittaa kerran vuorokaudessa tapahtuvaa yhteydenottoa kuluttajan energiamittariin. Tällöin mittarista luetaan viimeisen 24 tunnin aikasarja. Etäluenta avaa paljon hyödyntämismahdollisuuksia asiakkaan oman energiankäytön seurantaan ja raportointiin. Kuluttajan toimenpiteet esimerkiksi energiansäästön osalta muuttuvat paljon konkreettisimmiksi, ja näin seurantaraportit lisäävät myös toimenpiteiden kannustavuutta. Energiamarkkinavirasto on marraskuussa 212 antamassaan päätöksessä linjannut ne suuntaviivat, jotka verkonhaltijan tulee ottaa huomioon antaessaan ilman erillistä korvausta asiakkaan käyttöön asiakkaan omaa sähkönkulutusta koskevat mittaustiedot. Tämä toteutetaan asiakkaan käyttöön tulevalla Onlinepalvelulla, jossa asiakas voi käydä katsomassa omat kulutustietonsa. Haminan Energia on käynnistänyt asiakastietojärjestelmän uusimishankkeen vuoden 212 syksyllä. Uusi asiakastietojärjestelmä yhdistettynä etäluentaan ja mittaustiedonhallintajärjestelmään tuottaa asiakkaalle tiedot nykyistä paremmin vuoden 214 keväällä. Yhtiön ja sen verkostoliiketoiminnan tärkein tehtävä on edelleen sen verkosto-omaisuuden hoito ja ylläpito tehokkaasti ja taloudellisesti. Lisäksi sen on kyettävä turvaamaan huolto- ja toimitusvarmuus. Yhtiön liiketoiminnan taloudellisuudesta ja kannattavuudesta tulee huolehtia siten, että asiakkaat saavat eri energiamuotoja ja niihin liittyviä palveluja pitkällä aikavälillä mahdollisimman edullisesti ja kilpailukykyisesti. Tavoitteen toteuttamiseksi on panostettava oman tuotannon lisäämiseen ja hajautetun tuotantoteknologian kehittämiseen. Kiitämme kaikkia yhteistyökumppaneitamme ja erityisesti omaa henkilökuntaa siitä työpanoksesta, jolla kohtuullinen taloudellinen tulos sekä laadukas toiminta ja palvelu jälleen saavutettiin.

10 TIETOHALLINTO 18 Asiakaspalvelulle on leimallista henkilökohtaisuus ja paikallisuus, nopeus ja luotettavuus. TIETOHALLINTO Tietohallinnon tehtävänä on sähköisillä tietojärjestelmillä hallittavan informaation käsittely ja hallinta. Tietohallinnon piiriin kuuluvat niin markkinoitavat tietoliikennejärjestelmät, WiMAX-laajakaistaverkko ja valokaapeliverkko kuin yrityksen sisäinen tiedonhallinta. Tietohallinto on olennainen osa yrityksen infrastruktuuria ja samalla sen keskeinen tukitoiminto. Asiakkaille tarjottavat palvelut tuotetaan samalla kuin yhtiön sisäiset tietoliikennepalvelut, mistä tulee selvä synergiaetu. Haminan Energian vahvuutena kilpailussa muiden tietoliikennepalveluita tarjoavien yritysten joukossa on asiakaspalvelu. Asiakaspalvelulle on leimallista henkilökohtaisuus ja paikallisuus, nopeus ja luotettavuus. Vuonna 212 tietohallinnon organisaatiota vahvistettiin nimenomaan asiakaspalvelun osalta; yhtiöön palkattiin tietojärjestelmiin erikoistunut myyntineuvottelija ja tietoliikenneverkkojen käyttöpäällikkö. VALOKUITU Valokuitu on luotettava tietoliikenneyhteys, jonka etuna on tiedonsiirron nopeus ja suuri kapasiteetti. Valokuitu mukautuu hyvin kasvavan kapasiteettitarpeen mukaan ja tukee uusia tekniikoita ja palveluja. Maan alla kulkevaa valokuitukaapelointia rakennetaan rinnan sähköverkon maakaapeloinnin kanssa. Vuoden 212 aikana valokuituverkkoa laajennettiin keskustan, Poitsilan ja Jamilahden alueella. Valokuitutekniikka kattaa kaupunkitaajamasta noin 7 %. Valokuidun myötä kuituasiakkaille tuli alkusyksystä 212 tarjolla kaapeli-tv palvelut. 19 ilmaisen peruskanavan lisäksi valittavissa on 16 maksukanavaa. WiMAX WiMAX-teknologiaan perustuva langaton laajakaistaverkko on rakennettu kantoalueeltaan tarkoituksenmukaiseen laajuuteen. Laajan kantoalueen ja langattomuuden ansiosta WiMAX-verkko on luotettava laajakaistaratkaisu haja-asutusalueille ja niille alueille, minne valokuidun vetäminen olisi kallista ja hankalaa. WiMAX-verkko on osoittanut toimivuutensa myös haastavissa sääoloissa; telemastoihin sijoitetut varasyöttöjärjestelmät toimivat luotettavasti. ETÄLUETTAVAT SÄHKÖMITTARIT Sähkömarkkinoita koskeva lainsäädäntö edellyttää, että sähköverkkoyhtiöt ottavat käyttöön etäluettavat mittarit. Vuoden 214 alkuun mennessä vähintään 8 % mittareista on oltava etäluettavia. Haminan Energiassa luentaverkko on jo valmiina, mittareiden vaihto on meneillään. SISÄINEN TIETOHALLINTO Yhtiön asiakastietojärjestelmää ollaan uusimassa. Järjestelmän hankintavaiheesta siirrytään uuden järjestelmän rakentamiseen ja käyttöönottoon vuosien aikana. TULEVAISUUSNÄKYMÄT Lähitavoitteina on kuituverkon laajentaminen vielä puuttuvilta osin keskustaan, Ruotsinkylään ja Pappilansaareen. Palveluita kehitetään edelleen. Suunnitteilla on mm. IPTV-palveluiden kehittäminen. IPTV on internetprotokollan käyttöön perustuva TV-teknologia. Se yhdistää televison ja laajakaistan ja toimii kaksisuuntaisena, eli sen kautta voi katsoa TV:tä ja käyttää internettiä. Tekniikka mahdollistaa monet asiakaskohtaiset palvelut, kuten ohjelmien tilaamisen omalle vastaanottimelle, TV-ohjelmien tallentamisen verkkoon ja vuorovaikutteiset tv-ohjelmat. Nopea IPTV-verkko toimii myös teräväpiirtolähetysten jakelukanavana.

11 YHTEISKUNTAVASTUU 2 ASIAKASVASTUU Haminan Energian toiminnan peruspilareita on asiakaslähtöisyys. Toimintamme käsittää kokonaisvaltaisen palveluketjun. Asiakkaita palvellaan heidän tarpeensa huomioiden, oli kyseessä omakotiasuja, taloyhtiö tai teollisuuslaitos, kaasuauton tai laajakaistaliittymän omistaja. Asiakasvastuun tärkein osa-alue on verkkojen toimintavarmuus. Tähän on panostettu voimakkaasti esimerkiksi sähköverkostojen maakaapeloinnilla. Kaapelointiaste on nyt noin 8 prosenttia. Sähköasiakkaiden määrässä on hienoista nousua edellisvuoteen verrattuna. Tuulisähkö on säilyttänyt suosionsa, ja uusia asiakkaita on tullut myös oman verkon ulkopuolelta. Tuulisähkön hintaa laskettiin 1 prosentilla vuoden puolivälissä, ja valtakunnallisessa tuulisähkön hintavertailussa Haminan Energia on kärkisijoilla edullisuudessa. Maakaasun osalta haasteellista on ollut verotuskäytännön muuttumisen aiheuttama hintapaine. Maakaasu on kuitenkin säilyttänyt etunsa suurimpaan kilpailijaansa, polttoöljyyn nähden. Modernilla kondenssikattilalla säästö lämmityskuluissa on 4 prosenttia öljyyn verrattuna. Maakaasun käyttö liikennepolttoaineena muodostaa määrällisesti vielä vähäisen, mutta kehittyvän osa-alueen. Asiakkaille markkinoitavien tiedonsiirtopalveluita on kehitetty alan teknisen kehityksen eturintamassa. Valokuituverkko kattaa jo suurimmat taajama-alueet. Valokuidun rakentaminen etenee sähköverkoston maakaapeloinnin kanssa samanaikaisesti. Syksyllä tuotiin valokuituliittymän lisäpalveluksi kaapeli-tv, ja asiakkaita palvelu sai heti syksystä. Valokuituyhteys mahdollistaa taloyhtiöille yhteisen kiinteistökohtaisen laajakaista- ja kaapeli-tv-palvelun edullisesti. Erityisesti haja-asutusalueiden tiedonsiirtoon soveltuva langaton WiMAX-laajakaistaverkko rakennettiin vuoden aikana kattamaan koko kaakonkulman. Tiedonsiirtopalveluiden asemaa on vahvistettu palkkaamalla vuoden aikana lisää asiantuntijahenkilöstöä niin markkinointiin kuin verkoston ylläpitoon. Kaikkia Haminan Energian palveluita koskee asiakasetuohjelma, joka antaa pitkäaikaisesta tai useiden palvelutuotteiden asiakkuudesta alennuksia myyntihinnoista. Sähkömittareiden vaihto etäluettaviksi on meneillään. Vuodenvaihteessa noin 4 % asiakkaista oli etäluennan piirissä. Tavoitteena on saada vuoden 213 loppuun mennessä kaikki mittarit vaihdettua etäluettaviksi. Uutena palveluna energia-asiakkaille lähetetään vuosittain maksuton käyttöraportti. Raportti sisältää asiakkaan energiankäyttötiedot neljän vuoden ajalta. Raportilta näkee helposti oleelliset muutokset energiankäytössä. Asiakastyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti. Energiateollisuus ry:n laajassa energiayhtiöiden asiakastyytyväisyyskyselyssä Haminan Energian imago kohosi korkealle. Kautta linjan Haminan Energian asiakaspalvelun henkilöstön toiminta on toimialan keskiarvon yläpuolella. Sähkön myynnin asiakkaiden tutkimuksessa Haminan Energia sai toimialan parhaimmat arvosanat. Asiakaspalvelun kehittämiseksi yhtiö seuraa säännöllisesti puhelinasiakaspalvelun tallenteita sekä tekee puhelinasiakkaiden tyytyväisyyskyselyitä. Haminan Energian toiminnasta tiedotetaan ylläpitämällä kotisivuja ja julkaisemalla asiakaslehteä. Haminan Energian kotisivujen ( lisäksi tiedonsiirtopalveluilla on omat kotisivunsa ( ja oma Twitter-tili. Tiedonsiirtopalvelut mahdollistavat internetissä Summan tuulipuiston näkymien ihailun ( ja Haminan torielämän seuraamisen (torikamera. haminetti.net). Kolme kertaa vuodessa ilmestyvä Ilopilkku-asiakaslehti lähetetään kaikille Haminan Energian laskutusasiakkaille. Lisäksi lehteä on saatavissa yrityksen asiakaspalvelusta. VASTUU OMASTA SEUTUKUNNASTA Haminan Energia on mukana EkoKymenlaakso-hankkeessa. Se on Kymenlaakson kuntien ja yritysten yhteishanke kuntien ilmastotyön sekä asukkaiden, yritysten ja toimijoiden ilmasto- ja energiatietouden kehittämiseksi ja uusiutuvan energiankäytön edistämiseksi. Hanke tuottaa tietoa ja vinkkejä mm. energiansäästöstä, lämmitysmuodoista, rakentamisesta ja ympäristöystävällisestä arjesta. Haminan Energia tukee valtakunnallista kakkosluokkalaisten energiansäästöviikkoa lokakuussa. Yhtiö toimittaa kaikille kaupungin kakkosluokille Lasten Keskuksen energiansäästömateriaalin. Haminan Energia tukee paikallista seuroissa ja yhteisöissä tehtävää nuorisotyötä, urheilua ja kulttuuria. Paikallisille aktiivista nuorisotyötä tekeville seuroille jaetaan vuosittain stipendejä toiminnan tukemiseksi.

12 Tuulisähkö on säilyttänyt suosionsa, ja uusia asiakkaita on tullut myös oman verkon ulkopuolelta. 22 Yhtiö tukee myös paikallisia tapahtumia, kuten joka toinen vuosi järjestettävää Hamina Tattoo sotilasmusiikkitapahtumaa. Vuoden 212 Tattoon yhteydessä järjestettyyn asiakastilaisuuteen Haminan Energia kutsui perinteiseen tapaan asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Vuonna 212 tuli kuluneeksi 3 vuotta maakaasun tulosta Haminaan ja 1 vuotta Haminetti-tiedonsiirtopalveluiden aloittamisesta. Merkkipäiviä juhlittiin joulukuun alussa avoimien ovien tapahtumassa yhtiön piha-alueella. YMPÄRISTÖVASTUU Haminan Energia suosii energian hankinnassa ja tuotannossa ympäristöä ja luontoa säästäviä tuotantotapoja. Yrityksen kehitystyössä tähdätään uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Tavoitteena on vuoteen 22 mennessä päästä hiilidioksivapaaseen ja omavaraiseen sähköntuotantoon. Tällä hetkellä yhtiön tuulivoimalat Haminan Summassa ja Kemin Ajoksessa kattavat noin 25 prosenttia sähkönmyynnistä. Hamina Energia osallistuu useisiin tuulivoima- ja bioenergia-alan yhteisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Omassa toiminnassa suositaan ympäristöä vähemmän kuormittavia ratkaisuja. Haminan Energian autot käyttävät polttoaineenaan biokaasua. Sitä voi tankata St1:n ja Haminan Energian yhteisestä tankkauspisteestä Haminan St1-asemalla Poitsilassa. Asiakassuhteissa energiansäästöä edistetään sähköistä asiointia kehittämällä. Online-palvelut ja e-laskut säästävät aikaa ja paperia. Tulevaisuudessa siirrytään laskutuksessa kokonaan e-laskutukseen tai vaihtoehtoisesti suoraveloitukseen. Haminan Energia tiedottaa asiakkailleen aktiivisesti energiansäästöstä muun muassa kotisivuillaan ja Ilopilkku-asiakaslehdessä. HENKILÖSTÖ Henkilökunnan määrä on kasvanut edellisvuodesta viidellä; henkilöstömäärä oli vuoden 212 lopussa 5. Henkilöstöä on lisätty lähinnä tuulivoimatuotannon ja tietoliikenteen toimintoihin. Suurimmat ammattiryhmät ovat tekninen henkilöstö ja asennuspalvelu. Henkilöstön keski-ikä on 4,6 vuotta. Vuonna 211 Haminan Energia otti henkilökunnalleen laajan terveysturvavakuutuksen. Se korvaa mm. sairaudesta ja vapaa-ajan tapaturmista johtuvia erikoislääkäritasoisia hoitoja. Vakuutusturva on osoittautunut kannattavaksi; sen perusteella erikoislääkärin palveluita tarvitsevat ovat päässeet nopeammin hoitoon, mikä on vähentänyt työstä poissaolo- ja vajaakuntoisena työskentelyaikoja. Sairauslomapäivien määrä väheni edellisvuoteen verrattuna. Sairauspäiviä oli vuoden aikana keskimäärin 7,9 per henkilö. Työtapaturmia ei vuoden aikana sattunut. Haminan Energian työtapaturmien määrä on pysynyt nollassa jo monta vuotta peräkkäin. Vuoden aikana järjestettiin henkilöstölle ammatillista koulutusta yhteensä 155 koulutuspäivän verran. Uudet työntekijät, myös kesätyöntekijät, tutustuvat taloon ja sen toimintatapoihin perehdytysohjelman avulla. Yhteensä useamman päivän kestävä, laaja-alainen perehdytysohjelma antaa tulokkaalle perustietoja työtehtävään liittyen sekä yleistä tietoa mm. kiinteistöstä ja turvallisuusasioista. Tyky-toiminnalla kehitetään henkilöstön työkykyä ja terveyttä, työpaikan toimivuutta ja ilmapiiriä. Tykytoimintaa toteutetaan työnantajan ja henkilöstön yhteistyöllä. Koko henkilökunnalle järjestettiin tiedotustilaisuus, jossa työterveyshoitaja esitteli yhtiön varhaisen puuttumisen mallia. Varhaisella puuttumisella pyritään kehittämään työhyvinvointia ja ehkäisemään ajoissa erilaisia työhyvinvointiin vaikuttavia häiriötekijöitä. Yhtiö tukee henkilökunnan kuntosali-, uinti- ja lasketteluharrastuksia. Henkilökunnalla on yhteistä sählyharrastusta varten viikoittainen salivuoro Pappilansalmen koululla. Yhtiö järjesti joulukuun alussa maakaasun 3 vuoden ja Haminetti-palveluiden 1 vuoden kunniaksi yleisötilaisuuden, joka oli avoin asiakkaille, henkilökunnalle ja kaikille kiinnostuneille. Perinteinen tilinpäätösillallinen pidettiin Vimpasaaressa ja pikkujoulut vanhalla toimiupseerikerholla, molempiin tilaisuuksiin oli hyvä osanotto. Henkilökunnan määrään kasvettua järjestettiin joulukahvitilaisuus ensimmäistä kertaa kahdessa osassa. HAMINAN ENERGIAN ENERGIATILASTO (GWh) Sähkön hankinta: 129, 113,3 12,5 Osto+osuudet 15,3 35,4 32,6 Tuotanto, tuulivoima 5,7 3,,2 Tuotanto, maakaasu Sähkön käyttö: Maakaasun käyttö: Jakelu Tuotanto 176,1 34,6 13,7 17, 274,3 13,8 17,8 275,9 17,8

13 24 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS YLEISTÄ Kulunut tilikausi oli Haminan Energia Oy:n yhdeksästoista tilikausi. Vuoden 212 keskilämpötila oli Haminan seudulla kutakuinkin normaali. Sen sijaan muutoin saimme taas kokea hyvin vaihtelevia sääilmiöitä. Tämä talvi on jo kolmas runsasluminen talvi Etelä-Suomessa. Kesän hellepäivät olivat harvassa, mutta paikka paikoin saatiin sadetta senkin edestä. Sateinen kesä ja syksy aiheuttivat suuria tulvia ensin heinä- ja elokuussa, sitten lokakuussa. Maaperä oli jo niin märkä, että jokainen uusi sade nosti jokien ja järvien vedenpintoja. Turvetuotannolle vuosi oli sateiden takia erittäin huono. Ukkosmyrskyjä oli normaalia vähemmän. Luonto näytti voimansa myös marraskuun lopulla, kun Antti-myrsky riehui Suomessa. Myrsky aiheutti paljon aineellista tuhoa. Energiamarkkinoilla jatkui epävarman kehityksen aika. Öljyn maailmanmarkkinahinta oli nousussa epävakaan tilanteen jatkuessa tärkeissä tuotantomaissa, sekä Aasian korkean kysynnän vuoksi. Liuskekaasuesiintymät ja uudet tuotantotekniikat laskivat LNG-kaasun markkinahintoja. Euroopan talous painiskeli edelleen talouskriisissä, joka painoi teollisuustuotantoa ja sähkönkäyttöä alaspäin. Energian hintatason kehitys oli kaksijakoinen. Sähkö- ja päästöoikeudet halpenivat edelleen, mutta öljy pysyi korkealla, n. 11 $/bbl hintatasossa, käyden alkuvuonna jopa 125 $ tasolla. Sähkön hintaan vaikutti hyvä pohjoismainen vesitilanne ja alhainen teollisuuden käyttöaste. Vesitilanteen ohella hintaa painoivat alas päästöoikeuksien halventuneet hinnat. Sähkön alhainen hinta vaikutti myös sähkön tuotannon vähentämiseen Suomessa ja tuonnin kasvamiseen huikeaan 26 %! Kivihiilen ja päästöoikeuksien alhainen hinta suosi kivihiilituotantoa, joka korvasi maakaasu- ja turvetuotantoa. Keskimäärin markkinasähkön hinta oli Suomessa viime vuonna 37 /MWh, 25 % alempi kuin vuonna 211. Yhtiön liikevaihto kasvoi 4, %. Liiketoimintojen kehitys oli vuonna 212 hyvin erilainen; sähkön myynnin liikevaihto laski 17,4 %, maakaasun myynti kasvoi 23,4 %. Sähkön siirron liikevaihto laski 13,7 % ja maakaasun siirron liikevaihto kasvoi 1,2 %. Muiden liiketoimintojen liikevaihto kasvoi 5,4 %. Summan voimaloiden tuotantotuki, 1,79 M (+151 %), on kirjattu liiketoiminnan muihin tuloihin. Yhtiön tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja kasvoi 3,6 %, mikä on erinomainen huomioidena markkinatilanteen haastavuus niin sähkön kuin maakaasunkin osalta. Yhtiön kilpailukyky ja kiinnostavuus sähkön osalta on säilynyt hyvänä. Maakaasun ja kaukolämmön kilpailukyky pysyi ennallaan kilpaileviin polttoöljyihin nähden. Maakaasu liikennepolttoaineena on jopa 5 prosenttia edullisempaa kuin bensiini. Maakaasun kilpailukyky muihin polttoaineisiin kuin öljyihin nähden on heikentynyt. Tämä johtuu maakaasun hinnan noususta sen öljysidonnaisuuden takia. Samanaikaisesti kilpailevien energiamuotojen, sähkön ja kivihiilen, ja niiden päästöoikeuksien hinta laski huomattavasti. Yhtiö on jatkanut biokaasulaitoksen suunnittelua Virojoen Vahterikonkankaalle. Lopullinen investointipäätös tehtäneen vuoden 213 aikana. Kuluneen vuoden aikana verkostorakentaminen painottui keskijänniteverkon uusimiseen. Investointiohjelmalla taataan erinomainen sähkönjakelun toimintavarmuus tulevaisuudessakin. Vuoden 213 puolelle jatkuvat uuden 11kV Kirstakiven sähköaseman rakentaminen ja etäluettavien sähkömittareiden vaihtotyö. Maakaasuverkon saneeraus keskittyi uuden moottoritien vaatimiin verkostojärjestelyihin sekä jakeluverkon venttiilien ja ikääntyneiden liittymien nousuputkien vaihtoon. Fennovoima-hankkeen osalta vuosi 213 on ratkaiseva. Neuvottelut aloitettiin uudelta pohjalta EONin vetäydyttyä hankkeesta ja osakkuudeen siirryttyä Fennovoimalle. Vuoden 213 aikana on tarkoitus selvittää laitoskonsepti, johon osakkaat voivat sitoutua. Tiedonsiirron kuiturunkoverkkoa on laajennettu keskustan, Jamilahden ja Poitsilan alueilla sekä WIMAX-verkkoa haja-asustusalueilla. Palvelutarjonta painottuu TV-palveluiden lisäämiseen. Yhtiön tutkimus- ja tuotekehityspanostus keskittyi biokaasutekniikkaan sekä biokaasulaitoksen ja uusien tuulivoima-aluiden kehittämiseen. Haminan Energia Oy:n palveluksessa oli vuoden lopulla yhteensä 5 henkilöä, joista vakituisia oli 45 ja määräaikaisia 5 henkilöä. Henkilökunnan keski-ikä oli 4,6 vuotta. Vuonna 212 koulutuspäiviä oli yhteensä 155, ja koulutukseen osallistui kaikkiaan 47 henkilöä. Henkilöstön kehitystä kuvaavat luvut on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa. Yhtiö panostaa edelleen oman tuotannon kasvattamiseen tuotanto-osuuksien hankinnalla sekä tuulivoimainvestointeja lisäämällä. Uusien tuulivoima-alueiden kehittäminen on ollut hitaampaa ja haasteellisempaa kuin osattiin odottaa, lähinnä Puolustusvoimien tutkakysymyksen takia. Lupaprosessi ja paikallisen tuulivoimatehtaan taloudelliset vaikeudet ovat myös hidastaneet sataman alueen voimaloiden investointien toteuttamista. Alhainen sähkönhinta, suurten energiatoimijoiden vetäytyminen Suomesta sekä epävarmuus tulevasta energiapolitiikasta vaikuttavat tuleviin tuotantoinvestointeihin Suomessa, etenkin suunnittelussa olevaan Fennovoima-hankkeeseen. Lähivuosina ratkeaa, saadaanko yhtiön hankkeet liittyen uusiin tuulivoima-alueisiin ja ydinvoimahankkeisiin toteutettua ja kehitykseen sijoitetulle pääomalle tuottoa. Kaikesta huolimatta yhtiö tulee edelleen kehittämään omaa uusiutuvan ja päästöttömän energian tuotantoaan, mikä on hyvin linjassa sekä EU:n että Suomen kansallisten tavoitteiden ja tukipolitiikan kanssa. Verkostojen laatutaso on erittäin hyvä, eivätkä tulevat lainsäädännölliset velvoitteet aiheuta yhtiölle investointitarpeita. Yhtiön taloudelliset ja toiminnalliset näkymät ovat erittäin hyvät. TALOUS Tilikauden liikevaihto oli 37,9 milj. euroa. Liikevaihdosta 6,1 milj. euroa kertyi sähkön myynnistä, 4,5 milj. euroa sähkön siirrosta, 1,2 milj. euroa maakaasun myynnistä, 6,5 milj. euroa maakaasun siirrosta muun liiketoiminnan osuuden ollessa 1,6 milj. euroa. Tilikauden kokonaispoistot olivat 4,9 milj. euroa ja tilikauden voitto oli 1,1 milj. euroa. INVESTOINNIT Käyttöönotetut investoinnit olivat tilikaudella 3,4 milj. euroa, josta aktivoitujen palkkojen osuus,3 milj. euroa. Investoinnit kohdistuivat sähköverkostoon (1,5 milj. euroa), koneisiin ja kalustoihin (,7 milj. euroa), rakennuksiin (,3 milj. euroa), maakaasuverkostoon (,1 milj. euroa), sijoituksiin (,4 milj. euroa) sekä kaukolämpöverkostoon (,4). RAHOITUS JA VASTUUT Yhtiöllä oli lainoja tilikauden lopussa 32,6 milj. euroa. Taseen loppusumma oli 59, milj. euroa. Liittymismaksujen lisäys oli,4 milj. euroa. Tulorahoituksen ja liittymismaksuihin perustuva investointien omarahoitusaste oli 14,9 %.

14 HALLITUS HALLINTO YHTIÖKOKOUS Varsinainen yhtiökokous pidettiin Hallituksen jäsenistä erovuorossa olivat Juha Klami ja Jarkko Harjumaaskola. Kokouksessa valittiin hallitukseen Timo-Jussi Talsi sekä uudelleen Jarkko Harjumaaskola. Henkilöstön edustajaksi vahvistettiin Mika Kotoluoto. Tilintarkastajina toimivat kertomusvuonna: Tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, Helsinki; päävastuullisena tilintarkastajana Leif-Erik Forsberg, KHT, JHTT, Kirkkonummi. Haminan Energia Oy:n osakkeet omistaa Haminan kaupunki. Yhtiön osakkeiden lukumäärä on 1 ja ne kaikki tuottavat yhtäläiset oikeudet. HALLITUS Hallitukseen kuuluivat seuraavat henkilöt (suluissa henkilökohtaiset varajäsenet): Puheenjohtaja Timo-Jussi Talsi Varapuheenjohtaja Jarkko Harjumaaskola Kirsti Kokkonen (Milko Niemi) (Arto Ahonen) (Arja Filppu) Riskienhallinnan tavoitteena on jatkuva työ yrityksen toiminnan, kannattavuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Riskienhallinta on ennakoivaa, tietoista, suunnitelmallista ja järjestelmällistä toimintaa ja johtamista. Toimintajärjestelmä kuvaa sen toimintatavan, jolla varmistetaan asiakaskeskeinen toimintatapa ja saavutetaan asetetut tavoitteet suunnitelmallisella ja järjestelmällisellä toiminnalla. Toimintajärjestelmä koskee kaikkia yhtiön toimintoja ja se sisältää tarvittavat laadunhallinnan sekä ympäristö- ja työterveysja työturvallisuusasioiden hallinnan elementit tavoitteiden toteuttamiseksi. Riskienhallinta on jalkautettu toimintajärjestelmässä tulosalueille ja siten koko henkilöstölle. Yhtiön vuosisuunnittelukalenterin mukaan jokaiselle tulosalueelle toteutetaan vuosittain riskinäkökohtien päivitys sekä päämäärien, tavoitteiden ja toimenpiteiden päivitys. Yhtiön asiakaspalautejärjestelmään kirjataan kaikki ulkoiset ja sisäiset poikkeamat ja läheltä piti -tilanteet sekä mahdolliset vaaratilanteet, jotka ohjaavat ehkäiseviä ja korjaavia toimenpiteitä. Riskienhallintajärjestelmän toimivuutta tarkastellaan säännöllisissä johdon katselmuksissa sekä prosessien auditoinneissa. HALLITUKSEN EHDOTUS YHTIÖKOKOUKSELLE Tilinpäätöksen mukainen voitto oli ,74 euroa. Tilikauden voitosta esitetään maksettavaksi yhteensä 1.5.,- euroa osinkona osakkeille. Yhtä osaketta kohden maksetaan 1.5,- euroa osinkoa. Loput voitosta 87.9,74 euroa esitetään kirjattavaksi vapaaseen omaan pääomaan voitto- ja tappiotilille. Osinko esitetään maksettavaksi osakkeille Hallitus esittää lisäksi tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen sekä rahoituslaskelman yhtiökokouksen vahvistettavaksi. Anneli Vuorio Mika Kotoluoto (henkilökunnan nimeämä) (Mauna Kriktilä) (Jukka Rouhiainen) YHTIÖN TALOUDELLISTA ASEMAA JA TULOSTA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT: 26 Kuvassa Haminan Energian hallitus (vasemmalta oikealle) Jarkko Harjumaaskola, Timo-Jussi Talsi, Mika Kotoluoto, Anneli Vuorio, Kirsti Kokkonen Hallituksen kokouksissa esittelijänä on toiminut toimitusjohtaja Timo Toikka ja sihteerinä johdon assistentti Tiiti Saarelainen sekä hallintopäällikkö Raila Filppu. Hallituksen kutsumana asiantuntijana kokouksissa on toiminut varatoimitusjohtaja Pekka Raukko ja konsernin edustajana kaupunginjohtaja Hannu Muhonen. RISKIENHALLINTA Yhtiön riskienhallinta on integroitu osaksi toimintajärjestelmää. Riskienhallinta kattaa yhtiön toimintavastuu-, omaisuus-, vakuutus-, ympäristö-, TTT- ja henkilöstöriskit. Riskit on kuvattu yhtiön toimintajärjestelmässä Liikevaihto Liikevoitto Liikevoitto- %/lvv 8,7 8,7 8,9 Oman pääoman tuotto- % 11,9 11,9 11,2 Omavaraisuusaste- % 29,9 3,6 29,8

15 TULOSLASKELMA TASE VASTAAVAA VASTATTAVAA LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen muutos Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Muut korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ , , , ,43, , , , , , , , , , , , , , ,34, , , , , , ,59, , , ,81 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet Rakennukset ja rakennelmat Sähköverkosto Kaukolämpöverkosto Maakaasuverkosto Koneet ja kalusto Keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikainen Lainasaamiset Lyhytaikainen Myyntisaamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,86 Oma pääoma Osakepääoma Muut rahastot Vararahasto Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero Vieras pääoma Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Muut velat Liittymismaksut Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Muut velat Siirtovelat VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 7, , , , , , , 3, , , , , , , ,6 1 7, , , , , , , 3, , , , , , , ,28 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA , ,81 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,28 Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos , ,73 Tuloverot , ,15 TILIKAUDEN VOITTO , ,

16 RAHOITUSLASKELMA (1. ) TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT: Liiketoiminnan rahavirta Myynnistä saadut maksut Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut Maksut liiketoiminnan kuluista Konserniin kuuluvaa kirjanpitovelvollista koskevat liitetiedot: Yhtiö on Haminan kaupungin 1 %:sti omistama tytäryhtiö, jonka tilinpäätös yhdistellään Haminan kaupungin konsernitilinpäätökseen. Konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa Haminan kaupungintalolta; Puistokatu 2, 494 Hamina. Valmistus omaan käyttöön Erään sisältyy omaan käyttöön valmistetun käyttöomaisuuden henkilöstökulut. Liiketoiminnan muut tuotot: Vuoden 212 liiketoiminnan muita tuottoja on kasvattanut syöttötariffitulot. 3 LIIKETOIMINNANRAHAVIRTA ENNEN RAHOITUSERIÄ JA VEROJA Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Saadut korot liiketoiminnasta Saadut osingot liiketoiminnasta Maksetut välittömät verot Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA (A) Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Myönnetyt lainat Investoinnit muihin sijoituksiin INVESTOINTIEN RAHAVIRTA (B) Rahoituksen rahavirta: Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut Lyhytaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Pitkäaikaisten liittymismaksujen lisäykset Pitkäaikaisten liittymismaksujen palautukset Maksetut osingot ja muu voitonjako RAHOITUKSEN RAHAVIRTA (C) Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+) / vähennys (-) Rahavarat tilikauden lopussa Rahavarat tilikauden alussa / / Pysyvien vastaavien ja vaihtuvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä saaduilla avustuksilla ja suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina kohteen taloudellisen vaikutusajan perusteella. Poistosuunnitelma on määritetty kokemusperäisesti. Poistoajat käyttöomaisuusryhmittäin Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot 5-1 v v. Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakenn. Sähköverkosto Kaukolämpöverkosto Kaasuverkosto Koneet ja kalusto 1-4 v v v v v. 2. Aineet ja tarvikkeet , ,5 Vaihto-omaisuuden arvostus on laskettu tilinpäätöskuukauden keskinoteerausta käyttäen. TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT: Liikevaihto toimialoittain: Sähköliiketoiminta Myynti Siirto Maakaasuliiketoiminta Myynti Siirto Muu liiketoiminta YHTEENSÄ Henkilöstö Henkilökunta keskimäärin Maksetut palkat ja palkkiot yht. josta hallitustyöskentelystä maksetut palkkiot Eläkevastuut Yhtiön lakisääteinen ja vapaaehtoinen eläketurva on järjestetty ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna. SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN PERUSTEISTA/ MUUTOKSISTA: Tilikauden poistot Suunnitelman Poistoeron Kokonaispoistot mukaiset poistot muutos Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakenn. Sähköverkosto Kaukolämpöverkosto Maakaasuverkosto Koneet ja kalusto YHTEENSÄ Rahoitustuotot ja -kulut: Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista, joista Muilta Muut korko- ja rahoitustuotot, josta Saman konsernin yrityksiltä Muilta Korkokulut ja muut rahoitustuotot, josta Saman konsernin yrityksiltä Muilta

17 TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT PYSYVIIN VASTAAVIIN KUULUVIEN HANKINTAMENOJAN POISTAMATTA OLEVA OSA: AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet Hankintameno 1.1. Lisäykset Kok.hankintameno Kertyneet sumu-poistot 1.1. Tilikauden sumu-poistot KIRJANPITOARVO Kokonais- ja sumu-poistojen kertynyt erotus 1.1. Poistoeron muutos Kertynyt Muut pitkävaikutteiset menot Hankintameno 1.1. Lisäykset Kok.hankintameno Kertyneet sumu-poistot 1.1. Tilikauden sumu-poistot KIRJANPITOARVO Kokonais- ja sumu-poistojen kertynyt erotus 1.1. Poistoeron muutos Kertynyt AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa-alueet Hankintameno 1.1. Lisäykset Kok.hankintameno Kertyneet sumu-poistot 1.1. Tilikauden sumu-poistot KIRJANPITOARVO Rakennukset ja rakennelmat Hankintameno 1.1. Lisäykset Kok.hankintameno Kertyneet sumu-poistot 1.1. Tilikauden sumu-poistot KIRJANPITOARVO Kokonais- ja sumu-poistojen kertynyt erotus 1.1. Poistoeron muutos Kertynyt Sähköverkosto Hankintameno 1.1. Lisäykset Kok.hankintameno Kertyneet sumu-poistot 1.1. Tilikauden sumu-poistot KIRJANPITOARVO Kokonais- ja sumu-poistojen kertynyt erotus 1.1. Poistoeron muutos Kertynyt Kaukolämpöverkosto Hankintameno 1.1. Lisäykset Kok.hankintameno Kertyneet sumu-poistot 1.1. Tilikauden sumu-poistot KIRJANPITOARVO Kokonais- ja sumu-poistojen kertynyt erotus 1.1. Poistoeron muutos Kertynyt Maakaasuverkosto Hankintameno 1.1. Lisäykset Kok.hankintameno Kertyneet sumu-poistot 1.1. Tilikauden sumu-poistot KIRJANPITOARVO Kokonais- ja sumu-poistojen kertynyt erotus 1.1. Poistoeron muutos Kertynyt Koneet ja kalusto Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Kok.hankintameno Kertyneet sumu-poistot 1.1. Tilikauden sumu-poistot KIRJANPITOARVO Kokonais- ja sumu-poistojen kertynyt erotus 1.1. Poistoeron muutos Kertynyt Keskeneräiset hankinnat Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset KIRJANPITOARVO Muut osakkeet ja osuudet Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset KIRJANPITOARVO Osakkeet muut Sijoitukset Hankintameno Lisäykset Vähennykset KIRJANPITOARVO Saamisten erittely: Myyntisaamiset, josta saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä muilta Siirtosaamiset, josta saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä muilta Siirtosaamisten olennaiset erät: Tyyppikäyräpoikkeama Syöttötariffisaaminen Polttoaineveron palautus Verosaaminen Vakuutusmaksusaamiset Korkosaamiset Tuulivoimatuki Muut Saamiset muut Yhteensä

18 TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT MUUT LIITETIEDOT Oman pääoman muutosten erittely Osakepääoma Osakepääoma 1.1. Osakepääoma Vararahasto Vararahasto 1.1. Vararahasto Sidottu oma pääoma Voitonjakokelpoiset varat Voittovarat 1.1. Osingonjako Tilikauden voitto Vapaa oma pääoma; voitonjakokelpoiset varat Oma pääoma yhteensä Laskennalliset verovelat: Kirjaamaton laskennallinen verovelka tilinpäätössiirtojen kertymästä Pitkäaikainen vieraspääoma: Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua: rahoituslaitoslainat Lyhytaikaisten velkojen erittely: Ostovelat, josta velat samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä muilta Siirtovelat, josta velat samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä muilta Pitkäaikaisten velkojen erittely: Muut velat, josta 3 velat samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä 3 muilta Liittymismaksut, josta maksut samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä muilta Rahatililimiitit: Yhtiöllä on myönnettyjä, käyttämättömiä rahatililimiittejä yhteensä 8. euroa Siirtovelkojen oleelliset erät: Palkat sosiaalikuluineen Tyyppikäyräpoikkeama Polttoaineveron palautus Korot Kanta-asiakasalennukset Muut MUUT LIITETIEDOT: Annetut vakuudet: Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä yrityskiinnitys Panttaamattomat yrityskiinnitykset Leasingsopimuksista maksettavat määrät: Alkaneella tilikaudella maksettava määrä Myöhemmin maksettavat Leasingvuokrasopimusten mukaiset vuokravastuut ,56, , ,91, 958, ,91,, , , , 145 9, , ,92 85, ,57, , , MUUT VASTUUT: Taseen ulkopuolisia liittymisvastuita Sähkön hintasuojaukset 563 7, ,11 Sähköjohdannaisilla on suojattu yhtiön sähkön hankintaa. Yhtiö on harjoittanut johdannaiskauppaa vain suojaustarkoituksessa. Tilinpäätöksessä tulosvaikutukset kirjataan samanaikaisesti suojattavan sähkönhankinnan kanssa. Suojaussalkun arvo, nimellisarvon ja tilinpäätöshetken markkina-arvon erotus, oli ,55 euroa. Suojaussopimusten markkina-arvo on laskettu pohjoismaisen sähköpörssin (Nasdaq OMX Commodities, Nordic Electricity) päätöshintojen per mukaan vuosille Vuosille ulottuville suojauksille on laskentaperusteena käytetty kahdenkeskisten kauppojen toteutuneita hintoja. Päästöoikeudet: Haminan Energian yksi tuotantolaitos kuuluu päästökauppajärjestelmän piiriin. Laitokselle myönnetyt vuosittaiset päästöoikeudet tonneina C2 Myönnetyt oikeudet ovat riittäneet tuotantolaitoksen toimintaan Ylimääräisten oikeuksien myynti markkinoille on ollut liiketoiminnan tuloksen kannalta vähäistä. Ympäristövastuut: Tilinpäätöshetkellä ei ole tiedossa sellaisia ympäristöön liittyviä vastuita, joista voisi seurata taloudellisia seuraamuksia. Tilintarkastajan palkkiot: tilintarkastuksesta muut palvelut ,6 1 28, 12 52, ,92, 19 51,

19 SÄHKÖN MYYNNIN TULOSLASKELMA SÄHKÖN MYYNNIN TASE VASTAAVAA VASTATTAVAA LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Muut liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Muut ostot tilikauden aikana Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Suunnitelman mukaiset poistot muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut Muut liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO / -TAPPIO Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille VOITTO / -TAPPIO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Muut satunnaiset tuotot VOITTO / -TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Poistoeron muutos muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO / -TAPPIO PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset muilta Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ Oma pääoma Osakepääoma Muut rahastot Muut muut rahastot Edellisten tilikausien voitto (tappio) Tilikauden voitto (tappio) Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero Vieras pääoma Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Velat muille Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Velat muille VASTATTAVAA YHTEENSÄ Eriytetty tuloslaskelma on laadittu energiamarkkinaviraston laskentatavan mukaisesti. Se on johdettu yhtiön virallisesta tilinpäätöksestä, mutta sitä ei voi suoraan yhdistää siihen. Eriytetty tase on laadittu energiamarkkinaviraston laskentatavan mukaisesti. Se on johdettu yhtiön virallisesta tilinpäätöksestä, mutta sitä ei voi suoraan yhdistää siihen. 37

20 SÄHKÖN SIIRRON TULOSLASKELMA SÄHKÖN SIIRRON TASE VASTAAVAA VASTATTAVAA LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Muut liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Häviösähkö Muut ostot tilikauden aikana Ulkopuoliset palvelut Alueverkko-, kantaverkko- ja verkkopalvelumaksut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot sähköverkon hyödykkeistä muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut Verkkovuokrat ja verkon leasingmaksut Muut liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Muut satunnaiset tuotot VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos sähköverkon hyödykkeistä muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO / -TAPPIO PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sähköverkon aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset muilta Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ Oma pääoma Osakepääoma Muut rahastot Muut muut rahastot Edellisten tilikausien voitto (tappio) Tilikauden voitto (tappio) Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero Vieras pääoma Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Velat muille Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Palautettavat liittymismaksut Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Velat muille Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Velat muille VASTATTAVAA YHTEENSÄ Eriytetty tuloslaskelma on laadittu energiamarkkinaviraston laskentatavan mukaisesti. Se on johdettu yhtiön virallisesta tilinpäätöksestä, mutta sitä ei voi suoraan yhdistää siihen. Eriytetty tase on laadittu energiamarkkinaviraston laskentatavan mukaisesti. Se on johdettu yhtiön virallisesta tilinpäätöksestä, mutta sitä ei voi suoraan yhdistää siihen. 39

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2016

Keski-Suomen energiatase 2016 Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät

Lisätiedot

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,

Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä, Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta Helsingissä, 14.2.2018 Kyselytutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 2. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-kesäkuussa Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista vuosineljännestä

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 3. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat merkittävästi tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali 2020-2030 14.3.2019 Raimo Lovio Aalto-yliopisto Potentiaalista toteutukseen Potentiaalia on paljon ja pakko ottaa käyttöön, koska fossiilisesta energiasta luovuttava

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin. Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy

Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin. Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy 01/04/2019 Footertext 2 PÄÄSTÖMARKKINAT GLOBAALISTI Lähde: International Carbon Action Partnership, emission trading worldwide

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan Kuopio

Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan Kuopio Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan 20.11.2008 Kuopio Johtaja Martti Kätkä, Teknologiateollisuus ry Sähkömarkkinoiden uusi toimintamalli Sähkön hinta alenee. Elinkustannukset alenevat.

Lisätiedot

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Energia 2015 Energian hinnat 2014, 4. neljännes Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Öljyn tuontihintojen selkeä lasku vaikutti polttonesteiden kuluttajahintojen laskuun vuoden viimeisellä

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010 Energia 2011 Sähkön ja lämmön tuotanto 2010 Sähkön ja lämmön tuotanto kasvoi vuonna 2010 Sähkön kotimainen tuotanto kasvoi 12, kaukolämmön tuotanto 9 ja teollisuuslämmön tuotanto 14 prosenttia vuonna 2010

Lisätiedot

Tilastoliite OTA TALTEEN!

Tilastoliite OTA TALTEEN! Tilastoliite OTA TALTEEN! S u o m e n K a a s u y h d i s t y s Jyrki Pohjolainen Erityisasiantuntija Kaasuvuosi 211 Sähkön tuonti, lämmin sää ja korkea kaasun hinta leikkasivat kysyntää Kansantalous kasvoi

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 2. neljännes Energian hinnat nousivat Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan.

Lisätiedot

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 2. neljännes Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävän kivihiilen ja maakaasuun hinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Sähkömarkkinat - hintakehitys

Sähkömarkkinat - hintakehitys Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2014-1.1.2015 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000 kwh/vuosi Sähköenergian verollinen hinta (toimitusvelvollisuushinnoilla)

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2013

Energian hankinta ja kulutus 2013 Energia 2014 Energian hankinta ja kulutus 2013 Energian kokonaiskulutus edellisvuoden tasolla vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna

Lisätiedot

Tuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät. Mikko Kara, Gaia Consulting

Tuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät. Mikko Kara, Gaia Consulting Tuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät Mikko Kara, Gaia Consulting 24.3.2017 Sisältö 1. Pohjoismainen markkina 2. Tuuli merkittävin uusiutuvista 3. Suhteessa pienellä määrällä tuulta

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna Ajankohtaiskatsaus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna Muutosten aikaa Maailmanpoliittinen tilanne EU:n kehitys Energiaunioni Energiamurros Maakuntauudistus 2 Energiapolitiikan

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa Energia 2014 Energian hinnat 2014, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat jatkoivat laskuaan vuoden kolmannella neljänneksellä.

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Haasteista mahdollisuuksia

Haasteista mahdollisuuksia Haasteista mahdollisuuksia Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio 2050 Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry 1 Kuntien ilmastokonferenssi 6.5.2010 Tulevaisuudesta päätetään nyt Pääomaintensiivistä ja

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista

Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista Hiilineutraali tulevaisuus Uusiutuva energia Turvattu sähkön saanti Kilpaillut markkinat Monia mahdollisuuksia kuluttajille Kilpailu turvaa

Lisätiedot

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo?

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mirja Tiitinen Energiateollisuus ry 1 Asiakkaan maksama kaukolämmön verollinen kokonaishinta, Suomen keskiarvo, /MWh 90 85 80 75 70 65 60

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014 Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2016 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2016 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2016 Arviot vuosilta 2010-2015 Emma Liljeström, emma.liljestrom@benviroc.fi Suvi Monni, suvi.monni@benviroc.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus 2. Uusiutuvan

Lisätiedot

Lämmitys- ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat

Lämmitys- ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat Energia 2013 Energian hinnat 2012, 4. neljännes Lämmitys ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta. Kaukolämmön hinnat

Lisätiedot