Fortumin energiakatsaus 1/2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Fortumin energiakatsaus 1/2015"

Transkriptio

1 Fortumin energiakatsaus 1/2015

2 ESIPUHE Pohjoismainen sähkömarkkina muutoksessa Nord Pool -alue Pohjoismaissa ja Baltiassa on ainutlaatuinen esimerkki toimivasta alueellisesta sähkömarkkinasta. Pohjoismainen Nord Pool -pörssin kautta integroitu markkina tarjoaa asiakkaille energiaa kilpailukykyiseen hintaan, seitsemässä maassa hyvän toimitusvarmuuden sekä maailman pienimpiin kuuluvat energiantuotannon päästöt tuotettua kilowattituntia kohti. Pohjoismainen sähkömarkkina on energia-alan sisämarkkinoita rakentavalle Euroopalle hyvä esimerkki merkittävistä eduista, joita alueellinen sähkömarkkinoiden yhdentyminen voi tuottaa. Pohjoismaisen sähkömarkkinan menestys on vaatinut päätöksentekijöiltä ja muilta toimijoilta näkemyksellisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Markkinan kehittäminen edelleen vaatii yhä enemmän kaukokatseisuutta, sillä uusiutuvien energiamuotojen osuuden kasvu ja kuluttajien käyttäytymisen muuttuminen tulevat lisäämään järjestelmän teknisiä vaatimuksia ja hintavaihtelua. Samaan aikaan heikko taloudellinen tilanne on vähentänyt sähkön kysyntää, laskenut sähkön hintoja ja heikentänyt energiainvestointien edellytyksiä. Haaste onkin, miten tässä tilanteessa voidaan turvata riittävät investoinnit uuteen tuotantoon sekä kannustaa kulutusjoustoon, jotta voidaan pitkällä aikavälillä taata riittävä sähköntuotanto Pohjoismaissa. Tämä on Fortumin toinen energiakatsaus. Tällä kertaa keskitymme pohjoismaiseen sähkömarkkinaan sen menestykseen sekä tuleviin haasteisiin. Haluamme yhtiönä lisätä keskustelua energian tuotannosta ja kulutuksesta. Keskustelu energiantuotannon prioriteeteista on tärkeää Fortumille: tavoitteemme on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisten ja tulevien sukupolvien elämää. Tarjoamme yhteiskunnalle kestäviä ratkaisuja ja tavoitteenamme on tuottaa osakkeenomistajillemme merkittävää lisäarvoa. Katsauksen ensimmäinen osa käsittelee Pohjoismaiden ja Baltian sähkömarkkinoiden erityispiirteitä, sähköntuotannon rakennetta sekä sähkön tukku- ja vähittäismarkkinoita. Toisen osan aiheena on pitkän aikavälin tuotannon riittävyys. Esitämme myös ajatuksia sähkön tukku- ja vähittäismarkkinoiden kehittämiseksi. Kolmannessa osassa ehdotetaan Pohjoismainen sähkömarkkina on energiasisämarkkinaa rakentavalle Euroopalle hyvä esimerkki merkittävistä eduista, joita alueellinen sähkömarkkina tuottaa. toimenpiteitä, joiden avulla varmistetaan kehitys kohti vähäpäästöistä Eurooppaa. Fortum Oyj 2

3 ESIPUHE s.2 Pohjoismainen sähkömarkkina on energiasisämarkkinaa rakentavalle Euroopalle hyvä esimerkki merkittävistä eduista, joita alueellinen sähkömarkkina tuottaa. Tiivistelmä s.4 On tärkeää, että pohjoismaisia sähkön tukku- ja vähittäismarkkinoita kehitetään rinnakkain. OSA 2 Pohjoismainen sähkömarkkina s Perustietoja pohjoismaisesta sähkömarkkinasta Monipuolinen sähköntuotantorakenne Sähkön tukku- ja vähittäismarkkinat Pohjoismaissa 11 OSA 3 Pohjoismaisen sähkömarkkinan haasteet s Vaihtelu kasvaa ja vakaa tuotantokapasiteetti vähenee Investoinnit pitkän aikavälin tuotannon riittävyyteen turvattava Pohjoismaista markkinaa kehitettävä toimitusvarmuuden turvaamiseksi Kuluttajien kasvavat odotukset ja vähittäismarkkinoiden muutokset 23 Päätelmät ja suositukset s.25 Tuotantokapasiteetin riittävyyttä on arvioitava kansallisen tason sijasta Pohjoismaiden tasolla. 3

4 OSA 1 Tiivistelmä Pohjoismaiden ja Baltian yhdistetty sähkömarkkina tarjoaa kuluttajille edullista energiaa ja hyvän toimitusvarmuuden. Samalla hiilidioksidipäästöt tuotettua kilowattituntia kohden ovat maailman pienimpiä. Pohjoismainen markkina on toistaiseksi ollut sähkömarkkinoiden vapauttamisen ja yhdentymisen menestystarina. Haasteet kuitenkin kasvavat tulevaisuudessa. Kuinka lisääntyvä vaihtelevan tuotannon 1 määrä voidaan integroida sähköjärjestelmään? Ja miten turvataan riittävä tuotantokapasiteetti ja toimitusvarmuus sääriippuvaisen tuotannon osuuden kasvaessa tulevaisuudessa? Pohjoismaisen markkinan menestykselle ei seuraa jatkoa, jollei markkinaa kehitetä jatkossakin määrätietoisesti ja johdonmukaisesti. Pohjoismaisella sähkön tukkumarkkinalla sähkön hinta ja tuotantotapa määräytyvät markkina-alueen kysynnän ja tarjonnan perusteella. Pohjoismaista sähkömarkkinaa pitäisikin käsitellä yhtenä sähköjärjes- telmänä, jossa tuotannon riittävyys arvioidaan ja mitoitetaan koko alueen kysynnän kanssa ei kansallisesti, kuten nykyisin tehdään. Pohjoismaisia sähkön tukku- ja vähittäismarkkinoita pitää kehittää rinnakkain. Pohjolassa on hyvät siirtoyhteydet niin maiden sisällä kuin naapurimaiden välillä. Sähköverkkoa tulee vahvistaa, jotta hinta-alueiden väliset erot tasaantuvat ja uusiutuvan energian tuotannon kasvu saadaan integroitua järjestelmään. Uusiutuvan energian tuotannon määrä vaihtelee huomattavasti perinteistä energiantuotantoa enemmän. Pohjois-Ruotsin ja Suomen välisen kolmannen siirtoyhteyden rakentaminen pitäisi aloittaa pikimmiten. Uusiutuvan energian käyttöä on lisättävä, jotta saavutetaan päästötön energiajärjestelmä. Kypsien uusiutuvien energiantuotantoteknologioiden kilpailukyky on parantunut viime vuosina, joten erilaisista uusiutuvan On tärkeää, että pohjoismaisia sähkön tukku- ja vähittäismarkkinoita kehitetään rinnakkain. energian tuotantotuista voidaan luopua asteittain. EU:n päästökauppajärjestelmästä tulisi tehdä päästövähennysten ensisijainen työkalu. Tuotannon entistä suuremmat vaihtelut lisäävät sähkön hintavaihteluita, mikä edellyttää järjestelmää, jossa hintasignaalit toimivat tehokkaasti tasaten kysyntää ja tarjontaa. Tukkuhintojen olisi perustuttava aina marginaalihinnoitteluun, ja sähkön vähittäismarkkinat olisi integroitava paremmin sähkön tukkumarkkinaan. 4

5 Pohjoismaissa on investoitu merkittävästi älykkäisiin ja etäluettaviin sähkömittareihin, joista ei kuitenkaan asiakkaille ole vielä merkittävää hyötyä. Sähkönkäyttäjät kiinnostuisivat tunneittain hinnoitelluista sähkötuotteista ja energiatehokkuuspalveluista, jos kysynnän joustosta olisi heille välitöntä taloudellista hyötyä. Tähän onkin pyrittävä. Asiakaslähtöisyys edellyttää vähittäismarkkinoiden kehittämistä, ja myyjäkeskeinen markkinamalli tulisi ottaa käyttöön kaikissa Pohjoismaissa. Tällöin asiakkaat voisivat hoitaa energiaan liittyvät asiansa yhdeltä luukulta. Sähkön myyjien olisi puolestaan helpompi tuoda markkinoille uusia tuotteita ja palveluja, mikä lisäisi edelleen markkinoiden tehokkuutta. Pohjoismaissa tarvitaan myös yhteinen näkemys eurooppalaisista sähkön sisämarkkinoista. Elleivät Pohjoismaat pysty kehittämään omaa sähkömarkkinaansa ja mukautumaan lisääntyvään hintavaihteluun, on vaarana, että myös täällä joudutaan harkitsemaan kapasiteettimarkkinoiden käyttöönottoa tuotannon pitkän aikavälin riittävyyden turvaamiseksi. Pohjoismaista sähkömarkkinaa pitää käsitellä yhtenä sähköjärjestelmänä, ei kansallisesti. Tuotannon entistä suuremmat vaihtelut lisäävät sähkön hintavaihteluita, mikä edellyttää järjestelmää, jossa hintasignaalit toimivat tehokkaasti tasaten kysyntää ja tarjontaa. Kuluttajien osallistuminen mahdollistetaan tarjoamalla heille esimerkiksi tunneittain hinnoiteltuja sähkötuotteita ja niihin liitettyjä energiatehokkuuspalveluja. EU:n päästökauppajärjestelmästä tulisi tehdä päästövähennysten ensisijainen työkalu. Asiakaslähtöisyys edellyttää vähittäismarkkinoiden kehittämistä, ja myyjäkeskeinen markkinamalli tulisi ottaa käyttöön kaikissa Pohjoismaissa. 1 Vaihtelevalla tuotannolla tarkoitetaan sääriippuvaista aurinko- ja tuulivoimaa. 5

6 OSA 2 Pohjoismainen sähkömarkkina 2.1 Perustietoja pohjoismaisesta sähkömarkkinasta Pohjoismainen sähkömarkkina kattaa Ruotsin, Norjan, Suomen ja Tanskan sekä nykyisin myös Viron, Latvian ja Liettuan. Yhteismarkkinalla voidaan hyödyntää eri tuotantomuotoja vesi- ja ydinvoimaa, biopolttoaineita, sähkön ja lämmön yhteistuotantoa, tuuli- ja aurinkovoimaa tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Koska sähköntuottajat kilpailevat yhteispohjoismaisella markkinalla keskenään, järjestelmässä hinta muodostuu aina koko alueen edullisimman sähköntuotantomuodon perusteella. Hinnan muodostumista rajoittavat ainoastaan ajoittaiset siirtoverkon kapasiteetin rajoitukset. Pohjoismainen markkina tuo merkittäviä etuja asiakkaille, tuottajille sekä ympäristölle. Nord Pool on myös hyvä esimerkki tehokkaasti toimivasta alueellisesta markkinapaikasta. Järjestelmällä onkin ollut vahva poliittinen tuki. Pohjoismainen järjestelmä on muodostettu yhteen liitetyistä kansallisista sähköjärjestelmistä. Ensimmäinen rajat ylittävä sähkölinja rakennettiin jo vuonna 1915 Ruotsin ja Tanskan välille. Vahvempia siirtoyhteyksiä on rakennettu yhteistyössä kaikkien Pohjoismaiden välille 1950-luvulta alkaen 2. Myös Manner-Eurooppaan on rakennettu siirtoyhteyksiä, jotka yhdistävät Pohjolan Keski-Euroopan sähkömarkkinoihin. Pohjoismaisen sähkömarkkinan vapauttaminen käynnistyi Norjan sähkömarkkinoiden sääntelyn purkamisesta vuonna 1993, jolloin Statnett Marked perustettiin vuorokausimark- Pohjoismaiden sähköntuotannosta noin 90 prosenttia myydään sähköpörssin kautta. kinoiden kaupankäyntijärjestelmäksi Norjan sähköjärjestelmää varten. Muut Pohjoismaat seurasivat perässä ja viime vuosina markkinoita on vapautettu myös Baltian maissa. Teknisesti Baltian sähköjärjestelmä on synkronisoitu Venäjän järjestelmään, mutta kaupallisesti Baltian markkinat on liitetty pohjoismaiseen sähkömarkkinaan 3. Ensimmäinen rajat ylittävä sähkölinja rakennettiin Ruotsin ja Tanskan välille Norjan ja Ruotsin yhteinen sähköpörssi, Nord Pool, perustettiin Suomi liittyy Nord Pooliin Tanska liittyi Nord Pooliin Viro liittyi Nord Pooliin Liettua liittyi Nord Pooliin Latvia liittyi Nord Pooliin Vahvempia siirtoyhteyksiä on rakennettu yhteistyössä kaikkien Pohjoismaiden välille 1950-luvulta alkaen Pohjoismaisen sähkömarkkinan vapauttaminen käynnistyi Norjan sähkömarkkinoiden sääntelyn purkamisesta Muut Pohjoismaat seurasivat perässä ja viime vuosina markkinoita on vapautettu myös Baltian maissa Nord Pool sähköpörssi jakautui sähkön johdannaispörssiin (NASDAQ OMX), sekä tulevan vuorokauden että päivänsisäistä kauppaa tekevään Nord Pool Spot -sähköpörssiin Eurooppalainen vuorokausimarkkinoiden markkinakytkentä otettiin käyttöön 6

7 Vuonna 1996 perustettiin Norjan ja Ruotsin yhteinen sähköpörssi nimellä Nord Pool, johon Suomi liittyi vuonna Tanska liittyi mukaan vuonna 2000, minkä jälkeen markkinoista tuli täysin pohjoismaiset. Viro liittyi Nord Pooliin vuonna 2010, Liettua vuonna 2012 ja Latvia vuonna Pohjoismaisessa sähkömarkkinassa kauppaa käydään usealla kauppapaikalla. Nord Poolin sähköjohdannaispörssi myytiin NASDAQ OMX:lle vuonna 2010, ja se toimii nykyisin Nasdaq Commoditiesin alaisuudessa. Nord Pool Spot vastaa Elspot-vuorokausipörssin ja päivänsisäisten Elbas-tasesähköpörssinhoitamisesta. Vuonna 2014 otettiin käyttöön yhtenäinen hinnanmuodostusalgoritmi koko Euroopan markkinoiden yhdistämiseksi. Pohjoismaiden sähköntuotannosta noin 90 prosenttia myydään Nord Poolin alaisissa Nord Pool Spot ja Nasdaq Commodities -sähköpörsseissä. Kahdenväliset sopimukset sekä teollisuuden tai kuntien oma tuotanto kattavat loput sähköntuotannosta. Pohjoismaiden sähköntuotannosta noin 90 prosenttia myydään sähköpörssin kautta. Koska sähköntuottajat kilpailevat keskenään markkinoilla, järjestelmä hyödyntää aina koko alueen halvinta sähköntuotantomuotoa. Vahvan poliittisen tuen ansiosta Pohjoismaiden sähkömarkkinasta on syntynyt hyvin toimiva ja tehokas järjestelmä. 2 Pohjoismainen rajat ylittävä sähköjärjestelmää koskeva yhteistyö virallistettiin vuonna 1963 perustamalla Nordel-järjestö, joka laati yhteen liitetyn pohjoismaisen sähköjärjestelmän yhteiset säännöt. Vuonna 2009 sähkönsiirtoverkon haltijoiden eurooppalainen verkosto ENTSO-E otti vastattavakseen Nordelin tehtävät. 3 Synkronoidusti liitetyissä voimajärjestelmissä voimalaitokset toimivat täysin samalla taajuudella (sähkön kierron nopeus). Erilaiset synkronoidut järjestelmät, kuten Pohjoismaiden (lukuun ottamatta Länsi-Tanskaa), Manner-Euroopan ja IVY-maiden (mukaan lukien Venäjä ja myös Baltian maat) järjestelmät, voidaan liittää keskenään vain DC-linkkien (tasavirtalinkkien) välityksellä. 4 Viro on ollut osa johdannaissähkömarkkinoita vuodesta 2012 ja Latvia vuodesta Monipuolinen sähköntuotantorakenne Pohjoismaiden ja Baltian maiden sähkön kokonaiskysyntä on ollut viime vuosina noin 400 TWh/v 5. Suurimpia sähkönkäyttäjiä ovat teollisuus (41 %), kotitaloudet (28 %) ja palvelut (21 %). Maatalous käyttää kaksi prosenttia ja liikenne yhden prosentin sähköstä. Tehohäviöiden osuus sähkön kokonaiskysynnästä on seitsemän prosenttia. Vähittäismarkkinoilla Pohjoismaissa on noin 14 miljoonaa ja Baltiassa kolme miljoonaa asiakasta. Sähkönkysyntä vuosina kasvoi keskimäärin 0,6 prosenttia vuodessa. Vuoden 2008 talouskriisin jälkeen teollisuuden kysyntä on laske- nut maltillisesti, mikä on pääasiassa seurausta energiaintensiivisten teollisuudenalojen rakennemuutoksista. Kotitalouksien sähkön kysyntää ovat hieman kasvattaneet kulutuselektroniikan ja erilaisen kodinkoneiden lisääntyminen. Vuosina sähkön kokonaiskysyntä kuitenkin laski keskimäärin 0,8 prosenttia vuodessa. Keskimääräisenä vuonna yli puolet Pohjoismaiden ja Baltian sähkönkysynnästä katetaan vesivoimalla. Suurin osa vesivoimaloista sijaitsee Norjassa ja Ruotsissa. Vesivoiman tuotantoa voidaan säätää nopeasti kysynnän mukaan. Toisaalta vesivoiman vuotuinen määrä voi vaihdella jopa +/-20 prosenttia sateista ja lumitilanteesta riippuen. Ydinvoiman osuus Pohjoismaiden ja Baltian sähkön kulutuksesta on yli 20 prosenttia. Ruotsissa on kymmenen ydinvoimayksikköä ja Suomessa neljä. Kaikki nämä on rakennettu vuosina , minkä jälkeen niitä on asteittain nykyaikaistettu ja parannettu. Suomessa on rakenteilla uusi Olkiluoto 3 yksikkö, ja kahdelle uudelle hankkeelle on myönnetty periaateluvat 6. 7

8 Yhdistetyllä sähkön ja lämmön tuotannolla (CHP) katetaan noin 14 prosenttia Pohjoismaiden ja Baltian sähkönkysynnästä. CHP-laitokset ovat erittäin tehokkaita, koska sähkö tuotetaan yhdessä lämpöenergian kanssa joko teollisiin prosesseihin tai kaukolämpöverkkoon. CHP-laitoksissa biomassa ja jäte korvaavat polttoaineina yhä useammin fossiilista energiaa. Fossiilinen lauhdetuotanto kattaa noin viisi prosenttia sähkönkysynnästä. Suurin osa lauhdevoimasta tuotetaan Virossa, Suomessa ja Tanskassa. Tuulivoiman osuus on lisääntynyt viime vuosina eniten ja kattaa nykyisin noin seitsemän prosenttia Pohjoismaiden ja Baltian sähkönkysynnästä. Suurin osa tuulivoimasta tuotetaan Tanskassa ja Ruotsissa. Ruotsin ja Norjan yhteinen sertifikaattijärjestelmä sekä Tanskan, Suomen ja Baltian maiden kansalliset tukijärjestelmät ovat kaikki edistäneet merkittävästi uusiutuvan sähkön tuotannon kasvua. Monipuolisen tuotantorakenteen ansioista Nord Pool -alueen sähköjärjestelmä on vähäpäästöinen: päästöt tuotetun sähkön määrää kohti ovat maailman pienimpiä. Pohjoismaiden keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ovat 80 g CO 2 /kwh. Esimerkiksi Saksassa ja Isossa-Britanniassa päästöt ovat g CO 2 /kwh 7. Pohjoismaiden ja Baltian sähköjärjestelmällä on tuotantokapasiteettia enemmän kuin kysyntää, ja järjestelmän reserviteho on nykyisin noin 13 prosenttia 8. Lisäksi järjestelmä on liitetty monien yhteyksien kautta naapurimaihin (Saksa, Alankomaat, Pohjoismaiden ja Baltian sähköjärjestelmän hiilidioksidipäästöt ovat maailman pienimpiä tuotetun sähkön määrää kohti. Puola, Venäjä ja Valko-Venäjä), joten sähkön viennin ja tuonnin avulla voidaan tasata yli- ja alijäämätilanteita. Pohjoismaiden joustava vesivoima soveltuu hyvin tasaamaan Euroopan lisääntyvän tuuli- ja aurinkovoiman tuotannon vaihtelua. Tuotantorakenne Pohjoismaissa ja Baltiassa: -- Yli puolet sähkönkysynnästä katetaan vesivoimalla. -- Ydinvoiman osuus sähköntuotannosta on yli 20 prosenttia. -- Yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannolla (CHP) katetaan noin 14 prosenttia sähkönkysynnästä. -- Fossiilinen lauhdetuotanto kattaa noin 5 prosenttia sähkönkysynnästä. -- Tuulivoiman osuus on lisääntynyt viime vuosina eniten ja kattaa nykyisin noin 7 prosenttia sähkönkysynnästä. Pohjoismaiden ja Baltian sähköjärjestelmällä on tuotantokapasiteettia enemmän kuin kysyntää, ja järjestelmän reserviteho on nykyisin noin 13 prosenttia. Monipuolisen tuotantorakenteen ansiosta Nord Pool -alueen sähköjärjestelmä on vähäpäästöinen: päästöt tuotetun sähkön määrää kohti ovat maailman pienimpiä. 5 ENTSO-E:n mukaan vuonna 2013 yhteensä 409 TWh (139 TWh Ruotsissa, 128 TWh Norjassa, 84 TWh Suomessa, 32 TWh Tanskassa, 11 TWh Liettuassa, 8 TWh Virossa ja 7 TWh Latviassa). 6 Suomen eduskunta teki periaatepäätökset kahdesta ydinvoimayksiköstä vuonna Toista periaatepäätöstä tarkistettiin syksyllä Molemmat periaatepäätökset edellyttävät, että ydinvoimayksiköiden rakennuslupia haetaan vuoden 2015 kesäkuun loppuun mennessä. 7 Pohjoismaiden ja Baltian alueen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ovat 110 g CO 2 /kwh. 8 ENTSO-E: 2015 tuotantokapasiteetti/huippukuorma. 8

9 Kuvio 1: Sähkön kysynnän kehitys Pohjoismaissa ja Baltiassa vuosina TWh Teollisuus * 2030* Muu * Ennuste Lähde: Eurelectric Power Statistics & Trends 2013 Kuvio 2: Sähköntuotannon tuotantomuodot Pohjoismaiden ja Baltian markkinoilla. TWh Sähkön tuotanto 2013 Fossiiliset polttoaineet Pohjoismaat 383 TWh Tanska Norja Ruotsi Suomi Baltia Pohjoismaiden nettovienti vuonna 2013: 0,4 TWh Baltian nettotuonti vuonna 2013: 4,8 TWh Baltia 22 TWh TWh % TWh % Ydinvoima Biopolttoaineet Tuulivoima Vesivoima * * Normaali pohjoismainen vesivoiman tuotanto 200 TWh, vaihtelu +/- 40 TWh Lähde: Eurelectric Power Statistics & Trends

10 Kuvio 3: Pohjoismaiden, Baltian ja Manner-Euroopan markkinat yhdentyvät - siirtokapasiteetti kaksinkertaistuu vuoteen 2020 mennessä. EU on vuonna 2013 hyväksynyt Pohjanmeren offshore-verkon ja Baltian sähkömarkkinoiden integrointisuunnitelman prioriteettihankkeekseen. Uudet siirtoyhteydet kaksinkertaistavat siirtokapasiteetin yli MW vuoteen 2020 mennessä. Kaksi MW NO-UK tasasähköyhteyttä EU:n yhteistä etua palvelevina hankkeina: NSN-yhteys Englantiin rakennetaan vuoteen 2020 mennessä, NorthConnect Skotlantiin odottaa edelleen Norjan lupaa. Ensimmäinen suora MW NO- DE yhteys sovittu rakennettavaksi 2018 mennessä. EU:lta taloudellista tukea 700 MW DK-NL -yhteyden rakentamiseen, tarkoitus rakentaa vuoteen 2019 mennessä. Jutland DE kapasiteettia suunniteltu kasvattaa 860 MW:ia vuoteen 2019 mennessä, 500 MW lisäkapasiteettia vuoteen 2022 mennessä. Svenska Kraftnät sopi 3/ Hertzin kanssa tutkimuksista uuden yhteyden, Hansa Power- Bridge DC, rakentamisesta Ruotsin ja Saksan välille. Nykyiset yhteydet Tulevaisuuden yhteydet Pohjoismaissa Rajat ylittävät yhteydet tulevaisuudessa Uudet, Pohjoismaiden sisäiset, verkkoinvestoinnit lisäävät siirtokapasiteettia Manner-Eurooppaan ja Baltiaan. 320 MW siirtokapasiteettia käytettävissä 1300 MW RU-FI -yhteydestä 12/2014 alkaen. EU:n Connecting Europe Facility osarahoittaa kolmannen EE-LV -yhteyden, määrä valmistua vuonna EU:n European Energy Programme for Recovery osarahoittaa 700 MW NordBalt (valmistuu 12/2015). LitPol-yhteys ( MW) yhdistää Baltian markkinan Puolaan vuosina 2015 ja Tämä avaa uuden siirtoyhteyden Pohjoismaisilta markkinoilta Manner-Eurooppaan. Lähde: ENTSO-E Kuvio Sähköntuotannon 4: Euroopan maakohtaiset hiilidioksidin hiilidioksidipäästöt ominaispäästöt, (g/kwh) g CO tuotetun sähkön määrää kohti, 2011*. 2 /kwh sähköä, 2011* Viro Puola Hollanti Iso- Britannia Saksa Tanska Liettua Suomi Latvia Pohjoismaiden Ranska Norja Ruotsi Pohjoismaat Muut Euroopan maat keskiarvo *) Viro vuonna 2000 Lähde: Eurelectric Power Statistics & Trends

11 2.3 Sähkön tukku- ja vähittäismarkkinat Pohjoismaissa Pohjoismainen markkina koostuu tukku- ja vähittäismarkkinoista. Sähkön tukkumarkkina perustuu alueelliseen markkinaintegraatioon, jota tukee vahva siirtoverkko maiden välillä ja yhteinen alueellisesti toimiva markkinapaikka. Markkinalainsäädäntö on kehittynyt kansallisten määräysten pohjalta kohti EU:n direktiiveihin perustuvia yhteisiä toimintaperiaatteita. Toimivan, kilpailullisen pohjoismaisen markkinan toimintatavat ovat vaikuttaneet voimakkaasti myös EU:n energiamarkkinalainsäädännön kehitykseen 9. Sähkökauppa Pohjoismaissa perustuu tuntipohjaiseen fyysiseen kauppaan Nord Pool Spot -sähköpörssissä. Lisäksi suojauskauppaa käydään sekä Nasdaq Commodities -johdannaispörssissä että kahdenvälisesti (OTC) 10, mutta nämäkin kaupat selvitetään pörssissä. Nord Pool Spot vastaa nykyisin Pohjoismaiden ja Baltian Elspot-vuorokausikaupankäyntipaikan ja jatkuvan päivänsisäisen Elbas-jälkimarkkinakaupankäynnin hoitamisesta 11. Elspot-vuorokausipörssissä määritellään vuorokautta ennen sähköntoimitusta huutokaupalla seuraavan päivän kunkin tunnin osalta pohjoismainen systeemihinta, joka lasketaan ilman minkäänlaisia verkon rajoituksia, sekä aluehinnat, joissa otetaan huomioon siirtoverkon kapasiteetti sekä maiden välillä että Norjan, Ruotsin ja Tanskan sisäisten hinta-alueiden välillä. Jos verkon kapasiteetti ei jossain tilanteessa riitä, aluehinnat lähtevät eriytymään, koska kullakin alueella tarvitaan kysynnän ja tarjonnan tasapaino. Tällöin joidenkin alueiden tuntihinnat nousevat. Elspot-vuorokausipörssin hintojen päivittäinen keskiarvo toimii myös johdannaismarkkinoiden viitehintana suojauduttaessa systeemihinnan ja aluehinnan välisiltä vaihteluilta (EPAD eli aluehintaerotuote). Nasdaq Commodities tarjoaa systeemihinnan suojaustuotteita jopa kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Kaupalliset sähkömarkkinat sulkeutuvat ennen kutakin käyttötuntia. Siirtoverkonhaltijat 12 pitävät huolen voimajärjestelmän tasapainosta käyttämällä ensisijaisesti markkinatoimijoiden tekemiä vapaaehtoisia tarjouksia ja tarvittaessa omia sekä sopimussuhteisia reservejään 13. Sähkömarkkinoilla fyysinen tuotanto ja kulutus on pidettävä joka hetki tasapainossa. Perinteisesti tasapaino on hoidettu muuttamalla voimalaitosten tuotantotehoja, jatkossa myös kulutusjousto tulee yhä enemmän osallistumaan tasapainottamiseen. Sähköjärjestelmän toimivuus vaatii yhteiset säännöt sekä tavallisia että poikkeustilanteita varten. Ensimmäisiä Euroopan laajuisia verkkosääntöjä Sähkömarkkinoilla fyysinen tuotanto ja kulutus on pidettävä joka hetki tasapainossa. viimeistellään parhaillaan, ja ne pannaan täytäntöön tulevien vuosien aikana 14. Pohjoismainen markkina on valmistautunut hyvin näihin sääntömuutoksiin. Pohjoismaiden vähittäismarkkinat vapautettiin kilpailulle pian tukkumarkkinoiden vapauttamisen jälkeen. Ensimmäisessä vaiheessa suuret asiakkaat saivat mahdollisuuden valita vapaasti sähköntoimittajansa. Kehitys jatkui vaiheittain ja vuosituhannen vaihteen jälkeen kaikkialla Pohjoismaissa asiakkaat ovat voineet vaihtaa sähkönmyyjää varsin helposti ilman lisäkustannusta. Vähittäismarkkinoiden vapauttaminen perustuu säädellyn sähkönsiirron ja kilpailluilla markkinoilla toimivan sähkönmyynnin eriyttämiseen. Asiakkaan maksama sähkön siirtohinta on sama riippumatta asiakkaan valitsemasta sähkönmyyjästä, ja jakeluverkonhaltijoiden on tarjottava kaikille vähittäismyyjille palveluja samoin ehdoin. 11

12 Näin sähkönmyyjille voidaan luoda tasapuoliset toimintaolosuhteet 15. Pohjoismaissa on runsaasti sähkön vähittäismyyjiä, yhteensä yli 350. Valtaosa vähittäismyyjistä ostaa sähkönsä sähköpörssistä, mutta osa toimijoista ei kuitenkaan liiketoiminnassaan erottele tuotantoa ja myyntiä, vaan tuottaa asiakkailleen sähköä lähinnä omakustannusperiaatteella. Sähkön vähittäismarkkinat ovat olleet melko vakaat usean vuoden ajan: noin 10 prosenttia asiakkaista vaihtaa vuosittain sähkönmyyjää, ja myyjät tarjoavat pääasiassa perinteisiä sähkösopimustuotteita. Kiinnostus uusiin, tehokkaampaan sähkön käyttöön liittyviin palveluihin on kasvussa paremman kulutusraportoinnin ja uusien etäluettavien sähkömittareiden ansiosta. Uudet sähkömittarit mahdollistavat tuntiperustaisen sähkön hinnoittelun, minkä ansiosta asiakkaat voivat halutessaan ohjata sähkönkäyttöään ja hallita kustannuksiaan entistä joustavammin. Tämä on luonut markkinan uusille kysyntäjoustoa edistäville palvelutuotteille 16. Baltian vähittäismarkkinat seuraavat Pohjoismaiden esimerkkiä, mutta tähän mennessä ainoastaan Virossa vähittäismyynti on täysin vapautettu. Sähkön tukkuhinnat Pohjoismaissa ovat yhteiset, mikäli sähkön siirrossa ei esiinny pullonkauloja. Kotitalouksien ja teollisuuden vähittäismyyntihinnat voivat kuitenkin vaihdella merkittävästi maiden välillä kansallisten verojen, tukien ja siirto- ja jakelukustannusten vuoksi. Pohjoismaissa kotitalouksien maksama sähkön hinta Kiinnostus uusiin, tehokkaampaan sähkön käyttöön liittyviin palveluihin on kasvussa paremman kulutusraportoinnin ja uusien etäluettavien sähkömittareiden ansiosta. on noin kolmin-nelinkertainen verrattuna tukkuhintaan. Sähkön tukkumarkkina lyhyesti Tuotetun sähkön määrä ja tukkumarkkinahinta sekä sähkön tuonti ja vienti määräytyvät pohjoismaisella sähkön tukkumarkkinalla. Sähköpörssissä sähköntuottajat myyvät sähköä, ostajina ovat suuret teollisuuskäyttäjät sekä sähkön vähittäismyyjät. Jälkimmäiset myyvät sähkön edelleen kuluttajille. Nord Pool Spot -pörssissä ratkeavat seuraavan päivän sekä päivänsisäiset sähkön tukkuhinnat. Sähkön johdannaispörssissä, Nasdaq Commodities, tuottajat ja myyjät käyvät kauppaa esimerkiksi vuodeksi eteenpäin. Sähkön hinta ja tuotantomäärä määräytyvät molemmissa pörsseissä kysynnän ja tarjonnan perusteella. Poikkeavat sääolosuhteet, teollisuuden kysyntäpiikit tai sähkön tuotannon häiriöt voivat vaikuttaa tuotannon ja kulutuksen tasapainoon ja sitä kautta hintoihin. Jos sähkön kysyntä kasvaa hetkellisesti suureksi, sähkön tuottamiseksi tarvitaan kalliimpia menetelmiä. Tällöin sähkön hinta nousee. Vastaavasti, kun kysyntä on vähäistä, hinta laskee. Sähkön tukkuhintaan vaikuttavat myös polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinta sekä sähkön siirtoyhteydet maiden sisällä ja niiden välillä. 12

13 Kuvio 5: Sähkömarkkinoiden kaupantekopaikat finanssikaupasta fyysiseen kaupankäyntiin. Sähköjohdannaiset Fyysiset toimitussopimukset Nord Pool Spot AS Säätö- ja reservimarkkinat sekä taseselvitys Nasdaq Commodities/OTC Elspot (vuorokauden sis.) Elbas (päivänsisäinen) Kantaverkonhaltijat Futuurit (lyhyet finanssituotteet): päivät, viikot Forwardit (pitkät finanssituotteet): kuukaudet, vuosineljännekset, vuodet jatkuva kaupankäynti System spot viitehintana aluehintaerojen suojaamistuotteet (EPAD, electricity price area difference) clearing palvelu Hinta Kysyntä Tarjonta Määrä Elspot-markkina: päivittäinen kierros 365 päivää vuodessa aluehinnoittelu siirtoverkon pullonkaulatilanteessa Euroopan markkinoiden kytkentä tapahtui 2014 Elbas-markkina: jatkuva markkina 24 h/päivä, 365 päivää vuodessa kaupankäynti 1 h ennen toimitusta rajat ylittävä kauppa vapaan siirtokapasiteetin puitteissa Euroopan markkinoiden yhdistäminen alkamassa Hinta MW Säätöreservivaraukset: kapasiteettia taajuuden hallintaan Energiamarkkinan tasapainotus: säädöt toteutetaan 15 minuutissa Taseselvitys: Sähkönhankinnan ja toimituksen välisen eron kaupallinen selvitys Ajanjakso ennen kaupankäynnin sulkeutumista 10 vuotta.. 1 päivä ennen toimitusta Päivittäinen huutokauppa seuraavan päivän kaikille tunneille (Spot-kauppa) Spotkaupan sulkeutumisen jälkeen 1 tunti ennen käyttötuntia Erilaisia reservisopimuksia Energiatarjoukset käyttötunnin alkuun mennessä Sähkötaseen selvitys jälkikäteen Kuvio Pörssissä 6: Pohjoismaisen välitetyn sähkön sähköpörssin määrä vuosittainen Pohjoismaissa volyymi ja Baltiassa vuosina , vuosina , fyysinen- ja fyysinen finanssikaupankäynti, ja finanssi, TWh TWh Fyysinen spot-markkinat Finanssimarkkina *Fyysinen spot-markkina sisältää Baltian maat vuodesta 2010 alkaen (Viro 2010, Liettua 2012 ja Latvia 2013) ja finanssimarkkina vuodesta 2012 alkaen (Viro) Lähde: Eurelectric Power Statistics & Trends

14 Kuvio 7: Sähkön hinta ja vesivarastot Pohjoismaissa Vesivarastojen yli-/alijäämä Pohjoismaissa (TWh) Systeemihinta ( /MWh) Vesivarastot Pohjoismaissa SYS hinta Lähde: Nord Pool Spot Kuvio 8: Aluehintojen kehitys Pohjoismaissa vuosina Elspot-hinnat, /MWh SYS SE3 1 FI DK1 NO1 EE LT 1 SE hinta /2011, SE3 hinta 11/ Lähde: Nord Pool Spot 14

15 Kuvio 9: Tukku- ja loppukuluttajahintojen kehitys Pohjoismaissa vuosina (sis. verot ja kulut), c/kwh Pohjoismainen tukkumarkkina (Elspot system) Lähde: Nord Pool Spot, Eurostat Asiakashinnat: Suomi Ruotsi Norja Tanska Sähkön tukkumarkkina perustuu alueelliseen markkinaintegraatioon, jota tukee vahva siirtoverkko maiden välillä ja yhteinen alueellisesti toimiva markkinapaikka. Sähköjärjestelmän toimivuus vaatii yhteiset säännöt sekä tavallisia että poikkeustilanteita varten. Vähittäismarkkinoiden vapauttaminen perustuu säädellyn sähkönsiirron ja kilpaillulla markkinalla toimivan sähkönmyynnin eriyttämiseen. Kiinnostus uusiin, tehokkaampaan sähkön käyttöön liittyviin palveluihin on kasvussa paremman kulutusraportoinnin ja uusien etäluettavien mittareiden ansiosta. 9 Vuonna 2009 hyväksytyssä kolmannessa energiapaketissa säädettiin puitteet EU:n sisäisille sähkön ja kaasun energiamarkkinoille. Paketin tarkoituksena on sähkön sisämarkkinoiden perustaminen vuoteen 2014 mennessä. 10 Pörssin ulkopuolisen kaupankäynnin markkinoilla osallistujat käyvät kauppaa keskenään suoraan tai välittäjien välityksellä. 11 Elbas-kaupankäynti on laajennettu myös Saksaan, Alankomaihin ja Belgiaan. Kaikissa Länsi-Euroopan sähköpörsseissä on käytetty helmikuusta 2014 alkaen vuorokausimarkkinoita varten yhteistä Euphemia-algoritmia, jonka avulla optimoidaan tunneittain rajat ylittävät sähkövirrat. Päivänsisäisiä markkinoita varten on myös kehitteillä yhteinen eurooppalainen alusta. 12 Pohjoismaiden ja Baltian siirtoverkonhaltijat ovat Svenska Kraftnät (SE), Statnett (NO), Fingrid (FI), Energinet.dk (DK), Elering (EE), Augstsprieguma tīkls (LV), and Litgrid (LT). 13 Kaikkien markkinatoimijoiden tuntikohtaiset tasepoikkeamat selvitetään taloudellisesti jälkikäteen. Selvityksistä vastaavat tällä hetkellä siirtoverkonhaltijat, mutta Pohjoismaiden yhteinen taseselvitysyhtiö ottaa selvitykset vastuulleen vuosina Verkkosäännöstöt ovat ENTSO-E:n parhaillaan laatimia sääntöjä, joiden avulla helpotetaan Euroopan sähkömarkkinoiden yhdenmukaistamista, yhdentymistä ja tehokkuutta. Sääntöjen tehtävänä on mahdollistaa teknisesti sähkön sisämarkkinat. 15 Jakeluverkonhaltija on paikallinen verkko-operaattori, joka toimii loppuasiakkaan ja siirtoverkonhaltijan välissä. 16 Fortumin Fiksu-tuoteperhe kattaa joukon palveluja, jotka ohjaavat automaattisesti asiakkaan kuormaa spot-hinnan perusteella. Samaan palvelualustaan ja käyttöliittymään on mahdollista liittää myös muita kotiautomaatio-toimintoja. 15

16 OSA 3 Pohjoismaisen sähkömarkkinan haasteet 3.1 Vaihtelu kasvaa ja vakaa tuotantokapasiteetti vähenee Uusiutuvan energian tuotantoa on lisättävä, jotta voimme asteittain siirtyä päästöttömään energiajärjestelmään. Tämä edellyttää kuitenkin myös energiajärjestelmän kehittämistä. Uusiutuvan energian osuuden vahva kasvu Euroopassa on edistänyt uusiin teknologioihin liittyvää osaamista ja laskenut niiden kustannuksia. Samalla on kuitenkin luotu täysin uusia haasteita sekä sähkömarkkinoille että voimajärjestelmälle. Vahvasti tuettua uusiutuvaa energiaa tuotetaan pienillä muuttuvilla kustannuksilla. Tuettu tuotanto syrjäyttää kalliimpien muuttuvien kustannusten kaupallista tuotantoa ja on osaltaan laskenut sähkön keskimääräistä tukkuhintaa kaikkialla Euroopassa - myös pohjoismaisella sähkömarkkinalla. Samaan aikaan uusiutuvan energian tuotantomäärät vaihtelevat erittäin paljon: Tuuli- ja aurinkovoiman saatavuus riippuu säästä, ja tarjolla oleva kapasiteetti voidaan vahvistaa vasta joitakin tunteja ennen niiden toimittamista. Tämä lisää hintojen vaihtelua ja tekee sähköjärjestelmän säätämisestä vaikeaa ja kallista. Tuetun uusiutuvan energian tuotannon kasvu, heikko taloustilanne, laskenut sähkönkysyntä ja hiilidioksidipäästöjen matalat hinnat ovat painaneet sähkön tukkuhintoja alaspäin. Tässä tilanteessa suuri osa joustavasta sähkön tuotannosta, jolla voitaisiin tasata uusiutuvan energian vaihteluja, on hädin tuskin kannattavaa tai jopa kannattamatonta. Voimalaitoksia on suljettu ja energian toimitusvarmuuden turvaamiseksi muutamissa Euroopan maissa harkitaan erilaisten kapasiteettikorvausmekanismien käyttöönottoa vakaan tuotantokapasiteetin varmistamiseksi 17. Sähkötehon riittävyyteen liittyy lyhyellä ja pitkällä aikavälillä erilaisia haasteita. Lyhyellä aikavälillä sähkötehon riittävyydellä tarkoitetaan lähinnä nykyisen järjestelmän teknistä valmiutta täyttää tarjonnan ja kysynnän vaatimukset joka tunti. Pitkällä aikavälillä on kyse sähkömarkkinoiden kyvystä houkutella riittävästi investointeja, jotta markkinoilla on riittävästi tuotantovolyymiä, rajat ylittäviä sähkönsiirtomahdollisuuksia tai kysyntäjoustoa, jotta tulevista kulutushuipuista voidaan selvitä. Pohjoismaisella sähkömarkkinalla sähkötehon riittävyyttä on toistaiseksi pystytty hallitsemaan hyvin. Uusiutuvan energian kasvanut, nopeasti vaihteleva osuus on toistaiseksi pystytty liittämään sähköjärjestelmään ongelmitta. Tämä on erityisesti Pohjoismaiden monipuolisen sähköntuotannon ja suurten vesivoimavarantojen ansiota. Pohjoismaisella sähkömarkkinalla uusiutuvan energian kasvanut, nopeasti vaihteleva osuus on toistaiseksi pystytty liittämään sähköjärjestelmään ongelmitta, erityisesti monipuolisen sähköntuotannon ja suurten vesivoimavarantojen ansiosta. Pohjoismaiden vakaan tuotannon reserviteho eli luotettavan perustuotannon osuus on edelleen hyvää tasoa. Pitkällä aikavälillä tuotannon riittävyyttä ei kuitenkaan voida varmistaa, ellei sähkömarkkinoita kehitetä edelleen. Pohjoismaissa on suljettu hiili- ja kaasuvoimaloita kannattamattomina 16

17 ennen niiden teknisen käyttöiän päättymistä. Esimerkiksi Fortum lopetti tuotannon Inkoon voimalaitoksellaan vuonna Lisäksi osa vanhemmista voimaloista joudutaan asteittain ajamaan alas tiukempien päästörajoitusten vuoksi. Myös vanhimmat ydinreaktorit lähestyvät käyttöikänsä loppua 18. Samaan aikaan nykyiset, matalat sähkön tukkuhinnat eivät juurikaan kannusta investointeja uusiin voimaloihin Pohjoismaissa. Siksi kysymys pitkän aikavälin sähkökapasiteetin riittävyydestä Pohjoismaissa on juuri nyt ajankohtainen. Kuvio 10: Euroopan nykyiset ja suunnitellut kapasiteettimekanismit. SE&FI: Tehoreservi markkinalla olevan tuotannon alijäämälle. SE tehoreservi lakkautetaan vaiheittain vuoteen 2020 mennessä. FI reserviä vähennetään Lähde: Fortum GB: Täysipainoiset, EU:n hyväksymät kapasiteettihuutokaupat. Ensimmäinen huutokauppa 12/2014 toimitusvuodelle 2018/19. IE&NI: Kapasiteettimaksu vuodesta 2005 alkaen. BE: Strateginen reservi 2014/15 eteenpäin. PL: Strategisista reserveistä sovittu vuosille /19. Kapasiteettimarkkina keskustelun alla. DE: Verkkovaranto käytössä Etelä-Saksassa vuodesta 2011 lähtien. Keskustelua ja tutkimuksia mekanismien lisäämisestä ja laajentamisesta. PT: Kapasiteettimaksu uudelle kapasiteetille. Laajempi järjestely odottaa etenemistä. ES: Kapasiteettimaksut uusille yksiköille sekä nykyisille hiili, kaasu, öljy ja vesivoima kapasiteeteille. Maksuja pienennetty vuonna FR: Kapasiteetin ostovelvoite suunniteltu toteutettavan talvi 2016/2017 mennessä. Kapasiteetin sertifiointi ja kauppa aloitetaan IT: Vähäisiä maksuja. Uusi vyöhykkeinen käytettävyystakuumekanismi toteutetaan vuoteen 2018 mennessä, jossa vain osa kapasiteetista mukana. RU: Kapasiteettimarkkina hintarajoituksin. Pakollisiin investointeihin pitkän aikavälin kapasiteetin toimitussopimukset. LT: Lauhdevoimayksiköt varavoimana. Pienempi tarve 2016 alkaen NordBalt yhteyden ansiosta. GR: Kapasiteettivelvoitemekanismi vuodesta Energy-only-markkina* Osittainen kapasiteettimalli Ehdotuksia kapasiteettimalliksi Kattava kapasiteettimalli Säänneltyjä markkinarajoituksia *Spot- ja intraday-markkinoilla toimiville voimalaitoksille ei kapasiteettimaksuja, mutta säätömarkkinoiden reservitehoa hankitaan etukäteissopimuksin. 17

18 Kuvio 11: Kapasiteetin ja huippukulutuksen kehitys Pohjoismaissa , MW *** 2030*** Vesivoima Ydinvoima Lämpövoima Tuulivoima* Huippukulutus** * Saatavilla oleva tuulivoima on sääriippuvaista **Arvioitu huippukulutus vuosille 2020 ja 2030 *** Ennuste Lähde: Eurelectric Power Statistics & Trends 2013, ENTSO-E Uusiutuvan energian tuotannon lisääntyminen ja siirtyminen kohti päästötöntä energiajärjestelmää edellyttää koko energiajärjestelmän kehittämistä. Uusiutuvaa energiaa tuotetaan pienillä muuttuvilla kustannuksilla ja sitä tuetaan vahvasti. Tuettu tuotanto syrjäyttää muuttuvilta kustannuksiltaan kalliimpaa kaupallista tuotantoa ja on osaltaan laskenut sähkön keskimääräistä tukkuhintaa. Uusiutuvan energian vaihtelevat tuotantomäärät lisäävät myös hintojen vaihtelua ja tekevät sähköjärjestelmän säätämisestä vaikeaa ja kallista. 17 Joissakin Euroopan maissa joustavan, vaihtelua tasaavan kapasiteetin vaje on johtanut kapasiteettimarkkinoiden käyttöönottoon. Kokonaisia kapasiteettimarkkinoita perustetaan parhaillaan Isossa-Britanniassa, Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa. Kansalliset kapasiteettimarkkinat voivat vaikuttaa naapurimaiden tilanteeseen, jos tuettua tuotantoa viedään naapurimaihin, mikä voi laskea tuloja ja johtaa naapurimaiden voimaloiden sulkemisen. 18 Ruotsin ja Suomen ydinvoimatuotantoa poistuu käytöstä laitosten elinkaaren päättymisen vuoksi alkaen 2020-luvun loppupuolella. Suurin osa nykyisestä ydinvoimatuotannosta tulee nykyisten käyttölupiensa mukaiseen päätökseen 2030-luvulla. 18

19 3.2 Investoinnit pitkän aikavälin tuotannon riittävyyteen turvattava Koska kaikki sähköntuotantomuodot Pohjoismaissa kilpailevat keskenään, myös pitkän aikavälin kapasiteettitarvetta on arvioitava ja ratkaistava pohjoismaisella tasolla. Energia-alan uusien investointien turvaaminen edellyttää sekä Pohjoismaissa että EU:ssa investointeja tukevia vahvoja signaaleja sekä luottamuksen palauttamista vakaaseen energiaja ilmastopolitiikkaan ja tuleviin sähkömarkkinoiden rakenteellisiin ratkaisuihin. On päivänselvää, että energia-alan on siirryttävä asteittain päästöttömään energiajärjestelmään. Poliittisen päätöksenteon tulisi ohjata tuotantoa kohti kustannuksiltaan edullisimpia vaihtoehtoja ja kannustaa investointeihin vähäpäästöiseen ja päästöttömään tuotantoon - kuitenkin ilman merkittäviä markkinoille aiheutuvia häiriöitä 19. Teknologisesti kypsän uusiutuvan energiantuotannon ensisijaisen kannustimen tulisi olla Euroopan päästökauppajärjestelmän uskottava hiilidioksidin päästöoikeuden hinta. Eurooppa-neuvosto hyväksyi lokakuussa 2014 tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi vuoteen 2030 mennessä: Kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 40 prosentilla Uusiutuvan energian osuutta kasvatetaan vähintään 27 prosenttiin (sitova tavoite) Energiatehokkuutta parannetaan vähintään 27 prosentilla (ohjeellinen tavoite) Lähestymistapa, jossa sitoudutaan selkeästi hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, on tervetullut ja tuo toivottavasti päästökauppajärjestelmän takaisin keskiöön. Tarvitaan kuitenkin myös muita toimenpiteitä, jotta EU:n päästökauppajärjestelmän ohjaava vaikutus saadaan palautettua. Nopea siirtyminen ehdotettuun EU:n päästökaupan vakausmekanismiin olisi ensimmäinen tarvittava askel päästöhintojen uskottavuuden palauttamiseksi. Samalla vältettäisiin kalliimpia ratkaisuja, joita päästövähennykset vaatisivat 20. Yleisimpien uusiutuvan energian tuotantoteknologioiden, kuten maatuulivoiman ja aurinkovoiman, kustannukset laskevat ja niistä on tulossa kilpailukykyisiä perinteisiin tuotantoteknologioihin verrattuna. Jatkossa perinteisiin teknologioihin kohdistuu entistä enemmän hiilidioksidipäästöistä aiheutuvia kustannuksia. Tämän vuoksi sähkömarkkinoiden tehokkuutta vääristävät uusiutuvien energialähteiden tuotantotuet tulisikin poistaa vaiheittain. Jatkossa mahdolliset tuet tulisi suunnata tuotantotukien sijaan teknologisen kehityksen tukemiseen innovaatiorahoituksen avulla. Poliittisen päätöksenteon tulisi ohjata tuotantoa kohti kustannuksiltaan edullisimpia vaihtoehtoja ja kannustaa investointeihin vähäpäästöiseen ja päästöttömään tuotantoon. On tärkeää, että yleinen investointiilmapiiri tukee kaikkia tuotantomuotoja, jotka täyttävät yhteiskunnan ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimukset. Myös Pohjoismaissa tarvitaan avoin ja ennustettava investointi-ilmapiiri energiainfrastruktuurin kehittämiseksi ja uusien voimalaitosten rakentamiseksi. Nykyisiä voimalaitoksia ei pitäisi rasittaa kohtuuttomilla ympäristö- ja turvallisuusvaatimuksilla, veroilla ja kansallisilla tai EU-tason maksuilla. Pohjoismaisen sähkömarkkinan menestys on perustunut alueelliseen yhteistyöhön ja päättäjien kaukokatseisuuteen. Tuotannon riittävyyden takaaminen pitkällä aikavälillä sekä Pohjoismaiden ja Baltian järjestelmän 19

20 markkinamallin kehittäminen edellyttävät kuitenkin, että siirtoverkon haltijoiden ja viranomaisten välistä alueellista yhteistyötä tiivistetään edelleen 21. Pohjoismaista sähkömarkkinaa on kohdeltava yhtenäisenä markkina-alueena ja järjestelmänä myös sääntelyn näkökulmasta. Sähkön siirtokapasiteettia on välttämättä lisättävä, jotta voidaan varmistaa sähkön tehokas jakelu ja riittävä tarjonta Pohjoismaiden ja Baltian sähkömarkkinoilla myös jatkossa. Nykyisten Manner-Euroopan ja Venäjän markkinoiden yhteyksien lisäksi uusia siirtoyhteyksiä rakennetaan Ruotsin ja Liettuan välille (sekä Liettuan ja Puolan välille) vuoteen 2016 mennessä, Norjan ja Saksan välille vuoteen 2018 mennessä, Tanskan ja Alankomaiden välille vuoteen 2019 mennessä ja Norjan ja Englannin välille vuoteen 2020 mennessä. Myös siirtoyhteyksien vahvistamista Tanskasta ja Ruotsista Saksaan suunnitellaan. Myös Pohjoismaiden sisäinen sähköverkko tarvitsee uusia investointeja. Esimerkiksi suunniteltu kolmas siirtojohto Pohjois-Ruotsista Suomeen parantaisi toimitusvarmuutta sekä Suomessa että Ruotsissa. Uusi siirtojohto mahdollistaisi sähkön siirron Suomen verkon kautta myös Etelä-Ruotsiin, silloin kun Ruotsin sisäinen verkko on täydessä käytössä. Uuden johdon rakentamista tulisikin aikaistaa, ja rakentaminen olisi asetettava tärkeäksi painopistealueeksi. Energia-alan uusien investointien turvaaminen edellyttää sekä Pohjoismaissa että EU:ssa investointeja tukevia vahvoja signaaleja sekä luottamuksen palauttamista vakaaseen energia- ja ilmastopolitiikkaan ja tuleviin sähkömarkkinoiden rakenteellisiin ratkaisuihin. Nopea siirtyminen EU:n päästökaupan vakausmekanismiin olisi ensimmäinen tarvittava askel päästökaupan uskottavuuden palauttamiseksi. Samalla vältettäisiin kalliimpia ratkaisuja, joita päästövähennykset vaatisivat. On tärkeää, että investointi-ilmapiiri tukee kaikkia tuotantomuotoja, jotka täyttävät yhteiskunnan ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimukset. 19 Tuuli- ja aurinkovoiman teknisen kilpailukyvyn kehittyessä ja tukien vaikuttaessa haitallisesti kaupallisen sähkön markkinoihin olisi uusiutuvan tuotannon tuet poistettava käytöstä vaiheittain sen jälkeen, kun nykyinen tukikausi päättyy. Myös epäsuoria tukia olisi vältettävä. Esimerkiksi sähköä itse tuottavien kuluttajien olisi maksettava verkkomaksuja käytön mukaan. 20 Euroopan komissio ehdotti helmikuussa 2014, että EU:n päästökauppajärjestelmää tehostetaan vakausmekanismilla (Market Stability Reserve, MSR), jotta voidaan puuttua päästöoikeuksien ylijäämään ja parantaa järjestelmää säätämällä huutokaupattavien päästöoikeuksien tarjontaa. Vakausmekanismi toimisi ennalta määriteltyjen sääntöjen mukaisesti, eikä komissiolle tai jäsenvaltioille jätettäisi harkintavaltaa sen täytäntöönpanossa. 21 Pohjoismaisen energiamarkkinan sääntelystä vastaavat viranomaiset tekevät yhteistyötä NordREG-yhteistyöjärjestön puitteissa. Valtioiden energiapolitiikasta keskustellaan Pohjoismaiden ministerineuvostossa Pohjoismaiden energiapolitiikan virkamieskomitean tukemana. 20

Fortumin energiakatsaus 1/2015

Fortumin energiakatsaus 1/2015 Fortumin energiakatsaus 1/2015 ESIPUHE Pohjoismainen sähkömarkkina muutoksessa Nord Pool -alue Pohjoismaissa ja Baltiassa on ainutlaatuinen esimerkki toimivasta alueellisesta sähkömarkkinasta. Pohjoismainen

Lisätiedot

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Esityksen sisältö Fingridin strategia sähkömarkkinoiden kehittämisestä Ruotsi Venäjä ENTSO-E Markkinatieto Tehoreservit

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Reima Päivinen Fingrid Oyj

Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Reima Päivinen Fingrid Oyj Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Fingrid Oyj 2 Käyttövarmuuden haasteet Sähkön riittävyys talvipakkasilla Sähkömarkkinoiden laajeneminen

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Toimitusjohtaja Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 1 Edessä sähköjärjestelmän suurin murros: strategia antaa hyvät

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

pohjoismainen sähkömarkkina

pohjoismainen sähkömarkkina Fortumin energiakatsaus Kuinka rakennetaan tehokas pohjoismainen sähkömarkkina Sergey Ilyukhin 8.12.2016 Haluamme Fortumin energiakatsauksella saada sidosryhmämme mukaan keskusteluun tulevasta kehityssuunnasta

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Hiilitieto ry:n talviseminaari 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen Sisältö Komission näkemyksiä kapasiteetin riittävyyden varmistamisesta Sähkötehon riittävyys Suomessa

Lisätiedot

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015 Fingrid 2014 Neuvottelukunta 13.3.2015 2 Toimintaympäristö 2014: Eurooppa EU:lle uudet ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030: kasvihuonekaasupäästöt -40%, uusiutuva energia 27%, energiatehokkuuden

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä 1 Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Mitä on säätösähkö? Vuorokauden sisäiset kulutuksen muutokset Vastuu: Markkinatoimijat

Lisätiedot

Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista

Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista Hiilineutraali tulevaisuus Uusiutuva energia Turvattu sähkön saanti Kilpaillut markkinat Monia mahdollisuuksia kuluttajille Kilpailu turvaa

Lisätiedot

Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin

Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin 1 Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin Erkki Stam Markkinakehitys, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Säätösähkömarkkinan rooli Järjestelmän taajuuden ja

Lisätiedot

Teollisuussummit Risto Lindroos. Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle

Teollisuussummit Risto Lindroos. Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle Teollisuussummit 5.10.2016 Risto Lindroos Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle Voimajärjestelmä lähenee rajojaan - Talven 2015/2016 huippukulutus 7.1.2016 klo 17-18 Kulutus 15 105

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Talvikauden tehotilanne Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2016 Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2015 oli 82,5 TWh

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin

Lisätiedot

Miten saadaan tarvittavat investoinnit sähköntuotantokapasiteettiin ml. kapasiteettimarkkina?

Miten saadaan tarvittavat investoinnit sähköntuotantokapasiteettiin ml. kapasiteettimarkkina? Miten saadaan tarvittavat investoinnit sähköntuotantokapasiteettiin ml. kapasiteettimarkkina? Energia- ja ilmastostrategian sähkömarkkinatilaisuus - 27.1.2016 Simon-Erik Ollus, pääekonomisti, Fortum Mihin

Lisätiedot

Tuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät. Mikko Kara, Gaia Consulting

Tuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät. Mikko Kara, Gaia Consulting Tuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät Mikko Kara, Gaia Consulting 24.3.2017 Sisältö 1. Pohjoismainen markkina 2. Tuuli merkittävin uusiutuvista 3. Suhteessa pienellä määrällä tuulta

Lisätiedot

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito Vaelluskalafoorumi Kotkassa 4-5.10.2012 Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Sähköntuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino Fingrid huolehtii Suomen

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Hiilitieto ry:n seminaari / Jonne Jäppinen Fingrid Oyj. Talvikauden tehotilanne

Hiilitieto ry:n seminaari / Jonne Jäppinen Fingrid Oyj. Talvikauden tehotilanne Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2017 / Jonne Jäppinen Fingrid Oyj Talvikauden tehotilanne Sähkömarkkinat 2016 SYS 26,9 NO4 25,0 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2016 oli 85,1 TWh. Kulutus kasvoi noin 3 prosenttia

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Ajankohtaista. Reima Päivinen. Käyttötoimikunta 25.3.2014

Ajankohtaista. Reima Päivinen. Käyttötoimikunta 25.3.2014 Ajankohtaista Reima Päivinen Käyttötoimikunta 25.3.2014 2 Asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi Varma sähkö Kantaverkon häiriöistä aiheutuneet keskeytykset 10 8 6 4 2 0 min / vuosi / liityntäpiste 2006 2007

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan Kuopio

Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan Kuopio Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan 20.11.2008 Kuopio Johtaja Martti Kätkä, Teknologiateollisuus ry Sähkömarkkinoiden uusi toimintamalli Sähkön hinta alenee. Elinkustannukset alenevat.

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Markkinaintegraation merkitys Fingridille

Markkinaintegraation merkitys Fingridille 1 Markkinaintegraation merkitys Fingridille Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 18.3.2008 2 Järjestelmävastaavilla keskeinen rooli käyttövarmuuden ja markkinoiden toiminnan edistämisessä

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille

TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille Roadmap 2025 -työpaja, 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriö, energiaosasto E Sähköverkot Sähkömarkkinalaki 2013 Toimitusvarmuustavoitteet

Lisätiedot

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 2 Taustaa Reservien ylläpitovelvoitteet sovittu pohjoismaiden järjestelmävastaavien välisellä käyttösopimuksella.

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Tutki3u sähkömarkkinaa julkisen 6edon pohjalta Selvityksen tekijänä on riippumaton

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen. Juha Kekkonen 12.12.2013

Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen. Juha Kekkonen 12.12.2013 Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen Juha Kekkonen 12.12.2013 Sisältö Säädöskehitys Maantieteellinen integraatio Haasteet Säädöskehitys Aikaväli Kapasiteetin jakomenettely Kapasiteetin laskentamenetelmä

Lisätiedot

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009 Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Sähkön käytön kysyntäjousto Lähtökohta kysyntäjoustolle: Jousto tulee saattaa markkinapaikalle

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tulevaisuus mitä on älykäs muutos? Asta Sihvonen-Punkka

Sähkömarkkinoiden tulevaisuus mitä on älykäs muutos? Asta Sihvonen-Punkka Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Rovaniemi Sähkömarkkinoiden tulevaisuus mitä on älykäs muutos? Sähkömarkkinoiden haasteet Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus

Lisätiedot

Fingridin keskustelupaperin julkaisemistilaisuus Scandic Simonkenttä. Sähkömarkkinat korjauksen tarpeessa mitä voimme tehdä?

Fingridin keskustelupaperin julkaisemistilaisuus Scandic Simonkenttä. Sähkömarkkinat korjauksen tarpeessa mitä voimme tehdä? Fingridin keskustelupaperin julkaisemistilaisuus 17.5.2016 Scandic Simonkenttä Sähkömarkkinat korjauksen tarpeessa mitä voimme tehdä? Fingrid edistää vähähiilistä sähköjärjestelmää Huolehdimme sähköjärjestelmän

Lisätiedot

POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT. ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara

POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT. ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara POHJOISMAINEN SÄHKÖMARKKINA EDELLÄKÄVIJÄNÄ 3 SÄHKÖPÖRSSI OHJAA TEHOKKAASTI VOIMALAITOSTEN

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo

Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo Päivi Aaltonen Energia-alan Keskusliitto ry Finergy PKA / 24.2.2003 / 1 1 PM Sähkömarkkinoiden tavoitteet ja kehitys 2 PM sähkömarkkinoiden

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Sähkömarkkinakatsaus 1

Sähkömarkkinakatsaus 1 Sähkömarkkinakatsaus 1 Sähkömarkkinakatsaus Katsauksessa esitetään perustilastotietoja (1) sähkön vähittäishinnoista ja (2) sähkön tukkumarkkinoista katsauksen laadintahetkellä sekä niihin vaikuttavista

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Luku 3 Sähkömarkkinat

Luku 3 Sähkömarkkinat Luku 3 Sähkömarkkinat Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013, helmikuu 2013 1 Sisältö Sähkön tarjonta Sähkön kysyntä Pullonkaulat Hintavaihtelut

Lisätiedot

Suomen ElFi Oy:n ja Suomen Sähkönkäyttäjät ry:n esitys talousvaliokunnalle

Suomen ElFi Oy:n ja Suomen Sähkönkäyttäjät ry:n esitys talousvaliokunnalle Suomen ElFi Oy:n ja Suomen Sähkönkäyttäjät ry:n esitys talousvaliokunnalle 22.3.2017 Pasi Kuokkanen Suomen ElFi Oy ja Suomen Sähkönkäyttäjät ry Esityksen sisältö 1. Direktiivi: 1. Sähkön fyysiset markkinapaikat

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Sähkömarkkinat Suomessa ja EU:ssa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 17.12.2013

Sähkömarkkinat Suomessa ja EU:ssa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 17.12.2013 Sähkömarkkinat Suomessa ja EU:ssa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 17.12.2013 Säännelty verkkotoiminta mahdollistaa kilpailun sähkömarkkinoilla Tuotanto ja myynti: 400 voimalaitosta (FI) 120

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Euroopan komission puheenjohtaja Eurooppa-neuvoston kokous 22.5.2013 Uusia realiteetteja globaaleilla energiamarkkinoilla Finanssikriisin vaikutus

Lisätiedot

Sähkön tuotannon toimitusvarmuus ja riittävyys. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n syyslounas 10.9.2014

Sähkön tuotannon toimitusvarmuus ja riittävyys. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n syyslounas 10.9.2014 Sähkön tuotannon toimitusvarmuus ja riittävyys Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n syyslounas Sähkön markkinahintaodotukset selvästi alemmat kuin uuden sähköntuotannon kustannukset Lähde:

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä

Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä Juha Hiekkala Markkinakehitys Voimaseniorit, Tekniska Salarna, Helsinki 11.2.204 2 Asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi Varma sähkö Kantaverkon häiriöistä aiheutuneet

Lisätiedot

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 2009 ja tammikuun 2010 huippukulutustilanteissa

Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 2009 ja tammikuun 2010 huippukulutustilanteissa Raportti 1 (1) Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 29 ja tammikuun 21 huippukulutustilanteissa 1 Yhteenveto Vuoden 29 kulutushuippu saavutettiin vuoden lopussa 17.12.29 klo 8-9, jolloin sähkön kulutus

Lisätiedot

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1. . EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke

Lisätiedot

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari, 7.10.2010 Satu Viljainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimushanke: Sähkömarkkinavisio 2030-2050 Tavoite: sähkömarkkinavisio

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet

Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet 1 Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet Pasi Aho Voimajärjestelmän käyttö / Tasepalvelu Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Tasepalvelun kehitys Kotimainen kehitys: 1997-1998

Lisätiedot

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuun 2016 tulos Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset 12 kk Liikevaihto 989 1 040 3 459 3 408

Lisätiedot

Sähkömarkkinat - hintakehitys

Sähkömarkkinat - hintakehitys Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2014-1.1.2015 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000 kwh/vuosi Sähköenergian verollinen hinta (toimitusvelvollisuushinnoilla)

Lisätiedot

Julkinen. Jukka Ruusunen Fingridin neuvottelukunta Ajankohtaista

Julkinen. Jukka Ruusunen Fingridin neuvottelukunta Ajankohtaista Julkinen Fingridin neuvottelukunta Ajankohtaista 1 Sisältö Fingridin näkemyksiä: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energiaja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Komission talvipaketti Kuluttaja keskiöön

Lisätiedot

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Energia- ja ilmastostrategian linjaukset ovat samansuuntaisia Fingridin näkemysten kanssa Nykyisenkaltaisesta tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan

Lisätiedot

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Fortumin Energiakatsaus

Fortumin Energiakatsaus Fortumin Energiakatsaus Kari Kankaanpää Metsäakatemia Joensuu 13.5.2016 Fortum merkittävä biomassan käyttäjä Vuosikulutus 5,1 TWh (2,6 milj. k-m 3 ), lähivuosina kasvua 50 % Biomassan osuus ¼ lämmityspolttoaineistamme

Lisätiedot

Energiateollisuus ry:n syysseminaari 19.11.2015. Satu Viljainen

Energiateollisuus ry:n syysseminaari 19.11.2015. Satu Viljainen Energiateollisuus ry:n syysseminaari 19.11.2015 Satu Viljainen Sähkömarkkinat valinkauhassa Esityksen sisältö Sähkön sisämarkkinapolitiikka mitä uutta on tapahtumassa EU:n ilmastopolitiikka vaikutukset

Lisätiedot

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Teemat Pullonkaulatilanne yleensä Pohjoismaissa Ruotsi-Suomi raja erityisesti Fenno-Skan 2:n vaikutus

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään 1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

EU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj

EU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj EU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj FORS-seminaari 2011 - Operaatiotutkimuksella kohti energiatehokkuutta, Aalto-yliopisto, 16.12.2011 EU:n

Lisätiedot

Yrityskaupan hyväksyminen: Fortum Oyj / Hafslund Marked AS, Hafslund Varme AS ja Klemetsrudanlegget AS

Yrityskaupan hyväksyminen: Fortum Oyj / Hafslund Marked AS, Hafslund Varme AS ja Klemetsrudanlegget AS Päätös 1 (5) Yrityskaupan hyväksyminen: Fortum Oyj / Hafslund Marked AS, Hafslund Varme AS ja Klemetsrudanlegget AS Kilpailu- ja kuluttajavirastolle on 12.5.2017 ilmoitettu järjestely, jossa Fortum Oyj

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Jukka Ruusunen Neuvottelukunta Fingridin vuosi 2016

Jukka Ruusunen Neuvottelukunta Fingridin vuosi 2016 Jukka Ruusunen Neuvottelukunta 17.3.2017 Fingridin vuosi 2016 Poliittisella tasolla uusia linjauksia Komissio julkisti marraskuussa talvipaketin "Clean Energy for All Europeans", joka määrittelee Euroopan

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008

Ajankohtaiskatsaus. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008 1 Ajankohtaiskatsaus Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008 Taloudellinen näkökulma 2 Asiakas- ja sidosryhmänäkökulma Visio ja strategia Fingridin arvot Sisäisten

Lisätiedot

Euroopan komission tiedonannot:

Euroopan komission tiedonannot: Euroopan komission tiedonannot: Energiamarkkinoiden uutta rakennetta koskevan julkisen kuulemisen käynnistämisestä ja Energian kuluttajien aseman vahvistaminen Talousvaliokunta 25.9.2015 Ylitarkastaja

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Eurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus. Ritva Hirvonen Fingrid Oyj

Eurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus. Ritva Hirvonen Fingrid Oyj Eurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus Fingrid Oyj From conclusions of European Council 04.02.2011: The EU needs a fully functioning, interconnected and integrated internal energy market. Legislation

Lisätiedot

Valot päällä pakkasilla tai vesisateilla - tulevan talven tehotilanne -

Valot päällä pakkasilla tai vesisateilla - tulevan talven tehotilanne - 1 Valot päällä pakkasilla tai vesisateilla - tulevan talven tehotilanne - Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä 2 Fingridin tehtävät Siirtää sähköä kantaverkossa Ylläpitää sähkön kulutuksen

Lisätiedot