Valtion sähkönhankintastrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtion sähkönhankintastrategia"

Transkriptio

1 Valtion sähkönhankintastrategia Työryhmän loppuraportti 30/2009 Budjetti

2

3 Valtion sähkönhankintastrategia Työryhmän loppuraportti Valtiovarainministeriön julkaisuja 30/2009 Budjet ti

4 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) VALTIONEUVOSTO Puhelin (vaihde) Internet: Taitto: Pirkko Ala-Marttila/VM-julkaisutiimi Helsinki 2009

5 Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, syyskuu 2009 Tekijät Hannu Koivurinta, työryhmän puheenjohtaja Nina Elomaa, työryhmän sihteeri Julkaisun nimi Valtion sähkönhankintastrategiaa pohtineen työryhmän loppuraportti Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot Julkaisu on saatavissa Internetistä osoitteesta Asiasanat julkiset hankinnat, sähkönhankinta, strategia Julkaisusarjan nimi ja numero Valtiovarainministeriön julkaisuja 30/2009 Julkaisun myynti/jakaja Valtiovarainministeriö, julkaisutiimi, s-posti: Painopaikka ja -aika ISBN ISSN ISBN (PDF) ISSN (PDF) Sivuja 40 Hinta Kieli Suomi Tiivistelmä Tässä julkaisussa on kuvattu lyhyesti valtion sähkönhankinnan nykytilaa ja toimintamalleja sekä esitetty vaihtoehtoja sille, kuinka valtion sähkönhankinta voitaisiin jatkossa järjestää. Julkaisussa on kartoitettu erilaisia vaihtoehtoisia sähkönhankintatapoja sekä kuvattu toimintaympäristön kannalta merkityksellisiä ja huomioon otettavia asioita. Julkaisu sisältää valtion sähkönhankintaa pohtineen työryhmän ehdotuksen siitä, kuinka valtion sähkönhankinta tulisi jatkossa järjestää ja millaisia seikkoja kilpailuttamisessa olisi huomioitava. Työryhmä esittää lisäksi, että valtiovarainministeriö ohjaisi yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n aloittamaan seuraavan kilpailuttamisen valmistelun ja toimintamallien tarkemman suunnittelun yhteistyössä asiakkaiden ja valtiovarainministeriön kanssa strategiassa sovittujen linjausten mukaisesti. Keskeisenä tavoitteena uudessa hankintastrategiassa on taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävällä pohjalla toteutettu sähkönhankinta koko valtiokonsernille.

6 Presentationsblad Utgivare och datum Finansministeriet, augusti 2009 Författare Hannu Koivurinta, ordförande Nina Elomaa, sekreterare Publikationens titel Slutrapport från arbetsgruppen som överlagt statens elupphandlingsstrategi Publikationens andra versioner Publikationen finns på finska på Internet-address Nyckelord - Publikationsserie och nummer Finansministeriet publikationer 30/2009 Beställningar/distribution Finansministeriet, publikationsteamet, e-post: Tryckeri/tryckningsort och -år ISBN ISSN ISBN (PDF) ISSN (PDF) Sidor 40 Pris Språk Finska Sammandrag Denna publikation innehåller en kort beskrivning av nuläget med och handlingsmodellerna för statens elupphandling, samt alternativ till hur statens elupphandling kunder ordnas i framtiden. Publikationen kartlägger olika alternativa elupphandlingssätt och beskriver faktorer som är betydelsefulla för verksamhetsomgivningen, och som bör beaktas. Publikationen innehåller ett förslag från arbetsgruppen som överlagt statens elupphandlingsstrategi om hur statens elupphandling borde ordnas i framtiden, och vilka saker som bör beaktas vid anbudstävlingarna. Arbetsgruppen föreslår dessutom att finansministeriet skulle uppmana upphandlingsenheten Hansel Ab att inleda beredningen av nästa anbudstävling, samt att i enlighet med linjedragningarna i strategin planera noggrannare handlingsmodeller i samarbete med kunderna och finansministeriet. Den nya upphandlingsstrategins viktigaste mål är att man på ett ekonomiskt och ur miljöperspektiv hållbart sätt kunde upphandla el åt hela statskoncernen.

7 Description page Publisher and date Ministry of Finance, August 2009 Author(s) Mr Hannu Koivurinta, Chair Ms Nina Elomaa, Secretary Title of publication Final report by the working group on a strategy for government electricity procurement Parts of publication/ other versions released The publication is available in Finnish at Keywords - Publication series and number Ministry of Finance publications 30/2009 Distribution and sale Ministry of Finance, publications team, Printed by ISBN ISSN ISBN (PDF) ISSN (PDF) No. of pages 40 Price Language Finnish Abstract This report gives a brief description of existing electricity procurement procedures and the publication presents various options on how government electricity procurement could be organised in future. The document maps out different ways of procuring electricity and explains matters that are relevant and should be taken into account in the operating environment. The paper includes a proposal by the working group for government electricity procurement detailing how the procurement of electricity should be organised in future and the type of factors that need to be taken into account in competitive tendering. In addition, the working group proposes that the Ministry of Finance commissions the central purchasing organ Hansel Ltd to start preparing a competitive tendering process and to make more detailed operating plans in collaboration with clients and the Ministry of Finance as outlined in the strategy. The main aim in the new procurement strategy is to achieve both economically and environmentally sustainable electricity procurement in the whole of central government.

8

9 Valtiovarainministeriölle Valtion sähkönhankinnan kokonaisvolyymi on viime vuosina ollut n GWh eli n. 60 milj. euroa. Ministeriöiden, virastojen ja laitosten lisäksi suuria sähkönhankintayksiköitä ovat mm. Senaatti-kiinteistöt, yliopistot ja Puolustushallinnon rakennuslaitos. Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n kautta hankittavan sähkön määrä oli vuonna 2008 n. 250 GWh eli n. 12,5 milj. euroa, joka on prosentuaalisesti n. 21 % valtion hankkimasta sähköstä. Suomessa valtio hankkii sähkönsä pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta. Sähkön hankinnassa on hallittava ja ohjattava yhtenäistä riskipolitiikkaa sekä toteutettava kilpailuttaminen koordinoidusti kokonaistaloudellisen edullisuuden saavuttamiseksi. Sähkön hankintaan liittyy myös paljon muita näkökohtia, joiden vuoksi yhteisen sähkönhankintastrategian luominen on tarpeellista. Sähkönhankintaan voidaan liittää tavoitteita esimerkiksi ympäristönäkökohtiin ja poikkeusoloihin liittyen, sähkönhankinnalla voidaan pyrkiä ohjaamaan kulutusta jne. Tällaisten näkökohtien huomioiminen ja niiden tehokas toimeenpaneminen edellyttävät yhteistä strategiaa, jolloin valtion kaikessa sähkönhankinnassa kyetään ottamaan huomioon asetetut tavoitteet. Valtiovarainministeriö asetti työryhmän valmistelemaan valtion sähkönhankintastrategiaa. Työryhmän puheenjohtajaksi määrättiin budjettisihteeri Hannu Koivurinta valtiovarainministeriöstä. Työryhmän jäseninä ovat toimineet johtaja Kaj Hedvall Senaatti-kiinteistöistä, talotekniikkainsinööri Matti Vuori eduskunnan kiinteistötoimistosta, ylitarkastaja Bettina Lemström työ- ja elinkeinoministeriöstä, toimialajohtaja Timo Mäkelä puolustushallinnon rakennuslaitoksesta, kiinteistöpäällikkö Pekka Korhonen tiehallinnosta, erityisasiantuntija Markku Stenborg valtiovarainministeriöstä ja yli-insinööri Timo Partanen energiamarkkinavirastosta. Työryhmän sihteerinä on toiminut yksikön päällikkö Nina Elomaa Hansel Oy:stä. Työryhmän ensimmäisenä tehtävänä oli kartoittaa valtion sähköhankinnan nykytila ja pohtia erilaisia vaihtoehtoja valtion sähkönhankinnan järjestämiseksi. Tämän jälkeen työryhmä selvitti erityyppisten valtion hankintayksiköiden sähkönhankintaan liittyviä erilaisia tarpeita. Saatuaan tarvittavat selvitykset tehtyä työryhmä päätyi esittämään valtiovarainministeriölle ehdotuksen siitä, kuinka valtion sähkönhankinta tulisi järjestää.

10 Saatuaan työnsä ja ehdotuksensa valtion sähkönhankintastrategiaksi valmiiksi työryhmä luovuttaa loppuraporttinsa valtiovarainministeriölle. Työryhmän loppuraporttiin sisältyy puolustushallinnon rakennuslaitoksen edustajan eriävä mielipide. Helsingissä 14. päivänä elokuuta Hannu Koivurinta Bettina Lemström Pekka Korhonen Timo Partanen Timo Mäkelä Matti Vuori Markku Stenborg Kaj Hedvall Nina Elomaa

11 9 Sisältö 1 Työryhmän asettaminen ja tehtävät Johdanto Toimintaympäristö ja toimiala Sähkömarkkinat ja markkinahinta Eurooppalaiset sähkömarkkinat Toimijat Sähkönhankintakokonaisuuteen tarvittavat palvelut Näkemykset ja haasteet Asiakasnäkemykset Toimittajanäkemykset Toimintamallit Sähkönhankinnan kokonaispalvelu yhdeltä toimittajalta Sähkön hankinnan jako osa-alueisiin; yksi tai useampia toimittajia Toiminta pörssin kautta Muut huomioitavat näkökohdat Julkiset hankinnat ja kilpailuttaminen Ympäristö ja kestävät hankinnat Sähkönhankinnan strategia Työryhmän ehdotus toimintamallista Toimeenpano ja ohjaus LIITE 1 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen edustajan eriävä mielipide

12 10

13 11 1 Työryhmän asettaminen ja tehtävät Valtiovarainministeriö asetti työryhmän valmistelemaan valtion sähkönhankintastrategiaa. Työryhmän tehtäväksi määriteltiin valmistella valtionvarainministeriölle suositus siitä, kuinka valtion sähkönhankinta tulisi järjestää. Työryhmän asettaminen nähtiin tarpeelliseksi, koska yhteinen strategia luo mahdollisuudet sähkönhankinnan tehostamiselle ja säästöjen saavuttamiselle. Tavoitteena on, että valtio hyödyntää koko ostovolyyminsa sähkönhankinnassa ja saa hankittua sähköä mahdollisimman edullisesti. Yhteisen sähkönhankintastrategian luominen on tarpeen siksi, että kyetään hallitsemaan ja ohjaamaan sähkönhankinnan kokonaisuutta ja yhteistä riskipolitiikkaa sekä toteuttamaan kilpailuttaminen koordinoidusti kokonaistaloudellisen edullisuuden saavuttamiseksi. Asettamispäätöksessä työryhmän tehtäväksi määriteltiin: 1. Kartoittaa erilaisia vaihtoehtoja valtion sähkönhankinnan järjestämiseksi; 2. Sovittaa yhteen erilaisten valtion hankintayksiköiden sähkönhankintaan liittyvät tarpeet; sekä 3. Valmistella valtionvarainministeriölle esitys siitä, kuinka valtion sähkönhankinta tulisi järjestää. Työryhmän jäseniksi nimettiin: Hannu Koivurinta, valtiovarainministeriö, puheenjohtaja Pekka Korhonen, Tiehallinto Ilona Nokela, Eduskunta, varajäsen Matti Vuori Kaj Hedvall, Senaatti-kiinteistöt, varajäsen Erkki Mansikkamäki Timo Mäkelä, Puolustushallinnon rakennuslaitos, varajäsen Ari Kinnunen Markku Kinnunen, työ- ja elinkeinoministeriö, varajäsen Bettina Lemström Anu Värilä, Energiamarkkinavirasto, varajäsen Timo Partanen Markku Stenborg, valtiovarainministeriö Nina Elomaa, Hansel Oy, työryhmän sihteeri, varajäsen Mervi Olkinuora

14 12 Työryhmä on työnsä aikana kartoittanut valtion sähkönhankinnan nykytilaa ja yhteishankintaan liittymiseen liittyviä käytännön asioita sekä pohtinut erilaisia vaihtoehtoja sähkönhankinnan toteuttamiseksi. Toimintamallin lopullisen, yksityiskohtaisen valinnan työryhmä näki tarpeelliseksi jättää sähkönhankinnan kilpailuttamiseen liittyvän valmisteluprosessin aikana toteutettavaksi. Työryhmän loppuraporttiin liittyy Puolustushallinnon rakennuslaitoksen edustajan eriävä mielipide, joka on muistion lopussa liitteenä 1.

15 13 2 Johdanto Valtion sähkönhankinnan kokonaisvolyymin on arvioitu olevan noin 1200 GWh eli arvoltaan 60 miljoonaa euroa. Nykyisellään sähkönhankinta ei ole vielä täysin koordinoitua, vaan sähkön hankintaa toteutetaan valtion eri organisaatioissa. Ministeriöiden, virastojen ja laitosten lisäksi suuria sähköä hankkivia yksiköitä ovat mm. Senaatti-kiinteistöt, yliopistot ja Puolustushallinnon rakennuslaitos. Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n kautta hankittavan sähkön osuus on noin 25 % valtion hankkimasta sähköstä. Sähkö on määritetty Talousarviolain (423/1988) 22 a :n ja valtiovarainministeriön antaman päätöksen mukaan tuotteeksi, joka tulee hankkia yhteishankintayksikön kautta. Talousarviolaki mahdollistaa yhteishankinnoista poikkeamisen silloin, jos hankinta ei erityisestä syystä ole toteutettavissa yhteishankintana. Työryhmä selvitti sähkönhankinnan nykytilaa ja identifioi merkittävimmät haasteet sille, miksi sähkön hankinta on edelleen hajallaan eri organisaatioissa. Merkittävimmäksi tekijäksi nousi sähkön sisältyminen vuokrasopimuksiin. Muita merkittäviä tekijöitä olivat sähkön hankinnan kilpailuttamisen toteuttamatta jättäminen kokonaan, sitoutuminen vanhoihin toimittajiin sekä ohjeistuksen puuttuminen. Valtion sisäinen hajanaisuus sähkön hankinnassa pienissä erissä on aiheuttanut turhia, ylimääräisiä kustannuksia, volyymiedun menetystä hankintojen ollessa hajautuneina, sekaannusta valtiokonsernin asiakkaiden keskuudessa toimintatavoista, hämmennystä markkinatoimijoiden ja palveluntarjoajien keskuudessa valtiokonsernin ohjauksen puutteesta ja kilpailevista toimintamalleista sekä hankaluutta edelleen kehittää palvelukonsepteja hankinnan toteuttamiseksi. Lisäksi näkyvissä olevat ja tulevat muutokset energia- ja ympäristölinjauksissa niin Suomessa kuin EU-tasolla vaativat tarkempaa ohjausta ja kontrollointia erilaisten sähkönhankintaan ja julkisiin hankintoihin liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi.

16 14

17 15 3 Toimintaympäristö ja toimiala 3.1 Sähkömarkkinat ja markkinahinta Yhteispohjoismaiset sähkömarkkinat ovat toimineet reilut kymmenen vuotta. Markkinoiden erityispiirteenä Pohjoismaissa on vesivoimatilanteen vaikutus hintatasoon ja sitä kautta hintatason suuri vuosittainen vaihtelu pohjoismaisessa sähköpörssissä. Muita hintatasoon ja hintojen muuttumiseen merkittävästi vaikuttavia komponentteja ovat polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnat sekä valuuttakurssit. Hiilen ja öljyn hintakehitys sekä niiden tuotanto-, kysyntä-, tarjonta- ja kaupan tilanne vaikuttavat voimakkaasti hintatasoon. Suomessa sähkön ympäristöasioita on ohjattu ennen kaikkea tuotantoon kohdistuvilla toimenpiteillä kuten syöttötariffeilla ja tuotannon investointituilla. Pohjoismaisessa sähköpörssissä kysynnän ja tarjonnan kautta määräytyvä hinta toimii hintareferenssinä sähkökaupalle. Voidaan sanoa, että hankintatavasta, hankinnan koosta ja toimijasta riippumatta pörssihinta näkyy pääosalle sähkön käyttäjistä. Viimeaikainen hintojen vaihtelu on johtanut myös siihen, että sähkön myyjät ovat muuttamassa pienkuluttajien hinnoittelua sellaiseksi, että toimintamalleihin liittyvä hinnoittelu seuraa yhä enemmän sähköpörssin hintaa. Näin ollen käytävän sähkökaupan muoto ja palvelujen tarve määräytyykin enemmän kuluttajan kokoluokan kuin hinnan määräytymisperusteiden kautta. Myös kuluttajan omien resurssien ja asiantuntemuksen määrä ja käyttömahdollisuudet muokkaavat valittavaa toimintatapaa. Valtion sähkönhankinnan volyymit ovat merkittäviä ja asettavat valtion sähkönhankkijana suurten toimijoiden joukkoon. Pohjoismaissa suuret sähkönkäyttäjät toimivat pörssissä joko itse suoraan tai palveluntuottajien kautta, tai hoitavat sähkön hankintansa sähköyhtiöiden kautta. Kaikissa näissä tukkumarkkinatason toimintavoissa yhteistä on kuitenkin se, että hinnan määräytyminen perustuu markkinahintaan ja käytettyihin hinnansuojausinstrumentteihin. Sähkömarkkinoilla tapahtuvien voimakkaiden hintavaihteluiden vuoksi suuret sähkönkäyttäjät hyödyntävät hinnanhallintaan ja sähkönhankintaan liittyvien riskien hallintaan riski- ja hankintapolitiikkaa. Tällaisen politiikan tavoitteena on systemaattisesti käsitellä hankintaan liittyviä riskejä, tunnistaa ne ja hallita niitä sovitulla, sähkönkäyttäjälle hyväksyttävällä riskitasolla mark-

18 16 kinoilla olevia keinoja käyttäen. Näistä keinoista hinnansuojausinstrumentit ovat yleisimmät. Yksinkertaistaen voitaisiin sanoa, että riskipolitiikan avulla vältytään yllätyksiltä, joita suuret hintavaihtelut voivat aiheuttaa. Hintavakauden saavuttamiseksi, paremman hinnan ennustettavuuden aikaansaamiseksi sekä hintavaihteluun liittyvän riskin hallitsemiseksi toimintamalleihin liittyy sähkösalkun hallintaan kuuluvien palveluiden hyödyntäminen. Näitä palveluja eri laajuudessa markkinoilla tarjoavat sähköyhtiöiden lisäksi toimintaan erikoistuneet yhtiöt sekä esimerkiksi pankit. 3.2 Eurooppalaiset sähkömarkkinat Pohjoismaisella sähkömarkkinalla on pisimmät perinteet markkinoiden toimivuuden ja niiden avoimuuden kannalta. Usein pohjoismaista toimintamallia on pidettykin esikuvana eurooppalaisen yhteisen markkinan kehitykselle. Eurooppalaisilla markkinoilla on kuitenkin omia erityispiirteitään, jotka vaativat omia ratkaisujaan. EU-tasolla on asetettu tavoitteita yhteiseurooppalaisen markkinan kehittämiselle ja markkinoiden avaamiselle koko Euroopan alueella. Tämän tavoitteen eteenpäin vieminen näkyy Euroopan tasolla uuden regulaation syntymisenä, ja sillä tulee olemaan vaikutuksia myös pohjoismaisiin toimintatapoihin. Vauhti tälle kehitykselle määräytyy hyvin pitkälti yhteisen poliittisen tahtotilan löytymisen kautta, mikä saattaa viedä aikaa. Toisaalta kehitystä tällä alueella on tapahtunut koko ajan ja energiamarkkinoiden kiristyminen, kulutuksen kasvun hillitseminen ja omavaraisuusasteen nostaminen ovat omiaan vauhdittamaan kehitystä asian tullessa koko ajan kriittisemmäksi Euroopan talousalueen kehitykselle. On kuitenkin syytä painottaa sitä, että todellinen markkinoiden integroituminen eurooppalaisella tasolla toteutuu vasta sitten, kun maiden väliset siirtoyhteydet ovat riittävän vahvat mahdollistamaan sähkön siirtymisen maiden välillä ja kaupankäynnin toimintatavat ja säännöt ovat yhteneväiset. Kuitenkin pohjoismaiseen hintatasoon vaikuttaa jo nyt eurooppalainen hintataso, vaikka siirtoyhteydet Pohjoismaiden ja Euroopan välillä eivät ole kapasiteetiltaan suuria markkinoiden kokoon suhteutettuna. Valtion kannalta merkittävää on seurata ja analysoida markkinakehitystä ja ottaa huomioon muutokset ja niiden heijastusvaikutukset kilpailutukseen, itse sähkön hankintaan ja markkinakehitykseen. Direktiiviluonnos sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä annetun direktiivin 2003/54/EY muuttamisesta estää voimaan astuessaan sähkönmyyjien ja -tuottajien kantaverkkojen omistuksen. Kantaverkko on valtakunnan sähkön siirron tärkein osa ja siihen liittyvät paikallisen jakeluverkot. Muutos vahvistaa entisestään markkinoiden avoimuutta.

19 Toimijat Sähkömarkkinoilla merkittävä toimija on yhteispohjoismainen sähköpörssi. Sähkön hankinnan kannalta pörssi on merkittävä toimija kahdella tavalla: 1. Sähkönhankintakanavana. 2. Sähkön referenssihinnan määrittelijänä. Vaikka sähkönhankinta pohjoismaissa fyysisellä markkinalla ei toteudukaan kokonaan suoraan sähköpörssin kautta, on pörssin hintareferenssi joka tapauksessa markkinoilla merkittävä tekijä ja vaikuttaa näin ollen sähkön hankintaan. Asiakkaan sähköstä maksama hinta koostuu seuraavista pääkomponenteista: sähköenergian kustannus, sähkön siirron ja jakelun kustannus sekä erilaiset toimintaan liittyvät verot. Ensimmäisen komponentin tärkein vaikuttava tekijä on sähkön tukkuhinta, joka muodostuu avoimilla tukkusähkömarkkinoilla eli käytännössä pohjoismaisessa Nord Pool -sähköpörssissä. Sähkön hetkittäisen hinnan muodostumiseen markkinoilla vaikuttavat pääasiassa sähkön kulutustaso ja kulloinkin käytössä olevan tuotantokapasiteetin tuotantokustannukset sekä kilpailutekijät. Kuluttajan maksamaan sähkön hintaan lisätään oston ja kulutuksen aikavaihteluiden erilaisuuden yhteensovittamisesta aiheutuneet kustannukset sekä muut sähkönmyyjän kustannukset. Toinen komponentti, sähkön jakelun ja siirron kustannukset, heijastaa siirto- ja jakeluverkon rakentamisen, käytön ja ylläpidon kustannuksia. Energiamarkkinavirasto valvoo jakelu- ja siirtoyhtiöiden tuoton kohtuullisuutta ja toiminnan laatua. Viimeinen komponentti, verot, välitetään loppukuluttajille sellaisenaan. Sähkömarkkinoilla sähkönhankintaan liittyviä palveluita tarjoavat sähkönmyyjät, erilaiset palveluyhtiöt, pankit ja konsultointia tarjoavat yhtiöt. Merkittävä osa sähkön hankintaan liittyvistä palveluista hankitaan sähkönmyyjäyhtiöiltä, jotka voivat hoitaa sekä fyysisen sähköntoimituksen eri muodoissaan että muut hankintaan liittyvät palvelut. Tämä toimintatapa on muovautunut vallitsevaksi pitkälti sen vuoksi, että tällä tavoin palvelut saadaan samalta toimittajalta kustannustehokkaasti. Perinteisesti sähkönmyyjät ovat markkinoiden avautumisen myötä kehittäneet palvelukomponentteja kuten salkunhallintaa, raportointia, analyysipalveluita jne. lisäpalveluiksi perinteisen sähkön myynnin rinnalle. Valtion kannalta merkittävää on säilyttää mahdollisuudet käyttää kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja sähkönhankinnan toteuttamiseksi.

20 Sähkönhankintakokonaisuuteen tarvittavat palvelut Sähkönhankinnan kokonaisuuden hoitamiseksi tarvitaan palveluita alla olevilta osa-alueilta: 1. Sähkön fyysinen toimitus, joka sisältää sähkötaseen hallinnan. Fyysinen toimitus tarkoittaa sähköenergian toimittamista asiakkaalle. Fyysinen sähkö voidaan hankkia esimerkiksi suoraan pörssistä tai välittäjän kautta pörssistä, kahden välisillä sopimuksilla tai hankkimalla se esimerkiksi sähköntuottajalta tai -myyjältä. Sähkötaseen hallinta tarkoittaa sähkön hankinnan ja kulutuksen välisen tasapainon hallintaa siten, että sähkönhankinta vastaa joka hetki kulutusta. Sähkötaseen hallinta voidaan hoitaa ostamalla avoin kokonaistoimitus joltain toimittajalta, ryhtymällä itse tasevastaavaksi toimijaksi sähkömarkkinoilla tai ostamalla taseenhoitopalvelu ja siihen liittyvät kulutuksen ennustepalvelut erikseen joltain toimittajalta. 2. Salkunhallinta, joka tarkoittaa sähkönhankintaan liittyvän sähkösalkun hoitoa eli yksinkertaisimmillaan hinnanvarmistusta hinnaltaan vaihtelevilla markkinoilla. Salkunhallinnan ja hinnan kiinnityksen osalta on tärkeää painottaa sitä, ettei salkunhallinta ole aina tae halvimmalle hinnalle, vaan se on sähkön hinnanvaihteluun ja siihen liittyvään riskien hallintaan liittyvä elementti sähkönhankinnassa. 3. Laskutukseen liittyviä palveluita itse sähköenergian laskutuksen lisäksi on esimerkiksi sähkön siirron kauttalaskutuspalvelu. Laskutuksen kannalta tärkeänä elementtinä on sähkön kokonaishinnan muodostukseen liitty vien hintakomponenttien yhdistäminen yhdeksi hinnaksi asiakkaalle. Asiakkaalla voi myös olla useita käyttöpaikkoja yhden tai useamman verkonhaltijan alueella. Näin asiakas ei saa usealta osapuolelta sähkönhankintaan liittyviä laskuja. 4. Raportointi on asiakkaalle merkittävää mm. sähkönkulutuksen seurannan kannalta. Kulutustietojen saaminen asiakkaan käyttöön on edellytys energiatehokkuuden parantamiselle sekä energian säästöön liittyvien toimenpiteiden ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Toisaalta raportointia tarvitaan myös sähkönhinnan, tehtyjen kauppojen ja sähkösalkun tilanteeseen liittyvien toteutumien raportointiin. Yhteisen sähkönhankinnan kannalta keskeistä on eri osa-alueiden palveluiden yhteen saattaminen siten, että kokonaisuus toimii tehokkaasti, saumattomasti ja asiakkaan näkökulmasta siten, että palvelut saadaan yhdestä pisteestä. Kilpailuttamisen näkökulmasta on tarpeellista ryhmitellä osa-alueet siten, että markkinoilta löytyy riittävästi tarjontaa tarpeeksi kilpailun aikaansaamiseksi kaikilla osa-alueilla.

21 19 4 Näkemykset ja haasteet 4.1 Asiakasnäkemykset Työryhmässä on kuultu asiakkaiden näkemyksiä ja asiakkaiden kanssa on käyty erillisiä keskusteluja. Asiakasnäkökulmasta keskeistä sähkönhankinnassa ovat seuraavat seikat: 1. Hinnan ennustettavuus erityisesti budjettitalouden piirissä olevilla organisaatioilla on tärkeää. Hinnan tulee olla myös edullinen. 2. Laskutuksen helppous, toimivuus ja siihen liittyvä räätälöinti on koettu tärkeiksi tekijöiksi. Asiakkaat ovat kokeneet hyväksi sen, että sähköntoimitukseen liittyvät laskut voidaan yhdistää mm. sähkönsiirron kauttalaskutuksen kautta. Tällä on hallinnollisia prosesseja tehostava vaikutus, eikä mahdollisia tähän liittyviä lisäkustannuksia ole nähty merkittävinä. 3. Mahdollisuudet sähkön alkuperän valintaan ovat nousseet yhä enemmän esille. Asiakkaat ovat esittäneet toiveita eri tuotantotavoilla tuotetun sähkön hankintaan, kuten mahdollisuuden ns. vihreän sähkön hankintaan. 4.2 Toimittajanäkemykset Sähkömarkkinatoimijoiden osalta näkemyksiä valtion sähkön hankinnasta on koottu eri toimijoiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella. Keskusteluja on käyty mm. pörssin, palveluyhtiöiden ja sähköyhtiöiden kanssa. Eri osapuolten näkemykset sähkönhankinnan toteuttamisesta eivät juuri eronneet toisistaan. Suurimmat haasteet nähtiin seuraavilla osa-alueilla: 1. Sähkön hankinnan hajanaisuus valtiokonsernin sisällä nähtiin valtion sähkön hankintaa heikentävänä tekijänä eikä hajanaisuudelle nähty perusteita. Volyymien kokoamiselle nähtiin selkeät perusteet. 2. Sähkön hankintahinnan kannalta pörssihinta on referenssihinta ja kokonaisuuden kannalta merkittävin tekijä on hankinta- ja riskipolitiikalla. Itse

22 20 toimintamallilla ei nähty olevan merkitystä sähkön kokonaishinnan muodostuksessa, koska mallista riippumatta toimintatavat perustuvat yhteispohjoismaiseen sähköpörssin hyödyntämiseen ja hinnan määräytymiseen markkinoilla. 3. Toimintamallin valinnassa keskeistä on toimintamallin sujuvuus ja tarvittavien palvelukokonaisuuksien jakaminen osa-alueille siten, että toimittajilla on mahdollisuus tarjota palveluja. Lisäksi sähkönhankinnan kokonaisuuden kannalta keskeistä on eri osa-alueiden palveluntuottajien yhteistoiminta sähkönkulutustietojen, sähkönhintakomponenttien, laskutustietojen jne. yhdistämiseksi. Tämä nähtiin keskeiseksi haasteeksi. 4. Sähkönhankinnan ympäristöasioiden huomioinnissa valtion rooli nähtiin tärkeänä. Hankinnan ja kilpailuttamisen kannalta tärkeänä pidettiin sitä, että annetaan mahdollisuus erilaisten toimintatapojen käytölle sähkön ympäristömyötäisyyden toteuttamiseksi. 5. Sähköpörssin kautta toimimisessa keskeiseksi nähtiin valtion rooli sähkömarkkinoiden toimivuuden edistämisessä. Tärkeänä tekijänä suoremmassa pörssin kautta toimimisessa on valtion osapuolien sitoutuminen toimintamalliin, jotta volyymi on riittävän suuri ja suorempi toiminta muodostuu järkeväksi. Toisaalta suoremmassa pörssin kautta toimimisessa ei nähty saavutettavan erityisiä taloudellisia hyötyjä hinnanmääräytymismekanismien vuoksi. Sähkömarkkinoiden tukemisessa keskeiseksi nostettiin valtion sähkönhankinnan rooli ja sen tehtävät suhteessa siihen, voidaanko markkinoiden toimivuuteen vaikuttaa muuten kuin valtion esimerkkiaseman kautta.

23 21 5. Toimintamallit Työryhmä on tarkastellut muutamia vaihtoehtoisia, periaatteiltaan poikkeavia toimintamalleja sähkön hankinnan toteuttamiseksi sekä pohtinut toimintamalleihin liittyviä etuja ja haittoja. Keskustelussa esiin nousseet vaihtoehdot ovat: 1. Sähkönhankinnan kokonaispalvelu yhdeltä toimittajalta 2. Sähkönhankinnan jako osa-alueisiin; yksi tai useampia toimittajia 3. Hankinta suoraan pörssin kautta ja siihen tarvittavat palvelut Toimintamallien periaatteet on esitetty kuvissa Sähkönhankinnan kokonaispalvelu yhdeltä toimittajalta Ensimmäisessä vaihtoehdossa palvelut hankitaan yhdeltä toimittajalta. Salkunhoito Valtio Toimittaja Pörssikaupan hoito ml. ennuste Laskutus Avoin toimitus sisältäen tasepalvelun

24 22 Toimintamallin edut ja haitat ovat mainittuna alla olevassa taulukossa. Edut Yksinkertainen toimintatapa Yksi toimittaja, yksinkertainen toiminta Palvelutuotannon tehokkuus ja kustannustehokkuus Haitat Salkunhallinnan neutraalius, joka on varmistettava sopimus- ja toimintaehdoin Tarvittaessa pörssin kautta toimiminen on varmistettava sopimus- ja toimintaehdoin Valtion volyymit ja asiakasmäärät kasvavat suuriksi, jolloin potentiaalisten tarjoajien määrä voi vähentyä Kustannusten läpinäkyvyys Riittävä tarjonta kilpailun varmistamiseksi 5.2. Sähkön hankinnan jako osa-alueisiin; yksi tai useampia toimittajia Toisessa vaihtoehdossa sähkönhankinnan osa-alueiden toteuttamiseen valitaan yksi tai useampia osapuolia. Palveluiden jako on ajateltu tehtäväksi finanssimarkkinoilla toimimisen ja fyysisillä markkinoilla toimimisen välille. Jako osa-alueille voidaan tehdä myös toisella tavalla. Toimittaja 1 Finanssipalvelut: Salkunhoito Valtio Fyysiset palvelut: Toimittaja 2 Pörssikaupan hoito ml. ennuste Laskutus Avoin toimitus sisältäen tasepalvelun

25 23 Tähän toimintamalliin liittyviä etuja haittoja edellä olevan lisäksi on arvioitu seuraavasti: Edut Eri osa-alueiden asiantuntemuksen parempi hyödyntäminen Palvelutuotannon tehokkuuden hyödyntäminen ja erikoistuneiden palveluiden saaminen Haitat Palvelujen jako voi kasvattaa kustannuksia ja muodostua kalliimmaksi yhden toimittajan malliin verrattuna Useiden osapuolien hallinta lisää hallinnollista työtä sekä vaatii sopimus- ja toimintaehtojen sopimista useampien osapuolien kanssa Tiedonsiirtomäärien kasvaminen osapuolten välillä 5.3. Toiminta pörssin kautta Kolmantena vaihtoehtona on toimiminen suoremmin pörssin kautta. Tällöin valtiolle otetaan palveluntuottajille ja sähkönmyyjille malleissa 1 ja 2 olevia rooleja. Tässä toiminnassa on huomioitava se, että tarvittavien palvelujen tuottamiseen liittyy kilpailuttamisen velvoite, vaikkei itse hankintaa pörssistä tarvitsekaan kilpailuttaa tilanteessa, jossa toimitaan suoraan pörssin kautta fyysisen sähkön hankinnassa sekä hinnansuojaustuotteiden hankinnassa. Pörssi NoPo CC NoPo spot Toimittaja 1..n Valtio Sähkömarkkinaosapuoli Sähkönmyyjä Salkunhoito Pörssikaupan hoito ml. ennuste Laskutus Tasepalvelu * NoPo CC = Nord Pool Clearing Client jäsen/ finanssimarkkinat * NoPo spot = Nord Pool Spot jäsen / fyysinen markkina

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Hankintojen ympäristönäkökulmat ja niiden huomiointi hankinnan eri vaiheissa

Hankintojen ympäristönäkökulmat ja niiden huomiointi hankinnan eri vaiheissa Hankintojen ympäristönäkökulmat ja niiden huomiointi hankinnan eri vaiheissa Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Kuopio 29.10.2008 Vesa Haapamäki Materiaalitoimen johtaja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Esityksen

Lisätiedot

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja 20.12.2012 1 I Direktiivi, strategiat ja pk-yritykset Pikakatsaus direktiiviuudistuksen

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Toimeenpano rekisterinpitäjän näkökulmasta asiaa käytännön toteutuksesta. Kaija Niskala

Toimeenpano rekisterinpitäjän näkökulmasta asiaa käytännön toteutuksesta. Kaija Niskala Toimeenpano rekisterinpitäjän näkökulmasta asiaa käytännön toteutuksesta Kaija Niskala 12.6.2013 2 Fingridin strategia Visio Kantaverkkotoiminnan esikuva Missio Toimimme asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi:

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Hankintadirektiivit - ja käytäntö

Hankintadirektiivit - ja käytäntö Hankintadirektiivit - ja käytäntö Työ- ja elinkeinoministeriön ja Julkisten hankintojen neuvontayksikön järjestämä direktiiviuudistuksen info- ja kuulemistilaisuus hankintayksiköille ja yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä?

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä? Aloite 08.02.2017 1 (3) VVC VM036:00/2015 Lausunto luonnoksesta valtion riskienhallintopolitiikkamalliksi Yleistä Onko aineistokokonaisuus, jossa on riskienhallinnan järjestämistä koskevia ohjeita,

Lisätiedot

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Kuntien paikkatietoseminaari 6.2.2013 Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia Linjausalueet ja erityiskysymykset VISIO

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Hankintalain uudistaminen

Hankintalain uudistaminen Hankintalain uudistaminen Oulu 2.2.2015 Juha Myllymäki johtava lakimies Hankintalain valmistelutilanne Uudet direktiivit hyväksytty 4/2014 Implementointiaika 2 vuotta uudet kansalliset lait 4/2016 Työryhmien

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma Tasehallinnan verkkosääntö

Viranomaisen näkökulma Tasehallinnan verkkosääntö Viranomaisen näkökulma Tasehallinnan verkkosääntö Yli-insinööri Jarno Lamponen Energiamarkkinavirasto Fingridin keskustelutilaisuus 12.8.2013 Sisältö 1. Tausta EU-tasoisille verkkosäännöille 2. Verkkosääntöjen

Lisätiedot

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Vihreät hankinnat ja hankintalaki Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari 18.01.2010 Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Yleisiä lähtökohtia Hankintalaki perustuu pitkälti EU-lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Muutoksia alkuperätakuulakiin. Pentti Säynätjoki Markkinatoimikunta

Muutoksia alkuperätakuulakiin. Pentti Säynätjoki Markkinatoimikunta Muutoksia alkuperätakuulakiin Pentti Säynätjoki Markkinatoimikunta 23.5.2013 2 Nykytilanne Laki sähkön alkuperän varmentamisesta (1129/2003) ollut voimassa vuoden 2004 alusta lähtien aluksi koski vain

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

29.4.2015 Diarinro: OUKA/1416/00.01.05/2014. Kivikkokankaan pilottialueen kohteiden taloteknisen arvioinnin konsulttipalveluiden hankinta

29.4.2015 Diarinro: OUKA/1416/00.01.05/2014. Kivikkokankaan pilottialueen kohteiden taloteknisen arvioinnin konsulttipalveluiden hankinta TARJOUSPYYNTÖ Kivikkokankaan pilottialueen kohteiden taloteknisen arvioinnin konsulttipalveluiden hankinta Hankintayksikkö Oulun kaupunki/rakennusvalvonta y-tunnus: 0187690-1 Solistinkatu 2, Oulu, PL 83,

Lisätiedot

Kilpailutatko viisaasti sosiaali- ja terveyspalveluja?

Kilpailutatko viisaasti sosiaali- ja terveyspalveluja? Kilpailutatko viisaasti sosiaali- ja terveyspalveluja? Kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Kaupunginlakimies Kaisa Heino, Imatran kaupunki Palvelu- ja hankintastrategia Imatran kaupungin strategioista poimittua:

Lisätiedot

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Kyselyn tarkoitus Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa Terveyspalvelualan yritysten käsityksiä hankintalainsäädännön uudistamisesta Vastaajia 37 kpl

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Eurocontrolin pysyvän komission päätöksiin keskitetyistä palveluista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Eurocontrolin pysyvän komission päätöksiin keskitetyistä palveluista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.4.2016 COM(2016) 226 final 2016/0118 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Eurocontrolin pysyvän komission päätöksiin keskitetyistä

Lisätiedot

Liikeidea. Etunimi Sukunimi

Liikeidea. Etunimi Sukunimi Liikeidea Funidata Oy on perustettu maaliskuussa 2016 Tampereen yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisen Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi OTM-hankkeen

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Kaupunginhallitus 5.10.2015 Liite 1 305 MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Yleistä Hankintasääntö on Mikkelin kaupungin yleinen hankintaohje. Hankinnalla tarkoitetaan kaikkea Mikkelin kaupungin varoin

Lisätiedot

LAITEHALLINTASTRATEGIA Tarkasteltu mallin 3 (kiinteistöhuolto) mukaisella toteutuksella. Tero Lähivaara

LAITEHALLINTASTRATEGIA Tarkasteltu mallin 3 (kiinteistöhuolto) mukaisella toteutuksella. Tero Lähivaara LAITEHALLINTASTRATEGIA Tarkasteltu mallin 3 (kiinteistöhuolto) mukaisella toteutuksella Tero Lähivaara Tavoitteet uudella toiminta mallilla selkeä ostaja/tuottaja roolitus kaikki lääkintäteknisen ylläpidon

Lisätiedot

Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto

Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus 5.10.2015 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Energiavirasto lähtökohtia ja lukuja Energiavirasto valvoo ja edistää: energiamarkkinoiden toimintaa

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu

Lisätiedot

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä?

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Mitä ovat sähkön alkuperätakuut? EU:ssa käytössä oleva yhtenäinen järjestelmä.

Lisätiedot

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Vuoropuhelu on liian työläistä - tarjonta ja hintataso voidaan selvittää tarjouskilpailulla. Toimittajia ei saa rasittaa vuoropuhelulla ennen hankintaa heillä

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki. Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto

Avauspuheenvuoro. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki. Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Avauspuheenvuoro Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Paasitorni, Helsinki Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Energiavirasto energiapolitiikan toteuttajana Energiapolitiikan linjausten käytännön

Lisätiedot

Palveluhankintojen periaatteet ja toimintamallit

Palveluhankintojen periaatteet ja toimintamallit Palveluhankintojen periaatteet ja toimintamallit 1 (9) 1. Johdanto... 2 2. Palveluhankinnat osana toiminnan ja talouden suunnittelua... 3 2.1 Tavoitteet ja päämäärät... 3 22.2 Raportointi ja seuranta...

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia energiastrategian jalkauttamisesta. Tavoitteellinen energiankäytön johtaminen

Käytännön kokemuksia energiastrategian jalkauttamisesta. Tavoitteellinen energiankäytön johtaminen Käytännön kokemuksia energiastrategian jalkauttamisesta Tavoitteellinen energiankäytön johtaminen https://www.turku.fi/uutinen/2016-08-31_kiinteistoliikelaitos-vastaa-ilmastohaasteeseen-panostamalla-rakennusten

Lisätiedot

Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011,

Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011, Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011, 6.9.2011 2 Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Liittymismaksu 3 Miksi liittymismaksu? Tavoite

Lisätiedot

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen Asettamispäätös VM035:00/2012 16.5.2012 Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen 1 Asettaminen 2 Toimikausi 3 Tausta Valtiovarainministeriö on tänään

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ Hyväksytty KH 2.5.2016 149 Voimaantulo 2.5.2016 Yleistä Hankintasääntö on Mikkelin kaupungin yleinen hankintaohje. Hankinnalla tarkoitetaan kaikkea Mikkelin kaupungin

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

PIENENERGIAKOHTEIDEN HANKINTAMALLI JA TULOKSET SENAATTI-KIINTEISTÖT JA PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS TOMI SUOMALAINEN

PIENENERGIAKOHTEIDEN HANKINTAMALLI JA TULOKSET SENAATTI-KIINTEISTÖT JA PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS TOMI SUOMALAINEN PIENENERGIAKOHTEIDEN HANKINTAMALLI JA TULOKSET SENAATTI-KIINTEISTÖT JA PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS TOMI SUOMALAINEN PIENENERGIAKOHTEIDEN KILPAILUTUS 2013-2016 Mitä tarkoitetaan pienenergiakohteella

Lisätiedot

Hankinnan sisällön määrittely

Hankinnan sisällön määrittely Hankinnan sisällön määrittely lakimies Rasmus Ingman Markkinakartoitus sekä ehdokkaan tai tarjoajan osallistuminen hankinnan valmisteluun Ennen hankintamenettelyn aloittamista voi tehdä markkinakartoituksen

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 Maritta Korhonen Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö Sote-uudistuksen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit EU-edunvalvontapäivä 5.2.2016 Yleistä uusiutuvan direktiivin uudistamisesta Koskee uusiutuvien energialähteiden direktiivin

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

MySAP Business Suite Lisenssisopimus.

MySAP Business Suite Lisenssisopimus. MySAP Business Suite Lisenssisopimus. Tieto Versio 1 URL http://dk.mercell.com/permalink/34596411.aspx Ulkoinen hankinta ID 194829-2012 Hankinnan tyyppi Jälki-ilmoitus Asiakirjan tyyppi Voluntary ex ante

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Uusi kuntalaki 2015 - kunnat ja markkinat. Kuntamarkkinat 10-11.9.2014 Katariina Huikko

Uusi kuntalaki 2015 - kunnat ja markkinat. Kuntamarkkinat 10-11.9.2014 Katariina Huikko Uusi kuntalaki 2015 - kunnat ja markkinat Kuntamarkkinat 10-11.9.2014 Katariina Huikko Kuntien ja markkinoiden rajapinta Kunnan yleinen toimiala (luku 2, 7 ) Aloiteoikeus (luku 5, 23 ) Kuntastrategia (luku

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti 25.1.2017 Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti UUSIUTUVA ENERGIA Direktiivi uusiutuvan energian edistämisestä ENERGIA- TEHOKKUUS Energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Eurooppa matkalla energiaunioniin Eurooppa matkalla energiaunioniin ylijohtaja Riku Huttunen ET:n syysseminaari, Helsinki, 19.11.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet

Lisätiedot

TYÖVALIOKUNNAN KOKOUS 3 MUISTIO

TYÖVALIOKUNNAN KOKOUS 3 MUISTIO 1 (2) Seinäjoen kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 8.9.2014 TYÖVALIOKUNNAN KOKOUS 3 MUISTIO Aika: Torstai 4.9.2014 klo 14.30 16.15 Paikka: Seinäjoen kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Lastensuojelun sijaishuollon vaativan laitoshoidon kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi

Lastensuojelun sijaishuollon vaativan laitoshoidon kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi Lastensuojelun sijaishuollon vaativan laitoshoidon kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi Lastensuojelun sijaishuollon vaativan laitoshoidon tavoitteet: Lapsen sosiaalisen lähiverkoston vahvistuminen

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

ASIAKASPALVELUN UUSI TOIMINTAMALLI AUTETAAN ASIAKASTA DIGITAALISTEN PALVELUIDEN KÄYTÖSSÄ (AUTA)

ASIAKASPALVELUN UUSI TOIMINTAMALLI AUTETAAN ASIAKASTA DIGITAALISTEN PALVELUIDEN KÄYTÖSSÄ (AUTA) VM056:00/2016 3.10.2016 ASIAKASPALVELUN UUSI TOIMINTAMALLI AUTETAAN ASIAKASTA DIGITAALISTEN PALVELUIDEN KÄYTÖSSÄ (AUTA) 1. AUTA-hankkeen valtionavustusohje Tässä ohjeessa kuvataan AUTA-hankkeen kokeilulle

Lisätiedot

19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7)

19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7) Kunnanhallitus 39 06.02.2017 Kunnanvaltuusto 19 20.02.2017 19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7) Khall 06.02.2017 39 Sote-kilpailutukseen asetettu

Lisätiedot

Julkiset innovatiiviset hankinnat

Julkiset innovatiiviset hankinnat Julkiset innovatiiviset hankinnat Miten julkishallinto kykenee hankkimaan esimerkiksi innovatiivisia cleantech-ratkaisuja? Antti Tuukkanen hankinta-asiantuntija KL-Kuntahankinnat Oy Innovatiivisuus, agenda

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2012 1 (5) 275 Kj / Valtuutettu Mirka Vainikan aloite koskien kilpailutuksen seurannan järjestämisestä päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015 Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015 Valtiovarainministeriö, 18.5.2016, VM/853/00.05.00/2016. Puolustusvoimat, 20.5.2016, AM9733. Puolustusministeriö,

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030: Tuet teollisen

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa Lea Gynther Webinaari 21.10.2014 Kurkistus suunnitelma-arkistoon TEM pyytänyt lähettämään tehdyt suunnitelmat Motivaan Voidaan

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Joensuun seudun hankintatoimen strategia

Joensuun seudun hankintatoimen strategia Joensuun seudun hankintatoimen strategia Page 1 Visio Vuonna 2015 Joensuun seudun hankintatoimi on edistyksellisten ja kilpailukykyisten hankintapalveluiden tarjoaja ja aluekehityksellisesti merkittävä

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Energia- ja ilmastostrategian linjaukset ovat samansuuntaisia Fingridin näkemysten kanssa Nykyisenkaltaisesta tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM Hankintalakiuudistus Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM 1 Taustaa Komissio antoi joulukuussa 2011 ehdotukset uusiksi julkisia hankintoja koskeviksi direktiiveiksi

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa

Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa Kokemuksia hankintaklinikoista KEHTO-foorumi, Joensuu 24.5.2011 Pekka Vaara Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Tilaajan ongelmia

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla

Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla Timo Ritonummi Energiaosasto 25.4.2013 Energiatehokkuus EU:ssa ja Suomessa Energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

PIELISEN KARJALAN HANKINTASTRATEGIA

PIELISEN KARJALAN HANKINTASTRATEGIA PIELISEN KARJALAN HANKINTASTRATEGIA HANKINTASTRATEGIAN TAVOITE JA TEHTÄVÄT Hankintastrategian tavoitteena on ohjata hankintojen johtamista, suunnittelua ja toteuttamista kunnan sisällä siten, että julkiset

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

[Kirjoita teksti] 2 08 Hankintakeskus Anskaffningscentralen

[Kirjoita teksti] 2 08 Hankintakeskus Anskaffningscentralen 2 08 Hankintakeskus Anskaffningscentralen Toiminta-ajatus Verksamhetsidé Hankintakeskuksen tehtävänä on johtosäännön mukaan huolehtia osaltaan kaupungin hankintapalveluista ja keskitetyistä tukipalveluista

Lisätiedot