Opetussuunnitelma Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus. Ammattiopisto Luovi

Transkriptio

1 Opetussuunnitelma Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus Ammattiopisto Luovi Hyväksytty Ammattiopisto Luovin johtoryhmässä

2 Opetussuunnitelma 1.0/ (20) Sisältö 1 Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus Koulutuksen tavoitteet Koulutuksen muodostuminen Osaamisperusteisuus Alkukartoitus Opiskelijan arviointi Oppimisen arviointi Osaamisen arviointi Todistukset Jatkosuunnitelma Pakolliset koulutuksen osat Toimintakyvyn vahvistaminen osp Opiskeluvalmiuksien vahvistaminen osp Työelämään valmentautuminen osp Valinnaiset koulutuksen osat 0-20 osp Henkilökohtainen kuntoutus 5 10 osp Ammatillisen perustutkinnon osat tai osa-alueet 1-20 osp Linkkilista materiaaleihin Lähteet...20

3 Opetussuunnitelma 1.0/ (20) 1 Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus 1.1 Koulutuksen tavoitteet Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus on osa uudistunutta valmentavien koulutusten kokonaisuutta. Se on lakiin sisältyvää tutkintoon johtamatonta koulutusta. Koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti erityistä ja laajaa tukea tarvitseville henkilöille, jotka koulutuksen avulla voivat saada henkilökohtaisten tavoitteiden tai valmiuksien mukaista opetusta ja ohjausta (ks. kuva 1). Työ Jatko opiskelu Yhteiskunnan jäsenyys Hyvä elämä Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus 60 osp Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus 60 osp Ammatillinen peruskoulutus 180 osp Työelämä, Työpaja, Muu toiminta tai koulutus Ammatillinen lisä ja täydennyskulutus Ammattitutkintoon valmistava koulutus. Opiskelutaitoja vahvistavat opinnot. Perusopetus Kuva 1. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA) osana ammatillista koulutusta. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen tavoitteena on pääsääntöisesti muu opiskelijan jatkosuunnitelma kuin ammatillisen perustutkinnon suorittaminen. Tavoitteena on, että opiskelija valmentautuu työhön ja/tai työtoimintaan sekä löytää itselleen sopivan työn ja toimeentulon sekä asumisen muodon. Tavoitteena on, että opiskelija selviytyy jokapäiväisessä elämässä mahdollisimman itsenäisesti ja saa valmiuksia arjessa selviytymiseen ja pystyy toimimaan yhteiskunnan kokonaisvaltaisena jäsenenä. Tavoitteena on myös, että opiskelija kehittää omatoimisuuttaan ja toimintakykyään erilaisissa ympäristöissä sekä pystyy löytämään sopivia ratkaisuja vapaa-ajan ja kuntoutumisen osalta. Koulutuksen aikana selvitetään itsenäisen elämän edellyttämät ohjaus- ja tukipalvelut sekä tarvittavat apuvälineet. Ammatillista peruskoulutusta koskevan lain mukaan Opetushallitus määrää koulutuksen perusteet valmentaville koulutuksille. Koulutuksen perusteissa (määräys 6/11/2015) määrätään koulutuksen muodostuminen pakollisista ja valinnaisista koulutuksen osista, koulutuksen osien laajuus osaamispisteinä sekä koulutuksen osien osaamistavoitteet ja osaamisen arviointi. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus toteutetaan aina erityisopetuksena ja opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelun järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKS sisältää henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS). Jos opiskelija tarvitsee koulutuksen osana

4 Opetussuunnitelma 1.0/ (20) kuntoutuspalveluja, on koulutuksen tavoitteena yhteistyössä lähiverkoston ja kuntoutuspalveluiden tuottajien kanssa edistää moniammatillisesti ja monialaisesti opiskelijan kokonaiskuntoutusta. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen arvoperustana on ihmisyys, jokaiselle kuuluva ihmisarvo ja oikeus hyvään elämään. Hyvää elämää määrittävät tasa-arvoisuus, suvaitsevaisuus, erityisyyden kunnioitus ja itsemääräämisoikeus. Ne ohjaavat koulutusta ja siihen liittyvää päätöksentekoa. Koulutukseen osallistuvilla opiskelijoilla on yhdenvertainen oikeus oppimiseen ja opetukseen, jolloin opiskelija kohdataan aktiivisena, tavoitteisiinsa pyrkivänä oman elämänsä asiantuntijana. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaan koulutukseen voi sisältyä kuntoutusta ja kuntouttavaa toimintatapaa. Tällöin pääpaino oppilaitoksessa on pedagogisella, oppimista tukevalla kuntoutuksella. Tämän koulutuksen aikana valmentaudutaan tarpeen mukaan myös elinikäisen oppimisen avaintaitojen saavuttamiseen. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus edistää erityistä tukea tarvitsevien nuorten mahdollisuuksia hyvään elämään ja elinikäisen oppimiseen. Opiskelijoiden täysivaltaisen osallistumisen edistämiseksi fyysinen ja sosiaalinen ympäristö on muokattava esteettömäksi sekä varmistettava teknologian ja palveluiden saavutettavuus. 1.2 Koulutuksen muodostuminen Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus on laajuudeltaan enintään 60 osaamispistettä. Koulutuksen kesto voi olla 1-3 vuotta. Koulutuksen kesto määräytyy opiskelijan henkilökohtaisten tavoitteiden ja tarpeiden perusteella. Päätös koulutusajan pituudesta tehdään HOJKS-neuvottelujen yhteydessä opintojen alussa. Mikäli opiskelijan tilanne, tarpeet ja tavoitteet muuttuvat koulutuksen aikana, voidaan koulutusaikapäätöstä muuttaa HOJSK-neuvottelujen yhteydessä. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus muodostuu kolmesta pakollisesta sekä valinnaisista koulutuksen osista. Koulutuksessa on liikkumavaraa koulutuksen osien osaamispisteissä, jolloin opiskelija voi suunnitella opintojaan joustavasti henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti (taulukko 1). Ammattiopisto Luovi tarjoaa kaikkia Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen osia. Koulutuksen osat ja sisällöt opiskelija voi suorittaa oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) mukaisessa järjestyksessä. Opiskelijan koulutuksen tukena on aina henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Se perustuu opiskelun alussa tehtävään alkukartoitukseen.

5 Opetussuunnitelma 1.0/ (20) Taulukko 1. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen osat laajuuksineen sekä osaalueet. 4 Pakolliset koulutuksen osat Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus 60 osp 4.1 Toimintakyvyn vahvistaminen Liikunta, liikkuminen ja motoriset taidot Itsetuntemus ja sosiaaliset taidot Arjen taidot Vapaa-ajan toiminta Yhteiskuntatietous ja kansalaistaidot 4.2 Opiskeluvalmiuksien vahvistaminen Oppimaan oppiminen Viestintä, vuorovaikutus ja kommunikaatio Tietotekniikka ja tiedonhankinta taidot Matematiikan taidot Laajuus osaamispisteinä (osp): osp osp osp 4.3 Työelämään valmentautuminen osp 5 Valinnaiset koulutuksen osat 0 20 osp 5.1 Henkilökohtainen kuntoutus 5-10 osp 5.2 Ammatillisen perustutkinnon osat tai osa-alueet 1-20 osp 1.3 Osaamisperusteisuus Osaamisperusteisuus työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa tarkoittaa, että koulutuksen suunnittelussa - opiskelijan toimintakyky sekä tuen ja ohjauksen tarpeet tunnistetaan - aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan - huomioidaan osaamistarpeet jatkosijoittumista ajatellen niin, että koulutuksessa keskitytään hankkimaan ja/tai vahvistamaan sellaista osaamista, jota jatkosijoittumissuunnitelman toteuttamiseksi tarvitaan. Opiskelijalla on mahdollisuus saavuttaa osaamistavoitteensa yksilöllisessä aikataulussa. Opiskelijalla on mahdollisuus saada koulutus suoritetuksi missä tahansa vaiheessa lukuvuotta, jolloin hän voi hakea, päästä ja siirtyä jatko-suunnitelmansa mukaisesti työhön ja/tai työtoimintaan tai muuhun suunnitelman mukaiseen toimintaan. 1.4 Alkukartoitus Opiskelun alkuvaiheessa opiskelijan toimintakyky arvioidaan ja kartoitetaan, jotta hänen vahvuutensa ja tuen tarpeensa voidaan tunnistaa ja näin pystytään suunnitteleman hänelle yksilöllisiä ratkaisuja opintojen suhteen. Opiskelijan tilannetta ja toimintakykyä selvitetään fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja toiminnallisesta näkökulmasta. Kartoituksista saatua tietoa käytetään opiskelijan

6 Opetussuunnitelma 1.0/ (20) yksilöllisten osaamistavoitteiden lähtökohtana. Opiskelijan toimintakyvyn kehittymistä ja vahvistumista arvioidaan koko opintojen ajan sekä niiden päättyessä. Toimintakyvyn ja osaamisen selvittämiseksi käytetään monipuolisia menetelmiä kuten aikaisempia tutkimuksia ja lausuntoja, havainnointia, kokeiluja, opiskelijan itsearviointia sekä tarvittaessa testauksia ja kartoituksia. Toimintakyvyn kartoituksessa selvitetään, kuinka opiskelija selviytyy elämään liittyvistä jokapäiväisistä toimistaan omien edellytystensä mukaisesti, mitä tukipalveluja, apuvälineitä, avustajapalveluja ja kuntoutuspalveluja hän tarvitsee. Kartoituksessa selvitetään myös opiskelijan sitoutuneisuus ja motivaatio opiskeluun. 2 Opiskelijan arviointi Opiskelijan arviointia ohjaa laki ammatillisesta koulutuksesta (L630/ ). Sen mukaan arvioinnin tehtävänä on varmistaa opiskelun tavoitteiden saavuttaminen ja antaa tietoa opiskelijan osaamisesta. Erityisesti se ohjaa ja kannustaa opiskelijaa sekä kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja. Opiskelijan arviointi koostuu oppimisen arvioinnista, osaamisen arvioinnista ja arvioinnin antamisesta. Arvioinnin periaatteet selvitetään opiskelijoille opintojen alkuvaiheessa ja niihin palataan opintojen aikana. Erityisopetuksessa arvioinnissa keskitytään oppimisen ja osaamisen kannalta ydinkohtiin ja kuvataan selkeästi, miten osaaminen näkyy opiskelijan toimintana. Selkeä käsitys osaamistavoitteista, opetusjärjestelyistä ja arvioinneista helpottaa opiskelijan ja opettajan tavoitteellista toimintaa, herättää luottamusta ja tasavertaisuutta. Opiskelijalla on oikeus saada tutkinnon tai koulutuksen perusteiden ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita vastaava aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistetuksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustamisella voidaan saada tutkinnon tai koulutuksen osia kokonaan tai osittain suoritetuksi. Tunnistettavaa ja tunnustettavaa osaamista löytyy muualla tehdyistä opinnoista, työkokemuksesta, harrastuksista, osallistumisesta järjestötoimintaan tai erilaisten pätevyyskoulutusten suorittamisesta. Tunnustaminen tehdään aina opiskelijakohtaisesti ja siihen voi liittyä osaamisen näyttäminen tarkoituksenmukaisella tavalla. Osaamisen tunnistamiseksi käydään opiskelun alkuvaiheessa arviointikeskustelu, johon osallistuvat opiskelija, opettaja/opettajat, ohjaajat tai opinto-ohjaaja. Arviointimenetelminä käytetään tavoitteisiin soveltuvia arviointitapoja, kuten todistukset, haastattelu ja havainnointi, ammattiosaamisen näyttö, harrastuspassi tai oman osaamisen kuvaaminen. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen myötä vapautuva ajan käyttö suunnitellaan opiskelijan kanssa yhdessä ja kirjataan HOPS:iin. 2.1 Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin tehtävänä on ohjata, kannustaa ja motivoida opiskelijaa opintojen aikana. Oppimisen arvioinnilla vahvistetaan opiskelijan oppimisprosessia. Oppimisen arviointia tehdään koko opiskelun ajan. Oppimisen arviointi selvittää opiskelijalle, mitä hän jo osaa ja mitä hänen vielä pitää oppia suhteessa omiin osaamistavoitteisiinsa. Oppimisen arvioinnit tehdään aina suhteessa opiskelijan sen hetkiseen tilanteeseen ja se kertoo tavoitteiden saavuttamisesta ja opiskelumenetelmien sopivuudesta suhteessa opiskelijan oppimiseen. Oppimisen arviointi perustuu opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Osana oppimisen arviointia käytetään viisitasoista mallia, jolla arvioidaan opiskelijan oppimista suhteessa hänen yksilöllisiin tavoitteisiin (kuva 2). Oppimisen arviointi voi olla sanallista, kirjallista tai

7 Opetussuunnitelma 1.0/ (20) kuvallista. Opiskelija tekee itsearviointia oppimisestaan suhteessa omiin tavoitteisiin. Tarvittaessa itsearvioinnissa käytetään kuvallisia itsearviointilomakkeita. Oppimisen arviointia tehdään lukukausittain ja se käydään läpi lukuvuosittain HOJKS neuvottelussa. Kirjallinen oppimisen arviointi dokumentoidaan opiskelijatietojärjestelmään lukukausien päättyessä syksyllä ja keväällä. Tarvittaessa käytetään kuvallista oppimisen arviointia. Oppimisen arviointi kohdennetaan koulutuksen osien osa-alueiden henkilökohtaistettuihin osaamistavoitteisiin. Osaa Ymmärtää ja soveltaa Osaaminen on saavutettu henkilökohtaisten tavoitteiden mukaisesti. Tietää Tunnistaa On tutustunut Kuva 2. Oppimisen arvioinnissa ja opinnoissa etenemisen seurannassa käytettävät vaihtoehdot (Ilmonen Petri: TIKAS opetussuunnitelma). Oppimisen arvioinnin tasot: On tutustunut Opiskelija on tutustunut aiheeseen/asiaan. Tunnistaa Opiskelija tunnistaa asian, siinä on opiskelijalle jo jotain tuttua. Tietää Opiskelija tuntee ja tietää asiasta jo jotain. Osaa Opiskelija osaa tehdä vaadittavat asiat itsenäisesti tai ohjatusti Ymmärtää ja soveltaa Opiskelija osaa ymmärtää, soveltaa ja hyödyntää osaamistaan. Osaaminen on saavutettu henkilökohtaisten tavoitteiden mukaisesti dokumentointi tehdään, kun henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaiset osaamistavoitteet on saavutettu. Tasot ovat itsenäisiä kokonaisuuksia ja antavat hyvin tiedon opiskelijan sen hetken osaamisesta. Opiskelija tekee myös itsearviointia omasta oppimisestaan. Oppimisen arviointi on jatkuvaa ja siinä huomioidaan aina opiskelijan oppimisen eteneminen eli arviointi tehdään aina tasolta toiselle. Arvioinnissa käytetään opiskelijaa kannustavia ja motivoivia menetelmiä ja arviointi tehdään positiivisessa hengessä. Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat muutokset opiskelijan opetukseen ja oppimisen tukemiseen, jotta hän pystyisi pääsemään osaamisessaan ja oppimisessaan seuraavalle tasolle ja saavuttamaan omat henkilökohtaiset osaamistavoitteensa.

8 Opetussuunnitelma 1.0/ (20) Oppimisen arviointia voi tarvittaessa täydentää edellisen lisäksi sanallisesti. Koulutuksen osien osaamistavoitteisiin dokumentoidaan myös: Osaaminen tunnustettu silloin, kun opiskelijalla on aiemmin hankittu ko. osaamista eikä sitä ole tarkoitus sisällyttää henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS) TELMA-koulutuksen aikana. Ei sisälly opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS) silloin, kun ko. osaamistavoite ei ole opiskelijan tarpeiden ja jatkosijoittumistavoitteiden näkökulmasta HOPSin mukainen tavoite. Opiskelija keskittyy muiden osaamistavoitteiden saavuttamiseen TELMA-koulutuksensa aikana. Oppimisen arviointi ja seuranta merkinnät tulostuvat dokumentteihin - henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) - opintokortti. Oppimisen arviointi ja sen dokumentaatio opiskelijahallintojärjestelmään tehdään myös aina silloin, kun - opiskelijan kanssa sovitaan opiskelun väliaikaisesta keskeyttämisestä - opiskelija eroaa oppilaitoksesta - opiskelijan koulutustavoitetta muuttuu. Esimerkiksi kun opiskelija hakeutuu tutkintokoulutuksesta VALMAan tai kun opiskelija hakeutuu VALMAsta TELMAan lukuvuoden aikana. - kun opiskelija tarvitsee ajankohtaista tietoja opintojensa tilanteesta työn etsimiseen, opiskelupaikan hakemiseen tms. Opintokortti ja/tai henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) tulostetaan - opiskelijan pyynnöstä milloin tahansa lukuvuoden aikana esimerkiksi joulukuussa - opiskelijan rahoittajan pyynnöstä milloin tahansa lukuvuoden aikana - opiskelijan keskeyttäessä väliaikaisesti opintonsa - opiskelijan erotessa oppilaitoksessa - opiskelijan vaihtaessa koulutusta - aina lukuvuoden päättyessä. 2.2 Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnilla tarkoitetaan todistukseen merkittävää arviointia. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa osaaminen arvioidaan sanallisesti. Arvioinnissa kuvataan, miten opiskelija on saavuttanut osaamistavoitteensa. Sanallista arviointia täydennetään tarvittaessa kuvallisella arvioinnilla. Opiskelijan osaamisen arvioinnin lähtökohtana on koulutuksen perusteissa määritellyt osaamistavoitteet. Arviointia verrataan aina koulutuksen perusteiden pohjalta laadittuihin opiskelijan henkilökohtaisiin osaamistavoitteisiin. Osaamisen arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat muutokset opiskelijan opetukseen ja oppimisen tukemiseen. Nämä muutokset dokumentoidaan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS). Osaamisen arviointimenetelmät valitaan siten, että ne kuvaavat asetettujen osaamistavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opiskelu- ja osaamisen hankkimisen menetelmiin ja tukevat opiskelijan oppimista. Valinnaisissa koulutuksen osissa mahdollisesti suoritetut ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osat tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueet arvioidaan siten, kuin niitä koskevissa perustutkintojen perusteissa määrätään.

9 Opetussuunnitelma 1.0/ (20) 2.3 Todistukset Opiskelija saa todistuksen suoritetusta koulutuksesta, kun hän saavuttaa koulutuksen osissa ja henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa tavoitteeksi asetetun osaamisen. Todistus koulutuksesta annetaan 60 osp laajuisena. Todistuksen suoritetuista koulutuksen osista opiskelija saa silloin, kun koulutuksen osissa vaadittava osaaminen on saavutettu ja kun - opintojen suunnitelman mukainen laajuus on alle 60 osp. Tällöin opiskelija valmistuu TELMAkoulutuksesta. - opiskelija keskeyttää tilapäisesti opintonsa - opiskelija eroaa koulutuksesta - opiskelija hakeutuu perustutkintokoulutukseen tai VALMA-koulutukseen. Opiskelijalla on mahdollisuus saada todistus suoritetuista tutkinnon osista, niiden osa-alueista sekä ammattiosaamisen näytöistä, mikäli hän on ne suorittanut tutkinnon perusteen tai henkilökohtaisesti mukautettujen tavoitteiden mukaisesti. Perusopetuksen arvosanojen arviointi tehdään perusopetuksen kriteereiden mukaisesti ja yhteistyössä alueen aikuislukion tmv. kanssa. Ammattiopisto Luovilla ei ole todistuksen anto-oikeutta korotetuista perusopetuksen arvosanoista. 3 Jatkosuunnitelma Opiskelijan kanssa tehdään jatkosuunnitelmia koko opiskelun ajan. Ne ovat yksilöllisiä siirtymäpolkuja, jossa huomioidaan opiskelijan toimintakyky, opiskelijan tarvitsema ohjaus ja tuki, osaaminen, omat toiveet työpaikan, asumisen ja hyvän elämän suhteen. Jatkosuunnitelmissa huomioidaan opiskelijan työllistyminen, työllistymiseen tarvittava tuki ja ohjaus sekä asumisjärjestelyt. Jatkosuunnitelmien teossa ovat mukana opiskelijan lisäksi erilaiset sidosryhmät. Jatkosuunnitelmien teossa varmistetaan riittävä tiedonsiirto tulevien toimijoiden kanssa. Todistuksen laaditaan liite jatkosuunnitelmasta. Liitteessä kuvataan totuudenmukaisesti opiskelijan osaaminen, erityisen tuen tarve, vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet.

10 Opetussuunnitelma 1.0/ (20) 4 Pakolliset koulutuksen osat 4.1 Toimintakyvyn vahvistaminen osp Koulutuksen osa on kaikille pakollinen. Jotta opiskelija voi saada todistuksen suoritetusta koulutuksesta, on tämä koulutuksen osa suoritettava vähintään 15 osp laajuisena. Opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa täsmennetään yksilölliset osaamistavoitteet, osaamisen hankkimisen tavat sekä ajoitus. Koulutuksen osa koostuu viidestä osa-alueesta: Liikunta, liikkuminen ja motoriset taidot Itsetuntemus ja sosiaaliset taidot Arjen taidot Vapaa-ajan toiminta Yhteiskuntatietous ja kansalaistaidot. Osa-alue: Liikunta, liikkuminen ja motoriset taidot. Tavoitteena on, että opiskelija edistää liikunnan avulla aktiivista ja terveellistä elämäntapaa sekä ymmärtää liikunnan merkityksen toiminta- ja työkyvylle. Opiskelija selviytyy jokapäiväisistä karkea- ja hienomotorisista toiminnoista itselle soveltuvalla tavalla, ja hyödyntää liikkumisessaan erilaisia apuvälineitä ja avustajapalveluita henkilökohtaisen tarpeen mukaan. Osaamistavoitteet: Opiskelija omaksuu liikunnan osaksi terveellisiä ja aktiivisia elämäntapojaan sekä ymmärtää liikunnan merkityksen toiminta- ja työkyvylle selviytyy jokapäiväisistä karkea- ja hienomotorisista toiminnoista valitsee itselleen sopivia liikuntalajeja, joiden kautta saa elämyksiä ja myönteisiä onnistumisen kokemuksia hahmottaa kehonsa eri osat ja niiden toiminnan sekä hallitsee kehon osien toiminnot ylläpitää tai kohottaa omaa fyysistä kuntoaan Sisällöt ja materiaalit erilaisten liikuntalajien kokeilu hyötyliikunta ja esim. ulkoilu/lenkkeily päivittäin tutustuminen erilaisiin liikkumisen apuvälineisiin rentoutuminen karkea- ja hienomotoriset taidot ja niiden harjoitteleminen esim. portaiden kävely karkeamotoriset harjoitusvälineet (pallot, jumppanauhat, keppi, vanne ym.) hienomotoriset harjoitusvälineet (esim. työvälineet) aistitoimintoja stimuloivat välineet tietotekniset liikuntapelit esim. Wii, suunnistaminen qr-koodien avulla, pleikkari -pelit

11 Opetussuunnitelma 1.0/ (20) Osa-alue: Itsetuntemus ja sosiaaliset taidot Tavoitteena on että opiskelija ottaa vastuuta omaa elämäänsä koskevista ratkaisuista ja vaikuttaa omaan elämäänsä ja tulevaisuuteensa. arvioi omien edellytystensä mukaisesti toimintakykyään ja elämäntilannettaan. rakentaa realistista ja myönteistä minäkuvaa sekä vahvistaa itsetuntoaan ikävaihe ja toimintakyky huomioiden. toimii omien edellytystensä mukaisesti sosiaalisissa tilanteissa. Osaamistavoitteet: Opiskelija arvioi omia kykyjään ja suorituksiaan itselleen sopivalla tavalla tunnistaa omia vahvuuksiaan, voimavarojaan ja kehittämistarpeitaan hahmottaa omaa erityisen tuen tarvettaan ja toimintakyvyn rajoituksiaan ja osaa hyödyntää tarvittaessa erilaisia palveluita ja tukea Sisällöt ja materiaalit oman elämäntilanteen ja sosiaalisen toimintaympäristön hahmottaminen minäkuva: omien vahvuuksien, kehittämis- ja tuentarpeiden tunnistaminen esim. aarrekartta vahvuuksien hyödyntäminen tunteiden tunnistaminen, käsittely, säätely sosiaaliset vuorovaikutustaidot: opiskelu, työelämä, vapaa-aika avun, neuvojen ja ohjauksen pyytäminen ja vastaanottaminen asiallinen ja tilanteenmukainen käytös esim.ruokailutavat, toisten huomioiminen itsensä ja toisen ihmisen arvostaminen ihmissuhteet hyvinvoinnin edistäjänä seksuaalikasvatus itseilmaisu (esim. draama, karaoke, tanssi, soittaminen, valokuvat) pelit ja kirjat: Tunteesta tunteeseen, Peili-materiaali, tunnekortit verkkomateriaali: Verneri, Papunet Mun reitti materiaali Taito materiaali (kirja) Kehitysvammaisten palvelusäätiö (esim. kirja Näin minä pärjään) tulostettavissa Me Itse ry (esim. kuukauden mielipide: työ ja harrastukset ovat tärkeitä) Kehitysvammaliitto: youtube videot (esim. Mikä on palvelusuunnitelma) Iloinen soturi ja suloinen kuningatar -materiaali Oiva-materiaali seksuaalisuuden portaat

12 Opetussuunnitelma 1.0/ (20) Osa-alue: Arjen taidot Tavoitteena on että, opiskelija selviytyy arkielämään ja asumiseen liittyvistä jokapäiväisistä toimistaan mahdollisimman itsenäisesti. Hän hyödyntää jokapäiväiseen toimintaan liittyviä palveluita ja tukea, apuvälineitä ja avustajapalveluita sekä kykenee ottamaan vastuuta omasta elämästään omien edellytystensä mukaisesti. Osaamistavoitteet: Opiskelija Menetelmät ja materiaalit suunnittelee ja valmistaa kykyjensä mukaisesti terveellistä ruokaa sekä edistää Ruoanvalmistuspäivät keittiössä Terveelliset ruokailutottumukset esim.lautasmalli ja oikea annoskoko omaa hyvinvointiaan oikeiden ruoka-aineiden säilyttäminen ja päiväykset ruokailutottumusten avulla hygienia esim. ihonhoito, käsien ja jalkojen hoito huolehtii henkilökohtaisesta sään ja tilanteen mukainen pukeutuminen hygieniastaan, pukeutumisestaan ja ulkoisesta sisustussuunnitelman tekeminen, huonekaluliikkeet vuorokausirytmi: työ, vapaa-aika, lepo olemuksestaan pitää yllä vuorokausirytmiään, seuraa ajankäyttöään ja noudattaa aikatauluja käyttää rahaa mahdollisimman itsenäisesti sekä tekee arkielämään ja itsenäiseen asumiseen liittyviä ostoksia tekee omaa arkielämää koskevia päätöksiä ja valintoja hyödyntää jokapäiväisessä elämässään tarvitsemiaan palveluita ja tukea, apuvälineitä ja avustajapalveluita löytää itselle soveltuvimman asumismuodon riittävine tukija ohjauspalveluineen harjoitellaan rahan ja rahanarvon tunnistamista, omien ostosten tekeminen tukipalvelut, apuvälineet ja avustajapalvelut (Kehitysvammaisten palvelusäätiö; Malike, Me Itse ry) omasta omaisuudesta huolehtiminen erilaisiin asumismuotoihin tutustuminen tavallisimmat liikennemerkit, liikkuminen liikenteessä ja julkisissa kulkuvälineissä kotitapaturmat ja niiden välttäminen, ensiaputaidot kestävä kehitys turvataidot keittokirjat, kuvalliset ruoanvalmistus- ja siivousohjeet esim. papunet, Luovin omat (satama) pyykkihuolto, siivousvälineet ja siivoustehtävät hygieniahoitotuotteiden valitseminen ja niiden käyttäminen ipad ostoslistana ruokaostoksilla mukana Me Itse ry:n materiaali asumisvalmennukseen luo itselleen viihtyisän ja turvallisen asuinympäristön ja Arkielämän ABC pitää siitä huolta (siivous, tekstiilihuolto, pienet korjaustyöt) käyttää liikennevälineitä ja verkkomateriaali: Verneri, Papunet, Amme, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö liikennemerkit, aikataulut kierrätys- ja lajittelumateriaali (kierrätyskeskus, jätehuolto) liikkuu mahdollisimman Omaan kotiin materiaali itsenäisesti turvataito peli toimii aktiivisena ja sosiaalisena kansalaisena ja KYKYRI Palvelutarpeen arvioinnin kysymystyökalu, Suomen kuluttajana. CP-liitto ry

13 Opetussuunnitelma 1.0/ (20) Osa-alue: Vapaa-ajan toiminta Tavoitteena on, että opiskelija tutustuu erilaisiin vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin ja osaa viettää vapaa-aikaansa omaa hyvinvointiaan ja sosiaalisia suhteitaan edistävällä tavalla. Osaamistavoitteet: Opiskelija Menetelmät ja materiaalit hyödyntää harrastuksia ja elokuvat, teatterit, näyttelyt, konsertit, museot vapaa-aikaansa oman hyvinvointinsa edistämiseksi ja sosi- oman taiteen tekeminen kolmannen sektorin palvelut aalisten suhteiden luomiseksi luonnossa liikkuminen ja nauttiminen tutustuu erilaisiin vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin valokuvaus vapaaehtoistyö osaa valita itselleen sopivan harrastuksen ymmärtää vapaa-ajan merkityksen työn ja opiskelun vastapainona tutustuu taide- ja kulttuuripalveluiden ja tapahtumien tarjontaan. Osa-alue: Yhteiskuntatietous ja kansalaistaidot Tavoitteena on, että opiskelija Tietää keskeisiä yhteiskunnan palveluita ja osaa hyödyntää niitä omassa elämässään henkilökohtaisen elämäntilanteen mukaisesti. Hän tietää omia oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan ja toimii yhteiskunnan jäsenenä sekä osallistuu oman lähiyhteisönsä Osaamistavoitteet: Opiskelija käyttää yhteiskunnan palveluja oman elämäntilanteensa mukaisesti asioi ja suunnittelee oman kotikuntansa viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa omien tukipalvelujensa toteuttamista toimii yhteiskunnan ja lähiyhteisönsä jäsenenä toimii omien oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti. Menetelmät ja materiaalit kaupat, kirjastot, pankit, messut opiskelijan omat verkostot (esim. palveluohjaaja, sosiaalityöntekijä) terveydenhuollon palvelut itsemääräämisoikeus erilaiset symbolit yhteiskunnassa omat henkilötiedot kuluttajatietoisuus eri yhteisöissä toimiminen (opiskelijakunta, asumisyhteisöt, kolmas sektori) ajankohtaisten asioiden seuraaminen (esim. uutiset) vaalit ja äänestäminen omat tulevaisuuden suunnittelemat, omien jatkosuunnitelmien tekeminen opintojen päätyttyä palvelusuunnitelma nettimateriaalit (Papunet, Verneri, Me itse ry, kuluttajavirasto, Kehitysvammaisten palvelusäätiö) oppilaitoksen yhteinen materiaali (paikka avoin) selkosanomat, ym. lehdet; valokuvat

14 Opetussuunnitelma 1.0/ (20) 4.2 Opiskeluvalmiuksien vahvistaminen osp Tämä koulutuksen osa on pakollinen. Koulutuksen osa on kaikille pakollinen. Jotta opiskelija voi saada todistuksen suoritetusta koulutuksesta, on tämä koulutuksen osa suoritettava vähintään 10 osp laajuisena. Opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa täsmennetään yksilölliset osaamistavoitteet, osaamisen hankkimisen tavat sekä ajoitus. Koulutuksen osa koostuu neljästä osa-alueesta: Oppimaan oppiminen Viestintä, vuorovaikutus ja kommunikaatio Tietotekniikka ja tiedonhankintaidot Matematiikan taidot Osa-alue: Oppimaan oppiminen Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa opiskeluvalmiudet, joiden avulla hän saa elämässään, työssään ja mahdollisissa jatko-opinnoissa tarvittavat valmiudet elinikäiseen oppimiseen. osaa omien edellytyksiensä mukaisesti hankkia, vastaanottaa ja soveltaa tietoa päivittäisessä toiminnassa ja ongelmanratkaisussa. sitoutuu ja löytää motivaation opiskeluunsa ja oppii asettamaan itselleen tavoitteita ja työskentelemään tavoitteellisesti. Osaamistavoitteet: Opiskelija Menetelmät ja materiaalit tunnistaa oman oppimisensa Verkostopalaverit esim. hojks:t vahvuuksia sekä Ammattiopisto Luovin opiskelijan opas kehittämishaasteita Ammattiopisto Luovin opiskelijoiden Oppi-sivut löytää itselleen sopivia Telman opetussuunnitelma esim. kuvallinen ops opiskelutekniikoita ja oppimis- Ryhmäytymismateriaalit esim.munreitti, Taito materiaali (kirja) ja työskentelytyylejä Oppimistyylitestit osaa opiskella ja työskennellä Kuvalinen päiväohjelma esim. minun opiskelukansioni itsenäisesti, parin kanssa ja ryhmässä oni.pdf löytää ratkaisuja käytännön Opiskelijan oma kalenteri esim. Luovin kalenteri ongelmatilanteisiin Kuvallinen lukujärjestys Kuvallinen viikkotiedote viikosta Oppimispelit Sosiaalinen kuvatarina hojks-neuvottelusta ja omista tavoitteista

15 Opetussuunnitelma 1.0/ (20) Osa-alue: Viestintä, vuorovaikutus ja kommunikaatio Tavoitteena on, että opiskelija viestii ja toimii vuorovaikutustilanteissa itselle soveltuvimpia kommunikointimenetelmiä käyttäen arkielämän ja työelämän edellyttämällä tavalla osaa käyttää hänelle ominaisinta vuorovaikutustapaa päivittäisissä toiminnoissa. Vieraskielisillä opiskelijoilla tavoitteena on erityisesti heidän edellytyksiensä mukainen suomen tai ruotsin kielen käyttötaito. Osaamistavoitteet: Opiskelija Menetelmät ja materiaalit osaa toimia vastavuoroisesti Vaihtoehtoiset kommunikaatiomenetelmät esim. kuvat, erilaisissa vuorovaikutustilanteissa kuvallinen lukujärjestys viittomat, kommunikaatiokansiot, kuvallinen päiväohjelma, ilmaisee itseään arkielämän ja pelit, tarinat, kirjat työelämän edellyttämällä tavalla viestintävälineet: radio, televisio, sanomalehti, selkosanomat, suullisesti, kirjallisesti tai internet, puhelin, tablet-laitteet yksilöllisten kommunikaatiomenetelmien avulla Peili-materiaali, Kehitysvammaliitto Papunet, Verneri ( käyttää viestintätilanteissa KPL-materiaali (kuuntelen, puhun, luen) yksilöllisten tarpeiden mukaisia, selkokielinen materiaali puhetta tukevia tai korvaavia Juttuja ja tuttuja-selkokielinen lukukirja (opetushallitus) kommunikaatiomenetelmiä ja tietokoneharjoitteet; ekapeli, leksia niihin liittyviä apuvälineitä lukemis- ja kirjoittamistaidon soveltaminen arkielämän löytää oman ilmaisunsa vahvuudet ja uskaltautuu kokeilemaan tarpeisiin oman taitotason mukaan draama harjoitukset uusia ilmaisumuotoja Äidinkielen linkkejä lukemiseen ja kirjoittamiseen. ymmärtää suullista ja kirjallista viestintää arkielämän ja työelämän edellyttämällä tavalla osaa hyödyntää erilaisia viestintävälineitä, kuten kirjallisuutta, elokuvia, teatteria, radiota ja tietoverkkoja hankkiakseen tietoja, elämyksiä ja kokemuksia

16 Opetussuunnitelma 1.0/ (20) Osa-alue: Tietotekniikka ja tiedonhankintataidot Tavoitteena on, että opiskelija hankkii edellytystensä mukaisia tieto- ja viestinteknologian taitoja, joita hän tarvitsee arki- ja työelämässä sekä opinnoissaan. Osaamistavoitteet: Opiskelija käyttää tieto- ja viestintäteknisiä välineitä oppimisensa tukena ja apuvälineenä kehittää tietoteknisiä taitojaan niin, että hän voi hyödyntää niitä arkielämässä ja työelämässä hyödyntää keskeisiä tiedonhankintamenetelmiä elinikäisessä oppimisessa, arkielämässä ja työssä ymmärtää monilukutaidon perusasiat sekä sosiaalisen median perussäännöt käyttää tietoverkkoa turvallisesti. Menetelmät ja materiaalit tietokoneohjelmat esim. Office-paketti, kuvankäsittely, piirustusohjelmat ja muistitikut verkkoympäristöt tietokone kommunikaation apuvälineenä Internetin käyttö ja tiedon haku nettietiketti: TIKAS Tietokoneen turvallinen käyttö esim. Tietokone avuksi ja iloksi - materiaali Kuvahaku ja kuvien käsittely esim. kuvallisen viikkotiedotteen teossa Kaveripiiri käyttö Päiväkirjan teko tietokoneella Opetuspelien, kuten ekapelien, leksian käyttö Tablet-laitteen/älypuhelimen käyttö esim. Ipad, omat laitteet Osa-alue: Matematiikan taidot Tavoitteena on, että opiskelija hankkii edellytystensä mukaiset matematiikan tiedot ja taidot, joita hän tarvitsee arkielämän ja työelämän edellyttämissä laskutoimituksissa. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa arkielämässä ja työelämässä tarvittavia käytännön matematiikan taitoja käyttää laskinta ja muita apuvälineitä laskemisessa Menetelmät ja materiaalit peruslaskutoimitukset ja olemassa olevan laskutaidon ylläpito rahan arvo, tunnistaminen, käyttö ja hintavertailu esim. omien ostoksien teossa, harjoitusrahat aikakäsitys ja ajan määreet esim. kello (analoginen ja digitaalinen) mittayksiköt ja suureet sekä yleisimpien mittausvälineiden käyttö eri tilanteissa esim. kotitalous soveltuvien apuvälineiden kuten laskimen tai tietokoneen käyttö luokittelu Oppimateriaali: oppikirjat esim. Arkimatikka, Arkielämän ABC, matikkamatka-kirjasarja - konkreettisia apuvälineitä käyttäen: mitat, harjoitusrahat, kello (Timer timer), tietokone, tabletti - oppimispelit esim. papunet, ekapeli-matikka, Excel-taulukot Matematiikan linkkejä.

17 Opetussuunnitelma 1.0/ (20) 4.3 Työelämään valmentautuminen osp Koulutuksen osa on kaikille pakollinen. Jotta opiskelija voi saada todistuksen suoritetusta koulutuksesta, on tämä koulutuksen osa suoritettava vähintään 15 osp laajuisena. Opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa täsmennetään yksilölliset osaamistavoitteet, osaamisen hankkimisen tavat sekä ajoitus. Koulutuksen osa: Työelämään valmentautuminen osp Tavoitteena on, että opiskelija hankkii työelämävalmiuksia tutustumalla erilaisiin työtehtäviin ja löytää omien edellytystensä mukaisia tapoja tehdä työtä sekä soveltuvan työpaikan. työskentelee mahdollisimman aidossa työympäristössä valmentautuen työtehtävien suorittamiseen ja työelämään. osaa toimia työyhteisön toimintaohjeiden mukaisesti. Opiskelija hyödyntää tarpeidensa mukaisia tukimuotoja työllistymisessään. Osaamistavoitteet: Opiskelija harjoittaa ammatillisia taitojaan ja tutustuu erilaisiin töihin ja tehtäviin (luokittelu, lajittelu, työn organisointi, työn järjestys oppimisvalmiudet suhteessa työhön) hankkii käytännön työkokemuksia työpaikalla ja löytää oman tapansa tehdä työtä muodostaa käsityksen itsestään työntekijänä sekä tunnistaa vahvuutensa ja tuen tarpeensa työntekijänä osaa arvioida omaa työsuoritustaan toimii työyhteisön ja ryhmän jäsenenä tietää työyhteisön keskeisiä toimintaohjeita ja sääntöjä, kuten työnantajien ja työntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet löytää edellytystensä mukaiset työtehtävät ja työympäristön yhteistyössä tukiverkostonsa kanssa hallitsee edellytystensä mukaisesti käytännön työtehtävissä tarvittavat työmenetelmät, tuntee työtehtäviensä työturvallisuuteen liittyvät ohjeet ja osaa noudattaa niitä hyödyntää tarpeidensa mukaisia työllistymiseen ja työn tekemiseen liittyviä tukitoimia ja palveluita Menetelmät ja materiaalit yksikön tai toimipisteen oppimisympäristössä tapahtuvat työtehtävät: ravintolapalvelut, kiinteistötyöt, tilapalveluiden tehtävät, toimistotyöt, kanttiinityö, kauppatyöt työpaikalla tapahtuva oppiminen työturvallisuuden merkityksen ymmärtäminen työpaikoilla Itse tehty kuvallinen materiaali esim. kuvalliset työohjeet Arkelämän ABC -materiaali Duunimentori Papunet Eri ammatteihin tutustuminen Erilaisiin työn teon muotoihin tutustuminen, kuten avotyö, tuettu työ sekä työ -ja päivätoimintakeskukset Työelämän pelisäännöt draamaharjoitukset (esitykset työelämän pelisäännöistä, trailerit/videot omista työtehtävistä) Vaikeavammaiset työn tekijöinä DVD (VAVA II) Työn monet polut-kehitysvammaisen ihmisen työllistyminen-dvd (VAVA II)

18 Opetussuunnitelma 1.0/ (20) 5 Valinnaiset koulutuksen osat 0-20 osp Tämä koulutuksen osa on valinnainen. Opiskelijan ei tarvitse suorittaa valinnaisia koulutuksen osia mikäli hänen pakolliset koulutuksen osat muodostavat 60 osp. Opiskelija voi sisällyttää koulutukseensa valinnaisia koulutuksen osia, joiden tavoitteet ja arviointi tulee sisällyttää opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Valinnaiset koulutuksen osat tukevat opiskelijan ammatillista kasvua, hyvinvointia tai kuntoutumista, joten ne voivat sisältää työelämään valmentautumista, harrastuksia tai muita opintoja, jotka tukevat koulutuksen tavoitteita ja opiskelijan jatkosuunnitelmia. Valinnaiset koulutuksen osat voivat olla myös opiskelijan kiinnostuksen ja tarpeiden mukaan ammatillisen perustutkinnon ammatillisia osia, yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai lukio-opintojen osia, jos opiskelijalla on valmiuksia ja edellytyksiä saavuttaa niiden ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita. Valinnaiset koulutuksen osat on nimettävä ja niille on määriteltävä osaamispisteet, osaamistavoitteet ja osaamisen arviointi. Opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa täsmennetään yksilölliset osaamistavoitteet, osaamisen hankkimisen tavat sekä ajoitus. 5.1 Henkilökohtainen kuntoutus 5 10 osp Koulutuksen osa: Henkilökohtainen kuntoutus 5 10 osp Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää kuntoutuksen merkityksen osana omaa hyvinvointiaan ja toimintakyvyn ylläpitoa sitoutuu omaan kuntoutukseen. Osaamistavoitteet: Opiskelija omaksuu kuntoutuksellisen näkökulman osaksi omaa arkipäivää sitoutuu omaan kuntoutukseen käyttää tarvitsemiaan apuvälineitä hahmottaa oman kuntoutuksen merkityksen tulevalle toimintakyvylleen Menetelmät ja materiaalit opiskelijan omat terapiat opiskelijan omat apuvälineet 5.2 Ammatillisen perustutkinnon osat tai osa-alueet 1-20 osp Tämä koulutuksen osa on valinnainen. Valinnaisia koulutuksen osia opiskelija valitsee omien tavoitteiden mukaisesti. Kuvaus: Opiskelija voi henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti suorittaa ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osia tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, jos opiskelijalla on siihen valmiuksia ja hänellä on edellytyksiä saavuttaa niiden ammattitaitovaatimuksia (ammatilliset tutkinnon osat) tai osaamistavoitteita (yhteiset tutkinnon osat). Osaamisen arviointi: Suoritetut tutkinnon osat tai niiden osa-alueet arvioidaan siten, kuin niitä koskevissa perustutkintojen perusteissa määrätään.

19 Opetussuunnitelma 1.0/ (20) 6 Linkkilista materiaaleihin Itsetuntemus ja sosiaaliset taidot itsensä ja toisen ihmisen arvostaminen seksuaalikasvatus itsensä ja toisten arvostaminen/käyttäytyminen Mikä on palvelusuunnitelma? teemme minulle palvelusuunnitelman; kuvallinen ohje kuvat sosiaalisiin tarinoihin, kuuloaistitehtäviä seksuaaliterveys Arjen taidot tukipalvelut, avustajapalvelut apuvälineet asumisvalmennus siivous: kuvalliset siivousohjeet kierrätyspelit, papumarket turvataidot liikennekasvatus paloturvallisuus suunnitelman.pdf Yhteiskuntatietous ja kansalaistaito vaalit ja vaikuttaminen yhteiskuntatietous Viestintä, vuorovaikutus ja kommunikaatio lukuharjoituksia Äidinkielen linkkejä lukemiseen ja kirjoittamiseen. Matematiikan taidot

20 Opetussuunnitelma 1.0/ (20) 7 Lähteet AMEO Ammatilliset erityisoppilaitokset: Opetussuunnitelma AMEOn pedagogiset periaatteet Ilmonen Petri: TIKAS opetussuunnitelma. Aiheet ja ideat tieto- ja viestintätekniikan opettamiseen. Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 630/1998. Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta L787/2014. Valtioneuvoston asetus ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 329/2015. Valtioneuvoston asetus ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakumenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 333/2015. Opetushallitus: Koulutuksen perusteet. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus. Määräys 6/011/2015.