Toimitusjohtaja Mikael Liliuksen puhe Fortum Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimitusjohtaja Mikael Liliuksen puhe Fortum Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 28.3.2007"

Transkriptio

1 1 (10) Toimitusjohtaja Mikael Liliuksen puhe Fortum Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa Herra ministeri, herra puheenjohtaja, arvoisat osakkeenomistajat, hyvät naiset ja herrat. Bästa aktieägare. Kuva oli Fortumille jälleen hyvä vuosi. Tuloksentekomme jatkui hyvänä ja otimme kasvustrategiamme toteuttamisessa useita edistysaskeleita. Saimme E.ON Finland kaupan päätökseen ja sen myötä liiketoimintamme ja asiakaspohjamme täällä Suomessa kasvoi merkittävästi. Fortum Espoon toiminnot on nyt yhdistetty osaksi Fortumia ja lupaamamme Suomenojan investointihanke on käynnistynyt. Kilpailuviraston esittämät ehdot kaupan toteuttamiselle on täytetty vuoden aikana. Ehtojen taustalla ollut näkemys relevantista markkina-alueesta on mielestämme virheellinen; sähkömarkkina on pohjoismainen eikä kansallinen ja olemme valittaneet päätöksestä Markkinaoikeuteen. Kasvumme Itämeren alueella jatkui myös: Puolassa hankimme kaukolämpöyhtiön, Liettuassa osakkuuden kaukolämpöyhtiöstä ja sekä Virossa että Latviassa hankimme lämpöliiketoimintaa. Vahvistimme edelleen jalansijaamme Venäjällä lisäämällä omistustamme maan luoteisosan alueellisesta sähköntuotantoyhtiöstä, TGC-1:stä, yli 25 %:iin. Olemme nyt yhtiön toiseksi suurin omistaja. TGC-1 on merkittävä sähköntuottaja, sillä sen tuotantokapasiteetti on noin puolet Fortumin kapasiteetista ja sen tarkoituksena on kasvattaa kapasiteettiaan 50 %:lla vuoteen Toinen tärkeä jalansija on 33 %:n osuutemme Pietarin kaukolämpö- ja sähkönjakeluyritys Lenenergosta. Olemme tähän päivään mennessä investoineet kaikkiaan noin 300 miljoonaa euroa Venäjälle. Ne ovat olleet hyviä sijoituksia, sillä niiden markkina-arvo on lyhyessä ajassa lähes nelinkertaistunut. Kuva 2. Viime vuoden julkisen keskustelun kestoaiheita oli sähkön hinta. Sähkönmyyjät myös Fortum perustavat hinnoittelunsa lähitulevaisuuden pörssihintanoteerauksiin, jotka muuttuvat päivittäin. Kuvassa näkyy miten nämä kehittyivät aina lokakuun puoliväliin asti. Viime vuotta leimasi sähkön tukkuhinnan voimakkaat vaihtelut pohjoismaisessa sähköpörssissä. Hyvin kuivan kevään ja kuuman kesän johdosta vesivoiman saatavuus heikkeni. Myös päästöoikeuksien hinnat vaihtelivat rajusti ja useassa ruotsalaisessa ydinvoimalaitoksessa oli suunnittelemattomia seisokkeja. Kaikki nämä tekijät vaikuttivat sähkön pörssihintojen nousuun ja elokuussa ne olivat historiallisen korkealla tasolla. Tämä koko vuoden jatkunut nousu aiheutti sähkönmyyjille hinnankorotuspaineita ja lokakuussa kymmenet suomalaiset yhtiöt olivatkin ilmoittaneet nostavansa sähkön kuluttajahintaa. Lokakuusta eteenpäin säät yleensä kylmenevät, ja lähitulevaisuuden hintanoteeraukset ovat silloin yleensä nousuvireisiä. Kuvassa näkyy miltä tämä noteeraus näytti Fortumin hinnankorotuspäätöksen aikoihin. Oletimme siis tulevan talven sään olevan normaalin ja hintojen olevan nousussa, mutta toisin kävi. Kaikkialla Pohjoismaissa satoi erittäin runsaasti ja lämpötilat olivat poikkeuksellisen korkeat.

2 2 (10) Kun hinnankorotusilmoituksemme tuli julki, olivat lähitulevaisuuden pörssihinnat jo tulleet jonkin verran alas, mutta viikkoa myöhemmin ne olivat laskeneet oleellisesti, yhden päivän aikana ne tulivat alas 10 %, ja Fortumin hinnankorotus peruttiin. Teimme siis virhearvioinnin tulevista hinnoista, ja virhe korjattiin. On selvää, että korotusilmoituksesta noussut kohu vaikutti reagointimme nopeuteen. Sittemmin toteutuneet päivittäiset pörssihinnat osoittavat, että päätöksen peruminen oli oikea ratkaisu. Pohjoismaiset vesivarannot täyttyivät jotakuinkin normaalitasolle ja myös päästöoikeuksien hinta on romahtanut. Helmikuussa ilmoitimmekin laskevamme hintojamme huhtikuun alusta. Kuva 3. Haluaisin tässä yhteydessä rikkoa myytin, joka julkisuudessa on elänyt sitkeästi. Myytin siitä, että Fortum jatkuvasti nostaa hintojaan ja on kallis. Viimeisen kolmen vuoden aikana Fortum on muuttanut päätuotteensa, Keston, hintaa neljä kertaa: kolme kertaa alaspäin ja kerran ylöspäin. Absoluuttisesti hintamme tänään on samalla tasolla kuin kolme vuotta sitten, 1. huhtikuuta alkaen se on alhaisempi kuin vuonna Kuluttajahintaindeksillä korjattuna hintamme on huhtikuussa 10 % alhaisempi kuin vuonna Kuva 4. Verrattuna Suomen muihin valtakunnallisesti toimiviin sähkönmyyjiin hintamme ovat varsin kilpailukykyiset. Vielä viime syksynä sijoituimme päätuotteellamme hintahaitarin keskivälin yläpuolelle, mutta huhtikuun alusta olemme selvästi sen alapuolella. Muistettakoon myös, että Fortum tarjoaa tämän hinnan koko maahan eikä vain rajatulle alueelle. Lisäksi tuotteella on huippulaatu: se on 100 prosenttisesti ympäristömerkittyä Norppasähköä. Kuva 5. Fortumin ympärillä käydystä varsin värikkäästä julkisesta keskustelusta johtuen erityinen ilonaihe oli asiakasmääriemme vertailukelpoinen nettokasvu jälleen viime vuonna. Asiakkaat todella äänestävät jaloillaan ja polku kulki voittopuoleisesti Fortumia kohti kaikilla markkinaalueillamme, myös Suomessa. Asiakkaat ovat tietoisia ja valppaina Fortumin kilpailukyky hinnoissa, palveluissa ja ilmastomyötäisyydessä on huomattu. Kuva 6. Voimme siis olla varsin tyytyväisiä viime vuoteen. Tuloksemme parantui selvästi. Tämän, sekä vahvan kassavirtamme ja myönteisten näkymien ansiosta hallitus ehdottaa 126 eurosenttiä osinkoa, mikä merkitsee lähes kuuden prosentin osinkotuottoa. Näinkin korkeasta osingosta 53 eurosenttiä perustellaan pääomarakenteemme optimoinnilla. Tähän palataan myöhemmin tässä kokouksessa. Muitakin tyytyväisyyden aiheita löytyy: tuotantolaitoksemme ovat tehokkaita ja niiden käytettävyys jatkui korkeana. Otimme merkittäviä edistysaskeleita kasvustrategiamme toteuttamisessa. Konsernilla on kilpailukykyinen kustannusrakenne ja fortumlaiset saivat jälleen kansainvälisiäkin tunnustuksia ja palkintoja hyvin erilaisista toiminnoista, tutkimus- ja kehitystoiminnasta asiakaspalveluun, mikä on merkki toimintamme korkeasta laadusta. Haluan vielä kerran mainita positiivisen asiakasvirtamme, sillä siitä olemme erityisen iloisia ja ylpeitä.

3 3 (10) Kuva 7. Arvoisat kuulijat. Haluaisin kuitenkin laajentaa näkökulmaa ja puhua aiheista, jotka koskettavat meitä kaikkia ja mitä suurimmassa määrin myös Fortumia. Kuten moni arvaa, tarkoitan tällä ensinnäkin ilmastonmuutosta, joka on noussut niin EU:n kuin koko maailman energiapolitiikan keskipisteeseen. Toinen tärkeä aihe on energian saatavuus tulevaisuudessa. Kuvassa näkyy satelliittikuva maapallostamme öiseen aikaan. Vaaleita kohtia valaisee sähkö. Kuva kertoo energiariippuvuudestamme, joka on kasvanut lyhyessä ajassa, noin sadassa vuodessa, räjähdysmäisesti. Energia on nyky-yhteiskunnan moottori. Paluuta aikaan ilman sähköä tai moottoriliikennettä ei ole. Kartassa näkyy myös runsaasti lähes mustia kohtia. Ne kertovat, että maapallollamme on vielä paljon alueita, joissa sähköistyminen ja yhteiskuntien energiaintensiivisyys ovat vasta alkutaipaleella. Tässä yhdistyy huoli energian saannista ja ilmastonmuutoksesta. Kuva 8. Kansainvälisen Energiajärjestön, IEA:n, tuoreen raportin mukaan maapallon energiantarve lisääntyy noin puolella vuoteen 2030 mennessä. Ja mikä merkittävintä: IEA arvioi, että lisäys tulee valtaosin samoista energiamuodoista, joita hyödynnämme nyt. Tänä päivänä fossiilinen energia kattaa 80 % maailman kokonaisenergiatarpeesta. Fossiilisista energiaraaka-aineista ei ole välitöntä pulaa, ja myös olemassa oleva infrastruktuuri tukee käytön jatkamista. Niinpä kaasun, öljyn ja etenkin hiilen käytön arvioidaan kasvavan voimakkaasti. Sähkönkäytön arvioidaan kaksinkertaistuvan samassa ajassa. Muistettakoon, että vielä tänä päivänä neljäsosa maapallon väestöstä joutuu tulemaan toimeen ilman sähköä. Heilläkin on oikeus helpompaan elämään. Kuva 9. Tällaiset energiatarpeen lisäykset merkitsevät myös valtavia investointitarpeita. Kasvavan kysynnän tyydyttämiseksi arvioidaan tarvittavan yli 20 triljoonan eli miljardin dollarin investoinnit maailmanlaajuisesti. Pelkästään Euroopassa investointitarpeeksi on arvioitu lähes miljardia dollaria. Tarvitaan uutta öljyn ja kaasun tuotantoa, kaivoksia, öljy- ja kaasuputkia, sähkön siirron kantaverkkoja ja muuta infrastruktuuria, uusista sähkön tuotantolaitoksista puhumattakaan. Kuva 10. On selvää, että tällainen kehitys vääjäämättä johtaa hiilidioksidipäästöjen voimakkaaseen kasvuun. Maailmanlaajuisesti, hiilidioksidipäästöt kattavat tänään jopa 80 % kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Vuoteen 2030 mennessä energiaperäisten hiilidioksidipäästöjen arvioidaan lisääntyvän yli puolella. Paljon suhdelukuja, mutta tärkeintä ja ilmeistä on, että tällainen kehitys ei ole kestävä. Kuva 11. Kun päästöt kasvavat, ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee. Kun näin tapahtuu, ilmasto lämpenee. Kansainvälinen ilmastonmuutospaneeli, IPCC, arvioi, että maapallon keskilämpötila erittäin todennäköisesti nousee 2-4 astetta tällä vuosisadalla. Tiedossa on, että jo pienilläkin keskilämpötilan muutoksilla voi olla dramaattisia seurauksia maatalouteen ja ruoan saantiin, meriveden korkeuteen ja makean veden saantiin, äärimmäisten sääilmiöiden esiintymiseen, lajien monimuotoisuuteen ja koko ilmaston ja ekosysteemin tasapainoon.

4 4 (10) Kuva 12. Vaikka ilmaston lämpenemisestä ja meidän ihmisten roolista siinä on vieläkin epäilijöitä, voidaan todeta, että epäilijöiden määrä on vähentynyt oleellisesti viimeisen 10 vuoden aikana. Ilmastonmuutospaneeli koostuu maailman parhaista ilmastotutkijoista, jotka muutaman vuoden välein laativat raportin ilmaston tilasta ja näkymistä. Viimeisin, tämän vuoden alussa julkaistu raportti on sävyltään selvästi vakavampi ja varmempi kuin edelliset. Tutkijoiden mukaan on erittäin todennäköistä, että ihmisen aiheuttamat kasvihuonepäästöt ovat aiheuttaneet ilmaston lämpenemisen, jota jo pidetään kiistattomana. Ovathan ilmakehän hiilidioksidipitoisuudet nyt korkeammalla tasolla kuin koskaan viimeisen vuoden aikana. Raportin ennuste tämän vuosisadan lopun tilanteesta on synkkää luettavaa: kohonneen lämpötilan seurauksena jäätiköitä sulaa ja meriveden pinta nousee, sääolosuhteet muuttuvat ja hirmumyrskyjen määrä kasvaa. Puhumme ajasta, jolloin lastenlapsemme ovat elossa. Kuva 13. Viime lokakuussa ilmestyi tunnetun taloustieteilijän Nicholas Sternin raportti, jossa tarkasteltiin ilmastonmuutoksen taloudellisia vaikutuksia maapallolle ja yhteiskunnille. Raportti oli uraauurtava, sillä siinä valotettiin ensimmäistä kertaa ilmastonmuutoksen uhkakuvien rahallisia seurauksia. Raportti sai loputkin epäilijät havahtumaan ongelman vakavuuteen. Eräs Sternin aivan keskeisistä päätelmistä on, että halusimmepa tai emme, ilmastonmuutoksella on vääjäämättä hintansa. Seurannaisvaikutukset yhteiskunnassa tulevat olemaan kustannuksiltaan valtavat. Hän tarkasteli myös mitä ilmastonmuutoksen torjunta tulisi maksamaan verrattuna siihen, että ei tehdä mitään. Tulokset ovat yksiselitteiset: toimenpiteisiin kannattaa ryhtyä mahdollisimman pian. Niiden lykkääminen tulee kalliimmaksi, mutta kaikkein kalleinta on olla tekemättä mitään. Stern toteaa niin ikään, että päästöillä on oltava hinta, muuten kehityksen suuntaa ei saada muutettua. Vaikka ennusteet eivät olisikaan kaikilta osin täsmällisen oikeita, meidän on syytä uskoa maapallon parhaita asiantuntijoita ja otettava tämä uhka vakavasti. Sekä IPCC:n että Sternin raportit osoittavat, että on viipymättä ryhdyttävä toimiin tuhoisan kehityksen torjumiseksi. Mitä evääksi? Kuva 14. Energiapolitiikassa ollaan valtavan haasteen edessä: miten tasapainottaa kestävän kehityksen, toimitusvarmuuden ja kilpailukyvyn vaatimukset? Kuten olemme viime vuosina voineet todeta, EU:ssa asiaan on panostettu hyvin laaja-alaisesti. EU:n ilmastopolitiikka on jo kauan ollut maailman edistyksellisintä, tuorein esimerkki on yhteiset tavoitteet päästöjen vähentämiseksi, uusiutuvien energialähteiden lisäämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi. Tavoitteissa heijastuu myös EU:n energiaomavaraisuuden hiipuminen ja tarve turvata energian toimitusvarmuus tulevaisuudessa. Nk. Lissabonin agenda nosti EU:n kilpailukyvyn parantamisen prioriteettilistan kärkeen. Mitä EU:ssa sitten tehdään näiden tavoitteiden saavuttamiseksi? Itse asiassa kaikkia tavoitteita tukee sama keino: yhteinen eurooppalainen energiamarkkina. Kuva 15.

5 5 (10) Energiavarat ovat kautta aikojen olleet poliittisen valtapelin keskiössä. Viime vuosien tapahtumat muun muassa Valko-Venäjällä ja Ukrainassa ovat saaneet EU:n näkemään miten tärkeä yhteisen energiapolitiikan aikaansaaminen on. Käytännöllisesti katsoen kaikissa EU:n huippukokouksissa agendalla on nykyisin energiapolitiikka. Tarve yhteiseen, toimivaan energiamarkkinaan on saanut tästä lisäpontta. Kuva 16. EU:ssa on laadittu strategia ja säädetty direktiivejä jotta tämänhetkiset kansalliset sähkömarkkinat yhdistyisivät ensin alueellisesti ja myöhemmin Euroopan laajuisesti. On tärkeätä pitää mielessä, että kehityksen veturina oli alun perin tehokkuus- ja hinta-ajattelu, sillä laajempi markkina-alue tuo selviä etuja niin yksittäisille asiakkaille kuin yhteiskunnillekin. Sittemmin kilpailukyvyn rinnalle kehitysveturiksi on tullut niin toimitusvarmuus- kuin ilmastonäkökulmat. Kuva 17. EU:n ensimmäinen alueellinen sähkömarkkina toimii täällä Pohjoismaissa. Pohjoismaista sähkömarkkinaa käytetään EU:ssa usein esikuvana, sillä täältä löytyy paljon näyttöä siitä, että se mitä on lähdetty tavoittelemaan, myös toteutuu. Verrattiinpa kotitalouksien tai teollisuuden maksamia sähkön hintoja, voidaan todeta, että Pohjoismaissa ne ovat erittäin kilpailukykyiset. Kuvassa näkyvät eri maissa toteutuneet verottomat ja verolliset sähkön hinnat. Verollisiin hintoihin ala ei voi vaikuttaa, mutta verottomiin kyllä. Kerrostalossa asuva kotitalousasiakas maksaa Suomessa Kreikan jälkeen EU:n toiseksi halvimmat verottomat hinnat. Teollisuusasiakas saa sähkönsä Suomea halvemmalla vain Norjassa ja Ranskassa. Nämä tosiasiat jäävät toistuvasti taustalle, kun Suomessa käydään julkista keskustelua sähkön hinnasta ja sähkömarkkinan toimivuudesta. Vaikka monet perusedellytykset hyvin toimivalle markkinalle ovat meillä jo olemassa, kehitettävääkin vielä on. Fortumissa tuemme voimallisesti jo sovittujen kehittämistoimenpiteiden saattamista loppuun. Kuva 18. Hetki sitten puhuin investointitarpeista vuoteen 2030 mennessä maailmassa ja Euroopassa. Jos tarkastelemme asiaa lähitulevaisuuden valossa, hiukan toista kymmentä vuotta tästä eteenpäin, näemme, että tarve on akuutti. Muistettakoon, että jokainen voimalaitosprojekti on vuosien työ suunnitteluineen, lupaprosesseineen ja rakentamisineen. Investoijan päätöksestä laitoksen valmistumiseen kuluu aikaa helposti 5-10 vuotta, joskus enemmänkin. Euroopassa tarvitaan 900 TWh enemmän sähköntuotantoa vuoteen Se on valtava määrä, sillä se vastaa melkein 70 nyt Olkiluotoon rakennettavaa, maailman suurinta ydinvoimalaitosta. Pelkästään Pohjoismaissa vastaava tarve on 80 TWh, eli noin kuuden ydinvoimalaitoksen verran. Tästä noin puoleen on sitouduttu, mutta toinen mokoma tarvitaan lisää. Puhumme siis erittäin mittavista investoinneista. Kuva 19. Kilpailluilla markkinoilla sähkön tukkuhinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella. Kun nyt olemme vähitellen liikkumassa kohti tarjonnan niukkuutta, uuden kapasiteetin hinnalla tulee olemaan merkittävä vaikutus sähkön tukkuhintaan. Kuvassa nähdään eri tuotantomuotojen tämänhetkiset kustannukset. Koska kustannusarviossa täytyy ottaa huomioon niin kiinteät kuin muuttuvat kustannukset laitoksen koko eliniän ajalta,

6 6 (10) täytyy sähkön tukkuhinnan liikkua 40 euron yläpuolella, jotta investointi olisi kannattava. Todettakoon, että kustannukset ovat aivan samat, olipa rakentajana valtio, kunta tai yritys. Hintasignaalit ohjaavat investointeja, ja pitkällä tähtäimellä sähkön hinnan täytyy kattaa tuotannon kokonaiskustannukset. Kuva 20. Sähkön hinnan siis täytyy olla oikealla tasolla jotta investointihalua löytyisi. Mutta sekään ei yksin riitä, uusien investointien toteuttamisen tiellä on myös toisenlaisia haasteita: lupien saanti. Näytin tämän saman kuvan teille viime vuonna, mutta mielestäni sitä kannattaa näyttää uudestaan. Ympäristö- ja muut lupamenettelyt ovat luonnollinen osa teollista toimintaa ja investointihankkeita. Mutta kun muistamme aiemmin kuvaamani lähitulevaisuuden kapasiteettivajeen, on selvää, että lupakäsittelyn täytyy olla nykyistä jouhevampaa. Jos ylipäätään päästään lupienhakuvaiheeseen: listalla on myös tuotantomuotoja, joiden poliittinen hyväksyttävyys on niin epävarmaa, ettei pitkään ja kalliiseen lupamenettelyyn kannata ryhtyä. Tämän ratkaisemiseksi poliittisilta päättäjiltä kaikissa Pohjoismaissa tarvitaan nyt uutta, rohkeampaa otetta. Kuva 21. Toinen julkisuudessa aika ajoin esiintyvä myytti on, että energia-ala ei investoi. Faktat todistavat toisin. Jo usean vuoden ajan energia-ala on ollut suurin teollinen investoija niin Suomessa kuin Ruotsissa. Pelkästään viime vuonna alamme investoi näissä kahdessa maassa yli kolme miljardia euroa, työllistäen tuhansia ihmisiä. Kuva 22. Kuten aiemmin jo totesin, EU:n komissio edistää voimallisesti yhteisen energiapolitiikan aikaansaamista. Kuluvan vuoden tammikuussa komissio julkisti nk. Energiapaketin, joka tähtää tämän kehityksen vahvistamiseen. Paketti sisältää tavoitteita ja toimenpiteitä pitkälle tulevaisuuteen päämääränä varmistaa kilpailukyky, toimitusvarmuus ja kestävä kehitys. Kyseessä on merkittävä poliittinen päänavaus, jonka päämääriin on helppo yhtyä. On myös syytä olla aktiivisesti mukana suunnittelemassa paketin toimeenpanoa ja tarvittavia ratkaisuja. Sivustakatsojana ei pysty vaikuttamaan tapahtumien kulkuun. On ilmeistä, että EU tulee jatkamaan valitulla linjallaan myös jatkossa. Siksi meidän on viisasta olla aktiivisia ja suunnata toimintamme niin, että liiketoimintamme voi menestyä myös tässä perusteellisesti muuttuvassa ympäristössä. Kuva 23. On ilmiselvää, että globaaliin ongelmaan tarvitaan globaaleja ratkaisuja. Täytyy kuitenkin muistaa, että ei ole olemassa yhtä elintä tai henkilöä, joka voisi päättää kehityskulusta kaikkien puolesta, vaan maiden tulee voida sopia yhteisestä talkoista ja työnjaosta. Oikeudenmukaisen taakanjaon haaste on kova siitäkin syystä, että myös kehitysmaiden täytyy voida kehittää talouksiaan. Niilläkin täytyy olla oikeus kasvattaa energiankulutustaan, se oikeus teollisuusmaissahan on ollut jo yli sata vuotta. Siksi me hyväosaiset emme voi jäädä odottamaan mitä joku muu mahdollisesti tekee. Rikkaiden maiden velvollisuus on kulkea edellä ja viitoittaa tietä. EU:n ilmastotavoitteita tukeva Kioto-sopimus päättyy vuonna Sen jälkeiselle ajalle tarvitaan uusi, kattavampi sopimus. Uskon vahvasti Sternin päätelmään, että mikäli kehityksen suuntaa halutaan muuttaa, päästöillä täytyy olla hinta. Siksi vuoden 2012 jälkeen pitäisi tavoitella maailman laajuista hiilidioksidi-markkinaa. Uskon, että päästöt ovat hillittävissä jos keskitymme neljään

7 7 (10) asiaan: maailman laajuisen päästökaupan kehittämiseen, energiatehokkuuden parantamiseen, teknologiakehitykseen ja energian säästämiseen. Kuva 24. Toistaiseksi Kioto-sopimuksen mukaista päästökauppaa käydään vain EU:ssa, ja koko kuljetussektori on järjestelmän ulkopuolella. Tarvitaan siis lisää maita ja toimijoita mukaan. Selviä osoituksia tästä on jo olemassa: USA:ssa toistakymmentä osavaltiota käy jo keskenään hiilidioksidin päästökauppaa. On tärkeätä, että päästöt ovat maksullisia, ja siksi päästöoikeuksia ei tulisi jakaa ilmaiseksi vaan markkinaehtoisesti huutokauppaamalla. Kioto-sopimuksen muita ohjausmekanismeja tulisi hyödyntää nykyistä laajemmin ja jokaisessa jäsenmaassa tulisi poistaa ohjauksen päällekkäisyydet. Verotuksen ja tukien tulisi edistää, ei vääristää kilpailua päästöjä vähennettäessä. Samasta syystä kaikkien ohjausmekanismien pitäisi olla markkinaehtoisia ja päästöt aidosti maksullisia. Nämä ovat yhteiset talkoot, jossa me kaikki yhdessä olemme myös maksumiehinä. Kuva 25. Sähkö on välttämättömyyshyödyke, mutta sitä voi käyttää nykyistä paljon tehokkaammin. Vaikka teollisuuden prosesseissa ja rakennusten eristyksessä on jo tehty paljon, työ on vielä kesken. Koko liikennesektori on toinen alue, missä on paljon tehostamispotentiaalia. Täällä Pohjoismaissa olemme jo ilmasto-olosuhteistamme johtuen pitkään panostaneet energiatehokkuuteen. Suomen merkittävä yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotanto on oiva esimerkki siitä, miten meillä on panostettu tehokkaaseen energiatalouteen. Tärkeä keino ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on myös energiankäytön vähentäminen. Se on jokaiselle mahdollista ilman, että mukavuudesta joutuu tinkimään. Kuluttajina meistä jokainen voi omilla valinnoillamme vaikuttaa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, vaikkapa vaihtamalla energiansäästölamppuihin tai autoon, jolla on pienemmät päästöt. Olemme selvästi siirtymässä aikakauteen, jossa tapamme kuluttaa energiaa joutuu puntariin myös yksilötasolla. Se on ensiarvoisen tärkeää, sillä energiaa voi käyttää nykyistä paljon järkevämmin ja näin hillitä kysynnän kasvua. Kuva 26. Maailmalla tehdään paljon kehitystyötä, joka tähtää uusiutuvaan tai päästöttömään sähköntuotantoon. Tutkimushankkeita on niin laajan, keskisuuren kuin pienen mittakaavan ratkaisuihin. Tämä on tärkeää, sillä kaikkia tullaan tarvitsemaan. Myös Fortum on mukana useassa hankkeessa. Tämän hetken käsityksen mukaan uusien teknologioiden hinta on selvästi korkeampi kuin nykymenetelmien. Ero on selvä, mutta ehkä ei mahdottoman suuri. Merkittävämpi haaste näyttäisi olevan näiden teknologioiden läpimurron aikajänne ja voima. Vaikka uusia teknologioita edistettäisiin nykyistä huomattavasti voimallisemmin, IEA arvioi, että vuoteen 2050 mennessä niiden avulla hiilidioksidipäästöt vähenevät vain vähän yli puolet tarvittavasta määrästä. Teknologia-asiantuntijoiden parhaan käsityksen mukaan näköpiirissä siis ei ole sellaista teknologialäpimurtoa, joka riittävän laajassa mittakaavassa ratkaisisi hiilidioksidi-kysymyksen ennen vuotta Kuitenkin siihen mennessä tarvitaan valtavat määrät uutta energiantuotantoa maailmanlaajuisesti, Euroopassa ja myös täällä Pohjoismaissa. Vuosien jälkeen tämä tarve meillä korostuu, kun useat ikääntyneet pohjoismaiset ydinvoimalaitokset poistuvat käytöstä.

8 8 (10) Kun lisäksi muistetaan, että voimalaitosprojektin valmistuminen kestää vuosia pisimmillään jopa 15 vuotta, on selvää, että päätösten aika on tullut. Nämä päätökset ovat suuria ja haasteellisia, sillä ne tehdään vuosikymmeniksi eteenpäin. Arvoisat kuulijat. Tältä maailma ja sen tulevaisuus näyttävät. Mitä Fortum tekee? Kuva 27. Fortum on tällä hetkellä Pohjoismaiden eniten investoivia yrityksiä. Viime vuoden aikana sekä laajensimme että nopeutimme investointiohjelmaamme. Se tähtää noin 10 TWh:n lisätuotantoon lähimmän runsaan 5 vuoden aikana, tästä 90 % on hiilidioksidi-vapaata. Kyseessä on erittäin mittava panostus, sillä hintalappu on 2,8 miljardia euroa. Lisäämme systemaattisesti uusiutuvien energialähteiden, kuten puuperäisen biomassan, ja yhdyskuntajätteen käyttöä energiantuotannossa. Sekä biopolttoaineiden että jätteen käyttö lisääntyi merkittävästi viime vuonna. Investoimme Tukholmaan uuteen biopolttoaineilla käyvään yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantolaitokseen. Sen kapasiteetti tulee kattamaan neljänneksen Tukholman lämmöntarpeesta. Suomessa korvaamme kaukolämpöverkostoissa fossiiliset polttoaineet biomassalla siellä missä se on mahdollista. Espoon Suomenojalla investoimme uuteen maakaasulla käyvään yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantolaitokseen, jonka ansiosta hiilen ja öljyn käyttö vähenevät selvästi. Tämän päälle tulevat vielä lähes miljardin euron investointimme sähköverkkojen luotettavuuden parantamiseen sekä etäluettaviin sähkönkulutusmittareihin. Näiden merkitys tulee jatkossa olemaan suuri, sillä niiden avulla kuluttajat voivat reagoida sähkön tukkuhinnan vaihteluihin reaaliajassa ja käyttää sähköä järkevämmin. Näin hillitään kysyntähuippuja ja pienennetään omaa sähkölaskua. Kuva. 28 Fortumissa on jo pitkään vedetty johtopäätöksiä alamme kehityssuunnasta. Olemme hyvin monen vuoden ajan määrätietoisesti kehittäneet tuotantokapasiteettiamme päästöttömämpään suuntaan, mikä on tietysti myös maksanut. Pelkästään 2000-luvulla olemme investoineet 7 miljardia euroa hiilidioksidi-vapaaseen tuotantoon. Jopa viime vuonna, joka oli poikkeuksellisen kuiva ja lämmin, eikä vesivoimaa ollut normaalisti, 84 % sähköntuotannostamme oli hiilidioksidi-vapaata. Kun meneillään oleva investointiohjelma on saatu päätökseen, päästöttömän kapasiteetin osuus nousee entisestään. Fortum on valmis jatkamaan investointiohjelmaansa tämän nykyisen jälkeenkin. Olemme kiinnostuneita kaikista ilmastomyötäisistä tuotantomuodoista, ja olemme valmiita osallistumaan uusiin investointihankkeisiin aina kun se on mahdollista. Tänään on ilmoitettu käynnistyvistä valmisteluista, jotta alkavalla vaalikaudella olisi mahdollista jättää eduskunnalle lupahakemus kuudennesta ydinvoimareaktorista Suomeen. On selvää, että Fortum haluaa olla mukana sellaisessa hankkeessa jos ja kun se toteutuu. Kuva 29. Fortumilla on tänään yksi Euroopan puhtaimmista tuotantosalkuista. Vain täysin vesivoimalla toimivalla yhtiöllä on meitä alhaisemmat ominaispäästöt. Haasteellinen tavoitteemme on pysyä Euroopan parhaimmistossa jatkossakin. Käynnissä oleva investointiohjelmamme vie oikeaan suuntaan, mutta pitkällä tähtäimellä tavoite tulee merkitsemään sekä uusien teknologioiden että uusien tuotantomuotojen käyttöönottoa. Itse asiassa tavoite on jo keskipitkällä tähtäimellä niin

9 9 (10) kova, ettemme täysin vielä tiedä miten pystymme sen saavuttamaan kun kaikki kilpailijammekin tekevät kaikkensa hiilidioksidi-päästöjensä vähentämiseksi. Tähtäämme kohti liikkuvaa maalia. Uskomme, että lisääntyneet panostuksemme tutkimukseen ja kehitykseen, jotka on kohdistettu erityisesti päästöttömään tai vähäpäästöiseen sähkön tuotantoon, antavat meille tarvittavat vastaukset. Olemme ottaneet haasteen vastaan. Kuva 30. Tuotantotapojen kehittämisen lisäksi Fortumilla on joukko muita keinoja käytössä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Päästökaupan tarkoitus on päästöjen vähentäminen, ja Fortum on päästökaupan pioneereja. Teimme ensimmäisen kansainvälisen kaupan jo vuonna 2000, siis vuosia ennen kuin EU:n päästökauppa oli edes alkanut. Uskomme, että päästökauppa on kustannustehokas keino päästöjen vähentämiseksi ja olemme täysin valmiita maailman laajuisen kaupan käynnistymiseen. Olemme valmiita lisäämään myös muiden Kioto-mekanismien käyttöä. Viime vuonna solmimme ensimmäisenä yrityksenä Venäjällä, maailman suurimpiin energiayhtiöihin kuuluvan, RAO UESin kanssa aiesopimuksen yhteishankkeiden hyödyntämiseksi. Tavoitteenamme on löytää ja toteuttaa kasvihuonepäästöjen vähentämiseen liittyviä projekteja Venäjällä. Fortum tarjoaa nettisivuillaan monipuolisesti energiansäästövinkkejä. Lisäksi olemme käynnistäneet nettikauppapaikan, josta kuluttaja voi löytää energiatehokkaimman version etsimästään sähkölaitteesta. Netissä on myös laskuri, jossa kuluttaja voi mallintaa oman kotinsa ja sen sähkölaitteet, ja näin itse arvioida missä voi järkevimmin säästää. Ruotsissa meillä on energiansäästöoppaita, jotka kiertävät maata antamassa neuvoja asiakkaille. Olemme myös käynnistäneet säästötoimenpiteitä fortumlaisten keskuudessa. Tulemme jatkamaan tuotantolaitostemme energiatehokkuuden nostamista. Olemme asettaneet työsuhdeautoille päästökaton ja ottaneet käyttöön työkaluja etäkokousten pitoon, jolloin maiden välisiä työmatkoja säästyy. Tavoitteenamme on muun muassa alentaa lentomatkustamisen aiheuttamia hiilidioksidi-päästöjä 10 %:lla. Lisäksi aiomme kompensoida jokaisen lentomatkan aiheuttama hiilidioksidipäästö tukemalla hankkeita päästöjen vähentämiseksi eri puolilla maailmaa. Näin lentomatkamme tulevat olemaan ilmastoneutraaleja. Näitä keinoja meillä on tänään käytössä ja jatkoa seuraa. Fortumin vastuullista yritystoimintaa ja työtä ympäristövaikutusten vähentämiseksi arvostetaan myös kansainvälisesti. Fortum uusi jälleen paikkansa maailmanlaajuisessa Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksissä, jolle on valittu vain kaksi muuta suomalaisyhtiötä. Myös norjalainen rahastoyhtiö Storebrand valitsi Fortumin rahastojensa kriteerit täyttäväksi yritykseksi, johon valitaan vain ympäristö- ja sosiaalisen vastuunsa parhaiten kantavat sijoituskohteet. Storebrand arvioi Fortumin maailmanlaajuisessa raportissaan vastuullisimmaksi sähköyhtiöksi. Kuva 31. Ilmastonmuutos on yhteinen haasteemme. Kuten edellä kuvasin, otamme sen Fortumissa vakavasti. Emme ole jääneet odottamaan muiden tekemiä aloitteita vaan olemme ryhtyneet toimiin. Olemme

10 10 (10) jo voineet todeta, että se on ollut oikea päätös. Valintamme on säästänyt ympäristöä ja samalla parantanut Fortumin kilpailukykyä. Tulemme jatkamaan samalla linjalla. Tunnemme kuitenkin suurta nöyryyttä tämän kovan haasteen edessä. Tiedämme, että nykyiset keinot eivät riitä tulevaisuudessa. Paljon on kuitenkin asenteista kiinni, niin yhtiön kuin yksilöidenkin. Jokainen meistä jättää ilmastoon oman jalanjälkensä. Uskon, että Fortumin jalanjälki tulee jatkossakin kehittymään myönteisesti, onhan se meille myös selvä kilpailutekijä. Lähtökohtaisesti emme halua olla vain osa ongelmaa, vaan sen ratkaisua. Siihen panostamme ja uskomme vakaasti, että kaikki yhteiskunnassamme hyötyvät siitä. Myös te osakkeenomistajat, sillä ilmastomyötäisellä energiayhtiöllä on paremmat menestymisen eväät ja se tulee jatkossa olemaan yhä enemmän sijoittajien mieleen. Arvoisat kuulijat. Tänä päivänä ja pitkälle tulevaisuuteen energia-ala on monenkaltaisen huomion keskipisteenä. Tämä on ala, jolla koko ajan tapahtuu ja joka on yhteiskunnan eri osien suuren mielenkiinnon kohteena. On ilmeistä, että ilmastokysymys tulee olemaan alamme ehkä suurin haaste tästä eteenpäin. Olemme rakentaneet yhä vahvemman Fortumin, joka on hyvin asemoitunut myös tämän haasteen edessä. Uskon, että Fortumin omistajina voitte katsoa luottavaisesti tulevaisuuteen.

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Vankka tuloskehitys jatkui Paras neljännestulos lämpimästä säästä ja alhaisesta spot-hinnasta huolimatta Hyvät suojaukset Vahva kassavirta Markets-segmentin

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Herra ministeri, herra puheenjohtaja, arvoisat osakkeenomistajat, hyvät naiset ja herrat. Bästa aktieägare.

Herra ministeri, herra puheenjohtaja, arvoisat osakkeenomistajat, hyvät naiset ja herrat. Bästa aktieägare. Toimitusjohtajan yhtiökokouspuhe 16.3.2006 Herra ministeri, herra puheenjohtaja, arvoisat osakkeenomistajat, hyvät naiset ja herrat. Bästa aktieägare. Fortumin vuosi 2005 oli erinomainen. Otimme useita

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Pohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö

Pohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö Pohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö Mika Paloranta Sijoittajasuhdejohtaja Fortum Oyj Pörssi-ilta 11.11.28 Espoo, Hanasaari Globaali voimakkaasti kasvava energian ja sähkön kysyntä Primäärienergian

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Tilinpäätös 2007 31.1.2008

Tilinpäätös 2007 31.1.2008 Tilinpäätös 2007 31.1.2008 Hyvä vuosi Hyvä taloudellinen tulos Korkeampi sähkön tukkumyyntihinta haastavassa markkinaympäristössä 39,7 euroa/mwh vuonna 2007 (+7 %) vs. Nordpool 27,9 euroa/mwh (-43 %) Fortumin

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Vastuullisuus osana yritys- ja työnantajakuvaa

Vastuullisuus osana yritys- ja työnantajakuvaa Vastuullisuus osana yritys- ja työnantajakuvaa Henry Foorumi 9.11.2010 Vice President Corporate Internal and Sustainability Communications 1 Pohjoismaiden johtavia energiayhtiöitä Painopiste Pohjoismaissa,

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

- johtava energiayhtiö - kestävän kehityksen edelläkävijä

- johtava energiayhtiö - kestävän kehityksen edelläkävijä - johtava energiayhtiö - kestävän kehityksen edelläkävijä Mikael Lilius Toimitusjohtaja, Fortum Oyj Sijoitusmessut 27, Helsinki 14.11.27 Energian kulutus kasvaa maailmanlaajuisesti Globaali kasvu primäärienergiassa......

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Fortum

Toimintaympäristö: Fortum Toimintaympäristö: Fortum SAFIR2014 Strategiaseminaari 22.4.2010, Otaniemi Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Sisältö Globaali haastekuva Fortum tänään Fortumin T&K-prioriteetit Ajatuksia SAFIRin

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiajärjestelmä tarvitsee. vesi- VOIMAA

Tulevaisuuden energiajärjestelmä tarvitsee. vesi- VOIMAA Tulevaisuuden energiajärjestelmä tarvitsee vesi- VOIMAA FORTUMIN ENERGIAKATSAUS JOULUKUU 2015 Uusiutuva, päästötön ja joustava vesivoima olennainen osa tulevaisuuden energiajärjestelmää Vesivoimalla on

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea

Lisätiedot

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015 Fingrid 2014 Neuvottelukunta 13.3.2015 2 Toimintaympäristö 2014: Eurooppa EU:lle uudet ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030: kasvihuonekaasupäästöt -40%, uusiutuva energia 27%, energiatehokkuuden

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005 Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005 20. lokakuuta 2005 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä kolmannen neljänneksen tulos. Vahva kassavirta ja selkeästi kohonnut liikevoitto Jatkuvien liiketoimintojen vertailukelpoinen

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 1 Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen keskeiset tapahtumat Kokonaisuudessaan hyvä operatiivinen tulos Vahva kassavirta, 553 miljoonaa euroa, +22

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus. Markus Rauramo 9.4.2013

Liiketoimintakatsaus. Markus Rauramo 9.4.2013 Liiketoimintakatsaus Markus Rauramo 9.4.2013 Liiketoimintakatsaus Fortumin strategia Liiketoimintojen kehitys Investoinnit Vuosi 2012 keskeisten tunnuslukujen valossa Asiakastyytyväisyys Henkilöstö ja

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009

Lisätiedot

Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista

Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista Hiilineutraali tulevaisuus Uusiutuva energia Turvattu sähkön saanti Kilpaillut markkinat Monia mahdollisuuksia kuluttajille Kilpailu turvaa

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Erittäin haastava toimintaympäristö Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla, teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen, WWF Suomi TEM asiantuntijaseminaari: Uusiutuva energia pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Vattenfallin imago kirkastui

Vattenfallin imago kirkastui Vattenfallin imago kirkastui Julkaisuvapaa maanantaina 17.12.2012, klo. 06.00 Suomen SÄHKÖYHTIÖT - EPSI Rating asiakastyytyväisyys 2012 Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii vuosittain kuluttajien

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Haasteista mahdollisuuksia

Haasteista mahdollisuuksia Haasteista mahdollisuuksia Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio 2050 Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry 1 Kuntien ilmastokonferenssi 6.5.2010 Tulevaisuudesta päätetään nyt Pääomaintensiivistä ja

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1. . EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Muuttuva toimintaympäristö ja Suomi Globaaleja haasteita Ilmastonmuutos Riippuvuus fossiilisista polttoaineista

Lisätiedot

Myös Suomessa tarvitaan päästökauppakompensaatiota

Myös Suomessa tarvitaan päästökauppakompensaatiota Myös Suomessa tarvitaan päästökauppakompensaatiota EU:n päästökauppa aiheuttaa suoraa kustannusrasitetta päästöoikeuden hintana, minkä lisäksi päästökauppa nostaa epäsuorasti sähkön markkinahintaa. Tämä

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Päästökauppa selkokielellä

Päästökauppa selkokielellä Päästökauppa selkokielellä Päästökaupan alkeisoppimäärä 28.5.2015 Ilmastoslangia suomentamassa Karoliina Anttonen, TEM ja Kati Ruohomäki, EK Minkälaisia kasvihuonekaasujen vähennystavoitteita on EU:ssa

Lisätiedot

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Eurooppa matkalla energiaunioniin Eurooppa matkalla energiaunioniin ylijohtaja Riku Huttunen ET:n syysseminaari, Helsinki, 19.11.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Öljymarkkinoiden näkymät. Lauri Kärnä, Senior Advisor, Neste Oil

Öljymarkkinoiden näkymät. Lauri Kärnä, Senior Advisor, Neste Oil Öljymarkkinoiden näkymät Lauri Kärnä, Senior Advisor, Neste Oil Öljyn hinta näytti olevan asettumassa 100-110 usd/bbl:iin Vuosikymmenen alku oli varsin tasainen, kunnes 2014 alkoi tapahtua 2 Vaikkakin

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Päästökaupan uudistaminen

Päästökaupan uudistaminen Päästökaupan uudistaminen 21.8.2015 Palace Avaus Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Puheenvuorot Kati Ruohomäki, EK Ismo Ulvila, Euroopan komissio Karoliina Anttonen, TEM Kysymyksiä ja keskustelua Päästökaupan

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Vacon puhtaan teknologian puolesta

Vacon puhtaan teknologian puolesta Vacon puhtaan teknologian puolesta Vesa Laisi, toimitusjohtaja, Vacon Oyj 16.11.2011 11/21/2011 1 Vacon - Driven by drives Vacon on globaali taajuusmuuttajavalmistaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1993 Vaasassa.

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot