Talousarvio 2007 Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Talousarvio 2007 Taloussuunnitelma

2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1(2) Tulosalueet on rasteroitu YLEISPERUSTELUT Kaupunkistrategia taloussuunnitelman ja talousarvion perustana Strategian kytkentä talousarvioon ja taloussuunnitelmaan Kotkan kehityksen puitteet Taloudelliset mahdollisuudet Kotkan kaupungin tuloperusteet Kotka-konserni Toimielinten menokehykset ja talousarvioehdotus Kotkan kaupungin talouden tasapainottaminen suunnitelmakaudella Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Kaupungin sijoitustoiminnan periaatteet Talouden ja toiminnan seuranta sekä raportointi KÄYTTÖTALOUS Toimintatuotot ja toimintakulut hallintokunnittain Toimintatuotot ja toimintakulut tulosalueittain KESKUSHALLINTO Keskusvaalilautakunta Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Yleinen luottamushenkilöhallinto Tarkastustoimisto Kaupunginkanslia Matkailupalvelu Henkilöstöpalvelut Työllistäminen ATK-palvelut Hankintakeskus Kehittämishankkeet Yhteisöt ja yhtiöt Jäsenmaksut ja vastaavat Yhteisöavustukset Korttelikodit Maretarium Orkesteri Teatteri Suuret tapahtumat Viestintä ja suhdetoiminta Suunnittelu- ja rahoitusvirasto SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Sosiaali- ja terveyslautakunta Yhteiset palvelut Avoterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Mielenterveystyö Koti- ja laitoshoito Päivähoito Sosiaalihuolto

3 Sivu 2(2 SIVISTYSTOIMI Koulutuslautakunta Sivistystoimen palvelukeskus Opetustoimen vuosiavustukset Kotikuntakorvaukset Peruskoulu Lukio Kotkan opisto Kulttuurilautakunta Kulttuurilautakunta Kulttuuriasiainkeskus Kaupunginkirjasto Museotoimi Liikunta- ja nuorisolautakunta Liikuntatoimi Nuorisotoimi Liikunta ja nuorisolautakunta TEKNINEN TOIMI Tekninen lautakunta Hallintoyksikkö Maankäyttöosasto Kunnallistekniikka Tilapalvelukeskus Pelastustoimi Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristötoimi Rakennusvalvonta LIIKELAITOKSET Kymenlaakson pelastuslaitos Kymijoen Työterveys INVESTOINNIT Aineeton käyttöomaisuus Irtain omaisuus Kiinteä omaisuus Talonrakennus Julkinen käyttöomaisuus LASKELMAT Tuloslaskelma toimielimittäin Tuloslaskelma, ulkoinen Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma liikelaitokset eriteltyinä Toimintatuotot ja toimintakulut lajeittain

4 1. Kaupunkistrategia taloussuunnitelman ja talousarvion perustana Kaupunkistrategian toteuttaminen Kaupunginvaltuusto vahvisti uuden kaupunkistrategian, jonka mukaan Kotkan kaupungin visio vuoteen 2012 on: KOTKAN VISIO 2012 Merikaupunki Kotka on Suomenlahden kansainvälinen ja vetovoimainen kasvukeskus, joka luotsaa yhteistyötä alueellaan ja seudullaan. Kotkalaisuus on vahvaa yhteishenkeä, aktiivista osallistumista ja yrittäjyyttä. Kotkassa arvostetaan sosiaalista huolenpitoa, elinikäistä oppimista ja viihtyisää ympäristöä. Strategiset päämäärät ovat 1. Kotka maakunnan keskus 2. Vetovoimainen satama 3. Talous tasapainossa 4. Toimivat ja laadukkaat palvelut Kaikkien Kotka kaupunkistrategia vahvistaa jo aikaisemmin valittua linjaa Kotkan strategisesta kehittämisestä, talouden suuntaviivoista ja palvelujen tuottamisesta. Valmistelussa esitetyt kriittiset menestystekijät ja arviointikriteerit sekä mittaristo tukevat tavoitteiden asettamista ja konkretisoivat haluttua kaupungin kehityksen suuntaa. VAIKUTTAVUUS JA PALVELUKYKY - Yritysten sijoittuminen ja työpaikkojen määrä lisääntyy - Elinkeinoelämän ja kaupan toiminta on aktiivista ja kulttuurielämä näkyvää - Asuin- ja elinympäristö viihtyisä ja asukkaiden hyvinvoinnin laatu korkea - Kestävän kehityksen periaatteita noudatetaan - Logistiikka ja meriturvallisuus muodostavat huippuosaamisen keskittymän RESURSSIT - Käyttötalouden kantokyky on hallinnassa ja tulopohja perustuu enintään vertailukaupunkien keskitasoa olevaan veroprosenttiin - Väkiluvun jatkettava kasvuaan PROSESSIT JA RAKENTEET - Seudulliset palvelut toimivat laajaalaisesti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti - Kaupungin päämääriä tukevat liikennehankkeet toteutuvat OSAAMINEN JA UUDISTUMINEN - Kaupungin oltava kilpailukykyinen osaavan henkilöstön työnantajana ja työkyvyn ylläpitäjänä - Palvelutoiminnan tukeuduttava ammattitaitoiseen johtajuuteen

5 2. Strategian kytkentä talousarvioon ja taloussuunnitelmaan 2 Kriittiset menestystekijät on johdettu valtuuston hyväksymästä visiosta. Ne vastaavat kysymykseen, missä asioissa Kotkan kaupungin on ehdottomasti onnistuttava, jotta se etenee visionsa suuntaan. Kotkan kaupungin strategiassa on neljä näkökulmaa ja 10 kriittistä menestystekijää. 1. Väkiluku kasvaa 2. Elinkeinoelämän ja kaupan toiminta on aktiivista ja kulttuurielämä näkyvää 3. Asuin- ja elinympäristö on viihtyisä ja kuntalaisten hyvinvoinnin laatu korkea 4. Yritysten sijoittuminen ja työpaikkojen määrä lisääntyy 5. Kaupungin strategiaa tukevat liikenneratkaisut toteutuvat 6. Logistiikan ja meriturvallisuuden huippuosaamisen keskittymä (Merikotka) syntyy 7. Käyttötalous on hallinnassa ja tulopohja perustuu vertailukaupunkien keskitasoa olevaan veroprosenttiin 8. Seudulliset palvelut toimivat laaja-alaisesti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti 9. Kaupunki on kilpailu-kykyinen osaavan henkilökunnan työnantajana ja työkyvyn ylläpitäjänä 10. Palvelutoiminta tukeutuu ammattitaitoiseen johtajuuteen Menestystekijöille kaupungin toimielimet asettavat arviointikriteerit, joita valtuusto on jo pääkohdiltaan määritellyt strategia-asiakirjassa. Arviointikriteerien määrittelyn tavoitteena on etsiä mittari, väline tai keino, joka kuvaa parhaiten kaupungin tai sen yksikön onnistumista kriittisessä menestystekijässä. Arviointikriteerille asetettu tavoite voi olla määrällinen tai laadullinen kuvaus tarkasteltavan asian ominaisuuksista, joiden perusteella voidaan erottaa onnistuminen epäonnistumisesta. Yhdellä menestystekijällä voi olla useampi (1-5) arviointikriteeri, jolla onnistumista kuvataan. Arviointikriteerin tehtävänä on osoittaa, eteneekö kaupunki strategian mukaisesti. Palvelustrategia Kaupunginvaltuuston hyväksymässä kaupungin palvelustrategiassa linjataan miten kuntalaisten palvelutuotanto järjestetään tarkoituksenmukaisella tavalla. Palvelustrategian perusteella määritellään millaista osaamista kaupungin organisaatiossa pitkällä tähtäyksellä tarvitaan. Palvelustrategiassa määritellään palveluiden strategiset kehittämislinjat, joiden toteutumisesta, tarvittavista resursseista ja seurannasta huolehditaan kaupungin normaalin taloussuunnitteluprosessin avulla. Palvelustrategiset periaatteet ovat: Palvelujen kehittämisen lähtökohtana ovat kuntalaisten ja asiakkaiden todelliset tarpeet, väestön ikärakenne ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden periaate. Palvelujen kehittäminen tukeutuu kuntalaisten omaan aktiivisuuteen Palvelut organisoidaan niin, että kullekin asiakas-ryhmälle tarjotaan hänen lähtökohtiinsa soveltuva selkeästi määriteltävä palvelukokonaisuus. Erityisesti lasten ja nuorten palvelut kootaan samaan palveluryppääseen. Kotkan tulee järjestää oma palvelutuotantonsa siten, että kaupunki pysyy kaikilta osin kilpailukykyisenä. Pääsääntöisesti palvelut tuotetaan itse. Kotka huolehtii kuntalaisten palveluista kuntakonsernin eri organisaatioiden kautta. Kotka-konserniin kuuluu kaupungin keskushallinto ja toimialat sekä 3 liikelaitosta ja 10 toimivaa osakeyhtiötä, joissa kaupungilla on määräysvalta. Kaupunki on myös osakkaana erinäisissä muissa yhteenliittymissä ja yhteisöissä, joista merkittävin palveluiden tuottaja on Kymenlaakson sairaanhoitopiiri. Palveluja kaupungin asukkaille tuottavat kaupunkikonsernin lisäksi kolmas sektori, yksityiset yritykset ja seutukunnalliset toimijat. Vastuu kunnallisten palvelujen laadusta on kunnalla, riippumatta kuka ne tuottaa.

6 3 Kuntien välisen yhteistoiminnan ja uusien tuotantotapojen on tuotava lisäarvoa palvelujen käyttäjille ja kaupungin asukkaille. Kuntalaisille suunnattuja palveluja ja asiointia pyritään siirtämään mahdollisimman paljon verkkopalveluiksi. Kaupungin kehittäminen ja sen kilpailukyvystä huolehtiminen on jatkuvasti uusiutuva prosessi, jolle varataan riittävät resurssit. Uusin tietämys ja innovaatiot otetaan suunnittelussa huomioon. 3. Kotkan kehityksen puitteet Väestö ja työpaikat Kotkan kaupungin tavoitteena on kasvattaa nykyistä väestömäärää. Kotkan viime vuosien väestökehitys on ollut seuraava (tilanne ): Kuluvana vuonna väestökehitys on ollut kuukausittain vaihteleva, kaupungin asukasluku oli , jossa vuoden alun tilanteeseen on laskua 153 henkilöä. Kotkan väestöstä nuorten osuus on edelleen vähentynyt ja vanhusväestön osuus on kasvanut. Syntyvyys on ollut jatkuvasti pienempi kuin kuolleisuus. Väestökehitys ikäryhmittäin on ollut seuraava (tilanne ): Ikäryhmä % % % , , , , , , , , ,7 Tilastokeskuksen negatiivisen ennusteen mukaan Kotkan väestön ikärakenne muuttuu seuraavasti: Ikäryhmä % % % , , , , , , , , ,8

7 Työpaikkakehitys on ollut seuraava: (Tilastokeskus, ennakkotieto) (Cursor Oy:n arvio) 4 Vuonna 2005 työttömien määrä Kotkassa oli keskimäärin 3691 henkilöä (3791 henkilöä vuonna 2004) ja työttömien osuus työvoimasta 14,4 % (14,7 %). Pitkäaikaistyöttömien määrä oli 1193 henkilöä (1161) ja alle 25-vuotiaiden työttömien 387 henkilöä (397). Elokuun lopussa vuonna 2006 Kotkan työttömyysaste oli 12,3 %. 4. Taloudelliset mahdollisuudet Yleinen taloudellinen kehitys Suomessa talouskasvu oli tämän vuoden alkupuoliskolla poikkeuksellisen nopeaa, minkä ansiosta koko vuoden BKT:n ennustetaan olevan jopa yli 5 % edellisvuotista suurempi. Sekä kotimainen kysyntä että vienti ovat lisääntyneet. Lähivuosina talouskasvu pysyy melko nopeana hidastuen kuitenkin jonkin verran. Sitä rajoittavat tarjontatekijät, joista keskeisiin kuuluvat työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat. Yhä useammilla yrityksillä on ollut vaikeuksia löytää sopivia työntekijöitä. Ongelmaa pahentaa asuntojen voimakkaasti kohonnut hintataso kasvualueilla. Talouden tarjontarajoitteet näkyvät vaihtotaseen ylijäämään pienenemisessä ja kotitalouksien säästämisasteen laskussa. Inflaatio on Suomessa ollut euromaiden hitainta vuodesta 2004 alkaen. Kuluttajahintojen vuotuinen nousuvauhti pysyy lähivuosina 2 %:ia vaimeampana. Vaimea inflaatio on suurelta osin ollut kilpailun lisääntymisen ansiota. Asuntoluottojen kasvu ja asuntojen hintojen nousu ovat jatkuneet nopeina. Korkotason nousu on kuitenkin jossain määrin vaimentanut kehitystä. Asuntolainojen viitekorkona yleisesti käytetty vuoden euriborkorko on nyt noin 1,5 %-yksikköä korkeampi kuin vuosi sitten. Kotitalouksien velkaantumisen jatkuessa ylivelkaantumisen riski on lisääntynyt. Alhaisten korkojen, hyvän talouskehityksen ja asuntojen nousevien hintojen oloissa ongelmia ei juuri ole noussut esiin. Tilanne saattaa muuttua nopeasti, jos yleinen talouskehitys heikkenee ja työttömyysriski kasvaa. Työllisyystilanne on tänä vuonna kohentunut edelleen, vaikkakin jonkin verran verkkaisemmin kuin vuonna Erityisen vahvasti työllisyys on kasvanut rakentamisessa, joka on työllistänyt aiempaa enemmän sekä suomalaisia että ulkomailta tulleita työntekijöitä. Työllisyys on kasvanut myös yksityisillä palvelualoilla osin sosiaalipalvelujen työvoiman kysynnän lisääntymisen ansiosta, kun kunnat ovat ostaneet näitä palveluita yksityisiltä yrityksiltä. Työllisten määrän kasvun ennustetaan lähivuosina hidastuvan ja työttömyysasteen aleneminen likipitäen pysähtyy ensi vuonna. Suurena pysyvästä työttömyydestä huolimatta yrityksillä on vaikeuksia löytää ammattitaidoltaan sopivia työntekijöitä niillä paikkakunnilla, jossa heistä on tarvetta. Väestön ikääntyminen alkaa myös jo rajoittaa työllisten määrän kasvua. EKP:n neuvosto on jatkanut ohjauskoron nostamista vuoden 2006 kevään ja kesän aikana. Korkoa on nostettu vuoden 2005 joulukuusta yhteensä 1,25 prosenttiyksiköllä, ja se on nyt 3,25 %. Tätä ennen ohjauskorko oli muuttumaton yli kahden vuoden ajan. Myös euroalueen rahamarkkinakorot ovat jatkaneet maltillista nousuaan. Ohjauskoron nostoilla on torjuttu riske-

8 5 jä inflaation kiihtymisestä pitemmällä aikavälillä. Näitä riskejä ovat lisänneet talouden resurssien käyttöasteen nousu sekä öljyn ja muiden raaka-aineiden hintojen kallistuminen. Ohjauskoron nostoista huolimatta markkinakorot ovat euroalueella edelleen verraten matalat. Tämä pätee sekä nimellisiin korkoihin että reaalikorkoihin eri maturiteeteissa. Rahapolitiikka on siten edelleen tukenut taloudellista kasvua. Rahoitusmarkkinat hinnoittelevat jo markkinakorkoihin seuraavia ohjauskoron nostoja vuoden 2006 loppupuolella ja vuoden 2007 alussa. Kunnallistalouden kehitys Kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla lähes 6 % verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kuntien henkilöstökulut kohosivat 3,5 %. Palvelujen ostot lisääntyivät lähes 8 %. Mikäli toimintamenot kasvaisivat jatkossakin yli 5 % vuodessa, vuosikate painuisi syvään alijäämään ja kuntatalouden voimakas velkaantuminen jatkuisi. Lisäksi kuntien väestörakenteet ovat jo nyt hyvin eriytyneitä. Monilla alueilla ja monissa kunnissa muuttoliike kärjistää tilanteen paljon vaikeammaksi kuin miltä se koko kuntatalouden näkökulmasta näyttää. Rahoitustilanteen pitkään jatkunut kireys yhdistettynä menokehitykseen liittyviin riskeihin edellyttääkin kunnilta ja valtiolta yhteistyötä palvelurakennetta ja tuottavuutta parantavissa ratkaisuissa, niin että toimintamenojen kasvu pysyisi tulevina vuosina maltillisena. Vuonna 2006 kuntatalous säilyy alijäämäisenä, mutta kuntien ja kuntayhtymien vuosikate kohenee edellisvuodesta. Vuosikate kattaa käyttöomaisuuden poistot ensimmäisen kerran sitten vuoden 2002, mutta jää alle nettoinvestointien tason. Vuonna 2007 kuntien ja kuntayhtymien vuosikate paranee vuoden 2006 ennakoidusta noin 2,0 mrd. eurosta noin 2,2 mrd. euroon ja ylittää noin viidenneksellä käyttöomaisuuden poistot. Tilikauden tuloksen arvioidaan olevan noin 0,7 mrd. euroa positiivinen. Rahoitustilanteen ennakoitu koheneminen perustuu verotulojen ja valtionosuuksien yhteensä noin 5 prosentin kasvuun sekä toimintamenojen kasvun hidastumiseen noin 4 prosenttiin. Verotulojen arvioidaan kasvavan 5 %, mikä pitää sisällään kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon tarkistuksen viimeisen erän aikaistamisen vuodelle Tämä lisää kuntien tuloja 185 milj. euroa ennakoitua enemmän. Kuntien nettoinvestointien odotetaan pysyvän likimain 2,3 mrd. euron tasolla, joten vuosikate ei aivan riitä kattamaan nettoinvestointeja. Kuntatalouden säilyessä lievästi alijäämäisenä kuntien velan määrä edelleen kasvaa, joskin selvästi viime vuosia hitaammin. Lainakannan vuoden 2007 lopussa arvioidaan olevan 8,3 mrd. euroa, mikä on noin 5 % suhteessa kokonaistuotantoon. Tulopoliittinen ratkaisu ja kunta-alan palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpideohjelma kohottavat osaltaan kunta-alan palkkasummaa koko sopimuskautena keskimäärin noin seitsemän prosenttia. Kuluvana vuonna kuntien ja kuntayhtymien palkkasumman arvioidaan lisääntyvän noin 4,5 %. Ensi vuonna kunta-alan palkkasumman kasvu hidastuu jonkin verran muun muassa sen johdosta, että sopimuskorotukset ovat tätä vuotta pienemmät.

9 6 Kuntien verotulojen kehitys Kuntaliiton ennusteen mukaan kunnallisveron tilitysten määrä on tänä vuonna noin 13,1 miljardia euroa eli miltei 7 % enemmän kuin vuonna Yhteisöveron tilityksiä kertynee tänä vuonna noin 1,25 miljardia euroa eli yli 7 % enemmän kuin viime vuonna. Vuonna 2007 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kohoavan 5,2 %. Ensi vuonna kunnallisveron tilitykset kasvanevat viitisen prosenttia ansiotulojen kasvun sekä kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen muutoksen johdosta. Vuosille jaksotetun valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen viimeisen erän kompensointia aikaistetaan ensi vuodelle. Se toteutetaan siten, että kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä pienennetään ja valtionverotuksen ansiotulovähennystä ja valtion tuloveroasteikkoa muutetaan vastaavasti. Veronmaksajien asemaan tällä muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta. Tämän arvioidaan lisäävän kuntien verotuloja yhteensä 185 miljoonalla eurolla vuonna Kuntakohtaisesti voidaan kaavamaisesti arvioida, että kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen muutos lisää kunnallisveron tuottoa vuonna 2007 tämän hetkisen arvion mukaan keskimäärin noin 35 euroa asukasta kohti vuoteen 2006 verrattuna. Kuntakohtaisia eroja syntyy, mutta ne selviävät vasta verotuksen valmistuttua. Eniten hyötyvät ne kunnat, joiden asukkaista huomattava osa on pienituloisia palkansaajia ja vähiten kunnat, joissa palkansaajien osuus asukkaista on pieni. Työmatkakulujen enimmäismäärän kasvun vaikutus kuntien verotuloihin kompensoidaan pienentämällä kuntien ansiotulovähennystä ja siirtämällä vastaava vaikutus valtionverotukseen. Kuntien yhteisöveron tuotto kasvanee ensi vuonna 7,2 %, vaikka talouden kasvu jonkin verran hidastuukin. Kiinteistöveron tilitykset kasvavat edelleen. Koska veroperusteissa ei tapahdu muutoksia, arvioidaan kasvun olevan 4 %:n luokkaa.

10 7 milj. euroa Lähde: Kuntaliitto, Verotulojen ennusteet, päivitetty ** Ennuste 5. Kotkan kaupungin tuloperusteet Valtionosuudet ja verotulotasaus Yleisen valtionosuuden keskimääräinen euromäärä eli perusosa kuluvana vuonna on 27,81 /asukas. Vuoden 2007 yleisen valtionosuuden perusosa on vahvistettu 28,19 euroa/asukas (2,0 prosentin indeksitarkistus, 75 % täydestä määrästä). Valtionosuuden vähennyksenä yleisessä valtionosuudessa on otettu huomioon 13,65 euroa/asukas (vanhat leikkaukset sekä vuoden 2006 valtionosuustarkistuksen aiheuttamien lisäkustannusten vähennykset 10,75 sekä työmarkkinatuen vähennys rahoituksen siirron aktiivitoimenpiteiden valtionosuutta vähentävä vaikutus 2,90 ). Todellinen perusosa on näin ollen vastaavasti pienempi. Tämän lisäksi yleiseen valtionosuuden määrään vaikuttaa joko positiivisesti tai negatiivisesti työmarkkinatukiuudistuksen kustannusneutraali toteutus. Yleisen valtionosuuden kokonaismäärää korotettiin vuodelle 2006 noin 30 milj. euroa. Vuodelle 2007 korotus on noin 15 milj. euroa, joten vuodelle 2007 korotusta vähennetään 2,90 euroa/asukas. Kaupungin talousarviossa on käytetty Kuntaliiton julkaisemia kuntakohtaisia laskelmia. Sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2007 valtionosuudet lisääntyvät 285 milj. euroa (7,1 %). Kuntakohtainen laskelma, johon kaupungin talousarvioon merkitty valtionosuusmäärä perustuu, on tehty valtion vuoden 2007 talousarvioesityksen ja sosiaali- ja terveysministeriön tietojen pohjalta (STM ). Valtionosuuden määrään vaikuttavat asukasluvun lisääntyminen, kustannustenjaon vuoden 2007 erän huomioonottaminen ja 2,0 prosentin indeksitarkistus (75 % täydestä määrästä). Valtionosuuden määrää lisäävät terveys- ja sosiaalihankkeiden lisävaltionosuudet sekä muiden valtion vuoden 2007 talousarviossa esitettyjen palvelujen lisäykset seuraavasti: - kustannustenjaon tarkistus 63 M - indeksitarkistus 82 M - kansallinen terveydenhuollon hanke 50 M - sosiaalialan kehittämishanke 8 M - perhehoitajien palkkioiden ja kulukorvausten lisääminen 1 M - tulkkipalvelujen vähimmäistuntimäärän lisääminen 2 M - omaishoitajien vapaiden lisääminen yhdellä päivällä 8 M - erityislastentarhanopettajien lisääminen 200:lla 1 M - vammaisten päivätoiminnan laajentaminen 6 M - elatustuen korottaminen 3 M - kotihoidon tuen sisarkorotus yms. 2 M

11 8 Edellisten lisäksi valtionosuudet kasvavat 13 milj. euroa jo tänä vuonna 1.9. voimaan tulleen toimeentulotuen asumismenojen omavastuun poistumisen johdosta. Tästä aiheutuu kunnille 13 milj. euroa lisäkustannuksia, jotka kompensoidaan valtionosuusprosenttia korottamalla. Valtionosuusprosentti nousee 0,56 prosenttiyksikköä 33,32 prosentista 33,88 prosenttiin. Valtionosuusprosenttiin on valtionosuuslisäyksistä viety kansallinen terveyshanke, sosiaalialan kehittämishanke ja asumismenojen omavastuun poiston kompensaatio. Muut valtionosuuksien lisäykset on otettu huomioon ikäryhmittäisissä ja muissa laskennallisissa yksikköhinnoissa. Päivähoitokerroin, lastensuojelukerroin, vammaiskerroin ja sairastavuuskerroin ovat kuluvan vuoden valtionosuustietojen mukaiset. Uudet kertoimet lasketaan marraskuun loppuun mennessä, jonka jälkeen tehdään uudet kuntakohtaiset laskelmat. Työttömyysperusteet ja asukaslukutiedot ovat vuoden 2007 perusteiden mukaiset. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksista ei voida esittää kuntakohtaisia tietoja. Valtionosuudet on arvioitu käyttämällä hyväksi valtion talousarvioehdotukseen ( ) sisältyviä keskimääräisiä ja muita yksikköhintoja. Asukaskohtainen rahoitusosuus on valtion talousarvioesityksen mukaan 640 /asukas. Kunta- ja ylläpitäjäkohtaiset yksikköhinnat vahvistetaan marraskuun loppuun mennessä. Kunnan ennakollinen asukaskohtainen rahoitusosuus vahvistetaan joulukuun 10. päivän tienoilla. Opetusministeriön laskemista kuntakohtaisista valtionosuuksista saadaan tietoja aikaisintaan joulukuun lopussa. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin vaikuttavat kustannustenjaon tarkistuksen vuoden 2007 erä (vaikutus 18 milj. euroa), 2,0 %:n indeksitarkistus (vaikutus 48 milj. euroa) ja oppilasmäärien alentuminen (esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus ja ammatillinen peruskoulutus). Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin kokonaisuutena ei tule merkittäviä muutoksia. Laskennalliset valtionosuudet kuntayhtymien yksikköhintarahoitus mukaan lukien ilman kuntien tasauseriä lisääntyvät noin 31 milj. euroa (1,3 %). Perusopetuksen ja lukion yksikköhinnan laskentaperusteet säilyvät nykyisinä. Kouluhyvinvoinnin tueksi käynnistetään toimenpidekokonaisuus, jossa valtionavustuksina kunnille ja kuntayhtymille osoitetaan 4 milj. euroa. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa osoitetaan valtionosuutta 7 miljoonaa lisää valtionosuuksina, jolla ohjaustuntien määrä nostetaan kolmesta neljään tuntiin. Vuoden 2007 valtionosuuksien tasaus määräytyy vuodelta 2005 valmistuvan verotuksen perusteella. Kuntakohtainen ennakkotieto on laskettu perustuen verotuksesta saatuihin ennakkotietoihin (verohallitus ). Laskelmaan on syytä suhtautua vielä varauksella, koska verotus ei ole valmiina. Uusi arviolaskelma tehdään todennäköisesti verotuksen valmistumisen jälkeen marraskuussa. Verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen laskennan (SM/Kuntaosasto , ennakkotieto) pohjana ovat seuraavat tiedot: Laskennallisen kunnallisveron määrä euroa (muutos + 3,9 %), yhteisöveron määrä euroa (muutos + 13,0 %) ja laskennallisen kiinteistöveron määrä euroa (muutos + 3,2 %). Tasauslaskennassa käytetään vuoden 2005 alun asukasmäärää (Manner-Suomi) ja keskimääräistä tuloveroprosenttia 18,30 %. Tämän perusteella laskennalliseksi verotuloksi on arvioitu 2 743,06 euroa/asukas ja tasausrajaksi (91,86 %) 2 519,78 euroa/asukas. Ennakkotiedon perusteella Kotkan kaupungin tasaus, joka siis pienentää kaupungin saamia valtionosuuksia, on 2,7 milj. euroa.

12 9 Verotulot Vuoden 2006 talousarvio on laadittu käyttäen 18,75 % suuruista tuloveroprosenttia. Veroprosenttiin ei esitetä korotusta. Vuoden 2007 verotuloarvioita tehtäessä on ollut käytettävissä verohallinnon ilmoittama ennakkotieto vuoden 2005 valmistuvasta verotuksesta. Ennakkotiedon mukaan kunnallisverotuksessa verotettavien tulojen kasvu Kotkassa vuonna 2005 oli noin 1,8 prosenttia ja koko maassa 3,1 prosenttia. Kotkan tilanteeseen heijastuu kuitenkin merkittävästi pienentävänä tekijänä paperiteollisuuden kesän 2005 työmarkkinakiista. Arviota onkin pyritty viemään normaalimmalle kehitysuralle, jolloin verokertymä paranee. Vuonna 2006 kunnallisveron kasvu vuoteen 2005 samaan ajankohtaan verrattuna on syyskuun tilityksen jälkeen 6,7 % prosenttia, n. 7,5 milj. euroa. Marraskuussa tehtävä vuoden 2005 verotuksen maksuunpanotilitys ja joulukuussa tehtävät kuntaryhmän jako-osuuksien tarkistus ja yksittäisten kuntien jako-osuuksien muutos vuoden 2006 perusteisiin muuttavat kuitenkin tilannetta. Verohallinnon antamien tietojen mukaan Kotkan kaupungin maksuunpanotilityksessä vähennetään 12,0 milj. euroa. Kunnallisverokertymäksi vuonna 2007 arvioidaan noin 148,4 milj. euroa, mikä vastaa 5,5 %:n kasvua tilityksissä. Vuonna 2006 yhteisöveron tilitykset ovat kehittyneet hyvin ja talousarvioon merkitty tuloarvio ylittynee. Vuoden 2007 yhteisöveron tilitysten arvioidaan kasvavan hieman paremmin kuin koko maassa n. 7,6 %. Kotkan jako-osuus tulee laskemaan, jolloin tilitysmääriä kasvattavasti vaikuttaa koko maan yhteisöverotuoton kasvu. Kuntakohtaiset jako-osuudet vahvistetaan vasta tammikuussa Kuntaryhmän jako-osuus säilyy 22,03 % suuruisena. Kiinteistöveron kertymä noussee vuonna 2006 n euroa talousarvioon merkitystä käytettävissä olevien verotusarvotietojen perusteella. Kiinteistöveroprosentteihin ei esitetä muutoksia vuonna 2007, mutta veropohjan kasvun myötä, mm. Liikekeskus Pasaatin valmistuttua, tuottoarvion kasvuksi on määritelty 7,8 %. Rahoitustuotot ja -kulut Korkomenojen arvioidaan kasvavan 6,0 milj. euroon lisääntyvän lainanottotarpeen ja mahdollisen korkotason nousun vuoksi. Kymen Vesi Oy:lle annettavan lainan korko 0,5 milj. euroa, lisää korkotuloarviota. Maksuvalmiuden heikkeneminen puolestaan aiheuttaa edelleen päivittäin sijoitettavien kassavarojen määrän pienenemistä ja korkotuottojen vähenemistä. Osinkovirran arvioidaan kokonaisuudessaan kasvavan, yhteensä 3,6 milj. euroon, lähinnä tytäryhtiöiden tuloutusta kasvattamalla.

13 10 Käyttötalouden rahoitustuottoihin sisältyy käyttöomaisuuden myyntivoittojen tuloarvio, suuruudeltaan 3,0 milj. euroa. KOTKAN KAUPUNKI TULOTALOUS 2007 MUUT 348,8 M RAHOITUSOSAN TUOTOT 12,3 M 3,5% TOIMINTATUOTOT 112,1 M 32,1 % VEROTULOT 165,0 M 47,3 % VALTIONOSUUDET 56,9 M 16,3% INVESTOINTITUOTOT 2,5 M 0.7% 6. Kotka-konserni Konserni tarkoittaa kahden tai useamman juridisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa yhdellä yhteisöllä eli emoyhteisöllä (kaupungilla) on määräysvalta muihin konserniin kuuluviin yhteisöihin eli tytäryhteisöihin. Konsernirakenne sisältää sekä sisäisen että ulkoisen kuntakonsernin. Sisäinen konserni koostuu kaupungin organisaatioon kuuluvista toimialoista, organisaatioyksiköistä ja liikelaitoksista (Kymenlaakson pelastuslaitos, Kotkan Vesi ja Kymijoen työterveys). Kotkan kaupungin ns. ulkoiseen konserniin kuuluvat kaupungin määräysvallassa olevat tytäryhteisöt sekä osakkuusyhteisöt ja kuntayhtymät. Sisäisestä konsernista poiketen kukin konsernin osa on itsenäinen juridinen yksikkö. Kaupunginvaltuusto hyväksyy konsernille tavoitteet ja seuraa tytäryhteisöjen tavoitteiden toteuttamista. Tytäryhteisöjen tulee noudattaa kaupunginvaltuuston hyväksymiä konserniohjeita ja -strategiaa. Konserniohjauksen tavoitteena on liittää konserniin kuuluvat tytäryhteisöt ja soveltuvasti myös osakkuusyhteisöt osaksi kaupungin johtamista. Tavoitteena on toteuttaa Kotkan konsernistrategiassa määriteltyä toiminta-ajatusta sekä parantaa konserniin kuuluvien yhteisöjen ohjattavuutta ja antaa tytäryhteisöille yksilöidyt tavoitteet. Konsernitase on osa kaupungin tilinpäätöstä. Kaupunginhallitus johtaa kuntakonsernia ja käyttää omistajan ohjausvaltaa. Konsernin operatiivinen johtaminen on kaupunginjohtajan vastuulla. Valtuuston rooli tytäryhtiöiden ja liikelaitosten toiminnan tavoitteiden asettamisessa ja niiden toteutumisen seuraamisessa on tärkeää. Kotka-konserniin kuuluvat tytäryhteisöt on jaettu kahteen luokkaan: - yksiköille, jotka harjoittavat liiketoimintaa, asetetaan tuottovaatimus (liiketoimintayhtiöt) - yksiköille, joiden omistaminen perustuu kunnan jonkun perustehtävän ylläpitoon tai joiden ylläpito ja omistaminen pohjautuu sosiaalisiin tai sivistyksellisiin perusteisiin, ei aseteta taloudellisen voiton tuottovaatimusta ja niiden toimintaan voidaan antaa avustusta. Toiminnallinen ja riskienhallinnan vaatimus asetetaan (tuottoa tavoittelemattomat yhtiöt).

14 11 Liiketoimintayhtiöt: Kotkan Energia Oy hyödyntää uusiutuvia energiamuotoja yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa yhteistyössä paikallisen teollisuuden kanssa. Kaupunginhallitus on hyväksynyt energia-alan omistajastrategiset linjaukset, ja se on teettänyt Kotkan Energia Oy:n osalta taloussimulaation osinkotuottojen tason selvittämiseksi. Kaupunginhallitus päätti pitää kaukolämmön ja yhdistetyn energiantuotannon sekä sähköverkon liiketoimintoja strategisina omistuksina, joista ei ole syytä luopua. Kotkan Energia Oy:n perusosinkotuloutus on 1 milj. euroa ja Kymenlaakson Sähkö Oy:n osinkotuloutus 27 % n. 6 milj. eurosta eli 1,67 milj. euroa. Kotkan Energia on ennakoinut merkittävää tulosparannusta vuodelle 2006, joten jaettavan osingon määrää on kasvatettu kaupungin ensi vuoden talousarvion rahoitustuloissa. Kotkan Satama Oy:n tehtävänä on luoda ja kehittää edellytyksiä merikuljetusta palvelevalle satamatoiminnalle ja merikuljetuksiin tukeutuvalle yritystoiminnalle sekä edistää tätä kautta kaupungin työllisyyttä ja kehittämistä. Kaupungin 14,0 milj. euron pääomalaina konvertoidaan vuoden 2006 loppuun mennessä osakkeiksi (Kv , 135) ja yhteistyösopimus täydennetään siten, että kaupungille tuleva kokonaistuloutus säilyy vähintään nykyisellä tasolla. Sataman vuosi 2006 on muodostumassa ennätykselliseksi, joten kaupunki on lisännyt rahoitustuloihin vuoden 2007 talousarvioon myös osinkotulo-odotuksen. Tuottoa tavoittelemattomat yhtiöt: Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy:n tehtävänä on kouluttaa työelämässä menestyviä asiantuntijoita, joilla on hyvä ammattitaito ja valmiudet elinikäiseen oppimiseen. Lisäksi ammattikorkeakoulu järjestää ammatillista erikoistumis-, lisä- ja täydennyskoulutusta sekä avointa ammattikorkeakouluopetusta. Ammattikorkeakoulu harjoittaa kaikilla toimialoilla soveltavaa ja innovatiivista tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Vahvoina osaamisen alueina profiloituvat energia- ja ympäristötekniikka, logistiikka, tietoteollisuus, merenkulku ja sen ympäristövaikutukset sekä puuala ja kansainvälisen kaupan Venäjä-osaaminen. Aktiivisella tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tuetaan myös alueen terveys- ja hyvinvointipalveluiden kehittymistä, yrittäjyyttä, taloudellista ja teknistä osaamista sekä tuotetaan uusia sosiaalisia ja teknisiä innovaatioita. Ammattikorkeakoulu osallistuu aktiivisesti maakunnan kehittämisstrategian toteuttamiseen ja osaamiskeskusten toimintaan. Kotkan kaupunki tukee tutkimusjohtajien palkkaamista t&k -määrärahakokonaisuudesta. Aloina ovat mm. energia- ja ympäristötekniikka, logistiikka (ml. satamatoiminnot), hyvinvointiala, puutuoteala ja verkkoliikenne- sekä ohjelmistotekniikka. Kymen Vesi Oy on Anjalankosken, Kotkan ja Pyhtään alueella toimiva alueellinen vesihuoltoyhtiö, joka vastaa kaupunginvaltuustojen vahvistamalla toiminta-alueella vesihuollon järjestämisestä valtuuston asettamien tulostavoitteiden mukaisesti. Asiakkaille tuotetaan hyvälaatuista talousvettä kohtuullisin kustannuksin ja erittäin suurella toimitusvarmuudella ja jätevedet käsitellään parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyödyntäen lupaehtojen mukaisesti. Yhtiö aloittaa toimintansa ja tuloutuksena omistajilleen maksaa velaksi jääneelle kauppahinnalle (17,3 Me) vuosikorkoa (4%) ensimmäiset 10 vuotta. Kotkan omistus osuus yhtiön tuloa tuottavista A-osakkeista on 79,25 % ja tämän mukaan tuloutus Kotkalle on euroa vuodessa.

15 12 Cursor Oy:n tehtävänä on Kotkan-Haminan seudun elinvoimaisuuuden vahvistaminen synnyttämällä ja kehittämällä menestyvää yritystoimintaa. Kaupunki osallistuu asukaslukunsa mukaisessa suhteessa strategisiin kehityshankkeisiin Etelä-Kymenlaakson kuntien kanssa. Mahdollisista suurista investointihankkeista päätetään aina erikseen. Kaupunki toteuttaa omalta osaltaan vuonna 2006 päivitettyä Kotkan - Haminan seudun elinkeinostrategiaa yhteistyössä Cursorin kanssa. Kotkan Vuokratalot Oy:n tehtävänä on riittävän omakustannusperiaatteella toimivan vuokraasuntokannan tuottaminen ja ylläpitäminen Kotkan kaupungin asuntopoliittisia tavoitteita noudattaen. Yhtiön suunnitelmakauden tavoitteet ovat käyttöasteen säilyttäminen nykyisellä tasolla (98 %), kuntoarvioiden teko koko kiinteistökantaan ja kiinteistökohtaisten huoltokirjojen teon aloittaminen, asuinympäristön viihtyisyyden nostaminen kiinteistöjä ja pihaalueita kunnostamalla, hissirakentamisen aloittaminen olemassa olevaan kiinteistökantaan. Kymenlaakson Vesi Oy:n tehtävänä on hankkia hyvälaatuista talousvettä osakkailleen omakustannusperiaatteella. Yhtiön osakkaita ovat Kotka 70 %:n, Anjalankoski 12 %:n ja Hamina 18 %:n osuudella. Kymijoen Ravintopalvelut -konsernin tavoitteena on tarjota laadullisesti ja hinnallisesti laadullisesti kilpailukykyisiä ruokapalveluita, jotka täyttävät valtakunnalliset ravitsemissuositukset. Konserni tarjoaa ateriapalveluita sairaaloiden, koulujen, päiväkotien, palvelulaitosten, henkilöstöruokailun ja kotonaan asuville asiakkaille. Yhtiö järjestää juhlapalveluita sekä yrityksille että yksittäisille henkilöille. Yhtiön strategisia linjauksia on keskittää tuotantoa, vakioida reseptiikkaa ja luoda toimintajärjestelmä. Kotkan kaupunki omistaa Kymijoen Ravintopalvelut Oy:stä 66,5 % ja Kymenlaakson sairaanhoitopiiri 33,5%. Seutulaskenta Oy on Kotkan kaupungin, Pyhtään kunnan, Kymenlaakson sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Kotkan- Haminan seudun koulutuskuntayhtymän yhteinen taloushallinnon palvelukeskus. Yhtiön tarkoituksena on toimia omistajiensa ja niiden konsernin jäsenten sekä muiden julkisten organisaatioiden talous- ja palkkahallintopalvelujen tuottajana. Yhtiön tuotannollinen toiminta alkaa ja osakkaiden talous- ja palkkahallinto siirtyy sen hoidettavaksi vaiheittain vuoden 2008 alkuun mennessä. Kotkan Kaupunginteatteri Oy:n tehtävänä on tuottaa teatterielämyksiä laajalle asiakasalueelle, kasvattaa uutta teatteriyleisöä sekä vahvistaa Kotkan asemaa vireänä ja kiinnostavana kulttuurikaupunkina. Teatterin käytössä on kolme näyttämöä. Strategian tavoite on tuottaa 6 ensi-iltaa näytäntökaudessa ja saada katsojaa vuodessa. Teatteri tuottaa säännöllisesti myös kantaesityksiä. Kymenlaakson Orkesteri Oy:n tehtävänä on ylläpitää Kymi Sinfonietta -nimistä maakunnallista orkesteria ja järjestää korkeatasoisia konsertteja sekä toimia koko Kymenlaakson alueen taidelaitosten ja muiden yhteisöjen kanssa yhdessä musiikkikulttuurin ja -kasvatuksen edistämiseksi. Kotkan osuus osakepääomasta on 66,5 % ja Kouvolan 33,5 %. Omistajien toimintaavustus päätetään vuosittain yhteistyössä Kouvolan kaupungin kanssa. Kotka Maretarium Oy:n tehtävänä on akvaariotoiminnan ylläpitäminen ja kalantutkimustoiminnan edistäminen ja kehittäminen sekä näihin liittyvä liiketoiminta. Maretarium esittelee monipuolisesti vesiluontoa luonnon arvoja kunnioittaen, hyödyntäen modernia akvaario- ja viestintätekniikkaa sekä toimien samalla alueen biologisena ja limnologisena tutkimus-, opetus- ja innovaatiokeskuksena. Yhteistyökumppaneina ovat mm. Helsingin yliopisto, riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Metsähallitus ja Kaakkois-Suomen TE-keskus. Kotka Maretarium Oy:n tehtävänä on myös tukea Kotkan asemaa kiinnostavana ympärivuotisena matkailukaupunkina. Yhtiö saa toimintaansa vuosittaista avustusta, joka on enintään perittävän vuokran suuruinen.

16 7. Toimielinten menokehykset ja talousarvioehdotus 13 Talousarviovalmistelu toteutettiin kahdessa vaiheessa. Toimielinten valmistelulle annettiin perusohjeeksi käyttösuunnitelman 2006 taso eli nk. nollakasvun linja. Toimielimet esittivät elokuussa perustellut laajemmat rakenteelliset tai toiminnalliset muutokset, joiden pohjalta voitiin arvioida toimielinkohtaisia nettomenoja vuodelle Kaupunginhallitus antoi toimielinkohtaisen kehyksen toimintakatteelle (ulkoiset ja sisäiset erät yhteensä). Kehyksen mukainen toimintakatteen muutos tämän vuoden ennusteeseen oli -0,1 %. Kehys sisälsi kasvaneen verotuloarvion (veroprosentti 19,50 %), valtionosuuksien arvion valtion budjettiehdotuksen perustelujen mukaisena, mutta myös kasvaneen vuosikatetavoitteen, koska poistoja joudutaan jo tänä vuonna tarkistamaan ylöspäin sekä kohonneet rahoituskustannukset. Kaupunginhallituksen päättämä kehys , euroa Tp 2004 Tp 2005 Ennuste Kehys Keskushallinto Keskusvaaliltk Tarkastusltk Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveystoimi Sos. ja terveysltk Kymijoen työterveys Sivistystoimi Koulutusltk* Kulttuuriltk Liikunta- ja nuorisoltk Tekninen toimi Tekninen ltk Ympäristöltk Kymenlaakson pel.laitos Kotkan Vesi Rahoitusosa TOIMINTAKATE * sisältää ammatillisen koulutuksen vuosina Toimielinten talousarvioehdotusten jälkeen toimintakate oli -204,7 milj. euroa. Lautakuntavaiheen valmistelussa talousarvion rahoitusosaan lisättiin palkkojen sivukuluihin keskitetysti 1,3 milj. euron menomääräraha, sillä vuoden 2006 toteutuma on osoittanut, että sivukuluprosentit palkoista ovat riittämättömät mm. eläkemenoperusteisen maksun osalta. Rahoitusosa muodostui tämän jälkeen seuraavasti: myyntivoitot + 3,0 milj. euroa ja henkilöstömenolisäys 1,3 milj. euroa, netto +1,7 milj. euroa. Tämän jälkeen valmistelua jatkettiin siten, että Kotkan Veden muuttuminen liikelaitoksesta osakeyhtiöksi alkaen huomioitiin laskelmissa, jolloin toimintakate heikkeni 4,6 milj. euroa, yhteensä -209,3 milj. euroon. Kaupunginjohtajan ehdotukseen toimintakatetta on tämän jälkeen sopeutettu toimielimittäin yhteensä 2,2 milj. euroa. Olennainen tekijä valmistelun tässä vaiheessa oli tavoite pitää veroprosentti ennallaan 18,75 %:issa. Viimeisessä vaiheessa jyvitettiin toimielimille palkkojen suhteessa em. sivukulujen lisäys. Seuraava taulukko kuvaa valmisteluvaiheita.

17 14 Kehys 2007 Ltk Sopeutus Palkkojen KJ ehdotukset sivukulujen ehdotus tekn. lisäys yksiköille Keskushallinto Keskusvaaliltk Tarkastusltk Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveystoimi Sos.ja terv.ltk Kymijoen työterveys Sivistystoimi Koulutusltk Kulttuuriltk Liikunta- ja nuorisoltk Tekninen toimi Tekninen ltk Ympäristöltk Kymenlaakson pel.keskus Kotkan Vesi Rahoitusosa TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitusnetto VUOSIKATE Kaupunginjohtajan ehdotuksen mukainen toimintakate on -207,2 milj. euroa, jossa vertailukelpoinen muutos (ilman vesiliikelaitosta) vuoden 2006 ennusteeseen on - 0,8 %. Strategian mukainen vuosikatetavoite saavutetaan. Verotulojen, valtionosuuksien ja rahoituserien perustelut ovat kohdassa 5, Kotkan kaupungin tuloperusteet. Poistoarvio kaupungilla on kasvanut edelleen, mikä johtuu suurista investointimääristä. Kotkan Veden omaisuuden poistojen vaikutus jää tulevista talousarvioista pois. Kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen talousarvion vuosikate on 13,55 milj. euroa, joka vastaa 100 % poistoista. 8. Kotkan kaupungin talouden tasapainottaminen suunnitelmakaudella Kuntalakiin sisältyvät alijäämän kattamissäännökset uudistettiin ja kuntalain muutos tuli voimaan Talousarviota- ja suunnitelmaa koskeva 65 :n 3 momentti on muutoksen jälkeen seuraavanlainen: Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus).

18 15 Säännösmuutoksilla on pyritty lisäämään talouden suunnitelmallisuutta sekä selkeyttämään ja täsmentämään kunnan talouden tasapainosääntelyä erityisesti tilanteessa, jossa kunnan kertynyt alijäämä on määrältään merkittävä. Muutosta aikaisempaan sääntelyyn on ehdoton tasapainovaatimus taloussuunnittelussa alijäämätilanteessa; taloudeltaan alijäämäisen kunnan tulee katkaista alijäämän lisääntyminen enintään neljässä vuodessa laatimalla tasapainossa oleva tai ylijäämäinen taloussuunnitelma. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi taloussuunnitelmassa, on kunnan tehtävä yksilöity toimenpideohjelman alijäämän kattamiseksi valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena. On siis päädytty sääntelyyn, joka yhtäältä tiukentaa suunnitteluvelvoitetta talouden tasapainottamiseksi ja toisaalta korostaa realistisuutta tasapainotustoimenpiteiden valinnassa ja ajoituksessa. Kunnanhallituksen rooli tasapainottavan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman laatimisessa ja tasapainotusta koskevan selonteon antamisessa on keskeinen. Tarkastuslautakunnan on arvioitava arviointikertomuksessa tasapainotuksen toteutumista sekä toimenpiteiden riittävyyttä ja realistisuutta. Tilintarkastajat joutuvat puuttumaan alijäämän kattamisvelvoitteen laiminlyömiseen aiempaa tarkemmin. Ensimmäisen kerran uusia tasapainottamissäännöksiä sovelletaan nyt laadittaessa talousarviota vuodelle 2007 ja taloussuunnitelmaa sitä seuraaville vuosille. Tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittava ehdotettujen säännösmuutosten mukaisesti ensimmäisen kerran tilikaudelta Tarkastuslautakunnan tulisi arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista säännösmuutosten edellyttämällä tavalla ensi keväänä päättyneeltä tilikaudelta Kotkan vuoden 2006 talousarvio on 7,3 milj. euroa alijäämäinen ja taseessa on vuodelta 2005 kertynyttä alijäämää 4,1 milj. euroa. Alijäämien kattamisvelvoitteen vuoksi kaupunki on myös hakenut harkinnanvaraista rahoitusavustusta 3 milj. euroa. Mikäli Kotka saa avustusta, se maksetaan joulukuussa Kaupungin talouden seurantaraportin perusteella laaditun ennusteen mukaan kumulatiivinen alijäämä on kasvamassa -14,8 milj. euroon se vastaa jo 2 veroprosentin tuottoa. Kaupunginhallitus käynnisti tammikuussa 2006 talouden tasapainottamisohjelman valmistelun ja toimenpiteistä päätettiin kaupunginvaltuustossa Talouden tasapainotusohjelman toimenpiteiden toteuttaminen on sisällytetty toimielinten ensi vuoden talousarvioehdotuksiin siltä osin, kun niitä on voitu lähteä toteuttamaan vuonna Talousarvioon sisältyy talouden tasapainottamiseksi myös merkittävä käyttöomaisuuden myyntitulo. Euromääräinen taloussuunnitelma, jossa taseessa oleva kumulatiivinen alijäämä on katettu neljän vuoden aikana eli viimeistään vuoden 2010 tilinpäätöksessä, on tässä esitetty pääkohdittain. Toimielinten sivuilla tuloarviot ja menomäärärahat ovat vuosille ja vuoden 2010 luvut on esitetty vain koko kaupungin tasolla, koska epävarmuustekijät tarkemmalla jaottelulla kasvavat jo merkittävästi, eikä ole enää mielekästä tehdä käyttötalouden jakoa alemmille organisaatiotasoille tai tulo- ja menolajeihin. Talousarviokirjan lopussa on tuloslaskelmat vuoteen 2010, josta selviävät viimeisen taloussuunnitelmavuoden toimintatulot ja toimintamenot sekä toimintakate. Rahoituslaskelma on myös laadittu vuoteen 2010 asti. Vuosikatetavoitteet suunnitelmakaudella ovat erittäin kovat ja pääsääntöisesti ne on saavutettu hillitsemällä käyttötalouden kasvu 1,5 2 %:iin vuodessa. Verotuloarviot on tehty suunnitelmavuosille pitämällä veroprosentti 18,75 %:n tasossa. Vuosikatetavoite on mitoitettu valtuuston päättämän strategian mukaiseksi. Alijäämien kattamista edellyttävässä taloudellisessa tilanteessa on tarkoituksenmukaisempaa ottaa lähtökohdaksi realistinen tulopohja kuin yksittäisten toimielinten määrärahatarpeet. Käyttötalous on sopeutettava tiedossa olevan tulokertymän mukaan.

19 16 KAUPUNGIN TALOUS Tuloslaskelma, ulkoinen toimintakate sis. Työterveyden ja Pelastuslaitoksen, ilman Kotkan Vettä euroa Tp 2004 Tp 2005 Enn2006* TA TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitusnetto VUOSIKATE Satunnaiset kulut -253 Poistot Kertaluonteiset poistot Arvonalennukset -225 TILIKAUDEN TULOS Poistoeron muutos Varausten muutos Ylijäämä/- Alijäämä Kumulatiivinen * ennuste seurantaraportin mukainen, Kh Rahoituslaskelma TP2004 TP2005 Enn2006 TA Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoitus Investoinnit, netto VARS. TOIMINTA JA INVESTOINNIT Antolainasaamisten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset Antolainauksen muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset Oman pääoman muutos Muut maksuvalmiuden muutokset RAHOITUSTOIMINTA VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN Lainakanta , milj. euroa 74,7 111,0 157,2 192,2 200,2 212,2 209,2 Lainat euroa/asukas

20 17 9. Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvio ja taloussuunnitelma kuntalain mukaan Kuntalain 65 pykälässä on säännökset talousarviosta ja taloussuunnitelmasta sekä talouden tasapainottamisesta eli alijäämien kattamisesta. Kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Lisäksi tehdään taloussuunnitelma vähintään kolmeksi vuodeksi, talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kuntalaki edellyttää, että talousarvio ja -suunnitelma laaditaan siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarvion sitovuusmääräykset ovat jäljempänä. Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne Talousarvion jakaantuminen käyttötalous- ja tuloslaskelmaosaan sekä investointi- ja rahoitusosaan todetaan kuntalaissa. Suomen Kuntaliitto ja kirjanpitolautakunnan kuntajaosto ovat antaneet suosituksia ja ohjeita talousarvion ja taloussuunnitelman tarkemmasta laatimisesta ja sisällöstä. Yleisperusteluissa esitetään mm. katsaus kansantalouden ja kunnallistalouden kehitykseen, kaupungin taloudellisen tilanteen kehittymiseen sekä kerrotaan talousarvion painopistealueista. Yleisperusteluihin sisällytetään vähintään kerran valtuustokaudella strategiaosa tai se voidaan laatia erillisenä strategiaohjelmana. Käyttötalousosa sisältää hallintokuntakohtaiset talousarviot esitettynä tehtäväaluetasolla. Hallintokuntien suunnitelmat sisältävät myös toiminnalliset tavoitteet ja tarvittavat tunnuslukutaulukot sekä talousarviovuoden että taloussuunnitelmavuosien osalta. Hallintokuntien tuloslaskelmiin tulee sisällyttää ao. luvun toimintatulot ja toimintamenot sekä suunnitelmapoistot. Tuloslaskelmaosassa esitetään kaupungin kokonaistalouden keskeiset erät, jotka ovat varsinaisen toiminnan menot ja tulot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot sekä suunnitelman mukaiset poistot käyttöomaisuudesta. Investointiosassa esitetään kaupungin investointimenot ja -tulot, jotka esitetään tarvittaessa hankekohtaisesti. Rahoitusosassa esitetään meno- ja tuloarvioina pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot kuten antolainat, niiden lyhennykset, ottolainat ja niiden lyhennykset. Rahoitusosa sisältää rahoituslaskelman. Sen tiedot kerätään tuloslaskelmaosan lisäksi investointiosasta ja rahoitusosan taulukoista. Kaupungin käyttötaloussuunnitelma laaditaan vuosittain kolmivuotisena. Investointiosa laaditaan viideksi vuodeksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyy taloussuunnitelman talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Kotkan talousarvion rakenne ja osat Kotkan kaupungin talousarvio ja taloussuunnitelma sekä sen rakenne, sisältö ja laadinta perustuvat kuntalakiin ja sen soveltamisesta annettuihin Kuntaliiton suosituksiin. Kunnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Talousarvion sisältö on laadittu ottaen huomioon mainitut säännökset ja ohjeet.