POHJOLAN VOIMA. Energiaturvallisuus on monen osan summa. Matkalla kohti sähköpulaa? 4. Kaikki hyvin, saatavuus hyvin? 12

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOLAN VOIMA. Energiaturvallisuus on monen osan summa. Matkalla kohti sähköpulaa? 4. Kaikki hyvin, saatavuus hyvin? 12"

Transkriptio

1 POHJOLAN VOIMA POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2014 Energiaturvallisuus on monen osan summa Matkalla kohti sähköpulaa? 4 Kaikki hyvin, saatavuus hyvin? 12 Ydinvoimalla rooli kestävässä energiantuotannossa 22

2 SISÄLTÖ TEEMA: ENERGIATURVALLISUUS 3 Pääkirjoitus 4 Matkalla kohti sähköpulaa? Energiaturvallisuus nyt kohtuukunnossa, entä tulevaisuudessa? Energiaturvallisuus koostuu useasta osasesta Kaikki hyvin, energian saatavuus hyvin? Epävarma poliittinen tilanne haittaa energiaturvallisuutta Oireilua ja erilaisia lääkkeitä Ydinvoimalla on rooli kestävässä energiatuotannossa Hiljaista kyytiä sähköautolla 26 Lyhyesti POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 18. vuosikerta. Yhteystiedot: puhelin , PL 40, Helsinki. Päätoimittaja: Riitta Larnimaa. Toimitus: Hannele Kukka, Leena Manner, Riitta Gullman. Taitto: Design Motor Oy. Julkaisija: Pohjolan Voima Oy. Osoitteenmuutokset: Paino: Erweko Oy. Paperi: kansi Lumisilk 170 g, sisus Lumisilk 130 g. Kannen kuva: Anna Sarkama-Antila PEFC/ POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2014

3 ENERGIATURVALLISUUS EDELLYTTÄÄ INVESTOINTEJA PÄÄKIRJOITUS Riitta Larnimaa Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Kuva Susa Junnola Ukrainan sota nosti energiaturvallisuuden takaisin energiapolitiikan keskiöön. Nyt puhutaan energian saatavuudesta, toimitusvarmuudesta ja energiaomavaraisuudesta. Edellisen kerran energiaomavaraisuus oli voimissaan ennen vuotta 1995, jonka jälkeen sähkömarkkinauudistuksella lähdettiin tavoittelemaan tehokasta energiajärjestelmää ja edullista energian hintaa. Energiapolitiikan perinteisenä tavoitteena on varmistaa, että energiaa on kaikissa olosuhteissa saatavissa kilpailukykyiseen hintaan ja siten, että energiantuotannon ympäristövaikutukset ovat hallinnassa. Sähkön osalta kysymys kilpistyy tehon riittävyyteen. Koska sähköä ei voida toistaiseksi merkittävissä määrin varastoida, sitä on oltava joka hetki saatavilla yhtä paljon kuin sitä käytetään. Näin ollen myös kysynnän ja tuotannon välisen tasapainon varmistava säätövoima liittyy energiaturvallisuuteen. Sähköntuotantokapasiteettia poistuu lähivuosina ja vuosikymmeninä sellaista vauhtia, että energiaturvallisuutemme on tältä osin vaarassa. Siirtoyhteydet eivät riitä varmistamaan sähkön saatavuutta eikä uusia siirtoyhteyksiä ehditä rakentaa riittävän nopeasti. Vaikka siirtoyhteydet riittäisivätkin, energiaturvallisuus vaarantuisi sitä kautta, että olisimme liiaksi riippuvaisia sähköntuonnista muista maista. Energiaturvallisuutta ei ole mahdollista varmistaa ilman uusia investointeja sähköntuotantoon. Potentiaalia investointeihin alalla kyllä on, mutta investointien yllä on nyt mustia pilviä. Laajat uusiutuvalle energialle suunnatut tukijärjestelmät romahduttavat kiinnostusta markkinaehtoisiin investointeihin. Toimintaympäristö on muutoinkin poikkeuksellisen haastava ja nopeatempoinen. Investointien toteutuminen vaatii ripeitä poliittisia päätöksiä, joilla turvataan vakaa ja ennustettava toimintaympäristö. Ala seuraa myös huolestuneena esimerkiksi Saksan kehitystä, jossa kaasulaitoksia ajetaan alas kannattamattomina. Moni maa miettii nyt tukijärjestelmiä, joilla perinteinen tuotanto saadaan pysymään käytössä. Suomessakaan ei ole varaa siihen, että esimerkiksi säätöön osallistuvat lauhdelaitokset poistuisivat käytöstä ennenaikaisesti. Pohjolan Voiman sidosryhmälehden teemana on tällä kertaa energiaturvallisuus. Asiantuntijat tarkastelevat aihetta useista eri näkökulmista. Miltä Suomen energiatulevaisuus näyttää? Millä Suomen sähkö tuotetaan vuoden 2020 jälkeen? Missä määrin Suomen pitää olla energiaomavarainen? Onko Suomen energiaturvallisuus vaarassa? 3

4 MATKALLA KOHTI SÄHKÖPULAA? Vuoden 2020 jälkeen eteen voi tulla tilanne, jossa sähkön saanti ilman häiriöitä ei välttämättä olekaan itsestään selvää. Lähivuosien aikana poistuu paljon sähkön tuotantokapasiteettia. Suomi näyttää olevan matkalla kohti sähköpulaa. 4 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2014

5 Teksti Riitta Gullman Kuvat Kai Tirkkonen, Anna Sarkama-Antila ja TVO:n arkisto Vanhoja voimalaitoksia poistuu käytöstä, ja uusia rakennetaan vähän. Sähköntuotantokapasiteettia on poistunut vuodesta 2010 lähtien jo yli 1200 megawatin verran, parin seuraavan vuoden kuluessa vielä 400 megawattia lisää. Tämä on jokseenkin saman verran kuin rakenteilla oleva Olkiluoto 3 (OL3) -ydinvoimalaitosyksikkö aikanaan tuottaa. Lisäksi sulkemisuhan alla on lähivuosina ainakin Pohjolan Voiman omia lauhdevoimalaitoksia vielä 500 megawatin verran. Jos kehitys jatkuu tähän suuntaan, meillä on tiedossa sähkötehopula vuoden 2020 jälkeen. Se voi tarkoittaa sitä, että sähkö ei ole enää kohtuuhintaista tai sitä, että sähköä ei kerta kaikkiaan riitä kaikkeen tarvittavaan käyttöön. Tämä haittaisi sekä yksityistalouksia että koko kansantaloutta, toteaa Pohjolan Voiman toimitusjohtaja Lauri Virkkunen. Tämä merkitsee myös sitä, että energiaturvallisuus vaarantuu ja riippuvuus tuonnista kasvaa vuotta, ydinvoimaa rakennettaessa vielä tätäkin kauemmin. Jos siis nyt aloitettaisiin valmistelut uusien voimaloiden rakentamiseksi, ne tuottaisivat sähköä vasta vuoden 2020 jälkeen. Tästä syystä Virkkunen puhuu tulevasta sähkötehopulasta. Investoijat odottavat, että toimintaympäristö olisi mahdollisimman vakaa ja ennakoitava. Markkinoilla tapahtuu luonnollisesti muutoksia, joihin yritysten on sopeuduttava. Mutta viime vuosina muutostahti sääntelyssä ja poliittisessa päätöksenteossa on kiihtynyt. Muutostahti sääntelyssä ja poliittisessa päätöksenteossa on kiihtynyt. Lauri Virkkunen Energiainvestoija ei pidä epävarmuudesta Uusia voimalaitoksia ei rakenneta, koska epävarmassa tilanteessa investoijat eivät halua sitoa varojaan. Oikeastaan vain tuettuun energiantuotantoon on tällä hetkellä halua investoida. Siinä investoija arvioi saavansa investoinnilleen tuottoa tukien päättymisen riskistä huolimatta. Mutta kaikkia tuotantomuotoja tarvitaan, jotta Suomen energiajärjestelmä toimii hyvin myös tulevaisuudessa. Kun sähkömarkkinat alkavat näyttää investointien kannalta järkeviltä, kuluu pitkä aika, ennen kuin laitokset alkavat tuottaa sähköä. Valmistelutöiden alusta laitoksen käyttöönottoon menee

6 Tuntuu joskus siltä, että energiapolitiikan perusteita muutetaan muutaman vuoden välein. Se luo epävarmuutta toimintaympäristöön, jolloin paras ja oikeastaan ainoa päätös on, että jätetään investoinnit tekemättä, Virkkunen kuvaa energiainvestoijan logiikkaa. Siksi päätöksentekijöiden ei tässä tilanteessa tulisi vähätellä mitään markkinaehtoisia investointeja. Investointipotentiaalia on olemassa. Viittaan Olkiluoto 4:ään (OL4) ja vesivoimainvestointeihin, joilla kotimaisen säätövoiman tuotantoa voitaisiin lisätä. Energiaturvallisuutta ja energiaturvattomuutta Pohjolan Voima sulki Mussalon voimalaitoksen Kotkassa vuoden 2013 alussa. Maakaasukäyttöinen voimalaitos ei enää kannattanut, eikä se ole mukana Energiaviraston määrittelemässä tehoreservijärjestelmässä. Vuoden 2015 lopussa Pohjolan Voiman kaksi nykyisin tehoreservijärjestelmään kuuluvaa laitosta tulee tiensä päähän. Tehoreservijärjestelmässä ne otetaan käyttöön silloin, jos sähköä ei muutoin ole saatavilla. Samaan aikaan pohditaan myös Kristiinankaupungissa ja Porin Tahkoluodossa olevien hiililauhdelaitosten tulevaisuutta. Ne on aikanaan rakennettu peruskuormalaitoksiksi, Lauri Virkkunen tuottamaan sähköä lähes ympäri vuoden. Nyt ne käynnistetään silloin, kun sähkön tarve on kovimmillaan talven pakkaskausina ja arkipäivien huippukuormitushetkinä. Lauhdelaitoksista on tullut säätövoimaa, jonka tarve on kasvussa. Energia on ihmisen perustarpeita varsinkin näillä leveysasteilla. Energiantuottajien, kuten Pohjolan Voiman, tehtävänä on käyttää laitoksiaan mahdollisimman kannattavasti. Poliittisten päätöksentekijöiden ja viranomaisten tehtävänä on vastata energiaturvallisuudesta. Energiaturvallisuus on sitä, että energia on hinnaltaan kohtuullista, ja että sitä saadaan jatkuvasti, Lauri Virkkunen määrittelee. Päätöksentekijän ei pitäisi vähätellä mitään markkinaehtoisia investointeja. 6 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2014

7 Toivoisin, että tästä asiasta käytäisiin rakentavaa keskustelua. Mielestäni olisi syytä harkita, miten laitosten elinikää voidaan pidentää ja vähintäänkin varmistaa, että laitokset eivät poistu käytöstä ainakaan ennenaikaisesti. Energiaturvattomuutta Virkkunen kuvaa tilanteeksi, jossa sähkön hinta on kohtuuttoman korkea tai sitä ei pysty ennakoimaan tai sähkön saanti on epävarmaa. Virkkunen ottaa esimerkiksi Saksan tai Ison-Britannian, jossa puhutaan energiaköyhyydestä. Se tarkoittaa sitä, että kaikilla ihmisillä ei ole varaa maksaa sähkölaskuaan. Se on energiaturvattomuutta. Sähköt päällä viime kesänä mutta poikkeuskeinoin Viime talvena Pohjolan Voiman säätäviä lauhdevoimalaitoksia tarvittiin erityisesti kolme viikkoa kestäneenä pakkaskautena. Niitä käytettiin myös keskellä kesää, mikä on hyvin poikkeuksellista. Säätövoimaa käytetään silloin, kun sähkön kysyntä ylittää tarjonnan. Siis yleensä talvella eikä kesällä, jolloin sähkönkulutus on vuoden alimmissa lukemissa. Oli tosiaan erikoista, että keskellä parasta kesää tarvittiin meidän lauhdevoimaamme pitämään sähköt Suomessa päällä, Lauri Virkkunen huomauttaa. Kysyntää ei viime kesänä ollut poikkeuksellisen paljon, mutta sähköä tuotettiin ja sitä pystyttiin tuomaan vähemmän kuin tarvittiin. Myös Pohjois-Norjassa ja Pohjois-Ruotsissa oli normaalia kuivempaa, mikä vaikutti markkinatilanteeseen. Viime kesä oli merkki siitä, että meillä on oltava omassa energiajärjestelmässämme riittävästi tuotantoa. Kaikissa tilanteissa pitää pystyä takaamaan se, että sähköä on saatavilla. 7

8 ENERGIATURVALLISUUS ENERGIATURVALLISUUS NYT KOHTUUKUNNOSSA, ENTÄ TULEVAISUUDESSA? Suomen energiaturvallisuutta pidetään tällä hetkellä vielä kohtuullisena. Tästä asiantuntijat ovat laajalti yksimielisiä. Yhtä mieltä ollaan myös siitä, että ensi vuosikymmenellä asiat voivat olla jo toisin. Mistä energiaturvallisuus koostuu, mikä siihen vaikuttaa ja mitä sille voidaan tehdä? Asiantuntijat valottavat energiaturvallisuuden eri puolia. Teksti Riitta Gullman ja Leena Manner Professori Jarmo Partanen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, sähkömarkkinalaboratorio Energiaturvallisuuden hoitamisesta on viime vuosina tullut ongelmallista, sillä sekä sähkön tuotanto että kulutus ovat muuttuneet aiempaa vaihtelevammiksi ja eriaikaisiksi. Energiaturvallisuuden ylläpitäminen edellyttää säätövoimaa ja ennakointikykyä. Pohjoismainen monipuolinen tuotantojärjestelmä on mitä mainioin energiaturvallisuutta ylläpitävä tekijä. Sähköverkon kannalta oleellista on pohjoismainen vesivoima. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva, työ- ja elinkeinoministeriö, energiaosasto Energiaturvallisuus on laajempi käsite kuin toimitusvarmuus. Energiaturvallisuuden perustana ovat toimivat sisämarkkinat ja riittävät ulkomaanyhteydet. Käsitteeseen sisältyvät myös tuotantovalikoiman laajuus, polttoainekirjo, maantieteellinen hajaantuneisuus sekä kansainvälisten sopimusten ja ulkopolitiikan vaikutukset. Energiaturvallisuus sisältää energian saannin kaikissa olosuhteissa, mutta siihen ei toisaalta liity se, että energian pitäisi olla aina ja jokaisessa tilanteessa edullista. Vanhempi tutkija Antto Vihma, Ulkopoliittinen instituutti, globaali turvallisuus -tutkimusohjelma Energiaturvallisuus on yksi pilari onnistunutta energiapolitiikkaa. Sen muut pilarit ovat talous ja ympäristönäkökohdat. Energiaturvallisuus viittaa energian saatavuuteen ja riittävyyteen. Siinä on myös vahva ulkopoliittinen ulottuvuus silloin, kun energian saatavuus liittyy ulkosuhteisiin kuten lähes kaikilla Euroopan mailla. 8 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2014

9 SÄHKÖN TUOTANTOKAPASITEETIN KEHITYS HUIPPUKULUTUKSESSA MW TEM 2013: MW Tuulivoima Lauhdetuotanto Kaukolämmön yhteistuotanto Teollisuuden yhteistuotanto Ydinvoima Vesivoima EK & ET 2009 TEM 2008 Vuoden 2025 jälkeen Suomessa on pulaa sähkön tuotantokapasiteetista. Vaikka ydinvoimaa tuotetaan aiempaa enemmän, tuotannosta poistuu lauhde- sekä lämmön ja sähkön yhteis tuotantoa samalla, kun kulutus kasvaa. Lähde: Syri et al Energy Strategy Rewiews. Päivitetty 9/2014, Fennovoima 1 mukana, OL4 ei. Professori Sanna Syri, Aaltoyliopisto, energiatekniikan laitos Energiaturvallisuus on sitä, että yhteiskunnan toimintoihin on häiriöittä saatavissa hyvälaatuista energiaa. Energiaturvallisuutta ei pidä esimerkiksi Euroopan tasolla käsitellä irrallaan ympäristö- ja talouskysymyksistä, vaan hyvä energiajärjestelmä on sekä luotettava, kohtuuhintainen että vähäpäästöinen. Toimitusjohtaja Juha Naukkarinen, Energiateollisuus ry Energiaturvallisuuteen vaikuttavat oma käytössä oleva tuotantokapasiteetti, siirtoyhteydet, tuotannon monimuotoisuudesta huolehtiminen ja kulutuksen joustomahdollisuudet. Energiaturvallisuus on hoidettu hyvin silloin, kun energiaa on saatavilla kohtuulliseen hintaan, kun sitä tarvitaan. Yksikönjohtaja Juha Honkatukia, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT Energiaturvallisuus käsittää laajasti ajateltuna energian saatavuuden häiriöttä, kohtuuhintaan ja ympäristöystävällisesti. 9

10 ENERGIATURVALLISUUS ENERGIA TURVALLISUUS KOOSTUU USEASTA OSASESTA C RUOTSI OIL Energiaturvallisuus koostuu monesta vaikuttavasta tekijästä. Energiayhtiöiden päätökset oman tuotannon määrästä, tuotannon optimoinnista, investoinneista ja sähkön siirrosta määrittävät yhdessä pitkälti energian saatavuutta MW Myös yhteiskunta on aktiivinen energiaturvallisuuden määrittäjä. Energiapolitiikan ohella siihen vaikuttavat vähintäänkin ympäristö-, ilmasto-, EU- ja turvallisuuspolitiikka. Energiaturvallisuuteen liittyy myös energia yritysten alati muuttuva toimintaympäristö: kehittyvä maailma uhkineen ja mahdollisuuksineen. Teksti Riitta Gullman ja Leena Manner Kuvitus Anna Sarkama-Antila FENNOSKAN 1 & 2 YHTEENSÄ MW ESTLINK 1 & 2 YHTEENSÄ 1 000MW VENÄJÄ MW VIRO

11 Monta kokkia keittämässä Energiaturvallisuus ei ole yksin energia-alan yritysten päätettävissä. Keittiössä häärää monta halukasta kokkia. Energiaturvallisuuden määrittämiseen osallistuu jokainen ainakin välillisesti. Alan yritykset määrittävät sitä omilla toimenpiteillään, yhteiskunta päätöksillään ja me kaikki yhdessä muovaamme maailmaa omilla jokapäiväisillä toimillamme ja valinnoillamme. Näistä aineksista keitetään lopulta myös energiaturvallisuus. Energiayritykset ovat energiaturvallisuuden tärkeä tekijä. Alan eri yritykset toimivat omista lähtökohdistaan niille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Ne investoivat toteuttaakseen omaa strategiaansa. Näiden päätösten yhteisvaikutuksena muodostuu Suomessa käytössä oleva tuotantokapasiteetti. Yritykset myös optimoivat omaa tuotantoaan. Se voi tarkoittaa valintoja eri tuotantotapojen sekä eri polttoaineiden välillä tai valintaa oman tuotannon ja sähkön hankinnan välillä kulloisessakin markkinatilanteessa. Joskus voi olla kannattavampaa hankkia energia muualta ennemmin kuin tuottaa sitä itse. Yhteiskunta asettaa energiayrityksille erilaisia, esimerkiksi ympäristöön liittyviä säädöksiä, joiden avulla vähennetään tuotannon ympäristövaikutuksia, mutta myös rajoitetaan yritysten mahdollisuuksia toimia. Energiaturvallisuutta määrittävät myös erilaiset energia-alan investointeihin liittyvät lupaprosessit. Maailma ympärillämme muuttuu jatkuvasti. Kriisien ja sotien ohella esimerkiksi tautiepidemiat ja talouden syklit vaikuttavat maailmankauppaan ja energian kulutukseen. Luonnonilmiöt muuttavat nopeasti jopa kansakuntien suunnitelmia. Teknologiakehitys ohjaa kuluttajien valintoja ja luo uusia tarpeita. Energiantuotannossa teknologian kehittyminen vaikuttaa tuotantomuotojen väliseen kannattavuuteen. Energiaturvallisuuteen kuuluu myös ennakointi: millaiseksi maailma on muuttumassa ja millaisella tuotantokapasiteetilla parhaiten vastataan tuleviin tarpeisiin. Energiaturvallisuus on monen asian summa. VENÄJÄ C OIL GAS ENERGIATURVALLISUUS Maailma TOIMINTA- YMPÄRISTÖ Uhat Lääkkeet Yhteiskunta POLITIIKKA EU Ympäristöpolitiikka politiikka Turvallisuuspolitiikka Energia-alan oma toiminta SAATAVUUS Tuotanto Tuonti Siirto Optimointi ENNAKOINTI 11

12 ENERGIATURVALLISUUS SAATAVUUS Monipuolinen ja riittävä tuotanto on energiaturvallisuuden paras tae. Noin kymmenen vuoden kuluttua sähkön tuotantokapasiteetti pienenee, kun käytöstä poistuu koko joukko voimaloita. Siitä seuraa sähkön hintapiikkejä talvisin, ja epävarmuutta. KAIKKI HYVIN, SAATAVUUS HYVIN? Teksti Riitta Gullman ja Leena Manner Aalto-yliopiston professori Sanna Syri on tehnyt ennusteita sähkön tuotantokapasiteetin kehittymisestä aina vuoteen 2050 saakka ja sen suhteesta sähkön huippukulutukseen. Käytännössä siis ennustetaan, riittääkö tuotettu sähkö kattamaan kylmimpien talvipäivien kulutusta. Ei riitä, Syri sanoo. Ennusteen lähtöoletuksena on, mitä tapahtuu, jos uusia voimalaitoksia nyt päätettyjen lisäksi ei tule. Siinä on oletettu, että Fennovoima 1 rakennetaan, Olkiluoto 4:ää (OL4) ei. Ennuste on päivitetty ydinvoimasuunnitelmien osalta sen jälkeen, kun hallitus teki esityksen, jonka mukaan periaatepäätös Teollisuuden Voiman OL4-yksikölle ei saa jatkoaikaa ja Fennovoiman periaatepäätös edellyttää kotimaiseksi katsottavan omistuksen kasvattamista vähintään 60 prosenttiin, vajaalla 10 prosentilla syyskuun tilanteesta. Ennusteen ydin on se, että voimalaitoksia vanhenee ja poistuu käytöstä. Ainoastaan ve- sivoima on käytössä vuosikymmenestä toiseen, vaikka sata vuotta, kun laitoksia huolletaan ja modernisoidaan välillä. Muilla rajat tulevat vastaan paljon aikaisemmin. Tästä syystä pelkkä sähkön käytön ennusteisiin tuijottaminen ei riitä. Tätä ei tahdota muistaa julkisessa keskustelussa. Neljä olemassa olevaa ydinvoimayksikköä alkaa poistua käytöstä 2030-luvulla, Syri käy läpi ennustetta. Ydinvoiman lisäksi meillä on teollisuuden ja yhdyskuntien yhteistuotantoa. Ne on oletettu melko pitkäikäisiksi, noin 50 vuotta toimiviksi laitoksiksi. Lauhdelaitosten järkeväksi käyttöiäksi voidaan olettaa 40 vuotta. Sitten ne poistuvat käytöstä. Keskustelussa oletetaan liikaa, että olemassa olevat laitokset olisivat ikuisia. Sanna Syri Keskustelussa oletetaan liikaa, että olemassa olevat laitokset olisivat ikuisia. 12 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2014

13 Raakaöljy ja öljyjalosteet 78 % Maakaasu 7 % Sähkö 5 % Kivihiili ja koksi 3 % Uraani 1 % Muut 6 % SUOMEEN TUOTU KOKONAISENERGIA VUONNA 2013 Energiaa tuodaan Suomeen vuosittain noin miljardilla eurolla ja lähinnä öljyjalosteita viedään noin 6 7 miljardilla eurolla. Suomen energiatase on noin 7 8 miljardia euroa alijäämäinen. Kokonaisenergiasta tuodaan noin 60 prosenttia ja sähköstä noin 20 prosenttia. Lähde: Energiateollisuus ry, Energiavuosi 2013 Yhteistuotantoa, kiitos Korvausinvestointien tarpeesta muistuttaa myös teollisuusneuvos Petteri Kuuva työ- ja elinkeinoministeriöstä. Etenkin lämmön ja sähkön yhteistuotannosta (CHP) poistuu paljon laitoksia. Kuuva toivoo, että korvausinvestoinnitkin olisivat energiatehokasta yhteistuotantoa. Hän kuitenkin pelkää, että alhaisena pysynyt sähkön markkinahinta vaikeuttaa yhteistuotantolaitosten investointipäätöksiä. Erillistuotannon investointikustannukset ovat yhteistuotantoa alhaisemmat, joten se on houkuttavampi vaihtoehto. Lämmön ja sähkön yhteistuotanto on järkevin uusiutuvan biomassan käyttökohde. Jo siksikin pitää toivoa, että edellytykset investoida yhteistuotantoon säilyvät. Hallinnon näkökulmasta energiaturvallisuuden takeena on tehoreservi. Se on tuotantokapasiteettia, jota otetaan käyttöön, kun energian saatavuus on fyysisesti uhattuna. Se otetaan käyttöön tarvittaessa eikä hinta ole silloin peruste. Tehoreservi ei siis vaikuta sähkömarkkinoihin. Sen koon määrittää Energiavirasto. Seuraavan kerran se määritetään kesällä (ks. tarkemmin s. 15) Liikaa tuonnin varassa Tälläkään hetkellä sähkön tuotanto ei riitä kattamaan kulutusta. Kantaverkkoyhtiö Fingrid kertoi syyskuussa olevansa huolissaan siitä, että Suomi on liikaa energian tuonnin varassa. Tarvitsemastamme kokonaisenergiasta yli 60 prosenttia tuodaan, sähköstä viidennes. Suomi on tänä vuonna tuonut ennätysmäärän sähköä Ruotsista. Sinne suuntautuvat siirtoyhteydet, Fennoskan1 ja 2, ovat olleet usein täyskäytössä. Esimerkiksi elokuisena keskiviikkoiltapäivänä Ruotsista tuotiin megawattia sähköä. Enempää ei voi kaapelit eivät anna myöten. Ruotsin-sähköä on ollut tarjolla kohtuuhintaan. Pari viime talvea ovat olleet lauhoja, joten Ruotsin ja Norjan vesivarastoalueilla on riittänyt vettä. Taantumakin on vähentänyt sähkön kysyntää. Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden periaate on, että jos naapuri tuottaa sähköä halvemmalla kuin itse, silloin sitä kannattaa tuoda naapurista. Samalla muhkea määrä euroja kulkee maasta pois. Esimerkiksi tämän vuoden tammi elokuussa Suomi on ostanut Ruotsista sähköä yli 60 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Tämän potin markkina-arvo on ollut suuruusluokkaa miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi: valtion ensi vuoden talousarvioesityksessä osoitetaan esimerkiksi poliisitoimeen 739 miljoonaa euroa. 13

14 ENERGIATURVALLISUUS SAATAVUUS Aktiivinen toimija vai ajopuu? Myös Energiateollisuuden toimitusjohtaja Juha Naukkarinen nostaa esiin talouden. Tuonti vaikuttaa energiaturvallisuuden lisäksi kauppataseeseen ja siitä mutkan kautta hyvinvointiin. Jos kotimaisen energian käyttöä ja sähköntuotannon omavaraisuutta voidaan lisätä, kauppatase saadaan jopa käännetyksi plussan puolelle. Energiaa tuodaan vuosittain noin miljardilla eurolla. Energiaa, lähinnä öljyjalosteita, viedään noin 6 7 miljardilla. Energiataseen vaje on siis noin 7 8 miljardia euroa. Kauppataseen vaje on viime vuosina ollut noin prosenttia energiataseen vajeesta. Se olisi siis hyvinkin käännettävissä positiiviseksi vähentämällä energian tuontia tai kasvattamalla vientiä. Tuonnin vähentäminen muutamalla kymmenellä prosentilla hoitaisi kauppataseongelman, Naukkarinen laskee. Naukkarisen mielestä on täysin ymmärrettävää, että huippukulutuksen aikana sähköä tuodaan. Mutta viidennes kulutetusta sähköstä tuonnin varassa on hänestä selvästi liian paljon. Ja tilanne on lähivuosina luisumassa entistä huonommaksi. Kun nojaamme vahvasti tuontiin, altistamme itsemme hyväksymään annetun hinnan. Luovutamme aktiivisen markkinaosapuolen roolin muille. Onko parempi, että olemme sähkön tuoja silloin, kun se sopii naapureillemme vai sähkön viejä silloin, kun sopii meille? Talvi sivuutetaan turhan kevyesti Kauppatase on yksi asia. Talvi on toinen. Silloin on kyse yhteiskunnan toimivuudesta. Onko meillä riittävästi sähköä tarjolla, että yhteiskuntaa pystytään hoitamaan päivästä päivään? Vaikka tulisi kaapelivikoja? Olen huolissani talviajan tilanteesta. Se sivuutetaan keskustelussa liian usein hyvin keveästi. Se on helppoa, jos energiasta puhutaan vain yleisesti. Pitäisi puhua selkeästi siitä, että kesätilanne on yksi asia, ja se on helppo hoitaa. Oikeasti ongelma on talvi. Se pitäisi ottaa vakavasti, Sanna Syri painottaa. Jos talvesta tulee kylmä, tuotantokapasiteetin vaje suhteessa kulutukseen konkretisoituu hintapiikkeinä jo ensi talvena. Ministeriön Kuuvan mielestä hinnanvaihtelut pitää sietää. Sähkön hintapiikit eivät ole ongelma sinänsä. Suomen kaltaisessa markkinataloudessa pitää hyväksyä sähkön hinnanvaihtelut kysynnän ja tuotannon vaihdellessa. Markkinat antavat hinnoilla signaaleja sähkönkulutuksen kysyntäjoustolle ja esimerkiksi investoijille. Jatkuvasti alhaisina pysyttelevät hinnat eivät kannusta investoimaan. Hinnanvaihteluita on odotettavissa myös tuulivoiman yleistymisen takia, huomauttaa Syri. Ruotsissa tuulivoimaa on jo paljon. Suomessa suurin osa tuulivoimaloista on vielä toteuttamatta pitkien lupaprosessien vuoksi. Kunhan ne ovat käytössä, tuulisten ja tyynien päivien vaihtelut alkavat näkyä hinnoissa nykyistä enemmän. Pohjoismainen vesivoima olennaista Lappeenrannan teknillisen yliopiston professorin Jarmo Partasen mielestä pohjoismainen vesivoima on sähköverkon kannalta olennainen energiaturvallisuuden tekijä. Kun iso tuotantolaitos putoaa jostain syystä verkosta, sen tuotanto on nopeasti paikattava muulla tuotannolla. Nopeasti säätyvä vesi on tässä avainasemassa. Sillä tehoa säädetään sekunneissa, sanoo Partanen. Toinen keskeinen tekijä on siirtoverkko. Sen ottaa esiin myös työ- ja elinkeinoministeriön Petteri Kuuva. Huippukulutusta on tähän asti tasattu tuonnilla Pohjoismaista. Se pelivara on jo käytetty. Olemme ongelmatilanteessa, koska Suomeen tuodaan sähköä Ruotsista ja Norjasta jo hyvin usein niin paljon kuin siirtoyhteydet sallivat. Kun Venäjä on vielä tehnyt oman sähköuudistuksensa ja sähkön tuonti sieltä on hyvin vähäistä, ainoa tasapainottava suunta on etelä. Baltian alueella, etenkin Latviassa ja Liettuassa, sähkön aluehinnat ovat olleet selvästi Suomea korkeammat. Jollei hinta meillä nouse reippaasti, Virosta sähkö virtaa ennemmin etelään kuin pohjoiseen. OIL 14 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2014

15 TEHORESERVI KAIKEN VARALTA Kun sähköä ei syystä tai toisesta saadakaan niin paljon kuin on suunniteltu, että se riittäisi kattamaan ennakoitua sähkön kulutusta, tarvitaan tehoreserviä. Se siis turvaa sähkön toimitusvarmuutta. Tehoreservijärjestelmä on ollut käytössä vuodesta Energiavirasto määrittää, paljonko Suomessa tarvitaan tehoreserviä, kilpailuttaa reservilaitokset, vahvistaa reservin ehdot ja valvoo koko järjestelmän toimintaa. Kantaverkkoyhtiö Fingrid hallinnoi tehoreserviä. Se päättää, milloin siihen kuuluvia laitoksia käynnistetään. Tehoreservissä on 365 megawattia kapasiteettia vuosina Siihen kuuluvat Pohjolan Voiman Vaskiluoto 3 ja Kristiina 1. Tehoreservijärjestelmän nykyinen sopimuskausi päättyy ensi kesänä. Seuraavaa kautta pohditaan. Tarvitaanko tehoreserviä, miten se toteutetaan ja paljonko siihen varataan tehoa? Energiavirasto arvioi tilannetta jälleen keväällä Kohti energiatehokkuusinvestointeja C Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) vaikutusarviointien yksikön päälliköllä ekonomisti Juha Honkatukialla on ollut pitkään näppinsä pelissä energiainvestointien vaikutuksia arvioitaessa. Hän on ollut mukana arvioimassa ydinvoimalahankkeiden vaikutuksia kansantalouteen. Nyt VATT ja VTT arvioivat vähähiilinen yhteiskunta -tiekartan talousvaikutuksia. Työ on viime metreillä. Kun Suomi on muuttunut ja muuttuu yhä palveluvaltaisemmaksi, on helposti ajateltu, että energian tarve ja investoinnit vähenisivät. Juha Honkatukia kumoaa ajatuksen. Totta kai myös palvelualat tarvitsevat investointeja ja käyttävät energiaa. Puolet pääomakannasta on itse asiassa kiinni rakennuksissa. Osassa niistä asutaan, osassa on palveluja ja osassa teollisuutta. Ja kaikki niistä käyttävät energiaa. Energia-ala tekee seuraavinakin vuosikymmeninä paljon investointeja: alan oman arvion mukaan seuraavien 15 vuoden aikana yhteensä miljardia. Jo nyt energia-ala vastaa Elinkeinoelämän keskusliiton tekemän investointitiedustelun mukaan suurimmasta osasta tehdasteollisuuden tekemistä investoinneista. Honkatukia katsoo energiainvestointeja kuitenkin laajemmin. Investoinnit kaikkeen energiaan liittyvään tulevat olemaan suhteellisesti paljon suurempaa tulevaisuudessa kuin tähän saakka, Honkatukia vetää yhteen. Tähän saakka on pitkälti selvitty sillä, että teollisuus ja itse energiasektori ovat lisänneet energiatehokkuuttaan. Me muut olemme selvinneet vähemmällä. Se ei tule jatkumaan. On aivan selvää, että rakentamiseen, liikenteeseen ja asumiseen kohdistuu paineita aivan toisella tavalla kuin tähän saakka. Energiainvestoinnit siirtyvät kohti energiatehokkuusinvestointeja. Kauppatase kääntyisi plussalle vähentämällä energian tuontia. Juha Naukkarinen 15

16 ENERGIATURVALLISUUS POLITIIKKA EPÄVARMA POLIITTINEN TILANNE HAITTAA ENERGIATURVALLISUUTTA Jos energiaturvallisuus olisi puu, politiikka olisi maaperä, josta se kasvaa. Politiikka määrittää energiaturvallisuutta monella tasolla, ja nyt puu on kasvamassa kituliaasti. Suuria linjakysymyksiä on EU:ssa auki, Ukrainan sota luo epävarmuutta ja kansalliset edut menevät yhteisten edelle. Teksti Riitta Gullman ja Leena Manner MUUT ÖLJY KIVIHIILI MAAKAASU NETTO- TUONTI BIO- MASSA SÄHKÖN HANKINTA ENERGIALÄHTEITTÄIN 2013 (83,9 TWh) Ydinvoima 27 % Fossiiliset: öljy ja kivihiili, maakaasu 20 % Nettotuonti 19 % Vesivoima 15 % Biomassa 13 % Muut yhteensä 5 % Tuuli 1 % Lähde: Energiateollisuus ry, Energiavuosi POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2014

17 EU-tason ilmasto- ja energiapoliittisista päätöksistä riippuu se, millä tavalla energiaa kannattaa tuottaa. Kukaan ei tiedä, millaiset energiapoliittiset instrumentit ovat käytössä 2020-luvulla. Eikä suunta taida selvitä vielä vuoteen tai pariin. Koko EU-tason energiapolitiikan kehitys on epävarmaa. Voimistetaanko päästökaupan roolia vai mennäänkö edelleen voimakkaalla erillisellä uusiutuvien energialähteiden tukemisella? Se on painanut sähkön markkinahinnat kaikkialla Euroopassa hyvin alas, joten perinteiset energiayhtiöt ovat joutuneet vaikeuksiin, professori Sanna Syri kiteyttää. Euroopan laajuisesti aurinko- ja tuulienergiaa tulee markkinoille aivan eri pelisäännöillä kuin muu tuotanto. Niille maksetaan takuutuotot, ja ne syövät ison osan tuotannon tunneista. Tämä laskee keskimääräisiä hintoja. Markkinaehdoilla toimiville perinteisille voimalaitoksille jää vähemmän tunteja ja alhaisemmat sähkön hinnat. Niille tulee siis tappiota kahdella eri mekanismilla. Iso kysymys on, miten tämä hoidetaan, Syri kuvaa. Säätövoiman tarve luo kapasiteettimaksuja Uusiutuvan energian tuotannon lisääminen tuo ylipäätään energiaturvallisuuteen omat kuvionsa. Uusiutuva energia on Euroopassa pääasiassa tuulivoimaa, joka on luonteeltaan epävakaata: välillä tuulee, välillä ei. Sen rinnalle tarvitaan siis tasapainottavaa tuotantoa, jotta voidaan luoda tehotasapaino. Sähkön käytön ja sen tarjonnan on vastattava toistaan joka hetki. Mitä enemmän on epävakaata tuulivoimaa, sitä enemmän tarvitaan vakaata, nopeasti käytettävää säätövoimaa tai muuta voimajärjestelmän joustoa, kuten parempaa kulutuksen kysyntäjoustoa. Säätövoima on joko vesi- tai lauhdevoimaa, eikä lauhdetta ole vähään ollut aikaan kannattavaa raken- taa. Ei hinnan takia eikä siksi, että EU:n päätöksistä ei ole mitään tietoa. Vuosikymmeniä käytössä oleviin voimaloihin ei investoida ennen kuin tiedetään, mikä kortti voi voittaa. Tämän takia monessa maassa viritellään erilaisia kapasiteettimekanismeja. Se on erillinen maksu, jolla pyritään turvaamaan se, että käytettävissä on perinteisiä voimalaitoksia silloin, kun niitä tarvitaan. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) teollisuusneuvos Petteri Kuuva ei innostu kapasiteettimekanismeista. Hänen arvionsa mukaan myös niistä aiheutuva lasku lankeaa maksettavaksi eikä se välttämättä ole pieni. Eivätkö sähkönkäyttäjät mieluummin maksa vain käyttämästään sähköstä kuin sähköstä ja kapasiteettimaksusta, hän ihmettelee. Kuuva kuitenkin uskoo kapasiteettimaksujen käyttöönoton yleistyvän Keski-Euroopassa, jossa tilanne on monella tavalla vaikeampi kuin Pohjoismaissa. Täällä tilannetta helpottaa varastoitavissa oleva vesivoima. Toistaiseksi Ruotsin ja Norjan vesivarannot ovat riittäneet myös naapureille. Paljon tuulivoimalla sähköä tuottava Tanska on itse asiassa laskenut oman säätövoimansa täysin Ruotsin ja Norjan vesivoiman sekä Saksan lauhdevoiman varaan. Pitkäjänteisyyttä energiapolitiikkaan Energiamarkkinat ovat Euroopassa edelleen hyvin kansalliset. Ihannetilanteessa Euroopassa olisi yhdentyneet sähkömarkkinat, jossa sähkö siirtyisi ongelmitta alueelta toiselle. Nyt näin ei ole eikä tulevaisuus näytä yhdentymisen kannalta suotuisalta. Toisen professorin, Lappeenrannan teknillisen yliopiston Jarmo Partasen mukaan sekä tuotantokyvyltään vaihtelevat uusiutuvat energialähteet että nouseva kansallistunne ovat ongelmallisia energiaturvallisuuden kannalta. Molemmat vaikeuttavat myös Euroopan laajuisen, toimivan siirtoverkon rakentamista. Partasen mielestä edessä on vain muutama mahdollinen etenemistapa. Tehokkainta olisi vahva EU:n komission Nouseva kansallistunne on pulmallinen energiaturvallisuuden kannalta. Jarmo Partanen ohjaus. Siihen pitäisi Partasen mielestä alistua, jos Eurooppa haluaa pitää yllä nykyisenkaltaista hyvinvointia. Energiapolitiikkaan tarvitaan Euroopan laajuisesti pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta. Sääntöjen ja sääntelyn pitää olla samanlaista unionin kaikissa jäsenmaissa. Turvallisuuspolitiikka kuvioissa Partasen suositteleman Euroopan laajuisen energianäkökulman sijaan suunta näyttää päinvastaiselta. Koko Euroopan energiamarkkinat pirstaloituvat yhä enemmän. Jokainen katsoo nyt omia lähtökohtiaan, omia tarpeitaan. EU:n huippukokouksessa, Eurooppa-neuvoston kesäkuisessa kokouksessa puhuttiin EU:n energiaulkosuhteista. Paljon puhuttiin, eikä yhteistä linjaa tahtonut löytyä. Kuuva havainnollistaa esimerkillä. Kun keskusteluissa on kivihiileen, energiatehokkuuteen ja bioenergiaan liittyviä aiheita, esimerkiksi Puola, Tanska ja Suomi lähestyvät aiheita erilaisista näkökulmista ja tavoitteista. Viime aikoina energiaturvallisuuden maaperään on vielä lisätty väkevä lannoite: turvallisuuspolitiikka. Ukrainan sodan sytyttyä Euroopan ja Venäjän suhde ei palaa normaalille raiteelle pitkään aikaan. 17

18 ENERGIATURVALLISUUS POLITIIKKA KOTITALOUSSÄHKÖN HINNAN KEHITYS c/kwh SUOMI SAKSA RUOTSI Verot ja maksut, Saksassa myös tuet Siirtohinta Energian hinta Sillä on ilman muuta vaikutuksia sekä EU:n ja sitä kautta Suomen että Venäjän energiapolitiikkaan, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Antto Vihma uskoo. Kyse on syvästä ja pitkäaikaisesta muutoksesta. Käynnissä on ehkä vähän tuskallinenkin silmien avautumisen vaihe, Vihma määrittelee. Vihman mielestä energiaturvallisuuteen pitää suhtautua vakavasti. Energiasuhdetta pitää ajatella myös strategisesti. Kaupankäyntiä ei pidä lopettaa, mutta energiakauppa on myös muuta kuin taloudellista vaihtoa, Vihma painottaa. Siis politiikkaa, joka voi ajoittain olla myös voimapolitiikkaa. Ei tarvita suuria ennustajan lahjoja, jotta voi väittää, että ensi talvesta tulee maakaasun, Gazpromin ja EU:n suhteen hyvin hankala. Eurooppalaiset energianlähteet nousevat arvossaan, kun EU koettaa vähentää energiariippuvuuttaan Venäjästä. Lyhyellä aikavälillä Ukrainan sota tarkoittaa, että kivihiilen poltto jatkaa kasvuaan Euroopassa. EU:n täytyy tukeutua entistä enemmän läntisiin tai oikeastaan kaikkiin muihin lähteisiin kuin Venäjään. Statoilin kurssin noususta on jo nähty, että Norja on tässä voittaja, Vihma huomauttaa. Myös Sanna Syri ottaa esiin Norjan. Se pyrkii aktiivisesti laajentamaan sähkönsiirtoverkkoaan. Norjalla on jo siirtoyhteys Hollantiin, ja yhteydet sekä Iso-Britanniaan että Saksaan ovat suunnitteilla. Norja saa siten lisää maksukykyisiä asiakkaita taloudellisesti säätyvälle vesivoimalleen. Samalla se tarkoittaa, että sitä riittää tulevaisuudessa vähemmän Pohjoismaiden säätötarpeisiin. 18 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2014

19 ENERGIATURVALLISUUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ OIREILUA JA ERILAISIA LÄÄKKEITÄ Energiaturvallisuutemme oireilee. Alan toimijoiden mielestä se oireilee vakavasti. Onko meillä lääkkeet sen hoitamiseksi? Asiantuntijat vaativat markkinavoimille lisää tilaa. Teksti Riitta Gullman ja Leena Manner Kuva Anna Sarkama-Antila Liikumme äärirajoilla. Tähän asti olemme selvinneet, mutta tulevaisuus näyttää synkältä, Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen kuvaa tilannetta. Naukkarinen perustelee kantaansa luettelemalla joukon energiaturvallisuutta heikentäviä tekijöitä, jotka kaikki ovat vahvistuneet viime vuosina. Vaikka energiasektori on viime vuosina investoinut erittäin vahvasti, kaipaamme runsaasti lisää investointeja. Meiltä on poistumassa tuotantokapasiteettia. Vanhentumisen lisäksi tämä on seurausta siitä, että tuotannosta on tullut kannattamatonta muuttuneessa toimintaympäristössä.tätä tuotantokapasiteettia meidän pitäisi nyt korvata. Tämän lisäksi meidän pitäisi rakentaa uutta kapasiteettia korvaamaan sekä muun energian että sähkön tuontia. Omavaraisuutemme niin kokonaisenergian kuin sähkön osalta on edelleen kestämättömän alhainen. Kun meillä ei ole riittävästi omaa tuotantokapasiteettia, meillä pitäisi olla riittävästi siirtoyhteyksiä. Niiden rakentaminen on yhä vaikeampaa sekä meillä että muualla Euroopassa. Ja kun eurooppalaisessa energiapolitiikassa tavoitteet ja keinot ovat menneet sekaisin, emme suinkaan ole saamassa tehokkaiksi todettuja yhteisiä sähkömarkkinoita vaan päinvastoin: ne ovat pirstaloituneet. Optimoidaan tuotantoa, ei verkkoa Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta jakaa Naukkarisen huolen. Energiaturvallisuuden ylläpitämisestä tulee yhä haastavampaa. Sähkön tuotanto ja kulutus ovat muuttuneet aiempaa vaihtelevammiksi ja eriaikaisiksi. Kuitenkin kulutuksen ja tuotannon on kohdattava joka ikinen hetki. 19

20 ENERGIATURVALLISUUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PÄÄSTÖVÄHENNYSKEINOT EDULLISUUSJÄRJESTYKSESSÄ Uusiutuva energia päästöjen vähennyskeinona on jopa 20 kertaa kalliimpaa halvempiin päästövähennyksiin verrattuna. (Tasoa voi verrata nykyiseen päästöoikeuden hintaan 6,5 euroa/hiilidioksiditonni, joka vastaa 154 hiilidioksidikilogrammaa/euroa.) Päästökauppa toteuttaisi keinot edullisuusjärjestyksessä. Lähde: Blyth & Bunn 2011 Partanen nostaa kaksi tekijää ylitse muiden: monipuolinen tuotantorakenne ja vahva siirtoverkko. Siirtoverkon pitää olla riittävän vahva, jotta se mahdollistaa tuotannon edullisimmalla mahdollisella tavalla. Pohjoismaissa tämä on ymmärretty Partasen mukaan hyvin. Meillä myös etsitään tapoja tehdä tuotannosta mahdollisimman tehokasta ja edullista. Siksi vaikkapa lauhdevoimalat on sijoitettu rannikolle, jonne polttoaineen laivaaminen on ollut edullista. Kun siirtoverkon kustannukset ovat murto-osia tuotantokustannuksista, kokonaisedullista on optimoida tuotantoa, ei sähkönsiirtoa. kg CO 2 / Teollisuuden energiatehokkuus 100 Ydinvoima 59 Energiatehokkuus 29 Tuulivoima (maa) 26 Ruskohiilen vaihto kaasuun 25 Kivihiilen vaihto kaasuun 16 Tuulivoima (meri)* 15 Biomassa 14 CO 2 talteenotto teollisuudessa 13 CO 2 talteenotto* 12 Biomassa teollisuudessa 5 Aurinkosähkö* 3 Tanskan malli hirvittää Selväksi uhkaksi energiaturvallisuudelle Partanen näkee uusiutuvan energian velvoitteet ja nousevan kansallistunteen. Molemmat vaikeuttavat myös siirtoverkon rakentamista. Kamalinta olisi eristäytyä. Meillä on hyvä, monipuolinen tuotantojärjestelmä, joka antaa vakautta ja turvaa eri tilanteisiin. Meillä on hyvät siirtoverkkoyhteydet. Meillä on myös hyvät pohjoismaiset sähkömarkkinat. Partanen nostaa Tanskan esille varoittavana esimerkkinä. Maassa sähköntuotanto on muutettu tukijärjestelmän avulla vahvasti tuulivoimapainotteiseksi, jolloin ajoittain on runsaasti ylituotantoa, ajoittain taas sähkö ostetaan naapureilta. Oma lämmön ja sähkön yhteistuotanto on tässä epätasapainossa uhattuna. Partasen mielestä energiaturvallisuus edellyttää riittävää omavaraisuutta, ja riittävällä hän tarkoittaa vähintään 90 prosenttia. Nyt omavaraisuusaste on 60 prosentin luokkaa. Eikä Partasta häiritse, vaikka sähköä välillä vietäisiinkin. Se on hyvä vientituote, jota osataan valmistaa Suomessa hyvin ja tehokkaasti. Meille on vuosikymmenten aikana kumuloitunut osaamista, jota pitäisi voida hyödyntää. Suomalaisvoimalaitosten hyötysuhteet ovat maailmanlaajuisesti vertaillen huippuluokkaa, samoin yhdistetyn lämmön- ja sähköntuotannon hyötysuhde. Ydinvoiman käyttökertoimet ovat maailman parhaita. Markkinoiden pitäisi saada ratkaista se, missä sähköä tuotetaan. Ei poliitikkojen. * 1., 2. ja 3. sukupolvi keskimäärin Markkinoille tilaa toimia ja vaikuttaa Sekä Partanen että Naukkarinen vakuuttavat, että potilasta ei kuitenkaan ole vielä menetetty. 20 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2014

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Tietoisku Strategisen tutkimuksen neuvoston Rakkaudesta tieteeseen tilaisuudessa, Helsinki/Musiikkitalo EL-TRAN & WINLAND 14.2.2017 Profs. Pami Aalto &

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Energiamurros. Nyt! Yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksiä energia-alan kehityksestä. Pohjolan Voima

Energiamurros. Nyt! Yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksiä energia-alan kehityksestä. Pohjolan Voima Energiamurros. Nyt! Yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksiä energia-alan kehityksestä Pohjolan Voima 29.3.2016 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun

Lisätiedot

TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille

TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille Roadmap 2025 -työpaja, 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriö, energiaosasto E Sähköverkot Sähkömarkkinalaki 2013 Toimitusvarmuustavoitteet

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Talvikauden tehotilanne Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2016 Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2015 oli 82,5 TWh

Lisätiedot

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energian varastointi TEKES -seminaari 24.5.2016 Tatu Pahkala Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan

Lisätiedot

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Energia- ja ilmastostrategian linjaukset ovat samansuuntaisia Fingridin näkemysten kanssa Nykyisenkaltaisesta tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähköverkkovisio 2025? TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva teknologia Sääriippuvainen sähkön tuotanto, jolla alhaiset

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Tehoreservin määrän määritys. Ville Väre

Tehoreservin määrän määritys. Ville Väre Tehoreservin määrän määritys Ville Väre Esityksen sisältö Yleistä tehoasioihin liittyen Tehoreservin taustaa Erityisiä huomioita 2017 alkavalle kaudelle Kysymyksiä keskusteltavaksi tehoreserviin liittyen

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito Vaelluskalafoorumi Kotkassa 4-5.10.2012 Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Sähköntuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino Fingrid huolehtii Suomen

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukien sähkömarkkinavaikutukset. Iivo Vehviläinen

Uusiutuvan energian tukien sähkömarkkinavaikutukset. Iivo Vehviläinen Uusiutuvan energian tukien sähkömarkkinavaikutukset Iivo Vehviläinen 24.1.2017 Sisältö 1. Pohjoismainen markkina 2. Tuuli merkittävin uusiutuvista 3. Suhteessa pienellä määrällä tuulta miljardivaikutukset

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Teollisuussummit Risto Lindroos. Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle

Teollisuussummit Risto Lindroos. Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle Teollisuussummit 5.10.2016 Risto Lindroos Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle Voimajärjestelmä lähenee rajojaan - Talven 2015/2016 huippukulutus 7.1.2016 klo 17-18 Kulutus 15 105

Lisätiedot

Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto

Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus 5.10.2015 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Energiavirasto lähtökohtia ja lukuja Energiavirasto valvoo ja edistää: energiamarkkinoiden toimintaa

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä 1 Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Mitä on säätösähkö? Vuorokauden sisäiset kulutuksen muutokset Vastuu: Markkinatoimijat

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki. Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto

Avauspuheenvuoro. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki. Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Avauspuheenvuoro Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Paasitorni, Helsinki Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Energiavirasto energiapolitiikan toteuttajana Energiapolitiikan linjausten käytännön

Lisätiedot

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Eurooppa matkalla energiaunioniin Eurooppa matkalla energiaunioniin ylijohtaja Riku Huttunen ET:n syysseminaari, Helsinki, 19.11.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet

Lisätiedot

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto Samuli.Honkapuro@lut.fi Tel. +358 400-307 728 1 Vähäpäästöinen yhteiskunta

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Uudet energiatekniikat

Uudet energiatekniikat Uudet energiatekniikat Professori Esa Vakkilainen 1 Energian käytön tulevaisuus? Lisää ihmisiä -> lisää energiaa Parempi elintaso -> lisää energiaa Uusia tarpeita -> lisää energiaa Ilmaston muutoksen hillintä

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

Luku 3 Sähkömarkkinat

Luku 3 Sähkömarkkinat Luku 3 Sähkömarkkinat Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013, helmikuu 2013 1 Sisältö Sähkön tarjonta Sähkön kysyntä Pullonkaulat Hintavaihtelut

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa?

Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa? Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa? FG:n markkinatoimikunta 7.2.2013 Kymppivoima Hankinta Oy, Mika Laakkonen Suomen kulutus- ja tuotantoennusteet Olemme havainneet, että eri osapuolilla

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan energian ohjelma Menestyvän

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030: Tuet teollisen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Ministeriön terveiset. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät , Mikkeli

Ministeriön terveiset. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät , Mikkeli Ministeriön terveiset Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Agenda Lämmityssektori ja kaukolämpö perusskenaariossa ja Pöyryn taustaselvityksessä Veromuutokset Kivihiilestä

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1. Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen Pariisin tuliaiset Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 10.3.2016 Pariisin päätulokset Pariisin sopimus Osapuolikokouksen päätös - täydentää sopimusta ml. kansalliset panokset ja toimet ennen

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot