POHJOLAN VOIMA. Energiaturvallisuus on monen osan summa. Matkalla kohti sähköpulaa? 4. Kaikki hyvin, saatavuus hyvin? 12
|
|
- Elsa Majanlahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 POHJOLAN VOIMA POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2014 Energiaturvallisuus on monen osan summa Matkalla kohti sähköpulaa? 4 Kaikki hyvin, saatavuus hyvin? 12 Ydinvoimalla rooli kestävässä energiantuotannossa 22
2 SISÄLTÖ TEEMA: ENERGIATURVALLISUUS 3 Pääkirjoitus 4 Matkalla kohti sähköpulaa? Energiaturvallisuus nyt kohtuukunnossa, entä tulevaisuudessa? Energiaturvallisuus koostuu useasta osasesta Kaikki hyvin, energian saatavuus hyvin? Epävarma poliittinen tilanne haittaa energiaturvallisuutta Oireilua ja erilaisia lääkkeitä Ydinvoimalla on rooli kestävässä energiatuotannossa Hiljaista kyytiä sähköautolla 26 Lyhyesti POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 18. vuosikerta. Yhteystiedot: puhelin , PL 40, Helsinki. Päätoimittaja: Riitta Larnimaa. Toimitus: Hannele Kukka, Leena Manner, Riitta Gullman. Taitto: Design Motor Oy. Julkaisija: Pohjolan Voima Oy. Osoitteenmuutokset: info@pvo.fi. Paino: Erweko Oy. Paperi: kansi Lumisilk 170 g, sisus Lumisilk 130 g. Kannen kuva: Anna Sarkama-Antila PEFC/ POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2014
3 ENERGIATURVALLISUUS EDELLYTTÄÄ INVESTOINTEJA PÄÄKIRJOITUS Riitta Larnimaa Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Kuva Susa Junnola Ukrainan sota nosti energiaturvallisuuden takaisin energiapolitiikan keskiöön. Nyt puhutaan energian saatavuudesta, toimitusvarmuudesta ja energiaomavaraisuudesta. Edellisen kerran energiaomavaraisuus oli voimissaan ennen vuotta 1995, jonka jälkeen sähkömarkkinauudistuksella lähdettiin tavoittelemaan tehokasta energiajärjestelmää ja edullista energian hintaa. Energiapolitiikan perinteisenä tavoitteena on varmistaa, että energiaa on kaikissa olosuhteissa saatavissa kilpailukykyiseen hintaan ja siten, että energiantuotannon ympäristövaikutukset ovat hallinnassa. Sähkön osalta kysymys kilpistyy tehon riittävyyteen. Koska sähköä ei voida toistaiseksi merkittävissä määrin varastoida, sitä on oltava joka hetki saatavilla yhtä paljon kuin sitä käytetään. Näin ollen myös kysynnän ja tuotannon välisen tasapainon varmistava säätövoima liittyy energiaturvallisuuteen. Sähköntuotantokapasiteettia poistuu lähivuosina ja vuosikymmeninä sellaista vauhtia, että energiaturvallisuutemme on tältä osin vaarassa. Siirtoyhteydet eivät riitä varmistamaan sähkön saatavuutta eikä uusia siirtoyhteyksiä ehditä rakentaa riittävän nopeasti. Vaikka siirtoyhteydet riittäisivätkin, energiaturvallisuus vaarantuisi sitä kautta, että olisimme liiaksi riippuvaisia sähköntuonnista muista maista. Energiaturvallisuutta ei ole mahdollista varmistaa ilman uusia investointeja sähköntuotantoon. Potentiaalia investointeihin alalla kyllä on, mutta investointien yllä on nyt mustia pilviä. Laajat uusiutuvalle energialle suunnatut tukijärjestelmät romahduttavat kiinnostusta markkinaehtoisiin investointeihin. Toimintaympäristö on muutoinkin poikkeuksellisen haastava ja nopeatempoinen. Investointien toteutuminen vaatii ripeitä poliittisia päätöksiä, joilla turvataan vakaa ja ennustettava toimintaympäristö. Ala seuraa myös huolestuneena esimerkiksi Saksan kehitystä, jossa kaasulaitoksia ajetaan alas kannattamattomina. Moni maa miettii nyt tukijärjestelmiä, joilla perinteinen tuotanto saadaan pysymään käytössä. Suomessakaan ei ole varaa siihen, että esimerkiksi säätöön osallistuvat lauhdelaitokset poistuisivat käytöstä ennenaikaisesti. Pohjolan Voiman sidosryhmälehden teemana on tällä kertaa energiaturvallisuus. Asiantuntijat tarkastelevat aihetta useista eri näkökulmista. Miltä Suomen energiatulevaisuus näyttää? Millä Suomen sähkö tuotetaan vuoden 2020 jälkeen? Missä määrin Suomen pitää olla energiaomavarainen? Onko Suomen energiaturvallisuus vaarassa? 3
4 MATKALLA KOHTI SÄHKÖPULAA? Vuoden 2020 jälkeen eteen voi tulla tilanne, jossa sähkön saanti ilman häiriöitä ei välttämättä olekaan itsestään selvää. Lähivuosien aikana poistuu paljon sähkön tuotantokapasiteettia. Suomi näyttää olevan matkalla kohti sähköpulaa. 4 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2014
5 Teksti Riitta Gullman Kuvat Kai Tirkkonen, Anna Sarkama-Antila ja TVO:n arkisto Vanhoja voimalaitoksia poistuu käytöstä, ja uusia rakennetaan vähän. Sähköntuotantokapasiteettia on poistunut vuodesta 2010 lähtien jo yli 1200 megawatin verran, parin seuraavan vuoden kuluessa vielä 400 megawattia lisää. Tämä on jokseenkin saman verran kuin rakenteilla oleva Olkiluoto 3 (OL3) -ydinvoimalaitosyksikkö aikanaan tuottaa. Lisäksi sulkemisuhan alla on lähivuosina ainakin Pohjolan Voiman omia lauhdevoimalaitoksia vielä 500 megawatin verran. Jos kehitys jatkuu tähän suuntaan, meillä on tiedossa sähkötehopula vuoden 2020 jälkeen. Se voi tarkoittaa sitä, että sähkö ei ole enää kohtuuhintaista tai sitä, että sähköä ei kerta kaikkiaan riitä kaikkeen tarvittavaan käyttöön. Tämä haittaisi sekä yksityistalouksia että koko kansantaloutta, toteaa Pohjolan Voiman toimitusjohtaja Lauri Virkkunen. Tämä merkitsee myös sitä, että energiaturvallisuus vaarantuu ja riippuvuus tuonnista kasvaa vuotta, ydinvoimaa rakennettaessa vielä tätäkin kauemmin. Jos siis nyt aloitettaisiin valmistelut uusien voimaloiden rakentamiseksi, ne tuottaisivat sähköä vasta vuoden 2020 jälkeen. Tästä syystä Virkkunen puhuu tulevasta sähkötehopulasta. Investoijat odottavat, että toimintaympäristö olisi mahdollisimman vakaa ja ennakoitava. Markkinoilla tapahtuu luonnollisesti muutoksia, joihin yritysten on sopeuduttava. Mutta viime vuosina muutostahti sääntelyssä ja poliittisessa päätöksenteossa on kiihtynyt. Muutostahti sääntelyssä ja poliittisessa päätöksenteossa on kiihtynyt. Lauri Virkkunen Energiainvestoija ei pidä epävarmuudesta Uusia voimalaitoksia ei rakenneta, koska epävarmassa tilanteessa investoijat eivät halua sitoa varojaan. Oikeastaan vain tuettuun energiantuotantoon on tällä hetkellä halua investoida. Siinä investoija arvioi saavansa investoinnilleen tuottoa tukien päättymisen riskistä huolimatta. Mutta kaikkia tuotantomuotoja tarvitaan, jotta Suomen energiajärjestelmä toimii hyvin myös tulevaisuudessa. Kun sähkömarkkinat alkavat näyttää investointien kannalta järkeviltä, kuluu pitkä aika, ennen kuin laitokset alkavat tuottaa sähköä. Valmistelutöiden alusta laitoksen käyttöönottoon menee
6 Tuntuu joskus siltä, että energiapolitiikan perusteita muutetaan muutaman vuoden välein. Se luo epävarmuutta toimintaympäristöön, jolloin paras ja oikeastaan ainoa päätös on, että jätetään investoinnit tekemättä, Virkkunen kuvaa energiainvestoijan logiikkaa. Siksi päätöksentekijöiden ei tässä tilanteessa tulisi vähätellä mitään markkinaehtoisia investointeja. Investointipotentiaalia on olemassa. Viittaan Olkiluoto 4:ään (OL4) ja vesivoimainvestointeihin, joilla kotimaisen säätövoiman tuotantoa voitaisiin lisätä. Energiaturvallisuutta ja energiaturvattomuutta Pohjolan Voima sulki Mussalon voimalaitoksen Kotkassa vuoden 2013 alussa. Maakaasukäyttöinen voimalaitos ei enää kannattanut, eikä se ole mukana Energiaviraston määrittelemässä tehoreservijärjestelmässä. Vuoden 2015 lopussa Pohjolan Voiman kaksi nykyisin tehoreservijärjestelmään kuuluvaa laitosta tulee tiensä päähän. Tehoreservijärjestelmässä ne otetaan käyttöön silloin, jos sähköä ei muutoin ole saatavilla. Samaan aikaan pohditaan myös Kristiinankaupungissa ja Porin Tahkoluodossa olevien hiililauhdelaitosten tulevaisuutta. Ne on aikanaan rakennettu peruskuormalaitoksiksi, Lauri Virkkunen tuottamaan sähköä lähes ympäri vuoden. Nyt ne käynnistetään silloin, kun sähkön tarve on kovimmillaan talven pakkaskausina ja arkipäivien huippukuormitushetkinä. Lauhdelaitoksista on tullut säätövoimaa, jonka tarve on kasvussa. Energia on ihmisen perustarpeita varsinkin näillä leveysasteilla. Energiantuottajien, kuten Pohjolan Voiman, tehtävänä on käyttää laitoksiaan mahdollisimman kannattavasti. Poliittisten päätöksentekijöiden ja viranomaisten tehtävänä on vastata energiaturvallisuudesta. Energiaturvallisuus on sitä, että energia on hinnaltaan kohtuullista, ja että sitä saadaan jatkuvasti, Lauri Virkkunen määrittelee. Päätöksentekijän ei pitäisi vähätellä mitään markkinaehtoisia investointeja. 6 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2014
7 Toivoisin, että tästä asiasta käytäisiin rakentavaa keskustelua. Mielestäni olisi syytä harkita, miten laitosten elinikää voidaan pidentää ja vähintäänkin varmistaa, että laitokset eivät poistu käytöstä ainakaan ennenaikaisesti. Energiaturvattomuutta Virkkunen kuvaa tilanteeksi, jossa sähkön hinta on kohtuuttoman korkea tai sitä ei pysty ennakoimaan tai sähkön saanti on epävarmaa. Virkkunen ottaa esimerkiksi Saksan tai Ison-Britannian, jossa puhutaan energiaköyhyydestä. Se tarkoittaa sitä, että kaikilla ihmisillä ei ole varaa maksaa sähkölaskuaan. Se on energiaturvattomuutta. Sähköt päällä viime kesänä mutta poikkeuskeinoin Viime talvena Pohjolan Voiman säätäviä lauhdevoimalaitoksia tarvittiin erityisesti kolme viikkoa kestäneenä pakkaskautena. Niitä käytettiin myös keskellä kesää, mikä on hyvin poikkeuksellista. Säätövoimaa käytetään silloin, kun sähkön kysyntä ylittää tarjonnan. Siis yleensä talvella eikä kesällä, jolloin sähkönkulutus on vuoden alimmissa lukemissa. Oli tosiaan erikoista, että keskellä parasta kesää tarvittiin meidän lauhdevoimaamme pitämään sähköt Suomessa päällä, Lauri Virkkunen huomauttaa. Kysyntää ei viime kesänä ollut poikkeuksellisen paljon, mutta sähköä tuotettiin ja sitä pystyttiin tuomaan vähemmän kuin tarvittiin. Myös Pohjois-Norjassa ja Pohjois-Ruotsissa oli normaalia kuivempaa, mikä vaikutti markkinatilanteeseen. Viime kesä oli merkki siitä, että meillä on oltava omassa energiajärjestelmässämme riittävästi tuotantoa. Kaikissa tilanteissa pitää pystyä takaamaan se, että sähköä on saatavilla. 7
8 ENERGIATURVALLISUUS ENERGIATURVALLISUUS NYT KOHTUUKUNNOSSA, ENTÄ TULEVAISUUDESSA? Suomen energiaturvallisuutta pidetään tällä hetkellä vielä kohtuullisena. Tästä asiantuntijat ovat laajalti yksimielisiä. Yhtä mieltä ollaan myös siitä, että ensi vuosikymmenellä asiat voivat olla jo toisin. Mistä energiaturvallisuus koostuu, mikä siihen vaikuttaa ja mitä sille voidaan tehdä? Asiantuntijat valottavat energiaturvallisuuden eri puolia. Teksti Riitta Gullman ja Leena Manner Professori Jarmo Partanen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, sähkömarkkinalaboratorio Energiaturvallisuuden hoitamisesta on viime vuosina tullut ongelmallista, sillä sekä sähkön tuotanto että kulutus ovat muuttuneet aiempaa vaihtelevammiksi ja eriaikaisiksi. Energiaturvallisuuden ylläpitäminen edellyttää säätövoimaa ja ennakointikykyä. Pohjoismainen monipuolinen tuotantojärjestelmä on mitä mainioin energiaturvallisuutta ylläpitävä tekijä. Sähköverkon kannalta oleellista on pohjoismainen vesivoima. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva, työ- ja elinkeinoministeriö, energiaosasto Energiaturvallisuus on laajempi käsite kuin toimitusvarmuus. Energiaturvallisuuden perustana ovat toimivat sisämarkkinat ja riittävät ulkomaanyhteydet. Käsitteeseen sisältyvät myös tuotantovalikoiman laajuus, polttoainekirjo, maantieteellinen hajaantuneisuus sekä kansainvälisten sopimusten ja ulkopolitiikan vaikutukset. Energiaturvallisuus sisältää energian saannin kaikissa olosuhteissa, mutta siihen ei toisaalta liity se, että energian pitäisi olla aina ja jokaisessa tilanteessa edullista. Vanhempi tutkija Antto Vihma, Ulkopoliittinen instituutti, globaali turvallisuus -tutkimusohjelma Energiaturvallisuus on yksi pilari onnistunutta energiapolitiikkaa. Sen muut pilarit ovat talous ja ympäristönäkökohdat. Energiaturvallisuus viittaa energian saatavuuteen ja riittävyyteen. Siinä on myös vahva ulkopoliittinen ulottuvuus silloin, kun energian saatavuus liittyy ulkosuhteisiin kuten lähes kaikilla Euroopan mailla. 8 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2014
9 SÄHKÖN TUOTANTOKAPASITEETIN KEHITYS HUIPPUKULUTUKSESSA MW TEM 2013: MW Tuulivoima Lauhdetuotanto Kaukolämmön yhteistuotanto Teollisuuden yhteistuotanto Ydinvoima Vesivoima EK & ET 2009 TEM 2008 Vuoden 2025 jälkeen Suomessa on pulaa sähkön tuotantokapasiteetista. Vaikka ydinvoimaa tuotetaan aiempaa enemmän, tuotannosta poistuu lauhde- sekä lämmön ja sähkön yhteis tuotantoa samalla, kun kulutus kasvaa. Lähde: Syri et al Energy Strategy Rewiews. Päivitetty 9/2014, Fennovoima 1 mukana, OL4 ei. Professori Sanna Syri, Aaltoyliopisto, energiatekniikan laitos Energiaturvallisuus on sitä, että yhteiskunnan toimintoihin on häiriöittä saatavissa hyvälaatuista energiaa. Energiaturvallisuutta ei pidä esimerkiksi Euroopan tasolla käsitellä irrallaan ympäristö- ja talouskysymyksistä, vaan hyvä energiajärjestelmä on sekä luotettava, kohtuuhintainen että vähäpäästöinen. Toimitusjohtaja Juha Naukkarinen, Energiateollisuus ry Energiaturvallisuuteen vaikuttavat oma käytössä oleva tuotantokapasiteetti, siirtoyhteydet, tuotannon monimuotoisuudesta huolehtiminen ja kulutuksen joustomahdollisuudet. Energiaturvallisuus on hoidettu hyvin silloin, kun energiaa on saatavilla kohtuulliseen hintaan, kun sitä tarvitaan. Yksikönjohtaja Juha Honkatukia, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT Energiaturvallisuus käsittää laajasti ajateltuna energian saatavuuden häiriöttä, kohtuuhintaan ja ympäristöystävällisesti. 9
10 ENERGIATURVALLISUUS ENERGIA TURVALLISUUS KOOSTUU USEASTA OSASESTA C RUOTSI OIL Energiaturvallisuus koostuu monesta vaikuttavasta tekijästä. Energiayhtiöiden päätökset oman tuotannon määrästä, tuotannon optimoinnista, investoinneista ja sähkön siirrosta määrittävät yhdessä pitkälti energian saatavuutta MW Myös yhteiskunta on aktiivinen energiaturvallisuuden määrittäjä. Energiapolitiikan ohella siihen vaikuttavat vähintäänkin ympäristö-, ilmasto-, EU- ja turvallisuuspolitiikka. Energiaturvallisuuteen liittyy myös energia yritysten alati muuttuva toimintaympäristö: kehittyvä maailma uhkineen ja mahdollisuuksineen. Teksti Riitta Gullman ja Leena Manner Kuvitus Anna Sarkama-Antila FENNOSKAN 1 & 2 YHTEENSÄ MW ESTLINK 1 & 2 YHTEENSÄ 1 000MW VENÄJÄ MW VIRO
11 Monta kokkia keittämässä Energiaturvallisuus ei ole yksin energia-alan yritysten päätettävissä. Keittiössä häärää monta halukasta kokkia. Energiaturvallisuuden määrittämiseen osallistuu jokainen ainakin välillisesti. Alan yritykset määrittävät sitä omilla toimenpiteillään, yhteiskunta päätöksillään ja me kaikki yhdessä muovaamme maailmaa omilla jokapäiväisillä toimillamme ja valinnoillamme. Näistä aineksista keitetään lopulta myös energiaturvallisuus. Energiayritykset ovat energiaturvallisuuden tärkeä tekijä. Alan eri yritykset toimivat omista lähtökohdistaan niille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Ne investoivat toteuttaakseen omaa strategiaansa. Näiden päätösten yhteisvaikutuksena muodostuu Suomessa käytössä oleva tuotantokapasiteetti. Yritykset myös optimoivat omaa tuotantoaan. Se voi tarkoittaa valintoja eri tuotantotapojen sekä eri polttoaineiden välillä tai valintaa oman tuotannon ja sähkön hankinnan välillä kulloisessakin markkinatilanteessa. Joskus voi olla kannattavampaa hankkia energia muualta ennemmin kuin tuottaa sitä itse. Yhteiskunta asettaa energiayrityksille erilaisia, esimerkiksi ympäristöön liittyviä säädöksiä, joiden avulla vähennetään tuotannon ympäristövaikutuksia, mutta myös rajoitetaan yritysten mahdollisuuksia toimia. Energiaturvallisuutta määrittävät myös erilaiset energia-alan investointeihin liittyvät lupaprosessit. Maailma ympärillämme muuttuu jatkuvasti. Kriisien ja sotien ohella esimerkiksi tautiepidemiat ja talouden syklit vaikuttavat maailmankauppaan ja energian kulutukseen. Luonnonilmiöt muuttavat nopeasti jopa kansakuntien suunnitelmia. Teknologiakehitys ohjaa kuluttajien valintoja ja luo uusia tarpeita. Energiantuotannossa teknologian kehittyminen vaikuttaa tuotantomuotojen väliseen kannattavuuteen. Energiaturvallisuuteen kuuluu myös ennakointi: millaiseksi maailma on muuttumassa ja millaisella tuotantokapasiteetilla parhaiten vastataan tuleviin tarpeisiin. Energiaturvallisuus on monen asian summa. VENÄJÄ C OIL GAS ENERGIATURVALLISUUS Maailma TOIMINTA- YMPÄRISTÖ Uhat Lääkkeet Yhteiskunta POLITIIKKA EU Ympäristöpolitiikka politiikka Turvallisuuspolitiikka Energia-alan oma toiminta SAATAVUUS Tuotanto Tuonti Siirto Optimointi ENNAKOINTI 11
12 ENERGIATURVALLISUUS SAATAVUUS Monipuolinen ja riittävä tuotanto on energiaturvallisuuden paras tae. Noin kymmenen vuoden kuluttua sähkön tuotantokapasiteetti pienenee, kun käytöstä poistuu koko joukko voimaloita. Siitä seuraa sähkön hintapiikkejä talvisin, ja epävarmuutta. KAIKKI HYVIN, SAATAVUUS HYVIN? Teksti Riitta Gullman ja Leena Manner Aalto-yliopiston professori Sanna Syri on tehnyt ennusteita sähkön tuotantokapasiteetin kehittymisestä aina vuoteen 2050 saakka ja sen suhteesta sähkön huippukulutukseen. Käytännössä siis ennustetaan, riittääkö tuotettu sähkö kattamaan kylmimpien talvipäivien kulutusta. Ei riitä, Syri sanoo. Ennusteen lähtöoletuksena on, mitä tapahtuu, jos uusia voimalaitoksia nyt päätettyjen lisäksi ei tule. Siinä on oletettu, että Fennovoima 1 rakennetaan, Olkiluoto 4:ää (OL4) ei. Ennuste on päivitetty ydinvoimasuunnitelmien osalta sen jälkeen, kun hallitus teki esityksen, jonka mukaan periaatepäätös Teollisuuden Voiman OL4-yksikölle ei saa jatkoaikaa ja Fennovoiman periaatepäätös edellyttää kotimaiseksi katsottavan omistuksen kasvattamista vähintään 60 prosenttiin, vajaalla 10 prosentilla syyskuun tilanteesta. Ennusteen ydin on se, että voimalaitoksia vanhenee ja poistuu käytöstä. Ainoastaan ve- sivoima on käytössä vuosikymmenestä toiseen, vaikka sata vuotta, kun laitoksia huolletaan ja modernisoidaan välillä. Muilla rajat tulevat vastaan paljon aikaisemmin. Tästä syystä pelkkä sähkön käytön ennusteisiin tuijottaminen ei riitä. Tätä ei tahdota muistaa julkisessa keskustelussa. Neljä olemassa olevaa ydinvoimayksikköä alkaa poistua käytöstä 2030-luvulla, Syri käy läpi ennustetta. Ydinvoiman lisäksi meillä on teollisuuden ja yhdyskuntien yhteistuotantoa. Ne on oletettu melko pitkäikäisiksi, noin 50 vuotta toimiviksi laitoksiksi. Lauhdelaitosten järkeväksi käyttöiäksi voidaan olettaa 40 vuotta. Sitten ne poistuvat käytöstä. Keskustelussa oletetaan liikaa, että olemassa olevat laitokset olisivat ikuisia. Sanna Syri Keskustelussa oletetaan liikaa, että olemassa olevat laitokset olisivat ikuisia. 12 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2014
13 Raakaöljy ja öljyjalosteet 78 % Maakaasu 7 % Sähkö 5 % Kivihiili ja koksi 3 % Uraani 1 % Muut 6 % SUOMEEN TUOTU KOKONAISENERGIA VUONNA 2013 Energiaa tuodaan Suomeen vuosittain noin miljardilla eurolla ja lähinnä öljyjalosteita viedään noin 6 7 miljardilla eurolla. Suomen energiatase on noin 7 8 miljardia euroa alijäämäinen. Kokonaisenergiasta tuodaan noin 60 prosenttia ja sähköstä noin 20 prosenttia. Lähde: Energiateollisuus ry, Energiavuosi 2013 Yhteistuotantoa, kiitos Korvausinvestointien tarpeesta muistuttaa myös teollisuusneuvos Petteri Kuuva työ- ja elinkeinoministeriöstä. Etenkin lämmön ja sähkön yhteistuotannosta (CHP) poistuu paljon laitoksia. Kuuva toivoo, että korvausinvestoinnitkin olisivat energiatehokasta yhteistuotantoa. Hän kuitenkin pelkää, että alhaisena pysynyt sähkön markkinahinta vaikeuttaa yhteistuotantolaitosten investointipäätöksiä. Erillistuotannon investointikustannukset ovat yhteistuotantoa alhaisemmat, joten se on houkuttavampi vaihtoehto. Lämmön ja sähkön yhteistuotanto on järkevin uusiutuvan biomassan käyttökohde. Jo siksikin pitää toivoa, että edellytykset investoida yhteistuotantoon säilyvät. Hallinnon näkökulmasta energiaturvallisuuden takeena on tehoreservi. Se on tuotantokapasiteettia, jota otetaan käyttöön, kun energian saatavuus on fyysisesti uhattuna. Se otetaan käyttöön tarvittaessa eikä hinta ole silloin peruste. Tehoreservi ei siis vaikuta sähkömarkkinoihin. Sen koon määrittää Energiavirasto. Seuraavan kerran se määritetään kesällä (ks. tarkemmin s. 15) Liikaa tuonnin varassa Tälläkään hetkellä sähkön tuotanto ei riitä kattamaan kulutusta. Kantaverkkoyhtiö Fingrid kertoi syyskuussa olevansa huolissaan siitä, että Suomi on liikaa energian tuonnin varassa. Tarvitsemastamme kokonaisenergiasta yli 60 prosenttia tuodaan, sähköstä viidennes. Suomi on tänä vuonna tuonut ennätysmäärän sähköä Ruotsista. Sinne suuntautuvat siirtoyhteydet, Fennoskan1 ja 2, ovat olleet usein täyskäytössä. Esimerkiksi elokuisena keskiviikkoiltapäivänä Ruotsista tuotiin megawattia sähköä. Enempää ei voi kaapelit eivät anna myöten. Ruotsin-sähköä on ollut tarjolla kohtuuhintaan. Pari viime talvea ovat olleet lauhoja, joten Ruotsin ja Norjan vesivarastoalueilla on riittänyt vettä. Taantumakin on vähentänyt sähkön kysyntää. Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden periaate on, että jos naapuri tuottaa sähköä halvemmalla kuin itse, silloin sitä kannattaa tuoda naapurista. Samalla muhkea määrä euroja kulkee maasta pois. Esimerkiksi tämän vuoden tammi elokuussa Suomi on ostanut Ruotsista sähköä yli 60 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Tämän potin markkina-arvo on ollut suuruusluokkaa miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi: valtion ensi vuoden talousarvioesityksessä osoitetaan esimerkiksi poliisitoimeen 739 miljoonaa euroa. 13
14 ENERGIATURVALLISUUS SAATAVUUS Aktiivinen toimija vai ajopuu? Myös Energiateollisuuden toimitusjohtaja Juha Naukkarinen nostaa esiin talouden. Tuonti vaikuttaa energiaturvallisuuden lisäksi kauppataseeseen ja siitä mutkan kautta hyvinvointiin. Jos kotimaisen energian käyttöä ja sähköntuotannon omavaraisuutta voidaan lisätä, kauppatase saadaan jopa käännetyksi plussan puolelle. Energiaa tuodaan vuosittain noin miljardilla eurolla. Energiaa, lähinnä öljyjalosteita, viedään noin 6 7 miljardilla. Energiataseen vaje on siis noin 7 8 miljardia euroa. Kauppataseen vaje on viime vuosina ollut noin prosenttia energiataseen vajeesta. Se olisi siis hyvinkin käännettävissä positiiviseksi vähentämällä energian tuontia tai kasvattamalla vientiä. Tuonnin vähentäminen muutamalla kymmenellä prosentilla hoitaisi kauppataseongelman, Naukkarinen laskee. Naukkarisen mielestä on täysin ymmärrettävää, että huippukulutuksen aikana sähköä tuodaan. Mutta viidennes kulutetusta sähköstä tuonnin varassa on hänestä selvästi liian paljon. Ja tilanne on lähivuosina luisumassa entistä huonommaksi. Kun nojaamme vahvasti tuontiin, altistamme itsemme hyväksymään annetun hinnan. Luovutamme aktiivisen markkinaosapuolen roolin muille. Onko parempi, että olemme sähkön tuoja silloin, kun se sopii naapureillemme vai sähkön viejä silloin, kun sopii meille? Talvi sivuutetaan turhan kevyesti Kauppatase on yksi asia. Talvi on toinen. Silloin on kyse yhteiskunnan toimivuudesta. Onko meillä riittävästi sähköä tarjolla, että yhteiskuntaa pystytään hoitamaan päivästä päivään? Vaikka tulisi kaapelivikoja? Olen huolissani talviajan tilanteesta. Se sivuutetaan keskustelussa liian usein hyvin keveästi. Se on helppoa, jos energiasta puhutaan vain yleisesti. Pitäisi puhua selkeästi siitä, että kesätilanne on yksi asia, ja se on helppo hoitaa. Oikeasti ongelma on talvi. Se pitäisi ottaa vakavasti, Sanna Syri painottaa. Jos talvesta tulee kylmä, tuotantokapasiteetin vaje suhteessa kulutukseen konkretisoituu hintapiikkeinä jo ensi talvena. Ministeriön Kuuvan mielestä hinnanvaihtelut pitää sietää. Sähkön hintapiikit eivät ole ongelma sinänsä. Suomen kaltaisessa markkinataloudessa pitää hyväksyä sähkön hinnanvaihtelut kysynnän ja tuotannon vaihdellessa. Markkinat antavat hinnoilla signaaleja sähkönkulutuksen kysyntäjoustolle ja esimerkiksi investoijille. Jatkuvasti alhaisina pysyttelevät hinnat eivät kannusta investoimaan. Hinnanvaihteluita on odotettavissa myös tuulivoiman yleistymisen takia, huomauttaa Syri. Ruotsissa tuulivoimaa on jo paljon. Suomessa suurin osa tuulivoimaloista on vielä toteuttamatta pitkien lupaprosessien vuoksi. Kunhan ne ovat käytössä, tuulisten ja tyynien päivien vaihtelut alkavat näkyä hinnoissa nykyistä enemmän. Pohjoismainen vesivoima olennaista Lappeenrannan teknillisen yliopiston professorin Jarmo Partasen mielestä pohjoismainen vesivoima on sähköverkon kannalta olennainen energiaturvallisuuden tekijä. Kun iso tuotantolaitos putoaa jostain syystä verkosta, sen tuotanto on nopeasti paikattava muulla tuotannolla. Nopeasti säätyvä vesi on tässä avainasemassa. Sillä tehoa säädetään sekunneissa, sanoo Partanen. Toinen keskeinen tekijä on siirtoverkko. Sen ottaa esiin myös työ- ja elinkeinoministeriön Petteri Kuuva. Huippukulutusta on tähän asti tasattu tuonnilla Pohjoismaista. Se pelivara on jo käytetty. Olemme ongelmatilanteessa, koska Suomeen tuodaan sähköä Ruotsista ja Norjasta jo hyvin usein niin paljon kuin siirtoyhteydet sallivat. Kun Venäjä on vielä tehnyt oman sähköuudistuksensa ja sähkön tuonti sieltä on hyvin vähäistä, ainoa tasapainottava suunta on etelä. Baltian alueella, etenkin Latviassa ja Liettuassa, sähkön aluehinnat ovat olleet selvästi Suomea korkeammat. Jollei hinta meillä nouse reippaasti, Virosta sähkö virtaa ennemmin etelään kuin pohjoiseen. OIL 14 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2014
15 TEHORESERVI KAIKEN VARALTA Kun sähköä ei syystä tai toisesta saadakaan niin paljon kuin on suunniteltu, että se riittäisi kattamaan ennakoitua sähkön kulutusta, tarvitaan tehoreserviä. Se siis turvaa sähkön toimitusvarmuutta. Tehoreservijärjestelmä on ollut käytössä vuodesta Energiavirasto määrittää, paljonko Suomessa tarvitaan tehoreserviä, kilpailuttaa reservilaitokset, vahvistaa reservin ehdot ja valvoo koko järjestelmän toimintaa. Kantaverkkoyhtiö Fingrid hallinnoi tehoreserviä. Se päättää, milloin siihen kuuluvia laitoksia käynnistetään. Tehoreservissä on 365 megawattia kapasiteettia vuosina Siihen kuuluvat Pohjolan Voiman Vaskiluoto 3 ja Kristiina 1. Tehoreservijärjestelmän nykyinen sopimuskausi päättyy ensi kesänä. Seuraavaa kautta pohditaan. Tarvitaanko tehoreserviä, miten se toteutetaan ja paljonko siihen varataan tehoa? Energiavirasto arvioi tilannetta jälleen keväällä Kohti energiatehokkuusinvestointeja C Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) vaikutusarviointien yksikön päälliköllä ekonomisti Juha Honkatukialla on ollut pitkään näppinsä pelissä energiainvestointien vaikutuksia arvioitaessa. Hän on ollut mukana arvioimassa ydinvoimalahankkeiden vaikutuksia kansantalouteen. Nyt VATT ja VTT arvioivat vähähiilinen yhteiskunta -tiekartan talousvaikutuksia. Työ on viime metreillä. Kun Suomi on muuttunut ja muuttuu yhä palveluvaltaisemmaksi, on helposti ajateltu, että energian tarve ja investoinnit vähenisivät. Juha Honkatukia kumoaa ajatuksen. Totta kai myös palvelualat tarvitsevat investointeja ja käyttävät energiaa. Puolet pääomakannasta on itse asiassa kiinni rakennuksissa. Osassa niistä asutaan, osassa on palveluja ja osassa teollisuutta. Ja kaikki niistä käyttävät energiaa. Energia-ala tekee seuraavinakin vuosikymmeninä paljon investointeja: alan oman arvion mukaan seuraavien 15 vuoden aikana yhteensä miljardia. Jo nyt energia-ala vastaa Elinkeinoelämän keskusliiton tekemän investointitiedustelun mukaan suurimmasta osasta tehdasteollisuuden tekemistä investoinneista. Honkatukia katsoo energiainvestointeja kuitenkin laajemmin. Investoinnit kaikkeen energiaan liittyvään tulevat olemaan suhteellisesti paljon suurempaa tulevaisuudessa kuin tähän saakka, Honkatukia vetää yhteen. Tähän saakka on pitkälti selvitty sillä, että teollisuus ja itse energiasektori ovat lisänneet energiatehokkuuttaan. Me muut olemme selvinneet vähemmällä. Se ei tule jatkumaan. On aivan selvää, että rakentamiseen, liikenteeseen ja asumiseen kohdistuu paineita aivan toisella tavalla kuin tähän saakka. Energiainvestoinnit siirtyvät kohti energiatehokkuusinvestointeja. Kauppatase kääntyisi plussalle vähentämällä energian tuontia. Juha Naukkarinen 15
16 ENERGIATURVALLISUUS POLITIIKKA EPÄVARMA POLIITTINEN TILANNE HAITTAA ENERGIATURVALLISUUTTA Jos energiaturvallisuus olisi puu, politiikka olisi maaperä, josta se kasvaa. Politiikka määrittää energiaturvallisuutta monella tasolla, ja nyt puu on kasvamassa kituliaasti. Suuria linjakysymyksiä on EU:ssa auki, Ukrainan sota luo epävarmuutta ja kansalliset edut menevät yhteisten edelle. Teksti Riitta Gullman ja Leena Manner MUUT ÖLJY KIVIHIILI MAAKAASU NETTO- TUONTI BIO- MASSA SÄHKÖN HANKINTA ENERGIALÄHTEITTÄIN 2013 (83,9 TWh) Ydinvoima 27 % Fossiiliset: öljy ja kivihiili, maakaasu 20 % Nettotuonti 19 % Vesivoima 15 % Biomassa 13 % Muut yhteensä 5 % Tuuli 1 % Lähde: Energiateollisuus ry, Energiavuosi POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2014
17 EU-tason ilmasto- ja energiapoliittisista päätöksistä riippuu se, millä tavalla energiaa kannattaa tuottaa. Kukaan ei tiedä, millaiset energiapoliittiset instrumentit ovat käytössä 2020-luvulla. Eikä suunta taida selvitä vielä vuoteen tai pariin. Koko EU-tason energiapolitiikan kehitys on epävarmaa. Voimistetaanko päästökaupan roolia vai mennäänkö edelleen voimakkaalla erillisellä uusiutuvien energialähteiden tukemisella? Se on painanut sähkön markkinahinnat kaikkialla Euroopassa hyvin alas, joten perinteiset energiayhtiöt ovat joutuneet vaikeuksiin, professori Sanna Syri kiteyttää. Euroopan laajuisesti aurinko- ja tuulienergiaa tulee markkinoille aivan eri pelisäännöillä kuin muu tuotanto. Niille maksetaan takuutuotot, ja ne syövät ison osan tuotannon tunneista. Tämä laskee keskimääräisiä hintoja. Markkinaehdoilla toimiville perinteisille voimalaitoksille jää vähemmän tunteja ja alhaisemmat sähkön hinnat. Niille tulee siis tappiota kahdella eri mekanismilla. Iso kysymys on, miten tämä hoidetaan, Syri kuvaa. Säätövoiman tarve luo kapasiteettimaksuja Uusiutuvan energian tuotannon lisääminen tuo ylipäätään energiaturvallisuuteen omat kuvionsa. Uusiutuva energia on Euroopassa pääasiassa tuulivoimaa, joka on luonteeltaan epävakaata: välillä tuulee, välillä ei. Sen rinnalle tarvitaan siis tasapainottavaa tuotantoa, jotta voidaan luoda tehotasapaino. Sähkön käytön ja sen tarjonnan on vastattava toistaan joka hetki. Mitä enemmän on epävakaata tuulivoimaa, sitä enemmän tarvitaan vakaata, nopeasti käytettävää säätövoimaa tai muuta voimajärjestelmän joustoa, kuten parempaa kulutuksen kysyntäjoustoa. Säätövoima on joko vesi- tai lauhdevoimaa, eikä lauhdetta ole vähään ollut aikaan kannattavaa raken- taa. Ei hinnan takia eikä siksi, että EU:n päätöksistä ei ole mitään tietoa. Vuosikymmeniä käytössä oleviin voimaloihin ei investoida ennen kuin tiedetään, mikä kortti voi voittaa. Tämän takia monessa maassa viritellään erilaisia kapasiteettimekanismeja. Se on erillinen maksu, jolla pyritään turvaamaan se, että käytettävissä on perinteisiä voimalaitoksia silloin, kun niitä tarvitaan. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) teollisuusneuvos Petteri Kuuva ei innostu kapasiteettimekanismeista. Hänen arvionsa mukaan myös niistä aiheutuva lasku lankeaa maksettavaksi eikä se välttämättä ole pieni. Eivätkö sähkönkäyttäjät mieluummin maksa vain käyttämästään sähköstä kuin sähköstä ja kapasiteettimaksusta, hän ihmettelee. Kuuva kuitenkin uskoo kapasiteettimaksujen käyttöönoton yleistyvän Keski-Euroopassa, jossa tilanne on monella tavalla vaikeampi kuin Pohjoismaissa. Täällä tilannetta helpottaa varastoitavissa oleva vesivoima. Toistaiseksi Ruotsin ja Norjan vesivarannot ovat riittäneet myös naapureille. Paljon tuulivoimalla sähköä tuottava Tanska on itse asiassa laskenut oman säätövoimansa täysin Ruotsin ja Norjan vesivoiman sekä Saksan lauhdevoiman varaan. Pitkäjänteisyyttä energiapolitiikkaan Energiamarkkinat ovat Euroopassa edelleen hyvin kansalliset. Ihannetilanteessa Euroopassa olisi yhdentyneet sähkömarkkinat, jossa sähkö siirtyisi ongelmitta alueelta toiselle. Nyt näin ei ole eikä tulevaisuus näytä yhdentymisen kannalta suotuisalta. Toisen professorin, Lappeenrannan teknillisen yliopiston Jarmo Partasen mukaan sekä tuotantokyvyltään vaihtelevat uusiutuvat energialähteet että nouseva kansallistunne ovat ongelmallisia energiaturvallisuuden kannalta. Molemmat vaikeuttavat myös Euroopan laajuisen, toimivan siirtoverkon rakentamista. Partasen mielestä edessä on vain muutama mahdollinen etenemistapa. Tehokkainta olisi vahva EU:n komission Nouseva kansallistunne on pulmallinen energiaturvallisuuden kannalta. Jarmo Partanen ohjaus. Siihen pitäisi Partasen mielestä alistua, jos Eurooppa haluaa pitää yllä nykyisenkaltaista hyvinvointia. Energiapolitiikkaan tarvitaan Euroopan laajuisesti pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta. Sääntöjen ja sääntelyn pitää olla samanlaista unionin kaikissa jäsenmaissa. Turvallisuuspolitiikka kuvioissa Partasen suositteleman Euroopan laajuisen energianäkökulman sijaan suunta näyttää päinvastaiselta. Koko Euroopan energiamarkkinat pirstaloituvat yhä enemmän. Jokainen katsoo nyt omia lähtökohtiaan, omia tarpeitaan. EU:n huippukokouksessa, Eurooppa-neuvoston kesäkuisessa kokouksessa puhuttiin EU:n energiaulkosuhteista. Paljon puhuttiin, eikä yhteistä linjaa tahtonut löytyä. Kuuva havainnollistaa esimerkillä. Kun keskusteluissa on kivihiileen, energiatehokkuuteen ja bioenergiaan liittyviä aiheita, esimerkiksi Puola, Tanska ja Suomi lähestyvät aiheita erilaisista näkökulmista ja tavoitteista. Viime aikoina energiaturvallisuuden maaperään on vielä lisätty väkevä lannoite: turvallisuuspolitiikka. Ukrainan sodan sytyttyä Euroopan ja Venäjän suhde ei palaa normaalille raiteelle pitkään aikaan. 17
18 ENERGIATURVALLISUUS POLITIIKKA KOTITALOUSSÄHKÖN HINNAN KEHITYS c/kwh SUOMI SAKSA RUOTSI Verot ja maksut, Saksassa myös tuet Siirtohinta Energian hinta Sillä on ilman muuta vaikutuksia sekä EU:n ja sitä kautta Suomen että Venäjän energiapolitiikkaan, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Antto Vihma uskoo. Kyse on syvästä ja pitkäaikaisesta muutoksesta. Käynnissä on ehkä vähän tuskallinenkin silmien avautumisen vaihe, Vihma määrittelee. Vihman mielestä energiaturvallisuuteen pitää suhtautua vakavasti. Energiasuhdetta pitää ajatella myös strategisesti. Kaupankäyntiä ei pidä lopettaa, mutta energiakauppa on myös muuta kuin taloudellista vaihtoa, Vihma painottaa. Siis politiikkaa, joka voi ajoittain olla myös voimapolitiikkaa. Ei tarvita suuria ennustajan lahjoja, jotta voi väittää, että ensi talvesta tulee maakaasun, Gazpromin ja EU:n suhteen hyvin hankala. Eurooppalaiset energianlähteet nousevat arvossaan, kun EU koettaa vähentää energiariippuvuuttaan Venäjästä. Lyhyellä aikavälillä Ukrainan sota tarkoittaa, että kivihiilen poltto jatkaa kasvuaan Euroopassa. EU:n täytyy tukeutua entistä enemmän läntisiin tai oikeastaan kaikkiin muihin lähteisiin kuin Venäjään. Statoilin kurssin noususta on jo nähty, että Norja on tässä voittaja, Vihma huomauttaa. Myös Sanna Syri ottaa esiin Norjan. Se pyrkii aktiivisesti laajentamaan sähkönsiirtoverkkoaan. Norjalla on jo siirtoyhteys Hollantiin, ja yhteydet sekä Iso-Britanniaan että Saksaan ovat suunnitteilla. Norja saa siten lisää maksukykyisiä asiakkaita taloudellisesti säätyvälle vesivoimalleen. Samalla se tarkoittaa, että sitä riittää tulevaisuudessa vähemmän Pohjoismaiden säätötarpeisiin. 18 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2014
19 ENERGIATURVALLISUUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ OIREILUA JA ERILAISIA LÄÄKKEITÄ Energiaturvallisuutemme oireilee. Alan toimijoiden mielestä se oireilee vakavasti. Onko meillä lääkkeet sen hoitamiseksi? Asiantuntijat vaativat markkinavoimille lisää tilaa. Teksti Riitta Gullman ja Leena Manner Kuva Anna Sarkama-Antila Liikumme äärirajoilla. Tähän asti olemme selvinneet, mutta tulevaisuus näyttää synkältä, Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen kuvaa tilannetta. Naukkarinen perustelee kantaansa luettelemalla joukon energiaturvallisuutta heikentäviä tekijöitä, jotka kaikki ovat vahvistuneet viime vuosina. Vaikka energiasektori on viime vuosina investoinut erittäin vahvasti, kaipaamme runsaasti lisää investointeja. Meiltä on poistumassa tuotantokapasiteettia. Vanhentumisen lisäksi tämä on seurausta siitä, että tuotannosta on tullut kannattamatonta muuttuneessa toimintaympäristössä.tätä tuotantokapasiteettia meidän pitäisi nyt korvata. Tämän lisäksi meidän pitäisi rakentaa uutta kapasiteettia korvaamaan sekä muun energian että sähkön tuontia. Omavaraisuutemme niin kokonaisenergian kuin sähkön osalta on edelleen kestämättömän alhainen. Kun meillä ei ole riittävästi omaa tuotantokapasiteettia, meillä pitäisi olla riittävästi siirtoyhteyksiä. Niiden rakentaminen on yhä vaikeampaa sekä meillä että muualla Euroopassa. Ja kun eurooppalaisessa energiapolitiikassa tavoitteet ja keinot ovat menneet sekaisin, emme suinkaan ole saamassa tehokkaiksi todettuja yhteisiä sähkömarkkinoita vaan päinvastoin: ne ovat pirstaloituneet. Optimoidaan tuotantoa, ei verkkoa Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta jakaa Naukkarisen huolen. Energiaturvallisuuden ylläpitämisestä tulee yhä haastavampaa. Sähkön tuotanto ja kulutus ovat muuttuneet aiempaa vaihtelevammiksi ja eriaikaisiksi. Kuitenkin kulutuksen ja tuotannon on kohdattava joka ikinen hetki. 19
20 ENERGIATURVALLISUUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PÄÄSTÖVÄHENNYSKEINOT EDULLISUUSJÄRJESTYKSESSÄ Uusiutuva energia päästöjen vähennyskeinona on jopa 20 kertaa kalliimpaa halvempiin päästövähennyksiin verrattuna. (Tasoa voi verrata nykyiseen päästöoikeuden hintaan 6,5 euroa/hiilidioksiditonni, joka vastaa 154 hiilidioksidikilogrammaa/euroa.) Päästökauppa toteuttaisi keinot edullisuusjärjestyksessä. Lähde: Blyth & Bunn 2011 Partanen nostaa kaksi tekijää ylitse muiden: monipuolinen tuotantorakenne ja vahva siirtoverkko. Siirtoverkon pitää olla riittävän vahva, jotta se mahdollistaa tuotannon edullisimmalla mahdollisella tavalla. Pohjoismaissa tämä on ymmärretty Partasen mukaan hyvin. Meillä myös etsitään tapoja tehdä tuotannosta mahdollisimman tehokasta ja edullista. Siksi vaikkapa lauhdevoimalat on sijoitettu rannikolle, jonne polttoaineen laivaaminen on ollut edullista. Kun siirtoverkon kustannukset ovat murto-osia tuotantokustannuksista, kokonaisedullista on optimoida tuotantoa, ei sähkönsiirtoa. kg CO 2 / Teollisuuden energiatehokkuus 100 Ydinvoima 59 Energiatehokkuus 29 Tuulivoima (maa) 26 Ruskohiilen vaihto kaasuun 25 Kivihiilen vaihto kaasuun 16 Tuulivoima (meri)* 15 Biomassa 14 CO 2 talteenotto teollisuudessa 13 CO 2 talteenotto* 12 Biomassa teollisuudessa 5 Aurinkosähkö* 3 Tanskan malli hirvittää Selväksi uhkaksi energiaturvallisuudelle Partanen näkee uusiutuvan energian velvoitteet ja nousevan kansallistunteen. Molemmat vaikeuttavat myös siirtoverkon rakentamista. Kamalinta olisi eristäytyä. Meillä on hyvä, monipuolinen tuotantojärjestelmä, joka antaa vakautta ja turvaa eri tilanteisiin. Meillä on hyvät siirtoverkkoyhteydet. Meillä on myös hyvät pohjoismaiset sähkömarkkinat. Partanen nostaa Tanskan esille varoittavana esimerkkinä. Maassa sähköntuotanto on muutettu tukijärjestelmän avulla vahvasti tuulivoimapainotteiseksi, jolloin ajoittain on runsaasti ylituotantoa, ajoittain taas sähkö ostetaan naapureilta. Oma lämmön ja sähkön yhteistuotanto on tässä epätasapainossa uhattuna. Partasen mielestä energiaturvallisuus edellyttää riittävää omavaraisuutta, ja riittävällä hän tarkoittaa vähintään 90 prosenttia. Nyt omavaraisuusaste on 60 prosentin luokkaa. Eikä Partasta häiritse, vaikka sähköä välillä vietäisiinkin. Se on hyvä vientituote, jota osataan valmistaa Suomessa hyvin ja tehokkaasti. Meille on vuosikymmenten aikana kumuloitunut osaamista, jota pitäisi voida hyödyntää. Suomalaisvoimalaitosten hyötysuhteet ovat maailmanlaajuisesti vertaillen huippuluokkaa, samoin yhdistetyn lämmön- ja sähköntuotannon hyötysuhde. Ydinvoiman käyttökertoimet ovat maailman parhaita. Markkinoiden pitäisi saada ratkaista se, missä sähköä tuotetaan. Ei poliitikkojen. * 1., 2. ja 3. sukupolvi keskimäärin Markkinoille tilaa toimia ja vaikuttaa Sekä Partanen että Naukkarinen vakuuttavat, että potilasta ei kuitenkaan ole vielä menetetty. 20 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2014
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotSuomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj
Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän
LisätiedotHallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin
Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on
LisätiedotPuhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle
Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen
LisätiedotSähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki
Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin
LisätiedotSähkön toimitusvarmuus ja riittävyys
Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Hiilitieto ry:n talviseminaari 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen Sisältö Komission näkemyksiä kapasiteetin riittävyyden varmistamisesta Sähkötehon riittävyys Suomessa
LisätiedotSähkövisiointia vuoteen 2030
Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat
LisätiedotYleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys
Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän
LisätiedotEnergiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,
Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta Helsingissä, 14.2.2018 Kyselytutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun
LisätiedotEnergiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1
Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
Lisätiedotwww.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050
Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä
LisätiedotSuomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa
Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Tietoisku Strategisen tutkimuksen neuvoston Rakkaudesta tieteeseen tilaisuudessa, Helsinki/Musiikkitalo EL-TRAN & WINLAND 14.2.2017 Profs. Pami Aalto &
LisätiedotAjankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna
Ajankohtaiskatsaus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna Muutosten aikaa Maailmanpoliittinen tilanne EU:n kehitys Energiaunioni Energiamurros Maakuntauudistus 2 Energiapolitiikan
LisätiedotKysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen
Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden
LisätiedotSähkön tuotannon toimitusvarmuus ja riittävyys. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n syyslounas 10.9.2014
Sähkön tuotannon toimitusvarmuus ja riittävyys Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n syyslounas Sähkön markkinahintaodotukset selvästi alemmat kuin uuden sähköntuotannon kustannukset Lähde:
LisätiedotValtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Toimitusjohtaja Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 1 Edessä sähköjärjestelmän suurin murros: strategia antaa hyvät
LisätiedotVähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)
Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi
LisätiedotEuroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014
Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotTuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä
Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa
LisätiedotKohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa
Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat
LisätiedotMistä joustoa sähköjärjestelmään?
Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen
LisätiedotJoustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj
Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden
LisätiedotSähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus
Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto
LisätiedotVN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN
VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-
LisätiedotMiten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030
Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotEnergiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus
Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja
LisätiedotEU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.
. EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke
LisätiedotTavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus
Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin
LisätiedotEnergiamurros. Nyt! Yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksiä energia-alan kehityksestä. Pohjolan Voima
Energiamurros. Nyt! Yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksiä energia-alan kehityksestä Pohjolan Voima 29.3.2016 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun
LisätiedotSTY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050
STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria
LisätiedotEnergiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009
Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2
LisätiedotLisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja
Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa
Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven
LisätiedotEnergiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli
Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus
LisätiedotTEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille
TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille Roadmap 2025 -työpaja, 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriö, energiaosasto E Sähköverkot Sähkömarkkinalaki 2013 Toimitusvarmuustavoitteet
LisätiedotEnergia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen
Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen
LisätiedotTulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas
Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali
LisätiedotTuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät. Mikko Kara, Gaia Consulting
Tuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät Mikko Kara, Gaia Consulting 24.3.2017 Sisältö 1. Pohjoismainen markkina 2. Tuuli merkittävin uusiutuvista 3. Suhteessa pienellä määrällä tuulta
LisätiedotMikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008
1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan
LisätiedotKohti päästöttömiä energiajärjestelmiä
Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä
LisätiedotTuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015
Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset
LisätiedotTUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n
TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa
Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h
LisätiedotEU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat
EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 EK:n kannat Lähtökohdat Globaali toimintaympäristö on muuttunut 5 vuodessa rajusti; EU:n nykyisiä 2020-tavoitteita ei voi kopioida uudelle kaudelle. Vuoteen 2030
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa
Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin
LisätiedotSähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat
Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen
LisätiedotEnergiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.
Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki Energia alan kaksi murrosta arvoketjun eri päissä Tuotanto ilmastoystävälliseksi
LisätiedotKivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla
Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus
LisätiedotUusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä
Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys
LisätiedotMarkkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen
Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Esityksen sisältö Fingridin strategia sähkömarkkinoiden kehittämisestä Ruotsi Venäjä ENTSO-E Markkinatieto Tehoreservit
LisätiedotTulevaisuuden kestävä energiajärjestelmä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry TTY
Tulevaisuuden kestävä energiajärjestelmä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry TTY 2.11.2017 Kestävä energiajärjestelmä Saatavuus (toimitusvarmuus, turvallisuus, luotettavuus, saavutettavuus,...) Ympäristö
LisätiedotEnergiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013
Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotSuomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008
Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat
LisätiedotIlmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen
Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman
LisätiedotMissio ja arvot. Missio
Pohjolan Voima Omakustannushintaan perustuva toimintamalli on tehokas tapa toteuttaa energiainvestointeja. Toimintamalli mahdollistaa sen, että hankkeisiin osallistuu suoraan ja välillisesti laaja joukko
LisätiedotTalvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj
Talvikauden tehotilanne Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2016 Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2015 oli 82,5 TWh
LisätiedotKapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014
Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen
LisätiedotSähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016
Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat
LisätiedotFortumin Energiakatsaus
Fortumin Energiakatsaus Kari Kankaanpää Metsäakatemia Joensuu 13.5.2016 Fortum merkittävä biomassan käyttäjä Vuosikulutus 5,1 TWh (2,6 milj. k-m 3 ), lähivuosina kasvua 50 % Biomassan osuus ¼ lämmityspolttoaineistamme
LisätiedotEnergia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi
Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian
LisätiedotKestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?
Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen
LisätiedotPuhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri
Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla
Lisätiedotkäsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä
Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava
LisätiedotKäyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Reima Päivinen Fingrid Oyj
Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Fingrid Oyj 2 Käyttövarmuuden haasteet Sähkön riittävyys talvipakkasilla Sähkömarkkinoiden laajeneminen
LisätiedotKansallinen energiaja ilmastostrategia
Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia
LisätiedotVoiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.
Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa
Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.
LisätiedotValot päällä pakkasilla tai vesisateilla - tulevan talven tehotilanne -
1 Valot päällä pakkasilla tai vesisateilla - tulevan talven tehotilanne - Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä 2 Fingridin tehtävät Siirtää sähköä kantaverkossa Ylläpitää sähkön kulutuksen
LisätiedotSelvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista
Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden
LisätiedotMiten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020
Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:
LisätiedotVesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014
Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat
LisätiedotBiopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta
Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Jukka Makkonen Energiateollisuus ry Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta -seminaari Oulu, 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino-
LisätiedotEnergiavarastot ja älykkäät järjestelmät
Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energian varastointi TEKES -seminaari 24.5.2016 Tatu Pahkala Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan
LisätiedotPienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset
Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää
LisätiedotVart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm
Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet
LisätiedotEnergiamurros muuttaa tuotantorakenteita ja energian käyttöä
Energiamurros muuttaa tuotantorakenteita ja energian käyttöä 23.1.2018 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Professori Sanna Syri, Energiatekniikka ja energiatalous Aalto-yliopisto Ilmastonmuutoksen tehokas
LisätiedotÄlykäs kaupunkienergia
Älykäs kaupunkienergia Lyhennelmä Pöyryn loppuraportista (kesäkuu 2018) Hankkeen rahoittaja: Energiateollisuus ry Kaukolämpötutkimus Sähkötutkimuspooli Ympäristöpooli Älykäs kaupunkienergia: kohti ilmastoneutraalia
LisätiedotEnergiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori
Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori Viimeiset 10 vuotta ovat olleet isoa muutosta Muutos on ollut politiikkavetoista ja pääajurit ovat
LisätiedotSähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan Kuopio
Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan 20.11.2008 Kuopio Johtaja Martti Kätkä, Teknologiateollisuus ry Sähkömarkkinoiden uusi toimintamalli Sähkön hinta alenee. Elinkustannukset alenevat.
LisätiedotHELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA. Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri
HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri 29.11.2017 HELENIN LÄHTÖKOHDAT HELSINGIN VUODEN 2030 JA 2035 TAVOITTEISIIN Helsinki tulee saavuttamaan
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
LisätiedotHajautetun energiatuotannon edistäminen
Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu
LisätiedotOmakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa
Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja
LisätiedotAuringosta voimaa sähköautoon -seminaari Kuopio Ari Puurtinen
Auringosta voimaa sähköautoon -seminaari Kuopio 21..2017 Ari Puurtinen ENERGIASEMINAARI 21..2017 Sisältö Kysyntäjousto Aurinkosähkö Aurinkosähkön tunnuspiirteet Sähkön kulutus vs. aurinkosähkön tuotto
LisätiedotHaasteista mahdollisuuksia
Haasteista mahdollisuuksia Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio 2050 Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry 1 Kuntien ilmastokonferenssi 6.5.2010 Tulevaisuudesta päätetään nyt Pääomaintensiivistä ja
LisätiedotSÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS
SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina
LisätiedotCase Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö
Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotYrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala
Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotKotimainen energiakatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki
Kotimainen energiakatsaus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki 16.3.2017 SUURET MUUTOSILMIÖT Vähähiilisyys ja uusiutuvat: Ilmastoneutraali tuotanto, uudet tuotantoteknologiat
LisätiedotSähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa
Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta
LisätiedotEnergia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta
Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita
LisätiedotFingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015
Fingrid 2014 Neuvottelukunta 13.3.2015 2 Toimintaympäristö 2014: Eurooppa EU:lle uudet ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030: kasvihuonekaasupäästöt -40%, uusiutuva energia 27%, energiatehokkuuden
LisätiedotNeuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus
Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Energia- ja ilmastostrategian linjaukset ovat samansuuntaisia Fingridin näkemysten kanssa Nykyisenkaltaisesta tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan
LisätiedotSähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua
Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma
Lisätiedot