Pohjan KANSAINVÄLISEN LIIKKUJAN ON TUNNETTAVA KULTTUURIEROT. Miss Eurooppa 1976 Riitta Väisänen valitsee edelleen hevoset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjan KANSAINVÄLISEN LIIKKUJAN ON TUNNETTAVA KULTTUURIEROT. Miss Eurooppa 1976 Riitta Väisänen valitsee edelleen hevoset"

Transkriptio

1 Pohjan Naisten ääni Euroopassa 01 ı 2008 Lissabonin sopimus lisää avoimuutta ja demokratiaa sivu 2 Äitiyslomalla Euroopassa? sivu 5 KANSAINVÄLISEN LIIKKUJAN ON TUNNETTAVA KULTTUURIEROT sivu 4 Miss Eurooppa 1976 Riitta Väisänen valitsee edelleen hevoset sivu 4 Monimuotoisuus uhka vai mahdollisuus? sivu toimintaohjelma vahvistaa naiste roolia konflikteissa sivu 8

2 Pääkirjoitus Eurooppanaiset ottaa kantaa Tutkimusten mukaan naisiin kohdistuva väkivalta ei ole juurikaan vähentynyt. Ei siis yllättänyt, että YK:n syrjinnän vastaisen komitean Suomen kuulemisessa keskusteluun nousi naisiin kohdistuva väkivalta. Tässä heinäkuisessa komiteakuulemisessa naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseksi oli esitetty pääministerivetoista työryhmää. Tällaisella työryhmällä voi olla oma roolinsa väkivallan ehkäisemisessä mutta tärkeä työ tehdään silti ruohonjuuritasolla. Eurooppanaiset tutustui keväällä Helsingin Kaisaniemessä toimivaan kulttuurikeskus Caisaan, joka kokoaa maahanmuuttajataustaisia naisia keskustelemaan Naisten kansainväliseen olohuoneeseen. Caisan yhteydessä toimiva infopankki.fi verkkopalvelu puolestaan antaa tietoja maahanmuuttajille suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta 15 kielellä. Upeata työtä tekee myös Monika Naiset niminen yhdistys, joka tarjoaa palveluja maahanmuuttajataustaisille väkivaltaa kokeneille naisille. Myös Monika Naisten toimintaan on tutustuttu Eurooppanaisten aamukahveilla. YK:n heinäkuisessa komiteakuulemisessa nousivat myös esille syrjintäasiat, mm. maahanmuuttajanaisten kokema moninkertainen syrjintä, josta on esimerkkejä työhönottotilanteissa, joissa naiset voivat joutua syrjityiksi paitsi sukupuolensa myös etnisen taustansa johdosta. Myös Euroopan unioni on lähtenyt estämään syrjintää. Komission antoi heinäkuussa direktiiviehdotuksen, jonka tarkoituksena on estää syrjintä työelämän ulkopuolella. Tähän asti yhteisön lainsäädännössä on säädetty syrjintäsuojasta kattavasti työelämässä. Suomessa voimassa oleva yhdenvertaisuuslaki kattaa ne syrjintäperusteet, joita komission antama direktiivi koskee, mutta tarkennuksia direktiiviehdotus lainsäädäntöömme vaatii. Yhdenvertaisuuslain tarkistaminen on Suomessa ollut käynnissä jo ennen tätä direktiiviehdotusta. Eurooppanaiset järjestivät keväällä yhdenvertaisuuslain uudistamisesta seminaarin ja jättivät oikeusministeriölle asiasta lausunnon. Käyty keskustelu oli vilkasta. Eurooppanaiset lausuivat kantanaan mm. seuraavaa: Eurooppanaiset tukevat hankkeen päätavoitteita lisätä suvaitsevuutta Suomessa sekä kartuttaa yleistä tietoisuutta monikulttuurisuudesta. Viimeaikaisten tapahtumien perusteella voidaan myös korostaa ikääntyneiden oikeuksien turvaamista. Suomalaisten miesten ja naisten tasa-arvokehityksessä huolestuttavaa on palkkakuilun kasvu sekä naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan jatkuminen. Nämä ovat kuitenkin ns. enemmistökysymyksiä, joihin vähemmistöongelmat eivät pääasiallisesti anna ratkaisumalleja. Uudistusten ehdottomana lähtökohtana on, ettei suojan taso miesten ja naisten tasa-arvokysymyksissä saa heikentyä. Tähän asiaan varmasti palataan yhdistyksen tilaisuuksissa kun asia ministeriössä etenee. Pääministeri Vanhanen on ilmoittanut kutsuvansa ensi vuoden alussa koolle ison kansallisen keskustelufoorumin pohtimaan yhteistä suomalaista tahtotilaa Euroopan unionista 2010-luvulla. Kutsun saavat mm. puolueet, elinkeinoelämä, ammattiyhdistysliike, kansalaisjärjestöt ja tutkijat. On toivottavaa että myös naisjärjestöt saisivat oman kutsunsa ja että mahdollisimman montaa tahoa edustaisi nainen. Muutoin yhteiskunnan tahtotilaa on muodostamassa taas yksi uusi herrojen keskustelukerho. Jos toiminta Eurooppanaisissa on jotakin vuosien varrella opettanut, niin sen, että Suomi on täynnä päteviä ja fiksuja EU-asiantuntijanaisia. Eurooppanaisten yhtenä tehtävänä on kannustaa kaikkia suomalaisia naisia pohtimaan minkälaiseksi juuri naiset haluavat Euroopan unionin kehittyvän ja minkälaista politiikkaa Suomen pitäisi unionissa harjoittaa. Keskustelu unionin tulevaisuudesta ja syrjimättömyydestä jatkukoon niin uudistuneen PohjanAkka lehden sivuilla kuin tulevissa jäsentilaisuuksissakin, joihin olet lämpimästi tervetullut! Sari Koivuniemi Eurooppanaisten puheenjohtaja Lissabonin sopimus lisää unionin avoimuutta ja vahvistaa demokratiaa Lissabonin sopimus allekirjoitettiin 13. joulukuuta Sopimuksesta, eli EU: n ja sen toimielinjärjestelmän uudistamisesta, on neuvoteltu EU:ssa jo vuosia. Lissabonin sopimus ei kuitenkaan astu voimaan ennen kuin kaikki jäsenmaat ovat ratifioineet sen. Lissabonin sopimuksella pyritään muuttamaan EU: n nykyisiä perussopimuksia mutta ei korvaamaan niitä. Sopimus pyrkii antamaan EU:lle uudenlaisen oikeudellisen kehyksen ja välineitä toimia yhtenäisempänä yksikkönä. Mitä Lissabonin sopimus pitää sisällään? Lissabonin sopimus pyrkii parantamaan EU:n demokraattisuutta ja avoimuutta vahvistamalla sekä Euroopan parlamentin että kansallisten parlamenttien asemaa, lisäämällä kansalaisten mahdollisuuksia ilmaista mielipiteensä ja selkeyttämällä tehtävänjakoa EU:n ja sen jäsenvaltioiden välillä. Kansalaisten suoraan valitsemalle Euroopan parlamentille annetaan enemmän valtaa vaikuttaa EU:n lainsäädäntöön, EU:n talousarvioon ja kansainvälisiin sopimuksiin. Kansalliset parlamentit saavat enemmän tilaisuuksia olla mukana EU:n toiminnassa ja uudella valvontajärjestelmällä pyritään varmistamaan, että EU-tason toimia käytetään vain, jos ne tuottavat parempia tuloksia kuin kansalliset toimet. Lisäksi niin kutsuttua yhteispäätösmenettelyn käyttöä EU:n päätöksenteossa laajennetaan ja Euroopan parlamentti saa samanvertaisen aseman jäsenvaltioiden hallituksia edustavan neuvoston kanssa. Menettelyn piiriin tulee valtaosa EU:n lainsäädännöstä. Uudenlaisen kansalaisaloite-järjestelmän ansiosta EU-kansalaisilla on mahdollisuus kehottaa komissiota esittämään uusia toimintaehdotuksia edellyttäen, että aloitetta tukee vähintään miljoona kansalaista. Sopimuksessa tunnustetaan myös ensimmäistä kertaa yksiselitteisesti kaikkien jäsenvaltioiden mahdollisuus erota unionista. Sopimus pyrkii yksinkertaistamaan työskentelymenetelmiä ja äänestyssääntöjä, tehostamaan ja modernisoimaan eri toimielimiä. Sopimuksella perustetaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan tehtävä. Puheenjohtaja valitaan kaksi ja puoli vuotta kestäväksi kaudeksi ja sopimuksessa edellytetään, että Euroopan parlamentin vaalitulos otetaan huomioon komission puheenjohtajaa valittaessa. Sopimuksessa esitetään Euroopan parlamentin tulevaan kokoonpanoon ja komission pienentämiseen liittyvät uudet menettelyt sekä yhteistyön ja varainhoitosäännösten parantamista koskevat uudet, selkeämmät säännöt. Yhtenäisempää ulkopolitiikkaa Lissabonin sopimus pyrkii parantamaan EU:n mahdollisuuksia toimia yhtenäisemmin sellaisilla alueilla kuin esimerkiksi terrorismin ja rikollisuuden torjuminen, energiapolitiikka, kansanterveys, pelastuspalvelu, ilmastonmuutos, yleishyödylliset palvelut, tutkimus, avaruus, alueellinen yhteenkuuluvuus, kauppapolitiikka, humanitaarinen apu, urheilu, matkailu ja hallinnollinen yhteistyö. Sopimuksessa säilytetään ja vahvistetaan aiemmissa perussopimuksissa määritellyt neljä kansalaisvapauden alaa (tavaroiden, henkilöiden, palveluiden ja pääomien vapaa liikkuvuus) sekä EUkansalaisten poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen vapaus. Sopimus pyrkii virtaviivaistamaan EU:n ulkopolitiikkaa ja EU:n asemaa maailmanlaajuisena toimijana parannetaan kokoamalla yhteen unionin ulkopoliittiset välineet. Lissabonin EU:n aiemmat sopimukset Nizzan sopimus allekirjoitettiin ja se tuli voimaan Sopimuksen keskiössä oli unionin toimielinten uudistaminen, jotta unioni pystyisi toimimaan tehokkaasti myös laajentumisensa jälkeen. Amsterdamin sopimus allekirjoitettiin ja se tuli voimaan Amsterdamin sopimuksella muutettiin sekä Euroopan unionista tehtyä sopimusta että Euroopan yhteisön perustamissopimusta. Amsterdamin sopimuksessa painotettiin entistä enemmän kansalaisuuden ja yksilön oikeuksien merkitystä, ja pyrittiin lisäämään demokraattisuutta luovuttamalla lisää valtaa Euroopan parlamentille. Sopimus painottaa kansalaisten työllistymistä sekä vapaan, turvallisen ja oikeudenmukaisen EU:n luomista. Amsterdamin sopimuksessa luotiin myös perustus yhtenäisempää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa varten. Sopimuksessa aloitettiin Nizzan sopimuksessa viimeistelty eri toimielinten uudistaminen unionin laajentumista varten. Euroopan unionista tehty sopimus allekirjoitettiin Maastrichtissa ja se tuli voimaan Maastrichtin sopimuksena tunnettu sopimus muutti Euroopan talousyhteisön nimen Euroopan yhteisöksi. Lisäksi siinä määrättiin uusista jäsenvaltioiden hallitusten välisen yhteistyön muodoista esimerkiksi puolustuksen ja oikeus- ja sisäasioiden alueilla. Maastrichtin sopimuksella luotiin vanhan yhteisöjärjestelmän tilalle uusi kolmen pilarin järjestelmä, jonka sisältö oli osaksi poliittinen ja osaksi taloudellinen. Tämän järjestelmän nimeksi tuli Euroopan unioni (EU). Euroopan yhtenäisasiakirja allekirjoitettiin Luxemburgissa ja Haagissa ja se tuli voimaan Yhtenäisasiakirjassa määrättiin sisämarkkinoiden Lähde: sopimuksella pyritään tilanteeseen jossa valjastetaan yhteen EU:n taloudelliset, humanitaariset, poliittiset ja diplomaattiset vahvuudet. Näin pyritään edistämään EU:n etuja ja arvoja ympäri maailman ottaen samalla kuitenkin huomioon jäsenvaltioiden erityiset intressit. Konkreettisesti tämä näkyy esimerkiksi siten että sopimuksen myötä perustetaan uusi ulkopoliittinen virka. Koko EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan edustaja, joka on myös komission varapuheenjohtaja. Tämän viran tueksi perustetaan uusi Euroopan ulkosuhdehallinto joka avustaa ja tukee kyseistä edustajaa. Näin EU:sta tulee oikeushenkilö ja se saa nykyistä enemmän neuvotteluvoimaa ja pystyy toimimaan maailmanpolitiikassa tehokkaammin. Tämä mahdollistaa myös näkyvämmän kumppanuuden EU:n ulkopuolisten maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa pyritään myös kehittämään yleisesti siten, että erityiset päätöksentekomenettelyt säilytetään mutta samalla pyritään luomaan edellytyksiä pienempien jäsenvaltioryhmien entistä tiiviimmälle yhteistyölle. Teksti Hertta Niemi toteuttamiseksi tarvittavista muutoksista. Sulautumissopimus allekirjoitettiin Brysselissä , ja se on ollut voimassa 1. päivästä heinäkuuta Sopimuksella perustettiin silloisten kolmen erillisen yhteisön yhteinen komissio ja yhteinen neuvosto. Rooman sopimus Euroopan talousyhteisön (ETY) perustamisesta allekirjoitettiin Roomassa ja se tuli voimaan Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) perustamissopimus allekirjoitettiin samaan aikaan. Näitä kahta sopimusta kutsutaan yhteisesti Rooman sopimuksiksi. Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) perustamissopimus allekirjoitettiin Pariisissa Se tuli voimaan ja päättyi PÄÄTOIMITTAJA Sari Koivuniemi, TOIMITTAJA Eeva Koskinen TAITTO Johanna Pekkala, JULKAISIJA Eurooppanaiset PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy, JULKAISTU ulkoministeriön tuella POHJANAKKA PL 1164, Helsinki, sähköposti: internet: Eurooppanaiset on kaikille avoin, poliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö. Se ottaa kantaa ajankohtaisiin EU- ja tasa-arvokysymyksiin ja haluaa vaikuttaa unionin kehitykseen. Tavoitteena on nostaa naisnäkökulmia EU-keskusteluun ja olla silta naisten ja EU-päättäjien välillä. Tule mukaan! 2 PohjanAkka

3 Europeanisaatio Älä huolestu, jos ääntäminen takkuaa. Parin päivän harjoittelun jälkeen pudottelet sanaa samanlaisella kepeydellä kuin globalisaatiota. Olitpa huolestunut kuluttajien ostovoiman katoamisesta (ranskalaiset ja belgialaiset vouhkaavat oikein toden teolla), seurasitpa ranskalaisten ärtynyttä sopeutumista Euroopan keskuspankin kesäiseen koronnostoon tai olitpa kiinnostunut irlantilaisten kyvystä testata Ranskan EU-puheenjohtajakauden luovuutta; miten puheenjohtajamaa onnistuu kunnioittamaan irlantilaisten kansanäänestyksen ei-tulosta ja tekemään samalla niin kuin EU:ssa on tapana - jatkaa prosessia ennalta sovitun mukaisesti ja saattaa uusi perussopimus voimaan vastustuksesta huolimatta. Onneksi jokaisen eurooppalaisen lingvistiseen työkalupakkiin kuuluu epämääräinen sana europeanisaatio. Sen avulla tai siihen viitaten voi selittää kaiken tai sen taakse mennä vilvoittelemaan silloin kun ei halua ottaa kantaa mihinkään. Eurooppalaistamisesta eurooppalaistumiseen sitähän Eurooppa on. Silti jokaisen keskustelun ja selityksen jälkeen on silti hieman epämääräinen olo. Mitähän keskustelukumppani oikeastaan tarkoitti? Muistattehan, että EU on kaikessa monimutkaisuudessaan yksinkertainen asia, rauhanaate. Ranskan puheenjohtajakaudella puolustuspolitiikka tuntuu lurkkivan joka nurkan takaa. Luxemburgissa järjestetyssä tiedekonferenssissa ihailin jälleen keskieurooppalaisten kaukaa kiihdyttämisen taitoa. Suomalaiskorvia särkevää eurooppalaisuutta on se, kun esitetään suora kysymys tiedepolitiikan alalta, mutta vastaaja alkaakin puhua puolustuspolitiikasta. Europeanisaatio auttaa kuitenkin ymmärtämään ettei kysymys ole asian vierestä puhumisesta vaan pohdiskelevasta ja syvällisestä vastauskulttuurista. Muistattehan, että EU on kaikessa monimutkaisuudessaan yksinkertainen asia, rauhanaate. Riidellä saa, muttei sotia. Itse asiassa riidellä pitää näyttävästi ja suurieleisesti - sovintokin voidaan silloin tehdä suurieleisesti. Nätisti käyttäytyminen on vain joillekin EU:ssa tärkeää. Keskustelitpa luxemburgilaisen kotirouvan, ranskalaisen eläkeläisen tai saksalaisen yliopistotutkijan kanssa korkea inflaatio närästää eurooppalaisia oikein toden teolla. Luxemburgissa inflaatio on korkeimmillaan 18 vuoteen; elämä maksaa nyt 4,3 % enemmän kuin edellisvuonna ja finanssirealistit väläyttelevät sopeutumisen jaloa taitoa. Nurmikkotasolla mukautuminen on jo vauhdissa. Kuinka spontaanisti onnistummekaan vauhkoontumaan naisporukassa rasvattoman maitolitran hinnasta (Alsace lait 1.49e/l) tai huomaamme yllättäen tyytyvämme kannettavaan koriin mahtuviin ostoksiin bioelintarvikkeisiin erikoistuneen saksalaisketjun Naturatan vihannestiskillä. Edes kansantalouden hyvinvoinnin vuoksi emme suostu maksaviksi naisiksi! Jopa piskuinen le petit déjeuner nautitaan uudella tyylillä. Venytimme ekonomi-ystävättäreni kanssa aamukahvittelun yhteisestä tahdosta melkein lounaaksi. Otimme irti koko rahan edestä. 95 % ajasta puhuimme lapsista ja 5% EU:sta. Ystävättäreni sympatisoi irlantilaisia ja hämmästeli Lissabonin sopimuksen tulkinnanvaraisuuksia. Osaatko sinä kylmiltäsi määritellä EU: n tulevan presidentin, ulkoministerin tai komission puheenjohtajan ulkopoliittiset vastuualueet?, hän heitti. En osannut. Tunnustin olevani rähmälläni erityisesti vastuualueiden päällekkäisyyksien hahmottamisessa. Onneksi emme ole kaksin yksin. Nekin asiat, jotka tuntuivat selkeiltä EU:ssa ovat varsin venyviä. Näiden roolien epäselvyys ja tulkinnanvaraisuus on jo nyt johtanut lukemattomiin virallisiin ja epävirallisiin kädenvääntoihin EU:ssa. Tätä mieltä on ainakin Kirsty Hughes, ex-työllisyyskomissari Anna Diamantoupouloun entinen oikea käsi, joka pohtii kesäkuussa julkaistussa raportissaan EU:n ulkopolitiikan tulevaisuutta (Shaping Lisbon s legacy: The EU s very discreet debate on who will make foreign policy). Hughesin raportin jälkeen huimaa. Nekin asiat, jotka tuntuivat selkeiltä EU:ssa ovat varsin venyviä. Ratifiointiongelmissa kangistelevan perussopimuksen lisäksi ensi vuoden EU-parlamenttivaalit ratkaisevat paljon. Kenestä tulee komission uusi puheenjohtaja, kuka heiluttaa europarlamentin puhemiehen nuijaa ja miten edellä mainittujen henkilövalintojen lonkerot vaikuttavat NATOn pääsihteerin valintaan kesällä Jos EU tuntuukin välillä tunkkaiselta on ilahduttavaa huomata, että konkarijäsen Luxemburg jaksaa edelleen intoutua tiukkaan itsekritiikkiin evaluoidessaan onnistumistaan EUpolitiikassa. Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajan mielestä kansallinen parlamentti on suorastaan nukkunut monissa asioissa. Hän kaipaa parlamentin edustajilta ammattimaisempaa otetta EU-asioissa ja tunnustaa, että vain sisämarkkina-asioiden ja erityisesti finanssiasioiden hoitoon on suhtauduttu kunnianhimoisesti. Hallitus on päässyt hoitelemaan hyvin pitkälle Eurooppa-asioita itsenäisesti eikä parlamentaarinen kontrolli ole ollut riittävän tiukkaa. Opposition valppaus EU-asioissa on sekin ollut vähäistä. Europeanisaatiota kriittisen virkistävästi. Miten asiat ovat meillä? Selkeä europeanisoinnin paikka ennen EUvaaleja. Suomi Areena meillä jo on, mutta missä viipyy Eurooppa Areena? Teksti Aija-Leena Luukkanen, Luxemburg Tyhmät kysymykset Mutta kun Lissabonin sopimus nyt ei vaan kiinnosta? Ulkoministeriön poliittinen valtiosihteeri, valtiotieteiden tohtori ja Eurooppanaisten edellinen puheenjohtaja Teija Tiilikainen jaksaa innostua ja innostaa muitakin naisia Lissabonin sopimuksen syövereihin. LISSABON on minulle sopimus uudesta asiakkuudesta 1. Mitä suomalaisen naisen pitäisi ajatella Lissabonin sopimuksesta? Pitäisi ajatella, että se kehittää EU:n hallintoa ja päätöksentekoa pohjoismaiseen suuntaan. Avoimemmaksi, selkeämmäksi ja kansalaisten roolia korostavaksi. Se luo unioniin uusia johtovirkoja, ja suomalaistenkin naisten olisi nyt huolehdittava siitä, etteivät nämä virat valu yksinomaan miesten käsiin. Kansalaisläheisempi EU tarvitsee myös naisellisemmat kasvot. Yleensä en suostu jonottamaan mihinkään ravintolaan. Olen suorastaan kuuluisa siitä, että pyörähdän kannoillani heti jonon nähdessäni. Miten sitten löysin itseni eräänä huhtikuisena iltana Lissabonista seisoskelemasta vaatimattoman näköisen kivijalkaravintolan edessä peräti 45 minuuttia ja nauttimasta tunnelmasta täysin siemauksin? Ikkunoista kurkisteltiin kursailematta sisälle tiiviiseen ravintolasaliin ja informaatiota vaihdettiin tuttujen ja vieraiden kesken. Kun tarjoilija kävi kadulla vetämässä happea, kävivät jonottajat hänen kimppuunsa: Montako minuuttia vielä?, Luoja, kuolen nälkään! tai Onhan teillä tänäänkin tuoreita sardiineja?. Parhainta katseltavaa tarjosi ihanasti ikääntynyt naisseurue. Rouvien korkeita kampauksia, näyttäviä koruja ja päästä varpaisiin ulottuvaa väri-iloa oli vain yksinkertaisesti pakko tuijottaa. Sitä paitsi heillä oli hauskaa. Siksipä riemuni moninkertaistui, kun sain pöydän aivan rouvien kyljestä. Yritin salakuunnella, mitä he tilasivat ja matkin kaikkea, mitä osasin. Pernod-liekitettyjä jättirapuja, tomaattia, salaattia, mansikkaa ja friteerattuja meren antimia, herkullista! Mutta yhtäkkiä yksi naapuripöydän asiakkaista kutsui äänekkäästi tarjoilijan luokseen. Hän roikotti pöydän päällä kalaa pyrstöstä, koputti silmät suljettuna mielenosoituksellisesti haarukallaan herkun kylkeä, ja sivuun käännettyjen kasvojen ilme kertoi kaiken: kala on paistettu pilalle ja siksi syömäkelvoton! Sekunnissa rouvan lautaselle ilmestyi uusi merenelävä. Seurueen ilta oli pelastettu ja iloinen puheensorina jatkui jälleen. Minä jäin nieleskelemään kalaa, joka kieltämättä oli aika kova, mutta vaatimattomana suomalaisena en tietenkään uskaltanut huomauttaa asiasta. Olin eurooppalaistunut kertaheitolla kirjavassa jonossa ravintolan edessä, mutta sisälle saakka ei itsetuntoni enää ulottunut. En tohtinut vaatia. En halunnut olla hankala enkä herättää huomiota. Aion tästä lähtien ottaa käyttööni oman Lissabonin sopimukseni ja lupaan itselleni, että olen sekä Suomessa että sen ulkopuolella eurooppalaisella itsetunnolla varustettu suomalainen nainen. Varokaa, vanhojen herraklubien ylväät hovimestarit, täältä saapuu Asiakas! Teksti Kati Kalliomäki Kuva Jouko Ollikainen / Tähtikuviot 2. Miksi meidän pitäisi kiinnostua siitä? Suomen tulevaisuus on tiukasti paalutettu EU:n kehitykseen. Tarvitsemme toimivan EU:n, esimerkiksi jotta taloutemme kehittyy, jotta ympäristöstä ja ilmastosta voidaan pitää huolta ja jotta lapsillamme olisi turvallista kasvaa ja liikkua Euroopassa. EU on osa Suomen yhteiskuntaa ja päinvastoin. Meidän asioitamme hoidetaan EU:ssa ja siksi meidän on syytä kiinnostua myös sen kehittämisestä esimerkiksi Lissabonin sopimuksen muodossa. 3. Olenko ihan tyhmä, kun minua ei vaan kiinnosta koko EU? EU ei oikein ole vielä löytänyt sopivaa tapaa muuttua kiinnostavaksi kansalaisten suuntaan. Kun kaikki lähti liikkeelle taloudellisesta ja oikeudellisesta yhteistyöjärjestelmästä niin muuntuminen kansalaisten poliittiseksi unioniksi ei ole ollut helppoa. Toivon taas, että ensi kesän eurovaaleissa kansalaisyhteiskunnan toimijat osallistuisivat aktiivisesti ja ihmisläheisesti EU-teemojen avaamiseen ja keskusteluun unionin suuntaviivoista. Näin kiinnostus lisääntyy. Teksti Eeva Koskinen PohjanAkka 3

4 Ai Lissabonin sopimus, just joo. Onhan se ihan hyvä olla mukana tällaisessa isommassa jutussa, niin kuin EU, johon liittymistä kannatin aikanaan mutta olen sittemmin tullut vähän toisiin aatoksiin. Varsinkin nyt taas kun maailma on mitä on, niin tuntuu ihan hyvältä olla osa muuta maailmaa. Mutta nää sopimukset, Lissabonit sun muut, onko niissä ihan pakko puuttua joka pikkiriikkiseen asiaan? Ei kukaan jaksa näitä sopimuksia opiskella ja jatkuvasti tulee vastaan uusia määräyksiä, joista osa on ihan älyttömiä. Niin kuin tämä tallien lannan säilytys, puhisee ja pulppuaa iloisesti Miss Eurooppa vuosimallia 1976, Riitta Väisänen, Orimattilan Villin tilalla. Väisäsen modernissa tallissa on tällä hetkellä10 hevosta ja tyttären Viltsun ponit päälle, joten kiirettä riittää kellon ympäri. Tyttärestä on lisäksi tullut taitava estehyppääjä ja se tarkoittaa äidille jatkuvan kuljetuspalvelun pyörittämistä harjoituksiin ja kilpailuihin ympäri Suomea omien töiden ohella. Riitta Väisänen on varsin vaikeasti tavoitettava nainen. Puhelimeen hän vastaa milloin raveista, tallista lannan luonnista ja heinien levityksestä, ponien estehyppyharjoituksista, naistenlehden kuvauksista, tavaratalon juontokeikalta. Ja aina on hirmuinen kiire. Television Kymppitonni-ohjelma kesti yli 20 vuotta ja teki Riitta Väisäsestä koko kansan Riitan, jota halutaan mitä erilaisimpiin tilaisuuksiin juontajaksi ja vetonaulaksi. Varsinainen työ on kuitenkin arkista yrittämistä hevosten kanssa, Väisänen on ammattitaitoinen hevosvalmentaja ja kasvattaja. Eurovaalikampanja hevosten ehdoilla Musertavasta migreenistään huolimatta hän tarjoilee hyväntuulisena omenapiirakkaa aamutuimaan keittiössään ja nauraa hervottomasti muistellessaan viimekertaisia EU-vaaleja, joissa hän opiskeli käytännön politiikan tekoa torilla ja turuilla. Tiukkaa vaalikampanjaa rytmittivät omien hevosten varsomiset, joiden hoidosta hän ei tingi. Olen pärjännyt elämässäni aika pitkälle maalaisjärjellä ja naisen logiikalla. Lisäksi uskallan sanoa mielipiteeni sekä ottaa kantaa hankaliinkin aiheisiin ja tartun reippaasti kaikenlaisiin epäkohtiin. Pidin tärkeänä, että politiikka tulisi ihmisläheisemmäksi ja poliittinen mongerrus tulisi ymmärrettävämmäksi eikä olisi niin tiukkapipoista meininkiä. Ylipäätään EU:n byrokratia sekaantuu liikaa jokapäiväisiin asioihin, joista voisimme päättää kansallisella tasolla itsekin, Väisänen kirjoittaa kirjassaan Miss Euroopan reunalla. Lopputulos eurovaaleissa oli hänestä ihan hyvä. Ravikielellä hän pääsi 7576 äänellään naisten kaksariin eli sai keskustan naisista toiseksi eniten ääniä Anneli Jäätteenmäen jälkeen. Missään vaiheessa en ihan oikeasti kuvitellutkaan pääseväni läpi, sillä tässä kilpailussa olivat vastapelureina raskaan sarjan ammattilaiset ja heidän monitahoiset koneistonsa ja minä olin ihan kokematon untuvikko, Väisänen muistelee. Minulta kysyttiin usein myös, että kun minulla ei ole aiempaa kokemusta parlamenttityöskentelystä, niin miten mahtaisin pärjätä? Sanoin, että kysymys on asenteesta ja ennen kaikkea tahdosta ja siitä, onko halua oppia ja tarttua uusiin asioihin. Minulla olisi kyllä tarvittaessa ollut, hän jatkaa. Hevoset edelleen henkilökohtainen ongelma Ensi kevään eurovaaleja koskeva päätös on tehty. Kokemuksena vaalit olivat mielenkiintoinen juttu, sain paljon ajateltavaa, opin uusia asioita, tapasin viisaita ihmisiä ja kait tuli paljon uutta järkeä päähän ja ennenkaikkea upeita kokemuksia.en kuitenkaan lähde enää ehdolle, se kerta riitti minulle, Väisänen vakuuttaa. Ja näin hän jälleen kerran elämässään kieltää Euroopan ilmiselvän houkutuksen. Syy on edelleen sama eli hevoset. Myös perhe ja elämäntilanne vaikuttavat sekä se, että kiinnostus politiikkaan on väljähtänyt tällä hetkellä, Väisänen myöntää. Tullessaan yllättäen valituksi Miss Euroopaksi vuonna 1976 Riitta Väisänen joutui myös tiukan valinnan eteen. Ranskalainen missikeisari Claude Berri halusi hänet mallitalliinsa tähdeksi mutta Väisänen halusi kotitalliin hevostensa luo. Ja jos ihan rehellisiä ollaan, niin olihan hänellä Suomessa silloinen kihlattukin houkuttelemassa kotiin. Berrin mielestä hevoset olivat suuri henkilökohtainen ongelmani. En tiedä mitä olisin saanut ja mitä menettänyt, jos olisin kesällä 1976 valinnut toisin. Ainoa asia, mitä olen joskus miettinyt, on että olisin voinut tuoda Pariisista hienon ranskalaisen hevosen, Väisänen muistelee nauraen. Ei missivuosi minusta eurooppalaista tehnyt. Olin eläinhullu maalaistyttö ja valintaani ennen käynyt vain Ruotsissa ja Mallorcalla. Ihan helppoa oli valita paluu kotiin ja hevosten luo, hän muistelee. Teksti ja kuva Eeva Koskinen Idea yritykseen lähti maahanmuuttajan omista kokemuksista Hollantilainen Nicole Saari on pyörittänyt omaa yritystään Suomessa vuodesta Hän tarjoaa palveluita sekä Suomeen tuleville ulkomaalaisille että ulkomaille lähteville suomalaisille. Apua saa sekä kulttuurin että kielen hallintaan. Opetan kieliä ja pidän räätälöityjä seminaareja yritysten työntekijöille, jotka ovat lähdössä työkomennukselle toiseen EU-maahan, hän kertoo. Seminaareissa käydään läpi pääasiat: miten kohdemaassa ajatellaan, toimitaan ja mitä erityisyyksiä sikäläinen kulttuuri sisältää. Se, että olen itse asunut eri puolilla Eurooppaa, vaikuttaa paljon. Tiedän omien kokemuksieni kautta paljon siitä miten ihmiset eri maissa suhtautuvat asioihin ja ymmärrän myös miltä tuntuu olla se ulkomaalainen, hän jatkaa. Alku Suomessa oli melko helppo Vuonna 1997 Saari muutti Suomeen yhdessä suomalaisen miehensä kanssa. Hän oli aiemminkin asunut ulkomailla, muun muassa Kreikassa ja Saksassa. Oma Suomeen muutto sujui melko helposti, koska mies hoiti kaikki käytännön asiat. Saavuttuaan Suomeen tammikuussa hän meni suoraan kielikurssille. Ensimmäinen kurssi oli tiukka intensiivikurssi. Sen päätyttyä Saari jatkoi suoraan erityisesti maahanmuuttajille suunnatulle kurssille. Syyskuussa hänellä oli jo suomalainen työpaikka. Suomenkieleni ei kyllä todellakaan ollut erityisen hyvää tässä vaiheessa, Nicole Saari nauraa. Itse asiassa suomenkieleni oli aika surkeaa. Aloitin Mäkelänrinteen lukiossa kieltenopettajana ja minua jännitti. Sovin oppilaiden kanssa, että jos he opettavat minulle suomea niin minä opetan heille saksaa, hän muistelee. Saari toteaa nyt jo täysin sujuvalla suomenkielellään, että huolimatta haasteista kieltä oppii aina parhaiten olemalla kokonaan sen ympäröimänä. Monia ihmisiä se pelottaa, mutta onneksi minulla ei oikeastaan ollut mitään vaihtoehtoja, hän lisää. Ranskalainen sairaala opetti kulttuurierot Seuraavaksi Nicole Saari muutti perheineen miehensä työkomennuksen vuoksi Ranskaan. Hän kävi sielläkin intensiivikielikurssilla, hankki itselleen nopeasti töitä sihteerinä ja iloitsi kun saattoi työssään hyödyntää kaikkia puhumiaan kieliä eli hollantia, englantia, saksaa, ranskaa ja suomea. Ranskan jakson aikana perheen lapsi sairastui ja perhe kohtasi ranskalaisen arjen aiempaa konkreettisemmin viettäessään aikaa sairaalassa. Sairaalassa lapsen kanssa tajusin, että kielen ja kulttuurin ymmärtäminen on todella tärkeää. Olin Ranskassa oloaikanamme oppinut aika lailla siitä miten ranskalainen toimii ja ajattelee, ja kun olimme sairaalassa siitä oli minulle paljon hyötyä. Kulttuurierot eurooppalaistenkin maiden kesken ovat suuria vaikkei sitä aina tule ajatelleeksi, hän toteaa. Perhe palasi lopulta takaisin Suomeen ja lapsi meni päiväkotiin. Saari itse halusi mahdollisimman nopeasti töihin. Tilanne Suomessa oli kuitenkin muuttunut heidän poissa ollessa. Työnhaku hyvälläkin suomenkielen taidolla varustetulle tulijalle olikin nyt hankalaa ja siitä lähti itämään ajatus omasta yrityksestä. Haluan auttaa Suomeen tulevia ihmisiä täkäläisen kulttuurin ja kielen kanssa, hän kuvaa liikeideaansa. Yritys on lähtenyt hyvin käyntiin. Yhä Saaresta kuitenkin tuntuu, että ihmiset eivät aivan ymmärrä, että myös EU-maiden välillä on isoja eroja koskien kulttuuria ja tapoja. Kun ollaan lähdössä työkomennukselle vaikkapa USA:han tai Kiinaan, niin ajatellaan, että ilman muuta tarvitaan jotain valmennusta. Ranska tai Alankomaat ovat Euroopassa ja helposti ihmiset ajattelevat, että siellä on melko samanlaista kuin Suomessa, hän kuvailee. Saarella on nyt Suomessa tarjottavien palveluiden lisäksi myös laaja yhteistyöverkosto Euroopassa ja sen avulla hän voi auttaa työkomennukselle lähtevän ihmisen alkuun miltei maassa kuin maassa. Jo ennen lähtöä, kun henkilö on vielä Suomessa, hänelle annetaan valmennusta ja pidetään kielikoulutusta. Näin komennuksen epäonnistumisen riski vähennetään minimiin, Saari kertoo. Pidän huolta siitä, että alku on mahdollisimman helppo. Hankimme asunnon, vakuutukset ja autamme kaikessa mahdollisessa, hän jatkaa. Tarjolla räätälöityä ja henkilökohtaista tukea Teen kaiken itse ja tarjoan tarvittaessa henkilökohtaista tukea. Asiakkaat kertovat mitä hetarvitsevat ja yleensä ensin etsitään asunto. Käymme sähköpostitse läpi mitä kaikkea he toivovat. Heidän tullessaan Suomeen käyn katsomassa asuntoja yhdessä heidän kanssaan, Saari kertoo käytännön työstään. Kun asunto on löytynyt kaikki muu järjestetään noin päivässä. Kaikki muu tarkoittaa pankki-asioita, vakuutuksia, erilaisia lupia jne. Vähintään viikon sisällä asiakkaalla on perusasiat kunnossa. Ajatuksena on myös hoitaa kaikki siten, että asiakkaan ja Saaren välille syntyy luottamussuhde. Näin ollen mahdollisten vaikeuksien hetkellä asiakas voi myös soittaa hänelle ja pyytää apua. Jos tulee kriisi ja olet yksin ulkomailla, isoin kysymys kuuluu usein: kenelle soitan nyt? Kriisi voi olla ihan mitä vaan, netti ei toimi, jouduit kolariin tms. Minä neuvon minne soittaa, kuka auttaa ja millä kielellä missäkin on mahdollista asioida, hän jatkaa. Asiakkaat ovat kiitelleet henkilökohtaisen palvelun suomaa tukea. Minulla oli asiakkaana ranskalainen perhe. He muuttivat Suomeen keskellä talvea eikä lapsilla ollut talvivaatteita. Perheen äiti oli todella iloinen kun menin heidän kanssaan vaatekauppaan. Ranskassa lastenvaatteet mitoitetaan iän eikä pituuden mukaan ja suomalainen systeemi ei olisi auennut ilman apua, Saari muistelee. Ihmiset, lumisade ja perinteet mukavinta Suomessa Alussa minulla oli Suomessa vaikeaa, enhän osannut kieltä. En osannut ostaa edes kesäkurpitsaa. Opin kyllä nope- asti, mutta aluksi turhauduin kun en pystynyt ollenkaan seuraamaan keskusteluja. Suomalaiset puhuvat mielellään englantia, mutta vasta kun itse rupesin puhumaan suomea, tuntui että ystävyydet syvenivät, hän kertoo. Suomalaisten ihmisten avuliaisuus ja rehellisyys tekivät häneen heti vaikutuksen. Lisäksi Saari kertoo pitäneensä alusta asti lumisateesta ja siitä, että metsässä voi kävellä näkemättä ketään muita. Suomessa voi luottaa ihmisiin, asiat hoidetaan tehokkaasti ja nopeasti. Pidän myös suomalaisesta tavasta viettää joulua, lakkiaisia ja vaikkapa penkkareita. Minua kiinnostavat perinteet ja tavat. Olenpa missä tahansa haluan aina tutustua paikalliseen kulttuuriin mahdollisimman hyvin. Suomessa erilaiset kulttuuriin liittyvät tavat elävät edelleen vahvoina ja se on minusta hienoa, Nicole Saari toteaa. Teksti Hertta Niemi Kuva Sanna Peurakoski 4 PohjanAkka

5 Pidä huivista kiinni Suomi-neito! TYÖ KUTSUU ULKOMAILLE PohjanAkka Yhä useampaa kiinnostaa lähteä töihin tai työkomennukselle ulkomaille. Sosiaaliturvan näkökulmasta Euroopan unioni on palapeli, jossa työn ja työvoiman liikkumisesta on 27 maan kesken sovittu erilaisin säännöksin. Työn perään säntäävän Suomi-neidon on hyvä pitää mielessä, että unionissa ei ole yhtenäistä sosiaaliturvajärjestelmää. Mutta on EU-asetus, jonka jäsenmaat ovat yhteisesti säätäneet. Perusajatus on, että työntekijä siirtyy heti työskentelymaan sosiaaliturvajärjestelmään. Asetus määrää selkeästi, että sosiaaliturva määräytyy työskentelymaan lainsäädännön mukaan. Tämä on ns. yhden maan periaate eli sosiaaliturvaetuudet tulevat yhdestä maasta kerrallaan ja samoin maksut maksetaan yhteen maanhan. Sukupuoleen ja ikään katsomatta ihmisiä kohdellaan yhdenvertaisesti. Toisen sopimuspuolen kansalaisille taataan samat oikeudet ja asetetaan samat velvoitteet kuin valtion omille kansalaisille. Yhdenvertainen kohtelu pätee 27:ään EU-maahan, kolmeen ETA-maahan sekä Sveitsin kansalaisiin. Kun työtä tehdään toiseen EU-maahan paikallisen työnantajan palveluksessa, eläkettä karttuu työskentelymaan lakien mukaisesti. Aikanaan kun eläkkeen hakeminen aikanaan tulee ajankohtaiseksi, sitä haetaan asuinmaasta ja viranomaiset huolehtivat hakemuksen välittämisestä toisiin EU-maihin. Suomessa asuvien osalta tällaisena yhdyslaitoksena toimii Eläketurvakeskus (ETK), yhteyspäällikkö Minna Levander ETK:sta kertoo. Tilapäiseen komennukseen haettavissa E101-todistus Tärkein poikkeus työskentelymaassa vakuuttamisen periaatteesta koskee lähetettyjä työntekijöitä. Kun suomalainen työnantaja lähettää työntekijänsä lyhyehköksi ajaksi työkomennukselle toiseen EU-maahan, työntekijä voi olla ns. lähetetty työntekijä. Työnantaja hakee työkomennukselle lähtevälle E101-todistusta Eläketurvakeskukselta. Todistus tarkoittaa sitä, että työntekijä säilyy ulkomailla työskentelynsä aikana Suomen sosiaaliturvalainsäädännön piirissä. Todistuksen avulla myös sekä työnantaja että työntekijä saavat vapautuksen työskentelymaan lakisääteisistä sosiaalivakuutusmaksuista eli välttyvät siten kaksinkertaisilta maksuilta. Myös lähetetyn työntekijän mukana seuraavat perheenjäsenet voivat säilyä Suomen sosiaaliturvan piirissä. Heidän tulee hakea päätöstä Suomen sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta Kansaneläkelaitoksen (Kela) ulkomaan yksiköltä. Kun työkomennus kestää vuoden Mikä on tilapäistä ja miten pitkään toisessa EU-maassa voi työskennellä menettämättä Suomen sosiaaliturvaa? Toiseen EU-maahan lähetetty työntekijä voi pysyä Suomen sosiaaliturvan piirissä pääsääntöisesti yhden vuoden ajan edellyttäen, että työntekijän työsuhde lähettävään työnantajaan säilyy koko työkomennuksen ajan. Suomen sosiaaliturvan piiriin kuulumista voidaan jatkohakemuksen perusteella jatkaa poikkeusluvalla jopa viiteen vuoteen. Poikkeuslupa edellyttää kuitenkin sitä, että ETK pyytää suostumusta myös toisesta maasta eli työskentelymaan viranomaisilta, Levander sanoo. Lähetettyjä työntekijöitä koskeva määräaika tulee pitenemään kahteen vuoteen, kun uusi EU-asetus otetaan käyttöön, näillä näkymin vuonna Ulkomaan työn lisääntyminen vaikuttaa myös hallintobyrokraatin arkeen: paperipinojen sukkela kasvu pakottaa järjestelmät sähköiseen tiedonsiirtoon eri maiden sosiaaliturvajärjestelmien yhteydenpidossa. Eläketurvakeskus käsittelee vuositasolla noin ulkomaantyön hakemusta. Ruotsi on kiinnostavin maa, jonne työn perässä sukkuloidaan. Muista EU- tai ETA-maista Saksa ja Norja sekä sosiaaliturvasopimusmaista Yhdysvallat tulevat heti seuraavina. Kela seuraa Suomi-neitoa Työn lisäksi asuminen määrittää sosiaaliturvan tasoa. Perheellinen vai sinkku, asialla on väliä Kelan sosiaaliturvassa asumiseen perustuvien etuisuuksien määrittelyssä. Ei ole olemassa yhden koon sosiaaliturvaessua, joka suojaisi kaikelta mahdolliselta. Ulkomailla työskentelyn aikana voi kuulua suomalaisen sosiaaliturvan piirin joko kokonaan tai osittain. Kelan kansainvälisten asioiden parissa työskentelevä yhteyspäällikkö Essi Rentola toteaa, että ulkomaan työn vakuuttaminen ja sosiaaliturva on aika monimutkainen palapeli. Hän opastaa, että ulkomaille muuttoa miettivän kannattaa ehdottomasti olla etukäteen yhteydessä Kelaan ja ETK:hon varmistaakseen, mitkä edut säilyvät tai muuttuvat ulkomailla lähdettäessä. Kelan etuuksissa perheellisten osalta on paljon eri variaatioita. Joissain etuisuuksissa, esimerkkinä lapsilisät, tietyissä tilanteissa etuisuudesta Kela voi maksaa osan, sanoo Rentola. Lähetetyn työntekijän todistus takaa, että työeläkkeen lisäksi kansaneläke ja perhe-eläke maksetaan Suomen lainsäädännön perusteella. ETK välittää hakijan tiedot Kelaan, joka tekee oman kirjallisen päätöksen. Kela myöntää myös eurooppalaisen sosiaaliturvakortin EHIC, joka oikeuttaa saamaan oleskelun aikana välttämätöntä sairaanhoitoa. EU-määräysten mukaan tietyt etuudet ovat perheenjäsenille nk. työntekijästä johdettuja oikeuksia eli EU-maassa työssä olevan n perheenjäsenillä on oikeus sen maan lainsäädännön perheetuuksiin. Perheenjäsenten oikeuksien kannalta on merkitystä sillä, onko toiseen EU-maahan mennyt työntekijä siellä vakuutettu EU-pääsäännön eli työskentelymaan lainsäädännön mukaan vai onko hänelle Suomesta ETK: n myöntämä lähetetyn työntekijän todistus E101. Jos kyse on lähetyn työntekijän perheenjäsenistä, pysyy mukana seuraava muu perhe Suomen sosiaaliturvassa kokonaisuudessaan. Heidän tulee kuitenkin hakea Kelan ulkomaan yksiköltä päätöstä Suomen turvan piiriin kuulumisesta. Poikkeuksena on kuitenkin tilanne, jossa myös toinen puolisoista alkaa työskennellä lähetetyn työntekijän komennusmaassa, tällöin puolison sosiaaliturva määräytyy itsenäisesti oman työn perusteella, Rentola selventää. Sen sijaan jos kyseessä on työ, joka Liikkuminen EU-maiden välillä on yleistynyt. Lähetettyjä työntekijöitä koskeva määräaika tulee pitenemään kahteen vuoteen, kun uusi EU-asetus otetaan käyttöön 2010, Minna Levander Eläketurvakeskuksesta kertoo. vakuutetaan työskentelymaassa, määräytyy työntekijän sosiaaliturva täysin työskentelymaan lainsäädännön mukaan. Hän ei kuulu silloin enää miltään osin Suomen sosiaaliturvan piiriin. Kun ulkomailla olo on tarkoitettu tilapäiseksi (enintään yksi vuosi), voivat ei-työssä olevat perheenjäsenet pysyä Kelan hoitaman Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan piirissä. Heidän tulee kuitenkin ilmoittaa asiasta Kelaan ja asiasta saadaan kirjallinen päätös. Kelan hoitamien sosiaaliturvaetuuksien maksaminen ulkomaille riippuu siis siitä, kuuluko hän Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin. EU-maahan työnhakuun menevälle voidaan myös maksaa työttömyyspäivärahaa kolmen kuukauden ajalta. Tässäkin tapauksessa Kelaan tulee olla aina yhdessä kun lähdetään tavanomaista lomamatkaa pidemmäksi aikaa ulkomailla, koska ulkomailla ololla voi olla vaikutuksia sosiaaliturvaan. Kela tilastoi ne tapaukset, kun muutetaan pysyvästi ulkomaille ja poistutaan Suomen sosiaaliturvan parista. Suomesta muutti pysyvästi viime vuonna henkilöä, joiden sosiaaliturva määräytyy työskentelymaan mukaan. Yhteensä Kela teki noin päätöstä ulkomaille muuttoa koskien. Näitä uusia etuisuudet säilyttäviä päätöksiä myönnettiin Lisätietoja löytyy Kansaneläkelaitoksen (www.kela.fi) ja Eläketurvakeskuksen (www.etk.fi) kotisivulta, josta on linkki jäsenmaiden yhteiseen EUlisses-portaaliin sekä pohjoismaiden erityistilanteisiin porautuvaan Nordsoc-sosiaaliturvaportaaliin. Kannattaa vilkaista myös ulkomailla asuville suunnatun Expatrium-lehden sivusto (www.expatrium.fi). Teksti ja kuva Anne Niemi Uusi tasa-arvoohjelma ottaa käyttöön sukupuolinäkökulman Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen uusin tasa-arvo-ohjelma katsoo suomalaista yhteiskuntaa sukupuolisilmälasien kautta. Jokainen ministeriö on valinnut vähintään yhden keskeisen hankkeen, jonka vaikutuksia naisten ja miesten tilanteeseen se arvioi. Sukupuolisilmälaseilla katsotaan muun muassa kansallista metsäohjelmaa, henkilöliikennelain uudistusta sekä urheiluseurojen valmentaja- ja ohjaajakoulutusta. Sukupuolivaikutusten arviointi sisällytetään myös kaikkiin hallituksen tärkeimpiin toimiin lainvalmistelusta talousarvioesityksen laadintaan. Tasa-arvo-ohjelman painopisteitä ovat muun muassa naisten urakehityksen edistäminen, sukupuolten välisten palkkaerojen kaventaminen, tasa-arvotietoisuuden lisääminen kouluissa ja toimenpiteet, joilla vähennetään työmarkkinoiden jakautumista naisten ja miesten töihin. Ohjelmassa ryhdytään konkreettisiin toimiin myös työn ja perheen yhteensovittamisen parantamiseksi sekä naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi. Sukupuolten välisiä palkkaeroja kavennetaan Hallituksen tavoitteena on naisten ja miesten välisten palkkaerojen selkeä kaventaminen tällä vaali-kaudella. Hallitus jatkaa kolmikantaista samapalkkaisuusohjelmaa ja tukee työmarkkinajärjestöjen keskinäisiä toimia sukupuolten tasa-arvon ja samapalkkaisuuden edistämiseksi. Naisten ja miesten välisten palkkaerojen kaventumista ja työmarkkinajärjestöjen ratkaisuja arvioidaan samapalkkaisuusohjelman näkökulmasta. Myös valtion uusien palkkausjärjestelmien vaikutukset naisten ja miesten palkkoihin selvitetään, jotta palkkausjärjestelmää kehitettäessä osataan ottaa huomioon sukupuolten välinen tasa-arvo. Koulut tasa-arvotiedon levittäjiksi Koulut ovat avainasemassa lasten ja nuorten tasa-arvotietoisuuden vahvistamisessa. Sukupuolitietoinen opetus ennaltaehkäisee myös työelämän segregaatiota. Tasa-arvo-ohjelma esittää sukupuolitietoisia toimenpiteitä opettajankoulutuksen ja oppimateriaalin kehittämiseksi. Koulujen pitää välittää ennakkoluulotonta ja avarakatseista käsitystä siitä, mikä on naisille ja miehille sopivaa ja mahdollista. Oppimateriaali ei saa vahvistaa stereotyyppisiä sukupuolirooleja tekstien tai kuvien kautta. Poikkihallinnollinen yhtyeistyöohjelma väkivallan vähentämiseksi. Hallitus kaipaa naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyyn entistä systemaattisempaa otetta. Tietoisuus naisten kokemasta väkivallasta ja sen seurauksista on lisääntynyt. Erilaisia toimenpiteitä lainsäädännöstä asennekampanjoihin on tehty. Seurantatietojen mukaan naisiin kohdistunut väkivalta ei kuitenkaan ole vähentynyt vajaassa kymmenessä vuodessa. Hallitus on päättänyt laatia poikkihallinnollisen yhteistyöohjelman naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi ja sen laatimisessa kuullaan kansalaisjärjestöjä. PohjanAkka 5

6 Peräti 82 % vastaajista oli tätä mieltä. Monimuotoisuuden nähtiin myös lisäävän henkilöstön luovuutta. 84 % näki monimuotoisuuden edistämisen olevan osa yritysten yhteiskuntavastuuta. Ikää pidettiin tärkeimpänä monimuotoisuuden ulottuvuutena. Yleisesti oltiin sitä mieltä, että on hyvä, jos työyhteisössä on eri-ikäisiä ihmisiä. Moni-ikäisyyden nähtiin rikastavan työyhteisöjä ja tuovan niihin jatkuvuuden tunnetta. Etninen tausta nousi toiseksi merkittäväksi ja tulevaisuudessa edelleen merkitykseltään kasvavaksi monimuotoisuuden osa-alueeksi. Eri etnisiä taustoja edustavien ihmisten nähtiin vaikuttavan työyhteisöön monella tavalla. Jotkut pitivät etnistä monimuotoisuutta rikkautena, toiset taas nostivat esiin uudenlaisia haasteita ja ristiriitoja, joista suomen kielen taito nousi keskeiseksi. Myös erilaisten työkulttuurien ja tottumusten yhteensovittamisen arveltiin asettavan uusia vaatimuksia erityisesti johtamiselle ja töiden organisoimiselle. Kolmannes vastaajista (35 %) uskoi vierasperäisen nimen saattavan haitata työpaikkahaastatteluun pääsyä Seksuaalisen suuntautumisen merkitystä pidettiin työn kannalta vähiten merkittävänä monimuotoisuuden osa-alueena. Yleinen kommentti oli, että seksuaalinen suuntautuminen on yksityisasia. Yllättävä tulos oli se, että uskontoa tai uskonnollista vakaumusta ei pidetty työn kannalta kovin merkittävinä asioina. Valtaosa (74 %) oli sitä mieltä, että erilaiset uskontoon ja vakaumukseen liittyvät ulkoiset symbolit eivät kuulu työpaikalle. Uskontoon liittyvät asiat tulivat esille lähinnä vain etnisen taustan yhteydessä. Monissa työpaikoissa oli huomioitu erilaiset uskonnolliset tarpeet, esimerkiksi liittyen rukoushetkiin ja ruokapreferensseihin. Harvoissa organisaatioissa oli tehty erityisiä suunnitelmia monimuotoisuuden edistämiseksi. Kuitenkin tasaarvosuunnitelma oli tehty useimmissa työpaikoissa. Tasa-arvosuunnitelmiin on alettu ottaa mukaan sukupuolten tasa-arvon lisäksi monimuotoisuuteen liittyviä tekijöitä, kuten ikä, etnisyys ja työhön perehdytys myös maahanmuuttajien kannalta sekä monimuotoisuutta tukevat rekrytointikäytännöt ja uskontoon liittyvät järjestelyt. MONIMUOTOISUUS - HAASTE VAI UHKA? Monimuotoisuusbarometrin tuloksia Monimuotoisuus (engl. diversity) kuvaa sosiaalisia yhteisöjä, joihin kuuluu erilaisia ja eri taustan omaavia ihmisiä. Koululuokka, työpaikka ja kaupunginosa tai lähiö ovat esimerkkejä yhteisöistä, jotka voivat olla eri tavoin monimuotoisia. Monimuotoisuus viittaa mm. etniseen taustaan, sukupuoleen, uskontoon, seksuaaliseen suuntautuneisuuteen ja ihmisten elämäntyyleissä ilmeneviin eroihin. Ihmisten välinen erilaisuus voi parhaimmillaan virittää yhteisöissä jännitteitä, jotka lisäävät yhteisön dynaamisuutta, luovuutta ja tuotteliaisuutta. Kasvavan maahanmuuttajuuden ja väestön ikääntymisen seurauksena monimuotoiset ja monikulttuuriset työpaikat, naapuristot ja koululuokat ovat jo todellisuutta nykypäivän suomalaisessa yhteiskunnassa. Työpaikoilla yhä useammat ihmiset kohtaavat erilaisista kulttuurisista taustoista tulevia ihmisiä. Työ ja terveys 2006 haastattelututkimuksen mukaan työssä käyvistä suomalaisista reilu neljännes (26 %) ilmoitti omalla työpaikallaan olevan maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä, miehistä 29 % ja naisista 23 %. Eniten maahanmuuttajia oli koulutuksen, teollisuuden, kuljetuksen- ja liikenteen sekä yritysten välisten palveluiden työpaikoilla. Vieraskielinen nimi saattaa vaikeuttaa työnhakijan pääsyä työpaikkahaastatteluun Työterveyslaitoksen hallinnoima Monikko-hanke toteutti Monimuotoisuusbarometrin vuonna 2007 (Haapanen, 2007). Kohderyhmänä olivat suomalaisten yritysten henkilöstöpäälliköt ja johtajat (n=449), jotka edustivat sekä yksityistä että julkista sektoria. Naisten osuus oli 60 %, mikä vastaa hyvin naisten osuutta henkilöstöhallinnon johtotehtävissä olevista. Barometrin tavoitteena oli saada käsitys monimuotoisuuden eri ulottuvuuksista ja siitä, miten monimuotoisuus vahvistuu suomalaisessa työelämässä. Henkilöstöjohtajat ja päälliköt valittiin kohderyhmäksi, koska he ovat portinvartijan asemassa monimuotoisuuden edistämisessä. He vaikuttavat työpaikkarekrytointeihin ja siihen, miten monimuotoisuutta työpaikkojen arjessa johdetaan. Kyselyn lisäksi tehtiin fokusryhmähaastatteluja, joiden avulla kartoitettiin monimuotoisuuden ilmenemismuotoja ja johtamisen haasteita. Fokusryhmät toteutettiin viidessä mahdollisimman erilaisessa organisaatiossa. Monimuotoisuudella tarkoitettiin tässä tutkimuksessa ihmisten erilaisuutta iän, sukupuolen, etnisen taustan, seksuaalisen suuntautumisen, perhetilanteen, vammaisuuden, kielen, uskonnon ja vakaumuksen näkökulmasta. Myös kansainvälisessä johtajuuskirjallisuudessa nämä tekijät liitetään monimuotoisuutta kuvaaviksi. Monimuotoisuus on positiivinen asia, mutta siihen liittyy myös ongelmia Kyselyssä monimuotoisuutta pidettiin positiivisena voimavarana, joka parantaa organisaation tuloksellisuutta. Aikataulujen noudattaminen ja sopeutuminen matalahierarkkiseen työkulttuuriin voi tuottaa ongelmia Henkilöstöjohdon näkemykset monimuotoisuudesta olivat pääosin positiivisia. Haastatteluissa tuli esiin myös kriittisiä kommentteja. Moni maahanmuuttajataustainen haastateltava koki integroitumisen suomalaiseen yhteiskuntaan vaikeaksi. Erityisen vaikeaksi nähtiin ensimmäisen työpaikan löytäminen. Henkilöstöpäälliköt ja johtajat ovat avainasemassa, jotta rekrytointikäytännöt tukisivat monimuotoisuutta. Kuitenkin viimeaikaiset viestit kertovat rekrytoinnin korostavan pikemmin yhtenäiskulttuurin kuin monikulttuurisuuden piirteitä. Rekrytoitaviksi halutaan nuoria, hyvännäköisiä ja hoikkia sekä sellaisia, jotka hallitsevat suomen kielen täydellisesti. Lähteet Haapanen, Ari (2007) Monimuotoisuusbarometri -ikä ja monikulttuurisuus haasteena ja voimavarana. Monikko -hanke (www.monikko.net). Kauppinen, Kaisa & Toivanen, Minna (2007)Tasa-arvo työssä. Teoksessa (toim. Kauppinen, Timo ym.) Työ ja terveys Suomessa 2006, Työterveyslaitos, Helsinki, Teksti Kaisa Kauppinen, tutkimusprofessori Työterveyslaitos Kuva Eeva Koskinen Presidentti Halonen ja hallitus mukaan UNIFEMin kampanjaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan Presidentti Tarja Halonen ja koko Suomen hallitus ovat allekirjoittaneet YK: n naistenrahaston UNIFEMin naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen kampanjan Say NO to Violence Against Women. Aiemmin kampanjaan ovat sitoutuneet mm. Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tansanian hallitukset. ja useat EU-maiden ministerit. Kampanjan tavoitteena on lisätä tietoisuutta naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja tukea UNIFEMin hallinnoiman YK:n väkivaltarahaston työtä. Suomessa vetoomuksen ovat allekirjoittaneet myös presidentti Martti Ahtisaari ja rouva Eeva Ahtisaari, useat kaupungin- ja kunnanjohtajat sekä kulttuurielämän vaikuttajat kuten Karita Mattila ja Märta Tikkanen. SAK:n Lauri Ihalainen ja EK:n Leif Fagernäs ovat haastaneet kampanjaan kaikki työmarkkinajärjestöt ja arkkipiispa Jukka Paarma kirkkokuntien johtajat. UNIFEMin uusi pääjohtaja Inés Alberdi vieraili syyskuussa Suomessa vauhdittamassa kampanjaa. Suomi sai loppukesällä CEDAW:n maaraportissa ankaraa kritiikkiä naisiin kohdistuvan väkivallan jatkuvasti kasvaneesta määrästä ja esimerkiksi turvakotien vähäisyydestä. Hallitukselta toivottiin erityistoimia väkivallan kierteen katkaisemiseen Vuonna 1981 ministeri Helvi Sipilän aloitteesta perustetun Suomen UNIFEMin tehtävä on tukea UNIFEMrahastoa varainhankinnalla ja tiedotus- ja vaikuttamistyöllä sekä toteuttaa tasa-arvoa ja naisten oikeuksia tukevia kehitysyhteistyöhankkeita. Järjestöllä on yli henkilöjäsentä ja noin 40 yhteisöjäsentä. 6 PohjanAkka

7 EU:n tutkimusrahoituksella unitutkijan ura uuteen nousuun Kolumni PohjanAkka Unitutkija Tarja Stenbergin ura oli hyvässä vauhdissa hänen vietettyään viitisen vuotta Amerikassa, näistä kaksi vuotta Harvardissa apulaisprofessorina. Kun Stenberg muutti perhesyistä takaisin Suomeen, hänelle selvisi melko nopeasti, että täällä ei yksinkertaisesti ole tarjolla hänen tutkimusalansa vaatimia, riittävän suuria apurahoja. Stenberg on aivotutkija ja hänen erityisalueenaan on unentutkimus. Suomalainen tutkimuksen rahoitus on hyvin niukkaa. Yliopisto ei pysty tarjoamaan meille penniäkään rahaa. Päärahoittajana meidän tutkimusalallamme onkin Suomen Akatemia. Kun haluaa tehdä perusteellista tutkimusta kansainvälisesti kilpailukykyisen tutkimusryhmän kanssa tarvitaan kuitenkin vielä nolla Suomen Akatemian tarjoaman summan perään, Stenberg toteaa. Opintoja ja elämää EU:n tuella Tarvitaan paljon omatoimisuutta ja tietoa Kun Stenberg ymmärsi, että tarvittavia rahoja ei yksinkertaisesti ole tarjolla Suomessa,hän päätti ryhtyä toimeen. Rupesin lukemaan EU:n rahoituslähteistä ja osallistuin alkuun Helsingin yliopiston järjestämälle kurssille, joka koski EU:n tutkimusrahoitusta ja sen hakemista. Kurssi oli aivan oleellinen EU-rahoituksen kiemuroiden oppimisen kannalta, Stenberg muistelee. Perehdyttyään erilaisiin EU:n tarjoamiin rahoitusvaihtoehtoihin Stenberg totesi, että rahoitusmuodoista hänelle sopivin oli siinä kohtaa niin kutsuttu konsortio-rahoitus. Konsortio tarkoittaa eri maissa olevien tutkimusryhmien muodostamaa tutkimusyhteisöä, eräänlaista kansainvälistä tutkimusverkostoa. Stenberg aloittikin sopivan tutkijaverkoston kokoamisella. Alku näytti hankalalta, koska Stenbergin omat verkostot olivat enimmäkseen Amerikassa, mutta lopulta verkosto kuitenkin syntyi. Ihan aluksi pidimme eräänlaisen aivoriihen ja olimme kaikki yhtä mieltä siitä, että nyt täytyy keksiä jotain hieman erikoisempaa. Onneksi kaikilla meillä oli sekä kykyä että halua tietoiseen riskinottoon, hän jatkaa. Sinnikkyys palkitaan Näin sai alkunsa Sleep in Ageing Women- projekti. Se oli tutkimus, jossa yhdistettiin ennakkoluulottomasti sosiologista ja biomedisiinistä tutkimusotetta. Hanke ei kuitenkaan saanut rahoitusta ensimmäisellä hakukierroksella ja se oli Stenbergille suuri epäröinnin hetki. Mietin, että onko tässä kuitenkin lyötävä rukkaset pöytään, mutta päätin sitten kuitenkin etten anna periksi. Olin uhrannut projektin suunnitteluun vuoden, kouluttanut itseni projektikoordinaattoriksi ja lisäksi lukenut ja opiskellut EU:ta ja sen kiemuroita ihan loputtomasti, hän sanoo. Stenberg soitti harmissaan Brysseliin puhuakseen jonkun virkamiehen kanssa, joka vastaa tutkimusrahoituspäätöksistä. Sattumalta hänet ohjattiin suomalaisen virkamiehen puheille. Samainen virkamies oli ollut mukana Stenbergin hankkeen arviointiprosessissa. Hän sanoi oikeastaan vain sen, ettei tietojen luottamuksellisuuden takia voi sanoa muuta kuin että rohkaisee meitä voimakkaasti hakemaan uudestaan. Niin me sitten haimme uudestaan, kertoo Stenberg Toisen hakukierroksen seurauksena Tarja Stenberg (Porkka-Heiskanen) M.D., Ph.D., Docent in Physiology, Senior Lecturer Puheenjohtaja, Suomen Aivotutkimusseura ry. Tutkimushankkeita: Koordinaattori, EU-tutkimusprojekti Enough sleep Koordinaattori, EU Marie Curie koulutus verkosto Sleep restriction Koordinaattori, EU-tutkimusprojekti Sleep in ageing women (valmis) Lisätietoja: Stenberg sai haluamansa konsortiorahoituksen. Yhteensä 1,8 miljoonaa euroa jaettuna kuudelle eri tutkimusryhmälle, kolmeksi vuodeksi. Hän toteaa, ettei hankkeen saama rahoitus oikeastaan edes ole kovin hääppöinen. Se oli silti iso askel eteenpäin ja osoitti suomalaisille rahoittajille, että Stenberg ja hänen tutkimusalueensa ovat kansainvälisesti rahoituskelpoisia. Tutkimuksen sovellettavuus on oleellista Suomen Akatemia myönsi Stenbergin tutkimusryhmälle rahaa melko pian ensimmäisen EU-rahoituksen järjestyttyä ja EU-rahoituksia tuli lisää sitä mukaan kun hankkeita kehiteltiin. Stenberg korostaa, että kyseessä on kuitenkin aivan oma maailmansa verrattuna siihen mihin tutkijat täällä kotimaassa ovat tottuneet. EU ja sen rahoituskanavat ovat yhdessä todella monimutkainen systeemi. Pelkästään alustavat ohjeet rahoituksen hakemiseen ovat noin 50 sivua paksu kirja. Itse hakuohjeet koostuvat yhteensä kolmesta yhtä paksusta pumaskasta, kertoo Stenberg. Kuka tahansa masentuu tällaisen urakan edessä, mutta ne on vaan luettava. EU- terminologia vie aikaa ja erityisesti alku on todella hidasta, lohduttaa Stenberg. Koko EU:n rahoitusfilosofia on erilainen kuin mihin tutkijat Suomessa ovat tottuneet. -EU:ssa rahoitusta annetaan mieluiten soveltavalle tutkimukselle, josta saatavaa tietoa voidaan viedä käytäntöön eri EU-maissa, Stenberg toteaa. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin se miten anomukset kirjoitetaan. On pyrittävä äärimmäisen huolelliseen ja läpinäkyvään anomukseen, josta selviää välittömästi miksi rahaa haetaan ja mitä rahalla tehdään, hän painottaa. Uusia taitoja ja luopumista Konsortion vetäminen on raskasta työtä. Ensimmäisen konsortiohankkeen vedin yksin mutta nyt minulla on onneksi palkattu henkilö hoitamassa rahaliikenteen, raportoinnit yms. Tutkimusta en ole enää itse tehnyt vähään aikaan, hän kertoo. Stenberg summaa EU-tutkimushankkeiden vetämisen olleen hänelle hyvin opettavaista. Hankkeen vetäminen on johtotehtävä eli pärjätäkseen tutkijan täytyy kouluttautua johtajaksi. Kaikki urallaan menestyvät tutkijat ajautuvat lopulta jonkinlaiseen hallinnointiin. Joko professorina tai tutkimusryhmän vetäjänä. Varsinaista aktiivitutkimusta ei enää pysty hoitamaan vaan se jää muille, hän arvioi. Pyydän vielä lopuksi Stenbergiltä neuvoja niille tutkijoille, jotka haaveilevat EU-rahoituksesta ja kansainvälisen konsortion vetämisestä. Pelko pois. Tarvitaan päättäväisyyttä. On ajateltava, että minä pystyn tähän, raha on siellä haettavissa. Kannattaa aloittaa käymällä asiaan liittyvä kurssi, ihan kylmiltään ei kannata ryhtyä kirjoittamaan hakemusta. Lisäksi aikaa tarvitaan todella paljon. Itse varaan noin kolme kuukautta hakemuksen kirjoittamiseen ja näistä viimeinen kuukausi on täysin kokopäiväistä hakemuksen kirjoittamista.näillä ohjeilla pitäisi päästä alkuun, naurahtaa Stenberg. Teksti Hertta Niemi Kuva Sanna Peurakoski Useimpien opiskelijoiden syyt ulkomaille lähtemiseen eivät liity opiskeluun vaan laajemmin elämään. Syitä on takuulla monia. Joku pakenee elämäänsä, toiset kaipaavat seikkailuja tai haluavat nähdä maailmaa, tutustua erilaisiin kulttuureihin ja tapoihin elää. Lähdin kolmetoista vuotta sitten elokuussa Tarttoon. Syyni lähteä olivat kaikkea muuta kuin ylevät tai opiskeluun liittyvät. Halusin pois sietämättömäksi muodostuneesta ihmissuhdetilanteestani enkä keksinyt mitään järkevää tekemistä Helsingissä. Lopulta äitini kirjaimellisesti pakkasi minut Viron laivaan. Viivyin tilapäiseksi aiotulla opintomatkallani yhteensä seitsemän vuotta ja palasin Suomeen marraskuussa 2002 kaksi tutkintoa suorittaneena maisterisnaisena. Opintomatkani oli mahdollinen Euroopan Unionin anteliaan opintojenrahoitusohjelman ansiosta. Lukukausimaksuni maksettiin sieltä ja loput elämiseen tarvittavat rahat tulivat opintotukena, opintolainana ja isäni tililtä. Matka kulki Tarton kautta Skotlantiin, Glasgowhin. Vietin kaksi vuotta Virossa kunnes ymmärsin, että vieraan kielen aiheuttama ylimääräinen vaiva oli minulle liikaa enkä halunnut valmistua hummailusta. Tarvittiin uusi ratkaisu. Englanti on aina ollut vahva kieleni ja kun University of Glasgown ovet aukesivat, minä menin. Voin lämpimästi suositella sekä Glasgowta että yliopistoa. Skottilainen yliopistotutkinto aloittaa klassikoista eikä anna vaihtoehtoja tenttipäivien suhteen. Yliopiston kuri ja koulumaisuus sopivat minulle, se tuntui turvalliselta. Valmistujaispäivänäni ajattelin, että ymmärsin tutkintoni rakennetta. Minulle oli selvää miksi olin oppinut kaiken juuri tietyssä järjestyksessä ja tietyllä tavalla. En ole kokenut vastaavanlaista kirkkauden hetkeä sen koommin. Skotlannin vuoteni olivat täysiä. Piti oppia väittelemään Hegelin näkemyksistä, sietämään viittä erilaista sadetyyppiä ja ikuisesti nahkeita farkkuja, kirjoittamaan esseitä EU:n kauppapolitiikasta, juomaan hurjia määriä olutta, syömään kamalia rasvaisia ruokia ja pussaamaan punatukkaisia, pisamaisia poikia. Se oli ihanaa ja kamalaa ja haastavaa ja elämäni paras ratkaisu. Vieläkin kun minulla on vaikeaa mietin elämääni Glasgowssa. Muistelen vuokrakämpän homeista tapettia ja ranskalaisen kämppiksen jatkuvaa kannabiksen polttelua, kokolattiamaton kosteaa lurtsahdusta kun suihkun jälkeen astut ulos ammeesta. Yksinäisiä iltoja kirjastossa esseitä nykertäen. Mahtavia iltoja kirjastossa, teetä muovimukista ja tuleva poikaystävä istuu lähellä. Muistan ja ajattelen että minähän pärjäsin aina silloinkin vaikka olin ihan pieni vielä. Pärjään siis ihan varmasti nytkin. Minulle valkeni Skotlannissa, että Euroopassa on todella monia erilaisia kulttuureja, joiden välisiä eroja ei kliseiden ulkopuolella oikein tule ajatelleeksi, mutta kun niiden kanssa elää arkeaan tajuaa, että niistä on hyvä tietää. Minulle valkeni, että on kyseenalaista voidaanko Britanniaa yleensä pitää eurooppalaisena maana. Ennen kaikkea minulle kuitenkin valkeni että elämä on lopulta samanlaista kaikkialla. Kannattaa kokeilla niitä muiden maiden versioita koska siinä oppii paljon itsestään ja elämästä. Ei kuitenkaan kannata kuvitella että maantieteellisellä sijainnilla on merkitystä onnellisuuden kannalta. Onni voi olla Pieksämäellä mutta siellä et välttämättä opi syömään uppopaistettua suklaapatukkaa ja olemaan huuhtelematta astioita. Lämmin kiitos EU:lle. Rahat eivät menneet hukkaan. Hertta Niemi Kirjoittaja toimii tutkijana ja valmistelee väitöskirjaansa Hankenilla PohjanAkka 7

8 Etyj rakentaa rauhaa ja demokratiaa Kolumni Tämän syksyn yksi ulkopoliittinen puheenaihe niin EU:ssa kuin laajemminkin on ollut Georgian kriisiytynyt tilanne. Suomi on Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin tämän vuoden puheenjohtajamaana ollut tärkeässä asemassa palauttamassa alueelle ensin rauhaa ja sittemmin vetämässä neuvotteluja kriisin ratkaisemiseksi. EU teki ennätysajassa päätöksen lähettää 200 tarkkailijaa alueelle lokakuun alkuun mennessä, näistä kymmenen on suomalaista siviilikriisinhallinnan ammattilaista. Etyj pyrkii missioissaan opastamaan isäntävaltioita demokratisointiprosessiin ja ihmisoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Maailman suurin turvallisuusjärjestöpainopiste nyt idässä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj on maailman suurin hallitusten välinen turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö. Siihen kuuluu nyt 56 valtiota ja se kattaa ainoana järjestönä kaikki Euro-atlanttisen alueen maat. Etyjin toimialaan kuuluu kolmentyyppisiä turvallisuuskysymyksiä. Poliittis-sotilaalliset kysymykset, talous- ja ympäristökysymykset sekä ihmisoikeuskysymykset. Tähän mennessä Etyjillä on ollut toimintaa ja missioita lähinnä Itä-Euroopassa. Esimerkiksi Kosovossa, Bosniassa ja Hertsegovinassa, Moldovassa ja nyt viimeksi Georgiassa. Järjestöllä on kuitenkin meneillään yhteensä 19 missiota tai kenttäoperaatiota eri puolilla maailmaa. Kaikissa näissä maissa kansainvälisen läsnäolon on katsottu vahvistavan yleistä turvallisuutta. Etyj pyrkii missioissaan opastamaan isäntävaltioita demokratisointiprosessiin ja ihmisoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Käytännössä työ on enimmäkseen siviilikriisinhallintaa, esimerkiksi vaalitarkkailua ja järjestö pyrkii toimillaan ja läsnäolollaan tukemaan eri maiden siirtymävaiheiden demokratisoitumisprosesseja. Etyjin palveluksessa on noin henkilöä ja heistä noin 2800 työskentelee erilaisissa kenttäoperaatioissa. Järjestön sihteeristössä Wienissä työskentelee kuusi ihmistä. Suomalaisista korkeimmassa Etyj-virassa on parhaillaan entinen ministeri ja kansanedustaja Eva Biaudet, joka on toiminut Etyjin ihmiskaupan vastaisena erityisedustajana vuoden 2007 alusta lähtien. Hänen tehtäviinsä kuuluu Etyjin osallistujamaiden avustaminen ihmiskaupan vastaisten sitoumusten täytäntöönpanossa ja Etyjin ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman (hyväksytty Maastrichtin ministerikokouksen päätöksellä 2/2003) suositusten hyödyntämisessä. Ihmiskaupan vastaisen työn julkisen ja poliittisen profiilin nostaminen kuuluvat myös Biaudetin vastuulle. Lyhyt historia Etyj on vuonna 1975 Helsingissä järjestetyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi ETYK:in myöhempi versio. Vuoteen 1990 asti ETYK toimi pääasiassa epäsäännöllisesti järjestettävien kokouksien ja konferenssien muodossa. Kylmän sodan loputtua, Pariisin kokouksessa marraskuussa 1990 ETYK sai kuitenkin sekä pysyvämmän muodon että uuden nimen. Euroopassa meneillään ollut historiallinen muutos sekä kylmän sodan päättymisen tuomat haasteet saivat aikaan sen, että ETYK haluttiin muuttaa pysyvämmäksi organisaatioksi. Näin järjestöllä olisi myös paremmat mahdollisuudet toimia ja vaikuttaa. Vuonna 1994 järjestön nimi muutettiin ETYK:stä Etyjksi. Organisaation perusrakenteet Etyjin puheenjohtajuus kiertää vuosittain kaikkien sen jäsenmaiden välillä, tänä vuonna on Suomen vuoro. Kulloisenkin puheenjohtajamaan ulkoministeri hoitaa vuorollaan Etyjn puheenjohtajan virkaa. Etyjin pääsihteerin virka on hieman pysyvämpi, pääsihteeri valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Pääsihteeri on puheenjohtajan edustaja ja koko organisaation ylin hallintojohtaja. Pääsihteeri, edellinen pääsihteeri ja puheenjohtaja yhdessä muodostavat niin kutsutun troikan, joka johtaa koko organisaatiota. Etyjin puheenjohtajuus kiertää vuosittain kaikkien sen jäsenmaiden välillä, tänä vuonna on Suomen vuoro. Etyjin toiminnan suuntalinjat päätetään kahden vuoden välein järjestettävässä huippukokouksessa. Huippukokouksista julkaistaan loppuasiakirja, jossa määritellään Euroopan turvallisuuden ja yhteistyön kehittämisen suuntaa. Etyjin poliittisen suunnan määrittävät siis eri maiden johtajat yhdessä näiden huippukokousten aikana. Kokouksia ei pidetä säännöllisesti vaan tarpeen mukaan. Edellinen Etyjin huippukokous pidettiin Istanbulissa 1325-toimintaohjelma vahvistaa naisten roolia kriisitilanteissa Tämä on hieno päivä, sanoi presidentti Tarja Halonen avatessaan Suomen 1325-toimintaohjelman juhlaseminaarin syyskuussa. YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi vuonna 2000 päätöslauselman 1325 Naiset, rauha ja turvallisuus, jolla pyritään vahvistamaan naisten asemaa ja päätösvaltaa kriisinhallintaan liittyvässä toiminnassa. Suomen kansallinen toimintaohjelma valmistui eri ministeriöiden ja kansalaisjärjestöjen ja tutkijoiden muodostaman verkoston yhteistyössä. Päätöslauselman 1325 tavoitteena on vahvistaa naisten roolia ja päätösvaltaa konfliktien ehkäisyssä, ratkaisemisessa, rauhanrakentamisessa ja yhteiskuntien vakauttamisessa konfliktien jälkeen mm. siten, että sukupuoleen ja tasa-arvoon liittyvät kysymykset valtavirtaistetaan kaikkeen siviili- ja sotilaskriisinhalintaan. Naisia ja tyttöjä tulee suojella mutta samanaikaisesti heidät tulee ottaa huomioon yhteiskunnan kaikkien tasojen vuonna Etyjin korkein päättävä elin on ministerineuvosto joka pitää kokouksen kerran vuodessa. Kerran viikossa tapaavassa pysyvässä neuvostossa Wienissä diplomaatit (Permanent Council) hoitavat jatkuvampaa päätöksentekoa ja neuvotteluja. Pysyvän neuvoston puheenjohtaja on aina sen maan Itävallan suurlähettiläs, joka hoitaa puheenjohtajuutta eli tällä hetkellä Suomen Itävallan suurlähettiläs Kirsti Kauppi. Ministerineuvoston ja pysyvän neuvoston lisäksi Etyjissä on myös kolmas päättävä elin turvallisuusyhteistyön foorumi. Siellä päätetään pääasiallisesti sotilaallisesta yhteistyöstä. Etyjin budjetti vuonna 2007 oli 186,2 miljoonaa euroa ja se on ollut suurin piirtein samaa luokkaa viimeiset kymmenen vuotta. Ennen vuotta1998 järjestön budjetti oli huomattavasti vaatimattomampi liikkuen 12 miljoonasta eurosta 43,3 miljoonaan euroon. Vuonna 1998 budjetti kohosi 118,7 miljoonaan euroon ja se on siitä lähtien liikkunut 202,7 miljoonan euron (2000) ja 165,5 (2003) miljoonan euron välillä Teksti Hertta Niemi Kuva OSCE/Martin Nesirky Etyjin viisi puheenjohtajavaltiota kausilta kokoontuivat syyskuun lopussa New Yorkissa ulkoministeri Alexander Stubbin kutsusta. Tapaamisen aiheena olivat Georgian tilanne sekä Etyjin toiminnan tehostaminen. Puheenjohtajien mukaan Etyjin rooli tulitauon aikaansaamisessa ja uusien sotilastarkkailijoiden lähettämisessä Georgiaan oli keskeinen. Ministerit olivat yhtä mieltä siitä, että järjestön tulisi jatkaa aktiivista rooliaan tulitaukosopimuksen täytäntöönpanossa, pyrkimyksissä pysyvään ratkaisuun Abhasian ja Etelä-Ossetian konflikteissa sekä YK:n ja EU:n ponnistelujen yhteensovittamisessa. Seuraava tapaaminen on Helsingissä joulukuussa, Puheenjohtajavaltioiden kvintetin muodostavat viimevuotinen puheenjohtaja Espanja, Suomi sekä tulevat puheenjohtajavaltiot Kreikka, Kazakstan ja Liettua. aktiivisina toimijoina. Kestävän rauhan toteutuminen on todennäköisempää, jos naisilla ja miehillä on tasavertaiset mahdollisuudet osallistua päätösten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Päätöslauselma 1325 hyödyttää koko yhteiskunnan vakautta ja kehitystä. Suomen kansallinen toimintaohjelma vaatii lisää naisia kriisinhallintatehtäviin. Juhlaseminaarissa puhunut ulkoministeri Aleksander Stubb olikin enemmän kuin tyytyväinen kertoessaan, että Georgiaan siviilikriisinhallintaan lähetettävistä kymmenestä suomalaista peräti kuusi on naista. Suomi sitoutuu toimintaohjelmassa myös kouluttamaan kaikki sotilas- ja siviilikriisinhallintatehtäviin lähtevät riittävillä tiedoilla ihmisoikeus- ja tasa-arvokysymyksissä. Sama vaatimus koskee myös näitä asioita hoitavia viranomaisia toimintaohjelman toteuttamista seurataan erillisessä seurantaryhmässä. Myös kansalaisjärjestöjen ja tutkijoiden 1325-verkosto jatkaa toimintaohjelmaan täytäntöönpanon arvioimista ja perustaa syksyn aikana asiaa käsittelevän nettisivuston Teksti Eeva Koskinen Halpalentosukupolvi Kuulun kolmekymppisten sukupolveen, jolle on turhaan yritetty keksiä nimityksiä. Se on vaikeaa, koska meitä ei tunnu yhdistävän mikään. Mutta kyllä sellainen asia löytyy halpalennot. Koko opiskeluaikani 1990-luvun puolivälistä alkaen oli yhtä halpalentojen juhlaa. Silloin ei vielä puhuttu ilmastonmuutoksesta, joten köyhälle opiskelijalle halpalennot tulivat taivaan lahjana. Singahtelin niillä onnessani Tukholmaan, Kölniin ja Prahaan. Nyt naiivi usko halpalentojen autuuteen vaikuttaa käsittämättömältä. Mikään ei voi olla kovin halpaa ilman, että siihen liittyy jonkin sortin tuhoa. Tiedostaville nykynuorille halpalentojen boikotointi on itsestäänselvyys. Loogista on, että Interrailin suosio on taas kääntynyt kasvuun. Viime vuonna VR myi vajaat 5000 junapassia, noin 40 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin, ja tänä vuonna tahti on vain kiihtynyt reilaajan huippuvuosiin luvulla on vielä matkaa, mutta suunta on selvä. Fiksujen nuorten matkustusmuotona halpalennot ovat auttamatta passé. Onneksi Interrail-kortteja myydään myös yli 26-vuotiaille. Kaverini, halpalentosukupolvea hänkin, teki Interrail-kortilla viime kesänä jopa häämatkansa. Anne Moilanen Kirjoittaja on feministisen aikakauslehti Tulvan päätoimittaja. Eurooppanaiset on kaikille avoin, poliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö. Se ottaa kantaa ajankohtaisiin EU- ja tasa-arvokysymyksiin ja haluaa vaikuttaa unionin kehitykseen. Tavoitteena on nostaa naisnäkökulmia EU-keskusteluun ja olla silta naisten ja EU-päättäjien välillä. Tule mukaan!

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio 25.8.2016 Termit Sopimukseton maa tarkoittaa muuta maata kuin EU-/ETA-maata tai Sveitsiä, tai Sosiaaliturvasopimusmaata (mm.

Lisätiedot

Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus 25.8.2016 Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Sisältö 1. Yleistä hoito-oikeuksista Suomessa 2. Työskentely EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä ja hoitooikeus

Lisätiedot

Töihin ja työnhakuun ulkomaille

Töihin ja työnhakuun ulkomaille Töihin ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen 31.8.2010 Sisältö Yleiset edellytykset Töihin ulkomaille Hakemuksesta Suomeen sosiaaliturvaan kuuluminen edellytykset Hakemuksetta Suomen sosiaaliturvaan kuluminen

Lisätiedot

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Euroopan unionin historia 2 Euroopan unionin historia Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Historia 2 Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014 Rajat ylittävä sosiaaliturva Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014 Kansaneläke Työttömyyskassat Perheetuudet Kela Työttömyys Työtapaturmaja ammattitautietuudet Terveydenhoito huolto Sairaus- ja äitiysetuudet

Lisätiedot

EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset

EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset Miten EU:n sosiaaliturvasopimus vaikuttaa Pohjoismaiden välillä liikkuviin? Heli Mäkipää, edunvalvontavastaava Pohjola-Norden/ Suomi

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

KV-kesäpäivät. Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa. Outi Äyräs-Blumberg

KV-kesäpäivät. Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa. Outi Äyräs-Blumberg KV-kesäpäivät Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa Outi Äyräs-Blumberg 26.8.2016 Suomen eläkejärjestelmät Työeläke Ansaitaan palkkatyöllä tai yrittämisellä Työeläkelaitokset hoitavat ETK toimii lakisääteisenä

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013 KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen Marjaana Lundqvist 27.8.2013 Aihepiirit Yleistä ulkomaantyön vakuuttamisesta ja sosiaaliturvasta Työskentely EU- ja sosiaaliturvasopimusmaissa: vakuuttamista

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO. EU:n strategiaelin

Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO. EU:n strategiaelin Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO EU:n strategiaelin EUROOPPA-NEUVOSTO STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n suunnan ja poliittiset prioriteetit.

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä

Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 30.4.2015 Eurobarometri 77.4. Syrjintä EU:ssa vuonna 2012. Aineisto kerätty 6/2012. 2 30.4.2015 3

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN 11.9.2015 Satu Valtere @satuvaltere 2 MIKÄ TASA-ARVO? TASA-ARVO Tasa-arvolla viitataan useissa yhteyksissä miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon.

Lisätiedot

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa Nelli Ruotsalainen, hankesuunnittelija nelli.ruotsalainen@espoo.fi Kaksivuotinen Euroopan Sosiaalirahasto

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSKYSELY

YHDENVERTAISUUSKYSELY YHDENVERTAISUUSKYSELY Hyvä oikeusministeriöläinen, Tervetuloa vastaamaan ministeriön yhdenvertaisuuskyselyyn! Vastaukset annetaan ja niitä käsitellään anonyymisti. Vastaamalla olet mukana kehittämässä

Lisätiedot

SN 4357/1/15 REV 1 team/kr/jk 1 FI

SN 4357/1/15 REV 1 team/kr/jk 1 FI Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 30. heinäkuuta 2015 (OR. en) SN 4357/1/15 REV 1 ILMOITUS Asia: Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan menettelysäännöt SN 4357/1/15 REV 1 team/kr/jk 1 EUROOPPA-NEUVOSTON PUHEENJOHTAJAN

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO EU:N STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n toiminnan suuntaviivat ja poliittiset painopisteet.

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus Hyvinvointia työstä Monikulttuurisuus Suomen työelämässä 2016 - tilannekatsaus Barbara Bergbom Monikulttuurisuus liiketoiminnan mahdollistajana seminaari 12.05.2016 12.05.2016 Työterveyslaitos Barbara

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa

Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.5.2010 Hillevi Lönn Sukupuolten tasa-arvo hallitusohjelmassa Hallitus sitoutuu kokonaisuudessaan edistämään tasaarvoa määrätietoisesti

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

European Youth Parliament Finland. Euroopan nuorten parlamentti Suomessa

European Youth Parliament Finland. Euroopan nuorten parlamentti Suomessa t European Youth Parliament Finland Euroopan nuorten parlamentti Suomessa European Youth Parliament Finland EYP Finland ry Melkonkatu 24 00210 Helsinki http://www.eypfinland.org info@eypfinland.org Sisältö

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

Budjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Budjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 9.10.2013 2013/2227(BUD) MIETINTÖLUONNOS neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 8/2013 varainhoitovuodeksi 2013, pääluokka

Lisätiedot

KV-kesäpäivät: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Tero Uusimäki

KV-kesäpäivät: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Tero Uusimäki KV-kesäpäivät: Ulkomaantyön vakuuttaminen Tero Uusimäki 25.8.2016 Aiheet Yleistä ulkomaantyöhön sovellettavasta sosiaaliturvalainsäädöstä Työskentely ulkomailla: EU/ETA-maat ja Sveitsi Sosiaaliturvasopimusmaat

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Oppilaitosten yhdenvertaisuussuunnittelu ja opinto-ohjauksen kehittäminen: Mitä muutoksia uusi yhdenvertaisuuslainsäädäntö tuo tullessaan?

Oppilaitosten yhdenvertaisuussuunnittelu ja opinto-ohjauksen kehittäminen: Mitä muutoksia uusi yhdenvertaisuuslainsäädäntö tuo tullessaan? Oppilaitosten yhdenvertaisuussuunnittelu ja opinto-ohjauksen kehittäminen: Mitä muutoksia uusi yhdenvertaisuuslainsäädäntö tuo tullessaan? Erityisasiantuntija Panu Artemjeff, OM Yhdenvertaisuuslaki on

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Sisällys Yleistä.......................................... 1 Lippusääntö.................................. 1 Palkanmaksu merimiehen

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta 12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)

Lisätiedot

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Essi Rentola Suunnittelupäällikkö 4.12.2013

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Essi Rentola Suunnittelupäällikkö 4.12.2013 Rajat ylittävä sosiaaliturva Essi Rentola Suunnittelupäällikkö 4.12.2013 Kansaneläke Työttömyyskassat Perheetuudet Kela Työttömyys Työtapaturmaja ammattitautietuudet Terveydenhoito huolto Sairaus- ja äitiysetuudet

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi

Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Tasa-arvon edistämisen kohteet 1. Henkilöstöpoliittinen tasa-arvo kohteena

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2015-00446 VNEUS Hulkko Johanna(VNK) 29.06.2015 JULKINEN Asia Talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistaminen Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn

Lisätiedot

EU:n ajankohtainen liikuntapolitiikka Järjestöpäivät

EU:n ajankohtainen liikuntapolitiikka Järjestöpäivät 1 EU:n ajankohtainen liikuntapolitiikka Järjestöpäivät 23.9.2008 Terhi Heinilä Kansainvälisten asioiden päällikkö Suomen Liikunta ja Urheilu 2 EU:n ajankohtainen liikuntapolitiikka Lissabonin sopimuksen

Lisätiedot

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille. Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille. Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Kun muutat Suomeen tai Suomesta Kun muutat Suomeen tai

Lisätiedot

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työelämän muutostuulet Työelämä muuttuu, oletko valmis? - Millainen tulevaisuus sinun kohdallasi on? Otatko vastaan sen mitä tulee vai voisitko mahdollisesti

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2015 COM(2015) 501 final 2015/0240 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Maailman kauppajärjestön palvelukauppaneuvostossa hyväksynnän

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelu Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YES 7 -koulutus 9.2.2015 Panu Artemjeff 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden edistäminen

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkelain 9 a :n kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijäin eläkelakia siten, että jatkossa Suomessa

Lisätiedot

Vantaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistaminen

Vantaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistaminen Vantaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistaminen 2015-16 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.12.2015 Meija Tuominen, asukaspalvelut Sinikka Mustakallio, WoM Oy Tasa-arvo?

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sosiaalisena ja yhteiskuntaa läpäisevänä tehtävänä Jukka Noponen ja Juho Saari 22.4.2014 Asiantuntijapaneeli kokoontunut

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa OPS 2016 koordinaattori Tuija Vänni 8.9.2016 Vänni 2016 1 Ytimenä on, että oppiminen syntyy kannustavassa vuorovaikutuksessa se, mitä opiskellaan, auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa Henkilö- ja yhteystiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Kansalaisuus ja äidinkieli (-kielet) Puhelin Sähköposti Siviilisääty Maahantulopäivä Muutto pvm. tähän kuntaan Lähimmän omaisen nimi ja yhteystieto Oleskeluluvan

Lisätiedot

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon.

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna Lepola: GUE/NGL-ryhmä on konfederaalinen Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna omasta puolestaan

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0026/9. Tarkistus. Mario Borghezio, Harald Vilimsky ENF-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0026/9. Tarkistus. Mario Borghezio, Harald Vilimsky ENF-ryhmän puolesta 8.2.2017 A8-0026/9 9 1 kohta 1. suhtautuu myönteisesti siihen, että neuvosto on ryhtynyt käsittelemään Bosnia ja Hertsegovinan EUjäsenyyshakemusta ja että sille on toimitettu asiasta kysely, ja odottaa

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Näin täytät sähköisen hakemuksen

Näin täytät sähköisen hakemuksen Ohjeita käyttäjälle Voit lähettää hakemuksen sähköisesti paperilomakkeen sijaan. Paperista hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa, jos lähetät sähköisen hakemuksen. Hakemukseen ei voi liittää liitteitä,

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

ONKO SOSIAALITURVAN YHTEENSOVITTAMINEN TOSIAAN TARPEEN EUROOPASSA?

ONKO SOSIAALITURVAN YHTEENSOVITTAMINEN TOSIAAN TARPEEN EUROOPASSA? ONKO SOSIAALITURVAN YHTEENSOVITTAMINEN TOSIAAN TARPEEN EUROOPASSA? Miltä näyttää työeläkkeidemme tulevaisuus EU:ssa? TELA:n asiantuntijaseminaari 12.2.2016 Essi Rentola 12.2.2016 EU:n vaikutus sosiaaliturvaan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2008/2245(INI) 24.2.2009 TARKISTUKSET 1-16 Mietintöluonnos Anna Záborská (PE418.282v01-00) naisten ja miesten välisen

Lisätiedot

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE Euroopan parlamentti 2014-2019 Istuntoasiakirja B8-1365/2016 9.12.2016 EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaisesti Euroopan unionin painopisteistä naisten asemaa

Lisätiedot