Luontotutkimuksia päiväkoti-ikäisille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luontotutkimuksia päiväkoti-ikäisille"

Transkriptio

1 Pri-Sci-Net Luontotutkimuksia päiväkoti-ikäisille Anssi Lindell toim. Kuva: Anja Mursu

2

3 Luontotutkimuksia päiväkoti-ikäisille Anssi Lindell toim.

4

5 Luontotutkimuksia päiväkoti-ikäisille Anssi Lindell toim. Julkaisija: Tuope, Jyväskylä Journal of Teacher Researcher 4/2014

6 Toimituskunta: Eira Korpinen Marja-Leena Husso Tuula Asunta ISBN ISSN

7 Sisällys PriSciNet -hankekoordinaattorin esipuhe... Suomenkielisen laitoksen toimttajan esipuhe Kasvit kasvavat Kasvavatko kasvit pimeässä? Varjot Maaperä Taivas Mitä etanat syövät? Kuka löytää magneetin? Mikä on kasvi? Kuinka kauan saippuakuplat kestävät? 1) Mitä on väri? Vahvat Seinät Minne sokeri hävisi? Heilurpeli Kelluminen ja uppoaminen Ilmapalloraketin pyrstö... 61

8 PriSciNet -hankekoordinaattorin esipuhe Johdanto Tämä kirjanen sisältää 15 luonnontieteen tutkivan oppimisen mukaista oppilastyötä. Tehtävät on kehitetty Pri-Sci-Net hankkeessa opettajien vapaaseen käyttöön kaikkialla Euroopassa. Tehtävät on suunniteltu varta vasten päiväkoti-ikäisille, 3-5 vuotiaille lapsille. Suunnittelun lähtökohtana on ollut lasten innostaminen luonnontutkimuksiin ja se, että myös ei-ammattilainen luonnontieteilijä voi ohjata tutkimukset normaaleissa tiloissa ja ryhmissä tavallisin arkisin käyttömateriaalein. Tutkimusten etenemistä, ryhmäkokoja ja aikatauluja voi soveltaa ohjaajan mielen mukaan. Suunniteltujen tehtäväpakettien avulla pyritään osaltaan vastaamaan esi- ja alakoulun luonnontieteen opetuksen laadun ja määrän vähenemiseen Euroopassa. Luonnontieteen pitää tarjota opetussuunnitelmiin kirjattujen sisältöjen lisäksi mukavia kokemuksia lapsille. Tutkivan oppimisen periaatteiden mukaisesti, lasten pitää saada tehdä kysymyksiä ja oppia etsimään vastauksia niihin. Tässä esitetyt oppimateriaalit sisältävät ajatuksia ja opastusta siitä, kuinka tällaisia tutkimuksia tehdään ja kuinka niitä ohjataan. Toivon, että tälle julkaisulle on käyttöä ja siitä on hyötyä lapsille kaikkialla Euroopassa. Oppimateriaalien tuotantoryhmä Nämä oppimateriaalien laatu on varmistettu Pri-Sci-Net -hankkeen 17 eurooppalaisen osallistujayhteisön tiedekasvattajien asiantuntijuuden ja oppimistutkimusten yhteistyönä. Yhteistyökumppanit, niiden lyhenteet ja kotimaat ovat: MCST Malta Council for Science and Technology Malta HSci Associacao Hands-On Science Portugali KATHO Katholieke Hogeschool VIVES Belgia JYU Jyvaskylän Yliopisto Suomi UJEP Univerzita Jana Evangelisty Purkyne v Usti nad Labem Tsekki UFR Johann Wolfgang Goethe University Franfurt/Main Saksa UCY University of Cyprus Kypros BMBF Bundesministerium für Bildung und Frauen Itävälta

9 UoC Panepistimio Kritis (University of Crete) Kreikka PdF TU Trnavska Univerzita v Trnave Slovakia UM Universidade do Minho Portugali IOE Institute of Education, University of London Iso-Britannia UOS University of Southampton Iso-Britannia MUGLA MUGLA Universiteri Turkki UP8 Universite Paris 8 Vincennes Saint-Denis Ranska UBO University of Bonn Saksa Kunkin materiaalin tekijät on mainittu työohjeen alussa. Millaista tutkivaa oppimista edistetään? Näiden tutkimusten suunnittelun lähtökohdaksi rakennettiin hankkeen yhteinen näkemys päiväkoti- ja kouluikäisten lasten tutkivasta oppimisesta. Tätä hankkeen eurooppalaisten kumppanien ensimmäisen kokouksen tuloksena syntynyttä näkemystä pyrittiin noudattamaan läpi suunnittelun. Näkemys tutkivasta oppimisesta luonnontieteissä Luonnontieteen tutkivassa oppimisessa ja opettamisessa yhdistyy luonnontieteen oppiminen, sen tekeminen ja luonnontieteen luonne: Lapset totutetaan aktiiviseen havainnointiin, kokeiluihin ja perusteltuihin johtopäätöksiin; tarttuvat aitoihin ongelmiin, joiden ratkaisun oikeellisuus arvioidaan vain hankittujen todisteiden avulla. Tärkeintä ei ole vastauksen oikeellisuus; harjoittelevat systemaattista havainnointia, kysymysten tekemistä, tutkimusten suunnittelua ja todisteiden keräämistä; vuorovaikuttavat ryhmissä ja esittävät perusteltuja puheenvuoroja keskusteluissa, jotka ovat oppimisen tärkein väylä; oppivat itsenäistä ja hallittua työskentelyä. Opettaja ohjaa ja tukee oppimista ja toimii esimerkkinä tutkivasta oppijasta. Lasten silmissä hän ei ole asiantuntija vaan hän avaa keskusteluja erilaisista vaihtoehdoista ja niiden perusteluista. Arviointi on pääosin formatiivista ja antaa palautetta koko ryhmän oppimisesta.

10 Kaikki tässä kirjassa esitetyt oppimateriaalit on kehitetty näimä seikat huomioiden. On tärkeää että ne tiedostetaan myös töitä ohjattaessa. Luonnontieteen tutkivan oppimisen tunnusmerkit Taatakseen, että kaikki oppilastyöt ovat tutkivan oppimisen periaatteiden mukaisia, Työryhmä on kehittänyt listan tutkivan oppimisen tunnusmerkeistä. Tätä listaa on käytetty tämän teoksen oppimateriaalien laatukriteerinä. Tunnusmerkit voivat myös auttaa ymmärtämään tutkimuspohjaista lähetysmäistapaa luonnontieteissä yleensä. 1) Aidot tehtävät: Jotta lapset ryhtyvät ratkaisemaan luonnontieteen tehtävää, siinä pitää olla sellainen oikea ongelma, jonka lapsi haluaa ratkaista. Ongelman täytyy olla järkevä lapselle ja hänen tulee itse voida osallistua sen muodostamiseen, ainakin jollain tasolla (Pollen, 2006). Valitse siis sellainen sisältöalue, joka osuu lapsen ikäluokan kulttuuriseen ympäristöön. 2) Tutkimukseen perustuvat tehtävät: Oppiminen alkaa ongelman ratkaisusta. Joskus tehtävä voi alkaa kysymyksellä. Silloin kysymyksen sanamuodon tulee olla sellainen, että lapsi joutuu tulkitsemaan ongelmaa, keräämään tietoa, tunnistamaan ratkaisuja, arvioimaan niitä ja esittämään perusteltuja ratkaisuja. Lähtökohdan pitää olla kiinnostava ja johtaa ongelman kehittymiseen. Luonnontieteen tutkiva oppiminen on ongelmalähtöinen lähestymistapa, joka vielä korostaa kokeellisuutta (science education now: a renewed pedagogy for the future of Europe, 2007). 3) Lasten sitoutuminen: PriSciNet -tehtävien pitää sitouttaa lapset toimimaan ongelman ratkaisemiseksi. Tieto ja ymmärrys pitää rakentaa aktiivisesti. Siksi tehtävien pitää herättää lasten uteliaisuus. Aktiivisuudella tarkoitetaan tässä sekä tehtävien suorittamista käytännössä, että henkistä aktiivisuutta: ajattelua ja kriittistä reflektiota oppimisprosessin jokaisessa vaiheessa (stipps, p. 32). 4) Ryhmätyö: PriSciNet -tehtävien pitää edistää lasten ryhmätyöskentelyä. Ryhmätyö tarkoittaa lasten tehokasta toimintaa keskenään. Tehtävien pitää antaa mahdollisuuksia ottaa erilaisia vastuita, hyväksyä erilaisia näkemyksiä ja jakaa välineitä ja tehtäviä tiedon rakentamiseksi yhteistyössä.

11 Lasten sosiaaliset taidot kehittyvät, kun he tekevät kokeita ja keskustelevat luonnontieteen aiheista ryhmissä. Näitä taitoja ovat omien mielipiteiden, tunteiden ja ajatusten esittäminen erilaisissa ryhmissä, joissa on oppilaita, opettajia, muita aikuisia jne. (stipps, 2008, p. 17). 5) Havainnointi: Luonnontieteen tutimisen taitoihin kuuluvat mm. kysymysten esittäminen, ennusteiden tekeminen, tutkimusten suunnitteleminen, tulosten analysoiminen ja väitteiden perusteleminen hankittujen todisteiden avulla. Eräs tärkeimmistä taidoista on havainnointi ja tärkeiden havaintojen valitseminen. Lapset kuten aikuisetkin havaitsevat ja reagoivat jatkuvasti lukuisiin asioihin, mutta nähdäkseen jotain pitää tietää mitä katsoa. On eri asia pyytää katsomaan kahta hyönteistä tarkasti kuin pyytää katsomaan mitä eroja ja yhtäläisyyksiä niillä on. 6) Todisteet: Havainnot kootaan todisteiden keräämiseksi. Todisteiden perusteella tehdään johtopäätöksiä. Johtopäätöksistä muovataan perusteltu lausunto. Tässä esitetyt tutkimukset vaativat lapsia pohtimaan havaintojaan joko suoraan tai koottuina ja tekemään johtopäätöksiä niihin tukeutuen. 7) Kommunikointi: PriSciNet -tehtävät virittävät lapsia keskustelemaan luonnontieteestä. Joskus tutkivalla oppimisella tarkoitetaan ainoastaan kokeellista toimintaa. Jotta kokeilut johtaisivat ymmärrykseen, lasten pitää pohtia kokeilujaan ja keskustella niistä ääneen toisten kanssa ja/tai siirtää tuloksia paperille. Lasten ajatukset, teoriat, ennusteet, koejärjestelyt ja johtopäätökset pitää kaikki saada näkyviksi ja jaetuiksi ja hyväksytyiksi muiden kanssa keskustelemalla tai jollain muulla tavalla (kirjoittamalla, piirtämällä, ). Usein vastaus löytyy jo esittämällä kysymys. Ja päinvastoin: kuuntelemalla toisten kysymyksiä, löytää vastauksen omaansakin. Ääneen lausuttuna ajatukset kirkastuvat ja ne on helppo siirtää paperille (Pollen, p. 13).

12 8) Oma-aloitteisuus: PriSciNet -tehtävät kannustavat lapsia oma-aloitteisuuteen. Tutkiva oppiminen edistää omaaloitteisuutta koska se korostaa aktiivista sitoutumista oppimisprosessiin. Ongelmanratkaisun ja kongnitiivisten prosessien ymmärrystä seurataan metakognitiivisesti (Dejonckheere et al, 2010). Kognitiivisilla prosesseilla tarkoitetaan menetelmiä, joilla lapset ja opettajat yrittävät helpottaa asian ymmärtämistä ja oppimista. Ongelmanratkaisumenetelmät ovat monimutkaisempia strategioita tai nyrkkisääntöjä, joilla pyritään ratkaisemaan luonnontieteen ongelma, esimerkkinä hypoteesin testaamisen tutkimussyksli. Metakognitio tarkoittaa oppimisen tiedostamista ja säätelyä (Schraw & Moshman, 1995, Dejonckheere et al, 2009). Oppimisen tiedostamiseen kuuluu selittävän, menetelmällisen ja ehdollisen tiedon erottaminen. Näide oppimista säädellään suunnittelun, seurannan ja arvioinnin avulla (Schraw, 2006). Luonnontieteellisen prosessin ohjaamisen tarve riippuu lasten kokemuksesta ja älyllisen kehityksen tasosta. Kun lasten taidot ja itseluottamus kehittyy, heidän oma-aloitteisuutensa tutkimuksissa lisääntyy. Siksi opettajan pitää: Tunnistaa lasten tutkimustaidot Ohjata ja tukea lapsia tekemään eteneviä tutkimuksia Mahdollistaa omien (ajatelluista poikkeavien) tutkimusten tekeminen. Opettajan pitää luoda tilanteita, joissa lapset voivat kehittää tutkimustaitoja kuten systemaattista tarkkaa havainnointia, kysymysten tekemistä, ennusteiden tekemistä, hypoteesin laatimista, suunnittelua, tieteellisiä kokeita, havaintojen tulkintaa, mallinnusta ja kommunikointia ja tulosten perustelua tovereilleen. Koska luonnontieteessä ei pyritä pelkästään havainnoimaan luontoa, opettajan on tärkeää auttaa lasta esittämään tutkimusongelmia ääneen. Tehtävien pitää tarjota opettajille mahdollisuuksia haastaa lasten ajattelua kysymällä eteneviä kysymyksiä jotka johtavat ongelmanratkaisustrategioiden kehittymiseen (STIPPS, 2008). Opettaja ohjaa lapsia suunnittelemaan itse tutkimuksia milloin vain se on mahdollista ja auttaa heitä toimimaan oikein oppimistapahtumassa joka tähtää järjestelmälliseen tiedonkeruuseen. Äärimmäinen tavoite on oppijan autonomisuus ja oma-aloitteinen tutkiminen. Kaikki tässä esitetyt tutkimustehtävät sisältävät osia näistä tutkivan oppimisen tunnusmerkeistä. Listaa voi myös käyttää tarkistamaan onko joku muu oppimistehtävä tutkivan oppimisen periaatteiden mukainen.

13 Oppimateriaalien käyttö Kukin opettaja voi käyttää näitä materiaaleja parhaaksi katsomallaan tavalla. Kokemusten perusteella opettajat tarvitsevat aikaa ja kokemusta nauttiakseen tutkivasta oppimisesta lasten kanssa. Aikaa myöten kokemus kuitenkin palkitsee. Jotta kynnys tutkivaan oppimiseen olisi mahdollisimman matala, nämä oppimateriaalit on suunniteltu toteutettaviksi arkisilla materiaaleilla ja ohjeisiin on panostettu mahdollisimman paljon käytännön neuvoja. Lasten ikään liittyviä ja muita turvallisuussäännöksiä tulee noudattaa aina luonnontieteenkokeita tehdessä. Jos opettajana päätät käydä läpi näitä tutkivan oppimisen materiaalipaketteja, kannustamme sinua tarttumaan härkää sarvista ja varaamaan aikaa kokeilla tutkivaa oppimista ja sen ohjaamista. Vaikutus lapsiin näkyy välittömästi ja maksaa vaivan! Suzanne Gatt Professori Primary Science and Environmental Education Faculty of Education University of Malta Coordinator Pri-Sci-Net Hankkeen Verkkosvu: Sosiaalinen media:

14 Viitteet: (kuinka lapset oppivat luonnontiedettä, vuorovaikutteinen stipps -malli) European Commission. High level group on science education. Science education now. A renewed pedagogy for the future of Europe. (2007). Carin, A., Bass, J., Contant, T. (2005): Teaching science as inquiry. Pearson. Upper Saddle River, New Jersey. Dejonckheere, P.J.N., Van de Keere, K., & Mestdagh, N. (2009). Training the scientific thinking circle in pre- and primary school children. The Journal of Educational Research, 103, Dejonckheere, P.J.N., Van De Keere, K. & Tallir, I. (2011). Are fourth and fifth grade children better scientists through metacognitive learning? Electronic journal of research in educational psychology. 9(1) - Issue Online 23 (april 2011). Minner, D.D., Levy, A.J., Century, J. (2009). Inquiry-Based Science Instruction What Is It and Does It Matter? Results from a Research Synthesis Years 1984 to Journal of research in science teaching, Li, J., Klahr, D. (2006). The psychology of scientific thinking: Implications for science teaching and learning. In J. Rhoton & P.Shane (Eds.) Teaching science in the 21 st Century. NSTA Press. Schraw,G., Crippen, K., Hartley,K. (2006). Promoting Self-Regulation in Science Education: Metacognition as Part of a Broader Perspective on Learning. Research in science education, Schraw, G., & Moshman, D. (1995). Metacognitieve theories. Educational Psychology Review, 7(4),

15 Suomenkielisen laitoksen toimttajan esipuhe Useat ihmiset ovat osallistuneet tämän kirjan oppimateriaalien suunnitteluun, kehittämiseen ja kääntämiseen. Suuri osa oppimistehtävistä on käännetty ensin alkuperäiskielestä englanniksi, testattu jollakin kolmannella kielellä ja vasta lopullisen version englanninkielinen käännös on käännetty suomeksi. Siksi eri materiaalien käännösten kieliasut saattavat poiketa huomattavasti toisistaan. Koska eri maissa tuotettujen oppimistutkimusten kulttuuriset erot haluttiin säilyttää näkyvissä, kieliasua ei ole yhtenäistetty. Samasta syystä myöskään oppimateriaalien sisältöihin ei ole juuri kajottu enää toimituksessa. Ainoastaan joitain kohtia, jotka meillä täällä Suomessa tuntuvat kummallisilta, on tasoitettu. Tällaisia ovat esimerkiksi päiväkotilasten tekemät kirjalliset muistiinpanot tai maa-ainesnäyte, joka ei ole ollut kosketuksissa veden, jään eikä ihmisen vaikutuksen kanssa. Esitän lämpimät kiitokseni näiden oppimistutkimusten testaukseen, kehittämiseen ja arviointiin osallistuneille opettajille. Kiitos myös niille aineenopettajaharjoittelussa olleille tuleville Kemian ja Fysiikan opettajille, jotka ovat auttaneet alakoulun opettajien koulutuksessa viimeisten kahden vuoden aikana. Lämpimät kiitokseni myös kollegoilleni Tuula Asunnalle ja Matti Hiltuselle, joiden kanssa olemme sekä pitäneet yhdessä kursseja että pohtineet kurssi-töiden muokkaamista selkeämpään muotoon. Toivon, että löydät tästä kirjasesta paljon sovellettavaa hupia ja oppia luonnon tutkimiseen alle kouluikäisten, ehkä lukutaidottomienkin lasten kanssa. Anssi Lindell Lehtori, dosentti Opettajankoulutuslaitos Jyväskylän yliopisto

16 16 1. Kasvit kasvavat Tieteellinen sisältö (oppiaineet): Biologia Tärkeimmät käsitteet, taidot ja ydinajatukset: Siementen itämis- ja kasvien kasvunopeus riippuvat monista ympäristön tekijöistä. Kylväminen, itäminen, kasvaminen, kasvunopeus Kohderyhmä: 3-5 vuotiaat Kesto: 80 minuuttia Yhteenveto: Lapset jaetaan viiden ryhmiin ja jokainen ryhmä kylvää viiteen ruukkuun muutaman vehnänjyvän. Kukin ryhmä asettaa ruukkunsa erilaisiin paikkoihin (on/ei ole valoa; on /ei ole ilmaa; on/ei ole vettä, jne.) Lapset havainnoivat ja pitävät kirjaa tapahtuvista muutoksista jonain tiettynä ajanjaksona (esim. yhden viikon aikana). Lopuksi lapset yrittävät opettajan avulla tunnistaa ne tekijät jotka vaikuttavat kasvunopeuteen. Oppimistavoitteet: Tunnistaa ne tekijät jotka vaikuttavat kasien kasvun nopeuteen. Osata kontrolloida muuttujia: eritellä ne tekijät joita muutetaan ja ne joita pidetään vakiona. Tarvikkeet: Kukkaruukkuja (5/ryhmä, merkitään ryhmien ruukut esim. väreillä), multaa, vehnän siemeniä, vettä Kasvit kasvavat Tekijät: M. Kambouri, N. Papadouris, C. P. Constantinou, Kypros

17 17 Tuntisuunnitelma (opettajanohjeineen) Tutkimus 1 (10 minuuttia): Oppitunti alkaa tarinalla kananpojista jotka ovat keränneet vehnänsiemeniä säästääkseen ne, että niillä olisi ruokaa talvella. Viittä kananpoikaa pyydettiin vahtimaan siemeniä (ruskea, valkoinen, värikäs ja huonomuistinen kananpoika). Kananpojat päättivät kylvää siemenet säilömisen sijaan, jotta heillä olisi enemmän siemeniä seuraavaa talvea varten. Jokainen heistä istutti siemenet ruukkuun ja asetti sen eri paikkoihin: ulos, kylmään paikkaan, suljettuun laatikkoon, suljettuun pussiin ja ylähyllylle. Kaikki kastelivat siemeniä joka päivä paitsi huonomuistinen kana joka aina unohti. Opettaja ei kerro tarinan loppua ja pyytää lapsia ennustamaan mitä tapahtuu kussakin ruukussa. Tutkimus 2 (25 minuuttia): Keskustelun aikana lapsia rohkaistaan tunnistamaan eri tekijöitä (vesi, valo, ilma ja lämpötila), jotka vaikuttavat siihen kuinka nopeasti siemenet itävät. Lapsia pyydetään muodostamaan viiden ryhmiä ja kylvämään siemeniä saadakseen selville, mitä oikeastaan tapahtuu. Jokaiselle ryhmälle annetaan viisi ruukkua ja siemeniä, jotka he voivat kylvää ja sen jälkeen asettaa ruukut vastaaviin paikkoihin kuin kananpojat tarinassa tekivät. Jokainen ryhmä huolehtii siitä että tietää mihin on asettanut ruukkunsa ja milloin kastelevat niitä. Ruukkuja tarkkaillaan ja lapset tekevät systemaattisesti havaintoja siemenistä. Tämän ajanjakson aikana keskustellaan tavoista joilla erilaisia tuloksia tulkitaan. Esimerkiksi: Oletetaan että kaikki siemenet jokaisessa ruukussa ovat itäneet, paitsi siinä joka laitettiin kaappiin; mitä tästä voitaisiin päätellä? Tutkimus 3 (20 minuuttia): Kasvatusjakson päätyttyä ryhmät esittävät tuloksensa ja lapset vertailevat niitä tehdäkseen johtopäätöksiä. Opettajan avulla johtopäätökset kirjataan muistiin. 1. Tutkimustarve ja tutkimuskysymys (Hypoteesin muodostaminen) Tutkimuskysymys: Mitkä ovat ne tekijät jotka vaikuttavat siihen kuinka nopeasti siemenet itävät ja kasvit kasvavat? Lapset muodostavat ennakkoarvauksia (ennusteita) perustuen tarinaan joka heille on esitetty ja omiin kokemuksiinsa. Esimerkiksi: vesi, valo, ilma ja lämpötila. 2. Tutkimukset (Kokeiden ja havainnoinnin suunnittelu ja toteutus) Tutkimuksen 2 alussa jokaiselle ryhmälle annetaan viisi ruukkua ja siemeniä joita he voivat kylvää ja asettaa viiteen erilaiseen paikkaan, kuten kananpojatkin tekivät tarinassa (ulos, suljettuun laatikkoon, suljettuun pussiin ja hyllyn päälle). Lapset tekevät jonkin ryhmäsymbolin ja laittavat sen ruukkuihin, niin että jokainen ryhmä tunnistaa omat viisi ruukkuaan. Lapset huolehtivat siitä että tietävät mihin ovat laittaneet ruukkunsa ja tunnistavat ne, kun he kastelevat niitä ja tekevät järjestelmällisesti havaintoja niistä (esim. joka päivä viikon ajan). 3. Arviointi (Todisteiden arviointi) (15-20 minuuttia) Opettaja aloittaa ryhmäkeskustelun tekemällä seuraavanlaisia kysymyksiä: 1) Mitä luulette tapahtuneen siemenille, joita tarinan valkea kana, musta kana. jne. kylvi? 2) Miksi luulet että näin tapahtui? 3) Mitä ehdottaisit valkealle/ruskealle/unohtavalle kanalle että hän tekisi jos haluaisi siementen itävän paremmin? 4) Lopuksi lapset voivat neuvoa viittä kanaa mitä heidän tulisi tehdä edistääkseen itämistä ja kasvamista.

18 18 2 Kasvavatko kasvit pimeässä? 1 Tieteellinen sisältö (oppiaineet): Biologia Tärkeimmät käsitteet/taidot ja ydinajatukset: Kasvit voivat kasvaa myös pimeässä ja varjossa mutta se vaikuttaa kasvien väriin Kohderyhmä: 3-5 vuotiaat Kesto: 1 tunti 30 minuuttia Yhteenveto: Tässä tutkimuksessa lapsille kerrotaan ensin tarina joka perustuu satuun Jaakko ja pavunvarsi. Tarinan avulla lapsille esitetään kolme ennakkoarvausta siitä kasvavatko kasvit parhaiten pimeissä vai valoisissa olosuhteissa. Lapset havainnoivat kasveja muutaman viikon aikana. Sen jälkeen jälkeen lapsille annetaan aikaa miettiä havaintojaan ja todisteita joita he ovat keränneet ja tehdä perusteltuja johtopäätöksiä parhaista mahdollisista kasvien kasvuolosuhteista. Oppimistavoitteet: Oppia tutkimaan tarvitsevatko kasvit valoa kasvaakseen: arvioimaan ja havainnoimaan, mitä kasveille tapahtuu jos ne kasvavat pimeässä. Yleensä oppia tutkimaan vastauksia esille tuleviin kysymyksiin. Tarvikkeet: Virnan siemeniä - kuivia ja kosteita Suurennuslaseja Muovipullojen (1½ l) pohjia ruukuiksi Pumpulia Työkortit Powerpoint-esityksen kuvat Virnan siementen kylväminen : Aseta virnan siemenet isoon kulhoon, peitä pumpulilla ja liota ainakin 24 tuntia. Virnan siemenet imevät paljon vettä, joten huolehdi siitä etteivät ne kuivu. Kasvavatko kasvit pimeässä? Tekijät: Giselle Theuma, Malta

19 19 Tuntisuunnitelma (opettajanohjeineen) Tutkimus 1 (10 minuuttia): Opettaja kertoo lapsille kuvitetun (kuvat liitteen englanninkielisessä versiossa) tarinan kolmesta uteliaasta lapsesta ja kuinka heidän pavunvartensa kasvoi nopeasti, melkein kuin Jaakolla. Tarinassa he kohtasivat jättiläisen, joka oli mukava ja ystävällinen. Jättiläinen näytti surulliselta. Hän kertoi lapsille että häntä nyppi, koska ilkeä haltija oli varastanut kasvin, jonka mausta hän piti. Se kasvoi puutarhassani mutta nyt se on hävinnyt itki jättiläinen. Lapset etsivät ja etsivät kasvia mutta eivät nähneet sitä kasvamassa missään. Eräänä yönä he laskeutuivat haltijan kellariin se oli täysin pimeä ja kynttilän valossa he näkivät jotakin suurta. Se näyttää jättiläimäiseltä kasvilta jättiläisen lempiruualta sanoi Tom. Haltija väitti sitä omaksi viljelyksekseen, mutta voiko kasvi kasvaa kellarissa? Mitä luulette? Tutkimus 2 (10 minuuttia): Lapsille annetaan kuivia virnan siemeniä. Heidän annetaan tutkia siemeniä suurennuslasilla. Opettaja pyytää heitä kuvailemaan siemeniä: Minkä muotoisia ne ovat? Miltä ne tuntuvat? Minkä värisiä ne ovat? Miltä ne tuoksuvat? Lapsille annetaan sen jälkeen kosteita siemeniä ja heiltä kysytään samat kysymykset kuin edellä. Jälleen he tutkivat molempia siemeniä ja keskustelevat ryhmässä mitä asioita he aikovat havannoida. Lapset jaetaan kolmeen ryhmään ja ryhmille jaetaan työsivut ja jokainen ryhmä keskustelee ensin, mikä heidän mielestään on ihanneympäristö terveelle kasville ja sen jälkeen lapset täyttävät ennustesivut (liite). Lasten pitää tehdä ennakkoarvaus siitä kasvavatko kasvit pimeässä ja jos kasvavat, minkä värisiä lehdet tulevat olemaan. Näyttääkö pimeässä kasvanut kasvi terveeltä? Opettaja pyytää lapsia merkitsemään työkorttiin kylvöpaikkansa: Yksi ryhmä kylvää siemenet valoon Toinen ryhmä kylvää siemenet pimeään. Kolmas ryhmä kylvää siemenet huoneen varjoisaan nurkkaan. Jokainen lapsiryhmä kylvää siemenet samanlaiseen astiaan, jossa on samanverran pumpulia ja kastelee astiaa samalla määrällä vettä. Yksi laitetaan suljettuun pahvilaatikkoon, toinen astetaan ikkunan viereen valoon ja kolmas laitetaan hyllylle varjoon. Viikoittain ryhmät tekevät havaintoja kylvöstään ja kirjaavat ylös eroja niiden väreissä ja koossa. Muutaman viikon kuluttua lapsille annetaan takaisin työsivut ja keskustellaan heidän tekemistään huomioista johtopäätösten tekemiseksi siitä missä kasvit parhaiten kasvavat- pimeässä/valossa/varjossa? 1. Tutkimustarve ja tutkimuskysymys (Hypoteesin muodostaminen) Lasten annetaan ennustaa ja perustella, minkälaiset valaistusolosuhteet vaikuttavat kasvin kasvuun milläkin tavalla. Kysymykset esitetään tarinan jälkeen. 2. Tutkimukset (Kokeiden ja havainnoinnin suunnittelu ja toteutus) Lasten tulee päättää yhdessä, mistä he ovat samaa mieltä ja sitten toteuttaa tutkimus, jonka avulla he saavat todistusaineistoa tutkimukseensa johtopäätöksiään varten. Havaintoja on hyvä tehdä päivittäin, kunnes uusia havaintoja ei enää tule. 3. Arviointi (Todisteiden arviointi) Lapset käyttävät havaintojaan todistusaineistona johtopäätösten tekemisessä siitä, mitkä ovat parhaat olosuhteet kasvin kasvamiselle. Lapsilla annetaan aikaa vaihtaa mielipiteitä ja keskustella sekä alussa tehdessään ennustuksia että lopussa tehdessään johtopäätöksiä. 1 Perustuu: teaching science as inquiry (Carin et al., 2005) ; Inquiry-based science instruction What is it and does it matter? (Minner et al., 2009) ; the psychology of teaching Scientific Thinking: implications for science teaching and learning. (Li, Klahr, 2006) Liitemateriaalit:

20 20 Tarina (englanniksi) ja sen kuvitus, Oppilaan työkortti

21 21 Missä kasvi kasvaa parhaiten? Kasvi valossa Kyllä Ei Lehtien väri: Kasvi varjossa Kyllä Ei Lehtien väri: Kasvi pimeässä Kyllä Ei Lehtien väri:

22 22 3. Varjot Tieteellinen sisältö/taidot (oppiaineet): Maantiede, Luonnontiede Tärkeimmät käsitteet: Valo, varjo, läpinäkyvyys Kohderyhmä: 3-5-vuotiaat Kesto: 95 minuuttia Yhteenveto: Lapset havainnoivat ja vertailevat erilaisia varjoja. He työskentelevät ryhmissä ja tutkivat kuinka he voivat luoda erilaisia varjoja käyttämällä valkokangasta, valonlähdettä ja erimuotoisia esineitä. Lopuksi heitä pyydetään selittämään muulle luokalle mitä he tekivät ja he kaikki yhdessä muotoilevat toimivan määrittelyn miten muodostaa varjo jostain tietystä esineestä Oppimistavoitteet: Huomata, että jonkin esineen varjolla on samanlainen muoto kuin esineelläkin. Muotoilla käytännön määritelmä varjolle (toisin sanoen: sarja ohjeita, joita seuraamalla pystyy muodostamaan esineelle varjon). Havaintojen tekeminen. Tarvikkeet: Läpinäkymättömiä ja läpinäkyviä esineitä Valaistu valkoinen taustakangas Valonlähde Valkokangas ja jokin esine jokaiselle ryhmälle Paperinpaloja ja tusseja Varjot Tekijät: M. Kambouri, N. Papadouris, C. P. Constantinou, Kypros

23 23 Tuntisuunnitelma (opettajanohjeineen) Tutkimus 1 (5-10 minuuttia): Tutkimus alkaa lyhyellä opettajan valmistamalla varjoteatteriesityksellä hänen liikuttaessaan läpinäkyviä hahmoja valaistua valkoista taustakangasta vasten. Tarinaan liittyy kaksi eläintä jotka leikkivät varjoillaan, jotka ilmestyvät kun toinen näistä eläimistä vahingossa laittaa valot päälle. Tutkimus 2 (15-20 minuuttia): Lapset kootaan lyhyeen keskusteluun siitä onko mahdollista käyttää mitä tahansa esineitä varjoteatterissa vai onko jotain kriteerejä joiden täytyy täyttyä. Lasten annetaan kokeilla joitakin hahmoja ja heitä ohjataan ymmärtämään että vain läpinäkymättömät esineet muodostavat varjoja. Sitten lapsia pyydetään ennustamaan, minkälaisia varjoja he löytäisivät koulunsa pihalta. Mitkä esineet muodostaisivat varjon? Lapset ilmaisevat käsityksensä ja opettaja tekee listan lasten oivalluksista. Tutkimus 3 (15-20 minuuttia): Lapset viedään ulos tutkimaan ja havainnoimaan varjoja joita eri esineet muodostavat esimerkiksi koulun pihalle. He leikkivät tekemillään varjoilla (esim. puristavat käsiä koskettamatta toisiaan, ajavat takaa toistensa varjoja). Lopuksi heitä pyydetään muodostamaan parit. Yksi kustakin parista seisoo hiljaa sillä aikaa kun toinen parista piirtää kuvan hänen varjostaan. Sitten he vaihtavat osia. Tutkimus 4 (5-10 minuuttia): Lapset palaavat luokkaan. Kaikki lasten piirrokset kootaan yhteen ja lapsia pyydetään vertaamaan kuvia eri lasten välillä (kenelle mikäkin varjo kuuluu?). He huomaavat että on vaikeaa tehdä tätä ja he yrittävät keksiä sille mahdollisia selityksiä (esim. varjot eivät ole värillisiä ja sen vuoksi ei ole mahdollista tehdä päätelmiä lasten vaatteiden tai kenkien värin perusteella varjot osoittavat kohteen muotoa, ne eivät kuvaa kohteen tunnusomaisia yksityiskohtia.) 1. Tutkimustarve ja tutkimuskysymys (Hypoteesin muodostaminen) Mitä lapset jo tietävät? Mitä ajatuksia heillä on? Varmista että kysymys jota tutkitaan on lapsille merkityksellinen. Lapset tietävät mikä varjo on, he ovat jo nähneet ja puhuneet varjoista aikaisemminkin. Esimerkiksi varjokäsinukkeja voidaan käyttää leluina, jotka antavat lapsille mahdollisuuden puhua varjoista ja kokea varjon luomisen leikillisenä. Tässä vaiheessa lapset tunnistavat mahdollisia varjoja muodostavia esineitä ja heitä rohkaistaan kokeilemaan niitä. 2. Tutkimukset (Kokeiden ja havainnoinnin suunnittelu ja toteutus) Tutkimus 5 (20 minuuttia): Lapset työskentelevät ryhmissä; heille annetaan valkokangas, lamppu ja erilaisia läpinäkymättömiä esineitä ja heitä pyydetään käyttämään näitä siten että näkevät esineiden varjoja. Heitä rohkaistaan tekemään havaintoja varjoista: esim. tunnistamaan että varjolla on sama muoto kuin vastaavalla esineellä. Lapsia pyydetään ohjaamaan opettajaa käyttämään erilaisia materiaaleja (valonlähde, valkokangas ja jokin esine) siten että hän muodostaa annetun esineen varjon. Opettaja pyrkii tulkitsemaan väärin lasten ohjeita tarkoituksenaan auttaa heitä kehittämään niitä. 3. Arviointi (Todisteiden arviointi) Tutkimus 6 (15-20 minuuttia): Lapsia rohkaistaan tunnistamaan varjojen muodostamiseen tarvittavat materiaalit kokemukseensa perustuen. Opettaja kirjoittaa (lasten kanssa) ne sellaiseen muotoon että lapset ymmärtävät (esim. käyttämällä symboleja) ja seuraavaksi ohjeet miten esineen varjo muodostuu (käytännön määritelmä).

24 24 4. Maaperä Tieteellinen sisältö (oppiaineet): Maantiede ja Biologia Tärkeimmät käsitteet/taidot ja ydinajatukset: Multa, maaperä, seos, maailma, avaruus, maapallo, kalliot, kivet, varvut, lehdet, kasvien jäännökset, eläimet, savi, turve, puutarhamulta, suodatin, mitata, luotettava testi, tilavuus, vesi. Maaperä peittää maapallon päällimmäistä kerrosta. Maaperä ei ole yhtenäinen rakenteeltaan eikä ulkonäöltään. Maaperällä on omat ominaisuutensa. Maaperässä on erilaisia aineita. Kohderyhmä: 3-5- vuotiaat Kesto: 3 tuntia Yhteenveto: Lapset tutkivat sellaisen maaperän rakennetta, jota ihmiset eivät ole peittäneet, ja jossa kasvit kasvavat. Oppimistavoitteet: Huomata että maaperällä on tietty rakenne, erilaisia osia ja että eri tyyppisillä maaaineksilla on erilaisia esiintymis- ja vedenpidätyskyvyn ominaisuuksia. Hankkia riittävä käsitteistö puhua siitä mitä tekee ja havaitsee. Harjoitella tiedon käsittely- ja havainnointitaitoja. Tehdä yhteistyötä ja jakaa tietoja muille 3-5-vuotiaalle sopivalla tavalla. Tutustua suodattamiseen ja harjoitella suodatusta. Rakentaa kunnollinen koeasetelma. Maaperä Tekijä: Dr S.D.Tunnicliffe, Iso-Britannia

25 25 Tarvikkeet: Kuvia erilaisista maaperistä Maaperään liittyviä sanoja lapuilla Tarjottimia, joista kullakin on erilaisia maaperänäytteitä, kuten turvetta/komposti ja puutarhamaata. Digitaalikamera jos mahdollista, tietokone jossa lasten ottamia kuvia Internet-yhteys jos mahdollista Työskentelytilaa joka on suojattu Käsienpesumahdollisuus ja pyyhkeitä Lapioita ja astioita, joihin maaperänäyte voidaan laittaa Muovisia keitinlaseja maanäytteitä ja ilmakuplien tarkkailua varten Tikkukaramellin tikkuja tai joitakin puutikkuja maaperän koskettelua ja sekoittamista varten Kertakäyttökäsineitä Sanomalehtiä työtilan peittämiseen Vesipiste Lusikka tai suuret muoviset pihdit maan lajittelua varten Paperilautasia tai kortinpalasia ja liimaa jolla voivat kiinnittää maanäytteen paperilautaselle, jne.. Suurennuslaseja Kannuja Muovisia pulloja joista leikataan kaula pois ja tehdään suppiloita Suodatinpapereita tai keittiöpaperin palasia joita käytetään suodatinpapereina Tuntisuunnitelma (opettajanohjeineen) Maaperän rakenne 1,5 tuntia Tutkivan oppimisen pääkohtia: Jatkuva havainnointi Tunnistaminen ja luokittelu Mallin etsiminen Tutkiminen eri tavoilla Luotettava mittaus ja testaus Itsesäätely ja yhteistyö varhaiskasvatuksessa (3-5 vuotiaat) Opettajien täytyy tunnistaa opettavien sisältöjen ydinajatukset ja selvittää mitä aikaisempia kokemuksia, taitoja, sanastoa ja tietoja liittyy lapsille annettuun ongelmaan, muistaen että oppimistilanteessa jokaisella lapsella voi olla aiheeseen erilainen tieto-, kokemus ja taitopohja. Kun työskennellään pienryhmissä on helpompaa huomata mitä taitoja ja tietoja lapsella on ja räätälöidä tukitoimet, joita heille tarjotaan. Kolmevuotias ei osaa vielä oma-aloitteista työskentelyä, eikä yhteistoimintaa ryhmässä. Hän ei myöskään osaa arvioida toimintaa eikä merkitä muistiin saatuja tuloksia. Varhaiskasvatusiässä olevat lapset kehittävät itsesäätely ja prosessointi taitoja, mutta kehittyminen on vasta alussa. Kolme- ja viisivuotiaiden lasten kyvyissä on suuria eroja, sillä monimutkaiset itsesäätelymuodot kehittyvät tässä iässä eri aikaan. Tutkiva ongelmanratkaisu vaatii korkeampia itsesäätelytaitoja kuten suunnittelua, toimintasuunnitelman tekemistä tiettyjen tavaroiden ja tekniikan avulla, ratkaisun onnistumisen arviointia, virheiden korjaamista ja tutkimuksen tyydyttävään loppuun saattamista. Opettaja voi tukea oppilaita kehittämään itsesäätelyä ongelmanratkaisussa ehdottamalla toimintasuunnitelmia ja auttamalla lapsia selkeyttämään mitä strategioita he käyttävät ja mitä he ajattelevat. Pienet lapset oppivat vasta vähitellen työskentelemään yhdessä. 1. Tutkimustarve ja tutkimuskysymys (Hypoteesin muodostaminen) Millaista maaperä on? Onko kaikki maa samanlaista? Kysele, mitä lapset jo tietävät maaperästä, mitä se on? Mitä he ovat tehneet siihen liittyen aikaisemmin. Mitä tarinoita he voivat kertoa maaperästä? Kokoa nämä tarinat Isoon kirjaan. Johdattele lapsia pyytämällä heitä katsomaan ulos, muista mitä he näkevät kotona ja tullessaan kouluun. Jos paikallisessa ympäristössä ei ole paljon

26 26 vaihtelua, näytä heille kuvia rakennetusta ympäristöstä, puutarhoista ja kynnetyistä pelloista. Kysy, mikä maapalloa peittää? Pyydä heitä osoittamaan kuvasta tai kävelemällä koulun ympärillä, mikä on luonnollinen ympäristö, mikä on ihmisen tekemää ja minkä kasvit ovat muodostaneet mutta ihmiset ovat laittaneet paikoilleen (nurmikko, kukkapenkit, maisemamuodot). Lisäkysymyksiä: Mitä päällimmäisen kerroksen alla on? Onko se samanlaista kaikkialla? Mikä on maaperä? Miten lapset voivat selvittää minkälaista maaperä on? 2. Tutkimukset (Kokeiden ja havainnoinnin suunnittelu ja toteutus) Pyydä lapsilta ajatuksia kerätä maaperä näytteitä. Kuinka paljon ja mihin he sen laittavat? Mikä on heidän tutkimussuunnitelmansa? Mitä tavaroita he tarvitsevat toteuttaakseen suunnitelmansa? Jos lapset tekevät ryhmässä tutkimusta, kuka tekee mitäkin? Kun heillä on maanäytteet, mikä on heidän suunnitelmansa saada selville, millaista se on ja mitä siinä on? Pyydä lapsia puhumaan keskenään maanäytteistä. Mitä sanoja he käyttävät? Onko maa aina samaa? Onko maanäyte sama kaikkialla? Onko maa märkää vai kuivaa? Mitä ajatuksia lapsilla on maaperän tutkimiseksi? Mitä he tarvitsevat siihen? Miten suurennuslasi auttaa tutkimisessa? Mikä tarkoittaa raekoko? Onko heillä kommentteja maaperän väristä? Onko maaperässä muuta (kiviä? lehtiä? Kuoria?, selkärangattomia, tai kenties tikkuja? Jos lapset lisäävät vettä näytteeseen, kuinka he voivat mitata käyttämänsä veden määrän? Miten he voivat tehdä luotettavan tutkimuksen? Lapset saattavat haluta lisätä vettä, minkä verran? Kuinka he mittaavat veden? He voivat haluta kuivata maan ja nähdä mitä tapahtuu. Rohkaise heitä lisäämään vähän vettä maaperänäytteeseen ja katsomaan kun ilmakuplat tulevat ulos. Kysy heiltä mitä tapahtuu. Rohkaise heitä poimimaan joitakin kiviä, kasvin osia ja joitakin eläimiä. (Jos heillä on jokin eläin, heidän täytyy laittaa se erilliseen astiaan ja pitää kosteana ja palauttaa sitten ulos) Opeta lapsia käyttämään luonnontieteen tutkimusvälineitä tai kauhaa eikä käsiään. Lopussa jokaisella lapsella on lautasella tai paperinpalalla oma kokoelmansa, mitä he ovat tutkineet. 3. Arviointi (Todisteiden arviointi) Pyydä lapsia vuorotellen kuvaamaan mitä heillä on lautasellaan. Pyydä heitä sanomaan mitä he ovat nähneet ja saaneet selville. Vanhempia lapsia voidaan pyytää piirtämään lautasensa ja sen sisältö ja sanomaan muutama sana niistä. Rohkaise lapsia valokuvaamaan lautasensa jos mahdollista. Onko maa samanlaista vai onko siinä erilaisia osasia? Mitä he ovat löytäneet? Mitä maalajeja näytteessä on? Jos lapset laittavat palasia (esim. kiven, pienen oksan) maaperä näytteestään kiinni lautaseen liimalla, he voivat pitää lautasta ylhäällä ja verrata maanäytteitään muiden kanssa. Lautaset voidaan laittaa esille näyttelyksi ja lapset voivat kertoa, mitä niissä näkyy. Vettä maaperässä 1,5 tuntia 1. Tutkimustarve ja tutkimuskysymys (Hypoteesin muodostaminen) Voitko kaataa vettä maaperän läpi ja kerätä sen talteen sen jälkeen? Meneekö vesi maaperän läpi aina samalla tavalla? Kysy lapsilta mitä tapahtuu jos he lisäävät vettä maaperään? Miten he voivat testata ajatuksiansa? Mitä lapset tietävät ennestään erilaisten aineiden erottamisesta? 2. Tutkimukset (Kokeiden ja havainnoinnin suunnittelu ja toteutus) Ryhmissä tai aikuisen kanssa lapset voivat jakaa ajatuksiaan: mitä välineitä he tarvitsevat? Mikä on heidän suunnitelmansa? Mitä heidän pitää tehdä? Mitä he odottavat havaitsevansa? Mikä on kunkin lapsen tehtävä välineiden kokoamisessa ja tutkimuksen tekemisessä? Kuinka he voivat mitata käyttämänsä veden määrän ja kuinka paljon heillä on vettä lopussa? Haluavatko he mitata aikaa? Kuinka lapset mittaavat näytteeseen kaatamansa veden ja pohjalta keräämänsä veden? Käytä toista samankokoista muovista juomapulloa ja merkitse pulloon teipillä vedenpinta ennen kaatamista. Käytä samankokoista ylösalaisin käännettyä pulloa josta yläosa on katkaistu. Kun lapset ovat kaataneet pois koko vesimäärän, kysy lapsilta mitä he havaitsevat? Odota, että pisarat lakkaavat

27 27 tippumasta veteen. Aseta kaatopullo jossa on merkki sen pullon viereen, johon maaperän läpi suodattunut vesi on varastoitunut. Ovatko pinnat samalla tasolla? Mikä on selitys? Voit kokeilla tätä aktiviteettia hiekalla, turpeella/kompostilla ja savella. Lapset voivat huomata että eri maalajit pidättävät vettä eri tavalla ja että vesi menee niiden läpi eri nopeudella. 3. Arviointi (Todisteiden arviointi) Kuinka lapset voivat tehdä tästä luotettavan kokeen? Heidän täytyy käyttää samaa määrää maata ja vettä jokaisessa tutkimuksessa. Eri ryhmät voivat kokeilla erilaisella maanäyttellä ja vertailla keskenään tuloksia.

28 28 5. Taivas Tieteellinen sisältö (oppiaineet): Fysiikka, Ympäristötieto Tärkeimmät käsitteet/taidot ja ydinajatikset: Taivaankappaleet, sää vaikuttaa pilviin taivaan väri vaihtelee. Näemme taivaan pääasiassa sinisenä, mutta se muuttuu jatkuvasti. Aurinko ja varjot. Kohderyhmä: 3-5 vuotiaat Kesto: 3 tuntia noin 25 min. jaksoissa noin viikon aikana Yhteenveto: Näemme taivaan pääasiassa sinisenä, mutta se muuttuu jatkuvasti. Kysy lapsilta johdattelevia kysymyksiä: Mitä on yläpuolellamme? Odotettu vastaus on Taivas. Jatka: Milloin näet sen? Missä? Milloin kiinnität huomiota taivaaseen? Onko taivas paikoillaan yöllä? Milloin aikuiset puhuvat taivaasta? Millaisia juttuja tai satuja olet kuullut taivaasta? Oppimistavoitteet: Tavoitteena on rohkaista lapsia havainnoimaan taivasta ja yhdistämään havainnot sääilmiöihin ja auttaa lapsia huomioimaan taivaan muutoksia erityisesti yön ja päivän välillä. Edelleen tavoitteena on kehittää yhteistyötä ja oma-aloitteisuutta iän ja kehitystason mukaan. Tarvikkeet: digitaalikameroita värillisiä papereita saksia puhelin tai sanelukone tietokoneita tms. kaaviopaperia tarrakuvia taivaasta värikarttoja värillisiä paperin paloja kangasta. Taivas Tekijä: Dr. S. D. Tunnicliffe, Iso Britannia

29 29 Tuntisuunnitelma (opettajanohjeineen) Työn kuvaus Oppimistutkimusten ei tarvitse olla aina samanlaisia, vaan oppilaat voivat tehdä erilaisia tutkimuksia. Pääkohdat ovat: Havainnointi ajan kuluessa Tunnistaminen ja luokittelu Yhdenmukaisuuksien ja sääntöjen etsiminen Tutkimus muista lähteistä Kokeellinen testaus Joskus tutkimuksissa on vain yhdenlaista toimintaa, kuten kokeita, mutta joskus taas useampia vaiheita. Yritä tunnistaa erilaiset vaiheet. Ydinajatukset (3-5-vuotiaat) Opettajan tulee tunnistaa kunkin oppisisällön ydinajatukset ja tietää, millaisia ennakkokäsityksiä, taitoja, käsitteistöä ja tietoja oppilailla on kustakin aiheesta. Lisäksi on muistettava oppilaiden erilaiset lähtökohdat kuhunkin aiheeseen. Mitä pienemmissä ryhmissä työskennellään, sitä helpompi on tunnistaa oppilaiden soveltamat taidot ja tiedot ja tukea heitä oikeissa kohdissa. Itsesäätely ja yhteistyö varhaislapsuudessa Nämä taidot muuttuvat ikävuosien kolme ja viisi välillä. Kolmevuotiaiden itsesäätely ja suoriutuminen tutkivan oppimisen tehtävistä poikkeaa viisivuotiaista ja koululaisista, mikä pitää ottaa huomioon arvioinnissa. Lapset kehittyvät eri aikaan tässä iässä. Ongelmanratkaisu vaatii itsesäätelytaitoja kuten oleellisten asioiden toiminnallisen tutkimuksen suunnittelemista, sopivien tekniikoiden soveltamista, ratkaisun edistymisen arviointia, virheiden huomaamista ja epäoleellisten toimintojen korjaamista sekä prosessin jatkamista, kunnes tyydyttävä ratkaisu on saavutettu. Opettaja voi tukea oppilaita ongelmanratkaisussa ehdottamalla toimia ja auttamalla selventämään oppilaiden keksimiä ja käyttämiä menetelmiä. Nuorimmat oppivat asteittain yhteistoimintaan. Taivas -teeman opettajan ohjeet Oppilaat eivät yleisesti käsitä ulkoavaruutta, vaikka he tietävät jo lentokoneista ja kuumailmapalloista, jotka liikkuvat taivaalla ja että avaruusalukset liikkuvat hyvin korkealla. He saattavat ajatella tieteiselokuvien perusteella, että taivas on musta. Heidät pitää saada oivaltamaan, että taivas ei ole kiinteä eikä matalalla. Tämä tutkimus johdattaa oppilaita systemaattiseen havainnointiin, kuvioiden etsimiseen, kokeelliseen testaukseen - kaikki luonnontieteen tutkivan oppimisen periaatteita. Tämä tutkimus korostaa todisteiden esittämisen tärkeyttä, etenkin taivaan havainnoista ja niistä viikon aikana tehdyistä kirjauksista puhuttaessa. Materiaalit ja tarvikkeet sekä riittävät inhimilliset voimavarat ovat oleellinen osa luonnontieteen oppimista. Opettamalla lapsia ottamaan vastuuta niistä, mieluiten yhteisöllisesti, heidän sosiaaliset- ja johtamiskykynsä kehittyy. Samoin kehittyvät nykyaikana tarvittavat ongelmanratkaisutaidot. Tärkeimmät kysymykset opettajalle joka ohjaa prosessia ovat: -mikä on tutkimuksen tavoite? -mitä tiedetään ennalta? -mitä meinataan tehdä? ryhmän ideat? nuorimmat työskentelevät vain yksilöinä, mutta oppivat silti itsesäätelykykyään myöhempiä ryhmätöitä varten. -miten työt jaetaan? -mitä tarvikkeita tarvitaan? -mistä ne saadaan? -mitä välineitä käytetään? -miten mittaukset valmistellaan ja miten ne tehdään? -mitä tehdään ensiksi? -mitä odotetaan tapahtuvan? -miksi näin tapahtuu? Paras tulos saavutetaan, jos oppilaat tekevät havaintoja joka päivä samassa paikassa ulkona; varmistaaksesi kokeellisen luotettavuuden testauksen, kysy miksi. Varusta kuitenkin ikkuna havaintopaikaksi huonon sään sattuessa. Varmista, että mittauspaikka kirjataan havaintolomakkeeseen. Varusta havaintopaikka ja kirjausalusta jokaiselle rinnakkaiselle ryhmälle erikseen.

30 30 1. Tutkimustarve ja tutkimuskysymys (Hypoteesin muodostaminen) Kysy aluksi oppilailta mitä he ymmärtävät sanalla sää. Mistä me tiedämme, millainen sää on? Mitä asioita havainnoimme? Kysy seuraavaksi: mikä on taivas?, missä se on? Keskustele oppilaiden kanssa taivaan väristä, kuvien perusteella tai kokemuksista. Kysy esimerkiksi: onko taivas aina sininen?, näyttääkö taivas samalta 24 tuntia? tai onko yötaivas samanlainen kuin päivätaivas? Kysele ovatko lapset nähneet taivasta yöllä, mikä on yötaivas ja mitä eroja ja yhtäläisyyksiä on yö- ja päivätaivaalla. Minkä värinen taivas on päivällä? Kysy seuraavaksi, kuinka oppilaat voisivat tutkia, onko taivas samanvärinen joka päivä. Mitä he ajattelevat ja miksi. Pyydä oppilaita arvioimaan toistensa ehdotuksia. Kysy ehdotuksia, miten oppilaat voisivat tutkia vastauksia omiin ja toistensa kysymyksiin. Oppilaat voivat verrata taivaan väriä värikarttaan. Aluksi opettaja rohkaisee oppilaita puhumaan ja kuuntelemaan toistensa ehdotuksia ja antamaan nimiä taivaan mahdollisille väreille. Mitä oppilaat näkevät taivaalla? Kysy oppilailta mihin kysymyksiin he haluavat etsiä vastauksia ja kenen kanssa työskennellä. Kirjaa kysymykset taulukkoon, jotta vastaukset voidaan näyttää luokalle ja keskustella niistä lopuksi. 2. Tutkimukset (Kokeiden ja havainnoinnin suunnittelu ja toteutus) Miten oppilaat aikovat tehdä tutkimuksensa? Ehdota havainnointia kolmesti päivässä: tullessa, keskipäivällä ja ennen kotiinlähtöä. Kuinka oppilaat voivat kirjata näkemänsä? Pidä yhteisistunto joka päivä, jossa oppilaat voivat jakaa havaintojaan. Alkaako havainnoille kehittyä yhteisiä piirteitä? Paras ryhmäkoko on 2-3 Havainnoidessaan taivasta oppilaat voivat tallentaa havaintonsa nauhalle ja soittaa nauhan myöhemmin ryhmälleen. He voivat myös ottaa kuvia taivaasta tai laatia värikartan väriliiduilla, joka voidaan julkaista seinälehtenä tai Power Point -esityksenä. Oppilaat jatkavat havainnointiaan päivisin. Linnut, lentokoneet, Aurinko, pilvet ja Kuu ovat tyypillisiä oppilaiden kirjaamia havaintoja. Vanhimmat kykenevät yhteistyöhön itsenäisesti, mutta nuorempia pitää ohjata. 3. Arviointi (Todisteiden arviointi) Kun taivasta on havainnoitu viikon ajan, tarkista ryhmien kirjaukset, värikartat, seinälehti ja äänitteet. Opettaja esittää kysymyksiä: onko taivas aina sininen? Mistä tiedät? Mitä todisteita sinulla on? Mitä oppilaat voivat kertoa taivaan väreistä? Onko väri aina sama? Riippuuko väri säästä? Opettaja arvioi oppilaiden käyttämät ilmaisut ja sanaston. samoin vastaukset kysymyksiin.

31 31 6. Mitä etanat syövät? Tieteellinen sisältö (oppiaineet): Biologia Tärkeimmät käsitteet/taidot ja ydinajatukset: Etanan ruokavalio, Kasvikset Kohderyhmä: 3 5 vuotiaat Kesto: 1 tunti Yhteenveto: Lapsille esitetään tarina nälkäisestä etanasta ja siitä, kuinka se etsii ruokaa. Lapsille esitetään ongelma heidän pitää auttaa löytämään ruokaa etanalle, ja siksi heidän pitää tietää, mitä etanat syövät. Tarinassa esitetään erilaisia ruokia ja lapsia pyydetään ennustamaan mitä ruokaa he luulevat etanan mieluiten syövän. Sitten lapset ryhtyvät tutkimaan asiaa. Heidän tulee tutkia etanoiden mieltymyksiä tarjoamalla ruokaa etanoille ja tehdä havaintoja mitä ruokaa etanat suosivat. Havaintojen jälkeen, lasten tulee punnita todisteita ja tehdä päätös etanoiden suosikkiruuasta. Oppimistavoitteet: Kehittää tutkimustaitoja tekemällä sellaisia tutkimuksia, joiden avulla voi vastata kysymyksiin/hypoteeseihin. Tarvikkeet: 4 akvaariota, joissa on etanoita ruokaa: salaattia, tomaattia ja kuivattuja lehtiä suurennuslaseja Mitä etanat syövät? Tekijät: Suzanne Gatt, Malta

32 32 Tuntisuunnitelma (opettajanohjeineen) Opettaja kertoo tarinan Etana Limaskasta. Ennen tarinan kertomista lapsia pyydetään ennustamaan kuvien avulla, mistä tarina kertoo ja mitä etanalle tapahtuu. Esimerkiksi: Mitä ajattelet, että etanalle tapahtuu alussa ja tarinan lopussa? Lapsia pyydetään katsomaan kirjan merkintöihin ja osoittamaan otsikko, tekijä sekä kirjan tyyppi. Mitä ajattelet, mikä on Limaskan Etanan lempiruoka? Tarina Etana Limaska nousee aikaisein aamulla etsimään ruokaa. Valitettavasti, kun Limaska saapuu pellolle, joka on täynnä salaattia, Herra Kilpikonna varoittaa häntä maanviljelijästä, joka tappaa etanoita. Limaska matkustaa toiselle kasvispellolle, mutta eläimet varoittavat taas häntä maanviljelijästä, joka vihaa etanoita. Kun Etana oli luovuttamaisillaan, hän kuulee avunhuudon ja huomaa, että lintu on siepannut hänen kaverinsa Herra Perhosentoukan. Limaska kutittaa lintua tuntosarvillaan. Lintu lentää pois ja Herra Perhosentoukka on vapaa. Herra Perhosentoukka kutsuu Limaskan Etanan lounaalle, jossa on vadilla kuivia ja mädäntyneitä lehtiä. Lapset lähtevät ulos koulun puutarhaan katsomaan etanoita ja siellä selviää, mitä etanat mieluiten syövät. Etanoiden tutkimista 5 lapsen ryhmissä. Luokka menee etsimään etanoita. Lapset jaetaan viiden hengen ryhmiin ja jokainen ryhmä kerää kolme etanaa ryhmää kohden. Heitä rohkaistaan katsomaan tarkasti etanoitaan suurennuslasilla. Etanoiden tutkimisen jälkeen opettaja esittää seuraavat kysymykset: Miksi ajattelet, että etanoilla on kuori? Kuinka etana liikkuu? Kuinka monta lonkeroa näet? Mitkä ovat etanan silmät? Mitä varten muut (etanan osat) ovat? Miltä se haisee? Miltä se tuntuu? Minkä värinen on kuori ja vartalo? Voitko nähdä suun? Ennuste etanan suosikkiruoasta: Työlomake: Mitä luulet, että etanat mieluiten syövät? Ennen työlomakkeen täyttämistä opettaja sanoo: Mietin, että mitähän etanat mahtavat syödä rohkaistakseen opiskelijoita keskustelemaan kysymyksestä. Opettajan tulee kysyä lapsilta, miksi he ajattelevat etanan suosivan yhtä ruokaa toista enemmän. Selitä lapsille, kuinka työlomake täytetään. Lasten tulee rastittaa se ruoka, jota he ajattelevat etanoiden mieluiten syövän. He voivat rastittaa yhden tai useamman ruoan. Etanoiden havainnointia, kun ne syövät salaattia, tomaattia ja kuivattuja lehtiä. Tuölomakkeen täyttäminen mitä etanat söivät? Lapset tutkivat etanoita niiden syödessä. Jokainen ryhmä rastittaa ruoan / ruokia, joita etanat syövät. Kokeen jälkeen lapset jakavat ja keskustelevat ajatuksistaan etanoiden lempiruoasta /-ruoista. Johtopäätökset- Mitä olemme oppineet etanoista? Opettaja kysyy lapsilta, mitä he ovat oppineet etanoista ja lapset keskustelevat yhdessä millaisia johtopäätöksiä he voivat tehdä. 1. Tutkimustarve ja tutkimuskysymys (Hypoteesin muodostaminen) Lapset muodostavat hypoteeseja siitä, millaista ruokaa he uskovat lasten mieluiten syövän. Tämä on pääkysymys heidän tutkimuksessaan siitä, mitä he ajattelevat etanoiden mieluiten syövän. Tarinaa käytetään tekemään tutkimuksesta mielekästä. 2. Tutkimukset (Kokeiden ja havainnoinnin suunnittelu ja toteutus) Lapset muodostavat hypoteeseja siitä, millaista ruokaa he uskovat lasten mieluiten syövän. Tämä on pääkysymys heidän tutkimuksessaan siitä, mitä he ajattelevat etanoiden mieluiten syövän. Tarinaa käytetään tekemään tutkimuksesta mielekästä.

33 33 3. Arviointi (Todisteiden arviointi) Lasten tulee pohtia kuinka monta etanaa meni erilaisten ruokien luo ja tästä päätellä mitä ruokaa etanat ovat taipuvaisia suosimaan ja missä määrin. Tämä tarjoaa lapsille mahdollisuuden ymmärtää, että vastaukset eivät ole aina kristallinkirkkaita ja että he voivat esittää vain yleisiä tuloksia ja että he eivät voi koskaan olla 100% varmoja päätelmistään. Liitemateriaalit: Ennustelomake Havaintolomake

Materiaalin nimi. Kohderyhmä. Materiaalin laatu. Materiaalin sisältö. Kuvaus. Materiaali. Lähde. Kasvien kasvupyrähdyksiä. 3 8 vuotiaat.

Materiaalin nimi. Kohderyhmä. Materiaalin laatu. Materiaalin sisältö. Kuvaus. Materiaali. Lähde. Kasvien kasvupyrähdyksiä. 3 8 vuotiaat. Materiaalin nimi Kasvien kasvupyrähdyksiä Kohderyhmä 3 8 vuotiaat Materiaalin laatu Projekti Materiaalin sisältö Kasvien kasvu ja kasvamisen edellytykset Kuvaus Tutkitaan kasvien kasvua ja miten eri olosuhteet

Lisätiedot

Työohjeet Jippo- polkuun

Työohjeet Jippo- polkuun Työohjeet Jippo- polkuun TUTKIMUSPISTE 1: Kelluuko? Tarvikkeet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja. Tutkimus 1a: Tee hypoteesi

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen Itä-Suomen yliopisto Esme Glauert Institute of Education, London, UK Fani Stylianidou, Ellinogermaniki

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA

Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen 09.10.2017 PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden

Lisätiedot

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa

Lisätiedot

Voiko pilaantuneen veden puhdistaa juomakelpoiseksi?

Voiko pilaantuneen veden puhdistaa juomakelpoiseksi? Profiles-opiskelumateriaalia - Yleiskuvaus Voiko pilaantuneen veden puhdistaa juomakelpoiseksi? Luonnontieteet - Kemia 7.9. luokka Kehittäjä: Esko Väyrynen, Kontiolahden koulu (2011) http://www.uef.fi/profiles

Lisätiedot

STEP 1 Tilaa ajattelulle

STEP 1 Tilaa ajattelulle Työkalu, jonka avulla opettaja voi suunnitella ja toteuttaa systemaattista ajattelutaitojen opettamista STEP 1 Tilaa ajattelulle Susan Granlund Euran Kirkonkylän koulu ja Kirsi Urmson Rauman normaalikoulu

Lisätiedot

Vesi ja veden olomuodot lumitutkimuksien avulla

Vesi ja veden olomuodot lumitutkimuksien avulla Vesi ja veden olomuodot lumitutkimuksien avulla AIHE: S3: Lähiympäristön ja sen muutosten havainnointi (OPS 2014) IKÄLUOKKA: vuosiluokat 1-2 TAVOITTEET: Opetuksen tavoitteena on veteen tutustuminen erilaisten

Lisätiedot

Kimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela

Kimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela Olipa kerran köyhä maanviljelijä Kimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela 1 1 Johdanto Tässä raportissa esittelemme ratkaisukeinon ongelmalle, joka on suunnattu 7 12-vuotiaille oppilaille

Lisätiedot

OSAII. Miten toteutan pedagogista dokumentointia? Videoluento 2. Lapsen ja huoltajien tasot

OSAII. Miten toteutan pedagogista dokumentointia? Videoluento 2. Lapsen ja huoltajien tasot OSAII Miten toteutan pedagogista dokumentointia? Videoluento 2. Lapsen ja huoltajien tasot Tukimateriaalin rakenne OSA I Johdanto pedagogiseen dokumentointiin Videoluento 1: Johdanto, Kirsi Tarkka OSA

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Nokia 16.9.2015 Päivi Nilivaara 1 17.9.2015 Mikä edistää oppimista? Resurssit Opiskeluun käytetty aika Palautteen anto Tvt opetusvälineenä Kotitausta Luokalle

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu Harjoite 2 Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: Eteneminen: TUTUSTUTAAN OMINAISUUS- JA Toiminnan tavoite ja kuvaus: SUHDETEHTÄVIEN TUNNISTAMISEEN Kognitiivinen taso: IR: Toiminnallinen taso: Sosiaalinen

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat. Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan

Lisätiedot

Pri-Sci-Net. Tutkivaa luonnontiedettä alakouluille. Tuula Asunta (toim.)

Pri-Sci-Net. Tutkivaa luonnontiedettä alakouluille. Tuula Asunta (toim.) Pri-Sci-Net Tutkivaa luonnontiedettä alakouluille Tuula Asunta (toim.) Pri-Sci-Net Tutkivaa luonnontiedettä alakouluille Tuula Asunta (toim.) Tutkivaa luonnontiedettä alakouluille Tuula Asunta (toim.)

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS. Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus

OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS. Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus Harjoite 12: Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat ratkaisevat paperi- ja

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma

Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma Pasi Nieminen, Markus Hähkiöniemi, Jouni Viiri sekä toteutukseen osallistuneet opettajat Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma Tässä perinteistä työtä lähestytään rohkaisten oppilaita

Lisätiedot

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto opetttajankoulutuslaitos Educamessut 2012 Miksi aurinko on keltainen Miten tuuli voi heiluttaa

Lisätiedot

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja.

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja. JIPPO-POLKU Jippo-polku sisältää kokeellisia tutkimustehtäviä toteutettavaksi perusopetuksessa, kerhossa tai kotona. Polun tehtävät on tarkoitettu suoritettavaksi luonnossa joko koulun tai kerhon lähimaastossa,

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään

Lisätiedot

Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan

Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan siihen. Opettaja tuo ensimmäiselle tunnille sanomalehden, aikakauslehden, kirjeen

Lisätiedot

Sovellusidea Nexus-kyselyn käyttöä varten

Sovellusidea Nexus-kyselyn käyttöä varten Sovellusidea Nexus-kyselyn käyttöä varten Tämän materiaalipaketin avulla voit käsitellä Nexus-kyselyn teemoja ja tuloksia esimerkiksi hopsryhmässä. Ohje: Tulosta tämä tiedosto yksipuoleisena joko A4-koossa

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit

Mobiilit luontorastit Mobiilit luontorastit Kesto: Riippuu reitin pituudesta Kenelle: lukio Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin / tablet -tietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: Luonnossa liikkuminen

Lisätiedot

Kolikon tie Koululaistehtävät

Kolikon tie Koululaistehtävät Kolikon tie Koululaistehtävät I Tehtävät ennen Heureka-vierailua Rahojen ja Suomen Rahapajan historia 1. Ota selvää missä ja milloin raha otettiin ensimmäisen kerran käyttöön. 2. Minkälaisia ensimmäiset

Lisätiedot

Herneen kasvatus eri olosuhteissa

Herneen kasvatus eri olosuhteissa Herneen kasvatus eri olosuhteissa (koejärjestelyihin kuluu ensimmäisellä kerralla n. puoli tuntia, joka kerhokerran alussa n. 5 min ja viimeisellä kerralla 15-30 min) Tarvitaan: 4 astiaa kasvatukseen /

Lisätiedot

1. Helppo ja hauska pöytäteatteri

1. Helppo ja hauska pöytäteatteri 1. Helppo ja hauska pöytäteatteri Nukketeatteri inspiroi ja rikastuttaa niin lasten kuin aikuisten mielikuvitusta. Pöytäteatteri on yksi nukketeatterin muoto. Pöytäteatteria esitetään sananmukaisesti pöydän

Lisätiedot

Talven kasvit. LUMASUOMI Koulutuksesta kouluun hanke. AIHE: Tutkin ja toimin ympäristössäni (EOPS 2014)

Talven kasvit. LUMASUOMI Koulutuksesta kouluun hanke. AIHE: Tutkin ja toimin ympäristössäni (EOPS 2014) Talven kasvit AIHE: Tutkin ja toimin ympäristössäni (EOPS 2014) IKÄLUOKKA: esiopetusikäiset, sopii myös 1. vuosiluokalle TAVOITTEET: Opetuskokonaisuuden käsitteellisiin tavoitteisiin kuuluu metrin käsitteeseen

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi esiopetus talvi Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista, että

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

FyKe-Mopin opettajanohje

FyKe-Mopin opettajanohje 1 FyKe-Mopin opettajanohje Ohjelma jakautuu aihepiireittäin Opiskelen ja opin ja Testi osioihin. Miten saan FyKe-Mopin nopeasti käyttöön? Ensimmäisenä on ohjelma asennettava joko yksittäiselle koneelle

Lisätiedot

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4 Oppitunnit 1 4 Oppituntien kulku 1. oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 4. oppitunti Fiktion käsitteet tutuiksi 1. Oppia fiktion käsitteiden hyödyntämistä kaunokirjallisten tekstien avaamisessa. 2. Oppia

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Aktiivisuus, vuorovaikutus ja myönteiset kokemukset oppimiskäsityksen kuvauksessa Tampere 28.1.2015 Eija Kauppinen Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

TUTKIMUKSELLISUUS. LUKION KEMIASSA PÄIVI TOMPERI paivi.tomperi@helsinki.fi KEMIAN OPETUKSEN KESKUS KEMMA HELSINGIN YLIOPISTO

TUTKIMUKSELLISUUS. LUKION KEMIASSA PÄIVI TOMPERI paivi.tomperi@helsinki.fi KEMIAN OPETUKSEN KESKUS KEMMA HELSINGIN YLIOPISTO TUTKIMUKSELLISUUS Kemian opetuksen päivät Oulussa 13.4.2012 LUKION KEMIASSA PÄIVI TOMPERI paivi.tomperi@helsinki.fi KEMIAN OPETUKSEN KESKUS KEMMA HELSINGIN YLIOPISTO MITÄ TUTKIMUKSELLINEN (= INQUIRY) TARKOITTAA?.

Lisätiedot

metsän kieli Luonnon aakkoset Adjektiivijahti Vastakohtien etsintä Sanakäärme Sana-arvoitus Narujuoksu Tiedän ja näen

metsän kieli Luonnon aakkoset Adjektiivijahti Vastakohtien etsintä Sanakäärme Sana-arvoitus Narujuoksu Tiedän ja näen metsän kieli Luonnon aakkoset Adjektiivijahti Vastakohtien etsintä Sanakäärme Sana-arvoitus Narujuoksu Tiedän ja näen Luonnon aakkoset YM, AI, kielet pareittain tai pienissä ryhmissä aakkoskortit, pyykkipojat

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan.

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Tervetuloa kouluun! Kustannusosakeyhtiö Otava 2011

Tervetuloa kouluun! Kustannusosakeyhtiö Otava 2011 Tervetuloa kouluun! Ohjeet tehtäviin Taikamaan aapisen tutustumistehtävien avulla oppilaat muun muassa harjoittelevat tunnistamaan kirjaimia ja numeroita sekä nimeämään asioita. uutama aapisen hahmokin

Lisätiedot

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA Tässä luvussa annetaan neuvoja parhaista tavoista tukea ADHD-lasta luokkahuoneessa. Lukuun on sisällytetty myös metodologiaan liittyviä ehdotuksia, joiden avulla voidaan

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka talvi Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimimme sallivasti ja sensitiivisesti lasten kanssa yhdessä asioita tehden. Olemme lapsille

Lisätiedot

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

Harjoituspaketti 2. 17. helmikuuta 2008

Harjoituspaketti 2. 17. helmikuuta 2008 17. helmikuuta 2008 ISLP:n Kansainvälinen tilastotieteellisen lukutaidon kilpailu (International Statistical Literacy Competition of the ISLP) http://www.stat.auckland.ac.nz/~iase/islp/competition Harjoituspaketti

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Viinijärven päiväkoti

Viinijärven päiväkoti Viinijärven päiväkoti Viherrystä Viinijärvellä Viime vuonna meidän päiväkotimme pihalle istutettiin kaksi omenapuuta ja kaksi kirsikkapuuta. Meillä oli kevätjuhla, jossa vanhemmatkin lapioivat kuoppia

Lisätiedot

Esimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa

Esimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa Esimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, luku 6, Oppimisen arviointi: Oppilaan oppimista ja työskentelyä on arvioitava

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Vattumadon talo päiväkotiprojekti eskareille Valoveistos ja Varjoteatteri Merja Isomaa-James, Tuija Mettinen LÄHTÖTILANNE

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Varhainen tiedekasvatus: yhdessä ihmetellen. FT Jenni Vartiainen

Varhainen tiedekasvatus: yhdessä ihmetellen. FT Jenni Vartiainen Varhainen tiedekasvatus: yhdessä ihmetellen FT Jenni Vartiainen Lämmittely Keskustelu vieruskavereiden kanssa; 5 minuuttia aikaa Keskustelkaa, mitä tuntemuksia luonnontieteiden opettaminen lapsille sinussa

Lisätiedot

Tervetuloa! Opettajien alueellinen koulutus 3 Syksy 2018 Tampere 28.8., Helsinki 4.9. ja Oulu 5.9.

Tervetuloa! Opettajien alueellinen koulutus 3 Syksy 2018 Tampere 28.8., Helsinki 4.9. ja Oulu 5.9. Tervetuloa! Opettajien alueellinen koulutus 3 Syksy 2018 Tampere 28.8., Helsinki 4.9. ja Oulu 5.9. Koulutuksen ohjelma klo 10.00 Teemme yhdessä 12.00 Lounas 13.00 Kokemuksia luokkapiiristä ja juttutuokiosta

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

MITÄ MIELTÄ OLIT TiETOISUUSTAIDOT (.b)-jaksosta

MITÄ MIELTÄ OLIT TiETOISUUSTAIDOT (.b)-jaksosta MITÄ MIELTÄ OLIT TiETOISUUSTAIDOT (.b)-jaksosta Seuraavaksi kysytään kokemuksiasi tietoisuustaitojen (mindfulness) oppijaksosta. Vastaathan kaikkiin kysymyksiin. Vastauksesi ovat luottamuksellisia ja vain

Lisätiedot

perustelu Noudatetaan sääntöjä. Opetuskortit (tehtävät 16 28), palikoita, supermarketin pohjapiirustus, nuppineuloja, tangram-palat

perustelu Noudatetaan sääntöjä. Opetuskortit (tehtävät 16 28), palikoita, supermarketin pohjapiirustus, nuppineuloja, tangram-palat Harjoitus 12: INDUKTIIVISEN PÄÄTTELYN KERTAUS Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuuksien ja suhteiden kertaus Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat ratkaisevat paperi- ja palikkatehtäviä

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

metsämatikkaa Sata käpyä Lukuja metsästä Laskutarina Mittaaminen punaisella narulla Päin mäntyä (metsän yleisin puu)

metsämatikkaa Sata käpyä Lukuja metsästä Laskutarina Mittaaminen punaisella narulla Päin mäntyä (metsän yleisin puu) metsämatikkaa Sata käpyä Lukuja metsästä Laskutarina Mittaaminen punaisella narulla Päin mäntyä (metsän yleisin puu) Vinkki! MAPPAsta www.mappa.fi löytyy haulla matematiikkaa ulkona valmiita tuntisuunnitelmia

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja 2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja Tavoite: Oppilaat oppivat löytämään ja tunnistamaan ekosysteemipalveluja Vaikeusaste: vaikea Aineisto: - Jokaiselle ryhmälle digikamera tai puhelinkamera - Kannettava

Lisätiedot

Unelmien työ (90 min)

Unelmien työ (90 min) Unelmien työ (90 ) Oppitunti on mahdollista toteuttaa myös 45 uutissa. Tällöin toteutetaan kohdat 1, 2 ja 3 (lyhennettyinä) sekä Unelmien työpaikan yksilötyöskentelyosuus (15 ). Voit soveltaa tehtävän

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka kevät Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit

Mobiilit luontorastit Mobiilit luontorastit Kesto: Riippuu reitin pituudesta Kenelle: alakoulu Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin / tablettitietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: jokamiehen

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Peikkoarvoitus Taikametsässä

Peikkoarvoitus Taikametsässä Peikkoarvoitus Taikametsässä Vaasa, Teeriniemen koulu luokat 2 A ja B Teeriniemen koulun kakkosluokat, yhteensä 30 oppilasta, päättivät osallistua kilpailuun Tämä metsä on meille tärkeä. Teeriniemen koulu

Lisätiedot

75059 Suuri lajittelusarja

75059 Suuri lajittelusarja 75059 Suuri lajittelusarja Peliohjeet Tämä sarjan sisältö: 632 kpl lajitteluesineitä 3 kpl onnenpyörää 6 kpl lajittelukulhoa 1 kpl muovinen lajittelualusta 1 kpl numeromerkitty arpakuutio Lajittelusarja

Lisätiedot

Verkkokoulutuksella tehokkaasti eteenpäin Herätä uteliaisuus - halu oppia lisää avaa oivallus uuteen ajatteluun sekä ymmärrykseen!

Verkkokoulutuksella tehokkaasti eteenpäin Herätä uteliaisuus - halu oppia lisää avaa oivallus uuteen ajatteluun sekä ymmärrykseen! SISÄLLÖNTUOTANNON OPAS Verkkokoulutuksella tehokkaasti eteenpäin Herätä uteliaisuus - halu oppia lisää avaa oivallus uuteen ajatteluun sekä ymmärrykseen! Kuinka verkkokoulutus tehdään? Lanseeraus Aloitetaanpa

Lisätiedot

Työnohjauksen mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa

Työnohjauksen mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa Työnohjauksen mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa Johdon työnohjaaja, KT Veijo Nivala Tampereen yliopisto/ Varhaiskasvatus Johtajuusfoorumi 3.4.2014 (Johdon) työnaohjauksen kontekstuaalinen mallinnos Elämisen

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot