Pohjan KANSAINVÄLISEN LIIKKUJAN ON TUNNETTAVA KULTTUURIEROT. Miss Eurooppa 1976 Riitta Väisänen valitsee edelleen hevoset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjan KANSAINVÄLISEN LIIKKUJAN ON TUNNETTAVA KULTTUURIEROT. Miss Eurooppa 1976 Riitta Väisänen valitsee edelleen hevoset"

Transkriptio

1 Pohjan Naisten ääni Euroopassa 01 ı 2008 Lissabonin sopimus lisää avoimuutta ja demokratiaa sivu 2 Äitiyslomalla Euroopassa? sivu 5 KANSAINVÄLISEN LIIKKUJAN ON TUNNETTAVA KULTTUURIEROT sivu 4 Miss Eurooppa 1976 Riitta Väisänen valitsee edelleen hevoset sivu 4 Monimuotoisuus uhka vai mahdollisuus? sivu toimintaohjelma vahvistaa naiste roolia konflikteissa sivu 8

2 Pääkirjoitus Eurooppanaiset ottaa kantaa Tutkimusten mukaan naisiin kohdistuva väkivalta ei ole juurikaan vähentynyt. Ei siis yllättänyt, että YK:n syrjinnän vastaisen komitean Suomen kuulemisessa keskusteluun nousi naisiin kohdistuva väkivalta. Tässä heinäkuisessa komiteakuulemisessa naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseksi oli esitetty pääministerivetoista työryhmää. Tällaisella työryhmällä voi olla oma roolinsa väkivallan ehkäisemisessä mutta tärkeä työ tehdään silti ruohonjuuritasolla. Eurooppanaiset tutustui keväällä Helsingin Kaisaniemessä toimivaan kulttuurikeskus Caisaan, joka kokoaa maahanmuuttajataustaisia naisia keskustelemaan Naisten kansainväliseen olohuoneeseen. Caisan yhteydessä toimiva infopankki.fi verkkopalvelu puolestaan antaa tietoja maahanmuuttajille suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta 15 kielellä. Upeata työtä tekee myös Monika Naiset niminen yhdistys, joka tarjoaa palveluja maahanmuuttajataustaisille väkivaltaa kokeneille naisille. Myös Monika Naisten toimintaan on tutustuttu Eurooppanaisten aamukahveilla. YK:n heinäkuisessa komiteakuulemisessa nousivat myös esille syrjintäasiat, mm. maahanmuuttajanaisten kokema moninkertainen syrjintä, josta on esimerkkejä työhönottotilanteissa, joissa naiset voivat joutua syrjityiksi paitsi sukupuolensa myös etnisen taustansa johdosta. Myös Euroopan unioni on lähtenyt estämään syrjintää. Komission antoi heinäkuussa direktiiviehdotuksen, jonka tarkoituksena on estää syrjintä työelämän ulkopuolella. Tähän asti yhteisön lainsäädännössä on säädetty syrjintäsuojasta kattavasti työelämässä. Suomessa voimassa oleva yhdenvertaisuuslaki kattaa ne syrjintäperusteet, joita komission antama direktiivi koskee, mutta tarkennuksia direktiiviehdotus lainsäädäntöömme vaatii. Yhdenvertaisuuslain tarkistaminen on Suomessa ollut käynnissä jo ennen tätä direktiiviehdotusta. Eurooppanaiset järjestivät keväällä yhdenvertaisuuslain uudistamisesta seminaarin ja jättivät oikeusministeriölle asiasta lausunnon. Käyty keskustelu oli vilkasta. Eurooppanaiset lausuivat kantanaan mm. seuraavaa: Eurooppanaiset tukevat hankkeen päätavoitteita lisätä suvaitsevuutta Suomessa sekä kartuttaa yleistä tietoisuutta monikulttuurisuudesta. Viimeaikaisten tapahtumien perusteella voidaan myös korostaa ikääntyneiden oikeuksien turvaamista. Suomalaisten miesten ja naisten tasa-arvokehityksessä huolestuttavaa on palkkakuilun kasvu sekä naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan jatkuminen. Nämä ovat kuitenkin ns. enemmistökysymyksiä, joihin vähemmistöongelmat eivät pääasiallisesti anna ratkaisumalleja. Uudistusten ehdottomana lähtökohtana on, ettei suojan taso miesten ja naisten tasa-arvokysymyksissä saa heikentyä. Tähän asiaan varmasti palataan yhdistyksen tilaisuuksissa kun asia ministeriössä etenee. Pääministeri Vanhanen on ilmoittanut kutsuvansa ensi vuoden alussa koolle ison kansallisen keskustelufoorumin pohtimaan yhteistä suomalaista tahtotilaa Euroopan unionista 2010-luvulla. Kutsun saavat mm. puolueet, elinkeinoelämä, ammattiyhdistysliike, kansalaisjärjestöt ja tutkijat. On toivottavaa että myös naisjärjestöt saisivat oman kutsunsa ja että mahdollisimman montaa tahoa edustaisi nainen. Muutoin yhteiskunnan tahtotilaa on muodostamassa taas yksi uusi herrojen keskustelukerho. Jos toiminta Eurooppanaisissa on jotakin vuosien varrella opettanut, niin sen, että Suomi on täynnä päteviä ja fiksuja EU-asiantuntijanaisia. Eurooppanaisten yhtenä tehtävänä on kannustaa kaikkia suomalaisia naisia pohtimaan minkälaiseksi juuri naiset haluavat Euroopan unionin kehittyvän ja minkälaista politiikkaa Suomen pitäisi unionissa harjoittaa. Keskustelu unionin tulevaisuudesta ja syrjimättömyydestä jatkukoon niin uudistuneen PohjanAkka lehden sivuilla kuin tulevissa jäsentilaisuuksissakin, joihin olet lämpimästi tervetullut! Sari Koivuniemi Eurooppanaisten puheenjohtaja Lissabonin sopimus lisää unionin avoimuutta ja vahvistaa demokratiaa Lissabonin sopimus allekirjoitettiin 13. joulukuuta Sopimuksesta, eli EU: n ja sen toimielinjärjestelmän uudistamisesta, on neuvoteltu EU:ssa jo vuosia. Lissabonin sopimus ei kuitenkaan astu voimaan ennen kuin kaikki jäsenmaat ovat ratifioineet sen. Lissabonin sopimuksella pyritään muuttamaan EU: n nykyisiä perussopimuksia mutta ei korvaamaan niitä. Sopimus pyrkii antamaan EU:lle uudenlaisen oikeudellisen kehyksen ja välineitä toimia yhtenäisempänä yksikkönä. Mitä Lissabonin sopimus pitää sisällään? Lissabonin sopimus pyrkii parantamaan EU:n demokraattisuutta ja avoimuutta vahvistamalla sekä Euroopan parlamentin että kansallisten parlamenttien asemaa, lisäämällä kansalaisten mahdollisuuksia ilmaista mielipiteensä ja selkeyttämällä tehtävänjakoa EU:n ja sen jäsenvaltioiden välillä. Kansalaisten suoraan valitsemalle Euroopan parlamentille annetaan enemmän valtaa vaikuttaa EU:n lainsäädäntöön, EU:n talousarvioon ja kansainvälisiin sopimuksiin. Kansalliset parlamentit saavat enemmän tilaisuuksia olla mukana EU:n toiminnassa ja uudella valvontajärjestelmällä pyritään varmistamaan, että EU-tason toimia käytetään vain, jos ne tuottavat parempia tuloksia kuin kansalliset toimet. Lisäksi niin kutsuttua yhteispäätösmenettelyn käyttöä EU:n päätöksenteossa laajennetaan ja Euroopan parlamentti saa samanvertaisen aseman jäsenvaltioiden hallituksia edustavan neuvoston kanssa. Menettelyn piiriin tulee valtaosa EU:n lainsäädännöstä. Uudenlaisen kansalaisaloite-järjestelmän ansiosta EU-kansalaisilla on mahdollisuus kehottaa komissiota esittämään uusia toimintaehdotuksia edellyttäen, että aloitetta tukee vähintään miljoona kansalaista. Sopimuksessa tunnustetaan myös ensimmäistä kertaa yksiselitteisesti kaikkien jäsenvaltioiden mahdollisuus erota unionista. Sopimus pyrkii yksinkertaistamaan työskentelymenetelmiä ja äänestyssääntöjä, tehostamaan ja modernisoimaan eri toimielimiä. Sopimuksella perustetaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan tehtävä. Puheenjohtaja valitaan kaksi ja puoli vuotta kestäväksi kaudeksi ja sopimuksessa edellytetään, että Euroopan parlamentin vaalitulos otetaan huomioon komission puheenjohtajaa valittaessa. Sopimuksessa esitetään Euroopan parlamentin tulevaan kokoonpanoon ja komission pienentämiseen liittyvät uudet menettelyt sekä yhteistyön ja varainhoitosäännösten parantamista koskevat uudet, selkeämmät säännöt. Yhtenäisempää ulkopolitiikkaa Lissabonin sopimus pyrkii parantamaan EU:n mahdollisuuksia toimia yhtenäisemmin sellaisilla alueilla kuin esimerkiksi terrorismin ja rikollisuuden torjuminen, energiapolitiikka, kansanterveys, pelastuspalvelu, ilmastonmuutos, yleishyödylliset palvelut, tutkimus, avaruus, alueellinen yhteenkuuluvuus, kauppapolitiikka, humanitaarinen apu, urheilu, matkailu ja hallinnollinen yhteistyö. Sopimuksessa säilytetään ja vahvistetaan aiemmissa perussopimuksissa määritellyt neljä kansalaisvapauden alaa (tavaroiden, henkilöiden, palveluiden ja pääomien vapaa liikkuvuus) sekä EUkansalaisten poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen vapaus. Sopimus pyrkii virtaviivaistamaan EU:n ulkopolitiikkaa ja EU:n asemaa maailmanlaajuisena toimijana parannetaan kokoamalla yhteen unionin ulkopoliittiset välineet. Lissabonin EU:n aiemmat sopimukset Nizzan sopimus allekirjoitettiin ja se tuli voimaan Sopimuksen keskiössä oli unionin toimielinten uudistaminen, jotta unioni pystyisi toimimaan tehokkaasti myös laajentumisensa jälkeen. Amsterdamin sopimus allekirjoitettiin ja se tuli voimaan Amsterdamin sopimuksella muutettiin sekä Euroopan unionista tehtyä sopimusta että Euroopan yhteisön perustamissopimusta. Amsterdamin sopimuksessa painotettiin entistä enemmän kansalaisuuden ja yksilön oikeuksien merkitystä, ja pyrittiin lisäämään demokraattisuutta luovuttamalla lisää valtaa Euroopan parlamentille. Sopimus painottaa kansalaisten työllistymistä sekä vapaan, turvallisen ja oikeudenmukaisen EU:n luomista. Amsterdamin sopimuksessa luotiin myös perustus yhtenäisempää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa varten. Sopimuksessa aloitettiin Nizzan sopimuksessa viimeistelty eri toimielinten uudistaminen unionin laajentumista varten. Euroopan unionista tehty sopimus allekirjoitettiin Maastrichtissa ja se tuli voimaan Maastrichtin sopimuksena tunnettu sopimus muutti Euroopan talousyhteisön nimen Euroopan yhteisöksi. Lisäksi siinä määrättiin uusista jäsenvaltioiden hallitusten välisen yhteistyön muodoista esimerkiksi puolustuksen ja oikeus- ja sisäasioiden alueilla. Maastrichtin sopimuksella luotiin vanhan yhteisöjärjestelmän tilalle uusi kolmen pilarin järjestelmä, jonka sisältö oli osaksi poliittinen ja osaksi taloudellinen. Tämän järjestelmän nimeksi tuli Euroopan unioni (EU). Euroopan yhtenäisasiakirja allekirjoitettiin Luxemburgissa ja Haagissa ja se tuli voimaan Yhtenäisasiakirjassa määrättiin sisämarkkinoiden Lähde: sopimuksella pyritään tilanteeseen jossa valjastetaan yhteen EU:n taloudelliset, humanitaariset, poliittiset ja diplomaattiset vahvuudet. Näin pyritään edistämään EU:n etuja ja arvoja ympäri maailman ottaen samalla kuitenkin huomioon jäsenvaltioiden erityiset intressit. Konkreettisesti tämä näkyy esimerkiksi siten että sopimuksen myötä perustetaan uusi ulkopoliittinen virka. Koko EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan edustaja, joka on myös komission varapuheenjohtaja. Tämän viran tueksi perustetaan uusi Euroopan ulkosuhdehallinto joka avustaa ja tukee kyseistä edustajaa. Näin EU:sta tulee oikeushenkilö ja se saa nykyistä enemmän neuvotteluvoimaa ja pystyy toimimaan maailmanpolitiikassa tehokkaammin. Tämä mahdollistaa myös näkyvämmän kumppanuuden EU:n ulkopuolisten maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa pyritään myös kehittämään yleisesti siten, että erityiset päätöksentekomenettelyt säilytetään mutta samalla pyritään luomaan edellytyksiä pienempien jäsenvaltioryhmien entistä tiiviimmälle yhteistyölle. Teksti Hertta Niemi toteuttamiseksi tarvittavista muutoksista. Sulautumissopimus allekirjoitettiin Brysselissä , ja se on ollut voimassa 1. päivästä heinäkuuta Sopimuksella perustettiin silloisten kolmen erillisen yhteisön yhteinen komissio ja yhteinen neuvosto. Rooman sopimus Euroopan talousyhteisön (ETY) perustamisesta allekirjoitettiin Roomassa ja se tuli voimaan Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) perustamissopimus allekirjoitettiin samaan aikaan. Näitä kahta sopimusta kutsutaan yhteisesti Rooman sopimuksiksi. Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) perustamissopimus allekirjoitettiin Pariisissa Se tuli voimaan ja päättyi PÄÄTOIMITTAJA Sari Koivuniemi, TOIMITTAJA Eeva Koskinen TAITTO Johanna Pekkala, JULKAISIJA Eurooppanaiset PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy, JULKAISTU ulkoministeriön tuella POHJANAKKA PL 1164, Helsinki, sähköposti: internet: Eurooppanaiset on kaikille avoin, poliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö. Se ottaa kantaa ajankohtaisiin EU- ja tasa-arvokysymyksiin ja haluaa vaikuttaa unionin kehitykseen. Tavoitteena on nostaa naisnäkökulmia EU-keskusteluun ja olla silta naisten ja EU-päättäjien välillä. Tule mukaan! 2 PohjanAkka

3 Europeanisaatio Älä huolestu, jos ääntäminen takkuaa. Parin päivän harjoittelun jälkeen pudottelet sanaa samanlaisella kepeydellä kuin globalisaatiota. Olitpa huolestunut kuluttajien ostovoiman katoamisesta (ranskalaiset ja belgialaiset vouhkaavat oikein toden teolla), seurasitpa ranskalaisten ärtynyttä sopeutumista Euroopan keskuspankin kesäiseen koronnostoon tai olitpa kiinnostunut irlantilaisten kyvystä testata Ranskan EU-puheenjohtajakauden luovuutta; miten puheenjohtajamaa onnistuu kunnioittamaan irlantilaisten kansanäänestyksen ei-tulosta ja tekemään samalla niin kuin EU:ssa on tapana - jatkaa prosessia ennalta sovitun mukaisesti ja saattaa uusi perussopimus voimaan vastustuksesta huolimatta. Onneksi jokaisen eurooppalaisen lingvistiseen työkalupakkiin kuuluu epämääräinen sana europeanisaatio. Sen avulla tai siihen viitaten voi selittää kaiken tai sen taakse mennä vilvoittelemaan silloin kun ei halua ottaa kantaa mihinkään. Eurooppalaistamisesta eurooppalaistumiseen sitähän Eurooppa on. Silti jokaisen keskustelun ja selityksen jälkeen on silti hieman epämääräinen olo. Mitähän keskustelukumppani oikeastaan tarkoitti? Muistattehan, että EU on kaikessa monimutkaisuudessaan yksinkertainen asia, rauhanaate. Ranskan puheenjohtajakaudella puolustuspolitiikka tuntuu lurkkivan joka nurkan takaa. Luxemburgissa järjestetyssä tiedekonferenssissa ihailin jälleen keskieurooppalaisten kaukaa kiihdyttämisen taitoa. Suomalaiskorvia särkevää eurooppalaisuutta on se, kun esitetään suora kysymys tiedepolitiikan alalta, mutta vastaaja alkaakin puhua puolustuspolitiikasta. Europeanisaatio auttaa kuitenkin ymmärtämään ettei kysymys ole asian vierestä puhumisesta vaan pohdiskelevasta ja syvällisestä vastauskulttuurista. Muistattehan, että EU on kaikessa monimutkaisuudessaan yksinkertainen asia, rauhanaate. Riidellä saa, muttei sotia. Itse asiassa riidellä pitää näyttävästi ja suurieleisesti - sovintokin voidaan silloin tehdä suurieleisesti. Nätisti käyttäytyminen on vain joillekin EU:ssa tärkeää. Keskustelitpa luxemburgilaisen kotirouvan, ranskalaisen eläkeläisen tai saksalaisen yliopistotutkijan kanssa korkea inflaatio närästää eurooppalaisia oikein toden teolla. Luxemburgissa inflaatio on korkeimmillaan 18 vuoteen; elämä maksaa nyt 4,3 % enemmän kuin edellisvuonna ja finanssirealistit väläyttelevät sopeutumisen jaloa taitoa. Nurmikkotasolla mukautuminen on jo vauhdissa. Kuinka spontaanisti onnistummekaan vauhkoontumaan naisporukassa rasvattoman maitolitran hinnasta (Alsace lait 1.49e/l) tai huomaamme yllättäen tyytyvämme kannettavaan koriin mahtuviin ostoksiin bioelintarvikkeisiin erikoistuneen saksalaisketjun Naturatan vihannestiskillä. Edes kansantalouden hyvinvoinnin vuoksi emme suostu maksaviksi naisiksi! Jopa piskuinen le petit déjeuner nautitaan uudella tyylillä. Venytimme ekonomi-ystävättäreni kanssa aamukahvittelun yhteisestä tahdosta melkein lounaaksi. Otimme irti koko rahan edestä. 95 % ajasta puhuimme lapsista ja 5% EU:sta. Ystävättäreni sympatisoi irlantilaisia ja hämmästeli Lissabonin sopimuksen tulkinnanvaraisuuksia. Osaatko sinä kylmiltäsi määritellä EU: n tulevan presidentin, ulkoministerin tai komission puheenjohtajan ulkopoliittiset vastuualueet?, hän heitti. En osannut. Tunnustin olevani rähmälläni erityisesti vastuualueiden päällekkäisyyksien hahmottamisessa. Onneksi emme ole kaksin yksin. Nekin asiat, jotka tuntuivat selkeiltä EU:ssa ovat varsin venyviä. Näiden roolien epäselvyys ja tulkinnanvaraisuus on jo nyt johtanut lukemattomiin virallisiin ja epävirallisiin kädenvääntoihin EU:ssa. Tätä mieltä on ainakin Kirsty Hughes, ex-työllisyyskomissari Anna Diamantoupouloun entinen oikea käsi, joka pohtii kesäkuussa julkaistussa raportissaan EU:n ulkopolitiikan tulevaisuutta (Shaping Lisbon s legacy: The EU s very discreet debate on who will make foreign policy). Hughesin raportin jälkeen huimaa. Nekin asiat, jotka tuntuivat selkeiltä EU:ssa ovat varsin venyviä. Ratifiointiongelmissa kangistelevan perussopimuksen lisäksi ensi vuoden EU-parlamenttivaalit ratkaisevat paljon. Kenestä tulee komission uusi puheenjohtaja, kuka heiluttaa europarlamentin puhemiehen nuijaa ja miten edellä mainittujen henkilövalintojen lonkerot vaikuttavat NATOn pääsihteerin valintaan kesällä Jos EU tuntuukin välillä tunkkaiselta on ilahduttavaa huomata, että konkarijäsen Luxemburg jaksaa edelleen intoutua tiukkaan itsekritiikkiin evaluoidessaan onnistumistaan EUpolitiikassa. Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajan mielestä kansallinen parlamentti on suorastaan nukkunut monissa asioissa. Hän kaipaa parlamentin edustajilta ammattimaisempaa otetta EU-asioissa ja tunnustaa, että vain sisämarkkina-asioiden ja erityisesti finanssiasioiden hoitoon on suhtauduttu kunnianhimoisesti. Hallitus on päässyt hoitelemaan hyvin pitkälle Eurooppa-asioita itsenäisesti eikä parlamentaarinen kontrolli ole ollut riittävän tiukkaa. Opposition valppaus EU-asioissa on sekin ollut vähäistä. Europeanisaatiota kriittisen virkistävästi. Miten asiat ovat meillä? Selkeä europeanisoinnin paikka ennen EUvaaleja. Suomi Areena meillä jo on, mutta missä viipyy Eurooppa Areena? Teksti Aija-Leena Luukkanen, Luxemburg Tyhmät kysymykset Mutta kun Lissabonin sopimus nyt ei vaan kiinnosta? Ulkoministeriön poliittinen valtiosihteeri, valtiotieteiden tohtori ja Eurooppanaisten edellinen puheenjohtaja Teija Tiilikainen jaksaa innostua ja innostaa muitakin naisia Lissabonin sopimuksen syövereihin. LISSABON on minulle sopimus uudesta asiakkuudesta 1. Mitä suomalaisen naisen pitäisi ajatella Lissabonin sopimuksesta? Pitäisi ajatella, että se kehittää EU:n hallintoa ja päätöksentekoa pohjoismaiseen suuntaan. Avoimemmaksi, selkeämmäksi ja kansalaisten roolia korostavaksi. Se luo unioniin uusia johtovirkoja, ja suomalaistenkin naisten olisi nyt huolehdittava siitä, etteivät nämä virat valu yksinomaan miesten käsiin. Kansalaisläheisempi EU tarvitsee myös naisellisemmat kasvot. Yleensä en suostu jonottamaan mihinkään ravintolaan. Olen suorastaan kuuluisa siitä, että pyörähdän kannoillani heti jonon nähdessäni. Miten sitten löysin itseni eräänä huhtikuisena iltana Lissabonista seisoskelemasta vaatimattoman näköisen kivijalkaravintolan edessä peräti 45 minuuttia ja nauttimasta tunnelmasta täysin siemauksin? Ikkunoista kurkisteltiin kursailematta sisälle tiiviiseen ravintolasaliin ja informaatiota vaihdettiin tuttujen ja vieraiden kesken. Kun tarjoilija kävi kadulla vetämässä happea, kävivät jonottajat hänen kimppuunsa: Montako minuuttia vielä?, Luoja, kuolen nälkään! tai Onhan teillä tänäänkin tuoreita sardiineja?. Parhainta katseltavaa tarjosi ihanasti ikääntynyt naisseurue. Rouvien korkeita kampauksia, näyttäviä koruja ja päästä varpaisiin ulottuvaa väri-iloa oli vain yksinkertaisesti pakko tuijottaa. Sitä paitsi heillä oli hauskaa. Siksipä riemuni moninkertaistui, kun sain pöydän aivan rouvien kyljestä. Yritin salakuunnella, mitä he tilasivat ja matkin kaikkea, mitä osasin. Pernod-liekitettyjä jättirapuja, tomaattia, salaattia, mansikkaa ja friteerattuja meren antimia, herkullista! Mutta yhtäkkiä yksi naapuripöydän asiakkaista kutsui äänekkäästi tarjoilijan luokseen. Hän roikotti pöydän päällä kalaa pyrstöstä, koputti silmät suljettuna mielenosoituksellisesti haarukallaan herkun kylkeä, ja sivuun käännettyjen kasvojen ilme kertoi kaiken: kala on paistettu pilalle ja siksi syömäkelvoton! Sekunnissa rouvan lautaselle ilmestyi uusi merenelävä. Seurueen ilta oli pelastettu ja iloinen puheensorina jatkui jälleen. Minä jäin nieleskelemään kalaa, joka kieltämättä oli aika kova, mutta vaatimattomana suomalaisena en tietenkään uskaltanut huomauttaa asiasta. Olin eurooppalaistunut kertaheitolla kirjavassa jonossa ravintolan edessä, mutta sisälle saakka ei itsetuntoni enää ulottunut. En tohtinut vaatia. En halunnut olla hankala enkä herättää huomiota. Aion tästä lähtien ottaa käyttööni oman Lissabonin sopimukseni ja lupaan itselleni, että olen sekä Suomessa että sen ulkopuolella eurooppalaisella itsetunnolla varustettu suomalainen nainen. Varokaa, vanhojen herraklubien ylväät hovimestarit, täältä saapuu Asiakas! Teksti Kati Kalliomäki Kuva Jouko Ollikainen / Tähtikuviot 2. Miksi meidän pitäisi kiinnostua siitä? Suomen tulevaisuus on tiukasti paalutettu EU:n kehitykseen. Tarvitsemme toimivan EU:n, esimerkiksi jotta taloutemme kehittyy, jotta ympäristöstä ja ilmastosta voidaan pitää huolta ja jotta lapsillamme olisi turvallista kasvaa ja liikkua Euroopassa. EU on osa Suomen yhteiskuntaa ja päinvastoin. Meidän asioitamme hoidetaan EU:ssa ja siksi meidän on syytä kiinnostua myös sen kehittämisestä esimerkiksi Lissabonin sopimuksen muodossa. 3. Olenko ihan tyhmä, kun minua ei vaan kiinnosta koko EU? EU ei oikein ole vielä löytänyt sopivaa tapaa muuttua kiinnostavaksi kansalaisten suuntaan. Kun kaikki lähti liikkeelle taloudellisesta ja oikeudellisesta yhteistyöjärjestelmästä niin muuntuminen kansalaisten poliittiseksi unioniksi ei ole ollut helppoa. Toivon taas, että ensi kesän eurovaaleissa kansalaisyhteiskunnan toimijat osallistuisivat aktiivisesti ja ihmisläheisesti EU-teemojen avaamiseen ja keskusteluun unionin suuntaviivoista. Näin kiinnostus lisääntyy. Teksti Eeva Koskinen PohjanAkka 3

4 Ai Lissabonin sopimus, just joo. Onhan se ihan hyvä olla mukana tällaisessa isommassa jutussa, niin kuin EU, johon liittymistä kannatin aikanaan mutta olen sittemmin tullut vähän toisiin aatoksiin. Varsinkin nyt taas kun maailma on mitä on, niin tuntuu ihan hyvältä olla osa muuta maailmaa. Mutta nää sopimukset, Lissabonit sun muut, onko niissä ihan pakko puuttua joka pikkiriikkiseen asiaan? Ei kukaan jaksa näitä sopimuksia opiskella ja jatkuvasti tulee vastaan uusia määräyksiä, joista osa on ihan älyttömiä. Niin kuin tämä tallien lannan säilytys, puhisee ja pulppuaa iloisesti Miss Eurooppa vuosimallia 1976, Riitta Väisänen, Orimattilan Villin tilalla. Väisäsen modernissa tallissa on tällä hetkellä10 hevosta ja tyttären Viltsun ponit päälle, joten kiirettä riittää kellon ympäri. Tyttärestä on lisäksi tullut taitava estehyppääjä ja se tarkoittaa äidille jatkuvan kuljetuspalvelun pyörittämistä harjoituksiin ja kilpailuihin ympäri Suomea omien töiden ohella. Riitta Väisänen on varsin vaikeasti tavoitettava nainen. Puhelimeen hän vastaa milloin raveista, tallista lannan luonnista ja heinien levityksestä, ponien estehyppyharjoituksista, naistenlehden kuvauksista, tavaratalon juontokeikalta. Ja aina on hirmuinen kiire. Television Kymppitonni-ohjelma kesti yli 20 vuotta ja teki Riitta Väisäsestä koko kansan Riitan, jota halutaan mitä erilaisimpiin tilaisuuksiin juontajaksi ja vetonaulaksi. Varsinainen työ on kuitenkin arkista yrittämistä hevosten kanssa, Väisänen on ammattitaitoinen hevosvalmentaja ja kasvattaja. Eurovaalikampanja hevosten ehdoilla Musertavasta migreenistään huolimatta hän tarjoilee hyväntuulisena omenapiirakkaa aamutuimaan keittiössään ja nauraa hervottomasti muistellessaan viimekertaisia EU-vaaleja, joissa hän opiskeli käytännön politiikan tekoa torilla ja turuilla. Tiukkaa vaalikampanjaa rytmittivät omien hevosten varsomiset, joiden hoidosta hän ei tingi. Olen pärjännyt elämässäni aika pitkälle maalaisjärjellä ja naisen logiikalla. Lisäksi uskallan sanoa mielipiteeni sekä ottaa kantaa hankaliinkin aiheisiin ja tartun reippaasti kaikenlaisiin epäkohtiin. Pidin tärkeänä, että politiikka tulisi ihmisläheisemmäksi ja poliittinen mongerrus tulisi ymmärrettävämmäksi eikä olisi niin tiukkapipoista meininkiä. Ylipäätään EU:n byrokratia sekaantuu liikaa jokapäiväisiin asioihin, joista voisimme päättää kansallisella tasolla itsekin, Väisänen kirjoittaa kirjassaan Miss Euroopan reunalla. Lopputulos eurovaaleissa oli hänestä ihan hyvä. Ravikielellä hän pääsi 7576 äänellään naisten kaksariin eli sai keskustan naisista toiseksi eniten ääniä Anneli Jäätteenmäen jälkeen. Missään vaiheessa en ihan oikeasti kuvitellutkaan pääseväni läpi, sillä tässä kilpailussa olivat vastapelureina raskaan sarjan ammattilaiset ja heidän monitahoiset koneistonsa ja minä olin ihan kokematon untuvikko, Väisänen muistelee. Minulta kysyttiin usein myös, että kun minulla ei ole aiempaa kokemusta parlamenttityöskentelystä, niin miten mahtaisin pärjätä? Sanoin, että kysymys on asenteesta ja ennen kaikkea tahdosta ja siitä, onko halua oppia ja tarttua uusiin asioihin. Minulla olisi kyllä tarvittaessa ollut, hän jatkaa. Hevoset edelleen henkilökohtainen ongelma Ensi kevään eurovaaleja koskeva päätös on tehty. Kokemuksena vaalit olivat mielenkiintoinen juttu, sain paljon ajateltavaa, opin uusia asioita, tapasin viisaita ihmisiä ja kait tuli paljon uutta järkeä päähän ja ennenkaikkea upeita kokemuksia.en kuitenkaan lähde enää ehdolle, se kerta riitti minulle, Väisänen vakuuttaa. Ja näin hän jälleen kerran elämässään kieltää Euroopan ilmiselvän houkutuksen. Syy on edelleen sama eli hevoset. Myös perhe ja elämäntilanne vaikuttavat sekä se, että kiinnostus politiikkaan on väljähtänyt tällä hetkellä, Väisänen myöntää. Tullessaan yllättäen valituksi Miss Euroopaksi vuonna 1976 Riitta Väisänen joutui myös tiukan valinnan eteen. Ranskalainen missikeisari Claude Berri halusi hänet mallitalliinsa tähdeksi mutta Väisänen halusi kotitalliin hevostensa luo. Ja jos ihan rehellisiä ollaan, niin olihan hänellä Suomessa silloinen kihlattukin houkuttelemassa kotiin. Berrin mielestä hevoset olivat suuri henkilökohtainen ongelmani. En tiedä mitä olisin saanut ja mitä menettänyt, jos olisin kesällä 1976 valinnut toisin. Ainoa asia, mitä olen joskus miettinyt, on että olisin voinut tuoda Pariisista hienon ranskalaisen hevosen, Väisänen muistelee nauraen. Ei missivuosi minusta eurooppalaista tehnyt. Olin eläinhullu maalaistyttö ja valintaani ennen käynyt vain Ruotsissa ja Mallorcalla. Ihan helppoa oli valita paluu kotiin ja hevosten luo, hän muistelee. Teksti ja kuva Eeva Koskinen Idea yritykseen lähti maahanmuuttajan omista kokemuksista Hollantilainen Nicole Saari on pyörittänyt omaa yritystään Suomessa vuodesta Hän tarjoaa palveluita sekä Suomeen tuleville ulkomaalaisille että ulkomaille lähteville suomalaisille. Apua saa sekä kulttuurin että kielen hallintaan. Opetan kieliä ja pidän räätälöityjä seminaareja yritysten työntekijöille, jotka ovat lähdössä työkomennukselle toiseen EU-maahan, hän kertoo. Seminaareissa käydään läpi pääasiat: miten kohdemaassa ajatellaan, toimitaan ja mitä erityisyyksiä sikäläinen kulttuuri sisältää. Se, että olen itse asunut eri puolilla Eurooppaa, vaikuttaa paljon. Tiedän omien kokemuksieni kautta paljon siitä miten ihmiset eri maissa suhtautuvat asioihin ja ymmärrän myös miltä tuntuu olla se ulkomaalainen, hän jatkaa. Alku Suomessa oli melko helppo Vuonna 1997 Saari muutti Suomeen yhdessä suomalaisen miehensä kanssa. Hän oli aiemminkin asunut ulkomailla, muun muassa Kreikassa ja Saksassa. Oma Suomeen muutto sujui melko helposti, koska mies hoiti kaikki käytännön asiat. Saavuttuaan Suomeen tammikuussa hän meni suoraan kielikurssille. Ensimmäinen kurssi oli tiukka intensiivikurssi. Sen päätyttyä Saari jatkoi suoraan erityisesti maahanmuuttajille suunnatulle kurssille. Syyskuussa hänellä oli jo suomalainen työpaikka. Suomenkieleni ei kyllä todellakaan ollut erityisen hyvää tässä vaiheessa, Nicole Saari nauraa. Itse asiassa suomenkieleni oli aika surkeaa. Aloitin Mäkelänrinteen lukiossa kieltenopettajana ja minua jännitti. Sovin oppilaiden kanssa, että jos he opettavat minulle suomea niin minä opetan heille saksaa, hän muistelee. Saari toteaa nyt jo täysin sujuvalla suomenkielellään, että huolimatta haasteista kieltä oppii aina parhaiten olemalla kokonaan sen ympäröimänä. Monia ihmisiä se pelottaa, mutta onneksi minulla ei oikeastaan ollut mitään vaihtoehtoja, hän lisää. Ranskalainen sairaala opetti kulttuurierot Seuraavaksi Nicole Saari muutti perheineen miehensä työkomennuksen vuoksi Ranskaan. Hän kävi sielläkin intensiivikielikurssilla, hankki itselleen nopeasti töitä sihteerinä ja iloitsi kun saattoi työssään hyödyntää kaikkia puhumiaan kieliä eli hollantia, englantia, saksaa, ranskaa ja suomea. Ranskan jakson aikana perheen lapsi sairastui ja perhe kohtasi ranskalaisen arjen aiempaa konkreettisemmin viettäessään aikaa sairaalassa. Sairaalassa lapsen kanssa tajusin, että kielen ja kulttuurin ymmärtäminen on todella tärkeää. Olin Ranskassa oloaikanamme oppinut aika lailla siitä miten ranskalainen toimii ja ajattelee, ja kun olimme sairaalassa siitä oli minulle paljon hyötyä. Kulttuurierot eurooppalaistenkin maiden kesken ovat suuria vaikkei sitä aina tule ajatelleeksi, hän toteaa. Perhe palasi lopulta takaisin Suomeen ja lapsi meni päiväkotiin. Saari itse halusi mahdollisimman nopeasti töihin. Tilanne Suomessa oli kuitenkin muuttunut heidän poissa ollessa. Työnhaku hyvälläkin suomenkielen taidolla varustetulle tulijalle olikin nyt hankalaa ja siitä lähti itämään ajatus omasta yrityksestä. Haluan auttaa Suomeen tulevia ihmisiä täkäläisen kulttuurin ja kielen kanssa, hän kuvaa liikeideaansa. Yritys on lähtenyt hyvin käyntiin. Yhä Saaresta kuitenkin tuntuu, että ihmiset eivät aivan ymmärrä, että myös EU-maiden välillä on isoja eroja koskien kulttuuria ja tapoja. Kun ollaan lähdössä työkomennukselle vaikkapa USA:han tai Kiinaan, niin ajatellaan, että ilman muuta tarvitaan jotain valmennusta. Ranska tai Alankomaat ovat Euroopassa ja helposti ihmiset ajattelevat, että siellä on melko samanlaista kuin Suomessa, hän kuvailee. Saarella on nyt Suomessa tarjottavien palveluiden lisäksi myös laaja yhteistyöverkosto Euroopassa ja sen avulla hän voi auttaa työkomennukselle lähtevän ihmisen alkuun miltei maassa kuin maassa. Jo ennen lähtöä, kun henkilö on vielä Suomessa, hänelle annetaan valmennusta ja pidetään kielikoulutusta. Näin komennuksen epäonnistumisen riski vähennetään minimiin, Saari kertoo. Pidän huolta siitä, että alku on mahdollisimman helppo. Hankimme asunnon, vakuutukset ja autamme kaikessa mahdollisessa, hän jatkaa. Tarjolla räätälöityä ja henkilökohtaista tukea Teen kaiken itse ja tarjoan tarvittaessa henkilökohtaista tukea. Asiakkaat kertovat mitä hetarvitsevat ja yleensä ensin etsitään asunto. Käymme sähköpostitse läpi mitä kaikkea he toivovat. Heidän tullessaan Suomeen käyn katsomassa asuntoja yhdessä heidän kanssaan, Saari kertoo käytännön työstään. Kun asunto on löytynyt kaikki muu järjestetään noin päivässä. Kaikki muu tarkoittaa pankki-asioita, vakuutuksia, erilaisia lupia jne. Vähintään viikon sisällä asiakkaalla on perusasiat kunnossa. Ajatuksena on myös hoitaa kaikki siten, että asiakkaan ja Saaren välille syntyy luottamussuhde. Näin ollen mahdollisten vaikeuksien hetkellä asiakas voi myös soittaa hänelle ja pyytää apua. Jos tulee kriisi ja olet yksin ulkomailla, isoin kysymys kuuluu usein: kenelle soitan nyt? Kriisi voi olla ihan mitä vaan, netti ei toimi, jouduit kolariin tms. Minä neuvon minne soittaa, kuka auttaa ja millä kielellä missäkin on mahdollista asioida, hän jatkaa. Asiakkaat ovat kiitelleet henkilökohtaisen palvelun suomaa tukea. Minulla oli asiakkaana ranskalainen perhe. He muuttivat Suomeen keskellä talvea eikä lapsilla ollut talvivaatteita. Perheen äiti oli todella iloinen kun menin heidän kanssaan vaatekauppaan. Ranskassa lastenvaatteet mitoitetaan iän eikä pituuden mukaan ja suomalainen systeemi ei olisi auennut ilman apua, Saari muistelee. Ihmiset, lumisade ja perinteet mukavinta Suomessa Alussa minulla oli Suomessa vaikeaa, enhän osannut kieltä. En osannut ostaa edes kesäkurpitsaa. Opin kyllä nope- asti, mutta aluksi turhauduin kun en pystynyt ollenkaan seuraamaan keskusteluja. Suomalaiset puhuvat mielellään englantia, mutta vasta kun itse rupesin puhumaan suomea, tuntui että ystävyydet syvenivät, hän kertoo. Suomalaisten ihmisten avuliaisuus ja rehellisyys tekivät häneen heti vaikutuksen. Lisäksi Saari kertoo pitäneensä alusta asti lumisateesta ja siitä, että metsässä voi kävellä näkemättä ketään muita. Suomessa voi luottaa ihmisiin, asiat hoidetaan tehokkaasti ja nopeasti. Pidän myös suomalaisesta tavasta viettää joulua, lakkiaisia ja vaikkapa penkkareita. Minua kiinnostavat perinteet ja tavat. Olenpa missä tahansa haluan aina tutustua paikalliseen kulttuuriin mahdollisimman hyvin. Suomessa erilaiset kulttuuriin liittyvät tavat elävät edelleen vahvoina ja se on minusta hienoa, Nicole Saari toteaa. Teksti Hertta Niemi Kuva Sanna Peurakoski 4 PohjanAkka

5 Pidä huivista kiinni Suomi-neito! TYÖ KUTSUU ULKOMAILLE PohjanAkka Yhä useampaa kiinnostaa lähteä töihin tai työkomennukselle ulkomaille. Sosiaaliturvan näkökulmasta Euroopan unioni on palapeli, jossa työn ja työvoiman liikkumisesta on 27 maan kesken sovittu erilaisin säännöksin. Työn perään säntäävän Suomi-neidon on hyvä pitää mielessä, että unionissa ei ole yhtenäistä sosiaaliturvajärjestelmää. Mutta on EU-asetus, jonka jäsenmaat ovat yhteisesti säätäneet. Perusajatus on, että työntekijä siirtyy heti työskentelymaan sosiaaliturvajärjestelmään. Asetus määrää selkeästi, että sosiaaliturva määräytyy työskentelymaan lainsäädännön mukaan. Tämä on ns. yhden maan periaate eli sosiaaliturvaetuudet tulevat yhdestä maasta kerrallaan ja samoin maksut maksetaan yhteen maanhan. Sukupuoleen ja ikään katsomatta ihmisiä kohdellaan yhdenvertaisesti. Toisen sopimuspuolen kansalaisille taataan samat oikeudet ja asetetaan samat velvoitteet kuin valtion omille kansalaisille. Yhdenvertainen kohtelu pätee 27:ään EU-maahan, kolmeen ETA-maahan sekä Sveitsin kansalaisiin. Kun työtä tehdään toiseen EU-maahan paikallisen työnantajan palveluksessa, eläkettä karttuu työskentelymaan lakien mukaisesti. Aikanaan kun eläkkeen hakeminen aikanaan tulee ajankohtaiseksi, sitä haetaan asuinmaasta ja viranomaiset huolehtivat hakemuksen välittämisestä toisiin EU-maihin. Suomessa asuvien osalta tällaisena yhdyslaitoksena toimii Eläketurvakeskus (ETK), yhteyspäällikkö Minna Levander ETK:sta kertoo. Tilapäiseen komennukseen haettavissa E101-todistus Tärkein poikkeus työskentelymaassa vakuuttamisen periaatteesta koskee lähetettyjä työntekijöitä. Kun suomalainen työnantaja lähettää työntekijänsä lyhyehköksi ajaksi työkomennukselle toiseen EU-maahan, työntekijä voi olla ns. lähetetty työntekijä. Työnantaja hakee työkomennukselle lähtevälle E101-todistusta Eläketurvakeskukselta. Todistus tarkoittaa sitä, että työntekijä säilyy ulkomailla työskentelynsä aikana Suomen sosiaaliturvalainsäädännön piirissä. Todistuksen avulla myös sekä työnantaja että työntekijä saavat vapautuksen työskentelymaan lakisääteisistä sosiaalivakuutusmaksuista eli välttyvät siten kaksinkertaisilta maksuilta. Myös lähetetyn työntekijän mukana seuraavat perheenjäsenet voivat säilyä Suomen sosiaaliturvan piirissä. Heidän tulee hakea päätöstä Suomen sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta Kansaneläkelaitoksen (Kela) ulkomaan yksiköltä. Kun työkomennus kestää vuoden Mikä on tilapäistä ja miten pitkään toisessa EU-maassa voi työskennellä menettämättä Suomen sosiaaliturvaa? Toiseen EU-maahan lähetetty työntekijä voi pysyä Suomen sosiaaliturvan piirissä pääsääntöisesti yhden vuoden ajan edellyttäen, että työntekijän työsuhde lähettävään työnantajaan säilyy koko työkomennuksen ajan. Suomen sosiaaliturvan piiriin kuulumista voidaan jatkohakemuksen perusteella jatkaa poikkeusluvalla jopa viiteen vuoteen. Poikkeuslupa edellyttää kuitenkin sitä, että ETK pyytää suostumusta myös toisesta maasta eli työskentelymaan viranomaisilta, Levander sanoo. Lähetettyjä työntekijöitä koskeva määräaika tulee pitenemään kahteen vuoteen, kun uusi EU-asetus otetaan käyttöön, näillä näkymin vuonna Ulkomaan työn lisääntyminen vaikuttaa myös hallintobyrokraatin arkeen: paperipinojen sukkela kasvu pakottaa järjestelmät sähköiseen tiedonsiirtoon eri maiden sosiaaliturvajärjestelmien yhteydenpidossa. Eläketurvakeskus käsittelee vuositasolla noin ulkomaantyön hakemusta. Ruotsi on kiinnostavin maa, jonne työn perässä sukkuloidaan. Muista EU- tai ETA-maista Saksa ja Norja sekä sosiaaliturvasopimusmaista Yhdysvallat tulevat heti seuraavina. Kela seuraa Suomi-neitoa Työn lisäksi asuminen määrittää sosiaaliturvan tasoa. Perheellinen vai sinkku, asialla on väliä Kelan sosiaaliturvassa asumiseen perustuvien etuisuuksien määrittelyssä. Ei ole olemassa yhden koon sosiaaliturvaessua, joka suojaisi kaikelta mahdolliselta. Ulkomailla työskentelyn aikana voi kuulua suomalaisen sosiaaliturvan piirin joko kokonaan tai osittain. Kelan kansainvälisten asioiden parissa työskentelevä yhteyspäällikkö Essi Rentola toteaa, että ulkomaan työn vakuuttaminen ja sosiaaliturva on aika monimutkainen palapeli. Hän opastaa, että ulkomaille muuttoa miettivän kannattaa ehdottomasti olla etukäteen yhteydessä Kelaan ja ETK:hon varmistaakseen, mitkä edut säilyvät tai muuttuvat ulkomailla lähdettäessä. Kelan etuuksissa perheellisten osalta on paljon eri variaatioita. Joissain etuisuuksissa, esimerkkinä lapsilisät, tietyissä tilanteissa etuisuudesta Kela voi maksaa osan, sanoo Rentola. Lähetetyn työntekijän todistus takaa, että työeläkkeen lisäksi kansaneläke ja perhe-eläke maksetaan Suomen lainsäädännön perusteella. ETK välittää hakijan tiedot Kelaan, joka tekee oman kirjallisen päätöksen. Kela myöntää myös eurooppalaisen sosiaaliturvakortin EHIC, joka oikeuttaa saamaan oleskelun aikana välttämätöntä sairaanhoitoa. EU-määräysten mukaan tietyt etuudet ovat perheenjäsenille nk. työntekijästä johdettuja oikeuksia eli EU-maassa työssä olevan n perheenjäsenillä on oikeus sen maan lainsäädännön perheetuuksiin. Perheenjäsenten oikeuksien kannalta on merkitystä sillä, onko toiseen EU-maahan mennyt työntekijä siellä vakuutettu EU-pääsäännön eli työskentelymaan lainsäädännön mukaan vai onko hänelle Suomesta ETK: n myöntämä lähetetyn työntekijän todistus E101. Jos kyse on lähetyn työntekijän perheenjäsenistä, pysyy mukana seuraava muu perhe Suomen sosiaaliturvassa kokonaisuudessaan. Heidän tulee kuitenkin hakea Kelan ulkomaan yksiköltä päätöstä Suomen turvan piiriin kuulumisesta. Poikkeuksena on kuitenkin tilanne, jossa myös toinen puolisoista alkaa työskennellä lähetetyn työntekijän komennusmaassa, tällöin puolison sosiaaliturva määräytyy itsenäisesti oman työn perusteella, Rentola selventää. Sen sijaan jos kyseessä on työ, joka Liikkuminen EU-maiden välillä on yleistynyt. Lähetettyjä työntekijöitä koskeva määräaika tulee pitenemään kahteen vuoteen, kun uusi EU-asetus otetaan käyttöön 2010, Minna Levander Eläketurvakeskuksesta kertoo. vakuutetaan työskentelymaassa, määräytyy työntekijän sosiaaliturva täysin työskentelymaan lainsäädännön mukaan. Hän ei kuulu silloin enää miltään osin Suomen sosiaaliturvan piiriin. Kun ulkomailla olo on tarkoitettu tilapäiseksi (enintään yksi vuosi), voivat ei-työssä olevat perheenjäsenet pysyä Kelan hoitaman Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan piirissä. Heidän tulee kuitenkin ilmoittaa asiasta Kelaan ja asiasta saadaan kirjallinen päätös. Kelan hoitamien sosiaaliturvaetuuksien maksaminen ulkomaille riippuu siis siitä, kuuluko hän Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin. EU-maahan työnhakuun menevälle voidaan myös maksaa työttömyyspäivärahaa kolmen kuukauden ajalta. Tässäkin tapauksessa Kelaan tulee olla aina yhdessä kun lähdetään tavanomaista lomamatkaa pidemmäksi aikaa ulkomailla, koska ulkomailla ololla voi olla vaikutuksia sosiaaliturvaan. Kela tilastoi ne tapaukset, kun muutetaan pysyvästi ulkomaille ja poistutaan Suomen sosiaaliturvan parista. Suomesta muutti pysyvästi viime vuonna henkilöä, joiden sosiaaliturva määräytyy työskentelymaan mukaan. Yhteensä Kela teki noin päätöstä ulkomaille muuttoa koskien. Näitä uusia etuisuudet säilyttäviä päätöksiä myönnettiin Lisätietoja löytyy Kansaneläkelaitoksen (www.kela.fi) ja Eläketurvakeskuksen (www.etk.fi) kotisivulta, josta on linkki jäsenmaiden yhteiseen EUlisses-portaaliin sekä pohjoismaiden erityistilanteisiin porautuvaan Nordsoc-sosiaaliturvaportaaliin. Kannattaa vilkaista myös ulkomailla asuville suunnatun Expatrium-lehden sivusto (www.expatrium.fi). Teksti ja kuva Anne Niemi Uusi tasa-arvoohjelma ottaa käyttöön sukupuolinäkökulman Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen uusin tasa-arvo-ohjelma katsoo suomalaista yhteiskuntaa sukupuolisilmälasien kautta. Jokainen ministeriö on valinnut vähintään yhden keskeisen hankkeen, jonka vaikutuksia naisten ja miesten tilanteeseen se arvioi. Sukupuolisilmälaseilla katsotaan muun muassa kansallista metsäohjelmaa, henkilöliikennelain uudistusta sekä urheiluseurojen valmentaja- ja ohjaajakoulutusta. Sukupuolivaikutusten arviointi sisällytetään myös kaikkiin hallituksen tärkeimpiin toimiin lainvalmistelusta talousarvioesityksen laadintaan. Tasa-arvo-ohjelman painopisteitä ovat muun muassa naisten urakehityksen edistäminen, sukupuolten välisten palkkaerojen kaventaminen, tasa-arvotietoisuuden lisääminen kouluissa ja toimenpiteet, joilla vähennetään työmarkkinoiden jakautumista naisten ja miesten töihin. Ohjelmassa ryhdytään konkreettisiin toimiin myös työn ja perheen yhteensovittamisen parantamiseksi sekä naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi. Sukupuolten välisiä palkkaeroja kavennetaan Hallituksen tavoitteena on naisten ja miesten välisten palkkaerojen selkeä kaventaminen tällä vaali-kaudella. Hallitus jatkaa kolmikantaista samapalkkaisuusohjelmaa ja tukee työmarkkinajärjestöjen keskinäisiä toimia sukupuolten tasa-arvon ja samapalkkaisuuden edistämiseksi. Naisten ja miesten välisten palkkaerojen kaventumista ja työmarkkinajärjestöjen ratkaisuja arvioidaan samapalkkaisuusohjelman näkökulmasta. Myös valtion uusien palkkausjärjestelmien vaikutukset naisten ja miesten palkkoihin selvitetään, jotta palkkausjärjestelmää kehitettäessä osataan ottaa huomioon sukupuolten välinen tasa-arvo. Koulut tasa-arvotiedon levittäjiksi Koulut ovat avainasemassa lasten ja nuorten tasa-arvotietoisuuden vahvistamisessa. Sukupuolitietoinen opetus ennaltaehkäisee myös työelämän segregaatiota. Tasa-arvo-ohjelma esittää sukupuolitietoisia toimenpiteitä opettajankoulutuksen ja oppimateriaalin kehittämiseksi. Koulujen pitää välittää ennakkoluulotonta ja avarakatseista käsitystä siitä, mikä on naisille ja miehille sopivaa ja mahdollista. Oppimateriaali ei saa vahvistaa stereotyyppisiä sukupuolirooleja tekstien tai kuvien kautta. Poikkihallinnollinen yhtyeistyöohjelma väkivallan vähentämiseksi. Hallitus kaipaa naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyyn entistä systemaattisempaa otetta. Tietoisuus naisten kokemasta väkivallasta ja sen seurauksista on lisääntynyt. Erilaisia toimenpiteitä lainsäädännöstä asennekampanjoihin on tehty. Seurantatietojen mukaan naisiin kohdistunut väkivalta ei kuitenkaan ole vähentynyt vajaassa kymmenessä vuodessa. Hallitus on päättänyt laatia poikkihallinnollisen yhteistyöohjelman naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi ja sen laatimisessa kuullaan kansalaisjärjestöjä. PohjanAkka 5

6 Peräti 82 % vastaajista oli tätä mieltä. Monimuotoisuuden nähtiin myös lisäävän henkilöstön luovuutta. 84 % näki monimuotoisuuden edistämisen olevan osa yritysten yhteiskuntavastuuta. Ikää pidettiin tärkeimpänä monimuotoisuuden ulottuvuutena. Yleisesti oltiin sitä mieltä, että on hyvä, jos työyhteisössä on eri-ikäisiä ihmisiä. Moni-ikäisyyden nähtiin rikastavan työyhteisöjä ja tuovan niihin jatkuvuuden tunnetta. Etninen tausta nousi toiseksi merkittäväksi ja tulevaisuudessa edelleen merkitykseltään kasvavaksi monimuotoisuuden osa-alueeksi. Eri etnisiä taustoja edustavien ihmisten nähtiin vaikuttavan työyhteisöön monella tavalla. Jotkut pitivät etnistä monimuotoisuutta rikkautena, toiset taas nostivat esiin uudenlaisia haasteita ja ristiriitoja, joista suomen kielen taito nousi keskeiseksi. Myös erilaisten työkulttuurien ja tottumusten yhteensovittamisen arveltiin asettavan uusia vaatimuksia erityisesti johtamiselle ja töiden organisoimiselle. Kolmannes vastaajista (35 %) uskoi vierasperäisen nimen saattavan haitata työpaikkahaastatteluun pääsyä Seksuaalisen suuntautumisen merkitystä pidettiin työn kannalta vähiten merkittävänä monimuotoisuuden osa-alueena. Yleinen kommentti oli, että seksuaalinen suuntautuminen on yksityisasia. Yllättävä tulos oli se, että uskontoa tai uskonnollista vakaumusta ei pidetty työn kannalta kovin merkittävinä asioina. Valtaosa (74 %) oli sitä mieltä, että erilaiset uskontoon ja vakaumukseen liittyvät ulkoiset symbolit eivät kuulu työpaikalle. Uskontoon liittyvät asiat tulivat esille lähinnä vain etnisen taustan yhteydessä. Monissa työpaikoissa oli huomioitu erilaiset uskonnolliset tarpeet, esimerkiksi liittyen rukoushetkiin ja ruokapreferensseihin. Harvoissa organisaatioissa oli tehty erityisiä suunnitelmia monimuotoisuuden edistämiseksi. Kuitenkin tasaarvosuunnitelma oli tehty useimmissa työpaikoissa. Tasa-arvosuunnitelmiin on alettu ottaa mukaan sukupuolten tasa-arvon lisäksi monimuotoisuuteen liittyviä tekijöitä, kuten ikä, etnisyys ja työhön perehdytys myös maahanmuuttajien kannalta sekä monimuotoisuutta tukevat rekrytointikäytännöt ja uskontoon liittyvät järjestelyt. MONIMUOTOISUUS - HAASTE VAI UHKA? Monimuotoisuusbarometrin tuloksia Monimuotoisuus (engl. diversity) kuvaa sosiaalisia yhteisöjä, joihin kuuluu erilaisia ja eri taustan omaavia ihmisiä. Koululuokka, työpaikka ja kaupunginosa tai lähiö ovat esimerkkejä yhteisöistä, jotka voivat olla eri tavoin monimuotoisia. Monimuotoisuus viittaa mm. etniseen taustaan, sukupuoleen, uskontoon, seksuaaliseen suuntautuneisuuteen ja ihmisten elämäntyyleissä ilmeneviin eroihin. Ihmisten välinen erilaisuus voi parhaimmillaan virittää yhteisöissä jännitteitä, jotka lisäävät yhteisön dynaamisuutta, luovuutta ja tuotteliaisuutta. Kasvavan maahanmuuttajuuden ja väestön ikääntymisen seurauksena monimuotoiset ja monikulttuuriset työpaikat, naapuristot ja koululuokat ovat jo todellisuutta nykypäivän suomalaisessa yhteiskunnassa. Työpaikoilla yhä useammat ihmiset kohtaavat erilaisista kulttuurisista taustoista tulevia ihmisiä. Työ ja terveys 2006 haastattelututkimuksen mukaan työssä käyvistä suomalaisista reilu neljännes (26 %) ilmoitti omalla työpaikallaan olevan maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä, miehistä 29 % ja naisista 23 %. Eniten maahanmuuttajia oli koulutuksen, teollisuuden, kuljetuksen- ja liikenteen sekä yritysten välisten palveluiden työpaikoilla. Vieraskielinen nimi saattaa vaikeuttaa työnhakijan pääsyä työpaikkahaastatteluun Työterveyslaitoksen hallinnoima Monikko-hanke toteutti Monimuotoisuusbarometrin vuonna 2007 (Haapanen, 2007). Kohderyhmänä olivat suomalaisten yritysten henkilöstöpäälliköt ja johtajat (n=449), jotka edustivat sekä yksityistä että julkista sektoria. Naisten osuus oli 60 %, mikä vastaa hyvin naisten osuutta henkilöstöhallinnon johtotehtävissä olevista. Barometrin tavoitteena oli saada käsitys monimuotoisuuden eri ulottuvuuksista ja siitä, miten monimuotoisuus vahvistuu suomalaisessa työelämässä. Henkilöstöjohtajat ja päälliköt valittiin kohderyhmäksi, koska he ovat portinvartijan asemassa monimuotoisuuden edistämisessä. He vaikuttavat työpaikkarekrytointeihin ja siihen, miten monimuotoisuutta työpaikkojen arjessa johdetaan. Kyselyn lisäksi tehtiin fokusryhmähaastatteluja, joiden avulla kartoitettiin monimuotoisuuden ilmenemismuotoja ja johtamisen haasteita. Fokusryhmät toteutettiin viidessä mahdollisimman erilaisessa organisaatiossa. Monimuotoisuudella tarkoitettiin tässä tutkimuksessa ihmisten erilaisuutta iän, sukupuolen, etnisen taustan, seksuaalisen suuntautumisen, perhetilanteen, vammaisuuden, kielen, uskonnon ja vakaumuksen näkökulmasta. Myös kansainvälisessä johtajuuskirjallisuudessa nämä tekijät liitetään monimuotoisuutta kuvaaviksi. Monimuotoisuus on positiivinen asia, mutta siihen liittyy myös ongelmia Kyselyssä monimuotoisuutta pidettiin positiivisena voimavarana, joka parantaa organisaation tuloksellisuutta. Aikataulujen noudattaminen ja sopeutuminen matalahierarkkiseen työkulttuuriin voi tuottaa ongelmia Henkilöstöjohdon näkemykset monimuotoisuudesta olivat pääosin positiivisia. Haastatteluissa tuli esiin myös kriittisiä kommentteja. Moni maahanmuuttajataustainen haastateltava koki integroitumisen suomalaiseen yhteiskuntaan vaikeaksi. Erityisen vaikeaksi nähtiin ensimmäisen työpaikan löytäminen. Henkilöstöpäälliköt ja johtajat ovat avainasemassa, jotta rekrytointikäytännöt tukisivat monimuotoisuutta. Kuitenkin viimeaikaiset viestit kertovat rekrytoinnin korostavan pikemmin yhtenäiskulttuurin kuin monikulttuurisuuden piirteitä. Rekrytoitaviksi halutaan nuoria, hyvännäköisiä ja hoikkia sekä sellaisia, jotka hallitsevat suomen kielen täydellisesti. Lähteet Haapanen, Ari (2007) Monimuotoisuusbarometri -ikä ja monikulttuurisuus haasteena ja voimavarana. Monikko -hanke (www.monikko.net). Kauppinen, Kaisa & Toivanen, Minna (2007)Tasa-arvo työssä. Teoksessa (toim. Kauppinen, Timo ym.) Työ ja terveys Suomessa 2006, Työterveyslaitos, Helsinki, Teksti Kaisa Kauppinen, tutkimusprofessori Työterveyslaitos Kuva Eeva Koskinen Presidentti Halonen ja hallitus mukaan UNIFEMin kampanjaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan Presidentti Tarja Halonen ja koko Suomen hallitus ovat allekirjoittaneet YK: n naistenrahaston UNIFEMin naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen kampanjan Say NO to Violence Against Women. Aiemmin kampanjaan ovat sitoutuneet mm. Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tansanian hallitukset. ja useat EU-maiden ministerit. Kampanjan tavoitteena on lisätä tietoisuutta naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja tukea UNIFEMin hallinnoiman YK:n väkivaltarahaston työtä. Suomessa vetoomuksen ovat allekirjoittaneet myös presidentti Martti Ahtisaari ja rouva Eeva Ahtisaari, useat kaupungin- ja kunnanjohtajat sekä kulttuurielämän vaikuttajat kuten Karita Mattila ja Märta Tikkanen. SAK:n Lauri Ihalainen ja EK:n Leif Fagernäs ovat haastaneet kampanjaan kaikki työmarkkinajärjestöt ja arkkipiispa Jukka Paarma kirkkokuntien johtajat. UNIFEMin uusi pääjohtaja Inés Alberdi vieraili syyskuussa Suomessa vauhdittamassa kampanjaa. Suomi sai loppukesällä CEDAW:n maaraportissa ankaraa kritiikkiä naisiin kohdistuvan väkivallan jatkuvasti kasvaneesta määrästä ja esimerkiksi turvakotien vähäisyydestä. Hallitukselta toivottiin erityistoimia väkivallan kierteen katkaisemiseen Vuonna 1981 ministeri Helvi Sipilän aloitteesta perustetun Suomen UNIFEMin tehtävä on tukea UNIFEMrahastoa varainhankinnalla ja tiedotus- ja vaikuttamistyöllä sekä toteuttaa tasa-arvoa ja naisten oikeuksia tukevia kehitysyhteistyöhankkeita. Järjestöllä on yli henkilöjäsentä ja noin 40 yhteisöjäsentä. 6 PohjanAkka

7 EU:n tutkimusrahoituksella unitutkijan ura uuteen nousuun Kolumni PohjanAkka Unitutkija Tarja Stenbergin ura oli hyvässä vauhdissa hänen vietettyään viitisen vuotta Amerikassa, näistä kaksi vuotta Harvardissa apulaisprofessorina. Kun Stenberg muutti perhesyistä takaisin Suomeen, hänelle selvisi melko nopeasti, että täällä ei yksinkertaisesti ole tarjolla hänen tutkimusalansa vaatimia, riittävän suuria apurahoja. Stenberg on aivotutkija ja hänen erityisalueenaan on unentutkimus. Suomalainen tutkimuksen rahoitus on hyvin niukkaa. Yliopisto ei pysty tarjoamaan meille penniäkään rahaa. Päärahoittajana meidän tutkimusalallamme onkin Suomen Akatemia. Kun haluaa tehdä perusteellista tutkimusta kansainvälisesti kilpailukykyisen tutkimusryhmän kanssa tarvitaan kuitenkin vielä nolla Suomen Akatemian tarjoaman summan perään, Stenberg toteaa. Opintoja ja elämää EU:n tuella Tarvitaan paljon omatoimisuutta ja tietoa Kun Stenberg ymmärsi, että tarvittavia rahoja ei yksinkertaisesti ole tarjolla Suomessa,hän päätti ryhtyä toimeen. Rupesin lukemaan EU:n rahoituslähteistä ja osallistuin alkuun Helsingin yliopiston järjestämälle kurssille, joka koski EU:n tutkimusrahoitusta ja sen hakemista. Kurssi oli aivan oleellinen EU-rahoituksen kiemuroiden oppimisen kannalta, Stenberg muistelee. Perehdyttyään erilaisiin EU:n tarjoamiin rahoitusvaihtoehtoihin Stenberg totesi, että rahoitusmuodoista hänelle sopivin oli siinä kohtaa niin kutsuttu konsortio-rahoitus. Konsortio tarkoittaa eri maissa olevien tutkimusryhmien muodostamaa tutkimusyhteisöä, eräänlaista kansainvälistä tutkimusverkostoa. Stenberg aloittikin sopivan tutkijaverkoston kokoamisella. Alku näytti hankalalta, koska Stenbergin omat verkostot olivat enimmäkseen Amerikassa, mutta lopulta verkosto kuitenkin syntyi. Ihan aluksi pidimme eräänlaisen aivoriihen ja olimme kaikki yhtä mieltä siitä, että nyt täytyy keksiä jotain hieman erikoisempaa. Onneksi kaikilla meillä oli sekä kykyä että halua tietoiseen riskinottoon, hän jatkaa. Sinnikkyys palkitaan Näin sai alkunsa Sleep in Ageing Women- projekti. Se oli tutkimus, jossa yhdistettiin ennakkoluulottomasti sosiologista ja biomedisiinistä tutkimusotetta. Hanke ei kuitenkaan saanut rahoitusta ensimmäisellä hakukierroksella ja se oli Stenbergille suuri epäröinnin hetki. Mietin, että onko tässä kuitenkin lyötävä rukkaset pöytään, mutta päätin sitten kuitenkin etten anna periksi. Olin uhrannut projektin suunnitteluun vuoden, kouluttanut itseni projektikoordinaattoriksi ja lisäksi lukenut ja opiskellut EU:ta ja sen kiemuroita ihan loputtomasti, hän sanoo. Stenberg soitti harmissaan Brysseliin puhuakseen jonkun virkamiehen kanssa, joka vastaa tutkimusrahoituspäätöksistä. Sattumalta hänet ohjattiin suomalaisen virkamiehen puheille. Samainen virkamies oli ollut mukana Stenbergin hankkeen arviointiprosessissa. Hän sanoi oikeastaan vain sen, ettei tietojen luottamuksellisuuden takia voi sanoa muuta kuin että rohkaisee meitä voimakkaasti hakemaan uudestaan. Niin me sitten haimme uudestaan, kertoo Stenberg Toisen hakukierroksen seurauksena Tarja Stenberg (Porkka-Heiskanen) M.D., Ph.D., Docent in Physiology, Senior Lecturer Puheenjohtaja, Suomen Aivotutkimusseura ry. Tutkimushankkeita: Koordinaattori, EU-tutkimusprojekti Enough sleep Koordinaattori, EU Marie Curie koulutus verkosto Sleep restriction Koordinaattori, EU-tutkimusprojekti Sleep in ageing women (valmis) Lisätietoja: Stenberg sai haluamansa konsortiorahoituksen. Yhteensä 1,8 miljoonaa euroa jaettuna kuudelle eri tutkimusryhmälle, kolmeksi vuodeksi. Hän toteaa, ettei hankkeen saama rahoitus oikeastaan edes ole kovin hääppöinen. Se oli silti iso askel eteenpäin ja osoitti suomalaisille rahoittajille, että Stenberg ja hänen tutkimusalueensa ovat kansainvälisesti rahoituskelpoisia. Tutkimuksen sovellettavuus on oleellista Suomen Akatemia myönsi Stenbergin tutkimusryhmälle rahaa melko pian ensimmäisen EU-rahoituksen järjestyttyä ja EU-rahoituksia tuli lisää sitä mukaan kun hankkeita kehiteltiin. Stenberg korostaa, että kyseessä on kuitenkin aivan oma maailmansa verrattuna siihen mihin tutkijat täällä kotimaassa ovat tottuneet. EU ja sen rahoituskanavat ovat yhdessä todella monimutkainen systeemi. Pelkästään alustavat ohjeet rahoituksen hakemiseen ovat noin 50 sivua paksu kirja. Itse hakuohjeet koostuvat yhteensä kolmesta yhtä paksusta pumaskasta, kertoo Stenberg. Kuka tahansa masentuu tällaisen urakan edessä, mutta ne on vaan luettava. EU- terminologia vie aikaa ja erityisesti alku on todella hidasta, lohduttaa Stenberg. Koko EU:n rahoitusfilosofia on erilainen kuin mihin tutkijat Suomessa ovat tottuneet. -EU:ssa rahoitusta annetaan mieluiten soveltavalle tutkimukselle, josta saatavaa tietoa voidaan viedä käytäntöön eri EU-maissa, Stenberg toteaa. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin se miten anomukset kirjoitetaan. On pyrittävä äärimmäisen huolelliseen ja läpinäkyvään anomukseen, josta selviää välittömästi miksi rahaa haetaan ja mitä rahalla tehdään, hän painottaa. Uusia taitoja ja luopumista Konsortion vetäminen on raskasta työtä. Ensimmäisen konsortiohankkeen vedin yksin mutta nyt minulla on onneksi palkattu henkilö hoitamassa rahaliikenteen, raportoinnit yms. Tutkimusta en ole enää itse tehnyt vähään aikaan, hän kertoo. Stenberg summaa EU-tutkimushankkeiden vetämisen olleen hänelle hyvin opettavaista. Hankkeen vetäminen on johtotehtävä eli pärjätäkseen tutkijan täytyy kouluttautua johtajaksi. Kaikki urallaan menestyvät tutkijat ajautuvat lopulta jonkinlaiseen hallinnointiin. Joko professorina tai tutkimusryhmän vetäjänä. Varsinaista aktiivitutkimusta ei enää pysty hoitamaan vaan se jää muille, hän arvioi. Pyydän vielä lopuksi Stenbergiltä neuvoja niille tutkijoille, jotka haaveilevat EU-rahoituksesta ja kansainvälisen konsortion vetämisestä. Pelko pois. Tarvitaan päättäväisyyttä. On ajateltava, että minä pystyn tähän, raha on siellä haettavissa. Kannattaa aloittaa käymällä asiaan liittyvä kurssi, ihan kylmiltään ei kannata ryhtyä kirjoittamaan hakemusta. Lisäksi aikaa tarvitaan todella paljon. Itse varaan noin kolme kuukautta hakemuksen kirjoittamiseen ja näistä viimeinen kuukausi on täysin kokopäiväistä hakemuksen kirjoittamista.näillä ohjeilla pitäisi päästä alkuun, naurahtaa Stenberg. Teksti Hertta Niemi Kuva Sanna Peurakoski Useimpien opiskelijoiden syyt ulkomaille lähtemiseen eivät liity opiskeluun vaan laajemmin elämään. Syitä on takuulla monia. Joku pakenee elämäänsä, toiset kaipaavat seikkailuja tai haluavat nähdä maailmaa, tutustua erilaisiin kulttuureihin ja tapoihin elää. Lähdin kolmetoista vuotta sitten elokuussa Tarttoon. Syyni lähteä olivat kaikkea muuta kuin ylevät tai opiskeluun liittyvät. Halusin pois sietämättömäksi muodostuneesta ihmissuhdetilanteestani enkä keksinyt mitään järkevää tekemistä Helsingissä. Lopulta äitini kirjaimellisesti pakkasi minut Viron laivaan. Viivyin tilapäiseksi aiotulla opintomatkallani yhteensä seitsemän vuotta ja palasin Suomeen marraskuussa 2002 kaksi tutkintoa suorittaneena maisterisnaisena. Opintomatkani oli mahdollinen Euroopan Unionin anteliaan opintojenrahoitusohjelman ansiosta. Lukukausimaksuni maksettiin sieltä ja loput elämiseen tarvittavat rahat tulivat opintotukena, opintolainana ja isäni tililtä. Matka kulki Tarton kautta Skotlantiin, Glasgowhin. Vietin kaksi vuotta Virossa kunnes ymmärsin, että vieraan kielen aiheuttama ylimääräinen vaiva oli minulle liikaa enkä halunnut valmistua hummailusta. Tarvittiin uusi ratkaisu. Englanti on aina ollut vahva kieleni ja kun University of Glasgown ovet aukesivat, minä menin. Voin lämpimästi suositella sekä Glasgowta että yliopistoa. Skottilainen yliopistotutkinto aloittaa klassikoista eikä anna vaihtoehtoja tenttipäivien suhteen. Yliopiston kuri ja koulumaisuus sopivat minulle, se tuntui turvalliselta. Valmistujaispäivänäni ajattelin, että ymmärsin tutkintoni rakennetta. Minulle oli selvää miksi olin oppinut kaiken juuri tietyssä järjestyksessä ja tietyllä tavalla. En ole kokenut vastaavanlaista kirkkauden hetkeä sen koommin. Skotlannin vuoteni olivat täysiä. Piti oppia väittelemään Hegelin näkemyksistä, sietämään viittä erilaista sadetyyppiä ja ikuisesti nahkeita farkkuja, kirjoittamaan esseitä EU:n kauppapolitiikasta, juomaan hurjia määriä olutta, syömään kamalia rasvaisia ruokia ja pussaamaan punatukkaisia, pisamaisia poikia. Se oli ihanaa ja kamalaa ja haastavaa ja elämäni paras ratkaisu. Vieläkin kun minulla on vaikeaa mietin elämääni Glasgowssa. Muistelen vuokrakämpän homeista tapettia ja ranskalaisen kämppiksen jatkuvaa kannabiksen polttelua, kokolattiamaton kosteaa lurtsahdusta kun suihkun jälkeen astut ulos ammeesta. Yksinäisiä iltoja kirjastossa esseitä nykertäen. Mahtavia iltoja kirjastossa, teetä muovimukista ja tuleva poikaystävä istuu lähellä. Muistan ja ajattelen että minähän pärjäsin aina silloinkin vaikka olin ihan pieni vielä. Pärjään siis ihan varmasti nytkin. Minulle valkeni Skotlannissa, että Euroopassa on todella monia erilaisia kulttuureja, joiden välisiä eroja ei kliseiden ulkopuolella oikein tule ajatelleeksi, mutta kun niiden kanssa elää arkeaan tajuaa, että niistä on hyvä tietää. Minulle valkeni, että on kyseenalaista voidaanko Britanniaa yleensä pitää eurooppalaisena maana. Ennen kaikkea minulle kuitenkin valkeni että elämä on lopulta samanlaista kaikkialla. Kannattaa kokeilla niitä muiden maiden versioita koska siinä oppii paljon itsestään ja elämästä. Ei kuitenkaan kannata kuvitella että maantieteellisellä sijainnilla on merkitystä onnellisuuden kannalta. Onni voi olla Pieksämäellä mutta siellä et välttämättä opi syömään uppopaistettua suklaapatukkaa ja olemaan huuhtelematta astioita. Lämmin kiitos EU:lle. Rahat eivät menneet hukkaan. Hertta Niemi Kirjoittaja toimii tutkijana ja valmistelee väitöskirjaansa Hankenilla PohjanAkka 7

8 Etyj rakentaa rauhaa ja demokratiaa Kolumni Tämän syksyn yksi ulkopoliittinen puheenaihe niin EU:ssa kuin laajemminkin on ollut Georgian kriisiytynyt tilanne. Suomi on Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin tämän vuoden puheenjohtajamaana ollut tärkeässä asemassa palauttamassa alueelle ensin rauhaa ja sittemmin vetämässä neuvotteluja kriisin ratkaisemiseksi. EU teki ennätysajassa päätöksen lähettää 200 tarkkailijaa alueelle lokakuun alkuun mennessä, näistä kymmenen on suomalaista siviilikriisinhallinnan ammattilaista. Etyj pyrkii missioissaan opastamaan isäntävaltioita demokratisointiprosessiin ja ihmisoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Maailman suurin turvallisuusjärjestöpainopiste nyt idässä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj on maailman suurin hallitusten välinen turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö. Siihen kuuluu nyt 56 valtiota ja se kattaa ainoana järjestönä kaikki Euro-atlanttisen alueen maat. Etyjin toimialaan kuuluu kolmentyyppisiä turvallisuuskysymyksiä. Poliittis-sotilaalliset kysymykset, talous- ja ympäristökysymykset sekä ihmisoikeuskysymykset. Tähän mennessä Etyjillä on ollut toimintaa ja missioita lähinnä Itä-Euroopassa. Esimerkiksi Kosovossa, Bosniassa ja Hertsegovinassa, Moldovassa ja nyt viimeksi Georgiassa. Järjestöllä on kuitenkin meneillään yhteensä 19 missiota tai kenttäoperaatiota eri puolilla maailmaa. Kaikissa näissä maissa kansainvälisen läsnäolon on katsottu vahvistavan yleistä turvallisuutta. Etyj pyrkii missioissaan opastamaan isäntävaltioita demokratisointiprosessiin ja ihmisoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Käytännössä työ on enimmäkseen siviilikriisinhallintaa, esimerkiksi vaalitarkkailua ja järjestö pyrkii toimillaan ja läsnäolollaan tukemaan eri maiden siirtymävaiheiden demokratisoitumisprosesseja. Etyjin palveluksessa on noin henkilöä ja heistä noin 2800 työskentelee erilaisissa kenttäoperaatioissa. Järjestön sihteeristössä Wienissä työskentelee kuusi ihmistä. Suomalaisista korkeimmassa Etyj-virassa on parhaillaan entinen ministeri ja kansanedustaja Eva Biaudet, joka on toiminut Etyjin ihmiskaupan vastaisena erityisedustajana vuoden 2007 alusta lähtien. Hänen tehtäviinsä kuuluu Etyjin osallistujamaiden avustaminen ihmiskaupan vastaisten sitoumusten täytäntöönpanossa ja Etyjin ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman (hyväksytty Maastrichtin ministerikokouksen päätöksellä 2/2003) suositusten hyödyntämisessä. Ihmiskaupan vastaisen työn julkisen ja poliittisen profiilin nostaminen kuuluvat myös Biaudetin vastuulle. Lyhyt historia Etyj on vuonna 1975 Helsingissä järjestetyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi ETYK:in myöhempi versio. Vuoteen 1990 asti ETYK toimi pääasiassa epäsäännöllisesti järjestettävien kokouksien ja konferenssien muodossa. Kylmän sodan loputtua, Pariisin kokouksessa marraskuussa 1990 ETYK sai kuitenkin sekä pysyvämmän muodon että uuden nimen. Euroopassa meneillään ollut historiallinen muutos sekä kylmän sodan päättymisen tuomat haasteet saivat aikaan sen, että ETYK haluttiin muuttaa pysyvämmäksi organisaatioksi. Näin järjestöllä olisi myös paremmat mahdollisuudet toimia ja vaikuttaa. Vuonna 1994 järjestön nimi muutettiin ETYK:stä Etyjksi. Organisaation perusrakenteet Etyjin puheenjohtajuus kiertää vuosittain kaikkien sen jäsenmaiden välillä, tänä vuonna on Suomen vuoro. Kulloisenkin puheenjohtajamaan ulkoministeri hoitaa vuorollaan Etyjn puheenjohtajan virkaa. Etyjin pääsihteerin virka on hieman pysyvämpi, pääsihteeri valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Pääsihteeri on puheenjohtajan edustaja ja koko organisaation ylin hallintojohtaja. Pääsihteeri, edellinen pääsihteeri ja puheenjohtaja yhdessä muodostavat niin kutsutun troikan, joka johtaa koko organisaatiota. Etyjin puheenjohtajuus kiertää vuosittain kaikkien sen jäsenmaiden välillä, tänä vuonna on Suomen vuoro. Etyjin toiminnan suuntalinjat päätetään kahden vuoden välein järjestettävässä huippukokouksessa. Huippukokouksista julkaistaan loppuasiakirja, jossa määritellään Euroopan turvallisuuden ja yhteistyön kehittämisen suuntaa. Etyjin poliittisen suunnan määrittävät siis eri maiden johtajat yhdessä näiden huippukokousten aikana. Kokouksia ei pidetä säännöllisesti vaan tarpeen mukaan. Edellinen Etyjin huippukokous pidettiin Istanbulissa 1325-toimintaohjelma vahvistaa naisten roolia kriisitilanteissa Tämä on hieno päivä, sanoi presidentti Tarja Halonen avatessaan Suomen 1325-toimintaohjelman juhlaseminaarin syyskuussa. YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi vuonna 2000 päätöslauselman 1325 Naiset, rauha ja turvallisuus, jolla pyritään vahvistamaan naisten asemaa ja päätösvaltaa kriisinhallintaan liittyvässä toiminnassa. Suomen kansallinen toimintaohjelma valmistui eri ministeriöiden ja kansalaisjärjestöjen ja tutkijoiden muodostaman verkoston yhteistyössä. Päätöslauselman 1325 tavoitteena on vahvistaa naisten roolia ja päätösvaltaa konfliktien ehkäisyssä, ratkaisemisessa, rauhanrakentamisessa ja yhteiskuntien vakauttamisessa konfliktien jälkeen mm. siten, että sukupuoleen ja tasa-arvoon liittyvät kysymykset valtavirtaistetaan kaikkeen siviili- ja sotilaskriisinhalintaan. Naisia ja tyttöjä tulee suojella mutta samanaikaisesti heidät tulee ottaa huomioon yhteiskunnan kaikkien tasojen vuonna Etyjin korkein päättävä elin on ministerineuvosto joka pitää kokouksen kerran vuodessa. Kerran viikossa tapaavassa pysyvässä neuvostossa Wienissä diplomaatit (Permanent Council) hoitavat jatkuvampaa päätöksentekoa ja neuvotteluja. Pysyvän neuvoston puheenjohtaja on aina sen maan Itävallan suurlähettiläs, joka hoitaa puheenjohtajuutta eli tällä hetkellä Suomen Itävallan suurlähettiläs Kirsti Kauppi. Ministerineuvoston ja pysyvän neuvoston lisäksi Etyjissä on myös kolmas päättävä elin turvallisuusyhteistyön foorumi. Siellä päätetään pääasiallisesti sotilaallisesta yhteistyöstä. Etyjin budjetti vuonna 2007 oli 186,2 miljoonaa euroa ja se on ollut suurin piirtein samaa luokkaa viimeiset kymmenen vuotta. Ennen vuotta1998 järjestön budjetti oli huomattavasti vaatimattomampi liikkuen 12 miljoonasta eurosta 43,3 miljoonaan euroon. Vuonna 1998 budjetti kohosi 118,7 miljoonaan euroon ja se on siitä lähtien liikkunut 202,7 miljoonan euron (2000) ja 165,5 (2003) miljoonan euron välillä Teksti Hertta Niemi Kuva OSCE/Martin Nesirky Etyjin viisi puheenjohtajavaltiota kausilta kokoontuivat syyskuun lopussa New Yorkissa ulkoministeri Alexander Stubbin kutsusta. Tapaamisen aiheena olivat Georgian tilanne sekä Etyjin toiminnan tehostaminen. Puheenjohtajien mukaan Etyjin rooli tulitauon aikaansaamisessa ja uusien sotilastarkkailijoiden lähettämisessä Georgiaan oli keskeinen. Ministerit olivat yhtä mieltä siitä, että järjestön tulisi jatkaa aktiivista rooliaan tulitaukosopimuksen täytäntöönpanossa, pyrkimyksissä pysyvään ratkaisuun Abhasian ja Etelä-Ossetian konflikteissa sekä YK:n ja EU:n ponnistelujen yhteensovittamisessa. Seuraava tapaaminen on Helsingissä joulukuussa, Puheenjohtajavaltioiden kvintetin muodostavat viimevuotinen puheenjohtaja Espanja, Suomi sekä tulevat puheenjohtajavaltiot Kreikka, Kazakstan ja Liettua. aktiivisina toimijoina. Kestävän rauhan toteutuminen on todennäköisempää, jos naisilla ja miehillä on tasavertaiset mahdollisuudet osallistua päätösten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Päätöslauselma 1325 hyödyttää koko yhteiskunnan vakautta ja kehitystä. Suomen kansallinen toimintaohjelma vaatii lisää naisia kriisinhallintatehtäviin. Juhlaseminaarissa puhunut ulkoministeri Aleksander Stubb olikin enemmän kuin tyytyväinen kertoessaan, että Georgiaan siviilikriisinhallintaan lähetettävistä kymmenestä suomalaista peräti kuusi on naista. Suomi sitoutuu toimintaohjelmassa myös kouluttamaan kaikki sotilas- ja siviilikriisinhallintatehtäviin lähtevät riittävillä tiedoilla ihmisoikeus- ja tasa-arvokysymyksissä. Sama vaatimus koskee myös näitä asioita hoitavia viranomaisia toimintaohjelman toteuttamista seurataan erillisessä seurantaryhmässä. Myös kansalaisjärjestöjen ja tutkijoiden 1325-verkosto jatkaa toimintaohjelmaan täytäntöönpanon arvioimista ja perustaa syksyn aikana asiaa käsittelevän nettisivuston Teksti Eeva Koskinen Halpalentosukupolvi Kuulun kolmekymppisten sukupolveen, jolle on turhaan yritetty keksiä nimityksiä. Se on vaikeaa, koska meitä ei tunnu yhdistävän mikään. Mutta kyllä sellainen asia löytyy halpalennot. Koko opiskeluaikani 1990-luvun puolivälistä alkaen oli yhtä halpalentojen juhlaa. Silloin ei vielä puhuttu ilmastonmuutoksesta, joten köyhälle opiskelijalle halpalennot tulivat taivaan lahjana. Singahtelin niillä onnessani Tukholmaan, Kölniin ja Prahaan. Nyt naiivi usko halpalentojen autuuteen vaikuttaa käsittämättömältä. Mikään ei voi olla kovin halpaa ilman, että siihen liittyy jonkin sortin tuhoa. Tiedostaville nykynuorille halpalentojen boikotointi on itsestäänselvyys. Loogista on, että Interrailin suosio on taas kääntynyt kasvuun. Viime vuonna VR myi vajaat 5000 junapassia, noin 40 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin, ja tänä vuonna tahti on vain kiihtynyt reilaajan huippuvuosiin luvulla on vielä matkaa, mutta suunta on selvä. Fiksujen nuorten matkustusmuotona halpalennot ovat auttamatta passé. Onneksi Interrail-kortteja myydään myös yli 26-vuotiaille. Kaverini, halpalentosukupolvea hänkin, teki Interrail-kortilla viime kesänä jopa häämatkansa. Anne Moilanen Kirjoittaja on feministisen aikakauslehti Tulvan päätoimittaja. Eurooppanaiset on kaikille avoin, poliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö. Se ottaa kantaa ajankohtaisiin EU- ja tasa-arvokysymyksiin ja haluaa vaikuttaa unionin kehitykseen. Tavoitteena on nostaa naisnäkökulmia EU-keskusteluun ja olla silta naisten ja EU-päättäjien välillä. Tule mukaan!

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella? Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella yhdenvertaisuudella? Sisältö Mitä monimuotoisuus ssä tarkoittaa? Yhdenvertaisuus syrjinnän kielto ssä lakien puitteissa Positiivinen

Lisätiedot

Ulkomaantyö ja sosiaaliturva

Ulkomaantyö ja sosiaaliturva Ulkomaantyö ja sosiaaliturva 17.2.2010 Marjaana Lundqvist Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Aiheet Kansainväliset sosiaaliturvamääräykset ja periaatteet Vakuuttamista koskevat säännöt eri tilanteissa

Lisätiedot

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu?

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? 13.9.2010 Jaana Rissanen Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA Asetus 883/2004 ja sen täytäntöönpanoasetus

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Euroopan unionin historia 2 Euroopan unionin historia Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

Töihin ja työnhakuun ulkomaille

Töihin ja työnhakuun ulkomaille Töihin ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen 31.8.2010 Sisältö Yleiset edellytykset Töihin ulkomaille Hakemuksesta Suomeen sosiaaliturvaan kuuluminen edellytykset Hakemuksetta Suomen sosiaaliturvaan kuluminen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Historia 2 Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. 25.8.2011 Kristo Kenner, KELA

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. 25.8.2011 Kristo Kenner, KELA Työhön ja työnhakuun ulkomaille 25.8.2011 Kristo Kenner, KELA EU/ETA + Sveitsi Sosiaaliturvasopimusmaat Muut maat EY-lainsäädäntö Sos.t.sopimus Kansallinen lainsäädäntö Lainsäädäntö ulkomaille muutettaessa

Lisätiedot

Sosiaaliturva opiskelija- ja harjoittelijavaihdon aikana Korkeakoulujen Erasmus+ -yhdyshenkilöiden tapaaminen 30.1.2014

Sosiaaliturva opiskelija- ja harjoittelijavaihdon aikana Korkeakoulujen Erasmus+ -yhdyshenkilöiden tapaaminen 30.1.2014 Sosiaaliturva opiskelija- ja harjoittelijavaihdon aikana Korkeakoulujen Erasmus+ -yhdyshenkilöiden tapaaminen 30.1.2014 Tiina Rihko Kelan eläke- ja toimeentuloturvaosasto Yleistä Suomen sosiaaliturvasta

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2006 N:o 78 81 SISÄLLYS N:o Sivu 78 Laki Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen

Lisätiedot

Ulkomaalaisen työntekijän vakuuttaminen

Ulkomaalaisen työntekijän vakuuttaminen työnantajalle Ulkomaalaisen työntekijän vakuuttaminen Tietoa EU-maista tulevien työntekijöiden vakuuttamissäännöistä Työnantajan muistilista A1 Mikä on A1-todistus? Maksa ulkomaalaisesta työntekijästäsi

Lisätiedot

EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset

EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset Miten EU:n sosiaaliturvasopimus vaikuttaa Pohjoismaiden välillä liikkuviin? Heli Mäkipää, edunvalvontavastaava Pohjola-Norden/ Suomi

Lisätiedot

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014 Rajat ylittävä sosiaaliturva Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014 Kansaneläke Työttömyyskassat Perheetuudet Kela Työttömyys Työtapaturmaja ammattitautietuudet Terveydenhoito huolto Sairaus- ja äitiysetuudet

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Fulbright Center 12.5.2014

Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Fulbright Center 12.5.2014 Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa Fulbright Center 12.5.2014 Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan Sosiaaliturvasopimus Suomen ja Yhdysvaltojen välillä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013 KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen Marjaana Lundqvist 27.8.2013 Aihepiirit Yleistä ulkomaantyön vakuuttamisesta ja sosiaaliturvasta Työskentely EU- ja sosiaaliturvasopimusmaissa: vakuuttamista

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi 2011

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi 2011 Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi 2011 Sisällys Kun muutat Suomeen ja Suomesta 1 Kun muutat Suomeen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 2 Sosiaaliturvaan kuuluminen Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan Sosiaaliturvasopimus Suomen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva. 17.2.2010 Henna Huhtamäki

Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva. 17.2.2010 Henna Huhtamäki Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva 17.2.2010 Henna Huhtamäki Sisältö Säännöstausta ja Suomessa asuminen Ulkomaille muutto ja asumisperusteinen sosiaaliturva Pääsäännöt Perheenjäsenenä ulkomailla Opiskelijana

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9048 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9051 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission jäsenten sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010. Kansaneläke. Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010

Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010. Kansaneläke. Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010 Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010 Kansaneläke Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010 Eläkkeensaajat eläkkeen rakenteen mukaan v. 2008 Eläkkeensaajat Suomessa asuvat Ulkomailla asuvat Yhteensä,

Lisätiedot

Työskentely ja työnhaku ulkomailla

Työskentely ja työnhaku ulkomailla Työskentely ja työnhaku ulkomailla Miksi lähteä töihin ulkomaille? Uudet haasteet Opit uutta Työskentelytavat, kommunikointi, kulttuuri, kieli Verkostoidut Työkokemus Työkokemus ulkomailta on sinulle eduksi

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi

Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Tasa-arvon edistämisen kohteet 1. Henkilöstöpoliittinen tasa-arvo kohteena

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kalvomateriaali: Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua Sukupuolivaikutusten arviointi säädösvalmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä 14.4.2015

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Järjestöt ja monikulttuurisuus Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Mikä tuo Pohjois-Karjalaan TYÖ OPIS- KELU PERHE PAKO

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Anna tutki: Naisen asema työelämässä Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Mervi Kattelus Terveyspolitiikan asiantuntija Suomen Lääkäriliitto Liikkuvuuden eri ulottuvuudet (Potilas sairastuu tilapäisen toisessa valtiossa oleskelun

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Ulkomaantyön vakuuttaminen

Ulkomaantyön vakuuttaminen Ulkomaantyön vakuuttaminen Tätä ohjetta sovelletaan valtion palveluksessa oleviin työntekijöihin (ei sovelleta yliopistojen palveluksessa oleviin) EU-maita ovat Belgia, Espanja, Hollanti, Irlanti, Iso-Britannia,

Lisätiedot

Johtajien urakehityksen tukeminen TASURI-hankkeessa

Johtajien urakehityksen tukeminen TASURI-hankkeessa Euroopan unionin osarahoittama hanke Johtajien urakehityksen tukeminen TASURI-hankkeessa Eurooppanaisten vierailu STM:n tasa-arvoyksikköön 22.1.2015 Projektipäällikkö Mia Teräsaho, STM TASURI-hanke (Gender

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Kun muutat Suomeen tai Suomesta 1 Kun muutat Suomeen 2

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille. Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille. Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Kun muutat Suomeen tai Suomesta Kun muutat Suomeen tai

Lisätiedot

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Essi Rentola Suunnittelupäällikkö 4.12.2013

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Essi Rentola Suunnittelupäällikkö 4.12.2013 Rajat ylittävä sosiaaliturva Essi Rentola Suunnittelupäällikkö 4.12.2013 Kansaneläke Työttömyyskassat Perheetuudet Kela Työttömyys Työtapaturmaja ammattitautietuudet Terveydenhoito huolto Sairaus- ja äitiysetuudet

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Kirjoituskilpailu. "Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia."

Kirjoituskilpailu. Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia. Kirjoituskilpailu "Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia." Tiesitkö, että Euroopan unioni (EU) on peräkkäisten laajentumisten ansiosta maailman suurin talousalue, jossa on yli 500 miljoonaa

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä Palkkatasa-arvon edistäminen samapalkkaisuusohjelmassa Outi Viitamaa-Tervonen, sosiaali- ja terveysministeriö Ansaitset enemmän! UNI Naiset Finland 1.9.2012 Naisten ja miesten välinen palkkaero on Suomessa

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia

Lisätiedot

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkelain 9 a :n kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijäin eläkelakia siten, että jatkossa Suomessa

Lisätiedot