Toimitusjohtaja Mikael Liliuksen puhe Fortum Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimitusjohtaja Mikael Liliuksen puhe Fortum Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 28.3.2007"

Transkriptio

1 1 (10) Toimitusjohtaja Mikael Liliuksen puhe Fortum Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa Herra ministeri, herra puheenjohtaja, arvoisat osakkeenomistajat, hyvät naiset ja herrat. Bästa aktieägare. Kuva oli Fortumille jälleen hyvä vuosi. Tuloksentekomme jatkui hyvänä ja otimme kasvustrategiamme toteuttamisessa useita edistysaskeleita. Saimme E.ON Finland kaupan päätökseen ja sen myötä liiketoimintamme ja asiakaspohjamme täällä Suomessa kasvoi merkittävästi. Fortum Espoon toiminnot on nyt yhdistetty osaksi Fortumia ja lupaamamme Suomenojan investointihanke on käynnistynyt. Kilpailuviraston esittämät ehdot kaupan toteuttamiselle on täytetty vuoden aikana. Ehtojen taustalla ollut näkemys relevantista markkina-alueesta on mielestämme virheellinen; sähkömarkkina on pohjoismainen eikä kansallinen ja olemme valittaneet päätöksestä Markkinaoikeuteen. Kasvumme Itämeren alueella jatkui myös: Puolassa hankimme kaukolämpöyhtiön, Liettuassa osakkuuden kaukolämpöyhtiöstä ja sekä Virossa että Latviassa hankimme lämpöliiketoimintaa. Vahvistimme edelleen jalansijaamme Venäjällä lisäämällä omistustamme maan luoteisosan alueellisesta sähköntuotantoyhtiöstä, TGC-1:stä, yli 25 %:iin. Olemme nyt yhtiön toiseksi suurin omistaja. TGC-1 on merkittävä sähköntuottaja, sillä sen tuotantokapasiteetti on noin puolet Fortumin kapasiteetista ja sen tarkoituksena on kasvattaa kapasiteettiaan 50 %:lla vuoteen Toinen tärkeä jalansija on 33 %:n osuutemme Pietarin kaukolämpö- ja sähkönjakeluyritys Lenenergosta. Olemme tähän päivään mennessä investoineet kaikkiaan noin 300 miljoonaa euroa Venäjälle. Ne ovat olleet hyviä sijoituksia, sillä niiden markkina-arvo on lyhyessä ajassa lähes nelinkertaistunut. Kuva 2. Viime vuoden julkisen keskustelun kestoaiheita oli sähkön hinta. Sähkönmyyjät myös Fortum perustavat hinnoittelunsa lähitulevaisuuden pörssihintanoteerauksiin, jotka muuttuvat päivittäin. Kuvassa näkyy miten nämä kehittyivät aina lokakuun puoliväliin asti. Viime vuotta leimasi sähkön tukkuhinnan voimakkaat vaihtelut pohjoismaisessa sähköpörssissä. Hyvin kuivan kevään ja kuuman kesän johdosta vesivoiman saatavuus heikkeni. Myös päästöoikeuksien hinnat vaihtelivat rajusti ja useassa ruotsalaisessa ydinvoimalaitoksessa oli suunnittelemattomia seisokkeja. Kaikki nämä tekijät vaikuttivat sähkön pörssihintojen nousuun ja elokuussa ne olivat historiallisen korkealla tasolla. Tämä koko vuoden jatkunut nousu aiheutti sähkönmyyjille hinnankorotuspaineita ja lokakuussa kymmenet suomalaiset yhtiöt olivatkin ilmoittaneet nostavansa sähkön kuluttajahintaa. Lokakuusta eteenpäin säät yleensä kylmenevät, ja lähitulevaisuuden hintanoteeraukset ovat silloin yleensä nousuvireisiä. Kuvassa näkyy miltä tämä noteeraus näytti Fortumin hinnankorotuspäätöksen aikoihin. Oletimme siis tulevan talven sään olevan normaalin ja hintojen olevan nousussa, mutta toisin kävi. Kaikkialla Pohjoismaissa satoi erittäin runsaasti ja lämpötilat olivat poikkeuksellisen korkeat.

2 2 (10) Kun hinnankorotusilmoituksemme tuli julki, olivat lähitulevaisuuden pörssihinnat jo tulleet jonkin verran alas, mutta viikkoa myöhemmin ne olivat laskeneet oleellisesti, yhden päivän aikana ne tulivat alas 10 %, ja Fortumin hinnankorotus peruttiin. Teimme siis virhearvioinnin tulevista hinnoista, ja virhe korjattiin. On selvää, että korotusilmoituksesta noussut kohu vaikutti reagointimme nopeuteen. Sittemmin toteutuneet päivittäiset pörssihinnat osoittavat, että päätöksen peruminen oli oikea ratkaisu. Pohjoismaiset vesivarannot täyttyivät jotakuinkin normaalitasolle ja myös päästöoikeuksien hinta on romahtanut. Helmikuussa ilmoitimmekin laskevamme hintojamme huhtikuun alusta. Kuva 3. Haluaisin tässä yhteydessä rikkoa myytin, joka julkisuudessa on elänyt sitkeästi. Myytin siitä, että Fortum jatkuvasti nostaa hintojaan ja on kallis. Viimeisen kolmen vuoden aikana Fortum on muuttanut päätuotteensa, Keston, hintaa neljä kertaa: kolme kertaa alaspäin ja kerran ylöspäin. Absoluuttisesti hintamme tänään on samalla tasolla kuin kolme vuotta sitten, 1. huhtikuuta alkaen se on alhaisempi kuin vuonna Kuluttajahintaindeksillä korjattuna hintamme on huhtikuussa 10 % alhaisempi kuin vuonna Kuva 4. Verrattuna Suomen muihin valtakunnallisesti toimiviin sähkönmyyjiin hintamme ovat varsin kilpailukykyiset. Vielä viime syksynä sijoituimme päätuotteellamme hintahaitarin keskivälin yläpuolelle, mutta huhtikuun alusta olemme selvästi sen alapuolella. Muistettakoon myös, että Fortum tarjoaa tämän hinnan koko maahan eikä vain rajatulle alueelle. Lisäksi tuotteella on huippulaatu: se on 100 prosenttisesti ympäristömerkittyä Norppasähköä. Kuva 5. Fortumin ympärillä käydystä varsin värikkäästä julkisesta keskustelusta johtuen erityinen ilonaihe oli asiakasmääriemme vertailukelpoinen nettokasvu jälleen viime vuonna. Asiakkaat todella äänestävät jaloillaan ja polku kulki voittopuoleisesti Fortumia kohti kaikilla markkinaalueillamme, myös Suomessa. Asiakkaat ovat tietoisia ja valppaina Fortumin kilpailukyky hinnoissa, palveluissa ja ilmastomyötäisyydessä on huomattu. Kuva 6. Voimme siis olla varsin tyytyväisiä viime vuoteen. Tuloksemme parantui selvästi. Tämän, sekä vahvan kassavirtamme ja myönteisten näkymien ansiosta hallitus ehdottaa 126 eurosenttiä osinkoa, mikä merkitsee lähes kuuden prosentin osinkotuottoa. Näinkin korkeasta osingosta 53 eurosenttiä perustellaan pääomarakenteemme optimoinnilla. Tähän palataan myöhemmin tässä kokouksessa. Muitakin tyytyväisyyden aiheita löytyy: tuotantolaitoksemme ovat tehokkaita ja niiden käytettävyys jatkui korkeana. Otimme merkittäviä edistysaskeleita kasvustrategiamme toteuttamisessa. Konsernilla on kilpailukykyinen kustannusrakenne ja fortumlaiset saivat jälleen kansainvälisiäkin tunnustuksia ja palkintoja hyvin erilaisista toiminnoista, tutkimus- ja kehitystoiminnasta asiakaspalveluun, mikä on merkki toimintamme korkeasta laadusta. Haluan vielä kerran mainita positiivisen asiakasvirtamme, sillä siitä olemme erityisen iloisia ja ylpeitä.

3 3 (10) Kuva 7. Arvoisat kuulijat. Haluaisin kuitenkin laajentaa näkökulmaa ja puhua aiheista, jotka koskettavat meitä kaikkia ja mitä suurimmassa määrin myös Fortumia. Kuten moni arvaa, tarkoitan tällä ensinnäkin ilmastonmuutosta, joka on noussut niin EU:n kuin koko maailman energiapolitiikan keskipisteeseen. Toinen tärkeä aihe on energian saatavuus tulevaisuudessa. Kuvassa näkyy satelliittikuva maapallostamme öiseen aikaan. Vaaleita kohtia valaisee sähkö. Kuva kertoo energiariippuvuudestamme, joka on kasvanut lyhyessä ajassa, noin sadassa vuodessa, räjähdysmäisesti. Energia on nyky-yhteiskunnan moottori. Paluuta aikaan ilman sähköä tai moottoriliikennettä ei ole. Kartassa näkyy myös runsaasti lähes mustia kohtia. Ne kertovat, että maapallollamme on vielä paljon alueita, joissa sähköistyminen ja yhteiskuntien energiaintensiivisyys ovat vasta alkutaipaleella. Tässä yhdistyy huoli energian saannista ja ilmastonmuutoksesta. Kuva 8. Kansainvälisen Energiajärjestön, IEA:n, tuoreen raportin mukaan maapallon energiantarve lisääntyy noin puolella vuoteen 2030 mennessä. Ja mikä merkittävintä: IEA arvioi, että lisäys tulee valtaosin samoista energiamuodoista, joita hyödynnämme nyt. Tänä päivänä fossiilinen energia kattaa 80 % maailman kokonaisenergiatarpeesta. Fossiilisista energiaraaka-aineista ei ole välitöntä pulaa, ja myös olemassa oleva infrastruktuuri tukee käytön jatkamista. Niinpä kaasun, öljyn ja etenkin hiilen käytön arvioidaan kasvavan voimakkaasti. Sähkönkäytön arvioidaan kaksinkertaistuvan samassa ajassa. Muistettakoon, että vielä tänä päivänä neljäsosa maapallon väestöstä joutuu tulemaan toimeen ilman sähköä. Heilläkin on oikeus helpompaan elämään. Kuva 9. Tällaiset energiatarpeen lisäykset merkitsevät myös valtavia investointitarpeita. Kasvavan kysynnän tyydyttämiseksi arvioidaan tarvittavan yli 20 triljoonan eli miljardin dollarin investoinnit maailmanlaajuisesti. Pelkästään Euroopassa investointitarpeeksi on arvioitu lähes miljardia dollaria. Tarvitaan uutta öljyn ja kaasun tuotantoa, kaivoksia, öljy- ja kaasuputkia, sähkön siirron kantaverkkoja ja muuta infrastruktuuria, uusista sähkön tuotantolaitoksista puhumattakaan. Kuva 10. On selvää, että tällainen kehitys vääjäämättä johtaa hiilidioksidipäästöjen voimakkaaseen kasvuun. Maailmanlaajuisesti, hiilidioksidipäästöt kattavat tänään jopa 80 % kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Vuoteen 2030 mennessä energiaperäisten hiilidioksidipäästöjen arvioidaan lisääntyvän yli puolella. Paljon suhdelukuja, mutta tärkeintä ja ilmeistä on, että tällainen kehitys ei ole kestävä. Kuva 11. Kun päästöt kasvavat, ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee. Kun näin tapahtuu, ilmasto lämpenee. Kansainvälinen ilmastonmuutospaneeli, IPCC, arvioi, että maapallon keskilämpötila erittäin todennäköisesti nousee 2-4 astetta tällä vuosisadalla. Tiedossa on, että jo pienilläkin keskilämpötilan muutoksilla voi olla dramaattisia seurauksia maatalouteen ja ruoan saantiin, meriveden korkeuteen ja makean veden saantiin, äärimmäisten sääilmiöiden esiintymiseen, lajien monimuotoisuuteen ja koko ilmaston ja ekosysteemin tasapainoon.

4 4 (10) Kuva 12. Vaikka ilmaston lämpenemisestä ja meidän ihmisten roolista siinä on vieläkin epäilijöitä, voidaan todeta, että epäilijöiden määrä on vähentynyt oleellisesti viimeisen 10 vuoden aikana. Ilmastonmuutospaneeli koostuu maailman parhaista ilmastotutkijoista, jotka muutaman vuoden välein laativat raportin ilmaston tilasta ja näkymistä. Viimeisin, tämän vuoden alussa julkaistu raportti on sävyltään selvästi vakavampi ja varmempi kuin edelliset. Tutkijoiden mukaan on erittäin todennäköistä, että ihmisen aiheuttamat kasvihuonepäästöt ovat aiheuttaneet ilmaston lämpenemisen, jota jo pidetään kiistattomana. Ovathan ilmakehän hiilidioksidipitoisuudet nyt korkeammalla tasolla kuin koskaan viimeisen vuoden aikana. Raportin ennuste tämän vuosisadan lopun tilanteesta on synkkää luettavaa: kohonneen lämpötilan seurauksena jäätiköitä sulaa ja meriveden pinta nousee, sääolosuhteet muuttuvat ja hirmumyrskyjen määrä kasvaa. Puhumme ajasta, jolloin lastenlapsemme ovat elossa. Kuva 13. Viime lokakuussa ilmestyi tunnetun taloustieteilijän Nicholas Sternin raportti, jossa tarkasteltiin ilmastonmuutoksen taloudellisia vaikutuksia maapallolle ja yhteiskunnille. Raportti oli uraauurtava, sillä siinä valotettiin ensimmäistä kertaa ilmastonmuutoksen uhkakuvien rahallisia seurauksia. Raportti sai loputkin epäilijät havahtumaan ongelman vakavuuteen. Eräs Sternin aivan keskeisistä päätelmistä on, että halusimmepa tai emme, ilmastonmuutoksella on vääjäämättä hintansa. Seurannaisvaikutukset yhteiskunnassa tulevat olemaan kustannuksiltaan valtavat. Hän tarkasteli myös mitä ilmastonmuutoksen torjunta tulisi maksamaan verrattuna siihen, että ei tehdä mitään. Tulokset ovat yksiselitteiset: toimenpiteisiin kannattaa ryhtyä mahdollisimman pian. Niiden lykkääminen tulee kalliimmaksi, mutta kaikkein kalleinta on olla tekemättä mitään. Stern toteaa niin ikään, että päästöillä on oltava hinta, muuten kehityksen suuntaa ei saada muutettua. Vaikka ennusteet eivät olisikaan kaikilta osin täsmällisen oikeita, meidän on syytä uskoa maapallon parhaita asiantuntijoita ja otettava tämä uhka vakavasti. Sekä IPCC:n että Sternin raportit osoittavat, että on viipymättä ryhdyttävä toimiin tuhoisan kehityksen torjumiseksi. Mitä evääksi? Kuva 14. Energiapolitiikassa ollaan valtavan haasteen edessä: miten tasapainottaa kestävän kehityksen, toimitusvarmuuden ja kilpailukyvyn vaatimukset? Kuten olemme viime vuosina voineet todeta, EU:ssa asiaan on panostettu hyvin laaja-alaisesti. EU:n ilmastopolitiikka on jo kauan ollut maailman edistyksellisintä, tuorein esimerkki on yhteiset tavoitteet päästöjen vähentämiseksi, uusiutuvien energialähteiden lisäämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi. Tavoitteissa heijastuu myös EU:n energiaomavaraisuuden hiipuminen ja tarve turvata energian toimitusvarmuus tulevaisuudessa. Nk. Lissabonin agenda nosti EU:n kilpailukyvyn parantamisen prioriteettilistan kärkeen. Mitä EU:ssa sitten tehdään näiden tavoitteiden saavuttamiseksi? Itse asiassa kaikkia tavoitteita tukee sama keino: yhteinen eurooppalainen energiamarkkina. Kuva 15.

5 5 (10) Energiavarat ovat kautta aikojen olleet poliittisen valtapelin keskiössä. Viime vuosien tapahtumat muun muassa Valko-Venäjällä ja Ukrainassa ovat saaneet EU:n näkemään miten tärkeä yhteisen energiapolitiikan aikaansaaminen on. Käytännöllisesti katsoen kaikissa EU:n huippukokouksissa agendalla on nykyisin energiapolitiikka. Tarve yhteiseen, toimivaan energiamarkkinaan on saanut tästä lisäpontta. Kuva 16. EU:ssa on laadittu strategia ja säädetty direktiivejä jotta tämänhetkiset kansalliset sähkömarkkinat yhdistyisivät ensin alueellisesti ja myöhemmin Euroopan laajuisesti. On tärkeätä pitää mielessä, että kehityksen veturina oli alun perin tehokkuus- ja hinta-ajattelu, sillä laajempi markkina-alue tuo selviä etuja niin yksittäisille asiakkaille kuin yhteiskunnillekin. Sittemmin kilpailukyvyn rinnalle kehitysveturiksi on tullut niin toimitusvarmuus- kuin ilmastonäkökulmat. Kuva 17. EU:n ensimmäinen alueellinen sähkömarkkina toimii täällä Pohjoismaissa. Pohjoismaista sähkömarkkinaa käytetään EU:ssa usein esikuvana, sillä täältä löytyy paljon näyttöä siitä, että se mitä on lähdetty tavoittelemaan, myös toteutuu. Verrattiinpa kotitalouksien tai teollisuuden maksamia sähkön hintoja, voidaan todeta, että Pohjoismaissa ne ovat erittäin kilpailukykyiset. Kuvassa näkyvät eri maissa toteutuneet verottomat ja verolliset sähkön hinnat. Verollisiin hintoihin ala ei voi vaikuttaa, mutta verottomiin kyllä. Kerrostalossa asuva kotitalousasiakas maksaa Suomessa Kreikan jälkeen EU:n toiseksi halvimmat verottomat hinnat. Teollisuusasiakas saa sähkönsä Suomea halvemmalla vain Norjassa ja Ranskassa. Nämä tosiasiat jäävät toistuvasti taustalle, kun Suomessa käydään julkista keskustelua sähkön hinnasta ja sähkömarkkinan toimivuudesta. Vaikka monet perusedellytykset hyvin toimivalle markkinalle ovat meillä jo olemassa, kehitettävääkin vielä on. Fortumissa tuemme voimallisesti jo sovittujen kehittämistoimenpiteiden saattamista loppuun. Kuva 18. Hetki sitten puhuin investointitarpeista vuoteen 2030 mennessä maailmassa ja Euroopassa. Jos tarkastelemme asiaa lähitulevaisuuden valossa, hiukan toista kymmentä vuotta tästä eteenpäin, näemme, että tarve on akuutti. Muistettakoon, että jokainen voimalaitosprojekti on vuosien työ suunnitteluineen, lupaprosesseineen ja rakentamisineen. Investoijan päätöksestä laitoksen valmistumiseen kuluu aikaa helposti 5-10 vuotta, joskus enemmänkin. Euroopassa tarvitaan 900 TWh enemmän sähköntuotantoa vuoteen Se on valtava määrä, sillä se vastaa melkein 70 nyt Olkiluotoon rakennettavaa, maailman suurinta ydinvoimalaitosta. Pelkästään Pohjoismaissa vastaava tarve on 80 TWh, eli noin kuuden ydinvoimalaitoksen verran. Tästä noin puoleen on sitouduttu, mutta toinen mokoma tarvitaan lisää. Puhumme siis erittäin mittavista investoinneista. Kuva 19. Kilpailluilla markkinoilla sähkön tukkuhinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella. Kun nyt olemme vähitellen liikkumassa kohti tarjonnan niukkuutta, uuden kapasiteetin hinnalla tulee olemaan merkittävä vaikutus sähkön tukkuhintaan. Kuvassa nähdään eri tuotantomuotojen tämänhetkiset kustannukset. Koska kustannusarviossa täytyy ottaa huomioon niin kiinteät kuin muuttuvat kustannukset laitoksen koko eliniän ajalta,

6 6 (10) täytyy sähkön tukkuhinnan liikkua 40 euron yläpuolella, jotta investointi olisi kannattava. Todettakoon, että kustannukset ovat aivan samat, olipa rakentajana valtio, kunta tai yritys. Hintasignaalit ohjaavat investointeja, ja pitkällä tähtäimellä sähkön hinnan täytyy kattaa tuotannon kokonaiskustannukset. Kuva 20. Sähkön hinnan siis täytyy olla oikealla tasolla jotta investointihalua löytyisi. Mutta sekään ei yksin riitä, uusien investointien toteuttamisen tiellä on myös toisenlaisia haasteita: lupien saanti. Näytin tämän saman kuvan teille viime vuonna, mutta mielestäni sitä kannattaa näyttää uudestaan. Ympäristö- ja muut lupamenettelyt ovat luonnollinen osa teollista toimintaa ja investointihankkeita. Mutta kun muistamme aiemmin kuvaamani lähitulevaisuuden kapasiteettivajeen, on selvää, että lupakäsittelyn täytyy olla nykyistä jouhevampaa. Jos ylipäätään päästään lupienhakuvaiheeseen: listalla on myös tuotantomuotoja, joiden poliittinen hyväksyttävyys on niin epävarmaa, ettei pitkään ja kalliiseen lupamenettelyyn kannata ryhtyä. Tämän ratkaisemiseksi poliittisilta päättäjiltä kaikissa Pohjoismaissa tarvitaan nyt uutta, rohkeampaa otetta. Kuva 21. Toinen julkisuudessa aika ajoin esiintyvä myytti on, että energia-ala ei investoi. Faktat todistavat toisin. Jo usean vuoden ajan energia-ala on ollut suurin teollinen investoija niin Suomessa kuin Ruotsissa. Pelkästään viime vuonna alamme investoi näissä kahdessa maassa yli kolme miljardia euroa, työllistäen tuhansia ihmisiä. Kuva 22. Kuten aiemmin jo totesin, EU:n komissio edistää voimallisesti yhteisen energiapolitiikan aikaansaamista. Kuluvan vuoden tammikuussa komissio julkisti nk. Energiapaketin, joka tähtää tämän kehityksen vahvistamiseen. Paketti sisältää tavoitteita ja toimenpiteitä pitkälle tulevaisuuteen päämääränä varmistaa kilpailukyky, toimitusvarmuus ja kestävä kehitys. Kyseessä on merkittävä poliittinen päänavaus, jonka päämääriin on helppo yhtyä. On myös syytä olla aktiivisesti mukana suunnittelemassa paketin toimeenpanoa ja tarvittavia ratkaisuja. Sivustakatsojana ei pysty vaikuttamaan tapahtumien kulkuun. On ilmeistä, että EU tulee jatkamaan valitulla linjallaan myös jatkossa. Siksi meidän on viisasta olla aktiivisia ja suunnata toimintamme niin, että liiketoimintamme voi menestyä myös tässä perusteellisesti muuttuvassa ympäristössä. Kuva 23. On ilmiselvää, että globaaliin ongelmaan tarvitaan globaaleja ratkaisuja. Täytyy kuitenkin muistaa, että ei ole olemassa yhtä elintä tai henkilöä, joka voisi päättää kehityskulusta kaikkien puolesta, vaan maiden tulee voida sopia yhteisestä talkoista ja työnjaosta. Oikeudenmukaisen taakanjaon haaste on kova siitäkin syystä, että myös kehitysmaiden täytyy voida kehittää talouksiaan. Niilläkin täytyy olla oikeus kasvattaa energiankulutustaan, se oikeus teollisuusmaissahan on ollut jo yli sata vuotta. Siksi me hyväosaiset emme voi jäädä odottamaan mitä joku muu mahdollisesti tekee. Rikkaiden maiden velvollisuus on kulkea edellä ja viitoittaa tietä. EU:n ilmastotavoitteita tukeva Kioto-sopimus päättyy vuonna Sen jälkeiselle ajalle tarvitaan uusi, kattavampi sopimus. Uskon vahvasti Sternin päätelmään, että mikäli kehityksen suuntaa halutaan muuttaa, päästöillä täytyy olla hinta. Siksi vuoden 2012 jälkeen pitäisi tavoitella maailman laajuista hiilidioksidi-markkinaa. Uskon, että päästöt ovat hillittävissä jos keskitymme neljään

7 7 (10) asiaan: maailman laajuisen päästökaupan kehittämiseen, energiatehokkuuden parantamiseen, teknologiakehitykseen ja energian säästämiseen. Kuva 24. Toistaiseksi Kioto-sopimuksen mukaista päästökauppaa käydään vain EU:ssa, ja koko kuljetussektori on järjestelmän ulkopuolella. Tarvitaan siis lisää maita ja toimijoita mukaan. Selviä osoituksia tästä on jo olemassa: USA:ssa toistakymmentä osavaltiota käy jo keskenään hiilidioksidin päästökauppaa. On tärkeätä, että päästöt ovat maksullisia, ja siksi päästöoikeuksia ei tulisi jakaa ilmaiseksi vaan markkinaehtoisesti huutokauppaamalla. Kioto-sopimuksen muita ohjausmekanismeja tulisi hyödyntää nykyistä laajemmin ja jokaisessa jäsenmaassa tulisi poistaa ohjauksen päällekkäisyydet. Verotuksen ja tukien tulisi edistää, ei vääristää kilpailua päästöjä vähennettäessä. Samasta syystä kaikkien ohjausmekanismien pitäisi olla markkinaehtoisia ja päästöt aidosti maksullisia. Nämä ovat yhteiset talkoot, jossa me kaikki yhdessä olemme myös maksumiehinä. Kuva 25. Sähkö on välttämättömyyshyödyke, mutta sitä voi käyttää nykyistä paljon tehokkaammin. Vaikka teollisuuden prosesseissa ja rakennusten eristyksessä on jo tehty paljon, työ on vielä kesken. Koko liikennesektori on toinen alue, missä on paljon tehostamispotentiaalia. Täällä Pohjoismaissa olemme jo ilmasto-olosuhteistamme johtuen pitkään panostaneet energiatehokkuuteen. Suomen merkittävä yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotanto on oiva esimerkki siitä, miten meillä on panostettu tehokkaaseen energiatalouteen. Tärkeä keino ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on myös energiankäytön vähentäminen. Se on jokaiselle mahdollista ilman, että mukavuudesta joutuu tinkimään. Kuluttajina meistä jokainen voi omilla valinnoillamme vaikuttaa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, vaikkapa vaihtamalla energiansäästölamppuihin tai autoon, jolla on pienemmät päästöt. Olemme selvästi siirtymässä aikakauteen, jossa tapamme kuluttaa energiaa joutuu puntariin myös yksilötasolla. Se on ensiarvoisen tärkeää, sillä energiaa voi käyttää nykyistä paljon järkevämmin ja näin hillitä kysynnän kasvua. Kuva 26. Maailmalla tehdään paljon kehitystyötä, joka tähtää uusiutuvaan tai päästöttömään sähköntuotantoon. Tutkimushankkeita on niin laajan, keskisuuren kuin pienen mittakaavan ratkaisuihin. Tämä on tärkeää, sillä kaikkia tullaan tarvitsemaan. Myös Fortum on mukana useassa hankkeessa. Tämän hetken käsityksen mukaan uusien teknologioiden hinta on selvästi korkeampi kuin nykymenetelmien. Ero on selvä, mutta ehkä ei mahdottoman suuri. Merkittävämpi haaste näyttäisi olevan näiden teknologioiden läpimurron aikajänne ja voima. Vaikka uusia teknologioita edistettäisiin nykyistä huomattavasti voimallisemmin, IEA arvioi, että vuoteen 2050 mennessä niiden avulla hiilidioksidipäästöt vähenevät vain vähän yli puolet tarvittavasta määrästä. Teknologia-asiantuntijoiden parhaan käsityksen mukaan näköpiirissä siis ei ole sellaista teknologialäpimurtoa, joka riittävän laajassa mittakaavassa ratkaisisi hiilidioksidi-kysymyksen ennen vuotta Kuitenkin siihen mennessä tarvitaan valtavat määrät uutta energiantuotantoa maailmanlaajuisesti, Euroopassa ja myös täällä Pohjoismaissa. Vuosien jälkeen tämä tarve meillä korostuu, kun useat ikääntyneet pohjoismaiset ydinvoimalaitokset poistuvat käytöstä.

8 8 (10) Kun lisäksi muistetaan, että voimalaitosprojektin valmistuminen kestää vuosia pisimmillään jopa 15 vuotta, on selvää, että päätösten aika on tullut. Nämä päätökset ovat suuria ja haasteellisia, sillä ne tehdään vuosikymmeniksi eteenpäin. Arvoisat kuulijat. Tältä maailma ja sen tulevaisuus näyttävät. Mitä Fortum tekee? Kuva 27. Fortum on tällä hetkellä Pohjoismaiden eniten investoivia yrityksiä. Viime vuoden aikana sekä laajensimme että nopeutimme investointiohjelmaamme. Se tähtää noin 10 TWh:n lisätuotantoon lähimmän runsaan 5 vuoden aikana, tästä 90 % on hiilidioksidi-vapaata. Kyseessä on erittäin mittava panostus, sillä hintalappu on 2,8 miljardia euroa. Lisäämme systemaattisesti uusiutuvien energialähteiden, kuten puuperäisen biomassan, ja yhdyskuntajätteen käyttöä energiantuotannossa. Sekä biopolttoaineiden että jätteen käyttö lisääntyi merkittävästi viime vuonna. Investoimme Tukholmaan uuteen biopolttoaineilla käyvään yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantolaitokseen. Sen kapasiteetti tulee kattamaan neljänneksen Tukholman lämmöntarpeesta. Suomessa korvaamme kaukolämpöverkostoissa fossiiliset polttoaineet biomassalla siellä missä se on mahdollista. Espoon Suomenojalla investoimme uuteen maakaasulla käyvään yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantolaitokseen, jonka ansiosta hiilen ja öljyn käyttö vähenevät selvästi. Tämän päälle tulevat vielä lähes miljardin euron investointimme sähköverkkojen luotettavuuden parantamiseen sekä etäluettaviin sähkönkulutusmittareihin. Näiden merkitys tulee jatkossa olemaan suuri, sillä niiden avulla kuluttajat voivat reagoida sähkön tukkuhinnan vaihteluihin reaaliajassa ja käyttää sähköä järkevämmin. Näin hillitään kysyntähuippuja ja pienennetään omaa sähkölaskua. Kuva. 28 Fortumissa on jo pitkään vedetty johtopäätöksiä alamme kehityssuunnasta. Olemme hyvin monen vuoden ajan määrätietoisesti kehittäneet tuotantokapasiteettiamme päästöttömämpään suuntaan, mikä on tietysti myös maksanut. Pelkästään 2000-luvulla olemme investoineet 7 miljardia euroa hiilidioksidi-vapaaseen tuotantoon. Jopa viime vuonna, joka oli poikkeuksellisen kuiva ja lämmin, eikä vesivoimaa ollut normaalisti, 84 % sähköntuotannostamme oli hiilidioksidi-vapaata. Kun meneillään oleva investointiohjelma on saatu päätökseen, päästöttömän kapasiteetin osuus nousee entisestään. Fortum on valmis jatkamaan investointiohjelmaansa tämän nykyisen jälkeenkin. Olemme kiinnostuneita kaikista ilmastomyötäisistä tuotantomuodoista, ja olemme valmiita osallistumaan uusiin investointihankkeisiin aina kun se on mahdollista. Tänään on ilmoitettu käynnistyvistä valmisteluista, jotta alkavalla vaalikaudella olisi mahdollista jättää eduskunnalle lupahakemus kuudennesta ydinvoimareaktorista Suomeen. On selvää, että Fortum haluaa olla mukana sellaisessa hankkeessa jos ja kun se toteutuu. Kuva 29. Fortumilla on tänään yksi Euroopan puhtaimmista tuotantosalkuista. Vain täysin vesivoimalla toimivalla yhtiöllä on meitä alhaisemmat ominaispäästöt. Haasteellinen tavoitteemme on pysyä Euroopan parhaimmistossa jatkossakin. Käynnissä oleva investointiohjelmamme vie oikeaan suuntaan, mutta pitkällä tähtäimellä tavoite tulee merkitsemään sekä uusien teknologioiden että uusien tuotantomuotojen käyttöönottoa. Itse asiassa tavoite on jo keskipitkällä tähtäimellä niin

9 9 (10) kova, ettemme täysin vielä tiedä miten pystymme sen saavuttamaan kun kaikki kilpailijammekin tekevät kaikkensa hiilidioksidi-päästöjensä vähentämiseksi. Tähtäämme kohti liikkuvaa maalia. Uskomme, että lisääntyneet panostuksemme tutkimukseen ja kehitykseen, jotka on kohdistettu erityisesti päästöttömään tai vähäpäästöiseen sähkön tuotantoon, antavat meille tarvittavat vastaukset. Olemme ottaneet haasteen vastaan. Kuva 30. Tuotantotapojen kehittämisen lisäksi Fortumilla on joukko muita keinoja käytössä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Päästökaupan tarkoitus on päästöjen vähentäminen, ja Fortum on päästökaupan pioneereja. Teimme ensimmäisen kansainvälisen kaupan jo vuonna 2000, siis vuosia ennen kuin EU:n päästökauppa oli edes alkanut. Uskomme, että päästökauppa on kustannustehokas keino päästöjen vähentämiseksi ja olemme täysin valmiita maailman laajuisen kaupan käynnistymiseen. Olemme valmiita lisäämään myös muiden Kioto-mekanismien käyttöä. Viime vuonna solmimme ensimmäisenä yrityksenä Venäjällä, maailman suurimpiin energiayhtiöihin kuuluvan, RAO UESin kanssa aiesopimuksen yhteishankkeiden hyödyntämiseksi. Tavoitteenamme on löytää ja toteuttaa kasvihuonepäästöjen vähentämiseen liittyviä projekteja Venäjällä. Fortum tarjoaa nettisivuillaan monipuolisesti energiansäästövinkkejä. Lisäksi olemme käynnistäneet nettikauppapaikan, josta kuluttaja voi löytää energiatehokkaimman version etsimästään sähkölaitteesta. Netissä on myös laskuri, jossa kuluttaja voi mallintaa oman kotinsa ja sen sähkölaitteet, ja näin itse arvioida missä voi järkevimmin säästää. Ruotsissa meillä on energiansäästöoppaita, jotka kiertävät maata antamassa neuvoja asiakkaille. Olemme myös käynnistäneet säästötoimenpiteitä fortumlaisten keskuudessa. Tulemme jatkamaan tuotantolaitostemme energiatehokkuuden nostamista. Olemme asettaneet työsuhdeautoille päästökaton ja ottaneet käyttöön työkaluja etäkokousten pitoon, jolloin maiden välisiä työmatkoja säästyy. Tavoitteenamme on muun muassa alentaa lentomatkustamisen aiheuttamia hiilidioksidi-päästöjä 10 %:lla. Lisäksi aiomme kompensoida jokaisen lentomatkan aiheuttama hiilidioksidipäästö tukemalla hankkeita päästöjen vähentämiseksi eri puolilla maailmaa. Näin lentomatkamme tulevat olemaan ilmastoneutraaleja. Näitä keinoja meillä on tänään käytössä ja jatkoa seuraa. Fortumin vastuullista yritystoimintaa ja työtä ympäristövaikutusten vähentämiseksi arvostetaan myös kansainvälisesti. Fortum uusi jälleen paikkansa maailmanlaajuisessa Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksissä, jolle on valittu vain kaksi muuta suomalaisyhtiötä. Myös norjalainen rahastoyhtiö Storebrand valitsi Fortumin rahastojensa kriteerit täyttäväksi yritykseksi, johon valitaan vain ympäristö- ja sosiaalisen vastuunsa parhaiten kantavat sijoituskohteet. Storebrand arvioi Fortumin maailmanlaajuisessa raportissaan vastuullisimmaksi sähköyhtiöksi. Kuva 31. Ilmastonmuutos on yhteinen haasteemme. Kuten edellä kuvasin, otamme sen Fortumissa vakavasti. Emme ole jääneet odottamaan muiden tekemiä aloitteita vaan olemme ryhtyneet toimiin. Olemme

10 10 (10) jo voineet todeta, että se on ollut oikea päätös. Valintamme on säästänyt ympäristöä ja samalla parantanut Fortumin kilpailukykyä. Tulemme jatkamaan samalla linjalla. Tunnemme kuitenkin suurta nöyryyttä tämän kovan haasteen edessä. Tiedämme, että nykyiset keinot eivät riitä tulevaisuudessa. Paljon on kuitenkin asenteista kiinni, niin yhtiön kuin yksilöidenkin. Jokainen meistä jättää ilmastoon oman jalanjälkensä. Uskon, että Fortumin jalanjälki tulee jatkossakin kehittymään myönteisesti, onhan se meille myös selvä kilpailutekijä. Lähtökohtaisesti emme halua olla vain osa ongelmaa, vaan sen ratkaisua. Siihen panostamme ja uskomme vakaasti, että kaikki yhteiskunnassamme hyötyvät siitä. Myös te osakkeenomistajat, sillä ilmastomyötäisellä energiayhtiöllä on paremmat menestymisen eväät ja se tulee jatkossa olemaan yhä enemmän sijoittajien mieleen. Arvoisat kuulijat. Tänä päivänä ja pitkälle tulevaisuuteen energia-ala on monenkaltaisen huomion keskipisteenä. Tämä on ala, jolla koko ajan tapahtuu ja joka on yhteiskunnan eri osien suuren mielenkiinnon kohteena. On ilmeistä, että ilmastokysymys tulee olemaan alamme ehkä suurin haaste tästä eteenpäin. Olemme rakentaneet yhä vahvemman Fortumin, joka on hyvin asemoitunut myös tämän haasteen edessä. Uskon, että Fortumin omistajina voitte katsoa luottavaisesti tulevaisuuteen.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Herra ministeri, herra puheenjohtaja, arvoisat osakkeenomistajat, hyvät naiset ja herrat. Bästa aktieägare.

Herra ministeri, herra puheenjohtaja, arvoisat osakkeenomistajat, hyvät naiset ja herrat. Bästa aktieägare. Toimitusjohtajan yhtiökokouspuhe 16.3.2006 Herra ministeri, herra puheenjohtaja, arvoisat osakkeenomistajat, hyvät naiset ja herrat. Bästa aktieägare. Fortumin vuosi 2005 oli erinomainen. Otimme useita

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen Pariisin tuliaiset Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 10.3.2016 Pariisin päätulokset Pariisin sopimus Osapuolikokouksen päätös - täydentää sopimusta ml. kansalliset panokset ja toimet ennen

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Päästökaupan toiminta ja kustannusvaikutukset. Kati Ruohomäki

Päästökaupan toiminta ja kustannusvaikutukset. Kati Ruohomäki Päästökaupan toiminta ja kustannusvaikutukset Kati Ruohomäki Sisältö Ajankohtaista päästökaupassa Päästökaupan toimintaperiaate Hiilivuodon käsite ja ratkaisu Maksuttomat päästöoikeudet Päästökaupan epäsuora

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen)

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen) Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia (COM(2016) 501 lopullinen) 1 Strategian tavoitteet Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulee vuonna 2050 olla vähintään 60 prosenttia pienemmät

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 2012 19.7.2012 Toimintaympäristö jatkui haasteellisena Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2011 20.10.2011 Päätapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä Tulos viime vuoden tasolla Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat Venäjän investointiohjelma

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 Forestenergy 2020, Jyväskylä 8.10.2014 Pekka Tervo, TEM Komission tiedonanto ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuosille 2020-2030 (annettu 21.1.2014)

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos lyhentää Suomen talvia

Ilmastonmuutos lyhentää Suomen talvia Energiatehokkuus Mitä tehokkaammin ja säästeliäämmin energiaa käytetään, sitä suurempi osa energiantarpeesta saadaan katettua päästöttömillä ja uusiutuvilla lähteillä. Kansainvälinen energiajärjestö IEA

Lisätiedot

1. Sähköveroissa huomioitava yleiseurooppalainen kehitys

1. Sähköveroissa huomioitava yleiseurooppalainen kehitys SUOMEN ELFI OY LAUSUNTO 1 (2) 13.8.2010 VALTIOVARAINMINISTERIÖ valtiovarainministeriö@vm.fi kopio: Viite: Lausuntopyyntönne VM007:00/2008 LAUSUNTO ENERGIAVEROTUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVAN HALLITUKSEN ESITYKSEN

Lisätiedot

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Eurooppa matkalla energiaunioniin Eurooppa matkalla energiaunioniin ylijohtaja Riku Huttunen ET:n syysseminaari, Helsinki, 19.11.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet

Lisätiedot

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Kohti vähäpäästöistä Suomea ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Mikä tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko hallituksen strateginen asiakirja luotaa pitkän aikavälin haasteita asettaa

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Seinäjoen tulevaisuusfoorumi 9.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Energia- ja ilmastostrategian linjaukset ovat samansuuntaisia Fingridin näkemysten kanssa Nykyisenkaltaisesta tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa?

Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa? Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa? FG:n markkinatoimikunta 7.2.2013 Kymppivoima Hankinta Oy, Mika Laakkonen Suomen kulutus- ja tuotantoennusteet Olemme havainneet, että eri osapuolilla

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset vuoteen Elinkeinoelämän keskusliitto EK

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset vuoteen Elinkeinoelämän keskusliitto EK EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset vuoteen 2030 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Realiteetteja energiasta ja ilmastosta Energia pitää yhteiskunnan rattaat pyörimässä Yritykset, palvelut

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan EUROOPAN KOISSIO Bryssel 18.11.2015 CO(2015) 572 final ANNEX 1 LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEISSUUNNITELA asiakirjaan KOISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energian varastointi TEKES -seminaari 24.5.2016 Tatu Pahkala Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2007 18.10.2007 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä tulos kolmannella neljänneksellä Territorial Generating Company 1:n osakeanti Fortum säilytti omistusosuutensa (25,4 %) Lenenergon

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit EU-edunvalvontapäivä 5.2.2016 Yleistä uusiutuvan direktiivin uudistamisesta Koskee uusiutuvien energialähteiden direktiivin

Lisätiedot

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? 28.10.2014 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Biomassojen kestävyyteen liittyviä aloitteita EU:ssa Liikenteen biopolttoainei

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti 25.1.2017 Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti UUSIUTUVA ENERGIA Direktiivi uusiutuvan energian edistämisestä ENERGIA- TEHOKKUUS Energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi 19.3.27 Lotta Forssell viestintäjohtaja Fortum Portfolio Management and Trading 19/3/28 1 Sähkömarkkinakatsauksen tausta ja tarkoitus Fortumin sähkömarkkinakatsauksen

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Energiapolitiikan tärkeys II. Kiireellisten toimien tarve III. Neljä

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen tulokset ja jatkoaskeleet. Maatalous ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Talousneuvosto

Pariisin ilmastosopimuksen tulokset ja jatkoaskeleet. Maatalous ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Talousneuvosto Pariisin ilmastosopimuksen tulokset ja jatkoaskeleet Maatalous ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Talousneuvosto 03.02.2016 Pariisin päätulokset Pariisin sopimus Osapuolikokouksen päätös täydentää

Lisätiedot

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen 20.5.2016 Esityksen sisältö 1. Yritys lyhyesti 2. Uusiutuva diesel 3. Ajankohtaista ympäristövaliokunnalle Nesteen strategia

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 25.1.2017 Pörssitalo Hanne Siikavirta RED II / Bioenergian

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot