Sisältö. Jäteyhteiskuntamme. Muhvilliset muoviviemärit. Jätevesi ja sen puhdistus. Muhviton valurautaviemäri. Kompostointi.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö. Jäteyhteiskuntamme. Muhvilliset muoviviemärit. Jätevesi ja sen puhdistus. Muhviton valurautaviemäri. Kompostointi."

Transkriptio

1 Sisältö Jäteyhteiskuntamme 1. Jäte yleensä Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan Jätteiden haittavaikutukset Jätteen hävitys Jäte ja jätesanasto 10 Jätevesi ja sen puhdistus 2. Yleistä viemäröinnistä Saastunut vesi Jäteveden ravinteet rehevöittävät vesistöjä Jätevesien puhdistuksen periaate Jätevesi Kunnallinen jätevesijärjestelmä Jäteveden puhdistus, Helsingin Vesi Viikinmäen jätevesipuhdistamo 18 Kompostointi 3. Kompostointi yleensä Kompostin toimintaa Kompostin tarpeita Kuivakäymälät Suurkompostointi 26 Viemäröinti 4. Viemäri, ympäristö ja terveys Viemäröinnin kehitystä Kunnallinen viemäröinti Kiinteistön viemärin nimikkeitä Viemärivarusteet Vesipisteen veden poisto Normivirtaama ja mitoitusvirtaama Meluttomuus Viemärin eristys Viemärikalusteet Huoltoa ja korjausta Oma viemärijärjestelmä Viemärin käyttöohjeet asukkaille Ohjeet käyttöhenkilökunnalle 43 Muhvilliset muoviviemärit 5. Muoviputkea käytettiin Käsittely, kuljetus ja varastointi Uponor-kiinteistöviemärin perusraaka-aine Asentaminen Viemärikannakointi Muovi- ja valurautaviemäreiden läpivientitapoja Viemärin tiiviyden tutkiminen 59 Muhviton valurautaviemäri 6. Valurauta yleensä Putki Viemäriputken liitin Osat ja asennus 62 PEH-muoviviemärit 7. Geberit-putket Putket Liitosmenetelmät 65 Ääni- ja palotekniset vaatimukset 8. Yleistä Äänen vaimennus Paloeristys, palosuojaus 72 Viemärin suojaus 9. Suojaus yleensä Jätevesi Erottimet 77

2 Tontti, kosteus ja viemärit 10. Yleistä Kosteuden lähteet Veden liike maassa Salaojitus l. perusveden poisto Sadevesi poistetaan katoilta Pihan sadeveden poisto Tonttiviemäri Viemärikaivoja 88 Kunnallistekniset viemärit 11. Yleistä viemäreistä Tontin jätevesi Kunnallinen viemäriverkosto Erilaisia maaviemäriputkia 94 Viemärivauriot ja saneeraus 15. Käsitteitä Toteutustapoja Kiinteistöviemärit ja niiden ongelmia Viemärin kuntotutkimus Sisäviemäreiden korjaustoimenpiteitä Ulkoviemäreiden korjaustoimenpiteitä 139 Viemärimitoitus 16. Mitoituksen kulku 143 Haja-asutusalueen jätevesi 12. Yleistä Jätevesien käsittelyn laajuus Jätevesien käsittelyvaihtoehtoja Käsittelytapoja 99 Kosteuden ongelma kiinteistössä 13. Märkätilat Kylpyhuoneen kosteus Asenna oikein 108 Viemärikalusteet 14. Määräysten mukaan Pesualtaat Tasapohja-allas ja kaatoallas Pyykinpesukoneet Astianpesuallas, tiskipöytä Kylpyamme Suihku WC-laite Apua vanhuksille ja vammaisille Käymälävaihtoehdot 125

3 Jäte yleensä Jäteyhteiskuntamme 1. Jäte yleensä Alussa puhutaan jätteestä ja sen jälkeen käsitellään jätevettä. Jäte ja jätevesi ovat osittain samoja ja osittain toisistaan erillään olevia asioita. Pelkistäen voidaan kuitenkin sanoa, ettei jätettä saa laittaa jätevesiviemäriin. Suomessa arvioidaan syntyvän vuosittain (vuonna 2006) noin 120 miljoonaa tonnia jätteitä ja niihin rinnastettavia sivutuotteita. Suuntaus on ilmeisestikin kasvava, koska miltei kaikki tuotteet pakataan jollakin tavoin ja pakkaus päätyy jätteeksi. Jätettä syntyy tuotteiden ja materiaalien raaka-aineen tuotannosta, valmistuksessa, pakkauksessa, kuljetuksessa ja varsinaisen tuotteen hävittämisessä. Jätteen syntymistä on pyrittävä vähentämään. Mahdollisimman suuri osa syntyneestä jätteestä on käytettävä uudelleen raaka-aineeksi ja lopuksi jäljelle jäävä osa hävitetään sille parhaiten sopivalla tavalla. Tapoja voivat olla kaatopaikka (hidas maatuminen), kompostointi (nopea maatuminen), tai jätteen poltto. 3 Jäte sisältää materiaalia sekä energiaa. Näistä pyritään saamaan talteen mahdollisimman paljon. Jätteen hyödyntäminen alkaa jätteen poiston yhteydessä tapahtuvalla lajittelulla. Kerrostalon pihalla talon asukkaita varten rakennettu jätteiden lajittelupiste 1.1. Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut, aikoo poistaa tai on velvollinen poistamaan käytöstä. Hyötykäytön näkökulmasta jäte on vain väärässä paikassa olevaa raaka-ainetta. Jätteen hyödyntämisellä aineena tai energiana säästetään luonnonvaroja, joista osa on uusiutumattomia. Tehokkaimmin hyödynnetään maaseutuelinkeinojen jätteitä ja teollisuuden jätteitä. Melko vähän hyödynnetään esim. talon rakennusjätteitä ja yhdyskuntajätteitä. Jätteet, joita ei hyödynnetä, läjitetään tai sijoitetaan kaatopaikoille. Pelkkä jätteiden hyötykäytön lisääminen ei ratkaise jäteongelmaa, vaan se, että minimoidaan jätteen syntymistä. Jätettä ei vain kuljeteta jonnekin pois näkyvistä, vaan sen käsittely hoidetaan vastuullisesti loppuun asti l. huomioidaan mahdollinen uusiokäyttö. Suomen ympäristökeskuksella (SYKE) on yhteistyösopimus Tilastokeskuksen kanssa jätetilastojen laadinnasta ja tietojen raportoinnista kansallisiin ja kansainvälisiin tietotarpeisiin Jätteiden haittavaikutukset ovat ympäristöä pilaavat vaikutukset sekä terveyshaitat. Tähän vaikuttavat jätteiden vaaraominaisuudet ja jätteen sisältämät haitalliset aineet. Myös jätteiden hyödyntämis- ja käsittelytoiminnasta aiheutuu erilaisia päästöjä. Jätemäärien tilastoinnissa ja seurannassa jätteet jaotellaan eri luokkiin esim. jätteen syntypaikan, ominaisuuksien, haitallisuuden tai käsittely- ja lajittelumahdollisuuksien mukaan. Suomessa käytettävä luokitus perustuu EY:n jäteluokitukseen. Millaisia jätteen haittavaikutuksia tiedät? 3

4 4 Jätevesi ja sen puhdistus % % 5 A L A I EL EA HE H E = EL 8 A I E K HK 2 EI J F K D = E 5 O I O J HL E 3. Harmaata ja mustaa vettä (pesuvesiä ja WC-jätteitä). Vesi johdetaan yleensä katuviemäröinnin kautta jätevedenpuhdistamoon ja vesistöön. 5. Salaojavettä, sadevettä 7. Sadevettä 8. Sadevettä 9. Sadevettä 10. Sadevesi ja perusvesi johdetaan yleensä katuviemäröinnin kautta vesistöön.! " 5 = = = F K J E 5 A L A I EL EA HE 5 A L A I EL EA HE % # $ & 2 A HK I L A I EL EA HE A I E K I A L A I EL EA HEE # 5 A L A I EL EA HE H E = EL 5 = = = F K J E 5 A L A I EL EA HE ' 2.5. Kunnallinen jätevesijärjestelmä koostuu käytetystä vedestä, kaivoista, kunnallisesta viemäriverkostosta, jätevedenpuhdistuslaitoksesta ja vesistöstä. Käytössä syntynyt jätevesi on palautettava takaisin luonnon kiertoon, yleensä vesistöön, niin puhtaana, ettei siitä tule ympäristö- tai terveysongelmia. Sadevedet johdetaan yleensä vesistöön niiden kulkematta puhdistamon kautta sitä kuormittaen. Viettoviemärissä vesi virtaa kaltevassa putkessa painovoiman vaikutuksesta. Viemärin kunnossapysymiseksi sen tulee olla itsepuhdistuva. Itsepuhdistuvuus tarkoittaa sitä, että ainakin lyhyen aikaa päivästä viemärissä on virrattava riittävä vesimäärä huuhtomassa viemärin pohjalle hitaan virtauksen aikana laskeutunutta kiintoainesta. Jos itsepuhdistuvuutta ei ole, tukokset lisääntyvät ja ne nostavat viemärilaitoksen huoltokustannuksia. Täysin painovoimalla toimivaa viemäröintiä ei korkeuseroista johtuen yleensä ole, vaan viemärivettä joudutaan myös pumppaamaan. Sekavesiviemäröinnissä hule-, kuivatusvedet ja kotitalouksien tai teollisuuden jätevedet johdetaan samassa viemärissä puhdistamoon. Lisäksi viemäriin joutuu vuotovettä, jonka määrä riippuu viemäristön kunnosta ja korkeusasemasta pohjaveden pintaan nähden. Sekavesiviemäri ei ole suositeltava ratkaisu, koska sade-, sulamis- ja kuivatusvesillä on suuret hetkelliset virtaamahuiput. Esim. rankka sadekuuro moninkertaistaa nopeasti viemärissä kulkevan vesimäärän, jolloin puhdistamon kautta kierrätetään turhaan suhteellisen puhdasta sadevettä. Tämä haittaa jätteen käsittelyä. Hetkelliset suuret vesimäärät on huomioitava myös viemärimitoituksessa. Erillisviemäröinnissä on hule- ja kuivatusvesille sekä kotitalouksien ja teollisuuden jätevesille omat erilliset viemärinsä. Lisäksi viemäriin joutuu vuotovettä, jonka määrä riippuu viemäristön kunnosta ja korkeusasemasta pohjaveden pintaan nähden. Erillisviemäröinti parantaakin jätevedenpuhdistamoiden varmuutta ja toimintakykyä poistamalla sade- ja sulamisvesistä aiheutuvan huippuvirtaaman. Erillisviemäröinnissä jätevesiviemäri vie jätteen puhdistamoon ja sadevesiviemäri purkaa suhteellisen puhtaan sadeveden vesistöön. Vastuu viemäreistä Kiinteistön omistaja omistaa ja pitää kunnossa tonttiviemärin sekä kiinteistön sisäisen viemäröinnin. Viemärilaitoksen vastuu alkaa yleensä katujohdon kaivosta. Kiinteistön tonttijohto päättyy katukaivoon. Miten toimii viettoviemäri? Miten eroavat toisistaan sekavesiviemäri ja erillisviemäri? 4

5 Jätevesi ja sen puhdistus 2.7. Viikinmäen jätevesipuhdistamo toimii aktiivilietemenetelmäl- lä. Prosessi sisältää kolme vaihetta: mekaanisen, biologisen ja kemiallisen puhdis- tuksen. Puhdistettavaksi tuleva jätevesi sisältää runsaasti fosfori- ja typpiravinteita, jotka mereen johdettuna aiheuttaisivat voimakasta rehevöitymistä. Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla jätevedestä poistetaan kiinteät ja happea kuluttavat aineet sekä fosforista 95 %. Typenpoistoteho on noin 90 %. Mekaanisessa vaiheessa jätevedestä poistetaan kiinteät jätteet. Biologisessa käsittelyssä jäteveteen johdetaan ilmaa, jonka sisältämän hapen avulla mikrobit lisääntyvät ja käyttävät ravintonaan orgaanisia aineita. Kemiallinen puhdistus sisältää fosforinpoiston, joka yhdessä typenpoiston kanssa ehkäisee merialueen rehevöitymistä. 5 Typenpoiston tehostuksen ja vesiaseman laajennuksen myötä Viikinmäen puhdistamon vesistökuormitus Suomenlahteen on typen osalta noin 800 tonnia ja fosforin osalta noin 30 tonnia vuodessa. Vuoden 1998 alusta käyttöönotettu osittainen typenpoisto pienensi jo Suomenlahden typpikuormitusta aiemmasta noin tonnista tonniin vuodessa. Ferrosulfaatti Kalkki Ferrosulfaatti Metanoli Välppäys Tulopumppaus Sekoitus-Denitrifikaatio-Nitrifikaatiovyöhykvyöhykkeevyöhykkeet Kierrätysliete Hiekan-Esierotuilmastus Esiselkeytys Jälkiselkeytys Raakaliete YlijäämälieteIlmastus Ylijäämäliete Kompressorit Ilmastusallas Biologinen suodatin Esiselkeytetty jätevesi Typpi Ilma Jälki selkeyt Palautusliete Välppäys on jäteveden siivilöinnistä käytetty nimitys. Kun jätevesi tulee laitokselle, sen annetaan virrata pystyjen, hieman takakenossa olevien välppien läpi. Välppä on esim. vierekkäisistä lattaraudoista muodostettu ritilä. Välppiin jäävät kiinni esineet, jotka eivät mahdu niiden läpi. Hiekanerotuksessa vedessä olevan hiekan ja muun välppiin tarttumattoman nopeasti laskeutuvan kiintoaineen annetaan laskeutua pohjalle. Esi-ilmastusaltaissa veteen sekoitetaan ilmaa, jotta jätevedessä olevat aerobiset mikrobit saisivat happea aloittaakseen hajotustoiminnan. Ilmaa sekoitetaan veteen mahdollisimman pieninä kuplina, jotta hapen liukeneminen olisi tehokkainta. Ilmakuplat sekoittavat vettä noustessaan ylös ja estävät bakteerimassan laskeutumisen pohjalle. Esi-ilmastusaltaassa bakteerit sitovat orgaanista ja epäorgaanista jäteainetta ja orgaanisen jätteen hajotus alkaa. Bakteerimassa lisääntyy koko ajan ja se käyttää ravinnokseen jäteveden lika-aineita. Esiselkeytysaltaissa veden annetaan seistä, jolloin bakteerit tarttuvat kiinni toisiinsa ja painuvat hiutaleina pohjaan sitoen itseensä samalla lisää ravintohiukkasia. Pohjalle laskeutunut liete poistetaan. Jätevedet on puhdistettava erityisen tehokkaasti, sillä ne aiheuttavat purkuvesistön rehevöitymistä ja kuluttavat myös happea vesistöön joutuessaan. Miten lietteen mädätystä hyödynnetään? 5

6 6 Kompostointi Kompostointi 3. Kompostointi yleensä Kompostoinnissa ihminen auttaa luontoa jätteiden hajoittamisessa ja luonto auttaa ihmistä. Jätteitä hajottaville pieneliöille järjestetään hyvät toimintaolosuhteet. Jätteitä hajottavat bakteerit, sienet, sädesienet ja lierot sekä runsas joukko erilaisia pieneliöitä. Pieneliöiden työn tuloksena vapautuu jätteistä vettä/vesihöyryä, hiilidioksidia, ravinteita ja lämpöenergiaa. Samalla muodostuu maan viljavuudelle tärkeätä humusta. Kompostin pieneliöt käyttävät ravinnokseen toisiaan sekä kompostoitavia jätteitä. Elintoiminnoillaan ne tuottavat kompostiin lämpöä niin, että komposti voi kuumentua jopa asteeseen celsiusta, mikä on eduksi laadukkaan kompostimullan muodostukselle. Käsittelemme kompostointia sekä kompostoivia WC-laitteita, koska ne liittyy osana jätteen hävittämiseen/hyödyntämiseen. Ekologia on biologiaan kuuluva tieteenala, joka selvittelee eliöiden suhdetta toisiinsa ja ympäristöön, jakaantuu edelleen mm. energia-, populaatio- ja ympäristöekologiaan. Hyvä komposti ei synny itsestään. Hajottajaeliöillä on kompostin olosuhteiden osalta tarkat vaatimukset. Tehokkaan kompostoitumisen perusvaatimukset ovat hapen ja ravinteiden riittävä saanti sekä sopiva kosteus ja lämpö. Vieressä on ympärivuotiseen käyttöön hyvin soveltuva Biolan pikakompostori 220. Kompostoitumisen eri vaiheet erottuvat selvimmin, jos komposti täytetään kerralla. Jatkuvasti täytettävässä talousjätekompostorissakin kaikki vaiheet ovat näkyvillä eri ikäisissä kerroksissa. Kompostissa jätteestä tulee laadukasta kompostimultaa Kompostin toimintaa Kompostoituminen jakautuu kolmeen vaiheeseen: lämpenemisvaiheeseen, kuumavaiheeseen ja jäähtymisvaiheeseen. Eri vaiheiden esiintyminen riippuu kompostoitavasta jätteestä ja kompostointitavasta. Lämpenemisvaiheessa kompostin valtaavat bakteerit ja sädesienet. Ne käyttävät ravintonaan kompostin sokereita ja valkuaisaineita. Lämpenemisvaiheessa komposti muuttuu happamaksi, eli sen ph-arvo laskee. Jatkossa happamuus tasaantuu niin, että valmiin kompostin ph on lähellä neutraalia (ph 7). Hyvin toimiva komposti lämpenee muutamassa päivässä asteeseen celsiusta. Tällöin ensimmäisen vaiheen hajottajat väistyvät. Kuuma vaihe Kuumiin oloihin erikoistuneet bakteerit ja sädesienet valtaavat kompostin ja käyttävät ravinnokseen kompostin helposti hajoavia ravintoaineita. Tällöin kompostin lämpötila voi nousta jopa 85 asteeseen celsiusta. Myös kuumavaihe on lyhyt, enintään muutamia viikkoja. Jäähtymisvaihe Helpoimmin hajotettavan ravinnon loppuessa seuraa energiakriisi : kompostin lämpötila alkaa laskea. Uudet hajottajat valtaavat kompostin. Sienet ja sädesienet lahottavat nyt esim. puuaineita. Kompostissa voi kasvaa lakkisieniä, esim. herkku- ja mustesieniä. Myös homesienet kuuluvat toimivaan kompostiin. Jäähtymisvaiheessa kompostissa voi paljain silmin havaita muutakin elämää: tunkiolieroja, kovakuoriaisia, tuhatjalkaisia ym. Jäähtymisvaihe kestää kauan, jopa useita kuukausia. Vasta sen aikana kompostissa alkaa muodostua humusta. Millaista jätettä kompostoidaan? Mitä kompostoinnissa tapahtuu? 6

7 Kompostointi 7 Biolan Erotteleva Kuivikekäymälä erottelee nimensä mukaisesti virtsan kiinteästä jätteestä jo istuinosassa, jolloin eroteltu virtsa on suhteellisen puhdasta ja soveltuu lannoitekäyttöön puutarhassa. Erottelevan Kuivikekäymälän jätesäiliössä on kaksi erillistä sisäastiaa kiinteälle jätteelle. Toisen astian täyttyessä toinen lepää käymäläsäiliön takaosassa. Eroteltu neste johdetaan putkella erilliseen säiliöön. Kuvat ovat alla. Kompostikäymälässä tapahtuu biologinen prosessi, jossa pieneliöt hajoittavat orgaanista ainesta (ulostemassa ja virtsa) kosteissa ja aerobisissa olosuhteissa hiilidioksidiksi, vedeksi, humusaineeksi ja epäorgaanisiksi suoloiksi. Kompostointi tuottaa lämpöenergiaa ja siihen liittyy lämpötilan nousu. Prosessin lopputulos on multaa. Hyvin toimiakseen prosessi vaatii optimilämpötilan ( C), happea, joka on välttämätön hajottajamikrobeille ja ravinteita kuten fosforia ja kaliumia. Jätteiden käsittely tapahtuu itse käymälässä, mutta lopulliseksi hajottamiseksi ruokamullaksi tarvitaan yleensä jälkikompostointi. Kompostikäymälät voidaan ryhmitellä suorakompostikäymälöihin, pikakompostikäymälöihin ja kuivikekäymälöihin. Kompostisäiliö on suorakompostikäymälöissä esim. käymälähuoneen alapuolella ja sen vaatima tilantarve voi olla suuri. Pikakomposti- ja kuivikekäymälät ovat kokonaan käymälähuoneessa. Kaikki kompostikäymälät varustetaan ilmahormilla, jonka yhteydessä on usein myös sähkökäyttöinen tuuletin. Pika- ja suorakompostikäymälät on monesti varustettu myös lämpövastuksilla. Suurin osa kompostikäymälöistä on sellaisia, joissa vettä tarvitaan muutama litra tai ei lainkaan. Kompostikäymälöiden käytöstä on suuri hyöty haja-asutusalueella, jossa kotitaloudet itse huolehtivat käyttöveden hankinnasta ja jätevesien käsittelystä. Kompostikäymälät edellyttävät käyttäjältään viitseliäisyyttä vesihuuhtelevaa WC-laitetta enemmän. Kompostikäymälää käyttävissä kotitalouksissa syntyy vain ns. harmaita jätevesiä, joita voidaan jopa imeyttää maastoon. Kompostikäymälöitä myydään Suomessa vuosittain kappaletta, joista lähes joka viides on tarkoitettu ympärivuotiseen käyttöön. Kompostikäymälän ongelmia ja ennakkoluuloja Kompostikäymälän käytössä esiintyvät ongelmat ovat kärpäset, haju, massan epätäydellinen hajoaminen ja ylijäämänesteen kertyminen jätesäiliön pohjalle. Eloperäinen aines on kärpäsille ja sääskille erinomainen kasvuympäristö ja ne lisääntyvätkin siinä nopeasti. Hyönteiset ovat epämiellyttäviä ja ne voivat levittää myös vaarallisia ulosteperäisiä sairauksia. Haittaa voidaan torjua kemiallisesti; jolloin jätökset peitetään seosaineella jokaisen käytön jälkeen ja oikein toimivan kompostin riittävän korkea lämpötila (yli 43 C) tappaa kärpästen munat ja toukat. Vastenmielinen haju hoidetaan ilmastointiputkeen asennetulla sähkötuulettimella. Seosaine parantaa ulostemassan hajoavuutta, mikä puolestaan estää ylijäämänesteen syntymistä. Ennakkoluulot muodostuvat paljolti haisevasta ja työläästä käymälästä, jota nykykompostikäymälä ei ole. Kuivikekäymälän toiminta perustuu käytön yhteydessä lisättävään peiteaineeseen, joka parantaa jätemassan kompostoitumisominaisuuksia. Kompostikäymälät jaotellaan ei-erotteleviin ja erotteleviin käymäläratkaisuihin sen mukaan, miten niissä ulostetta käsitellään. Viemäröidäänkö kompostikäymälä? Mikä on kompostikäymälän hyöty? 7

8 8 Viemäröinti Viemäröinti yleensä 4. Viemäri, ympäristö ja terveys Keskiaikaisen kaupungin viemärijärjestelmä oli pelkistetysti katujen reunoilla virtaava avo-oja. Tämä oli yksi syy suuriin kulkutautiepidemioihin. Nykyisin kiinteistön jätevedet viemäröidään maanalaisessa umpiviemärissä siten, ettei niistä aiheudu terveydellistä vaaraa, epämiellyttäviä hajuja, tulvia tai muita haittoja. Viemärivesi johdetaan puhdistamon kautta vesistöön. Viemärivesi ei saa sisältää jäteveden puhdistuslaitoksen toimintaa haittaavia aineita, kuten esim. öljyä. Viemäriin ei myöskään saa laskea jätevettä, jonka ph on alle 6,5, eikä suuria vesimääriä, joiden lämpötila on yli 40 C Viemäröinnin kehitystä Viemäröinnissä kehitystä on tapahtunut uusien materiaalien ja asennustapojen, korjausmenetelmien ja tarkemman asennustekniikan, (lasermittaus, -vaa itus) muodossa, sekä parantuneena jäteveden puhdistuksena. Lisäksi WC-laitteiden vedenkulutus on pienentynyt. Tämän vuosisadan alussa WC:n vedenkulutus oli noin 15 litraa/kerta luvulla edistyksellliset WC-laitteet pääsivät 9 litraan/kerta ja 1970-luvulla tulivat 6 litraa huuhtelevat mallit. Näistä on kehitetty ns. vähävetiset 3-4 litraa huuhtelevat mallit. Viimeisin uutuus on kaksoishuuhtelumalli, jossa 4 litran huuhtelun lisäksi on 2-3 litran huuhtelu esim. virtsan poistoa varten Kunnallinen viemäröinti Kadun sekä yleisen vesi- ja viemäriverkoston rakentaminen kuuluu kunnalle. Tähän pyritään myös maalaiskunnissa ainakin asemakaavoitetulla alueella. Viemäriverkoston rakennusohjeita saadaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osasta D1 sekä LVI-keskusliiton-Rakennustietosäätiön LVI-RYL -julkaisusta. Jätevedet poistetaan asutuskeskuksista maanalaisten viemäriputkien avulla. Yhdyskuntien jätevedet johdetaan yleensä keskuspuhdistamon kautta vesistöön. Jätevesien poisto ja puhdistaminen maksaa ja vedenkäyttäjät maksavat sen vesimaksun yhteydessä jätevesimaksun muodossa. Kunnalliseen viemärilaitokseen kuuluvat putket jätevesien, sadevesien ja perustusten kuivatusvesien pois johtamiseen, tunnelit, tarkastus-, sadevesi- ja perusvesikaivot ja muut vastaavat laitteet sekä pumppaamot ja puhdistamot. Viemärivettä on kaikki kiinteistöissä ja teollisuudessa käytetty vesi. Viemäriin ei saa päästää hiekkaa, rasvoja tai öljyä, koska ne vahingoittavat puhdistamon tai viemärin toimintaa. Missä viemäröinnin alueella on tapahtunut ehkä suurin kehitys? Kunnalliset viemärit suunnitellaan ja asennetaan huomattavasti kiinteistöviemäriä tarkemmin. Viettoviemärin periaatetta voidaan hyödyntää pitkilläkin putkiosuuksilla. = K F K C E I = J= E= I K J = K A 6 JJEL EA HE 8 EA JJ L EA HE 4 K L EA HE 2 K EI J= Viereisessä kuvassa on kunnallisen jätevesiviemärin kaavio. Kaaviosta puuttuu suoraan vesistöön johdettava sadevesiviemäröinti. EE JA EI J 6 = H = I JK I = EL = K F K C E I = J= E= I K J = K A 6 JJEL EA HE * 8 A I EI J ) 8 EA JJ L EA HE EE JA EI J 6 = H = I JK I = EL 6 = I K J = K A J A = I I = K EJ= = A F = = 5 A JA L A I E K J= = F K F F = = = = L E ) * = K F K C E I = J= E = I K J = K A 6 JJEL EA HE EE JA EI J 6 = H = I JK I = EL K = E A L EA HEL A H I J = JA L A F K EI J= Painovoimaisessa viemärissä l. viettoviemärissä vesi ja veden kuljettama jäte kulkevat kaltevassa putkessa painovoiman kuljettamana. Viemärin kaltevuudesta ja virtaamasta riippuu, miten sen avulla voidaan johtaa kiinteitä aineita. Viemärit pyritään tekemään itsepuhdistuviksi. Tämä tarkoittaa sitä, että vedellä on aika ajoin niin suuri nopeus, että viemärin pohjalle laskeutuneet partikkelit, hiukkaset, irtoavat virtauksen aiheuttaman voiman l. hankausjännityksen vaikutuksesta. Hankausjännityksen maksimiarvo on putken pohjalla, minimiarvo vedenpinnan tasolla. Mitä tarkoitetaan viemärin itsepuhdistuvuudella? 8

9 Viemäröinti yleensä 9 ) # $ # A HA F E = H A K I JA L A F K EI J= ) $ A HE Erillisviemäröinti Asutuskeskuksien viemäröinti on yleensä erillisviemäröinti. Jätevesi johdetaan puhdistamolle erillisessä viemärissä. Sadevesi johdetaan myöskin omassa erillisessä viemärissään puhdistamon kautta vesistöön tai suoraan vesistöön. Pumppaamot Pitkissä viemärilinjoissa putki joutuu kaltevuuden takia liian syvälle maahan. Tällöin rakennetaan sopivien välimatkojen päähän viemäriveden pumppaamoita nostamaan jätevesi lähemmäksi maanpintaa. Pumppaamolta viemäri jatkuu viettoviemärinä seuraavalle pumppaamolle jne. Kiinteistöjen paineviemäröinti Kiinteistön jätevesi viemäröidään viettoviemärillä aina kun se on mahdollista. Kun suuren kerrostalon kellarikerroksen viemäröinti on katuviemäreiden alapuolella, on vesi pumpattava ylempänä olevaan viemäriin. Viemärivedet johdetaan erilaisiin keräilykaivoihin ja säiliöihin, joista vesi sitten pumpulla nostetaan katuviemäriverkostoon. Viemäriveden pumppaamossa on vedenpinnan korkeuden mukaan automaattisesti käynnistyvä pumppu, joka nostaa veden viemäriin. Kokoojasäiliön tai -kaivon tilavuuden tulee olla riittävän suuri, jotta esim. kaksi tuntia kestävä sähkö- tai konehäiriöstä johtuva keskeytys ei aiheuta ongelmia. Viemäriveden virtaaminen takaisin kokoojasäiliöön estetään takaiskuventtiilillä tai tekemällä paineputkeen mutka padotuskorkeuden yläpuolelle. Huonetila, jossa pumppu sijaitsee, varustetaan tuuletushormilla ja luukulla tai ovella, jonka kautta säiliö voidaan tyhjentää. Laitteisto varustetaan hälytyslaittein. Erillisviemäröinti Viemärivesi johdetaan viettoviemärissä aina kun se vain on mahdollista. Viettoviemäri toimii myös sähkökatkojen aikana. 2 K F F = = JK K A JK I = D O JO I L = 2 K F F = I J= L E = O I = C = J D O JO I L = L Periaatteellinen kuva viemäriveden pumppaamosta. Pumppu voidaan nostaa johteiden varassa ylös huollettavaksi. ) I A K I A = E = = I E E = K H EJ= L = = = D = = J O JJA J L D A JEL A A JJA E = = F A H L A I E I J= I E E J = = F E = A 6 K L EA HE D JA A J F K F K I J = L = HJA I J L = E A HE = I D = = F A E 8 EA HEL A I E F K F = J= = H A = = = A L = = L EA H E JEE 6 K L EA HE Mikä käynnistää viereisen kuvan pumpun? JA L A I E 7 F F F K F F K! 8 2 E = H A K I O EI J = F O I O JJ F K F K 9

10 10 Viemäröinti yleensä Vaakaviemäri on nimensä mukaisesti vaakatasossa kulkeva viemäri. Viemäri voi olla tuuletettu tai tuulettamaton. Kokoojaviemärillä viemäröidään yksi tai useampi viemäripiste. Kytkentäviemärillä viemäröidään vain yksi viemäripiste. Pystyviemäri on nimensä mukaisesti pystyssä oleva viemäri. Se yhdistää rakennuksen eri tasoissa sijaitsevat haaraviemärit pohjaviemäriin. Pystyviemäri päätyy rakennuksen katolle tuuletusviemärinä. Tuuletusviemäri Viemärikaasut ovat pahanhajuisia, myrkyllisiä, tukahduttavia ja tulenarkoja. Kiinteistön tuuletusviemäri tuulettaa viemärikaasut vesikaton yläpuolelle ulkoilmaan. Myös kadulla sijaitseva kunnallinen viemäri tuuletetaan yleensä palvelemansa rakennuksen kautta. Lisäksi tuuletusviemärin tehtävänä on jakaa ilmaa haaraviemäreihin ja estää vesilukkojen tyhjäksi imeytyminen. Rakennuksessa on aina vähintään yksi tuuletusviemäri, joka on kooltaan V110. Tuuletusviemärin yläpää voi talvella huurtua umpeen ja aiheuttaa vesilukkojen tyhjäksi imeytymistä ja viemärikaasujen pääsyn huoneisiin. Tuuletusviemäri voi tukkeutua myös puiden lehdistä. Huurtuminen estetään eristämällä viemäri hyvin. Tuuletusviemärin jäätymisen estoon on useita erilaisia vaihtoehtoja. Viemärin sisään voidaan asentaa lämmityskaapeli, joka poistaa jäätymisongelman. Ennen tällaista ratkaisua pitäisi kuitenkin hyödyntää yksinkertaisemmat rakenteelliset muutokset ja ratkaisut. Tuuletusviemärin katolla oleva osa voidaan eristää, kuten myöskin ullakolla kylmässä tilassa oleva tuuletusviemäri. Myös tuuletusviemärin kylmässä tilassa oleva putkiosuus voidaan tehdä yhtä viemärikoko suuremmaksi ja eristää, jolloin tukkeeseen jäätyminen on epätodennäköistä. Viemärilaitteiston toiminta -jätevesi poistuu luotettavasti kiinteistöstä -viemäröinti ei aiheuta melua -viemäristö ei jäädy -viemäristä ei tule viemärikaasuja huoneeseen -viemäri ei imeydy tyhjäksi -läpäisykykyä alentava lietekerrostuminen putken pohjalle estyy Mikä ero on kytkentä- ja kokoojaviemärillä? 6 K K E 6 K K E Viemäriin johdettavat epäpuhtaudet mätänevät hieman viemäreissä muodostaen mätänemiskaasuja. 8 A I E = JJ 8 EA HE = = I K 6 K K A JK I L EA HE JO EI I K = 6 K K A JK I L EA HE 8 A I E = J F EL EA JE Tuuletusviemärin suojaus jäätymiseltä Tonttiviemäri johtaa kiinteistön jätevedet kadulla olevaan kunnalliseen viemäriin. Tonttialueelle sijoitetaan tavalli sesti tarkastusputki viemä rin huoltopisteeksi. Nimien yhdistelmiä Viemäreiden nimiä voidaan yhdistellä tarpeen mukaan, kuten vaakakokoojaviemäri tai pystykokoojaviemäri. Viemärin suunnanmuutokset on rajoitettava mahdollisimman vähäisiksi ja tehtävä yleensä 45 kulmin. Viemärin putkikokoa ei saa pienentää virtaussuunnassa viemärikalusteen jälkeen. Jyrkintä kulmaa saa käyttää vain vaakaviemärin kytkennässä WC-kulhoon! Saako viemärin suunnanmuutoksia tehdä loivemmilla kulmilla? 10

11 Viemäröinti yleensä Viemärivarusteet ovat laitteita, joilla viemäri voidaan sulkea, estää viemärikaasujen ulostunkeutuminen ja helpottaa viemärin puhtaanapitämistä. Tärkeimmät viemärivarusteet ovat pohjaventtiili, padotusventtiili, vesilukko, puhdistusyhde ja alipaineventtiili. Padotusventtiili sulkee tulvan aikana yleisestä viemäristä kiinteistöön päin virtaavan jäteveden. Likaveden kuljettamat epäpuhtaudet voivat estää venttiilin kunnollisen sulkeutumisen. Näin olisi suotavaa pitää padotusventtiilin sulkuventtiili kiinni silloin, kun viemäriin ei lasketa vettä. Käyttöohjeessa tämä on selvitettävä. Padotusventtiili on huollettava säännöllisesti. Padotusventtiilin välittömässä läheisyydessä on oltava kilpi, johon selvästi merkitty maininta padotusventtiilistä sekä venttiilin käyttöohje. Miten vesilukko toimii? 2 K EI JA JJ= L = I = = F A I I EI K K 7 E K HEF = Viereiset kuvat ovat padotusventtiilistä Pohjaventtiili astianpesualtaissa, pesualtaissa ja kylpyammeissa viemärin sulkemiseen käytetään kumitulpalla suljettavaa kromattua tai muovista pohjaventtiiliä. Viemäröinti jatkuu pohjaventtiilin jälkeen yleensä vesilukolla. Viereisen kuvan pohjaventtiili on yhdistetty pullovesilukkoon. Kohtaan A tiivisteiden väliin jää rakoa posliiniselta pesualtaalta tulevalle ylivuotoaukolle. Altaan tulpan ollessa kiinni ja vedenpinnan noustessa altaassa tarpeeksi korkealle vesi pääsee virtaamaan altaan takaseinämässä olevan aukon kautta kohtaan A ja siitä viemäriin. Vesilukko Jokainen viemäripiste varustetaan omalla puhdistettavalla vesilukolla, jonka sulkevan osan vähimmäissyvyys on rakennuksessa 50 mm ja rakennuksen ulkopuolisessa kaivossa 70 mm. Vesilukko on nimensä mukaisesti vesipatsaan muodostama tulppa, joka estää viemärikaasujen pääsyn huoneeseen. S-vesilukko on yleensä muovia ja pullovesilukot ovat kromattua messinkiä tai muovia. Vesilukoissa on puhdistusyhde, koska vesilukko tukkeutuu mm. hiuksista. Vesilukon tyhjeneminen tai pulputtaminen johtuu esim. tukkeutuneesta tuuletusviemäristä, väärästä viemärin mitoituksesta tai asennuksesta. Kun viemärivesi virtaa vesilukon kautta pystyviemäriin, voi vesi viedä ilman mennessään aiheuttaen alipainetta. Jos ilmaa ei saada tilalle, ulkoilman paine painaa vesilukon veden viemäriin ja vesilukko tyhjenee päästäen viemärikaasuja huoneeseen. Vesilukko tyhjenee myös haihtumisen johdosta. Jos vettä ei aika-ajoin johdeta viemäriin, vesilukossa oleva vesi haihtuu. Esim. lattiakaivoa ei pitäisi sijoittaa sellaiseen huonetilaan, jossa ei ole vesipistettä. Veden pinnan alenemisen tavallisessa huonelämpötilassa on havaittu olevan n. 1 mm vuorokaudessa. Oikein mitoitetussa ja hyvin tuuletetussa pystyviemärissä joutuu haaraviemärissä tuleva vesi kiertoliikkeeseen virratessaan putkea alas. Vesi ei täytä putkea kokonaan ja kiertoliike johtuu viemäriputken tuuletuksesta. Ylöspäin kulkeutuvan ilmavirran nopeus on suurin keskellä putkea ja vesi puristuu putken laitoja vastaan. Tällainen virtaus pitää myös pystyputkea puhtaana. Kuvassa on pohjaventtiili ja pullovesilukko 11

12 12 Viemäröinti yleensä Pullovesilukko A pullovesilukko, B pohjatulppa, C lattiaputki, D lattiaputken peitelaippa, E tiivisteet, F pohjaventtiilin ritilä Jos astianpesualtaan alakaappiin halutaan mahdollisimman paljon tilaa, miten voit vaikuttaa asiaan viereisen kuvan kaltaisella vesilukolla? S-vesilukko S-vesilukko ja pullovesilukko 8 A I E F A I K = J= = J= 8 A I EL EA HEE 8 A I E K I O L O O I # 8 A I E K I O L O O I # 8 A JJ = EA JA JJ 12

13 Sisäviemäriputket 13 Muhvilliset muoviviemärit Tässä osassa olen käyttänyt lähdemateriaalina pääosin Uponor Suomi Oy:n kuva- ja tekstimateriaalia. Materiaali on valmistajan eli suurimman asiantuntijan tekemää, kuvallisesti laadukasta ja runsasta. Suomessa on myös muita valmistajia. Ennen nykyistä muovikautta sisäviemäreinä käytettiin oman aikansa parhaita putkia. Pohja- ja tonttiviemäreinä käytettiin aikanaan lasitettuja saviputkia. Ne ovat vieläkin erinomaisessa kunnossa, jos vain viemärin perustus ei ole notkahtanut. Tällaisessa tapauksessa viemäri taipuu tai katkeaa. Myöhemmin 50- ja 60 -luvulla asennettiin betonisia viemäreitä. Ne ovat syöpyneet ja haurastuneet olemattomiin jo aikoja sitten. Kytkentäviemäreitä on tehty lyijystä tai kuparista joissakin ennen 1960-lukua rakennetuissa rakennuksissa. Astianpesualtaiden vesilukkoja tehtiin 1960-luvulla kuparista. Uponor-viemäriputket ja yhteet valmistetaan ja mitoitetaan eurooppalaisen EN 1451-standardin mukaisesti. Uponor-viemäröintijärjestelmällä on Suomen Ympäristöministeriön myöntämä palo- ja äänitekninen tyyppihyväksyntä. Uponor-viemärit on tarkoitettu ns. normaalien jätevesien ja sadevesien viettoviemäröintiin, joilla tarkoitetaan asuin-, toimisto-, hotelli-, liike- yms. rakennusten jäte- ja sadevesiä. Ongelmajätevesien tms. erikoistapausten kohdalla viemäröinti selvitetään kohdekohtaisesti. Uponor-viemäröintijärjestelmän suunnittelussa ja asentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osien C1, C2, D1, E1 ja E7 määräyksiä ja ohjeita sekä Uponor-käsikirjaa. Uponor-viemäriputkista ja -osista koostuu kiinteistöviemäröintijärjestelmä, jota käytetään rakennusten viemäröintiin. Uponor-viemäröintijärjestelmää yhteineen voidaan käyttää rakennuksen ala- ja välipohjassa, välipohjan ylä- ja alapuolella sekä maahan asennettuna kiinteistön alueella. 5. Muoviputkea käytettiin jo 1950-luvulla rakennusten ulkopuolisina viemäreinä. Vuonna 1962 asennettiin ensimmäiset rakennuksen sisäpuoliset muoviviemärit. Putkimateriaalit olivat PVC- ja PE-muovia. Liitokset tehtiin liimaten tai hitsaten. Vuonna 1975 markkinoille tuli muhvillinen PVC-HT -viemäri ja tästä yleistyi muoviviemärin käyttö rakennusten sisäpuolisissa asennuksissa. Yleensäkään asuinrakennuksen jätevedet eivät aiheuta muoviviemäreiden korroosiota. Muoviviemäri on niin liukas pinnaltaan, että sen puhdistusväliksi riittää 15 vuotta Käsittely, kuljetus ja varastointi Uponor-viemärit ovat hyvin iskunkestäviä, mutta niidenkin käsittelyssä, kuljetuksissa ja varastoinnissa on aina noudatettava riittävää varovaisuutta ja huolellisuutta. Hyvään ja huolelliseen asennukseen kuuluu, että käytettävä materiaali esim. putket ovat asennukseen kelvollisia. Huolimaton kuljetus tai varastointi voi naarmuttaa, litistää tai taivuttaa putket. Putki voi myös lohjeta, jos sitä käsiteltäessä liian alhaisessa lämpötilassa. Putkia ei saa vetää maata pitkin, heitellä, kolhia tai päästää hankautumaan teräviä reunoja vasten. Mitä hyviä ominaisuuksia on muoviviemärillä? Kuljetus ja lastaus Putkinipun takimmaisenkin kauluksen on oltava kuljetuslavan sisäpuolella. Kuorman purkaminen kippaamalla on kielletty. Kuorma puretaan trukilla tai nosturilla leveitä nostoliinoja käyttäen. 13

14 14 Sisäviemäriputket Kuvissa on erilaisia lattiakaivoja ja WC-kulmayhde. Huomaa lattiakaivon hyvä asennusaikainen suojaus Asentaminen Viemäri on asennettava rakennukseen niin, ettei esim. maanvaraisessa lattiassa oleva viemäri notkahda huonon alustan takia. Viemärin uusiminen on yleensä varsin suuritöinen toimenpide. Huomioi suunnittelussa ja asennuksessa viemärin huollettavuus, suoraviivaisuus, riittävä kaato sekä tuuletus. Lisäksi huomioidaan eristys, äänenvaimennus sekä lämpölaajeneminen. Joskus on mahdollista, että jäteveden virtauksesta syntyvien voimien vuoksi viemäri on jopa ankkuroitava. Liitoskohdassa on oleellista, että liitos on tiivis, osat puhtaita ja se, ettei liitoskohtaan synny virtausta rajoittavaa haitallista porrastusta. Viemärien suunnittelussa, asenta misessa ja paloteknisessä suojauksessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 viemäreitä koskevia määräyksiä ja ohjeita sekä Uponorin asennusohjeita. Putki katkaistaan kohtisuoraan sahalla, jonka terän hammasjako on hieno (1-2 mm) tai muovisien viemäriputkien katkaisuun tarkoitetulla erityisellä katkaisulaitteella. Jos putki katkaistaan kulmahiomakoneen katkaisulaikalla, laikka pyöräytetään putken ympäri putken liiallisen lämpenemisen estämiseksi. Katkaisussa syntynyt jäyste poistetaan putken ulko- ja sisäpinnalta. Samalla tarkastetaan silmämääräisesti, ettei putken liitospinnalla ole pituussuuntaisia naarmuja. Katkaistun pään viistäminen helpottaa putken asentamista ja tiiviste pysyy varmemmin paikoillaan. Leikkurilla leikattaessa putki katkeaa suoraan ja sa malla putken päähän, ulkoreunaan saadaan viiste, joka helpottaa putken menemistä kumirengastiivis teen läpi, eikä putki työnnä tiivistettä pois paikaltaan. Putkenosia ei saa lyhentää. Muhvittoman putken pituus on 3000 tai 4000 mm, ulkohalkaisijat 32, 50, 75, 110. Muhvillisen putken halkaisijat ovat samat, mutta pituudet ovat 250, 500, 1000, 2000, 3000, 4000 ja 6000 halkaisijasta riippuen. Miten muoviviemäri voidaan katkaista? Katkaise putki ja puhdista muhvi sekä pistopää. Varmista että tiiviste on paikallaan ja putken pää on naarmuton. Merkkaa leveällä pysyvällä tussilla asennusmerkki ja sivele putken päähän liukuainetta. Työnnä putki muhviin asennusmerkkiin asti. 14

15 Sisäviemäriputket Putkien liitokset tehdään ensisijaisesti putkissa ja yhteissä valmiina olevilla liitosmuhveilla, joissa on tehtaalla paikoilleen asennettu kumitiiviste. Tilauksesta on saatavana öljynkestävä tiiviste. Asennuksessa putken pää on viisteitetty, jäysteetön ja puhdas sekä liitos pituusmerkki on putken päässä. Tarkistetaan, että muhvi on puhdas ja kumirengas on oikein päin paikallaan. Liukuaine laitetaan vain viisteeseen tai putken päähän ja se voitelee putken niin, että se menee hyvin kumitiivisteen läpi eikä työnnä tiivistettä pois paikaltaan. Vaseliini tai öljy turmelevat tiivisteen. Asennus tehdään suoraan painaen ja hieman kiertäen. Liitos on valmis, kun liitospituus merkki on juuri näkyvissä. Haaroitusta ja liitoksia tehtäessä tulee huomioida putkiston lämpölaajeneminen. Liitos- tai paisuntayhde tulee lukita oikealle paikalle kiintopisteenä toimivalla kiintopitimellä. Putkien liitos voidaan tehdä myös hitsaamalla. Liimausta ei suositella. Uponor-viemäri voidaan liittää yleisesti käytettyihin viemäreihin (valurauta, muut muovit, betoni, Rst. yms.) yleensä Uponor-viemärin muhvin tai erityisen liitososan avulla. F F EJA A EI L = H= 6 EEL EI J L K EHA C = I 15 Mitä putkenpäähän tehtävä pieni viiste varmistaa? Kumirengasliitos ja sen lämpöpitenemisvara sekä paisuntayhteen asennus EEJ I F EJK K I A H E! # > = " = = I A K I I O L O O I > F = EI K J= L = H= EEJ I F = EI K J= O A K D L E! L EA HEF K J E " EE J F E # D = = L = = = A ) * K D L E E A L = K H= K J= F K J E K L EL EA HE Muoviviemärin liitos valurautaviemäriin tehdään - muhvisella jatkoyhteellä - kuppi- ja O-rengastiivisteellä - pantaliittimellä. = EI F EJK K I > > ) EE J F EI JA K L EL EA HE K D L ED = = H= K D L EJ L = K H= K J= L EA HE ) EEJ I F = EI K J= O A * EE J F E Mikä on liitospituusmerkin tarkoitus? Vasemmalla ylhäällä on haaroituksen otto valmiista muoviviemäristä. Oikealla ylhäällä on muoviviemärin liitos muhvilliseen valurautaviemäriin. Kuppitiiviste laitetaan putken päähän ja O-rengas 15 mm päähän päästä. Muoviputki työnnetään valurautamuhvin pohjaan samalla varmistaen, että O-rengas on kunnolla paikallaan. Kiintopisteet estävät lämpöliikkeen tapahtumisen tässä liitoksessa. Oikealla alhaalla on valurautaviemärin liitos muoviviemäriin. Valurautaviemärin pää työnnetään yhteen pohjaan ilman liukastetta, jolloin tiiviste pyörähtää sisempään uraansa. 15

16 16 Sisäviemäriputket Niihin tiloihin, joissa sijaitsee pyykinpesukone, astianpesukone, lämminvesivaraaja, pyykinkuivausrumpu, kurahuoltopiste tms. laite, asennetaan lattia- tai kuivakaivo. Lisäksi ko. tilan vesieristyksen tulee olla kaukalomainen, jossa reunat on nostettu seinille. Kuraeteisen lattian ja seinien vesieristyksen tulee olla tehty kuten märkätiloissa. K L E = JJ = JJE= = EL EE = HA C = I = JJE= = EL = I E - = I JE A I = K = 8 A A HEI JO I = EF F = = = JJ= = JJE= Lattiakaivo asennetaan oikeaan korkoon valmistajan ohjeiden mukaan 2 E J= L = K F A HEI JA 8 A I EJK A A F A I K JE = = JJE= J= EE EJO I I A = C E = A I J= = I J= 8 A I EJK A A K EL = = EL I J= H A HA C = I = JJE= = EL JEEL EI JA = = J= I = K = K I F EI A A L A JJ Miksi kaivon alla oleva koroke on esim. betonilaatta eikä lankunpätkä? 8 A F E J= * A J E = = JJ= J= E A? = D = H 2 A EI JA JJO K L = 7 F L EA I A H, % # L = = = = EL I J= Kaivossa on paljon tiivistyskohtia, jotka asennusvirheistä johtuen saattavat vuotaa. S- vesilukossa mutkaan jäävä vesi muodostaa viemäristä tuleville hajuille tulpan. Mutkaan jää myös sakkaa, joka aikaa myöten tukkeaa vesilukon. Sivuliitännät (2 x ø 32) ovat tehtaalla toimitetuissa lattiakaivoissa suljetut. Jos ne otetaan käyttöön, ne avataan lyömällä sivuliitäntäputken sisältä tylpällä puikolla ja poistamalla jäysteet. Avaaminen tehdään ennen kaivon asentamista paikalleen. Avaamisen jälkeen tulee varmistaa, ettei kaivo ole vahingoittunut avaamisen yhteydessä. Asennus betonilattiaan Lattiakaivo on kiinnitettävä tukevasti ennen valua raudoitusverkkoon. Kaivon oikea korkeus saadaan aikaan esim. kaivon alle laitetun betonilaatan avulla. Lahoavaa puutavaraa tai styrox-koroketta ei saa käyttää. Ennen valua tarkistetaan kaivon vaakasuoruus molempiin suuntiin, viemärin kaltevuus, kaivon oikea korko ja putkien liitospituusmerkit. Kaivon valusuojan saa poistaa vasta sitten, kun kaivoon liitetään matto tai muu vedeneriste. Jos kaivoon asennetaan korokerengas, siirretään valusuoja korokerenkaaseen. Muovimaton tai vedeneristysmaton asentaminen Lattiakaivo ja tiiviste puhdistetaan huolella. Tarkistetaan, että tiiviste on vahingoittumaton ja kunnolla paikoillaan. Vedeneristyslaipan asentaminen lattiakaivoon tai korokerenkaaseen. Laattalattioissa käytetään joko vedeneristyslaippaa tai vahvikekangasta vedeneristysmassojen liittämiseen. Lattiakaivon, sen osien ja vedeneristysmassan tulee olla hyväksytty yhdessä käytettäväksi. Mikä lattiakaivon asennuksessa on olennaisinta? 16

17 Sisäviemäriputket 17 Tuuletusviemäri asennetaan jatkuvasti nousevaksi kuten jätevesiviemärikin. Kaikissa liitoksissa on myös käytettävä kumisia tiivisteitä. Kylmissä tiloissa tuuletusviemäri lämpöeristetään, jos sitä ei ääni- tai paloteknisistä syistä ole jo eristetty. Tuuletusviemärin vesikaton yläpuolinen osuus voidaan varustaa Uponor-tuuletusviemärijäätymissuojalla. Tuuletusviemärin höyrysulun läpivienti on tiivistettävä huolellisesti, jotta kosteutta sisältävä huoneilma ei pääse tiivistymään kosteudeksi kylmän putken pintaan aiheuttamaan kosteusvahinkoja. Läpivienti tiivistetään rakenteesta riippuen esim. ilmastointiteipillä tai joustavalla tiivistysmassalla. Uponor-tuuletusviemäri-jäätymissuoja asennetaan tuuletusviemärin vesikaton yläpuolisen osan päälle. Vesikaton yläpuolella olevaan tuuletusviemärin osaan tiivistyy pakkasella vettä, joka saattaa jäätyä haitaten tuuletusviemärin toimintaa. Pitkällä pakkasjaksolla saattaa tuuletusviemäri jäätyä jopa kokonaan umpeen. Tämä jäätymisongelma voidaan poistaa asentamalla tuuletusviemärin päälle tuuletusviemärin jäätymissuoja. Patentoitu tuuletusviemärin jäätymissuoja toimii tuuletusviemärin suojana, jolloin viemäri ei jäädy. Lisäksi vaakasuora yläosa tehostaa tuuletusviemärin toimintaa. Tuuletusviemärin jäätymissuoja sopii V 110-muoviviemärin ja DN 100-valurautaviemärin päälle, joten se sopii uudisrakennusten lisäksi useimpiin saneerauskohteisiin. Alipaineventtiili on tarkoitettu käytettäväksi pääasiassa suoraan ulkoilman yhteydessä olevan tuuletusviemärin rinnalla. Venttiilillä voidaan parantaa esim. yksittäisen viemärihaaran toimivuutta, kun viemärihaara on vaikea liittää varsinaiseen tuuletusviemäriin. Alipaineventtiilin käyttöpaikkojen tulee olla harkittuja. Paikallisen viranomaisen luvalla voidaan pienehkö viemäröintitapaus hoitaa pelkästään alipaineventtiilillä. Alipaineventtiili sijoitetaan paikkaan, jossa ei ole jäätymisvaaraa eikä alipaineventtiilin mahdollinen hajuvuoto aiheuta haittaa. Venttiili on sijoitettava sen palvelemien viemäripisteiden vesilukkojen vedenpinnan yläpuolelle. Alipaineventtiili asennetaan ø 110, ø 75 ja ø 50 Uponor-viemäriputken muhvittomaan päähän tai ø 75 putken muhviin. Venttiilin hattu voidaan tarvittaessa irrottaa venttiilin puhdistusta tai viemärin huuhtelua varten. Uponor-alipaineventtiilin tuuletusputken pituus ja koko: -kerrosluku kellarikerros mukaan lukien enintään 8 kerrosta -V110, putkelle ei ole pituusrajoitusta -V50 ja V75, putken pituus enintään 2.7 m Viemäreiden kannakoinnin on täytettävä palo- ja äänitekniset määräykset. Viemärin lämpölaajenemiselle jätetään liikevaraa putken muhviin tai käytetään erillistä paisuntayhdettä. Viemärikannakkeiden materiaali on yleensä sinkittyä terästä. Kosteissa tai syövyttävissä olosuhteissa käytetään ruostumattomasta tai haponkestävästä teräksestä valmistettuja kannakkeita. Alapohjan alapuolelle asennettavat kannakkeet ovat aina haponkestävää terästä. Eristämättömälle muoviviemärille, de 50 mm voidaan käyttää myös tehdasvalmisteisia, tarkoitukseen soveltuvia muovisia kannakkeita. Metallisen kannakkeen sisäpinnan tulee olla sileä ja sisäkulmat pyöristettyjä tai kannakkeen sisäpintaan asennetaan eristyskumi. 6 K K E 6 K K E 8 A I E = JJ 8 EA HE = = I K 6 K K A JK I L EA HE JO EI I K = 6 K K A JK I L EA HE 8 A I E = J F EL EA JE L = EJ= = L A I E = J = JA HE= = E K = = 2 = F A HEI JA JJO JK K A JK I L EA HE Tuuletusviemärin pään vähimmäisetäisyys vesikatosta on 0.5 m, savuhormin ja poistoilman aukosta 1.0 m, yläpuolella olevasta avattavasta ikkunasta vaakasuunnassa 5.0 m ja ilman sisäänottoaukosta vaakasuunnassa 8 m. Viemärien kiinnitys ja kannakointi tehdään LVI-ohjekortin LVI ja Uponor-käsikirjan ohjeiden mukaisesti. Kannakkeina käytetään standardien SFS 5402 ja SFS 5403 mukaisia kannakkeita. K A JJA A E A J A E A > I = > 2 K J A K D = = EI E = " ' # & ' ' $ ' %! "! # % " 5 = H = I = > ' $! % "! & # # ' $ % EJ= J L = J 5 = H = I = >! % "! & # # ' $ % & 5 = H =! I = > "! & # # ' $ % & $ " I A HEI JO I F = I K K I = A HEI JA JJ L EA F K J EA L E> A HEI JA JJ L F K J A = H= A JA A L E Eristettävän viemärin asennusvälit EE J F E EK K D = E 2 K J E! # % # $ 5 K K HE I = EJJK = = A L E 8 = = = L EA HE 2 O I JO L EA HE # # #!!!!! $! 2 O I JO L EA HEE = I A A J= = = = A = A HH I L EE E E A HH I H A K I O E! 8 EF D = = A = I A A J= = = = A E EL EF D = = A A E A = I A A JJK I = I J EL = = > A J EL = K = = I = = = J E EEL EA HE EE J F EI JA A Viemärin kannakevälit Mikä on tuuletusviemärin tehtävä? 17

18 18 Muhviton valurautaviemäri Sisäviemäriputket 6. Valurauta yleensä Suomen muhvillisten valurautaviemärien valmistus alkoi Haapakoskella vuonna Vuonna 1954 muhvillisia valurautaviemäreitä alettiin valmistaa keskipakoisvaluna, jolloin valu hiekkamuottiin jäi pois käytöstä. Valurautaviemärin muhviliitos tiivistettiin hamppunarulla, rekkinarulla ja päälle valettiin sula lyijy, joka tiivistettiin. Lisäksi käytettiin lyijystä tehtyjä hajulukkoja. Myös valurautaviemäriä koskevat edellisessä osassa käsitellyt asiat kuten viemärin suunnanmuutokset, viemärin puhdistusaukot ja tuuletusviemärin asennus Muhviton valurautaviemäri Vuonna 1971 markkinoille tuli pantaliitoksella liitettävä muhviton valurautaviemäri. Putki on maalattu punaiseksi putket on epoksoitu sisältä. Tällä saadaan liukas sisäpinta ja parempi haponkestävyys. Valurautaviemäri vaimentaa ääntä, kestää tulipaloa ja ilkivaltaa. Lisäksi pantaliitoksessa jokaisen liitoksen kohdalla putkien ääntäjohtava yhteys katkeaa tiivistyskumin takia Putki Valurautaviemäriä käytetään rakennusten sisäpuolisina viemäreinä. Massasta johtuen se vaimentaa hyvin ääntä. Myös valurautaviemärin palosuojaus on hyvä. Putkien ja osien nimellissuuruudet (DN) ovat 50, 70, 100, 150, 200, 250 ja 300 mm. Tilauksesta putkea saa halkaisijaltaan aina 600 mm asti. Putkien pituus on yleensä 3 m. Valurautaviemärin pinnassa on punaruskea akryylipohjamaali ja sisäpinnassa epoksihartsi Viemäriputken liitin Valurautaiset putket ja osat liitetään peräkkäin erikoisliittimen avulla. Liitin on putken ympärille tuleva kiristyspanta (rst) ja sen sisällä on kumitiiviste. Jokaisessa liitoksessa tiivistävä kumi katkaisee samalla äänen etenemisen. Jokainen osa on kannakoitava. Punaisella Terra-täplällä merkitty panta soveltuu maa-asennuksiin ja syövyttävään ympäristöön. 2 K JEJ Mitä etua on pantaliitoksesta? Kumitiiviste puristetaan ruostumattoman teräspannan avulla putken ympärille K EJEEL EI JA F = J= 2 K J E 18

19 PEH-muoviviemäri Sisäviemäriputket Geberit-putket Putkitus soveltuu eri tyyppisiin asuntoihin sekä teollisuuteen. Putket voidaan esivalmistaa tehtaalla tai asentaa osista rakenteisiin. Osat asennetaan valuun tai kannakoidaan kattoon tai seinälle Putket lämpökäsitellään valmistuksen aikana jännitysten poistamiseksi. Putkien suuruudet ovat mm ja ne ovat väriltään mustia. Putkia ja osia 7.2. Liitosmenetelmät Puskuhitsauksessa liitettävien putkien päät sulatetaan hitsauskoneen peilin avulla, painetaan yhteen ja odotetaan hetki niiden jäähtymistä, yhdistymistä. Sähköhitsausmuhvin avulla tehty liitos. Puhtaat putken päät työnnetään muhviin ja muhvissa olevaan sähkövastukseen yhdistetty virta sulattaa muhvin kiinni putkeen. Pistomuhvin avulla tehty putkiliitos soveltuu hyvin esivalmistettujen osien liittämiseen asennuspaikalla. Laajennusmuhvilla tehtyä liitosta käytetään silloin, kun putkiston lämpölaajemneminen on huomioitava. Kierre- ja laippaliitosta käytetään silloin, kun liitoksen on oltava purettavissa. 2 K I K D EJI = K I I = K = / A > A HEJ K L EL EA HE 0 EJI = K I A A I A A Erilaisia Geberit-liitoksia 2 K J E 2 K J E 2 K I K D EJI = K I 5 D D EJI = K I K D L E = I A L = I JK I A J Millainen on puskuhitsaus? 2 EI J K D L E = = A K I K D L E 19

20 20 Sisäviemäriputket Putkiliitokset sähköhitsauksena Onnistuneen sähköhitsausliitoksen edellytytyksenä on hapettuman poisto liitospinnoista. Pintojen on oltava myös puhtaat ja rasvattomat. Älä koske käsin puhdistettuun pintaan, sillä käsistä tarttuu pintaan rasvaa, joka haittaa liitosta. Kiinnitä putket huolellisesti hitsausohjaimeen, oikaise putkien päät ja katso, että putki on suorassa. Hitsausajan on oltava oikea ja jäähdytysajan riittävä ilman putkien liikkumista tai kuormitusta. Erilaisia Geberit-liitoksia 2 K I K D EJI = K I = EF = = K K I = EF F = EA HHA EEJ I = EF F = EEJ I Millaisella osalla tehdään putkiston sähköhitsaus? Kuvassa oleva koneellinen puskuhitsaus soveltuu putkisuuruuksille mm. Kuvan manuaalinen puskuhitsaus soveltuu putkille ja yhteille, joiden halkaisija on enintään 75 mm. 20

21 Viemärin ääneneristys ja palonkesto Ääni- ja palotekniset vaatimukset Yleistä Vesi- ja viemärilaitteiden käyttö aiheuttaa aina jonkin verran ääntä, joka varsinkin kerrostaloasumisessa voi muodostua ongelmaksi. Häiritsevän äänen syntymisen esto ääniteknisesti oikealla suunnittelulla ja toteutuksella on järkevämpää kuin jo syntyneen äänen vaimennuskeinot jälkikäteen. Oikea lähtötilanne ääniongelman hoitamiseen on viemäreiden äänitekninen oikea sijoitus. Tutkimusten perusteella on havaittu, että kaikki viemärit materiaalista riippumatta tarvitsevat ääniteknisen suojauksen. Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa C1 esitetään rakennuksien viemärilaitteiden suunnittelussa ja asennuksessa noudatettavat akustiset vaatimukset. Keskiäänitasovaatimus LA, eq, T (db) tarkoittaa laitteen käytöstä aiheutuvaa keskiäänitasoa sinä aikana, jonka laite on toiminnassa. Enimmäisäänitasovaatimus LA, max (db) tarkoittaa laitteen käytön aikana esiintyvää suurinta äänitasoa. Käytännössä keskiäänitasovaatimus kohdistuu ensisijaisesti jatkuvasti toimiviin laitteisiin ja enimmäisäänitasovaatimus hetkellisesti toimiviin laitteisiin. Viemärilaitteet luetaan yleensä hetkellisesti toimiviin laitteisiin. Tällöin ääniteknisen suojauksen lähtökohtana on se, että niiden käytöstä aiheutuva ääni ei saa ylittää huonetilan enimmäisäänitasovaatimusta Äänen vaimennus Viemärien ääni- ja palotekninen suojaus toteutuu usein samalla suojauksella. Joskus suojauksella on kuitenkin tarkoitus toimia joko viemärin paloteknisenä suojauksena tai ääniteknisenä suojauksena. Tämän vuoksi viemärin ääni- ja palotekninen suojaus tulee aina tehdä suunnitelmissa esitetyllä tavalla. Ääni- ja palotekniset vaatimukset saadaan toteutetuksi yleensä viemärin eristyksen avulla. Eristys voi olla työhön sopiva vuorivilla tai putken ympärillä oleva betonivalu. Äänitekninen sijoittaminen Hyvässä viemärien suunnittelun lähtötilanteessa viemärit sijoitetaan niin, ettei häiritsevää ääntä synny eikä erityisiä äänenvaimennuskeinoja tarvita. Pystyviemäri ja sen pohjakulma ovat ääniteknisesti suurimmat ongelmakohdat. Tämän vuoksi pystykokoojaviemäri sijoitetaan ensisijaisesti hormitilaan, joka rajoittuu ääniteknisesti äänitasovaatimuksiltaan toisarvoisiin tiloihin (WC, vaatehuone jne.) ja osastoiviin betonisiin rakenteisiin. Hormitila sijoitetaan mahdollisimman kauas ääniteknisesti vaativista tiloista (makuuhuone, olohuone jne.). Hormitilan sijoittamisessa tulee lisäksi huomioida vesi- ja lämpöjohtojen helppo avattavuus. Myös hormitilaan asennettava vesi- ja lämpöjohtojen vuotovesikaukalon ja sen poistoputken sijoittaminen voivat vaikuttaa hormitilan sijoittamiseen. Jos hormitila on varustettu porraskäytävään avautuvalla huoltoovella, voidaan huolto suorittaa asukkaita häiritsemättä. 8 EA H E I K = H = A JA A = JA H E= = EA E = EI L = = JE K I A J 4 = A A JO O F F E5 K = H = A JA A = JA H E= = E F A H K I L = = JE K I A J A L O H= A JA E A I A E O JA JJ L A L O J O JA JJ L J= HL EJJ= L = J E = F = JA EI A JL = = JE K I A JA I E! EF I E A L O J= EL = I J= = L = H= A JA A I I = O JA JJ L A HEI JA A J O JA JJ L F = JA EI A JL = = JE K I A J = I A J= L = E A H= = EL E = = = E = EI F = E " C Rakennuksen paloluokka ja palo-osastot ryhmitellään niiden pääkäyttötarkoituksen mukaan RakMK:n osassa E1 esitettyjä määräyksiä ja ohjeita noudattaen. Paloluokat ja palo-osastot esitetään arkkitehti-/rakennepiirustuksissa. 6 E = A I E EJ= - E EI E I L = = JE K I J= I L = = JE K I ) A G * ) = * A EJJE K K J= I K E D K A A J!! & Kumpi on mielestäsi tehokkaampi tapa äänenvaimennuksessa: ehkäistä äänen syntymistä tai vaimentaa jo syntynyttä ääntä? Pystykokoojaviemäri sijoitetaan niin, että se rajoittuu ääniteknisesti toisarvoisiin tiloihin. Putki voidaan eristää, hormin massiivinen seinämä on ääntä vaimentava ja viemärin kannakointi estää äänen johtumisen rakenteisiin.! &!! EL EH= A JA E A I A E O JA JJ L = JA HE= = E E = EI F = E # C I O JA J E = EI F = E J= = A L O A F = JA HE= = E= I A E F = I K K JJ= EI JJ L L = I J= = L = I JE JJ= I A E E = EI F = E L = = JE K I J O JJO O 21

22 22 Viemärin ääneneristys ja palonkesto 5 A E 8 EA HE 5 A E 8 EA HE Viemäriveden virtaus saa putken seinämän värähtelemään ja värähtelyt siirtyvät kiinnityksen ja ilman välityksellä huoneeseen ilma- ja runkoäänenä. A I EEHJO E A L EA HE H A I JA I J H= A JA EI EE E D K A A I I = 4 K E 1 = E E D K A A I I = - HEI JO I = A A JA A EI J L = E A J= L = = = E JEF EA A J L JD K A J Sadevesiviemärin äänitekniseksi suojaukseksi riittää 13 mm kipsilevyrakenne, kun sadevesiviemärin lämpöeristeenä käytetään 50 mm mineraalivillaa, jonka paino on 80 kg/m³. Sadevesiviemärin lämmöneristeen pinnoitteen tulee aina olla höyrytiivis kondensoitumisen estämiseksi. Sadevesien pystykokoojaviemärin pohjakulma tai sivusiirto ei tarvitse ääniteknistä suojabetonointia (äänenvaimenninta). Äänitekninen osastointi Valittaessa äänitekniseksi suojaustavaksi vaihtoehto 2 (huonetilan seinärakenne on ääntä eristävä rakenne) tulee huomioida, että ko. huonetilan seinärakenteessa oleva ovi (A), siirtoilmalaite tms. rakenneosa/ laite ei saa heikentää seinärakenteen ääneneristävyyttä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ko. huonetilan oven on oltava ns. ääntäeristävä ovi ja perinteinen ovirako oven alapuolella ei sovellu siirtoilmareitiksi. Siirtoilmareitti on toteutettava riittävän ääneneristävyyden omaavalla siirtoilmalaitteella Jätevesiviemäröinnin ääniteknisen osastoinnin erilaisia vaihtoehtoja. Omakotitaloudessakin WC-tilan ja makuuhuoneen väliseinä voisi olla massiivinen tiiliseinä.! ) = ED J A D J 0 H EJE = I A E H= A A JA J A HEI J L I J = JA HE= = EI J= 8 = ED J A D J 0 H EJE = = O F H EL D K A A I A E H= A A JA J A HEI J L I J = JA HE= = EI J= Miten viereisen makuuhuoneen äänitaso muuttuu, jos VH sijoitetaan tilojen WC ja MH väliin? 8 = ED J A D J! O JA J A F E= H= A JA EJ= O A I I

23 Viemärin suojaaminen Hiekanerottimia rakennetaan bensiininerotuskaivojen yhteyteen, sillä hiekka vaarantaa erottimen toiminnan. Hiekanerotin voidaan rakentaa joko erilliseksi kaivoksi tai tehdä lattiakaivon yhteyteen. Poistoputki on tehtävä siten, ettei bensiiniä pääse keräytymään erottimen pintaan. Rasvat, öljyt, hiekka ja bensiinit haittaavat jäteve sipuhdistamon toimintaa. Jos päästät näitä aineita tahallisesti viemäriin, voit joutua maksamaan suuria korvauksia. Selvitä asuinpaikkakuntasi ongel majätteiden keräyspiste. 23 Hiekka on vettä raskaampaa ja se vajoaa pohjalle. Vesi poistetaan pinnalta. 4 EJE = I E 8 A I E = JJE= 8 A I EA I E = K J D = EI J= = JJE= 8 A I E 4 = I L = 8 A I E 8 A I E 0 EA = F A I 0 EA = A H JE 4 = I L = A H JE 8 A I EL EA HEE EEJ I O A F A I K = J= = A 8 A I E EA JA 0 - " 6 - D EA = = EA JJA A A H JE Rasva, öljy ja bensiini ovat vettä kevyempää ja nousevat pinnalle. Vesi poistetaan pohjalta. HEK hiekanerotinkanaalit erottavat lietteen ja hiekan tehokkaasti esim. ajoneuvojen pesupaikan pesuvesistä ennen veden johtamista kunnalliseen viemäriin. Kuvasta näkyy jätevedenpuhdistusväylä. Aluksi poistetaan hiekka ja liete, seuraavaksi öljy ja viimeisenä on poistuvan veden laadun seurantapiste. ) K J F A I K D = E Kuvassa on autonpesun jäteveden periaatteellinen esikäsittely. O D O JE 0 EA = A H JE = = = EJ JA L A I E K = EI A A L EA HEL A H I J O JJA A JJ = EL O A H JE 0 EA = = EA JJA A A H JE Bensiininerottimen tehtävänä on erottaa bensiinin- tai öljynsekaisesta jätevedestä bensiini, öljy- ja voiteluaineet mahdollisimman tarkkaan. Bensiini kaasuuntuu helposti ja muodostaa ilman kanssa räjähtävän seoksen. Öljy taas tarttuu putken seinään ja aiheuttaa tukkeutumia. Bensiininerottimia asennetaan autojen pesupaikoille, autosuojiin ja korjaamoihin sekä maalaamoihin, joissa on viemärin laskuaukot lattiassa. Erotinta ei tarvitse rakentaa autotalliin, joka on pienempi kuin 40 m². Jos tällaiseen pieneen autotalliin asennetaan lattiakaivo, on sen vesitilavuuden oltava vähintään 40 l ja se on varustettava vesilukolla auton autosuojiin saadaan asentaa tehdasvalmisteisia, valurautaisia tai muovisia bensiininerottimia. Bensiininerottimeen tuleviin laskuaukkoihin ei laiteta vesilukkoja. Bensiininerottimen kannen tulee olla noin 50 mm lattiakaivon yläpuolella, jottei bensiini pääse purkautumaan kannen rakojen kautta ulos ja kaasuuntumaan. Bensiininerotin on mikäli mahdollista sijoitettava siten, että sen kansi on padotuskorkeuden yläpuolella. Pienet bensiininerottimet varustetaan 70 mm katolle ulottuvalla tuuletusviemärillä ja itsetoimivalla sulkulaitteella, joka sulkee poistoputken, kun vettä kevyempää nestettä on kertynyt erottimeen niin paljon kuin se kykenee pidättämään. Mitä öljy tai bensiini aiheuttavat viemäriverkostossa tai puhdistamossa? Rasvanerottimen eteen asennetaan hiekan- ja lietteenerotin, jonka poh jalle saostuu jätevedessä olevat raskaat partikkelit. Välittömästi rasvanerottimen eteen suositellaan asennettavaksi huuhtelu/tarkastuskaivo, koska se helpottaa järjestelmän mahdollista puhdistamista. Rasvan erottuminen perustuu rasvan ja veden ominaispainoeroon. Rasva kevyempänä nousee ja kerrostuu erottimen ylä osaan, kun taas puhdistunut jätevesi virtaa eteenpäin viemäriverkostoon. Rasvanerottimen jälkeen on suositeltavaa asentaa näytteenottokaivo jäteveden laadun tarkkailua varten. 23

24 24 Tontin vedet ja viemäröinti Tontti, kosteus ja viemärit 10. Yleistä Talon perustuksen ja ympäristön suojaaminen veden aiheuttamilta haitoilta on tärkeää rakennuksen ja asukkaiden takia. Toimiva maaperän kuivatus suojaa talon rakenteet kosteus-, home- ja routavaurioilta sekä estää tulvat kellarissa ja lammikot sekä keväiset jäätiköt kulkuväylillä. Viemäröinnillä on myös haittapuoli, sillä liiallinen vesien poisjohtaminen huonontaa pohjaveden muodostumista, sen määrää. Salaoja kerää maassa olevan veden pois perustusten luota. Se varmistaa myös, ettei pohjaveden pinta pääse nousemaan liian lähelle talon alapohjaa. Putkiston huoltoa varten tarvitaan lietepesällinen salaojakaivo, joka sijoitetaan rakennuksen jokaiseen nurkkaan Sadevesiviemäri johtaa katolta valuvat sadevedet sadevesiviemäriin. Sadevesiviemärit alkavat heti kourujärjestelmään kuuluvien syöksytorvien alta. Niiden väliin sijoitetut rännikaivot siivilöivät ensin suurimmat roskat pois. Piha-alueen nopea kuivuminen keväällä ja sateiden jälkeen varmistetaan sijoittamalla sopivaan paikkaan siiviläkannella varustettu sadevesikaivo. Se viemäröidään suoraan perusvesikaivoon. Salaojan ja sadevesiviemärin johtamat vedet kootaan perusvesikaivoon esim. Uponor-pihakaivoon. Salaojaputken liittymässä kaivon sisällä oleva padotusventtiili varmistaa, etteivät vedet pääse tulvatilanteissakaan nousemaan salaojien kautta takaisin talon perustuksiin. Virtaamaa on siis vain yhteen suuntaan, pois kiinteistöstä. Perusvesikaivosta vedet viemäröidään edelleen joko kunnalliseen sadevesiviemäriin tai läheiseen avo-ojaan tai imeytetään esim. kivipesän kautta tontin maaperään. Mikä on kiinteistön salaojan tarkoitus? Salaojitus on yleensä viettoviemäri, jossa vesi kulkee kaltevassa putkessa maan painovoiman ansiosta. Salaojavesiä voidaan joutua myös pumppaamaan silloin, kun rakennuksen perusvesiputkitus on esim. kunnallisen sadevesiviemärin alapuolella Kosteuden lähteet Rakennukseen vaikuttava kosteus muodostuu pelkistäen rakennuksen sisällä asumisesta ja ulkopuolella vallitsevasta säästä. Sisäilmakosteus muodostuu käyttövedestä haihtuvasta kosteudesta, rakenteista tulevasta kosteudesta, ihmisistä ja yleensäkin asumisesta. Lisänä ovat ei-toivotut vesivahingot. Sisäpuolinen kosteus vaihtuu esim. ilmanvaihdon yhteydessä. Vanha kosteus poistuu ja sisääntulevassa ilmassa on ulkoilman kosteus, joka sitten jälleen lisääntyy huoneessa. Jos talon jossakin huoneistossa on esim. toimisto, tietokoneita, tulostimia tms. voidaan kuivuvaa ilmaa joutua kostuttamaan lisää erillisillä ilmankostuttimilla. Yleensä sisäilmaa ei kuivata, eikä sen kosteutta pienennetä. Ulkopuolinen kosteus tulee ilmasta ja maasta. Alhaalta tulee maaperän kosteus ja pintavesien kosteus. Ylhäältä kosteus tulee rakenteisiin lumena, vetenä ja myös tuulen tuomana kosteana ilmana. Pientalon katolta valuu vuosittain keskimäärin m³ sade- ja sulamisvesiä, jotka hallitsemattomina voivat aiheuttaa rakenteisiin kosteusvaurioita. Mistä tekijöistä muodostuu sisäilman kosteus? 24

25 Tontin vedet ja viemäröinti Sadevesi poistetaan katoilta sadevesikourujen ja syöksytorvien avulla. Vesi poistuu pihakaivojen kautta tai se poistetaan yhdistämällä syöksytorvet sadevesiviemäriin, ei missään tapauksessa salaojitukseen. Tasakaton sadeveden poisto tapahtuu kattokaivojen ja sisäpuolisten sadevesiviemäreiden kautta. Vuotava kattokaivo on talon rakenteille iso kosteusvaurioriski. Salaojaan kertyvät vedet ja katolta sadevesiviemäriin kootut sadevedet johdetaan yhteisen perusvesikaivon kautta kunnalliseen sadevesiviemäriin, avo-ojaan tai maahanimeytykseen. Yläkuvassa on rännikaivojen ja salaojaveden poisjohtaminen perusvesikaivon kautta esim. kunnalliseen sadevesiviemäriin ja lopuksi vesistöön. Oikealla ylhäällä kattovedet johdetaan rännikaivon ja sadevesiviemärin kautta avo-ojaan. Putken päähän on hyvä laittaa läppä, joka estää pieneläinten pääsyn putkeen. Rännikaivo upotetaan laippaansa myöten maahan. Sadevesiviemärin suunnanmuutokset ja haaroitukset tehdään taivutusyhteillä. Muhviliitoksiin asennetaan tiivisteet. Putken päässä oleva läppä estää pieneläinten pääsyn putkeen. 5 & # # # - I E 7 F H Salaoja voidaan huoltaa kauttaaltaan nurkkakaivoista. Parhaiten se tapahtuu erilaisilla tarkoitukseen tehdyillä painepesureilla. Erilaiset rassit tekevät tukokseen vain aukon, kun taas painepesuri vie tukkeen (yleensä maata) nurkkakaivoon, josta se voidaan poistaa. SOK = salaojakaivo PVK = perusvesikaivo SV = sadevesi 5 - I E 7 F H Mikä on salaojakaivon kyljessä olevan salaojan vesijuoksun pinnan korko? 25

26 26 Kunnallistekniset viemärit Kunnallistekniset viemärit 11. Yleistä viemäreistä Allaolevassa kuvassa on vielä kiinteistön viemäröintiä kaivoineen, mutta samalla kuvassa kuitenkin näkyy hyvin katuviemäröinti ja sen kaivot Tontin jätevesi Tonttialueella käytetään kaivoja jätevesi- ja sadevesiviemäreissä sekä salaojaputkistoissa. Huollon takia kaivojen kansien tulisi olla näkyvillä. Perusmuurin ulkopuolella käytetään jätevesitarkastuskaivoa (JVK) tai tarkistusputkea (TP). Kaivon käyttöä suositellaan silloin, kun viemäri muuttaa suuntaa vaaka- tai pystytasossa kahden tai useamman viemärin liitoskohdassa tai yli 40 m pituisilla suorilla osuuksilla. Kaivossa virtaus saa muuttaa suuntaa enintään 45. Kaivossa on oltava selvät, yli puolen putken halkaisijan syvyiset virtauskourut. Tarkastusputket ovat suoria, eikä niissä virtaussuunta muutu. Jos suunnanmuutos tarvitaan, se tehdään välittömästi tarkastusputken jälkeen, siihen liittyvänä. Kuvassa näkyy tontin ja kadun kaivot putkineen. Kyseessä on erillisviemärijärjestelmä Kunnallinen viemäriverkosto Käytetty vesi, jätevesi, poistetaan putkia pitkin puhdistamon kautta vesistöön. Viemäriin ei saa päästää hiekkaa, rasvoja tai öljyjä, koska ne vahingoittavat puhdistamon tai viemärin toimintaa. Viemärivettä on kaikki kiinteistöissä ja teollisuudessa käytetty vesi. Yleensä jätevesi johdetaan puhdistamoon omaa putkea pitkin. Sadevesi ja rakennusten perusvedet johdetaan yleensä omalla viemärillä suoraan vesistöön. Mistä kaikista kuvan pisteistä sadevesi kerätään? Mihin sadevesi kuvassa kerääntyy? 26

27 Kunnallistekniset viemärit 27 Betonikaivot ja -putket Putkiliitosten ja kaivojen liitosten tiivistys tapahtuu kumisen tiivistysrenkaan avulla. Betoniputkia ja putkien nostolaite Betonikaivo, pohjan virtausurat sekä kaivon ylärengas Mikä tiivistää kaivon kylkeen tulevat betoniputket? Viemärin asennus Viemäriputket asennetaan yleensä samassa kaltevuudessa suoraan linjaan kaivoväleittäin. Linjaus saadaan tarkaksi erilaisten laser-mittalaitteiden avulla. Putken puhdas pää työnnetään muhviin. Muhvin kohtiin tehdään syvennykset, jotta putki asettuu koko pituudeltaan alustalleen, eikä liitokseen pääse hiekkaa. Putken työntämisessä tavallisin apuväline on rautakanki ja laudanpätkä. Viettoviemärin veden maksimivirtausnopeutena pidetään 4-5 m/s. Virtaaman alarajana pidetään 0.5 m/s. Viemärin tulee olla itsepuhdistuva ja itsepuhdistuvuus riippuu putkikoosta. Jätevesiviemärin minimikaltevuutena pidetään 0.4 %. Tiiviys ja täyttö Viettoviemäreiden ja kaivojen tiiviys voidaan tarkastaa tiiviyskokeen avulla. Tiiviyskoe tehdään ilmalla standardin SFS 3114 mukaisesti tai vedellä standardin 3113 mukaan. Suoraan putken päällä olevan maan saa tiivistää koneellisesti vasta sitten, kun alkutäytön paksuus on 300 mm. Virheet viemäröinnissä Tasauskerroksessa tai alkutäytössä oleva kivi aiheuttaa putkeen pistekuorman rikkoen putken. Alkutäytön riittämätön tiivistys aiheuttaa viemäriin notkahduksen, joka kerää tukoksia. Käsittelystä aiheutuneet kolhut putkeen sekä putkilinjan siirtyminen alkutäyttömaan kippauksen yhteydessä ovat myös virheitä. 27

28 28 Haja-asutusalueen viemäröinti Haja-asutusalueen jätevesi 12. Yleistä Vesien rehevöityminen on ongelma koko Suomessa ja sinilevä on jopa myrkyllinen. Vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon liittymättömät taloudet kuormittivat vuonna 2000 jätevesipäästöillään keskimäärin noin kuusi kertaa enemmän vesistöä kuin verkostoon liittynyt kiinteistö. Jätevesissä oleva orgaaninen eli eloperäinen aines hajoaa ja kuluttaa vesistön happivarastoa, jolloin järven ekologinen tasapaino häiriintyy. Fosfori ja typpi ovat ravinteita, jotka rehevöittävät vesistöä ja typpi voi tehdä pohjavedet juomakelvottomiksi. Lisäksi jotkin tautibakteerit ja -virukset voivat elää vesissä pitkään. Sekä pesu- että puhdistusaineet voivat sisältää luonnolle haitallisia kemikaaleja. Haja-asutusalueella ei yleensä ole kunnallista vesijohtoa ja viemäriverkostoa. Kaikkiaan kunnallisen viemäriverkoston ulkopuolella asuu vakituisesti tai tilapäisesti yli miljoona suomalaista. Pelkkä saostuskaivo ei enää riitä jätevesien käsittelyyn. Jätevesiasetuksen mukaan jokaisen kiinteistön omistajan tulee huolehtia jätevesien käsittelystä niin, ettei niistä aiheudu haitallisia terveys- tai ympäristövaikutuksia. Riittämätön jäteveden käsittely johtaa usein oman tai naapurin talousvesikaivon veden pilaantumiseen. Uudessa ympäristönsuojelulaissa (YSL, 86/2000) asetetaan yleinen jätevesien puhdistamisvelvollisuus (YSL, ). Jätevedet on johdettava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Myös jätevesien käsittelylaitteistot ja johtamisjärjestelmät on huollettava ja asianmukaisesti kunnossapidettävä. Lain mukaan vesikäymälän jätevedet on käsiteltävä ennen niiden johtamista maahan tai veteen. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa (YSL 28 ). Ympäristöluvassa määrätään toiminnan jätevesipäästöistä, ja myös toiminnan valvonta perustuu tällöin lupaan. Luvanvaraisia ovat mm. toiminnot, joista saattaa aiheutua uoman, altaan tai vesistön pilaantumista. Meillä on maailmanlaajuisestikin mitaten kaunis ja puhdas luonto. Säilytetään se sellaisena! Kenellä on vastuu jäteveden puhdistuksesta haja-asutusalueella? Yleiset käsittelyvaatimukset Haja-asutusalueen jätevesistä on vähennettävä orgaanisen aineen kuormitusta (BHK7) vähintään 90 %, kokonaisfosforia vähintään 85 % ja kokonaistyppeä vähintään 40 %, verrattuna käsittelemättömään jäteveteen, missä ovat mukana sekä wc- että pesuvedet. Yleisiä käsittelyvaatimuksia voidaan helpottaa kunnallisilla ympäristönsuojelumääräyksillä seuraavasti: BHK7 80 %, kokonaisfosfori 70 % ja kokonaistyppi 30 %. Luvat ja tarkastukset Jätevesijärjestelmän rakentaminen tai saneeraaminen on luvanvaraista toimintaa. Omia, asiallisia viemärijärjestelmiä voi toteuttaa kunnan viranomaisten kanssa yhdessä. Maallakaan asuen ei viemäröintiä saa tehdä miten tahansa, vaan rakennus- ja terveysviranomaisten yhteisessä valvonnassa. Uudisrakentamisen yhteydessä lupa ratkaistaan rakennuslupakäsittelyn yhteydessä ja pelkän jätevesijärjestelmän kunnostukseen sovelletaan toimenpidelupa- tai ilmoituskäsittelyä. Käytännössä luvan saannin edellytyksenä on asiantuntijan tekemä asetuksen mukainen jätevesisuunnitelma. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on kuitenkin viime kädessä se, joka hyväksyy sekä suunnittelijan että varsinaisen suunnitelman. Uusien määräysten mukaan puutteellista jätevesien käsittelyä tulee tehostaa muun muassa vakituisesti asutuilla kiinteistöillä, loma-asunnoilla, joilla vettä käytetään runsaasti, karjatiloilla, joilla syntyy maitohuonevesiä ja maaseutuelinkeinoyrityksissä. Erillinen jäteveden käsittelyjärjestelmä sijoitetaan omalle tontille ja jos se toimii huonosti, kärsijänä on koko talouden väki. Mitä aineita jätevedestä poistetaan ja miksi? 28

29 Haja-asutusalueen viemäröinti 29 Uponor-saunakaivo on edullinen ratkaisu mökeille ja rantasaunoille, joissa vesi kannetaan sisään ja vedenkäyttö on vähäistä. Rasvaisia tiskivesiä varten saunakaivon eteen on hyvä lisätä Uponor-saostuspallo. Saunakaivosta pesuvedet imeytetään puhdistumaan vettä läpäisevään maaperään. Imeytyskaivo asennetaan hyvin vettä imevään paikkaan. Tilava, 300 litran säiliö kerää vedet runsaammankin käytön aikana. Saostuspallon mukana toimitetaan 1,2 metrinen nousuputki, joka voidaan katkaista keskeltä tarkastusputkeksi myös saunakaivolle. Kuva on vieressä. E I = E A I = I JK I = EL Saunakaivo 6 K L EA HE JA L A I E JA L A I E JA L A I E = I A K JK L = EE J = E A 6 EEL EEJ EEJ I A J 5 A A O JO O J EE J = E A A I J= F K EI JK K J JA L A I E = J F K EI JK I A A Saostuskaivo Sakokaivo Lähes kaikissa haja-asutuksen jätevesien käsittelymenetelmissä jäteveden esikäsittelyyn tarvitaan kaksi- tai kolmiosaista saostuskaivoa, sakokaivoa. Perinteisesti se on tehty betonirenkaista. Nykyisin on myös lujitemuovisia kaivoja. Sakokaivo riittää käsittelyksi siellä, missä ei ole pohjavesien saastumisvaaraa ja vedet voidaan imeyttää maastoon. Jos viemäri liitetään johonkin suurempaan puhdistuslaitokseen, sakokaivo poistetaan. Kaivossa jätevedestä laskeutuu pohjalle raskaampi kiintoaines ja kelluva kiintoaines nousee pinnalle. Jäteveden viipymän on oltava saostuskaivossa riittävä kiintoaineen laskeutumisen takaamiseksi (noin 2-3 vrk). Oikein rakennettu saostuskaivo vähentää jäteveden kiintoainesmäärää noin 70 %. Orgaanisen aineen, fosforin ja typen määrät vähenevät ainoastaan %, ja samoin jäteveden bakteerit pidättyvät saostuskaivoon huonosti. Saostuskaivo ei yksinään ole riittävä jäteveden käsittelymenetelmä. Saostuskaivo on tyhjennettävä vähintään 1 2 kertaa vuodessa ja yleensä liete on kuljetettava käsiteltäväksi kunnalliselle puhdistamolle. Maahan imeytyksessä Järjestelmään kuuluvat saostussäiliö tai -kaivo sekä imeytysputket. Imeytysjärjestelmä rakennetaan kaivamalla ojamainen tai laajempi kaivanto, jonka pohjalle laitetaan sepelikerros ja reiällinen imeytysputkisto. Kaivannon pohjalle muodostuu pieneliöstö, joka hajottaa jäteveden orgaanisia aineita ja kuluttaa jäteveden ravinteita. Kun jätevesi suotautuu tämän biokerroksen läpi, vesi puhdistuu. Jätevesi puhdistuu myös suotautuessaan maakerrosten läpi. Lopuksi puhdistunut jätevesi kulkeutuu maaperästä pohjaveteen. Imeytys voidaan toteuttaa tilanteesta riippuen imeytyskenttänä tai ojastona. Imeytyskaivo ja kuoppa ovat esim. kesämökin saunavesien käsittelyyn sopivia menetelmiä. Huolellisesti rakennetussa ja hoidetussa imeytyskentässä pienenee jäteveden fosforipitoisuus %, typpipitoisuus %, orgaanisen aineksen määrä % sekä bakteerien määrä 99 %. (Rontu ja Santala, 1995) Imeytysjärjestelmän puhdistustehoa on kuitenkin käytännössä vaikea mitata. Maahanimeytysjärjestelmää ei saa rakentaa tärkeillä pohjavesialueilla. Mitä jätevedelle tapahtuu sakokaivossa? Miten maahan imeytetty jätevesi puhdistuu? 6 K K A JK I L EA HE = = F A H E A O JO I Imeytys maahan = K K D K A EA JJ L EA HE A EJJE = = EL 5 = I JK I = EL J 1 A O JO I A JJ 1 A O JO I F K J E 6 = H = I JK I F K J E 29

30 30 Haja-asutusalueen viemäröinti Imeytys ei sovi tiiviiseen maaperään ja maaperän imeytymisominaisuudet onkin tutkittava huolellisesti. Pohjaveden pinnan on oltava korkeimmillaankin tarpeeksi kaukana imeytyspinnasta, jotta pohjaveden likaantuminen estyy. Imeyttämön putket ja laitteet on suojattava ja lämpöeristettävä tarpeeksi paksuilla maakerroksilla tai muilla rakenteilla. Kerrosten on kuitenkin läpäistävä ilmaa. Saostussäiliö tai -kaivo pitää tyhjentää tarpeeksi usein, tai maaperä saattaa tukkeutua. = EJK HE - J EI O O I L A I EI J L D! - J EI O O I EE JA EI J H= = = L D # - J EI O O I = = L A JJ= 5 K K = J = A J EI O A J = K A F = = A # I EL = EJI A L EE = = F K HE L A JJ= ED E 6 = = EL I JA A J= H EI JA JJ= L = 6 EA Pystysuoran etäisyyden imeytysputkiston ja pohjaveden välillä on oltava vähintään 1 m. = = F A H JK J E K I A = JK J EJ= = = K A A A F E I K K I = = F K EI J= I E EJK I F = E = I E - J EI O O I I = I JK I = EL I J= = I K E H= A K I A A = EE JA EI J H= = = - J EI O O I = = L D = Imeytysmoduuleita käytetään korvaamaan jakokerros perinteisessä maapuhdistamossa. Maapuhdistamo voidaan rakentaa pieneen tilaan (noin 10 m²), sillä imeytysmoduulit puhdistavat jätevedet tehokkaammin kuin perinteinen sepelikerros. Mitä hyötyä on imeytysmoduulien käytöstä? Maahan imeytyksessä saostussäiliön esikäsitelty jätevesi johdetaan sepelikerrokseen asennettujen imeytysputkien kautta maaperään. Imeytys on mahdollinen, jos maaperä on hyvin vettä läpäisevää hiekkaa tai soraa. 30

31 Kalustus 31 Kosteuden ongelma kiinteistössä Kiinteistön erilaisissa huonetiloissa on veden tulo- ja poistopisteitä. Vesi tulee hanasta ja poistuu viemäriin. Rakenteiden kannalta ongelmattomia käyttöpisteitä ovat keittiö sekä yleensä wc-tilat, koska vettä ei roisku seinille tai lattialle. Suomalaiset vakuutusyhtiöt maksavat vuosittain vesivahinkokorvauksia 95 miljoonaa euroa (vuonna 2006). Yli puolet pientalojen kosteusvaurioista syntyy jo rakennusaikana. Syyt ovat suunnittelun puutteellisuus, huolimaton asennus, sopimattomat materiaalit ja pakkanen. Lisäksi pesu- ja kodinhoitotilojen runsas käyttö kuormittaa rakenteita. Saunominen, suihku sekä pyykin kuivatus kodinhoitohuoneessa ilman kuivatusrumpua pitävät rakenteet ja huoneilman pitkään kosteana. Nykyisin vaaditaan kosteiden tilojen rakentamisessa märkätila-asentajatutkinto, jolla taataan oikein tehdyt rakennekerrokset. Esim. pesuhuoneen kaakelipinnoitettuun lastulevyseinään ruuveilla tiivisteettömästi kiinnitetyt telineet aiheuttavat kosteus- ja homeongelmaa. Kosteus pääsee ruuvien reikien kautta turmelemaan rakenteet. 13. Märkätilat Rakennuksen ns. märkätilat ovat ongelmatiloja. Märkätiloja ovat esim. kylpyhuone, pesuhuone ja sauna. Myös WC-tila, apukeittiö, keittiö, pyykinpesutila, kuraeteinen ja tekninen tila voivat olla märkätiloja. Märkätilan vedeneristetyssä lattiassa on oltava lattiakaivo. Kun saunan lattia on kallistettu suihkutilaan viettäväksi ja vedeneristetty yhtenäisesti suihkutilan lattian kanssa, voidaan sauna jättää ilman lattiakaivoa. Märkätilassa vesijohdon läpivienti seinässä tehdään mahdollisimman korkealle seinän yläosaan, vesiroiskeiden aluetta seinässä vältetään. Läpivienti tiivistetään vedenpitävällä joustavalla ja homesuojatulla saumausaineella ja suojataan läpivientilaipalla. Kiviaines on turvallinen märkätilojen seinämateriaali. Suomen Rakentamismääräyskokoelma C2 Mahdolliseen vesivahinkoon ja sen nopeaan havaitsemiseen (esim. putkivuoto) tulee varautua niin, että rakenteilla ohjataan vuoto näkyville ja estetään sen huomaamaton ja haitallinen tunkeutuminen rakenteisiin. Laitteistojen, joihin liittyy vesivahingon mahdollisuus, tulee olla helposti tarkastettavissa ja korjattavissa. Tavoitteena on vaikuttaa suunnitteluun ja rakentamistapoihin niin, etteivät vesivahingot jää havaitsematta eikä rakennuksiin synny tästä syystä hitaasti eteneviä piilovaurioita. Myös vaurioiden korjattavuuden ja sen helpottamisen tulisi olla suunnittelutavoitteena. Jos pintamateriaali ei ole itsessään täysin vesitiivis, alusrakenteiden vesitiiviys on varmistettava ennen pinnan kiinnittämistä. Muovimatto hitsatuin saumoin on vesitiivis märkätilan pintamateriaali. Keraaminen lasitettu laatta ei päästä kosteutta lävitseen, mutta laatan saumaus päästää. Vesitiivis kaukalo Oikein tehdyn märkätilan lattia on vesitiivis kaukalo, jonka vedeneristys jatkuu myös seinille. Lattian kaltevuuden on oltava vähintään 1:80 ja lattiakaivon ympärillä 1: 50. Ennen lattian vedeneristystä betonivalun on annettava kuivua vähintään viikon jokaista laatan paksuuden senttimetriä kohti. Laatoituksessa lattian ja seinän kulma sekä seinien nurkat saumataan homehtumattomalla ja elastisella saniteettisilikonilla. Gyproc-rakenteisessa seinässä kalusteiden ja varustelujen tukirakenteet asennetaan ennen seinien levytystä. Mahdollinen pohjustus tehdään ennen vahvikekankaiden asentamista. Vahvikekankaat asennetaan saumoihin, kulmiin ja liittymiin. Märkätilan kuva on alla. Millaisia ongelmia kiinteistön liiallisesta kosteudesta voi aiheutua? Vuodot helposti näkyviin, tarkastettavaksi, huollettavaksi ja korjattavaksi! Millainen on oikein tehty märkätilan lattia? 5 A E = = JJE= EEJ I = J= L = L = = = I K H= 5 A E = = JJE= EEJ I = J= L = L = = = I K H= Märkätilan ilmanvaihtoon on kiinnitettävä huomiota jo suunnitteluvaiheessa. Tällöin mietitään esim. sitä kuivataanko pyykki talviaikana märkätilassa vai kuivausrummussa. Oikein mitoitettu ilmanvaihto poistaa märkätiloista ylimääräisen kosteuden, joka muutoin saattaisi vahingoittaa talon muitakin osia. Myös lattialämmitys nopeuttaa märkätilan kuivumista. # = EI JK I = JJE= = EL # " ; I I J O O I A = = # 31

32 32 Kalustus 2 EI J A J K = N! 2 EI J A J K F O I O L EE EJO I 8 EA H E JE HA C = I 8 A A HEI JO I 6 EEL EI EEJ I A I E A J K EEJJE A 8! L EA HE EEJ I = JJE= = EL I EL K EEJJO ) Löytyykö viereisestä kuvasta vesitiivis kaukalo? ) F EI J A J K O E = = L A I E K L A F E = L E 2 EI J A J K F O I O L EE EJO I 6 EEL EI EEJ I A I E A J K EEJJE A Kaukalomainen ja edestä avoin vedeneristys, joka on kaadolla lattiakaivoon. Vedeneristyskaukalo estää mahdollisen vuotoveden pääsyn seinä- ja lattiarakenteisiin. ) ) K L K J L A I E A K EL = = EL I I = I JA K I = JK HEJ= E L K J L A I E D = J= = L A A HEI JO I A = L K = O L E A = K = = E A = A I J = L E L A A HEI JO I = = EI JA JJK K EL = = EL F E ) F EI J A J K O E = = L A I E K L A F E = L E Mitä turvalaitteita lattiakaivon yhteyteen voisi vielä lisätä? Asenna laitteet/osat esim. lattiakaivot valmistajan ohjeiden mukaan. Jos teet muhvillista muoviviemäriasennusta sovittaen osia paikalleen ilman tiivisteitä, älä unohda laittaa tiivisteitä valmiiseen asennukseen tai muista mikä asennus on vasta sovitteilla. Käytä myös muhvillisissa muovisissa tuuletusviemäreissä ehdottomasti tiivistysrenkaita. Pyri kiristämään kaikki mutterit kerralla sopivaan tiukkuuteen. Muttereita on esim. vesilukoissa sekä puserrusliitoksissa. Tee asennukset siten, ettei sinun työsi jäljiltä pääse kosteutta/vettä rakenteisiin l. tiivistä myös kiinnitysruuvien reiät sopivalla massalla. 32

33 Kalustus Astianpesuallas, tiskipöytä Altaita käytetään tiska uksessa ja ruuanlaitossa. Altaan materiaali on emaloitua terästä tai ruostuma tonta 18/8 krominikkeliterästä. Allaolevassa kuvassa oleva reunallinen rst-allas on käytännöllinen ja kolhuja kestävä. Reunat estävät veden valumisen lattialle ja altaaseen pudonnut metallinen pihvinuija ei tee niin pahaa jälkeä, kuin se tekisi pudotessaan emaloidun teräsaltaan pinnalle. Yleensä nykykeittiöt ovat lattiapinta-alaltaan pieniä, joten keittiön suunnittelussa kannattaa huomioida erityisen hyvin altaan, lieden, astianpesukoneen, jääkaapin ja laskutasojen sijoitus. Näin saadaan käyttäjää miellyttävä, toimiva keittiö. Kaikissa altaissa on yleensä takareunassa ylivuotoaukko, josta altaassa riittävän korkealla oleva vesi pääsee viemäriin, vaikka altaan pohjatulppa on paikallaan. Jos hana jätetään vuotamaan täysin auki, ylivuotoaukko ei kuitenkaan pysty ehkäisemään altaan tulvimista ja vesivahinkoa. Muovinen vesilukko voidaan säätää moneen suuntaan. Vesijohdot ja viemäri asennetaan tiskipöydän alakaapin takaseinälle isomman kaappitilan saamiseksi. Vesilukoissa on myös liitos astianpesukoneen poistoletkua varten. Ennen poistoletkun kytkentää, yhteen reikä on avattava esim. pienellä reikäsahalla. 6 EEL EI JO I ) I JE= F A I K A D = = O JJ L EF K 2 HA I K K JE JO L = I K F K J E ; EL K J 2 D = L A JJEE E Allasta ja sekoittajaa käytetään veden ottoon, tiskaukseen sekä ruuan laitossa esim. vihannesten pesuun. EEJ I O A A = I JE A = I I = = = F EI J F D = = L A I E = K = Astianpesualtaan viemäröinti, liitosyhde ja vesilukko 8 % # ) = F D = L EF D = 5 K = A HH I L D # Miten saat viereisen vesilukon avulla allaskaappiin mahdollisimman paljon tilaa? 33

34 34 Kalustus H= I 8 A C = & # $ = I JA K F I JE Poistoletku koukkaa kuvan mukaan yläkautta. Tämä estää astianpesualtaan vesien pääsyn koneeseen. Kuvasta puuttuvat vuotovesikaukalo ja/tai lattiakaivo. ) % # 8 8 = I JA K F I JE ) % # Tulvari-tuotteilla ehkäistään kosteus- ja homevaurioita Kuvassa käyttövesiputkistojen ja lämminvesivaraajan vuodot ohjaantuvat Tulvari-suojakaukalon kautta viemäriin. Tulvari-tuoteperheestä löytyvät myös suojakaukalot astianpesukoneen ja pyykinpesukoneen alle. Tulvari-suojakaukalo yhdistettynä talon vesi-, viemäri- ja hälytysjärjestelmään estää vaurioiden synnyn vesivuodon sattuessa. Tulvari-suojakaukalo on osa kiinteistön käyttövesi- ja hälytysjärjestelmää. Tulvari -suojakaukalon asennus ja yläkuvassa Tulvari -vuotovesianturi. Käytä jakotukkien asennuksessa viemäröitävää/vuotovesihälytyksellä varustettua kytkentäkeskusta. Miten viereisten kuvien laitteet ehkäisevät vesivaurioita? 34

35 Kalustus Suihku voi olla pesutilassa sellaisenaan, suihkuverhon eristämänä tai suihkukaappissa. Suihkuhana asennetaan siten, että sitä voidaan säätää menemättä suihkun alle. Suihkukaapilla sekä suihkualtaalla seinien ja lattian kastuminen suihkun aikana estyy tai vähenee huomattavasti. Myös märkätilan seinä- ja lattiarakenteiden kosteusriskit pienenevät. Koneellinen ilmanvaihto korvaa nopeasti kostean ilman normaalikosteuspitoisella ilmalla. Turhaa vedeneristyksen lävistystä märkätilassa vältetään. Läpiviennit tiivistetään sekä läpivientien että ruuvien kannan kohdalta vedenpitävällä joustavalla ja homesuojatulla saumausaineella. Suihku on tehokas laite henkilökohtaisen hygienian hoidossa. Missä mielessä suihkukaappi on pelkkää suihkua parempi ratkaisu? L = EEI J= = JJE= F E = I J= 8 8 L = EEI J= = JJE= F E = I J= Suihkualtaat valmistetaan emaloidusta teräksestä, muovista tai saniteettiposliinista. Niitä käytetään usein pesuhuoneissa suihkujen alla veden roiskumisen estämiseksi sekä suihkukaappien yhteydessä. Suihkualtaat viemäröidään lattiakaivoon. Amme on korvattu monessa kiinteistössä suihkulla pienemmän veden kulutuksen ja tilankäytön takia. Amme ja suihku voivat olla myös vierekkäin, jolloin niillä voi olla yhdistetty amme- ja suihkusekoitin. Suihkun asennusmittoja. Alustan ja lattiakaivon huoltoa varten suihkukaappi on siirrettävä sivuun tai lattiakaivon on oltava huollettavissa vähintään 150 mm x 150 mm huoltoaukon kautta. Vesi johdetaan altaasta juoksuputkella lattiakaivoon. 35

36 36 Kalustus WC-laitteen viemäröinti lattialla olevaan viemäriin. Mitä etua on seinään kiinnitettävällä WClaitteella verrattuna lattiaan kiinnitettyn laitteeseen? WC-laitteen viemäröinti seinässä olevaan viemäriin. WC-laitteen viemäröinti seinässä olevaan viemäriin sekä nousutuki esim. vanhuksille. # % "! Viereisessä kuvassa pesuallas ja WC ovat pohjapiirustuksessa ylhäältä päin esitettyinä. Samat laitteet ovat nousukaaviossa edestä katsottuna. 8 # 8 EA HE F J= I A A J= = L = EE = JJE= F E = O F K A A = = JK F = J= =

37 Kalustus EI JK E D L A JE A 9 + H A I JA 1 K JO D A O I 5 E E Vähävetinen WC Kaksivesijärjestelmä Aluksi kannattaa kyseenalaistaa juomaveden käytön järkevyys WC-laitteen huuhtelussa. Kaksivesijärjestelmässä kaksi erilaista vettä johdetaan kiinteistön käyttöön. Ykkösvesi on esim. ruuanlaitossa ja henkilökohtaisessa hygieniassa käytettävää talousvettä. Kakkosvesi on harmaita vesiä, sadevesiä sekä muiden vesilähteiden vesiä. Vettä voidaan käyttää kasteluun ja WC-laitteen huuhteluun. Tavanomainen käsittely kierrätettävälle vedelle on aktiivilieteprosessi, suodatus ja desinfiointi. Jätevesi koostuu periaatteessa kolmesta eri tyypistä. Harmaa vesi on lähinnä pesuvettä, jota asuntoalueilla syntyy kylpyhuoneissa henkilökohtaisesta hygieniasta, vaatteiden pesusta sekä keittiössä. Musta vesi sisältää myös käymäläjätteitä. Sadeveden käyttöä kasvien kasteluun tai maahan imeytykseen tulisi suosia. Alla on kuva kaksivesijärjestelmän toteutusesimerkistä. Missä viereisen kuvan mukaan käytetään kakkosvettä? O O E F A I K A 8 = I JA K F I JE 8 6 JJE D J J= K I L A I E 6 JJE D J F E J= L A I E Alipainekäymälät ovat sovelluksia vähävetisestä käymälästä. Käymäläjäte kerätään niissä säiliöön sähkökäyttöisellä tyhjiöpumpulla aikaansaadulla alipaineella. Alipainekäymälät soveltuvat vaikeisiin maasto-olosuhteisiin sijoitetun tiiviin pientaloalueen tai lomakylän viemäröintiratkaisuksi. Kerätyn jäteveden käsittely on kuitenkin toteutettava erikseen. Alipainejärjestelmässä käymäläjätteet imetään alipaineella keräyssäiliöön. Sähkömoottorin käyttämä tyhjiöpumppu huolehtii siitä, että putkistossa ja säiliössä säilyy jatkuvasti alipaine. Huuhteluun käytetään noin 1,2 I vettä. Putkisto tehdään pieniläpimittaisesta muoviputkesta ja keräilysäiliö voidaan kaivaa maahan, sijoittaa erilliseen rakennukseen tai kellariin. Järjestelmää käytetään esim. laivoissa. 37

38 38 Viemärivauriot ja saneeraus Viemärivauriot ja saneeraus 15. Käsitteitä Vesihuoltoverkostojen saneerauksen jatkuvasti kasvaessa on erilaisten saneeraukseen liittyvien ohjeiden tarve kasvanut. Vesihuoltoverkoston elinkaareen kuuluvat suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito. Uudisrakentaminen on ensimmäistä kertaa tehtävä rakentaminen. Ylläpito käsittää käytön, kunnossapidon ja saneerauksen. Käytöllä tarkoitetaan normaaleja toimenpiteitä verkoston toimintakunnon säilyttämiseksi. Tähän kuuluu mm. pumppaamoiden ja verkoston toiminnan tarkkailu. Kunnossapidolla tarkoitetaan paikallisia korjauksia sekä huoltotoimenpiteitä. Kunnossapidon laiminlyönti johtaa ennemmin tai myöhemmin saneeraukseen. Saneeraus jaeteen peruskorjaukseen/perusparannukseen ja uusimiseen. Peruskorjauksella tarkoitetaan toimenpiteitä, joissa vanhaa rakennetta korjataan siten, että se toimii osana uutta kokonaisuutta. Perusparannuksella tarkoitetaan kunnossapitoa laajempaa toimenpidettä, joilla pidennetään rakenteen kestoikää. Uusimisella tarkoitetaan toimenpidettä, joilla vanha rakenne korvataan uudella rakenteella. Uusiminen voidaan tehdä kaivamalla tai kaivamatta. ; F EJ Millaiset seikat vaikuttavat saneerausmenetelmän valintaan? O JJ 2 A HK I H = K I F A HK I F = H= K I F EJ I K K JK I F J I K K JK I F K HEI JK I I K K JK I I F EH= = EI K K JK I I K = I K K JK I A J K I K K JK I F = A E JE F E EJK I HK EI K JA JJ= L = = = E A A = I = K A E A J E JE = EL A I = A A H= K I I A = L A I EL EA H E EI J A HE EI L EA H E JEE F = E A A I J L EHJ= = = J= I = K I O 5 = A A H= K I K I I = F EJ F K EI JK I I D E A I K = K I L A = K I J F = E = EI A J H = K I A J O 5 = A A H= K I 7 K I E E A = EL = = JJ= F = I K K JK I E H JK A E JE 7 K I E E A = EL = = = Toteutustapoja Vesi- ja viemärijohtojen saneeraus voidaan toteuttaa kaivamalla vanha johto auki ja rakentamalla uusi tilalle. Voidaan käyttää myös saneerausmenetelmiä, joissa putkea ei tarvitse kaivaa auki. Menetelmän valintaan vaikuttavat esim. kaivusta ulkopuolisille aiheutuvat haitat, tekniset tekijät ja taloudellisuus. Pitkäsujutuksessa saneerattavan putken sisään vedetään yhtenäiseksi hitsattu tai liitetty putki, joka muodostaa uuden, tiiviin putken. Pitkäsujutuksessa on perinteisesti käy polyeteeniputkia, jolloin sujutusta varten on pitänyt tehdä työkaivanto. Kaivanto pyritään tekemään sellaiseen paikkaan, että siitä päästään sujuttamaan molempiin suomiin. Pitkäsujutus soveltuu sekä viemäreille että vesijohdoille. Työn onnistuminen edellyttää vain saneerattavalta putkelta riittävää vapaata aukkoa. Pätkäsujutuksessa saneerattavan putken sisään työnnetään lyhyistä putkista koostuva uusi putki. Työ tehdään yleensä tarkastuskaivoista, jolloin kaivon halkaisija määrää sujutusputken maksimipituuden. Putkien muhvien tulee kestää työnnön aiheuttamat voimat. Pätkäsujutus soveltuu viemäreille. Työn onnistumisen kannalta on tärkeää, että saneerattavassa putkessa ei ole suurempia mutkia kuin mitä sujutettava putki tai sen liitokset sallivat. 38

39 Viemärivauriot ja saneeraus 39 Tuuletusviemärin kunto tarkistetaan vesikatolta ja sen eristys ullakolta. Tuuletusviemäri voi huurtua tai jäätyä umpeen puutteellisen eristyksen johdosta. Se voi myös tukkeentua esim. puun lehdistä. Vesilukot on puhdistettava muutaman kerran vuodessa. Vesilukon tyhjeneminen tai pulputtaminen johtuu tukkeutuneesta kokooja- tai tuuletusviemäristä. Miltei tukkeutuneessa viemärissä vesi virtaa umpivirtauksena, putken täydeltä, ja aiheuttaa ylipaineen huuhtelupisteen alapuolella oleviin vesilukkoihin, joihin voi virrata jätevettä viemäristä. Lattiakaivojen kunnossapitojakso on n. 50 vuotta l. sama kuin viemäreilläkin. Lattiakaivojen korokerenkaan ja lattiapinnoitteen tiivistyksen kunto on joskus tarkistettava koska vesivuoto rakenteisiin tätä kautta on melko yleinen vuotovahinkojen aiheuttaja. Varsinkin pesuhuoneen lattiakaivon vesilukko kannattaa puhdistaa pari kertaa vuodessa Viemärin kuntotutkimus Viemärikameralla voi kuvata putken sisäpuolisen kunnon ja kuvaus voidaan tallentaa myöhempää tarkastelua varten. Kuvauksen perusteella myös mahdollinen ongelmakohta voidaan paikantaa tarkasti. Pystylinjat kuvataan ylhäältä alas päin, ettei tippuva jäte tahraa kameran linssiä. Tulosten perusteella todetaan putken tukkeutumisriski. Jos vaakaviemärissä jäteveden pinta nousee yli kolmasosan putken halkaisijasta, viemäriin liittyy tukkeutumisriski. Kuvissa on erilaisia kameroita sekä viemärin kuvaus. Näytöltä seurataan viemärin tukkoisuutta tai vaurioita. Kuvaus voidaan tallentaa ja antaa asiakkaalle. Näytöltä selviää esim. tukkeen tai vaurion sijainti, etäisyys, putkistossa. 39

40 40 Viemärivauriot ja saneeraus Keittiöremontti ja viemärit Keittiön pesualtaan viemärin suuruus on 50 mm, joten pesualtaan paikkaa voidaan muuttaa melko helposti siirtämällä viemäriä kaapiston sokkelin alla. Astianpesukone viemäröidään keittiön pesualtaan vesilukon viemäröintihaaraan. Valmista haaraa peittävä tulppaus on tietenkin poistettava ennen pesukonekytkentää. Jos keittiöremontti on sillä tavoin perusteellinen, että astianpesuallas tulee kokonaan toiselle seinälle, joudutaan viemäröinti miettimään uudestaan. Viemäri voidaan upottaa sisäseinän sisään, lattiaan voidaan piikata uusi ura viemärille tai lattiaan tehdään reikä timanttiporauksena ja viemäröinti suoritetaan alakerroksen kautta. Alakerran kattoon rakennetaan alaslaskettu katto. Keittöön voidaan asentaa myös kokonaan uusi pystyviemäri. Kylpyhuoneremontti ja viemärit Kylpyhuoneiden ja WC:n pesualtaiden sekä pyykinpesukoneiden viemärit ovat halkaisijaltaan vain 32 mm. Tämän kokoinen viemäriputki voidaan asentaa jopa seinän pintaan. Muista aina oikea kosteiden tilojen vesieritys. Sadevesiviemäri, vesikatto ja kattokaivot Jos katon pinnoitteet uusitaan, tarkistetaan samalla kattokaivojen kunto ja uusitaan ne tarvittaessa. Veden poiston parantamiseksi kaivoja ehkä joudutaan lisäämään katolle. Pystyviemärit asennetaan timanttiporauksella tehtyihin reikiin. Pystyviemäri on hyvä äänen takia sijoittaa toisarvoisiin tiloihin. Eristys voi olla samalla äänenvaimennus- ja kondensoitusmisen eston eristys. Valurautaisen sisäviemärin pinnoitus DaKKI-menetelmä soveltuu korjaus- ja perusparannushankkeisiin, korjauksiin, joissa kunnostetaan vain viemärijohdot ja lattiakaivot l. vesivaurioiden ennaltaehkäisyyn. Putkien sisähalkaisijat ovat mm. Epoksimassa tukkii pienet reiät, mutta suuret reiät, halkeamat ja repeämät tulee paikata etukäteen ennen pinnoitusta. Viemäriputkisto voidaan vaihtamisen sijaan kunnostaa pinnoittamalla. Menetelmä ei riko seiniä eikä lattioita, joten niiden jälleenrakentamiskustannuksilta vältytään. Työ on nopeaa. Keittiön ja kylpyhuoneen viemärijärjestelmät johtolinjoineen korjataan 3-4 päivässä. Asukkaat voivat asua korjaustyön aikana asunnoissaan, sillä käyttövesiputkistoa ei tarvitse uusia samanaikaisesti. Menetelmä ei tuota betoni- tai asbestijätettä eikä epoksi sisällä haitallisesti haihtuvia liuotinaineita. Korjattu viemärijärjestelmä on tiivis ja korroosiolta suojattu. Pinnoitetta putkisto on yhtenäinen ja saumaton ja putkiston ääneneritys lisääntyy, jolloin putkistosta tulee käytössä aikaisempaa hiljaisempi. Milloin mielestäsi sisäviemäreitä korjataan pelkän puhdistuksen sijaan? Viereisessä kuvassa on jyrsintävaihe. Kovametallipaloilla varustettu ketju l. terä pyörii putkessa vaijerin päässä. Keskipakoisvoiman avulla terä painautuu putken seinämiä vasten poistaen putken pinnasta kaiken lian terveeseen metallipintaan asti. Toisessa kädessä on laitteen ohjain. Työn aikana huuhdellaan vedellä viemäriin kaikki putkesta irronnut jäte. 1. päivä Kaikki työn kannalta tarpeelliset lattia- ja seinäpinnat suojataan suojapahvilla. WC-istuin ja vesilukot irrotetaan lattiasta. Lattiakaivon väliseinään porataan tai avataan puhdistusaukko. Kylpyhuoneen ja keittiön viemärijohdot ja lattiakaivot puhdistetaan. Samalla käsitellään myös roilossa olevat pystysuorat viemärilinjat. Viemärien sisäpinnan kerrostumat ja ruoste poistetaan painehuuhtelemalla ja jyrsimällä. Putket painehuuhdellaan, tarkastetaan videokameralla ja kuivataan. 2. päivä Putket pinnoitetaan sisältä joustavalla, hyvin tarttuvalla epoksimassalla. Pinnoitus tehdään erikoistyökalulla ja työtä seurataan jatkuvasti videokameralla, jotta pinnoituksesta tulee varmasti peittävä. 40

41 Viemärivauriot ja saneeraus 41 Rasvanerotuskaivon imutyhjennys. Vieressä on kaivon pesussa tarvittava painevesiletku. Viemärin avaus vaijerin avulla 41

Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle

Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1 Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1. Asennus a. Kaivon asennus betoni lattiaan : a.1 Kaivon asennus - Kaivo on kiinnitettävä tukevasti ennen valua. Kaivo kiinnitetään ympärillä

Lisätiedot

Asennus- ja huolto-ohje HEATEX lämmöntalteenottokaivolle

Asennus- ja huolto-ohje HEATEX lämmöntalteenottokaivolle Asennus- ja huolto-ohje HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1. Asennus a. Kaivon asennus betoni lattiaan : a.1 Kaivon asennus - Kaivo on kiinnitettävä tukevasti ennen valua. Kaivo kiinnitetään ympärillä olevaan

Lisätiedot

Materiaalien yleisiä ominaisuuksia on esitetty TalotekniikkaRYL:n taulukossa G2-T4. Tarkemmat ominaisuudet on esitetty valmistajan oppaissa.

Materiaalien yleisiä ominaisuuksia on esitetty TalotekniikkaRYL:n taulukossa G2-T4. Tarkemmat ominaisuudet on esitetty valmistajan oppaissa. 7.2 Mallityöselitys Geberit Silent-PP Tämä mallityöselitys on laadittu edesauttamaan kohteen LVI-työselityksen laatimista. Mallityöselityksessä on esitetty Geberit Silent-PP -kiinteistöviemärijärjestelmän

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET. Uponorumpisäiliö. 10 m 3

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET. Uponorumpisäiliö. 10 m 3 HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET Uponorumpisäiliö 10 m 3 1 Monta huolta vähemmän luotettavilla Uponor-ratkaisuilla Teit hyvän ratkaisun valitessasi luotettavan Uponorjätevesijärjestelmän.

Lisätiedot

Työturvallisuus, henkilökohtainen työturvallisuus

Työturvallisuus, henkilökohtainen työturvallisuus Suojaimet 5 Työturvallisuus, henkilökohtainen työturvallisuus 8 = I = H= A E A L A JL O A EJ 2 = A J= I K J A @ A I I = J= = = 4 A EI EJ= I K EI I = A EI I A EJ= I K = EJJ= J= I K *, - 4 8 = D L EI JA

Lisätiedot

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet

Lisätiedot

Uponor-paineputkijärjestelmä PVC juomaveden johtamiseen 04 I 2009 51016

Uponor-paineputkijärjestelmä PVC juomaveden johtamiseen 04 I 2009 51016 U P O N O R Y H D Y S K U N TA - J A Y M P Ä R I S T Ö T E K N I I K K A U p o n o r - P a i n e p u t k i - j ä r j e s t e l m ä P V C Uponor-paineputkijärjestelmä PVC juomaveden johtamiseen 04 I 2009

Lisätiedot

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS Vaatehoitotila kuuluu tärkeänä osana kiinteistöön. Laitteet ja varusteet on määriteltävä ja sijoitettava tilaan siten, että niiden käyttö on mahdollisimman helppoa ja esteetöntä.

Lisätiedot

Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3

Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 Uponor-sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 5 1 3 2 4 1. Sadevesiputki (tuloputki). - 2. Suojaputki vesiletkulle. - 3. Huoltokaivo. - 4. Ylivuotoputki. - 5. Vesiposti

Lisätiedot

PUHTAAN VEDEN HYVÄKSI Ohjeita ja neuvoja mökkien jätevesien käsittelyyn Kesämökk esämökkik ikin in kuormittaa vesistöä Suomen järvien rannoille rakennetaan jatkuvasti uusia kesämökkejä. Varustelutaso on

Lisätiedot

Virtaustekniset suoritusarvot ja s

Virtaustekniset suoritusarvot ja s Virtaustekniset suoritusarvot ja s VTT:n testausseloste Nro VTT-S-661-12 3 2 23V ine p t, Pa 2 1 1 18V 16V 14V 12V 1V 8V 6V 1 2 3 4 6 7 8 9 1 11 12 7 6 6 4 23VMX-ilmanvaihtotuotteet Tekninen esite MX-ilmanvaihtotuotteet

Lisätiedot

RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE

RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE...1...1 Sijoitus...2 Tulo- ja lähtöviemäri ylivuotoviemäri...2 Puhdistamon tuuletus...2 Sähkö...2 Toimituksen sisältö...3 Pohjaveden

Lisätiedot

HS- JÄTEVEDENPUHDISTAMON HOITO

HS- JÄTEVEDENPUHDISTAMON HOITO Tämän hoito-ohjeen tiedot on tarkoitettu puhdistamon hoidon lisäksi puhdistamoiden suunnittelu, asennus, tarjous ja lupakäsittelyihin (mm. rakennusluvan liitteeksi). Kaikki mallimme ovat suojatut mallisuojin

Lisätiedot

STOPOIL Öljynerottimet

STOPOIL Öljynerottimet STOPOIL Öljynerottimet I-luokan öljynerottimet I-luokan öljynerottimilla puhdistetaan öljyistä sadevettä, jätevettä tai teollisuuden vesiä, jotta ne voitaisiin viemäröidä tai johtaa luontoon. Öljynerottimia

Lisätiedot

LAMELLA-SELKEYTTIMET LAMELLA TM. laajennettavissa tarpeen mukaan. HYXO OY Ammattimainen Vastuullinen Avoin

LAMELLA-SELKEYTTIMET LAMELLA TM. laajennettavissa tarpeen mukaan. HYXO OY Ammattimainen Vastuullinen Avoin LAMELLA-SELKEYTTIMET LAMELLA TM laajennettavissa tarpeen mukaan HYXO OY Ammattimainen Vastuullinen Avoin LAMELLA LAAJENNETTAVISSA TARPEEN MUKAAN Lamella-selkeyttimiä on saatavana sekä yksittäisinä laitteina

Lisätiedot

Kaivotuotteet vesien keruuseen ja ohjaukseen. Meltex talo- ja kunnallistekniset kaivot. Mittatilauskaivot. Vakiokaivot.

Kaivotuotteet vesien keruuseen ja ohjaukseen. Meltex talo- ja kunnallistekniset kaivot. Mittatilauskaivot. Vakiokaivot. Meltex kaivot 1 Mittatilauskaivot s. 8 Teleskoopit ja kannet s. 12 Rännikaivot s. 7 Lattiakaivot ja erottimet s. 11 Lisävarusteet ja kaivotarvikkeet s. 13 Salaojan tarkastuskaivot s. 5 Perusvesikaivot

Lisätiedot

Työturvallisuus. Talotekniikan perusteet

Työturvallisuus. Talotekniikan perusteet 2 Työturvallisuus Viereisessä kuvassa oleva laite ei ole henkilönostin. Sitä voidaan käyttää apuna esim. rakennuslevyjen nostoon tai kuten kuva symbolisesti esittää, iv-kanavien paikalleennostoon ja asennukseen.

Lisätiedot

Hyvä valinta ystävä. Lue ohje kokonaan ennen asentamista!

Hyvä valinta ystävä. Lue ohje kokonaan ennen asentamista! Hyvä valinta ystävä! Moduulipuhdistaja 8 - asennus-, käyttö ja huolto-ohje Moduulipuhdistaja 8 toiminta Moduulipuhdistaja 8 asennus Moduulipuhdistaja 8 käyttö ja huolto Yleistä Lue ohje kokonaan ennen

Lisätiedot

CleanuX-järjestelmään on myös mahdollista liittää kemia, jolloin puhdistusjärjestelmä kykenee poistamaan tehokkaasti myös fosforin jätevedestä.

CleanuX-järjestelmään on myös mahdollista liittää kemia, jolloin puhdistusjärjestelmä kykenee poistamaan tehokkaasti myös fosforin jätevedestä. Asennusohje CleanuX Simple on järjestelmä jolla voit muuttaa olemassa olevat sakokaivosi toimimaan täysiverisen puhdistamon tavoin toimivaksi ja puhdistamaan jätevetesi toimivaksi todetulla tavalla. Puhdistus

Lisätiedot

Ohjeita LVI tarkastajille

Ohjeita LVI tarkastajille Ohjeita LVI tarkastajille Heatex lämmöntalteenottokaivossa (pat. n:o 10875) ei ole kuluvia osia, joten käytön aikaisia tarkastuksia ei tarvita. Käyttäjän oma kaivon puhtaudesta huolehtiminen on riittävä

Lisätiedot

Dupplex - vahva rakenneseinämäinen putkijärjestelmä jätevesien viemäröintiin 04 I

Dupplex - vahva rakenneseinämäinen putkijärjestelmä jätevesien viemäröintiin 04 I U P O N O R Y H D Y S K U N TA - J A Y M P Ä R I S T Ö T E K N I I K K A U p o n o r - M A Av i e m ä r i - j ä r j e s t e l m ä D U P P L E X Viettoviemärijärjestelmät Dupplex - vahva rakenneseinämäinen

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1059 EVAn EU-asennetutkimus 2001 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI 1 Perinteinen valesokkelirakenne Termotuote korjattu rakenne Asennus 2 Ennen työn aloittamista on aina tarkistettava päivitetyt viimeisimmät suunnitteluohjeet valmistajan kotisivuilta. Eristämisessä on

Lisätiedot

KÄYTTÖ JA ASENNUSOHJE MAUSTEHYLLYN ALLE ASENNETTAVA ULOSVEDETTÄVÄ LIESITUULETIN AKPO WK-7 LIGHT ECO

KÄYTTÖ JA ASENNUSOHJE MAUSTEHYLLYN ALLE ASENNETTAVA ULOSVEDETTÄVÄ LIESITUULETIN AKPO WK-7 LIGHT ECO KÄYTTÖ JA ASENNUSOHJE MAUSTEHYLLYN ALLE ASENNETTAVA ULOSVEDETTÄVÄ LIESITUULETIN AKPO WK-7 LIGHT ECO Kiitos laadukkaan AKPO -liesituulettimen hankinnasta! Ole hyvä ja lue tämä käyttöohje tarkasti ennen

Lisätiedot

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE MAAKELLARI RATKAISEE SÄILYTYSONGELMASI Maakellari on ihanteellinen ratkaisu vihannesten, mehujen, säilöttyjen tuotteiden jne. pitkäaikaiseen varastointiin. Säilyvyyden takaavat maakellarin luontaiset ominaisuudet:

Lisätiedot

LVI Lohja CC 68 R Coolman Asennus- ja käyttöohje

LVI Lohja CC 68 R Coolman Asennus- ja käyttöohje TE 270217/01 LVI 3618240 Lohja CC 68 R Coolman Asennus- ja käyttöohje SISÄLTÖ Rakenne 2 Asennus 3-4 Käyttö ja ylläpito 5 Tekniset tiedot 5 Sähkökaavio 6 Lue tämä asennus- ja käyttöohje huolellisesti ennen

Lisätiedot

Tammikuu 2007. Asto db. ÄÄNTÄVAIMENTAVA KIINTEISTÖVIEMÄRIJÄRJESTELMÄTammi

Tammikuu 2007. Asto db. ÄÄNTÄVAIMENTAVA KIINTEISTÖVIEMÄRIJÄRJESTELMÄTammi Tammikuu 2007 ÄÄNTÄVAIMENTAVA KIINTEISTÖVIEMÄRIJÄRJESTELMÄTammi Luotettavat ratkaisut Kiinteistöviemärijärjestelmät ei pidä melua itsestään on yksi markkinoiden parhaita kiinteistöviemärijärjestelmiä mm.

Lisätiedot

MUOVIPUTKIEN ASENNUS

MUOVIPUTKIEN ASENNUS MUOVIPUTKIEN ASENNUS Putkijaoston julkaisu no 36 TASKUOPAS Tässä taskuoppaassa esitetyt asennusohjeet noudattavat Suomen Rakennusinsinöörien liitto ry:n julkaisussa RIL 77-2005 Maahan ja veteen asennettavat

Lisätiedot

Esikasattu LK Sekoitusryhmäkaappi LL VS

Esikasattu LK Sekoitusryhmäkaappi LL VS LK Sekoitusryhmäkaappi LL VS Esikasattu LK Sekoitusryhmäkaappi LL VS Rakenne LK Sekoitusryhmäkaappi LL VS LK Sekoitusryhmäkaappia LL VS käytetään, kun halutaan peittää LK Jakotukki RF ja LK Jakajasekoitusryhmä

Lisätiedot

IISI mini. Asennus-, huolto- ja käyttöohjeet SUOMI GLOBAL INNOVATION OY, AUTOMAATIOTIE Oulunsalo.

IISI mini. Asennus-, huolto- ja käyttöohjeet SUOMI GLOBAL INNOVATION OY, AUTOMAATIOTIE Oulunsalo. IISI mini Asennus-, huolto- ja käyttöohjeet SUOMI 2012.1 1 GLOBAL INNOVATION OY, AUTOMAATIOTIE 1 90460 Oulunsalo. www.go-gin.com IISI Mini -harmaavesisuodattimet IISI mini soveltuu kesämökkien tai loma-asuntojen

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ 2.11 Seinäjoki, 9.11 Kuopio, 17.11 Hämeenlinna, 19.1. 2012 Rovaniemi

Lisätiedot

KAINDL-LAMINAATTIEN ASENNUSOHJEET

KAINDL-LAMINAATTIEN ASENNUSOHJEET KAINDL-LAMINAATTIEN ASENNUSOHJEET HUOMIOITAVAA ENNEN ASENNUSTA Aluslattian tulee täyttää SisäRYL 2013 vaatimukset. Alustan tulee olla kuiva, tasainen, kiinteä ja puhdas. Huomio että laminaattilattian pitää

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 Yli-Vallintie (856), 61720 Yli-Valli Vapaa-ajan asunnon kuntokartoitus 25.11.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 2/8 Tilaus 12.11.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

SolarMagic asennus ja sijoitusopas

SolarMagic asennus ja sijoitusopas SolarMagic asennus ja sijoitusopas Kesäkuu 2010 www.solarmagic.fi Tämä opas esittää erilaisia SolarMagic-aurinkolämmityslaitteen asennusvaihtoehtoja. On tärkeää että laitteesta saatava teho olisi mahdollisimman

Lisätiedot

Kuusikkotie 25 01380 Vantaa. tel 09 857 1187 fax 09 857 1258 info@raita.com www.raita.com

Kuusikkotie 25 01380 Vantaa. tel 09 857 1187 fax 09 857 1258 info@raita.com www.raita.com Kuusikkotie 25 01380 Vantaa EV Ekovessaratkaisut AQ Biologiset wc-laitteistot tel 09 857 1187 fax 09 857 1258 info@raita.com www.raita.com Esite sisältää kuvaukset yllämainituista tuoteryhmistä. Lisätietoja

Lisätiedot

PUTKIALAN URAKKAMITTAUSPÖYTÄKIRJA

PUTKIALAN URAKKAMITTAUSPÖYTÄKIRJA PUTKIALAN URAKKAMITTAUSPÖYTÄKIRJA Välimittaus Loppumittaus Työmaa: Asentaja: Urakkalaskelma lämpö-, vesi- ja viemärilaitoksia varten Työ nro Aika 1.6.2014 annettu ensimmäinen urakkatarjous Niko Räsänen

Lisätiedot

Käytettävyyslausunto: Ecowec-hybridivaihdin

Käytettävyyslausunto: Ecowec-hybridivaihdin KÄYTETTÄVYYSLAUSUNTO VTT-S-04903-15 22.3.2016 Käytettävyyslausunto: Ecowec-hybridivaihdin Tilaaja: Wasenco Oy KÄYTETTÄVYYSLAUSUNTO VTT-S-04903-15 1 (5) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö Wasenco Oy Askonkatu

Lisätiedot

Savunpoistokattoluukun asennus kattoon

Savunpoistokattoluukun asennus kattoon Käkeläntie 41 FIN-16300 ORIMATTILA Tel. +358 3 544 3100 Fax. +358 3 544 3160 Asennusohje pdfmuodossa Säästä tämä ohje myöhempää koelaukaisua ja huoltoa varten Savunpoistoluukku voidaan asentaa täysin vaakasuoraan

Lisätiedot

HYDROCORK Pressfit asennusohjeet

HYDROCORK Pressfit asennusohjeet HYDROCORK Pressfit asennusohjeet Lue nämä asennusohjeet tarkasti ennen asennuksen aloittamista. Asennuksessa tulee myös noudattaa SisäRYL 2013 ohjeistuksia. KULJETUS, VARASTOINTI JA SOPEUTTAMINEN OLOSUHTEISIIN

Lisätiedot

ASENNUSOHJE MINSTER JA TURMALIN

ASENNUSOHJE MINSTER JA TURMALIN Turmalin-savikattotiili Minster-betonikattotiili ASENNUSOHJE Päivitetty 14.12.2012 Tämä korvaa aiemmat asennusohjeet Puh. +358 9 2533 7200 ~ Faksi +358 9 2533 7311 ~ www.monier.fi Sivu 1 / 9 Alkulause

Lisätiedot

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje Uponor G12 -lämmönkeruuputki Asennuksen pikaohje poraajille Uponor G12 -lämmönkeruuputken asennus neljässä vaiheessa Uponor G12 -putket asennetaan periaatteessa samalla menetelmällä kuin tavanomaiset keruuputket.

Lisätiedot

MUISTA MYÖS KOKOOMAPUTKISTON JA KOKOOMAKAIVON KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE!

MUISTA MYÖS KOKOOMAPUTKISTON JA KOKOOMAKAIVON KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE! MAASUODATTAMO tarkoitetaan sellaista maahan kaivettua tai pengerrettyä talousjäteveden käsittelylaitteistoa, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan rakennetun hiekkaa

Lisätiedot

MUUTOSTYÖOHJE ASUMISOIKEUDEN HALTIJALLE

MUUTOSTYÖOHJE ASUMISOIKEUDEN HALTIJALLE 1.1.2012 MUUTOSTYÖOHJE ASUMISOIKEUDEN HALTIJALLE Tekniset muutostyöohjeet 1 Yleistä Tämä ohje on liite Asokotien rakennus- ja asumisaikaisiin muutostyöohjeisiin ja sitä noudatetaan 1.1.2012 lukien asumisoikeuden

Lisätiedot

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

227 l Hulevesijärjestelmät

227 l Hulevesijärjestelmät IQ on älykäs ratkaisu hulevesien viemäröintiin. Järjestelmä kattaa koot 110 mm:stä 1 200 mm:iin. Yksinkertainen asennus, mukautuvuus ja kestävät ominaisuudet ovat IQ -järjestelmän avainasioita. Weholite

Lisätiedot

WENDA-30kW KAMIINAN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET

WENDA-30kW KAMIINAN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET Sivu 1/8 WENDA-30kW KAMIINAN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET Puh: 02-4870258, Web: www.wenda.fi, E-Mail: sales@wenda.fi Sivu 2/8 Kamiinan perustiedot: Kamiina on valmistettu merivettä kestävästä alumiinista,

Lisätiedot

Kirami CUBE Ulkopuolinen lämmityskamiina Käyttöohjeet

Kirami CUBE Ulkopuolinen lämmityskamiina Käyttöohjeet Kirami CUBE Ulkopuolinen lämmityskamiina Käyttöohjeet Kamiinan tekniset tiedot: Merialumiininen kamiina (AlMg3) Valurautainen rosti x 2, umpirosti x 1 Tulipesäluukku, jossa teräksinen sisäosa Sisällä vesikiertoputket

Lisätiedot

ASENNUSOHJEET. Moduleo - lukkopontilliset vinyylilattiat. Ruukinkuja 2, 02330 ESPOO 09 260660 orientoccident.fi

ASENNUSOHJEET. Moduleo - lukkopontilliset vinyylilattiat. Ruukinkuja 2, 02330 ESPOO 09 260660 orientoccident.fi ASENNUSOHJEET Moduleo - lukkopontilliset vinyylilattiat Ruukinkuja 2, 02330 ESPOO 09 260660 orientoccident.fi SISÄLLYS Yleistä... 2 Vastaanotto ja säilytys... 2 Tasaannuttaminen... 3 Asennusolosuhteet...

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

Alumiinirungon/Eristyskatto

Alumiinirungon/Eristyskatto 7970FI Alumiinirungon/Eristyskatto Kattolipan runko 8 Willab Garden 2016.05 3 2 4 TÄRKEÄÄ! Lue asennusohjeet läpi ennen kuin aloitat asentamisen! Jos ohjeita ei noudateta, elementti ei toimi parhaalla

Lisätiedot

Herkules. sadeveden keruujärjestelmä

Herkules. sadeveden keruujärjestelmä Herkules sadeveden keruujärjestelmä Sadevedet talteen Herkules sadeveden keruujärjestelmä on suunniteltu toimivaksi kokonaisuudeksi keräämään sadevedet hyötykäyttöön. Herkules järjestelmän avulla säästetään

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 20.08.15 9935 Kinnunen Vesa 050-9186695 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27510 Eura markus.rantanen@eura.fi TYÖKOHDE As Oy Kotivainio Kotivainiontie 3 as

Lisätiedot

Lining pumppaamot Käyttö- ja perushuolto-ohje

Lining pumppaamot Käyttö- ja perushuolto-ohje Lining pumppaamot Käyttö- ja perushuolto-ohje REVISIO 6.8.2012 sivu 2 Onnittelumme! Laadukas ja varmatoiminen Lining pumppaamo on nyt asennettu ja ammattimiesten suorittamat sähkö- ja putkiasennukset on

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 Venetie 2, 63100 Kuortane Omakotitalon katselmus 1.6.2016 klo 09.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 2/7 Tilaus 23.5.2016: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite:

Lisätiedot

3 Vesimittariventtiilit ja tarvikkeet

3 Vesimittariventtiilit ja tarvikkeet 3 Vesimittariventtiilit ja tarvikkeet Yli 40 vuoden kokemuksemme venttiilien valmistuksesta takaa HELA-venttiilien toimivuuden ja luoreliittimellä tai pistoliittimellä. Molemmat liitinmal- valmistamillamme

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

18757:302001893 NESTEIDEN KÄSITTELY MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT IVB 5 & 7 ALLROUNDIMURIT PÄIVITTÄISEEN KÄYTTÖÖN

18757:302001893 NESTEIDEN KÄSITTELY MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT IVB 5 & 7 ALLROUNDIMURIT PÄIVITTÄISEEN KÄYTTÖÖN IVB 5 & 7 Imurisarja, joka pystyy useimpiin päivittäisiin märkä- ja kuivaimurointitöihin. Säädettävä kahva parantaa työasentoa ja helpottaa säilytystä. Putki ja suuttimet voidaan säilyttää koneen päällä

Lisätiedot

Roth DVT Öljysäiliö. Living full of energy. Installation DVT 1000 L DVT 1500 L 1/5

Roth DVT Öljysäiliö. Living full of energy. Installation DVT 1000 L DVT 1500 L 1/5 Roth DVT Öljysäiliö Installation DVT 1000 L DVT 1500 L Living full of energy 1/5 Roth DVT Öljysäiliö Johdanto Kuljetus-, asennus- ja käyttöohje koskee kaikkia Roth-öljysäiliöitä. Tässä käsitellyille säiliöille

Lisätiedot

VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, pinta Perusmuurin päällä Rossin päällä

VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, pinta Perusmuurin päällä Rossin päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 04.06.15 9705 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto Pl 9 32701 HUITTINEN TYÖKOHDE As Oy Kauttuan Vanha Kartano Mikolanmäentie 1 as

Lisätiedot

UPONOR PRO. Uponor Pro 1 -jakotukki ja tarvikkeet

UPONOR PRO. Uponor Pro 1 -jakotukki ja tarvikkeet L AT T I A L Ä M M I T Y S UPONOR PRO Uponor Pro 1 -jakotukki ja tarvikkeet 12 2009 5050 Uponor Pro 1 -jakotukki Täydellinen jakotukkijärjestelmä lattialämmitykseen Uponor Pro 1 -jakotukkijärjestelmä Uponor

Lisätiedot

Asennusohje. Pipelife Ympäristö -tuotteet

Asennusohje. Pipelife Ympäristö -tuotteet TÄY T TÄ V ÄT Pipelife Ympäristö -tuotteet P U H D J ÄT E V E S I S T U I A S E T U K S E N S T U L O K T E S Pipelife Ympäristö Propipe Oy Yrittäjäntie 5, 91100 Ii, puh. 030 600 2220, faksi 030 600 2221

Lisätiedot

Clewer AinaValmis -pienpuhdistamo. Käyttöohje Asennusohje Tekniset tiedot. Clewer Oy

Clewer AinaValmis -pienpuhdistamo. Käyttöohje Asennusohje Tekniset tiedot. Clewer Oy Clewer AinaValmis -pienpuhdistamo Käyttöohje Asennusohje Tekniset tiedot Clewer Oy 1/11 Sisällysluettelo 1Pienpuhdistamon valinta...3 1.1Asennustavan valinta...3 1.2Clewer Ainavalmis 560...3 1.3Clewer

Lisätiedot

LK Jakotukkikaappi UNI

LK Jakotukkikaappi UNI LK Jakotukkikaappi UNI LK Kaappiläpivienti 25 suojaputkeen, Tuote nro 187 44 83 (Tilattava erikseen) LK Jakotukkikaappi UNI 350, Tuote nro 187 44 77 LK Jakotukkikaappi UNI 550, Tuote nro 187 44 78 LK Jakotukkikaappi

Lisätiedot

RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE

RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE... 1 Yleistä:... 2 Sijoitus:... 2 Tulo- ja lähtöviemäri:... 2 Puhdistamon tuuletus:... 2 Sähkö:... 2 Toimituksen sisältö:...

Lisätiedot

Tapas- ja Sushi lasikko

Tapas- ja Sushi lasikko Tapas- ja Sushi lasikko Metos VS4, VS6, VS8, VS10 4209540, 4209542, 4209544, 4209546 Asennus- ja käyttöohjeet Käännös valmistajan englanninkielisestä käyttöohjeesta 02.01.2012 02.01.2012 METOS Tapas- ja

Lisätiedot

Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Lieksassa

Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Lieksassa Suomen Salaojakeskus Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Lieksassa Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN TEOPLASTIN BIO PP-BIOSUODATTIMEN

Lisätiedot

Keraaminen Lämpöpuhallin VV 21 CA Käyttöohje

Keraaminen Lämpöpuhallin VV 21 CA Käyttöohje Keraaminen Lämpöpuhallin VV 21 CA Käyttöohje Tuotteen ominaisuudet 2 tehotasoa 800W/1200W PTC-lämpöelementti Alhainen melutaso Kaksinkertainen ylikuumenemissuoja Kaatumissuoja Irroitettava ilmansuodatin

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri VÖYRIN KUNTA Jätevesijärjestelmä Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, 66600 Vöyri selvitys olemassa olevasta järjestelmästä jätevesijärjestelmän uusiminen uusi jätevesijärjestelmä rakennusluvan

Lisätiedot

KOSPEL S.A. 75-136 KOSZALIN UL. OLCHOWA 1

KOSPEL S.A. 75-136 KOSZALIN UL. OLCHOWA 1 Lue käyttö- ja asennusohjeet huolellisesti. Niitä noudattamalla varmistat laitteellesi pitkän käyttöiän ja luotettavantoiminnan. Kospel Oy pidättää oikeuden tehdä pieniä muutoksia laitteen rakenteeseen

Lisätiedot

Rakennuksen haltijan nimi ja yhteystiedot (jos eri kuin omistaja): Tilan nimi ja Rn:o / Kortteli ja tontin nro: henkilöä

Rakennuksen haltijan nimi ja yhteystiedot (jos eri kuin omistaja): Tilan nimi ja Rn:o / Kortteli ja tontin nro: henkilöä Säilytettävä kiinteistöllä, esitetään viranoaiselle tarvittaessa RAKENNUKSEN OMISTAJA Nii: Osoite: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYS Puhelin koti/työ: Rakennuksen haltijan nii ja yhteystiedot (jos eri kuin

Lisätiedot

ASENNUSOHJE VPM

ASENNUSOHJE VPM ASENNUSOHJE 24.9.2007 Sivu 1 / 7 ASENNUSOHJE VPM 600-3200 1. Tilantarve. Koneiden sijoittelussa on huomioitava vapaa huoltotila koneen ympäristössä. Seuraava huoltotila tarvitaan vähintään koneen edessä:

Lisätiedot

LK Jakotukkikaappi UNI VS, Esikasattu LK Jakotukkikaappi UNI VS

LK Jakotukkikaappi UNI VS, Esikasattu LK Jakotukkikaappi UNI VS LK Jakotukkikaappi UNI VS, Esikasattu LK Jakotukkikaappi UNI VS Rakenne Vuotosuojattu jakotukkikaappi asennetaan upotettuna seinään tai kattoon tai pinta-asennuksena seinään. Seinän rakennesyvyyden pitää

Lisätiedot

JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET

JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET KAUKORA OY 2(10) SISÄLLYSLUETTELO Tärkeää... 4 Takuu... 4 Solar 300 (500) Economy... 5 Toimintakuvaus... 5 Yleiset asennusohjeet... 5

Lisätiedot

Ultra Rib 2 -järjestelmä on kehitetty täyttämään kaikkein tiukimmat tiiviys-, kestävyys- ja lujuusvaatimukset 04 I

Ultra Rib 2 -järjestelmä on kehitetty täyttämään kaikkein tiukimmat tiiviys-, kestävyys- ja lujuusvaatimukset 04 I U P O N O R Y H D Y S K U N TA - J A Y M P Ä R I S T Ö T E K N I I K K A U p o n o r - M A Av i e m ä r i - j ä r j e s t e l m ä U LT R A R I B 2 Viettoviemärijärjestelmät Ultra Rib 2 -järjestelmä on

Lisätiedot

Greenyn osat: 1. Kansi 2. Lämpömittari 3. Luukku 4. Ilmansäädin 5. Laatikko 6. Suodatuslevy 7. Vesiaukon tulppa

Greenyn osat: 1. Kansi 2. Lämpömittari 3. Luukku 4. Ilmansäädin 5. Laatikko 6. Suodatuslevy 7. Vesiaukon tulppa Greenyn osat: 1. Kansi 2. Lämpömittari 3. Luukku 4. Ilmansäädin 5. Laatikko 6. Suodatuslevy 7. Vesiaukon tulppa 1. 2. 7. 6. 3. 4. 5. Greenyn vakio-osat ovat valmiiksi kiinnitettyinä. Greeny kompostori

Lisätiedot

Lähtökohta. Testi. Kuva 1. C20/25 Testikappale jossa Xypex Concentrate sively

Lähtökohta. Testi. Kuva 1. C20/25 Testikappale jossa Xypex Concentrate sively Lähtökohta Testin lähtökohtana oli uudiskohde, jonka maanalaiset kellariseinät olivat ulkopuolisesta bentoniitti eristyksestä huolimatta vuotaneet. Kohteen rakennuttaja halusi vakuutuksen Xypex Concentrate

Lisätiedot

Flamco. Flamcovent. Assenus- ja käyttöohje. Mikrokuplia poistavat Flamcovent-ilmanerottimet. 4-24-189/A/2002, Flamco 18503871

Flamco. Flamcovent. Assenus- ja käyttöohje. Mikrokuplia poistavat Flamcovent-ilmanerottimet. 4-24-189/A/2002, Flamco 18503871 Flamcovent Mikrokuplia poistavat Flamcovent-ilmanerottimet 4-24-189//2002, Flamco 18503871 SF ssenus- ja käyttöohje sennus- ja käyttöohje Tekniset tiedot Suurin käyttöpaine Korkein käyttölämpötila : 10

Lisätiedot

ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE

ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE 1(7) WATMAN - VEDENSUODATTIMET ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE NEUTRALOINTISUODATIN... C8 (laitetyypit alkaen 08-11-2006) C10 C12 C15 C18 YLEISTÄ 1. ASENNUS 2. SUODATTIMEN KÄYTTÖÖNOTTO 3. ph- ARVON SÄÄTÖ 4. HUOLTO

Lisätiedot

Halton Zen Corner ZCO - syrjäyttävä tuloilmalaite

Halton Zen Corner ZCO - syrjäyttävä tuloilmalaite Halton Zen Corner ZCO - syrjäyttävä tuloilmalaite Laaja ilmavirran säätöalue Tasainen ilmavirran virtauskuvio saadaan aikaan pienillä rei'illä, jotka muodostavat optimaaliset virtausolosuhteet hajottimen

Lisätiedot

Näin asennat. SUKA90S suihkukaapin:

Näin asennat. SUKA90S suihkukaapin: Näin asennat SUKA90S suihkukaapin: Huomioithan että tuote on ehjä. kokoamisessa tarvittavia osia ei joudu pakkauksen mukana roskiin. tuotteen lasiosat on huolellisesti suojattava kokoamisen yhteydessä.

Lisätiedot

OTSOSON WC-LAITTEEN ASENNUS- JA HUOLTOOHJE

OTSOSON WC-LAITTEEN ASENNUS- JA HUOLTOOHJE OTSOSON WC-LAITTEEN ASENNUS- JA HUOLTOOHJE WC-LAITTEEN ASENNUS WC-laite on varustettu kiinnityspultein paitsi S42 malli. Maahantuoja / valmistaja ei vastaa siitä, jos wc-laite on kiinnitetty vastoin määräyksiä

Lisätiedot

METALLILETKUJEN ASENNUSOHJEITA

METALLILETKUJEN ASENNUSOHJEITA METALLILETKUJEN ASENNUSOHJEITA METALLILETKUJEN ASENNUSOHJEITA Asennustapa A Asennustapa B Ø 12-100 Ø 125-300 2 Lasketaan kaavalla FS=2,3 r a=1,356 r Taivutussäde "r", kun asennus kuvan A mukaan Asennus

Lisätiedot

Asennusohje SureStep PUR, SafeStep, SafeStep Grip & SafeStep R12

Asennusohje SureStep PUR, SafeStep, SafeStep Grip & SafeStep R12 Kaikkein paraskaan lattiapäällyste ei ole hyvännäköinen tai toimiva, jos sitä ei asenneta ja hoideta oikein tai jos alusta ei ole ihanteellinen. Lue tämän vuoksi asennusohje huolellisesti, ennen kuin aloitat

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE. Selluvilla A-A I-PALKKI. leikkaus A. www.webon.fi. 45 mm. 6 mm. 350 mm. 70 mm. I-palkki 350 mm PRT-Lami 70 x45 mm / 6 mm

TOIMINTAOHJE. Selluvilla A-A I-PALKKI. leikkaus A. www.webon.fi. 45 mm. 6 mm. 350 mm. 70 mm. I-palkki 350 mm PRT-Lami 70 x45 mm / 6 mm 45 mm A-A I-PALKKI 6 mm 350 mm leikkaus A A 5 6 7 70 mm 4 3 www.webon.fi SISÄLLYSLUETTELO SIVU YLÄPOHJA NORMAALIRISTIKKO 3 YLÄKERTA ONTELOASENNUS 4 YLÄPOHJA LISÄERISTYS 5 YLÄPOHJA NORMAALIRISTIKKO/SAKSIRISTIKKO

Lisätiedot

OTSOSON WC-LAITTEEN ASENNUS- JA HUOLTOOHJE

OTSOSON WC-LAITTEEN ASENNUS- JA HUOLTOOHJE OTSOSON WC-LAITTEEN ASENNUS- JA HUOLTOOHJE WC-LAITTEEN ASENNUS WC-laite on varustettu kiinnityspultein. Maahantuoja / valmistaja ei vastaa siitä, jos wc-laite on kiinnitetty vastoin määräyksiä (esim. asennettu

Lisätiedot

Poistoilman lämmön talteenotto

Poistoilman lämmön talteenotto Poistoilman lämmön talteenotto Tehokas tapa pienentää lämmityskustannuksia kerrostalossa. Eikä lämpö mene harakoille! www.gebwell.fi 1 Mikä on PILP? Huoneilman koneellinen poisto aiheuttaa kerrostaloissa

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

Ympäristösi suojelu on helppoa

Ympäristösi suojelu on helppoa 10 VUODEN TOIMINTATAKUU Ympäristösi suojelu on helppoa - uusi jätevesijärjestelmäsi Me autamme sinua Luet tätä koska haluat puhdistaa jätevetesi. Joko kunta vaatii sitä asetuksen ja lain nojalla tai haluat

Lisätiedot

Tulisijojen, savupiippujen ja -hormien aiheuttamien tulipalojen torjunta

Tulisijojen, savupiippujen ja -hormien aiheuttamien tulipalojen torjunta Turvaohje 6/2007 Tulisijojen, savupiippujen ja -hormien aiheuttamien tulipalojen torjunta SISÄLLYSLUETTELO 1. Turvaohjeen tarkoitus 2. Turvaohjeen velvoittavuus 3. Viranomaismääräykset 4. Määritelmiä 5.

Lisätiedot

ACO Pipe Ruostumattomat putket

ACO Pipe Ruostumattomat putket Asennus 15.10.2008. ACO Pipe Ruostumattomat putket Nesteiden pois johtamiseen on useimmiten suositeltavaa käyttää ruostumattomasta teräksestä valmistettua ratkaisua. Ruostumattomat tuotteet täyttävät tiukat

Lisätiedot

VIRTAIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOS

VIRTAIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOS VIRTAIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOS TOIMINTAKERTOMUS 2015 VESIHUOLTOLAITOKSEN HOITAJAN KATSAUS Virtain nykyinen keskuspuhdistamo rakennettiin vuosina 1982-1983 ja käyttöönotto tapahtui huhtikuussa 1983,

Lisätiedot

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom 3.1994 -lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom 3.1994 -lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta HEINÄVESI: Jätevesiä ja käymälän sijoittamista koskevat määräykset rantakaavoissa (TARKASTA AJANTASAISUUS RAKENNUSVALVONNASTA) EK / TP 2011 Kaava ja rakennusten etäisyydet Ruoppausta, rannan käsittelyä

Lisätiedot

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen

Lisätiedot

Lehden nro 83 mukana sait

Lehden nro 83 mukana sait RAKENNUSOHJE Bensiinisäiliö, silikoniputki, kaksi O-rengasta ja kaksi ruuvia 357 Lehden nro 83 mukana sait kuusi uutta osaa radio-ohjattavaan pienoismalliisi. Osat kuuluvat pienoismallisi polttoainejärjestelmään.

Lisätiedot

Erotinjärjestelmien käyttö- ja huoltoohjeet

Erotinjärjestelmien käyttö- ja huoltoohjeet Öljynerotinjärjestelmien käyttö ja huolto 18.10.2007 Erotinjärjestelmien käyttö- ja huoltoohjeet Käytännön kokemukset ja suositukset 2 Erotinjärjestelmän huoltotoimista on suositukset öljynerotinstandardissa

Lisätiedot

Biopuhdistaja 4 - harmaavesipuhdistaja. Harmaavesipuhdistajan Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje

Biopuhdistaja 4 - harmaavesipuhdistaja. Harmaavesipuhdistajan Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje Biopuhdistaja 4 - harmaavesipuhdistaja Harmaavesipuhdistajan Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje SISÄLTÖ 01 Biopuhdistaja 4 - ominaisuudet 02 Turvallisuus 03 Toimintaperiaate 04 Mitä tarvitset asennuksessa

Lisätiedot

Levykoko: 600 x 1200 mm Paksuus: 30 mm Pontti: ympäritäyspontattu Pinnoite: diffuusiotiivis alumiinilaminaatti levyn molemmin puolin

Levykoko: 600 x 1200 mm Paksuus: 30 mm Pontti: ympäritäyspontattu Pinnoite: diffuusiotiivis alumiinilaminaatti levyn molemmin puolin Levykoko: 600 x 1200 mm Paksuus: 30 mm Pontti: ympäritäyspontattu Pinnoite: diffuusiotiivis alumiinilaminaatti levyn molemmin puolin SPU Sauna-Satu soveltuu saunan seinien ja kattojen sekä kosteiden tilojen

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmät

Jätevesijärjestelmät SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI Jätevesijärjestelmät JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET Ympäristöystävällistä

Lisätiedot

SAVU HORMISTOT. Valmispiippu Rondo

SAVU HORMISTOT. Valmispiippu Rondo SAVU HORMISTOT Valmispiippu Rondo 2005 Valmispiippu Rondo hyvä veto kaikenlaisiin tulisijoihin Perinteisesti ammattitaitoa vaativasta piipun muurauksesta voi nyt selviytyä helposti ja nopeasti. Valmispiippu

Lisätiedot