Muu maa mustikka? Maahanmuuttajat Etelä-Karjalassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muu maa mustikka? Maahanmuuttajat Etelä-Karjalassa"

Transkriptio

1 Muu maa mustikka? 2008

2 Muu maa mustikka? Etelä-Karjalan liitto Lappeenranta 2008 Kansikuva: Vastavalo.fi/Jari Kurvinen ISSN ISBN

3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...5 MAAHANMUUTTAJIEN MÄÄRITELMÄT...6 MUUTTAMISEN MOTIIVEJA MIKSI JA MIHIN SUUNTAAN...7 ULKOMAALAISET MAAKUNNASSA...8 Pakolaisia muutamassa kunnassa Ulkomaalaisia opiskelijoita eniten Venäjältä Paluumuuttajien virtaa padotaan Kausityöläisiä tarvitaan MAAHANMUUTTAJIEN OMINAISUUKSIA...13 SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN MAAHANMUUTTAJIIN...16 Talouden elpyminen lieventää ennakkoluuloja Eniten pelätään ja ihaillaan erilaisia Kontaktit ja myönteinen tieto karsivat pelkoja Kaikkia ei katsota hyvällä Työvoimaa tarvitaan...17 Mieluummin palvelijaksi kuin pomoksi Hätä koskettaa suhteessa pakolaisiin...18 Koulutetut ja naiset myötämielisimpiä Naimisiinmeno hämmentää vielä...19 Kieli ja ääni suodaan tulijalle...20 Virkamieskin heltymässä...20 Halutaan hyviä maahanmuuttajia Virkakoneisto ei riitä eikä jousta MAAHANMUUTTAJIEN ELINOLOISTA...21 Väkivalta ja rasismi tuottavat masennusta Asumistaso lähtömaata parempi Terveys reistailee, vaikka elämäntavat siivoja Ystävyys tukee, avioliitto rakoilee Yksinhuoltajia ja lapsiperheitä koettelee köyhyys Viranomaisten kohtelusta erilaisia kokemuksia Yksinäisyys ja perheriidat haittaavat arkea

4 MAAHANMUUTTAJAT TYÖMARKKINOILLA JA YRITTÄJINÄ...25 Koulutuskaan ei takaa työpaikkaa Maahanmuuttajilla aktiivisuutta yrittäjinä MAAHANMUUTTAJIEN PALVELUTARVE JA KOTOUTUMINEN...28 Julkisten palvelujen käyttö vähäisempää Kotoutuminen kiinni monesta tekijästä MAAHANMUUTON VAIKUTUS TULOALUEILLA...31 Väkeä ja voimaa lisää...31 Käsipareja ja kielitaitoa tarvitaan Ulkomaalaiset hajallaan keskuksissa Mitä maahanmuuttaja tulee maksamaan...34 Muut jalansijaa hakevat ulkomaalaiset maakunnassa...34 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ...35 TILASTOTIETOA

5 JOHDANTO strategiat. Kunnat ovat tehneet kotouttamisohjelmia ja -suunnitelmia ja lisäksi käynnissä on useita sekä kansallisia että rajan yli meneviä projekteja aiheen parissa. Moniin organisaatioihin on viritetty maahanmuuttajien auttamiseen tähtääviä toimintoja. Maakunnassa tehdään myös maahanmuuttajiin kohdistuvaa tutkimustyötä mm. Etelä-Karjalan instituutissa. Maahanmuutosta puhutaan paljon ja yhä useammalla on työtoverina, naapurina, asiakkaana tai vain kanssakulkijana kaduilla ulkomaalainen ihminen. Suhtautumista leimaavat toisaalta pelot ja ennakkoluulot, toisaalta toivotaan maahanmuuttajien tuovan uutta verta ja työvoimaa korjaamaan oman maan väestön vanhenemisesta juontuvia ongelmia. Maahanmuuttajat ovat joka tapauksessa pysyvä ja yhä voimistuva ilmiö yhteiskunnassamme. Työ jatkuu ja vaatii paneutumista aiheeseen useammastakin näkökulmasta. Tässä selvityksessä askarrellaan niiden kysymysten parissa, miksi ihmiset muuttavat, millaisia ihmisiä maakuntaamme muuttavat ulkomaalaiset ihmiset ovat, mistä he tulevat, miten me suomalaisina suhtaudumme heihin, ja miten taas maahanmuuttajat kokevat elämänsä ja olemisensa täällä. Selvityksessä pyritään luotaamaan myös sitä, millaisia vaikutuksia tulijoilla on mm. alueen väestöön, elinkeinoihin, työmarkkinoihin, palvelutarpeisiin ja niiden aiheuttamiin kustannuksiin. Myös viranomaiset aina EU:n ja valtakunnan tasolta kuntiin saakka ovat tehneet erilaisia ohjelmia, strategioita ja suunnitelmia maahanmuuton aihepiiristä. Kaakkois-Suomen maahanmuutto-ohjelmassa käsitellään asiaa molempien maakuntien, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson osalta. Lappeenrannan sekä Imatran seuduille on tehty omat seudulliset ohjelmat ja VASTAVALO.FI / ARI ANDERSIN Muuttamisen motiiveja tarkastellaan kokonaisuutena, mutta varsinainen tarkastelu keskittyy maahanmuuttoon ja siinä maakunnan kannalta merkittävimpään ryhmään eli venäläisiin, joita meille tulijoista on valtaosa. Tietoaineistona ovat olleet eri tahojen tekemät tutkimukset ja selvitykset sekä Tilastokeskuksen tietokannoista saadut tiedot. Joiltakin osin tilastotietoja on saatu kattavammin, mutta maahanmuuttajien taustatiedot tietokannassa tietoja on vain parilta vuodelta ja nekin ilmestyvät viiveellä, joten niitä voidaan pitää enemmän suuntaa antavina. Kaikki tieto on kuitenkin tarpeen, jotta saisimme paremman kokonaiskuvan maahanmuuton todellisuudesta ja merkityksestä. Tarkastelu on tarkoitettu lähinnä taustatiedoksi sille työlle, jota tehdään eri tahoilla maahanmuuttoasioiden parissa. Konkreettisia toimia suunnitellaan kunnissa, työpaikoilla, oppilaitoksissa ja monissa muissa yhteisöissä. Tämän selvityksen tarkoitus ei ole astua sille reviirille, vaan lähinnä olla lisänä asiasta käytävässä keskustelussa. Selvityksen on Etelä-Karjalan liitossa laatinut tutkimuspäällikkö Pirjo Iivanainen. Tilastotietojen keruuta ja käsittelyä on tehnyt tutkimussihteeri Sirpa Saksanen ja ulkoasun toteuttanut suunnittelija Anja Gerdt. 5

6 MAAHANMUUTTAJIEN MÄÄRITELMÄT Perheperusteinen muuttaja Suomeen muuton yleisin peruste on perheside. Maahanmuuttajat eivät yleensä tule Suomeen yksin, vaan perhe seuraa mukana. Osa muuttaa maahan solmiakseen avo- tai avioliiton. Perheperusteisen muuttajan yleisin muoto on Suomessa asuvan henkilön puoliso sekä alle 18-vuotias naimaton lapsi, jonka huoltaja Suomessa asuva henkilö on. Humanitaarinen muuttaja Humanitaarisia muuttajia ovat suojelun tarpeen vuoksi maahan tulleet pakolaiset ja turvapaikan hakijat. Ns. kiintiöpakolainen on henkilö, jolla on YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun myöntämä pakolaisen asema ja joka kuuluu vastaanottavan maan pakolaiskiintiöön. Suojelun tarve on ensisijainen kriteeri kiintiöpakolaisten vastaanotossa. Turvapaikan hakija on vainon kohteeksi joutunut henkilö, joka anoo kansainvälistä suojelua ja oleskeluoikeutta vieraassa maassa. Maahan turvapaikan hakija voi jäädä joko saamalla turvapaikan, jolloin hän saa pakolaisstatuksen, tai hänelle voidaan myöntää oleskelulupa. Tässä vaiheessa hän myös kirjautuu väestötietorekisteriin maahanmuuttajana. Paluumuuttaja Paluumuuttaja on ulkosuomalainen tai suomalaista syntyperää oleva ulkomaan kansalainen, jolla on Suomen lainsäädännössä tunnustettu oikeus paluumuuttoon. Paluumuuttajaksi luokitellaan myös mukana tulevat perheenjäsenet. Paluumuuttajalla tarkoitetaan useimmin inkeriläistaustaisia muuttajia, joita Suomi on vastaanottanut vuodesta 1990 lähtien. Myös Ruotsista Suomeen suuntautuva muutto on pääsääntöisesti paluumuuttoa. Paluumuuttajan status oli aluksi peruste paitsi oleskeluluvan, myös rajoituksettoman työluvan myöntämiselle. Paluumuuton ehtoja on viime vuosina jonkin verran tiukennettu. Oleskeluluvan saadakseen paluumuuttajan on esitettävä todistus riittävästä suomen tai ruotsin kielen taidosta. Nykyisin suurin osa kielikokeeseen osallistuvista läpäisee sen, kun vuosituhannen vaihteessa vain viidesosa yrittäjistä läpäisi kokeen. Työperusteinen muuttaja Työperusteinen muuttaja on yrityksen ulkomailta hankkima työntekijä tai yksittäinen henkilö, joka on tullut Suomeen hankkiakseen täällä toimeentulonsa, joko palkansaajana tai elinkeinonharjoittajana. Ulkomaalaisen työnteolle on Suomessa eri säädökset riippuen tulijan lähtömaasta ja siitä, onko henkilöllä oleskelulleen joku muu peruste kuin työnteko. Euroopan unionin tai pohjoismaiden kansalaisen ei tarvitse hakea etukäteen oleskelulupaa tai viisumia. EU:n ulkopuolisen maan kansalaiselle työnteko on Suomessa luvanvaraista. Opiskelijaksi tulevat Suomeen muuttavan ulkomaalaisen opiskelijan, joka ei ole EU-kansalainen tai heihin rinnastettava, on hankittava oleskelulupa, jos opinnot Suomessa kestävät yli kolme kuukautta. Oleskelulupa voidaan myöntää peruskoulun jälkeisissä oppilaitoksissa pääasiassa tutkintoon ja ammattiin tähtäävää opiskelua varten. Oleskelulupa voidaan myöntää myös vaihtoopiskelijalle, joka täydentää ulkomaisia opintojaan tilapäisesti suomalaisessa oppilaitoksessa. Oleskeluluvan hakijan on osoitettava, että hänen toimeentulonsa on turvattu joko stipendillä, apurahalla tai muilla varoilla. Opiskelijalle myönnettävä oleskelulupa on luonteeltaan tilapäinen. Opintojen päätyttyä opiskelija voi jäädä Suomeen, jos hänelle voidaan myöntää uusi oleskelulupa muilla perusteilla eli jatko-opintojen, perhesiteen tai työn perusteella. Laiton tai dokumentoimaton muuttaja Muuttaja, joka ylittää oleskelulupansa tai viisuminsa aikarajan, ihmiskaupan uhri, maahan jäävä kielteisen turvapaikan saanut tai dokumentoimattomasti maassa oleva ja työskentelevä. (Tilastoissa maahanmuuttajaksi lasketaan ulkomailta maahamme tullut henkilö, joka kirjataan väestötietojärjestelmään sillä perusteella, että hän on ollut tai aikoo olla maassa yli vuoden.) 6

7 MUUTTAMISEN MOTIIVEJA MIKSI JA MIHIN SUUNTAAN VASTAVALO.FI/PENTTI SORMUNEN Siirtolaisuuteen on yhtä monta syytä kuin on lähtijöitäkin. Lisäksi syyt vaihtelevat eri aikoina ja eri paikoissa vallitsevissa olosuhteissa. Myös kohdemaan houkutus vaikuttaa lähtemiseen. Historiallisesti siirtolaisuuden syinä ovat olleet nälkä, toive paremmasta elämästä, oman maan puute, vainot lähtömaassa, uskonnolliset syyt, aiemmin lähteneiden kokemukset tai seikkailunhalu. Vahvin yhteinen nimittäjä on ollut muuttajan voimakas halu parempaan elämään. Suomeen on tullut uutta väestöä pieniä määriä useissa vaiheissa historian aikana. Muutto on tullut lähes poikkeuksetta lähialueilta, lähinnä Itämeren piiristä. Lähtijät taas ovat suunnanneet Amerikkaan, naapurimaihin Ruotsiin, Venäjälle ja Pohjois-Norjaankin. Tämän siirtolaisuuden huippu ajoittuu 1800-luvun loppupuolelle ja hieman myös 1900-luvun alkuvuosiin. Lähtijät olivat maatonta väkeä sekä sellaisia talollisten jälkeläisiä, joille ei riittänyt toimeentuloa kotitilalla. Etelä-Karjalassa maatonta väkeä ei ollut kovin paljon, sillä tilajakojen ansiosta talonpoikien pojat jatkoivat itsenäisinä tilallisina, eikä maatonta väkeä näin ollen muodostunut. Venäjälle tapahtui suurin muuttoaalto 1600-luvulla, jolloin luterilainen käännytyspolitiikka, kulttuuriset seikat sekä alueen raskaat verotusolot aiheuttivat ortodoksien laajan pakolaisliikkeen Venäjän puolelle, lähinnä Tverin Karjalaan. Etelä-Karjalassa Parikkalan seudulla tämä oli dramaattinen vaihe, joillakin alueilla jopa neljännes taloista oli tyhjillään poismuuton takia. Karjalaisten samaistumista venäläisyyteen ja Venäjään tukivat uskonto, sukulaisuussuhteet sekä aineellinen ja henkinen kulttuuriyhteys luvun lopulla houkutteli Pietari suurine mahdollisuuksineen ja työtilaisuuksineen suomalaisia. Pietarissa olikin suuri joukko suomea puhuvia asukkaita. Suurin muuttoliike Ruotsiin ajoittuu 1960-luvulle, jolloin yli ihmistä lähti paremman toimeentulon perään. Syynä oli kotimaan työttömyys ja rakennemuutos, joka tyhjensi maaseutua. Sosiaaliturva oli tuolloin vielä heikkoa ja suuret ikäluokat tulivat työ- ja opiskeluikään. Etelä-Karjalasta ei lähtijöitä kuitenkaan ollut kovin paljon luvun loppupuoliskolla on siirtolaisuus ollut muualle vähäisempää. Jonkin verran, joskin enenevässä määrin, on muuttovirtaa ollut Eurooppaan, lähinnä EU:n alueelle ja muihin Pohjoismaihin. Euroopan Unionin alueella on väestön liikkuminen ollut toistaiseksi melko maltillista. Tämä on johtunut siitä, että talousalue on ollut kehittyneiden maiden yhteistyöorganisaatio, jonka piirissä esimerkiksi tuloerot eivät ole olleet kovin suuria, jäsenmaat ovat palveluyhteiskuntia, eikä työvoiman joukkomuutolle ole ollut impulsseja. Lisäksi EU:n keskeisenä tavoitteena on ollut liikuttaa mieluummin pääomaa kuin työvoimaa. Uusien jäsenmaiden myötä muuttoliikkeeseen on tullut uusia piirteitä. Muuttoliikkeen nykyiset motiivit ovat paljolti samat kuin kautta historian, joskin muodot ovat muuttuneet ja liikkumisesta on tullut säädellympää. Vapaaehtoisessa muutossa taustalla ovat toiveet paremmista työ- ja opiskelumahdollisuuksista, tai kysymyksessä voi olla perheen perässä muuttaminen tai avo- /avioliiton solmiminen. Pakkomuutossa on kysymys pakolaisuudesta, jonka aiheuttaa lähtömaan olosuhteet tai vainon kohteeksi joutuminen. Suurin osa Suomessa asuvista ulkomaalaisista on tullut maahan muun kuin työnhaun perusteella. Tavanomaisimmat syyt ovat perhesiteet Suomeen, kuten suomalaisten puolisoiden tai muiden perheenjäsenten täällä olo. Osa solmii avo- tai avioliiton suomalaisen kanssa. Yli puolet muuttajista on perheperusteisia. Paluumuuttajia ja työn vuoksi Suomeen tulleita on kumpiakin noin kymmenesosa muuttajista. Noin kuudenneksella on muuton syynä pakolaisuus tai suojelun tarve. Viime vuonna turvapaikan hakijoiden määrä romahti liki 40 prosenttia edellisvuoteen nähden. Syyksi arvioidaan sitä, että aiempien vuosien suuri hakijaryhmä, Itä-Euroopan romanit, ovat jääneet pois EU:n laajennuttua. 7

8 Etelä-Karjalassa asuvista ulkomaalaisista suurin osa on venäläisiä. Venäläisten muuton motiivina ovat maamme vakaat yhteiskunnalliset olot sekä toimeentulo- ja opiskelumahdollisuudet, mutta erittäin tärkeänä syynä on avo- tai avioliiton solmiminen. Viimeisten kymmenen vuoden aikana ulkomaalaisten kanssa naimisiin menneiden suomalaisten miesten puolisot ovat olleet kaikkein useimmin venäläisiä eli yli kolmasosassa kansainvälisiä liittoja puoliso on ollut venäläinen. Tämä on melkein kolminkertainen määrä verrattuna seuraavaksi tuleviin thaimaalaisiin puolisoihin. Erityisesti rajamaakunnissa avioliitot ovat paluumuuttoa suurempi alkuperäinen motiivi muuttaa Suomeen. Avioliittojen määrä on vaihdellut vuosittain ja kokonaismäärä on Etelä-Karjalassa hieman alemmalla tasolla kuin vuosituhannen alussa. Samaan aikaan suomalaiset naiset ovat solmineet avioliittoja eniten yhdysvaltalaisten, turkkilaisten ja brittimiesten kanssa. Maahanmuutto Venäjältä maakunnittain v kpl Suomessa asuvan miehen ja Venäjällä asuvan naisen avioliitot v Maastamuuttomaissa tietoa ulkomaisista työpaikoista ja elintasosta välittyy pääosin henkilökohtaisten verkostojen, esimerkiksi aikaisemmin muuttaneiden ystävien ja naapurien kautta. Nämä myös auttavat maahanmuuttajaa työnhaussa ja uuteen ympäristöön sopeutumisessa. Verkostot vähentävät tulokkaiden kustannuksia ja riskejä. Näiden siirtolaisverkostojen laajeneminen on tärkein kansainvälistä muuttoa tukeva mekanismi. Uusimaa Etelä-Karjala Lähde: Tilastokeskus/Aku Alanen Kymenlaakso Pohjois-Karjala ULKOMAALAISET MAAKUNNASSA Ulkomaalaisten määrä on Suomessa alhainen verrattuna muihin Euroopan maihin. Ulkomaalaisten määrä pysyi pitkää todella alhaisena, mutta alkoi hitaasti kasvaa 1980-luvulla. Inkeriläisten muutto Suomeen käynnisti muuttoaallon tosin kansainvälisessä mittakaavassa hillityn 1990-luvun alkuvuosina. Samoihin aikoihin maahan tuli pakolaisia luvun alussa maahan tulleet suuret maahanmuuttajaryhmät ovat saaneet Suomen kansalaisuuden, jolloin heitä ei enää lasketa ulkomaalaisiin ja tämä laskee maassa asuvien ulkomaalaisten määrää. Etelä-Karjalassa ulkomaalaistaustaisista noin joka viides on saanut Suomen kansalaisuuden. Vuosina kansalaisuuden saaneita on yhteensä 699 ulkomaalaista. Eniten heitä on luonnollisesti Lappeenrannassa, sen jälkeen Imatralla. Maaseutukunnista eniten on kansalaisuuden saaneita Taipalsaarella, Lemillä ja Luumäellä. Ulkomailla syntyneitä asuu maakunnassa yli 4000 henkeä ja ulkomaalaisstatuksella olevia on noin 2800 henkeä. 8

9 Etelä-Karjalassa ulkomaalaisten määrä on kasvanut näkyvästi 1990-luvulla laantuen hieman tällä vuosituhannella. Silti ulkomaalaisten osuus väestöstä on pysynyt alhaisempana kuin maassa keskimäärin. Maan keskiarvoa nostaa Uusimaa, jonne valtaosa ulkomaalaisista sijoittuu. Verrattuna muihin maakuntiin Etelä-Karjalassa asuvien ulkomaalaisten osuus on kolmanneksi korkein. Tämä on seurausta mm. rajan läheisyydestä, suurin osa ulkomaalaisista onkin venäläisiä. Toiseksi suurin ryhmä on eurooppalaiset, joista kolmannes on baltteja. Etelä-Karjalassa asuvat ulkomaalaiset v Muu Eurooppa Venäjä Baltia Lähde: Tilastokeskus Ulkomaan kansalaisten osuudet väestöstä v Ulkomaalaisten määrä Etelä-Karjalassa v Uusimaa Varsinais-Suo mi P o hjanmaa Ko ko maa Etelä-Karjala Kymenlaakso Itä-Uusimaa Päijät-Häme P irkanmaa P o hjois-karjala Keski-Suomi Kanta-Häme Kainuu Etelä-Savo Lappi Keski-P o hjanmaa P ohjo is-p o hjanmaa P ohjo is-savo Satakunta Etelä-P o hjanmaa % Etelä-Amerikka Pohjois-Amerikka Afrikka Aasia ja Oseaania Lähde: Tilastokeskus Venäjänkielisten asukkaiden osuus kunnan väestöstä on maan keskiarvoa korkeampi useassa Etelä-Karjalan kunnassa ja osuus on kasvanut niissäkin kunnissa, joissa se on ollut vielä keskiarvoa alhaisempi. Maamme suurimmissa kaupungeissa venäjänkielisten asukkaiden osuus on toiseksi suurin Salon jälkeen Lappeenrannassa ja kuudenneksi suurin Imatralla. Lähde: Tilastokeskus Venäjänkielisten asukkaiden osuus kunnan väestöstä v M aan keskiarvo 0,80 % Venäjänkielisten asukkaiden määrän kasvu kunnittain v Kasvu % yli 1 % alle 25 % 0,80-0,90 % % alle 0,80% yli 50 % ei vertailukelpoista tietoa ei vertailukelpoista tietoa Lähde: Tilastokeskus/Aku Alanen 9

10 Venäjänkielisten asukkaiden 10 kärjessä v Helsinki Vantaa 3077 Espoo 2502 Turku 2310 Tampere 1866 Lahti 1591 Lappeenranta 1388 Kotka 907 Joensuu 907 Jyväskylä 861 Venäjänkielisten osuus kunnissa v % väestöstä Salo 2,51 Lappeenranta 2,35 Kouvola 2,21 Hamina 2,06 Helsinki 1,97 Imatra 1,79 Kotka 1,66 Vantaa 1,62 Lahti 1,61 Joensuu 1,57 Turku 1,32 Jyväskylä 1,02 Venäjänkielisiä vieraskielisistä v % Imatra 77,9 Hamina 70,5 Lappeenranta 65,4 Kouvola 64,4 Joensuu 62,5 Pori 50,5 Kotka 47,8 Lahti 46,1 Salo 43,6 Mikkeli 35,5 Kuopio 32,8 Kajaani 31,8 Ulkomaalaisten ikärakenne poikkeaa Suomen väestön ikärakenteesta siinä, että ulkomaalaisista suurin osa on työikäisiä. Myös suurimmassa ulkomaalaisryhmässä, venäläisissä, on työikäisten osuus suurempi kuin kantaväestössä. Tätä selittää paljolti muuton motiivit, joista tärkeimmät ovat tässä yhteydessä avo- tai avioliiton solmiminen tai työ. Lapsia on tullut vanhempiensa mukana niin, että heidän osuutensa on hieman suurempi kuin kantaväestössä. Vanhusten ikäryhmä muodostuu paljolti Suomeen eläkevuosiaan viettämään tulevista inkeriläisistä paluumuuttajista. Venäjä Baltia Muu Eurooppa Aasia ja Oceania Afrikka Pohjois-Amerikka Etelä-Amerikka Ulkomaalainen väestö iän ja kansalaisuuden mukaan Etelä-Karjalassa v > Lähde: Tilastokeskus Ulkomaalaisten miesten ja naisten määrissä ei kaiken kaikkiaan ole suurta eroa. Kansallisuuksittain tarkastellen eroja alkaa kuitenkin ilmetä. Naisten osuus painottuu eniten venäläisten sekä Aasiasta ja Oseaniasta tulleiden keskuudessa. Tämä lienee yhteydessä taas muuton motiiveihin, joissa avo- tai avioliiton solmiminen sekä työ ovat olleet merkittäviä tekijöitä. Myös baltialaisissa on naisenemmistö, sen sijaan muualta Euroopasta on tullut merkittävästi enemmän miehiä kuin naisia. Ulkomaalaisten koulutusta voidaan arvioida koulutusasteen mukaan, josta saadaan joltisenkin luotettavaa tietoa. Koulutuksen tasosta saadaan tieto vain ulkomaalaisen omana arviona heidän Ulkomaalaiset kansalaisuuden ja sukupuolen mukaan Etelä-Karjalassa v Venäjä Baltia Muu Eurooppa Aasia ja Oseania Afrikka Pohjois-Amerikka Etelä-Amerikka Tuntematon Lähde: Tilastokeskus Miehet Naiset

11 hakiessaan työtä. Tutkintorekisteristä puuttuu myös sellaisten henkilöiden tutkintoja, jotka muuttavat Suomeen vakinaisesti ja saavat työpaikan vapailta markkinoilta. Siten korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus voi olla hieman tilastotietoja isompi. Tilaston mukaan suurin osa (62 prosenttia) ulkomaalaisista maakunnassa on suorittanut perusasteen koulutuksen, keskiasteen koulutuksen saaneita on parikymmentä prosenttia ja korkea-asteen suorittaneita alle kaksikymmentä prosenttia. Keski- tai korkea-asteen suorittaneiden lukumäärä on omaa luokkaansa Lappeenrannassa, jossa opiskelu- ja työtilaisuudet ovat runsaimmat. Seuraavana tulee Imatra alle kolmasosalla edellisestä. Maaseutukunnista Taipalsaarella on eniten korkeasti koulutettuja ulkomaalaisia. Ulkomaalaiset koulutusasteen mukaan v Lappeenranta Imatra Joutseno Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Perusaste Ruokolahti Keskiaste Savitaipale Korkea-aste Suomenniemi Taipalsaari Ylämaa Lähde: Tilastokeskus Ulkomaalaisia paljon työelämän ulkopuolella Suomessa asuvista ulkomaalaisista alle puolet kuuluu työvoimaan. Opiskelijoita on noin kymmenen prosenttia ja eläkeläisiä viisi prosenttia. Noin kuudesosa ulkomaalaisista on lapsia. Muita työvoimaan kuulumattomia, esimerkiksi kotona olevia, oli viidesosa. Ulkomaalaisista oli vuonna 2005 noin kolmasosa työllisiä. Ulkomaalaisten työllisyys vaihtelee paljon kansallisuuden mukaan. Vähiten työllisiä on pakolaisväestössä, jossa työttömien ja lasten osuus on suuri. Ulkomaalaisten määrä kasvoi juuri niinä vuosina, jolloin lama oli Suomessa syvimmillään. Suomeen tuli myös pakolaisia ja inkerinsuomalaisia, joita oli vaikea työllistää. Etelä-Karjalassa työllistyminen on ollut useimpiin muihin maakuntiin verrattuna heikkoa. Syinä ovat mm. kantaväestön korkea työttömyys, muuttajien kielivaikeudet, alueella vallitsevat ennakkoluulot sekä muuttajien motiivit, joiden perusteella esimerkiksi naisten kotiin jääminen on kantaväestöä yleisempää. Toisaalta useilla aloilla olisi tarvetta venäjänkielentaitoisista työntekijöistä, joten osittain on kysymys siitä, että tarjonta ja kysyntä eivät työpaikkojen suhteen kohtaa kunnolla. Ulkomaalaisia työttömiä työnhakijoita on ollut Etelä-Karjalassa vuosittain keskimäärin 475 henkeä vuosina Määrä on jonkin verran laskenut viime vuosina oltuaan korkeimmillaan vuonna Lähes kaikki ulkomaalaiset joutuivat heti työmarkkinoille tullessaan työttömiksi, mikä ratkaisevasti vaikutti heidän asemaansa yhteiskunnassa ja kokemuksiinsa täällä elämisestä. Ulkomaalaisten työttömyys on hitaasti vähenemässä, mutta heidän osuutensa työmarkkinoilla on vieläkin erittäin pieni. Kotitaloutta päätoimisesti hoitavia on selvästi enemmän kuin suomalaisperheissä. Siirtolaisperheen toimeentulo onkin useimmiten yhden työssäkäyvän varassa Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat v v Lähde: Tilastokeskus 11

12 Pakolaisia muutamassa kunnassa Pakolaisia ja turvapaikanhakijoita on Suomessa nykyisin arviolta noin Ensimmäiset pakolaiset tulivat Suomeen 1970-luvun alkupuolella Chilestä, seuraavaksi tulivat Vietnamista lähteneet ns. venepakolaiset. Sen jälkeen oli hiljaista, kunnes 1990-luvun alussa kansainvälisten kriisien seurauksena pakolaisten määrä alkoi kasvaa. Suurimmat ryhmät tulivat Somaliasta ja entisen Jugoslavian alueelta. Myös sosialismin romahtaminen itäisen Euroopan maissa toi jonkin verran turvapaikan hakijoita maahamme. Vuoden 1993 jälkeen vuosittaiset pakolaismäärät ovat olleet enemmän kuin puolta pienempiä. Vuonna 2007 turvapaikan hakijoiden määrä Suomessa väheni liki 40 prosenttia ja sama suuntaus on ollut Ruotsia lukuun ottamatta muissakin EU-maissa. Suurimmista kansalaisryhmistä vain irakilaisten hakijoiden määrä kasvoi. Myönteisten päätösten osuus on noussut siten, että noin joka toiselle päätöksen saaneelle myönnettiin turvapaikka tai oleskelulupa. Eniten myönteisistä päätöksistä lisääntyivät oleskeluluvat suojelun tarpeen perusteella. Etelä-Karjalassa kunnat ovat vastaanottaneet vuosina yhteensä 153 pakolaista tai turvapaikan hakijaa. Vastaanottaneet kunnat ovat Lappeenranta, Joutseno, Imatra ja Ruokolahti. Joutsenossa toimii valtion 150-paikkainen turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus. Turvapaikan hakijoita on vuosina ollut yhteensä 5099 ja vuoden 2007 aikana 343 hakijaa. Viime vuoden hakijoista on siirretty toisiin keskuksiin tai käännytetty 125 ja kuntiin muutti 41 asiakasta. Heistä 11 sijoittui Lappeenrantaan ja loput muualle maahan. Turvapaikan hakijoissa on vuoden 2007 aikana ollut edustettuna 34 kansalaisuutta. Ulkomaalaisia opiskelijoita eniten Venäjältä Kansainvälinen liikkuvuus on lisääntynyt ja nykyään yhä useampi nuori hankkii koulutuksensa kotimaan ulkopuolella. Aivokiertoa edistää entisestään käynnissä oleva prosessi, joka pyrkii yhtenäistämään maiden koulutusjärjestelmät ja tutkinnot, jotta ne olisivat vertailukelpoisia EU-maiden kesken. Ulkomaisista opiskelijoista Suomessa vaihto-opiskelijat ovat pääosin Euroopasta ja tutkinto-opiskelijat Euroopan ulkopuolelta, erityisesti Venäjältä ja Kiinasta. Venäjää arvioidaan tulevaisuuden tärkeäksi ja kasvavaksi opiskelijoita lähettäväksi maaksi. Ulkomaalaisten opiskelijoiden joukossa on Suomessa niin väliaikaisesta asumisesta kuin pysyvästäkin asumisesta kiinnostuneita henkilöitä. Suurin osa (84 prosenttia) tutkimukseen 1 vastanneista ilmoittaa olevansa kiinnostunut Suomen työelämästä. Vain 16 prosenttia ilmoittaa, että heillä ei ole aikomusta harkitakaan Suomeen jäämistä. Työn saantia Suomessa vaikeuttaa eniten työkokemuksen sekä kontaktien ja verkostojen puute. Etelä-Karjalassa ulkomaalaisia opiskelijoita on Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, Etelä-Karjalan ammattiopistossa ja -korkeakoulussa, Itä-Suomen koulussa sekä joissakin muissa oppilaitoksissa. Teknillisen yliopiston ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on kasvanut melko tasaisesti niin, että heitä oli vuoden 2007 lopussa 218, näistä perusopiskelijoita 171 ja jatko-opiskelijoita 47. Kansallisuuksista eniten ovat edustettuina venäläiset (99), kiinalaiset (13) ja sen jälkeen pienempinä ryhminä muut aasialaiset, yhteensä 24 opiskelijaa. Ammattikorkeakoulussa ulkomaalaisten tutkintoon tähtäävien opiskelijoiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Ulkomaalaisia opiskelijoita oli vuonna 2007 jo 85 ja määrän ennustetaan kasvavan. Venäläisten määrä on ollut aiempina vuosina suurin, mutta vuonna 2007 heitä suurempi ryhmä oli kiinalaiset. Opiskelijavaihdon kautta vuonna 2007 oli ulkomaalaisia oppilaitoksessa yhteensä 151, joista 83 eli valtaosa oli venäläisiä. Myös Etelä-Karjalan aikuisopistossa koulutettavista ulkomaalaisista arviolta noin 90 prosenttia on venäläisiä. Ammattiopistossa on ollut kansainvälisen opiskelija- ja harjoittelijavaihdon kautta ulkomaisia opiskelijoita 24 oppilasta vuonna Itä-Suomen koulussa Etelä-Karjalassa on yhteensä 225 oppilasta, joista venäjänkielisiä 52. Kansainvälisessä IB -lukiossa on yhteensä 65 oppilasta, joista 5 ulkomaalaista ja 5 kaksoiskansalaisuuden omaavaa. Paluumuuttajien virtaa padotaan Ns. inkeriläiset paluumuuttajat ovat niiden suomalaisten jälkeläisiä, jotka vuoden 1617 Stolbovan rauhan jälkeen muuttivat eivät välttämättä vapaaehtoisesti nykyisen Pietarin alueelle luterilaisuuden ja Ruotsin kuninkaan etuvartioksi. Toisen maailmansodan aikana suuri osa heistä tuli Suomeen. Aselevon jälkeen vuosina yli inkeriläistä pa- 1 Heikkilä-Pikkarainen: Väestön ja työvoiman kansainvälistyminen nyt ja tulevaisuudessa. Siirtolaisinstituutti

13 lautettiin takaisin Neuvostoliittoon. Presidentti Koiviston lausunto vuonna 1990, jonka mukaan inkeriläisiä on pidettävä paluumuuttajina, käynnisti välittömästi joukkomuuton, joka jatkuu yhä. Viime vuosina paluumuutto on vähentynyt ja sitä säädellään tarkemmin. Osalla paluumuuttajista ei ole enää minkäänlaisia siteitä maahamme, kieleemme tai kulttuuriimme. Etelä-Karjalaan on tullut 2000-luvulla yhteensä 361 paluumuuttajaa, heistä suurin osa Lappeenrantaan. Seuraavaksi eniten on tullut Imatralle ja sitten Joutsenoon. Maaseutukunnista muutamia tulijoita on sijoittunut Luumäelle, Taipalsaarelle, Ylämaalle ja Parikkalaan. Miltei puolet tulijoista on ollut iältään vuotiaita eli nuoria työikäisiä. Kausityöläisiä tarvitaan Kausityöläiset ovat tärkeä täydennys tilapäiseen ja kausiluonteiseen työvoiman tarpeeseen. Eniten kausityöläisiä on työskennellyt maatalous- ja puutarhaaloilla. Miltei kolme neljännestä työluvista koskee tilapäisluonteista työntekoa. Etelä-Karjalassa työlupia on myönnetty vuosina yhteensä 623 lupaa, joista 476 koski Venäjältä tulevia työntekijöitä. Turkista tuleville myönnettiin 58 työlupaa ja Intiasta tuleville 23 työlupaa. Loput työluvista myönnettiin yksittäisinä tapauksina ympäri maailmaa tuleville työntekijöille. Laittomasti ilman työlupaa työskentelevät jäävät työnantajan armoille. Näistä ei ole olemassa luotettavaa tilastotietoa. MAAHANMUUTTAJIEN OMINAISUUKSIA Etelä-Karjalaan on muuttanut tarkastelujaksolla vuosina yhteensä 2680 ulkomaalaista. Eniten on maahanmuuttajia tullut ydinalueen kuntiin, Lappeenrantaan puolta enemmän kuin Imatralle ja yli kolme kertaa enemmän kuin Joutsenoon. Joutsenossa maahanmuuttajia on eniten suhteessa väkilukuun. Maaseutukunnista eniten maahanmuuttajia on Ruokolahdella, seuraavina Luumäellä ja Parikkalassa. Suhteessa väkilukuun eniten maahanmuuttajia on Ylämaalla. (Joutsenossa sijaitsevan turvapaikanhakijoiden vastaanottokodin asiakkaat kirjautuvat maahanmuuttajiksi siinä vaiheessa, kun saavat A-statuksen oleskeluluvan ja kirjautuvat sen kunnan asukkaaksi, joka ottaa heidät vastaan.) Maahanmuuttajat v kunnittain % 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Yhteensä v Suhteessa vuoden 2006 väkilukuun % Lähde: Tilastokeskus Maahanmuuttajista valtaosa, 74 prosenttia, on ollut työikäisiä. Heistä yli 40 prosenttia on ollut nuorempia työikäisiä eli vuotiaita. Lasten (0 14 vuotiaat) osuus on ollut yli viidennes ja vanhusten eli yli 65-vuotiaiden vain viitisen prosenttia. Maahanmuutto nuorentaa siten maakunnan väestön ikärakennetta koostumuksellaan. Ikä Maahanmuuttajat iän mukaan v > Lähde: Tilastokeskus

14 Maahanmuuttajat sukupuolen mukaan v Maahanmuuttajissa on hienoinen naisenemmistö, naisia on ollut 54,5 prosenttia muuttajista. Naisenemmistö pätee kaikkiin kuntiin, paitsi Luumäellä puntit ovat suurin piirtein tasan naisten ja miesten kesken. Naisenemmistön taustalla on maakunnassamme melko yleinen ilmiö eli venäläisten naisten avioituminen suomalaisen miehen kanssa. Lappeenranta Imatra Joutseno Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Suomenniemi Taipalsaari Ylämaa Miehet Naiset Lähde: Tilastokeskus Vuosina maahan muuttaneiden koulutusaste on ollut jonkin verran alhaisempi kuin maassa jo asuvien ulkomaalaisten, puhumattakaan kantaväestöstä. Niitä, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa, oli miltei kolme neljännestä. Korkea-asteen tai keskiasteen tutkinnon suorittaneet sijoittuivat pääosin ydinalueen kuntiin ja hajanaisesti yksittäistapauksina maaseutukuntiin. Maahanmuuttajat koulutusasteen mukaan v Lappeenranta Imatra Joutseno Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Suomenniemi Taipalsaari Ylämaa Keskiaste Korkea-aste Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Lähde: Tilastokeskus Maahanmuuttajat pääasiallisen toiminnan mukaan v Pääasiallisen toiminnan mukaan maahanmuuttajissa on eniten ollut työttömiä ja muita työvoimaan kuulumattomia, eli heitä jotka eivät ole lapsia, eläkeläisiä tai opiskelijoita. Käytännössä nämä lienevät pääasiassa naisia, jotka ovat jääneet hoitamaan kotia ja lapsia eivätkä ole ilmoittautuneet työnhakijoiksi. Työllisiä maahanmuuttajissa oli vajaa viidennes. Lapsia maahanmuuttajissa oli vajaa viidennes luvun alkuun nähden työttömien osuus on laskenut ja vastaavasti työllisten, muiden työvoimaan kuulumattomien ja opiskelijoiden osuudet ovat nousseet. Maahanmuuttajien työllisyysaste jää meillä valtakunnallisessa vertailussa erittäin alhaiseksi. Työllinen Työtön Lapsi (0-14 v.) Opiskelija Eläkeläinen Muu työvoimaan kulumaton Tuntematon Lähde: Tilastokeskus

15 Työllisten maahanmuuttajien yleisin toimiala on teollisuus. Tosin monessa tapauksessa toimiala on jäänyt tuntemattomaksi, mikä onkin ryhmänä samaa suuruusluokkaa kuin edellinen. Seuraaviksi yleisimpiä toimialoja ovat kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimus- ja liike-elämän palvelut sekä kuljetus, varastointi ja tietoliikenne. Myös koulutusala on työllistänyt monia. Maahanmuuttajat toimialan mukaan v Toimiala tuntematon Teollisuus Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut Koulutus Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Julkinen hallinto ja maanpuolustus Majoitus- ja ravitsemistoiminta Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Mineraalien kaivu Maatalous, riistatalous ja metsätalous Lähde: Tilastokeskus Maahanmuuttajat työnantajan mukaan v Työnantajan ja ammattiaseman mukaan miltei 90 prosenttia maahanmuuttajista on palkansaajia, ja toimivat pääosin yksityisellä sektorilla. Tästä jaosta poikkeaa eniten Ruokolahti, jossa maahanmuuttajat ovat sijoittuneet julkiselle sektorille, sekä Luumäki, jossa miltei kaikki maahanmuuttajat ovat yksityisellä sektorilla. Lappeenranta Imatra Joutseno Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Suomenniemi Taipalsaari Ylämaa Julkinen sektori Yksityissektori Muut Lähde: Tilastokeskus Tuloluokittain tarkasteltuna maahanmuuttajissa on paljon ihmisiä, joilla ei ole tuloja lainkaan. Tähän ryhmään kuuluvat lasten lisäksi muut työvoimaan kuulumattomat. Pienituloisimmat ryhmät ovat siten hyvin riippuvaisia tulonsiirroista tai puolison/vanhempien tms. tuloista. Ei tuloja Maahanmuuttajat tuloluokkien mukaan v Lähde: Tilastokeskus 15

16 SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN MAAHANMUUTTAJIIN Maahanmuuton seurauksena kantaväestön keskuuteen syntyy erilaisia etnisiä ryhmiä. Kulttuurien kohtaamisesta aiheutuu tiettyjä vaikutuksia kantaväestön elämään, mutta maahanmuuttajalle rankka elämänmuutos voi muodostua stressitekijäksi. Muuttostressiin vaikuttavat monet tekijät, mutta yksi on vastaanottavan yhteiskunnan luonne. On havaittu, että maahanmuuttajien henkinen hyvinvointi on parempi sellaisissa vastaanottavissa maissa, joissa harjoitetaan monikulttuuripolitiikkaa. Tällä tarkoitetaan toimintaa, jossa maahanmuuttajia kannustetaan ylläpitämään omaa kulttuuriaan, mutta myös tutustumaan ja toimimaan muiden kulttuurien edustajien kanssa. Kaikesta huolimatta monikulttuurisessakaan yhteiskunnassa ihmiset eivät ole tasa-arvoisia vaan hyvinkin eri tavalla kohdeltuja. Myös vähemmistöt voivat sortaa toisiaan. siirtoina. Lähialueilta muuttaneiden osalta aika on vielä lyhyempi. Eniten pelätään ja ihaillaan erilaisia Kielteisiä asenteita maahanmuuttajia kohtaan selittävät myös etniset ennakkoluulot, pelot ja torjunta uutta ja vierasta kohtaan. Tämä ilmenee rasismina ja syrjintänä. Toisen maailmansodan kokemukset ja siirtomaavallan luhistuminen 1900-luvun jälkipuoliskolla ovat johtaneet avoimen rasismin tuomitsemiseen ja tilalle on tullut ns. uusrasismi. Toiseutta ja syrjintää ei enää niin paljon perustella biologisin (ulkonäön, ihonvärin tms.) perustein, vaan nationalismiin ja kulttuurieroihin perustuvin argumentein. LAURI HEINO Talouden elpyminen lieventää ennakkoluuloja Suhtautuminen maahanmuuttajiin vaihtelee vastaanottajamaan taloudellisen tilanteen mukaan. Huoli omasta työpaikasta, asunnon saamisesta ja sosiaalisista etuuksista voi kiristää asenteita. Kielteistä suhtautumista maahanmuuttajiin selittävätkin keskeisesti sosioekonomista asemaa koskevat joko kuvitellut tai todelliset uhkakuvat. Tämän uhan kokemukset voimistuivat selvästi laman ja suurtyöttömyyden aikana. Tämän saivat kokea nahoissaan 1990-luvun alkuvuosina maahan turvapaikan hakijoina tulleet somalit ja entiset jugoslaavit. Sitä ennen Suomeen ei ollut juurikaan tullut ulkonäöltään suomalaisista erottuvia turvapaikanhakijoita Afrikan maista. Sen sijaan noihin aikoihin maahan tulleisiin inkerinsuomalaisiin suurin osa suomalaisista suhtautui myönteisesti. Etnisen ryhmän arvostus voi nousta, kun esimerkiksi nuorisokulttuuri tai urheilu nostaa esiin tähtiä, joissa ihonväriin ja muihin fyysisiin eroihin perustuva toiseus onkin kauneuden ja positiivisen kiinnostuksen merkki. Kun talous elpyi ja työttömyys väheni, pakolaisten ja muiden ulkomaalaisten maahanmuuttoon liitetyt sosioekonomisen uhan kokemukset vähenivät. Tämä selittää sitä, että asenteet ovat lientyneet huolimatta maahanmuuttajien määrän kasvusta. Väestön vanhenemisesta johtuva työvoimapulan uhka on saanut jopa aikaan sen, että maahanmuuttajat nähdään ensi kertaa Suomen historiassa taloudellisena voimavarana. Muuttajista voi syntyä jopa kilpailua. Vapaaehtoisen maahanmuuttajan on laskettu maksavan jo kuudentena maassaolovuotenaan välittömiä veroja enemmän kuin mitä on saanut suorina tulon- Länsieurooppalaisten kokemuksissa ja esityksissä etniseen toiseuteen liittyy nykyisin neljä ulottuvuutta: alempiarvoisuus, outous, uhkaavuus, mutta myös kiehtovuus. Helpointa on suhtautua myönteisesti meitä kulttuuriltaan ja elintasoltaan lähimpänä oleviin muuttajiin. Asenteet ovat varauksellisempia ulkonäöltään ja kulttuuriltaan kantaväestöstä erottuviin ja elintasoltaan alhaisemmista maista tuleviin. Rasistinen väkivalta on joidenkin arvioiden mukaan lisääntymässä ja kohdistuu kaikkein pahimmin edellä mainittuihin ryhmiin. 16

17 Kontaktit ja myönteinen tieto karsivat pelkoja Maahanmuuton lisääntyessä myös kontaktit kantaväestön ja maahanmuuttajien kesken ovat yleistyneet. Kontaktien vaikutus on myönteinen ja ystävyyssuhteiden kautta saadaan tietoa, pystytään samaistumaan ja eläytymään toisen kokemuksiin. Ystävystyminen auttaa näkemään maahanmuuttajan yksilönä eikä vain ryhmänsä stereotyyppisenä edustajana. Runsas ulkomaan matkailu ja ulkomailla työskentely ovat yhteydessä myönteisiin asenteisiin maahanmuuttajia kohtaan. Eniten henkilökohtaisia kontakteja ulkomaalaisiin oli korkeasti koulutetuilla, johtajilla, ylemmillä toimihenkilöillä, yrittäjillä ja opiskelijoilla. Noin kolmasosa eläkeläisistä, maanviljelijöistä ja työntekijöistä ei tuntenut henkilökohtaisesti yhtään maahanmuuttajaa. Henkilökohtaisten kontaktien lisäksi mielipiteisiin vaikuttavat kodin asenteet, tuttavapiirissä omaksutut käsitykset sekä median välittämät tiedot ja niiden synnyttämät keskustelut. Medialla on suuri valta joko myönteisten mahdollisuuksien tai pelottavien uhkien korostamisen kautta vaikuttaa yleisen mielipideilmaston muodostumiseen. Myönteisten asenteiden yleistymisen myötä korostetaan mielipiteissä entistä enemmän kulttuurielämän monipuolistumista, kielitaidon, suvaitsevaisuuden, elämäniloisuuden ja ulkomaan kaupan lisääntymistä samoin kuin talouselämän elpymistä maahanmuuton myötä. Kaikkia ei katsota hyvällä Vaikka suhtautuminen maahanmuuttajiin onkin muuttunut myönteisemmäksi, suhtaudutaan eri syistä maahan tulleisiin eri tavalla. Myönteisyys on kasvanut erityisesti ulkomaalaisten työnhakijoiden, erityisosaajien, opiskelijoiden, eri syistä pakoon lähteneiden ja kehitysmaiden nälkää näkevien sekä ulkomaalaisten ottolasten vastaanottamiseen. Kielteisimmin suhtauduttiin ilman muita motiiveja taloudellisen asemansa parantamisen vuoksi maahan muuttaviin. Entisen Neuvostoliiton alueelta muuttaneisiin suhtaudutaan Suomessa eri lailla kuin muualta maahan muuttaneisiin. Venäläisten maahanmuuttajien elinolot ovatkin Suomessa huonommat kuin esimerkiksi virolaisten. Jonkin verran on myös niitä mielipiteitä, joiden mukaan suomalainen kulttuuri joutuu uhanalaiseksi maahanmuuton lisäyksen myötä. Vielä enemmän pelätään huumeiden, aidsin, rikollisuuden ja levottomuuksien leviämistä Suomeen. Suomalaiset myös odottavat maahanmuuttajilta nöyryyttä, koska maahanmuuttajat saavat nauttia hyvinvointivaltiomme eduista 2. Maahanmuuttajat eivät saisi ainakaan julkisesti moittia Suomea, suomalaisia tai sosiaaliturvajärjestelmäämme. Päinvastoin maahanmuuttajan pitäisi avoimesti osoittaa kiitollisuutta päästyään osalliseksi yhteiskunnastamme. Työvoimaa tarvitaan Työministeriön tutkimuksen 3 mukaan 62 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että työnhakijoita on otettava nykyistä enemmän tai ainakin nykyisen verran. Ulkomaisiin työnhakijoihin suhtautuminen on kuitenkin erilaista eri väestöryhmissä. Näihin asenteisiin vaikuttivat kontaktit maahanmuuttajiin. Ikä vaikutti niin, että nuorten työikäisten asenteet olivat myönteisimpiä, joskin näissä miesten keskuudessa oli varauksellisuutta enemmän. Nuorista pojista joka neljäs piti itseään rasistisena ja kannatti ainakin osittain skinheadien ulkomaalaisvastaista toimintaa. Eläkeläiset olivat kaikkein varauksellisimpia. Koulutus liensi asenteita, sillä oli selvä yhteys maahanmuuttoa koskeviin asenteisiin. Eniten koulutusta saaneet suhtautuivat kaikkein myönteisimmin ja heidän keskuudessaan vielä miehet hieman myönteisemmin kuin naiset. Ammattiasema vaikutti niin, että johtajat tai ylemmät toimihenkilöt sekä opiskelijat suhtautuivat muita myönteisemmin ulkomaalaisiin työnhakijoihin. Yrittäjien asenteissa sen sijaan on noussut varauksellisuutta. Oman työmarkkinaaseman vakaus vaikuttaa luonnollisesti asenteisiin maahanmuuttajia kohtaan. Niinpä kokopäivätyössä olevien asenteet olivatkin myönteisempiä kuin osaaikatyötä tekevien, työttömien tai työelämän ulkopuolella olevien. Kaupunkilaiset olivat myönteisempiä kuin maaseudun asukkaat, joilla melkein puolella oli torjuva asenne. Puoluekannan mukaan asenteet vaihtelivat niin, että vihreät ja kokoomuslaiset olivat myönteisimpiä, keskustalaiset taas kielteisimpiä. Uskonnollisuus vaikutti niin, että ne, joiden elämässä uskonnolla oli hyvin tärkeä asema, suhteutuivat myönteisemmin asiaan kuin vähemmän uskonnolliset. 2 Pehkonen: Maahanmuuttajan kotikunta. Kunnallisalan kehittämissäätiö. Tutkimusjulkaisu Magdalena Jaakkola: Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin vuosina Työpoliittinen tutkimus 286. Työministeriö. 17

18 Mieluummin palvelijaksi kuin pomoksi Työelämässä maahanmuuttaja hyväksytään yleisesti työtoveriksi, mutta huomattavasti harvempi suomalainen hyväksyisi ulkomaalaisen esimiehekseen. Suhtautuminen ulkomaalaisten toimimiseen palveluammateissa on myönteistä. Suomalaiset hyväksyisivät ulkomaalaisen kuitenkin mieluummin työpaikan siivoojaksi tai taksinkuljettajaksi kuin arvostetumpiin ammatteihin. Ulkomaalainen hyväksyttäisiin omien lasten opettajaksi tai hoitajaksi ja hoitavaksi lääkäriksi mieluummin kuin viranomaiseksi. Käytännössä työelämässä maahanmuuttajien työehtoja poljetaan niin, että monet heistä joutuvat työskentelemään alipalkattuina, työehtosopimuksia huonommilla ehdoilla etenkin siivous-, ravintola- ja kaupan aloilla. Haastatteluissa maahanmuuttajat tuovat esille sen, että heidät luokitellaan työtehtävissään ensisijaisesti etnisen taustansa perusteella ennemmin kuin ammattikuntansa edustajina. Esiin nousevat myös suomalaisten ennakkoluuloiset asenteet idästä tuleviin maahanmuuttajiin. Ilmassa on myös epäilyä maahanmuuttajan löyhästä työkulttuurista. Työnantajien luottamus maahanmuuttajan työmoraaliin lisääntyi, jos maahanmuuttaja oli avioliitossa suomalaisen kanssa. Hätä koskettaa suhteessa pakolaisiin Myös pakolaisiin suhtautuminen on em. työministeriön tutkimuksen mukaan muuttunut taloudellisen laman jälkeen myönteisemmäksi. Vastanneista 66 prosenttia on sitä mieltä, että pakolaisia voitaisiin vastaanottaa enemmän tai yhtä paljon kuin nykyisin. Myös kaikkein jyrkimmät kielteiset asenteet ovat vähentyneet siitä mitä ne olivat lamavuosina. Silloin asenteet maahanmuuttajiin kiristyivät ja heitä alettiin pitää uhkatekijänä omalle toimeentulolle ja elinehdoille. Tilannetta kärjisti se, että Neuvostoliiton suomalaisten paluumuuttajien ja heidän perheenjäsentensä lisäksi Suomeen saapui turvapaikanhakijoita sotaa käyvästä Somaliasta sekä entisen Jugoslavian alueelta. Sotaa pakoon lähteneisiin, ympäristötuhojen vuoksi pakoon lähteneisiin ja kehitysmaiden nälkää näkevien vastaanottamiseen suhtauduttiin myönteisemmin kuin poliittisista, uskonnollisista tai rodullisista syistä vainottuihin, joita Suomi taas on Geneven sopimuksessa sitoutunut vastaanottamaan. Suhtautumisessa näkyy mm. median vaikutus. Televisio välittää kuvaa sotaa pakenevista naisista, lapsista ja vanhuksista koteihin reaaliajassa. Tämä lisää myötätuntoa hätää kärsiviä kohtaan. Tämä ilmiö näkyy myös suomalaisten myönteisessä suhtautumisessa Kosovon albaaneihin, joiden epäinhimillisistä olosuhteista ja etnisistä puhdistuksista kerrottiin laajasti televisiossa. Sen jälkeen sama on toistunut Afganistanin ja Irakin sodan suhteen, jota kautta suomalaisten huomiota on kiinnitetty maailmanlaajuisiin etnisiin ja po- Suhtautuminen pakolaisten vstaanottamiseen % Nykyistä enemmän Yhtä paljon kuin ennenkin Nykyistä vähemmän Jaakkola: Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin TM liittisiin konflikteihin sekä islamilaisen maailman ongelmiin. Myös nämä pakolaisuutta synnyttäneet tapahtumat ovat osaltaan liennyttäneet kielteisiä asenteita pakolaisia kohtaan. Asenneilmapiirin muutosta kuvastaa myös se, että suomalaiset kannattivat suurempien pakolaismäärien vastaanottamista kuin lamavuosina. Silloin jopa viidennes olisi ollut sulkemassa rajoja kokonaan pakolaisilta. Tosin vieläkin joka kymmenes on tällä kannalla. Nyt lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että Suomi voisi ottaa vastaan vuosittain vähintään 1000 kiintiöpakolaista nykyisten 750 sijaan. Vähintään pakolaisen vastaanottamista kannattavien osuus on kasvanut vuosi vuodelta. 18

19 Koulutetut ja naiset myötämielisimpiä Asenteet pakolaisia kohtaan vaihtelevat eri väestöryhmien välillä. Naiset ovat suhtautuneet koko ajan myönteisemmin miehiin verrattuna. Varaukselliset asenteet ovat vähentyneet kaikissa ikäryhmissä laman jälkeen. Enemmistö kaikkiin ikäryhmiin kuuluvista oli sitä mieltä, että Suomen pitäisi ottaa vastaan pakolaisia nykyistä enemmän tai ainakin yhtä paljon, riippumatta siitä, mistä syystä he ovat lähteneet maanpakoon. Kielteiset asenteet tosin lisääntyivät naisten keskuudessa iän myötä. Miehillä asenteet olivat kovempia siinä, että he olisivat valmiimpia ottamaan ulkomaalaisia enemminkin koulutuksen perusteella ja vain työnhakuun, naisten asenteet taas olivat humanitaarisempia. Nuorten poikien keskuudessa kielteiset asenteet olivat yleisiä, joka kolmas suhtautui varauksellisesti pakolaisten vastaanottamiseen. Koulutus lisää suvaitsevaisuutta. Mitä korkeampi koulutus, sitä myönteisemmin pakolaisiin suhtauduttiin. Vähiten koulutusta saaneet, maanviljelijät ja eläkeläiset katsoivat muita useammin, että Suomi on jo tehnyt riittävästi pakolaisongelman ratkaisemiseksi asuttaessaan Karjalan siirtoväen. Enemmistö kaikkiin ammattiryhmiin kuuluvista vastaajista oli sitä mieltä, että Suomen pitäisi ottaa vastaan pakolaisia nykyistä enemmän tai ainakin yhtä paljon kuin ennenkin. Ammattiryhmien välillä on kuitenkin eroja niin, että johtajat ja ylemmät toimihenkilöt ja opiskelijat suhtautuivat muita myönteisemmin pakolaisten vastaanottoon. Epävakaa asema työmarkkinoilla kiristää asenteita pakolaisia kohtaan, lähes puolet työttömistä ja runsas kolmasosa osa-aikaisista oli sitä mieltä, että pakolaisia pitäisi ottaa nykyistä vähemmän. Kaupunkimaisissa kunnissa oltiin maaseutua myönteisempiä pakolaisten vastaanottoa kohtaan. Ne, jotka tunsivat henkilökohtaisesti vähintään kolme Suomessa asuvaa ulkomaalaista, suhtautuivat myönteisemmin kuin ne, jotka eivät juurikaan tunteneet ulkomaalaisia. Puoluepoliittisesti rivit hajoavat ja poliitikot eivät juuri ole rummuttaneet pakolaisten vastaanoton lisäämisen puolesta. Kaikissa puolueissa on sekä pakolaisiin varauksellisesti että myönteisesti suhtautuvia. Vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajissa oli eniten myönteisesti suhtautuvia. Uskonnollisten ihmisten suhtautuminen oli myönteisempää kuin niiden, joille uskonto ei merkinnyt paljoakaan. Naimisiinmeno hämmentää vielä Paitsi uhkana omalle asemalle yhteiskunnassa, voidaan maahanmuuttajat kokea uhkana myös seurustelu- ja avioliittomarkkinoilla. Runsas puolet vastaajista, etenkin miehet ja eläkeikäiset, olivat sitä mieltä, että suomalaiset naiset ihastuvat liian helposti ulkomaalaisiin miehiin. Suhtautuminen suomalaisten naisten liian helppoon ihastumiseen ulkomaalaisiin miehiin oli osa maahanmuuttajiin liittyvää ennakkoluuloista asennekokonaisuutta. Sitä selittävät samat demografiset ja sosiaaliset taustatekijät kuin suhtautumista ulkomaalaisiin työnhakijoihin ja pakolaisiin sekä eri kansallisuusryhmien maahanmuuttoon. Eniten kannettiin tästä asiasta huolta maaseudulla, jossa muutoinkin on vajetta naimaikäisistä naisista. % epäsuotavampaa, joskin myönteisempänä koettua kuin esimerkiksi somalin kanssa avioituminen. Käytännössä kahden kulttuurin avioliittojen yleistyminen puhuu kaiken kaikkiaan konkreettisesti etnisten ennakkoluulojen vähentymisen puolesta. Myönteinen suhtautuminen eräisiin kansallisuusryhmiin kuuluvien kanssa avioitumiseen Suhtautuminen kahden kulttuurin seka-avioliittoihin on muuttunut kaiken kaikkiaan myönteisemmäksi yleisen asenneilmapiirin lientymisen myötä. Myönteisimmin suhtauduttiin avioitumiseen inkerinsuomalaisen kanssa, sen jälkeen virolaisen kanssa. Avioituminen venäläisen kanssa oli merkittävästi Inkerinsuomalaiset Venäläiset Virolaiset Somalit Jaakkola: Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin TM

20 Kieli ja ääni suodaan tulijalle VASTAVALO.FI / VILLE VIMPARI Valtaosa vastaajista on työministeriön tutkimuksen mukaan sitä mieltä, että maahanmuuttajien olisi hyvä säilyttää äidinkielensä ja opettaa sitä lapsilleen. Runsas puolet vastaajista kannatti sitä, että Suomen tulee järjestää ulkomaalaisille opetusta heidän äidinkielellään, jos he sitä haluavat. Vähintään neljä vuotta Suomessa asuneilla ulkomaan kansalaisilla on jo kunnallinen äänioikeus. Joka kolmas antaisi ulkomaan kansalaisten äänestää eduskuntavaaleissa sen jälkeen, kun he ovat asuneet muutaman vuoden Suomessa. Joka neljäs myöntäisi heille oikeuden asettua kansanedustajaehdokkaaksi. Äänioikeus ollaan valmiita suomaan maahanmuuttajalle muutaman maassaolovuoden jälkeen. Monet antaisivat heille oikeuden astua politiikkaan mukaan päättäjinäkin tietyn ajan jälkeen. Virkamieskin heltymässä Samoin kuin on tulkittavissa koko väestöä koskevan tutkimuksen perusteella asenteiden lientyneen maahanmuuttoon nähden, ovat myös viranomaisten asenteet 4 muuttuneet myönteisemmiksi. Maahanmuuttajien kohtaamisesta on tullut osa jokapäiväistä työtä. Eniten säännöllisiä kontakteja oli opettajilla, työvoimatoimistojen henkilöstöllä, rajavartiomiehillä ja poliisilla. Viranomaisten mielestä tervetulleimpia ulkomaalaisia olivat länsieurooppalaiset ja varsinkin pohjoismaalaiset. Vähiten kaivattuja ulkomaalaisryhmiä sen sijaan olivat Afrikasta ja Lähi-idästä tulevat sekä venäläiset. Inkeriläisiä kohtaan suosion kasvu on laantumassa. Halutaan hyviä maahanmuuttajia Viranomaiset haluavat Suomeen ensisijaisesti ulkomaalaisia, jotka tuovat maahan aineellista ja henkistä pääomaa: paitsi turisteja ja opiskelijoita, myös korkeasti koulutettuja, ahkeria ja mieluiten länsimaalaisia työperusteisia muuttajia. Noin puolet vastaajista halusi maahan myös nykyistä enemmän ulkomaalaisia adoptiolapsia. Pakolaisiin suhtautuminen oli suhteellisen myönteistä, sen sijaan uusista EU-maista lähtöisin olevien turvapaikanhakijoiden maahantuloon suhtauduttiin huomattavan nihkeästi. Viranomaiset näkisivät maahanmuuttajan mieluusti työvoimapulasta kärsivillä, heikosti palkatuilla palvelualoilla: siivousalan töissä, kaupan kassana, tarjoilijana tai taksikuskina. Tuttavaksi ja naapuriksi maahanmuuttaja hyväksyttäisiin melko hyvin. Rajavartiomiehet ja poliisit tosin olivat muita epäilevämmällä kannalla. Myös oikeusviranomaiset ja sairaanja terveydenhoitajat suhtautuivat hieman varauksellisesti ajatukseen ulkomaalaisesta naapurista. Ajatukseen maahanmuuttajasta työtoverina suhtauduttiin myönteisesti. Terveydenhoitoalan henkilöstöllä oli muita ryhmiä enemmän kokemuksia ulkomaalaistaustaisista työtovereista. Erityisen myönteiset kokemukset olivat poliiseilla. Käytännössä viranomaisilla oli kuitenkin vähän ulkomaalaistaustaisia työtovereita, niinpä monietniset kokemukset tulivat etupäässä asiakaskontakteista. Yleisesti ottaen kokemukset ulkomaalaistaustaisista asiakkaista olivat useimmiten myönteisiä. Maahanmuuttajia pidettiin kuitenkin vaikeina asiakkaina. Joka toinen poliisi, kolmannes opettajista ja runsas 40 prosenttia muista viranomaisista oli sitä mieltä, että maahanmuuttajat ovat hankalia asiakkaita. Rajamiehet ja poliisi toivat muita useammin esiin monietniseen asiakastyöhön liittyviä kielteisiä kokemuksia. Rajamiehet ja poliisit myös katsoivat muita useammin, että maahanmuuttajat itse provosoivat omalla käytöksellään ongelmatilanteiden syntymistä ja kielteisiä asenteita. Sen sijaan sosiaalityöntekijät olivat eniten ja selkeästi eri mieltä siitä, että maahanmuuttaja itse provosoisi tilanteita. 4 - Pitkänen: Etninen ja kulttuurinen monimuotoisuus viranomaistyössä. Edita

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Työperäisen maahanmuuton monet kasvot Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Suurimmat kansalaisuusryhmät Suomessa 2011 (pysyvästi maassa asuvat) Maa Henkilöitä Osuus ulkomaiden

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2014 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.5.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä on lisääntynyt

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 24.4. klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus maaliskuu Työttömyys kasvaa edelleen, mutta Kaakkois-Suomessa hitaammin kuin Suomessa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 7/2002 15.3.2002 Pakolaisten asuttaminen Suomessa 1994-2001 Kuntien pakolaisille osoittamat asunnot 1994-2001 700 600 500 Aravavuokra-as.

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Minister Astrid Thors

Minister Astrid Thors Pohjoiskalottikonferenssi Nordkalottkonferens 21.08.2010 Minister Astrid Thors 20.8.2010 Peruskäsitteitä Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Tilastoliite. Sisältö. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

Tilastoliite. Sisältö. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat Tilastoliite Sisältö 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 asiat 10 Karkotusasiat Avainluvut Toimintamenot (1000 e) ja henkilöstö 2009 2010 2011 Nettomenot 17 576 18 326 17 718 Tulot 2 929

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2015

TILASTOKATSAUS 6:2015 TILASTOKATSAUS 6:2015 6.10.2015 ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA VANTAALLA VUONNA 2012 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan Suomessa asuvat henkilöt, jotka ovat joko

Lisätiedot

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Oleskelulupalajit Määräaikainen - tilapäinen (B) - jatkuva (A) Pysyvä (P) - voimassa toistaiseksi - 4 vuoden jatkuvan (A) oleskelun

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011 Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Maahanmuuttajat 168 000 maahanmuuttajaa (ulkomaan kansalaista) vuonna 2010 Vuonna 1990 vastaava

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.3.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus kuu 2014 Työttömyyden peruskuva on säilynyt ennallaan. Työttömien määrä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Turku 28.1.215 Villiina Kazi Asiantuntija Esityksen sisältö 1) Maahanmuutto

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu 2014. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu 2014. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Maaliskuu. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

OLESKELULUVAT VUONNA 2009. 1. Johdanto

OLESKELULUVAT VUONNA 2009. 1. Johdanto TILASTOANALYYSI 2009 Maahanmuuttoyksikkö 22.2.2010 OLESKELULUVAT VUONNA 2009 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan vuoden 2009 aikana vireille tulleiden oleskelulupahakemusten ja Maahanmuuttovirastossa

Lisätiedot

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA Pakolaiset tarvitsevat kodin. Termistö Siirtolainen Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan työn, opiskelun, ihmissuhteen tms. perusteella tavoitteena parempi elämä, uudet kokemukset, avioliitto

Lisätiedot

Väestön ja työvoiman kansainvälistyminen nyt ja tulevaisuudessa. Dosentti, tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti

Väestön ja työvoiman kansainvälistyminen nyt ja tulevaisuudessa. Dosentti, tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti Väestön ja työvoiman kansainvälistyminen nyt ja tulevaisuudessa Dosentti, tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti Ennakointihanke Kansainvälinen liikkuvuus, työvoiman tarve ja maahanmuuton

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI HELSINKI

VAALIPUNTARI HELSINKI VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI TAMPERE

VAALIPUNTARI TAMPERE VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Tilastoja Kaakkois-Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä ja työnhakijoista

Tilastoja Kaakkois-Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä ja työnhakijoista RAPORTTEJA 62 2013 Tilastoja Kaakkois-Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä ja työnhakijoista TARJA PAANANEN Tilastoja Kaakkois-Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä ja työnhakijoista TARJA PAANANEN

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 11.2.2010 Vantaan kaupunki Tietopalvelu Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1998-2007 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttaja- ryhmät Suomessa Jarmo Partanen 2010 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2012

Tilastokatsaus 10:2012 Tilastokatsaus 1:212 Vantaa 1 14.11.212 Tietopalvelu B13:212 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2 21 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuoden 21

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN

MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen kv-päivät 22.5.2012 Asiantuntija, projektipäällikkö Kati Isoaho, Metropolia Ammattikorkeakoulu 27/5/12 Helsinki Metropolia University

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen

Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT www.vatt.fi/maahanmuutto Esityksen viesti 1. Maahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen on mahdotonta

Lisätiedot

OLESKELULUPA SUOMEEN TIETOSIVU MUUT KUIN EU/ETA-KANSALAISET

OLESKELULUPA SUOMEEN TIETOSIVU MUUT KUIN EU/ETA-KANSALAISET TIETOSIVU OLESKELULUPA SUOMEEN MUUT KUIN EU/ETA-KANSALAISET Suomeen tulevat ulkomaalaiset tarvitsevat yleensä oleskeluluvan pitkäaikaista oleskelua varten Suomessa. Tässä tietosivussa selostetaan yleisluonteisesti

Lisätiedot

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yksityisen Opetusalan Liiton keskustelutilaisuus Helsinki 9.4.2008 Muutosvoimat pakottavat jatkuvaan osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Monikulttuurinen Lieksa Projekti. Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Saara Hiltunen

Monikulttuurinen Lieksa Projekti. Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Saara Hiltunen Monikulttuurinen Lieksa Projekti Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Saara Hiltunen Toimijat ja rahoittajat Lieksan vetovoimaisuus Lieksa ikääntyy Lieksa on nopeiten ikääntyvä kaupunki Euroopassa Väestökato

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 26.8.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Kansainvälistyminen ja koulutus

Kansainvälistyminen ja koulutus Sisältö Kansainvälisyyden nykytila Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuus Kansainvälistyminen ja koulutus 3.9.9 Hannele Niemi Professori, vararehtori Helsingin yliopisto Opettajaliikkuvuus Suomalaisen yhteiskunnan

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149 TALOUSTUTKIMUS OY 20100326 13:12:52 TYÖ 3762.00 TAULUKKO 21011 ss VER % Suomalaisten mielipiteet Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti/asema maahanmuuttopolitiikasta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ työn

Lisätiedot

ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE. Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5.

ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE. Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5. ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5.2014 ALPO-rekisterin käyttäjät 2011 yhteensä 10 hanketta (ALIPI,

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2013

Väestön koulutusrakenne 2013 Koulutus 2014 Väestön koulutusrakenne 2013 Nuoret naiset korkeasti koulutettuja, Uudellamaalla asuu koulutetuin väestö Vuoden 2013 loppuun mennessä 3 164 095 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut

Lisätiedot

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Maahanmuuttajanuorten tilanne Pirkanmaalla selvityksen alustavia tuloksia Projektikoordinaattori Lilli Rasilainen Tampereen kaupungin ALMA Alueellisen maahanmuuton

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat TILASTOLIITE SISÄLLYS 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat AVAINLUVUT Toimintamenot (1000 ) ja henkilöstö 2008 2009 2010 Nettomenot 14 231 17 576 18 326

Lisätiedot