Sähkö o vaikkia ymmärttä

Transkriptio

1 KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 1/2006 KARLEBY ENERGIS KUNDTIDNING Sähkö o vaikkia ymmärttä Ann ja Chrystal Suomessa Sähkönhinta monien asioiden summa Elpriset summan av många faktorer Kokkolan ilmanlaatu on mainettaan parempi Ilman muuta lämpöpumppu Satsning på god betjäning

2 Sisältö 1/2006 Pääkirjoitus / Ledare 1 Kuva: Jan Björklund / ÖB Sähkö o vaikkia ymmärttä 2 Sähkönhinta monien asioiden summa 4 Elpriset summan av många faktorer Pikkujuttuja... 8 Kokkolan ilmanlaatu on mainettaan parempi 9 Ilman muuta lämpöpumppu 10 Lämpöpumppu / Värmepump Det är tryggt i Karleby 13 Julkaisija / publicerare: Kokkolan Energia / Karleby Energi Postiosoite / postadress: PL / PB KOKKOLA / KARLEBY Katuosoite / gatuadress: Varastotie 3 / Förrådsvägen 3 Puhelin / Telefon (06) Telefax (06) Päätoimittaja / huvudredaktör: Tapio Härkönen Toimituskunta / redaktion: Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj: Maarit Puukangas Johanna Rantanen Kokkolan Energia / Karleby Energi: Tapio Härkönen ja Maria Kakkuri Kuvat / bilder: Kuvatiimi: Tomi Hirvinen Jari-Jukka Nippala Ulkoasu / layout: CreaMedia: Tanja Känsäkoski Painopaikka / tryckort: Art-Print Painosmäärä / upplaga: kpl / st Kokkolan Energia hallitsee sähkön ja asiakaspalvelun 14 Satsning på god betjäning 16 Pikkujuttuja Kuva: Ilkka Volanen

3 Energiajohtaja Juhani Paananen 100-vuotisjuhlavieraiden seurassa. Kuva: Tapio Ruotsalainen Hyvät asiakkaamme Bästa kunder Juhlat on juhlittu ja käsissänne on jälleen Kokkolan Energian asiakaslehti. Tässä lehdessä pyrimme kertomaan toiminnastamme keveästi värillä ja värinällä kuitenkaan faktoja unohtamatta. Menneestä 100 v. Juhlavuodesta minulle jäi varsin hyvät muistot. Museon näyttely oli menestys ja paikallinen poikkitieteellinen voimainponnistus, johon tutustui yli 4000 henkeä. Toinen suorastaan yllätys oli energiapuiston ja Suntin suihkujen saama ylitsevuotava myönteinen palaute. Kiitos siitä, se kannustaa henkilökuntaamme myös muilla sektoreilla. Mennyt talvikausi oli energiahuollon kannalta monella tavalla merkittävä. Talven aikana toteutui sekä sähkömarkkinoilla Suomessa ja lähialueilla lähes kaikki riskit joista todelliset asiantuntijat ovat vuosia varoittaneet. Viimeistään nyt on meidän herättävä koko Skandinavian alueella siihen tosiasiaan, että puhtaasti markkinamekanismein me emme pysty takaamaan riittävän vakaata sähkönhintatasoa. Meidän on yhteisvastuullisesti kyettävä ylläpitämään ja jopa rakentamaan sellainen sähkön tuotantokoneisto, että se pystyy palvelemaan meitä ilman sähköntuontia alueen ulkopuolelta (Saksa, Puola, Venäjä). Varsinkin Venäjällä, suuren keskiluokan elintaso nousee niin nopeasti, että se ei suostu siihen, että heidän sähkönsä viedään maasta ja he palelevat. Kaukolämmön tuotantokustannuksiin päästökauppa toi ainakin yhtä suuren kustannuspaineen kuin sähkön tuotantoon, sillä päästöttömien puupohjaisten polttoaineiden hintakehitys on ollut varsin nopeasti nouseva. Toisaalta on ollut myönteistä havaita, että hinnannousu on tuonut markkinoille selvästi enemmän puupohjaista poltettavaa. Viime vuonna Kokkolan kaukolämmöstä 57 % tuotettiin päästöttömillä tavoilla kun vastaava luku edellisenä vuonna oli 10 % pienempi. Täten saavutimme itsellemme asettamamme tavoitteen päästä yli 50 % pari vuotta etuajassa. Eli on päästökaupassa myönteisiäkin piirteitä. Mieluisia lukuhetkiä toivottaa. Festligheterna är över och ni har igen fått Karleby Energis kundtidning i er hand. I denna tidning vill vi med färg och vibrationer berätta om vår verksamhet utan att ändå glömma fakta. Det är med stort nöje jag tänker tilllbaka på det gångna 100-årsjubileet. Utställningen på museet var en succé och en lokal tvärvetenskaplig kraftansträngning som besöktes av över 4000 personer. En annan direkt överraskning var den översvallande positiva responsen som energiparken och fontänerna i Sundet fick. Tack för det, responsen uppmuntrar vår personal även på andra sektorer. Vinterperioden vi har bakom oss var på många sätt betydande med tanke på energiförsörjningen. Under vintern förverkligades både på elmarknaden i Finland och närliggande områden alla de risker som de verkliga experterna har varnat för i åratal. Det är senast nu vi inom hela Skandinaviens område måste inse det faktum att vi enbart med marknadsmekanismer inte kan garantera en tillräckligt stabil elprisnivå. Vi måste solidariskt kunna upprätthålla och t.o.m. bygga upp ett sådant elproduktionsmaskineri att det kan betjäna oss utan elimport från länder utanför Skandinavien (Tyskland, Polen, Ryssland). Speciellt i Ryssland ökar den stora medelklassens levnadsstandard så snabbt att den inte kommer att gå med på att el exporteras från landet och de får frysa. Utsläppshandeln medförde minst ett lika stort kostnadstryck på fjärrvärmens produktionskostnader som på elproduktionen, eftersom prisutvecklingen på träbaserade utsläppsfria bränslen har varit synnerligen snabbt stigande. Å andra sidan har det varit positivt att se att i och med prisstegringen är utbudet på träbaserat bränsle klart större på marknaden. I fjol producerades 57 % av fjärrvärmen med utsläppsfria metoder, medan motsvarande siffra var 10 % lägre föregående år. På så sätt nådde vi ett par år i förtid vårt mål att komma över 50 %. Alltså finns det också något positivt med utsläppshandeln. Med önskan om angenäma läsestunder. Juhani Paananen Energiajohtaja / energiverksdirektör / juhani.paananen@kokkola.fi SAUNA JA SÄHKÖLAITOS 1

4 Runoilija ja kolumnisti Heli Laaksonen vieraili Kokkolan Energian 100-vuotisjuhlapuhujana marraskuussa Paikalla olleille Laaksosen hersyvällä Lounais-Suomen murteella pitämä puhe jäi mieleen poikkeuksellisen virkistävänä. Sähkö o vaikkia ymmärttä Heli Laaksosen teoksia: Pulu Uis (Sammakko 2000) Maapuupäiv (Sammakko 2000) Raparperisyrän (Sammakko 2002) Jänes pussis (äänikirja, Sammakko 2003) Sekaherelmäpuu (Kolumnikokoelma, Sammakko 2004) Sulavoi (Otava 2006) Lisätietoja: 2 SAUNA JA SÄHKÖLAITOS

5 Runoilija Heli Laaksonen toteaa tyytyväisenä, että mielikuva murteesta ja murretta käyttävistä ihmisistä on viime vuosina kokenut positiivisen muutoksen. Murret käyttävie ihmiste imago o viime vuasin selväst parantunu: usse heit piretä avoimempin ja helpommi lähestyttävin, jotenki ihmisempin ihmisin ko muit. Olen huamannu, et joskus see on kääntyny jopa niin päi, et ihmine, joka puhuu simmost hualitelttu yleiskiält, arvioira jotenki epäilyttäväks ja falskiks... Mikkä ennakkoluulo kyl ei ol hyvä asi. Omaa tietään murteella kirjoittavaksi runoilijaksi ja kolumnistiksi Laaksonen kuvailee sangen mutkattomasti. Hän kirjoittaa sillä kielellä millä ajatteleekin. Munst tul murttel kirjottava runoilija sen tähre, et olen piänest saak sekä lukenu runoi et kuunnellu murret - olen Lounais-Suames murtten keskel kasvanu. Ko sit tuli runonkirjottamisentarve - joskus Helsinkin-vuasin - huamasin, et mun ajatukset kulkke murttel ja runoi on paras kirjotta sil kiälel mil ajatteleeki. Kolumnit taas on keviämppi kirjotta ko runoi, nee pittä munt kirjottamisen syrjäs kii, ko joka kuukaus täytyy yks saara tulema. Murre puhutusta kirjoitetuksi Yleensä murre mielletään enemmän puhutuksi kuin kirjoitetuksi kieleksi ja tottumattomalle murteella kirjoittaminen tuntuu hyvin vaikealta. Myös Laaksonen kertoo totutelleensa murteella kirjoittamiseen, nyt se käy jo luonnostaan. Mää olen koulutukseltan suamen kiäle maister ja meil puhutti luennoil murtte litteroimisest - teoreettinen tiato autto, ko rupesin runoi kirjottama murttel. Murre on enssijasest puhuttu kiäl ja kaikki sen vivahtei, mm. intonaatioi, ei saa millä esil kirjotukses. See täyty vaa hyväksy. Mut seeki on tärkiä huamat, et kirjotettu murre on tavallas iha oma lajis, see ei ol sitä, et kirjoteta niinko puhuta - jos suara haastattelunauhalt kopiois mun puhettan, see olis ihan kauhia: "siis totanoini oikkiastas mää tarkota mitä mun pit sanno sitä et niinku..." Kirjotettu murre o jonkunäköne yksinkertastettu, "rönsyt pois" -versio puhutust murttest. Hiuka aikka meni, ko totuttel kirjottama murret, mut nykyäs see tule mult hyvi luannostas. Ja tehokastki see on tätä meijän kiält kirjotta, ko ei tart iha joka kirjaint naputel. Miten uudet sanat muutetaan murteeksi? Murttes on tiättyi säännöi, mitä ihmine ei välttämät ossa nimetä ja analysoir, mut käyttää kylläki. Ko murttesse tulee uus sana, see muakkanttu näite sääntöje mukka helpost kiäle osaks. Tietokone - tiatokone, fontteja - fontei, CD - seeree. Raumal o innokkai murtten kehittäji, siäl on keksitty iha omi uutuussanojaki: kännykkä = plakkarfon, videonauhuri = elävitten kuvitten kotomasin, porrasperä = trapumalline ahter. Pual-vitsin nee taitaa siäl noit kehitel. Murretta ei voi EU viedä Heli Laaksosen runokirjojen ja kolumneja sisältävän Sekaherelmäpuun suuren suosion lisäksi viime vuosina on muutoinkin ollut havaittavissa, että murteita arvostetaan kirjallisen ilmaisun muotona aiempaa enemmän. Muun muassa monista sarjakuvakirjoista on tehty käännöksiä eri murteille. Heli Laaksonen uskoo, että kyse on jostain suuremmasta ja pysyvämmästä kuin pelkästä buumista. Mää uskon siihe, et mikkä kovi äkki ohimeneväine tämä murreinnostus ei ol. Munst see liitty siihe sama sarja, et vanhoi tavaroi o ruvettu arvostama, nostama huushollin parhail paikoil. Ko toi EU ja kaik man pörssiytymiset tua epävarmuut tähä elämisse, o ihana, et o joku oma ja lämmin asi, mitä kukka ei voi millä varjol viär pois. Laaksonen vieroksuu ajatusta siitä, että hän on henkilöitynyt Suomessa jonkinlaiseksi murreguruksi. Murteella ja murteista puhuminen jaksaa kiinnostaa eikä siihen kyllästy. Samalla Laaksonen toivoo, että murteiden saadessa osakseen aiempaa enemmän huomiota ja kiinnostusta myös tietous murteista paranisi. Emmää ossa itteäni oikke murregurun ajatella... Ja mää olen nii vilpittömäst murtteist kiinnostunu, ettei see munt ikä haitta, et ihmiset siit mun kanssan tykkävä puhella. Joskus ko puhe mene oikke kliseiseks (vrt. Ookkonää Oulusta, Kyl määki Turus, Onko sulla lippuja myyrä), meinaa ruveta kyllästyttämä. Mut murtteist ei voi ikä puhella liikka - ihmiste murretiatoures o viäl pal parantamist. Munki suuhu ol täsä yks päiv laitettu sitaatiks, et "Elä mahottomia puhu"! Ja kerra Helsinkis yks frouva kuuntel munt vähä aikka ja kysys sit : "Oleksä likka Savosta?" Runoilla ympäri Suomen Suositun runoilijan kalenteri täyttyy nopeasti, keikkoja on noin sata vuodessa. Kokkolan Energian juhlat jäivät Laaksosen mieleen mukavana tilaisuutena. Mää tykkäsi, et nee ol yht aikka komiat ja kotosat juhlat. Teijän kaupunkijohtajan stand up -puhe ol mukavast erilaine. Sit mul ol kiva pöytäseurue. Maaliskuussa ilmestynyt uusi runokirja Sulavoi vie hänet laajalle runokiertueelle ympäri Etelä-Suomea. Juu, mun runokiartue lähte Turust, menee Poriin, Lohjal, Helsinkki, Piäksämäel, Valkealaan, Tampereel... Aika eteläine on mun kiarroksen täl kertta. Mut olen jonnekki teil päinki tulos kyl kevääl. Mitä sähkö merkitsee runoilijalle? Sähkö o vaikkia ymmärttä. Usse sähkövirtta verrata vesivirtta: ko kääntä kraana auk, nii ruppe tulema vett, ko käänttä knappi, ruppe tulema valo. Ja ko käänttä kii, ni virta loppu. Mut selittäkäs mul tämä ero: jos mää unhotan sulkke sen vesikraanan, ni huushol on koht täys vett, nousse kynnykse ylitte ja valu trapui alas. Mut jos mää jätän koko päiväks kattolampun palama, nii ei see valo siält mihenkkäs yli äyräitte ol tulvinu ja lyä kauhial painel vasta ko mää ava ove. Mut juu, vaikkei sitä käsitäkä, nii kyl see surkkia ja kylm olis talvisenki aikka ehtoste koitta kirjotel höpinöitäs, jollei sähkö olis. Virtaa sisältää ja antaa myös Heli Laaksosen aurinkoinen lopputoivotus: Voi hyvi ja ol ilone ja valone! SAUNA JA SÄHKÖLAITOS 3

6 Sähkönhinta monien asioiden summa Kuluttajien maksama sähkölasku on muodostunut pääasiassa kolmesta lähes yhtä suuresta osasta: sähköenergiasta, sähkönsiirrosta ja veroista. Päästökaupan alettua viimevuoden alussa sähköenergian hinta on noussut huomattavasti. Tällä hetkellä sähkön pörssihinnassa on jopa puolet päästökaupan aiheuttamaa hintaa. Päästökauppa nostaa rajusti hintaa Päästökaupan ensimmäinen ns. harjoittelujakso , alkoi EU:n alueella, jossa päästöoikeudet jaettiin ilmaiseksi perintömenettelyn mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että aiemmin paljon päästöjä aiheuttaneet saivat alussa paljon maksuttomia päästöoikeuksia ja päinvastoin. Päästöjä syntyy aina kun orgaanista polttoainetta: kivihiiltä, turvetta tai kaasua poltetaan. Puuperäiset biopolttoaineet käsitellään päästökaupassa hiilidioksidipäästöttöminä. Päästöoikeuden hinta on viisinkertaistunut alkuajan kuudesta eurosta noin kolmeenkymmeneen euroon. Tämä raju hinnannousu on siirtynyt lähes kokonaan sähkön pörssihintaan, jota käytetään referenssihintana lähes kaikessa sähkökaupassa. Kuvassa 1 nähdään päästöoikeuden ja pörssisähkön hintakehitys ja riippuvuus toisistaan: Vihreä käyrä on päästöoikeuden hinta ja punainen on sähkönhinta vuodelle 2005 Kuva 1 / bild 1 Varsinaisella Kioto-kaudella päästöoikeudet jaetaan uusiksi ja tämän hetken tietämyksen mukaan ilmaisia päästöoikeuksia vähennetään huomattavasti nykyisestä. Kioto-kaudella päästökauppajärjestelmään tulee mukaan EU:n ulkopuolisia maita, mm. Venäjä, mutta suurin saastuttaja USA jää edelleen ulkopuolelle. On suunniteltu, että sähkön tuottajille annettaisiin vain noin kolmasosa nykyisistä ilmaisista päästöoikeuksista. Tämä luo hiilidioksiditonnin hintaan ja edelleen sähkön hintaan kovaa nousupainetta, mikäli uudet tulokkaat eivät tuo markkinoille myyntiin merkittävästi uusia päästöoikeuksia. Kuva 2 kertoo lohduttomalta näyttävän tilanteen päästöjen osalta. Päästöjä pitäisi vähentää, jotta ilmaston lämpenemistä voitaisiin hidastaa, mutta päästöjen ennustetaan kasvavan moninkertaiseksi. Ainoastaan EU:n päästöt näyttävät pysyvän hallinnassa. Aasian-maiden suuret, nopeasti kasvavat taloudet, nostavat Aasian päästöt moninkertaisiksi. 4 SAUNA JA SÄHKÖLAITOS

7 Elpriset summan av många faktorer Elräkningen som kunderna betalar har utgjorts i huvudsak av tre närapå lika stora delar: elenergi, elöverföring och skatter. Sedan utsläppshandeln inleddes i början av senaste år har priset på elenergi märkbart stigit. För närvarande föranleder utsläppshandeln t.o.m. hälften av elbörspriset. Utsläppshandeln höjer priset kraftigt Utsläppshandelns första s.k. övningsperiod inleddes på EU:s område, där utsläppsrättigheterna tilldelades gratis utgående från tidigare utsläpp. Detta innebär att de som tidigare förorsakade omfattande utsläpp fick till en början mycket kostnadsfri utsläppsrätt och vice versa. Organiska bränslen förorsakar alltid utsläpp dvs. då stenkol, torv eller gas bränns. Träbaserade biobränslen behandlas i utsläppshandeln som koldioxidutsläppsfria. Utsläppsrättens pris har femdubblats från första tidernas sex euro till ca trettio euro. Denna drastiska prisstegring har överförts så gott som helt på elbörspriset som används som referenspris i nästan all elhandel. Bild 1 presenterar utsläppsrättens och börselens prisutveckling och hur de är beroende av varandra: Den gröna kurvan beskriver utsläppsrättens pris och den röda elpriset för år 2005 Maailman kasvihuonekaasupäästöt Världens växthusgasutsläpp Kuva 2 / bild 2 Muu maailma Den övriga världen Aasia / Asien Etelä-Amerikka Sydamerika USA EU-25 Milj. ekvivalenttia CO2-tonnia / milj. ton CO2-ekvivalenter Under den egentliga Kyotoperioden tilldelas utsläppsrätterna på nytt och enligt nuvarande uppgift minskar de kostnadsfria utsläppsrätterna betydligt från nuvarande. Under Kyotoperioden kommer länder utanför EU med i utsläppshandelssystemet, bl.a. Ryssland, men den största förorenaren USA blir fortfarande utanför. Man har planerat att elproducenterna får bara ca en tredjedel av nuvarande kostnadsfria utsläppsrätter. Detta leder till ett starkt höjningstryck på priset på ett koldioxidton och vidare på elpriset, ifall nykomlingarna inte bjuder ut nya utsläppsrätter i betydande omfattning på marknaden. Bilden 2 berättar om situationen som ser tröstlös ut med tanke på utsläppen. Man borde minska på utsläppen för att bromsa in klimatuppvärmningen, men enligt prognoser kommer utsläppen att öka flerfaldigt. Det verkar som om man bara i EU har utsläppen under kontroll. Den snabbt ökande ekonomin i de asiatiska länderna ökar utsläppen i Asien till det flerfaldiga. Teksti: Tapio Härkönen Kuvat: Tomi Hirvinen, futureimagebank.com SAUNA JA SÄHKÖLAITOS 5

8 Suomen ja Tanskan kivihiiltä polttavat voimalaitokset määräävät sähkönhinnan Pohjoismaisilla, yhteisillä sähkömarkkinoilla vesi- ja ydinvoimalaitokset eivät riitä tyydyttämään kysyntää. Lisäksi tarvitaan kivihiiltä ja turvetta käyttäviä voimalaitoksia, jotka käytännössä muodostavat sähkön hinnan pörssissä. Näiden voimalaitosten tuotantohinnassa on yli puolet päästöoikeuden tuomaa lisähintaa. Sähkön pörssihinnan noustessa kivihiilellä ja turpeella tuotetun sähkönhinnan tasolle, siitä hyötyvät myös mm. vesi- ja ydinvoimantuottajat, vaikka eivät päästöoikeuksia tarvitsekaan. Tätä ydin- ja vesivoimantuottajien ylimääräistä hinnan nousua kutsutaan windfall-hyödyksi. Windfall-hyötyjen verottamisesta keskustellaan, mutta toisaalta päästökaupan tarkoitus on ohjata energian tuotantoinvestointeja päästöttömään suuntaan. Päästökaupan ja parantuneiden sähkönsiirtoyhteyksien vuoksi Pohjoismaiden edullinen sähkönhinta on noussut lähes samalle tasolle kuin muualla Euroopassa. Päästöoikeudet voivat siirtyä EU:n alueella vapaasti, mutta sähkönsiirtoa rajoittaa siirtoyhteyksien kapasiteetti. Sähkönhinta kuluttajille Sähköpörssistä saatava korkea markkinahinta on asettanut sähköntuotannon ja -myynnin vaikean hinnoitteluongelman eteen. Miten loppuasiakkaiden sähkönhinta pitäisi hinnoitella? Pitäisikö sähkön korkea markkinahinta siirtää kuluttajahintoihin? Esimerkiksi tällä hetkellä koko tuotannon voisi kuluvalle vuodelle myydä pörssiin 55 EUR/MWh. Kuluttajilta perimämme keskimääräinen sähkönhinta tällä hetkellä on noin 35 EUR/MWh, josta on vielä vähennettävä laskutuskustannuksia ainakin 2 EUR /MWh. Sähkön pörssihinta on tietysti nyt poikkeuksellisen korkea, mutta useista miljoonista euroista on joka tapauksessa vuositasolla kysymys. Kokkolan Energiassa edullista sähkönhintaa kuluttajille perustellaan sillä, että Kokkolan Energia on Kokkolan kaupungin liikelaitos ja sitä kautta kokkolalaisten omistama. Näin edullista hintaa voidaan verrata vaikkapa osingon maksuun omistajille osakeyhtiössä. Tämän "osingonjaon" lisäksi olemme tulouttaneet omistajien organisaatiolle, Kokkolan kaupungille, vuosittain useita miljoonia euroja. Kuva on otettu Kokkolan Voiman katolta. Taustalla Ykspihlajan teollisuusalue, etulalla Kokkolan voimalaitoksen polttoainekenttä. Bilden är tagen från taket på Kokkolan Voima. I bakgrunden Yxpila industriområde, i förgrunden Karleby kraftverks bränslelager. Kilpailutus voi hillitä hintojen nousua Mitä sitten tavallinen kuluttaja voi tehdä? Sähköenergian hintavertailu eri sähkönmyyjien välillä on tehty helpoksi. Sen voi tehdä sivulla, jossa saa juuri omalle paikkakunnalleen edullisimmin myyvän yhtiön selville. Sähkön hinta on tietysti tärkeä, mutta kuluttajillakin on vastuuta tulevaisuudesta. Samalla energiamarkkinaviraston sivulla selviää, millä tavalla sähkö on tuotettu. Meidän jokaisen tulisi aina valita (jos mahdollista) kestävän kehityksen periaatteilla tuotettua sähköä, vaikka se vuositasolla muutaman euron enemmän maksaisikin. Tämä kannustaa energiantuottajia lisäämään bioenergian ja tuulivoiman investointeja. Myös asiakaspalvelu on tärkeää. Hyvästä kannattaa vähän maksaakin. 6 SAUNA JA SÄHKÖLAITOS

9 så att det nu ligger nästan på samma nivå som i övriga Europa. Utsläppsrätter kan fritt överföras inom EU:s område, men överföringsförbindelsernas kapacitet begränsar elöverföringen. Kraftverken som bränner stenkol i Finland och Danmark bestämmer elpriset På de nordiska, gemensamma elmarknaderna klarar inte vatten- och kärnkraftverken av att tillfredsställa efterfrågan. Dessutom behövs kraftverk som använder stenkol och torv och det är i praktiken de som bildar elpriset på börsen. Det är i dessa kraftverks produktionspriser som över hälften utgörs av det extra pris som utsläppsrätten medför. Då elbörspriset når prisnivån för el som produceras med stenkol och torv, drar också bl.a. vatten- och kärnkraftproducenterna nytta av detta, även om de inte behöver utsläppsrätter. Denna kärn- och vattenkraftproducenternas extra prisstegring kallas för windfall-vinst. Man diskuterar beskattningen av windfall-vinster, men å andra sidan är ju syftet med utsläppshandeln att styra energins produktionsinvesteringar åt ett utsläppsfritt håll. På grund av utsläppshandeln och de förbättrade elöverföringsförbindelserna har Nordens förmånliga elpris stigit Elpriset för förbrukarna Det höga marknadspriset på elbörsen har ställt elproduktionen och försäljningen inför ett svårt prissättningsproblem. Hur borde slutkundernas elpris prissättas? Borde det höga marknadspriset på el överföras på konsumentpriserna? T.ex. för närvarande kunde hela produktionen för innevarande år säljas till börsen till ett pris på 55 EUR/MWh. Elpriset som vi uppbär av våra förbrukare är i nuläget i medeltal ca 35 EUR/MWh, varav åtminstone 2 EUR/MWh skall dras av i faktureringskostnader. Elbörspriset är naturligtvis nu exceptionellt högt, men det är i varje fall flera miljoner euron det gäller på årsnivå. I Karleby Energi motiveras det förmånliga elpriset för förbrukarna med att Karleby Energi är Karleby stads affärsverk och ägs därmed av karlebyborna. Ett så här förmånligt pris kan jämföras t.ex. med utbetalning av dividender till ägare i ett aktiebolag. Utöver denna dividendutdelning har vi årligen intäktsfört flera miljoner euro till ägarnas organisation, Karleby stad. Konkurrensförfarande kan dämpa prisstegringen Vad kan då en vanlig förbrukare göra? Man har gjort det lätt för förbrukaren att göra prisjämförelser av elenergin mellan olika elförsäljare. Jämförelsen kan göras på sidan där man får reda på det bolag som säljer el förmånligast just på den egna orten. Elpriset är naturligtvis viktigt, men också förbrukaren bär ansvar för framtiden. På samma energimarknadsverkets sida framgår på vilket sätt el producerats. Vi alla borde alltid (om möjligt) välja el som produceras enligt principerna för en hållbar utveckling, även om det skulle kosta oss några euron mera i året. Detta uppmuntrar energiproducenterna att öka investeringarna i bioenergi och vindkraft. Även kundbetjäningen är viktig. Är något bra lönar det sig att betala för det. SAUNA JA SÄHKÖLAITOS 7

10 Tykkylumi piinasi Vuodenvaihteessa noin kolmen viikon ajan valtava tykkylumikuorma aiheutti Kokkolan Energialle todella kiireisiä päiviä. Pahimpana päivänä, 2. tammikuuta muun muassa Öjassa raivattiin sama johto-osuus kolme kertaa puhtaaksi, kun uusia puita taipui yhä kauempaa johdon päälle aiheuttaen sähkökatkon muutaman tunnin välein. Kevään koittaessa on taipuneita puita nähtävissä edelleen valtavasti metsissä ja teiden varsilla, niinpä tykkylumen aiheuttamien tuhojen jälkiselvittely jatkuu koko kevään ajan. Kuva: Jan Björklund KAUKOLÄMMÖLLÄ JA SILLÄ SIISTI Kaukolämpötoiminta alkoi Kokkolassa 35 vuotta sitten. Nykyään lähes 70 prosenttia kokkolalaisista asuu kaukolämmitetyissä kiinteistöissä. Myös kaikki julkiset- ja liikekiinteistöt kuuluvat kaukolämpöverkkoon. Kaukolämmitys parantaa ilmanlaatua, säästää rahaa ja ympäristöä. Sen vuosikulutus Kokkolassa on 225 GWh, joka öljyksi muutettuna, öljypolttimoiden hyötysuhteet huomioiden, tarkoittaa litraa öljyä. Kaukolämmitys vähentää siis noin öljykuormaa vuodessa Kokkolan liikenteestä ja asuinalueilta. Kaukolämmitys korvaa ja on korvannut fossiilisen öljyn polttoa. Sen kotimaisuusaste on huikea 98 prosenttia. Kaukolämpö tuotetaan kokkolalaisille lähes kokonaan kokkolalaisten omistamassa Kokkolan Voiman Oy:n yhteistuotantovoimalaitoksessa, jossa polttoaineina ovat kotimaiset biopolttoaineet, turve ja rikkihappotehtaan aiemmin mereen mennyt prosessilämpö. Kaukolämmön ohella yhteistuotantovoimalaitos tuottaa edullista sähköä kokkolalaisten käyttöön. Vuonna 2005 kaukolämmityksen energialähdejakauma muodostui seuraavan kuvan mukaiseksi: Kokkolan Energia kaukolämmön energialähdejakauma Prosessi / Process 25 % Puu / Trä 32 % Lyhyet katkot vähenivät Heinäkuun alussa 2005 otettiin käyttöön koko Kokkolan Energian alueelle asennetut maasulkuvirran kompensointilaitteistot, joiden tarkoituksena on vähentää lyhyitä sähkökatkoja ja parantaa sähköturvallisuutta euron investoinnin myötä lyhyet, noin 0,3 sekunnin sähkökatkot ovat vähentyneet edelliseen vuoteen verrattuna yli kaksi kolmasosaa. RENT MED FJÄRRVÄRME Fjärrvärmeverksamheten inleddes i Karleby för trettiofem år sedan. I dag bor närapå 70 % av karlebyborna i fastigheter som värms upp med fjärrvärme. Även alla offentliga och affärsbyggnader har anslutits till fjärrvärmenätet. Fjärrvärmen förbättrar luftkvaliteten, sparar pengar och naturen. I Karleby förbrukas årligen 225 GWh fjärrvärme, vilket omvandlat till olja innebär liter olja beaktande oljebrännarnas verkningsgrad. Tack vare fjärrvärmen har vi alltså ca oljelaster mindre i året i Karlebys trafik och bostadsområden. Fjärrvärmen ersätter och har ersatt bruket av fossil olja. Den produceras till berömliga 98 procent med inhemska bränslen. För karlebyborna produceras fjärrvärmen nästan helt i det av karlebyborna ägda Kokkolan Voima Oy:s samproduktionskraftverk, där man som bränsle använder inhemskt biobränsle, torv och svavelsyrafabrikens processvärme som tidigare rann ut i havet. Vid sidan av fjärrvärme produceras förmånlig el vid samproduktionskraftverket för karlebybornas bruk. År 2005 såg fördelningen av fjärrvärmens energikällor ut så här: Öljy / Olja 1 % Turve / Torv 42 % Fördelningen av fjärrvärmens energikällor vid Karleby Energi 8 SAUNA JA SÄHKÖLAITOS

11 Kokkolan ilmanlaatu on mainettaan parempi Teksti: Johanna Rantanen Kuva: Tomi Hirvinen Kokkolan ilmanlaadun valvonnasta ja mittauksista vastaa kaupungin ympäristösuunnittelija Risto Koljonen. Hän toteaa tyytyväisenä, että viime keväänä käyttöönotettu entistä tehokkaampi katujen putsaus pahimpaan pölyaikaan tuotti erittäin hyvää tulosta. Toivottavasti tänä vuonna onnistutaan yhtä hyvin! Ympäristölainsäädännön mukaan kunnan on oltava selvillä ympäristönsä tilasta, ja isojen teollisuuslaitosten ympäristöluvan saaminen edellyttää ympäristövaikutusten seurantaa. Niinpä kaupunki ja teollisuuslaitokset tekevät asiassa yhteistyötä. Ilmanlaadun seuranta on yksi osa ympäristön tilan seurantaa. Kokkolassa mittausasemat sijaitsevat Ykspihlajassa, Pitkänsillankadulla ja Rautatienkadulla. Ilmanlaatu Kokkolassa oli viime vuonna hyvä. Hiukkaspitoisuudet ylittivät vuorokausiraja-arvon keskustassa vain viisi kertaa ja Ykspihlajassa kahdesti, vuodessa ylityksiä saa olla korkeintaan 35. Ilmanlaatuindeksin mukaan Kokkolan keskustan ilmanlaatu on pääosan ajasta hyvää. Vertailussa muihin saman kokoluokan kaupunkeihin Kokkola pärjää erittäin hyvin, Koljonen tiivistää. Kokkolan ilmanlaatu 2005 Erittäin huono 0 % Huono 0 % Välttävä 2 % Tyydyttävä 31 % Hyvä 67 % Hengitettävät hiukkaset Tärkein jokapäiväiseen ilmanlaatuun vaikuttava tekijä ovat hengitettävät hiukkaset, jotka pääsevät ihmisen keuhkoihin asti, pienimmät verenkiertoon saakka. Suuremmat hiukkaset likaavat ympäristöä, mutta eivät aiheuta terveyshaittoja. Valtioneuvosto on vahvistanut koko EU:n alueelle määritellyt raja-arvot, joiden alapuolella hiukkaspitoisuuksien tulee pysyä. Kevät on vaikeinta aikaa, kun lumen sulaessa kaduilla on paljon pölyä. Kevään 2005 panostus katujen puhdistukseen onnistui erinomaisesti. Kaduille ajettu suolaliuos sitoi hiukkaset isommiksi, ei hengitysilmaa häiritseviksi. Näiden toimien ansiosta ei raja-arvoja ylitetty kertaakaan. Kaukolämpö parantaa ilmanlaatua Kaupungin keskustan mittauspisteissä saatuihin hengitettävien hiukkasten mittaustuloksiin vaikuttavat eniten autot ja liikenne. Myös kotitalouksien pienpolton hiukkaspäästöt ovat merkittäviä, mutta niiden vaikutus ei keskustassa tehtävissä mittauksissa näy. Kaukolämmöllä on omalla alueellaan selvä myönteinen vaikutus ilmanlaatuun. Kaukolämpö vähentää kiinteistöjen pienpolton tarvetta vähentäen samalla omakotitalojen pienhiukkaspäästöjä. Tiedotus paranee Monet kaupunkilaiset kaipaavat Tehtaankadun näyttötaulua, joka kertoi aina vallitsevan ilmanlaadun. Viime syksystä asti näyttö on ollut pimeänä korttelin valtavien rakennustöiden takia. Toivottavasti saamme sen taas pian käyttöön, sen perään on kyselty. Tuoretta tietoa ilmanlaadusta on jatkossa luvassa myös internetin kautta. Meillä on www-sivuston prototyyppi testikäytössä. Jatkuvatoimiset analysaattorit tuottavat tietoa mittausasemien tilanteesta 15 minuutin välein ja nettisivuston kautta voimme jatkossa antaa kaupunkilaisille lähes reaaliaikaista tietoa ilmanlaadusta, kertoo ympäristösuunnittelija Risto Koljonen. SAUNA JA SÄHKÖLAITOS 9

12 Ilman muuta lämpöpumppu Ympäristökemian opiskelijat Ann Njoroge ja Christine Wanjiku tekivät insinööriopintojensa lopputyönä Kokkolan Energialle tutkimuksen lämpöpumpuista, erityisesti ilmalämpöpumpuista. Christine lähti lopputyön valmistumisen jälkeen muutamaksi kuukaudeksi Hollantiin, joten lämpöpumpuista ja kenialaistytön opiskelijaelämästä Suomessa meille kertoo Ann. - Neljä vuotta sitten, päästyäni Keniassa ylioppilaaksi aloin etsiskellä opiskelupaikkaa ulkomailta. Olen perheemme lapsista kolmanneksi vanhin ja isäni patisti kovasti jo vanhempia siskojani lähtemään ulkomaille opiskelemaan. He olivat liian nynnyjä, mutta minä olin haaveillut asiasta jo pitkään. Tutkiskelun jälkeen päädyin Suomeen. Kiinnostustani lisäsi se, että kukaan meilläpäin ei ollut ikinä kuullutkaan Suomesta, naurahtaa Ann. 24-vuotias Ann myöntää suoraan, että kolmeen ja puoleen vuoteen Suomessa on mahtunut sekä ylä- että alamäkiä. Saapuminen kylmään, talviseen Kokkolaan Kenian lämmöstä oli nuorelle tytölle shokki. Tutustuminen suomalaisiin oli aluksi vaikeaa ja talvi tuntui loputtomalta. Ensimmäiset ystäväni olivat muita ulkomaalaisia opiskelijoita, sattumalta meitä tuli samoihin aikoihin jopa neljä kenialaista Kokkolaan opiskelemaan. Meistä tuli toisillemme "varaperhe" kaukana kotoa. Kotimaassaan Ann on opiskeluaikanaan vain yhden kerran, reilu vuosi sitten hän vietti joulu- ja tammikuun Keniassa. Jos oli shokki tulla Suomeen niin tavallaan oli shokki myös käydä kotona. Lähdin Suomeen opiskelemaan suoraan vanhempieni helmoista. Kokkolassa olen itsenäistynyt ja tottunut hoitamaan itse omat asiani. Vaikka oli ihanaa olla kotona pakkasen paukkuessa Suomessa, oli myös outoa elää äidin ja isän katon alla heidän säännöillään. Kun palasin takaisin Suomeen, oli Keniassa lämmintä + 28 ºC ja Suomessa -25 ºC. Eron totisesti tunsi. Mielenkiintoinen lämpöpumppu Opiskelujen päästyä tarpeeksi pitkälle alkoivat Ann ja Christine etsiä sopivaa aihetta lopputyölleen. Etsimme sopivaa aihetta pitkään, keskustelimme monien eri ihmisten kanssa ja sitten lämpöpumppu putkahti esiin. Aihe oli mielenkiintoinen ja haastava, sopi hyvin opintokokonaisuuteeni ja opin lämpöpumpuista todella paljon. Lopputyön tekeminen kesti pidempään kuin tytöt olivat aluksi suunnitelleet, koska opintoihin kuuluvia kursseja oli vielä viime syksynä jäljellä aika paljon ja nekin vaativat oman aikansa. Aloitimme työn tekemisen viime kesänä ja se valmistui alkuvuodesta, kertoo huhtikuun lopulla olevia valmistujaisjuhliaan odottava Ann tyytyväisenä. Keniassa valmistujaiset ovat hyvin suuri juhla ja Annin isä oli ehdottomasti tulossa Suomeen tyttärensä valmistujaisjuhliin, kunnes Ann tiputti isänsä korkealta. Isäni oli hyvin pettynyt, kun kerroin, etteivät valmistujaiset ole täällä mikään hieno ja merkittävä juhla. Saadaan todistukset käteen ja juodaan porukalla kahvit koulun kanttiinissa, se siitä. Parhaillaan Ann etsii itselleen kesätyöpaikkaa Kokkolasta ja haaveilee jatko-opinnoista Jyväskylän yliopistossa tai Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, joihin hän on lähettänyt jo hakupaperit. Jos minä rakentaisin niin laittaisin ilman muuta talooni ilmalämpöpumpun, Ann Njoroge toteaa. Ilmalämpöpumppu on kohtuullisen halpa investointi, 10 SAUNA JA SÄHKÖLAITOS

13 Ann Njoroge on opiskellut Kokkolassa insinööriksi. joka maksaa itsensä muutamassa vuodessa takaisin. Niitä on monenkokoisia lämmitettävän tilan mukaan, ne eivät vie paljon tilaa ja ilmalämpöpumppu on helppo asentaa. Myös jälkiasennus on mahdollinen. Ilmalämpöpumppuja on olemassa kahta eri tyyppiä, ne hyödyntävät joko ulkoilman tai rakennuksen poistoilman energiaa. Maasta, kalliosta tai vedestä lämpöä noutavista lämpöpumpuista Ann ei ole yhtä innostunut kuin ilmalämpöpumpuista, koska ne ovat asennusvaiheessa työläämpiä ja investoinneiltaan huomattavasti kalliimpia, joskin myös energiansäästö on pitkällä tähtäimellä suurempi kuin ilmalämpöpumpuilla. Tutkimuksessaan Ann ja Christine miettivät myös sitä, miksi jo 70-luvulla keksityt lämpöpumput ovat yleistyneet Suomessa niin kovin hitaasti. Ulkoilmaan hyödyntävien lämpöpumppujen yleistymistä on varmasti hidastanut se, että ne eivät toimi kovilla pakkasilla. Nykyään parhaimmat pumput toimivat noin - 20 ºC asti, ennen pakkasraja oli suurin piirtein -10 ºC. Ehkä suurin syy on kuitenkin ollut tietämättömyys ja edullinen energia. Suomessa sähkö on ollut pitkään hyvin edullista, joten sitä on "tuhlattu surutta" eikä lämpö- pumppuja ole nähty tarpeellisina. Myös ilmalämpöpumput olivat aikaisemmin huomattavan kalliita, joten lämpöpumppujen kova alkuinvestointi on pelottanut monet pois. On enemmin maksettu jatkuvasti vähän kovempaa sähkölaskua kuin investoitu alussa merkittävästi. On ollut helppoa käyttää sitä mikä on ollut tuttua kuin perehtyä uuteen lämmitysmenetelmään, kuvailee Ann. Teksti: Johanna Rantanen Kuva: Tomi Hirvinen SAUNA JA SÄHKÖLAITOS 11

14 LÄMPÖPUMPPU Lämpöä maasta, kalliosta, vedestä... Ero on periaatteessa vain siinä, mistä pumppusi lämpöä noutaa. Itse lämpöpumppu on perustekniikaltaan samanlainen. Maa, kallio ja vesi Maalämmössä (1) pumppu noutaa auringosta kesän aikana maahan varastoitunutta lämpöä. Lämmön kerääminen vaatii mittavat maatyöt, kun valtavan pitkä muoviputki kaivetaan tontille. Kalliolämmössä (2) pumppu puolestaan noutaa lämpöä syvältä kalliosta. Laitos vie vain pienen alan ja lapiotyöt ovat vähäiset. Vesistölämpö (3) puolestaan on mielenkiintoinen vaihtoehto veden lähellä asuville. Siinä lämpöpumppu noutaa lämpöä vesistön pohjasedimenttiin ankkuroidulla muoviputkella. Ilmalämpöpumput Ilmalämpöpumput hyödyntävät ulkoilman ja poistolämpöpumput rakennuksen poistoilman energiaa. Ulkoilman käyttö lämmön lähteenä on halvin ratkaisu ja parhaat pumput toimivatkin aina 20 C saakka. Näiden nk. ilmastointilämpöpumppujen höyrystinosa on ulkona ja lauhdutinosa sisällä. Niillä voidaan asuntoa jäähdyttää tai lämmittää. Niitä käytetään useasti tiloissa, joissa halutaan jäähdytystä asumismukavuuden lisäämiseksi esimerkiksi kesällä. Tavallisella ilmalämpöpumpulla ei voida tuottaa lämmintä käyttövettä vaan siihen tarvitaan esimerkiksi poistoilmalämpöpumppu. Poistoilmalämpöpumput uusiokäyttävät pääasiassa talon sisäilmaan sitoutunutta energiaa ennen sen poistamista käytettynä takaisin ulos. Lämpöpumppu on integroitu ilmanvaihtokojeeksi ja ilmastointijärjestelmä tuo lämpimän poistoilman koneelle. Lähde ja lisätietoja: Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, VÄRMEPUMP Värme från marken, berget, vattnet I princip är skillnaden bara den var pumpen hämtar värmen. Själva värmepumpen är till grundtekniken alltid likadan Mark, berg och vatten Då jordvärme (1) utnyttjas pumpas den solvärme fram som under sommaren lagrats i jorden. Värmeupptagningen kräver omfattande markarbete, då ett mycket långt plaströr grävs ner på tomten. I bergvärme hämtar pumpen upp värme (2) långt nere ur berget. Anläggningen tar bara lite plats och man behöver inte gräva mycket. Vattenvärmen (3) är för sin del ett intressant alternativ för dem som bor nära vatten. Värmepumpen hämtar värme via ett plaströr som förankrats i vattendragets bottensediment. Luftvärmepumpar Luftvärmepumparna utnyttjar utomhusluftens energi och frånluftsvärmepumparna energin i byggnadens frånluft. Användningen av uteluft som värmekälla är den förmånligaste lösningen och de bästa pumparna fungerar i upp till 20 C. I dessa s.k. ventilationsvärmepumpar finns en förångare på utsidan och en kondensor på insidan. Med dessa kan bostaden kylas eller värmas upp. De används ofta i utrymmen där man önskar kylning för att öka boendebekvämligheten t.ex. på sommaren. Med en vanlig luftvärmepump kan man inte producera varmt bruksvatten, utan då behövs t.ex. en frånluftsvärmepump. Frånluftsvärmepumparna återanvänder i huvudsak den energi som är bundet till husets inomhusluft innan luften avlägsnas. Värmepumpen har integrerats i ventilationen och ventilationssystemet för den varma frånluften till maskinen. Källa och tilläggsuppgifter: Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, Ilma/vesilämpöpumppu Poistoilmalämpöpumppu 12 SAUNA JA SÄHKÖLAITOS

15 Det är tryggt i Karleby Det är en av de vackraste vårvinterdagarna när intervjun med Crystal Simeoni görs. Crystal medger att hon väntar på våren och sommaren. Det är då finländarna kommer ur sina iden och blommar upp. I maj blir det ett år sedan Crystal började studera i Karleby. Hon är född och uppvuxen i Nairobi i Kenya med en stark förankring i Italien eftersom hennes pappa är italienare. Att vägarna ledde får fem miljoners staden Nairobi till lilla Karleby är egentligen inte så märkvärdigt. Crystal ville studera företagsledning på engelska så i slutändan hade hon att välja mellan Sverige och Finland. Eftersom hon kände någon som studerade i Karleby blev valet sist och slutligen lätt. Ett val som hon inte ångrat. Jag stortrivs med skolan. Tyvärr har jag inte hunnit lära mig finska eftersom vi har bara tre finländare på klassen. Resten av eleverna kommer från tio olika länder, säger Crystal. Eleverna kommer bland annat från Australien, Mexiko, Sudan, Tyskland, Frankrike, Polen. Crystal studerar företagsledning på yrkeshögskolan Central Ostrobothnia institute, en tre och ett halvt års utbildning. Crystal planerar som bäst var hon skall utföra Crystal Simeoni trivs i Karleby men hon hoppas att få fler finländska vänner. sin utlandspraktik som är mellan tre månader och ett år. Som första alternativ har hon Irland, sedan Kalifornien och Argentina. Lugn stad Crystal trivs med lugnheten i Karleby. Hon tycker att finländarna överlag är lugna. Även om Karleby är en liten stad finns det tillräckligt att göra. När det gäller affärsutbudet finns det vad man behöver. Hon älskar teater men tyvärr finns det inga engelska föreställningar. Likaså gillar hon att gå på konstutställningar och de finns det inte så mycket av i Karleby säger hon. Men på sommaren är här mycket vackert. Då finns det också mycket att göra, det händer hela tiden något på stan. Det som är problem är att få jobb. Som studerande vill Crystal gärna jobba lite men det är hopplöst. Motiveringen är alltid att man måste kunna finska. Jag förstår inte att det är ett krav om man till exempel städar, diskar eller torkar bord. Till julen reste Crystal hem till Nairobi. När hon återvände till Karleby var det minus 28 grader och en liten chock för henne. Men hon har vant sig. Under fritiden har hon tillsammans med vännerna prövat på olika vintersporter och hon tycker det är roligt. Men jag kan nog inte säga att kan skida, men jag har försökt! Under sin tid i Karleby har Crystal inte blivit utsatt för några rasistiska påhopp. Kanske för att jag inte rört mig på platser där det kan förekomma, men jag har aldrig upplevt någon rasism här. Jag känner mig trygg när jag rör mig på gatorna, tryggare än i Nairobi. Här är allting dessutom upplyst om kvällarna. Detta med elektricitet för hennes tankar till Kenya där eldistributionen inte fungerar till alla delar. De som inte har en egen generator blir utan el vissa timmar om dagen och det ställer till problem. Crystal kommer från en välbärgad familj där det inte har rått brist på något i materiell väg. I Kenya finns det ingen medelklass, antingen är man rik eller fattig. Jag uppskattar social- och sjukvården i Finland, den är på hög nivå. Efter att Crystal tagit sin examen vill hon helst arbeta med utvecklingsarbete i framtiden, i Indien, Afrika eller Latin Amerika. I dag är hon 21 år och har reda sett delar av världen men hon vill se och uppleva mer. Teksti: Siw Högnäs Kuva: Tomi Hirvinen SAUNA JA SÄHKÖLAITOS 13

16 Kokkolan Energian ystävälliset asiakaspalvelijat: Benita Skrabb (vas.), Mia Niemi (tak.vas.), Pauliina Karlsson (tak.oik.), Carola Ås (kesk.), Helena Santapakka (oik.). Kokkolan Energia hallitsee ENERGIAN JA ASIAKASPALVELUN Siinäpä asioita, joilla on yllättävällä tavalla jotakin yhteistä: Sekä sähköä, kaukolämpöä että asiakaspalvelua pidetään usein itsestäänselvyytenä. Niitä ei osata kylliksi arvostaa ennen kuin niistä on puutetta. 14 SAUNA JA SÄHKÖLAITOS

17 Kokkolan Energialla asiakaspalvelu on kunniassa. Puhelimiin ja sähköposteihin vastataan ripeästi, www-sivujen palvelutarjontaa kehitetään jatkuvasti ja konttorille saapuvaa asiakasta on vastassa hymyilevä ja kielitaitoinen joukko ystävällisiä ammattilaisia. Asiakaspalvelua pidetään usein itsestäänselvyytenä eikä tulla ajatelleeksi sitä seikkaa, että hyvällä asiakaspalvelullakin on oma vaikutuksensa sähkön hintaan. Tiukka kilpailuttaminen viimeistä senttiä myöten vaikuttaa väistämättä myös asiakaspalveluun ja toimintojen karsintaan. Siltä tieltä ei yleensä ole paluuta. Todellinen tilanne valkenee asiakkaille ehkä vasta ongelmatilanteessa, jolloin hän huomaa, että yhteyden saaminen omaan palveluntarjoajaan on lähes mahdotonta. Kokkolan Energialla voidaan tyytyväisenä todeta, että heidän asiakkailleen pystytään järjestämään yleensä saman tien, aikaa varaamatta ja tarpeen mukaan ammattitaitoista ja asiantuntevaa neuvontaa. Vain muutaman euron tähden Kokkolan Energialla pahoitellaan sitä, että sähkön hinnasta puhuttaessa ja sitä kilpailutettaessa ei aina nähdä koko kokonaisuutta, vaan toimet ja puheet voivat olla ristiriidassa keskenään. Henkilö voi samanaikaisesti vastustaa ydinvoimaa, kannattaa ympäristönsuojelua ja kilpailuttaa sähkön hintansa valiten muutaman euron erolla edullisimman vaihtoehdon, joka usein on nimenomaan ydinvoimaa. Huomiota tulisi kiinnittää ympäristöystävällisyyteen ja kestävään kehitykseen. Kokkolan Energialla on esimerkiksi tarjolla ympäristöystävällisesti tuotettua Norppa-sähköä, jonka kuukausimaksu on vain euron tavallista kalliimpi. Silti sillä on vain muutama sata rekisteröitynyttä käyttäjää. Ensimmäisen keväthulinan kynnyksellä Osastosihteeri Taina Witick on ollut Kokkolan Energialla töissä pari vuotta. Ensin hän oli laskutuksessa ja ostoosaston osastosihteerinä hän on työskennellyt reilun puolen vuoden ajan. Uuden tehtävänsä myötä Taina Witick on juuri se henkilö, johon omakotitalon rakentajat tutustuvat ensimmäiseksi Kokkolan Energian kanssa asioidessaan. Talvella rakennusrintamalla on hiljaisempaa, mutta kevätauringon lämmittäessä ja roudan sulaessa, alkavat vasarat ja sahat heilua, ja asiakkailta näkyä yhä enemmän Witickin juttusilla. Uuden sähkösopimuksen tekijät ovat ensimmäisenä yhteydessä minuun. Ensimmäinen kontakti tulee usein sähköpostilla tai puhelimella, jolloin asiakkaat kyselevät käytännön neuvoja. Vaikka moni asia voidaan jo hoitaa internetin ja puhelimen välityksellä, ovat uuden talon sähkösopimusasiat sellaisia, että henkilökohtainen käynti energiayhtiössä on aina tarpeen. Me emme voi tehdä asiakkaan hyväksi mitään, ennen kuin meillä on esimerkiksi rakentajan tonttikaavio ja sähkösuunnitelma. Niitä rakentajilla on hyvin harvoin valmiina sähköisessä muodossa. Meille tullaan käymään papereiden kanssa. Samat asiat on käytävä myös talon ostamisen yhteydessä. Me tarvitsemme talokaupoista viralliset asiakirjat, ennen kuin voimme siirtää sähköliittymän vanhalta asiakkaalta uudelle. Monipuolista asiakaspalvelua Witick korostaa mielellään erityisesti Kokkolan Energian tarjoaman asiakaspalvelun monipuolisuutta: Me palvelemme asiakkaita kaikkien käytössä olevien menetelmien avulla ja asiakas voi valita sen yhteydenottotavan, joka hänelle tuntuu luontevimmalta. Toiset kaipaavat välitöntä ja suoraa kontaktia henkilökohtaisen käynnin tai puhelun kautta, toiset arvostavat sähköpostia, joka ei ole sidottu konttorin aukioloaikoihin. Olemme myös kehittäneet www-sivujamme jatkuvasti ja niiden kautta moni asiakkaamme löytää jo paljon hyviä vastauksia mieltä askarruttaviin sähkökysymyksiin. Esimerkiksi rakentajat löytävät itselleen tarkoitetun linkin heti etusivulta. Osastosihteeri Taina Witick Teksti: Johanna Rantanen Kuvat: Tomi Hirvinen SAUNA JA SÄHKÖLAITOS 15

18 Satsning på god betjäning Karley Energi är känt för sin goda och vänliga kundbetjäning. Försäljningssekreterare Maria Kakkuri sticker inte under stol med att det är medveten strategi inom bolaget. Hon trivs med sitt arbete som går ut på daglig kontakt med elkonsumenter. Eftersom Karleby Energi säljer el till hela Finland arbetar Maria Kakkuri främst med kunder utanför Karleby. I dag har Karleby Energi 3000 kunder utanför Karleby. Antalet har ökat i rask takt och i fjol fick bolaget tusen nya kunder. Kakkuri berättar att de nya kunderna fördelar sig rätt jämt inom hela Finland, men mest kommer de från områden där Vattenfall verkar, från kusttrakten och södra Finland. Affärsverket Karleby Energi säger sig sälja till ett förmånligt pris och säger att det är lätt att bli kund hos Karleby Energi. Kakkuri intygar att så är det, priset är hennes försäljningsargument. Elkonsumenterna har blivit allt mer medvetna om priset och att det finns konkurrens. Det är främst försäljningspriset de frågar efter och avtalets längd. Men överlag frågar de vad det innebär att byta elförsäljare. Kakkuri har enbart hand om småförbrukare tillsammans med Kristiina Brandt, andra sköter kontakterna med företag. Vi försöker betjäna kunderna på bästa sätt genom att ge dem den information de vill ha. När de frågar om priser berättar vi att de kan jämföra med andra bolag på internet på energimarknadsverkets sidor. Kundbetjäningen är fullständigt tvåspråkig. Varje dag har Maria Kakkuri kontakt med svenskspråkiga kunder då en betydande del av kunderna är svenskspråkiga. Att byta till en annan elförsäljare är ingenting man gör i en hast utan beslutet fattas efter noggranna jämförelser och överväganden. God kundbetjäning är en målmedveten strategi på Karleby Energi. Försäljningssekreterare Maria Kakkuri har dagligen kontakt med elkonsumenter från hela Finland. Det går inte att bestämma sig genast utan man återkommer efter den första kontakten, antingen per telefon eller via e-post. Offertblanketten finns också på vår webbsida. Det är inte alla gånger så lätt att jämföra elpriser.vi försöker förklara hur det fungerar och vad man skall beakta. Allt fler besöker webbsidorna Maria Kakkuri började på Karleby Energi i november Den största förändringen hon upplevt är att antalet kunder ökat markant. Det är allt fler som tar kontakt. Vi har också utvecklat vår webbsida så att kunderna lättare får den information de vill ha. Intresset för att besöka våra webbsidor har också ökat mycket. Jag tror att närmare tvåtusen besöker våra webbsidor i månaden. Några arga samtal får Kakkuri inte. Nej, det är bara glada och trevliga kunder som jag kommer i kontakt med. Kakkuri arbetar även till en del med anskaffningen av el som sker via elbörsen Nord Pool. Bild: Tomi Hirvinen 16 SAUNA JA SÄHKÖLAITOS

19 Vetypolttokennoa vastaanottamassa Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tekniikan yksikönjohtaja Raimo Hentelä, yliopettaja Markku Nieminen sekä insinööriopiskelijoiden edustajana kemiantekniikan opiskelija Antti Kivikangas. Lahjaa luovuttamassa Kokkolan Energian myyntijohtaja Tapio Härkönen ja johtokunnan puheenjohtaja Veikko Laitila. Itsessään sangen vaatimattoman näköinen ja pieni laite edustaa teknologian terävintä kärkeä: Aurinkokennosta saatavalla sähköenergialla vesi hajotetaan vedyksi ja hapeksi. Syntyvä vety varastoidaan ja sitä poltetaan sitten polttokennossa. Polttamisessa syntyy sähköenergiaa ja jätteenä pelkästään puhdasta vettä! TEKNIIKAN YKSIKKÖÖN VETYPOLTTOKENNO Tekniikan yksikölle juhlavasti luovutettu vetypolttokenno tilattiin viime kesänä USA:sta Kokkolan Energian Sähköä 100 vuotta -juhlanäyttelyyn. Näyttelyn päättymisen jälkeen tekniikan yksikkö tuntui luontevalta sijoituspaikalta polttokennolle, koska täällä todella ymmärretään laitteen hienouden päälle ja sitä voidaan hyödyntää opetuksessa ja opiskelussa, myyntijohtaja Tapio Härkönen perustelee lahjoitusta. Tekniikan yksikön johtaja Raimo Hentelä on lahjoitukseen hyvin tyytyväinen ja toteaa, että vedystä odotetaan tulevaisuudessa merkittävää energialähdettä. Jo tällä hetkellä Reykjavikin bussit käyttävät polttoaineenaan dieselöljyn sijaan paineistettua vetyä ja vetyautot ovat lähitulevaisuudessa tulossa sarjatuotantoon. Myös muita käyttökohteita kehitetään innokkaasti eri puolilla maailmaa. VERTAILE SÄHKÖN HINTAA! Keskellä energiamarkkinaviraston etusivua seisoo soma säästöpossu. Possu rohkaisee kuluttajia suorittamaan sähkön hintavertailua ja etsimään edullisimman tarjouksen. Ennen vertailun aloittamista, kannattaa kaivaa esille vanha sähkölasku, johon on merkitty arviolaskutuksen perusteena oleva vuosikulutus (kwh/vuosi). Jos käytössäsi on aika- tai kausitariffi, löydät sähkölaskustasi myös eri ajanjaksojen kulutusmäärät. Nämä perustiedot tarkistamalla saat laskurista mahdollisimman tarkan ja luotettavan hintavertailun, joka kertoo sinulle, mikä energiayhtiö tarjoaa kertomillasi kriteereillä edullisinta sähköenergiaa. ja KOKKOLAN ENERGIAN SÄHKÖN ENERGIALÄHDEJAKAUMA VUONNA 2005 BIOENERGIA 11% MAAKAASU 2% YDINVOIMA 29% TURVE 16% UUSIA MITTARINLUKIJOITA! Kokkolan Energialle on koulutettu neljä uutta mittarinlukijaa. Kun Seppo Peuraharju, Pasi Järvinen, Kyösti Sillanpää tai Kari Wilander kolkuttaa ovellanne, voitte turvallisin mielin päästää heidät lukemaan sähkömittarinne. Kevään kuluessa mittarit luetaan Vitikan, Ventusnevan, Koivuhaan sekä vanha vesitorni - urheilukenttä alueilla. Lukemakortit lähetetään Kirkonmäen, Isokylän, Palonkylän, pohjoisosaan Halkokaria ja Rytimäelle. KIVIHIILI 20% VESIVOIMA 20% TUULIVOIMA 1% Kokkolan Energian omistamilla Pohjolan Voima Oy:n voimalaitososuuksilla tuotettiin sähköä vuonna 2005 yhteensä MWh. Lisäksi sähköä hankittiin pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta MWh. Viime vuonna hankkimamme sähkön ( MWh) tuottamiseen käytettiin 29 prosenttia ydinvoimaa, 39 prosenttisia fossiilisia energianlähteitä sekä turvetta ja 32 prosenttia uusiutuvia energialäheitä.

20 ANNA PALAUTETTA! Vastanneiden kesken arvomme 50 euron arvoisen lahjakortin lamppuliikkeeseen. ARVONTAKUPONKI / UTLOTTNINGKUPONG Paras artikkeli lehdessä / bästa artikeln i denna tidning: Kokkolan Energia maksaa postimaksun Huonoin artikkeli lehdessä / sämsta artikeln i denna tidning: Toiveita tulevista jutuista / i fortsättningen vill jag läsa om: KOKKOLAN ENERGIA / KARLEBY ENERGI Tunnus / kod vastauslähetys / svarsförsändelse Nimi / namn Osoite / adress Palauta kuponki mennessä, niin osallistut lamppuarvontaan! Returnera kupongen före , så deltar du i utlottningen av en lampa!