Valtion sähkönhankintastrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtion sähkönhankintastrategia"

Transkriptio

1 Valtion sähkönhankintastrategia Työryhmän loppuraportti 30/2009 Budjetti

2

3 Valtion sähkönhankintastrategia Työryhmän loppuraportti Valtiovarainministeriön julkaisuja 30/2009 Budjet ti

4 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) VALTIONEUVOSTO Puhelin (vaihde) Internet: Taitto: Pirkko Ala-Marttila/VM-julkaisutiimi Helsinki 2009

5 Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, syyskuu 2009 Tekijät Hannu Koivurinta, työryhmän puheenjohtaja Nina Elomaa, työryhmän sihteeri Julkaisun nimi Valtion sähkönhankintastrategiaa pohtineen työryhmän loppuraportti Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot Julkaisu on saatavissa Internetistä osoitteesta Asiasanat julkiset hankinnat, sähkönhankinta, strategia Julkaisusarjan nimi ja numero Valtiovarainministeriön julkaisuja 30/2009 Julkaisun myynti/jakaja Valtiovarainministeriö, julkaisutiimi, s-posti: Painopaikka ja -aika ISBN ISSN ISBN (PDF) ISSN (PDF) Sivuja 40 Hinta Kieli Suomi Tiivistelmä Tässä julkaisussa on kuvattu lyhyesti valtion sähkönhankinnan nykytilaa ja toimintamalleja sekä esitetty vaihtoehtoja sille, kuinka valtion sähkönhankinta voitaisiin jatkossa järjestää. Julkaisussa on kartoitettu erilaisia vaihtoehtoisia sähkönhankintatapoja sekä kuvattu toimintaympäristön kannalta merkityksellisiä ja huomioon otettavia asioita. Julkaisu sisältää valtion sähkönhankintaa pohtineen työryhmän ehdotuksen siitä, kuinka valtion sähkönhankinta tulisi jatkossa järjestää ja millaisia seikkoja kilpailuttamisessa olisi huomioitava. Työryhmä esittää lisäksi, että valtiovarainministeriö ohjaisi yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n aloittamaan seuraavan kilpailuttamisen valmistelun ja toimintamallien tarkemman suunnittelun yhteistyössä asiakkaiden ja valtiovarainministeriön kanssa strategiassa sovittujen linjausten mukaisesti. Keskeisenä tavoitteena uudessa hankintastrategiassa on taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävällä pohjalla toteutettu sähkönhankinta koko valtiokonsernille.

6 Presentationsblad Utgivare och datum Finansministeriet, augusti 2009 Författare Hannu Koivurinta, ordförande Nina Elomaa, sekreterare Publikationens titel Slutrapport från arbetsgruppen som överlagt statens elupphandlingsstrategi Publikationens andra versioner Publikationen finns på finska på Internet-address Nyckelord - Publikationsserie och nummer Finansministeriet publikationer 30/2009 Beställningar/distribution Finansministeriet, publikationsteamet, e-post: Tryckeri/tryckningsort och -år ISBN ISSN ISBN (PDF) ISSN (PDF) Sidor 40 Pris Språk Finska Sammandrag Denna publikation innehåller en kort beskrivning av nuläget med och handlingsmodellerna för statens elupphandling, samt alternativ till hur statens elupphandling kunder ordnas i framtiden. Publikationen kartlägger olika alternativa elupphandlingssätt och beskriver faktorer som är betydelsefulla för verksamhetsomgivningen, och som bör beaktas. Publikationen innehåller ett förslag från arbetsgruppen som överlagt statens elupphandlingsstrategi om hur statens elupphandling borde ordnas i framtiden, och vilka saker som bör beaktas vid anbudstävlingarna. Arbetsgruppen föreslår dessutom att finansministeriet skulle uppmana upphandlingsenheten Hansel Ab att inleda beredningen av nästa anbudstävling, samt att i enlighet med linjedragningarna i strategin planera noggrannare handlingsmodeller i samarbete med kunderna och finansministeriet. Den nya upphandlingsstrategins viktigaste mål är att man på ett ekonomiskt och ur miljöperspektiv hållbart sätt kunde upphandla el åt hela statskoncernen.

7 Description page Publisher and date Ministry of Finance, August 2009 Author(s) Mr Hannu Koivurinta, Chair Ms Nina Elomaa, Secretary Title of publication Final report by the working group on a strategy for government electricity procurement Parts of publication/ other versions released The publication is available in Finnish at Keywords - Publication series and number Ministry of Finance publications 30/2009 Distribution and sale Ministry of Finance, publications team, Printed by ISBN ISSN ISBN (PDF) ISSN (PDF) No. of pages 40 Price Language Finnish Abstract This report gives a brief description of existing electricity procurement procedures and the publication presents various options on how government electricity procurement could be organised in future. The document maps out different ways of procuring electricity and explains matters that are relevant and should be taken into account in the operating environment. The paper includes a proposal by the working group for government electricity procurement detailing how the procurement of electricity should be organised in future and the type of factors that need to be taken into account in competitive tendering. In addition, the working group proposes that the Ministry of Finance commissions the central purchasing organ Hansel Ltd to start preparing a competitive tendering process and to make more detailed operating plans in collaboration with clients and the Ministry of Finance as outlined in the strategy. The main aim in the new procurement strategy is to achieve both economically and environmentally sustainable electricity procurement in the whole of central government.

8

9 Valtiovarainministeriölle Valtion sähkönhankinnan kokonaisvolyymi on viime vuosina ollut n GWh eli n. 60 milj. euroa. Ministeriöiden, virastojen ja laitosten lisäksi suuria sähkönhankintayksiköitä ovat mm. Senaatti-kiinteistöt, yliopistot ja Puolustushallinnon rakennuslaitos. Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n kautta hankittavan sähkön määrä oli vuonna 2008 n. 250 GWh eli n. 12,5 milj. euroa, joka on prosentuaalisesti n. 21 % valtion hankkimasta sähköstä. Suomessa valtio hankkii sähkönsä pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta. Sähkön hankinnassa on hallittava ja ohjattava yhtenäistä riskipolitiikkaa sekä toteutettava kilpailuttaminen koordinoidusti kokonaistaloudellisen edullisuuden saavuttamiseksi. Sähkön hankintaan liittyy myös paljon muita näkökohtia, joiden vuoksi yhteisen sähkönhankintastrategian luominen on tarpeellista. Sähkönhankintaan voidaan liittää tavoitteita esimerkiksi ympäristönäkökohtiin ja poikkeusoloihin liittyen, sähkönhankinnalla voidaan pyrkiä ohjaamaan kulutusta jne. Tällaisten näkökohtien huomioiminen ja niiden tehokas toimeenpaneminen edellyttävät yhteistä strategiaa, jolloin valtion kaikessa sähkönhankinnassa kyetään ottamaan huomioon asetetut tavoitteet. Valtiovarainministeriö asetti työryhmän valmistelemaan valtion sähkönhankintastrategiaa. Työryhmän puheenjohtajaksi määrättiin budjettisihteeri Hannu Koivurinta valtiovarainministeriöstä. Työryhmän jäseninä ovat toimineet johtaja Kaj Hedvall Senaatti-kiinteistöistä, talotekniikkainsinööri Matti Vuori eduskunnan kiinteistötoimistosta, ylitarkastaja Bettina Lemström työ- ja elinkeinoministeriöstä, toimialajohtaja Timo Mäkelä puolustushallinnon rakennuslaitoksesta, kiinteistöpäällikkö Pekka Korhonen tiehallinnosta, erityisasiantuntija Markku Stenborg valtiovarainministeriöstä ja yli-insinööri Timo Partanen energiamarkkinavirastosta. Työryhmän sihteerinä on toiminut yksikön päällikkö Nina Elomaa Hansel Oy:stä. Työryhmän ensimmäisenä tehtävänä oli kartoittaa valtion sähköhankinnan nykytila ja pohtia erilaisia vaihtoehtoja valtion sähkönhankinnan järjestämiseksi. Tämän jälkeen työryhmä selvitti erityyppisten valtion hankintayksiköiden sähkönhankintaan liittyviä erilaisia tarpeita. Saatuaan tarvittavat selvitykset tehtyä työryhmä päätyi esittämään valtiovarainministeriölle ehdotuksen siitä, kuinka valtion sähkönhankinta tulisi järjestää.

10 Saatuaan työnsä ja ehdotuksensa valtion sähkönhankintastrategiaksi valmiiksi työryhmä luovuttaa loppuraporttinsa valtiovarainministeriölle. Työryhmän loppuraporttiin sisältyy puolustushallinnon rakennuslaitoksen edustajan eriävä mielipide. Helsingissä 14. päivänä elokuuta Hannu Koivurinta Bettina Lemström Pekka Korhonen Timo Partanen Timo Mäkelä Matti Vuori Markku Stenborg Kaj Hedvall Nina Elomaa

11 9 Sisältö 1 Työryhmän asettaminen ja tehtävät Johdanto Toimintaympäristö ja toimiala Sähkömarkkinat ja markkinahinta Eurooppalaiset sähkömarkkinat Toimijat Sähkönhankintakokonaisuuteen tarvittavat palvelut Näkemykset ja haasteet Asiakasnäkemykset Toimittajanäkemykset Toimintamallit Sähkönhankinnan kokonaispalvelu yhdeltä toimittajalta Sähkön hankinnan jako osa-alueisiin; yksi tai useampia toimittajia Toiminta pörssin kautta Muut huomioitavat näkökohdat Julkiset hankinnat ja kilpailuttaminen Ympäristö ja kestävät hankinnat Sähkönhankinnan strategia Työryhmän ehdotus toimintamallista Toimeenpano ja ohjaus LIITE 1 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen edustajan eriävä mielipide

12 10

13 11 1 Työryhmän asettaminen ja tehtävät Valtiovarainministeriö asetti työryhmän valmistelemaan valtion sähkönhankintastrategiaa. Työryhmän tehtäväksi määriteltiin valmistella valtionvarainministeriölle suositus siitä, kuinka valtion sähkönhankinta tulisi järjestää. Työryhmän asettaminen nähtiin tarpeelliseksi, koska yhteinen strategia luo mahdollisuudet sähkönhankinnan tehostamiselle ja säästöjen saavuttamiselle. Tavoitteena on, että valtio hyödyntää koko ostovolyyminsa sähkönhankinnassa ja saa hankittua sähköä mahdollisimman edullisesti. Yhteisen sähkönhankintastrategian luominen on tarpeen siksi, että kyetään hallitsemaan ja ohjaamaan sähkönhankinnan kokonaisuutta ja yhteistä riskipolitiikkaa sekä toteuttamaan kilpailuttaminen koordinoidusti kokonaistaloudellisen edullisuuden saavuttamiseksi. Asettamispäätöksessä työryhmän tehtäväksi määriteltiin: 1. Kartoittaa erilaisia vaihtoehtoja valtion sähkönhankinnan järjestämiseksi; 2. Sovittaa yhteen erilaisten valtion hankintayksiköiden sähkönhankintaan liittyvät tarpeet; sekä 3. Valmistella valtionvarainministeriölle esitys siitä, kuinka valtion sähkönhankinta tulisi järjestää. Työryhmän jäseniksi nimettiin: Hannu Koivurinta, valtiovarainministeriö, puheenjohtaja Pekka Korhonen, Tiehallinto Ilona Nokela, Eduskunta, varajäsen Matti Vuori Kaj Hedvall, Senaatti-kiinteistöt, varajäsen Erkki Mansikkamäki Timo Mäkelä, Puolustushallinnon rakennuslaitos, varajäsen Ari Kinnunen Markku Kinnunen, työ- ja elinkeinoministeriö, varajäsen Bettina Lemström Anu Värilä, Energiamarkkinavirasto, varajäsen Timo Partanen Markku Stenborg, valtiovarainministeriö Nina Elomaa, Hansel Oy, työryhmän sihteeri, varajäsen Mervi Olkinuora

14 12 Työryhmä on työnsä aikana kartoittanut valtion sähkönhankinnan nykytilaa ja yhteishankintaan liittymiseen liittyviä käytännön asioita sekä pohtinut erilaisia vaihtoehtoja sähkönhankinnan toteuttamiseksi. Toimintamallin lopullisen, yksityiskohtaisen valinnan työryhmä näki tarpeelliseksi jättää sähkönhankinnan kilpailuttamiseen liittyvän valmisteluprosessin aikana toteutettavaksi. Työryhmän loppuraporttiin liittyy Puolustushallinnon rakennuslaitoksen edustajan eriävä mielipide, joka on muistion lopussa liitteenä 1.

15 13 2 Johdanto Valtion sähkönhankinnan kokonaisvolyymin on arvioitu olevan noin 1200 GWh eli arvoltaan 60 miljoonaa euroa. Nykyisellään sähkönhankinta ei ole vielä täysin koordinoitua, vaan sähkön hankintaa toteutetaan valtion eri organisaatioissa. Ministeriöiden, virastojen ja laitosten lisäksi suuria sähköä hankkivia yksiköitä ovat mm. Senaatti-kiinteistöt, yliopistot ja Puolustushallinnon rakennuslaitos. Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n kautta hankittavan sähkön osuus on noin 25 % valtion hankkimasta sähköstä. Sähkö on määritetty Talousarviolain (423/1988) 22 a :n ja valtiovarainministeriön antaman päätöksen mukaan tuotteeksi, joka tulee hankkia yhteishankintayksikön kautta. Talousarviolaki mahdollistaa yhteishankinnoista poikkeamisen silloin, jos hankinta ei erityisestä syystä ole toteutettavissa yhteishankintana. Työryhmä selvitti sähkönhankinnan nykytilaa ja identifioi merkittävimmät haasteet sille, miksi sähkön hankinta on edelleen hajallaan eri organisaatioissa. Merkittävimmäksi tekijäksi nousi sähkön sisältyminen vuokrasopimuksiin. Muita merkittäviä tekijöitä olivat sähkön hankinnan kilpailuttamisen toteuttamatta jättäminen kokonaan, sitoutuminen vanhoihin toimittajiin sekä ohjeistuksen puuttuminen. Valtion sisäinen hajanaisuus sähkön hankinnassa pienissä erissä on aiheuttanut turhia, ylimääräisiä kustannuksia, volyymiedun menetystä hankintojen ollessa hajautuneina, sekaannusta valtiokonsernin asiakkaiden keskuudessa toimintatavoista, hämmennystä markkinatoimijoiden ja palveluntarjoajien keskuudessa valtiokonsernin ohjauksen puutteesta ja kilpailevista toimintamalleista sekä hankaluutta edelleen kehittää palvelukonsepteja hankinnan toteuttamiseksi. Lisäksi näkyvissä olevat ja tulevat muutokset energia- ja ympäristölinjauksissa niin Suomessa kuin EU-tasolla vaativat tarkempaa ohjausta ja kontrollointia erilaisten sähkönhankintaan ja julkisiin hankintoihin liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi.

16 14

17 15 3 Toimintaympäristö ja toimiala 3.1 Sähkömarkkinat ja markkinahinta Yhteispohjoismaiset sähkömarkkinat ovat toimineet reilut kymmenen vuotta. Markkinoiden erityispiirteenä Pohjoismaissa on vesivoimatilanteen vaikutus hintatasoon ja sitä kautta hintatason suuri vuosittainen vaihtelu pohjoismaisessa sähköpörssissä. Muita hintatasoon ja hintojen muuttumiseen merkittävästi vaikuttavia komponentteja ovat polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnat sekä valuuttakurssit. Hiilen ja öljyn hintakehitys sekä niiden tuotanto-, kysyntä-, tarjonta- ja kaupan tilanne vaikuttavat voimakkaasti hintatasoon. Suomessa sähkön ympäristöasioita on ohjattu ennen kaikkea tuotantoon kohdistuvilla toimenpiteillä kuten syöttötariffeilla ja tuotannon investointituilla. Pohjoismaisessa sähköpörssissä kysynnän ja tarjonnan kautta määräytyvä hinta toimii hintareferenssinä sähkökaupalle. Voidaan sanoa, että hankintatavasta, hankinnan koosta ja toimijasta riippumatta pörssihinta näkyy pääosalle sähkön käyttäjistä. Viimeaikainen hintojen vaihtelu on johtanut myös siihen, että sähkön myyjät ovat muuttamassa pienkuluttajien hinnoittelua sellaiseksi, että toimintamalleihin liittyvä hinnoittelu seuraa yhä enemmän sähköpörssin hintaa. Näin ollen käytävän sähkökaupan muoto ja palvelujen tarve määräytyykin enemmän kuluttajan kokoluokan kuin hinnan määräytymisperusteiden kautta. Myös kuluttajan omien resurssien ja asiantuntemuksen määrä ja käyttömahdollisuudet muokkaavat valittavaa toimintatapaa. Valtion sähkönhankinnan volyymit ovat merkittäviä ja asettavat valtion sähkönhankkijana suurten toimijoiden joukkoon. Pohjoismaissa suuret sähkönkäyttäjät toimivat pörssissä joko itse suoraan tai palveluntuottajien kautta, tai hoitavat sähkön hankintansa sähköyhtiöiden kautta. Kaikissa näissä tukkumarkkinatason toimintavoissa yhteistä on kuitenkin se, että hinnan määräytyminen perustuu markkinahintaan ja käytettyihin hinnansuojausinstrumentteihin. Sähkömarkkinoilla tapahtuvien voimakkaiden hintavaihteluiden vuoksi suuret sähkönkäyttäjät hyödyntävät hinnanhallintaan ja sähkönhankintaan liittyvien riskien hallintaan riski- ja hankintapolitiikkaa. Tällaisen politiikan tavoitteena on systemaattisesti käsitellä hankintaan liittyviä riskejä, tunnistaa ne ja hallita niitä sovitulla, sähkönkäyttäjälle hyväksyttävällä riskitasolla mark-

18 16 kinoilla olevia keinoja käyttäen. Näistä keinoista hinnansuojausinstrumentit ovat yleisimmät. Yksinkertaistaen voitaisiin sanoa, että riskipolitiikan avulla vältytään yllätyksiltä, joita suuret hintavaihtelut voivat aiheuttaa. Hintavakauden saavuttamiseksi, paremman hinnan ennustettavuuden aikaansaamiseksi sekä hintavaihteluun liittyvän riskin hallitsemiseksi toimintamalleihin liittyy sähkösalkun hallintaan kuuluvien palveluiden hyödyntäminen. Näitä palveluja eri laajuudessa markkinoilla tarjoavat sähköyhtiöiden lisäksi toimintaan erikoistuneet yhtiöt sekä esimerkiksi pankit. 3.2 Eurooppalaiset sähkömarkkinat Pohjoismaisella sähkömarkkinalla on pisimmät perinteet markkinoiden toimivuuden ja niiden avoimuuden kannalta. Usein pohjoismaista toimintamallia on pidettykin esikuvana eurooppalaisen yhteisen markkinan kehitykselle. Eurooppalaisilla markkinoilla on kuitenkin omia erityispiirteitään, jotka vaativat omia ratkaisujaan. EU-tasolla on asetettu tavoitteita yhteiseurooppalaisen markkinan kehittämiselle ja markkinoiden avaamiselle koko Euroopan alueella. Tämän tavoitteen eteenpäin vieminen näkyy Euroopan tasolla uuden regulaation syntymisenä, ja sillä tulee olemaan vaikutuksia myös pohjoismaisiin toimintatapoihin. Vauhti tälle kehitykselle määräytyy hyvin pitkälti yhteisen poliittisen tahtotilan löytymisen kautta, mikä saattaa viedä aikaa. Toisaalta kehitystä tällä alueella on tapahtunut koko ajan ja energiamarkkinoiden kiristyminen, kulutuksen kasvun hillitseminen ja omavaraisuusasteen nostaminen ovat omiaan vauhdittamaan kehitystä asian tullessa koko ajan kriittisemmäksi Euroopan talousalueen kehitykselle. On kuitenkin syytä painottaa sitä, että todellinen markkinoiden integroituminen eurooppalaisella tasolla toteutuu vasta sitten, kun maiden väliset siirtoyhteydet ovat riittävän vahvat mahdollistamaan sähkön siirtymisen maiden välillä ja kaupankäynnin toimintatavat ja säännöt ovat yhteneväiset. Kuitenkin pohjoismaiseen hintatasoon vaikuttaa jo nyt eurooppalainen hintataso, vaikka siirtoyhteydet Pohjoismaiden ja Euroopan välillä eivät ole kapasiteetiltaan suuria markkinoiden kokoon suhteutettuna. Valtion kannalta merkittävää on seurata ja analysoida markkinakehitystä ja ottaa huomioon muutokset ja niiden heijastusvaikutukset kilpailutukseen, itse sähkön hankintaan ja markkinakehitykseen. Direktiiviluonnos sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä annetun direktiivin 2003/54/EY muuttamisesta estää voimaan astuessaan sähkönmyyjien ja -tuottajien kantaverkkojen omistuksen. Kantaverkko on valtakunnan sähkön siirron tärkein osa ja siihen liittyvät paikallisen jakeluverkot. Muutos vahvistaa entisestään markkinoiden avoimuutta.

19 Toimijat Sähkömarkkinoilla merkittävä toimija on yhteispohjoismainen sähköpörssi. Sähkön hankinnan kannalta pörssi on merkittävä toimija kahdella tavalla: 1. Sähkönhankintakanavana. 2. Sähkön referenssihinnan määrittelijänä. Vaikka sähkönhankinta pohjoismaissa fyysisellä markkinalla ei toteudukaan kokonaan suoraan sähköpörssin kautta, on pörssin hintareferenssi joka tapauksessa markkinoilla merkittävä tekijä ja vaikuttaa näin ollen sähkön hankintaan. Asiakkaan sähköstä maksama hinta koostuu seuraavista pääkomponenteista: sähköenergian kustannus, sähkön siirron ja jakelun kustannus sekä erilaiset toimintaan liittyvät verot. Ensimmäisen komponentin tärkein vaikuttava tekijä on sähkön tukkuhinta, joka muodostuu avoimilla tukkusähkömarkkinoilla eli käytännössä pohjoismaisessa Nord Pool -sähköpörssissä. Sähkön hetkittäisen hinnan muodostumiseen markkinoilla vaikuttavat pääasiassa sähkön kulutustaso ja kulloinkin käytössä olevan tuotantokapasiteetin tuotantokustannukset sekä kilpailutekijät. Kuluttajan maksamaan sähkön hintaan lisätään oston ja kulutuksen aikavaihteluiden erilaisuuden yhteensovittamisesta aiheutuneet kustannukset sekä muut sähkönmyyjän kustannukset. Toinen komponentti, sähkön jakelun ja siirron kustannukset, heijastaa siirto- ja jakeluverkon rakentamisen, käytön ja ylläpidon kustannuksia. Energiamarkkinavirasto valvoo jakelu- ja siirtoyhtiöiden tuoton kohtuullisuutta ja toiminnan laatua. Viimeinen komponentti, verot, välitetään loppukuluttajille sellaisenaan. Sähkömarkkinoilla sähkönhankintaan liittyviä palveluita tarjoavat sähkönmyyjät, erilaiset palveluyhtiöt, pankit ja konsultointia tarjoavat yhtiöt. Merkittävä osa sähkön hankintaan liittyvistä palveluista hankitaan sähkönmyyjäyhtiöiltä, jotka voivat hoitaa sekä fyysisen sähköntoimituksen eri muodoissaan että muut hankintaan liittyvät palvelut. Tämä toimintatapa on muovautunut vallitsevaksi pitkälti sen vuoksi, että tällä tavoin palvelut saadaan samalta toimittajalta kustannustehokkaasti. Perinteisesti sähkönmyyjät ovat markkinoiden avautumisen myötä kehittäneet palvelukomponentteja kuten salkunhallintaa, raportointia, analyysipalveluita jne. lisäpalveluiksi perinteisen sähkön myynnin rinnalle. Valtion kannalta merkittävää on säilyttää mahdollisuudet käyttää kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja sähkönhankinnan toteuttamiseksi.

20 Sähkönhankintakokonaisuuteen tarvittavat palvelut Sähkönhankinnan kokonaisuuden hoitamiseksi tarvitaan palveluita alla olevilta osa-alueilta: 1. Sähkön fyysinen toimitus, joka sisältää sähkötaseen hallinnan. Fyysinen toimitus tarkoittaa sähköenergian toimittamista asiakkaalle. Fyysinen sähkö voidaan hankkia esimerkiksi suoraan pörssistä tai välittäjän kautta pörssistä, kahden välisillä sopimuksilla tai hankkimalla se esimerkiksi sähköntuottajalta tai -myyjältä. Sähkötaseen hallinta tarkoittaa sähkön hankinnan ja kulutuksen välisen tasapainon hallintaa siten, että sähkönhankinta vastaa joka hetki kulutusta. Sähkötaseen hallinta voidaan hoitaa ostamalla avoin kokonaistoimitus joltain toimittajalta, ryhtymällä itse tasevastaavaksi toimijaksi sähkömarkkinoilla tai ostamalla taseenhoitopalvelu ja siihen liittyvät kulutuksen ennustepalvelut erikseen joltain toimittajalta. 2. Salkunhallinta, joka tarkoittaa sähkönhankintaan liittyvän sähkösalkun hoitoa eli yksinkertaisimmillaan hinnanvarmistusta hinnaltaan vaihtelevilla markkinoilla. Salkunhallinnan ja hinnan kiinnityksen osalta on tärkeää painottaa sitä, ettei salkunhallinta ole aina tae halvimmalle hinnalle, vaan se on sähkön hinnanvaihteluun ja siihen liittyvään riskien hallintaan liittyvä elementti sähkönhankinnassa. 3. Laskutukseen liittyviä palveluita itse sähköenergian laskutuksen lisäksi on esimerkiksi sähkön siirron kauttalaskutuspalvelu. Laskutuksen kannalta tärkeänä elementtinä on sähkön kokonaishinnan muodostukseen liitty vien hintakomponenttien yhdistäminen yhdeksi hinnaksi asiakkaalle. Asiakkaalla voi myös olla useita käyttöpaikkoja yhden tai useamman verkonhaltijan alueella. Näin asiakas ei saa usealta osapuolelta sähkönhankintaan liittyviä laskuja. 4. Raportointi on asiakkaalle merkittävää mm. sähkönkulutuksen seurannan kannalta. Kulutustietojen saaminen asiakkaan käyttöön on edellytys energiatehokkuuden parantamiselle sekä energian säästöön liittyvien toimenpiteiden ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Toisaalta raportointia tarvitaan myös sähkönhinnan, tehtyjen kauppojen ja sähkösalkun tilanteeseen liittyvien toteutumien raportointiin. Yhteisen sähkönhankinnan kannalta keskeistä on eri osa-alueiden palveluiden yhteen saattaminen siten, että kokonaisuus toimii tehokkaasti, saumattomasti ja asiakkaan näkökulmasta siten, että palvelut saadaan yhdestä pisteestä. Kilpailuttamisen näkökulmasta on tarpeellista ryhmitellä osa-alueet siten, että markkinoilta löytyy riittävästi tarjontaa tarpeeksi kilpailun aikaansaamiseksi kaikilla osa-alueilla.

21 19 4 Näkemykset ja haasteet 4.1 Asiakasnäkemykset Työryhmässä on kuultu asiakkaiden näkemyksiä ja asiakkaiden kanssa on käyty erillisiä keskusteluja. Asiakasnäkökulmasta keskeistä sähkönhankinnassa ovat seuraavat seikat: 1. Hinnan ennustettavuus erityisesti budjettitalouden piirissä olevilla organisaatioilla on tärkeää. Hinnan tulee olla myös edullinen. 2. Laskutuksen helppous, toimivuus ja siihen liittyvä räätälöinti on koettu tärkeiksi tekijöiksi. Asiakkaat ovat kokeneet hyväksi sen, että sähköntoimitukseen liittyvät laskut voidaan yhdistää mm. sähkönsiirron kauttalaskutuksen kautta. Tällä on hallinnollisia prosesseja tehostava vaikutus, eikä mahdollisia tähän liittyviä lisäkustannuksia ole nähty merkittävinä. 3. Mahdollisuudet sähkön alkuperän valintaan ovat nousseet yhä enemmän esille. Asiakkaat ovat esittäneet toiveita eri tuotantotavoilla tuotetun sähkön hankintaan, kuten mahdollisuuden ns. vihreän sähkön hankintaan. 4.2 Toimittajanäkemykset Sähkömarkkinatoimijoiden osalta näkemyksiä valtion sähkön hankinnasta on koottu eri toimijoiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella. Keskusteluja on käyty mm. pörssin, palveluyhtiöiden ja sähköyhtiöiden kanssa. Eri osapuolten näkemykset sähkönhankinnan toteuttamisesta eivät juuri eronneet toisistaan. Suurimmat haasteet nähtiin seuraavilla osa-alueilla: 1. Sähkön hankinnan hajanaisuus valtiokonsernin sisällä nähtiin valtion sähkön hankintaa heikentävänä tekijänä eikä hajanaisuudelle nähty perusteita. Volyymien kokoamiselle nähtiin selkeät perusteet. 2. Sähkön hankintahinnan kannalta pörssihinta on referenssihinta ja kokonaisuuden kannalta merkittävin tekijä on hankinta- ja riskipolitiikalla. Itse

22 20 toimintamallilla ei nähty olevan merkitystä sähkön kokonaishinnan muodostuksessa, koska mallista riippumatta toimintatavat perustuvat yhteispohjoismaiseen sähköpörssin hyödyntämiseen ja hinnan määräytymiseen markkinoilla. 3. Toimintamallin valinnassa keskeistä on toimintamallin sujuvuus ja tarvittavien palvelukokonaisuuksien jakaminen osa-alueille siten, että toimittajilla on mahdollisuus tarjota palveluja. Lisäksi sähkönhankinnan kokonaisuuden kannalta keskeistä on eri osa-alueiden palveluntuottajien yhteistoiminta sähkönkulutustietojen, sähkönhintakomponenttien, laskutustietojen jne. yhdistämiseksi. Tämä nähtiin keskeiseksi haasteeksi. 4. Sähkönhankinnan ympäristöasioiden huomioinnissa valtion rooli nähtiin tärkeänä. Hankinnan ja kilpailuttamisen kannalta tärkeänä pidettiin sitä, että annetaan mahdollisuus erilaisten toimintatapojen käytölle sähkön ympäristömyötäisyyden toteuttamiseksi. 5. Sähköpörssin kautta toimimisessa keskeiseksi nähtiin valtion rooli sähkömarkkinoiden toimivuuden edistämisessä. Tärkeänä tekijänä suoremmassa pörssin kautta toimimisessa on valtion osapuolien sitoutuminen toimintamalliin, jotta volyymi on riittävän suuri ja suorempi toiminta muodostuu järkeväksi. Toisaalta suoremmassa pörssin kautta toimimisessa ei nähty saavutettavan erityisiä taloudellisia hyötyjä hinnanmääräytymismekanismien vuoksi. Sähkömarkkinoiden tukemisessa keskeiseksi nostettiin valtion sähkönhankinnan rooli ja sen tehtävät suhteessa siihen, voidaanko markkinoiden toimivuuteen vaikuttaa muuten kuin valtion esimerkkiaseman kautta.

23 21 5. Toimintamallit Työryhmä on tarkastellut muutamia vaihtoehtoisia, periaatteiltaan poikkeavia toimintamalleja sähkön hankinnan toteuttamiseksi sekä pohtinut toimintamalleihin liittyviä etuja ja haittoja. Keskustelussa esiin nousseet vaihtoehdot ovat: 1. Sähkönhankinnan kokonaispalvelu yhdeltä toimittajalta 2. Sähkönhankinnan jako osa-alueisiin; yksi tai useampia toimittajia 3. Hankinta suoraan pörssin kautta ja siihen tarvittavat palvelut Toimintamallien periaatteet on esitetty kuvissa Sähkönhankinnan kokonaispalvelu yhdeltä toimittajalta Ensimmäisessä vaihtoehdossa palvelut hankitaan yhdeltä toimittajalta. Salkunhoito Valtio Toimittaja Pörssikaupan hoito ml. ennuste Laskutus Avoin toimitus sisältäen tasepalvelun

24 22 Toimintamallin edut ja haitat ovat mainittuna alla olevassa taulukossa. Edut Yksinkertainen toimintatapa Yksi toimittaja, yksinkertainen toiminta Palvelutuotannon tehokkuus ja kustannustehokkuus Haitat Salkunhallinnan neutraalius, joka on varmistettava sopimus- ja toimintaehdoin Tarvittaessa pörssin kautta toimiminen on varmistettava sopimus- ja toimintaehdoin Valtion volyymit ja asiakasmäärät kasvavat suuriksi, jolloin potentiaalisten tarjoajien määrä voi vähentyä Kustannusten läpinäkyvyys Riittävä tarjonta kilpailun varmistamiseksi 5.2. Sähkön hankinnan jako osa-alueisiin; yksi tai useampia toimittajia Toisessa vaihtoehdossa sähkönhankinnan osa-alueiden toteuttamiseen valitaan yksi tai useampia osapuolia. Palveluiden jako on ajateltu tehtäväksi finanssimarkkinoilla toimimisen ja fyysisillä markkinoilla toimimisen välille. Jako osa-alueille voidaan tehdä myös toisella tavalla. Toimittaja 1 Finanssipalvelut: Salkunhoito Valtio Fyysiset palvelut: Toimittaja 2 Pörssikaupan hoito ml. ennuste Laskutus Avoin toimitus sisältäen tasepalvelun

25 23 Tähän toimintamalliin liittyviä etuja haittoja edellä olevan lisäksi on arvioitu seuraavasti: Edut Eri osa-alueiden asiantuntemuksen parempi hyödyntäminen Palvelutuotannon tehokkuuden hyödyntäminen ja erikoistuneiden palveluiden saaminen Haitat Palvelujen jako voi kasvattaa kustannuksia ja muodostua kalliimmaksi yhden toimittajan malliin verrattuna Useiden osapuolien hallinta lisää hallinnollista työtä sekä vaatii sopimus- ja toimintaehtojen sopimista useampien osapuolien kanssa Tiedonsiirtomäärien kasvaminen osapuolten välillä 5.3. Toiminta pörssin kautta Kolmantena vaihtoehtona on toimiminen suoremmin pörssin kautta. Tällöin valtiolle otetaan palveluntuottajille ja sähkönmyyjille malleissa 1 ja 2 olevia rooleja. Tässä toiminnassa on huomioitava se, että tarvittavien palvelujen tuottamiseen liittyy kilpailuttamisen velvoite, vaikkei itse hankintaa pörssistä tarvitsekaan kilpailuttaa tilanteessa, jossa toimitaan suoraan pörssin kautta fyysisen sähkön hankinnassa sekä hinnansuojaustuotteiden hankinnassa. Pörssi NoPo CC NoPo spot Toimittaja 1..n Valtio Sähkömarkkinaosapuoli Sähkönmyyjä Salkunhoito Pörssikaupan hoito ml. ennuste Laskutus Tasepalvelu * NoPo CC = Nord Pool Clearing Client jäsen/ finanssimarkkinat * NoPo spot = Nord Pool Spot jäsen / fyysinen markkina

Sähkönhankintapalvelu KL-Kuntahankinnat Oy. Harri Hartikka 3.4.2012

Sähkönhankintapalvelu KL-Kuntahankinnat Oy. Harri Hartikka 3.4.2012 Sähkönhankintapalvelu KL-Kuntahankinnat Oy Harri Hartikka 3.4.2012 Sisällysluettelo Sähkönhankinnan lähtökohdat Valittu toimintamalli Hyödyt asiakkaille Seuraavat vaiheet LIITTEET 3.4.2012 Harri Hartikka

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009 Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Sähkön käytön kysyntäjousto Lähtökohta kysyntäjoustolle: Jousto tulee saattaa markkinapaikalle

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Esityksen sisältö Fingridin strategia sähkömarkkinoiden kehittämisestä Ruotsi Venäjä ENTSO-E Markkinatieto Tehoreservit

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1

RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1 RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1 Rahoitus- ja toteutusmallien arviointi 1. Hankeen lähtökohtien määrittely 2. Vaihtoehtoiset

Lisätiedot

Sähkön hinnan muodostuminen

Sähkön hinnan muodostuminen Sähkön hinnan muodostuminen ATS-Energiakanavan seminaari 22.9.2003 Ritva Hirvonen Sähkömarkkinat Suomessa sähkömarkkinat avattiin kilpailulle 1995. Sähkönkäyttäjät voivat vapaasti ostaa sähköenergiansa

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt johtaja Senaatti-kiinteistöt 2010 (ennakkotietoa t tilinpäätöksestä) tä) VM:n alainen liikelaitos (laki 1.1.2011) n. 11 700

Lisätiedot

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja 20.12.2012 1 I Direktiivi, strategiat ja pk-yritykset Pikakatsaus direktiiviuudistuksen

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu

Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu Julkiset hankinnat Cleantech-innovaatioiden edistäjinä seminaari 2.12.2009 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Esityksen sisältö

Lisätiedot

Mittava sähkön pörssikaupan koulutuspaketti

Mittava sähkön pörssikaupan koulutuspaketti Sertifioitu sähkökauppias -koulutus 2014 Mittava sähkön pörssikaupan koulutuspaketti Sähkökaupan ammattilaisten koulutus Sertifioitu sähkökauppias -koulutusohjelma on tarkoitettu sähkökaupan eri tehtävissä

Lisätiedot

Sähkömarkkinakatsaus 1

Sähkömarkkinakatsaus 1 Sähkömarkkinakatsaus 1 Sähkömarkkinakatsaus Katsauksessa esitetään perustilastotietoja (1) sähkön vähittäishinnoista ja (2) sähkön tukkumarkkinoista katsauksen laadintahetkellä sekä niihin vaikuttavista

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 2 Taustaa Reservien ylläpitovelvoitteet sovittu pohjoismaiden järjestelmävastaavien välisellä käyttösopimuksella.

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin. ympäristövaikutuksia pienentäen?

Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin. ympäristövaikutuksia pienentäen? Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin ja ympäristövaikutuksia pienentäen? Motivan hankintapalvelu auttaa julkista sektoria energia- ja materiaalitehokkuuteen liittyvissä esim. energian, jätehuollon,

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa

Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa Antti Koskelainen Suomen ElFi Oy Suomen ElFi Oy 3.3.2008 1

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Tutki3u sähkömarkkinaa julkisen 6edon pohjalta Selvityksen tekijänä on riippumaton

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hanke (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hankkeen taustaa Tällä hetkellä pääsääntöisesti kukin ammattikorkeakoulu suunnittelee, hankkii, toteuttaa

Lisätiedot

Hankinnan valmistelu ja hankinnan kohde

Hankinnan valmistelu ja hankinnan kohde Hankinnan valmistelu ja hankinnan kohde Uusiutuva hankintalaki seminaari 18.5.2015 Lakimies Katariina Huikko Suomen Kuntaliitto Hankintaprosessi, nykytila Hankintasääntelyn mukainen hankintamenettely Valmistelu

Lisätiedot

KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA

KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat Terhi Harjulehto 15.3.2012 SISÄLTÖ Energiakolmio-esittely Toimintasuunnitelma-hankkeista - Toimeksianto - Toimintamalli, versiot

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Tarjoamme mittavan sähkön pörssikaupan koulutuspaketin

Tarjoamme mittavan sähkön pörssikaupan koulutuspaketin Sertifioitu sähkökauppias -koulutukset 2012 Tarjoamme mittavan sähkön pörssikaupan koulutuspaketin Sähkökaupan ammattilaisten sertifiointikoulutus Sertifioitu sähkökauppias -koulutusohjelma on tarkoitettu

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Sertifi oitu sähkökauppias -koulutukset 2008

Sertifi oitu sähkökauppias -koulutukset 2008 Sertifi oitu sähkökauppias -koulutukset 2008 Ajankohtaista energiasta Adato Energia Oy ja Nord Pool tarjoavat mittavan sähkön pörssikaupan koulutuspaketin. Sähkökaupan ammattilaisten sertifiointikoulutus

Lisätiedot

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä?

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Suomen Paikallisliikenneliiton 43. vuosikokousseminaari Heikki Metsäranta Strafica Oy Esityksen sisältö 1. Kustannuksista 2. Tavoitteista

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

Verkottumisen mahdollisuudet

Verkottumisen mahdollisuudet Verkottumisen mahdollisuudet Verkostojen luominen kannattaa aloittaa varhain Pro-hankinta Oy Ota selvää, minkälaisia oman toimialan hankintailmoitukset ovat käytä esim. Credita palvelua, josta löytyy myös

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus

Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus Jätehuoltopäivät 2014 Vanhempi hallitussihteeri, OTL Markus Ukkola TEM 1 Usein esitettyjä kommentteja hankintalaista

Lisätiedot

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Pentti Puhakka TEM EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Kaupunginhallitus 5.10.2015 Liite 1 305 MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Yleistä Hankintasääntö on Mikkelin kaupungin yleinen hankintaohje. Hankinnalla tarkoitetaan kaikkea Mikkelin kaupungin varoin

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Tampereen kaupunki Kaupunginvaltuuston iltakoulu raitiotiehankkeeseen liittyen 24.4.2014 Toteutusmallin valinta Toteutusmallitarkastelu käynnistettiin kesällä

Lisätiedot

Harri Kemppi One1. Energiaratkaisun hankinta kokonaispakettina

Harri Kemppi One1. Energiaratkaisun hankinta kokonaispakettina Harri Kemppi One1 Energiaratkaisun hankinta kokonaispakettina Sisältö One1 Oy Hankinnan haasteet Lainsäädääntö Hankintamenettelyt Hankinnan mahdollisuudet Lähienergian kokonaisratkaisuja One 1 Oy perustettu

Lisätiedot

Ilmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus. Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö

Ilmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus. Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö Ilmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen

Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen Basware käyttäjäpäivät 20.9.2012 Tu o m m e t i l a l l e r a t k a i s u t Esityksen sisältö - Senaatti-kiinteistöt

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Markkinatoimijat, asiakaskysely 2011. Markkinatoimikunta 2.2.2012

Markkinatoimijat, asiakaskysely 2011. Markkinatoimikunta 2.2.2012 Markkinatoimijat, asiakaskysely Markkinatoimikunta 2.2.2012 Yleistä Vastauksia yhteensä 125, vastausprosentti 42 14 tasepalveluasiakasta + 20 muuta markkinatoimijaa Kysymykset kohdistettu vastaajaryhmittäin

Lisätiedot

Helsingin kaupungin kestävien hankintojen edistämiseen liittyvästä konsulttityöstä

Helsingin kaupungin kestävien hankintojen edistämiseen liittyvästä konsulttityöstä TARJOUS: Helsingin kaupungin kestävien hankintojen edistämiseen liittyvästä konsulttityöstä Tilaaja: Helsingin kaupungin Ympäristökeskus Y- tunnus: 2021256-6 PL 500 Helsingin kaupunki 00099 Tarjottavan

Lisätiedot

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Kyselyn tarkoitus Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa Terveyspalvelualan yritysten käsityksiä hankintalainsäädännön uudistamisesta Vastaajia 37 kpl

Lisätiedot

Markkinoiden tiedonvaihto murroksessa - ajatuksia tulevasta. Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012

Markkinoiden tiedonvaihto murroksessa - ajatuksia tulevasta. Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Markkinoiden tiedonvaihto murroksessa - ajatuksia tulevasta Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 2 Mitä on markkinoiden tiedonvaihto? Tietosisältöjä: siirtokapasiteetteja, säätösähkötarjouksia,

Lisätiedot

Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä

Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari 21.10.2013 Lakimies, VT Jonna Törnroos Sähköiset viestintävälineet Jäsenvaltioiden on huolehdittava

Lisätiedot

Innovatiivisuuden edistäminen yhteishankinnoissa. Seminaari työ- ja elinkeinoministeriössä 3.2.2012

Innovatiivisuuden edistäminen yhteishankinnoissa. Seminaari työ- ja elinkeinoministeriössä 3.2.2012 Innovatiivisuuden edistäminen yhteishankinnoissa Seminaari työ- ja elinkeinoministeriössä 3.2.2012 1 Miten innovaatioiden syntymistä voidaan edistää hankinnan keinoin? Innovatiiviset hankintamenetelmät

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma Tasehallinnan verkkosääntö

Viranomaisen näkökulma Tasehallinnan verkkosääntö Viranomaisen näkökulma Tasehallinnan verkkosääntö Yli-insinööri Jarno Lamponen Energiamarkkinavirasto Fingridin keskustelutilaisuus 12.8.2013 Sisältö 1. Tausta EU-tasoisille verkkosäännöille 2. Verkkosääntöjen

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm. Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.fi Maataloussektorin osuus energiankäytöstä Maataloussektorin

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Palveluhankintojen periaatteet ja toimintamallit

Palveluhankintojen periaatteet ja toimintamallit Palveluhankintojen periaatteet ja toimintamallit 1 (9) 1. Johdanto... 2 2. Palveluhankinnat osana toiminnan ja talouden suunnittelua... 3 2.1 Tavoitteet ja päämäärät... 3 22.2 Raportointi ja seuranta...

Lisätiedot

29.4.2015 Diarinro: OUKA/1416/00.01.05/2014. Kivikkokankaan pilottialueen kohteiden taloteknisen arvioinnin konsulttipalveluiden hankinta

29.4.2015 Diarinro: OUKA/1416/00.01.05/2014. Kivikkokankaan pilottialueen kohteiden taloteknisen arvioinnin konsulttipalveluiden hankinta TARJOUSPYYNTÖ Kivikkokankaan pilottialueen kohteiden taloteknisen arvioinnin konsulttipalveluiden hankinta Hankintayksikkö Oulun kaupunki/rakennusvalvonta y-tunnus: 0187690-1 Solistinkatu 2, Oulu, PL 83,

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 13.5.2011 Oulu 17.5.2011 1 Hyvinvoinnin pohja rakennetaan yrityksissä Yritysten talous,

Lisätiedot

LAITEHALLINTASTRATEGIA Tarkasteltu mallin 3 (kiinteistöhuolto) mukaisella toteutuksella. Tero Lähivaara

LAITEHALLINTASTRATEGIA Tarkasteltu mallin 3 (kiinteistöhuolto) mukaisella toteutuksella. Tero Lähivaara LAITEHALLINTASTRATEGIA Tarkasteltu mallin 3 (kiinteistöhuolto) mukaisella toteutuksella Tero Lähivaara Tavoitteet uudella toiminta mallilla selkeä ostaja/tuottaja roolitus kaikki lääkintäteknisen ylläpidon

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa. Hankintafoorumi 10.4.2014

Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa. Hankintafoorumi 10.4.2014 Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa Hankintafoorumi 10.4.2014 Sisältö Palvelujen hankkiminen kunnassa Kuntastrategia Hankintaprosessi ISS Palvelut esimerkkinä palveluyrityksestä:

Lisätiedot

Sote ICT - yhteishankintamalleja. Tapio Koivisto ICT-hankintapäällikkö KL-Kuntahankinnat Oy

Sote ICT - yhteishankintamalleja. Tapio Koivisto ICT-hankintapäällikkö KL-Kuntahankinnat Oy Sote ICT - yhteishankintamalleja Tapio Koivisto ICT-hankintapäällikkö KL-Kuntahankinnat Oy Kuntahankinnat, kunta-alan yhteishankintayksikkö Julkiset ICT-hankinnat Sote ICT -yhteishankinnat Esimerkkejä

Lisätiedot

Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013

Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013 Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013 Energiatehokkuusdirektiivin (EED) tausta Direktiivin tavoitteena on edesauttaa EU:n vuodelle 2020 asettaman

Lisätiedot

Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009

Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009 Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009 Sähkönkulutuksen mittaus uudistuu Valtioneuvoston asetukset sähkömarkkinoista sekä sähköntoimitusten

Lisätiedot

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI TEOLLISUUSNEUVOS ALPO KUPARINEN 8.10..2010. SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT Taustalla globaali kehitys; raaka-aineiden kysynnän kasvu, hintojen

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen

Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen 14.12.2011 Palvelukeskusseminaari Esapekka Kuikka 1 Esityksen sisältö - Senaatti-kiinteistöt ja taloushallinnon

Lisätiedot

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus HINKU yritystilaisuus Uudessakaupungissa 11.11.2014 Mikä yritys hyötyy cleantechhankinnoista? Yritykset, jotka osaavat

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013

Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013 Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013 Yleistä Periaatepäätös saatavilla www.tem.fi/cleantech Valmistelun päävastuussa

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 17.3.2011 Tampere 18.3.2011 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla erittäin vahva kysyntäasema, joissain

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Liikenneneuvos Eeva Linkama, LVM Saaristoliikenteen neuvottelukunta 11.11.2014 Selvityksen taustalla on vuoden 2012 liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Fingrid välittää. Varmasti.

Fingrid välittää. Varmasti. Fingrid välittää. Varmasti. Fingrid Oyj:n voimansiirtoverkko 1.1.2015 400 kv kantaverkko 220 kv kantaverkko 110 kv kantaverkko tasavirtayhteys muiden verkko Fingrid lyhyesti Sähkö on välttämätön osa kaikkien

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Erittäin haastava toimintaympäristö Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla, teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma

Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma 1(6) Matti Ryhänen 3.3.2008 (päivitetty 14.02.2013) Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma 2(6) 1 Johdanto 3 2 Toiminnallinen eriyttäminen 3 2.1 Verkonhaltijan johdon riippumattomuus

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN HANKINTAPALVELUN VASTINE EKSOTEN CHAINANALYTICS ROCELTA TILAAMAAN SELVITYKSEEN HANKINNAN, VARASTOINNIN JA LOGISTIIKAN TOIMINTAMALLEISTA

ETELÄ-KARJALAN HANKINTAPALVELUN VASTINE EKSOTEN CHAINANALYTICS ROCELTA TILAAMAAN SELVITYKSEEN HANKINNAN, VARASTOINNIN JA LOGISTIIKAN TOIMINTAMALLEISTA 28.4.2014 ETELÄ-KARJALAN HANKINTAPALVELUN VASTINE EKSOTEN CHAINANALYTICS ROCELTA TILAAMAAN SELVITYKSEEN HANKINNAN, VARASTOINNIN JA LOGISTIIKAN TOIMINTAMALLEISTA Etelä-Karjalan hankintapalvelut on tutustunut

Lisätiedot

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen ENERGY USE -KIRJAN JULKISTUSTILAISUUS 28.5.2007 ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen KYSYNTÄJOUSTON TAVOITTEET Kuormituskäyrän

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013 Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama

Lisätiedot

SÄHKÖNMYYNTISOPIMUS SO-3143 XX.X.2014 SOPIJAPUOLET. Asiakas Toiminimi Asiakkaan nimi Aputoiminimi

SÄHKÖNMYYNTISOPIMUS SO-3143 XX.X.2014 SOPIJAPUOLET. Asiakas Toiminimi Asiakkaan nimi Aputoiminimi XX.X.2014 SOPIJAPUOLET Asiakas Toiminimi Asiakkaan nimi Aputoiminimi Kotipaikka Lappeenranta Y-tunnus xxxxxxx-x Yrityksen osoite Yrityksen laskutusosoite Asiakkaan yhteyshenkilö Puhelin E-mail osoite,

Lisätiedot

Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013

Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013 Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013 EED:n tausta Direktiivin tavoitteena on auttaa saavuttamaan EU:n vuodelle 2020 asettama 20 % energiansäästötavoite Energiansäästötavoite

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015 Fingrid 2014 Neuvottelukunta 13.3.2015 2 Toimintaympäristö 2014: Eurooppa EU:lle uudet ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030: kasvihuonekaasupäästöt -40%, uusiutuva energia 27%, energiatehokkuuden

Lisätiedot

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Hyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015. Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos

Hyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015. Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos Hyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015 Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos Tampereen kaupungin hankintojen kilpailuttaminen Tampereen kaupungin eri yksiköiden hankintojen

Lisätiedot