Toimitusjohtaja Mikael Liliuksen puhe Fortum Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa
|
|
- Mika Uotila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 (10) Toimitusjohtaja Mikael Liliuksen puhe Fortum Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa Herra ministeri, herra puheenjohtaja, arvoisat osakkeenomistajat, hyvät naiset ja herrat. Bästa aktieägare. Kuva oli Fortumille jälleen hyvä vuosi. Tuloksentekomme jatkui hyvänä ja otimme kasvustrategiamme toteuttamisessa useita edistysaskeleita. Saimme E.ON Finland kaupan päätökseen ja sen myötä liiketoimintamme ja asiakaspohjamme täällä Suomessa kasvoi merkittävästi. Fortum Espoon toiminnot on nyt yhdistetty osaksi Fortumia ja lupaamamme Suomenojan investointihanke on käynnistynyt. Kilpailuviraston esittämät ehdot kaupan toteuttamiselle on täytetty vuoden aikana. Ehtojen taustalla ollut näkemys relevantista markkina-alueesta on mielestämme virheellinen; sähkömarkkina on pohjoismainen eikä kansallinen ja olemme valittaneet päätöksestä Markkinaoikeuteen. Kasvumme Itämeren alueella jatkui myös: Puolassa hankimme kaukolämpöyhtiön, Liettuassa osakkuuden kaukolämpöyhtiöstä ja sekä Virossa että Latviassa hankimme lämpöliiketoimintaa. Vahvistimme edelleen jalansijaamme Venäjällä lisäämällä omistustamme maan luoteisosan alueellisesta sähköntuotantoyhtiöstä, TGC-1:stä, yli 25 %:iin. Olemme nyt yhtiön toiseksi suurin omistaja. TGC-1 on merkittävä sähköntuottaja, sillä sen tuotantokapasiteetti on noin puolet Fortumin kapasiteetista ja sen tarkoituksena on kasvattaa kapasiteettiaan 50 %:lla vuoteen Toinen tärkeä jalansija on 33 %:n osuutemme Pietarin kaukolämpö- ja sähkönjakeluyritys Lenenergosta. Olemme tähän päivään mennessä investoineet kaikkiaan noin 300 miljoonaa euroa Venäjälle. Ne ovat olleet hyviä sijoituksia, sillä niiden markkina-arvo on lyhyessä ajassa lähes nelinkertaistunut. Kuva 2. Viime vuoden julkisen keskustelun kestoaiheita oli sähkön hinta. Sähkönmyyjät myös Fortum perustavat hinnoittelunsa lähitulevaisuuden pörssihintanoteerauksiin, jotka muuttuvat päivittäin. Kuvassa näkyy miten nämä kehittyivät aina lokakuun puoliväliin asti. Viime vuotta leimasi sähkön tukkuhinnan voimakkaat vaihtelut pohjoismaisessa sähköpörssissä. Hyvin kuivan kevään ja kuuman kesän johdosta vesivoiman saatavuus heikkeni. Myös päästöoikeuksien hinnat vaihtelivat rajusti ja useassa ruotsalaisessa ydinvoimalaitoksessa oli suunnittelemattomia seisokkeja. Kaikki nämä tekijät vaikuttivat sähkön pörssihintojen nousuun ja elokuussa ne olivat historiallisen korkealla tasolla. Tämä koko vuoden jatkunut nousu aiheutti sähkönmyyjille hinnankorotuspaineita ja lokakuussa kymmenet suomalaiset yhtiöt olivatkin ilmoittaneet nostavansa sähkön kuluttajahintaa. Lokakuusta eteenpäin säät yleensä kylmenevät, ja lähitulevaisuuden hintanoteeraukset ovat silloin yleensä nousuvireisiä. Kuvassa näkyy miltä tämä noteeraus näytti Fortumin hinnankorotuspäätöksen aikoihin. Oletimme siis tulevan talven sään olevan normaalin ja hintojen olevan nousussa, mutta toisin kävi. Kaikkialla Pohjoismaissa satoi erittäin runsaasti ja lämpötilat olivat poikkeuksellisen korkeat.
2 2 (10) Kun hinnankorotusilmoituksemme tuli julki, olivat lähitulevaisuuden pörssihinnat jo tulleet jonkin verran alas, mutta viikkoa myöhemmin ne olivat laskeneet oleellisesti, yhden päivän aikana ne tulivat alas 10 %, ja Fortumin hinnankorotus peruttiin. Teimme siis virhearvioinnin tulevista hinnoista, ja virhe korjattiin. On selvää, että korotusilmoituksesta noussut kohu vaikutti reagointimme nopeuteen. Sittemmin toteutuneet päivittäiset pörssihinnat osoittavat, että päätöksen peruminen oli oikea ratkaisu. Pohjoismaiset vesivarannot täyttyivät jotakuinkin normaalitasolle ja myös päästöoikeuksien hinta on romahtanut. Helmikuussa ilmoitimmekin laskevamme hintojamme huhtikuun alusta. Kuva 3. Haluaisin tässä yhteydessä rikkoa myytin, joka julkisuudessa on elänyt sitkeästi. Myytin siitä, että Fortum jatkuvasti nostaa hintojaan ja on kallis. Viimeisen kolmen vuoden aikana Fortum on muuttanut päätuotteensa, Keston, hintaa neljä kertaa: kolme kertaa alaspäin ja kerran ylöspäin. Absoluuttisesti hintamme tänään on samalla tasolla kuin kolme vuotta sitten, 1. huhtikuuta alkaen se on alhaisempi kuin vuonna Kuluttajahintaindeksillä korjattuna hintamme on huhtikuussa 10 % alhaisempi kuin vuonna Kuva 4. Verrattuna Suomen muihin valtakunnallisesti toimiviin sähkönmyyjiin hintamme ovat varsin kilpailukykyiset. Vielä viime syksynä sijoituimme päätuotteellamme hintahaitarin keskivälin yläpuolelle, mutta huhtikuun alusta olemme selvästi sen alapuolella. Muistettakoon myös, että Fortum tarjoaa tämän hinnan koko maahan eikä vain rajatulle alueelle. Lisäksi tuotteella on huippulaatu: se on 100 prosenttisesti ympäristömerkittyä Norppasähköä. Kuva 5. Fortumin ympärillä käydystä varsin värikkäästä julkisesta keskustelusta johtuen erityinen ilonaihe oli asiakasmääriemme vertailukelpoinen nettokasvu jälleen viime vuonna. Asiakkaat todella äänestävät jaloillaan ja polku kulki voittopuoleisesti Fortumia kohti kaikilla markkinaalueillamme, myös Suomessa. Asiakkaat ovat tietoisia ja valppaina Fortumin kilpailukyky hinnoissa, palveluissa ja ilmastomyötäisyydessä on huomattu. Kuva 6. Voimme siis olla varsin tyytyväisiä viime vuoteen. Tuloksemme parantui selvästi. Tämän, sekä vahvan kassavirtamme ja myönteisten näkymien ansiosta hallitus ehdottaa 126 eurosenttiä osinkoa, mikä merkitsee lähes kuuden prosentin osinkotuottoa. Näinkin korkeasta osingosta 53 eurosenttiä perustellaan pääomarakenteemme optimoinnilla. Tähän palataan myöhemmin tässä kokouksessa. Muitakin tyytyväisyyden aiheita löytyy: tuotantolaitoksemme ovat tehokkaita ja niiden käytettävyys jatkui korkeana. Otimme merkittäviä edistysaskeleita kasvustrategiamme toteuttamisessa. Konsernilla on kilpailukykyinen kustannusrakenne ja fortumlaiset saivat jälleen kansainvälisiäkin tunnustuksia ja palkintoja hyvin erilaisista toiminnoista, tutkimus- ja kehitystoiminnasta asiakaspalveluun, mikä on merkki toimintamme korkeasta laadusta. Haluan vielä kerran mainita positiivisen asiakasvirtamme, sillä siitä olemme erityisen iloisia ja ylpeitä.
3 3 (10) Kuva 7. Arvoisat kuulijat. Haluaisin kuitenkin laajentaa näkökulmaa ja puhua aiheista, jotka koskettavat meitä kaikkia ja mitä suurimmassa määrin myös Fortumia. Kuten moni arvaa, tarkoitan tällä ensinnäkin ilmastonmuutosta, joka on noussut niin EU:n kuin koko maailman energiapolitiikan keskipisteeseen. Toinen tärkeä aihe on energian saatavuus tulevaisuudessa. Kuvassa näkyy satelliittikuva maapallostamme öiseen aikaan. Vaaleita kohtia valaisee sähkö. Kuva kertoo energiariippuvuudestamme, joka on kasvanut lyhyessä ajassa, noin sadassa vuodessa, räjähdysmäisesti. Energia on nyky-yhteiskunnan moottori. Paluuta aikaan ilman sähköä tai moottoriliikennettä ei ole. Kartassa näkyy myös runsaasti lähes mustia kohtia. Ne kertovat, että maapallollamme on vielä paljon alueita, joissa sähköistyminen ja yhteiskuntien energiaintensiivisyys ovat vasta alkutaipaleella. Tässä yhdistyy huoli energian saannista ja ilmastonmuutoksesta. Kuva 8. Kansainvälisen Energiajärjestön, IEA:n, tuoreen raportin mukaan maapallon energiantarve lisääntyy noin puolella vuoteen 2030 mennessä. Ja mikä merkittävintä: IEA arvioi, että lisäys tulee valtaosin samoista energiamuodoista, joita hyödynnämme nyt. Tänä päivänä fossiilinen energia kattaa 80 % maailman kokonaisenergiatarpeesta. Fossiilisista energiaraaka-aineista ei ole välitöntä pulaa, ja myös olemassa oleva infrastruktuuri tukee käytön jatkamista. Niinpä kaasun, öljyn ja etenkin hiilen käytön arvioidaan kasvavan voimakkaasti. Sähkönkäytön arvioidaan kaksinkertaistuvan samassa ajassa. Muistettakoon, että vielä tänä päivänä neljäsosa maapallon väestöstä joutuu tulemaan toimeen ilman sähköä. Heilläkin on oikeus helpompaan elämään. Kuva 9. Tällaiset energiatarpeen lisäykset merkitsevät myös valtavia investointitarpeita. Kasvavan kysynnän tyydyttämiseksi arvioidaan tarvittavan yli 20 triljoonan eli miljardin dollarin investoinnit maailmanlaajuisesti. Pelkästään Euroopassa investointitarpeeksi on arvioitu lähes miljardia dollaria. Tarvitaan uutta öljyn ja kaasun tuotantoa, kaivoksia, öljy- ja kaasuputkia, sähkön siirron kantaverkkoja ja muuta infrastruktuuria, uusista sähkön tuotantolaitoksista puhumattakaan. Kuva 10. On selvää, että tällainen kehitys vääjäämättä johtaa hiilidioksidipäästöjen voimakkaaseen kasvuun. Maailmanlaajuisesti, hiilidioksidipäästöt kattavat tänään jopa 80 % kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Vuoteen 2030 mennessä energiaperäisten hiilidioksidipäästöjen arvioidaan lisääntyvän yli puolella. Paljon suhdelukuja, mutta tärkeintä ja ilmeistä on, että tällainen kehitys ei ole kestävä. Kuva 11. Kun päästöt kasvavat, ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee. Kun näin tapahtuu, ilmasto lämpenee. Kansainvälinen ilmastonmuutospaneeli, IPCC, arvioi, että maapallon keskilämpötila erittäin todennäköisesti nousee 2-4 astetta tällä vuosisadalla. Tiedossa on, että jo pienilläkin keskilämpötilan muutoksilla voi olla dramaattisia seurauksia maatalouteen ja ruoan saantiin, meriveden korkeuteen ja makean veden saantiin, äärimmäisten sääilmiöiden esiintymiseen, lajien monimuotoisuuteen ja koko ilmaston ja ekosysteemin tasapainoon.
4 4 (10) Kuva 12. Vaikka ilmaston lämpenemisestä ja meidän ihmisten roolista siinä on vieläkin epäilijöitä, voidaan todeta, että epäilijöiden määrä on vähentynyt oleellisesti viimeisen 10 vuoden aikana. Ilmastonmuutospaneeli koostuu maailman parhaista ilmastotutkijoista, jotka muutaman vuoden välein laativat raportin ilmaston tilasta ja näkymistä. Viimeisin, tämän vuoden alussa julkaistu raportti on sävyltään selvästi vakavampi ja varmempi kuin edelliset. Tutkijoiden mukaan on erittäin todennäköistä, että ihmisen aiheuttamat kasvihuonepäästöt ovat aiheuttaneet ilmaston lämpenemisen, jota jo pidetään kiistattomana. Ovathan ilmakehän hiilidioksidipitoisuudet nyt korkeammalla tasolla kuin koskaan viimeisen vuoden aikana. Raportin ennuste tämän vuosisadan lopun tilanteesta on synkkää luettavaa: kohonneen lämpötilan seurauksena jäätiköitä sulaa ja meriveden pinta nousee, sääolosuhteet muuttuvat ja hirmumyrskyjen määrä kasvaa. Puhumme ajasta, jolloin lastenlapsemme ovat elossa. Kuva 13. Viime lokakuussa ilmestyi tunnetun taloustieteilijän Nicholas Sternin raportti, jossa tarkasteltiin ilmastonmuutoksen taloudellisia vaikutuksia maapallolle ja yhteiskunnille. Raportti oli uraauurtava, sillä siinä valotettiin ensimmäistä kertaa ilmastonmuutoksen uhkakuvien rahallisia seurauksia. Raportti sai loputkin epäilijät havahtumaan ongelman vakavuuteen. Eräs Sternin aivan keskeisistä päätelmistä on, että halusimmepa tai emme, ilmastonmuutoksella on vääjäämättä hintansa. Seurannaisvaikutukset yhteiskunnassa tulevat olemaan kustannuksiltaan valtavat. Hän tarkasteli myös mitä ilmastonmuutoksen torjunta tulisi maksamaan verrattuna siihen, että ei tehdä mitään. Tulokset ovat yksiselitteiset: toimenpiteisiin kannattaa ryhtyä mahdollisimman pian. Niiden lykkääminen tulee kalliimmaksi, mutta kaikkein kalleinta on olla tekemättä mitään. Stern toteaa niin ikään, että päästöillä on oltava hinta, muuten kehityksen suuntaa ei saada muutettua. Vaikka ennusteet eivät olisikaan kaikilta osin täsmällisen oikeita, meidän on syytä uskoa maapallon parhaita asiantuntijoita ja otettava tämä uhka vakavasti. Sekä IPCC:n että Sternin raportit osoittavat, että on viipymättä ryhdyttävä toimiin tuhoisan kehityksen torjumiseksi. Mitä evääksi? Kuva 14. Energiapolitiikassa ollaan valtavan haasteen edessä: miten tasapainottaa kestävän kehityksen, toimitusvarmuuden ja kilpailukyvyn vaatimukset? Kuten olemme viime vuosina voineet todeta, EU:ssa asiaan on panostettu hyvin laaja-alaisesti. EU:n ilmastopolitiikka on jo kauan ollut maailman edistyksellisintä, tuorein esimerkki on yhteiset tavoitteet päästöjen vähentämiseksi, uusiutuvien energialähteiden lisäämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi. Tavoitteissa heijastuu myös EU:n energiaomavaraisuuden hiipuminen ja tarve turvata energian toimitusvarmuus tulevaisuudessa. Nk. Lissabonin agenda nosti EU:n kilpailukyvyn parantamisen prioriteettilistan kärkeen. Mitä EU:ssa sitten tehdään näiden tavoitteiden saavuttamiseksi? Itse asiassa kaikkia tavoitteita tukee sama keino: yhteinen eurooppalainen energiamarkkina. Kuva 15.
5 5 (10) Energiavarat ovat kautta aikojen olleet poliittisen valtapelin keskiössä. Viime vuosien tapahtumat muun muassa Valko-Venäjällä ja Ukrainassa ovat saaneet EU:n näkemään miten tärkeä yhteisen energiapolitiikan aikaansaaminen on. Käytännöllisesti katsoen kaikissa EU:n huippukokouksissa agendalla on nykyisin energiapolitiikka. Tarve yhteiseen, toimivaan energiamarkkinaan on saanut tästä lisäpontta. Kuva 16. EU:ssa on laadittu strategia ja säädetty direktiivejä jotta tämänhetkiset kansalliset sähkömarkkinat yhdistyisivät ensin alueellisesti ja myöhemmin Euroopan laajuisesti. On tärkeätä pitää mielessä, että kehityksen veturina oli alun perin tehokkuus- ja hinta-ajattelu, sillä laajempi markkina-alue tuo selviä etuja niin yksittäisille asiakkaille kuin yhteiskunnillekin. Sittemmin kilpailukyvyn rinnalle kehitysveturiksi on tullut niin toimitusvarmuus- kuin ilmastonäkökulmat. Kuva 17. EU:n ensimmäinen alueellinen sähkömarkkina toimii täällä Pohjoismaissa. Pohjoismaista sähkömarkkinaa käytetään EU:ssa usein esikuvana, sillä täältä löytyy paljon näyttöä siitä, että se mitä on lähdetty tavoittelemaan, myös toteutuu. Verrattiinpa kotitalouksien tai teollisuuden maksamia sähkön hintoja, voidaan todeta, että Pohjoismaissa ne ovat erittäin kilpailukykyiset. Kuvassa näkyvät eri maissa toteutuneet verottomat ja verolliset sähkön hinnat. Verollisiin hintoihin ala ei voi vaikuttaa, mutta verottomiin kyllä. Kerrostalossa asuva kotitalousasiakas maksaa Suomessa Kreikan jälkeen EU:n toiseksi halvimmat verottomat hinnat. Teollisuusasiakas saa sähkönsä Suomea halvemmalla vain Norjassa ja Ranskassa. Nämä tosiasiat jäävät toistuvasti taustalle, kun Suomessa käydään julkista keskustelua sähkön hinnasta ja sähkömarkkinan toimivuudesta. Vaikka monet perusedellytykset hyvin toimivalle markkinalle ovat meillä jo olemassa, kehitettävääkin vielä on. Fortumissa tuemme voimallisesti jo sovittujen kehittämistoimenpiteiden saattamista loppuun. Kuva 18. Hetki sitten puhuin investointitarpeista vuoteen 2030 mennessä maailmassa ja Euroopassa. Jos tarkastelemme asiaa lähitulevaisuuden valossa, hiukan toista kymmentä vuotta tästä eteenpäin, näemme, että tarve on akuutti. Muistettakoon, että jokainen voimalaitosprojekti on vuosien työ suunnitteluineen, lupaprosesseineen ja rakentamisineen. Investoijan päätöksestä laitoksen valmistumiseen kuluu aikaa helposti 5-10 vuotta, joskus enemmänkin. Euroopassa tarvitaan 900 TWh enemmän sähköntuotantoa vuoteen Se on valtava määrä, sillä se vastaa melkein 70 nyt Olkiluotoon rakennettavaa, maailman suurinta ydinvoimalaitosta. Pelkästään Pohjoismaissa vastaava tarve on 80 TWh, eli noin kuuden ydinvoimalaitoksen verran. Tästä noin puoleen on sitouduttu, mutta toinen mokoma tarvitaan lisää. Puhumme siis erittäin mittavista investoinneista. Kuva 19. Kilpailluilla markkinoilla sähkön tukkuhinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella. Kun nyt olemme vähitellen liikkumassa kohti tarjonnan niukkuutta, uuden kapasiteetin hinnalla tulee olemaan merkittävä vaikutus sähkön tukkuhintaan. Kuvassa nähdään eri tuotantomuotojen tämänhetkiset kustannukset. Koska kustannusarviossa täytyy ottaa huomioon niin kiinteät kuin muuttuvat kustannukset laitoksen koko eliniän ajalta,
6 6 (10) täytyy sähkön tukkuhinnan liikkua 40 euron yläpuolella, jotta investointi olisi kannattava. Todettakoon, että kustannukset ovat aivan samat, olipa rakentajana valtio, kunta tai yritys. Hintasignaalit ohjaavat investointeja, ja pitkällä tähtäimellä sähkön hinnan täytyy kattaa tuotannon kokonaiskustannukset. Kuva 20. Sähkön hinnan siis täytyy olla oikealla tasolla jotta investointihalua löytyisi. Mutta sekään ei yksin riitä, uusien investointien toteuttamisen tiellä on myös toisenlaisia haasteita: lupien saanti. Näytin tämän saman kuvan teille viime vuonna, mutta mielestäni sitä kannattaa näyttää uudestaan. Ympäristö- ja muut lupamenettelyt ovat luonnollinen osa teollista toimintaa ja investointihankkeita. Mutta kun muistamme aiemmin kuvaamani lähitulevaisuuden kapasiteettivajeen, on selvää, että lupakäsittelyn täytyy olla nykyistä jouhevampaa. Jos ylipäätään päästään lupienhakuvaiheeseen: listalla on myös tuotantomuotoja, joiden poliittinen hyväksyttävyys on niin epävarmaa, ettei pitkään ja kalliiseen lupamenettelyyn kannata ryhtyä. Tämän ratkaisemiseksi poliittisilta päättäjiltä kaikissa Pohjoismaissa tarvitaan nyt uutta, rohkeampaa otetta. Kuva 21. Toinen julkisuudessa aika ajoin esiintyvä myytti on, että energia-ala ei investoi. Faktat todistavat toisin. Jo usean vuoden ajan energia-ala on ollut suurin teollinen investoija niin Suomessa kuin Ruotsissa. Pelkästään viime vuonna alamme investoi näissä kahdessa maassa yli kolme miljardia euroa, työllistäen tuhansia ihmisiä. Kuva 22. Kuten aiemmin jo totesin, EU:n komissio edistää voimallisesti yhteisen energiapolitiikan aikaansaamista. Kuluvan vuoden tammikuussa komissio julkisti nk. Energiapaketin, joka tähtää tämän kehityksen vahvistamiseen. Paketti sisältää tavoitteita ja toimenpiteitä pitkälle tulevaisuuteen päämääränä varmistaa kilpailukyky, toimitusvarmuus ja kestävä kehitys. Kyseessä on merkittävä poliittinen päänavaus, jonka päämääriin on helppo yhtyä. On myös syytä olla aktiivisesti mukana suunnittelemassa paketin toimeenpanoa ja tarvittavia ratkaisuja. Sivustakatsojana ei pysty vaikuttamaan tapahtumien kulkuun. On ilmeistä, että EU tulee jatkamaan valitulla linjallaan myös jatkossa. Siksi meidän on viisasta olla aktiivisia ja suunnata toimintamme niin, että liiketoimintamme voi menestyä myös tässä perusteellisesti muuttuvassa ympäristössä. Kuva 23. On ilmiselvää, että globaaliin ongelmaan tarvitaan globaaleja ratkaisuja. Täytyy kuitenkin muistaa, että ei ole olemassa yhtä elintä tai henkilöä, joka voisi päättää kehityskulusta kaikkien puolesta, vaan maiden tulee voida sopia yhteisestä talkoista ja työnjaosta. Oikeudenmukaisen taakanjaon haaste on kova siitäkin syystä, että myös kehitysmaiden täytyy voida kehittää talouksiaan. Niilläkin täytyy olla oikeus kasvattaa energiankulutustaan, se oikeus teollisuusmaissahan on ollut jo yli sata vuotta. Siksi me hyväosaiset emme voi jäädä odottamaan mitä joku muu mahdollisesti tekee. Rikkaiden maiden velvollisuus on kulkea edellä ja viitoittaa tietä. EU:n ilmastotavoitteita tukeva Kioto-sopimus päättyy vuonna Sen jälkeiselle ajalle tarvitaan uusi, kattavampi sopimus. Uskon vahvasti Sternin päätelmään, että mikäli kehityksen suuntaa halutaan muuttaa, päästöillä täytyy olla hinta. Siksi vuoden 2012 jälkeen pitäisi tavoitella maailman laajuista hiilidioksidi-markkinaa. Uskon, että päästöt ovat hillittävissä jos keskitymme neljään
7 7 (10) asiaan: maailman laajuisen päästökaupan kehittämiseen, energiatehokkuuden parantamiseen, teknologiakehitykseen ja energian säästämiseen. Kuva 24. Toistaiseksi Kioto-sopimuksen mukaista päästökauppaa käydään vain EU:ssa, ja koko kuljetussektori on järjestelmän ulkopuolella. Tarvitaan siis lisää maita ja toimijoita mukaan. Selviä osoituksia tästä on jo olemassa: USA:ssa toistakymmentä osavaltiota käy jo keskenään hiilidioksidin päästökauppaa. On tärkeätä, että päästöt ovat maksullisia, ja siksi päästöoikeuksia ei tulisi jakaa ilmaiseksi vaan markkinaehtoisesti huutokauppaamalla. Kioto-sopimuksen muita ohjausmekanismeja tulisi hyödyntää nykyistä laajemmin ja jokaisessa jäsenmaassa tulisi poistaa ohjauksen päällekkäisyydet. Verotuksen ja tukien tulisi edistää, ei vääristää kilpailua päästöjä vähennettäessä. Samasta syystä kaikkien ohjausmekanismien pitäisi olla markkinaehtoisia ja päästöt aidosti maksullisia. Nämä ovat yhteiset talkoot, jossa me kaikki yhdessä olemme myös maksumiehinä. Kuva 25. Sähkö on välttämättömyyshyödyke, mutta sitä voi käyttää nykyistä paljon tehokkaammin. Vaikka teollisuuden prosesseissa ja rakennusten eristyksessä on jo tehty paljon, työ on vielä kesken. Koko liikennesektori on toinen alue, missä on paljon tehostamispotentiaalia. Täällä Pohjoismaissa olemme jo ilmasto-olosuhteistamme johtuen pitkään panostaneet energiatehokkuuteen. Suomen merkittävä yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotanto on oiva esimerkki siitä, miten meillä on panostettu tehokkaaseen energiatalouteen. Tärkeä keino ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on myös energiankäytön vähentäminen. Se on jokaiselle mahdollista ilman, että mukavuudesta joutuu tinkimään. Kuluttajina meistä jokainen voi omilla valinnoillamme vaikuttaa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, vaikkapa vaihtamalla energiansäästölamppuihin tai autoon, jolla on pienemmät päästöt. Olemme selvästi siirtymässä aikakauteen, jossa tapamme kuluttaa energiaa joutuu puntariin myös yksilötasolla. Se on ensiarvoisen tärkeää, sillä energiaa voi käyttää nykyistä paljon järkevämmin ja näin hillitä kysynnän kasvua. Kuva 26. Maailmalla tehdään paljon kehitystyötä, joka tähtää uusiutuvaan tai päästöttömään sähköntuotantoon. Tutkimushankkeita on niin laajan, keskisuuren kuin pienen mittakaavan ratkaisuihin. Tämä on tärkeää, sillä kaikkia tullaan tarvitsemaan. Myös Fortum on mukana useassa hankkeessa. Tämän hetken käsityksen mukaan uusien teknologioiden hinta on selvästi korkeampi kuin nykymenetelmien. Ero on selvä, mutta ehkä ei mahdottoman suuri. Merkittävämpi haaste näyttäisi olevan näiden teknologioiden läpimurron aikajänne ja voima. Vaikka uusia teknologioita edistettäisiin nykyistä huomattavasti voimallisemmin, IEA arvioi, että vuoteen 2050 mennessä niiden avulla hiilidioksidipäästöt vähenevät vain vähän yli puolet tarvittavasta määrästä. Teknologia-asiantuntijoiden parhaan käsityksen mukaan näköpiirissä siis ei ole sellaista teknologialäpimurtoa, joka riittävän laajassa mittakaavassa ratkaisisi hiilidioksidi-kysymyksen ennen vuotta Kuitenkin siihen mennessä tarvitaan valtavat määrät uutta energiantuotantoa maailmanlaajuisesti, Euroopassa ja myös täällä Pohjoismaissa. Vuosien jälkeen tämä tarve meillä korostuu, kun useat ikääntyneet pohjoismaiset ydinvoimalaitokset poistuvat käytöstä.
8 8 (10) Kun lisäksi muistetaan, että voimalaitosprojektin valmistuminen kestää vuosia pisimmillään jopa 15 vuotta, on selvää, että päätösten aika on tullut. Nämä päätökset ovat suuria ja haasteellisia, sillä ne tehdään vuosikymmeniksi eteenpäin. Arvoisat kuulijat. Tältä maailma ja sen tulevaisuus näyttävät. Mitä Fortum tekee? Kuva 27. Fortum on tällä hetkellä Pohjoismaiden eniten investoivia yrityksiä. Viime vuoden aikana sekä laajensimme että nopeutimme investointiohjelmaamme. Se tähtää noin 10 TWh:n lisätuotantoon lähimmän runsaan 5 vuoden aikana, tästä 90 % on hiilidioksidi-vapaata. Kyseessä on erittäin mittava panostus, sillä hintalappu on 2,8 miljardia euroa. Lisäämme systemaattisesti uusiutuvien energialähteiden, kuten puuperäisen biomassan, ja yhdyskuntajätteen käyttöä energiantuotannossa. Sekä biopolttoaineiden että jätteen käyttö lisääntyi merkittävästi viime vuonna. Investoimme Tukholmaan uuteen biopolttoaineilla käyvään yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantolaitokseen. Sen kapasiteetti tulee kattamaan neljänneksen Tukholman lämmöntarpeesta. Suomessa korvaamme kaukolämpöverkostoissa fossiiliset polttoaineet biomassalla siellä missä se on mahdollista. Espoon Suomenojalla investoimme uuteen maakaasulla käyvään yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantolaitokseen, jonka ansiosta hiilen ja öljyn käyttö vähenevät selvästi. Tämän päälle tulevat vielä lähes miljardin euron investointimme sähköverkkojen luotettavuuden parantamiseen sekä etäluettaviin sähkönkulutusmittareihin. Näiden merkitys tulee jatkossa olemaan suuri, sillä niiden avulla kuluttajat voivat reagoida sähkön tukkuhinnan vaihteluihin reaaliajassa ja käyttää sähköä järkevämmin. Näin hillitään kysyntähuippuja ja pienennetään omaa sähkölaskua. Kuva. 28 Fortumissa on jo pitkään vedetty johtopäätöksiä alamme kehityssuunnasta. Olemme hyvin monen vuoden ajan määrätietoisesti kehittäneet tuotantokapasiteettiamme päästöttömämpään suuntaan, mikä on tietysti myös maksanut. Pelkästään 2000-luvulla olemme investoineet 7 miljardia euroa hiilidioksidi-vapaaseen tuotantoon. Jopa viime vuonna, joka oli poikkeuksellisen kuiva ja lämmin, eikä vesivoimaa ollut normaalisti, 84 % sähköntuotannostamme oli hiilidioksidi-vapaata. Kun meneillään oleva investointiohjelma on saatu päätökseen, päästöttömän kapasiteetin osuus nousee entisestään. Fortum on valmis jatkamaan investointiohjelmaansa tämän nykyisen jälkeenkin. Olemme kiinnostuneita kaikista ilmastomyötäisistä tuotantomuodoista, ja olemme valmiita osallistumaan uusiin investointihankkeisiin aina kun se on mahdollista. Tänään on ilmoitettu käynnistyvistä valmisteluista, jotta alkavalla vaalikaudella olisi mahdollista jättää eduskunnalle lupahakemus kuudennesta ydinvoimareaktorista Suomeen. On selvää, että Fortum haluaa olla mukana sellaisessa hankkeessa jos ja kun se toteutuu. Kuva 29. Fortumilla on tänään yksi Euroopan puhtaimmista tuotantosalkuista. Vain täysin vesivoimalla toimivalla yhtiöllä on meitä alhaisemmat ominaispäästöt. Haasteellinen tavoitteemme on pysyä Euroopan parhaimmistossa jatkossakin. Käynnissä oleva investointiohjelmamme vie oikeaan suuntaan, mutta pitkällä tähtäimellä tavoite tulee merkitsemään sekä uusien teknologioiden että uusien tuotantomuotojen käyttöönottoa. Itse asiassa tavoite on jo keskipitkällä tähtäimellä niin
9 9 (10) kova, ettemme täysin vielä tiedä miten pystymme sen saavuttamaan kun kaikki kilpailijammekin tekevät kaikkensa hiilidioksidi-päästöjensä vähentämiseksi. Tähtäämme kohti liikkuvaa maalia. Uskomme, että lisääntyneet panostuksemme tutkimukseen ja kehitykseen, jotka on kohdistettu erityisesti päästöttömään tai vähäpäästöiseen sähkön tuotantoon, antavat meille tarvittavat vastaukset. Olemme ottaneet haasteen vastaan. Kuva 30. Tuotantotapojen kehittämisen lisäksi Fortumilla on joukko muita keinoja käytössä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Päästökaupan tarkoitus on päästöjen vähentäminen, ja Fortum on päästökaupan pioneereja. Teimme ensimmäisen kansainvälisen kaupan jo vuonna 2000, siis vuosia ennen kuin EU:n päästökauppa oli edes alkanut. Uskomme, että päästökauppa on kustannustehokas keino päästöjen vähentämiseksi ja olemme täysin valmiita maailman laajuisen kaupan käynnistymiseen. Olemme valmiita lisäämään myös muiden Kioto-mekanismien käyttöä. Viime vuonna solmimme ensimmäisenä yrityksenä Venäjällä, maailman suurimpiin energiayhtiöihin kuuluvan, RAO UESin kanssa aiesopimuksen yhteishankkeiden hyödyntämiseksi. Tavoitteenamme on löytää ja toteuttaa kasvihuonepäästöjen vähentämiseen liittyviä projekteja Venäjällä. Fortum tarjoaa nettisivuillaan monipuolisesti energiansäästövinkkejä. Lisäksi olemme käynnistäneet nettikauppapaikan, josta kuluttaja voi löytää energiatehokkaimman version etsimästään sähkölaitteesta. Netissä on myös laskuri, jossa kuluttaja voi mallintaa oman kotinsa ja sen sähkölaitteet, ja näin itse arvioida missä voi järkevimmin säästää. Ruotsissa meillä on energiansäästöoppaita, jotka kiertävät maata antamassa neuvoja asiakkaille. Olemme myös käynnistäneet säästötoimenpiteitä fortumlaisten keskuudessa. Tulemme jatkamaan tuotantolaitostemme energiatehokkuuden nostamista. Olemme asettaneet työsuhdeautoille päästökaton ja ottaneet käyttöön työkaluja etäkokousten pitoon, jolloin maiden välisiä työmatkoja säästyy. Tavoitteenamme on muun muassa alentaa lentomatkustamisen aiheuttamia hiilidioksidi-päästöjä 10 %:lla. Lisäksi aiomme kompensoida jokaisen lentomatkan aiheuttama hiilidioksidipäästö tukemalla hankkeita päästöjen vähentämiseksi eri puolilla maailmaa. Näin lentomatkamme tulevat olemaan ilmastoneutraaleja. Näitä keinoja meillä on tänään käytössä ja jatkoa seuraa. Fortumin vastuullista yritystoimintaa ja työtä ympäristövaikutusten vähentämiseksi arvostetaan myös kansainvälisesti. Fortum uusi jälleen paikkansa maailmanlaajuisessa Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksissä, jolle on valittu vain kaksi muuta suomalaisyhtiötä. Myös norjalainen rahastoyhtiö Storebrand valitsi Fortumin rahastojensa kriteerit täyttäväksi yritykseksi, johon valitaan vain ympäristö- ja sosiaalisen vastuunsa parhaiten kantavat sijoituskohteet. Storebrand arvioi Fortumin maailmanlaajuisessa raportissaan vastuullisimmaksi sähköyhtiöksi. Kuva 31. Ilmastonmuutos on yhteinen haasteemme. Kuten edellä kuvasin, otamme sen Fortumissa vakavasti. Emme ole jääneet odottamaan muiden tekemiä aloitteita vaan olemme ryhtyneet toimiin. Olemme
10 10 (10) jo voineet todeta, että se on ollut oikea päätös. Valintamme on säästänyt ympäristöä ja samalla parantanut Fortumin kilpailukykyä. Tulemme jatkamaan samalla linjalla. Tunnemme kuitenkin suurta nöyryyttä tämän kovan haasteen edessä. Tiedämme, että nykyiset keinot eivät riitä tulevaisuudessa. Paljon on kuitenkin asenteista kiinni, niin yhtiön kuin yksilöidenkin. Jokainen meistä jättää ilmastoon oman jalanjälkensä. Uskon, että Fortumin jalanjälki tulee jatkossakin kehittymään myönteisesti, onhan se meille myös selvä kilpailutekijä. Lähtökohtaisesti emme halua olla vain osa ongelmaa, vaan sen ratkaisua. Siihen panostamme ja uskomme vakaasti, että kaikki yhteiskunnassamme hyötyvät siitä. Myös te osakkeenomistajat, sillä ilmastomyötäisellä energiayhtiöllä on paremmat menestymisen eväät ja se tulee jatkossa olemaan yhä enemmän sijoittajien mieleen. Arvoisat kuulijat. Tänä päivänä ja pitkälle tulevaisuuteen energia-ala on monenkaltaisen huomion keskipisteenä. Tämä on ala, jolla koko ajan tapahtuu ja joka on yhteiskunnan eri osien suuren mielenkiinnon kohteena. On ilmeistä, että ilmastokysymys tulee olemaan alamme ehkä suurin haaste tästä eteenpäin. Olemme rakentaneet yhä vahvemman Fortumin, joka on hyvin asemoitunut myös tämän haasteen edessä. Uskon, että Fortumin omistajina voitte katsoa luottavaisesti tulevaisuuteen.
Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?
Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotEU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat
EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 EK:n kannat Lähtökohdat Globaali toimintaympäristö on muuttunut 5 vuodessa rajusti; EU:n nykyisiä 2020-tavoitteita ei voi kopioida uudelle kaudelle. Vuoteen 2030
LisätiedotEK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä
EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotEnergia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen
Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen
LisätiedotEU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014
EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotVähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)
Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi
LisätiedotOsavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007
Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Vankka tuloskehitys jatkui Paras neljännestulos lämpimästä säästä ja alhaisesta spot-hinnasta huolimatta Hyvät suojaukset Vahva kassavirta Markets-segmentin
LisätiedotPuhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle
Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen
LisätiedotKansallinen energiaja ilmastostrategia
Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia
LisätiedotValtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Toimitusjohtaja Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 1 Edessä sähköjärjestelmän suurin murros: strategia antaa hyvät
Lisätiedotwww.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050
Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä
LisätiedotKohti päästöttömiä energiajärjestelmiä
Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä
LisätiedotTilinpäätös 2007 31.1.2008
Tilinpäätös 2007 31.1.2008 Hyvä vuosi Hyvä taloudellinen tulos Korkeampi sähkön tukkumyyntihinta haastavassa markkinaympäristössä 39,7 euroa/mwh vuonna 2007 (+7 %) vs. Nordpool 27,9 euroa/mwh (-43 %) Fortumin
LisätiedotEnergia, ilmasto ja ympäristö
Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen
LisätiedotKestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?
Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
LisätiedotIlmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?
Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä
LisätiedotEuroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014
Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen
LisätiedotSuomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj
Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän
LisätiedotPohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö
Pohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö Mika Paloranta Sijoittajasuhdejohtaja Fortum Oyj Pörssi-ilta 11.11.28 Espoo, Hanasaari Globaali voimakkaasti kasvava energian ja sähkön kysyntä Primäärienergian
LisätiedotVaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010
Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia
LisätiedotTalousvaliokunta Maiju Westergren
Talousvaliokunta 19.4.2018 Maiju Westergren KOHTI ILMASTONEUTRAALIA ENERGIANTUOTANTOA TAVOITE 1. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Uusiutuvan ja päästöttömän energian osuuden kasvattaminen Kivihiilen
LisätiedotHerra ministeri, herra puheenjohtaja, arvoisat osakkeenomistajat, hyvät naiset ja herrat. Bästa aktieägare.
Toimitusjohtajan yhtiökokouspuhe 16.3.2006 Herra ministeri, herra puheenjohtaja, arvoisat osakkeenomistajat, hyvät naiset ja herrat. Bästa aktieägare. Fortumin vuosi 2005 oli erinomainen. Otimme useita
LisätiedotOmakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa
Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja
LisätiedotVart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm
Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet
LisätiedotAjankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna
Ajankohtaiskatsaus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna Muutosten aikaa Maailmanpoliittinen tilanne EU:n kehitys Energiaunioni Energiamurros Maakuntauudistus 2 Energiapolitiikan
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi 4.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä
LisätiedotBiomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050
Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,
LisätiedotKestävä kehitys Fortumissa
Kestävä kehitys Fortumissa Fortum For a cleaner world 2 3 Fortum luo arvoa Edistämme YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista (SDG) Tärkeimmät vaikutuksemme SDG-tavoitteisiin 4 Tekojamme vuonna
LisätiedotMitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät
Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 22.1.2019 Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät Arvio kivihiilen energiantuotannon päästöistä EU:ssa MtCO2 400 350 Kivihiilen päästöt
LisätiedotIlmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?
Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous
LisätiedotEnergiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.
Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki Energia alan kaksi murrosta arvoketjun eri päissä Tuotanto ilmastoystävälliseksi
LisätiedotAjankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa
Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset
LisätiedotEnergiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut
Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän
LisätiedotYrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala
Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin
LisätiedotEnergiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori
Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori Viimeiset 10 vuotta ovat olleet isoa muutosta Muutos on ollut politiikkavetoista ja pääajurit ovat
LisätiedotIlmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen
Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman
LisätiedotVastuullisuus osana yritys- ja työnantajakuvaa
Vastuullisuus osana yritys- ja työnantajakuvaa Henry Foorumi 9.11.2010 Vice President Corporate Internal and Sustainability Communications 1 Pohjoismaiden johtavia energiayhtiöitä Painopiste Pohjoismaissa,
LisätiedotFingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015
Fingrid 2014 Neuvottelukunta 13.3.2015 2 Toimintaympäristö 2014: Eurooppa EU:lle uudet ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030: kasvihuonekaasupäästöt -40%, uusiutuva energia 27%, energiatehokkuuden
LisätiedotSähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa
Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta
Lisätiedot- johtava energiayhtiö - kestävän kehityksen edelläkävijä
- johtava energiayhtiö - kestävän kehityksen edelläkävijä Mikael Lilius Toimitusjohtaja, Fortum Oyj Sijoitusmessut 27, Helsinki 14.11.27 Energian kulutus kasvaa maailmanlaajuisesti Globaali kasvu primäärienergiassa......
LisätiedotEnergia-alan näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari
Energia-alan näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari 15.9.2017 Viimeiset 10 vuotta ovat olleet isoa energia-alan muutosta Muutos on ollut politiikkavetoista ja pääajurit
LisätiedotVoiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.
Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan
LisätiedotSähkövisiointia vuoteen 2030
Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat
LisätiedotSuomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008
Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat
LisätiedotEnergia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta
Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita
LisätiedotKestävä kehitys Fortumissa
Kestävä kehitys Fortumissa Fortum For a cleaner world 2 3 Fortum luo arvoa 4 Edistämme YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista (SDG) Tärkeimmät vaikutuksemme SDG-tavoitteisiin 5 Tekojamme vuonna
LisätiedotSAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet
SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet Viesti on selvä nykyinen päästöjenvähennysten taso ei riitä 2 Fossiilisen energian osuus globaalisti yhä n. 85 % 4.3.2019 3 Paine lisätä kunnianhimoa
LisätiedotPÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009
PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto
LisätiedotGREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS
GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotSuomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet
Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotOdotukset ja mahdollisuudet
Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari
LisätiedotEUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net
EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna
LisätiedotSähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti
1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä
LisätiedotEnergiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013
Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20
LisätiedotTuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015
Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset
LisätiedotEnergiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus
Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta
LisätiedotUusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä
Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys
LisätiedotMiten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030
Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan
LisätiedotTurve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys
Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko
Lisätiedotkatsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B
katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman
LisätiedotILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA
YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus
LisätiedotVN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN
VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-
LisätiedotSuomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri
Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotSähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki
Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin
LisätiedotSuomi ja kestävän kehityksen haasteet
Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen
LisätiedotMatti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.
Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018 Esityksen sisältö 1.Mitä ilmastotavoitteet edellyttävät? 2.
LisätiedotToimintaympäristö: Fortum
Toimintaympäristö: Fortum SAFIR2014 Strategiaseminaari 22.4.2010, Otaniemi Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Sisältö Globaali haastekuva Fortum tänään Fortumin T&K-prioriteetit Ajatuksia SAFIRin
LisätiedotSosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander
Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan
LisätiedotElinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu
Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden
LisätiedotSähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta
Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020
LisätiedotEnergiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli
Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus
LisätiedotBioenergia, Energia ja ilmastostrategia
Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia lisääntyvät hakkuut Talousvaliokunnalle ja monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 10.03.2017 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotPuhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri
Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla
LisätiedotLiikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800
LisätiedotUusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi
Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä
LisätiedotBioenergia ry 6.5.2014
Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn
LisätiedotSuomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko
Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet
LisätiedotPäästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille
SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö
LisätiedotFortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012
Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 1 Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen keskeiset tapahtumat Kokonaisuudessaan hyvä operatiivinen tulos Vahva kassavirta, 553 miljoonaa euroa, +22
LisätiedotTulevaisuuden energiajärjestelmä tarvitsee. vesi- VOIMAA
Tulevaisuuden energiajärjestelmä tarvitsee vesi- VOIMAA FORTUMIN ENERGIAKATSAUS JOULUKUU 2015 Uusiutuva, päästötön ja joustava vesivoima olennainen osa tulevaisuuden energiajärjestelmää Vesivoimalla on
LisätiedotENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija
ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA YmV 16.2.2017 Otto Bruun, suojeluasiantuntija Lähtökohdat arvionnille Taustalla Pariisin sopimus 2015 ja sen tavoitteiden valossa tiukka hiilibudjetti, joka huomioi sekä päästölähteet
LisätiedotSuomalaiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja valmiita tekemään arjessaan valintoja sen perusteella.
Suomalaiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja valmiita tekemään arjessaan valintoja sen perusteella. Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta sähkö- ja energia-alaan, erityisesti ilmastonäkökulman kautta.
LisätiedotEnergia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013
Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden
LisätiedotUusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto
Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja
LisätiedotVattenfallin imago kirkastui
Vattenfallin imago kirkastui Julkaisuvapaa maanantaina 17.12.2012, klo. 06.00 Suomen SÄHKÖYHTIÖT - EPSI Rating asiakastyytyväisyys 2012 Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii vuosittain kuluttajien
LisätiedotMikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008
1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan
LisätiedotLausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Kimmo Ollikka VATT Valtiovarainvaliokunta 17.2.2017 Kivihiilen energiakäytöstä luopuminen Lämmöntuotannon
LisätiedotVNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen Janne Peljo
VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Janne Peljo 17.10.2017 Sitran lausunto: VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin
LisätiedotKaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto
Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.
LisätiedotKapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014
Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen
LisätiedotRiittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen
19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla
Lisätiedot