Muu maa mustikka? Maahanmuuttajat Etelä-Karjalassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muu maa mustikka? Maahanmuuttajat Etelä-Karjalassa"

Transkriptio

1 Muu maa mustikka? 2008

2 Muu maa mustikka? Etelä-Karjalan liitto Lappeenranta 2008 Kansikuva: Vastavalo.fi/Jari Kurvinen ISSN ISBN

3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...5 MAAHANMUUTTAJIEN MÄÄRITELMÄT...6 MUUTTAMISEN MOTIIVEJA MIKSI JA MIHIN SUUNTAAN...7 ULKOMAALAISET MAAKUNNASSA...8 Pakolaisia muutamassa kunnassa Ulkomaalaisia opiskelijoita eniten Venäjältä Paluumuuttajien virtaa padotaan Kausityöläisiä tarvitaan MAAHANMUUTTAJIEN OMINAISUUKSIA...13 SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN MAAHANMUUTTAJIIN...16 Talouden elpyminen lieventää ennakkoluuloja Eniten pelätään ja ihaillaan erilaisia Kontaktit ja myönteinen tieto karsivat pelkoja Kaikkia ei katsota hyvällä Työvoimaa tarvitaan...17 Mieluummin palvelijaksi kuin pomoksi Hätä koskettaa suhteessa pakolaisiin...18 Koulutetut ja naiset myötämielisimpiä Naimisiinmeno hämmentää vielä...19 Kieli ja ääni suodaan tulijalle...20 Virkamieskin heltymässä...20 Halutaan hyviä maahanmuuttajia Virkakoneisto ei riitä eikä jousta MAAHANMUUTTAJIEN ELINOLOISTA...21 Väkivalta ja rasismi tuottavat masennusta Asumistaso lähtömaata parempi Terveys reistailee, vaikka elämäntavat siivoja Ystävyys tukee, avioliitto rakoilee Yksinhuoltajia ja lapsiperheitä koettelee köyhyys Viranomaisten kohtelusta erilaisia kokemuksia Yksinäisyys ja perheriidat haittaavat arkea

4 MAAHANMUUTTAJAT TYÖMARKKINOILLA JA YRITTÄJINÄ...25 Koulutuskaan ei takaa työpaikkaa Maahanmuuttajilla aktiivisuutta yrittäjinä MAAHANMUUTTAJIEN PALVELUTARVE JA KOTOUTUMINEN...28 Julkisten palvelujen käyttö vähäisempää Kotoutuminen kiinni monesta tekijästä MAAHANMUUTON VAIKUTUS TULOALUEILLA...31 Väkeä ja voimaa lisää...31 Käsipareja ja kielitaitoa tarvitaan Ulkomaalaiset hajallaan keskuksissa Mitä maahanmuuttaja tulee maksamaan...34 Muut jalansijaa hakevat ulkomaalaiset maakunnassa...34 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ...35 TILASTOTIETOA

5 JOHDANTO strategiat. Kunnat ovat tehneet kotouttamisohjelmia ja -suunnitelmia ja lisäksi käynnissä on useita sekä kansallisia että rajan yli meneviä projekteja aiheen parissa. Moniin organisaatioihin on viritetty maahanmuuttajien auttamiseen tähtääviä toimintoja. Maakunnassa tehdään myös maahanmuuttajiin kohdistuvaa tutkimustyötä mm. Etelä-Karjalan instituutissa. Maahanmuutosta puhutaan paljon ja yhä useammalla on työtoverina, naapurina, asiakkaana tai vain kanssakulkijana kaduilla ulkomaalainen ihminen. Suhtautumista leimaavat toisaalta pelot ja ennakkoluulot, toisaalta toivotaan maahanmuuttajien tuovan uutta verta ja työvoimaa korjaamaan oman maan väestön vanhenemisesta juontuvia ongelmia. Maahanmuuttajat ovat joka tapauksessa pysyvä ja yhä voimistuva ilmiö yhteiskunnassamme. Työ jatkuu ja vaatii paneutumista aiheeseen useammastakin näkökulmasta. Tässä selvityksessä askarrellaan niiden kysymysten parissa, miksi ihmiset muuttavat, millaisia ihmisiä maakuntaamme muuttavat ulkomaalaiset ihmiset ovat, mistä he tulevat, miten me suomalaisina suhtaudumme heihin, ja miten taas maahanmuuttajat kokevat elämänsä ja olemisensa täällä. Selvityksessä pyritään luotaamaan myös sitä, millaisia vaikutuksia tulijoilla on mm. alueen väestöön, elinkeinoihin, työmarkkinoihin, palvelutarpeisiin ja niiden aiheuttamiin kustannuksiin. Myös viranomaiset aina EU:n ja valtakunnan tasolta kuntiin saakka ovat tehneet erilaisia ohjelmia, strategioita ja suunnitelmia maahanmuuton aihepiiristä. Kaakkois-Suomen maahanmuutto-ohjelmassa käsitellään asiaa molempien maakuntien, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson osalta. Lappeenrannan sekä Imatran seuduille on tehty omat seudulliset ohjelmat ja VASTAVALO.FI / ARI ANDERSIN Muuttamisen motiiveja tarkastellaan kokonaisuutena, mutta varsinainen tarkastelu keskittyy maahanmuuttoon ja siinä maakunnan kannalta merkittävimpään ryhmään eli venäläisiin, joita meille tulijoista on valtaosa. Tietoaineistona ovat olleet eri tahojen tekemät tutkimukset ja selvitykset sekä Tilastokeskuksen tietokannoista saadut tiedot. Joiltakin osin tilastotietoja on saatu kattavammin, mutta maahanmuuttajien taustatiedot tietokannassa tietoja on vain parilta vuodelta ja nekin ilmestyvät viiveellä, joten niitä voidaan pitää enemmän suuntaa antavina. Kaikki tieto on kuitenkin tarpeen, jotta saisimme paremman kokonaiskuvan maahanmuuton todellisuudesta ja merkityksestä. Tarkastelu on tarkoitettu lähinnä taustatiedoksi sille työlle, jota tehdään eri tahoilla maahanmuuttoasioiden parissa. Konkreettisia toimia suunnitellaan kunnissa, työpaikoilla, oppilaitoksissa ja monissa muissa yhteisöissä. Tämän selvityksen tarkoitus ei ole astua sille reviirille, vaan lähinnä olla lisänä asiasta käytävässä keskustelussa. Selvityksen on Etelä-Karjalan liitossa laatinut tutkimuspäällikkö Pirjo Iivanainen. Tilastotietojen keruuta ja käsittelyä on tehnyt tutkimussihteeri Sirpa Saksanen ja ulkoasun toteuttanut suunnittelija Anja Gerdt. 5

6 MAAHANMUUTTAJIEN MÄÄRITELMÄT Perheperusteinen muuttaja Suomeen muuton yleisin peruste on perheside. Maahanmuuttajat eivät yleensä tule Suomeen yksin, vaan perhe seuraa mukana. Osa muuttaa maahan solmiakseen avo- tai avioliiton. Perheperusteisen muuttajan yleisin muoto on Suomessa asuvan henkilön puoliso sekä alle 18-vuotias naimaton lapsi, jonka huoltaja Suomessa asuva henkilö on. Humanitaarinen muuttaja Humanitaarisia muuttajia ovat suojelun tarpeen vuoksi maahan tulleet pakolaiset ja turvapaikan hakijat. Ns. kiintiöpakolainen on henkilö, jolla on YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun myöntämä pakolaisen asema ja joka kuuluu vastaanottavan maan pakolaiskiintiöön. Suojelun tarve on ensisijainen kriteeri kiintiöpakolaisten vastaanotossa. Turvapaikan hakija on vainon kohteeksi joutunut henkilö, joka anoo kansainvälistä suojelua ja oleskeluoikeutta vieraassa maassa. Maahan turvapaikan hakija voi jäädä joko saamalla turvapaikan, jolloin hän saa pakolaisstatuksen, tai hänelle voidaan myöntää oleskelulupa. Tässä vaiheessa hän myös kirjautuu väestötietorekisteriin maahanmuuttajana. Paluumuuttaja Paluumuuttaja on ulkosuomalainen tai suomalaista syntyperää oleva ulkomaan kansalainen, jolla on Suomen lainsäädännössä tunnustettu oikeus paluumuuttoon. Paluumuuttajaksi luokitellaan myös mukana tulevat perheenjäsenet. Paluumuuttajalla tarkoitetaan useimmin inkeriläistaustaisia muuttajia, joita Suomi on vastaanottanut vuodesta 1990 lähtien. Myös Ruotsista Suomeen suuntautuva muutto on pääsääntöisesti paluumuuttoa. Paluumuuttajan status oli aluksi peruste paitsi oleskeluluvan, myös rajoituksettoman työluvan myöntämiselle. Paluumuuton ehtoja on viime vuosina jonkin verran tiukennettu. Oleskeluluvan saadakseen paluumuuttajan on esitettävä todistus riittävästä suomen tai ruotsin kielen taidosta. Nykyisin suurin osa kielikokeeseen osallistuvista läpäisee sen, kun vuosituhannen vaihteessa vain viidesosa yrittäjistä läpäisi kokeen. Työperusteinen muuttaja Työperusteinen muuttaja on yrityksen ulkomailta hankkima työntekijä tai yksittäinen henkilö, joka on tullut Suomeen hankkiakseen täällä toimeentulonsa, joko palkansaajana tai elinkeinonharjoittajana. Ulkomaalaisen työnteolle on Suomessa eri säädökset riippuen tulijan lähtömaasta ja siitä, onko henkilöllä oleskelulleen joku muu peruste kuin työnteko. Euroopan unionin tai pohjoismaiden kansalaisen ei tarvitse hakea etukäteen oleskelulupaa tai viisumia. EU:n ulkopuolisen maan kansalaiselle työnteko on Suomessa luvanvaraista. Opiskelijaksi tulevat Suomeen muuttavan ulkomaalaisen opiskelijan, joka ei ole EU-kansalainen tai heihin rinnastettava, on hankittava oleskelulupa, jos opinnot Suomessa kestävät yli kolme kuukautta. Oleskelulupa voidaan myöntää peruskoulun jälkeisissä oppilaitoksissa pääasiassa tutkintoon ja ammattiin tähtäävää opiskelua varten. Oleskelulupa voidaan myöntää myös vaihtoopiskelijalle, joka täydentää ulkomaisia opintojaan tilapäisesti suomalaisessa oppilaitoksessa. Oleskeluluvan hakijan on osoitettava, että hänen toimeentulonsa on turvattu joko stipendillä, apurahalla tai muilla varoilla. Opiskelijalle myönnettävä oleskelulupa on luonteeltaan tilapäinen. Opintojen päätyttyä opiskelija voi jäädä Suomeen, jos hänelle voidaan myöntää uusi oleskelulupa muilla perusteilla eli jatko-opintojen, perhesiteen tai työn perusteella. Laiton tai dokumentoimaton muuttaja Muuttaja, joka ylittää oleskelulupansa tai viisuminsa aikarajan, ihmiskaupan uhri, maahan jäävä kielteisen turvapaikan saanut tai dokumentoimattomasti maassa oleva ja työskentelevä. (Tilastoissa maahanmuuttajaksi lasketaan ulkomailta maahamme tullut henkilö, joka kirjataan väestötietojärjestelmään sillä perusteella, että hän on ollut tai aikoo olla maassa yli vuoden.) 6

7 MUUTTAMISEN MOTIIVEJA MIKSI JA MIHIN SUUNTAAN VASTAVALO.FI/PENTTI SORMUNEN Siirtolaisuuteen on yhtä monta syytä kuin on lähtijöitäkin. Lisäksi syyt vaihtelevat eri aikoina ja eri paikoissa vallitsevissa olosuhteissa. Myös kohdemaan houkutus vaikuttaa lähtemiseen. Historiallisesti siirtolaisuuden syinä ovat olleet nälkä, toive paremmasta elämästä, oman maan puute, vainot lähtömaassa, uskonnolliset syyt, aiemmin lähteneiden kokemukset tai seikkailunhalu. Vahvin yhteinen nimittäjä on ollut muuttajan voimakas halu parempaan elämään. Suomeen on tullut uutta väestöä pieniä määriä useissa vaiheissa historian aikana. Muutto on tullut lähes poikkeuksetta lähialueilta, lähinnä Itämeren piiristä. Lähtijät taas ovat suunnanneet Amerikkaan, naapurimaihin Ruotsiin, Venäjälle ja Pohjois-Norjaankin. Tämän siirtolaisuuden huippu ajoittuu 1800-luvun loppupuolelle ja hieman myös 1900-luvun alkuvuosiin. Lähtijät olivat maatonta väkeä sekä sellaisia talollisten jälkeläisiä, joille ei riittänyt toimeentuloa kotitilalla. Etelä-Karjalassa maatonta väkeä ei ollut kovin paljon, sillä tilajakojen ansiosta talonpoikien pojat jatkoivat itsenäisinä tilallisina, eikä maatonta väkeä näin ollen muodostunut. Venäjälle tapahtui suurin muuttoaalto 1600-luvulla, jolloin luterilainen käännytyspolitiikka, kulttuuriset seikat sekä alueen raskaat verotusolot aiheuttivat ortodoksien laajan pakolaisliikkeen Venäjän puolelle, lähinnä Tverin Karjalaan. Etelä-Karjalassa Parikkalan seudulla tämä oli dramaattinen vaihe, joillakin alueilla jopa neljännes taloista oli tyhjillään poismuuton takia. Karjalaisten samaistumista venäläisyyteen ja Venäjään tukivat uskonto, sukulaisuussuhteet sekä aineellinen ja henkinen kulttuuriyhteys luvun lopulla houkutteli Pietari suurine mahdollisuuksineen ja työtilaisuuksineen suomalaisia. Pietarissa olikin suuri joukko suomea puhuvia asukkaita. Suurin muuttoliike Ruotsiin ajoittuu 1960-luvulle, jolloin yli ihmistä lähti paremman toimeentulon perään. Syynä oli kotimaan työttömyys ja rakennemuutos, joka tyhjensi maaseutua. Sosiaaliturva oli tuolloin vielä heikkoa ja suuret ikäluokat tulivat työ- ja opiskeluikään. Etelä-Karjalasta ei lähtijöitä kuitenkaan ollut kovin paljon luvun loppupuoliskolla on siirtolaisuus ollut muualle vähäisempää. Jonkin verran, joskin enenevässä määrin, on muuttovirtaa ollut Eurooppaan, lähinnä EU:n alueelle ja muihin Pohjoismaihin. Euroopan Unionin alueella on väestön liikkuminen ollut toistaiseksi melko maltillista. Tämä on johtunut siitä, että talousalue on ollut kehittyneiden maiden yhteistyöorganisaatio, jonka piirissä esimerkiksi tuloerot eivät ole olleet kovin suuria, jäsenmaat ovat palveluyhteiskuntia, eikä työvoiman joukkomuutolle ole ollut impulsseja. Lisäksi EU:n keskeisenä tavoitteena on ollut liikuttaa mieluummin pääomaa kuin työvoimaa. Uusien jäsenmaiden myötä muuttoliikkeeseen on tullut uusia piirteitä. Muuttoliikkeen nykyiset motiivit ovat paljolti samat kuin kautta historian, joskin muodot ovat muuttuneet ja liikkumisesta on tullut säädellympää. Vapaaehtoisessa muutossa taustalla ovat toiveet paremmista työ- ja opiskelumahdollisuuksista, tai kysymyksessä voi olla perheen perässä muuttaminen tai avo- /avioliiton solmiminen. Pakkomuutossa on kysymys pakolaisuudesta, jonka aiheuttaa lähtömaan olosuhteet tai vainon kohteeksi joutuminen. Suurin osa Suomessa asuvista ulkomaalaisista on tullut maahan muun kuin työnhaun perusteella. Tavanomaisimmat syyt ovat perhesiteet Suomeen, kuten suomalaisten puolisoiden tai muiden perheenjäsenten täällä olo. Osa solmii avo- tai avioliiton suomalaisen kanssa. Yli puolet muuttajista on perheperusteisia. Paluumuuttajia ja työn vuoksi Suomeen tulleita on kumpiakin noin kymmenesosa muuttajista. Noin kuudenneksella on muuton syynä pakolaisuus tai suojelun tarve. Viime vuonna turvapaikan hakijoiden määrä romahti liki 40 prosenttia edellisvuoteen nähden. Syyksi arvioidaan sitä, että aiempien vuosien suuri hakijaryhmä, Itä-Euroopan romanit, ovat jääneet pois EU:n laajennuttua. 7

8 Etelä-Karjalassa asuvista ulkomaalaisista suurin osa on venäläisiä. Venäläisten muuton motiivina ovat maamme vakaat yhteiskunnalliset olot sekä toimeentulo- ja opiskelumahdollisuudet, mutta erittäin tärkeänä syynä on avo- tai avioliiton solmiminen. Viimeisten kymmenen vuoden aikana ulkomaalaisten kanssa naimisiin menneiden suomalaisten miesten puolisot ovat olleet kaikkein useimmin venäläisiä eli yli kolmasosassa kansainvälisiä liittoja puoliso on ollut venäläinen. Tämä on melkein kolminkertainen määrä verrattuna seuraavaksi tuleviin thaimaalaisiin puolisoihin. Erityisesti rajamaakunnissa avioliitot ovat paluumuuttoa suurempi alkuperäinen motiivi muuttaa Suomeen. Avioliittojen määrä on vaihdellut vuosittain ja kokonaismäärä on Etelä-Karjalassa hieman alemmalla tasolla kuin vuosituhannen alussa. Samaan aikaan suomalaiset naiset ovat solmineet avioliittoja eniten yhdysvaltalaisten, turkkilaisten ja brittimiesten kanssa. Maahanmuutto Venäjältä maakunnittain v kpl Suomessa asuvan miehen ja Venäjällä asuvan naisen avioliitot v Maastamuuttomaissa tietoa ulkomaisista työpaikoista ja elintasosta välittyy pääosin henkilökohtaisten verkostojen, esimerkiksi aikaisemmin muuttaneiden ystävien ja naapurien kautta. Nämä myös auttavat maahanmuuttajaa työnhaussa ja uuteen ympäristöön sopeutumisessa. Verkostot vähentävät tulokkaiden kustannuksia ja riskejä. Näiden siirtolaisverkostojen laajeneminen on tärkein kansainvälistä muuttoa tukeva mekanismi. Uusimaa Etelä-Karjala Lähde: Tilastokeskus/Aku Alanen Kymenlaakso Pohjois-Karjala ULKOMAALAISET MAAKUNNASSA Ulkomaalaisten määrä on Suomessa alhainen verrattuna muihin Euroopan maihin. Ulkomaalaisten määrä pysyi pitkää todella alhaisena, mutta alkoi hitaasti kasvaa 1980-luvulla. Inkeriläisten muutto Suomeen käynnisti muuttoaallon tosin kansainvälisessä mittakaavassa hillityn 1990-luvun alkuvuosina. Samoihin aikoihin maahan tuli pakolaisia luvun alussa maahan tulleet suuret maahanmuuttajaryhmät ovat saaneet Suomen kansalaisuuden, jolloin heitä ei enää lasketa ulkomaalaisiin ja tämä laskee maassa asuvien ulkomaalaisten määrää. Etelä-Karjalassa ulkomaalaistaustaisista noin joka viides on saanut Suomen kansalaisuuden. Vuosina kansalaisuuden saaneita on yhteensä 699 ulkomaalaista. Eniten heitä on luonnollisesti Lappeenrannassa, sen jälkeen Imatralla. Maaseutukunnista eniten on kansalaisuuden saaneita Taipalsaarella, Lemillä ja Luumäellä. Ulkomailla syntyneitä asuu maakunnassa yli 4000 henkeä ja ulkomaalaisstatuksella olevia on noin 2800 henkeä. 8

9 Etelä-Karjalassa ulkomaalaisten määrä on kasvanut näkyvästi 1990-luvulla laantuen hieman tällä vuosituhannella. Silti ulkomaalaisten osuus väestöstä on pysynyt alhaisempana kuin maassa keskimäärin. Maan keskiarvoa nostaa Uusimaa, jonne valtaosa ulkomaalaisista sijoittuu. Verrattuna muihin maakuntiin Etelä-Karjalassa asuvien ulkomaalaisten osuus on kolmanneksi korkein. Tämä on seurausta mm. rajan läheisyydestä, suurin osa ulkomaalaisista onkin venäläisiä. Toiseksi suurin ryhmä on eurooppalaiset, joista kolmannes on baltteja. Etelä-Karjalassa asuvat ulkomaalaiset v Muu Eurooppa Venäjä Baltia Lähde: Tilastokeskus Ulkomaan kansalaisten osuudet väestöstä v Ulkomaalaisten määrä Etelä-Karjalassa v Uusimaa Varsinais-Suo mi P o hjanmaa Ko ko maa Etelä-Karjala Kymenlaakso Itä-Uusimaa Päijät-Häme P irkanmaa P o hjois-karjala Keski-Suomi Kanta-Häme Kainuu Etelä-Savo Lappi Keski-P o hjanmaa P ohjo is-p o hjanmaa P ohjo is-savo Satakunta Etelä-P o hjanmaa % Etelä-Amerikka Pohjois-Amerikka Afrikka Aasia ja Oseaania Lähde: Tilastokeskus Venäjänkielisten asukkaiden osuus kunnan väestöstä on maan keskiarvoa korkeampi useassa Etelä-Karjalan kunnassa ja osuus on kasvanut niissäkin kunnissa, joissa se on ollut vielä keskiarvoa alhaisempi. Maamme suurimmissa kaupungeissa venäjänkielisten asukkaiden osuus on toiseksi suurin Salon jälkeen Lappeenrannassa ja kuudenneksi suurin Imatralla. Lähde: Tilastokeskus Venäjänkielisten asukkaiden osuus kunnan väestöstä v M aan keskiarvo 0,80 % Venäjänkielisten asukkaiden määrän kasvu kunnittain v Kasvu % yli 1 % alle 25 % 0,80-0,90 % % alle 0,80% yli 50 % ei vertailukelpoista tietoa ei vertailukelpoista tietoa Lähde: Tilastokeskus/Aku Alanen 9

10 Venäjänkielisten asukkaiden 10 kärjessä v Helsinki Vantaa 3077 Espoo 2502 Turku 2310 Tampere 1866 Lahti 1591 Lappeenranta 1388 Kotka 907 Joensuu 907 Jyväskylä 861 Venäjänkielisten osuus kunnissa v % väestöstä Salo 2,51 Lappeenranta 2,35 Kouvola 2,21 Hamina 2,06 Helsinki 1,97 Imatra 1,79 Kotka 1,66 Vantaa 1,62 Lahti 1,61 Joensuu 1,57 Turku 1,32 Jyväskylä 1,02 Venäjänkielisiä vieraskielisistä v % Imatra 77,9 Hamina 70,5 Lappeenranta 65,4 Kouvola 64,4 Joensuu 62,5 Pori 50,5 Kotka 47,8 Lahti 46,1 Salo 43,6 Mikkeli 35,5 Kuopio 32,8 Kajaani 31,8 Ulkomaalaisten ikärakenne poikkeaa Suomen väestön ikärakenteesta siinä, että ulkomaalaisista suurin osa on työikäisiä. Myös suurimmassa ulkomaalaisryhmässä, venäläisissä, on työikäisten osuus suurempi kuin kantaväestössä. Tätä selittää paljolti muuton motiivit, joista tärkeimmät ovat tässä yhteydessä avo- tai avioliiton solmiminen tai työ. Lapsia on tullut vanhempiensa mukana niin, että heidän osuutensa on hieman suurempi kuin kantaväestössä. Vanhusten ikäryhmä muodostuu paljolti Suomeen eläkevuosiaan viettämään tulevista inkeriläisistä paluumuuttajista. Venäjä Baltia Muu Eurooppa Aasia ja Oceania Afrikka Pohjois-Amerikka Etelä-Amerikka Ulkomaalainen väestö iän ja kansalaisuuden mukaan Etelä-Karjalassa v > Lähde: Tilastokeskus Ulkomaalaisten miesten ja naisten määrissä ei kaiken kaikkiaan ole suurta eroa. Kansallisuuksittain tarkastellen eroja alkaa kuitenkin ilmetä. Naisten osuus painottuu eniten venäläisten sekä Aasiasta ja Oseaniasta tulleiden keskuudessa. Tämä lienee yhteydessä taas muuton motiiveihin, joissa avo- tai avioliiton solmiminen sekä työ ovat olleet merkittäviä tekijöitä. Myös baltialaisissa on naisenemmistö, sen sijaan muualta Euroopasta on tullut merkittävästi enemmän miehiä kuin naisia. Ulkomaalaisten koulutusta voidaan arvioida koulutusasteen mukaan, josta saadaan joltisenkin luotettavaa tietoa. Koulutuksen tasosta saadaan tieto vain ulkomaalaisen omana arviona heidän Ulkomaalaiset kansalaisuuden ja sukupuolen mukaan Etelä-Karjalassa v Venäjä Baltia Muu Eurooppa Aasia ja Oseania Afrikka Pohjois-Amerikka Etelä-Amerikka Tuntematon Lähde: Tilastokeskus Miehet Naiset

11 hakiessaan työtä. Tutkintorekisteristä puuttuu myös sellaisten henkilöiden tutkintoja, jotka muuttavat Suomeen vakinaisesti ja saavat työpaikan vapailta markkinoilta. Siten korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus voi olla hieman tilastotietoja isompi. Tilaston mukaan suurin osa (62 prosenttia) ulkomaalaisista maakunnassa on suorittanut perusasteen koulutuksen, keskiasteen koulutuksen saaneita on parikymmentä prosenttia ja korkea-asteen suorittaneita alle kaksikymmentä prosenttia. Keski- tai korkea-asteen suorittaneiden lukumäärä on omaa luokkaansa Lappeenrannassa, jossa opiskelu- ja työtilaisuudet ovat runsaimmat. Seuraavana tulee Imatra alle kolmasosalla edellisestä. Maaseutukunnista Taipalsaarella on eniten korkeasti koulutettuja ulkomaalaisia. Ulkomaalaiset koulutusasteen mukaan v Lappeenranta Imatra Joutseno Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Perusaste Ruokolahti Keskiaste Savitaipale Korkea-aste Suomenniemi Taipalsaari Ylämaa Lähde: Tilastokeskus Ulkomaalaisia paljon työelämän ulkopuolella Suomessa asuvista ulkomaalaisista alle puolet kuuluu työvoimaan. Opiskelijoita on noin kymmenen prosenttia ja eläkeläisiä viisi prosenttia. Noin kuudesosa ulkomaalaisista on lapsia. Muita työvoimaan kuulumattomia, esimerkiksi kotona olevia, oli viidesosa. Ulkomaalaisista oli vuonna 2005 noin kolmasosa työllisiä. Ulkomaalaisten työllisyys vaihtelee paljon kansallisuuden mukaan. Vähiten työllisiä on pakolaisväestössä, jossa työttömien ja lasten osuus on suuri. Ulkomaalaisten määrä kasvoi juuri niinä vuosina, jolloin lama oli Suomessa syvimmillään. Suomeen tuli myös pakolaisia ja inkerinsuomalaisia, joita oli vaikea työllistää. Etelä-Karjalassa työllistyminen on ollut useimpiin muihin maakuntiin verrattuna heikkoa. Syinä ovat mm. kantaväestön korkea työttömyys, muuttajien kielivaikeudet, alueella vallitsevat ennakkoluulot sekä muuttajien motiivit, joiden perusteella esimerkiksi naisten kotiin jääminen on kantaväestöä yleisempää. Toisaalta useilla aloilla olisi tarvetta venäjänkielentaitoisista työntekijöistä, joten osittain on kysymys siitä, että tarjonta ja kysyntä eivät työpaikkojen suhteen kohtaa kunnolla. Ulkomaalaisia työttömiä työnhakijoita on ollut Etelä-Karjalassa vuosittain keskimäärin 475 henkeä vuosina Määrä on jonkin verran laskenut viime vuosina oltuaan korkeimmillaan vuonna Lähes kaikki ulkomaalaiset joutuivat heti työmarkkinoille tullessaan työttömiksi, mikä ratkaisevasti vaikutti heidän asemaansa yhteiskunnassa ja kokemuksiinsa täällä elämisestä. Ulkomaalaisten työttömyys on hitaasti vähenemässä, mutta heidän osuutensa työmarkkinoilla on vieläkin erittäin pieni. Kotitaloutta päätoimisesti hoitavia on selvästi enemmän kuin suomalaisperheissä. Siirtolaisperheen toimeentulo onkin useimmiten yhden työssäkäyvän varassa Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat v v Lähde: Tilastokeskus 11

12 Pakolaisia muutamassa kunnassa Pakolaisia ja turvapaikanhakijoita on Suomessa nykyisin arviolta noin Ensimmäiset pakolaiset tulivat Suomeen 1970-luvun alkupuolella Chilestä, seuraavaksi tulivat Vietnamista lähteneet ns. venepakolaiset. Sen jälkeen oli hiljaista, kunnes 1990-luvun alussa kansainvälisten kriisien seurauksena pakolaisten määrä alkoi kasvaa. Suurimmat ryhmät tulivat Somaliasta ja entisen Jugoslavian alueelta. Myös sosialismin romahtaminen itäisen Euroopan maissa toi jonkin verran turvapaikan hakijoita maahamme. Vuoden 1993 jälkeen vuosittaiset pakolaismäärät ovat olleet enemmän kuin puolta pienempiä. Vuonna 2007 turvapaikan hakijoiden määrä Suomessa väheni liki 40 prosenttia ja sama suuntaus on ollut Ruotsia lukuun ottamatta muissakin EU-maissa. Suurimmista kansalaisryhmistä vain irakilaisten hakijoiden määrä kasvoi. Myönteisten päätösten osuus on noussut siten, että noin joka toiselle päätöksen saaneelle myönnettiin turvapaikka tai oleskelulupa. Eniten myönteisistä päätöksistä lisääntyivät oleskeluluvat suojelun tarpeen perusteella. Etelä-Karjalassa kunnat ovat vastaanottaneet vuosina yhteensä 153 pakolaista tai turvapaikan hakijaa. Vastaanottaneet kunnat ovat Lappeenranta, Joutseno, Imatra ja Ruokolahti. Joutsenossa toimii valtion 150-paikkainen turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus. Turvapaikan hakijoita on vuosina ollut yhteensä 5099 ja vuoden 2007 aikana 343 hakijaa. Viime vuoden hakijoista on siirretty toisiin keskuksiin tai käännytetty 125 ja kuntiin muutti 41 asiakasta. Heistä 11 sijoittui Lappeenrantaan ja loput muualle maahan. Turvapaikan hakijoissa on vuoden 2007 aikana ollut edustettuna 34 kansalaisuutta. Ulkomaalaisia opiskelijoita eniten Venäjältä Kansainvälinen liikkuvuus on lisääntynyt ja nykyään yhä useampi nuori hankkii koulutuksensa kotimaan ulkopuolella. Aivokiertoa edistää entisestään käynnissä oleva prosessi, joka pyrkii yhtenäistämään maiden koulutusjärjestelmät ja tutkinnot, jotta ne olisivat vertailukelpoisia EU-maiden kesken. Ulkomaisista opiskelijoista Suomessa vaihto-opiskelijat ovat pääosin Euroopasta ja tutkinto-opiskelijat Euroopan ulkopuolelta, erityisesti Venäjältä ja Kiinasta. Venäjää arvioidaan tulevaisuuden tärkeäksi ja kasvavaksi opiskelijoita lähettäväksi maaksi. Ulkomaalaisten opiskelijoiden joukossa on Suomessa niin väliaikaisesta asumisesta kuin pysyvästäkin asumisesta kiinnostuneita henkilöitä. Suurin osa (84 prosenttia) tutkimukseen 1 vastanneista ilmoittaa olevansa kiinnostunut Suomen työelämästä. Vain 16 prosenttia ilmoittaa, että heillä ei ole aikomusta harkitakaan Suomeen jäämistä. Työn saantia Suomessa vaikeuttaa eniten työkokemuksen sekä kontaktien ja verkostojen puute. Etelä-Karjalassa ulkomaalaisia opiskelijoita on Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, Etelä-Karjalan ammattiopistossa ja -korkeakoulussa, Itä-Suomen koulussa sekä joissakin muissa oppilaitoksissa. Teknillisen yliopiston ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on kasvanut melko tasaisesti niin, että heitä oli vuoden 2007 lopussa 218, näistä perusopiskelijoita 171 ja jatko-opiskelijoita 47. Kansallisuuksista eniten ovat edustettuina venäläiset (99), kiinalaiset (13) ja sen jälkeen pienempinä ryhminä muut aasialaiset, yhteensä 24 opiskelijaa. Ammattikorkeakoulussa ulkomaalaisten tutkintoon tähtäävien opiskelijoiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Ulkomaalaisia opiskelijoita oli vuonna 2007 jo 85 ja määrän ennustetaan kasvavan. Venäläisten määrä on ollut aiempina vuosina suurin, mutta vuonna 2007 heitä suurempi ryhmä oli kiinalaiset. Opiskelijavaihdon kautta vuonna 2007 oli ulkomaalaisia oppilaitoksessa yhteensä 151, joista 83 eli valtaosa oli venäläisiä. Myös Etelä-Karjalan aikuisopistossa koulutettavista ulkomaalaisista arviolta noin 90 prosenttia on venäläisiä. Ammattiopistossa on ollut kansainvälisen opiskelija- ja harjoittelijavaihdon kautta ulkomaisia opiskelijoita 24 oppilasta vuonna Itä-Suomen koulussa Etelä-Karjalassa on yhteensä 225 oppilasta, joista venäjänkielisiä 52. Kansainvälisessä IB -lukiossa on yhteensä 65 oppilasta, joista 5 ulkomaalaista ja 5 kaksoiskansalaisuuden omaavaa. Paluumuuttajien virtaa padotaan Ns. inkeriläiset paluumuuttajat ovat niiden suomalaisten jälkeläisiä, jotka vuoden 1617 Stolbovan rauhan jälkeen muuttivat eivät välttämättä vapaaehtoisesti nykyisen Pietarin alueelle luterilaisuuden ja Ruotsin kuninkaan etuvartioksi. Toisen maailmansodan aikana suuri osa heistä tuli Suomeen. Aselevon jälkeen vuosina yli inkeriläistä pa- 1 Heikkilä-Pikkarainen: Väestön ja työvoiman kansainvälistyminen nyt ja tulevaisuudessa. Siirtolaisinstituutti

13 lautettiin takaisin Neuvostoliittoon. Presidentti Koiviston lausunto vuonna 1990, jonka mukaan inkeriläisiä on pidettävä paluumuuttajina, käynnisti välittömästi joukkomuuton, joka jatkuu yhä. Viime vuosina paluumuutto on vähentynyt ja sitä säädellään tarkemmin. Osalla paluumuuttajista ei ole enää minkäänlaisia siteitä maahamme, kieleemme tai kulttuuriimme. Etelä-Karjalaan on tullut 2000-luvulla yhteensä 361 paluumuuttajaa, heistä suurin osa Lappeenrantaan. Seuraavaksi eniten on tullut Imatralle ja sitten Joutsenoon. Maaseutukunnista muutamia tulijoita on sijoittunut Luumäelle, Taipalsaarelle, Ylämaalle ja Parikkalaan. Miltei puolet tulijoista on ollut iältään vuotiaita eli nuoria työikäisiä. Kausityöläisiä tarvitaan Kausityöläiset ovat tärkeä täydennys tilapäiseen ja kausiluonteiseen työvoiman tarpeeseen. Eniten kausityöläisiä on työskennellyt maatalous- ja puutarhaaloilla. Miltei kolme neljännestä työluvista koskee tilapäisluonteista työntekoa. Etelä-Karjalassa työlupia on myönnetty vuosina yhteensä 623 lupaa, joista 476 koski Venäjältä tulevia työntekijöitä. Turkista tuleville myönnettiin 58 työlupaa ja Intiasta tuleville 23 työlupaa. Loput työluvista myönnettiin yksittäisinä tapauksina ympäri maailmaa tuleville työntekijöille. Laittomasti ilman työlupaa työskentelevät jäävät työnantajan armoille. Näistä ei ole olemassa luotettavaa tilastotietoa. MAAHANMUUTTAJIEN OMINAISUUKSIA Etelä-Karjalaan on muuttanut tarkastelujaksolla vuosina yhteensä 2680 ulkomaalaista. Eniten on maahanmuuttajia tullut ydinalueen kuntiin, Lappeenrantaan puolta enemmän kuin Imatralle ja yli kolme kertaa enemmän kuin Joutsenoon. Joutsenossa maahanmuuttajia on eniten suhteessa väkilukuun. Maaseutukunnista eniten maahanmuuttajia on Ruokolahdella, seuraavina Luumäellä ja Parikkalassa. Suhteessa väkilukuun eniten maahanmuuttajia on Ylämaalla. (Joutsenossa sijaitsevan turvapaikanhakijoiden vastaanottokodin asiakkaat kirjautuvat maahanmuuttajiksi siinä vaiheessa, kun saavat A-statuksen oleskeluluvan ja kirjautuvat sen kunnan asukkaaksi, joka ottaa heidät vastaan.) Maahanmuuttajat v kunnittain % 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Yhteensä v Suhteessa vuoden 2006 väkilukuun % Lähde: Tilastokeskus Maahanmuuttajista valtaosa, 74 prosenttia, on ollut työikäisiä. Heistä yli 40 prosenttia on ollut nuorempia työikäisiä eli vuotiaita. Lasten (0 14 vuotiaat) osuus on ollut yli viidennes ja vanhusten eli yli 65-vuotiaiden vain viitisen prosenttia. Maahanmuutto nuorentaa siten maakunnan väestön ikärakennetta koostumuksellaan. Ikä Maahanmuuttajat iän mukaan v > Lähde: Tilastokeskus

14 Maahanmuuttajat sukupuolen mukaan v Maahanmuuttajissa on hienoinen naisenemmistö, naisia on ollut 54,5 prosenttia muuttajista. Naisenemmistö pätee kaikkiin kuntiin, paitsi Luumäellä puntit ovat suurin piirtein tasan naisten ja miesten kesken. Naisenemmistön taustalla on maakunnassamme melko yleinen ilmiö eli venäläisten naisten avioituminen suomalaisen miehen kanssa. Lappeenranta Imatra Joutseno Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Suomenniemi Taipalsaari Ylämaa Miehet Naiset Lähde: Tilastokeskus Vuosina maahan muuttaneiden koulutusaste on ollut jonkin verran alhaisempi kuin maassa jo asuvien ulkomaalaisten, puhumattakaan kantaväestöstä. Niitä, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa, oli miltei kolme neljännestä. Korkea-asteen tai keskiasteen tutkinnon suorittaneet sijoittuivat pääosin ydinalueen kuntiin ja hajanaisesti yksittäistapauksina maaseutukuntiin. Maahanmuuttajat koulutusasteen mukaan v Lappeenranta Imatra Joutseno Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Suomenniemi Taipalsaari Ylämaa Keskiaste Korkea-aste Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Lähde: Tilastokeskus Maahanmuuttajat pääasiallisen toiminnan mukaan v Pääasiallisen toiminnan mukaan maahanmuuttajissa on eniten ollut työttömiä ja muita työvoimaan kuulumattomia, eli heitä jotka eivät ole lapsia, eläkeläisiä tai opiskelijoita. Käytännössä nämä lienevät pääasiassa naisia, jotka ovat jääneet hoitamaan kotia ja lapsia eivätkä ole ilmoittautuneet työnhakijoiksi. Työllisiä maahanmuuttajissa oli vajaa viidennes. Lapsia maahanmuuttajissa oli vajaa viidennes luvun alkuun nähden työttömien osuus on laskenut ja vastaavasti työllisten, muiden työvoimaan kuulumattomien ja opiskelijoiden osuudet ovat nousseet. Maahanmuuttajien työllisyysaste jää meillä valtakunnallisessa vertailussa erittäin alhaiseksi. Työllinen Työtön Lapsi (0-14 v.) Opiskelija Eläkeläinen Muu työvoimaan kulumaton Tuntematon Lähde: Tilastokeskus

15 Työllisten maahanmuuttajien yleisin toimiala on teollisuus. Tosin monessa tapauksessa toimiala on jäänyt tuntemattomaksi, mikä onkin ryhmänä samaa suuruusluokkaa kuin edellinen. Seuraaviksi yleisimpiä toimialoja ovat kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimus- ja liike-elämän palvelut sekä kuljetus, varastointi ja tietoliikenne. Myös koulutusala on työllistänyt monia. Maahanmuuttajat toimialan mukaan v Toimiala tuntematon Teollisuus Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut Koulutus Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Julkinen hallinto ja maanpuolustus Majoitus- ja ravitsemistoiminta Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Mineraalien kaivu Maatalous, riistatalous ja metsätalous Lähde: Tilastokeskus Maahanmuuttajat työnantajan mukaan v Työnantajan ja ammattiaseman mukaan miltei 90 prosenttia maahanmuuttajista on palkansaajia, ja toimivat pääosin yksityisellä sektorilla. Tästä jaosta poikkeaa eniten Ruokolahti, jossa maahanmuuttajat ovat sijoittuneet julkiselle sektorille, sekä Luumäki, jossa miltei kaikki maahanmuuttajat ovat yksityisellä sektorilla. Lappeenranta Imatra Joutseno Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Suomenniemi Taipalsaari Ylämaa Julkinen sektori Yksityissektori Muut Lähde: Tilastokeskus Tuloluokittain tarkasteltuna maahanmuuttajissa on paljon ihmisiä, joilla ei ole tuloja lainkaan. Tähän ryhmään kuuluvat lasten lisäksi muut työvoimaan kuulumattomat. Pienituloisimmat ryhmät ovat siten hyvin riippuvaisia tulonsiirroista tai puolison/vanhempien tms. tuloista. Ei tuloja Maahanmuuttajat tuloluokkien mukaan v Lähde: Tilastokeskus 15

16 SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN MAAHANMUUTTAJIIN Maahanmuuton seurauksena kantaväestön keskuuteen syntyy erilaisia etnisiä ryhmiä. Kulttuurien kohtaamisesta aiheutuu tiettyjä vaikutuksia kantaväestön elämään, mutta maahanmuuttajalle rankka elämänmuutos voi muodostua stressitekijäksi. Muuttostressiin vaikuttavat monet tekijät, mutta yksi on vastaanottavan yhteiskunnan luonne. On havaittu, että maahanmuuttajien henkinen hyvinvointi on parempi sellaisissa vastaanottavissa maissa, joissa harjoitetaan monikulttuuripolitiikkaa. Tällä tarkoitetaan toimintaa, jossa maahanmuuttajia kannustetaan ylläpitämään omaa kulttuuriaan, mutta myös tutustumaan ja toimimaan muiden kulttuurien edustajien kanssa. Kaikesta huolimatta monikulttuurisessakaan yhteiskunnassa ihmiset eivät ole tasa-arvoisia vaan hyvinkin eri tavalla kohdeltuja. Myös vähemmistöt voivat sortaa toisiaan. siirtoina. Lähialueilta muuttaneiden osalta aika on vielä lyhyempi. Eniten pelätään ja ihaillaan erilaisia Kielteisiä asenteita maahanmuuttajia kohtaan selittävät myös etniset ennakkoluulot, pelot ja torjunta uutta ja vierasta kohtaan. Tämä ilmenee rasismina ja syrjintänä. Toisen maailmansodan kokemukset ja siirtomaavallan luhistuminen 1900-luvun jälkipuoliskolla ovat johtaneet avoimen rasismin tuomitsemiseen ja tilalle on tullut ns. uusrasismi. Toiseutta ja syrjintää ei enää niin paljon perustella biologisin (ulkonäön, ihonvärin tms.) perustein, vaan nationalismiin ja kulttuurieroihin perustuvin argumentein. LAURI HEINO Talouden elpyminen lieventää ennakkoluuloja Suhtautuminen maahanmuuttajiin vaihtelee vastaanottajamaan taloudellisen tilanteen mukaan. Huoli omasta työpaikasta, asunnon saamisesta ja sosiaalisista etuuksista voi kiristää asenteita. Kielteistä suhtautumista maahanmuuttajiin selittävätkin keskeisesti sosioekonomista asemaa koskevat joko kuvitellut tai todelliset uhkakuvat. Tämän uhan kokemukset voimistuivat selvästi laman ja suurtyöttömyyden aikana. Tämän saivat kokea nahoissaan 1990-luvun alkuvuosina maahan turvapaikan hakijoina tulleet somalit ja entiset jugoslaavit. Sitä ennen Suomeen ei ollut juurikaan tullut ulkonäöltään suomalaisista erottuvia turvapaikanhakijoita Afrikan maista. Sen sijaan noihin aikoihin maahan tulleisiin inkerinsuomalaisiin suurin osa suomalaisista suhtautui myönteisesti. Etnisen ryhmän arvostus voi nousta, kun esimerkiksi nuorisokulttuuri tai urheilu nostaa esiin tähtiä, joissa ihonväriin ja muihin fyysisiin eroihin perustuva toiseus onkin kauneuden ja positiivisen kiinnostuksen merkki. Kun talous elpyi ja työttömyys väheni, pakolaisten ja muiden ulkomaalaisten maahanmuuttoon liitetyt sosioekonomisen uhan kokemukset vähenivät. Tämä selittää sitä, että asenteet ovat lientyneet huolimatta maahanmuuttajien määrän kasvusta. Väestön vanhenemisesta johtuva työvoimapulan uhka on saanut jopa aikaan sen, että maahanmuuttajat nähdään ensi kertaa Suomen historiassa taloudellisena voimavarana. Muuttajista voi syntyä jopa kilpailua. Vapaaehtoisen maahanmuuttajan on laskettu maksavan jo kuudentena maassaolovuotenaan välittömiä veroja enemmän kuin mitä on saanut suorina tulon- Länsieurooppalaisten kokemuksissa ja esityksissä etniseen toiseuteen liittyy nykyisin neljä ulottuvuutta: alempiarvoisuus, outous, uhkaavuus, mutta myös kiehtovuus. Helpointa on suhtautua myönteisesti meitä kulttuuriltaan ja elintasoltaan lähimpänä oleviin muuttajiin. Asenteet ovat varauksellisempia ulkonäöltään ja kulttuuriltaan kantaväestöstä erottuviin ja elintasoltaan alhaisemmista maista tuleviin. Rasistinen väkivalta on joidenkin arvioiden mukaan lisääntymässä ja kohdistuu kaikkein pahimmin edellä mainittuihin ryhmiin. 16

17 Kontaktit ja myönteinen tieto karsivat pelkoja Maahanmuuton lisääntyessä myös kontaktit kantaväestön ja maahanmuuttajien kesken ovat yleistyneet. Kontaktien vaikutus on myönteinen ja ystävyyssuhteiden kautta saadaan tietoa, pystytään samaistumaan ja eläytymään toisen kokemuksiin. Ystävystyminen auttaa näkemään maahanmuuttajan yksilönä eikä vain ryhmänsä stereotyyppisenä edustajana. Runsas ulkomaan matkailu ja ulkomailla työskentely ovat yhteydessä myönteisiin asenteisiin maahanmuuttajia kohtaan. Eniten henkilökohtaisia kontakteja ulkomaalaisiin oli korkeasti koulutetuilla, johtajilla, ylemmillä toimihenkilöillä, yrittäjillä ja opiskelijoilla. Noin kolmasosa eläkeläisistä, maanviljelijöistä ja työntekijöistä ei tuntenut henkilökohtaisesti yhtään maahanmuuttajaa. Henkilökohtaisten kontaktien lisäksi mielipiteisiin vaikuttavat kodin asenteet, tuttavapiirissä omaksutut käsitykset sekä median välittämät tiedot ja niiden synnyttämät keskustelut. Medialla on suuri valta joko myönteisten mahdollisuuksien tai pelottavien uhkien korostamisen kautta vaikuttaa yleisen mielipideilmaston muodostumiseen. Myönteisten asenteiden yleistymisen myötä korostetaan mielipiteissä entistä enemmän kulttuurielämän monipuolistumista, kielitaidon, suvaitsevaisuuden, elämäniloisuuden ja ulkomaan kaupan lisääntymistä samoin kuin talouselämän elpymistä maahanmuuton myötä. Kaikkia ei katsota hyvällä Vaikka suhtautuminen maahanmuuttajiin onkin muuttunut myönteisemmäksi, suhtaudutaan eri syistä maahan tulleisiin eri tavalla. Myönteisyys on kasvanut erityisesti ulkomaalaisten työnhakijoiden, erityisosaajien, opiskelijoiden, eri syistä pakoon lähteneiden ja kehitysmaiden nälkää näkevien sekä ulkomaalaisten ottolasten vastaanottamiseen. Kielteisimmin suhtauduttiin ilman muita motiiveja taloudellisen asemansa parantamisen vuoksi maahan muuttaviin. Entisen Neuvostoliiton alueelta muuttaneisiin suhtaudutaan Suomessa eri lailla kuin muualta maahan muuttaneisiin. Venäläisten maahanmuuttajien elinolot ovatkin Suomessa huonommat kuin esimerkiksi virolaisten. Jonkin verran on myös niitä mielipiteitä, joiden mukaan suomalainen kulttuuri joutuu uhanalaiseksi maahanmuuton lisäyksen myötä. Vielä enemmän pelätään huumeiden, aidsin, rikollisuuden ja levottomuuksien leviämistä Suomeen. Suomalaiset myös odottavat maahanmuuttajilta nöyryyttä, koska maahanmuuttajat saavat nauttia hyvinvointivaltiomme eduista 2. Maahanmuuttajat eivät saisi ainakaan julkisesti moittia Suomea, suomalaisia tai sosiaaliturvajärjestelmäämme. Päinvastoin maahanmuuttajan pitäisi avoimesti osoittaa kiitollisuutta päästyään osalliseksi yhteiskunnastamme. Työvoimaa tarvitaan Työministeriön tutkimuksen 3 mukaan 62 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että työnhakijoita on otettava nykyistä enemmän tai ainakin nykyisen verran. Ulkomaisiin työnhakijoihin suhtautuminen on kuitenkin erilaista eri väestöryhmissä. Näihin asenteisiin vaikuttivat kontaktit maahanmuuttajiin. Ikä vaikutti niin, että nuorten työikäisten asenteet olivat myönteisimpiä, joskin näissä miesten keskuudessa oli varauksellisuutta enemmän. Nuorista pojista joka neljäs piti itseään rasistisena ja kannatti ainakin osittain skinheadien ulkomaalaisvastaista toimintaa. Eläkeläiset olivat kaikkein varauksellisimpia. Koulutus liensi asenteita, sillä oli selvä yhteys maahanmuuttoa koskeviin asenteisiin. Eniten koulutusta saaneet suhtautuivat kaikkein myönteisimmin ja heidän keskuudessaan vielä miehet hieman myönteisemmin kuin naiset. Ammattiasema vaikutti niin, että johtajat tai ylemmät toimihenkilöt sekä opiskelijat suhtautuivat muita myönteisemmin ulkomaalaisiin työnhakijoihin. Yrittäjien asenteissa sen sijaan on noussut varauksellisuutta. Oman työmarkkinaaseman vakaus vaikuttaa luonnollisesti asenteisiin maahanmuuttajia kohtaan. Niinpä kokopäivätyössä olevien asenteet olivatkin myönteisempiä kuin osaaikatyötä tekevien, työttömien tai työelämän ulkopuolella olevien. Kaupunkilaiset olivat myönteisempiä kuin maaseudun asukkaat, joilla melkein puolella oli torjuva asenne. Puoluekannan mukaan asenteet vaihtelivat niin, että vihreät ja kokoomuslaiset olivat myönteisimpiä, keskustalaiset taas kielteisimpiä. Uskonnollisuus vaikutti niin, että ne, joiden elämässä uskonnolla oli hyvin tärkeä asema, suhteutuivat myönteisemmin asiaan kuin vähemmän uskonnolliset. 2 Pehkonen: Maahanmuuttajan kotikunta. Kunnallisalan kehittämissäätiö. Tutkimusjulkaisu Magdalena Jaakkola: Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin vuosina Työpoliittinen tutkimus 286. Työministeriö. 17

18 Mieluummin palvelijaksi kuin pomoksi Työelämässä maahanmuuttaja hyväksytään yleisesti työtoveriksi, mutta huomattavasti harvempi suomalainen hyväksyisi ulkomaalaisen esimiehekseen. Suhtautuminen ulkomaalaisten toimimiseen palveluammateissa on myönteistä. Suomalaiset hyväksyisivät ulkomaalaisen kuitenkin mieluummin työpaikan siivoojaksi tai taksinkuljettajaksi kuin arvostetumpiin ammatteihin. Ulkomaalainen hyväksyttäisiin omien lasten opettajaksi tai hoitajaksi ja hoitavaksi lääkäriksi mieluummin kuin viranomaiseksi. Käytännössä työelämässä maahanmuuttajien työehtoja poljetaan niin, että monet heistä joutuvat työskentelemään alipalkattuina, työehtosopimuksia huonommilla ehdoilla etenkin siivous-, ravintola- ja kaupan aloilla. Haastatteluissa maahanmuuttajat tuovat esille sen, että heidät luokitellaan työtehtävissään ensisijaisesti etnisen taustansa perusteella ennemmin kuin ammattikuntansa edustajina. Esiin nousevat myös suomalaisten ennakkoluuloiset asenteet idästä tuleviin maahanmuuttajiin. Ilmassa on myös epäilyä maahanmuuttajan löyhästä työkulttuurista. Työnantajien luottamus maahanmuuttajan työmoraaliin lisääntyi, jos maahanmuuttaja oli avioliitossa suomalaisen kanssa. Hätä koskettaa suhteessa pakolaisiin Myös pakolaisiin suhtautuminen on em. työministeriön tutkimuksen mukaan muuttunut taloudellisen laman jälkeen myönteisemmäksi. Vastanneista 66 prosenttia on sitä mieltä, että pakolaisia voitaisiin vastaanottaa enemmän tai yhtä paljon kuin nykyisin. Myös kaikkein jyrkimmät kielteiset asenteet ovat vähentyneet siitä mitä ne olivat lamavuosina. Silloin asenteet maahanmuuttajiin kiristyivät ja heitä alettiin pitää uhkatekijänä omalle toimeentulolle ja elinehdoille. Tilannetta kärjisti se, että Neuvostoliiton suomalaisten paluumuuttajien ja heidän perheenjäsentensä lisäksi Suomeen saapui turvapaikanhakijoita sotaa käyvästä Somaliasta sekä entisen Jugoslavian alueelta. Sotaa pakoon lähteneisiin, ympäristötuhojen vuoksi pakoon lähteneisiin ja kehitysmaiden nälkää näkevien vastaanottamiseen suhtauduttiin myönteisemmin kuin poliittisista, uskonnollisista tai rodullisista syistä vainottuihin, joita Suomi taas on Geneven sopimuksessa sitoutunut vastaanottamaan. Suhtautumisessa näkyy mm. median vaikutus. Televisio välittää kuvaa sotaa pakenevista naisista, lapsista ja vanhuksista koteihin reaaliajassa. Tämä lisää myötätuntoa hätää kärsiviä kohtaan. Tämä ilmiö näkyy myös suomalaisten myönteisessä suhtautumisessa Kosovon albaaneihin, joiden epäinhimillisistä olosuhteista ja etnisistä puhdistuksista kerrottiin laajasti televisiossa. Sen jälkeen sama on toistunut Afganistanin ja Irakin sodan suhteen, jota kautta suomalaisten huomiota on kiinnitetty maailmanlaajuisiin etnisiin ja po- Suhtautuminen pakolaisten vstaanottamiseen % Nykyistä enemmän Yhtä paljon kuin ennenkin Nykyistä vähemmän Jaakkola: Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin TM liittisiin konflikteihin sekä islamilaisen maailman ongelmiin. Myös nämä pakolaisuutta synnyttäneet tapahtumat ovat osaltaan liennyttäneet kielteisiä asenteita pakolaisia kohtaan. Asenneilmapiirin muutosta kuvastaa myös se, että suomalaiset kannattivat suurempien pakolaismäärien vastaanottamista kuin lamavuosina. Silloin jopa viidennes olisi ollut sulkemassa rajoja kokonaan pakolaisilta. Tosin vieläkin joka kymmenes on tällä kannalla. Nyt lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että Suomi voisi ottaa vastaan vuosittain vähintään 1000 kiintiöpakolaista nykyisten 750 sijaan. Vähintään pakolaisen vastaanottamista kannattavien osuus on kasvanut vuosi vuodelta. 18

19 Koulutetut ja naiset myötämielisimpiä Asenteet pakolaisia kohtaan vaihtelevat eri väestöryhmien välillä. Naiset ovat suhtautuneet koko ajan myönteisemmin miehiin verrattuna. Varaukselliset asenteet ovat vähentyneet kaikissa ikäryhmissä laman jälkeen. Enemmistö kaikkiin ikäryhmiin kuuluvista oli sitä mieltä, että Suomen pitäisi ottaa vastaan pakolaisia nykyistä enemmän tai ainakin yhtä paljon, riippumatta siitä, mistä syystä he ovat lähteneet maanpakoon. Kielteiset asenteet tosin lisääntyivät naisten keskuudessa iän myötä. Miehillä asenteet olivat kovempia siinä, että he olisivat valmiimpia ottamaan ulkomaalaisia enemminkin koulutuksen perusteella ja vain työnhakuun, naisten asenteet taas olivat humanitaarisempia. Nuorten poikien keskuudessa kielteiset asenteet olivat yleisiä, joka kolmas suhtautui varauksellisesti pakolaisten vastaanottamiseen. Koulutus lisää suvaitsevaisuutta. Mitä korkeampi koulutus, sitä myönteisemmin pakolaisiin suhtauduttiin. Vähiten koulutusta saaneet, maanviljelijät ja eläkeläiset katsoivat muita useammin, että Suomi on jo tehnyt riittävästi pakolaisongelman ratkaisemiseksi asuttaessaan Karjalan siirtoväen. Enemmistö kaikkiin ammattiryhmiin kuuluvista vastaajista oli sitä mieltä, että Suomen pitäisi ottaa vastaan pakolaisia nykyistä enemmän tai ainakin yhtä paljon kuin ennenkin. Ammattiryhmien välillä on kuitenkin eroja niin, että johtajat ja ylemmät toimihenkilöt ja opiskelijat suhtautuivat muita myönteisemmin pakolaisten vastaanottoon. Epävakaa asema työmarkkinoilla kiristää asenteita pakolaisia kohtaan, lähes puolet työttömistä ja runsas kolmasosa osa-aikaisista oli sitä mieltä, että pakolaisia pitäisi ottaa nykyistä vähemmän. Kaupunkimaisissa kunnissa oltiin maaseutua myönteisempiä pakolaisten vastaanottoa kohtaan. Ne, jotka tunsivat henkilökohtaisesti vähintään kolme Suomessa asuvaa ulkomaalaista, suhtautuivat myönteisemmin kuin ne, jotka eivät juurikaan tunteneet ulkomaalaisia. Puoluepoliittisesti rivit hajoavat ja poliitikot eivät juuri ole rummuttaneet pakolaisten vastaanoton lisäämisen puolesta. Kaikissa puolueissa on sekä pakolaisiin varauksellisesti että myönteisesti suhtautuvia. Vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajissa oli eniten myönteisesti suhtautuvia. Uskonnollisten ihmisten suhtautuminen oli myönteisempää kuin niiden, joille uskonto ei merkinnyt paljoakaan. Naimisiinmeno hämmentää vielä Paitsi uhkana omalle asemalle yhteiskunnassa, voidaan maahanmuuttajat kokea uhkana myös seurustelu- ja avioliittomarkkinoilla. Runsas puolet vastaajista, etenkin miehet ja eläkeikäiset, olivat sitä mieltä, että suomalaiset naiset ihastuvat liian helposti ulkomaalaisiin miehiin. Suhtautuminen suomalaisten naisten liian helppoon ihastumiseen ulkomaalaisiin miehiin oli osa maahanmuuttajiin liittyvää ennakkoluuloista asennekokonaisuutta. Sitä selittävät samat demografiset ja sosiaaliset taustatekijät kuin suhtautumista ulkomaalaisiin työnhakijoihin ja pakolaisiin sekä eri kansallisuusryhmien maahanmuuttoon. Eniten kannettiin tästä asiasta huolta maaseudulla, jossa muutoinkin on vajetta naimaikäisistä naisista. % epäsuotavampaa, joskin myönteisempänä koettua kuin esimerkiksi somalin kanssa avioituminen. Käytännössä kahden kulttuurin avioliittojen yleistyminen puhuu kaiken kaikkiaan konkreettisesti etnisten ennakkoluulojen vähentymisen puolesta. Myönteinen suhtautuminen eräisiin kansallisuusryhmiin kuuluvien kanssa avioitumiseen Suhtautuminen kahden kulttuurin seka-avioliittoihin on muuttunut kaiken kaikkiaan myönteisemmäksi yleisen asenneilmapiirin lientymisen myötä. Myönteisimmin suhtauduttiin avioitumiseen inkerinsuomalaisen kanssa, sen jälkeen virolaisen kanssa. Avioituminen venäläisen kanssa oli merkittävästi Inkerinsuomalaiset Venäläiset Virolaiset Somalit Jaakkola: Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin TM

20 Kieli ja ääni suodaan tulijalle VASTAVALO.FI / VILLE VIMPARI Valtaosa vastaajista on työministeriön tutkimuksen mukaan sitä mieltä, että maahanmuuttajien olisi hyvä säilyttää äidinkielensä ja opettaa sitä lapsilleen. Runsas puolet vastaajista kannatti sitä, että Suomen tulee järjestää ulkomaalaisille opetusta heidän äidinkielellään, jos he sitä haluavat. Vähintään neljä vuotta Suomessa asuneilla ulkomaan kansalaisilla on jo kunnallinen äänioikeus. Joka kolmas antaisi ulkomaan kansalaisten äänestää eduskuntavaaleissa sen jälkeen, kun he ovat asuneet muutaman vuoden Suomessa. Joka neljäs myöntäisi heille oikeuden asettua kansanedustajaehdokkaaksi. Äänioikeus ollaan valmiita suomaan maahanmuuttajalle muutaman maassaolovuoden jälkeen. Monet antaisivat heille oikeuden astua politiikkaan mukaan päättäjinäkin tietyn ajan jälkeen. Virkamieskin heltymässä Samoin kuin on tulkittavissa koko väestöä koskevan tutkimuksen perusteella asenteiden lientyneen maahanmuuttoon nähden, ovat myös viranomaisten asenteet 4 muuttuneet myönteisemmiksi. Maahanmuuttajien kohtaamisesta on tullut osa jokapäiväistä työtä. Eniten säännöllisiä kontakteja oli opettajilla, työvoimatoimistojen henkilöstöllä, rajavartiomiehillä ja poliisilla. Viranomaisten mielestä tervetulleimpia ulkomaalaisia olivat länsieurooppalaiset ja varsinkin pohjoismaalaiset. Vähiten kaivattuja ulkomaalaisryhmiä sen sijaan olivat Afrikasta ja Lähi-idästä tulevat sekä venäläiset. Inkeriläisiä kohtaan suosion kasvu on laantumassa. Halutaan hyviä maahanmuuttajia Viranomaiset haluavat Suomeen ensisijaisesti ulkomaalaisia, jotka tuovat maahan aineellista ja henkistä pääomaa: paitsi turisteja ja opiskelijoita, myös korkeasti koulutettuja, ahkeria ja mieluiten länsimaalaisia työperusteisia muuttajia. Noin puolet vastaajista halusi maahan myös nykyistä enemmän ulkomaalaisia adoptiolapsia. Pakolaisiin suhtautuminen oli suhteellisen myönteistä, sen sijaan uusista EU-maista lähtöisin olevien turvapaikanhakijoiden maahantuloon suhtauduttiin huomattavan nihkeästi. Viranomaiset näkisivät maahanmuuttajan mieluusti työvoimapulasta kärsivillä, heikosti palkatuilla palvelualoilla: siivousalan töissä, kaupan kassana, tarjoilijana tai taksikuskina. Tuttavaksi ja naapuriksi maahanmuuttaja hyväksyttäisiin melko hyvin. Rajavartiomiehet ja poliisit tosin olivat muita epäilevämmällä kannalla. Myös oikeusviranomaiset ja sairaanja terveydenhoitajat suhtautuivat hieman varauksellisesti ajatukseen ulkomaalaisesta naapurista. Ajatukseen maahanmuuttajasta työtoverina suhtauduttiin myönteisesti. Terveydenhoitoalan henkilöstöllä oli muita ryhmiä enemmän kokemuksia ulkomaalaistaustaisista työtovereista. Erityisen myönteiset kokemukset olivat poliiseilla. Käytännössä viranomaisilla oli kuitenkin vähän ulkomaalaistaustaisia työtovereita, niinpä monietniset kokemukset tulivat etupäässä asiakaskontakteista. Yleisesti ottaen kokemukset ulkomaalaistaustaisista asiakkaista olivat useimmiten myönteisiä. Maahanmuuttajia pidettiin kuitenkin vaikeina asiakkaina. Joka toinen poliisi, kolmannes opettajista ja runsas 40 prosenttia muista viranomaisista oli sitä mieltä, että maahanmuuttajat ovat hankalia asiakkaita. Rajamiehet ja poliisi toivat muita useammin esiin monietniseen asiakastyöhön liittyviä kielteisiä kokemuksia. Rajamiehet ja poliisit myös katsoivat muita useammin, että maahanmuuttajat itse provosoivat omalla käytöksellään ongelmatilanteiden syntymistä ja kielteisiä asenteita. Sen sijaan sosiaalityöntekijät olivat eniten ja selkeästi eri mieltä siitä, että maahanmuuttaja itse provosoisi tilanteita. 4 - Pitkänen: Etninen ja kulttuurinen monimuotoisuus viranomaistyössä. Edita

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus tammikuu 2015 Tammikuun lopussa Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 7/2002 15.3.2002 Pakolaisten asuttaminen Suomessa 1994-2001 Kuntien pakolaisille osoittamat asunnot 1994-2001 700 600 500 Aravavuokra-as.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2013

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2013 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2013 Tammikuun työllikatsaus 1/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.2.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus tammikuu 2013 Kaakkois-Suomen asukkaista oli tammikuun lopussa työttömänä 20114

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.1.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus joulukuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömyys

Lisätiedot

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Valmistava opetus Oulussa Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Turvapaikanhakija Turvapaikanhakija= Turvapaikanhakija on henkilö, joka on kotimaassaan joutunut

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.9.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus elokuu 2014 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi elokuussa edelleen,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.12.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus marraskuu 2013 Kaakkois-Suomessa oli

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Helmikuun työllikatsaus 2/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.3.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömänä olevia työnhakijoista oli Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2012

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2012 NÄKYMIÄ ELOKUU 2012 Elokuun työllikatsaus 8/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 25.9.2012 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2012 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut 3,0 % viime

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa Tiedote KANSALAISET EIVÄT LUOTA PÄÄTTÄJIIN Luottamus päättäjiin on heikko kaikilla tasoilla. Suomalaisista ainoastaan vajaa viidesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ( %).

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Hannamaria Kuusio, erikoistutkija, FT 1 Esityksen sisältö Ketä kotoutetaan Kotoutumisen tarkastelua

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2014

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2014 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2014 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Lokakuun työllikatsaus 10/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.11.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus Hyvinvointia työstä Monikulttuurisuus Suomen työelämässä 2016 - tilannekatsaus Barbara Bergbom Monikulttuurisuus liiketoiminnan mahdollistajana seminaari 12.05.2016 12.05.2016 Työterveyslaitos Barbara

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2015 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.5.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA Pakolaiset tarvitsevat kodin. Termistö Siirtolainen Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan työn, opiskelun, ihmissuhteen tms. perusteella tavoitteena parempi elämä, uudet kokemukset, avioliitto

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

1.1. Katsauksessa vain Maahanmuuttoviraston käsittelemät oleskeluluvat

1.1. Katsauksessa vain Maahanmuuttoviraston käsittelemät oleskeluluvat TILASTOKATSAUS 2011/3 Maahanmuuttoyksikkö 29.2.2012 OLESKELULUVAT VUONNA 2011 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan vuonna 2011 vireille tulleiden ensimmäisten oleskelulupahakemusten ja Maahanmuuttovirastossa

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus heinäkuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus heinäkuu 2015 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa tiistaina 25.8.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi Iitti

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2012

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2012 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2012 Joulukuun työllikatsaus 12/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 22.1.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2012 Työttömänä olevien työnhakijoiden määrä oli Kaakkois-Suomessa vuoden

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2014

Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Vantaa 1 10.3.2014 Tietopalvelu B4:2014 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2002 2011 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Ajankohtaista maahanmuuttajayrittäjyydestä yritysasiantuntijan näkökulmasta

Ajankohtaista maahanmuuttajayrittäjyydestä yritysasiantuntijan näkökulmasta Ajankohtaista maahanmuuttajayrittäjyydestä yritysasiantuntijan näkökulmasta Seija Varis 22.9.2015 Seija Varis, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Maahanmuuttajayrittäjien määrä kasvussa Maahanmuuttajayrittäjien

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 22:2016

TILASTOKATSAUS 22:2016 TILASTOKATSAUS 22:216 12.12.216 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 83 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 82 prosenttia. Vuonna 214 Vantaalle

Lisätiedot

VAALIPUNTARI KOKO SUOMI

VAALIPUNTARI KOKO SUOMI VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2012

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2012 2011 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 2012 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä -5,7-6,4-6,7-5,7-5,7-4,5-4,3-4,5-4,0-3,9-2,9-2,6-0,6 1,1 2,5 2,9 3,0 3,2 4,0 NÄKYMIÄ

Lisätiedot

VAALIPUNTARI JYVÄSKYLÄ

VAALIPUNTARI JYVÄSKYLÄ VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 97 00 ja odotukset vuodelle 01 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri on kuukausittainen

Lisätiedot

Monikulttuurinen Lieksa Projekti. Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Saara Hiltunen

Monikulttuurinen Lieksa Projekti. Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Saara Hiltunen Monikulttuurinen Lieksa Projekti Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Saara Hiltunen Toimijat ja rahoittajat Lieksan vetovoimaisuus Lieksa ikääntyy Lieksa on nopeiten ikääntyvä kaupunki Euroopassa Väestökato

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Lokakuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Lokakuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Lokakuu 2014. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Syyskuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Syyskuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Syyskuu 2015. Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Elokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Elokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Elokuu 2015. Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Toukokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Toukokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Toukokuu. Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Maaliskuu. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012

Lisätiedot

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus IV Ohjaamo-päivät 16. 17.3.2016, Vantaa Nuorten tukeminen kannattaa aina tilastoista arkikokemuksiin Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläk.), Tilastokeskus 6100000

Lisätiedot

Suur-Tapiola; koko väestö ja v * 2016* Suur-Tapiola; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1.

Suur-Tapiola; koko väestö ja v * 2016* Suur-Tapiola; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1. - 24-2 SUUR-TAPIOLA 21 Kanta-Tapiola 22 Otaniemi 23 Haukilahti-Westend 24 Mankkaa 25 Laajalahti 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Suur-Tapiola; koko väestö ja 16-64 v. Yht. 16-64 v Suur-Tapiola; ikäryhmät -6, 7-15

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Maahanmuuton tilannekuva Ajankohtaista maahanmuutossa. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 2016

Maahanmuuton tilannekuva Ajankohtaista maahanmuutossa. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 2016 Maahanmuuton tilannekuva Ajankohtaista maahanmuutossa Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 2016 Ulkomaalaiset ja nuoret ulkomaalaiset 2015 Alue Pohjois- Pohjanm aa Ulkomaalai set Alle 25v. Alle 25 v osuus Ulkomaalaisten

Lisätiedot

Maahanmuuttoyksikkö

Maahanmuuttoyksikkö TILASTOKATSAUS 21/3 Maahanmuuttoyksikkö 15.3.211 OLESKELULUVAT VUONNA 21 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan vuoden 21 aikana vireille tulleiden oleskelulupahakemusten ja Maahanmuuttovirastossa tehtyjen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus marraskuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus marraskuu 2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.12.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi Iitti

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149 TALOUSTUTKIMUS OY 20100326 13:12:52 TYÖ 3762.00 TAULUKKO 21011 ss VER % Suomalaisten mielipiteet Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti/asema maahanmuuttopolitiikasta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ työn

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys

Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys Muuttoliike, pakolaisuus, turvallisuus: Haaste Suomelle ja EU:lle 2.12.2016 Rafael Bärlund Euroopan muuttoliikeverkosto Euroopan muuttoliikeverkosto (EMN) Tutkimus-

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2015

Koulutukseen hakeutuminen 2015 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2015 Uusista ylioppilaista lähes 70 prosenttia jäi koulutuksen ulkopuolelle Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuoden 2015 uusista ylioppilaista 32 prosenttia

Lisätiedot

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Maahanmuuttajanuorten tilanne Pirkanmaalla selvityksen alustavia tuloksia Projektikoordinaattori Lilli Rasilainen Tampereen kaupungin ALMA Alueellisen maahanmuuton

Lisätiedot